docNo 3 ~ 2010
download 
Report Transcription
No 3 ~ 2010
No 3 ~ 2010 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 4 Viheralueyksikössä kesän tulo on jo nähtävissä 6 Tuottavuus Talkoot – eväitä työhyvinvointiin MERITUULI / HAVSVINDEN 1 Kuva: Pekka Mäkynen sisältö / innehåll VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Viheralueyksikössä kesän tulo on jo nähtävissä 6 Tuottavuus Talkoiden tavoite: Hyvinvointi lisääntyy, sairaspoissaolot vähenevät ja tuottavuus paranee 8 Kuntakierrokselta eväitä työhyvinvointiin 9 Mitä yhteistä on ravintokuiduilla, vesijumpalla ja teatterikerholla? 10 Työharjoittelu – mahdollisuus nuorelle ja työnantajalle 11 Työharjoittelu tuo sisältöä Johannan päiviin 12 Media betyder möjligheter 13 Ammattiopiston imago kiillottuu yhteisissä talkoissa VERKKOTUULI nro 2/2010 on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivulla osoite: intra.vsa.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/ tai ulkoa www1.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/ SISÄLTÖ • Työsuojelu kaupungin työpaikoilla • Riitta Viitala esimieskoulutuksen luennoitsijana • Esimiesten ja asiantuntijoiden iltapäiväkahvit käynnistyivät • Kriisiviestinnän lyhyt oppimäärä • Yhteisötyönohjaus • Vaasan seudun avustajakeskus ym. Seuraava Verkkotuuli ilmestyy 1.10.2010 Merituuli | Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282 Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. | tel. (06) 325 1110, merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja | Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare: Salli Hietikko 14 Kun elää pitkään, kokee paljon − tullipakkahuoneesta taidekeitaaksi 15 Uusi työntekijä — Susanna Saari 16 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Kommunsektorns kollektivavtal 17 Vaasan Siivouspalvelut tutustui Kauhavan uuteen siivousorganisaatioon 19 Kiitokset Taitto | Ombrytning: Mikael Matikainen Graafiset palvelut/Grafiska tjänster Painopaikka | Tryckeri: Litoset Painos | Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy | Följande tidning utkommer: Viikko/Vecka 36 Viimeinen aineistonjättöpäivä | Sista inlämningsdagen för materialet är: 23.8. Kannen kuva | Pärm bild: Pekka Mäkynen Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Veli-Matti Laitinen Ensimmäinen palvelustrategia tekeillä Den första servicestrategin under arbete Osana kaupungin strategian uudistamista tehdään kaupungin palvelustrategia. Tässä määritellään miten palvelut tuotetaan lyhyellä aikavälillä (3-4 v.) ja pitkällä eli noin 10 vuoden kuluttua. Palvelustrategiassa on kyse muutosten ennakoinnista ja siitä, miten kuntapalvelut järjestetään eri toimialoilla. Palvelustrategiaa valmistelee työryhmä, jossa on edustajia keskushallinnosta ja suurimmista hallintokunnista. Työryhmän pj on hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen ja sihteeri Tarja Lahtonen. Projektisihteerinä työskentelee opiskelija Hannu Pihlaja. Mikäli sinulla on ajatuksia tai toiveita palvelustrategiasta, niin ota ihmeessä meihin yhteyttä! Palvelustrategiassa määritellään mitkä palvelut kaupunki tuottaa itse, mitkä hoidetaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitkä hankintaan markkinoilta. Vaihtoehtoisia järjestämistapoja ovat esim. ostopalvelut, palvelusetelit, yksityistäminen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Vaihtoehdot tullaan määrittelemään hallinnollisten tukipalveluiden, tuotannollisten tukipalveluiden ja kaupunkilaisille tuotettavien palveluiden osalta. Palvelustrategia nivoutuu olennaisesti kaupungin kokonaisstrategian päivittämiseen. Strategia pitäisi olla valtuuston hyväksymä elo-syyskuussa ja palvelustrategian loka-marraskuussa. Työssä hyödynnetään kuntien uutta tehtäväluokitusta, tehtyjä prosessikuvauksia ja talousarviossa esitettyjä palveluita sekä niiden järjestämistapaa. Kaupunki on laatinut useita erillisohjelmia ja strategioita, joiden tietoja ja linjauksia voidaan hyödyntää myös palvelustrategian laadinnassa. Lisätietoa palvelustrategiasta intran kohdasta Strateginen johtaminen ja ohjaus. Veli-Matti Laitinen Som en del av förnyandet av stadens strategi görs också en servicestrategi. I den fastslås hur servicen produceras på kort sikt (3-4 år) och på lång sikt, d.v.s. om ca 10 år. I servicestrategin handlar det om prognostisering av förändringar och om hur den kommunala servicen ordnas inom olika sektorer. Servicestrategin bereds av en arbetsgrupp med representanter från centralförvaltningen och de största förvaltningarna. Arbetsgruppens ordförande är förvaltningsdirektör Veli-Matti Laitinen och sekreterare Tarja Lahtonen. Projektsekreterare är studerande Hannu Pihlaja. Ta gärna kontakt med oss, om du har idéer eller önskemål i fråga om servicestrategin! I servicestrategin definieras vilka tjänster staden själv producerar, vilka som sköts i samarbete med övriga kommuner och vilka som skaffas från den externa marknaden. Det finns olika sätt att arrangera service, t.ex. köpservice, servicesedlar, privatisering, samarbete mellan den offentliga och privata sektorn samt samarbete med tredje sektorn. Alternativen kommer att slås fast i fråga om administrativ stödservice, produktionsstödservice och service som produceras för stadsborna. Servicestrategin knyter på ett betydande sätt an till uppdateringen av stadens helhetsstrategi. Strategin bör ha blivit godkänd i fullmäktige i augusti-september och servicestrategin i oktober-november. I arbetet utnyttjas kommunernas nya uppgiftsklassificering, de gjorda processbeskrivningarna och servicen som föreslagits i budgeten samt sättet att producera den. Staden har utarbetat flera olika separata program och strategier, ur vilka innehåll och riktlinjer också kan utnyttjas vid utarbetandet av servicestrategin. Ytterligare upplysningar om servicestrategin finns i intranet under punkten Strateginen johtaminen ja ohjaus. Veli-Matti Laitinen MERITUULI / HAVSVINDEN 3 Taimitarhalla kesäkukkien istutus on täydessä vauhdissa. Kuvat: Pekka Mäkynen Verstaalla kasataan parhaillaan uusia välineitä. Viheralueyksikössä kesän tulo on jo nähtävissä Viheralueyksikön kädenjälki näkyy kaupungilla, kulkipa missä tahansa. Kesän kukkaloisto on heidän työnsä tulosta. He huolehtivat puistojen kunnosta ja istutuksista, hoitavat metsiä, nikkaroivat leikkivälineitä leikkipuistoihin… Talvella he ovat noin 70 eläkeläisen ja veteraanin korvaamaton apu lumitöissä. Uudella mopokuorma-autolla on kätevä hoitaa roskien kerääminen puistikoilta ja keskustasta. Nykyisessä organisaatiomuodossaan Viheralueyksikkö on toiminut vuoden 2009 alusta. Ensin vuonna 2006 yhdistettiin metsien ja puistojen hoito. Sitten kokeiltiin tilaaja-tuottaja -mallia ja viimeksi yksikköön liitettiin työllisyyden turvaaminen. Viheraluepäällikkö Timo Jousmäki pitää varsinkin metsien ja puistojen hoidon liittämistä yhdeksi yksiköksi parhaana mahdollisena ratkaisuna, johon monet muutkin kaupungit ovat siirtyneet tai siirtymässä. Se toi paljon hyvää. Mm. työvoimaa voidaan käyttää tehokkaammin ja keskitetymmin. Viheralueyksikkö osallistui Vuoden työpaikka 2009 kisaan ja sai kisassa kunniamaininnan. Menestyminen tuntuu hyvältä ja on merkki siitä, että hyvällä tiellä ollaan, mutta kisassa pärjäämistä tärkeämpänä Timo pitää sitä, että on saatu jotakin aikaan. — Näytöt puhuvat puolestaan. Eivät veronmaksajat maksa siitä, että meillä on hauskaa töissä, vaan siitä, että hommat hoituvat. Meillä on paljon töitä. Se on merkki siitä, että toimimme taloudellisesti ja olemme kilpailukykyisiä. Myös ulkopuoliset, kuten seurakunta ja rakennusliikkeet, toivovat palveluja meiltä. Vastuu isosta maaomaisuudesta Kaikki kaupungin viheralueet ovat Viheralueyksikön hoidossa. Se on aikamoinen plantaasi. – Kaupungilla on 36 miljoonan neliömetrin viheralueomaisuus, jonka hoitaminen ja ylläpito ovat meillä. Olemme mukana koko prosessissa maakauppojen tekemisestä rakennetun maan ylläpitoon asti. Se sitouttaa työhön aivan eri tavalla. Edestään löytää kaiken sen, minkä on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Kiitos kaupunkilaisilta on enemmän kuin euro tilipussissa Timon pöydällä on viimeksi sähköpostissa tullut kiitosviesti, jossa lukee: ”Te olette hyviä äijiä!” — Kun oikein sitoudut ja vastaat tekemisestä, sitten tulee tällaisia kiitoksia. Ne ovat enemmän arvoisia kuin euro tilipussissa. Positiivinen palaute on yllättänyt meidät. Sitä on tullut tosi paljon. — Meillä on erityisosaamista. Henkilökunta on sitoutunutta. Kaikki uskaltavat seisoa sen Muutama puistotyömaa on alkanut. takana, mitä ovat tehneet ja ammattiylpeydellä sanoa, että minä olen tämän tehnyt. Teemme myös suunnitelmat omana työnä. Kun on alusta asti saanut vaikuttaa suunnitelmiin, se tuntuu eri lailla hyvältä. Meillä on hoitopiirit ja tehtävät on jaettu tiettyihin vastuualueisiin. Jokainen voi omatoimisesti päättää monista asioista. Se lisää motivaatiota ja sitoutumista. Työntekijöiden osaamista on kehitetty ja tuettu useilla viheralaan liittyvillä koulutuksilla. Maarakennusalan perustutkinnon on suorittanut kahdeksan henkilöä. Koulutusta on ollut mm. puiden hoitoleikkauksesta, taimiston hoitamisesta ja ulkoleikkipaikkojen turvallisuudesta. Metsureilla on ollut omat erikoiskurssinsa. Vakinaisia työntekijöitä on 44. Ammatti-ihmisiä, jotka toimivat kausityöntekijöinä keväästä syksyyn, on 12–15. Kesätyöntekijöitä on 65 ja työllistettyjä 25. Muutama kuntoutettava on myös ollut ja yksi Downin syndroomaa sairastava ohjaajansa kanssa. Ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa on tehty yhteistyötä. Kesätyö - nuoren ensimmäinen työpaikka — Jaamme kaikille kesätyöntekijöille pienen oppaan, jossa on kerrottuna kaikki a:sta alkaen; mitkä ovat työajat, kuka on esimies, mitä täällä on tarkoitus tehdä, koska on ruokatunti, mikä on palkka, työvaatteet ovat sitä varten, että niitä pidetään jne., Timo listaa. Kesätyössä nuori saa ensimmäisen kosketuksen työelämään. Timo on huomannut, että siinä on sekin hyvä puoli, että kun he itse ovat olleet täällä siivoamassa, he eivät sotke tai riko paikkoja eivätkä anna kavereidensakaan niin tehdä. Vaasassa käytetään rahaa viheralueiden hoitoon huomattavasti vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Silti taitavat ammattilaiset taikovat meille silmäniloa tänäkin kesänä runsain mitoin. Ihastellaan sitä ja nautitaan kesästä ja lomasta! Teksti: Salli Hietikko 4 MERITUULI / HAVSVINDEN 5 Kuva: Salli Hietikko tossa eniten. — Mietimme, mistä se voisi johtua ja olisiko siihen löydettävissä apua, Arja Tuomaala kertoo. — Mielenkiintoisinta ja minulle uutta tässä on, että koko ryhmä on samanaikaisesti mukana. Tässä eivät vain pomot suunnittele, vaan jokainen pääsee vuorollaan osallistumaan. Keskustelut kirjataan ylös ja ovat kaikkien mukana olevien luettavissa intranetissä. — Olen saanut uusia ideoita ja kehittämisajatuksia. Toivottavasti löytyisi myös uudenlainen tapa ratkaista työyhteisöissä pitkään ratkaisematta olleisiin ongelmiin. Mahtavinta olisi, jos se, mitä täällä on keskusteltu, herättäisi työpaikalla uutta ajattelua ja ideoita. ▲ Marja Jokiniemi ja Jukka Kentala näyttävät muille, että joskus pitää tehdä rohkeitakin päätöksiä! Tuottavuus Talkoiden tavoite: Hyvinvointi lisääntyy, sairaspoissaolot vähenevät ja tuottavuus paranee Tuottavuus Talkoot on Helsingin yliopiston koordinoima uudentyyppinen tutkimus- ja kehitysohjelma, johon Vaasan kaupunki on lähtenyt mukaan suurin odotuksin. Tavoitteena on kehittää oman työpaikan toimintaa niin, että se näkyy mm. lisääntyneiden sairaspoissaolojen vähenemisenä. Hanke käynnistettiin sosiaali- ja terveysvirastossa tämän vuoden alussa ja kestää 1½ vuotta. Pilotteina mukaan lähtivät psykososiaaliset palvelut ja hammashuolto. Kokoontumisissa vuorottelevat ryhmänvetäjinä Tuula Eloranta ja Ville Saarikoski Helsingin yliopistosta. Koska hankkeeseen satsataan paljon myös rahallisesti, Henkilöstöpalveluista on edustus ryhmissä. Hankkeessa on kolme ryhmää: ohjausryhmä, esimiesryhmä ja pienryhmä, jossa on kiertävä osallistuminen. Kyselyjen ja haastattelujen avulla saadaan syvempää pohjaa tutkimukselle. Lisäksi 6 on yksivuotis- ja kolmivuotisseurannat. — Tuottavuus Talkoiden periaate on, että emme ole lääkäreitä, jotka antavat ohjeet ja reseptin, vaan toimimme kätilöinä. Viemme eteenpäin niitä ideoita, jotka tulevat työyhteisöstä. Tulokset aiemmista paikoista osoittavat selkeästi, että kun lähdetään työyhteisöasioista liikkeelle ja käsitellään sellaisia teemoja kuin organisointi, arjen sähläys, työtyytyväisyys, sillä on vaikutusta välillisesti sairaspoissaoloihin. Ne teemat ovat täälläkin tulleet jo tutuiksi, Ville Saarikoski toteaa. Vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto painottaa, että on tärkeää kehittää uusia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Tuottavuustalkooidea lähti liikkeelle hänen ja johtava ylihoitaja Arja Tuomaalan keskustelusta sairaslomapäivistä. Kaupungin organisaatiossa on niitä Sosiaali- ja terveysviras- — Minua sytytti ajatus varhaisesta puuttumisesta. Jos tällä pystyttäisiin ehkäisemään pitkiä sairaspoissaoloja, puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa, se olisi hyödyksi kaikille. Toisaalta meillä oli tarve sisäiseen kehittämisprojektiin. Tämä osui siihen kuin tilauksesta, Jukka Kentala toteaa. — Toimintamenetelmät selvisivät vasta projektin käynnistyttyä. Koko henkilöstö sitoutetaan tähän ryhmäkeskustelujen ja haastattelujen kautta. Esille saadaan nousemaan ne asiat, jotka ovat henkilöstön mielestä tärkeitä ja vaativat kehittämistä. Ohjausryhmässä ja esimiesryhmässä sovitaan tietyt pelisäännöt ja mitä näille asioille tehdään. Aikataulutetaan ne, sovitaan vastuut ja päädytään siihen, että asia toteutetaan. Yksittäinenkin asia pyritään saamaan ”pisteeseen”. — Erikoisen vivahteen tähän tuo se, että pilotteina on kaksi hyvin erityyppistä organisaatiota. Joitakin asioita pystytään mahdollisesti ratkomaan ristiin. Ideoinnit ovat menneet hienosti rajaaitojen yli ja ideoiden on annettu lentää. Kun Marja Jokiniemi kuuli Tuottavuus Talkoista, hän oli heti ”käpälä pystyssä”. — Ajatukseni lähti ensimmäisenä siitä, että haluan parantaa työyhteisömme hyvinvointia ja työssä jaksamista. Meillä ei ole mitään niin tärkeää kuin henkilökunta. — Aikaa vievää tämä on, mutta ajattelen, että jos palvelualueeni työntekijöiden työssäjaksaminen paranee, asiat sujuvat kentällä ja ihmiset kokevat iloa työstään, se helpottaa myös minua. Sillä saadaan vaikutettua sairaslomiin ja myöskin pysyvyyteen. Se on minusta tärkeä asia. — Tässä hankkeessa on hyvää myös se, että mukaan pääsevät meidän pitkäaikaiset sijaiset. Hekin voivat kokea, että heistä pidetään huolta ja heitä halutaan kuulla. — Palaute on ollut positiivista. Ihmiset ovat kokeneet, että nyt on saanut puhua ja tuoda asioita ja epäkohtia esiin. Asiat kirjataan ylös ja niitä mietitään toisen organisaation ihmisten kanssa. Voisi ajatella, että se vielä enemmän velvoittaa meitä toimimaan. — Alussa ajateltiin, että mitä yhteistä meillä hammashuollon kanssa on, mutta tämä ei ole ollut ollenkaan huono yhdistelmä. Vaikka työ on niin erilaista, sieltä löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Ja sanotaanko, että voi lohdutuksekseen huomata sen, että ei ole ruoho paljon vihreämpää aidan toisellakaan puolella. Sovitut asiat pitää panna käytäntöön Pääluottamusmiehet Marja Huovari ja Minna Leppäkorpi kertovat henkilöstön odottavan, että se, mistä sovitaan, todella tapahtuu. — Työryhmissä nostetaan esille ihan arkipäiväisiä asioita. Kun niihin sitten puututtaisiin! Marja huokaa. — Olisi tärkeää, että kun tehdään lista ongelmista, vastuutetaan joku henkilö tekemään jotain ja viemään asioita eteenpäin. — On hyvä, että esimiehillä on oma ryhmä. Lähiesimiesten ongelmat ovat erilaisia ja he ovat yksin työyhteisössä. Ryhmässä tulee vertaistuki, näkee, että muillakin on samanlaisia ongelmia. — Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tapaamisten välillä työpaikoilla tapahtuu. Onko siellä keskusteluhetkiä? Puhutaanko siellä niistä asioista, joita ryhmissä on noussut esille? Keskustellaanko, mitä niille on tehty ja mitä niille voitaisiin tehdä? Minna pohtii. Tuottavuus Talkoilla voi olla vaikutusta myös työurien pidentämiseen. Nyt koko valtakunnassa eläkkeelle jäävien määrästä vain 42 % ihmisistä jää vanhuuseläkkeelle, 35 % jää sairaseläkkeelle ja loput työttömyyseläkkeelle. Talkoille toivotaan jatkoa Projektissa mukana olevien kokemukset Tuottavuus Talkoista ovat miltei pelkästään positiivisia. Ainoastaan ajan puutetta harmitellaan. Tekemisen meininki on aistittavissa niin johdon, esimiesten kuin työntekijöidenkin kommenteista. Toivotaan muillekin samanlaista mahdollisuutta kuin piloteille, ja että tieto tuottavuustalkoiden tehokkuudesta välittyisi ylimmälle johdolle. On aihetta odottaa hyviä tuloksia! Teksti: Salli Hietikko MERITUULI / HAVSVINDEN 7 Kuva: Salli Hietikko Hyvinvointi Tapio Lehdolla oli tärkeää asiaa Timo Suurnäkille. Ryhmätyö pohditutti. Mitä yhteistä on ravintokuiduilla, vesijumpalla ja teatterikerholla? Kuntakierrokselta eväitä työhyvinvointiin Työturvallisuuskeskuksen kuntakierroksen etappipaikoista yksi oli Vaasa. Silveriassa 24.3. pidetty tilaisuus keräsi osanottajia ympäri maakuntaa. Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta oli mukana kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, järjestöjen edustajana oli edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta TNJ:stä ja Työturvallisuuskeskukses- ta asiantuntija Timo Suurnäkki. Paikallisessa esimerkissä Tapio Lehto kertoi Vaasan kaupungin riskienhallinta-ohjelmasta ja Leena Kaunisto toimenpiteistä, joilla työhyvinvointia Vaasan kaupungissa edistetään. Päivän teemana oli ”Työntekoa tukeva johtaminen – yhteinen tavoite”. Kerttu Pakarisen luennosta ”Strateginen henkilöstöjohtaminen” poimin Kymmenen vitamiiniruisketta työpaikan laadun ylläpitämiseksi 1. Ihmistä ja työtä arvostetaan, olipa hän työpaikalla missä asemassa tahansa. 2. Työ on taloudellisesti niin tuottavaa, että työpaikat ovat turvattuja ja toiminta voidaan ennakoida. 3. Työstä saadaan oikeudenmukainen palkka ja työ turvaa toimeentulon. 4. Töihin tullaan mielellään ja se koetaan mielekkääksi. Työstä saadaan ainakin saman verran kuin työssä on annettu. Kyse ei ole pelkästään rahasta. 5. Toiminta on reilua ja oikeudenmukaista. Johdon ja henkilöstön yhteistyö on toisiaan tukevaa ja vastavuoroista. Henkilöstö on avoin johdon ehdotuksille ja johto kuuntelee henkilöstön ehdotuksia. 6. Organisaatiota, sen tuotteita, palveluja, niiden tuottamistapoja sekä toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ja yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. 7. Koko henkilöstöllä on mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omien tavoitteiden toteutumiseen. 8. Työstä saadaan palautetta. 9. Henkinen ja fyysinen rasittavuus on kohtuullista. Huolehditaan henkilöstön järkevästä mitoituksesta työtehtäviin nähden. 10. Minimoidaan tarpeettomat työhön liittyvät riskit. Ilman näitä ruiskeita syntyy jatkuva puutostila. Näitä vitamiineja ei myöskään voi yliannostella. Antoisa osanottajien kannalta oli Timo Suurnäkin vetämä ryhmätyö, jossa pienissä ryhmissä pohdittiin, millaista työntekoa tukeva johtaminen on parhaimmillaan työntekijän kannalta ja miten esimiehiä tuetaan työntekoa tukevassa johtamisessa. Työntekijäryhmä toivoi mm. »» oikeudenmukaisia, läpinäkyviä päätöksiä »» esimies on aidosti läsnä, työntekijä tulee nähdyksi, kuulluksi ja johdetuksi »» työyhteisön toimivuuden tukemista, heikoille kannustusta ja vahvoille rajoja Esimiesryhmässä toivottiin mm. »» alaisilta aktiivista otetta keskusteluissa ja palavereissa »» vertaistukea toisilta esimiehiltä »» omilta esimiehiltä aikaa ja tukea Vapaa-aikaviraston väki vietti vuosittaista koulutuspäiväänsä Lepikon leirikeskuksessa 22.4.2010 kehittämissuunnittelija Arja Hyytiän ja rehtori Jorma Hyytiän johdolla. Päivän avasi virastopäällikkö Antti Lahtinen. Päivän annin summasi loppupuheenvuorossaan työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen, joka esitteli hyvän työyhteisön tunnuspiirteitä. Arja Hyytiä on huolissaan tulevaisuuden työikäisten työkyvystä. Lapsesta asti kasvatettu vyötärönympärys ei lupaa pitkää ja tervettä työuraa vaan vakavia sairauksia ja ennenaikaisia eläkkeitä. Hän peräänkuuluttaa varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä sekä seurantajärjestelmiä ongelmien paikantamisen, varhaisen esiintulon ja sitä kautta riittävän ajoissa tapahtuvan päätöksenteon ja resurssien kohdentamisen tueksi. Hyvinvoinnista puhuvalta vaaditaan hänen mukaansa myös uskottavuutta: nuoria voisi asiassa lähestyä vaikkapa kuitu -räpin kautta. Jorma Hyytiä puolestaan korosti tietojen ja taitojen lisäksi asenteen merkitystä työssä menestymiselle. Kohdallaan oleva asenne näkyy niin työyhteisön ilmapiirissä, tuotettujen palveluiden laadussa kuin Arja Hyytiän mainitsemassa resurssien sopivassa kohdentamisessakin. Miten tämä sitten koskettaa vapaa-aikaviraston keskenään hyvin erilaistenkin tehtävien kirjossa toimivaa henkilöstöä? Vapaaaikaviraston toiminta on pääpainoltaan ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Vapaa-aika viraston väki pitää kunnossa lähiliikunta-alueemme, lenkkipolkumme ja hiihtolatumme, pyörittää uimahallin toimintaa ja huolehtii nuorista auttamalle heitä kasvamaan vastuullisiksi kansalaisiksi tarjoamalla neuvoja ja mielekästä tekemistä - tarjotaanpa jopa kulttuurielämyksiä – näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Juuri näillä toimilla voidaan edistää vaasalaisten hyvinvointia ennen kuin on tarvetta kääntyä terveydenhuollon palvelujen puoleen. Päivän aikana monen vapaa-aikaviraston työntekijän mielessä varmasti kirkastuikin se, miksi työmme on tärkeää. Vastaus alun kysymykseen näet kuuluu: ne kaikki edistävät hyvinvointiasi! Päivän tärkein sanoma oli se, että vapaa-aikavirasto on täynnä vaasalaisten hyvinvoinnin rakentamisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä asiantuntijoita ja ammattilaisia. Teksti ja kuvat: Anna Seppänen Kotiin lähti tyytyväinen joukko mukanaan kasa materiaalia, josta on varmaan hyötyä itse kunkin omassa työssä. Teksti: Salli Hietikko 8 MERITUULI / HAVSVINDEN 9 Nuorisoasiainkoordinaattori Anne-Mari Pipatti kirjaa ylös ryhmätyön tuloksia Työharjoittelu työ- ja elinkeinotoimiston kautta on Vaasan kaupungin työpaikoilla harvinaista; haaviimme osui vain kolme työpaikkaa, Palosaaren ja Alkulan päiväkodit sekä kaupunginpuutarha, joissa työharjoittelijoita oli. Eikö työharjoittelusta tiedetä tarpeeksi vai mistä se johtuu? Kuitenkin työharjoittelusta hyötyisivät sekä työpaikka että harjoittelupaikan saanut nuori. Vaasan työ- ja elinkeinotoimistosta kerrotaan, että nuorten työttömyys kasvaa edelleen. Helmikuussa TE-toimiston toiminta-alueella oli noin 1150 alle 30-vuotiasta nuorta työttömänä. Suurin osa näistä nuorista on vaasalaisia. Keväällä koulujen päättyessä työttömien määrä kasvaa entisestään. Työttömien joukossa on runsaasti myös ammattiin valmistuneita nuoria, joiden olisi ensiarvoisen tärkeätä päästä soveltamaan tuoreita tietojaan ja taitojaan käytännön työelämään. Tämä on tärkeätä sekä nuoren itsensä että koko yhteiskunnan kannalta. Työharjoittelijasta tulevaisuuden työntekijäksi Työnantaja tekee suuren palveluksen nuorelle ottaessaan hänet työharjoitteluun, mutta hyötyy siitä itsekin. Harjoittelun aikana työpaikalla tutustutaan nuoreen ja hänen työskentelytapaansa ja Lisätietoja nuorten työharjoittelusta Vaasan kaupungissa: Työvoimasuunnittelija Sari Räsänen / henkilöstöpalvelut nuoresta voidaan aikanaan saada osaava työntekijä työyhteisöön. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä lähivuosina uuden työvoiman rekrytointi tulee olemaan nykyistä paljon haasteellisempaa. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat poistuvia pienempiä. Työharjoittelussa on kyse harjoittelusta - ei työsuhteesta Työharjoittelussa on nimensä mukaisesti kyse harjoittelusta eikä työsuhteesta, joten työnantaja ei maksa palkkaa harjoitteluun tulevalle. Harjoittelija saa työttömyysetuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on järjestänyt harjoittelussa oleville ryhmävastuuvakuutuksen. Työnantajan tehtävänä on huolehtia harjoittelijan asianmukaisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työharjoittelusta tehdään sopimus, jonka allekirjoittavat harjoittelija, harjoittelun järjestäjä ja TE-toimisto. Työharjoittelun järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, valtio, yritys, yhdistys tai muu yhteisö sekä säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Yleensä harjoittelusopimukset ovat 3-6 kuukauden mittaisia. Lisätietoja: Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto puh. 010 19 4586 tai s-posti: vaasa@te-toimisto.fi Teksti: Salli Hietikko Lähteenä käytetty TE-toimiston tiedotetta ja www-sivuja. Kuva: Pekka Mäkynen Työharjoittelu – mahdollisuus nuorelle ja työnantajalle Työharjoittelu tuo sisältöä Johannan päiviin Johanna Hankilanoja touhuaa tottuneesti lapsiparven keskellä Palosaaren päiväkodin Lillukatryhmässä. Pienet 1-3 vuotiaat ipanat pyörivät ympärillä. Johanna valmistui viime keväänä vaatetusalan artesaaniksi, mutta töitä ei löytynyt. Oli vain puolen vuoden työharjoittelujakso vaatekaupassa ja sitten ei mitään. Hän tunsi sammaloituvansa kotiin, ja lähti ammatinvalinnanohjaajan luo kyselemään, sopisi jonkin muun alan työ hänelle. Johannalle yllätyksenä testit osoittivat sosiaalialalle. Työharjoittelu on hyvä tapa testata, miltä tällainen työ tuntuisi. Johanna otti yhteyttä Palosaaren päiväkotiin ja pääsi saman tien töihin. Aluksi päätettiin kokeilla vain 2 kuukautta, mutta työ on tuntunut niin mukavalta, että Johanna jatkaa sopimusta mielellään. Työharjoittelu voittaa kotona nyhjäämisen monessakin mielessä; päivät menevät yhdessä hujauksessa, kaikki päivät ovat erilaisia ja niissä on sisältöä. Kelan päivärahan lisäksi saa 9 euron ylläpitokorvauksen päivässä. Se on mukava lisä. —Täällä on mukavat työkaverit ja lapset ovat aivan ihania. Pidän lapsista ja lapset pitävät minusta. Teen samoja tehtäviä kuin muutkin. Se on pukemista, syöttämistä, vaipan vaihtoa ja vessassa käyttämistä. Leikeissä minulla on omia hömpötyksiä lasten kanssa. Kun lapset ovat päiväunilla, askartelen kaikkia lasten juttuja. Lasten herättyä on kiva seurata heidän reaktioitaan, kun he huomaavat, mitä uutta on tullut. — Pitkäjänteisyyttä ja itsehillintää on saanut opetella. Lasten kehitystä on ollut mukava seurata. Tänä aikana yksi pienimmistä on oppinut kävelemään. Millaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla on? — Sosionomiksi opiskelu kiinnostaa ja siihen jatkoksi taideterapiaa. Se on nyt päämääränä, mutta eihän sitä tiedä, miten mielihalut vuosien varrella muuttuvat. Vs. päiväkodinjohtaja Annette Kronman pitää työharjoittelijan ottamista hyvänä asiana. — Saamme nuoria, innokkaita ihmisiä tänne. Otamme vain yhteyttä TE-toimistoon ja he hoitavat prosessin. Se on mutkatonta. Työharjoittelija on meille ilmaista työvoimaa, joka tulee todella tarpeeseen. — Tämä on hyvä ratkaisu nuorelle silloin, jos hänellä ei ole pitkään ollut töitä ja haluaa nähdä jotain muuta. — Johannasta meillä on vain hyvää sanottavaa. Hän tarttuu työhön kuin työhön. Ei vierasta vaipanvaihtoakaan. Pidämme häntä mielellämme pidempään. Kehuihin yhtyy myös Taija Ojala Lillukat-ryhmästä: – Johanna on oma-aloitteinen, reipas, ottaa asioihin kantaa ja tulee tosi hyvin toimeen lasten kanssa. Hän on ollut meille suuri apu. Teksti: Salli Hietikko KESÄTOIMINTAA 2010 Teksti ja kuvat: Anna Seppänen PUISTOJUMPPAA 8.6.–29.7. Hietalahden Villan puistossa ti klo 10–11. Hietasaaren puistojumpat ti ja to klo 18–19. Hinta: 1 euro / kerta PYÖRÄILYÄ 17.5.–9.8. Lähde mukaan leppoisaan ja liikunnalliseen yhdessäoloon. Vauhti sovitetaan kulloisenkin porukan mukaan. Osallistujat suunnittelevat yhdessä retkien kohteet. Aika: maanantaisin klo 13.00 uimahallilta. VAASAN MARSSI KÄVELYTAPAHTUMA 6.8. – 8.8. Järjestäjä: Vaasan Kävelyklubi ry. Reittien pituus vaihtelee 10–42 kilometriin. Osallistumismaksut: yksi päivä 17 euroa, 3 päivää 25–30 euroa ilmoittautumisajankohdasta riippuen. Kts. www.vaasanmarssi.fi 10 MERITUULI / HAVSVINDEN 11 Foto: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Som lärare utvecklas man hela tiden. Den dagen jag stagnerar är jag beredd att byta bransch, säger Matias Holmberg. Media betyder möjligheter — Att jobba med film och TV blir en livsstil. Det är en mångfacetterad bransch där möjligheterna att påverka målgruppen via bild, ljud och berättande är oändliga. Utmaningen är att hantera helheten. Så säger Matias Holmberg, mediautbildare vid Vasa yrkesinstitut. Matias Holmberg, 30 år, är född och uppvuxen i Jakobstad. Efter högstadiet valde han en merkantil utbildning men insåg redan då att han vill göra något mer ”handfast” som han själv uttrycker det. Under civiltjänstgöringen vid SÖFF i Närpes jobbade han med interaktiva läromedel på webben för den så kallade Skolkanalen. — Mitt tidigare intresse för media, och att ha fått jobba med pedagogik, gjorde att bitarna föll på plats och jag utbildade mig till medianom i Nykarleby, säger han. Efter examen sökte man lämpligt en lärare till Vasa yrkesinstitut och deras utbildningsenhet för företagsekonomi och kommunikation. — Någon med kunskap inom film och foto. Jag hade tur, med tanke på konkurrensen om arbetsplatserna inom branschen. Bra grundutbildning Matias är inne på sitt femte år som utbildare. — Programmet kallas grundexamen i audiovisuell kommunikation och här blir man medieassistent efter tre års studier. Vi bekantar oss med olika områden inom media: film, foto, TV och grafiska branschen. På den svenska avdelningen av Vasa yrkesinstitut studerar ett femtiotal studeranden till medieassistenter. — Det är en grundutbildning som ger bas för fortsatta studier eller möjlighet att utvecklas på en arbetsplats. Genom att bekanta sig med olika ämnen inom media hittar studeranden ofta ett specialområde att bygga vidare på. Kreativ utvecklare — Jag trivs bra med mitt arbete. Läraryrket blir aldrig monotont. Jag lär mig nya saker hela tiden, inte minst i det dagliga arbetet tillsammans med studeranden. — Media har bredd och mitt arbete består dels av att vara kreativ och dels av att utveckla utbildningen och utarbeta läroplaner. Vid skrivbordet intill Holmberg sitter Niklas Forsberg, som ansvarar för den grafiska sidan inom utbildningen, och i huset har de kolleger vid den motsvarande finskspråkiga studielinjen. Studerar pedagogik För att skaffa sig behörighet som lärare inom sitt yrkesområde studerar han pedagogik vid Pedagogiska fakulteten i Vasa vid sidan av jobbet. — Ett praktikblock och prosemi kvarstår. Behörighet betyder i praktiken att jag har möjlighet att få fast anställning. Men jag hade studerat ämnet ändå, för jag tycker att det är en viktig del av mitt arbete. — Det har varit jobbigt att både arbeta och studera, erkänner han. Jag har full förståelse för att det drar ut på tiden för dem som har familj och barn. Ammattiopiston imago kiillottuu yhteisissä talkoissa Vaasan ammattiopisto on ottanut selvää maineestaan. Contium Oy haastatteli ison joukon oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, 9-luokkalaisia ja heidän vanhempiaan. Vastauksista selvisi, että moni nuori kuvittelee pääsevänsä ammattiopistossa helpolla. Ammattiopiston henkilökunta on ryhtynyt tarmokkaasti talkoisiin imagon ja toiminnan kehittämiseksi. Contiumin toimitusjohtajan Tuukka Turusen vetämissä valmennustapahtumissa on etsitty ja myös löydetty ammattiopistolle uudenlainen, jämäkämpi kasvatusote. Väki on ollut Turusen mukaan innostuneesti ja tosissaan asialla. VAO:laiset kokevat imagokartoituksen peilinä: vaikka osa on sitä mieltä, että peili vääristää, kaikki yrittävät yhdessä muuttaa kuvaa mieluisammaksi. Johtoryhmä on määritellyt tavoitteet, ja henkilökunta saa ideoida ja ehdottaa, miten niihin päästäisiin. — Kyselyssä nousi esiin myös paljon hyviä asioita, Turunen huomauttaa. Hyviä puolia, kuten laajaa ja monipuolista opetustarjontaa ja opetuksen hyvää tasoa, vahvistetaan edelleen. Jämäkkä välittäminen on yksi tärkeimmis- tä tavoitteista: oppilaat, heidän vanhempansa, seudun työnantajat, muut ulkopuoliset on saatava vakuuttuneiksi siitä, että Vaasan ammattiopiston henkilökunta pitää huolta opiskelijoistaan. Ketään ei päästetä ajelehtimaan, ja nuoret opetetaan ”ihmisten tavoille”. Kouluttajien on oltava myös kasvattajia. — Se ei riitä, että koulutamme Suomen parhaita, Taitaja-kisoissa menestyviä nuoria, vaan meidän on kasvatettava heistä ihmisiä, jotka ymmärtävät ja osaavat käyttäytyä yhteiskunnassa ja työelämässä, rehtori Timo Kantokari sanoo. — Ammattiopisto on tarttunut rohkeasti ja rajusti ajankohtaiseen aiheeseen, Turunen sanoo ja arvelee, että kyseessä on jopa globaali ilmiö. Virtuaalimaailmassa sujuvasti sukkuloivat nuoret tarvitsevat ohjausta oppiakseen myös oikean elämän pelisäännöt. Tavoitteena on, että syyslukukauden alkaessa henkilökunnalla on käytössään työkaluja asenteiden muuttamiseen. Määrätietoinen ote heijastuu ensin opiskelijoihin, ja aikaa myöten toivotaan myös ulkopuolisten katselevan ammattiopistoa toisenlaisin silmin. Utmaningar behövs Fritiden tangerar långt samma ämnen som yrkeslivet: film och TV. Matias ser gärna på film och sysslar också med medieproduktion med betoning på rörlig bild, om än i liten skala, som egenföretagare. Hans nyförvärv är ett nyinköpt hus i Karperö, Korsholm, som han kommer att renovera framöver. — Det känns bra med ett nytt projekt. Man behöver nya utmaningar för att må bra, avslutar han. Text: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Teksti ja kuvat: Anne Kytölä 12 MERITUULI / HAVSVINDEN 13 Contiumin toimitusjohtaja Tuukka Turunen pani työntekijät pohtimaan, mikä on ammattiopiston tapa toimia. Kaikki Upseerikerholla ahkeroineet ryhmät päätyivät siihen tulokseen, että koulun järjestyssääntöjä on selkeytettävä ja jalkautettava arkeen. Markku Nummi esitteli oman ryhmänsä ajatuksia. Imagotyö antaa henkilökunnalle ihan oikeasti mahdollisuuden saada kehitysideansa kuuluviin, todettiin ryhmässä, jossa istuivat mm. Hannele Hiippala, Johan Lindman ja Jura Räsänen. Kuva: Mikael Matikainen Kaupungin julkiset rakennukset uusi työntekijä Tullipakkahuone 1875, Theodor Granstedt - Sisäsatama Kun elää pitkään, kokee paljon − tullipakkahuoneesta taidekeitaaksi Ulkomaankauppaan oikeutettujen merikaupunkien tuli järjestää laillinen pakkahuone vierasmaalaisen tavaran tuontia ja myyntiä varten. Kun Vaasan palon 1852 jälkeen kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen Klemetsön niemeen, lunasti kaupunki yksityisen yhtymän rakentaman laiturin sisäsatamasta tullipakkahuonetta varten. Arkkitehti Theodor Granstedtilta tilatut piirustukset valmistuivat vuonna 1875. Useista korjaus- ja muutostöistä johtuen 57 m pitkä ja 850 m2:n rakennus otettiin käyttöön vasta 1879. 1920-luvulla taloa jatkettiin 23 metrillä ja kerrosalaksi tuli 2350m2. Muutostyöt suunnitteli kaupunginarkkitehti Carl Schoultz. Tilat muutettiin 1950-luvulla tullikamarin sekä satama- ja liikennekonttorin käyttöön. Akvarellimuseon aika 1995−2004 Unkarilaissyntyisen taiteilija, professori Nandor Mikolan (1911−2006) taidesäätiö avasi tullipakkahuoneessa taidemuseon vuonna 1995. Se oli Pohjoismaiden ensimmäisen ja Suomen ainoan akvarellimuseo. Toiminta jatkuu akvarellisalina Vaasan keskustassa. Lisätietoja info@nandormikola.fi. Museo on auki tiistai - sunnuntai �������������������������������klo 11-17 torstai�����������������������������������������������������klo 11-20 maanantai��������������������������������������������������suljettu Kesällä 2.6.−15.8. on esillä espanjalaista nykyvalokuva- ja videotaidetta sekä Kuntsin kokoelmista koottu näyttely. Esillä on mm. Joan Mirón ja Pablo Picasson töitä. 14 Uusi työntekijä — Susanna Saari Modernin taiteen museo Konsuli Simo Kuntsi (1913−84) perusti vuonna 1970 nimeään kantavan säätiön ja toi taidekokoelmansa entiseen kotikaupunkiinsa. Kuntsi teki Vaasan kaupungin kanssa sopimuksen, jossa kaupunki sitoutui säilyttämään kokoelman kaupungissa ja järjestämään tilat taideteoksille. Säätiön perustamisesta lähtien olivat työt vuoteen 1997 yleisön nähtävänä entisen kauppaoppilaitoksen tiloissa. Vuosien aikana kokoelmat karttuivat, nykyisin 900 teosta, niin mittaviksi, että niille tarvittiin oma museo. Sijoituspaikaksi valittiin tullipakkahuone. Vuosina 2004−2005 tehtiin arkkitehti Timo Viitalan suunnitelman pohjalta rakennuksen muutostyöt modernin taiteen museon vaatimusten mukaan. Uusi taidemuseo avattiin 3.2.2007, se kuuluu Vaasan kaupungin taidemuseoihin ja hallinnollisesti Tikanojan taidekodin yhteyteen. Modernin taiteen museossa on Kuntsin kokoelmien lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Museo sopii myös erinomaisesti vastaanottojen pitopaikaksi. Sen yhteydessä on pieni taidekauppa sekä trendikäs ja henkilökohtaisesti palveleva lounas- ja ruokapaikka Simo Bar & Kitchen. Taidenautinnon jälkeen on mukava istahtaa A-oikeuksin varustetulle terassille meren tuntumaan. Teksti: Eva Hudd Kuva: Sami Varjo 1 Nimi, ikä ja ammatti? — Susanna Saari, 31 vuotta, Vaasan kaupunginkirjaston tiedottaja. 2 Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? — Työskentelin useamman vuoden toimittajana, mutta kirjastoala on kiinnostanut pienestä pitäen. Viime vuonna opiskelin kirjastoalan erikoistumisopinnot ja tein sijaisuuksia Vaasan kaupunginkirjastossa. Tammikuussa tuli auki kirjaston tiedottajan paikka, jota hain ja onneksi sen sain. 3 4 Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? — Olen syntynyt Vaasassa ja asunut kaupungissa melkein koko ikäni, joten Vaasa on minulle tuttu ja turvallinen asuinpaikka. Sopivan kokoinen kaupunki, jossa on meri oikeasti lähellä. Työnantajana Vaasan kaupunki on ainakin tähän mennessä ollut hyvä.. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? — Värikäs, erilainen, sosiaalinen, aurinkoinen, haastava 5 Mikä on parasta työssäsi? — Saan kirjoittaa, viestiä ja tavata asiakkaita sekä työskennellä ihanassa, uusvanhassa kirjastorakennuksessamme, jossa olen itse ollut asiakkaana ala-asteikäisestä lähtien. 6 Miten voisimme kehittää toimintaamme? — Vielä ei ainakaan ole mitään valittamista, mutta avoimuutta ja nopeutta kaikenlaisessa viestinnässä on aina hyvä kehittää. 7 Miten vietät vapaa-aikaasi? — Luen paljon, käyn elokuvissa ja seuraan tv-sarjoja, käyn teellä tai syömässä ystävien kanssa ja valokuvaankin silloin tällöin. 8 Mitä tarjoat yllätysvieraille? — Earl grey –teetä ja salmiakkia. 9 Minkä kirjan luit viimeksi? — George R.R. Martinin Miekkamyrskyn. 10 Mikä on mottosi? — Lukeminen kannattaa aina. Onko työpaikallesi hiljattain otettu uusi työntekijä, jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla? Vinkkaa löydöstäsi jollekin toimitusneuvoston jäsenistä tai Merituulen toimitukseen. MERITUULI / HAVSVINDEN 15 Kuvat: Ulla Niemelä Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Kommunsektorns kollektivavtal Sopimukset 2010–2011 Avtalen 2010–2011 Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2010–31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Tehyn ja sen alajärjestöjen jäseniin ei toistaiseksi sovelleta uusia palkkausmääräyksiä, vaan heihin sovelletaan edelleen 31.1.2010 asti voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä (KVTES 2007 – 2009). De nya kommunala kollektivavtalen gäller 1.2.2010– 31.12.2011. Avtalet kan sägas upp så att det upphör 28.2.2011. På medlemmarna i Tehy och dess underorganisationer tillämpas tillsvidare inte de nya lönebestämmelserna utan på dem tillämpas fortfarande bestämmelserna i det allmänna kommunala tjänste och arbetskollektivavtalet (AKTA 2007–2009) som gällde fram till 31.1.2010. Kustannusvaikutus Kostnadseffekt Sopimusten palkankorotukset kohdistuvat vuodelle 2010. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin 0,9 %. Palkantarkistukset muodostuvat kaikkiin sopimuksiin sisältyvästä järjestelyerästä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.2010 sekä paikallisesta tuloksellisuutta edistävästä järjestelyerästä 1.9.2010. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011 ja niistä neuvotellaan keväällä 2011. Löneförhöjningarna enligt avtalet gäller år 2010. Avtalsuppgörelsen höjer arbetskraftskostnaderna inom kommunsektorn år 2010 med i genomsnitt 0,9 %. Löneförhöjningarna består av en justeringspott för främjande av likalön 1.2.2010 och en lokal resultatfrämjande justeringspott 1.9.2010. Potterna ingår i alla avtal. Övriga eventuella löneförhöjningar kan träda i kraft tidigast 1.5.2011 och förhandlingar om dem förs våren 2011. Tuloksellisuuserä Resultatpott 1.9.2010 Tuloksellisuuden edistämistä tukevan paikallisen tuloksellisuuserän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannon tuloksellisuutta ja hillitä menojen kasvua. 1.9.2010 lukien varataan 0,7 %:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä. Työnantajan on tarjottava koko henkilöstölle mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin. Mahdollisuus saada paikallista järjestelyerää edellyttää henkilöstön mukanaoloa tuloksellisuutta edistävissä toimenpiteissä ja hankkeissa. Syftet med den lokala resultatfrämjande justeringspotten är att förbättra resultaten inom serviceproduktionen i kommunerna och samkommunerna och att bromsa utgiftsökningen. En lokal justeringspott på 0,7 % fördelas 1.9.2010 på basis av förbättrade resultat. Arbetsgivaren ska ge hela personalen möjlighet att delta i resultatprojekt. För att omfattas av den lokala justeringspotten ska de anställda medverka i åtgärder och projekt som främjar resultaten. Sopimusmuutokset Textändringarna i avtalen var väldigt få. Den kanske viktigaste saken som berör alla är att läkarintyg ska inlämnas i tid. Arbetstagare/tjänsteinnehavare ska uppvisa godtagbart läkarintyg över sin arbetsoförmåga för att få sjukledighet och därtill anslutna löneförmåner. Enligt den nya bestämmelsen är den första sjukledighetsdagen oavlönad, om läkarintyg inte har inlämnats till arbetsgivaren inom en vecka från den dag då läkarintyget undertecknades. Målet med den nya bestämmelsen är påskynda inlämnandet av läkarintyg till arbetsgivarna. Om dröjsmålet beror på en godtagbar orsak, går arbetstagaren/tjänsteinnehavaren inte miste om lön för sjukdomstiden. Ändringar i avtalen Tekstimuutoksia sopimuksiin tuli hyvin vähän. Ehkä tärkein kaikkia koskeva asia on lääkärintodistuksen toimittaminen ajoissa. Työntekijän/viranhaltijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus työkyvyttömyydestään saadakseen sairauslomaa ja siihen liittyviä palkkaetuja. Uuden määräyksen mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Uuden määräyksen tavoitteena on edistää lääkärintodistusten joutuisampaa toimittamista työnantajille. Mikäli viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä, työntekijä/ viranhaltija ei menetä sairausajan palkkaa. 1.2.2010 järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi vaihtelee 0,4 – 0,8 % sopimusalasta riippuen. »» KVTES 0,8 % »» OVTES 0,8 % »» Lääkärit 0,6 % »» Tekniset 0,4 % »» Tuntipalkkaiset 0,4 % »» Muusikot 0,4 % Erän kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,75 % palkkasummasta. 1.9.2010 paikallinen järjestelyerä tuloksellisuuden edistämiseen Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 0,7 %. Järjestelyerä on suuruudeltaan, tarkoitukseltaan ja ajankohdaltaan sama kuin Tehy-pöytäkirjassa oleva vastaava 16 erä. Alkuvuodesta 2011 neuvotellaan 1.5.2011 tai sen jälkeen tulevista mahdollisista palkantarkistuksista. Vaasan Siivouspalvelut tutustui Kauhavan uuteen siivousorganisaatioon Aurinkoisena keskiviikkoaamuna 24.3. kerääntyi 60 iloista Siivouspalvelujen naista linja-autoon viettämään Siivouspalvelujen kehittämis- ja työhyvinvointipäivää Härmänmaalle. Matkan mahdollisti Henkilöstöpalvelujen myöntämä kehittämisraha Siivouspalveluille. Autossa oli tunnelma korkealla, vaikka monilla olikin huoli siitä, kuinka siivouskohteessa pärjätään, kun siivous jää vähemmälle. Päivä aloitettiin Kauhavan Ruotsalan koulun monitoimihallilla, jossa kahvin ohessa siivousvastaava Tarja Siekkinen kertoi Kauhavan uudesta siivousorganisaatiosta. Nykyiseen Kauhavaan kuuluu Kauhava, Yli- ja Alahärmä sekä Kortesjärvi. Puhtauspalvelut kuuluu teknisen osaston Tilapalveluihin, jota johtaa tekninen johtaja. Puhtauspalveluista vastaa siivoustyön vastaava ja ohjaajina toimivat Riitta Vuorijärvi sekä Katriina Lahti. Puhtauspalveluissa työskentelee yhteensä 47 henkilöä ja siivottavaa pinta-alaa on 55 000 m2, josta 15 % on ulkopuolisen siivouspalveluliikkeen hoidossa. Aamukahvin jälkeen tutustuttiin monitoimihallin tiloihin ja siivoukseen, jonka jälkeen siirryttiin Kauhavan kirkonkylän koululle, jossa toimii esi- ja alakoulu. Jakauduimme kahteen ryhmään ja meitä opastivat laitoshuoltajat Eila ja Maarit. Koulu oli todella siisti, ja kuulimmekin, että paikkoja oli vähän etukäteen ”puunattu” kun vaasalaiset tulevat, oli meinannut yöunetkin mennä. Vaasan siivoojat kyselivät innolla työvälineistä, koneista, pintamateriaaleista, aineista ja kaikesta, mikä puhtaanapitoon liittyy. Keskustelu kävi vilkkaana ja välillä oli hillittävä naurunpyrähdyksiä, sillä koulutyö oli luokissa käynnissä. Tutustumisien jälkeen siirryttiin Härmän Kuntokeskukseen ruokailemaan ja keskustelemaan kuulumisista työtovereiden kanssa. Siivouspalvelujen siivoojat näkevät toisiaan vain yhteisissä tilaisuuksissa ja kokouksissa, koska välimatkat kohteiden välillä on pitkät. Kauhavan laitoshuoltajien lisäksi tulikin tavattua myös oman organisaation työkaverit. Ruokailun jälkeen Kirsi Smulter aikuiskoulutuskeskuksesta veti riemukkaan taukojumpan ja taisi porukka laulaa lurittaakin rullaati-rullaa. Tämän jälkeen hiljennyttiin kuuntelemaan ravitsemusluentoa ja pohdittiin terveellisen ruokavalion merkitystä. Luennon jälkeen jakaannuttiin rankasambaan ja Taijiin. Rankasambassa pyöriteltiin lantiota ja hartioita samban tahtiin, Taijiissa rauhoituttiin ja perehdyttiin hartaudella liikkeisiin. Liikunnan tuoksinassa unohtuivat työhuolet ja murheet. Kahvin jälkeen joukko suunnisti takaisin linja-autoon väsyneenä, mutta virkistäytyneenä. Vaasan Siivouspalveluista osa joukosta odottaa pääsyä tutustumaan Rankasamban rytmeihin Härmän Kuntokeskuksen Areena-salissa. Teksti: Tiina Ojala-Paloposki MERITUULI / HAVSVINDEN ▲ Vaasan Siivouspalvelut tutustumassa Ruotsalan koulun monitoimihallin tiloihin. Vihreissä työvaatteissa ovat Kauhavan siivoustyönohjaajat. 17 Kuva: Salli Hietikko HENKILÖSTÖKOULUTUSTA ~ PERSONALUTBILDNING Huom! Esimiesten ja asiantuntijoiden iltapäiväkahvit 31.5. klo 14 – 15 alustajana hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen ja aiheena on palvelustrategia. Paikka vaihtunut remontin vuoksi. Tilaisuus pidetään Hotel Silverian tiloissa. Muistathan ilmoittautua! TYÖTURVALLISUUSKOULUTUS 25.5.2010 Valtion virastotalo, auditorio KLO 8.30 – 12 tai KLO 12.30 – 16 työsuojeluasiamiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja esimiehille samansisältöinen aamu- ja iltapäivä, voit valita itsellesi sopivan kouluttajana asiamies Timo Suurnäkki Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmästä ensimmäinen osa laajempaa työturvallisuuskoulutusta, joka jatkuu syksyllä 2010 ilmoittautumiset Koulutusohjelman kautta tai sari.rasanen@vaasa.fi, ILMOITTAUDU HETI! AJANKÄYTON HALLINTA – HALLITSE AIKAASI, TEHOSTA TOIMINTAASI - Katoaako aika? Jäävätkö tavoitteet saavuttamatta? Miten ehdit poistaa aikapulaa ja vähentää kiirettä? - Aika on ainoa todellinen pääomamme, josta teemme sijoituksia. - Koulutuksen tavoitteena on kehittää esimiesten ja henkilöstön ajanhallinnan käytäntöjä ja vaikuttaa sitä kautta koko organisaation tavoitteelliseen toimintaan ja tuloksien saavuttamiseen. Painopistealueena on henkilökohtainen työn suunnittelu ja ajankäyttö. Aika: keskiviikko 26.5. klo 8.30 – 15.00, Paikka: Silveria, Vöyri-kabinetti, Kouluttaja: KM Eija Keränen, Operosus Oy Ilmoittautumiset koulutusohjelman kautta tai sähköpostilla sari.rasanen@vaasa.fi ILMOITTAUDU HETI, enintään 40 osallistujaa mahtuu mukaan! PUHUMALLA PARAS – HAASTEELLISTEN TEEMOJEN PUHEEKSIOTTAMINEN Esimiehille suunnattu valmennus vaikeiden asioiden puheeksiottamisen tukemiseksi mm. varhaiseen puuttumiseen ja erilaisiin työyhteisöongelmiin liittyen. Ryhmän koko max. 20 henkilöä. Aika: tiistai 1.6. klo 9 – 12 tai 13 – 16 (samansisältöinen aamu- ja iltapäivä, valitse itsellesi sopivampi ajankohta) Ryhmillä on koulutuksen jatko-osuus syksyllä myöhemmin sovittavana ajankohtana. Paikka: Silveria, Vöyri-kabinetti, Kouluttaja: PsL Anita Keskinen, Tmi Aksessio. Ilmoittautumiset koulutusohjelman kautta tai sähköpostilla sari.rasanen@vaasa.fi 26.5. mennessä. TIEDOTTAJAKURSSIT 3.6.2010 ja 25.11. ilmoittautumiset Koulutusohjelman kautta tai sari.rasanen@vaasa.fi ajankohtaista asiaa markkinoinnista, mediasta, tiedotuksesta ja viestinnästä Syksyn 2010 koulutustilaisuuksia pe 27.8. klo 9 – 15.30 OMASTA TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestetään yhdessä Vaasan kesäyliopiston kanssa to 9.9. klo 11.15 – 16 TYÖRAUHAN JULISTUS – YHDESSÄ TEKEMINEN HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ prof. Marja-Liisa Manka järjestetään yhdessä Vaasan kesäyliopiston kanssa Syksyllä alkaa 4-osainen koulutuskokonaisuus aiheesta REKRYTOINTI ESIMIEHEN KANNALTA – mitä johtajan / esimiehen tulee tietää ja osata henkilöstöhankintaan liittyen. Koulutuskokonaisuuden aihealueiksi on suunniteltu mm. seuraavia teemoja: ’Työntekijän taustatietojen selvittäminen rekrytoinnin yhteydessä’, ’Menettelytavat virkaa tai tointa aukijulistettaessa ja täytettäessä’, ’Rekrytointihaastattelu – tärkein ja luotettavin tiedonsaantimenetelmä?’ ja ’Päihde- ja huumetestit sekä terveys, työkyky ja ennuste rekrytoinnissa ja työsuhteessa’. Tarkempaa tietoa tästä koulutuskokonaisuudesta tulee esimiehille elo- syyskuun aikana. Henkilöstöpalvelut on suljettu kesäloman ajan 5.7. – 1.8. Palkkaosasto auki normaalisti. Aurinkoista kesää kaikille! 18 Personalservicen håller semesterstängt 5.7. – 1.8. Löneavdelningen håller öppet normalt. Vi önskar er alla en solig sommar! Kiitokset / Tack till Merituulen ja Verkkotuulen lukijoille ja kaikille teille, joiden kanssa sain olla tekemisissä henkilöstölehteä toimittaessani. Pienin resurssein, suurella sydämellä lehteä tein. Lämmin kiitos myös työtovereilleni henkilöstöpalveluissa. Sitä lujaa yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä, joka työyhteisössämme oli, en tule ikinä unohtamaan. Salli Hietikko Haastavaa, kehittävää – joskus hauskaakin on työ ollut. Teitä on monia, joiden kanssa olen saanut tehdä yhdessä töitä elokuusta 1974 alkaen. Kiitos yhteisistä vuosista, hyvää jatkoa tehtävissänne! Kiitos muistamisesta jäätyäni eläkkeelle. Sinikka Mäenpää, sosiaali- ja terveysvirasto Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka muistitte minua merkkipäivänäni ja teitte juhlasta unohtumattoman. Veikko Partanen Syksyn kuntoremonttikurssit haettavissa! ELORIEHA 2010 - Elorieha järjestetään tänä vuonna Laihian Nuorisoseuralla os. Alkiontie 6, torstaina 26.8.2010 alkaen klo 19:00. Järjestäjinä on sosiaali- ja terveystoimen Laihian - Vähänkyrön yhteistoiminta-alue. - Menussa on tervetulijaismaljojen jälkeen todella hyvää lohikeittoa, josta löytyy myös lohta, tai vaihtoehtoisesti lihakeittoa, josta löytyy myös lihaa. Ja tietysti Elon leipää. Päälle kakkukaffit. - Illan ohjelmasta vastaa yhteistoiminta-alueen reipas työväki. Luvassa on hyvätahtista musisointia, upeaa muotinäytöstä, viihdyttävää sketsiä ja mitä kaikkea! Tietenkään ihania arpajaisia unohtamatta. Illan kruunaa karaoketanssit. Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että ahkerien laulajien joukossa on meidän "melkein tangokuningattaremme" Riikka, joten laulajien taso on taattu. Toki ketään rohkeaa ei laulumikin varresta pois kammeta… - Alkiolaisittain emme tarjoile viinaksia, mutta emme myöskään tarkista kenenkään reppuja :) - Tarjoilujen takia tarvitsemme ilmoittautumiset, sähköpostiosoitteen ilmoittautumisia varten julkaisemme myöhemmin. Nyt Eloriehaan kannattaa lähteä kauempaakin! Nu kan du söka till höstens konditionsfrämjande kurser! Kuusamon Tropiikki 19.9.-24.9. Kylpylä Kivitippu 18.10.-23.10. Härmän kuntokeskus 14.11.-19.11. Kuusamo Tropiikki 19.9-24.9 Spahotell Kivitippu 18.10-23.10 Härmä spahotell 14.11-19.11 Hakuaika päättyy 11.6. ja valinnat suoritetaan tykyryhmän kokouksessa 15.6. Valintaperusteet, hakulomake, kurssiohjelmamallit ja lisätiedot löytyvät Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http:// intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut. Ansökningstiden går ut 11.6 och valen görs på tykygruppens möte 15.6. Urvalsgrunder, ansökningsblankett, kursprogrammallar och ytterligare upplysningar finns på personalservicens hemsida: http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut. Palauta hakemus os.: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus. Lämna in ansökan till adressen Vasa stad, personalservicen/arbetarskyddschefen (Hovrättsesplanaden 7 C, II vån.) Ansökningarna är bindande. Om en deltagare som valts annullerar sitt deltagande så sent som två veckor före kursens början eller ännu senare utan giltig orsak, kan kurskostnader delvis uppbäras av honom eller henne. Lisätietoja antavat osastosihteeri Eija Paananen puh. 1101, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh. 1121 ja työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107. Ytterligare upplysningar ger avdelningssekreterare Eija Paananen tfn 1101, arbetarskyddsfullmäktig Vesa Isomöttönen tfn 1121 och arbetarskyddschef Tapio Lehto tfn 1107. Tyky-gruppen Tyky-ryhmä MERITUULI / HAVSVINDEN 19 www.vaasa.fi
