docAvainlippu_lokakuu_2012 - Suomalaisen Työn Liitto
download 
Report Transcription
Avainlippu_lokakuu_2012 - Suomalaisen Työn Liitto
Suomalaisen Työn Liiton tiedotuslehti LOKAKUU 2012 Suomalaisen Työn Liitto 100 vuotta Pääkirjoitus Sisällys 3Juhlahumua 24.9.2012 4Suomalaisen työn professori 5Kohti yritysmyönteisempää yhteiskuntaa 6Kaikille töitä, kaikille hyötyä Osoittakaamme kiitoksemme ostopäätöksellä 7Yritysten ja koulutuksen yhteistyö tuottaa tulevaisuuden osaajia 8Valkoiset porakruunut valtaavat vauhdilla uusia maita 9Reseptit ja ruokaostokset kännykällä ja verkossa 10 Vastauksia kuluttajien haasteisiin 11 T uotteita Euroopan puhtaimmasta maidosta 12 Hyvät tuotteet ja työolot tuovat tulosta Tässä lehdessä esittelemme yhdeksän suomalaisen työn menestystarinaa, jotka palkittiin Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlassa 24.9.2012. Palkinnonsaajat ovat omalla esimerkillään osoittaneet, miten työllä ja yrittäjyydellä on luotu uutta – tietoa, taitoa, tuotteita, palveluita ja hyvinvointia. Suomalaisen Työn Liitolla on ollut kunnia toimia koko sen 100-vuotisen, monivaiheisen historian ajan suomalaisen osaamisen, laadun ja yrittäjyyden puolestapuhujana. Liiton olemassaolon tarkoitus on säilynyt muuttumattomana läpi sodan, rauhan, talouskasvun ja taantumien vuosien. Myös liiton viesti kuluttajille – suosi suomalaista, tue kotimaan menestystä ja työn arvostusta – on säilynyt ytimeltään samanlaisena. Kun Suomi liikkuu kohti 100-vuoden itsenäisyysjuhlavuottansa, kohtaa suomalainen työ ja yrittäjyys dynaamisen, alati muuttuvan talousmaiseman. Aasian nousu, radikaalit teknologiset innovaatiot sekä kestävyysrajojemme hakeminen tarjoavat suomalaiselle osaamiselle avauksia ja ikkunoita kasvaa ja menestyä haastavinakin aikoina. Tässä liikkeessä suomalainen työ ja yrittäjyys uusiutuvat kaikessa monimuotoisuudessaan, ja niin tekee Suomalaisen Työn Liittokin. Suomalaisen Työn Liitto kiittää kaikkia sen jäsenyrityksiä ja -yhteisöjä, yhteistyökumppaneita sekä suomalaisia työntekijöitä, jotka ovat rakentaneet sitä hyvinvointia, josta Suomessa nyt ja tulevaisuudessakin saamme nauttia. Sanoista tekoihin: jokainen meistä voi osoittaa parhaan kiitoksen suomalaiselle työlle jokapäiväisten ostopäätöstemme kautta! Tero Lausala toimitusjohtaja 2 LOKAkuu 2012 13 54 hyllymetriä suomalaista työtä 14 Suomi-brändissä on paljon hyödynnettävää 16 Uudet Avainlippu-yritykset, Design from Finland -yritykset ja Yhteiskunnalliset-yritykset Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto PL 429 (Mikonkatu 17 A), 00100 Helsinki puh. (09) 6962 430 Päätoimittaja Tero Lausala, tero.lausala@avainlippu.fi Toimituspäällikkö Miia Välikorpi Toimittaja Mirja Ekholm Osoitteenmuutokset stl@avainlippu.fi, www.avainlippu.fi Taitto Quickmac Oy Kirjapaino Painotalo Varteva Kannen kuva Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlan juontaja Peter Nymanin letkautukset kirvoittivat naurut niin ministereissä kuin juhlayleisössäkin. Kuva: Dorit Salutskij Juhlahumua 24.9.2012 Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa juhlittiin syyskuussa 100-vuotiasta Suomalaisen Työn Liittoa. Juhla esitettiin MTV3-kanavalla 13.10.2012, ja Suomalaisen Työn Gaala on katsottavissa 12.11.2012 saakka osoitteessa: www.katsomo.fi. Valtiovallan edustajana juhlassa puhunut pääministeri Jyrki Katainen nautti juhlatunnelmasta kutsuvieraiden joukossa. Katainen toivoi, että pienet design-yritykset tulisivat mukaan Team Finlandin verkostoon, joka on hänen mielestään pienten yritysten taloudellisten ulkosuhteiden turvapakkaus. Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen uskoo suomalaiseen puhtaaseen ruokaan ja tekee päivittäin suomalaisia kulutusvalintoja. Hän esittikin kainon toivomuksen juhlakansalle: Ostakaa suomalaisia tuotteita! 100-vuotisjuhlan musiikista vastasivat Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, The Charmants ja Stefanie Tuurna. Tilaisuuden juonsi Peter Nyman. LOKAkuu 2012 3 hyvän työn palkinto Suomalaisen työn professori Professori Osmo Forssel on tieteellisesti todistanut pienten valintojen valtavat vaikutukset, sillä kuluttajien pienillä päivittäisillä valinnoilla on suuri vaikutus työllisyyteen ja siten kaikkien suomalaisten hyvinvointiin. Jokaisen suomalaisen 25 euron viikoittaiset ostokset työllistävät valtakunnan tasolla 100 000 henkilöä vuodessa. Tiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton panos-tuotostutkimuksen työllisyysvaikutuksiin, jotka professori Osmo Forssell on päivittänyt tuoreimpien tilastotietojen perusteella. M irja E kholm - K uvat D or i t Salutsk i j ja H arri H omi Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan varapuheenjohtaja Anne Berner, palkinnon suunnittelija Hanna Anonen, professori Osmo Forssell ja Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja Pekka Sairanen S uomalaisen Työn Liitto ryhtyi teettämään Suomen kansantalouden panos-tuotostaulukoita soveltavia tutkimuksia yli 50 vuotta sitten. Ensimmäinen liiton sanomaa lujittanut tutkimus valmistui vuonna 1960. Tilastollisessa päätoimistossa, nykyisessä Tilastokeskuksessa, työskennelleen nuoren kansantaloustieteilijän Osmo Forssellin tutkielma Julkisen talouden tulojen ja talouselämän toiminnan välilliset ja välittömät yhteydet todisti, miten kannattavia kotimaiset julkiset hankinnat olivat: raha palasi välittöminä ja välillisinä veroina hankkijalle ja jäi näin hyödyttämään kotimaata. Osmo Forssell, josta tuli myöhemmin Oulun yliopiston kansantaloustieteen professori, on noista päivistä lähtien päivittänyt panos-tuotostutkimusten pohjalta liiton tiedotuksen tarvitsemia arvokkaita laskelmia. 4 LOKAkuu 2012 30 markkaa viikossa 30 000 työpaikkaa vuodessa 1990-luvun lopulla Yleisradion toimittaja Mirja Pyykkö kiinnostui Forssellin tutkimuksista ja hänelle syntyi idea tv-ohjelmaan ”30 markkaa viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa”. Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykset yhdessä Osmo Forssellin kanssa seurasivat vuoden ajan miten sanoma toimi käytännössä: Mirja Pyykön tv-ohjelma synnytti Suomeen tuhansia työpaikkoja. Osmo Forssell ymmärsi jo alusta alkaen, että kotimaisen tuotteen hankinnan vaikutukset säteilevät koko kansantalouteen: kotitalouksiin, julkistalouteen, yrityksiin ja ulkomaille. – Hyvää työtä on kaikki innolla tehty, josta on apua muillekin kuin itselle ja josta on siten myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, sanoo emeritusprofessori Osmo Forssell. Panos-tuotostaulukot ovat nykyään kiinteä osa kansan talouden tilinpitoa ja niitä on laadittu Suomessa vuosittain ajanjaksolta 1995–2008. Suomalaisen Työn Liitto myönsi Hanna Anosen suunnitteleman Taottu-palkintoveistoksen professori Osmo Forssellille. hyvän työn palkinto Kohti yritysmyönteisempää yhteiskuntaa Mukaansa tempaava tarinan kertoja, kansainvälisesti palkittu ohjaaja-tuottaja Michael Franck on liki 30 vuotta tutustuttanut suomalaisia television katsojia suomalaisten yritysten käänteisiin. -S isällössä yhteiskunnallisuus on Franck Median liiketoiminnan perusta, Michael Frank sanoo. Yhteiskuntaa ja elinkeinoelämään luotaavissa journalistisissa dokumenteissa käsitellään historiaa ja yhteiskuntaa yritysmaailman kautta. Palkitun Suvussa on yritystä -ohjelmasarjan yksittäiset dokumentit esittelivät perinteikkäitä suomalaisia perheyrityksiä. Avoimet ja inhimilliset tarinat tutuista yrityksistä ovat osaltaan vieneet yhteiskuntaa yritysmyönteisempään suuntaan. Näiden tarinoiden kautta välittyi Suomen matka Euroopan köyhimpien maiden joukosta nykypäivän vaurauteen. Kannustusta ja ennakkoluulojen purkamista Suomessa on yritystä -ohjelmasarja pyörii parhaillaan MTV3-kanavalla. Yrittäjät pohtivat yrittäjälle keskeisiä kysymyksiä, kuinka rohkeus, yrittäminen ja epäonnistuminen on usein menestyksen salaisuus. – Yli puolet maamme uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Dokumentin tavoitteena on kannustaa yrittäjyyteen ja purkaa yrittäjiä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja, Michael Franck sanoo. Perheyritykset ovat vahvoja tulevaisuuden työllistäjiä ja sitä viestiä Franck Media haluaa dokumenteillaan edistää. – Minulle on tärkeää olla yrittäjä. Yrittäjissä on tiettyä hulluutta, joka kestää, vaikka tulee takapakkeja. Hyvä työ syntyy ihmisten yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta, ihmiskemiasta ja hyvästä ihmisten johtamisesta. Yhteistyöhön sisältyy latauksia. On myös hyväksyttävä itsensä. M i rja E kholm - Kuvat Dor it Salutskij ja Harri Hom i K-kauppiasliiton hallituksen puheenjohtaja Tomi Korpisaari, Franck Media Oy:n toimitusjohtaja Michael Franck, sisältöjohtaja, tuottaja Nina Pulkkis ja leikkaaja Elizabeth Aaltonen sekä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Dokumentoitua yrittäjyyttä eri kielillä Nykyisessä muodossaan vuodesta 2000 toiminut Franck Media on tuottanut vuodesta 2004 yli 50 elinkeinoelämästä kertovaa noin tunnin mittaista dokumenttia ja satoja yhtiöiden ja yhteisöjen sisäiseen tarkoitukseen tehtyjä inhimillisiä esittelyvideoita. Dokumenteista on muokattu erilaisia verkko- ja dvd-sovelluksia sekä kieliversioita lukuisille kielille. Michael Franck on tuottanut ja ohjannut kaikkiaan yli sata dokumenttia, joista televisiossa on esitetty 70. Yhtiö on Suomen suurin dokumenttituottamo, joka työllistää 25 dokumenttituotannon, elinkeinoelämän ja historiallisen journalismin ammattilaista. K-kauppiasliitto ja Perheyritysten liitto myönsivät Harri Homin suunnitteleman Ihminen & Työ -palkintoveistoksen Franck Media Oy:lle. LOKAkuu 2012 5 hyvän työn palkinto Kaikille töitä, kaikille hyötyä – Hyvä työ hyödyttää kaikkia, sekä työntekijää että työn kohdetta ja sillä on yhteiskunnallinen vaikutus, sanoo Sortso Osuuskunnan toimitusjohtaja Petri Laurila. M irja E kholm - K uvat Dor i t Salutsk i j ja H arri Hom i Sortso Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Pekka Pättiniemi, hoivapäällikkö Paula Savolainen, palkinnon suunnittelija Tomi Tallqvist, Helsingin Diakonissalaitoksen talousjohtaja Riitta-Leena Rossi ja Yhteiskunnallisten yritysten koalition puheenjohtaja ja Suomen Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen Y hteiskunnallisen yrityksen -merkin saaneen Sortso Osuuskunnan tarkoituksena on työllistää vajaakuntoisia, työttömiä, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä ja toimia silti liiketoiminta periaatteiden mukaisesti. – Sosiaalisella yrityksellä on yhteiskuntavastuu. Vastuu on työllisyydestä huolehtimista, yhteiskunnallisen palvelutuotannon turvaamista sekä lakeja ja sopimuksia noudattavaa liiketoimintaa, Petri Laurila luetteloi. Avustaja kokkaa ja tiskaa, siivoaa ja asioi Sortso tarjoaa henkilökohtaisen avustajan palveluita lyhyt aikaiseen ja pidempiaikaiseen tarpeeseen. Kotitalouksille tarjotaan monipuolisia kodinhoitoon liittyviä palveluita, kuten kotisiivousta, ikkunoiden pesua, tiskausta, vaatehuoltoa, ruoanlaittoa ja asiointia. Kodinhoitoapua voi tilata yksityisasiakkaana tai kunnan maksamana palveluna tietyin edellytyksin. 6 LOKAkuu 2012 Sortso Osuuskunta on työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yritysten rekisterissä. Yritys käyttää pääosan voitostaan osuuskunnan palvelutoiminnan kehittämiseen ja työllistämiseen. Asiakkaat löytyvät pääosin Espoon ja Helsingin palvelusopimusten kautta. Sortso on turvallinen palvelujen tuottaja, jolla on asiakkaina kotitalouksia ja ikääntyneitä henkilöitä. Kodinhoitopalvelut on mahdollista saada arvonlisäverovapaana, jos asiakas tekee vähintään vuoden kestävän palvelusopimuksen ja palvelusopimuksen perusteella laaditaan palvelusuunnitelma. Yhteiskunnallisten yritysten koalitio myönsi Hyvän työn palkinnon Sortso Osuuskunnalle. Kantava Voima -palkintoveistoksen on suunnitellut Tomi Tallqvist. hyvän työn palkinto Yritysten ja koulutuksen yhteistyö tuottaa tulevaisuuden osaajia – Teemme sitä, mitä meiltä odotetaan ja täytämme siten elinkeinoelämän odotukset, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori ja vuoden 2012 elinkeinovaikuttajaksi Pirkanmaalla nimitetty Markku Lahtinen. T ekniikan lisensiaatti Markku Lahtinen on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä pirkanmaalaisen työ- ja elinkeinoelämäntarvitsemaa koulutusta ja edistänyt yritys- ja koulutusmaailman välistä yhteistyötä. Hänet tunnetaan hyvistä yhteyksistään elinkeinoelämään ja yliopistomaailmaan. Läpäisytilastojen tekniikan ykkönen Ammattikorkeakoulujen valmistuneiden määrässä Tampereen ammattikorkeakoulu on Suomen toiseksi paras ja tekniikan alalla paras. – Olemme ylpeitä monialaisesta koulustamme, sanoo Markku Lahtinen. Tampereen ammattikorkeakoulu haluaa etsiä toimivia malleja koulutuksen kehittämiseen. Yksi hyödylliseksi osoittautunut toimintamalli on ollut vuonna 1995 alkanut tuotantoautomaatiohankinta yhteisostona Fastems Oy:n, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Asiakkaita ja opiskelijoita on koulutettu nykyaikaisin välinein Fastemsin tiloissa, mistä kaikki osapuolet ovat hyötyneet. Tuotantoautomaatiojärjestelmä on uusittu jo kolme kertaa. Viimeisin yhteistyö on mediaalan osaamis- ja koulutuskeskus Mediapolis, joka toimii Ylen tyhjiksi jääneissä tiloissa Tampereen Tohlopissa. – On tärkeää, että kaikilla opiskelijoilla on hyvä tuntuma työelämään opiskelun aikana, rehtori Markku Lahtinen. M i rja E kholm - Kuvat Dor it Salutskij ja Harri Hom i YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo, palkinnon suunnittelija Tero Kuitunen, Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki ja rehtori Markku Lahtinen Yhteyksiä työelämään tuovat myös 300 tuntiopettajaa, jotka pitävät opiskelijoille kursseja elinkeinoelämän eri alueilta: rakentamisesta, automaatiosta, työkalusuunnittelusta ja musiikista. Pysyvä työpaikka valmistumisen jälkeen Rakennusalan yritysten edustajat osallistuvat aktiivisesti rakennustekniikan koulutusohjelman neuvottelukuntaan. Rakennusalan koulutus on toteuttanut yhteistyössä YIT-konsernin kanssa ennakkoluulottoman koulutusinnovaation. YIT kouluttaa valittuja rakennusalan opiskelijoitamme omien toimintojensa osaajiksi omilla kustannuksillaan. Ammattikorkeakoulu puolestaan valvoo, että opinnot ovat ammattikorkeakoulutasoisia. Opiskelijat hyötyvät tällöin varsin käytännönläheisestä yrityslähtöisestä opetuksesta. Sopimukseen kuuluu myös YIT:n sitoutuminen, jossa koulutuksen käyneet opiskelijat saavat valmistuttuaan pysyvän työpaikan yrityksessä heti valmistumisen jälkeen. YIT Oyj myönsi Tero Kuitusen suunnitteleman Portaatpalkintoveistoksen Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusalan koulutukselle. LOKAkuu 2012 7 hyvän työn palkinto Valkoiset porakruunut valtaavat vauhdilla uusia maita Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014, olympialaiset 2016 Brasiliassa ja talviolympialaiset 2014 Sotšissa tietävät kiireitä Pirkanmaalla Lempäälässä Robit Rocktoolsilla. Suuret urheilutapahtumat vaativat uutta infrastruktuuria, liikenneverkkoja, energiahuoltoa, jätehuoltoa, vesihuoltoa ja tietoliikenneverkkoja. M i rja Ekholm - K uvat D or i t Salutskij ja Harri Hom i Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen, Robit Rocktools Oy:n toimitusjohtaja Jussi Rautiainen, palkinnon suunnittelija Patrick Juselius, Robit Rocktools Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Sjöholm, vuorineuvos, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta R obitin valkoiset porakruunut ovat tunnettuja rakennustyömailla ja kaivoksissa jokaisessa maailman kolkassa. Vientiä yrityksellä on 92 maahan. Porauskruunujen käyttökohteita ovat kaivokset, avolouhokset, tunnelit ja erilaiset rakennuskohteet. ”Palkkaamme asennetta” Pienenä ja joustavana yrityksenä Robit kohdistaa resurssinsa yhä laadukkaampien ja paremmin asiakkaiden vaatimukset täyttävien porakruunujen kehittämiseen ja valmistamiseen. – Hyvä työ vaatii työntekijöiltä korkeatasoista laatua ja automaatio antaa laatuturvan. Me palkkaamme asennetta, toimitusjohtaja Jussi Rautiainen sanoo. Lempäälän 55 työntekijän joukko on hitsautunut tiiviiksi työyhteisöksi. 11 kieltä puhuva työyhteisö on rikkaus. 8 LOKAkuu 2012 – Talossamme on myyntipäälliköitä Etelä-Afrikasta, Venäjältä, Ranskasta, Meksikosta ja Kiinasta. Jokainen heistä puhuu vähintään kolmea kieltä. Uskon myyntityössä henkilökohtaisen kontaktiin ja jalkatyöhön. Kohdemaan kulttuurituntemus on kaupanteossa erittäin tärkeä, mutta vielä melko vähälle huomiolle jäänyt taito, toimitusjohtaja Rautiainen sanoo. Aikavyöhykkeet haltuun Viime vuonna Robit osti tehtaan Etelä-Koreasta. Korean tehdas toimii itäisellä aikavyöhykkeellä. Suunnitteilla on etabloituminen länteen, Kanadaan tai USA:han, silloin olisi tehtaat kaikilla kolmella aikavyöhykkeellä, mikä helpottaisi yhteydenpitoa asiakkaisiin. – Alallamme arvostetaan suomalaista osaamista. Tampereen talousalue on maailmalla tunnettu korkeasta osaamisesta kallionporaus- ja murskausalalla kiitos Tamrockin ja Metson. Emme halua siirtää tuotantoamme Aasiaan, uskomme aikavyöhykestrategiaamme. Arvostus näkyy myös meille ulkomaita myöten tulleina työhakemuksina, toimitusjohtaja Jussi Rautiainen sanoo. Robitin liikevaihtotavoite on tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa. Työntekijöitä Suomessa ja maailmalla on yhteensä 90. – Tavoitteenamme on saavuttaa vuonna 2015 toimintaa kolmelle aikavyöhykkeelle, vientimaita sata ja liikevaihto 50 miljoonaa euroa. Haluamme olla kasvava, kannattava ja kansainvälinen. Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsivät Patrick Juseliuksen suunnitteleman Nostepalkintoveistoksen Oy Robit Rocktools Ltd:lle. hyvän työn palkinto Reseptit ja ruokaostokset kännykällä ja verkossa – Hyvä työ lähtee ihmisistä. Jos ihmiset ovat onnellisia työssään, työn jälkikin on hyvä. Jokaisella työpaikalla pitäisi pyrkiä siihen, että työntekijät ja yhteistyökumppanit ovat onnellisia, sanoo Digital Foodie Oy:n perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Kalle Koutajoki. – Pyrimme vastaamaan Foodie.fmpalvelulla erilaisiin ruokavalioihin. Olemme iloisia, että S-ryhmä uskoi konseptiimme ja lähti mukaan kehittämään uutta palvelua, Kalle Koutajoki sanoo. Suomessa ruoan verkkokauppa on käynnistymisvaiheessa, mutta esimerkiksi Iso-Britanniassa jo arkipäivää. Onnistunut yhteistyö S-ryhmän kanssa luo myös uusia mahdollisuuksia palvelun laajentuessa ulkomaille. – Suomalaisuus, reiluus ja avoimuus ovat voimavarojamme. Mi rja E kholm - K uvat Dor i t Salutsk i j ja H arri Hom i Digital Foodie Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Kalle Koutajoki, viestintäjohtaja Hanna Manninen, S-ryhmän pääjohtaja Kuisma Niemelä, Digital Foodie Oy:n kehitysjohtaja ja perustaja Samuli Mattila, palkinnon suunnittelijat Elina ja Klaus Aalto V uonna 2009 perustetun Digital Foodie Oy:n tiimi tutustui työskennellessään matkapuhelimien kartta- ja navigointiohjelmia kehittäneessä Navicore Oy:ssä. – Suomalaiset rakastavat kännyköitään ja meistä on luontevaa tuoda uusi tapa käyttää puhelinta ruokaostosten tekemiseen. Foodien tekee kännykästä personoidun myymälän, Kalle Koutajoki sanoo. Ruoan verkkokaupan edelläkävijä S-ryhmä on ostanut yksinoikeudella lisenssin Foodien palveluun Suomessa. Foodiella on kotimaassaan jo 250 000 käyttäjää. S-ryhmän ruokaverkkokauppa toimii osana kansainvälisesti tunnustettua Foodie.fm-ruokasuosituspalvelua ja ruokaverkkokauppaa. Viime toukokuussa Foodie palkittiin yhdessä S-ryhmän kanssa kultamitalilla arvostetussa Channel Innovation Awards -kilpailussa Yhdysvalloissa. Foodiessa on yksi Suomen suurimmista reseptipankeista, ja saatavilla on myös koko S-ryhmän täydelliset hinta- ja valikoimatiedot myymälöittäin. Tämä on ainutlaatuista maailmassa. Ostokset mobiiliseinältä viivakodilla Digital Foodie toi yhteistyössä Alepan kanssa viime kesänä ensimmäisenä Suomessa viivakoodeihin perustuvat mobiiliseinät kaupunkikuvaan. Helsingin Sokokselle johtavassa asematunnelissa oli noin 20 metriä pitkä mobiiliseinä. Seinään oli tuotu valikoima Alepan tuotteita, jotka olivat ostettavissa skannaamalla tuotteiden viivakoodit matkapuhelimella. Viivakoodista avautuivat myös tarkat tuote- ja ravintosisältötiedot. – Tekesin ja Vera Venturen rahoituksella on ollut erittäin merkittävä rooli palvelun kehityksessä ja kaupallistamisessa. Meitä motivoi se, että saamme olla mukana isossa jutussa, Kalle Koutajoki sanoo. Digital Foodie Oy:n työntekijämäärä on kasvanut tasaisesti. 17 työntekijän joukko on Kalle Koutajoen mukaan maailmanluokan porukka. S-ryhmä myönsi suunnittelutoimisto Aalto+Aallon suunnitteleman Pyramidipalkintoveistoksen Digital Foodie Oy:lle. LOKAkuu 2012 9 hyvän työn palkinto Vastauksia kuluttajien haasteisiin Nanso-brändi kiteytyy neljään ulottuvuuteen: suomalaisuuteen, vastuullisuuteen, laatuun ja ajattomuuteen. 91-vuotiaan perheyritys Nanson nykyomistajat ovat Emil Aaltosen neljättä sukupolvea. He haluavat yrityksen noudattavan näitä perinteitä kunnioittavia arvoja. -O lemme pärjänneet yli 90 vuotta ja uskomme pärjäävämme tulevaisuudessakin. Haemme jatkuvasti toimintakeinoja, jotta voimme toimia Suomessa. Taloudelliset ja ekologiset arvot ovat muokanneet toimintaamme. Emme tee enää tuotteita varastoon, vaan tilauksen mukaan sitä, mitä kuluttajat haluavat. Nopeat toimitukset kaupalle on yksi vahvuuksistamme, sanoo Nanso Groupin toimitusjohtaja Leena Syrjälä. Vastuullisuus elinehtona ja kilpailuetuna Nanson vastuullisuustyöhön kuuluu myös vastuu omasta henkilökunnasta ja kaikista niistä ihmisistä, joihin tuotteiden tai niiden valmistamisen kautta vaikutetaan. Yrityksen on tehtävä päätöksiä miten voidaan vaikuttaa tuoteturvallisuuteen, mitä värejä ja kemikaaleja tuotteiden valmistuksessa käytetään ja missä tuote on tehty. – Haluamme toimia vastuullisesti kaikilla taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun mittareilla mitattuna. Se on Nansolle sekä elinehto että kilpailuetu. Nanson seinien sisällä värjätään ja neulotaan erilaisia materiaaleja sekä suunnitellaan kaikki mallit. Talossa on innostunut energinen ammattilaisten joukko, joiden tietotaitoa siirretään omalla kisälliohjelmalla nuorille työntekijöille. Kokeneet työntekijät ovat parhaita mahdollisia opastajia uusille työntekijöille. Nanso on jo vuosia tehnyt yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa ja kouluttanut työntekijöitä oppisopimuksen kautta. 10 LOKAkuu 2012 M i rja Ekholm - Kuvat Dor it Salutskij ja Harri Hom i Finatexin viestintäpäällikkö Tarkko Nuutinen, toimitusjohtaja Satu Mehtälä, Nanso Groupin hallituksen jäsen Mikko Kivekäs, toimitusjohtaja Leena Syrjälä, hallituksen puheenjohtaja Juha Berglund ja palkinnon suunnittelija Päivi Niemi – Haluamme osaltamme toimia niin, että tekstiilialan osaaminen säilyy Suomessa, Leena Syrjälä sanoo. Verkkokauppaa ja Venäjän valloitusta Nanso avasi lokakuussa verkkokaupan oman myymäläverkoston lisäksi, ja Venäjälle perustetaan parhaillaan myyntiyhtiötä. – Nanso koetaan kiinnostavana työpaikkana, siitä on osoituksena työpaikkahakemusten kasvava määrä. Nanso Groupin juuret ovat syvästi Nokialla, jossa yrityksen pääkonttori ja trikootehdas sijaitsevat. Nanson hienosukkatehdas sijaitsee Torniossa ja sukkatehdas Tallinnassa. Yrityksen myymistä tuotteista noin 60 prosenttia valmistetaan omilla tehtailla, Kaukoidässä 25 prosenttia ja Euroopassa 15 prosenttia. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry myönsi Päivi Niemen suunnitteleman Osallinenpalkintoveistoksen Nanso Group Oy:lle. hyvän työn palkinto Tuotteita Euroopan puhtaimmasta maidosta – Hyvän työn laatu mitataan asiakkaan tyytyväisyydestä, sanoo Valio Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. V alio on saavuttanut luotettavan laadun ja innovatiivisen tutkimuksen ansiosta merkittävän aseman maailman meijeriyritysten joukossa. Tuotteiden laatu on aina ollut hyvä ja sen perustana on suomalainen maito, joka on Euroopan puhtainta. Valion kansainvälisesti kiinnostava 1920-luvulla alkanut tuotekehitys on tuottanut Suomen ainoan tieteen Nobelin. Artturi Ilmari Virtasen tutkimusryhmän lähtökohta oli lehmänmaidon vitamiinipitoisuuden säilyttäminen ympärivuotisesti, joka tuotti vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnon. Virtanen kehitti myös muita meijerihygie niaan liittyviä keksintöjä. Vaikkei uutta Nobelin palkintoa ole tullut, väitöskirjoja Valion tutkijat tuottavat tasaiseen tahtiin. Uutuuksia ja kestosuosikkeja Uusia tuotteita tulee noin sadan kappaleen vuosivauhdilla, joista noin kolmannes jää pidemmäksi aikaa markkinoille. Uutuuksiin kuuluu ensimmäisenä maailmassa tuoreesta maidosta kehitetty äidinmaidonkorvike, Onni-lastenruoka. Valion Gefilus -tuotteet ovat jo vuosia kuuluneet kuluttajien arkeen. 89 000 Facebook-fania ja tuhansien ruokaohjeiden reseptikokoelma verkossa palvelevat asiakkaita. Valion strategia perustuu vahvaan brändiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä toiminnan kustannustehokkuuden M i rja E kholm - Kuvat Dor it Salutskij ja Harri Hom i MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Valion johtaja Rauno Hiltunen, hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa ja Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta ja kuluttajatuotteiden markkinointiin koti- ja lähimarkkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä. Työnhakijoiden suosiossa – Olemme saaneet vaativiin tehtäviin paljon erinomaisia hakemuksia, joista olemme voineet valita juuri kyseiseen tehtävään sopivan henkilön. Valio on Pohjois-Euroopan mittakaavassa pieni. Toisaalta kansainvälisesti 150 henkilön tutkimusosasto on pieni, ja pystymme tarjoamaan tutkijoille laajempia kokonaisuuksia, toimitusjohtaja Pekka Laaksonen sanoo. Valio on saanut riveihinsä myös kansainvälisiä osaajia, kuten hollantilaisen juustoprofessorin. – Valion suomalaisuuskriteerit ovat kovat. Valion tuotteet on aina tehty Suomessa. Nyt maitotölkitkin tehdään Suomessa, Imatran Tetrapakin uudessa 50 työntekijän tehtaassa. Siellä on huippumoderni offset, joten tölkkien ulkopintaan saadaan nopeasti uusi viesti, Pekka Laaksonen sanoo ylpeyttä äänessään. Teksti: Mirja E kholm Kuvat: Dor it Salutskij ja Harri Hom i Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja PellervoSeura ry myönsivät Krista Kososen suunnitteleman Merkittävät hetket -palkintoveistoksen Valio Oy:lle. LOKAkuu 2012 11 hyvän työn palkinto Hyvät tuotteet ja työolot tuovat tulosta – Koskaan ei tiedä, miten markkinat muuttuvat, joten on oltava nöyrä ja katsottava, mitä tapahtuu, sanoo Snellmanin Lihanjalostus Oy:n toimitusjohtaja Henrik Snellman. -laatuohjelman ja suomalaisten perhetilojen ammattitaitoisten tuottajien avulla yritys takaa parhaimman mahdollisen raaka-aineen saannin. Yhteistyö, osallisuus ja jäljitettävyys ovat tärkeitä periaatteita. Henkilökunta arvossa, työterveyshuolto kunnossa M irja E kholm - K uvat Dor i t Salutsk i j ja H arri H om i Työeläkevakuutusyhtiö Varman asiakkuuksien johtaja Ville-Veikko Laukkanen, Oy Snellman Ab:n toimitusjohtaja Martti Vähäkangas ja palkinnon suunnittelija Elina Järvinen S nellmanin perheyritys on valmistanut korkealaatuisia liha- ja leikkeletuotteita jo yli 60 vuotta. Yrityksessä panostetaan jatkuvasti sekä hyvien tuotteiden, että hyvän työn kehittämiseen. Snellmanin tie on kulkenut pieneltä maatilalta Pedersören kunnan Kolpin kylästä, suhdannevaihteluja ja alan kilpailua kestäväksi yritykseksi Pietarsaareen. Yrityksen toimintaan kuuluvat lihan hankinta, teurastus, lihan paloittelu ja jalostus sekä erilaisten lihavalmisteiden valmistus. Parhaillaan yritys laajentaa ruokamakkarakapasiteettiaan ja uusien tilojen myötä lisääntyvät myös työpaikat. Snellmanin Lihanjalostus tekee läheistä yhteistyötä 260 sianlihan ja 1800 naudanlihan tuottajan kanssa. Maatilan Parhaat 12 LOKAkuu 2012 Snellman arvostaa henkilökuntaansa ja tekee parhaansa, jotta henkilökunta viihtyy ja kehittyy. Perheyrityksessä työskentelee yli 1 000 henkilöä Pietarsaaressa, Keravalla, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Pietarissa. Positiivinen, turvallinen ja perheenomainen ilmapiiri, jossa innovaatio ja kova työ ovat keskeisiä, ei synny itsestään. Pitääkseen yllä motivaatiota, Snellmanilla keskitytään koulutukseen, liikuntaan ja hyvinvointiin. Snellmanin Lihanjalostuksella on oma työterveysvalmentaja. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus henkiseen valmennukseen. Myös terveydenhoitaja on päivittäin tavattavissa. Lisäksi yrityksen oma henkilöstöruokala panostaa ravitsevaan ja monipuoliseen ruokailuun. Terveyttä edistävät projektit kuuluvat olennaisena osana Snellmanin arkeen. Näistä yhtenä esimerkkinä on Arbets hälsa inom charkproduktion -projekti, jossa kartoitettiin työn ja työolosuhteiden vaikutusta työterveyteen. Tämän jatkona on käynnissä Kunnon Työpaikka -projekti, jonka yhtenä merkittävänä osana on varhainen välittäminen. Molemmat projektit tähtäävät hyvän työterveyden ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä. Työeläkevakuutusyhtiö Varma myönsi Elina Järvisen suunnitteleman Kirnupalkintoveistoksen Oy Snellman Ab:lle. 54 hyllymetriä suomalaista työtä – Satavuotiaalla Suomalaisen Työn Liitolla on loistava arkisto, jonka runsauden sarvesta dosentti Mikko-Olavi Seppälä kirjoitti humaanin historiateoksen Vuosisadan kampanja, sanoo arkistointipalveluyrityksen Bränn & Bränn Oy:n toimitusjohtaja Tora Bränn. K aikkien historiallisten tarinoiden pohja on arkisto, johon haastattelut tuovat hauskat jutut, mukavat tapahtumat ja arjen. – Toimintamme lähtökohtana on tuottaa asiakkaille korkeatasoisia ja lisäarvoa tuovia ratkaisuja markkinointiviestinnän sekä humanistisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keinoin, tiivistää Tora Bränn. Markkinoinnin ja myynnin ammattilainen Tora Bränn perusti 10 vuotta sitten historioitsijasisarensa Michaelan kanssa markkinointiviestinnän ja kulttuurihistoriallisen tutkimustyön osaamiseen perustuvan yrityksen. – Tähtäämme siihen, että tilaaja on aidosti ylpeä teoksesta. Toiminnastamme heijastuu ennakkoluulottomuus ja avoimuus. Pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta omasta kulttuuristaan, maastaan ja maailmasta, jossa he toimivat, elävät ja työskentelevät. 100 vuoden arkisto tiivistettynä 216 sivuun MI KK Painettu nykyaikainen kuvitettu historiikki puolustaa paikkaansa, vaikka tulevaisuudessa organisaatioiden kanSuomalaise nattaakin rakentaa aikajanansa myös sosin Työn historiallinen Liitto on sad an vuoden ja keskeytym ajan tehnyt ätöntä työ pitkäjänteis tä maamme tä Dosentti Mi elin aaliseen mediaan. kei no elämän edi kko-Olavi stämiseksi. Seppälän kir kampanja ker joittama his too tor , miten täm iateos Vuosis mä kokosi ä valistukse arkistoa ada taakseen my n Suomalaisen Työn Liiton oli 54 hyllymetriä ja n ja teollisuu ös kuluttaja den yhteen järjestöt, val Kotimaisten liittytion, kaupan tuotteiden sekä palveluyr menekin edi ja arg ityhyllymetrejä stämistä on ument kset. Bränn & Brännin arkistoinnin jälkeen oli 26. ein. Liiton harjoitet pysyvyydestä tu monin eri palkinnot, todistavat alk keinoin kilpailut, esi uperämerki telmät, tem t, mainoska64 julistetta, jotka paukset ja kaistuneeoli Lisäksi vuosien varrelta kertynyt mp anj t mutta at, tut kimukset, jot aina tähdän ka ovat alati neet samaan määrään. ajanmu, kansantalo uden lakien sanelemaan kaikki kuvattiin. Pysyv pääyyden rinnal la liiton his toriassa on nistuneita koettu häm suunnanvaih mästyttä doksia, jotkahyödyt – Arkistoinnin ovat tiedon vän nopeita käytettävyys ja ase ovat seurai man muuto ja on lleet Suom ksia. Liitto en taloudelli on ketteräst ran kymme s-poliittisen i uudistunut nessä tietoturvallisuuden ja luonut nah vuodessa. Uu säilyvyys, lisääntyminen, oikeuskansa miltei siutumiskyky -luvul kernsä ansiosta la enemmän satavuotiaal jäseniä kuin la liitolla on koskaan aik aisemmin. turvan kohentuminen, lakivelvoitteiden täyttäminen, kustannustehokkuus ja laatusertifikaatin saavuttaminen, Tora Bränn listaa. Suomalaisen Työn Liiton historiikin kirjoittaja Mikko-Olavi Seppälä löytyi Michaela Brännin opiskelupiireistä. – Löydämme kirjoittajat historiateoksille verkostomme kautta. Ansioluettelon, gradun aiheen ja työkokemuksen lisäksi kirjoitustyyli ja yhteistyökyky ovat ratkaisevia, Tora Bränn perustelee. Toteutamme kaikki hankkeet suurella sydämellä ja aihetta kunnioittaen, mutta samalla tehokkaasti ja laadukkaasti. MI KK O- OL AV I SE PP ÄL Ä O- OL AV I SE PPÄL Ä KAMPAN Suomalaise n Työn Liitto – VUOSISA DAN VUOSI SADAN KAMP Suomalaise ANJA n Työn Liitt o – JA ISBN 978-952 -92-9872-3 T eksti : M i rja E kholm LOKAkuu 2012 13 M irja E kholm - K uva: Dor i t Salutsk i j Suomi-brändissä on paljon hyödynnettävää Tero Lausala juhlistamassa 100-vuotiasta liittoa pääministeri Jyrki Kataisen ja juhlan juontajan Peter Nymanin kanssa. Suomalaisen Työn Liiton uusi toimitusjohtaja Tero Lausala haluaa ottaa hyötykäyttöön Suomen hyvän maineen maailmalla. Suomalaisella laadulla, luotettavuudella ja osaamisella on kansainvälistä kysyntää, johon yritysten on tartuttava. S uomalaisen Työn Liiton käytävillä kuuluu tuon tuostakin iloinen nauru. Uusi toimitusjohtajamme Tero Lausala ammentaa jo aamusta energiaa päivän töihin viemällä 13-vuotiaan poikansa uintitreeneihin. Siinä odotellessa isäkin ui tunnin. Ennen siirtymistään Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtajaksi Tero Lausala on ollut luomassa kotimaista ja kansainvälistä menestystä yritys- ja yliopistomaailmassa. Lausala asui lapsuudessaan kahdeksan vuotta Englannissa ja USA:ssa, minkä ansiosta hänellä on uusiin asioihin hyvin avoin kansainvälinen asenne. – Haluamme palvella mahdollisimman monta jäsenyritystä esimerkiksi olemalla julkisuudessa keskustelun ylläpitäjänä suomalaisen työn arvostuksesta ja yrittäjyyden merkityksestä. Toinen tavoite on lisätä versojemme eli Design from Finland ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkien sekä ainutlaatuisen crowdsourcing-alustan Avainklubin tunnettuutta ja käyttäjiä. Tero Lausala on jo pistänyt verkot vesille, jotta liitto kiinnostaisi myös teknologia- ja palveluyrityksiä. – Haluamme uusien aloitteiden kautta puhutella vahvojen Avainlipun edustamien toimialojen ja heidän kotimaisten kohderyhmien lisäksi uusia, nuoria ja ulkomaalaisiakin kuluttajaryhmiä sekä B2B-yrityksiä. Taustana investointien ja yritysten kilpailukyvyn edistämistä Perustaa uusille ideoille Tero Lausala ammentaa aikaisemmasta työkokemuksestaan. Hän on työskennellyt investointien 14 LOKAkuu 2012 edistämishankkeissa Wärtsilän ja IVO:n omistamassa yhteisyrityksessä ja arktisen keskuksen palveluksessa, maajohtajana Finprossa ja tietotekniikka-alan suomalaisessa perheyrityksessä Market-Visio Oy:ssä liiketoimintajohtajana. – Suomalaisen työn ja yrittäjyyden arvostaminen on avainasemassa. Tulen jatkuvasti tapaamaan jäsenyrityksiämme ja toivon järjestämiimme tilaisuuksiin myös aktiivista jäsenyritysten osallistumista. Myös liiton omaa toimintakykyä terävöitetään uusilla rekrytoinneilla ja tietotekniikkapäivityksillä, mikä parantaa entisestään kykyämme palvella jäsenyrityksiämme. Luvassa vienninedistämistä Team Finland -konseptilla Tero Lausalan tavoitteena on päästä mukaan Team Finland verkostoon, sillä liiton 1800 jäsenyritystä ja varsinkin Design from Finland -merkin haltijat hyötyvät taatusti tästä kansainvälisyyteen tähtäävästä toiminnasta. – Suomalaisuus sekä koti- että vientimarkkinoilla on yhä vahvempi voima. Suomalaista brändiä ei ole vielä käytetty tarpeeksi kotimaassa eikä kansainvälistymisessä. Suomalainen laatu, luotettavuus ja osaaminen ovat esimerkiksi Venäjällä ja Saksassa tunnettuja. Englanniksi koulut käynyt Tero Lausala on opiskellut myös ranskaa ja yliopistossa saksaa ja venäjää, joten kansainvälinen ajattelu on luontevaa. Omakotitalossa Espoossa asuvan Tero Lausalan perheessä on vaimo ja neljä lasta, joiden harrastuksissa autokuskin virkaa hoitava isä käy mielellään hiihtämässä, heti kun siihen on mahdollisuus. ss aj sa Ole m lus ou m e u m suomalais a n e ka ww . u w.s l uomalainenjou f Auta kuluttajia löytämään kotimaiset jouluideat ja tekemään vastuullisempia valintoja. Laita yrityksesi tuote, palvelu, tai lahjakortti tarjolle Suomalaisen Työn Liiton Lahjakoneeseen, joka esittelee sinivalkoisia joululahjaideoita verkkosivulla www.suomalainenjoulu.fi Pääset mukaan Lahjakoneeseen alkaen 200 € / Lahjakonepaikka lisätietoja: Pia Mikkonen, pia.mikkonen@avainlippu.fi, 050 354 0262 ja (09) 696 2430 red=PMS 200 C Uudet Design from Finland -yritykset uudet yhteiskunnalliset yritykset Lumi Accessories Oy HELSINKI LapsiperhePalvelu Stark Oy FORSSA Pomus Oy KARSTULA Sokeva Oy VANTAA Design from Finland -merkin käyttöoikeuden myöntävä toimikunta kokoontuu seuraavan kerran 31.10.2012 Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden myöntävä toimikunta kokoontuu seuraavan kerran 10.12.2012 Uudet Avainlippu-yritykset Analystica Oy TURKU MV-Maalaus Oy HÄMEENLINNA Arte ja Orto Oy LAHTI Myynninedistämistoimisto Impulsio Oy JYVÄSKYLÄ Aurumia Finland Oy HELSINKI Naantalin Helmi Oy TURKU Autokatsastus Lappeenranta Oy LAPPEENRANTA Nepton Oy ESPOO Car Renters Finland Oy PIRKKALA NetTicket Finland Oy VAASA CardPlus Oy ESPOO Ollin Kuljettajapalvelu VARKAUS Cityguide Finland Oy HELSINKI Oulun Sydänkeskus Oy OULU Coronaria Hammaslääkärit Oy OULU Pingvin Designs Oy TAMPERE Coronaria Silmäklinikka Oy OULU Priotec Oy KOKKOLA eLombard Oy ESPOO Qonsalt Oy ESPOO Erconitum Oy RAAHE Rakennuspalvelu WoodHouse Oy RAISIO Frescon Oy LEMPÄÄLÄ Rauman Kiulu- ja Tynnyritehdas Ay RAUMA Helsingin Silmäsairaala Oy HELSINKI Ripton Oy ESPOO Honkarinteentila LIETO AS. Saana ja Olli avoin yhtiö TURKU Idolo Oy PORI SLP Group OSK HELSINKI Inntech pump solutions Oy ESPOO Suomen Graniittikeskus Oy VANTAA Jalmeri Oy KOKKOLA Swanheart Design Oy HELSINKI Junox Oy YLÖJÄRVI Tammerprint Oy TAMPERE Kaipaus Finland Oy ESPOO Tannisen Chilinen (aputoiminimi / Studio Anna Tanninen) PIRKKALA Katsastus Hiironen - Laukan Talli Oy OULU The Handbag Superstore / Rudium Consulting Oy ESPOO Konsaku Oy HEINOLA Tietokonekauppa VihreäOmena HELSINKI Leena Monthén POHJANKURU Verkkokulta Oy HELSINKI Mecastep Oy LAHTI WhyPrint Oy Ab HELSINKI Melli EcoDesign PALOKKA Viestintätoimisto Eliel Oy LAHTI Mikton Metal Oy RAISIO Vilkas Group Oy TAMPERE MKV Varainhankinta Oy VANTAA Woimistamo Oy LAPPEENRANTA Movila Oy HELSINKI Woti´s Ravintolat Oy RAISIO Avainlipun käyttöoikeuden myöntävä Alkuperämerkkitoimikunta kokoontuu seuraavan kerran 4.12.2012
