Lukion opinto-opas 2014-2015 - Suomalais

Kannen kuva Anni Taurula /KU4
Variaatio Otto Mäkilän teoksesta He näkevät mitä me emme näe
Sisällys
YLEISTÄ LUKIO-OPINNOISTA ............................................................................................................................................... 4
OPINTOJEN SUUNNITTELU .................................................................................................................................................. 4
KURSSIN SUORITTAMINEN .................................................................................................................................................. 5
POISSAOLOT ........................................................................................................................................................................ 6
KOEVIIKKO ........................................................................................................................................................................... 7
UUSINTAKUULUSTELUT....................................................................................................................................................... 7
ARVIOINTI ............................................................................................................................................................................ 8
ITSENÄINEN SUORITUS ....................................................................................................................................................... 9
OPINNOT MUISSA OPPILAITOKSISSA .................................................................................................................................. 9
SIIRTYMINEN RINNAKKAISEEN OPPIMÄÄRÄÄN .................................................................................................................. 9
YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ............................................................................................................................................................. 10
TUKEA OPISKELUUN .......................................................................................................................................................... 10
KIRJASTO ........................................................................................................................................................................... 11
LUKION OPPILASKUNTA JA OPISKELIJOIDEN OMA TOIMINTA .......................................................................................... 12
YLIOPPILASTUTKINTO ........................................................................................................................................................ 12
LUKION PÄÄTTÖTODISTUS ................................................................................................................................................ 14
SVK:N LUKION PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT....................................................................................................... 15
OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014 - 2015 ........................................................................................................................... 27
LUKION OPETTAJAT ........................................................................................................................................................... 32
LUKION LUKUVUOSIKALENTERI 2014–2015 ..................................................................................................................... 33
YHTEYSTIEDOT................................................................................................................................................................... 34
2
TERVETULOA!
Kädessäsi on käyttöopas Suomalais-venäläisen koulun lukioon lukuvuodelle 2014 - 2015. Tämän opintooppaan tehtävä on auttaa sinua lukio-opintojen suunnittelussa ja suorittamisessa. Lukiossa opiskelu antaa
sinulle paljon valinnanvapautta, mutta vaatii samalla myös vastuunottoa.
Opas sisältää keskeiset perustiedot lukion suorittamisesta: lukion tuntijaon, vuosittaisen
opintosuunnitelmaehdotuksen, kurssikuvaukset ja –kirjat, sekä tärkeää tietoa lukiomme käytänteistä ja
säännöistä. Perehdy siis oppaaseesi huolella!
On erityisen tärkeää, että seuraat koulun viestintäkanavia säännöllisesti:
Wilmassa tulee käydä päivittäin, sillä siellä tiedotetaan opintoihin liittyvistä asioista. Sen kautta voi myös
seurata ja suunnitella opintojesi edistymistä, selvittää poissaoloja ja viestiä opettajien kanssa.
Koulun nettisivuilta svk.edu.hel.fi/opetus/lukio löytyvät lukiovuoden työ- ja loma-ajat, koeviikkojen
aikataulut, lukion opinto-opas, kurssikuvaukset ja ainevalintakortti.
Aina tulee kuitenkin kysymyksiä, joihin ei itse löydä vastauksia. Tällöin voit kääntyä ryhmänohjaajasi,
opinto-ohjaajan tai apulaisrehtorin puoleen. Lukuvuonna 2014 - 2015 he ovat seuraavat henkilöt:
Lukion 1 RO:t: Helle Aro ja Leena Kauppila-Lehto
Lukion 2 RO:t: Sanna Torvikoski ja Ulla Valkeila
Lukion 3 RO:t: Maija-Liisa Clément ja Aira Undén-Selander
Opinto-ohjaaja: Suvi Moilanen (myös lukion 4.ryhmän RO) p.0295 332 413
Lukion apulaisrehtori: Tarja Alamäki p.0295 332 404
Hyvää lukuvuotta 2014 - 2015!
3
YLEISTÄ LUKIO-OPINNOISTA
Lukio-opinnot jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Yhden kurssin laajuus on 38
tuntia.
Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä kursseja.
Syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin liittyviä valinnaisia jatko-kursseja. Opinto-ohjelmaan on
valittava vähintään 10 syventävää kurssia.
Soveltavat kurssit ovat koulukohtaisia kursseja. Ne voivat sisältää aineksia eri oppiaineista. Nämä kurssit
ovat valinnaisia.
Lukion päättötodistuksen saadakseen opiskelijan on suoritettava pakolliset kurssit ja riittävä määrä
syventäviä ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia.
Opiskelijan on itse huolehdittava riittävästä etenemisvauhdista opinnoissaan. Yleensä lukiolainen suorittaa
6 – 8 kurssia jaksossa, eli 30 – 40 kurssia lukuvuodessa. Päätoimiseksi opiskeluksi katsotaan 20 kurssin
suorittaminen lukuvuodessa. Jos suorittaa vähemmän kuin 20 kurssia lukuvuodessa, ei ole oikeutta saada
opintotukea. Lisätietoja www.kela.fi.
Lukio-opinnot on suoritettava enintään neljässä vuodessa.
OPINTOJEN SUUNNITTELU
Opintojen alussa laaditaan oma opinto-ohjelman koko lukion ajaksi. Valinnat tehdään ainevalintakorttiin,
joka löytyy opinto-oppaan välistä. Korttiin merkitään ne pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit, jotka
aikoo suorittaa lukiossa. Siitä voi seurata opintojen etenemistä ja se auttaa kurssimuutosten teossa.
Kurssivalinnat tehdään Wilmassa. Uudet opiskelijat tekevät valintansa ilmoittautuessaan lukioon.
Kevätlukukauden aikana tehdään esivalinnat seuraavaksi lukiovuodeksi ja suunnitelma tarkistetaan
lukuvuoden alussa. Wilman valintatarjotin on auki opiskelijoille koeviikkoa edeltävällä viikolla (ks. opintooppaan kalenteri). Valintoihin voi tehdä muutoksia opinto-ohjaajan luona.
Venäjän kieltä voi opiskella lukiossamme A- tai B3-kielenä. A-venäjää opetetaan kahdessa eri ryhmässä:
venäjä vieraana kielenä (VEA) ja venäjä äidinkielenä (VEAI).
Opiskelija, joka suorittaa lukiossamme kaikki 12 kurssia venäjän kielen ja kulttuurin
opintoja (A), voi vähentää kahdeksan pakollista kurssia mistä tahansa oppiaineesta.
Kuitenkin hänen tulee suorittaa vähintään puolet jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista.
Vähentäessään kursseja opiskelijan on muistettava, että hän ei saa osallistua oppiaineen
ylioppilaskokeeseen, ellei hän ole suorittanut kyseisen aineen kaikkia valtakunnallisia
pakollisia kursseja.
4
Suomi toisena kielenä –oppiaine on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Nämä
opinnot ovat rinnakkaiset äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen kanssa.
Katsomusaineista lukiossamme opetetaan evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa sekä
elämänkatsomustietoa. Opiskelija opiskelee pääsääntöisesti oman kirkkokuntansa katsomusainetta tai
väestörekisteriin kuuluessaan elämänkatsomustietoa. Tästä saa lisätietoja opinto-ohjaajalta ja
apulaisrehtorilta.
Vapautusta ruotsin kielen opiskelusta voi hakea, jos ei ennen lukio-opintojen aloittamista ole opiskellut
ruotsin kieltä. Huoltajan tulee täyttää hakemuslomake, joka toimitetaan rehtorille. Hakemuslomakkeita saa
opinto-ohjaajalta.
Valtakunnallinen tuntijako nykyisen opetussuunnitelman mukaan
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset kurssit
Syventävät kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi äidinkielenä
S2 Suomi toisena kielenä
6
6
3
3
5
9
2
3
12
2
2
8
8
Toinen kotimainen kieli, ruotsi B1
Venäjän kieli ja kulttuuri A
Venäjän kieli ja kulttuuri B3
Englanti A
Englanti B1
Ranska B2 ja B3
Saksa B2 ja B3
6
5
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
pitkä oppimäärä
6
10
3
4
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
Terveystieto
Opinto-ohjaus
2
2
1
1
3
3
1
1
4
2
2
1-2
1-2
1
1
3
2
8
4
2
2
3
4
3
2
4
3
3
2
1
KURSSIN SUORITTAMINEN
Kursseille ilmoittaudutaan Wilmassa ennen jakson alkua. Wilma on auki kurssivalintoja varten viikon ajan
(kts. lukiokalenteri oppaan lopusta). Mikäli opiskelija ei ole ollut läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla
5
tai kurssi on jo alkanut, hänen tulee pyytää apulaisrehtorilta lupa kurssin aloittamiseksi. Myös opintoohjaajalta saa apua kurssimuutoksia tehtäessä.
Lukiolainen hankkii itse oppikirjansa ja muun oppimateriaalin. Kurssin oppikirjat ja muu tarvittava
materiaali on oltava mukana oppitunnilla. Lista oppikirjoista löytyy tästä opinto-oppaasta. Opettaja voi
poistaa opiskelijan tunnilta, mikäli hänellä ei ole mukanaan kyseisellä tunnilla tarvittavia opiskeluvälineitä.
Kurssi arvioidaan vain, jos arviointiedellytykset täyttyvät. Saadakseen kurssiarvosanan on osallistuttava
opetukseen, suoritettava kurssiin kuuluvat tehtävät sekä mahdollinen kurssikoe. Kurssin opettaja ilmoittaa
suoritettavien tehtävien aikataulusta.
Opettaja kertoo kurssin alussa arvioinnin periaatteet. Myös arvosana neljä edellyttää arviointiedellytysten
täyttymistä. Jos opiskelija ei ole osallistunut kurssikokeeseen tai häneltä puuttuu muita kurssiin kuuluvia
suorituksia, kurssia ei arvioida ja jaksotodistukseen merkitään O (osallistunut). Tuolloin opiskelijan on
osallistuttava seuraavaan uusintakuulusteluun tai täydennettävä suoritustaan uusintakuulusteluun
mennessä. Jos suoritusta ei ole täydennetty, O-merkintä häviää uusintakuulustelua seuraavana päivänä
ja kurssi on käytävä uudestaan.
Huomioi, että koepaperi, jossa ei ole yhtään vastausta, ei mahdollista opettajalle osaamistason toteamista.
Tällöin kurssi arvioidaan O-merkinnällä.
POISSAOLOT
Lukiolaki 25§:
”Opiskelijan velvollisuudet
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.”
Lukion poissaolosäännöt perustuvat lukiolakiin. Opettaja merkitsee Wilmaan poissaolot oppitunnilta.
Huoltaja, tai täysikäinen opiskelija itse, selvittää Wilmaan poissaolon syyn. Jos Wilman käyttö on huoltajalle
mahdotonta, niin huoltaja tekee kirjallisen poissaoloselvityksen opettajalle. Jos opiskelijalla on yli 5 tuntia
poissaoloja kurssilta, hän ei voi jatkaa kurssin suorittamista.
Mikäli poissaolokiintiö täyttyy, lukiolaisen on käytävä henkilökohtaisesti keskustelemassa tilanteesta
apulaisrehtorin kanssa ja toimitettava tarvittavat kirjalliset selvitykset poissaoloista (esim.
lääkärintodistukset).
Oppitunnilta yli viisi minuuttia myöhästynyt opiskelija merkitään poissaolleeksi.
Opiskelija on aina velvollinen selvittämään oppitunnilla käsitellyt asiat ja huolehtimaan siitä, että
poissaolotuntien tehtävät tulevat suoritetuiksi
6
KOEVIIKKO
Jokaisen jakson lopussa on koeviikko. Jotta voi osallistua kurssikokeeseen, on selvitettävä mahdolliset
poissaolot viimeistään ensimmäistä koetta edeltävänä päivänä klo 12.00. Muutoin kokeeseen ei ole
osallistumisoikeutta. Joillakin kursseilla kokeeseen ei pääse, ellei ole palauttanut opettajan edellyttämiä
kurssitehtäviä. Kurssikokeet alkavat koeviikolla kello 9.15, yleensä ne järjestetään juhlasalissa.
Kokeesta myöhästyneet tarvitsevat rehtorin tai apulaisrehtorin luvan osallistuakseen kokeeseen.
Kurssikokeesta ei saa olla pois ilman pätevää syytä. Kurssin opettajalla on oikeus vaatia selvitys poissaolon
syystä ennen kuin hän antaa oikeuden osallistua uusintakuulusteluun.
Kännyköitä tai muita teknisiä laitteita ei saa ottaa mukaan kurssikokeeseen. Koetilaan tuotujen
kännyköiden tulee olla äänettömällä tai suljettuina. Mikäli opiskelijalla havaitaan koetilanteessa kielletty
laite tai hänen kännykkänsä soi koetilassa, kurssikoe hylätään.
Samana koepäivänä voi suorittaa enintään kaksi koetta. Syynä voi olla poissaolo aikaisemmin opiskellun
kurssin kokeesta tai se, että jokaiselle kokeelle ei riitä omaa suorituspäivää. Tällaisessa tapauksessa
osallistumisesta kokeeseen on sovittava opettajan kanssa.
Koeviikon aikataulut jaetaan RO-tuokiossa, ja ne ovat myös nähtävissä koulun kotisivuilla.
UUSINTAKUULUSTELUT
Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty kurssi kaksi kertaa uusintakuulusteluissa. Ennen uusitakuulusteluun
ilmoittautumista on huolehdittava siitä, että kaikki poissaolot on selvitetty ja vaaditut kurssityöt palautettu.
Jos korotus ei onnistu, on kurssi käytävä uudelleen, mikäli haluaa kurssista hyväksytyn arvosanan.
Uusintakuulustelujen ajankohdat on merkitty tämän oppaan kalenteriin. Jos opiskelija ei saavu
uusintakuulusteluun ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää kyseisen uusintakerran.
Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta, Tentit -kohdasta! Ilmoittautuminen tehdään
uusintaa edeltävän viikon perjantaina (ks. opinto-oppaan lukuvuosikalenteri). Uusinnat järjestetään
keskiviikkoisin kello 15.15 ja kerralla voi uusia kaksi koetta. Uusintakuulustelu kestää kaksi tuntia, jos
opiskelija tekee yhden kokeen. Mikäli opiskelija tekee kaksi koetta, koe aikaa on kolme tuntia.
5. jakson uusintakuulustelu järjestetään elokuussa 2015.
Hyväksyttyä kurssia voi korottaa yhden kerran lukuvuoden päättyessä erikseen sovittuna
korotustenttipäivänä.
7
ARVIOINTI
Opiskelun arviointi tapahtuu lukiolain ja -asetuksen sekä lukion arviointiperusteiden ja lukion
opetussuunnitelman mukaisesti. Jokaisen kurssin alussa opettaja selvittää kyseisen kurssin
arviointiperusteet. Arviointi perustuu kurssin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen.
Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana osoitettuun jatkuvaan näyttöön ja yleensä kurssin päätteeksi
pidettävään kirjalliseen kurssikokeeseen. Jatkuva näyttö koostuu aktiivisuudesta ja osaamisesta oppitunneilla, kotitehtävien suorittamisesta, tutkielmien ja projektitöiden laatimisesta yms. Kurssikokeet ovat
yleensä laajoja, koko kurssin sisällön käsittäviä kokeita. Myös opiskelijan laatima itsearviointi voi vaikuttaa
kurssiarvosanaan. Lisäksi kurssin opettaja voi antaa sanallisen arvioinnin tai suullista palautetta.
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroasteikolla 4–10.
10 – erinomainen
9 – kiitettävä
8 – hyvä
7 – tyydyttävä
6 – kohtalainen
5 – välttävä
4 – hylätty
S – suoritettu. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
O – osallistunut.
Jokaisen jakson jälkeen kurssien arvosanat tulevat näkyviin Wilmassa. Ryhmänohjaajat jakavat paperisen
jaksotodistuksen yhden kerran lukuvuoden aikana ja lukuvuoden päätteeksi. Mikäli opiskelija tarvitsee
paperisen jaksotodistuksen, sen voi pyytää kansliasta.
Kurssi hylätään, mikäli opiskelija jää kiinni lunttaamisesta tai muusta vilpistä kurssikokeessa. Samoin, jos
opiskelija palauttaa opettajalle kurssityön, joka on plagiaatti (esim. kopioitu internetistä), rehtori selvittää
asian ja mahdollisesti koko kurssi hylätään.
Etenemiseste tarkoittaa sitä, että ei voi jatkaa oppiaineen kurssien opiskelua. Etenemiseste tulee, jos saa
kaksi hylättyä (4) arvosanaa oppiaineesta ja se koskee myös syventäviä kursseja. Etenemisehtosääntöä
sovellettaessa käytetään kurssien suoritusjärjestystä.
Lukuvuoden aikana saadut hylätyt arvosanat (4) tulee korottaa pääsääntöisesti kyseisen lukuvuoden
loppuun mennessä. Hylättyjä arvosanoja voi korottaa uusintakuulusteluissa ja lukuvuoden lopussa
korotustenttipäivänä.
Liiallinen määrä hylättyjä arvosanoja voi johtaa etenemisesteeseen ja lukion päättötodistuksen
viivästymiseen (ks. Lukion päättötodistus, s.13).
8
ITSENÄINEN SUORITUS
Lukiolaisella on mahdollisuus suorittaa tiettyjä opetussuunnitelmassa mainittuja kursseja itsenäisesti
osallistumatta luokkamuotoiseen opetukseen. Itsenäisiä suorituksia voi tehdä esimerkiksi silloin, kun
kurssi on jonkin toisen kanssa päällekkäin, haluat nopeuttaa opintojasi tai kurssi ei jostain syystä
toteudu. Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativa ja vastuullinen vaihtoehto. Opetussuunnitelmassa on
mainittu jokaisen kurssin kohdalla, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti.
Oikeutta itsenäiseen suoritukseen voi hakea seuraavalla tavalla:
1) Itsenäisen suorituksen lomakkeita saa opinto-ohjaajalta
2) Lukiolainen täyttää lomakkeen perustiedot ja perustelut itsenäiselle suoritukselle
3) Lomake viedään kurssin opettajalle, joka kertoo mitä kurssin itsenäinen suorittaminen sisältää.
Opettaja voi puoltaa tai vastustaa itsenäisen suorituksen myöntämistä
4) Lukiolainen vie lomakkeen rehtorille
5) Mikäli rehtori hyväksyy itsenäisen suorituksen anomuksen, opettaja toimittaa lukiolaiselle kurssin
ohjeistuksen
OPINNOT MUISSA OPPILAITOKSISSA
Opiskelija voi suorittaa lukio-opintoja myös muissa oppilaitoksissa (esim. kesälukio, aikuislukio), ja ne
voidaan lukea hyväksi kurssisuorituksiin SVK:ssa. Niiden hyväksymisestä opinto-ohjelmaan tulee neuvotella
opinto-ohjaajan ja aineopettajan kanssa. Opiskelijan tulee täyttää hakemuslomake opintojen
hyväksymisestä ja liittää siihen todistuskopio suoritetuista opinnoista. Hakemuslomakkeita saa opintoohjaajalta ja koulun kansliasta. Opiskelijan tulee toimittaa hakemus rehtorille, joka tekee päätöksen
opintojen hyväksymisestä opiskelijan opintosuoritukseksi.
SIIRTYMINEN RINNAKKAISEEN OPPIMÄÄRÄÄN
Jos päättää siirtyä rinnakkaisesta oppiaineesta toiseen (esim. pitkästä lyhyeen matematiikkaan tai suomi
äidinkielestä suomi toisena kieleen), suoritetut opinnot luetaan hyväksi toisessa oppimäärässä siinä määrin
kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Siirryttäessä oppimäärästä toiseen voidaan
edellyttää lisänäyttöjä. Kun harkitsee oppimäärän vaihtoa, on hyvä ottaa yhteyttä asianomaiseen
opettajaan ja opinto-ohjaajaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
9
YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ
Työrauha on opiskelun perusedellytys. Oppitunnit ovat tärkeä osa lukio-opintoja. Asiallinen ja aktiivinen
tuntityöskentely luo hyvän pohjan opintomenestykselle. Myös lukiolaissa säädetään opiskelijan
velvollisuudesta olla häiritsemättä opetusta.
Lukiolain 26 §: ”Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa
kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen
varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi. - - Edellä mainitut toimenpiteet ovat
kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.”
Kännykän käyttö oppitunneilla on kielletty, ellei toisin sovita. Opettajalla on oikeus poistaa luokasta
lukiolainen, joka kehotuksesta huolimatta käyttää puhelinta.
TUKEA OPISKELUUN
OPINTO-OHJAUS
Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa lukio-opiskelussa sekä luoda pohjaa lukion jälkeiselle
uranvalinnalle. Opinto-ohjauksen tunteja pitävät opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja. Opinto-ohjaaja antaa
lisäksi yksityistä ja pienryhmäohjausta koko lukuvuoden. Henkilökohtaisen vastaanottoajan voi myös varata
etukäteen.
Lukion ryhmänohjaajien pitämät RO-tuokiot ovat osa lukion opinto-ohjauksen kurssin suorittamista.
Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä.
Jos opiskelija joutuu eroamaan SVK:n lukiosta, hänen on hyvä keskustella asiasta ryhmänohjaajan tai
opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Eroamisesta on jätettävä kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja
tai täysi-ikäinen opiskelija itse. Opiskelija saa koulusta erotodistuksen.
Opinto-ohjaaja Suvi Moilasen puhelinnumero on 0295 332 413.
OPINTOTUKI
Lukio-opiskelijan kannattaa ottaa selvää valtion opinto- ja koulumatka-tuesta. Tietoja ja hakulomakkeita saa
opinto-ohjaajalta, kuraattorilta sekä internetosoitteesta kela.fi.
KOULUKURAATTORI
Koulukuraattori neuvoo ja ohjaa opiskelijoita opiskeluun ja arkielämään liittyvissä ongelmatilanteissa, kuten
opiskeluvaikeuksissa, mielenterveysongelmissa, konfliktitilanteissa ja asuntoasioissa.
Kuraattori toimii venäjänkielisten opiskelijoiden tulkkina sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusektorilla.
Kuraattorilla on yhteydet koulun ulkopuolisiin palvelujärjestelmiin ja viranomaistahoihin.
10
Kuraattori Markku Taberman on tavattavissa arkisin työhuoneessaan, joka sijaitsee esikoulun 2.
kerroksessa. Kuraattorin puhelinnumero on 0295 332 414.
ERITYISOPETUS
Jos lukio-opinnot tuntuvat erityisen vaikeilta tai ne eivät jostain syystä suju, on syytä ottaa yhteyttä lukion
erityisopettajaan. Hän tukee ja ohjaa opiskelijoita erilaisissa oppimisen vaikeuksissa ja kehittää heidän
opiskelutaitojaan.
Lukio-opintojen alussa kaikille opiskelijoille tehdään lukitestaus. Jos uudella lukiolaisella on aiemmin
todettu oppimisvaikeus, kannattaa kertoa siitä mahdollisimman pian ryhmänohjaajalle tai opinto-ohjaajalle.
Mikäli lukiolaisella on oppimisvaikeus, hänen on esimerkiksi mahdollista saada kokeissa lisäaikaa, tehtävät
suuremmilla kirjaimilla tai oikeus kirjoittaa koe tietokoneella. Oppimisvaikeuksien diagnosoimiseksi ja
tarpeellisen tuen kartoittamiseksi opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, kuraattoriin,
apulaisrehtoriin tai opinto-ohjaajaan.
Lukion erityisopettajana toimii Pia Tervakangas puh. 0295 332 417.
KOULUTERVEYDENHUOLTO
Kouluterveydenhuoltomme on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ylläpitämää terveydenhuoltoa.
Kouluterveydenhuolto on terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä ja terveyskasvatusta. Lääkäri ja terveydenhoitaja ovat vaitiolovelvollisia.
Lukion toisella vuosikurssilla opiskeleville suoritetaan terveystarkastus. Opiskelijoilla on myös
mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi opiskelijat
saavat tarvittaessa maksuttoman lääkärintodistuksen ajokorttia tai kutsuntoja varten.
Terveydenhoitajan kautta voi varata ajan lääkärille. Helsinkiläiset saavat koululääkäriltä tarvittaessa
lähetteen erikoislääkärille (silmä-, korva- tai ihotautilääkärille). Muista kunnista tulevat opiskelijat kuuluvat
oman terveyskeskuksensa piiriin lakisääteisten erikoispalveluiden osalta.
Opiskelijat saavat hammashuoltopalvelut oman terveysasemansa hammashoitolasta.
Kouluterveydenhuoltoon ei kuulu sairauksien hoito. Äkilliset sairastumiset ja tapaturmat hoidetaan heti.
Sairaana ei pidä tulla kouluun. Helsingin kaupungin terveyskeskuksissa on käytössä sakkomaksu
peruuttamatta jätetyistä lääkärivastaanottoajoista.
Terveydenhoitaja Seija Pekkinen on tavattavissa koululla joka päivä. Puhelinnumero on 050 310 5602.
KIRJASTO
Koulun kirjasto on auki arkipäivisin klo 9.00 – 15.00. Kirjastossa on opiskelijoiden käytettävissä myös
tietokoneita. Yo-kirjoituksiin valmistautuvat voivat työskennellä kirjastossa pitempäänkin, kun sopivat
asiasta kirjastonhoitajan kanssa. Kirjaston toiminnasta vastaa Sanna Rinnekoski, puh. 0295 332 420.
11
LUKION OPPILASKUNTA JA OPISKELIJOIDEN OMA TOIMINTA
Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat koulun oppilaskuntaan. Lukion oppilaskunnalle valitaan joka syksy
hallitus ja puheenjohtaja. Oppilaskunnalla on ohjaava opettaja, joka auttaa toiminnan suunnittelussa ja
järjestämisessä. Lukion oppilaskunnan hallitus toimii kiinteässä yhteistyössä koulun johdon, opettajien ja
peruskoulun oppilaskunnan kanssa.
Oppilaskunnalla on edustajansa ja hänellä varajäsen koulun johtokunnassa. Heillä on puhe- mutta ei
äänioikeutta johtokunnan kokouksissa. Heidät valitaan vuodeksi kerrallaan.
Oppilaskunta osallistuu aktiivisesti koulun sisäiseen kehittämiseen. Tavoitteena on yleisen viihtyvyyden
lisääminen sekä oppilaiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Oppilaskunnalla on kahvi- ja juoma-automaatti sekä
pöytäfudispeli.
Aktiivisesta oppilaskuntatoiminnasta lukion opiskelija voi saada yhden soveltavan kurssin. Asiasta on
sovittava rehtorin kanssa.
Lukiomme opiskelijoilla on velvoittavia perinteitä, jotka pitävät yllä hyvää Ässäri-henkeä. Tällaisia
perinteitä ovat esimerkiksi nasutus syksyllä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, puurojuhla, vanhojen
tanssit ja penkkarit.
Jokaisen kannattaa osallistua opiskelijoiden yhteiseen toimintaan!
YLIOPPILASTUTKINTO
On tärkeää osallistua abi-infoihin ja lukea tutkinnosta annetut ohjeet huolellisesti! Kokelaalla itsellään on
vastuu omasta yo-tutkinnon suorittamisesta. Koska tutkinnon suorittaminen on tullut
monimuotoisemmaksi, on erityisen tärkeää, että kokelas on perillä suoritusohjeista.
Opinto-ohjaaja ja opettajat antavat tietoa ylioppilastutkinnosta koko lukion ajan. Tietoa myös
ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilta osoitteesta ylioppilastutkinto.fi
Ylioppilastutkinnon perusrakenne on seuraava:
- Kokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen
- Äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe on kaikille pakollinen
- Kolme muuta pakollista koetta valitset ryhmästä: toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi),
vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe.
- Vaativampi koe (pitkä oppimäärä) vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista:
matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä
12
Tutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkinnon neljä pakollista koetta ja
mahdolliset ylimääräiset kokeet voi suorittaa kolmena perättäisenä tutkintokertana.
Lisäksi kannattaa huomioida seuraavia seikkoja:
•
Yo-tutkinto perustuu oppiaineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Opiskelijalla on
oikeus osallistua yo-tutkintoon, kun oppiaineen kaikki pakolliset kurssit on suoritettu. Menestyminen
yo-tutkinnossa edellyttää, että opiskelija on suorittanut myös oppiaineen syventävät kurssit.
•
On suositeltavaa keskustella opettajien kanssa siitä, milloin ja mitä aikoo kirjoittaa yo-kirjoituksissa.
Aineenopettajat ovat oman oppiaineensa asiantuntijoita, joten heiltä saa arvokkaita vinkkejä ja
näkemyksiä yo-kokeeseen valmistauduttaessa.
•
Vaikka yo-tutkinnon voi hajauttaa kolmeen perättäiseen kertaan ja kokelaalla on uusimisoikeus, yokokeeseen ei kannata mennä pelkällä kokeilumielellä. Kokemus on osoittanut, että ilman huolellista
valmistautumista ei voi saavuttaa tyydyttävää tulosta. Kokeilussa menettää aina yhden suorituskerran.
Ilmoittautuminen, jota ei ole asianmukaisesti peruttu, katsotaan yhdeksi suorituskerraksi ja kokelas
joutuu maksamaan tutkintomaksut.
•
Ennen kevään ja syksyn yo-kirjoituksia järjestetään preliminäärikokeita, joissa harjoitellaan
ylioppilaskoetehtäviin vastaamista. Nämä ovat todella tärkeää harjoittelua kirjoituksia varten. Niihin
kannattaa ilmoittautua!
•
Lisäksi eri oppiaineissa järjestetään suullisia tenttejä. Nämä kuulustelut ovat hyviä oppimistilanteita ja
valmistavat tehokkaasti kirjoituksiin.
•
Jos kokelaalla on todettu lukivaikeus, hänen tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä anomus
erityisjärjestelyistä ylioppilastutkintolautakunnalle. Anomukseen tulee liittää neurologin tai
erityisopettajan lausunto vaikeuden tasosta. Erityisjärjestelyjä ovat muun muassa pitkätaukoiset
kuuntelukokeet, lisäaika ja tietokoneen käyttömahdollisuus.
•
Lukiomme oppimäärällä voit kirjoittaa pitkän venäjän lisäksi myös englannin kielen vaativammalla
tasolla. Tämä edellyttää kuitenkin yo-kokeen hajauttamista.
•
Kokelaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi voivat valita, kirjoittaako suomen kielen äidinkielenä vai
toisena kielenä (S2). Kokelaalla on myös oikeus pyytää koululta lausunto vieraskielisyydestä.
Vieraskielisyyslausunto otetaan huomioon yo-kokeiden arvioinnissa, ja se voi nostaa arvosanaa.
•
Yo-tutkintotodistuksen voi saada vasta, kun lukion päättötodistus on valmis. Kunkin opiskelijan on
pidettävä huolta lukion kurssien suorittamisesta, ettei yo-todistus jää saamatta kurssien vähäisen
määrän vuoksi. Yo-kirjoitusten päivämäärät sekä viimeinen päivä, jolloin kursseja voi suorittaa,
ilmoitetaan opiskelijoille lukuvuosittain.
13
LUKION PÄÄTTÖTODISTUS
Lukion oppiaineiden päättöarvosanat määräytyvät opiskeltujen pakollisten ja syventävien kurssien
arvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.
Hylättyjä kurssiarvosanoja voi olla enintään seuraavasti:
Opiskeltujen pakollisten ja
syventävien kurssien määrä
Hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
1 – 2 kurssia
3 – 5 kurssia
6 – 8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
0
1
2
3
Oppimäärän arvosanan korottaminen
Opettaja voi korottaa aineen päättöarvosanaa, jos
- opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa kypsyyttä ja aineenhallintaa
- opiskelija on antanut lisänäyttöä osaamisestaan koulukohtaisissa syventävissä ja
soveltavissa kursseissa
- opiskelijan tiedot ja taidot ovat päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää
arvosanaa paremmat
Päättötodistuksen numeroarvosanat ja S-merkintä
Pakollisten aineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan päättötodistuksessa
numeroarvosanoin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä (S). Mikäli opiskelija pyytää, hän on
oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan
suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin. Lisäksi hän voi pyytää suoritusmerkinnän valinnaisista
vieraista kielistä, jos hän on suorittanut niistä vain kaksi kurssia. Lomakkeita saa kansliasta ja opintoohjaajalta. Pyyntö kannattaa tehdä vasta opintojen loppuvaiheessa.
Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemisen
koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta
arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
14
SVK:N LUKION PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssikuvaukset löydät koulun www-sivuilta, lukion ilmoitustaululta ja opintoohjaajalta
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, suomi äidinkielenä
Pakolliset kurssit
ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen
ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti
ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Syventävät kurssit
ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen
ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen
ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
SUOMI TOISENA KIELENÄ
Pakolliset kurssit
S21 Perusteet hallintaan
S22 Kieli käyttöön
S23 Kielellä vaikutetaan
S24 Syvemmät tekstitaidot
S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi
S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä
Syventävät kurssit
S27 Puhekieli tarkasteluun
S28 Erilaisten tekstien ymmärtäminen
S29 Tekstien maailmassa
15
TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI B1
Pakolliset kurssit
RUB1 Koulu ja vapaa-aika
RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa
RUB3 Monikulttuurinen Suomi
RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen
RUB5 Elinympäristömme
Syventävät kurssit
RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin
RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
VENÄJÄN KIELI JA KULTTUURI A, opetus vieraan kielen ja äidinkielen ryhmissä
Pakolliset kurssit
VEA1 Opiskelu ja työ
VEA2 Kirjallisuuskurssi 1
VEA3 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
VEA4 Kulttuuri idän ja lännen välissä
VEA5 Tiede, talous ja tekniikka
VEA6 Luonto ja kestävä kehitys
VEA7 Kirjallisuuskurssi 2
VEA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
VEA9 Kirjoittamiskurssi
Syventävät kurssit
VEA10 Spurttikurssi
VEA11 Kulttuuriportfolio
VEA12 Venäjän nykykirjallisuus
16
VENÄJÄN KIELI JA KULTTUURI B3
Syventävät kurssit
VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua
VEB32 Näin asiat hoituvat
VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset
VEB34 Meillä ja muualla
VEB35 Ennen ja nyt
VEB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
VEB37 Kulttuuri
VEB38 Yhteinen maapallomme
VEB39 Puhu ja ymmärrä paremmin
VEB310 Kirjallisuuskurssi
VEB311 Yritysviestinnän alkeet
VEB312 Kulttuuriportfolio
ENGLANTI A
Pakolliset kurssit
ENA1 Nuori ja hänen maailmansa
ENA2 Viestintä ja vapaa-aika
ENA3 Opiskelu ja työ
ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
ENA5 Kulttuuri
ENA6 Tiede, talous ja tekniikka
Syventävät kurssit
ENA7 Luonto ja kestävä kehitys
ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
ENA9 Kertauskurssi
17
ENGLANTI B1
Pakolliset kurssit
ENB1 Nuori ja hänen maailmansa
ENB2 Viestintä ja vapaa-aika
ENB3 Opiskelu, työ ja yhteiskunta
ENB4 Kulttuuri
ENB5 Tiede, talous ja tekniikka
Syventävät kurssit
ENB6 Luonto ja kestävä kehitys -kertauskurssi
ENB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen –puhekurssi (sama kuin ENA8)
HUOM! Englannin pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen
Englannin pitkästä oppimäärästä lyhyeen vaihdettaessa käytetään seuraavia vastaavuuksia: ENA1 ENB1,
ENA2ENB3, ENA3ENB4, ENA4ENB5
RANSKA B2/B3 JA SAKSA B2/B3
Syventävät kurssit
RAB31/ SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua
RAB32/ SAB32 Näin asiat hoituvat
RAB21/RAB33/ SAB21/SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset
RAB22/RAB34/ SAB22/SAB34 Meillä ja muualla
RAB23/RAB35/ SAB23/SAB35 Ennen ja nyt
RAB24/RAB36/ SAB24/SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
RAB25/RAB37/ SAB25/SAB37 Kulttuuri
RAB26/RAB38/ SAB26/SAB38 Yhteinen maapallomme
MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
Pakolliset kurssit
MAA1 Funktiot ja yhtälöt
MAA2 Polynomifunktiot
MAA3 Geometria
18
MAA4 Analyyttinen geometria
MAA5 Vektorit
MAA6 Todennäköisyys ja tilastot
MAA7 Derivaatta
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
MAA10 Integraalilaskenta
Syventävät kurssit
MAA11 Lukuteoria ja logiikka
MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
MAA14 Lukion matematiikan koontaa
MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Pakolliset kurssit
MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt
MAB2 Geometria
MAB3 Matemaattisia malleja I
MAB4 Matemaattinen analyysi
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys
MAB6 Matemaattisia malleja II
Syventävät kurssit
MAB7 Talousmatematiikka
MAB8 Matemaattisia malleja III
MAB9 Lyhyen matematiikan koontaa
HUOM! Matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään seuraavia vastaavuuksia: MAA1
MAB1, MAA3MAB2, MAA6MAB5, MAA7MAB4 sekä MAA8MAB3. Pitkän matematiikan arvosana
ei välttämättä siirry suoraan lyhyen matematiikan arvosanaksi, vaan opiskelijan on annettava tarvittaessa
lisänäyttöjä.
19
BIOLOGIA
Pakolliset kurssit
BI1 Eliömaailma
BI2 Solu ja perinnöllisyys
Syventävät kurssit
BI3 Ympäristöekologia
BI4 Ihmisen biologia
BI5 Bioteknologia
MAANTIEDE
Pakolliset kurssit
GE1 Sininen planeetta
GE2 Yhteinen maailma
Syventävät kurssit
GE3 Riskien ja mahdollisuuksien maailma
GE4 Aluetutkimus
FYSIIKKA
Pakollinen kurssi
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
Syventävät kurssit
FY2 Lämpö
FY3 Aallot
FY4 Liikkeen lait
FY5 Pyöriminen ja gravitaatio
FY6 Sähkö
FY7 Sähkömagnetismi
FY8 Aine ja säteily
FY9 Fysiikan kokonaiskurva
20
KEMIA
Pakollinen kurssi
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
Syventävät kurssit
KE2 Kemian mikromaailma
KE3 Reaktiot ja energia
KE4 Metallit ja materiaalit
KE5 Reaktiot ja tasapaino
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO
Pakolliset kurssit
UE1 Uskonnon luonne ja merkitys
UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
UE3 Ihmisen elämä ja etiikka
Syventävät kurssit
UE4 Uskontojen maailmat
UE5 Mihin suomalainen uskoo
ORTODOKSINEN USKONTO
Pakolliset kurssit
UO1 Ortodoksinen maailma
UO2 Uskonoppi ja etiikka
UO3 Raamattutieto
Syventävät kurssit
UO4 Uskontojen maailmat
UO5 Ortodoksinen Suomi
21
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Pakolliset kurssit
ET1 Hyvä elämä
ET2 Maailmankuva
ET3 Yksilö ja yhteisö
Syventävät kurssit
ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti
ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä
FILOSOFIA
Pakollinen kurssi
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
Syventävät kurssit
FI2 Filosofinen etiikka
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
FI4 Yhteiskuntafilosofia
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi
PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Syventävät kurssit
PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys
PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys
HISTORIA
Vinkkejä valintoihin: Jos olet valinnut laajat venäjän opinnot ja haluat jättää pois pakollisia historian
kursseja, suosittelemme, että valitset ainakin toisen kursseista HI1 tai HI2 ja ainakin toisen kursseista HI3 ja
HI4. Lukion historian kurssit eivät etene kronologisesti, eikä niiden järjestys opinto-oppaassa merkitse sitä,
että ensimmäiset kurssit olisivat helpompia kuin järjestysnumeroltaan myöhäisemmät kurssit. Valintoja
tehdessäsi sinun on hyvä kysyä lisätietoja kursseista historianopettajilta.
22
Pakolliset kurssit
HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
HI2 Eurooppalainen ihminen
HI3 Kansainväliset suhteet
HI4 Suomen historian käännekohtia
Syventävät kurssit
HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
HI6 Kulttuurien kohtaaminen
HI7 Venäjän historia
YHTEISKUNTAOPPI
Vinkkejä valintoihin: Jos olet valinnut laajat venäjän opinnot ja haluat jättää pois pakollisia yhteiskuntaopin
kursseja, suosittelemme, että tutustut pakollisten kurssien sisältöön huolella. YH1 ja YH2 ovat sisällöltään
hyvin erilaisia kursseja. Lisätietoa kursseista saa yhteiskuntaopin opettajalta.
Pakolliset kurssit
YH1 Yhteiskuntatieto
YH2 Taloustieto
Syventävät kurssit
YH3 Kansalaisen lakitieto
YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
MUSIIKKI
Vinkkejä valintoihin: Jos opiskelet vain yhden musiikin kurssin, kannattaa valita MU1
Pakolliset kurssit
MU1 Musiikki ja minä
MU2 Moniääninen Suomi
Syventävät kurssit
MU3 Ovet auki musiikille
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
MU5 Musiikkiprojekti
23
KUVATAIDE
Pakolliset kurssit
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri
KU2 Ympäristö, paikka ja tila
Syventävät kurssit
KU3 Media ja kuvien viestit
KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin
KU5 Nykytaiteen työpaja
LIIKUNTA
Pakolliset kurssit
LI1 Taitoa ja kuntoa
LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Syventävät kurssit
LI3 Virkisty liikunnasta
LI4 Yhdessä liikkuen
LI5 Kuntoliikunta ja rentoutus
TERVEYSTIETO
Pakollinen kurssi
TE1 Terveyden perusteet
Syventävät kurssit
TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä
TE3 Terveys ja tutkimus
OPINTO-OHJAUS
Pakollinen kurssi
OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus
Syventävä kurssi
OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
24
SOVELTAVAT KURSSIT
Lukuvuonna 2014 -2015 järjestetään alustavasti seuraavat soveltavat kurssit:
Espanja (ESP)
Mestarikokki (MEKO)
Vanhojen tanssit (VATA)
Aktiivinen lukiolainen (AKT)
Elämyksiä venäläisestä kulttuurista Moskovassa (VEKU)
Matematiikan tukikurssi (MATU)
Ruotsin kielen johdantokurssi (RUB 0)
LUKIODIPLOMIT:
Kotitalous
Kuvataide
Liikunta
Musiikki
Teatteritaide
MUUT SOVELTAVAT KURSSIT:
Kuorolaulu (MUKUO)
Liikevenäjä (LIVE)
Median kieli (Novosti iz Rossii) (NOVO)
Japanin, espanjan, italian kurssi (JAP, ESP, ITA)
Antiikin Kreikan kieli ja kulttuuri (AKR)
Kuvataidetyöpaja (KUTY)
Valokuvaus (VAL).
Venäjän kuvataide (VEKT)
Video- ja editointikurssi (VIED)
25
Luova kirjoittaminen ja ATK-grafiikka (KIGR)
Teatteritaiteen kurssi 1 (TETA 1)
Teatteritaiteen kurssi 2 (TETA 2)
Teatteritaiteen kurssi 3 (TETA 3)
Suomen ja venäjän yritysyhteistyö (YRIT)
Venäjän toimijat (VETO)
Kansainvälisen toiminnan kurssi (KANS)
Kemian työkurssi (KET1)
Ajo-opetuksen teoria (AJO)
Opiskelutaidot (OPTA)
LUE-kurssi (LUE)
Verkkojulkaisu (VEJU)
Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kurssi (NEKU)
26
OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014 - 2015
Kaikista oppikirjoista voi käyttää myös vastaavaa sähköistä versiota.
Äidinkieli ja kirjallisuus
Oppikirja: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus
ÄI1:
ÄI2:
ÄI3:
ÄI4:
ÄI5:
ÄI6:
ÄI7:
ÄI8:
ÄI9:
Särmä. Tehtäviä 1.
Särmä. Tehtäviä 2.
Särmä. Tehtäviä 3.
Särmä. Tehtäviä 4.
Särmä. Tehtäviä 5.
Särmä. Tehtäviä 6.
ei erillistä oppikirjaa.
Ylioppilastekstejä 2014 (ÄOL ja SKS)
Ylioppilastekstejä 2014 (ÄOL ja SKS)
Suomi toisena kielenä (S2)
Kurssit 1 ja 2:
Kurssit 3 ja 4:
Kurssi 5:
Kurssi 6:
Kurssi 7, 8 ja 9:
Kipinä 1-2. Suomea lukioon. Finn Lectura.
Kipinä 3-4. Suomea lukioon. Finn Lectura.
Kipinä 5-6. Suomea lukioon. Finn Lectura.
Suomen kielen ja kulttuurin Lähde. Edita.
Ei oppikirjaa
Toinen kotimainen kieli, ruotsi B1
RUB1
RUB2
RUB3
RUB4
RUB5
RUB6
RUB7
Magnet 1. WSOY.
Magnet 2. WSOY.
Magnet 3. WSOY.
Magnet 4. WSOY.
Magnet 5. WSOY.
Magnet 6. WSOY.
Magnet 7. WSOY.
Venäjä A*
VEA1
VEA2
VEA3
VEA4
VEA5
VEA6
Jegorenkov &Väisänen&Dmitrieva, Ekstrim 1 + harjoituskirja
Opettaja ilmoittaa kurssin alussa
Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja
Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja
Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja
Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 3 + harjoituskirja
27
VEA7
VEA8
VEA9
VEA10
VEA11
VEA12
Opettaja ilmoittaa kurssin alussa
Dmitrieva, Hyttinen & Jegorenkov & Väisänen, Ekstrim 3 + harjoituskirja
О. Е. Каган, А. С. Кудыма: Учимся писать по-русски. Экспресс-курс для
двуязычныых взрослых. Санкт- Петербург Златоуст, 2012
YO-moniste
Dmitrieva,Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja
И. Мангус, Формула русской души (kirjan voi ostaa koulusta)
* Venäjä äidinkielenä ryhmässä opiskelevien oppimateriaalin opettaja ilmoittaa kurssin alussa
Venäjä B3
Lukion 1.vuosikurssilla kurssikirjana Pora! Jegorenkov-Piispanen, Otava 2013.
Englanti A
ENA1
ENA2
ENA3
ENA4
ENA5
ENA6
ENA7
ENA8
ENA9
ProFiles 1, Sanoma Pro tai eProFiles 1 (tilaa digikirja 1.8. jälkeen osoitteesta
www.sanomapro.fi).
ProFiles 2, Sanoma Pro.
ProFiles 3, Sanoma Pro.
ProFiles 4, Sanoma Pro tai eProFiles 4 (tilaa digikirja 1.8. jälkeen osoitteesta
www.sanomapro.fi).
ProFiles 5, Sanoma Pro.
ProFiles 6, Sanoma Pro.
ProFiles 7, Sanoma Pro.
Sovitaan kurssin alussa.
Abienglanti, Otava.
Englanti B1
ENB1
ENB2
ENB3
ENB4
ENB5
ENB6
Pre-fix, Sanoma Pro.
ProFiles 1, Sanoma Pro.
ProFiles 2, Sanoma Pro.
ProFiles 3, Sanoma Pro.
ProFiles 4, Sanoma Pro.
ProFiles 5, Sanoma Pro.
Ranska B2 ja B3
RAB36
RAB37
RAB38
Escalier 3, Sanoma Pro.
Escalier 3, Sanoma Pro.
Escalier 4, Sanoma Pro.
28
Saksa B2 ja B3
SAB31-SAB32
Panorama Deutsch. Start. Otava.
B3-saksan kurssit 1-2 Texte
B3-saksan kurssi 1 Übungen
B3-saksan kurssi 2 Übungen
SAB33/SAB21- SAB35/SAB23
Panorama Deutsch kurssit 1-6. Texte + Übungen 1-6. Otava.
Matematiikka, pitkä oppimäärä
Kangasaho-Mäkinen-Oikkonen-Paasonen-Salmela-Tahvanainen: Pitkä matematiikka 1 – 14. WSOY.
Aloitetaan syksyllä seuraavasti:
MAA1
Funktiot ja yhtälöt
MAA5
Vektorit
MAA10
Integraalilaskenta
Matematiikka, lyhyt oppimäärä
MAB1 - MAB6, MAB8
MAB7
MAB9
Sigma 1 – 6, 8. Tammi. Huom! Sigma 1:sta uusittu painos!
Sigma 7, talousmatematiikka. Tammi.
Opettaja ilmoittaa kurssin alussa.
Biologia
BI1 ja BI2
BI3
BI4
BI5
Lahti, Tolonen, Valste: Elämä. WSOY.
Lahti, Rönkä: ympäristöekologia. WSOY.
Turunen, Ihminen. WSOY.
Ulmanen, Tenhunen, Ylänne: Geeni ja biotekniikka. WSOY.
Maantiede
GE1
GE2
Manner 1, Otava.
Globus. WSOY.
Fysiikka
Hatakka-Saari-Sirviö-Viiri-Yrjänäinen: Physica 1 – 9. WSOY. Uudistetut painokset ainakin kirjoista
1-6.
Aloitetaan syksyllä seuraavasti:
FY1
Fysiikka luonnontieteenä (uudistettu painos)
FY4
Liikkeenlait (uudistettu painos)
FY7
Sähkömagnetismi
29
Kemia
KE1
KE2
KE3
KE4
KE5
Mooli 1. Otava. Uudistettu painos.
Mooli 2. Otava.
Mooli 3. Otava.
Mooli 4. Otava.
Mooli 5. Otava.
Evankelis-luterilainen uskonto
UE1
UE2
UE3
Portti I. Otava.
Portti II. Otava.
Portti III. Otava.
Ortodoksinen uskonto
Opettaja ilmoittaa kurssin alussa
Elämänkatsomustieto
ET1
ET2
ET3
ET4
ET5
Dialogi hyvästä elämästä. Tammi.
Dialogi tiedosta ja maailmankuvasta. Tammi.
Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä. Tammi.
Opettaja ilmoittaa.
Opettaja ilmoittaa.
Filosofia
FI1
FI2-FI4
Filo. Johdatus filosofiseen ajatteluun. Sanomapro. Saatavissa myös e-kirjana.
Opettaja ilmoittaa kurssin alussa.
Historia
HI1
HI2
HI3
HI4
HI5
HI6
HI7
Forum I : Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. Otava.
Forum II : Eurooppalainen ihminen. Otava.
Forum III : Kansainväliset suhteet. Otava.
Forum IV: Suomen historian käännekohtia. Otava.
Forum V : Suomi esihistoriasta autonomian aikaan. Otava.
Forum VI : Kulttuurien kohtaaminen. Otava.
Opettaja ilmoittaa.
Yhteiskuntaoppi
YH1
YH2
YH3
YH4
Forum 1: Uusi yhteiskuntatieto. Otava.
Forum 2: Uusi taloustieto. Otava.
Sovitaan kurssin alussa.
Sovitaan kurssin alussa.
30
Psykologia
PS1-PS5
PS lukion psykologia 1-5. Otava.
Terveystieto
TE1
TE2
TE3
Terve! 1: Terveyden perusteet. Sanomapro.
Terve! 2: Nuoret, terveys ja arkielämä. Sanomapro.
Terve! 3: Terveys ja tutkimus. Sanomapro.
Musiikki
MU1
Intro. Esa-Markku Juutilainen, Tapio Kukkula. WSOY
31
LUKION OPETTAJAT
Alamäki Tarja (ALAM)
apulaisrehtori, historia ja yhteiskuntaoppi
Aro Helle (ARO)
liikunta
Arffman Antti (ARFF)
historia ja yhteiskuntaoppi
Clément Maija-Liisa (CLEM)
englanti ja ranska
Hintikka Jukka (HIJU)
äidinkieli ja kirjallisuus, S2
Jackobson Anja (JACK)
matematiikka ja kemia
Kauppila-Lehto Leena (KAUP)
kuvataide
Koskela-Tarvas Elina (KOEL)
äidinkieli ja kirjallisuus, S2
Koski-Andberg Päivi (KOSK)
historia ja yhteiskuntaoppi (virkavapaalla syyslukukauden 2014)
Kotovitch Inna (KOTO)
venäjä (äidinkielen ryhmien opetus)
Kukkonen Lidia (KUKK)
venäjä (A1- opetus)
Kulmala Antti (KULM)
biologia (virkavapaalla syyslukukauden 2014)
Kuokkanen Joni (KUOK)
liikunta ja terveystieto
Lohi Natalia (LOHI)
matematiikka ja fysiikka
Mäntylä Mikko (MÄNT)
matematiikka ja fysiikka
Pelgonen Maria (PELG)
maantieto
Salo Miia (SALO)
musiikki
Savander Olga (SAVA)
venäjä (B3- opetus)
Sipi Merja (SIPI)
psykologia
Suominen Anna (SUOM)
englanti
Telsavaara Pauli (TELS)
ortodoksinen uskonto
Tervakangas Pia (TERV)
erityisopettaja
Torvikoski Sanna (TORV)
äidinkieli ja kirjallisuus
Undén-Selander Aira (UNDE)
et, filosofia ja saksa
Valkeila Ulla (VALK)
matematiikka ja fysiikka
Viljaala Kirsi (VILJ)
kotitalous ja venäjä (B3- opetus)
Vähä-Ettala Matti (VÄHÄ)
evankelis-luterilainen uskonto ja historia
Väisänen Tuula (VÄIS)
rehtori
32
LUKION LUKUVUOSIKALENTERI 2014–2015
1. jakso
11.8. - 1.10.
2. jakso
2.10. - 27.11.
3. jakso
28.11. - 3.2.
4. jakso
4.2. - 2.4.
5. jakso
7.4. - 30.5.
Uusintakuulustelu 20.8.
Wilma auki 11. - 15.8. (Tee valintoja jaksoille 2.-5.)
Yo-kokeet 8.9. – 1.10.
Kuuntelut
8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
9.9. toinen kotimainen kieli
10.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Kirjalliset kokeet
12.9.äidinkieli, tekstitaidon koe
15.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
19.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
22.9.äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä –koe
24.9.matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Wilma auki 2.-10.10. (Tee valintoja jaksoille 3.-5.)
Syysloma 13.10. - 17.10.
Uusintakuulustelu 22.10.
Wilma auki 28.11.- 5.12. (Tee valintoja jaksoille 4.-5.)
Uusintakuulustelu 10.12.
Joululoma 21.12. - 6.1.
Wilma auki 4.-13.2. (Tee valintoja jaksolle 5.)
Penkkarit to 12.2.
Vanhojen tanssit pe 13.2.
Talviloma 16.2. – 20.2.
Uusintakuulustelu 25.2.
Yo-kokeet 5.2. – 25.3.
5.2. äidinkieli, tekstitaidon koe
Kuuntelut
9.2. toinen kotimainen kieli
10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä
11.2.vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Kirjalliset kokeet
9.3. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä –koe
11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
18.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
20.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Pääsiäisloma pe 3.4. – ma 6.4.
Uusintakuulustelu 15.4.
Korotustentti pe 29.5.
Koeviikko on jakson viimeisellä viikolla. Kokeiden palautukset jakson ensimmäisellä kokonaisella viikolla.
Uusintakuulustelut järjestetään uuden jakson toisella viikolla keskiviikkoisin kello 15.15. Uusintoihin
ilmoittaudutaan Wilman kautta uusintakuulustelua edeltävänä perjantaina.
33
YHTEYSTIEDOT
Suomalais-venäläinen koulu
Kaarelankuja 2
00430 Helsinki
kanslia: 0295 332 400
kanslia@svk.edu.hel.fi
svk.edu.hel.fi
Henkilökunnan sähköpostit:
etunimi.sukunimi@svk.edu.hel.fi
Puhelinnumerot:
Rehtori
Tuula Väisänen
0295 332 401
Venäjän kielen apulaisrehtori
Niina Sinkko
0295 332 402
Apulaisrehtori (0-6 luokat)
Katri Barannik-Tolvanen
0295 332 403
Apulaisrehtori (7-9 luokat, lukio)
Tarja Alamäki
0295 332 404
Virastomestari
0295 332 408
Opettajainhuone I
0295 332 426
Opettainhuone II
0295 332 427
Opinto-ohjaaja
Suvi Moilanen
0295 332 413
Erityisopettaja
Pia Tervakangas
0295 332 417
Kuraattori
Markku Taberman
0295 332 414
Terveydenhoitaja
Seija Pekkinen
050 310 5602
34
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU, KAARELANKUJA 2, 00430 Helsinki
kanslia: 0295 332 400 | kanslia@svk.edu.hel.fi | faksi: 0295 332 424
etunimi.sukunimi@svk.edu.hel.fi
www.svk.edu.hel.fi