Opinto-opas (PDF) - Lukiot

LUKUVUODEN 2014 – 2015 OPINTO-OPAS
Sisällysluettelo
Opiskelijalle
Opettajat ja yhteystiedot
Koulun työajat
Näin Hatanpään lukio toimii
Opiskelunohjaus
Opiskelijahuolto ja erityinen tuki
Kuraattori- ja psykologipalvelut
Terveydenhoito
Koulumatka- ja opintotuki
Sähköinen toimintaympäristö
Lukion suoritusohjeet
Ylioppilastutkinto ja yo-kokeiden ajat
Kurssikuvaukset:
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi toisena kielenä
Toinen kotimainen kieli ruotsi
Englanti
Saksa
Ranska
Espanja
Pitkä matematiikka
Lyhyt matematiikka
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Psykologia
Terveystieto
Musiikki
Musiikkiteatteri
Kuvataide
Liikunta
Opinto-ohjaus
Tieto- ja viestintätekniikka
Autokoulu
Lukioon valmistava koulutus (LUVA)
Lukuvuoden 2013 - 2014 kalenteri
Käytettävät oppikirjat
Kurssitarjotin
Lukujärjestykset
Opiskelusuunnitelma
1
1
2
3
4
6
12
12
13
14
15
16
19
25
27
30
32
34
36
40
41
42
45
46
48
49
52
53
55
55
56
57
58
60
61
65
70
71
73
75
76
77
85
94
99
105
Opiskelijalle
Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun koulutustehtävää. Lukio antaa
Sinulle yleissivistävän opetuksen, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden
lukiopohjaisten opintojen aloittamiseen.
Lukion tavoitteena on antaa Sinulle ne tiedot, taidot ja valmiudet, joita tarvitset
sijoittuaksesi ympäröivään maailmaan ja muodostaaksesi oman maailman- ja
elämänkuvasi.
Irrallisten tosiasiatietojen asemasta pyritään tietokokonaisuuksiin ja eri tiedonalojen
rinnastamiseen. Tunne-elämän kasvatus pyrkii omatoimisen ja luovan työskentelyn,
itseilmaisun, yhteistyökyvyn ja vastuuntunnon edistämiseen sekä terveen itsetunnon
kehittämiseen.
Lukiossa opiskelet vapaaehtoisesti, et velvollisuudesta. Vastuu omasta opiskelustasi ja
osaltasi koko yhteisön toiminnasta kuuluu sinulle.
Käsissäsi on Hatanpään lukion opinto-opas lukuvuodelle 2014-2015 Tähän vihkoon on
koottu kuvaukset eri oppiaineiden kurssien sisällöistä. Vihko on Sinulle hyvä ja tärkeä
apuväline suunnitellessasi omaa opiskeluasi täksi ja seuraaviksi vuosiksi. Säilytä sitä siis
huolellisesti.
Opinto-oppaassa on kerrottu lukio-opetusta koskevat määräykset ja ohjeet. Tutustu tarkoin
Hatanpään lukion käytäntöihin niin, että olet tietoinen oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi.
Vihon lopussa on opintosuunnitelmalomake ja kalenteri.
Tartu opintoihisi tarmokkaasti. Lukio-opinnot edellyttävät jatkuvaa työntekoa. Aseta
itsellesi korkea tavoite ja pidä se mielessäsi. Älä missään vaiheessa lannistu tai luovu
päämäärästäsi!
Hyvää lukuvuotta!
Raimo Meriluoto
rehtori
2
Tämän opinto-oppaan omistaa………………………………………………………………
Ryhmä............. Ryhmänohjaaja......................................................................................
Ryhmänohjaajan yhteystiedot (sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi)
..................................................................................................……………………………
..................................................................................................……………………………
HATANPÄÄN LUKIO
Haapakuja 5
33900 Tampere
kotisivu: http://lukiot.tampere.fi/hatanpaa
Lukion kanslia
Rehtori
Apulaisrehtori
Opinto-ohjaajat:
Katri Pohjonen
Jukka Kinnaslampi
Erityisopettaja
Kuraattori
Psykologi
Terveydenhoitaja
Opettajainhuone
Opett. työhuone 2. krs
Opett. työhuone 2. krs
Opett. työhuone 3. krs
Opett. työhuone 4. krs
Musiikinop. työhuone
Studio
Vahtimestari
Ruokala
03-565 44261, avoinna klo 8.00 -14.45
03-565 44260, 040 587 2849
03-565 44250, 040 806 2759
email: hatanpaan.lukio@tampere.fi
03-565 44264, 040 541 5952
040 8064193
03-565 44264, 050 432 8596
050 313 2462, puhelinaika pe klo 12 – 13
040 801 6383, puhelinaika pe klo 12 – 13
040 806 3218
03-565 44263
03-565 44251 (Ikola, Pajula, Lehto, Tanskanen)
03-565 44265 (Kauppinen, Paajanen, Rättö, Vares)
03-565 44253 (Alapiha, Eronen, Huotari, Leppäharju, Ärling)
03-565 44254 (Marttila, Nyman, Siitarinen, Simberg)
03-565 44266 (Lahnajoki, Rasimus)
03-565 44268
040 800 4422
040 801 6633
OPETTAJAT
Rehtorin ja opettajien sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@tampere.fi
Meriluoto Raimo (RM), rehtori, uskonto, historia,
040 587 2849
Ruhanen Sirpa (SR), apul.reht., ruotsi, englanti
040 806 2759, 050 413 6050
Pajula Marja (MP), varareht., kemia, matematiikka, RO 14B
044 290 1449
Alanen Juha-Pekka (J-PA), musiikkiteknologia,
050 540 8170
Alapiha Annika (AA), äidinkieli ja kirjallisuus, S2, musiikkiteatteri, RO 14A 040 737 6201
Anttila Tiina (TA), englanti, ruotsi, espanja, virkavapaalla
Eronen Hiski (HE), matematiikka, TVT, fysiikka, RO 12A
050 3747 111
Huotari Kaarle (KH), matematiikka, fysiikka, RO 13A
040 0837 574
Ikola Mirva (MI) liikunta, terveystieto, RO 13B
040 704 2812
Kauppinen Arto (AK), historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, RO 13D
044 967 6438
Kinnaslampi Jukka (JK), opinto-ohjaaja
040 806 4193
Korhonen Urpu-Elina (UK), kuvataide 26.11.14-31.7.15
044 054 8504
Kulmala Mirka (MK), äidinkieli, S2, LUVA
045 631 9148
Lahnajoki Aki (AL), musiikki, RO 12D, virkavapaalla 1.8.-31.12.14
040 759 7473
3
Lehto Elina (EL), biologia, maantiede
Leppäharju Tuija (TL),äidinkieli ja kirjallisuus,S2,musiikkiteatteri, RO14D
Marttila Suvi (SM), ruotsi, saksa, RO 13C
Nyman Pia (PN), englanti, saksa, RO 12C, RO 12D (1.8.-31.12.14)
Pohjonen Katri (KP), opinto-ohjaus
Paajanen Leena (LP), uskonto, psykologia, RO 12B
Rantala Irmeli (IR), erityisopettaja
Rasimus Anu (AR), musiikki, RO 11D
Rättö Tommi (TR), uskonto, elämänkatsomustieto
Salminen Juha (JS), maantiede, biologia
Siitarinen Anna-Stiina (AS), englanti, espanja
Simberg Susanna (SSI), ranska, ruotsi
Snellman Sari (SS), kuvataide
Stolp Eveliina, musiikki 1.8.- 19.12.2014
Tanskanen Heikki (HT), fysiikka, matematiikka
Vares Mari (MV), historia, yhteiskuntaoppi, RO 11G
Ärling Teija (TÄ), äidinkieli ja kirjallisuus, S2
040 0742 875
040 577 3700
040 584 1771
040 523 0293
040 541 5952
050 524 7454
050 432 8596
044 356 8534
040 522 2136
041 434 4394
040 4134481
040 087 5049
050 0845 006
050 306 5013
040 517 8284
040 0707 647
TOIMIHENKILÖT
Koulusihteeri Minna Laine
Vahtimestari Petri Paasikallio
LUKUVUOSI
Syyslukukausi
6.8.2014 - 19.12.2014
Syysloma
13.10. - 17.10.2014
Kevätlukukausi
7.1. – 30.5.2015
Talviloma
23.2. – 27.2.2015
Lukuvuosi päättyy lauantaina 30.5.2014
VANHEMPAINILLAT
Uusien opiskelijoiden huoltajille
Abiturienttien (vuosikertojen -11 ja -12) perheenjäsenille
Toisen vuoden opiskelijoiden huoltajille
Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille
ti 19.8.2014 klo 18
ma 3.11.2014 klo 18
ma 19.1.2015 klo 18
ti 17.2.2015 klo 18
OPPITUNTIEN AJAT
TUNTIKAAVIO
Kello
8.15 - 9.30
9.45 – 11.00
11.10-11.40
11.40-12.15
12.15-13.00
13.15-14.30
14.40-15.55
Ma
8
6
3
RU
3
5
7
Ti
1
2
4
O
4
6
8
Ke
7
5
3
KA
3
2
1
To
7
4
5
I
5
6
8
Pe
1
2
4
LU
4
3
Poikkeus ruokailuaikaan: 1. ja 3. kerroksen luokista lähdetään tavallisina opetuspäivinä ruokailuun
klo 11.30 ja palataan oppitunnille klo 12.05, jotta ruokailu ei ruuhkautuisi.
4
JAKSOT
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
6.8. – 26.9.2014
29.9. – 25.11.2014
26.11.2014 – 2.2.2015
3.2. – 2.4.2015
7.4. – 30.5.2015
päättöviikko 18.9. – 26.9.2014
päättöviikko 17.11. – 25.11.2014
päättöviikko 23.1. – 2.2.2015
päättöviikko 25.3. – 2.4.2015
päättöviikko 19.5. – 27.5.2014
JAKSON PÄÄTTÖVIIKON KÄYTÄNTEET
Lukuvuonna 2013-2014 Tampereen kaupungin lukiot kehittivät arviointijärjestelmäänsä ja
aikaisempien vuosien koeviikkoaikataulu muuttui. Muutos jatkuu lukuvuonna 2014-2015
siten, että jakso päättyy ns. päättöviikkoon, jolloin kullakin kurssilla on koko päivä
työskentelyaikaa opetuskoodien mukaan. Jokainen päättöviikko on 7-päiväinen, joten
päättöviikon ensimmäinen päivä jaetaan koodin 1 aamupäivään ja koodin 8 iltapäivään.
Kurssien kokeita tai niiden osia pyritään järjestämään ennen päättöviikkoa ja varsinaisella
päättöviikolla kurssin työskentely jatkuu esim. esitelmien, ryhmätöiden, opintoretkien,
osakokeiden ja kurssin arvioinnin ja palautteen parissa. Päättöviikon aikataulu löytyy opintooppaan kalenterista.
o päättöviikolla toimitaan kurssin opettajan ohjeiden mukaisesti
o läsnäolo on pakollista
o ruokailuun mennään aikaisintaan klo 11.30
o kokeiden ja muiden suoritusten palautusajankohdat näet kalenteriosasta (s. 85-)
Opiskelijan on ilmoitettava aineenopettajalle, mikäli hän ei voi sairauden tai muun vastaavan
syyn vuoksi osallistua kurssikokeeseen tai päättöviikon työskentelyyn. Vain ilmoittamalla
poissaolostaan opiskelija säilyttää oikeutensa täydentää kurssisuoritustaan esim.
uusintakuulustelussa, muuten poissaolo tulkitaan kokeen epäonnistuneeksi suorituskerraksi
kyseisen koeosion osalta.
UUSINTAKOKEET
Kaikkiin uusintakokeisiin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella Wilman kautta.
Maanantaina 11.8.2014 klo 16.00-18.30 voi suorittaa lukuvuoden 2013-2014 viimeisen
jakson uusintakokeita ja kesäajan itsenäisten kurssisuoritusten kokeita. Tähän tulee
ilmoittautua viimeistään torstaina 7.8.2014. Muiden jaksojen uusintakoepäivät ja
ilmoittautumisajankohdat ovat:
uusintakoepäivät
1. jakso
ti 7.10. ja to 9.10.2014
2. jakso
ma 1.12. ja ke 3.12.2014
3. jakso
ma 16.2. ja ke 18.2.2015
4. jakso
to 9.4. ja pe 10.4.2015
5. jakso
ilmoitetaan myöhemmin
ilmoittautuminen päättyy
to 2.10.2014
pe 28.11.2014 klo 13
ti 10.2.2015
ke 8.4.2015 klo 13
Opiskelija on velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla uusintakoepäivänä, mikäli aikoo
osallistua uusintakokeeseen. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun eikä
ilmoita syytä poisjäämiseen, on uusintaoikeus käytetty. Uusintakuulustelussa voi suorittaa
pääsääntöisesti yhden kokeen/uusintakoepäivä. Jos opiskelijalle jää jaksosta enemmän
kuin kaksi uusintakoetta, hän ilmoittautuu kaikkiin kokeisiin, jotka aikoo suorittaa, mutta
sopii kurssin opettajan kanssa ylimääräisen suorittamisesta eri päivänä.
5
ROTOVI ( = ryhmänohjaustuokio)
Ryhmänohjausryhmät kokoontuvat kotiluokissaan kalenteriin merkittyinä päivinä n. kolmen
viikon välein. Rotovit kuuluvat opiskelijoille OP5-kurssiin ja ovat välttämättömiä lukion
suorittamiselle.
Kotiluokat:
14A (AA) 302
13B (MI) 403
12C (PN) 404
14B (MP) 201
13C (SM) 402
12D (AL) 404
14C (AR) 123
13D (AK) 102
11G (MV) 204
14D (TL) 301
12A (HE) 303
LUVA (MK) 406
13A (KH) 304
12B (LP) 103
TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKIOISSA PERITTÄVÄT MAKSUT
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta kerätään materiaalimaksua 20€. Se sisältää KU1kurssin materiaalit ja konseptipaperit kokeisiin ja kirjoitelmiin. Jos opiskelija haluaa
lukollisen lokeron käyttöönsä, siitä peritään 10 € vuokra.
Joidenkin lukiokurssien suorittaminen edellyttää opintokäyntejä ja mm. teatterikäyntejä,
joiden maksut kerätään kursseilla erikseen.
NÄIN HATANPÄÄN LUKIO TOIMII
Yhteishenki
Olemme ylpeitä hienosta yhteisöstämme, sen jokaisesta jäsenestä ja kaikesta toiminnasta.
Jokaista yhteisömme jäsentä kunnioitamme yksilönä ja tuemme omalla toiminnallamme.
Koulurakennuksen haluamme yhdessä säilyttää ehjänä ja puhtaana.
Kerro kiusaamisesta
Hatanpään lukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen
puuttuminen
kuuluu
kaikille
oppilaitosyhteisön
jäsenille.
Voit
kertoa
kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai
ilmoittaa asiasta Wilman linkin välityksellä (linkki löytyy Wilman pysyvistä tiedotteista).
Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset kiusaamisesta
käsitellään luottamuksellisesti.
Asiointi kansliassa ja opettajainhuoneessa
Kansliaan on ilmoitettava nimen ja henkikirjoitusrekisterin tietojen muutokset, kuten myös
muuttuneet kodin osoitetiedot ja puhelinnumerot sekä huoltajien yhteystietojen muutokset.
Muuttuneet tiedot on korjattava myös Wilmaan.
Opintotukeen, koulumatkatukeen ja opiskelijakorttiin liittyvissä asioissa käännytään
koulusihteerin puoleen.
Opettajainhuoneen edessä ovat opettajien henkilökohtaiset postilokerot, joihin opiskelija
voi jättää esim. harjoitustyönsä ja muun opettajille tarkoitetun paperipostin.
6
Opettajainhuoneen oven vieressä on kutsulaite, jonka avulla opettajan voi kutsua
opettajainhuoneesta välitunnin tai taukotunnin aikana. Ruokatauon aikana klo 11.30-12.00
asiointia tulee kuitenkin välttää.
Kuntoilu
Hatanpään koulun kuntosalia on mahdollista käyttää koulupäivän päätyttyä klo 17.30 asti
(sisäänpääsy klo 16.00 saakka). Käyttö edellyttää henkilökohtaisen avainlukijan tilaamista
kansliasta. Kuntosalin käytöstä peritään 15 euron käyttömaksu, joka kattaa koko
opiskeluajan. Avain tulee palauttaa kansliaan käyttötarpeen loppuessa, viimeistään
opiskelun päättyessä. Tampereen kaupunki lähettää n. 20 euron laskun
palauttamattomista avainlukijoista. Koulupäivän aikana vapaina olevia liikuntatiloja voi
käyttää ainoastaan sopimalla siitä liikunnanopettajien kanssa.
Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille.
Matkapuhelimet ja elektroniset viihdelaitteet
Oppitunneilla tarpeettomien laitteiden käyttö ja esillä olo häiritsee opiskeluun keskittymistä
ja on siksi kiellettyä. Koetilanteissa ylimääräisten laitteiden esillä pitäminen katsotaan
rangaistavaksi teoksi.
Katso myös luku Sähköinen toimintaympäristö.
Mediateekki
Pääosa lukion kirjaston kirjoista ja lehdistä on sijoitettu mediateekkiin, jossa ne ovat
opiskelijoiden käytössä taukotuntien ja välituntien aikana. Lehtiä ei lainata.
Lainakokoelman kirjoja voi lainata omatoimisesti itsepalvelutiskiltä. Lainausautomaatti
toimii KELA-kortilla ja ajokortillla. Voit myös lisätä PIKI-kirjastokortin numeron TOKItietoihisi, jolloin voit lainata kirjoja myös tavallisella kirjastokortilla. Kirjoja ei saa viedä
kirjastosta ohi lainausautomaatin! Jos automaatti ei toimi, täytä paperinen
lainauslomake, joita on lainaustiskillä.
Opiskelija vastaa lainaamansa materiaalin asianmukaisesta käytöstä ja lainan
palauttamisesta ajoissa. Laina-aika on sama kuin yleisissä kirjastoissa, eli noin kuukausi.
Lainat voi uusia TOKI-verkkokirjaston kautta pyydettyään nettitunnukset. Käsikirjaston
kokoelmia ja lehtiä ei voi lainata. Mediateekissa voi lukea sekä sanoma- että
aikakauslehtiä. Siellä on myös paljon sarjakuva-albumeja ja nuottijulkaisuja.
Mediateekissa annetaan muille käyttäjille työrauha, pidetään tilat siistissä kunnossa ja
palautetaan tavarat oikeille paikoilleen käytön jälkeen. Tilassa on valvontakamerat, ja
ajoittain on paikalla opettaja esim. tiedonhaun opastajana.
Mediateekki on tarkoitettu ensisijaisesti opiskeluun, ryhmätöihin, läksyihin ja muuhun
opintoihin liittyvään toimeliaisuuteen. Oppituntien ulkopuolinen musisointi, kovaääninen
juttelu tai muu seuraelämä ei kuulu kirjastoon, sosiaalista ajanviettoa varten tarkoitettuja
tiloja ovat opiskelijakunnan tilat kellarikerroksessa. Mediateekkiin ei saa viedä ruokia
eikä juomia.
Luokissa olevan materiaalin käytöstä ja lainaamisesta antaa
Opiskelijakunnan tiloihin tulevista lehdistä vastaa opiskelijakunta.
7
ohjeet
opettaja.
Musiikkitilat
Hatanpään lukiossa on neljä erillistä musiikkitilaa: musiikkiluokka, studio ja kaksi
harjoitustilaa. Kaikkien tilojen ovissa on sähkölukko, joka toimii sähkölukkoon tarkoitetulla
avaimella. Musiikkilinjan opiskelijat saavat harjoitella oppituntien lisäksi omatoimisesti
kahdessa harjoitustilassa, jotka sijaitsevat lukion alimmassa kerroksessa. Näihin oviin
opiskelija tarvitsee lukijan. Jokainen opiskelija anoo lukijaa ja harjoitustilojen käyttölupaa
siihen tarkoitetulla anomuksella musiikinopettajalta lukuvuoden alussa. Lukija käy siis
ainoastaan alakerran harjoitustiloihin. Musiikkiluokkaan pääsee harjoittelemaan vain
musiikinopettajan luvalla. Studiota saa käyttää vain musiikinopettajan ollessa paikalla.
Yleislinjan opiskelija saa harjoitella harjoitustiloissa musiikinopettajan luvalla vain silloin,
kun hänellä on meneillään jaksossa musiikin kurssi. Näin ollen hän saa harjoitella esim.
mahdollista bändisoittokoetta varten.
Sähkölukon kulunvalvonta rekisteröi luokkatilaan menijän. Harjoitustiloissa seinällä on
lappu, johon jokaisen harjoittelukerran aluksi sisään kirjautunut opiskelija kirjaa paikalla
olevat opiskelijat, päivämäärän ja harjoittelun alkamis- ja lopettamisajankohdan. Näin ollen
musiikinopettajat tietävät, kuka on milloinkin ollut paikalla. Mahdolliset väärinkäytökset ja
musiikkivälineiden rikkoutuminen tai katoaminen selvitetään näin helposti.
Harjoitustiloissa noudatetaan yleistä siisteyttä ja järjestyssääntöjä. Väärinkäytöksistä
siisteyden ja musiikkivälineiden käytön suhteen voi seurata harjoitustilojen käyttökielto
määräajaksi.
Naulakot ja lokerikot
Oppituntien ajaksi ulkovaatteet jätetään luokan vieressä olevaan naulakkoon. Rahat,
bussiliput yms. tulee ottaa aina luokkaan mukaan. Omaisuuden suhteen kannattaa olla
huolellinen. Opiskelijoiden lokerikot ovat pohjakerroksessa. Vahtimestari jakaa
lokerikkojen lukituskoodit lukuvuoden alussa erikseen ilmoitettavana aikana.
Pysäköinti
Polkupyörät mopot ja moottoripyörät pysäköidään Hatanpään lukion piha-alueelle niille
varatuille paikoille. Pyörät on syytä lukita hyvin. Opiskelijoiden autojen pysäköinti koulun
piha-alueella on mahdollista vain erikoisluvalla. (Luvan saa kansliasta, paikkoja on
rajoitetusti.)
Ruokailu, automaatit
Lukiolaisten ruokailu on Hatanpään koulun ruokasalissa klo 11.30 - 12.15. Poikkeavista
ruokailuajoista sovitaan erikseen. Terveydenhoitajan kanssa sovitaan erityisruokavalioista.
Ruokatarjoilun hoitaa ISS.
Välipala-automaatit sijaitsevat lukion opiskelijakunnan tilassa (pohjakerros).
Taukotunnit
Tyhjinä olevissa lukion luokkahuoneissa sekä mediateekissä ja opiskelijakunnan tiloissa
voi viettää taukotunteja. Niiden ajaksi kannattaa suunnitella järkevää tekemistä.
Taukotunneilla ei saa häiritä muiden opiskelua.
8
Tiedotus
Tampereen kaupungin lukioiden ensisijainen tiedonvälityskanava on Wilma-sovellus, johon
opiskelijat ja huoltajat saavat omat tunnuksensa. Wilmaan kirjataan poissaolot ja niiden
selvitykset, Wilman kautta lähetetään viestejä opettajien, opiskelijoiden ja huoltajien välillä
sekä seurataan opintosuoritusrekisteriä.
Tarkempaa opastusta Wilman käyttöön annetaan opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisillä
ryhmänohjaustuokioilla sekä huoltajille ensimmäisessä vanhempainilllassa ti 19.8.2014.
Koulun kussakin kerroksessa on info-TV. Musiikkiluokan info-TV on vain musiikin
ilmoituksia varten.
Opiskelijan tulee seurata tiedotusta päivittäin.
Kotiin ja huoltajiin pidetään tarvittaessa yhteyttä puhelimen, kirjeen tai sähköpostin (Wilmaviestintä) välityksellä. Vuosittain järjestetään vähintään yksi vanhempainilta
vuosikursseittain ja lähetetään kotiin opiskelijatiedotteita. Opiskelun kuluessa huoltajille
tehdään ainakin yksi arviointi-/palautekysely ja koulun kotisivuilla on jatkuva
palautemahdollisuus.
Tietokoneiden käyttö
Opetustilojen pöytäkoneet on tarkoitettu pääsääntöisesti opettajien käyttöön.
Mediateekissä ja käytävillä olevia tietokoneita opiskelijat voivat käyttää vapaasti, eikä niitä
sammuteta käytön jälkeen. Kone tulee kuitenkin jättää perusasetustilaan käytön jälkeen.
Kaikkien lukion tiloissa olevien koneiden käyttöön tarvitaan opetusverkon käyttäjätunnus.
Jokaiseen tunnukseen liittyy verkkolevytilaa, jonne tiedostot tallennetaan. Jokaisen käytön
jälkeen on kirjauduttava ulos koneelta, jotta tietokone on valmiina seuraavalle käyttäjälle.
Tulostusohjeet ovat tietokonepöydillä. Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien
valokuvien) tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua.
Katso myös luku Sähköinen toimintaympäristö.
Ulko-ovet ovat avoinna ma - to klo 7.30 – 15.30, pe klo 7.30 – 13.30.
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
1§
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä
vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja
käyttäydyttävä asiallisesti. (lukiolaki 25§)
2§
Koulun alueeseen kuuluvat koulurakennukset ja niiden piha-alueet.
3§
Koulun tilaisuuksia ovat koulun järjestämät tilaisuudet koulun alueella
ja sen ulkopuolella.
4§
Ensimmäinen oppitunti alkaa klo 8.15.
5§
Opiskelijan tulee olla paikalla hyvissä ajoin ennen kunkin oppitunnin alkua.
6§
Opiskelijat voivat viettää välitunnit lukion luokkatiloissa. Välitunnilla on
noudatettava yleisiä annettuja ohjeita ja määräyksiä.
9
7§
Oppituntien aikana koulun yhteisissä tiloissa (aulat, käytävät, portaikot ja
taukotila) on vallittava hiljaisuus.
8§
Matkapuhelimet sekä musiikin kuunteluun ja pelaamiseen käytettävät laitteet
on pidettävä suljettuina ja poissa näkyvistä oppituntien aikana ja koulun
tilaisuuksissa ellei toisin ilmoiteta.
9§
Laukkujen jättäminen portaikkoon on kielletty. Muualla käytävissä laukut tulee
sijoittaa seinän vierustalle.
10 §
Kulkuväylät on pidettävä avoimina.
11 §
Päällysvaatteiden vieminen luokkahuoneisiin ja ruokalaan on kielletty.
Rahaa ja arvotavaroita ei pidä jättää päällysvaatteiden taskuihin.
12 §
Klo 11.30 – 11.40 opiskelijat siirtyvät rauhallisesti ruokalaan. Jokainen
huolehtii ruokailuvälineiden palautuksesta ja oman ruokailupaikkansa
siisteydestä. Ruokaa ei saa viedä pois ruokalasta.
13 §
Opiskelija saa poistua kesken koulupäivän terveydenhoitajan tai
opettajan luvalla. Poistumislupa on toimitettava seuraavan oppitunnin
opettajalle.
14 §
Poissaoloista on opiskelijan annettava huoltajan varmentama selvitys
tai terveysviranomaisen todistus. Muunlaista vapautusta koulutyöstä myöntää
kirjallisesta pyynnöstä ryhmänohjaaja. Yli kolmen päivän vapautuksen
myöntää rehtori. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa aineenopettajalle
heti poissa oltuaan. Poissaoloselvitykset tehdään Wilmaan.
15 §
Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Kaikissa koulun sisätiloissa ja
ulkona on noudatettava siisteyttä ja järjestystä. Opiskelija on velvollinen
korvaamaan tahallisesti koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon.
Sattuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava kiinteistöhoitajalle tai
kansliaan.
16 §
Tupakointi (myös sähkötupakan käyttö), nuuskaaminen sekä päihteiden ja
huumeiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on ehdottomasti kielletty koulun
alueella ja koulun tilaisuuksissa.
17 §
Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei erikseen määrätä,
noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia.
LUKIO-OPINNOISTA YLEISESTI
POISSAOLOT
Opiskelija on lukiolain mukaan velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla. Mikäli
opiskelijalla on runsaasti poissaoloja, on kurssi käytävä uudelleen. Vain pitkäaikaisella
lääkärintodistuksella vahvistettu sairaus voi antaa oikeuden kurssin suorittamiseen ilman
sen uudelleen käymistä.
10
Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki poissaolot tulevat selvitettyä heti.
Alaikäisen
opiskelijan
poissaolot
kuittaa
Wilmaan
yleensä
huoltaja
tai
poikkeustapauksessa ryhmänohjaaja saatuaan opiskelijalta terveysviranomaisen
todistuksen. Täysi-ikäinen opiskelija voi antaa itse poissaoloselvityksensä.
Jos sairaus tai muu syy estää kouluun tulon useamman päivän ajan, opiskelija on
velvollinen ilmoittamaan asiasta ryhmänohjaajalleen viimeistään kolmantena päivänä.
Jos poissaolo koskee kokeeseen osallistumista tai oppitunnille sovittua opiskelijan
esitystä, opiskelijan on ilmoitettava poissaolostaan tekstiviestillä, Wilma-viestillä tai
sähköpostilla opettajalle viimeistään kyseisen päivän aamuna.
Ryhmänohjaaja myöntää anomuksesta 1-3 päivän poissaolon ja rehtori myöntää
pidemmät poissaolot perustellusta anomuksesta. Lomakkeen saa kansliasta. Loman
anomista harkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kokeiden ja muiden osasuoritusten
siirtäminen aiheuttaa helposti tehtävien kohtuutonta kasautumista myöhemmin ja saattaa
jopa vaarantaa kurssin suorittamisen.
Opiskelija saa osallistua uusintakokeeseen, mikäli hän ilmoittaa etukäteen mahdollisesta
esteestään koepäivänä tai osakokeen päivänä.
Opiskelijan vastuulla on selvittää läksyt ja muut tehtävät poissaolonsa ajalta.
Koulun tapahtuma- ja teemapäivien
ryhmänohjaajan tai rehtorin luvalla.
tilaisuuksista
voi
olla
poissa
ainoastaan
OPPITUNNILTA MYÖHÄSTYMINEN
Opiskelijan tulee saapua oppitunneille ajoissa. Oppitunnille voi tulla myöhästyneenä vain
hyväksyttävästä syystä (esim. hammaslääkärin, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan tai
rehtorin lupa).
OPISKELIJAKUNTA ja TUTOR-TOIMINTA
Lukiossa on opiskelijakunta, johon kuuluvat lukion kaikki opiskelijat. Opiskelijakunnan
hallitus valitaan lukuvuosittain vaaleilla. Hallituksessa tulisi olla vähintään yksi jäsen
jokaisesta ryhmänohjausryhmästä. Lv. 2014-2015 opiskelijakunnan ohjaavana opettajana
toimii Mari Vares. Puheenjohtajana on lukuvuoden alkaessa opiskelija Helmi Lind.
Lukiolain 27 §:n mukaisesti opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulutuksen
kehittämiseen. Heitä kuullaan myös ennen opintoihin ja opiskelijoiden asemaan
olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Opiskelijat vaikuttavat pääasiassa
opiskelijakunnan hallituksen kautta.
Opiskelijakunnan merkitys toiminta- ja teemapäivien ideoinnissa ja toteuttamisessa sekä
eri tilaisuuksien ohjelmien esittämisessä on suuri. Koulun viihtyisyyden ja sosiaalisen
toiminnan lisääminen on opiskelijakunnan tärkeimpiä tehtäviä.
Erikseen nimetyt toisen vuoden opiskelijat toimivat tutor-opiskelijoina. Vanhempina
lukiolaisina heillä on kokemuksia eri oppiaineiden kursseista, lukiotyöskentelystä,
kurssivalintojen tekemisen tekniikasta yms. He tuntevat ‘talon tapoineen’ ja ohjaavat uusia
opiskelijoita.
11
OPISKELUNOHJAUS
Opiskelijan ohjaukseen osallistuvat ryhmänohjaajat, aineenopettajat, opinto-ohjaajat ja
rehtori.
Hatanpään lukiossa jokaisella opiskelijalla on oma ryhmänohjaaja, joka perehdyttää
opiskelijat koulun käytänteisiin ja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden edistymistä sekä
puuttuu tarvittaessa ongelmiin. Aineenopettajat opastavat oman oppiaineensa opiskeluun
liittyvissä asioissa.
Ensimmäisessä jaksossa uusien opiskelijoiden opetus tapahtuu pääasiassa
ryhmänohjausryhmissä. Ryhmänohjaajalle pyritään järjestämään mahdollisuus opettaa
omaa ryhmäänsä, jotta hän oppisi tuntemaan oman ohjausryhmänsä opiskelijat.
Ensimmäisessä jaksossa järjestetään uusille opiskelijoille lukio-opiskeluun valmentava
kurssi (OP5). Ryhmänohjaajat järjestävät tutoreiden avustuksella ensimmäisen jakson
aikana ryhmäytymiseen liittyviä harjoituksia ja muun muassa tutustumisiltapäivän.
Erityisopettaja tekee kurssilla seulonnan ja arvioinnin tuen tarpeesta. Tietotekniikan
opettaja pitää oppitunteja tietotekniikan opiskelukäytön perusasioista. Kustakin
ryhmänohjausryhmästä on myös hyvä valita luottamushenkilöt, jotka osallistuvat
aktiivisesti koulun toimintaan ja sen kehittämiseen.
Ensimmäisen jakson aikana (tiistaina 19.8.2014) järjestetään vanhempainilta, jossa
huoltajilla on mahdollisuus tutustua Hatanpään lukion käytänteisiin sekä lukio-opiskeluun
yleensä. Tässä vanhempainillassa perehdytään myös Wilman käyttöön sekä muihin lukioopiskelussa ajankohtaisiin asioihin.
Opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus keskittyy opinto-ohjelman, uranvalinnanja jatko-opiskelun ohjaamiseen. Henkilökohtaisen ohjauksen aiheita ovat muun muassa
opinto-ohjelman muutokset, opiskeluvaikeudet, muualla suoritettavat kurssit, yo-tutkinnon
hajauttaminen ja yksilökohtaiset opintosuunnitelmat. Henkilökohtaista ohjausta varten voit
varata ajan Wilma-, tekstiviestillä tai oveen kolkuttamalla. Opinto-ohjausta on lukiossa yksi
pakollinen OP1-kurssi, joka on hajautettu kolmelle vuodelle. Lisäksi on tarjolla valinnainen
OP2-kurssi jonka teemoina ovat opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta. Opinto-ohjaukseen
liittyvistä asioista tiedotetaan pääasiassa Wilmassa, mutta myös nettisivujen Ajankohtaista
-palstalla ja Hatanpään lukion Facebook -sivulla.
Opiskeluun ja yo-tutkintoon liittyvät
(http://lukiot.tampere.fi/hatanpaa)..
ohjeet
ovat
nähtävissä
koulun
kotisivulla
OPISKELIJAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HATANPÄÄN LUKIOSSA
Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja
hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön
terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että
yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1297/2013) 3§. Laki
astuu voimaan 1.8.2014. Lain toteutuksesta tiedotetaan syksyn aikana.
Koulun henkilökunta sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat
henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta
vastaaville viranomaiselle opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät
välttämättömät tiedot. (Lukiolaki 32 §)
12
Opiskelijan lähin ohjaaja on ryhmänohjaaja, jonka hän tapaa tarvittaessa työhuoneesta ja
jonka puoleen opiskelija voi kääntyä kaikenlaisissa kysymyksissä. Ryhmänohjaaja arvioi,
milloin opiskelija on ohjattava eteenpäin apua hakemaan. Opinto-ohjaajan palvelut ovat
käytettävissä päivittäin ja terveydenhoitajan palvelut vastaanottoaikoina.
TUKIOPETUS
Lukuvuonna 2014 – 2015 on opiskelijalla mahdollisuus saada tukiopetusta. Opiskelija sopii
tukiopetuksesta aineen opettajan kanssa.
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS LUKIOSSA
Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen ongelmissa.
Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus.
Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille
tarjotaan kurssimuotoista (ks. opinto-ohjauksen kurssit) ja yksilöllistä erityisopetusta.
Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla
voidaan laatia lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten.
Erityisopettaja on tavoitettavissa keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin.
Irmeli Rantala p.050 432 8596, irmeli.rantala@tampere.fi
LUKIOKURAATTORI JA -PSYKOLOGIPALVELUT
Kaikissa Tampereen kaupungin päivälukioissa toimii lukiokuraattori ja –psykologi. He
työskentelevät usealla eri lukiolla.
Opiskelijat voivat hakeutua lukiokuraattorille tai –psykologille kouluterveydenhoitajan,
ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin tai erityisopettajan kautta. Myös
opiskelijat itse tai heidän huoltajansa voivat ottaa yhteyttä. Kuraattorin ja psykologin
yhteystiedot löydät koulun kotisivulta ja Wilman pysyvistä tiedotteista.
Työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan
elämäntilannetta ja tuen tarvetta sekä vahvistetaan opiskelijan selviytymiskeinoja ja
voimavaroja. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon.
Käynnit ovat maksuttomia, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia.
Lukiokuraattori, Jonna Rajamäki
Lukiokuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot),
ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä
itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori
tekee myös kriisityötä.
Lukiokuraattori ottaa opiskelijat vastaan Hatanpään lukiolla huoneessa 211. Tapaamiset
ajanvarauksella. Puhelinaika perjantaisin klo 12-13, p. 050 313 2462
13
Lukiopsykologi Niina Melkko
Lukiopsykologin juttusille opiskelija voi hakeutua silloin, kun hän on huolissaan
psyykkisestä hyvinvoinnistaan (esimerkiksi mielialan lasku, jännittäminen, stressi, pelot,
ahdistus tai vaikea elämäntilanne). Lukiopsykologin tehtäviin kuuluu myös opiskelijaan
suuntautuva kriisityö. Lukiopsykologit vastaavat Tunnetaidot/OPO 9a ja Jännittäminen
haltuun Jännittäminen haltuun/OPO 9b –kurssien toteutuksesta.
Lukiopsykologi ottaa opiskelijat vastaan Hatanpään lukiolla huoneessa 211. Tapaamiset
ajanvarauksella. Puhelinaika maanantaisin klo 12 - 13, p. 040 801 6383
TERVEYDENHOITO
Terveydenhoitaja Kati Aholan poliklinikkavastaanotto on Hatanpään koulun tiloissa
pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 9.30 - 11. Tänä aikana terveydenhoitaja on
parhaiten tavoitettavissa myös puhelimitse, puh. 040 8063218. Opiskeluterveydenhuollon
lääkärin vastaanotto koulun tiloissa on n. kerran kuukaudessa, ajan voi varata
terveydenhoitajalta.
Terveydenhoitaja
tarvittaessa.
tarkastaa lukion 1. vuosikurssin opiskelijat,
lääkärille
ohjataan
Hatanpään lukion opiskelijat saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Lukion opiskelijan tulee hakeutua ensiksi oman terveydenhoitajan
(Kati Ahola) vastaanotolle. Sen jälkeen terveydenhoitaja tekee tarvittaessa ajanvarauksen
lääkärille joko koulun tiloihin tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen
osoitteeseen Hammareninkatu 7.
Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä.
Käyntimaksu peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta. Sen jälkeen käynnit ovat
maksuttomia kyseisen kalenterivuoden ajan. Lisätietoja saa Tampereen opiskeluterveydenhuollon internetsivuilta: www.tampere.fi/opiskeluterveys.
SUUN TERVEYDENHUOLTO
Kehotuskirje varata aika lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Ajan voi varata
keskitetystä ajanvarauksesta ma - pe klo 8.00 -17.00, numerosta (03) 5657 0100. Ajan
tarkistaminen, siirtäminen ja peruuttaminen sekä ensimmäisen ajan varaaminen
suuhygienistille ja kiireellisen hammaslääkäriajan varaaminen on mahdollista myös
sähköisen asioinnin kautta. Lisätietoja www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito.
Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin
suun terveydenhuollon palveluja. Hammashoitopalvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua
netissä olevalla lomakkeella. Sitä voi myös tilata keskitetystä ajanvarauksesta, puh. (03)
5657 0100. Ajanvaraus on tehtävä itse. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on
mahdollisuus käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan.
14
VAKUUTUKSISTA
.
Tampereen lukiokoulutus ei ole vakuuttanut opiskelijoita tapaturmien varalta. Koulupäivän
aikana sattuneesta tapaturmasta aiheutuneet välittömät kuljetus- ja hoitokulut korvataan
tositteita vastaan.
Tapaturman sattuessa koulun toiminnassa on aina otettava yhteyttä aineen opettajaan,
rehtoriin
tai
kansliaan.
Kansliasta
saa
lähetteen
jatkohoitoa
varten.
Tapaturmailmoituslomake lähetetään koulun kautta lukiokoulutuksen hallintoon. Jos
tapaturma vaatii jatkohoitoja tai aiheuttaa esim. silmälasien rikkoutumisen, mahdollinen
korvaushakemus, johon liitetään kuitit toteutuneista kustannuksista, käsitellään
tapauskohtaisesti. Tapaturmasta aiheutuneesta mahdollisesta pysyvästä vammasta,
haitasta tai invaliditeetista ei korvausta makseta.
Koulun matkoilla ja retkillä opiskelijalle sattuneiden tapaturmien välittömät hoitokulut
korvataan, jos tapahtuma on merkitty opetussuunnitelmaan tai rehtorin päätöspöytäkirjaan.
Korvauksen piiriin ei kuulu esimerkiksi matkatavaroiden katoaminen tai opiskelijan
sairastuminen, joten varsinkin ulkomaille suuntautuvien matkojen, laskettelu-, melonta- ja
muiden retkien varalle opiskelijoiden tulee ottaa erillinen vakuutus.
Jos lukion opiskelija on opetussuunnitelman mukaisessa käytännön työharjoittelussa tai
välittömillä meno- ja paluumatkoilla harjoitteluun, hänellä on voimassa tapaturmavakuutus.
Tampereen kaupunki on muuttamassa vakuutuskäytäntöään 1.1.2015. Siitä tiedotetaan
tarkemmin loppuvuodesta Wilmassa.
TURVALLISUUSSUUNNITELMA
Menettelytavat hätätilanteissa käydään läpi lukuvuoden alussa ryhmänohjaajien johdolla.
Sen lisäksi kaikissa luokkatiloissa on ovien viereisellä seinällä opiskelijoille tarkoitettu
tiivistelmä siitä, miten toimia hätätilanteissa. Samasta paikasta löytyy myös kartta
poistumistiestä hätätilanteessa.
KOULUMATKATUKI
Lukiolainen voi saada Kelan koulumatkatukea tietyillä ehdoilla. Koulumatkatuesta saa
tietoa koulun kansliasta sekä Kelan paikallistoimistosta.
OPINTOTUKI
Lukiolainen voi saada valtion opintotukea täytettyään 17 vuotta.
Opintotuen suuruus määräytyy vanhempien tulojen ja varallisuuden mukaan 17 – 20 vuotiailla. Kela lähettää esitäytetyn lomakkeen kotiosoitteeseesi täytettyäsi 17 vuotta.
Opintotukea haetaan verkkohakemuksella (www.kela.fi/lomakkeet). Hakulomakkeita saa
myös kansliasta. Opintotukihakemukset käsitellään Kelassa ja päätöksestä tiedotetaan
kotiosoitteeseen. Etenkin syksyisin opintotukikeskuksessa on ruuhkaa ja pitää varautua 12 kuukauden käsittelyaikaan. Oman hakemuksen käsittelyä voi seurata myös Kelan
verkkopalveluissa.
15
SÄHKÖINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Omat laitteet koulun verkkoon
Lukion oppitunneilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja,
erikoisohjelmia, internetin aineistoa ja sosiaalisen median palveluja tiedonhankintaan ja
työskentelyyn.
Lukioissa ollaan siirtymässä tietotekniikan käytössä uuteen vaiheeseen, jossa opiskelijat
käyttävät opiskelussa pääosin omia kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia.
Tarvittaessa koulusta voi saada lainaksi laitteen oppitunnin työskentelyn ajaksi.
Laitteiden viihdekäyttö ja muu tuntityöskentelyyn liittymätön käyttö häiritsee opiskeluun
keskittymistä ja on siksi kiellettyä.
Lukiossa toimii langaton verkko Wireless Tampere, johon kirjaudutaan opetusverkon
tunnuksella. Voit kirjautua samoilla tunnuksilla myös Langaton-WPA-verkkoon, jolloin
verkko muistaa kirjautumisesi jatkuvasti verkon alueella, esim. toisessa lukiossa tai
kirjastossa.
Sulje kuitenkin wlan-yhteys aina kun et tarvitse verkkoa, jotta se ei ylikuormitu. Muutenkin
on suositeltavaa vähentää jatkuvaa altistusta 3G/4G- ja wlan-verkon tuottamalle säteilylle.
Jo pienikin lisäetäisyys laitteisiin vähentää altistusta. Pidä kännykkä mieluummin laukussa
kuin taskussa.
Koulun tietokoneet
Koulussa on opiskelijoiden käytössä sekä kannettavia että kiinteitä koneita. Kiinteitä
koneita löytyy mediateekista, opiskelijakuntatilasta sekä aulatiloista. Luokkien koneet on
tarkoitettu vain ja ainoastaan opetuskäyttöön. Käytävillä olevia tietokoneita opiskelijat
voivat käyttää vapaasti, eikä niitä sammuteta käytön jälkeen. Muista kuitenkin kirjautua
ulos koneelta! Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien valokuvien)
tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua.
Koulun tietokoneille kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella.
Sähköiset palvelut
Lukion ensisijainen tiedotuskanava on Wilma. Wilmasta löytyvät lukujärjestykset sekä
tärkeimmät ajankohtaiset sekä pysyvät tiedotteet. Kursseilla käytetään Moodleoppimisympäristöä. Areenassa voivat opettajat ja opiskelijat jakaa tiedostoja. OneDrivepilvipalvelussa on jokaiselle opiskelijalle 25 Gt tallennustilaa. Toki-verkkokirjaston kautta
saat käyttöösi monipuolisesti sähköisiä aineistoja, mm. sanakirjoja ja lehtiarkistoja.
Sähköisiin palveluihin kirjaudutaan Tredu-tunnuksella / Wilma-tunnuksella.
Wilma
Wilma on opiskelijahallinto-ohjelman käyttöliittymä opiskelijoille ja huoltajille. Kurssitarjotin,
kurssiarvosanat, opettajien pikaviestit, koulun tiedotteet ja opiskelijan poissaolot näkyvät
16
Wilmassa. Huoltaja merkitsee Wilmaan tiedon opiskelijan poissaolon syystä. Myös
opiskelija ja huoltaja voivat lähettää opettajille pikaviestejä Wilman kautta. (Opiskelija
kirjautuu Wilmaan Tredu-tunnuksella.) Huoltajille lähetetään omat tunnuksensa.
Wilmasta löytyy mm. viikoittainen ryhmänohjaustiedote, joten seuraa Wilmaa
säännöllisesti!
wilma.tampere.fi
(Skannaa
koodi
älypuhelimen tai tabletin qr-koodilukijalla!)
Moodle
Moodle on sähköinen oppimisympäristö, jota käytetään monilla kursseilla. Moodleen
kirjaudutaan
Tredu-tunnuksella.
Lisäksi
kursseille
kirjautumiseen
tarvitaan
kurssikohtainen avain, jonka opiskelijat saavat ao. opettajalta.
moodle.tampere.fi
Areena ja OneDrive
Opetuksen Areenassa opettajat ja opiskelijat voivat työskennellä yhteisillä sivustoilla.
Opettajat voivat jakaa materiaalia opiskelijoille ja Areenaan tallennettua materiaalia voi
linkittää Moodleen ja Wilmaan. Opiskelijat voivat tallentaa töitään ja työskennellä
ryhmässä yhteisellä sivustolla.
Henkilökohtaiset tiedostot tallennetaan omaan OneDriveen. Jokaisella opiskelijalla on 25
Gt tallennustilaa. Areenaan kirjaudutaan Tredu-tunnuksella.
Areena
tarjoaa
opiskelijoille
myös
Outlook-sähköpostin.
Osoite
on
etunimi.sukunimi@edu.tampere.fi tai sukunimi.etunimi@edu.tampere.fi riippuen tredutunnuksen muodosta.
https://portti.tredu.fi
17
Toki-verkkokirjasto
Toisen asteen verkkokirjaston sähköisiä aineistoja voi käyttää koulun koneilta, mutta myös
etänä omalla koneella käyttämällä Tredu-tunnusta. Etäkäyttölinkit on koottu e-aineistotsivulle. Hyödynnä Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden arkistoja sekä mm. englannin,
ranskan, venäjän, italian ja saksan sanakirjoja.
toki.verkkokirjasto.fi
Siis kaksi eri tunnusta ja niiden salasanojen vaihto
Opiskelija saa opintojensa alussa kaksi käyttäjätunnusta ja salasanaa: Opetusverkon
tunnuksella kirjaudutaan koulun tietokoneille ja langattomaan verkkoon. Tredu- /wilma
tunnuksella kirjaudutaan sähköisiin palveluihin.
Salasana tulee vaihtaa vähintään kuuden kuukauden välein. Sen pitää olla vähintään 8
merkkiä ja sisältää isoja ja pieniä kirjaimia ja numeroita.
Vaihda Tredu-verkon /wilmatunnuksen salasana
Vaihda opetusverkon salasana
Tekijänoikeuksista
Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä
Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia,
referaatteja, kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein
kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin
oma tuotos. Opettajan tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden
käytöstä säädetään
tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404).
Siteeraus eli suora lainaus
Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta.
Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle
pitää olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen.
18
Referointi
Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä
tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava
lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin.
Kuvamateriaalit
Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien,
piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on
tarkistettava lähdeteoksesta tapauskohtaisesti.
Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi
käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. http://creativecommons.fi).
Plagiointi
Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään
ilman, että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen.
Tällainen teoksen käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla.
Joko osittain tai kokonaan plagioitu työ hylätään.
Internet
Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä.
Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen
ilmoittamista, joidenkin aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä.
Lähteet ja lisätietoa
Toikkanen, T. &Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo.
http://creativecommons.fi
http://creativecommons.org
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
LUKION SUORITUSOHJEET
Opiskeluaika ja työmäärä
Luokattomuus
Lukio toimii luokattomana lukiona, jossa opetus on jaksotettua ja kurssimuotoista.
Luokattomassa lukiossa opiskelija tekee ainevalintojensa mukaisen opintosuunnitelman sekä rakentaa sen mukaisesti vuotuisen kurssi- ja lukujärjestyksensä. Kurssimuotoisen luokattoman opiskelun luonteen mukaisesti jokainen jakso päättyy
päättöviikkoon.
Opiskeluajan pituus
Opiskelijan tulee suorittaa lukion koko oppimäärä ja osallistua ylioppilastutkintoon
vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Rehtori voi kuitenkin erityisestä
syystä myöntää poikkeuksen opiskeluajan enimmäiskestosta, ei kuitenkaan yli viiden
vuoden. Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä.
19
Opiskelijan työmäärä
Opiskelijan kokonaistyömäärä on vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47- 51 ja
vähintään 10 valtakunnallisia syventäviä. Enimmäiskurssimäärää ei aseteta. Kurssin
laajuus on keskimäärin 23 oppituntia, joiden pituus on 75 minuuttia. Opiskelijan on
valittava opinto-ohjelmansa siten, että hän osallistuu lukuvuoden aikana vähintään 15
pakolliselle tai syventävälle kurssille. Opiskelijan työmäärän jaksossa tulee olla
vähintään kolme pakollista tai syventävää kurssia. Saman tai eri oppiaineen kahden
kurssin samanaikainen opiskelu sallitaan opintojaan nopeuttavalle opiskelijalle.
Asiasta on neuvoteltava aineenopettajien kanssa ja luvan myöntää rehtori.
Aineiden ja oppimäärien valinnat
Opiskelijan opinto-ohjelma ja oppimäärä
Opiskelijan oppimäärä jossakin oppiaineessa on hänen opinto-ohjelmallaan määrittämänsä oppiaineen kurssien määrä. Opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa ja
siten oppiaine- ja kurssivalintojaan. Lukion koko oppimäärä muodostuu opiskelijan
opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimääristä.
Valintojen muuttaminen
Opinto-ohjelman mukaisiin kurssivalintoihin tehtävistä muutoksista on aina sovittava
opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa.
Kurssien ja oppimäärien suorittaminen
Kurssin suorittaminen
Kurssi suoritetaan normaalisti osallistumalla oppitunneille ja kurssin kokeeseen sekä
tekemällä kurssin aikana annetut tehtävät. Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan
osallistumatta opetukseen. Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää
opiskeltavaksi itsenäisesti.
Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen
kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan
asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa. Itsenäinen suoritus tulee suorittaa
ensisijaisesti itsenäisesti etä- tai verkko-opiskeluna, mikäli ko. kurssi on seudullisella
verkkokurssitarjottimella tarjolla. Lukuvuodelle 2013 - 2014 suunnitellun seudullisen
verkkokurssitarjottimen löydät osoitteesta; www.seututarjotin.fi
Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin
opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin
suorittamisen menettelytavat ja aikataulu.
Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun
kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan
mukaan. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun
suunnittelun yhteydessä. Itsenäinen suoritus on suoritettava hyväksytysti.
Jos opiskelija aikoo suorittaa yhden oppiaineen useita kursseja osallistumatta
opetukseen, hänen on neuvoteltava asiasta aineen opettajan ja ryhmänohjaajan
20
kanssa. Hyväksytyn kurssin arvosanaa saa parantaa vain osallistumalla kurssille
uudelleen. Arvosanaa määriteltäessä otetaan huomioon parempi kurssisuoritus.
Kokeet ja jakson päättöviikko
Katso s. 5.
Kokeiden palautus
Kokeet ja muut kurssisuoritukset palautetaan
opiskelijoille tarjotinkoodeittain
kalenteriin merkittynä päivänä palautustuokioilla. Tarkka aikataulu tiedotetaan
rotovilla, Wilmassa ja info-tv:ssä. Uusintoihin ilmoittaudutaan viimeistään välittömästi
kokeenpalautuksen jälkeen.
Hylätyn kurssin suorittaminen
Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille tai osallistumalla
kerran uusintakuulusteluun. Uusintakuulustelut järjestetään 2-3 viikon päästä jakson
päättymisestä. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Erityisestä syystä
voidaan opiskelijalle myöntää oikeus osallistua toisen kerran uusintakuulusteluun.
Asiasta päättää oppiaineen opettaja yhdessä rehtorin kanssa. Mikäli uusintakuulusteluun ilmoittautunut opiskelija jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä,
tulkitaan tämä suoritusyritykseksi. Opiskelijan on oltava uusintakuulustelupäivänä
koulussa. Uusintakuulustelussa opiskelija voi suorittaa pääsääntöisesti yhden kokeen
yhtenä uusintakuulustelupäivänä.
Etenemiseste ja sen poistaminen
Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen hyväksytty
suoritus sallii (katso luku Oppimäärän arviointi). Yksi hylätty arvosana ei kuitenkaan
aiheuta etenemisestettä.
Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua,
vaan hänen on korotettava etenemisesteen aiheuttavan kurssin arvosana neljä joko
lukemalla kyseisen kurssin asiat ja osallistumalla luvan saatuaan ylimääräiseen
uusintakuulusteluun tai suorittamalla kyseinen kurssi uudelleen opetukseen
osallistumalla. Etenemisesteen poistamisesta on aina neuvoteltava aineenopettajan
kanssa.
MUUALLA SUORITETTAVAT OPINNOT 2014 - 2015
Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet opiskella myös oman koulun ulkopuolella
sekä sisällyttää suoritetut opinnot lukion oppimäärään. Voit opiskella mm. muissa
lukioissa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Opetusta
tarjotaan sekä lähi- että etäopetuksena.
Opiskelijalla on lukiolain perusteella oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään
muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion
opetussuunnitelman mukaisia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien
21
hyväksi lukeminen ei ole ongelmallista, mutta muiden kurssien kohdalla tämä
kannattaa varmistaa etukäteen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja
vastaavuuksista päättää rehtori. On tärkeää, että hyväksi lukemisesta neuvotellaan
ajoissa opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa, mikäli on epäselvää, ovatko opinnot
opetussuunnitelman mukaisia. Alla on lueteltu tarjontaa, jonka hyväksi lukemisesta on
sovittu koulutuksenjärjestäjien kesken.
MISTÄ LÖYDÄN MUIDEN OPPILAITOSTEN TARJONTAA?
-
Tampereen kaupungin lukioiden tarjonnan löydät Wilmasta (Hatanpään
lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen
lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio). Kaikki lukiot
Tampereen teknillistä lukiota lukuun ottamatta noudattavat samoja jaksojakoja
ja pääosin samaa tuntikaaviota, joten yhteensovittaminen on luontevaa.
Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta.
-
Aikuislukion
tarjonnan
löydät
aikuislukion
kotisivuilta
www.aikuislukio.tampere.fi . Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta, mutta
ota ensin yhteys lukiomme koulusihteereihin.
-
Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta www.seututarjotin.fi voit valita
pirkanmaalaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia lukio- ja
ammatillisia kursseja. Kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä
lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut!
-
KOROTA-tarjottimella Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto ja
Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoavat lukiolaisille korkeakoulutasoisia
opintoja:
www.seututarjotin.fi/korota.
korota/blogit.tampere.fi
Opintoihin
ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Yliopiston tarjoamille
opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa. Tampereen kesäyliopisto tarjoaa abi- ja
lukiolaiskursseja pääosin kesällä, ja kursseille ilmoittaudutaan huhti - toukokuussa.
Kesäyliopiston ja TAMKin avoimen korkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen kurssien
ilmoittautumisaika selviää kurssikuvauksesta. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin
ilmoittaudut!
-
Mitä se maksaa? Tampereen aikuislukion ja muiden Tampereen kaupungin
lukioiden kurssit ovat maksuttomia. Kesäyliopiston kertauskursseista sinun täytyy
maksaa omavastuuosuus. Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta valitut kurssit
sekä ja KOROTA-tarjottimen korkeakoulutasoiset opinnot opiskelijoille ovat
maksuttomia – suoritettuina. Kurssimaksu (alk. 100 €) peritään kuitenkin sinulta
itseltäsi, jos et ole perunut osallistumista ennen ilmoittautumisajan päättymistä etkä
tule kurssille tai keskeytät kurssin muusta syystä kuin lääkärintodistuksella
osoitetun sairauden vuoksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi,
syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai
opetussuunnitelman perusteissa määrättyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa
numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää
lisänäyttöjä.
22
Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan
opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja
valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä
arvosanan määrittämiseksi. Hyväksi luettavien suoritusten arvioinnin tulee perustua
vaihto-oppilasvuoden oppilaitoksen antamaan arviointiin. Vaihto-oppilasvuodesta on
siis tuotava todistus ja hyväksi luettaviksi aiotuista suorituksista niiden
opetussuunnitelmat.
Muut yhteistyötahot
Lukioilla on lisäksi omia yhteistyökumppaneita tai vakiintunutta yhteistyötä yllä
mainittujen oppilaitosten kanssa. Eri kesäyliopistojen ja kesälukioiden abi-kursseista
tms. ja niiden vastaavuudesta tai hyväksi lukemisesta lukion oppimäärään kannattaa
keskustella opinto-ohjaajan kanssa ennen kurssille osallistumista.
Poikkeusluvat
Opiskelun järjestämiseen muulla kuin yllä selitetyillä tavoilla on aina anottava lupa
rehtorilta.
Kurssin keskeyttäminen
Mikäli opiskelija keskeyttää meneillään olevan kurssin, hänen on ilmoitettava
keskeytyksestään aineenopettajalle. Tällöin hänen poissaoloihinsa ei lueta ko.
kurssin poissaoloja. Keskeytetyn kurssin opiskelija voi suorittaa silloin, kun se
seuraavan kerran on tarjolla kurssitarjottimessa tai verkkokurssina, jos sellainen on
tarjolla.
Suoritusten merkitseminen
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintorekisteriä, josta ilmenevät suoritetut
kurssit ja niiden arvosanat. Opiskelija voi itse seurata opintomenestystään ja
kurssikertymäänsä Wilman kautta.
Oppimäärän suorittaminen
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä.
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden
oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Kurssin ja oppiaineen arviointi
Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnin tulee olla
monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen
jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma
itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin
arviointikeskusteluja. Opiskelijan syyllistyessä vilppiin arvioidaan hänen suorituksensa
keskeytetyksi.
23
Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana
on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan.
Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan
arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin
edellytykset täyttyvät.
Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.:
• läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen
• kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen
• kurssikoe
Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten
täyttämiseksi.
Numeroarviointi
• keskeytetty kurssi = K
o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen
kurssiarvosanan.
• täydennettävä kurssi = T
o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana.
Sanallinen arviointi:
• keskeytetty kurssi = K
o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen.
• hylätty kurssi = H
• suoritettu kurssi = S
• täydennettävä kurssi = T
o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana.
Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia. Arvosanalla neljä
(4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy
hyväksyttävästi.
Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin
pakollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ne arvioidaan numeroin.
Soveltavat kurssit ovat luonteeltaan eheyttäviä tai ne liittyvät väljemmin oppiaineeseen.
Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan
lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti
liittyvistä soveltavista kursseista.
Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien
aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa
arvosanaa oppiaineen päättövaiheessa opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan
perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa
24
kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Opiskelusuunnitelman
mukaisesti
opiskeltuja
pakollisia
ja
opetussuunnitelman
perusteissa
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,
1–2 kurssia
3–5 kurssia
6–8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
0
1
2
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja
opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä
mitään niistä voi jälkikäteen poistaa.
YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinnon toteutuksesta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ja koulussa
vastuu on rehtorilla. Yksityiskohtaiset ohjeet annetaan YO-infoissa ja jaetaan opiskelijoille
ennen kirjoituksia.
Tarkat säädökset löytyvät YTL:n kotisivuilta: www.ylioppilastutkinto.fi ja suppeammat
ohjeet koulun kotisivuilta kohdasta Opiskelijan apuvälineet. Jokaiselta kokelaalta
edellytetään tutustumista ohjeisiin ennen kirjoituksiin osallistumista.
Mikäli kokelaalla on lukihäiriö, kuulovamma tai muu syy, joka vaikuttaa kokeisiin
osallistumiseen, tulee asiasta hankkia selvitys ja jättää asianmukaiset todistukset koulun
kansliaan tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä.
Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on
kaikille pakollinen, muut kolme pakollista kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen
kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe. Kokelas
voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen.
Kun valinta on tehty, yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen
muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokeen tason kokelas voi valita opiskelluista oppimääristä
riippumatta, mutta yhden kokeen täytyy olla vaativimman tason koe (A-taso). Lisäksi voi
suorittaa ylimääräisiä kokeita.
Koetehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien
pohjalta. Osa reaaliaineiden koetehtävistä ylittää oppiainerajoja.
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kokelas voi
suorittaa sen kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan. Hyväksytyn
kokeen saa uusia kerran. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa seuraavien
kolmen tutkintokerran aikana.
Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on jättänyt saapumatta tai jossa hän ei ole
jättänyt arvosteltavaa suoritusta.
25
Ylioppilastutkinnon kirjallisiin kokeisiin saa osallistua vain kokelas, joka on ennen koetta
opiskellut kaikki tutkintoaineiden pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanan.
Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa.
Maksut maksetaan ilmoittautuessa rehtorin antamien ohjeiden mukaan. Perusmaksu on
14 € ja lisäksi kultakin aineelta 28 €. Perusmaksu maksetaan jokaiselta tutkintokerralta.
Syksyn 2014 koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ti 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ke 10.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 12.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 15.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ke 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 19.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 22.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 24.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ma 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ke 1.10. äidinkieli, saame
Kevään 2015 koepäivät
Kirjallinen koe
to 5.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 9.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ti 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
26
ranska
venäjä/espanja
ke 11.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
ma 9.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 18.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 20.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ke 25.3. äidinkieli, saame, esseekoe
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Pakolliset kurssit
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa
lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä kehittää omia
vuorovaikutustaitojaan. Tutustutaan tekstianalyysin peruskäsitteisiin lukemalla ja
kirjoittamalla erilaisia tekstilajeja. Luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos ja
perehdytään aineistopohjaiseen kirjoittamiseen.
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii
näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää
tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Perehdytään
kirjoitusprosessin vaiheisiin ja erilaisiin kirjoittamisen lajeihin, esim. referointiin ja
kommentointiin. Luetaan yksi kaunokirjallinen kokonaisteos ja valmistetaan tietoa välittävä
puheenvuoro.
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)
Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen
kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tutustutaan kaunokirjallisuuden lajeihin ja
harjaannutaan käyttämään kirjallisuusanalyysin peruskäsitteitä. Luetaan näytelmiä,
novelleja ja runoja ja opetellaan analysoimaan ja tulkitsemaan niitä. Kurssiin kuuluu
runsaasti tekstitaidon kokeen tyyppistä työskentelyä sekä teatteriesityksen katsominen.
4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)
27
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen
näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii
analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä, esim. yleisönosastokirjoituksia,
arvosteluja ja kolumneja. Hän osallistuu väittelyyn ja valmistaa vaikuttamaan pyrkivän
puheenvuoron. Luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos.
5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa
huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Tekstinäytteiden ja
kokonaisteosten avulla perehdytään kirjallisuuden tyylivirtauksiin. Omaa tyyliä kehitetään
ja hiotaan tutustumalla esseekirjoittamiseen. Luetaan runsaasti kaunokirjallisia tekstejä eri
aikakausilta.
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin
merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Perehdytään suomen kielen ja suomalaisen
kirjallisuuden vaiheisiin. Projektitöiden avulla (jotka sisältävät sekä lukemista, kirjoittamista
että puhumista) tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksiin. Otetaan selvää
myös Kalevalan maailmasta. Vaativuutensa vuoksi kurssi suositellaan suoritettavaksi
aikaisintaan kolmantena opiskeluvuotena.
Syventävät kurssit
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä
oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Kurssista hyötyvät niin esiintymishaluiset kuin -pelkoisetkin, sillä siellä tarjotaan
mahdollisuuksia kehittää omaa puheilmaisua turvallisessa ympäristössä erilaisten
harjoitusten avulla. Kurssi on myös hyvää harjoitusta puheviestintätaitojen päättökokeen
suorittajille.
8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)
Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi, jossa opiskelija syventää ja monipuolistaa
taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan tekstianalyysin perusteet ja opitaan lisää
lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia tekstejä ja tekemällä tekstitaidon kokeen tyyppisiä
harjoituksia. Kerrataan keskeisiä kielenhuoltoon liittyviä käytänteitä ja hiotaan omien
tekstien kieltä ja tyyliä.
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)
Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi, jossa opiskelija perehtyy kulttuuri- ja
yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen
kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen
ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Sisältää runsaasti esseekokeen
tyyppistä kirjoittamista.
Soveltavat kurssit
10. Käsikirjoituskurssi (ÄI10)
Kurssilla perehdytään käsikirjoittamiseen ja tekstien dramatisointiin. Mahdollisuuksien
mukaan tavataan ammattikirjoittajia. Kurssilla tuotetaan jokin käsikirjoitus, esim. lukion
28
musikaalikäsikirjoitus. Teatteridiplomin tekijät voivat kurssilla kirjoittaa lopputyönsä
käsikirjoituksen.
11. Mediatyön kurssi (ÄI11)
Kyseessä on käytännön tiedottamisen kurssi, jossa tuotetaan sisältöjä esimerkiksi
Hatanpään lukion kotisivuille. Kurssi on projektiluonteinen, ja siihen voi osallistua kahtena
tai kolmena opiskeluvuotena ja kerätä näin suorituksia.
12. Teatteridiplomikurssi (ÄI12)
Oman teatteriprojektin valmistaminen ja esittely. Teatteridiplomiin vaaditaan neljä kurssia,
joista tämä on yksi. Muut voivat olla esim. liikeilmaisu ja tanssi-improvisaatio (LI17),
käsikirjoituskurssi (ÄI10), teatterikurssi (ÄI15), ilmaisutaidon kurssi (ÄI16), tai teatteritiedon
kurssi (ÄI17).
13. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI13)
Hatanpään lukion kirjallisuusdiplomiin luetaan kaikkiaan 20 teosta (kotimaisia ja ulkomaisia
klassikkoja sekä nykykirjallisuutta). Opiskelija voi itse valita suoritustavat, mutta hänen
tulee hyväksyttää ne ohjaavalla opettajalla. Teoksista voidaan kirjoittaa esim.
lukupäiväkirjaa, analyysejä, arvosteluja tai esseitä. Niistä voidaan myös pitää esitelmiä tai
käydä kirjallisuuskeskustelua. Diplomi on ajateltu suoritettavaksi kolmen opiskeluvuoden
aikana vapaavalintaisessa järjestyksessä osa-alue kerrallaan, ja siihen on tarkoitus
sisällyttää opiskelijalle uusia teoksia, joten muilla kursseilla luettavia teoksia ei
diplomisuorituksina saa käyttää. Kurssin suorittaminen edellyttää hyvää kaunokirjallisten
tekstien lukutaitoa.
14. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI14)
Opiskelija tutustuu erilaisiin fiktiivisiin tekstilajeihin (kuten runo-, proosa- ja
draamateksteihin) ja soveltaa tietoa omaan kirjoittamiseensa. Kurssi tarjoaa
mahdollisuuden sepitteelliseen kirjoittamiseen, jollaista muilla äidinkielen ja kirjallisuuden
kursseilla harjoitellaan vain vähän. Kirjoittajaa autetaan löytämään oma persoonallinen
ilmaisutapansa ja rohkaistaan etsimään luovia ratkaisuja. Kurssi sopii kaikille, jotka
haluavat kehittyä erityisesti fiktion kirjoittajina, eikä kurssille osallistuminen edellytä
aikaisempaa luovan kirjoittamisen kokemusta.
15. Teatterikurssi (ÄI15)
Kurssilla toteutetaan teatteriesitys, tavallisimmin musikaali. Tavoitteena on saada
monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen itse valittujen tehtävien
avulla esim. näyttelemällä, lavastamalla ja puvustamalla. Opiskelijalta edellytetään tiivistä
läsnäoloa.
16. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI16)
Kurssilla harjoitellaan erilaisia ilmaisukeinoja draamaharjoitusten keinoin. Tavoitteena on
saada monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen. Kurssiin liittyy
teatterikäynti tai muu vierailu. Aikaisempaa alan harrastuneisuutta ei vaadita, vaan kurssi
sopii kaikille opiskelijoille, ja sen voi suorittaa opintojen missä vaiheessa tahansa.
Opiskelijalta edellytetään tiivistä läsnäoloa.
17. Teatteritiedon kurssi (ÄI17)
Kurssi toteutetaan yhteistyössä ammattiteatterin kanssa. Tavoitteena on tutustua
ammattiteatterin työskentelytapoihin ja teatterin ammattilaisten työnkuvaan. Kurssisuoritus
29
koostuu teatteriyhteistyön kirjallisesta raportoinnista ja teatterihistoriaan tai -kirjallisuuteen
liittyvästä esseestä.
18. Viestinnän projektikurssi (ÄI18)
Opiskelija osallistuu johonkin laajaan viestinnän alan projektiin, esim. valmistaa fiktiivisen
tekstikokonaisuuden, tv-ohjelman tai muun mediatekstin. Suoritustavat ja -ohjeet ovat
hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken.
19. Nykyteatterin rihmastoja (ÄI19)
Kurssi suoritetaan verkkokurssina opetushallituksen e-materiaalin avulla.
SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2)
Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja
kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän
lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea
suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen
taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja
sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden
hallintaan.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen
suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja
että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä.
Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa
opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle
kaksikielisyydelle.
Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen
oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista.
Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit
luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana
siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi.
Pakolliset kurssit
1. Perusteet hallintaan (S21)
Opiskelija harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti
että suullisesti. Hän tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja varmentuu niiden
hallinnassa. Opiskelija rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä ja pystyy asettamaan
tavoitteita suomen kielen opiskelulleen. Aluksi selvitetään opiskelijan tausta ja kokemukset
sekä tehdään kielitaidon kartoitus. Tiedostutaan kahden kielen ja kulttuurin keskellä
elämisestä sekä lukion opiskelukulttuurista. Tehdään erilaisia paritöitä sekä arkielämään
liittyviä puheenvuoroja. Kerrataan suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset
piirteet ja harjoitellaan aineiston pohjalta kirjoittamista.
2. Kieli käyttöön (S22)
Opiskelija harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi
toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa. Hän oppii erottamaan eri tyylejä ja
sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Kielen lauserakenteiden erittely ja hallitseminen
30
sekä sanaston muodostumiskeinojen ymmärtäminen kehittyvät. Tutustutaan erilaisiin
kaunokirjallisiin ja asiateksteihin. Harjoitellaan erilaisia asiointitilanteita ja tehdään
havaintoja kielen tilanteisesta variaatiosta. Harjaannutaan raportoimaan tiedonhankinnan
tuloksista kirjallisesti ja suullisesti. Perehdytään lausetason perusrakenteisiin (lausetyypit,
lauseen rakenne) ja sananmuodostuskeinoihin.
3. Kielellä vaikutetaan (S23)
Opiskelija ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti
mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin.
Hän rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen sekä oppii
tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan. Hän tarkastelee myös kaunokirjallisuutta
mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana sekä parantaa kielen perusrakenteiden
hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita. Luetaan kaunokirjallisuutta ja
tutkitaan mediaa. Tutkitaan ja kirjoitetaan mielipidetekstejä sekä katsotaan
ajankohtaisohjelmia. Harjoitellaan perustelemista. Perehdytään nominaalimuotojen
muodostamiseen ja käyttöön sekä vertailumuotoihin.
4. Syvemmät tekstitaidot (S24)
Opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen
kielen tuottamiseen. Hän oppii löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset,
tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan toisen tekstin pohjalta.
Tulkitaan ja hyödynnetään erilaisia mediatekstejä, tuotetaan tekstejä erilaisten aineistojen
pohjalta. Harjoitellaan luovaa kirjoittamista ja referointia.
5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25)
Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin
ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin. Hän
hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman
identiteettinsä rakentamiseen. Tutustutaan kirjallisuuden keskeisiin lajeihin, luetaan
suomalaista kirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä
ainakin yksi kokonaisteos. Käydään teatterissa tai muussa taide-esityksessä sekä
esitellään yksi suomalainen kirjailija ja hänen teoksensa.
6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26)
Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä. Hän syventää tietojaan
kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Hän
vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla.
Kerrataan vaativia rakenteita ja syvennetään kirjakielen hallintaa, esimerkiksi välimerkkien
käyttöä. Kartutetaan sanavarastoa eri aihealueilta, tehdään rakennetehtäviä ja kirjoitelmia,
harjoitellaan luetun ymmärtämistä ja tekstin selittämistä. Luetaan yksi suomalainen
kaunokirjallinen teos.
Syventävät kurssit
7. Puhekieli tarkasteluun (S27)
Opiskelija perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin ja oppii tunnistamaan puheesta
ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä. Hän pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa.
Perehdytään puhekielen kielioppiin ja erityispiirteisiin. Opitaan käsitteet yleispuhekieli,
murre ja slangi. Tehdään laajahko itsenäinen työ, johon kuuluu työprosessin suunnittelu,
suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen
yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle ja kirjallinen raportointi
31
8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan, varmentuu kielen
rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessin eri vaiheisiin. Harjoitellaan
kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja
asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys. Kirjoitetaan materiaalin
pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu. Havainnoidaan erilaisten
pohjatekstien tekstilajipiirteitä ja kieltä. Kiinnitetään huomiota jäsentelyyn sekä tekstin ulkoja kieliasuun Lisäksi kielen rakenteita sekä luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja
kiinnostuksen mukaan.
9. Tekstien maailmassa (S29)
Opiskelija syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi. Hän parantaa suomalaisen ja
mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan. Luetaan erilaisia
kaunokirjallisia ja asiatekstejä, keskustellaan ja kirjoitetaan kirjallisuudesta tavoitteena
oman lukukokemuksen jakaminen muille. Tehdään käännösharjoituksia. Luetaan
vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin
rakentumisen kannalta tärkeä teos, esitellään kirjailija tai teos muille.
Soveltavat kurssit
10. Tukikurssi (S210)
Kurssilla opiskelija saa ohjausta lukion opiskelukäytänteiden omaksumiseen ja hallintaan.
Kiinnitetään erityistä huomiota eri tiedonalojen kielen kehittymiseen ja oppimisympäristöjen
kielitietoisuuden lisäämiseen. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus kokeilla erilaisia
oppimisstrategioita ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.
11. Projektikurssi (S211)
Kurssilla opiskelija osallistuu jonkin laajemman projektin valmisteluun ja toteuttamiseen.
Tällaisia projekteja voivat olla esim. monikulttuurinen iltapäivä, kansainvälisyysviikko,
oman äidinkielen päivä tai yhteistyöprojekti jonkin ulkopuolisen tahon kanssa.
TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI
Opettaja ilmoittaa kurssin alussa, mitkä kirjalliset tehtävät ovat edellytyksenä
kurssisuorituksen arvioinnille.
Pakolliset kurssit
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja
nuorten harrastukset ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan
keskustelua ja mielipiteen ilmaisua. Opiskelijaa ohjataan alusta lähtien ottamaan vastuu
ruotsin kielen opinnoistaan ja arvioimaan itse kurssin tavoitteiden saavuttamista.
Kieliopin perusasiat kerrataan (mm. substantiivien ja adjektiivien taivutus, verbien taivutus
ja aikamuodot, päälauseen sanajärjestys sekä kysymyslauseet).
Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti.
Heikon kurssisuorituksen jälkeen suositellaan osallistumista kurssille RUB8.
32
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän
harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla
jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan
tarkastelua sekä perehdytään hyvinvointiin ja viestintään.
Rakenteista kerrataan sanajärjestys, erityisesti eri sivulausetyypit, persoona- ja
refleksiivipronominit, adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus, adjektiivin vertailumuodot ja
lukusanat sekä opiskellaan adverbit ja niiden vertailu ja paikan prepositiot.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä
Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia kuvailevia
tekstejä sekä tehdään ja esitetään Suomi-aiheinen esitelmä.
Opiskellaan interrogatiivi-, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit, adjektiivin ja
substantiivin käyttö pronominin jälkeen, erisnimen suku sekä prepositioilmauksia.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen
opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.
Kieliopista opiskellaan apuverbit, infinitiivi, tulevan ajan ilmaiseminen, aikamuotojen
rinnastaminen, konditionaalin vastineet, imperatiivi sekä verbi + prepositio --ilmauksia.
5. Elinympäristömme (RUB5)
Aihepiireinä ovat opinnot ja tulevaisuudensuunnitelmat, työelämä, mainonta ja media,
elämäntyylit, muuttuva elinympäristö sekä liikenne. Opiskellaan substantiivien
määräysmuotojen käyttö, man-rakenne, s-passiivi, s-päätteiset verbit, partisiipin preesens
ja partisiipin perfekti sekä prepositioilmauksia.
Syventävät kurssit
Kurssien 6 ja 7 suoritusjärjestys on vapaa. Molemmat ovat suositeltavia ruotsin kielen
ylioppilaskokeeseen osallistuville, koska ylioppilaskokeet laaditaan sekä pakollisten että
syventävien kurssien pohjalta.
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)
Kurssilla harjoitellaan jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteita tutustuen samalla
kulttuurin osa-alueisiin ja niiden pohjoismaisiin edustajiin. Aiheina ovat ajankohtaiset
tapahtumat sekä elokuva, teatteri, musiikki, kuvataide ja kirjallisuus. Kurssi vahvistaa myös
yo-kokeessa testattavia viestinnällisiä taitoja ja laajentaa sanavarastoa.
Kielioppiasioista kerrataan verbien käyttöä ja sanajärjestystä.
Kurssin arvosana perustuu kurssin lopussa pidettävään suullisen kielitaidon kokeeseen
sekä jatkuvaan näyttöön. Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan
opiskelijalle ylioppilastodistukseen liitettävä erillinen todistus.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla
käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä
vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä
vaativamman kieliaineksen avulla.
Kielioppitietoja kerrataan ja syvennetään.
33
Hatanpään lukion koulukohtainen syventävä kurssi
9. Abikurssi (RUB9)
Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskoetta varten kerraten kielioppia ja
laajennetaan sanavarastoa erillisen harjoituskirjan avulla sekä tehdään useita erilaisia
kirjoitustehtäviä ja kuullunymmärtämisharjoituksia. Kurssikokeena pidetään
preliminäärikoe.
Soveltavat kurssit
Ruotsin soveltavia kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti.
11. Johdantokurssi (RUB11)
Kurssilla kerrataan peruskoulun oppimäärään kuuluvia ruotsin kielen tietoja ja taitoja ja
vahvistetaan siten pohjaa lukio-opinnoille. Kurssia suositellaan heikon tai välttävän
peruskouluarvosanan saaneille.
12. Pohjoismaisen yhteistyön kurssi (RUB12)
Koulullamme on yhteistyöprojekteja (esim. Nordplus Junior) pohjoismaisten lukioiden
kanssa. Opiskelijat pitävät yhteyttä yhteistyökoulun kanssa eri viestintäkanavia
hyödyntäen projektin aihepiirin mukaan. Kurssille osallistuvat pääsevät tutustumaan eri
maassa asuviin nuoriin ja heidän elämäänsä. Kurssilaiset toimivat mahdollisten
Tampereelle tulevien vierailijoiden oppaina ja isäntinä ja pääsevät halutessaan itse
matkustamaan vastavierailulle yhteistyökumppaneiden luokse. Pohjoismaihin
suuntautuvilla vierailuilla opitaan pohjoismaista kieltä ja tutustutaan pohjoismaiseen
yhteiskuntaan.
VIERAAT KIELET
ENGLANTI (A1-kieli)
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)
Aihepiirit: valoisa elämänasenne, rakkaus, perhe, ihmissuhteet ja elämänarvot.
Tavoitteet: rohkaista opiskelijoita puhumaan, parantaa sanaston opiskelutaitoja,
harjoitella sanakirjan käyttöä sekä vahvistaa perusverbiopin hallintaa
Kirjallinen viestintä: kirjoitetaan lyhyitä kirjoitelmia, esim. sähköpostiviesti, runo, mainos
ym., joista opiskelija valitsee 2-3 kielisalkkuunsa.
2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)
Aihepiirit: vapaa-aika ja harrastukset, musiikki ja nuorisokulttuuri sekä matkustaminen.
Tavoitteet: löytää oma oppimistyylinsä, kehittää kuullunymmärtämis- ja kirjoitustaitojaan ja
viestintästrategioitaan. Rakenteista opiskellaan sanajärjestys, muodolliset subjektit,
persoonapronominit ja passiivi.
Kirjallinen / suullinen viestintä: suullisen esitelmän pitäminen, kielisalkun täydentäminen
lyhyillä kurssin aihepiireihin liittyvillä kirjoituksilla.
3. Opiskelu ja työ (ENA3)
Aihepiirit: koulutus, opiskelu, työ ja tulevaisuudenhaaveet
34
Tavoitteet: oppia kouluun, opiskeluun ja työhön liittyvää sanastoa. Rakenteista opiskellaan
vaillinaiset apuverbit, relatiivipronominit, adjektiivit ja adverbit.
Kirjallinen viestintä/ suullinen viestintä: laaditaan CV ja työpaikanhakukirje sekä
tutustutaan opiskelupaikan hakemiseen netissä. Lisäksi täydennetään kielisalkkua.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)
Aihepiirit: yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat
Tavoitteet: oppia yhteiskunnan, sosiaaliturvajärjestelmän, kuluttamisen, politiikan ja
oikeudenkäytön kuvailussa tarvittavaa sanastoa, vahvistaa ymmärtävän lukemisen taitoja,
oppia infinitiivi, ing-muoto ja that-lause, epäsuora kerronta sekä konjunktiot ja muut
sidesanat.
Kirjallinen viestintä: kirjoitetaan tiivistelmä, puhe ja argumentoiva kirjoitelma.
5. Kulttuuri (ENA5)
Aihepiirit: kulttuurin kirjo Shakespearesta nykypäivään, Sibeliuksesta sähkökitaraan,
Bondista piirrosfantasiaan ja Rembrandtista moderniin valokuvaukseen.
Tavoitteet: oppia kuvailemaan taide-elämyksiä kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen
sanastoa käyttäen ja vahvistaa kaunokirjallisen tekstin eri tyylilajien ymmärtämistä.
Kielioppiasioista harjoitellaan substantiivien, artikkelien, genetiivin ja välimerkkien käyttöä.
Kirjallinen viestintä / suullinen viestintä: esitelmän laatiminen ja kirja-/ elokuva-/ musiikki-/
taidearvostelun kirjoittaminen.
6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)
Aihepiirit: arkipäivän ilmiöitä ja huipputeknologiaa, ihminen keksintöjen maailmassa sekä
media, mainonta ja moderni yrittäjyys
Tavoitteet: oppia tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa, tutustua
erilaisiin englanninkielisiin julkaisuihin, vahvistaa taitoa käsitellä vaativia tekstejä, jatkaa
itsenäistä työskentelyä, oppia indefiniittipronominit, paljoussanat, lukusanat, ajan ja paikan
prepositiot, lauseenvastikkeet sekä sananjohtaminen.
Kirjallinen viestintä/ suullinen viestintä: keksinnön esittely suullisesti, ohjeiden ja
valituskirjeen laatiminen kirjallisesti.
Huom. kirjallisen viestinnän tehtävät sovitetaan ryhmän tason ja aikataulun mukaan.
Syventävät kurssit
7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)
Aihepiirit: yksilö ja ympäristö, Uusi-Seelanti: maisemia ja maalämpöä, elämä luonnon
ehdoilla sekä kestävän kehityksen haasteet
Tavoitteet: harjoitella monipuolisesti erilaisten tekstien lukemista ja erilaisten
tehtävätyyppien tekemistä päättökoetta silmällä pitäen ja vahvistaa verbiopin hallintaa
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)
Kehitä itseäsi englannin puhujana! Kurssin pääsisältönä on puhuminen eri tilanteissa ja eri
aihepiireistä. Tavoitteena on selviytyä luontevasti niin jokapäiväisestä jutustelusta kuin
vaativistakin tilanteista, kuten haastatteluista, väittelyistä ja puheen pitämisestä. Kurssi
aktivoi puhumaan ja rohkaisee ilmaisemaan mielipiteensä. Samalla, kun opitaan
tapakulttuuria ja hiotaan ääntämistä, valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin ja elämän
vaihteleviin tilanteisiin.
Kurssilla käsiteltävät aiheet koostuvat monipuolisesti sekä ajankohtaisista aiheista että
aiemmilta englanninkursseilta tutuista aiheista.
35
Kurssisuoritus arvioidaan numerolla painottaen jatkuvaa näyttöä sekä puheilmaisun eri
valmiuksia ja lisäksi kurssin päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon
koe, josta opiskelija saa erillisen ylioppilastodistukseen liitettävän todistuksen.
Kurssia ei ole mahdollista suorittaa kokonaan itsenäisesti.
Hatanpään lukion koulukohtainen syventävä kurssi
12. Abikurssi (ENA12)
Kurssilla harjoitellaan kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä, kirjoitelmien ja
tiivistelmän tekemistä sekä kerrataan rakenteita ja laajennetaan sanavarastoa. Samalla
tutustutaan ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin.
Kurssikokeena pidetään preliminäärikoe.
Soveltava kurssi
10. Kansainvälisen yhteistyön kurssi (ENA10)
Englannin, saksan tai ranskan lukijoilla on mahdollisuus osallistua konkreettisesti
kansainväliseen yhteistyöhön ja samalla parantaa kielitaitoaan ko. kielissä.
Koulumme on mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa aina, kun se on
mahdollista. Kansainvälisyyskurssilla opiskelijat pitävät yhteyttä ulkomaisten
yhteistyökoulujen kanssa sähköpostin, internetin ja kirjeiden välityksellä. Projektista
riippuen opiskelijat tekevät eri oppiaineiden tunneilla tutkimuksia ja laativat raportteja, jotka
käännetään englanniksi, saksaksi ja/tai ranskaksi ja lähetetään yhteistyökouluille.
Vastaavasti he lähettävät meille tuotoksiaan. Näin kurssille osallistujat pääsevät
tutustumaan erilaisissa oloissa asuviin nuoriin ja heidän elämäänsä.
Kurssilaiset toimivat mahdollisten vierailujen aikana Tampereella oppaina ja tulkkeina ja
pääsevät halutessaan itse vastavierailuilla matkustamaan yhteistyökumppaneittemme
luokse.
Kurssi on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.
Soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
SAKSA (A1-kieli)
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1)
Kurssi käsittelee nuorten jokapäiväistä elämää, ihmissuhteita ja nuorten verkostoja sekä
valoisaa elämänasennetta ja vapaa-ajan viettoa. Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion
kieltenopetusta sekä kertaa ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla
painotetaan suullista viestintää.
Rakenteet: Verbin aikamuodot, sukusäännöt, sijamuodot ja persoonapronominit.
2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2)
Kurssi käsittelee nuorten maailmaa erityisesti vapaa-ajan näkökulmasta sekä matkailua ja
uusia medioita. Kurssilla harjoitellaan puheviestintää sekä vahvistetaan ja laajennetaan
rakenteiden hallintaa.
Rakenteet: Artikkelin käyttö, maantieteelliset nimet, genetiivi, possessiivipronominit,
vaihtoprepositiot ja sanajärjestys.
36
3. Opiskelu ja työ (SAA3)
Kurssin aiheena on koulutus ja työelämä erityisesti saksankielisissä maissa ja Suomessa.
Kurssilla harjoitellaan aiheeseen liittyvää suullista ja kirjallista viestintää.
Rakenteet: Adjektiivin taivutus ja vertailu, substantivoidut adjektiivit, partisiipit ja lukusanat.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4)
Kurssin aiheena erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten perhepolitiikka, ulkomaalaiset,
kansallisvelvollisuudet ja aktiivinen kansalaisuus. Kurssilla painotetaan puhumista ja
tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.
Rakenteet: Infinitiivi, imperatiivi, konditionaali, man-rakenne ja passiivi
5. Kulttuuri (SAA5)
Kurssilla syvennetään saksalaisen kulttuurin tuntemusta perehtymällä saksalaiseen
kirjallisuuteen, musiikkiin, teatteriin, elokuviin, kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin. Opiskelijat
valmistavat valitsemastaan kulttuuriin liittyvästä aiheesta laajahkon tuotoksen kirjallisesti
tai suullisesti ja esittelevät sen.
Rakenteet: Sijamuotokertaus, rektioverbit, wo-verbit, adjektiivin rektio,
pronominaaliadverbit ja relatiivipronominit.
6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6)
Kurssilla käsitellään liikennettä, avaruustutkimusta, talous- ja työelämää, eri tieteenalojen
tutkimustyötä, tekniikan saavutuksia ja ympäristöongelmia. Kurssilla painotetaan vaativan
kieliaineksen ymmärtämistä.
Rakenteet: Sanajärjestys, konjunktiot, pronominit ja modaaliapuverbien erikoismerkitykset.
Syventävät kurssit
7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota
sanavaraston laajentamiseen, kirjalliseen tuottamiseen ja syvennetään aiemmin opittuja
rakenteita.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA8)
Kurssin tavoitteena on harjoittaa monipuolisesti suullisen viestinnän eri tilanteita. Opiskelija
pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten kommunikatiivisten harjoitusten
sekä monipuolisten tekstien avulla. Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä
luontoon ja ympäristöön liittyvät aiheet.
Kurssilla pyritään myös mahdollisuuksien mukaan luomaan tilanteita, joissa opiskelija
pääsee harjoittamaan puheen tuottamista ja ymmärtämistä autenttisissa
kielenkäyttötilanteissa syntyperäisten kieltenpuhujien kanssa. Kurssin arvosana määräytyy
sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen suullisen kielitaitokokeen
perusteella. Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta opiskelijalle annetaan
erillinen todistus.
Soveltavat kurssit
9. Abikurssi (SAA9)
Harjoittelemme kielioppia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoitelman kirjoittamista
vanhoja ylioppilaskokeita apuna käyttäen.
37
10. Puhekurssi (SAA10)
Saksan puhekurssi on osa kansainvälisyys- ja viestintäkasvatusta. Sen tavoitteena on
sekä kehittää opiskelijan taitoa ymmärtää kieltä että hänen puheilmaisuaan. Kurssilla
harjoitellaan monipuolisesti erilaisia jokapäiväisen elämän viestintätilanteita.
Oppimateriaalina käytetään mm. lehtiartikkeleita ja muita tekstinäytteitä, ääni- ja
videonauhoja.
SAKSA (B2- ja B3-oppimäärät)
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät
ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat (SAB32)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja
ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33/SAB21)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
4. Meillä ja muualla (SAB34/SAB22)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt (SAB35/SAB23)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36/SAB24)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
7. Kulttuuri (SAB37/SAB25)
Kurssin aihepiireinä ovat mm. esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
38
8. Yhteinen maapallomme (SAB38/SAB26)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä
maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
9. Tiede ja tekniikka (SAB39/SAB27)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
10. Luonto ja kestävä kehitys (SAB310/SAB28)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja
kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Hatanpään lukion soveltavat kurssit
11. Abikurssi (SAB311/SAB29)
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilastutkinnon lyhyen saksan kokeeseen monipuolisten
kuullun- ja tekstinymmärtämisharjoitusten, rakenteiden ja sanaston kertauksen sekä
ainekirjoitusharjoitusten avulla. Kurssin arviointi: suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa
itsenäisesti.
12. Kansainvälisen yhteistyön kurssi (SAB312/SAB210)
Englannin, saksan ja ranskan lukijoilla on mahdollisuus osallistua konkreettisesti
kansainväliseen yhteistyöhön ja samalla parantaa kielitaitoaan ko. kielissä.
Koulumme pyrkii aina kun on mahdollista pääsemään mukaan erilaisiin kansainvälisiin
yhteistyöprojekteihin. Kansainvälisyyskurssilla opiskelijat pitävät yhteyttä oman koulun ja
ulkomaisten yhteistyökoulujen välillä sähköpostin, internetin ja kirjeiden välityksellä.
Kulloisestakin projektista riippuen opiskelijat tekevät eri oppiaineiden tunneilla tutkimuksia
ja laativat raportteja, jotka käännetään englanniksi, saksaksi ja/tai ranskaksi ja lähetetään
yhteistyökouluille. Vastaavasti he lähettävät meille tuotoksiaan. Näin kurssille osallistujat
pääsevät tutustumaan erilaisissa oloissa asuviin nuoriin ja heidän elämäänsä.
Kurssilaiset toimivat mahdollisten vierailujen aikana Tampereella oppaina ja tulkkeina ja
pääsevät halutessaan itse vastavierailuilla matkustamaan yhteistyökumppaneittemme
koululle.
Kurssi on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.
Kurssin arviointi: suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
13. Puhekurssi (SAB313/SAB211)
Saksan puhekurssi on osa kansainvälisyys- ja viestintäkasvatusta. Sen tavoitteena on
sekä kehittää opiskelijan taitoa ymmärtää kieltä että hänen puheilmaisuaan. Kurssilla
harjoitetaan monipuolisestí erilaisia jokapäiväisen elämän viestintätilanteita.
Oppimateriaalina käytetään mm. joukkoviestinten (lehdet, televisio, Internet) tarjoamaa
autenttista saksankielistä materiaalia. Kurssiin sisältyy yleensä myös vierailuja ja
vierailijoita. Kurssin arviointi: suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
39
RANSKA (B2- ja B3-kieli)
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31)
Kurssin aihepiirit liittyvät perheeseen ja lähimpiin ihmissuhteisiin. Kurssilla opiskellaan
yksinkertaisia arkipäivän viestintätilanteita kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen,
kaverin sekä perheen esittely jne. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja ääntämisen
harjoittelua.
2. Näin asiat hoituvat (RAB32)
Kurssin aihepiireinä ovat mm. suku, ystävät sekä arkielämän rutiinit. Kurssilla harjoitellaan
selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa kuten ostoksilla, asioitaessa pankissa,
ravintolassa, lääkärissä jne. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33/RAB21)
Kurssin aiheet liittyvät nuorten elämään kuten kaverisuhteisiin, harrastuksiin ja vapaaajanviettoon. Kurssilla opitaan mm. kertomaan omista harrastuksista ja mieltymyksistä
sekä kuvailemaan henkilöitä ja ympäristöä. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista.
4. Meillä ja muualla (RAB34/RAB22)
Kurssin aiheina ovat sekä oma maamme että Ranska ja muut ranskankieliset maat, niiden
asukkaat, historia, kulttuuri ja nähtävyydet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
tuottamista, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa sekä harjoitellaan kirjoittamista
yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt (RAB35/RAB23)
Kurssin aihepiirinä ovat ranskalainen nykyelämä ja perinteet. Esille nousevat ennen
kaikkea terveys ja terveelliset elintavat. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla (esim. kirjeen kirjoittaminen)
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36/RAB24)
Kurssin aiheet liittyvät kouluun, opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
Kurssilla opitaan näihin aihepiireihin liittyen mm. kertomaan suomalaisesta lukiosta,
laatimaan CV ranskaksi sekä kuvailemaan omia toiveita ja suunnitelmia sekä suullisesti
että kirjallisesti.
7. Kulttuuri (RAB37/RAB25)
Kurssin aihepiireinä ovat ranskalaisen kulttuurin eri osa-alueet, mm. kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, teatteri ja sirkus. Tällä kurssilla opiskelija saa valmiuksia lukea ranskankielistä
kirjallisuutta. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita, kirjoittamista, puhumista,
kuullun- ja luetunymmärtämistä.
8. Yhteinen maapallomme (RAB38/RAB26)
Kurssin aihepiireinä ovat mm. ympäristönsuojelu, eettinen kuluttaminen, Euroopan unioni
ja Ranskan poliittinen järjestelmä. Ajankohtaisia ilmiöitä tarkastellaan uutistekstien avulla.
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
40
9. Tiede ja tekniikka (RAB39/RAB27)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
10. Luonto ja kestävä kehitys (RAB310/RAB28)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto, sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen sekä omassa
maassamme että ranskankielisissä maissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja
kirjoittamista ja aloitetaan aikaisemmilla kursseilla opittujen rakenteiden kertaus.
Soveltava kurssi
11. Abikurssi (RAB311/RAB29)
Kurssilla valmentaudutaan ylioppilastutkinnon lyhyen ranskan kokeeseen kirjoittamalla
lyhyitä viestinnällisiä tehtäviä ja aineita, tekemällä kuullun- ja
tekstinymmärtämisharjoituksia sekä kertaamalla rakenteita ja sanastoa. Opiskelijoilla
mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.
ESPANJA (B2- ja B3-kieli)
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät
ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja opiskellaan kielen
perusrakenteita.
2. Näin asiat hoituvat (EAB32)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja
ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Rakenteista
opiskellaan gustar-verbi, refleksiiviverbejä ja adjektiivien vertailu.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Uusia rakenteita kurssilla ovat
akkusatiivipronominit, kestopreesens ja perfekti.
4. Meillä ja muualla (EAB34)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteista opiskellaan
kaksoisakkusatiivi ja -datiivi sekä käskyt ja kiellot.
41
5. Ennen ja nyt (EAB35)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla. Rakenteista opiskellaan imperfekti, preteriti ja pluskvamperfekti.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB36)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Rakenteista
opiskellaan futuuri, konditionaali ja subjunktiivi.
7. Kulttuuri (EAB37)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja tutustutaan
ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin.
8. Yhteinen maapallomme (EAB38)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä
maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskokeen eri
tehtävätyyppejä.
PITKÄ MATEMATIIKKA
Pakolliset kurssit
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
Harjaannutaan käyttämään matemaattisia menetelmiä ongelmien ratkaisuun, sekä
tulkitsemaan kriittisesti saatuja tuloksia. Keskeisiä sisältöjä ovat potenssifunktio,
potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi sekä eksponenttifunktio.
2. Polynomifunktiot (MAA2)
(voi valita kurssin 1 jälkeen)
Harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita. Opitaan ratkaisemaan toisen asteen
polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää. Opitaan myös ratkaisemaan
korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
3. Geometria (MAA3)
(voi valita kurssin 1 jälkeen)
Opiskelijoita ohjataan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa
sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa. Opitaan muotoilemaan, perustelemaan ja
käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita. Opitaan ratkaisemaan geometrisia
ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta,
Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.
4. Analyyttinen geometria (MAA4) (voi valita kurssien 1,2 ja 3 jälkeen)
Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä
geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Tutkitaan pistejoukon yhtälön käsitteen
42
avulla koordinaatiston pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Opitaan ratkaisemaan
itseisarvo-yhtälöitä ja epäyhtälöitä. Kerrataan yhtälöryhmän ratkaiseminen.
5. Vektorit (MAA5)
(voi valita kurssien 1,2,3 ja 4 jälkeen)
Tutustutaan vektorikäsitteeseen, selvitetään vektorien perusominaisuudet ja
laskutoimitukset sekä harjaannutaan käyttämään kaksi- ja useampiulotteisia vektoreita
erilaisissa yhteyksissä.
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) (voi valita kurssien 1ja 2 jälkeen)
Opiskelijat ohjataan tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheisiin. Tutustutaan klassiseen
ja tilastolliseen todennäköisyyden käsitteisiin ja näihin liittyviin laskusääntöihin.
Tutustutaan myös todennäköisyysjakaumiin ja opitaan soveltamaan niitä
todennäköisyyslaskennan sovelluksissa.
7. Derivaatta (MAA7)
(voi valita kurssien 1,2,3 ja 4 jälkeen)
Perehdytään rationaaliyhtälöihin ja -epäyhtälöihin. Omaksutaan havainnollinen käsitys
funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta. Opitaan määrittämään yksinkertaisten
funktioiden derivaatat ja hyödyntämään derivaattaa sovellusongelmien yhteydessä.
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) (voi valita kurssien 1,2,3,4 ja 7 jälkeen)
Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksiin ja opitaan
ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä. Opitaan myös tutkimaan juuri-, eksponentti- ja
logaritmifunktioita derivaatan avulla.
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) (voi valita kurssien 1,2,3,4 ja 7
jälkeen)
Perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön
tavallisimmissa sovelluksissa. Trigonometrisia funktioita tutkitaan myös derivaatan avulla.
Tutustutaan lukujonoihin ja summiin, erityisesti rekursiiviseen, aritmeettiseen ja
geometriseen lukujonoon.
10. Integraalilaskenta (MAA10)
(voi valita kurssien 1,2,3,4,7,8 ja 9 jälkeen)
Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin ja määrittämiseen.
Opiskellaan alojen ja tilavuuksien laskeminen integrointia käyttäen.
Syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
(voi valita kurssien 1 ja 2 jälkeen)
Tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja perehdytään alkulukujen ominaisuuksiin,
tutkitaan kokonaislukujen jaollisuutta, sekä opitaan määrittämään kokonaislukujen suurin
yhteinen tekijä Eukleideen algoritmilla. Tutustutaan logiikan käsitteistöön ja opiskellaan
formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla.
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) (voi valita kurssien 1, 2, 3, 4 ja
7 jälkeen)
Kurssilla tutustutaan ratkaisualgoritmeihin ja likimäärämenetelmiin yhtälöiden ja
yhtälöryhmien ratkaisussa sekä differentiaali- ja integraalilaskennassa.
43
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) (voi valita
kurssien1,2,3,4,7,8,9 ja 10 jälkeen)
Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden
tuntemusta, täydennetään integraalilaskennan taitoja mm. jatkuviin
todennäköisyysjakaumien tutkimiseen, sekä tutkitaan lukujonon raja-arvoja, sarjoja ja
niiden summia.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
14. Kertauskurssi (MAA14) (voi valita kurssien 1-10 jälkeen)
Kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ja harjoitellaan opittujen menetelmien
monipuolista soveltamista erilaisten ongelmien ratkaisemisessa.
15. Talousmatematiikka (MAA15) (voi valita kurssien 1,2,3,4,7,8 ja 9 jälkeen)
(kurssitarjottimessa koodilla MAB7)
Ks. MAB7
16. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (MAA16)
(voi valita kurssien 1 – 10
jälkeen)
Kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ja harjoitellaan opittujen menetelmien
soveltamista vanhoihin ylioppilastehtäviin. Käydään läpi myös syventävien kurssien
aihealueita.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
17. Pitkän matematiikan johdantokurssi (MAA17)
(Suoritetaan ensimmäisen lukukauden alussa ja suositellaan kaikille pitkän matematiikan
opiskelijoille.)
Kerrataan peruskoulun keskeisiä asioita. Tutustutaan ensimmäisen vuoden pitkän
matematiikan kursseihin ja opiskellaan pitkän matematiikan työskentely tapoja.
Vahvistetaan yhtälön ratkaisu ja polynomifunktioiden käsittely taitoja. Syvennytään yhteen
geometrian ja yhteen analyyttisen geometrian ongelmaan.
18. Eheytyskurssi. (MAA18) (voi valita kurssien 1 – 8 jälkeen)
Kerrataan kurssien MAA5-MAA8 keskeisimmät sisällöt. Opitaan hyödyntämään graafista
laskinta ongelmien ratkaisussa ja ratkaisujen tarkistamisessa. Kurssilla voi korottaa yhtä
kurssiarvosanaansa.
19. Kansainvälisyyskurssi. (MAA19) (voi valita koska vain)
Tehdään johonkin kansainvälisyysteemaan liittyvä projekti.
0. Funktioiden ja yhtälöiden tukikurssi (MAA00)
Tavoitteena on syventää matemaattisten menetelmien ja
polynomifunktioiden ja --yhtälöiden hallintaa. Kurssilla voi
korottaa joko maa1- tai maa2-kurssin arvosanaa.
Suoritetaan kurssien maa1 ja maa2 jälkeen.
44
LYHYT MATEMATIIKKA
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi
lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5,
MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Opiskelija voi yrittää parantaa arvosanaa kerran
pitkältä lyhyelle matematiikalle siirtyessään suorittamalla vastaavan lyhyen matematiikan
kokeen. Arvosana siirtyy sellaisenaan lyhyen vastaavan kurssin arvosanaksi.
Pakolliset kurssit
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
Harjaannutaan käyttämään matematiikkaa ongelmien ratkaisemisessa ja tulkitsemaan ja
arvioimaan saatuja tuloksia. Keskeisiä sisältöjä ovat lineaarinen riippuvuus,
verrannollisuus ja toisen asteen polynomifunktio. Opitaan ratkaisemaan ensi asteen ja
toisen asteen yhtälöitä.
2. Geometria (MAB2) (Vaadittavat aiemmat kurssit: 1)
Opitaan ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden
ominaisuuksia. Keskeisiä sisältöjä ovat kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen
kolmion trigonometria, Pythagoraan lause sekä kuvioiden pinta-alan ja kappaleiden
tilavuuksien määrittäminen.
3. Matemaattisia malleja I (MAB3) (1)
Havaitaan reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja opitaan
kuvaamaan niitä matemaattisilla malleilla. Keskeisiä sisältöjä ovat lineaarisen ja
eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen ja
eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla.
4. Matemaattinen analyysi (MAB4) (1)
Tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisesti ja numeerisesti sekä opitaan käyttämään
derivaattaa muutosnopeuden mittana. Keskeisiä sisältöjä ovat polynomifunktion derivaatta
ja polynomifunktion kulun tutkiminen.
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
(1)
Harjaannutaan laskimia ja tietokoneita käyttäen käsittelemään ja tutkimaan tilastollisia
aineistoja sekä perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeisiä sisältöjä
ovat jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma, kombinatoriikka ja
todennäköisyyden laskulakien käyttö.
6. Matemaattisia malleja II (MAB6) (1 ja 3)
Tarkastellaan kahden muuttujan yhtälöitä ja epäyhtälöitä graafista tulkintaa käyttäen.
Opitaan ratkaisemaan käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia yhtälöpareja ja
optimointitehtäviä. Tutustutaan lukujonoihin ja opitaan ratkaisemaan ongelmia
aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
45
Syventävät kurssit
7. Talousmatematiikka (MAB7)
(1, 3 ja 6)
Opiskelija saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun ja laskennallisen
pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun sekä oppii ymmärtämään talouselämässä
käytettyjä käsitteitä. Keskeisiä sisältöjä ovat indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-,
verotus-, ja muut laskelmat.
8. Matemaattisia malleja III (MAB8)
(1, 2, 3 ja 6)
Laajennetaan opiskelijan trigonometriaan ja vektorien käyttöön liittyvää osaamista.
Trigonometriassa keskeisiä sisältöjä ovat funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla,
radiaani, trigonometriset perusyhtälöt ja perusfunktioiden kuvaajat. Vektoreista käsitellään
peruslaskutoimitukset, komponenttiesitys, skalaaritulo ja koordinaatiston pisteiden
tutkiminen vektoreiden avulla.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
9. Kertauskurssi (MAB9)
(1 – 6)
Kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ja harjaannutaan käyttämään opittuja tietoja ja
taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa.
10. Algebra (MAB10)
(1,3,6)
Suoritetaan 2. vuoden keväällä
Syvennetään kaikenlaisten lyhyen matematiikan oppimäärään liittyvien lausekkeiden,
yhtälöiden, epäyhtälöiden ja lukujonojen käsittelemisen taitoa kirjoituksia silmällä pitäen,
sekä parannetaan laskimen käyttötaitoa.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
*11. Matematiikan tukikurssi I (MAB11) ½-kurssia*
(Suoritetaan ensimmäisen lukukauden aikana.)
Tavoitteena on syventää kurssin mab1-keskeisiä asioita soveltaen osin mab2-kurssin
asioita.
*12. Matematiikan tukikurssi II (MAB12) ½-kurssia*
(Suoritetaan ensimmäisen lukukauden aikana.)
Tavoitteena on syventää kurssin mab2 keskeisiä asioita. Sekä syventää ja tukea mab3kurssin asioiden oppimista.
19. Kansainvälisyyskurssi. (MAB19) (voi valita koska vain)
Tehdään johonkin kansainvälisyysteemaan liittyvä projekti.
BIOLOGIA
Biologian pakolliset kurssit (BI 1 ja BI 2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät
kurssit (BI 3, BI 4 ja BI 5) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Kurssin voi suorittaa
itsenäisesti ja sen tulee sisältää kurssikokeen lisäksi tutkielman tai vastaavan määrän
muita kirjallisia osioita.
46
Pakolliset kurssit
1. Eliömaailma (BI1)
Kurssi sisältää biologian tieteenä, luonnon monimuotoisuuden tieteenä, evoluution ja sen
miten luonto toimii. tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää luonnon monimuotoisuutta,
elämän peruselementtejä, evoluution ja sen merkityksen lajinkehityksessä sekä osaa
jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä.
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
Kurssin tavoitteen on, että opiskelija ymmärtää evoluution jatkuvuuden geenisuhteiden
jatkuvana muuttumisena populaatiossa ja ekosysteemissä.
Kurssin keskeiset sisällöt ovat solu ja sen rakenne, solun energiatalous, solujen toiminnan
ohjaaminen, lisääntyminen ja periytymisen perusteet.
Syventävät kurssit
3. Ympäristöekologia (BI3)
Kurssin keskeisiä tavoitteita ovat, että opiskelija osaa ekologian perusteet, hän ymmärtää
biodiversiteetin merkityksen, hän hahmottaa ympäristöongelmien syitä, tutustuu
suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erikoispiirteisiin ja tuntee sekä osaa arvioida
menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa.
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat ekologinen tutkimus, biodiversiteetti ja sen merkitys,
ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet, Suomen luonnon
haavoittuvuus ja kestävä tulevaisuus.
4. Ihmisen biologia (BI4)
Kurssin tavoitteena ovat, että opiskelija osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet,
ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon, ymmärtää hermoston toiminnan, ymmärtää
lisääntymisen ja ihmisen elinkaareen liittyviä asioita, pystyy selittämään elimistön kykyä
sopeutua muutoksiin, ymmärtää ihmisen lajinkehityksen ja pystyy tarkastelemaan
oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla.
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet, elimistön
rakenne, elintoimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen ja elämänkaari, perimän merkitys
ja elimistön sopeutuminen.
5. Bioteknologia (BI5)
Kurssi sisältää solun hienorakenteen ja solujen välisen viestinnän, proteiinisynteesin,
geenien toiminnan, geeniteknologian mahdollisuudet teollisuudessa, mikrobit ja niiden
merkityksen esim. luonnossa. Tavoitteena on täten, että opiskelija syventää tietojaan solun
hienorakenteesta, ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen,
hallitsee tärkeimmät mikrobiryhmät, tuntee geenien toiminnan ja tuntee biotekniikan
tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä.
Soveltavat kurssit
6. Tunne oma ympäristösi (BI6)
Kurssilla perehdytään käytännön tasolla erityisesti Tampereen ja Pirkanmaan
ympäristönhoitoon. Kurssin sisällöksi valitaan muutamia suuria teemoja opiskelijoiden
omien toivomusten mukaan. Kurssiin liittyy retkeilyä, tutustumiskäyntejä ja asiantuntijoiden
vierailuja. Käytännönläheinen kurssi pyrkii vahvistamaan jokaisen omia elämäntapoja
ympäristöystävälliseen suuntaan.
47
7. Laborointi ja maastokurssi (BI7)
Kurssin tavoitteena on perehtyä joihinkin biologian tyypillisiin tutkimusmenetelmiin
laboratoriossa ja luonnossa. Kurssin sisältö muodostuu muutamasta pääteemasta, joihin
paneudutaan omatoimisin kokein, havainnoin ja tutkielmin. Kurssiin liittyy retkiä ja
vierailukäyntejä. Kurssi on suoritettu, kun kaikki annetut tehtävät on tehty.
8. Mikrobiologia (BI8)
Tavoitteena on opiskella mikrobiologian peruskäsitteet siten, että tutkimuskohteena on
vesi. Kemiallisten ja fysikaalisten määritysten lisäksi vedestä tutkitaan myös muun muassa
erilaisia mikrobeja.
9. Biokemia (BI9)
Kurssilla perehdytään elämän kemialliseen perustaan eli eliössä esiintyviin molekyyleihin
(esim. proteiinit, DNA) ja eliöissä tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin. Kurssilla tutustutaan
myös sekä teoriassa että käytännössä biokemian työmenetelmiin. Kurssilla tehdään 3-4
laboratoriotyötä, joten vajaa puolet kurssista on käytännöntyöskentelyä, loput teoriaa.
10. Ihmisen fysiologia ja anatomia (BI10)
Kurssilla opiskellaan ihmisen rakennetta ja toimintaa sekä keskitytään erityisesti niihin
asioihin, joita on käsitelty muilla biologian kursseilla. Kurssin tavoitteena on helpottaa
farmasian pääsykokeisiin valmistautumista ja hoitoalan koulutukseen hakeutumista..
Kurssi on kokonaan teoriakurssi ja lopussa pidetään kurssikoe.
11. Humanistinen luonnontiede (BI11)
Kurssilla käydään läpi ekologiaan liittyviä harjoituksia erilaisin opetusmenetelmin
luonnossa. Kurssin tarkoituksena on opastaa opiskelijaa luonnossa liikkumiseen,
havainnointiin, eri aistien käyttöön ja ryhmässä työskentelyyn. Samalla pyritään
vahvistamaan opiskelijan tietoisuutta luonnosta ja lisäämään hänen arvostusta luontoa
kohtaan.
12. Lintukurssi (BI12)
Kurssin tarkoituksena on opastaa opiskelijoita tunnistamaan yleisimpiä lintuja maastossa.
Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan vesien, peltojen, metsien ja asuinalueiden
yleisimmät linnut sekä ulkonäön että laulun perusteella. Yhteensä tavoitteena on n. 100
linnun tunnistaminen. Kurssi suoritetaan lukujärjestyksen ulkopuolella keväällä arki-iltaisin
ja viikonloppuisin. Kurssin päättää lintujen tunnistustesti.
13. Kasvikurssi (BI13)
Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan yleisimmät kasvit. Opiskelija kerää 80 kasvia
kevään, kesän ja syksyn aikana. Hän prässää kasvit, määrittää ne nimeltä ja tekee
itselleen kasvion. Lopuksi on kasvitentti.
MAANTIEDE
Maantieteen opetuksen tavoitteena on, opiskelija osaa hankkia ja tulkita maantieteellistä
tietoa, hän ymmärtää mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät, hän osaa kuvata
luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, hän osaa havainnoida analysoida ja arvioida
luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, hän ymmärtää mitä alueellinen
kehittyneisyys merkitsee, hän tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja
48
kunnioittaa erilaisuutta ja hän osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin
kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena
maailmankansalaisena.
Maantieteen pakolliset kurssit GE1 ja GE2 suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät
kurssit GE3 ja GE4 sekä soveltava kurssi GE5 suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen.
Pakolliset kurssit
1. Sininen planeetta (GE1)
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat maantieteellinen ajattelu, maan planetaarinen luonne,
ilmakehä liikkeessä, vesikehä liikkeessä, sää ja ilmasto, maapallon muuttuvat
pinnanmuodot ja maapallon kasvillisuusvyöhykkeet.
2. Yhteinen maailma (GE2)
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät, Väestö ja asutus,
luonnonvarat, alkutuotanto ja ympäristö, teollisuus ja energia, liikkuminen ja vuorovaikutus,
ihmistoiminnan alueellinen rakenne sekä kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys.
Syventävät kurssit
3. Riskien maailma (GE3)
Keskeisiä sisältöjä ovat kurssissa luonnon toimintaan liittyvät riskit, ihmisen ja luonnon
riippuvuuteen liittyvät riskit sekä ihmiskunnan riskit.
4. Aluetutkimus (GE4)
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot,
paikkatietojärjestelmät sekä oma aluetutkimus. Kurssi on suoritettu kun vaaditut tehtävät
on tehty kurssin aikana.
Soveltavat kurssit
5. Matka maahan tai maailmaan (GE5)
Kurssin sisältönä on ohjattuna itsenäisenä työnä perehtyä itse valittuun maapallon
alueeseen, jonka laajuus vaihtelee yksittäisestä pikku kunnasta suureen valtioon tai
maanosaan. Kurssilla harjoitellaan mahdollisimman monipuolista aluemaantieteellistä
tutkimista.
FYSIIKKA
Pakollinen kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Keskeiset sisällöt
fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen
aikaansaamissa prosesseissa
kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen,
tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
49
liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Syventävät kurssit
2. Lämpö (FY2)
Keskeiset sisällöt
kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
paine, hydrostaattinen paine
kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia, energiavarat
3. Aallot (FY3)
Keskeiset sisällöt
harmoninen voima ja värähdysliike
aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
valo, peilit ja linssit
ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
4. Liikkeen lait (FY4)
Keskeiset sisällöt
liikkeen mallit ja Newtonin lait
etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
värähdysliikkeen energia
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Keskeiset sisällöt
momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
pyörimisen liikeyhtälö
pyörimismäärän säilyminen
pyörimisliikkeen energia
ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
gravitaatio ja gravitaation alainen liike
heittoliike ja planeettojen liike
satelliitit ja niiden käyttö
6. Sähkö (FY6)
Keskeiset sisällöt
sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
Ohmin laki
Joulen laki
vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
kondensaattori, kytkennät ja energia
sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
50
7. Sähkömagnetismi (FY7)
Keskeiset sisällöt
magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
induktiolaki ja Lenzin laki
induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
energian siirto sähkövirran avulla
tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden
määrittäminen
värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
sähköturvallisuus
energiateollisuus
8. Aine ja säteily (FY8)
Keskeiset sisällöt
sähkömagneettinen säteily
röntgensäteily
mustan kappaleen säteily
valosähköilmiö
säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
atomiytimen rakenne
radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
massan ja energian ekvivalenssi
ydinreaktiot ja ydinenergia
aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
Koulukohtaiset syventävät kurssit
9. Kokeellinen fysiikka (FY9)
Kurssilla tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta ja opetellaan raportoimaan
tehty koe ja kokeen tulokset. Kurssi voi sisältää mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja
ekskursioita erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin.
10. Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY10)
Kurssilla kootaan yhteen eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva.
Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla.
11. Lämpö ja aallot (FY11)
(Kurssi koostuu fysiikan kursseista lämpö (FY2) ja aallot (FY3). Kurssilla ei käsitellä
kurssien FY2 ja FY3 vaikeimpien asioita, vaan pyritään kokeellisuuden kautta tutustumaan
fysikaalisiin ilmiöihin)
12. Liike, pyöriminen ja gravitaatio (FY12)
( Kurssin sisältö: Tasainen ja kiihtyvä liike, liikettä vastustavat voimat ja noste,
energiaperiaate, Ympyräliike ja gravitaatio).
13. Sähkö sekä aine ja säteily (FY13)
51
(Kurssin sisältö: Opitaan sähköön liittyvät peruskäsitteet sekä osataan rakentaa
yksinkertaisia virtapiirejä ja tehdä niistä perusmittauksia).
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
14. Reaalikokeeseen vastaaminen (FY 14)
(Kurssilla syvennetään fysiikan tehtävien oikeanlaista ratkaisemista ennen
ylioppilaskirjoituksia).
15. Kokeellinen fysiikka II (FY15)
(Opiskellaan elektroniikan peruskomponentit, opitaan kokoamaan kytkentäalustalle
kytkentäkaavion mukaisia piirejä ja osataan tehdä perusmittauksia virtapiiristä).
16. Fysikaalisten yhtälöiden ratkaiseminen (FY16)
(Opiskelijat oppivat ratkaisemaan erilaisia suureyhtälöitä)
17. Kilpailu / kotidemokurssi (FY17)
(Syvennetään tunneilla opittua asiaa kotona suoritettavilla demonstraatioilla ja
osallistutaan kansallisiin kilpailuihin).
18. Avaruusfysiikan verkkokurssi (FY18)
Kurssille voi osallistua kaikki FY1 kurssin suorittaneet.
Kurssi arvostellaan suoritus-merkinnällä, kun kurssin kaikki osiot ja kurssikoe ovat
hyväksytysti suoritetut
Kurssia voi suorittaa 2-4 jaksojen aikana.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee avaruustutkimuksen historiaa, tämän hetken
toimintaa ja miltä näyttää avaruustutkimuksen tulevaisuus.
Kurssin sisältö: Avaruuslentojen historia (rakettimoottori, ensimmäisiä tapahtumia
avaruudessa merkkihenkilöitä), lentoonlähdön vaiheet ja nykyiset lennot (sukkulat,
kantoraketit)
Avaruusasemat (MIR, ISS, rakentaminen, toiminta elämä asemalla)
Avaruustutkimus
Satelliitit (lentoradat, elinkaari, merkitys)
Avaruuslentojen tulevaisuus
KEMIA
Pakollinen kurssi
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Kurssilla käsitellään orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä,
orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia.
Erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus ovat osa kurssisisältöä. Reaktiotyypeistä esillä ovat
orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä protoninsiirtoreaktiot.
52
Syventävät kurssit
2. Kemian mikromaailma (KE2)
Kurssilla käsitellään alkuaineita ja jaksollista järjestelmää. Kemiallisten sidosten
muodostuminen ja aineiden ominaisuudet ovat osa sisältöä samoin hapetusluku,
yhdisteiden kaavat ja isomeria.
3. Reaktiot ja energia (KE3)
Kurssilla käsitellään reaktioyhtälöitä kemiallisen prosessin kuvaajana ja erilaisia
reaktiotyyppejä ja niiden mekanismeja sovelluksineen. Stökiömetriset laskut ja kaasujen
yleinen tilanyhtälö sekä energian muutokset ovat keskeistä aihealuetta. Kemiallisen
reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät ovat myös osa sisältöä.
4. Metallit ja materiaalit (KE4)
Kurssilla käsitellään alkuaineita ja niiden yhdisteitä sekä sähkökemiaa siihen liittyvine
laskuineen.
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Kurssilla käsitellään kemiallista tasapainoa, siihen liittyviä termejä, laskennallisuutta ja
graafisia esityksiä.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
6. Kokeellinen kemia (KE6)
Syvennetään kokeellisen tiedonhankinnan menetelmien hallintaa suorittamalla erilaisia
kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia määrityksiä. Tehdään erilaisia synteesejä ja analyysejä kemian eri osa-alueilla, tutustutaan erilaisiin tutkimusraportteihin ja laaditaan johdonmukaisia
työselostuksia. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan yliopiston, teollisuus- tai tutkimuslaitosten laboratorioihin.
7. Lukion kemian kokonaiskuva (KE7)
Muodostetaan kokonaiskuva kemian eri osa-alueista. Kerrataan kurssien keskeisiä oppisisältöjä
Hatanpään lukion soveltavat kurssit
8. Ympäristökemia (KE102)
Kurssilla perehdytään ympäristökemiaan sekä teorian että käytännön kannalta.
USKONTO
Pakolliset kurssit
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Uskontoa tarkastellaan yleismaailmallisena ilmiönä, osana kulttuuria ja yhteiskuntaa.
Kurssilla tutustutaan uskontojen yleiseen luonteeseen, uskonnon ydinkysymyksiin sekä
tutkimukseen. Lisäksi perehdytään Raamatun syntyyn, sisältöön ja vaikutukseen
länsimaisessa kulttuurissa.
53
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Kurssissa perehdytään kristillisen kirkon syntyyn, kehitykseen ja leviämiseen sekä kirkon
vuorovaikutukseen aikansa yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Lisäksi perehdytään
kristinuskon opillisiin näkemyksiin. Tavoitteena on oppia ymmärtämään kristinuskoon
liittyviä ilmiöitä nykyajassa ja nähdä kirkollis-uskonnollisen elämänpiirin yhteyksiä
esimerkiksi aate- ja taidehistoriaan.
Kurssin voi tenttiä.
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
Kurssilla perehdytään ihmisen tärkeisiin elämänkysymyksiin, kuten elämän tarkoitus,
kärsimys, käsitys Jumalasta ja ihmisestä. Lisäksi tutustutaan kristillisen etiikan sisältöön,
etiikan teorioihin ja etiikan peruskäsitteistöön. Kurssissa etsitään vastauksia opiskelijoille
läheisiin yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin.
Opiskelijat valmistelevat yksin tai pareittain alustuksen valitsemastaan eettisestä
kysymyksestä.
Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti, koska sen sisältö ja tavoitteet rakentuvat
aktiivista vuorovaikutuksellista prosessia edellyttävään oppimiseen.
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UE4)
Kurssilla käsitellään hindulaisuuden, buddhalaisuuden, Kiinan ja Japanin uskontojen,
juutalaisuuden ja islamin levinneisyyttä, pyhää kirjallisuutta, oppia, eettisiä ohjeita sekä
kulttia ja rituaaleja. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yleisiä piirteitä.
Kurssilla selvitetään uskontojen vaikutusta ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Tavoitteena on oppia arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.
5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)
Kurssissa tarkastellaan suomalaisen uskonnollisuuden kehitystä muinaisuskosta
nykypäivään. Tutustumisen kohteena ovat myös Tampereella toimivat kristilliset kirkot
sekä kristilliset ja ei-kristilliset yhteisöt. Kurssin painopistealueet ja työskentelytavat tullaan
suunnittelemaan osittain sen mukaan, mikä on kulloisenkin opiskelijaryhmän kiinnostus.
Kurssien suoritusjärjestys
Kurssilla UE1 perehdytään uskonnon peruskäsitteisiin ja uskontoon ilmiönä, joten se on
suositeltavaa suorittaa ennen muita uskonnon pakollisia tai syventäviä kursseja.
Vastaavasti etiikan peruskäsitteet opiskellaan FI1:ssä, joten kyseinen kurssi tulisi suorittaa
ennen UE3 kurssia.
Kurssin itsenäinen suorittaminen
Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää yhden laajemman tai usean suppeamman
kirjallisen tuotoksen hyväksyttyä suorittamista sekä osallistumista kurssin kirjalliseen
kokeeseen tai tenttiin. Opiskelijan on omassa kirjoitelmassaan arvioitava käyttämiään
lähteitä ja opiskeluprosessiaan. UE3 kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti ilman
poikkeuksellisen painavia perusteita.
54
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Pakolliset kurssit
1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen
elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Syventävät kurssit
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana
sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä
maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
FILOSOFIA
Pakollinen kurssi (suositellaan ensimmäisenä opintovuotena)
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
Perehdytään tärkeimpiin filosofian osa-alueisiin (etiikka, yhteiskuntafilosofia, metafysiikka,
tietoteoria). Lopuksi pidetään kurssikoe.
Syventävät kurssit (suoritusjärjestys on vapaa)
2. Filosofinen etiikka (FI2)
Syvennetään tietämystä filosofisen etiikan kysymyksistä. Tärkeimpiä sisältöalueita ovat
metaetiikka, normatiivisen etiikan tärkeimmät suuntaukset (hyve-etiikka, seurausetiikka ja
velvollisuusetiikka) sekä soveltavan etiikan keskeiset kysymykset (ihmisen ja ympäristön
suhde, abortti ja eutanasia). Kurssin arviointitavat päätetään kurssin alussa.
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)
Syvennetään tietämystä metafysiikan tärkeimmistä kysymyksistä – painopiste ontologian
kysymyksissä (substanssiopit ja determinismin ongelma). Keskeistä on myös syvennellä
tietoteorian pääkysymyksiä (tietämisen tavat, totuusteoriat, rationalismi, empirismi ja
55
Kantin tietoteoria). Kurssin loppuosassa tutustumme tieteenfilosofian peruskysymyksiin
(tieteellisen tiedon kriteerit, erilaiset tieteen selittämisen tavat, tieteen kehitys). Kurssin
arviointitavat päätetään kurssin alussa.
4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)
Pohdimme hyvän yhteiskunnan piirteitä yhteiskuntafilosofian käsitteiden avulla
(oikeudenmukaisuus, vapaus, valtion rooli, yhteiskuntasopimusteoriat ja valta). Kurssin
loppupuolella perehdymme monikulttuurisuus-käsitteen eri tulkintoihin sekä pohdimme
globaalin oikeudenmukaisuuden ehtoja. Kurssin arviointitavat päätetään kurssin alussa.
Hatanpään lukion koulukohtaiset syventävät kurssit
5. Filosofian kertauskurssi (FI5) (suositellaan 3. vuonna ennen ylioppilaskirjoituksia)
Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekemällä pienryhmissä ja yksin vanhoja filosofian
ylioppilaskoetehtäviä. Kurssi arvioidaan osallistumisaktiivisuuden perusteella
suoritusmerkinnällä.
HISTORIA
Pakolliset kurssit
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) (suositellaan 1. vuonna)
Perehdytään väestön ja yhteiskuntien muutoksiin esihistoriasta omaan aikaamme saakka.
Erityisesti perehdytään ympäristön muuttumiseen, elinkeinoihin, talouteen sekä perheen ja
sukupuolten asemaan yhteiskunnassa ja taloudessa. Kurssilla tehdään tuntitehtäviä
itsenäisesti ja ryhmissä sekä vieraillaan museossa.
2. Eurooppalainen ihminen (HI2) (suositellaan 1. vuonna)
Perehdytään Euroopan kulttuurihistoriaan aikakausien omien lähteiden sekä oman
aikamme tulkintojen kautta. Tutustutaan tapoihin, poliittisiin aatteisiin, ihmiskäsityksiin,
maailmankuvaan ja taiteisiin sekä niiden muuttumiseen. Kurssilla tehdään tutkielma.
3. Kansainväliset suhteet (HI3)(suositellaan 2. vuonna)
Kansainvälisten suhteiden historiaa käsittelevä kurssi, joka tutustuttaa opiskelijan
maailmanpolitiikan murroskohtiin 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kurssilla tehdään
tuntitehtävinä projektitöitä ja esitelmiä sovituista aiheista.
4. Suomen historian käännekohtia (HI4) (suositellaan 2. vuonna)
Käsitellään Suomen historian tärkeimpiä murroskohtia 1800-luvun alusta nykyaikaan ja
opitaan ymmärtämään paremmin nykypäivän suomalaista yhteiskuntaa. Kurssilla tehdään
lyhyt elämäkerta-tutkielma.
Syventävät kurssit
5. Suomen historian vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) (suositellaan 1.
tai 2. vuonna)
Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ja yhteiskunnan
muotoutumista esihistoriasta 1800-luvun alkuun, jääkaudesta Ruotsin vallan päättymiseen
Suomen alueella. Kurssiin kuuluu opintoretki. Kurssilla kootaan tunti- ja kotitehtävistä
portfolio (työkansio).
56
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) (suositellaan 2. tai 3. vuonna)
Tarkastellaan eri ulkoeurooppalaisten kulttuuripiirien historiaa ja nykypäivää (politiikka,
uskonto, taide, tiede ja arkielämä eri kulttuureissa) sekä kulttuurienvälistä
vuorovaikutusta. Kurssilla on mahdollista perehtyä tarkemmin itseä kiinnostaviin
maailmankulttuureihin.
Soveltavat kurssit
7. Maailma nyt (HI7) (suositellaan ennen yo-kirjoituksia)
Perehdytään lähihistorian ja oman aikamme kotimaisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin.
Valmistaudutaan historian osalta ainereaaliin.
8. Tampere, eurooppalainen teollisuuskaupunki (HI8)
Tutkielmakurssi, jolla tutustutaan Pirkanmaahan ja Tampereeseen museovierailujen sekä
kirjallisuus- ja arkistomateriaalin avulla.
9. Sukututkimuskurssi (HI9)
Perehdytään sukututkimuksen tekemiseen. Aineistona vanhat tekstit ja arkistojen
lähdemateriaali.
Tuntitehtävissä on mahdollista käyttää koulun kannettavia tietokoneita ja
tablettitietokoneita. Muistiinpanoja varten voi tuoda vihkon sijaan oman laitteen. Kurssien
muistiinpanot löytyvät myös Moodlesta.
Koulun Mediateekissa on hyvä kokoelma historia-alan kirjallisuutta. Jokaisen
historiankurssin yhteydessä opiskellaan tiedonhaku- ja viestintätaitoja. Kursseilla on
mahdollista tehdä opintokäynti yhdessä päätettävään kohteeseen, esim. museot, kirjastot
ja tapahtumat.
YHTEISKUNTAOPPI
Yhteiskuntaoppia kirjoittaville suositellaan jompaakumpaa etenemisaikataulua:
kirjoitusajankohta toisen opintovuoden keväällä: ensimmäisenä vuonna YH1, YH2 ja YH3;
toisena vuonna YH4, YH6 ja YH7
kirjoitusajankohta kolmannen opintovuoden keväällä: ensimmäisenä vuonna YH1; toisena
vuonna YH2 ja YH3; kolmantena vuonna YH4, YH6 ja YH7
Pakolliset kurssit
1. Yhteiskuntatieto (YH1)(suositellaan 1. vuonna)
Perehdytään Suomen valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Seurataan
ajankohtaisia kurssiin liittyviä teemoja mediasta. Käytetään hyväksi monipuolisesti sekä
painettuja että digitaalisia lähteitä. Tehdään vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan.
Lopuksi pidetään kurssikoe.
2. Taloustieto (YH2)
Perehdytään talouselämän tärkeimpiin käsitteisiin ja ilmiöihin. Seurataan ajankohtaisia
kurssiin liittyviä teemoja mediasta. Käytetään hyväksi monipuolisesti sekä painettuja että
digitaalisia lähteitä. Tehdään vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Lopuksi pidetään
kurssikoe.
57
Syventävät kurssit
3. Kansalaisen lakitieto (YH3) (suositellaan joko 1. tai 2. vuonna)
Perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen tärkeimpiin käsitteisiin. Tärkeimpiä teemoja ovat
perheoikeuden (avio- ja avoliitto, rekisteröity parisuhde, lapsioikeuden kysymykset) sekä
rikoksen, rangaistuksen ja oikeudenkäynnin oikeudelliset kysymykset. Tehdään
opintokäyntejä. Lopuksi pidetään kurssikoe.
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) (suositellaan joko 2. tai 3. vuonna)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen
asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen
Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tehdään opintokäyntejä. Kurssin lopuksi
pidetään kurssikoe.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
6. Lakitiedon jatkokurssi (YH6) (suositellaan joko 2. tai 3. vuonna)
Syvennetään tietämystä lakitiedon käsitteistä. Tärkeimpiä teemoja ovat
kuluttajansuojakysymykset, asumisen säädökset (omistus- ja vuokra-asuminen) sekä
velkaan ja työntekoon liittyvät oikeudelliset peruskäsitteet. Tehdään opintokäyntejä.
Kurssin lopuksi pidetään kurssikoe.
Soveltavat kurssit
5. Oppilaskuntatoiminta (YH5)
Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta
kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se tarkoittaa osallistumista koulun oppilaskunnan
toimintaan ja vaikuttamista siinä sekä mahdollisesti sen kautta osallistumista yhteiskunnan
eri alueiden vaikuttamiseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja sen hyväksymisestä
päättää koulun rehtori oppilaskunnan ohjaajan esityksestä. Kurssimerkintä edellyttää
aktiivista toimimista vähintään lukuvuoden ajan oppilaskunnan hallituksessa tai muissa
keskeisissä oppilaskuntatehtävissä.
7. Taloustiedon jatkokurssi (YH7) (suositellaan 2. tai 3. vuonna ennen kirjoituksia)
Syvennämme taloustiedon tuntemusta. Päähuomio on yritystalouden kysymyksissä.
Tehdään yhteistyötä lähiseudun yritysten kanssa. Kurssin loppupuoli käytetään
valmistautumiseen ylioppilaskirjoituksia varten. Tehdään yksin ja pienryhmissä vanhoja
ylioppilastehtäviä yhteiskuntatiedosta, taloustiedosta ja EU-aihepiiristä. Kurssiarvioinnin
perusta on aktiivisessa osallistumisessa oppitunneille sekä annettujen tehtävien
tekeminen.
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
Kurssilla perehdytään psykologiaan tieteenä: psykologian tutkimuskohteisiin ja
sovellusalueisiin, psykologian tapaan tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Muita keskeisiä
58
sisältöjä ovat oppiminen ja opiskelutaitojen kehittäminen sekä sosiaalipsykologian
peruskäsitteet, joiden avulla kuvataan ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin.
Syventävät kurssit
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
Kurssilla käsitellään yksilön psyykkisen kehityksen osa-alueita elämän eri vaiheissa.
Tarkastelun kohteina ovat mm. ihmisen psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin
tekijöihin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä
kehityksessä.
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
Kurssilla perehdytään kognitiivisiin perusprosesseihin, kuten tarkkaavaisuuden,
havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteisiin sekä kognitiivisen toiminnan häiriöihin,
aivovaurioihin ja niiden kuntoutukseen. Lisäksi käsitellään hermoston rakennetta,
hermosolun ja hermoverkkojen toimintaa ja niiden yhteyttä psyykkisiin toimintoihin.
Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen
hyvinvoinnin kannalta.
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
Kurssilla tutustutaan ihmisen motivaation, tunteiden ja kognitiivisten toimintojen
keskinäiseen vaikutukseen ihmisen toiminnassa. Samalla perehdytään motivaation ja
emootioiden perusteorioihin ja tutkimukseen. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään
taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja
kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)
Kurssilla opiskellaan persoonallisuuspsykologian keskeiset käsitteet, persoonallisuuden
tutkiminen, määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista. Kurssissa perehdytään
myös mielenterveyden tuntomerkkeihin, eriasteisiin mielenterveyden häiriöihin,
hoitomenetelmiin sekä keinoihin ylläpitää psyykkistä hyvinvointia.
Koulukohtainen syventävä kurssi
6. Sosiaalipsykologian perusteet (PS6)
Sosiaalipsykologian perusteet --kurssilla tutustutaan ihmisten kanssakäymistä tutkivan
tieteenalan keskeisiin käsitteisiin ja tutkimustuloksiin, joiden avulla on helpompi ymmärtää
itseä ja muita ryhmien ja laajempien yhteisöjen jäsenenä. Kurssilla käsitellään kiintymys- ja
vuorovaikutussuhteen syntyyn vaikuttavia tekijöitä, erilaisia ryhmäilmiöitä, mm. ryhmiin
liittymistä, ryhmän vuorovaikutussuhteita, valtarakenteita, rooleja ja sosiaalisen
vaikuttamisen keinoja. Kurssilla tehdään myös käytännönharjoituksia. Kurssi arvioidaan
numerolla, joka voi vaikuttaa päättöarvosteluun korottavasti.
Soveltavat kurssit
7. Ihmissuhdetaidot (PS7)
Kurssilla tutustutaan ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin ja pyritään kehittämään
opiskelijoiden itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten rooli- ja
sosiodraamaharjoitusten avulla. Tiedollisen pohjan kurssille antaa sosiaali- ja
kehityspsykologinen tutkimusaineisto. Kurssiin osallistuvien enimmäismäärä voi olla 20
oppilasta/kurssi. Osa kurssista voidaan ryhmän päätöksellä suorittaa viikonloppuleirinä.
59
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, ja jokainen osallistuja saa myös erillisen
todistuksen, jota voi hyödyntää esim. kesätyöpaikan haussa.
8. Ympäristöpsykologian perusteet (PS8)
Kurssilla tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta sekä luonnon että rakennetun ympäristön
kanssa yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Tavoitteena on, että opiskelija tulee tietoiseksi
ympäristövuorovaikutuksen lainalaisuuksista ja saa kosketuksen omaan lähiympäristöönsä
ja oppii ymmärtämään sen merkityksen oman hyvinvointinsa kannalta. Kurssin
sisältöalueet tulevat tutuiksi käytännön harjoitusten ja erityisesti parityönä tehtävän
kaupunginosakartoituksen kautta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä sen aikana
tehtävien harjoitusten ja töiden pohjalta, eikä näin ollen kurssikoetta pidetä.
Kurssien suoritusjärjestys
Psykologian pakollinen kurssi (PS1) suositellaan suoritettavaksi ennen muita psykologian
kursseja.
Kurssin itsenäinen suorittaminen
Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää yhden laajemman tai usean suppeamman
kirjallisen tuotoksen hyväksyttyä suorittamista sekä osallistumista kurssin kirjalliseen
kokeeseen tai tenttiin. Opiskelijan on omassa kirjoitelmassaan arvioitava käyttämiään
lähteitä ja opiskeluprosessiaan. Psykologian pakollista kurssia (PS1) ei voi suorittaa
itsenäisesti ilman poikkeuksellisen painavia perusteita. Psykologian soveltavia kursseja
(PS7 ja PS8) ei voi suorittaa itsenäisesti.
TERVEYSTIETO
Pakollinen kurssi
1. Terveyden perusteet (TE1)
Opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toiminta- ja työkyvyn vaikuttavia
tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista. Kurssilla perehdytään terveyden
edistämiseen ravinnon, liikunnan, unen ja levon, seksuaalisuuden, mielenterveyden ja
päihteiden osalta. Lisäksi tutustutaan suomalaisten kansantauteihin. Lopuksi pidetään
kurssikoe.
Syventävät kurssit
2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)
Kurssin sisältönä itsetuntemukseen ja ruumiinkuvaan, vanhemmuuteen, mielenterveyden
ylläpitämiseen ja jaksamiseen liittyviä aiheita, seksuaaliterveyttä sekä terveysongelmia
yhteiskunnallisesti käsitteleviä kysymyksiä. Esitelmä ja kurssikoe.
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssin sisältönä terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkimista, ergonomiaa ja
työterveyttä. Opiskelija osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää
tutkimus ja arkitietoa. Pienoistutkimuksen tekeminen sekä portfolio/kurssikoe.
60
Soveltavat kurssit
4. Ensiapua muille ja itselle (TE4)
Kurssin pohjana Punaisen Ristin ensiapuopas. Teoriaa ja käytännön harjoituksia
ensiavussa. Lisäksi perehdytään maailman terveystilanteeseen ja matkailijan terveyteen
liittyviin aiheisiin. Kurssin lopuksi pidetään kertauskoe.
5. Terveystiedon kertauskurssi (TE5)
Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelija terveystiedon ainereaalin ylioppilaskokeeseen
kerraten valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt ja tutustua
ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin.
MUSIIKKI
Musiikki on monille merkittävä osa elämää. Myös lukion musiikkitunneilla voit kokea
monenlaisia elämyksiä yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Siellä sinulla on
mahdollisuus päivittää musisointitaitojasi, tietojasi sekä musiikillista itseilmaisuasi. Lukion
musiikinopiskelijat myös värittävät koulun tapahtumia ja juhlia esityksillään.
Musiikin kursseja on 42. Tähdellä merkityt kurssit on tarkoitettu musiikkilinjalaisille.
Kursseille 16*-29* ja 34*-42* voivat tulla myös yleislinjan opiskelijat, mikäli kurssilla on tilaa
ja lähtötaidot ovat riittävät.
Kurssi 1 on kaikille pakollinen. Kurssi 2 on vaihtoehtoinen kuvataiteen kurssi 2:n kanssa,
mutta sen saa suorittaa kummassakin aineessa.
Saadakseen kurssisuorituksen musiikin kursseilta, opiskelijalla pitää tunneilla läsnäolon
lisäksi olla riittävä määrä kurssiin kuuluvia suorituksia. Jos suorituksia kuitenkin puuttuu,
niin niiden korvaamisesta on joka kerta sovittava kurssin opettajan kanssa
tapauskohtaisesti. Tämä koskee jokaista musiikin kurssia.
Pakolliset kurssit
1. Musiikki ja minä (MU1)
Kurssilla tutustutaan erilaisiin musiikin lajeihin ja käydään läpi elementtejä, joista musiikkia
muodostetaan. Tavoitteena on oman musiikkisuhteen syventäminen. Kehitetään omia
musisointitaitoja eli soittoa, laulua, kuuntelua ja toisten musisoijien huomioon ottamista.
2. Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssilla jatketaan siitä, mihin edellä jäätiin eli syvennetään musisointitaitoja ja -tietoja.
Tarkastelun kohteena on erityisesti kotimainen musiikkikulttuuri, johon tutustutaan mm.
mahdollisen konserttikäynnin kautta.
Syventävät kurssit
3. Ovet auki musiikille (MU3)
Kurssi on maailmanmusiikki- eli etnokurssi. Kurssilla opetellaan laulamaan ja soittamaan
sellaistakin musiikkia, mikä on lähtöisin meille vieraista kulttuureista, mutta joka kuitenkin
vaikuttaa koko ajan musiikin kentässä. Pyritään myös käymään kurssin sisältöön
liittyvässä elävässä musiikkitapahtumassa.
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
61
Kurssilla perehdytään musiikin eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi elokuvassa, teatterissa
ja mediassa vaikuttaa musiikki monin tavoin. Musiikki sinänsä on toki jo viestintää ja niinpä
kurssilla harjoitellaan tietysti myös musisointia ja oman musiikin tuottamista.
5. Musiikkiprojekti (MU5)
Tällä kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan musiikillinen kokonaisuus, joka voidaan myös
esittää toisille. Mukaan voi tulla, vaikkei haluaisi itse esiintyä. Pienessäkin projektissa
tarvitaan aina myös äänitekniikan hoitajia ja järjestelijöitä. Musiikkilinjan kurssilla
valmistellaan kolmannen vuoden päätöskonsertti.
Soveltavat kurssit
6. Yleiskuoro (MU6)
Kuorokursseilla kehitetään laulutekniikkaa, yhteismusisointitaitoja sekä esiintymis- ja
ilmaisutaitoa, joten kuoro toimii laulukouluna. Kuoro toimii muuten kouluajalla, mutta
esiintymisiä ja kuoroleirejä voi olla joskus myös illalla tai viikonloppuna. Edellytyksenä on
halu laulaa ja tehdä tavoitteellisesti työtä yhdessä toisten kanssa. Kuoro on pakollinen
ykkösten musalinjalaisille. Kuoro on tarkoitettu myös yleislinjalaisille. Kuoro kokoontuu
kevätlukukaudella kerran viikossa.
7. Naiskuoro 1 (MU7)
Naiskuoro on pakollinen musiikkilinjan tytöille syyslukukaudella. Myös yleislinjan tytöt
voivat osallistua kuoroon. Kuoro kokoontuu kerran viikossa syyslukukauden ajan.
8. Mieskuoro 1 (MU8)
Mieskuoro on pakollinen musiikkilinjan pojille syyslukukaudella. Myös yleislinjan pojat
voivat osallistua kuoroon. Kuoro kokoontuu kerran viikossa syyslukukauden ajan.
9. Yleiskuoro 2 (MU9)
10. Yleiskuoro 3 (MU10)
11. Produktio 1 (MU11)
Produktiot ovat (MU11-13) koko koulun yhteisiä musikaaleja tai muita koulussa tuotettuja
suurehkoja musiikillisia kokonaisuuksia.
12. Produktio 2 (MU12)
13. Produktio 3 (MU13)
14. Tee se itse (MU14)
Tämä kurssi koostuu lukiossa tapahtuvasta itsenäisestä musiikillisesta työskentelystä,
esimerkiksi itsenäisesti valmistelluista esiintymisistä tai äänitekniikan hoitamisesta koulun
tapahtumissa. Kurssin suorittamisesta sovitaan musiikinopettajan kanssa.
15. Musiikin lukiodiplomi (MU15)
Diplomia voit ruveta hahmottelemaan jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Erittäin tärkeää on
se, että tallennat (videoit tai äänität) kaikki lukioaikaiset musiikilliset tuotoksesi. Pyydä
diplomin suoritusohjeet musiikinopettajalta ja seuraa ilmoituksia. Diplomi työstetään
lopulliseen muotoon yleensä kolmantena lukiovuotena.
62
16. Musiikin tietotekniikka (MU16*)*
Opiskelija hallitsee keskeisten musiikkiohjelmien – notaatio-, sekvensseri-, äänenkäsittelyja pienohjelmat – käytön. Hän osaa yhdistää eri ohjelmilla tehtyjä tuotoksia keskenään.
Opintojakson sisältö
 MIDI-teknologian perusteet
 notaatio-ohjelman perusteet
 sekvensseriohjelan peruskäyttö
 äänenkäsittelyohjelman käyttö
 tutustuminen musiikin pienohjelmien käyttöön
17. Studiotekniikka 1 (MU17*)*
Kurssilla keskitytään studiotekniikan perusteisiin ja hankitaan tarvittavat pohjatiedot
Studiotekniikka 2-kurssille. Aihealueina ovat erilaiset mikrofonit ja niiden
peruskäyttötilanteet, yksinkertainen prosessointi ja editointi Pro Tools -ympäristössä sekä
yksinkertaisten äänitystilanteiden hallinta. Kurssille osallistuminen ei vaadi ennalta
suoritettuja opintoja. Harrastuneisuus ja kiinnostus alaa kohtaan ovat opetustilanteen
kannalta eduksi. Opetus järjestetään periodisesti.
18. Äänentoisto (MU18*)*
Tällä kurssilla perehdytään konserttitilanteiden äänentoistoon ja miksaukseen. Opetus
tapahtuu osittain periodisena. Opiskelijat ovat mukana miksaamassa koulun tapahtumissa.
19. Studiotekniikka 2 (MU19*)*
Studio 2 --kurssilla syvennytään koulun omien studiotilojen ja --laitteistojen käyttöön.
Kurssilla käytetään pääasiassa Pro Tools --ohlemistoympäristöä, mutta myös Logic Pro 9 -ohjelmaan tullaan tutustumaan. Vaadittavina perustietoina ja --taitoina kurssille
osallistumiseen pidetään Studio 1 --kurssia vastaavaa osaamista. Kurssille voidaan ottaa
vain rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kolmannen vuosikurssin opiskelijat ja Studio
1 --kurssin suorittaneet.
Sisällöllisesti kurssin toiminta pyritään sitomaan koulun omaan äänitejulkaisuprojektiin.
Kurssi suoritetaan periodisesti opettajan ja opiskelijaryhmän keskenään erikseen sopimina
aikoina
20. Valo- ja äänikurssi (MU20*)*
Kurssilla perehdytään valaistustekniikkaan ja sen mahdollisuuksiin. Kurssilaiset ovat
mukana lukion eri projekteissa suunnitellen ja toteuttaen valaistuksen. Kurssilla sivutaan
myös äänentoistoa.
21. Bändiopetus 1 (MU21*)*
Pop/jazz --kursseilla (MU21*-25*) opiskelijoista muodostetaan bändejä, joissa
bändimusisointitaitoja kehitetään. Tutustutaan eri musiikkityyleihin, esim. rock/pop, latin,
jazz sekä vapaavalintaiset genret. Perehdytään myös jonkun verran pop/jazz --teoriaan.
Omista kappaleista tehdään bändisovituksia. Kurssin suorittamiseen kuuluu esiintyminen
koulun konserteissa ja tarvittaessa koulun muissa tilaisuuksissa. Kurssiin kuuluu myös
oman bändin roudaus ja soundcheckiin osallistuminen.
22. Bändiopetus 2 (MU22*)*
23. Bändiopetus 3 (MU23*)*
24. Bändiopetus 4 (MU24*)*
63
25. Bändiopetus 5 (MU25*)*
26. Vapaa säestys 1 (MU26*)*
Vapaan säestyksen kursseilla (MU26*) perehdytään ilman nuotteja tapahtuvaan
koskettimiston hallintaan. Opetellaan soittamista tyylinmukaisesti sointumerkeistä,
harjoitellaan improvisointia sekä tutustutaan soinnutuksen pääperiaatteisiin.
27. Kitaransoiton alkeet (MU27)
Kurssilla perehdytään kitaransoittoon eri tavoin. Tutustutaan sointumerkeistä,
tabulatuureista ja nuoteista soittamiseen. Tavoitteena on oppia säestämään kitaralla
kappaleita yksin ja/tai bändin kanssa. Oma kitara ei välttämätön. Kurssi on tarkoitettu sekä
yleis- että musiikkilinjalaiselle
28. Yhtyelaulu 1 (MU28*)*
Yhtyelaulun kursseilla (MU28*-29* ja MU37*) harjoitellaan pienyhtyeessä stemmalaulua,
tavoitteena äänenkäytön hallinta ja solistinen rohkeus.
29. Yhtyelaulu 2 (MU29*)*
30. Musiikin teoria 1 (MU30*)*
Musiikin teorian kurssit (MU30*-33*) toteutuvat Tampereen konservatoriossa Musiikin
perusteet 1-4 --kurssin mukaisesti.
31. Musiikin teoria 2 (MU31*)*
32. Musiikin teoria 3 (MU32*)*
33. Musiikin teoria 4 (MU33*)*
34. Soitinyhtye 1 (MU34*)*
Soitinyhtyekursseilla harjoitellaan erityyppisiä instrumentaalisovituksia. Kurssi muotoutuu
sen mukaan, minkä soittimen soittajia kursseille kulloinkin tulee. Kurssin painotus on
akustisessa musisoinnissa. Tehdään jokin musiikkiprojekti, esim. konsertti.
35. Soitinyhtye 2 (MU35*)*
36. Soitinyhtye 3 (MU36*)*
37. Yhtyelaulu 3 (MU37*)*
38. Puhallinorkesteri 1 (MU38*)*
39. Puhallinorkesteri 2 (MU39*)*
40. Kamarikuoro 1 ((MU40*)
Kuorokursseilla kehitetään laulutekniikkaa, yhteismusisointitaitoja sekä esiintymis- ja
ilmaisutaitoa, joten kuoro toimii laulukouluna. Kuoro toimii muuten kouluajalla, mutta
esiintymisiä ja kuoroleirejä voi olla joskus illalla tai viikonloppuna. Edellytyksenä on halu
laulaa ja tehdä tavoitteellisesti työtä yhdessä toisten kanssa. Kuoroon on pääsykoe aina
syyslukukauden lopussa. Joka vuosi kamarikuoroon valitaan 20-25 laulajaa. Kuoro on
sekakuoro.
64
41. Kamarikuoro 2 (MU41*)
42. Orkesteri 1 (MU42*)
Orkesteri-kurssilla soitetaan instrumentaalimusiikkia sinfoniaorkesterisoittimin.
Kokoonpano ja esitettävä musiikki valitaan tarjolla olevien soittimien mukaan.
Pääsääntöisesti orkesteri pyrkii soittamaan klassista musiikkia. Orkesteri kokoontuu kerran
viikossa läpi vuoden. Orkesteri esiintyy lukion juhlissa ja tapahtumissa.
MUSIIKKITEATTERI
Musiikkiteatterilinjalle valitun opiskelijan on suoritettava vähintään 10 ilmaisutaidon ja
musiikin kurssia saadakseen musiikkiteatterin päättöarvosanan.
Alla luetellut musiikkiteatterin pakolliset ja valinnaiset kurssit ovat kurssityypiltään lukioopintojen soveltavia kursseja.
Pakolliset kurssit
MUTE1 Ilmaistaan yhdessä!
Kurssiin sisältyy perusilmaisutaitoa ja musiikki-ilmaisua. Suoritetaan lukio-opintojen alussa
osin projektiluonteisesti MUTE-ekskursiolla. Kurssilla tutustutaan, ryhmäydytään ja
luodaan edellytykset turvalliseen ryhmätyöskentelyyn, jonka avulla opiskelija oppii
tuntemaan omia vahvuuksiansa ja vahvistettavia taitoja. Kurssilla luodaan yhteiset
pelisäännöt jatkotyöskentelyyn ja vahvistetaan musiikkiteatterilaisten identiteettiä.
Arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE2 Iloa musiikki-ilmaisusta!
Kurssilla sukelletaan musiikki-ilmaisun maailmaan opiskelijoiden erityistoiveiden ja ryhmän
tarpeiden mukaan. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on kiinnostus oman
musiikki-ilmaisun kehittämiseen, yhteistyötaidot ja monipuolinen osallistuminen.
MUTE3 Ilmaisun iloa! (ÄI16)
Kurssilla harjoitellaan erilaisia ilmaisukeinoja draamaharjoitusten keinoin. Tavoitteena on
saada monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen. Kurssiin liittyy
teatterikäynti tai muu vierailu. Aikaisempaa alan harrastuneisuutta ei vaadita, vaan kurssi
sopii kaikille opiskelijoille, ja sen voi suorittaa opintojen missä vaiheessa tahansa.
Opiskelijalta edellytetään tiivistä läsnäoloa. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on
kiinnostus oman ilmaisun kehittämiseen, yhteistyötaidot ja monipuolinen osallistuminen.
MUTE 4 Naiskuoro tai mieskuoro (MU6 ja MU7)
Kurssin tavoitteena on opiskelijan laulutekniikan, sävelpuhtauden, yhteismusisointitaitojen
sekä esiintymis- ja ilmaisutaitojen kehittyminen. Kurssilla harjoiteltua ohjelmistoa esitetään
eri tilaisuuksissa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE5 Musikaaliprojekti (ÄI15)
Kurssilla toteutetaan teatteriesitys, tavallisimmin musikaali. Tavoitteena on saada
monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen erilaisten tehtävien
avulla esim. näyttelemällä, lavastamalla ja puvustamalla. Opiskelijalta edellytetään tiivistä
65
läsnäoloa. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on yhteistyötaidot, vastuullinen
läsnäolo ja aktiivisuus.
Valinnaiset kurssit
ILMAISU JA TEATTERITYÖ
MUTE6 Liike-ilmaisu ja tanssi-improvisaatio osana omaa ilmaisua (LI17)
Tutustutaan omaan kehoon liikeharjoitusten ja improvisaation avulla. Opetellaan
tuottamaan ja lukemaan kehon sanatonta viestintää ja harjoitellaan luottamusta omaan
kehoon ja sen ilmaisuvoimaan. Hyödynnetään myös akrobatiaa, stunt-temppuja sekä
miimiharjoituksia. Pohditaan liikkeen merkitystä arkipäivässä ja näyttämöilmaisussa.
Tutustutaan tanssiin osana teatteria sekä etsitään persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja tuoda
liikettä ja tanssia näyttämöteoksiin. Kurssin suoritetaan osallistumalla aktiivisesti
tuntityöskentelyyn sekä esimerkiksi kirjoittamalla oppimispäiväkirjaa. Opiskelijalta
edellytetään tiivistä läsnäoloa. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on kiinnostus
oman liikeilmaisun kehittämiseen, yhteistyötaidot ja monipuolinen osallistuminen.
MUTE7 Musikaalitanssi musiikkiteatterilaisille (LI18)
Kurssilla tehdään ja toteutetaan esim. musikaaliprojekteihin koreografisia ratkaisuja
tanssin ja liikeilmaisun kautta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE8 Liike- ja tanssi-ilmaisun projektikurssi
Opiskelija toteuttaa opettajan ohjauksessa ja tilauksen mukaan liike- ja tanssi-ilmaisullisen
työn esim. musikaaliprojektiin, musiikkinäytelmään tai muihin esityksiin. Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä (S).
MUTE9 Tutustu teatterin ammattilaisiin! (ÄI17)
Kurssi toteutetaan yhteistyössä toisen lukion kanssa tai ammattiteatterin kanssa.
Tavoitteena on tutustua teatterin työskentelytapoihin ja teatterin ammattilaisten
työnkuvaan. Kurssisuoritus koostuu teatteriyhteistyön kirjallisesta raportoinnista ja
ryhmäkeskusteluista, kuten esimerkiksi verkkokeskusteluista, videoneuvotteluista ja
teatterikahvilatapaamisista. Kurssi sisältää iltapäivä- tai iltatyöskentelyä. Numeroarviointi
4–10. Arviointiperusteena on aktiivisuus ja yhteistyötaidot.
MUTE10 Nykyteatterin rihmastoja (ÄI19)
Kurssi suoritetaan verkkokurssina opetushallituksen e-materiaalin avulla. Numeroarviointi
4–10.
MUTE11 Teatterin projektikurssi I
Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan
opettajan ja opiskelijan kesken. Projektikursseilla voi toteuttaa esimerkiksi oman
teatteriprojektin tai teatteriesityksen tai konsertin lavastuksen, puvustuksen tai
maskeerauksen oman suunnitelman mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE12 Teatterin projektikurssi II
Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan
opettajan ja opiskelijan kesken. Projektikursseilla voi toteuttaa esimerkiksi oman
teatteriprojektin tai teatteriesityksen tai konsertin lavastuksen, puvustuksen tai
maskeerauksen oman suunnitelman mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
66
MUTE13 Elokuvatyön projektikurssi
Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan
opettajan ja opiskelijan kesken. Elokuvatyön projektikurssilla voi toteuttaa esimerkiksi
oman elokuvan tai vastaavan produktion. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE14 Musiikkiteatteriharjoittelu
Kurssi koostuu musiikkiteatteriin liittyvästä harjoittelusta ja harjoittelun raportoinnista.
Kurssin suoritustavoista ja suorittamisaikataulusta sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan
opettajan ja opiskelijan kesken. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE15 Teatteridiplomikurssi (ÄI12)
Kurssiin vaaditaan oman teatteriprojektin valmistaminen ja esittely. Ennen teatteridiplomin
tekemistä on tehtävä vähintään neljä mutekurssia.
KIRJOITTAMINEN, KIRJALLISUUS JA VIESTINTÄ
MUTE16 Luova kirjoittaminen I (ÄI14)
Opiskelija tutustuu erilaisiin fiktiivisiin tekstilajeihin (kuten runo-, proosa- ja
draamateksteihin) ja soveltaa tietoa omaan kirjoittamiseensa. Kurssi tarjoaa
mahdollisuuden sepitteelliseen kirjoittamiseen, jollaista muilla äidinkielen ja kirjallisuuden
kursseilla harjoitellaan vain vähän. Kirjoittajaa autetaan löytämään oma persoonallinen
ilmaisutapansa ja rohkaistaan etsimään luovia ratkaisuja. Kurssi sopii kaikille, jotka
haluavat kehittyä erityisesti fiktion kirjoittajina, eikä kurssille osallistuminen edellytä
aikaisempaa luovan kirjoittamisen kokemusta. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin
perusteena on aktiivinen osallistuminen, innostuneisuus ja halu kehittää omaa kirjallista
ilmaisua.
MUTE17 Luova kirjoittaminen II
Opiskelija syventää luovan kirjoittamisen taitojaan. Kurssilla voi toteuttaa oman
kirjoittamisen projektin, kuten runokokoelman, novellin tai novellikokoelman tai vastaavan
työn opettajan ohjauksessa. Kurssin suoritustavoista sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan
opettajan ja opiskelijan kesken. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on oman
kirjoitusprojektin suunnittelu ja toteuttaminen.
MUTE18 Käsikirjoittaminen I (ÄI10)
Kurssilla perehdytään käsikirjoittamiseen ja tekstien dramatisointiin. Mahdollisuuksien
mukaan tavataan ammattikirjoittajia. Kurssilla tuotetaan jokin käsikirjoitus, esim. lukion
musikaalikäsikirjoitus. Teatteridiplomin tekijät voivat kurssilla kirjoittaa lopputyönsä
käsikirjoituksen. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on aktiivinen osallistuminen,
innostuneisuus ja kyky yhteistyöhön.
MUTE19 Käsikirjoittaminen II
Opiskelija syventää käsikirjoitustaitojaan. Kurssilla voi toteuttaa oman käsikirjoituksen.
Kurssin suoritustavoista sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan
kesken. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on oman käsikirjoitusprojektin
suunnittelu ja toteutus.
MUTE20 Mediatyön projektikurssi (ÄI11)
67
Kyseessä on käytännön tiedottamisen kurssi, jossa tuotetaan sisältöjä esimerkiksi
Hatanpään lukion kotisivuille. Kurssi on projektiluontoinen, ja siihen voi osallistua kahtena
tai kolmena opiskeluvuotena ja kerätä näin suorituksia. Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä (S).
MUTE21 Viestinnän projektikurssi (ÄI18)
Opiskelija osallistuu johonkin laajaan viestinnän alan projektiin, esim. valmistaa fiktiivisen
tekstikokonaisuuden, tv-ohjelman tai muun mediatekstin tai osallistuu laajempaan
musikaaliesityksen tai vastaavan markkinointiin. Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin
yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Kurssi
arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE22 Kirjallisuusdiplomi (ÄI13)
Kirjallisuusdiplomiin voi valita teatteri- ja draamakirjallisuuspainotuksen. Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä (S).
MUSIIKKI
MUTE23 Sanoitus, sävellys, sovitus
Kurssilla tutustutaan sanoitus-, sävellys- tai sovitustyöhön. Kurssilla on vierailijoina alan
ammattilaisia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
MUTE24 Musiikin lukiodiplomikurssi
Diplomia voit ruveta hahmottelemaan jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Erittäin tärkeää on
se, että tallennat (videoit tai äänität) kaikki lukioaikaiset musiikilliset tuotoksesi. Pyydä
diplomin suoritusohjeet musiikinopettajalta ja seuraa ilmoituksia.
MUTE 25 Musiikin tietotekniikka (MU16*)
Opiskelija hallitsee keskeisten musiikkiohjelmien – notaatio-, sekvensseri-, äänenkäsittelyja pienohjelmat – käytön. Hän osaa yhdistää eri ohjelmilla tehtyjä tuotoksia keskenään.
Opintojakson sisältö
MIDI-teknologian perusteet
notaatio-ohjelman perusteet
sekvensseriohjelman peruskäyttö
äänenkäsittelyohjelman käyttö
tutustuminen musiikin pienohjelmiin
MUTE26 Studiotekniikka 1 (MU17*)
Kurssilla keskitytään oppiaineen perusteisiin ja hankitaan tarvittavat pohjatiedot
Studiotekniikka 2-kurssille. Aihealueina ovat erilaiset mikrofonit ja niiden
peruskäyttötilanteet, yksinkertainen prosessointi ja editointi ProTools-ympäristössä sekä
yksinkertaisten äänitystilanteiden hallinta. Studiotekniikka 1-kurssille osallistuminen ei
vaadi ennalta suoritettuja opintoja. Alan harrastuneisuus ja kiinnostus alaa kohtaan ovat
opetustilanteen kannalta eduksi. Opetus toteutetaan periodisesti.
MUTE27 Äänentoisto (MU18*)
Tällä kurssilla perehdytään konserttitilanteiden äänentoistoon ja miksaukseen. Opetus
toteutetaan periodisesti.
68
MUTE28 Studiotekniikka 2 (MU19*)
Kurssilla syvennytään oppiaineen perusteisiin. Studiotekniikka 1-kurssilla opitut asiat
toimivat perustana uuden oppimiselle. Kurssin puitteissa suoritetaan useita äänityksiä.
Aihepiirit keskittyvät käytännönläheiseen toimintaan. Mikrofonien ja laitteiden
perustoimintaperiaatteet tulisi olla hallussa, jotta oikea studiomaailma ei tunnut
häkellyttävän sekavalta. Studiotekniikka 2-kurssille osallistuminen vaatii Studiotekniikka 1kurssin tasoiset tiedot ja taidot. Studiotekniikka 1-kurssin suorittaminen ei ole välttämätön
pakko osallistumiselle, jos lähtötason vaatimukset on hankittuna jotain muuta kautta. Alan
harrastuneisuus ja kiinnostus alaa kohtaan ovat opetustilanteen kannalta eduksi. Opetus
toteutetaan periodisesti.
MUTE29 Valo- ja äänikurssi (MU20*)
Kurssilla perehdytään valaistustekniikkaan ja sen mahdollisuuksiin. Kurssilaiset ovat
mukana lukion eri projekteissa suunnitellen ja toteuttaen valaistuksen.
MUTE30 Bändiopetus 1 (MU21*)
Pop/jazz -kursseilla opiskelijat muodostavat bändejä, joissa kehitetään oman soittimen ja
lauluäänen hallintaa. Perehdytään myös pop/jazz -teoriaan. Bändiopetukseen otetaan 25
opiskelijaa.
MUTE31 Bändiopetus 2 (MU22*)
MUTE32 Bändiopetus 3 (MU23*)
MUTE33 Bändiopetus 4 (MU24*)
MUTE34 Vapaa säestys 1 (MU26*)
Vapaan säestyksen kursseilla perehdytään ilman nuotteja tapahtuvaan koskettimiston
hallintaan. Opetellaan soittamista tyylinmukaisesti sointumerkeistä, harjoitellaan
improvisointia sekä tutustutaan soinnutuksen pääperiaatteisiin.
MUTE35 Kitaransoiton alkeet (MU27*)
Kurssilla perehdytään kitaransoittoon eri tavoin. Tutustutaan sointumerkeistä,
tabulatuureista ja nuoteista soittamiseen. Tavoitteena on oppia säestämään kitaralla
kappaleita yksin ja/tai bändin kanssa. Oma kitara ei ole välttämätön. Kurssi on tarkoitettu
sekä yleis- että musiikki- ja musiikkiteatterilinjalaisille.
MUTE36 Musiikin teoria 1 (MU30*)
Musiikin teorian kurssit toteutuvat Tampereen konservatoriossa Musiikin perusteet 1-4 –
kurssin mukaisesti.
MUTE37 Musiikin teoria 2 ( MU31*)
MUTE38 Musiikin teoria 3 (MU32*)
MUTE39 Musiikin teoria 4 (MU33*)
MUTE40 Soitinyhtye 1 (MU34*)
Soitinyhtyekursseilla harjoitellaan erityyppisiä instrumentaalisovituksia. Kurssi muotoutuu
sen mukaan, minkä soittimen soittajia kurssille kulloinkin tulee. Kurssin painotus on
akustisessa musisoinnissa.
69
MUTE41 Soitinyhtye 2 (MU35*)
MUTE42 Kamarikuoro 1 (MU40*)
Kuorokursseilla kehitetään laulutekniikkaa, yhteismusisointitaitoja sekä esiintymis- ja
ilmaisutaitoa, joten kuoro toimii laulukouluna. Kuoro toimii muuten kouluajalla, mutta
esiintymisiä ja kuoroleirejä voi olla joskus myös illalla tai viikonloppuna. Edellytyksenä on
halu laulaa ja tehdä tavoitteellisesti työtä yhdessä toisten kanssa. Kuoroon on pääsykoe
aina syyslukukauden lopussa. Joka vuosi kamarikuoroon valitaan 20-25 laulajaa. Kuoro on
sekakuoro.
MUTE43 Kamarikuoro 2 (MU41*)
MUTE44 Orkesteri 1 (MU42*)
Orkesteri soittaa pääsääntöisesti instrumentaalimusiikkia orkesterisoittimin.
MUTE45 Orkesteri 2 (MU43*)
KUVATAIDE
Saadakseen kurssisuorituksen kuvataiteen kursseilta, opiskelijalla pitää tunneilla läsnäolon
lisäksi olla esittää riittävä määrä suorituksia. Jos suorituksia kuitenkin puuttuu, niin niiden
korvaamisesta on joka kerta sovittava kurssin opettajan kanssa tapauskohtaisesti. Tämä
koskee jokaista kuvataiteen kurssia.
Kuvataidekursseista KU2-KU8 kerätään materiaalimaksu 2-6 €, joilla hankitaan kurssilla
käytettäviä materiaaleja. Jos haluaa kuitenkin tuoda omat materiaalit ja välineet, niin
tarvikelistan saa hakea kansliasta tai kuvataideopettajalta. Materiaalit täytyy tällöin olla
hankittuina jo ennen kurssin alkua.
Pakolliset kurssit
1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
Kurssilla kerrataan kuvan tekemisen perustietous – sommittelun keinot, elementit ja
käsitteet. Syvennetään omaa kuva- ja väri-ilmaisua vaihdellen monipuolisesti keinoja ja
työtapoja.
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
Kurssilla tutkitaan ja ilmaistaan omia ympäristöön ja tilaan liittyviä kokemuksia taiteen
keinoin. Tarkastellaan luontoa, tutkitaan rakennetun ympäristön ja esineympäristön
muotokieltä.
Syventävät kurssit
3. Media ja kuvien viestit (KU3)
Opitaan ymmärtämään ja kiinnittämään huomiota kuvailmaisun vaikutuskeinoihin eri
medioissa. Omassa ilmaisussa käytetään erilaisia kuvia ja tekniikoita. Otetaan itse
valokuvia ja vedostetaan haluttaessa mustavalkokuvia pimiössä.
70
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
Lähtökohtana kurssilla on realistinen ilmaisu – josta sitten irrotellaan. Pyritään löytämään
oma persoonallinen ilmaisu ja tutkitaan maailmantaiteen piirtäjien ja maalareiden teoksia.
Harjoitellaan piirtämistä erilaisilla välineillä ja tutustutaan maalauksen alueella erilaisiin
työvälineisiin ja tekniikoihin.
5. Nykytaiteen työpaja (KU5)
Kurssilla pohditaan mm. mitä nykytaide on ja kuinka sitä vastaanotetaan. Tehtäviä
toteutetaan monipuolisesti nykytaiteen keinoin. Samalla opitaan seuraamaan ja
ymmärtämään nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä.
Soveltavat kurssit
6. Taidegrafiikka (KU6)
Kokeilemme kurssilla mm. monotypiaa, linokaiverrusta, sablonapainantaa,
kuivaneulapiirroksia ja garborundumgrafiikkaa. Myös muut grafiikan lajit esitellään.
7. Muotoilu (KU7)
Siirrytään pinnasta kolmiulotteiseen kuvaamiseen. Liikutaan linjalla esine-veistos. Tehdään
muoto- ja tilatutkielmia. Tutustutaan saveen materiaalina ja tehdään omia astioita.
Suunnitellaan myös tila- ja pienoisveistoksia paperista romumateriaaliin.
8. Kuvataiteen diplomikurssi (KU8)
Valtakunnallinen lukiodiplomikoe muodostuu kuvataiteellisesta työstä, työnäytekansiosta
(portfolio), sekä niihin liittyvästä kirjallisesta tehtävästä. Diplomikoe suoritetaan
opetushallituksen laatimien ohjeiden ja tehtävien mukaisesti.
9. Kuvataiteen projektikurssi (KU9)
Kurssi on tarkoitettu muun muassa musikaaliprojektien lavastussuunnitteluun ja
toteutukseen sekä koulun muihin projektiluonteisiin tapahtumiin. Kurssin sisällöistä
sovitaan aina tapauskohtaisesti kunkin projektin puitteissa.
LIIKUNTA
Pakolliset kurssit
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
Tavoitteena jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
sekä tutustua mahdollisesti johonkin uuteen lajiin. Keskeisinä sisältöinä ovat oman
fyysisen kunnon harjoittelu, mittaaminen ja arviointi, lihashuolto, sisä- ja ulkopalloilu,
tanssi, suunnistus ja luistelu. Pakollisena suorituksena kurssiin sisältyy kuntotestit.
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
Tavoitteena jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
sekä tutustua mahdollisesti johonkin uuteen lajiin. Keskeisinä sisältöinä ovat oman
fyysisen kunnon harjoittelu, mittaaminen ja arviointi, lihashuolto, sisä- ja ulkopalloilu,
tanssi, suunnistus ja luistelu. Pakollisena suorituksena kurssiin sisältyy kuntotestit.
71
Syventävät kurssit
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja
elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kurssin
sisällön.
4. Yhdessä liikkuen (LI4)
Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu
opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kurssin sisällön.
5. Kuntoliikunta (LI5)
Tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja
seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Lisäksi
opetellaan suunnitelmallisen kuntosaliharjoittelun perusteet sekä erilaiset
lihaskuntoharjoittelumuodot. Kurssilla voidaan käydä päivän mittainen vaellusretki
Seitsemisen kansallispuistossa.
Soveltavat kurssit (arvostellaan suoritusmerkinnällä)
6.- 9. Palloilu ja lajiharjoittelu (LI6-9)
Palloilulajien kehitystä tukevaa liikuntaa ja oman lajin harjoittelua. Keskeisenä tavoitteena
on pelitaidon kehittäminen joukkuepelaamisen,
taktisen ajattelun ja yhteistyökyvyn kautta. Osan tunneista voi käyttää oman kilpalajinsa
harjoitteluun.
10. Kesäretkeily (LI10)
Suunnittelu opiskelijakeskeistä; kohde- ja liikkumistapa. Kurssin kohde ja sisältö päätetään
yhdessä opettajan kanssa ja toteutetaan pidennettynä viikonloppuna syyslukukauden
alussa. Opiskelijat maksavat kustannukset. Tarkoitettu 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.
11. Talviretkeily (LI11)
Hiihtoa, laskettelua ja erätaitojen soveltamista maastossa. Kurssin kohde on jokin Lapin
hiihtokeskuksista tai Ruotsin Åre. Toteutus 5-7 päivän pituisena kurssina
kevätlukukaudella. Opiskelijat maksavat kustannukset. Tarkoitettu 1. ja 2. vuoden
opiskelijoille.
12. Liikunnan diplomi- ja projektikurssi (LI12)
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen lukion liikuntadiplomi, joka on
jatko-opintoihin pisteitä antava liikunnan päättötyö. Liikuntadiplomin edellytyksenä on
vähintään 5 liikuntakurssia suoritettuna. Projektikurssin voi suorittaa osallistumalla koulun
edustustehtäviin, viestikarnevaaleihin, liikuntaesitysten suunnitteluun ja esittämiseen
koulun tilaisuuksissa sekä oman harjoittelu- tai kunto-ohjelman toteuttamisesta (esim.
Pirkan hölkkä, Likkojen lenkki tms.). Projektikurssista opiskelija pitää päiväkirjaa.
13. Mailapelikurssi (LI13)
Mailapelitaitojen harjoittelua. Lajeina pesäpallo, tennis, sulkapallo, salibandy, pöytätennis,
golf, squash, lacrosse ja niihin liittyvät viitepelit. Kurssilla tutustutaan näihin lajeihin laajasti
pelaten sekä taitoa, taktiikkaa ja sääntöjä opiskellen.
72
14. Tanssi ja kehonhuolto (LI14)
Tavoitteena on tutustua tanssiin taiteena ja ilmaisukeinona sekä parannetaan
kehonhallintaa. Kurssilla tutustutaan eri tanssityyleihin: jazz, moderni/nykytanssi, hip hop,
street, latinotansseja, afrotanssi, rokki ja rivitanssi, team-dance, tankotanssi, kansantanssi
kurssilaisten valinnan mukaan. Lisäksi harjoitellaan lihaskuntoa sekä venytellään ja
rentoudutaan. Kurssille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa tanssiharrastusta.
15. Vanhat tanssit (LI15)
Tutustutaan vanhoihin salonki- ja juhlatansseihin. Vanhojen päivän tilaisuudet ovat osa
kurssia ja ja niihin osallistuminen edellyttää tämän kurssin suorittamista.
16. Lasten liikunnanohjauskurssi (LI16)
Tavoitteena on oppia liikunnanohjauksen teorian ja käytännön perusteita. Kurssi
muodostuu teoriatunneista sekä käytännön harjoittelusta. Kurssilla voidaan tehdä
yhteistyötä Tampereen kaupungin päiväkotiryhmien, peruskouluryhmien sekä
liikuntaseurojen kanssa.
17. Liikeilmaisu ja tanssi-improvisaatio (LI17)
Tutustutaan omaan kehoon liikeharjoitusten ja improvisaation avulla. Opetellaan
tuottamaan ja lukemaan kehon sanatonta viestintää ja harjoitellaan luottamusta omaan
kehoon ja sen ilmaisuvoimaan. Hyödynnetään myös akrobatiaa, stunt-temppuja sekä
miimiharjoituksia.
Pohditaan liikkeen merkitystä arkipäivässä ja näyttämöilmaisussa. Tutustutaan tanssiin
osana teatteria sekä etsitään persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja tuoda liikettä ja tanssia
näyttämöteoksiin.
Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja oppimispäiväkirjan
kirjoittaminen
18. Musikaalitanssi (LI18)
Kurssilla tehdään ja toteutetaan esim. musikaaliprojekteihin koreografisia ratkaisuja
tanssin ja liikeilmaisun kautta.
OPINTO-OHJAUS
Pakollinen kurssi
1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen
aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset
tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumiskäyntejä työelämään sekä toisen ja
korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin,
ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä
kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat opintojen rakentuminen ja opiskelutaitojen kehittäminen,
itsetuntemus, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämätietous,
ylioppilastutkinto, jatko-opintoihin ja työelämään hakeutuminen.
Kurssista annetaan suoritusmerkintä.
73
Valtakunnallinen syventävä kurssi
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)
Kurssin aikana opiskelija laajentaa ja syventää opiskelu- ja työelämätietouttaan
tutustumalla eri oppilaitoksiin ja ammattialoihin. Kurssin tavoitteena on auttaa ja tukea
opiskelijaa jatko-opintojen ja oman tulevaisuuden suunnittelussa. Tämä toteutetaan
yksilöllisistä lähtökohdista opiskelijan kiinnostuksia hyödyntäen.
Kurssiin kuuluu koulutukseen ja työelämään tutustumista. Arvioinnin pohjana on
opiskelijan laatima portfolio.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
3. Tutorkurssi (OP3)
Tutorkurssille valitaan talvella hakemuksesta ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka
perehdytetään kevään aikana opastamaan tulevia opiskelijoita. Kurssilla käsitellään
vuorovaikutustaitoja, koulun käytänteitä ja harjaannutaan tutorin tehtäviin: lukioon
ilmoittautuvien opastukseen kesäkuussa, tulokkaiden neuvontaan ja tutustuttamiseen
syksyllä sekä vanhempainiltojen ja muiden koulun tilaisuuksien järjestelyissä toimimiseen.
Koulutuksessa voidaan hyödyntää mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tarjoamaa
koulutusta.
4. Opiskeluun valmentava kurssi (OP5)
Kurssi toteutetaan ensimmäisessä jaksossa niin, että aloittajalle esitellään kurssivalikoima,
perehdytetään lukion työtapoihin ja tehokkaaseen opiskeluun ja tutustutetaan sekä omaan
ryhmään että koko yhteisöön.
Osasta kurssia vastaa ryhmänohjaaja tutoreiden avustamana, osasta rehtori ja
erityisopettaja, joka tekee myös suppeat luki-seulonnat. Opinto-ohjaajan opastuksella
laaditaan opiskelusuunnitelmat ja tehdään loppuvuoden lukujärjestykset.
5. OP6 (LuE)
Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla
voidaan
myös
arvioida
opiskelijan
lukivaikeutta
ja
laatia
lausunto
ylioppilastutkintolautakuntaa varten.
Suunnataan ensisijaisesti 1. vuosikurssin
opiskelijoille. Kurssimerkintä, ei koetta.
6. Tunnetaidot ja jännittäminen haltuun OP9 a ja b
9a Tunnetaidot
Kurssi on suunnattu lukiolaisille, jotka ovat huolissaan kuormittuneisuudesta
jaksamattomuudesta, mielialan laskusta tai joilla on todettu masennus. Kurssin tavoitteena
on vaikuttaa myönteisesti omaan jaksamiseen ja mielialaan sekä ennaltaehkäistä
masennuksen pahenemista. Kurssilla opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään
kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan omien ajatusten ja toiminnan
vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä opetellaan tiedostamaan omia voimavaroja mm.
itsearviointitehtävien avulla.
Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa.
Kurssin opetuksesta vastaa lukiopsykologi Niina Melkko. Tiedustelut tai hakemukset
kurssille sähköpostilla suoraan psykologille. Kts. tarkempi kuvaus ja hakuohjeet
www.tukiverkko.fi
74
Laajuus: puoli kurssia
Soveltava kurssi, arvostelu: suoritusmerkintä
9b Jännittäminen haltuun
Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää
jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallintakeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan
taitoja tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen
avulla.
Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa.
Kurssin opetuksesta vastaa lukiopsykologi Noora Lillia. Tiedustelut tai hakemukset
kurssille sähköpostilla suoraan psykologille. Kts. tarkempi kuvaus ja hakuohjeet
www.tukiverkko.fi
Laajuus: puoli kurssia
Soveltava kurssi, arvostelu: suoritusmerkintä
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
1. Tiedonhallinta (TVT1) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja)
Kurssilla opitaan käyttämään tietokoneita tehokkaasti laajempien tietomäärien muokkaamisessa ja käsittelyssä. Opitaan hankkimaan itsenäisesti tietoa tietotekniikkaa ja teknologiaa
hyväksi käyttäen. Kurssilla kommunikoidaan tietokoneen avulla tietoliikenneverkoissa ja
tutustutaan projektimuotoisen työskentelyn. Kurssin lopuksi tehdään itsenäinen
harjoitustyö
2. WWW-sivun tekeminen (TVT2) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja)
Kurssilla opitaan ymmärtämään www --sivujen rakenteita, tekemään sivuja itsenäisesti
HTML --kielellä ja editoria apuna käyttäen. Kurssilla tutustutaan JavaScripteihin ja
JavaAppletteihin, sekä opitaan hyödyntämään niitä omilla sivustoilla. Kurssi arvostellaan
itsenäisesti tehdyn www -sivun perusteella.
3. Ohjelmointi (TVT3) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja)
Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin perusteisiin. Opitaan hyödyntämään internetistä löytyviä
oppimateriaaleja, ohjeita ja ohjelmointikielten manuaaleja. Opitaan JavaScript -kielen
perusteet.
4. Kuvankäsittely (TVT4) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja)
Kurssilla opitaan kuvankäsittelyn perusteet. Opitaan hyödyntämään internetistä löytyviä
oppimateriaaleja, ohjeita ja tutoriaaleja. Opitaan käyttämään Gimp ohjelmaa,
digitaalikameraa ja skannaamaan.
5. Lukion kotisivujen ylläpito ja kehitys kurssi (TVT5) (www-sivujen tekeminen
kurssin tiedot tai vastaavat)
Kurssilla opitaan työskentelemään osana suurempaa projektia.
6. Tietotekniikan projektikurssi (TVT6) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan
opintoja)
75
Kurssilla opitaan projektin suunnittelua, projektin aikataulun hallintaa sekä
työskentelemään itsenäisesti projektissa.
7. Padi kurssi (TVT7) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja)
Kurssilla opitaan käyttämään padeja opiskelun apuvälineenä. Kurssin sisältöjä ovat:
Pilvipalvelimien käyttö.
Esitelmien teko ja diaohjelmat (esim. Prezi)
Esitysvideoiden teko ja erilaiset esitysohjelmat (esim. Explain everything)
Videoiden kuvaus ja editointi.
Miellekartta sovellukset
Sosiaalisten palveluiden käyttö ryhmätöissä.
Lisätyn todellisuuden käyttäminen ja tekeminen.
Muut padien sovellukset.
8. TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI A (TVT8) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan
opintoja)
Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta,
Tekstinkäsittely, Internet ja sähköposti sekä Esitysgrafiikka). Opitaan tietokoneen
peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä.
9. TIETOKONEEN PERUSKURSSI B (TVT9) (Suositellaan suorietttatettavaksi TVT8
jälkeen.)
Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Tietotekniikan perusteet,
Taulukkolaskenta, Langaton viestintä). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja
käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä.
Autokoulu
Autokoulu järjestetään ajokortin saamiseksi. Ajokorttikoulutus sisältää lakisääteiset
oppitunnit, joilla käsitellään liikennesääntöjä, auton toimintaa ja liikenneasennetta. Auton
hallintaa ja käytännön ajotaitoa harjoitellaan ajo-opetuksena eri olosuhteissa myös
pimeällä ja liukkaalla kelillä.
Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun opiskelija on saanut ajokortin ja hän on osallistunut
sen saamiseksi lakisääteisesti vaadittuun opetukseen joko autokoulussa tai opetusluvalla.
Esitä ajokorttisi kansliassa kurssimerkintää varten.
76
LUKIOON VALMISTAVA OPETUS (LUVA)
SUOMEN KIELI JA OPISKELUTAIDOT LUKION VAATIMALLE TASOLLE
Lukioon valmistavan koulutuksen opiskelijat muodostavat oman ohjausryhmän (LV14).
Heillä oma lukujärjestystarjotin, mutta opiskelijat voivat mahdollisuuksien mukaan valita
kursseja sekä Hatanpään lukion kurssitarjottimelta ja Tampereen kaupungin lukioiden
kurssitarjonnasta.
Opintojen rakenne
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen laajuus on 25 kurssia. Koulutuksen
oppimäärä tulee suorittaa yhdessä vuodessa. Perustellusta syystä sen voi jakaa kahdelle
peräkkäiselle
lukuvuodelle.
Koulutus
on
kuitenkin
suunniteltu
yhtenäiseksi
kokonaisuudeksi, jota ei sen vuoksi ole mahdollista suorittaa erillisinä kursseina eli
aineopintoina.
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako on seuraava:
Oppiaine ja aineryhmä
Äidinkieli ja kirjallisuus *
Muut kielet
Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot **
Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus ***
Opinto-ohjaus
Valinnaiset opinnot
Yhteensä
Pakolliset kurssit
10
3
2
2
2
6
25
* Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus
-oppimäärän mukaan.
** Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede
*** Historia ja yhteiskuntaoppi
Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana
on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen opintoja tai lukiokoulutuksen kursseja
opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Nämä opinnot
voivat sisältyä valinnaisiin opintoihin tai ne voidaan suorittaa lukiokoulutukseen
valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärän lisäksi.
Opinto-oppaassa edellä esitetyt lukion käytänteet, opiskelunohjauksen periaatteet ja esim.
opiskelijan terveydenhuoltoon ja erityiseen kuuluvat palvelut ovat myös luvalaisen
käytettävissä. Vieraskielisten oppijoiden on mahdollista saada lisäaikaa ja yksilöllistä
ohjausta tehtävien tekoon. Opiskelijaa osallistetaan korostamalla omaa vastuuta ja
aloitteellisuutta, mutta häntä tuetaan tarpeen mukaan.
Hatanpään lukio on pitkään ollut monikielinen ja -kulttuurinen oppilaitos. Koulun
toimintakulttuuri on kehittynyt suvaitsemaan ja hyödyntämään opiskelijoiden erilaisia
taustoja. Oppimiskäsitys perustuu siihen, että irrallisten tosiasiatietojen asemesta pyritään
kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja eri tiedonalojen vuorovaikutukseen.
77
Erityistä huomiota kiinnitetään oppimaan oppimiseen, sillä aloittavat opiskelijat
perehdytetään lukiokäytänteisiin, eri oppiaineille tyypilliseen lukemisen ja kirjoittamisen
tapaan, yksilöllisiin opiskelustrategioihin ja itsearviointiin. Opiskelijan lähin ohjaaja on
ryhmänohjaaja, jonka vastuulla on myös oman ohjausryhmän ryhmäytyminen
(tutustuminen, yhteishengen ja yhteisöllisyyden luominen ja kehittäminen).
Ryhmäyttämiselle tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia varsinkin ensimmäisen jakson
aikana mm. pitämällä tavallista enemmän ryhmänohjaajan tuokioita, järjestämällä
teemapäiviä ja muuta yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Nämä samat käytänteet koskevat
myös luvalaisia.
Hatanpään lukiossa on käytössä monipuoliset työtavat. Kaikki opetustilat on varustettu
nykyaikaisella opetusteknologialla. Kannettavat tietokoneet sekä tabletit ovat opiskelijoiden
käytettävissä, ja niitä myös hyödynnetään kaikissa oppiaineissa. Koulussa on oma kirjasto,
jonka kokoelmissa on otettu huomioon vieraskielisten opiskelijoiden tarpeet. Selkokielistä
kirjallisuutta on suhteellisen runsaasti, samoin äänikirjoja ja eri kulttuureja esittelevää
kirjallisuutta. Kirjastoon voi vetäytyä tekemään erilaisia kurssitöitä, ja monikielisten
opiskelijoiden käytettävissä on myös ryhmätyöhuone, jossa voi tehdä tehtäviä itsenäisesti
tai saada tukiopetusta.
Musiikki- ja musiikkiteatteripainotus mahdollistaa monipuolisen osallistumisen koulun
tapahtumiin. Lukuvuoden mittaan valmistuu monenlaisia esityksiä, joihin myös luvaopiskelijat voivat osallistua sekä tekijöinä että yleisönä. Konsertit, musikaaliesitykset,
väittelykilpailut, kestävän kehityksen teemapäivät ja monet yhteiskunnalliseen
vaikuttamiseen liittyvät tapahtumat ovat sellaisia yhteisiä tilaisuuksia, joihin myös luvaopiskelijat osallistuvat. Myös koulun vuotuisjuhlat, kuten itsenäisyys- ja kevätjuhlat
ylioppilaiden lakittamisineen kuuluvat lukioperinteisiin. Hatanpään lukio osallistuu moniin
kansainvälisiin projekteihin, esim. Comenius-projektiin, ja luva-opiskelijoilla on
mahdollisuus olla tässä toiminnassa mukana.
Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, 10 kurssia)
1. Kielen rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS1)
Kurssin tavoitteena on kartoittaa opiskelijan kielitaidon vahvuudet ja puutteet sekä
kerrata perusopetuksen suomen kielen oppimäärän keskeisiä sisältöjä. Vahvistetaan
kielen rakenteen ja lausetason hallintaa, jotta kirjoitustaito kehittyisi lukio-opintojen
vaatimalle tasolle. Harjoitellaan kirjallista ja suullista ilmaisua. Tehdään
omaelämäkerrallinen teksti, käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä lausetyyppien,
sanajärjestysten ja rektioiden harjoittelussa sekä tutkitaan puhe- ja kirjakielen eroja.
2. Tekstin rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS2)
Kurssilla vahvistetaan oppijan opiskeluteknisiä valmiuksia perehdyttämällä hänet
erityyppisten tekstilajien perusominaisuuksiin. Hän oppii erottamaan tekstin ydinasiat
esimerkiksi kiinnittämällä huomiota otsikoihin, kuviin, kappalejakoon, jäsentelyyn jne.
Hän oppii lukemaan tekstejä hyödyntämällä tiivistelmiä, tietolaatikoita ja muita
tekstikokonaisuuteen kuuluvia osia. Palautetaan mieleen erilajisten tekstien
78
rakentuminen ja keinot niiden rakentamiseen. Kirjoitetaan ja luetaan runsaasti erilaisia
tekstejä.
3. Eri tiedonalojen kieli (LVS3)
Kurssi voidaan suorittaa samanaikaisopetuksena jonkin muun aineen kanssa,
esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin tai biologian ja maantieteen kanssa. Kurssin
tavoitteena on, että opiskelija hallitsee eri oppiaineiden tekstikäytänteitä ja tuntee eri
oppiaineiden tyypillisiä tekstilajeja. Perehdytään eri tiedonalojen tyypillisiin käsitteisiin,
määritelmiin ja tekstilajeihin opiskelijalle merkityksellisten tekstien avulla.
Havainnollistetaan tietotekstien käsitesisältöjä omassa puheessa, esimerkiksi
raportoinnissa tai pienten esitysten pitämisessä. Harjoitellaan tietotekstien käsitteistön
ymmärtämistä ja aktiivista tuottamista esimerkiksi wikikirjoittamisen avulla.
4. Tekstejä kirjoittamaan (LVS4)
Kurssi suoritetaan integroituna maantiedon ja biologian opetukseen (LVLUMA2).
Biologian ja maantieteen oppisisällöt opiskellaan biologian ja maantieteen opettajan
johdolla. S2-tunneilla käsitteitä avataan tarkemmin. Lisäksi S2-opettaja ohjaa kurssiin
liittyviä kirjallisia tehtäviä ja suullisia esityksiä. Opiskelija kirjoittaa esimerkiksi
koevastauksia, esseitä ja käsitemäärittelyjä, harjoittelee lähteiden käyttöä ja tiedon
esittämistä visuaalisesti (esim. diagrammi ja taulukko). Kurssilla tuotetaan erilaisia
arkipäivän tekstejä, esimerkiksi blogiviestejä tai muita verkkotekstejä, mielipiteitä ja
sähköpostiviestejä. Harjaannutaan yhdessä kirjoittamiseen ja kirjoittamisen
prosessiluonteeseen (muokkaamiseen, palautteen saamiseen ja antamiseen) sekä
tarkastellaan omien ja toisten tekstien oikeakielisyyttä (alkukirjain, välimerkit,
kappalejako).
5. Kuunnellaan ja puhutaan 1 (LVS5)
Kurssilla kehitetään opiskelijan perusilmaisutaitoja. Harjoitellaan esimerkiksi suomen
kielen kuuntelemista ja puhumista ja tehdään havaintoja vuorovaikutustilanteista.
Tehdään ilmaisutaidon harjoituksia (pari- ja ryhmäharjoituksia) ja pidetään puhe
vapaasta aiheesta. Kiinnitetään huomiota puhekielen tilanteiseen vaihteluun ja
harjaannutaan reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Kiinnitetään läpäisevästi
huomiota ääntämiseen, lausepainoon ja puheen rytmiin. Käydään teatterissa tai
osallistutaan keskustelu- tai väittelytilaisuuteen.
6. Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri (LVS6)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja
kulttuuriin erilaisten tekstien ja oman työskentelyn avulla. Opiskellaan
kaunokirjallisuuden lajeja (romaani, novelli, runo, näytelmä). Tutustutaan erilaisiin
tekstilajeihin lukemalla kokonaisteoksia tai katkelmia. Opetellaan soveltuvin osin
käyttämään kirjallisuuden analysoinnin käsitteitä sekä erilaisia analyysikeinoja.
Kurssilla käydään vierailulla kaupunginkirjastossa tai teatterissa.
7. Maailmankirjallisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus (LVS7)
Kurssilla voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää samanaikaisopetusta muiden
aineiden kanssa, esim. eri kielten, musiikin, historian tai maantieteen kurssien kanssa.
Opiskelija tulee tietoiseksi kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja vahvistaa omaa
kulttuurista identiteettiään. Tehdään kirjallisuuteen liittyvä monimediainen esitys luetun
79
teoksen pohjalta ja tuotetaan omia fiktiivisiä tekstejä, joissa hyödynnetään kulttuurista
kirjoja. Käydään vierailulla kaupunginkirjastossa tai teatterissa.
8. Kuunnellaan ja puhutaan 2 (LVS8)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittyy yhteistyö- ja neuvottelutaidoissa sekä
tiedottavan ja vaikuttavan puhumisen taidoissa. Kiinnitetään huomiota siihen, mistä
tekijöistä asiapuhe koostuu eli miten puhetta jaksotellaan. Harjoitellaan tarkkaa
kuvailua, yksityiskohtaista kerrontaa ja käsitteiden määrittelyä kuultuna ja puhuttuna.
Opetellaan lukemaan median viestintää: puheen ymmärtämistä nopeassa
keskustelussa, jossa on läsnä monta puhujaa. Kurssilla voidaan käydä katsomassa
teatteriesitys, seurata luovan ilmaisun tunteja tai osallistua keskustelu- ja
väittelytilaisuuteen.
9. Digitaaliset tekstitaidot (LVS9)
Opiskelija tutustuu mediakulttuuriin osana omaa elämäänsä ja opettelee tuottamaan
mediatekstejä erilaisin välinein. Kiinnitetään huomiota sosiaalisessa mediassa
käytettyyn kieleen analysoinnin ja harjoittelun keinoin. Harjoitellaan verkkosivustojen
luotettavuuden vertailua ja arvioidaan verkkotekstejä. Kurssille sopii hyvin käynti
jossakin digitaalisen median pajassa, esim. Mediakoulussa, tai mediataitoihin
erikoistuneen opettajan vierailu koululla.
10. Mediakulttuuri (LVS10)
Kurssilla voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää samanaikaisopetusta muiden
aineiden kanssa, esim. historian ja yhteiskuntaopin kurssien kanssa. Opiskelija
tutustuu mediakulttuuriin yhteiskunnallisesta näkökulmasta pohtimalla eri medioiden
ilmaisukeinoja ja uutiskriteerejä ja erittelemällä vaikuttamaan pyrkivän viestinnän
osatekijöitä esimerkiksi mainonnassa. Hän pohtii sosiaalisen median merkitystä
yhteiskunnallisena ilmiönä. Perehdytään erityisesti eri alojen aikakauslehtiin ja
kiinnitetään
huomiota
kuvanlukutaitojen
kehittämiseen.
Vieraillaan
jossain
mediatalossa.
Muut kielet (vähintään 3 kurssia)
Muiden kielten opinnot voivat lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
muodostua yhden tai useamman kielen kursseista. Tampereen kaupunki koulutuksen
järjestäjänä tarjoaa kolme englannin kielen kurssia. Myös muita kieliopintoja voi tehdä
valitsemalla lukujärjestystarjottimesta vieraitten kielten kursseja. Opiskelijan oman
kielen voivat korvata kielten kursseja, jos oppisisällöt ovat soveltuvia.
Englanti
Opetuksen päätavoitteena on vahvistaa perusopetuksessa tai muualla saatua
englannin kielen taitoa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle
ja sen kulttuurille ominaisella tavalla sekä osaa arvioida kielitaitoaan suhteissa
tavoitteisiin. Opiskelija ymmärtää opiskeltavan kielen merkityksen oman tulevaisuuden
kannalta sekä sen merkityksen Suomelle ja kansainvälisesti.
Tavoitetasona on perusopetuksessa alkanut A-oppimäärä B1.1.
80
Opiskeluympäristö ja työtavat tukevat opiskelijan aikaisempiin kokemuksiin
pohjautuvaa tiedonrakentumista ja auttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Opiskeluympäristön tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää itselleen sopivia
työskentelymuotoja. Erilaisia apuvälineitä kuten digitaalisia sanakirjoja ja
lähdemateriaaleja voidaan käyttää tuntityöskentelyssä ja kokeissa. Kannustavaan
palautteeseen kiinnitetään erityistä huomiota kielen opiskelussa.
Arviointi
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön sekä monipuolisiin arviointimenetelmiin,
esimerkiksi kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin, suulliseen ilmaisuun tai muihin
näyttötapoihin. Oppimista tukevaa arviointia toteutetaan myös opiskelijan itsearvioinnin
ja vertaisarvioinnin sekä arviointi- ja kehityskeskustelujen avulla. Kokeissa tai
vastaavissa suositaan lähteiden ja apuvälineiden käyttöä. Kurssit arvioidaan asteikolla
suoritettu–hylätty.
Kurssit
Kielitaito osana opiskelua ja muita elämänalueita (LVKA1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tottuu lukion työtapoihin ja käytänteisiin sekä
tekee yhdessä opettajan kanssa kurssin alussa arvion omista lähtökohdistaan ja
erityisesti omista opiskelutaidoistaan. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteita puhe- ja
kirjoitusharjoitusten avulla. Kurssilla on tavoitteena oman esityksen tuottaminen ja
muokkaaminen myös vertaispalautetta hyödyntäen.
Arkipäivän tilanteet (LVKA2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija selviytyy erilaisista jokapäiväisistä
kielenkäyttötilanteista ja osaa tuottaa suullisesti kertomuksen, kuvauksen, ohjeen ja
perustellun mielipiteen. Kurssilla tehdään vuorovaikutus- ja asiointiharjoituksia
erilaisissa tilanteissa esim. ostoksilla, pankissa, postissa, lääkärissä sekä liikenne-,
majoitus- ja ateriapalveluita käytettäessä.
Mediat (LVKA3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee perustiedot medioista ja osaa käyttää
viestintävälineitä monipuolisesti sekä osaa etsiä tietoa erilaisista lähteistä. Kurssilla
vahvistetaan myös tieto- ja viestintäteknologian käyttöä esim. suppean tutkielman tai
projektin tai portfolion laatimisella aiheesta, joka liittyy yhteiskuntatietouteen tai
kulttuurintuntemukseen tai luonnontieteisiin.
Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot (2 kurssia)
1. Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa (LVLUMA1)
Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää lukion matematiikan oppimäärävalinnan
merkityksen (valitseeko pitkän vai lyhyen oppimäärän) luonnontieteiden opiskelun
kannalta sekä matemaattisen osaamisen merkityksen luonnontieteiden opiskelussa.
Kurssilla perehdytään suureyhtälöihin, energiavaroihin ja energiantuotantoon.
81
Kokeellisen työskentelyn avulla opiskelija ymmärtää käsitteiden keskeisen merkityksen
luonnontieteiden oppimisessa.
2. Biologiaa ja maantiedettä (LVLUMA2)
Kurssi suoritetaan integroituna S2-opetukseen (LVS4). Biologian ja maantieteen
oppisisällöt opiskellaan biologian ja maantieteen opettajan johdolla. Kurssin
arviointipohjana on oppilaiden portfoliot, joihin kerätään myös S2-tunneilla tuotetut
kirjalliset tehtävät ja esitykset.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy oppiaineiden keskeisiin ilmiöihin
(esimerkiksi luonto ja ekosysteemi, elämä ja evoluutio, yhteinen ympäristö). Tehdään
havainnollistavia retkiä lähiympäristöön, konkretisoidaan ilmiöitä ja käsitteitä erilaisten
havaintovälineiden avulla. Opetellaan käyttämään karttaa tiedon lähteenä. Tehdään
vertaileva tutkimus entisen ja nykyisen kotimaan luonnon- ja kulttuurimaantieteestä.
Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus (2 kurssia)
1. Historian perusteita (LVHY1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee historian ja kulttuurin peruskäsitteitä ja
ymmärtää nykyilmiöiden historiallista taustaa. Hän tutustuu Suomen, Euroopan ja
maailmanhistorian tärkeimpiin ilmiöihin, aikakausiin ja käännekohtiin. Opiskelija
perehtyy väestöhistoriaan ja muuttoliikkeiden historiaan kansainvälisesti ja Suomessa.
Kurssin kuluessa opiskelija tutustuu historialle ja kulttuurientuntemukselle tyypillisiin
tekstilajeihin ja osaa tuottaa niitä itse kirjallisesti ja suullisesti.
2. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuurit (LVHY2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan käsitteitä ja
toimintatapoja. Hän tuntee Suomen valtiollisen historian sekä yhteiskunta- ja
kulttuurihistorian keskeisiä ilmiöitä sekä oppii tuntemaan suomalaisen yhteiskunnan
moninaisuutta: eri kulttuuriryhmiä sekä historian ja nykypäivän yhteiskunnallisia
ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Hän tuntee kansainvälisten suhteiden verkostoja ja
Suomen roolia niissä. Opiskelija osaa tuottaa ja tulkita yhteiskuntahistorialle ja
yhteiskuntaopille tyypillisiä tekstilajeja ja muita esittämistapoja (kuva, tilasto, media,
audiovisuaalinen aineisto). Yhteiskunnallisen käsitteistön ja sanaston aktiivista käyttöä
harjoitellaan monipuolisten tehtävien yhteydessä. Tieto- ja viestintäteknisiä taitojen
avulla opiskelija harjaantuu löytämään viranomaisten ja median tuottamaa tietoa
yhteiskunnasta.
Opinto-ohjaus (2 kurssia)
Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijan opiskelua lukiokoulutukseen valmistavan
koulutuksen kaikissa vaiheissa. Opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja,
aineenopettajat sekä erityinen tuki. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan
opintojaan ja tekemään omien tavoitteidensa mukaisia lukiokoulutusta koskevia
valintoja ja ratkaisuja.
Opiskeluympäristö ja työtavat
82
Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aikaisemmin hankittu osaaminen ja
henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot opiskelijoille
merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opiskelijoita ohjataan yksilöllisten
tarpeiden mukaan.
Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja oppimistavoitteiden
suuntaisesta toiminnasta. Ohjaustilanteissa kannustetaan opiskelijoita pohtimaan
yhdessä opintoihin liittyviä asioita sekä tuomaan omia näkemyksiä ja kokemuksia
yhteiseen keskusteluun.
Kurssit
Opinto-ohjauksen kurssit etenevät ja toteutetaan osin rinnakkain lukuvuoden kuluessa.
Henkilökohtaisessa ohjauksessa opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja keskustelevat
opiskelijan kanssa opiskelijan opinnoista, koulutusvalinnoista sekä ammatti- ja
uratoiveista. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opintojen tavoitteet asetetaan yhdessä
opiskelijan kanssa aikaisempien opintojen ja muutoin hankitun osaamisen pohjalta.
Opinto-ohjaus 1 (LVOP1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja
erityisesti
lukiokoulutukseen
tutustumalla
opiskeluun
kurssimuotoisessa
lukiokoulutuksessa ja oppii laatimaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sekä
seuraamaan ja arvioimaan sen toteutumista.
Opinto-ohjaus 2 (LVOP2)
Kurssilla opiskelija oppii arvioimaan omia oppimistapojaan. Opiskelijaa ohjataan
tiedostamaan ja kokeilemaan myös muita oppimistapoja, joita hän voi hyödyntää
opiskelussa. Opiskelija saa ohjauksen avulla välineitä tiedon hankkimiseen ja
tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin Opiskelija tottuu työskentelemään
itsenäisesti mutta myös yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa. Henkilökohtaisessa
ohjauksessa arvioidaan opiskelijan opiskelutaitojen kehittämistarpeita. Opiskelijan
kanssa käydään läpi opiskeluun ja oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.
Valinnaiset opinnot
Lisäksi valinnaisina opintoina tarjotaan perusopetuksen korottavia kursseja sekä
lukiokursseja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.
1. Matematiikan perusvalmiuksien kertauskurssi (LVVA1/LUMA3 kaupunkikohtainen
kurssi)
Tavoitteena on vahvistaa aiemmin hankittuja perustaitoja matematiikassa mm.
seuraavien sisältöjen avulla polynomit, prosenttilaskut, yhtälöt ja Pythagoraan lause,
trigonometriset funktiot, tasokuvioista kolmio ja nelikulmio ja niiden ominaisuudet. Myös
tilastojen tulkintaan perehdytään.
83
LVVA2/MU2 Kotimaani musiikki
Kurssin tavoitteena on tutustua sekä suomalaiseen että mahdollisesti opiskelijan oman
alkuperäisen kotimaan musiikkikulttuuriin soittaen ja laulaen, kuunnellen ja
keskustellen.
Kurssilla
käytetään
myös
muita
luovia
työtapoja,
esim.
draamaharjoituksia aiheisiin liittyen ja hyödynnetään iPad-työskentelyä. Kurssilla
pyritään käymään jossakin elävän musiikin tapahtumassa. Kurssilla tutustutaan ja
soitetaan/lauletaan opiskelijoiden omien alkuperäisten kotimaiden musiikkikulttuureihin
liittyvää musiikkia ryhmän toiveiden mukaan. Perehdytään joihinkin musiikin eri
genreihin ja käsitteisiin (esim. populaarimusiikki, etnomusiikki, taidemusiikki).
84
LUKUVUODEN 2014-2015 KALENTERI
1. JAKSO 6.8. – 26.9.2014
KE 6.8.
TO 7.8.
PE 8.8.
uudet opiskelijat klo 9, muut klo 10
rotovi klo 10.30-13
uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy
lukuvuoden aloituskirkko ja uskonnoton tilaisuus klo
10.30-11.10
LA 9.8.
SU 10.8.
MA 11.8.
5. jakson uusintakokeet klo 16-18.30
TI 12.8.
KE 13.8.
rotovi (opiskelijailm. ym.)
TO 14.8.
PE 15.8.
Viikinsaari-retki: ykköset + LUVA + tutorit + ROt + opo
LA 16.8.
SU 17.8.
MA 18.8.
14-ryhmien vanhempainilta klo
18
TI 19.8.
KE 20.8.
TO 21.8.
PE 22.8.
LA 23.8.
SU 24.8.
MA 25.8.
TI 26.8.
KE 27.8.
rotovi, YO-info klo 12
TO 28.8.
MUTE-leiri uusille Ensilässä klo 12-
PE 29.8.
MUTE-leiri Ensilässä klo 12 asti
LA 30.8.
LI5+BI1 Seitsemisen kansallispuistossa
SU 31.8.
MA 1.9.
85
TI 2.9.
KE 3.9.
EN preliminääri
TO 4.9.
MAB ja RUB preliminääri
srk:n päivänavaus klo 8.15
KE preliminääri
PE 5.9.
LA 6.9.
SU 7.9.
MA 8.9.
YO-kuullunymmärtäminen: vieras kieli, pitkä oppimäärä
TI 9.9.
YO-kuullunymmärtäminen: toinen kotimainen kieli, Ataso ja B-taso
KE 10.9.
YO-kuullunymmärtäminen: vieras kieli, lyhyt oppimäärä
TO 11.9.
srk:n päivänavaus klo 8.15
rotovi
YO: äidinkielen tekstitaidon koe
PE 12.9.
LA 13.9.
SU 14.9.
MA 15.9.
YO: UE, ET, YH, KE, GE, TE
TI 16.9.
KE 17.9.
YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä
TO 18.9.
päättöviikko: koodin 1 työskentely
( ja koodin 8 työskentely)
YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä
oppimäärä
päättöviikko: koodin 2 työskentely
PE 19.9.
LA 20.9.
SU 21.9.
MA 22.9.
TI 23.9.
KE 24.9.
TO 25.9.
PE 26.9.
YO: äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe
päättöviikko, koodin 3 työskentely
päättöviikko, koodin 4 työskentely
YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
päättöviikko, koodin 5 työskentely
päättöviikko, koodin 6 työskentely
YO: PS, FI, HI, FY, BI
päättöviikko, koodin 7 työskentely
LA 27.9.
SU 28.9.
86
2. JAKSO 29.9.-25.11.
MA 29.9.
YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä
TI 30.9.
autoton päivä
KE 1.10.
rotovi
TO 2.10.
kokeidenpalautus
HI ja YH Helsingin-retki
ilmoittautuminen uusintaan
päättyy
PE 3.10.
LA 4.10.
SU 5.10.
Erasmus Puolassa 5. – 11.10.
MA 6.10.
TI 7.10.
1. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kurssit
KE 8.10.
TO 9.10.
srk:n päivänavaus klo 8.15
2. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 5-8 kurssit
PE 10.10.
MA 13.10. – SU 19.10. S Y Y S L O M A
MA 20.10.
Nordplus Tanskassa vk 43
TI 21.10.
KE 22.10.
rotovi
TO 23.10.
srk:n päivänavaus klo 8.15
PE 24.10.
taksvärkki
LA 25.10.
SU 26.10.
MA 27.10.
valokuvaus
TI 28.10.
valokuvaus
KE 29.10.
TO 30.10.
srk:n päivänavaus klo 8.15
PE 31.10.
ylioppilaskokelaiden kurssit kunnossa
LA 1.11.
SU 2.11.
MA 3.11.
Kiina-projektin matka 3.-13.11.14
vanhempainilta 11G ja 1287
ryhmille klo 18
TI 4.11.
KE 5.11.
rotovi
TO 6.11.
PE 7.11.
etäopetuspäivä
kaupungin lukioiden opettajien
koulutuspäivä
LA 8.11.
SU 9.11.
MA 10.11.
väittelykisan karsinnat välituntisin
TI 11.11.
KE 12.11.
TO 13.11.
srk:n päivänavaus klo 8.15
Kiina-projektin matka 3.-13.11.14
PE 14.11.
LA 15.11.
koulupäivä: avoimet ovet
väittelykisan finaali klo 12.05-13
SU 16.11.
MA 17.11.
päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8
työskentely)
TI 18.11.
päättöviikko: koodin 2 työskentely
KE 19.11.
päättöviikko: koodin 3 työskentely
TO 20.11.
päättöviikko: koodin 4 työskentely
PE 21.11.
päättöviikko: koodin 5 työskentely
LA 22.11.
SU 23.11.
MA 24.11.
päättöviikko: koodin 6 työskentely
TI 25.11.
päättöviikko: koodin 7 työskentely
3. JAKSO 26.11.2014 – 2.2.2015
KE 26.11.
rotovi
TO 27.11.
PE 28.11.
ilmoittautuminen
uusintakokeisiin päättyy klo 13
kokeidenpalautus
LA 29.11.
SU 30.11.
88
MA 1.12.
1. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kurssit
TI 2.12.
Studia -messut (abit)
KE 3.12.
2. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 5-8 kurssit
TO 4.12.
srk:n päivänavaus klo 8.15
PE 5.12.
Itsenäisyysjuhla klo 12
LA 6.12.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ
Joulutoria 5.-14.12.?
SU 7.12.
Erasmus Ranskassa 7.-13.12.
MA 8.12.
TI 9.12.
KE 10.12.
TO 11.12.
PE 12.12.
Lucia-kulkue
LA 13.12.
SU 14.12.
Joulutoria 5-14.12.?
MA 15.12.
TI 16.12.
KE 17.12.
TO 18.12.
PE 19.12.
joulujuhla klo 8.30
LA 20.12. – TI 6.1.2015 J O U L U L O M A
KE 7.1.
TO 8.1.
rotovi
PE 9.1.
LA 10.1.
SU 11.1.
MA 12.1.
lukion esittelyilta klo 18.30
TI 13.1.
KE 14.1.
puheviestintätaitojen koe
TO 15.1.
puheviestintätaitojen koe
89
PE 16.1.
LA 17.1.
SU 18.1.
13-vuositason vanhempainilta klo
18
MA 19.1.
TI 20.1.
YO-info klo 12
KE 21.1.
rotovi
TO 22.1.
äidinkielen tekstitaidon preliminääri klo 8–14
PE 23.1.
päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8
työskentely)
LA 24.1.
SU 25.1.
MA 26.1.
päättöviikko: koodin 2 työskentely
TI 27.1.
päättöviikko: koodin 3 työskentely
KE 28.1.
päättöviikko: koodin 4 työskentely
TO 29.1.
päättöviikko: koodin 5 työskentely
FY preliminääri
päättöviikko: koodin 6 työskentely
PE 30.1.
LA 31.1.
SU 1.2.
MA 2.2.
päättöviikko: koodin 7 työskentely
4. JAKSO 3.2. – 2.4.
TI 3.2.
matematiikan preliminääri
KE 4.2.
TO 5.2.
rotovi
KE preliminääri
YO: äidinkieli, tekstitaidon koe
PE 6.2.
kokeidenpalautus
LA 7.2.
SU 8.2.
MA 9.2.
YO-kuullunymmärtämiskoe: toinen kotimainen kieli,
pitkä ja keskipitkä oppimäärä
TI 10.2.
YO-kuullunymmärtämiskoe: vieras kieli, pitkä oppimäärä
90
ilmoittautuminen
uusintakokeisiin päättyy
KE 11.2.
YO-kuullunymmärtämiskoe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä
TO 12.2.
penkkarit
PE 13.2.
Vanhat tanssit
112-teemapäivä
LA 14.2.
SU 15.2.
MA 16.2.
Åren talviretkikurssi 15.-19.(20.)2.
uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kokeet
TI 17.2.
14-vuositason vanhempainilta
KE 18.2.
uusintakoe klo 16-18.30: koodien 5-8 kokeet
TO 19.2.
Oman äidinkielen päivä
PE 20.2.
MA 23.2. – SU 1.3. T A L V I L O M A
MA 2.3.
äidinkielen esseekokeen preliminääri klo 8–14
TI 3.3.
KE 4.3.
rotovi
TO 5.3.
PE 6.3.
LA 7.3.
SU 8.3.
MA 9.3.
YO: äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe
TI 10.3.
KE 11.3.
YO: PS, FI, HI, FY, BI
Jatko-opintoiltapäivä (kakkoset)
TO 12.3.
PE 13.3.
YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä
LA 14.3.
SU 15.3.
MA 16.3.
YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä
oppimäärä
TI 17.3.
KE 18.3.
YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
TO 19.3.
91
Nordplus Tampereella vk 11
PE 20.3.
YO: UE, ET, YH, KE. GE, TE
LA 21.3.
SU 22.3.
MA 23.3.
YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä
TI 24.3.
KE 25.3.
päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8
työskentely)
TO 26.3.
päättöviikko: koodin 2 työskentely
PE 27.3.
päättöviikko: koodin 3 työskentely
LA 28.3.
SU 29.3.
MA 30.3.
päättöviikko: koodin 4 työskentely
TI 31.3.
päättöviikko: koodin 5 työskentely
KE 1.4.
päättöviikko: koodin 6 työskentely
TO 2.4.
päättöviikko: koodin 7 työskentely
PE 3.4.
PITKÄPERJANTAI
musikaaliharjoituspäivä
LA 4.4.
SU 5.4.
I PÄÄSIÄISPÄIVÄ
MA 6.4.
II PÄÄSIÄISPÄIVÄ
5. JAKSO 7.4. – 30.5.
TI 7.4.
KE 8.4.
TO 9.4.
rotovi
kokeidenpalautus
musikaaliharjoitukset klo 13uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kokeet
PE 10.4.
uusintakoe klo 14.30-17: koodien 5-8 kokeet
ilmoittautuminen
uusintakokeisiin päättyy klo 13
LA 11.4.
musikaaliharjoitukset
SU 12.4.
Erasmus Suomessa 12.-18.4.
musikaaliharjoitukset
musikaalin ensi-ilta klo 18
musikaalin iltaesitys klo 18
MA 13.4.
musikaali klo 10 ja 12.15
TI 14.4.
musikaali klo 10 ja 12.15
92
KE 15.4.
TO 16.4.
PE 17.4.
LA 18.4.
SU 19.4.
MA 20.4.
TI 21.4.
KE 22,4,
TO 23.4.
PE 24.4.
LA 25.4.
SU 26.4.
MA 27.4.
Veteraanipäivän tilaisuus
TI 28.4.
KE 29.4.
rotovi
TO 30.4.
ylioppilaskokelaiden kurssit kunnossa
PE 1.5.
VAPUNPÄIVÄ
LA 2.5.
SU 3.5.
MA 4.5.
TI 5.5.
KE 6.5.
TO 7.5.
PE 8.5.
LA 9.5.
SU 10.5.
MA 11.5.
TI 12.5.
KE 13.5.
93
TO 14.5.
HELATORSTAI
PE 15.5.
vapaapäivä, koska lauantai 15.11. oli koulupäivä
LA 16.5.
SU 17.5.
MA 18.5.
TI 19.5.
päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8
työskentely
KE 20.5.
päättöviikko: koodin 2 työskentely
TO 21.5.
päättöviikko: koodin 3 työskentely
PE 22.5.
päättöviikko: koodin 4 työskentely
LA 23.5.
SU 24.5.
MA 25.5.
päättöviikko: koodin 5 työskentely
TI 26.5.
päättöviikko: koodin 6 työskentely
KE 27.5.
päättöviikko: koodin 7 työskentely
TO 28.5.
kevätretkipäivä
PE 29.5.
rotovi + kokeenpalautukset
LA 30.5.
KEVÄTJUHLA KLO 10
KÄYTETTÄVÄT OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014–2015
Painetun kirjan tilalla on mahdollista käyttää saman oppikirjan digiversiota ja omaa laitetta.
ÄIDINKIELI
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 8
kurssi 9
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 1: Tehtäviä (OTAVA)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 2: Tehtäviä (OTAVA)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 3: Tehtäviä (OTAVA)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 4: Tehtäviä
(OTAVA)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 5: Tehtäviä
(OTAVA)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 6: Tehtäviä
(OTAVA)
(ei oppikirjaa)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 8: Tehtäviä
(OTAVA)
Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 9: Tehtäviä
(OTAVA)
94
SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ
kurssit 1 ja 2
Kipinä – Suomea lukioon 1–2 (FINN LECTURA)
kurssit 3 ja 4
Kipinä – Suomea lukioon 3–4 (FINN LECTURA)
kurssit 5 ja 6
Kipinä – Suomea lukioon 5–6 (FINN LECTURA)
kurssit 8 ja 9
(ei oppikirjaa)
ENGLANTI A1
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 8
kurssi 12
Open Road Course 1 (OTAVA)
Open Road Course 2
Open Road Course 3
Open Road Course 4
Open Road Course 5
Open Road Course 6
Open Road Course 7
Open Road Course 8
Abi englanti (OTAVA)
RUOTSI B1
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 9
Magnet kurs 1 (SANOMAPRO)
Magnet kurs 2
Magnet kurs 3
Magnet kurs 4
Magnet kurs 5
Galleri 6 (OTAVA)
Galleri 7
Abi ruotsi (OTAVA)
SAKSA A1
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssit 7-9
Genau 1 (WSOY)
Genau 2
Genau 3
Genau 4
Genau 5
Genau 6
Genau 7-8
SAKSA B2 (yläkoulussa aloittaneet)
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 9 (abikurssi)
Gute Idee 1 (WSOY)
Gute Idee 2
Gute Idee 3
Gute Idee 4
Gute Idee 5
Gute Idee 7-8
Gute Idee 7-8
SAKSA B3 (lukiossa aloittavat)
kurssi 1
Super gut 1 (WSOY)
95
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 8
kurssi 11 (abikurssi)
Super gut 2
Gute Idee 1 (WSOY)
Gute Idee 2
Gute Idee 3
Gute Idee 4
Gute Idee 5
ABI SAKSA (OTAVA)
ABI SAKSA (OTAVA)
RANSKA B2 (yläkoulussa aloittaneet)
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
Escalier 2 (SANOMAPRO)
Escalier 2
Escalier 3
Escalier 3
RANSKA B3 (lukiossa aloittavat)
kurssit 1-2
kurssit 3-4
kurssi 5-6
Escalier 1 (SANOMAPRO
Escalier 2
Escalier 3
)
ESPANJA B3 (lukiossa aloittavat)
Kurssit 1-4
Kurssit 5-8
LYHYT MATEMATIIKKA
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 8
kurssi 9
kurssi 10
PITKÄ MATEMATIIKKA
kurssi 0
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 8
Acción! 1 (SANOMAPRO) tekstikirja ja harjoituskirja
Acción! 2 tekstiikirja ja harjoituskirja
Lyhyt matikka, Lausekkeet ja yhtälöt (WSOY)
Lyhyt matikka, Geometria
Lyhyt matikka, Matemaattisia malleja I
Lyhyt matikka, Matemaattinen analyysi
Lyhyt matikka, Tilastot ja todennäköisyys
Lyhyt matikka, Matemaattisia malleja II
Summa 7, Talousmatematiikka (EDITA)
Sigma, Matemaattisia malleja III (TAMMI)
Summa Kertauskirja (EDITA)
Summa Kertauskirja (EDITA)
MAOL-taulukot (OTAVA)
Matematiikan linkki (OTAVA)
Pitkä matematiikka, Funktiot ja yhtälöt 1 (WSOY)
Pitkä matematiikka, Polynomifunktiot
Pitkä matematiikka, Geometria
Pitkä matematiikka, Analyyttinen geometria
Pitkä matematiikka, Vektorit
Pitkä matematiikka, Todennäköisyys ja tilastot
Pitkä matematiikka, Derivaatta
Pitkä matematiikka, Juuri- ja logaritmifunktiot
96
kurssi 9
kurssi 10
kurssi 11
kurssi 12
kurssi 13
kurssi 14
kurssi 15
Pitkä matematiikka, Trigonometriset funktiot ja lukujonot
Pitkä matematiikka, Lukujonot ja sarjat
Lukion calculus 6: Lukuteoria ja logiikka (OTAVA)
Lukion calculus 7: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
Lukion calculus 8: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
Pyramidi kertauskirja (TAMMI)
Summa 7, Talousmatematiikka (EDITA)
MAOL taulukot matematiikka-fysiikka-kemia (OTAVA)
BIOLOGIA
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 10
BIOS (SanomaPro) digikirja tai paperiversio
BIOS 1 Eliömaailma
BIOS 2 Solu ja perinnöllisyys
BIOS 3 Ympäristöekologia
BIOS 4 Ihmisen biologia
BIOS 5 Bioteknologia
Ihmisen fysiologia ja anatomia ( Sand, Sjaastad, Haug)
MAANTIEDE
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
GEOS (SanomaPro) digikirja tai paperiversio
GEOS 1 Sininen planeetta + tehtäväkirja
GEOS 2 Yhteinen maailma + tehtäväkirja
GEOS 3 Riskien maailma
GEOS 4 Aluetutkimus
GEOS 5 Kertauskirja
FYSIIKKA
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
kurssi 8
kurssi 10
kurssi 15
Physica 1: Fysiikka luonnontieteenä (WSOY)
Physica 2: Lämpö
Physica 3: Aallot
Physica 4: Liikkeen lait
Physica 5: Pyöriminen ja gravitaatio
Physica 6: Sähkö
Physica 7: Sähkömagnetismi
Physica 8: Aine ja säteily
Physica 9: Kertaus
Lukion sähkö ja elektroniikka (WSOY)
KEMIA
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
Mooli 1: Ihmisen ja elinympäristön kemia, uusin painos (Otava)
MAOL-taulukot
Mooli 2: Kemian mikromaailma (Otava)
Mooli 3: Reaktiot ja energia (Otava)
Mooli 4: Metallit ja materiaalit (Otava)
Mooli 5: Reaktiot ja tasapaino (Otava)
USKONTO
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
Portti: lukion uskonto 1 (OTAVA)
Portti: lukion uskonto 2 kurssi ( OTAVA)
Portti: lukion uskonto 3 (OTAVA)
Portti: lukion uskonto 4 ( OTAVA )
Uusi Arkki 5 Uskonto Suomessa (EDITA)
97
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
kurssi 1
Dialogi: Hyvästä elämästä
kurssi 2
Dialogi: Tiedosta ja maailmankuvasta
kurssi 3
Dialogi: Yksilöstä ja yhteisöstä
FILOSOFIA
kurssit 1, 2,3 ja 4
Filosofian haasteet -sarja (ATENA)
PSYKOLOGIA
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
Mielen maailma 1 (uud.), Psykologian perusteet (WSOY)
Mielen maailma 2 (uud.), Kehityspsykologia (WSOY)
Mielen maailma 3, Ihminen ja tieto (WSOY)
Mielen maailma 4, Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu (WSOY)
Mielen maailma 5, Persoonallisuus ja mielenterveys (WSOY)
Sosiaalipsykologia (WSOY)
HISTORIA
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 5
kurssi 6
kurssi 7
Forum 1, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (OTAVA)
Forum 2, Eurooppalainen ihminen (OTAVA)
Forum 3, Kansainväliset suhteet (OTAVA)
Forum 4, Suomen historian käännekohtia (OTAVA)
Forum 5, Suomen historian vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (OTAVA)
Forum 6, Kulttuurien kohtaaminen (OTAVA)
Forum 1- 4 (OTAVA), Abi-Historia (OTAVA)
YHTEISKUNTAOPPI
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
kurssi 4
kurssi 6
kurssi 7
Forum – Uusi Yhteiskuntatieto (OTAVA), myös digikirja saatavilla
Forum - Uusi Taloustieto (OTAVA), myös digikirja saatavilla
Kansalainen ja oikeus (EDITA)
Forum – Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (OTAVA)
Jokaisen oikeustieto (WSOY)
Abi- Yhteiskuntaoppi (OTAVA)
MUSIIKKI
kurssit 1
Lukion Musa Intro * (yleis- ja musalinja)
TERVEYSTIETO
kurssi 1
kurssi 2
kurssi 3
Terve! 1 (Sanomapro)
Terve! 2 (Sanomapro)
Terve! 3 (Sanomapro)
OPINTO-OHJAUS
kurssi 1
Lukiosuunta (WSOY), suositeltava, ei pakollinen /
Futurix (OTAVA), suositeltava, ei pakollinen
98
Tähän lisätään jaksottaiset tarjottimet vaakasuorina sivuina
Sekä LUVA-tarjotin omana sivunaan
99
LUKUJÄRJESTYKSET
1. JAKSO
MAANANTAI TIISTAI
KESKIVIIKKO TORSTAI
PERJANTAI
8
1
7
7
1
6
2
5
4
2
3
4
3
5
4
5
6
2
6
3
7
8
1
8
1.tunti
2.tunti
3.tunti
4.tunti
5.tunti
2. JAKSO
MAANANTAI TIISTAI
KESKIVIIKKO TORSTAI
PERJANTAI
8
1
7
7
1
6
2
5
4
2
3
4
3
5
4
5
6
2
6
3
7
8
1
8
1.tunti
2.tunti
3.tunti
4.tunti
5.tunti
3. JAKSO
MAANANTAI TIISTAI
KESKIVIIKKO TORSTAI
PERJANTAI
8
1
7
7
1
6
2
5
4
2
3
4
3
5
4
5
6
2
6
3
7
8
1
8
1.tunti
2.tunti
3.tunti
4.tunti
5.tunti
100
4. JAKSO
MAANANTAI TIISTAI
KESKIVIIKKO TORSTAI
PERJANTAI
8
1
7
7
1
6
2
5
4
2
3
4
3
5
4
5
6
2
6
3
7
8
1
8
1.tunti
2.tunti
3.tunti
4.tunti
5.tunti
5. JAKSO
MAANANTAI TIISTAI
KESKIVIIKKO TORSTAI
PERJANTAI
8
1
7
7
1
6
2
5
4
2
3
4
3
5
4
5
6
2
6
3
7
8
1
8
1.tunti
2.tunti
3.tunti
4.tunti
5.tunti
101