Lue jutun sähköinen pdf

Transcription

Lue jutun sähköinen pdf
Elina Saarinen
Y
mpäristöministeriön luonnos valtioneuvoston asetukseksi kaatopaikoista
on tulossa lausunnoille joulukuussa.
Ylitarkastaja Ari Seppänen referoi luonnosta
jo valtakunnallisilla jätteen hyötykäyttöpäivillä
Lappeenrannassa marraskuun puolivälissä.
Asetuksen työstämiskiireestä kertoo, että
painetuissa ohjelmissa Seppäsen esityksen
otsikkona oli vielä Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, mutta itse esityksen kalvoissa
otsikoksi oli merkitty kaatopaikkakielto orgaanisille jätteille.
Kymmenen prosentin
raja-arvo
Seppänen kertoi, että uuteen kaatopaikkaasetukseen on tulossa säännös, joka rajoittaisi
orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen
jätteen kaatopaikalle vuodesta 2016 alkaen
metaanipäästöjen ja ympäristökuormituksen
vähentämiseksi. Kielto koskisi jätteitä, joiden
orgaanisen aineksen pitoisuus ylittäisi rajaarvon 10 prosenttia.
Pitoisuus määriteltäisiin orgaanisen hiilen
kokonaispitoisuudesta (TOC) tai hehkutushäviöstä (LOI).
”Tämä olisi siis joko-tai, ei sekä-että”, Seppänen tarkensi.
Jäte olisi testattava kuten nykyisin. Näytteenotossa käytettäisiin kuormakohtaista satunnaistutkimusta. Vielä hyötykäyttöpäivien
kalvoissa Seppäsellä luki myös, että aistinva-
Orgaanisten jätteiden
kaatopaikkakielto käännyttää
rejektitkin portilta
Ympäristöministeriön valmistelema uusi asetus käännyttää
vuonna 2016 kaatopaikan portilta puolitoista miljoonaa tonnia
sellaista jätettä, jota sinne vielä nykyisin loppusijoitetaan.
rainen arviointi kelpaisi.
”Näitä raja-arvoja sovellettaisiin kaikkeen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaan
Elina Saarinen
Kaksi tärkeintä jätelakiin liittyvää asetusta ovat juuri lähdössä lausuntokierrokselle.
Jätelakiseminaarin osanottajat kuulivat marraskuun alussa myös, että ensi toukokuuhun mennessä on
tulossa uusi opas elinkaariarvioinnista sekä materiaalitehokkuudesta ympäristölupaprosesseissa.
4 jätteeseen, oli se sitten tuotantojätettä, tuhkaa
tai pölyä, ellei ole kyseessä poikkeustapaus.”
Kaatopaikkakielto koskisi uudessa asetuksessa hyvin suurta osaa vielä nykyisin kaatopaikalle menevistä jätteistä. Seppänen laskee, että
tällaista biohajoavaa, orgaanista aineista loppusijoitettiin vuonna 2009 yhteensä 1,6 miljoonaa
tonnia, josta yhdyskuntajätettä oli 800 000 tonnia ja saman verran oli tuotantojätteitä.
”Kun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto
tulee, vaihtoehdoiksi nousevat esimerkiksi
biolaitoskäsittely tai jätteenpoltto”, Seppänen
tiivisti.
Suuria jätevirtoja, joiden kaatopaikkamatkan
tuleva kaatopaikka-asetus katkaisee, ovat kotitaloudessa syntyvät sekalaiset jätteet, lietteet
sekä eläin- ja kasvijätteet. Kielto ulottuu pieniin
jätevirtoihin kuten sekalaiseen puu-, muovi- ja
kumijätteeseen, metsäteollisuuden orgaanisiin
jätteisiin ja jopa tekstiilijätteisiin.
Haastavaksi jätehuoltoalalla muodostuu varmasti se, että uuden kiellon myötä myös yhdyskuntajätteen käsittelyn rejekti, rakennusjätteet
ja niiden käsittelyrejektit sekä auto- ja sähkölaiteromun käsittelyn rejekti täytyy hyödyntää
jossain, sillä niiden orgaanisen jätteen pitoisuudet todennäköisesti ylittävät uudet raja-arvot,
eikä niitä sitten enää voi sijoittaa tavanomaisen
jätteen kaatopaikalle.
Kaatopaikkakieltoa ei kuitenkaan sovellettaisi esimerkiksi kaivannaisjätteisiin, energiantuotannossa ja jätteenpoltossa syntyviin lento- ja
Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8
Kaatopaikalle hyväksyttävät jätteet
näyttävät tulevaisuudessa hyvin erilaisilta
kuin nykyisin. Esimerkiksi tekstiilijätteet
sisältävät niin paljon orgaanista ainesta,
ettei niitä voi sijoittaa kaatopaikalle
enää vuonna 2016.
pohjatuhkiin, metsäteollisuuden soodasakkaan,
kalkkikiveen tai meesajätteeseen eikä erilleen
muista jätteistä sijoitettaviin pilaantuneisiin
maihin tai ruoppausjätteisiin. Myös eläinsivutuote voitaisiin sijoittaa kaatopaikalle terveysvaaran takia poikkeustilanteissa.
Seppäsen mukaan lupaviranomainen voisi
myöntää erityisestä syystä poikkeuksen yleiskiellosta siksi aikaa, kunnes korvaavaa käsittelykapasiteettia etsitään. Poikkeus voisi kuitenkin
jatkua korkeintaan vuoden ajan.
Kaatopaikoista
rakennekerrosvuoria?
Seppänen totesi, ettei kaatopaikkakiellolla haluta estää sitä, että jätteitä hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa. Esimerkiksi muovi- ja kumi-
Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8
rouhetta voisi jatkossakin käyttää kaatopaikan
rakennekerroksissa.
Ympäristöministeriö harkitsee paraikaa, olisiko yleiseen jäteasetukseen tarvetta lisätä säännös, joka rajoittaisi biohajoavan jätteen maanrakennuskäyttöä, jottei orgaanisten jätteiden
kaatopaikkakieltoa kierrettäisi dumppaamalla
biohajoavia jätteitä maanrakennuskohteisiin.
Luonnosehdotuksen oli saanut nähtäväkseen
etukäteen myös hyötykäyttöpäivillä kommenttipuheenvuoron esittäjäksi pyydetty Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kari
Martikainen. Hän piti asetusta periaatteessa
hyvänä, mutta löysi siitä paljon huolestuttavia
elementtejä.
Kaatopaikalle kelpaavaa materiaalia on tulevaisuudessa vähän, mutta vain rakennekäyttöön
kelpaavaa tavaraa paljon. Martikainen epäili,
että kieltoa kierretään käyttämällä orgaanista
jätettä rakennekerroksissa. Näin kaatopaikat
täyttyisivät lähinnä toisiaan peittävistä rakennekerroksista.
”Sairaalasta amputoituja pikkuvarpaita peittää
monta autonrenkaista tehtyä rakennekerrosta”,
Martikainen kärjisti ja jatkoi:
”Minusta haitta-aineita sisältävät materiaalit
olisi parempi sijoittaa kaatopaikoille kuin kylvää ympäri kyliä teiden maarakenteisiin. Kuka
uskaltaa ottaa ikuisen vastuun näiden materiaalien hyötykäytöstä? Kääntyvätkö rejektivirrat ja
vastuut sitten kuitenkin kunnille perälautamallin mukaisesti?” Martikainen kyseli.
”Viisi vuotta myöhässä”
Martikaisen mielestä kaatopaikkakielto tulee
tässä vaiheessa viisi vuotta myöhässä, sillä jäteyhtiöt ovat jo pääosin suunnitelleet ja tehneet
käsittelylaitokset vastuullaan oleville biohajoaville asumisjätteille.
Martikainen kertoi, että Kymenlaaksossa kaatopaikalle sijoitetaan enää 20 kiloa asumisesta
peräisin olevaa jätettä asukasta kohden vuodessa, kun vielä muutama vuosi sitten lukema oli
150 kiloa. Nykyisin kaatopaikalle menee siellä
enää lähinnä rakentamisen purkujätettä, teollisuusjätettä, asbestia, tiili- ja betonimursketta
ja jätevoimalan seisokin aikainen jätekuorma.
Jäteyhtiöt ja kunnat ovat Kymenlaaksossa
ja muuallakin rakentaneet jo jätteenpolttolaitoksia, jotka voivat periaatteessa toimia kaiken
sellaisen jätteen uutena osoitteena, jota ei tu-
5
levaisuudessa voi enää sijoittaa kaatopaikalle.
Myös esimerkiksi kierrätyspolttoaineen valmistuksessa syntyvän rejektin tuottajien on
punnittava uusia vaihtoehtoja kaatopaikkojen
porttien sulkeutuessa.
Mittauksesta
ongelma?
Martikainen pitää mittaamista ja määrittämistä
suurena ongelmana. Kotitalousjätteelle raja-arvon ylitys on helppo määrittää etukäteen, mutta
esimerkiksi sekalaisen purkujätteen kohdalla
jokainen kuorma on uniikki.
”Vaa’alla on pitkä jono, jos joudumme odottamaan viikon verran hehkutushäviötuloksia
jokaisesta kuormasta. Aistinvaraista arviota ei
mainittu asetusluonnoksessa, mutta jos se tulee,
koko asetus vesittyy”, Martikainen pohti.
Hän toi esille myös sekalaisen purkujätteen ja
sekalaisen puu- ja muovijätteen kiellon kannalta ongelmallisina jätteinä. Sekalainen purkujäte
olisi Martikaisen mukaan väistämättä käsiteltävä jotenkin, ennen kuin sen voi hyödyntää tai
osia siitä sijoittaa kaatopaikalle. Hän visioikin
tulevaisuutta, jossa Suomeen rakennetaan kasapäin lajittelu- ja murskauslaitteistoja, joilla jalostetaan kaatopaikkakelpoista tuotetta erottelemalla sekalaisesta jätteestä käyttökelvottomia
rejektejä hyötykäyttöön.
Elina Saarinen
Riitta Levinen kertoi uudesta jätelaista ja siihen liittyvistä asetuksista jätelakiseminaarissa marraskuun
alussa Suomen ympäristökeskuksessa. Levinen toivoo jätealan toimijoilta aktiivisuutta nyt asetusten
lausuntokierroksella.
Portit kiinni
l Kaatopaikkakielto koskisi muun muassa seuraavia, orgaanista ainesta sisältäviä jätteitä:
– yhdyskuntien sekajäte
– sekalainen puu-, muovi- ja kumijäte
– erilliskerätyt jätteet
– elintarviketeollisuuden orgaaninen jäte
– yhdyskuntajätteen käsittelyjäte
– metsäteollisuuden orgaaninen jäte
– rakennusjäte ja sen käsittelyjäte
– auto- ja sähkölaiteromun palottamojäte
– puhdistamoliete ja sen käsittelyjäte
– tekstiilijäte
Vappuun mennessä
valmista
Seppänen perustelee orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta ilmaston ja vesistön suojelulla.
Biohajoavat jätteen on saatava pois kaatopaikalta. Myös muovi- ja kumipohjainen jäte on
dete s
scandinavia oy
Yhteistyökumppanisi
kaatopaikkakaasuasioissa
Yhteyshenkilö
Tapio Kuuri
GSM 0400-231355
sähköposti:
tapio@kuuri.com
www.detes.com
www.kuuri.com
6 Lähde: Ari Seppänen YM, 15.11.2011
hyödynnettävä muuten, koska sillekin tulee
kaatopaikkakielto.
Seppäsen mukaan on tarpeen puhua biohajoavuuden sijasta orgaanisesta jätteestä, koska
esimerkiksi muoveilla biohajoavuuden määritelmä on epäselvä ja se ulottuu epäorgaaniseen
ainekseen.
Seppänen uskoo, että asetuksella tulee olemaan sellainen ohjausvaikutus, että jätedirektiivin hierarkia, Suomen jätelain etusijajärjestys
jätehuollossa, toteutuu nykyistä paremmin.
”Vappuun mennessä meillä on modernia jätehuoltoa edistävä lainsäädäntö. Nämä asetukset saadaan lausunnoille nyt ja palaute kuluvana
talvena. Viimeistään kevään aikana asetukset
menevät valmisteluun.”
Yleisasetuskin lausunnoille
Jätealan yleisasetus, siis valtioneuvoston asetus
jätteistä, oli viimeisten tietojen mukaan ennen
tämän lehden painoonmenoa tulossa lausunnoille aivan marraskuun lopussa.
Asetuksella täsmennetään viime kesänä annetun jätelain säädöksiä. Siihen kootaan keskeiset jätelain toimeenpanoon liittyvät yleiset
säännökset.
Se myös korvaa aikaisemman jäteasetuksen
vuodelta 1993 sekä jonkin verran muita asetuksia ja päätöksiä. Nykyisin alan säädöksiin
kuuluu lukuisia pieniä asetuksia, joten on ollut
tarve koota nämä yhdeksi, selkeäksi kokonaisuudeksi uuteen asetukseen.
Luonnosehdotus pohjautuu alustavaan luonnokseen, joka hyväksyttiin Jälki-työryhmässä.
Ympäristöministeriö on ottanut luonnoksen
jatkovalmistelussa huomioon jätelain asettamisen yhteydessä eduskunnan antamat lausunnot.
Asetuksesta on keskustelu jätealan yhteistyöryhmässä ja muissa sidosryhmätilaisuuksissa.
Jäteasetukseen on tulossa säädöksiä muun
muassa jätelain mukaisista hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyistä, viranomaisten tehtävistä
ja jätteen vaaraominaisuuksista. Uusia ja nykyistä jäteasetusta täsmällisempiä säädöksiä on
luonnosehdotuksessa jätteen keräykseen sekä
jätteen lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyen.
Uusi asetus täsmentäisi valtakunnallisen ja
alueellisten jätesuunnitelmien sisältövaatimuksia sekä kirjanpito- ja siirtoasiakirjavelvollisuuksia.
Puhdistamolietteen maanviljelykäyttöä koskevaa sääntelyä ollaan siirtämässä jäteasetuksesta lannoitevalmistelainsäädännön piiriin.
Kierrätystavoitteet
ei-sitovia
Jäteasetusluonnoksen mukaan vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä on kierrätettävä
Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8
1.1.2016. Tämä olisi kaikkia yhdyskuntajätehuollon toimijoita koskeva mutta ei-sitova
tavoite. Käytännössä kierrätystavoitteiden
saavuttamisesta vastaisivat kunnat, tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuottajat ja muun elinkeinotoiminnan harjoittajat yhdessä.
Rakennus- ja purkujätteelle tulisi vähintään
70 prosentin tavoite hyödyntää jäte aineena
vuonna 2020. Uusi jäteasetus antaisi melko
tarkkoja vaatimuksia sille, miten rakennus- ja
purkujätteet on lajiteltava. Vaatimukset koskevat kaikkia rakennushankkeita, ellei niissä
sitten synny niin vähän jätteitä, että lajitteluvelvollisuus muodostuisi kohtuuttomaksi.
Rakennusjätteistä on luonnoksen mukaan
lajiteltava erilleen tai pidettävä erillään betoni- ja tiilijätteet, kipsipohjaiset jätteet, kyllästämättömät puujätteet, metallijätteet, maa- ja
kiviainesjätteet sekä lisäksi myös eristevilla ja
pakkausjätteet.
Asetusluonnoksessa korostetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava erilliskeräyksen järjestämisestä niin, että
mahdollisimman suuri osa jätteistä voidaan
uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää.
Uuteen jätelakiin liittyvät muut asetukset
kuten tuottajavastuuseen ja pakkausjätteisiin
Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8
Elina Saarinen
Ari Seppänen vilautti luonnosta kaatopaikkakieltoehdotukseksi valtakunnallisten jätteen
hyötykäyttöpäivien yleisölle.
liittyvät asetukset valmistellaan ympäristöministeriössä myöhemmin, ensi vuoden ja vuoden 2013 alun aikana.
Ensi vuoden aikana on tarkoitus myös uu-
distaa jätteen polttamista koskeva asetus. Sen
uudistaminen on tehtävä vuoden 2013 alkuun
mennessä uuden, teollisuuden päästöjä koskevan EU-direktiivin voimaansaattamiseksi.
7