LIITE 4/110 § - Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

1(2)
24.9.2013
LIITE 4/110 §
2(2)
24.9.2013
1
YV
Yh 24.9.2013
Kyjory 9.9.2013
1. Johdanto ................................................................................................................................................................ 2
2. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 ............................................................................................. 4
2.1 Talousarvion rakenne ......................................................................................................................................... 4
2.2 Talousarvion perustelut...................................................................................................................................... 4
Oppisopimuskeskus ........................................................................................................................................ 7
Amisto ............................................................................................................................................................... 10
Edupoli
......................................................................................................................................................... 17
2.3 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen tuloslaskelma ja rahoituslaskelma ............................ 18
3. Investoinnit 2013-2015 ....................................................................................................................................... 20
3.1 Investointien perustelut ......................................................................................................................... 20
3.2 Hankesuunnitelma 2014-17 ................................................................................................................... 23
3.3 Investointien rahoitus v. 2014............................................................................................................... 24
4. Jäsenkuntien maksuosuudet .............................................................................................................................. 25
5. Erilliset liitteet ..................................................................................................................................................... 28
LIITE 1 ................................................................................................................................................................ 29
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän strategia .................................................................................. 29
LIITE 2 ................................................................................................................................................................ 31
Amiston strategia ........................................................................................................................................... 32
LIITE 3 ................................................................................................................................................................ 33
Edupolin strategia .......................................................................................................................................... 33
LIITE 4 ................................................................................................................................................................ 36
Henkilöstöstrategia ........................................................................................................................................... 36
LIITE 5 ................................................................................................................................................................ 38
Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma 2014 .................................................................................................. 38
2
TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2014 – 2016
1. Johdanto
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toiminta-alueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat: Askola, Lapinjärvi,
Loviisa, Myrskylä, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon
ammattiopisto eli Amisto, aikuiskoulutuskeskus Edupoli ja konsernipalvelut
(kuva 1). Sisäisiä konsernipalveluita
ovat kuntayhtymähallinto, kiinteistöpalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Ulkoisia konsernipalveluita ovat oppisopimuskeskuksen palvelut (kuva 2).
Konsernin markkinointi- ja viestintäpalvelut tuotetaan oppisopimuskeskuksen, Edupolin ja Amiston asiantuntijoiden yhteistyönä.
Kuva 1:
Kuntayhtymän organisaatio
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on
selkeä strategisen
suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat
kuntayhtymän hallinto
ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi
keväällä 2013 ja se on
esitetty liitteessä.
Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen
opiskelijapaikkamäärä on 1.1.2014 alkaen 1410. Opetus- ja kulttuuriministeriö
myönsi vuodelle 2014 25, vuodelle 2015 10 ja vuodelle 2016 20 lisäopiskelupaikkaa. Nuorisoikäluokan kasvu huomioiden koulutuspaikkamäärä on edelleen alimitoitettu.
Kuntayhtymän investointisuunnitelman suurin haaste on Amiston Perämiehentien uudisrakennuksen rakentaminen vuosien 2014 -2015 välisenä aikana.
Hanketta on viivästyttänyt Porvoon kaupungin jarrutus Perämiehentien ja POMO-talon tontin kaavoittamisessa. Uudisrakennukseen siirretään POMO-talon
toiminnat. POMO-talo myydään samassa yhteydessä ja myynnistä saatavalla
pääomalla katetaan osa uudisrakennuksen rakennuskustannuksista.
3
”Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilatyöryhmän” työn jälkeen Porvoon
kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan II-asteen ammatillinen koulutus keskitetään Perämiehentien alueelle. Kuntayhtymä tulkitsee kaupunginvaltuuston linjausta siten, että II-asteen Campus muodostetaan samalle
Kuninkaanportin sektorille, jossa Amiston kiinteistö jo on.
Askolan toimipisteen saneerausta jatketaan vuonna 2014. Saneerauksen kohteena on tekniikan alan opetustilat. Kuntayhtymän tavoitteena on saada saneeraus päätökseen vuoden 2014 aikana.
Kuntayhtymä etsii jatkuvasti kustannustehokkaampia toimintatapoja sisäisten
toimintojen keskittämisen kautta, kilpailuttamalla sekä ulkoistamalla toimintoja.
Kuntayhtymän kaikki keskitetyt tukipalvelut tuotetaan ns. sopimusohjausmallilla.
Oppisopimuskeskuksen toiminta on murroksessa. Vuonna 2013 alkaneiden
leikkausten oletetaan jatkuvan vuosina 2014-2016. Toisaalta leikkauksia kompensoivat juuri peruskoulunsa päättäneisiin sekä nuoriin aikuisiin kohdentuvat
tukitoimet. Käytännössä muutokset tarkoittavat oppisopimuskoulutuksen kohderyhmän nuorentumista. Nuorten työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laatuun
tulee kiinnittää huomiota ja tarjota oppisopimustyönantajille hyviä työkaluja ohjaustehtävän hoitamiseen. Lisäksi on rakennettava koulutuspolkuja, joissa liikkuminen oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen välillä on
opiskelijalle mahdollista ja vaivatonta.
Oppisopimuskeskus tuottaa kuntayhtymän sisäisinä palveluina osaamisen kehittämisen ja ulkoisen tiedottamisen palveluita. Henkilöstöjohdon tiimin linjausten mukaan vuoden 2014 aikana keskitytään henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisujen yhtenäistämiseen, esimiesten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen,
perehdytyskäytäntöjen selkeyttämiseen ja työhyvinvointiosaamisen parantamiseen. Ulkoisen tiedottamisen palvelut sisältävät mediaseurantapalvelun, tiedotteiden jakelupalvelun sekä tarvittaessa tiedotteiden tuottamisen. Vuoden 2006
alusta lukien muutettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että perustamiskustannusten erilliset valtionosuudet siirrettiin osaksi käyttökustannusten
laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Kirjanpidossa investointirahoituksen
sisältämä yksikköhinta kirjataan kokonaisuudessaan käyttötalouden myyntituottoihin. Näin ollen kuntayhtymän vuosikatteen tulee olla pidemmällä tähtäimellä vähintään poistojen verran ylijäämäinen, jotta kuntayhtymän tuleva investointikyky turvataan.
Kuntayhtymä on konserni, joka omistaa osake-enemmistön Porvoon Opiskelija-asunnot Oy Studiebostäder i Borgå Ab:stä sekä Vantaalla sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiö Edupolis’in ja Edupoli Oy:n koko osakekannan. 1.1.2010 konserniin on kuulunut myös Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto. Yhtiöt tukevat
osaltaan kuntayhtymän perustehtävää eli nuorten ja aikuisten elinikäistä oppimista.
Kuntayhtymän strategiaprosessin rakenne ja strategia on uudistettu perusteellisesti. Uuteen strategian rakenteeseen kuuluu toiminta-ajatus, arvot, visio,
muutosvoimien analysointi ja visiotavoitteet eli strategiset valinnat. Strategiset
valinnat koostuvat neljästä näkökulmasta. Ne ovat oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuus. Kuntayhtymän, Amiston ja
Edupolin strategiat ovat liitteinä 1, 2 ja 3.
4
2. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016
2.1 Talousarvion rakenne
Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta
sekä rahoitus- ja investointiosasta.
Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä:
Tarkastuslautakunta
Yhtymävaltuusto
Yhtymähallitus
Yhteistoiminta ja työhyvinvointi
Oppisopimuskeskus
Tukipalvelut
Amisto
Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla.
Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja -menojen erotus.
Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti:
Hankkeet:
Hanke 83 Askolan peruskorjaus
Hanke 84 Amisto Perämiehentie 6 uudisrakennus
Hanke 85 Amisto Pmt 6 uudisrakennuksen kalustus
Hanke 86 POMO-talon myynti
Hankeryhmät:
Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet
Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat
Hanke 3 Amiston kone- ja kalustohankinnat
Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät
nettomääräisinä.
Liikelaitos Edupolin talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion
ja -suunnitelman erillinen liiteosa. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston liikelaitosta
koskeva tavoitteenasettelu näkyy liitteessä 5.
2.2 Talousarvion perustelut
2.2.1
Yleistä
Kirjanpitojärjestelmä
Kuntayhtymän kirjanpidon järjestämisessä ja tilinpäätöksessä noudatetaan
kuntalakia ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kirjanpitolain soveltamisesta antaa
sitovat ohjeet ja ennakkopäätökset kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaos. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on noudatettu Kuntajaoksen 1.1.2008 voimaan tulleita ohjeita taseen, tuloslaskelman ja
rahoituslaskelman laatimisesta sekä kuntaliiton tilikarttasuositusta.
Talousarvion laadintaperusteet
Talousarvio 2014 on laadittu 100 euron tarkkuudella. Taloussuunnitelmavuodet
esitetään tuhansina euroina.
5
Talousarvion palkkamäärärahat sisältävät 1,5 prosentin oletetun palkkatason
nousun. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 29,80 prosentin mukaan.
Poistojen laskemisessa on noudatettu yhtymäkokouksen kesäkuussa 1996 hyväksymää ja marraskuussa 2008 päivitettyä poistosuunnitelmaa. Muilta osin
on noudatettu kuntajaoksen suunnitelmanmukaisista poistoista antamaa yleisohjetta.
Investointiosaan on merkitty yli 10 000 euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle.
Taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 on laadittu talousarviovuoden 2014
hintatasossa.
2.2.2
Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut
toimielimittäin
Tarkastuslautakunta
Tarkastuslautakunta saa toimintaansa varten tarvittavat määrärahat suoraan
yhtymävaltuustolta. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Tarkastuslautakunta vastaa tilintarkastuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista.
Yhtymävaltuusto
Yhtymävaltuuston määrärahan laskentaperusteena on kaksi kokousta vuodessa.
Yhtymähallitus
Toimielin yhtymähallitus sisältää yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtoryhmän toiminnan.
Yhtymähallituksen määrärahoissa on varauduttu 12 kokoukseen.
Kuntayhtymän johtoryhmä on kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamista
varten. Johtoryhmän määräraha sisältää johtavan rehtorin palkkakulut.
Yhteistoiminta ja työhyvinvointi
Yhteistyöryhmä sisältää työsuojelutoimintaan, työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan sekä työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvät määrärahat. Kuntayhtymä panostaa edelleen työhyvinvointiin ja virkistykseen, mikä näkyy myös yhteistyöryhmän määrärahojen kasvuna.
6
Tukipalvelut
Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöpalvelut, tietohallinnon ja
keskitetyt hankintapalvelut. Palvelut tuotetaan palvelusopimuksissa määritellyssä laajuudessa kuntayhtymän oppilaitoksille ja Oppisopimuskeskukselle.
Tukipalvelut pyrkii varmistamaan toimintansa tuloksellisuuden henkilökunnan
motivoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämisen kautta. Vuonna 2014 Tukipalvelut
jatkaa kuntayhtymän strategian mukaisesti henkilöstön osaamisen kehittämistä
päivittämällä henkilöstön ensiapuosaamista ja parantamalla henkilöstönsä
viestintävalmiuksia. Työn tuottavuutta lisätään ja tapaturmia vähennetään
asianmukaisilla työvälineillä. Tuloksellisuuteen perustuvaa palkitsemista kehitetään.
Palveluiden laatua seurataan oppilaitosten kanssa käytävien palvelusopimusten toimivuutta koskevien palautekeskustelujen pohjalta. Tavoitteena on, että
palvelutarve ja palvelutuotanto kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelujen määrä lisätään kolmeen vuodessa. Lokakuun ja maaliskuun keskusteluissa painopisteenä on palveluiden toimivuus ja laatu. Kesäkuussa toteutettavissa keskusteluissa sovitaan seuraavan vuoden palveluiden määrä ja laatutaso.
Kuntayhtymähallinto valmistelee kuntayhtymän eri toimijoita paremmin palvelevien talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kilpailutuksen ja vuoden
2015 aikana tapahtuvan käyttöönoton. Oppilaitosten irtaimiston luettelointia
jatketaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Irtaimiston inventoinneissa siirrytään lukulaitteilla tapahtuvaan irtaimiston ja sen sijaintipaikan tunnistamiseen.
Kiinteistöhuolto tulee vuonna 2014 jatkamaan hyväksi
havaittuja käytäntöjä sähköisen huoltokirjan käytössä, energiataloudellisuuden
tarkkailussa sekä ennakkohuoltotoiminnassa. Kiinteistöihin liittyvien yhteistyökumppaneiden toimintaa tullaan seuraamaan tarkemmin, jotta sopimustavoitteet
toteutuisivat mahdollisimman hyvin.
Kiinteistötiimi Tukipalveluiden kesäretkellä Suomenlinnassa 14.6.2013
Amisto Askolan siivousmitoitus uusitaan loppuvuonna 2014 peruskorjauksen
valmistuttua. Peruskorjauksen takia osa toimipisteen tiloista on suljettuna, mikä
vähentää tilapäisesti siivoushenkilöstön tarvetta Askolassa. Askolasta vapautuvaa henkilöstöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kuntayhtymän
muissa toimipisteissä.
Ikääntyvän siivoushenkilöstön työssä jaksamiseen panostetaan erilaisin työjärjestelyin sekä työväline- ja konehankinnoin. Myös eläkkeelle siirtymisiin varaudutaan rekrytoimalla oppisopimuksella siivoushenkilöstöä.
Tietohallinnon keskeinen tavoite vuonna 2014 tulee olemaan palveluinfrastruktuurin muokkaaminen sellaiseksi, että se mahdollistaa kuluttajistumisen. Lisäksi tietohallinto jatkaa omien palvelujärjestelmiensä ja toimintaprosessiensa ke-
7
hittämistä sekä tietohallintolain edellyttämien toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja
teknologia-arkkitehtuurien suunnittelu- ja kuvaustyötä. Investointiosaan on varattu määräraha kuntayhtymän levyjärjestelmien uudistamiseksi.
Oppisopimuskeskus
1. Toimintasuunnitelmaosa, oppisopimuskeskus
Oppisopimustoiminta
Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus seuraa toiminnassaan kuntayhtymätason
strategiaa ja työstää kehittämisen painopistealueet ja toimintasuunnitelman
oppisopimustoiminnan lähtökohdista. Kuntayhtymän linjan mukaisesti arvojamme ovat asiakasläheisyys ja kumppanuus, innovatiivisuus, osaaminen ja
luotettavuus sekä ympäristövastuullisuus. Toiminta-ajatuksemme mukaan oppisopimuskeskus mahdollistaa tavoitteellisen ja ohjatun ammatillisen osaamisen kehittämisen työsuhteen tai yrittäjyyden osana.
Edellisellä kaudella alkoivat opetusministeriön oppisopimuskoulutukseen
suunnatut säästötoimet. Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tekemiseen oikeuttava lisäkoulutuskiintiö putosi 545 sopimuksesta 370 sopimukseen. Tämä merkitsi uusien lisäkoulutussopimusten hetkellistä jäädyttämistä.
Vuonna 2014 säästöjen odotetaan jatkuvan edelleen. Toisaalta Nuorten Aikuisten Osaamisohjelman rahoitus tulee todennäköisesti korvaamaan osan lisäkoulutuksen määrän pudotuksesta. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu
ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta vastaamaan vuoden 2013 toteutunutta tasoa eli 370 oppisopimuspaikkaa. Koulutuksia kysytään edelleen ja uusia sopimuksia pystytään tekemään priorisoiden nuoret ja työttömyysuhan
alaiset henkilöt. Yrityksille räätälöityjen suurten ryhmien osuus sen sijaan tulee
laskemaan.
Perustutkintoihin johtava oppisopimuskoulutus on edelleen kiintiöstä vapaata.
Perustutkintojen määrä on noussut ja todennäköisesti nousee myös 2014 aikana. Tavoitteena on 311 perustutkintosopimusta. Suoraan peruskoulusta oppisopimukseen siirtyville on ollut tarjolla korotetun koulutuskorvauksen tuki,
jonka toivotaan jatkuvan myös 2014. Joustavat 2+1 tai 1+2 –mallit eli joustava
siirtyminen oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen välillä
sujuu aikuisopiskelijoiden kohdalla jo hyvin. Samaan hyvää käytäntöä halutaan
kehittää myös nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa.
Nuorisotakuun toteuttaminen ja oppisopimuskoulutuksen painopisteen siirtyminen nuorempaan ikäluokkaan vaatii meiltä panostusta työpaikalla tapahtuvan
oppimisen laadun kehittämistä. Henkilökohtainen yhteydenpito opiskelijoihin ja
työnantajan edustajiin tulee entistä tärkeämmäksi ja vaatii resurssointia. Työpaikkakouluttajakoulutuksen sisällöt muuttuvat ja tulevat jatkossa antamaan
paremmin eväitä työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen. Vaikka ammattitaito olisi
luja, on ohjaustehtävä monelle työpaikkakouluttajalle uusi. Vuorovaikutustaidot
ja ongelmatilanteista selviäminen tulevat painottumaan koulutuksissa entistä
enemmän.
Oppisopimuskeskus ottaa käyttöön Opetushallituksen Työpaikkaohjaajan ja
työpaikkakouluttajan koulutusohjelman perusteiden mukaan luodun 5 opintopisteen koulutuksen. Koulutuksen suorittaneiden työpaikkakouluttajien ohjauksesta tullaan maksamaan hieman korkeampaa koulutuskorvausta. Koulutuksen voi suorittaa sekä lähiopetuksena että verkossa.
8
Hrd
Hrd:n (Human Resource Developement) eli osaamisen kehittämisen tiimin
suurin yksittäinen tehtävä vuodelle 2014 on sekä palkkahallinnon että osaamisen kehittämisen tarpeisiin vastaavan järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon osallistuminen omalta osaltaan. Henkilöstöasioita hoidetaan tällä hetkellä
monen erillisen sovelluksen avulla, mikä merkitsee työajan kulumista manuaaliseen tiedonhuoltoon.
Aluehallintoviraston OSAAVA-hanke on rahoittanut kuntayhtymän henkilöstökoulutuksia osaltaan jo kahden vuoden ajan. Kehittämistoiminta on tapahtunut
yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten kanssa. Rahoituksen jatkuminen
vuodelle 2014 on todennäköistä.
Oppilaitosten tarpeista nousseita kehittämiskohteita ovat esimiestyön vaikeiden tilanteiden hallinta, varhaisen puuttumisen kulttuurin juurruttaminen, arjessa tapahtuvan rakentavan palautteen antaminen ja perehdytyskäytäntöjen parantaminen. Työhyvinvointipassi –koulutusten toteuttamista toivotaan laajalti.
Henkilöstöviestintää tullaan kehittämään vuorovaikutteisempaan suuntaan.
Koko kuntayhtymän tasolla henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta koordinoi henkilöstöjohtamisen tiimi. Tehtävänä on varmistaa, että henkilöstötoiminnot palvelevat kuntayhtymän strategisia tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.
Henkilöstöjohtamisen toteuttaminen nojaa Investors In People –standardiin
(IIP). Henkilöstöjohdon tiimiin kuuluvat:
 Laila Erävalo, Edupoli, apulaisrehtori
 Annu Jokela-Ylipiha (pj), oppisopimusjohtaja, hrd-tiimin esimies
 Markku Kantonen, johtava rehtori (osallistuu tarvittaessa)
 Kimmo Orava, Edupoli, hallintopäällikkö
 Leena Peltola, henkilöstön kehittämispäällikkö
 Maija Penttilä, hallintojohtaja
 Anja Sivonen (siht), hrd-assistentti
 Pentti Suursalmi, Amisto, rehtori
 Tarmo Vaalasmaa, Edupoli, toimialajohtaja
Ulkoinen tiedottaminen
Oppisopimusjohtajalle nimetyn tiedotusvastaavan tehtävän kautta oppisopimuskeskuksessa organisoidaan myös kuntayhtymän ulkoista tiedottamista. Ulkoinen tiedottaminen on uutisointia erilaisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle.
Ulkoisella tiedottamisella pyritään kuntayhtymän oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen tunnettuuden lisäämiseen ja myönteisen imagon luomiseen ja sen
ylläpitoon. Tavoitteena on tuoda oikeaa, ajantasaista ja myönteistä tietoa kuntayhtymämme toimijoista oikeiden kohderyhmien ulottuville. Ulkoisen tiedottamisen kanavina käytetään pääsääntöisesti alueellisia joukkoviestimiä ja sosiaalista mediaa.
Oppisopimuskeskuksessa tehdään sähköisen median, printtimedian ja sosiaalisen median säännönmukaista seurantaa ja arkistointia. Tiedotteita ja artikkeleita voi tilata kuntayhtymän sähköisen palvelutiskin kautta tai oppilaitosten yhteyshenkilöiden välityksellä. Oppilaitosten käytössä on tiedotteiden jakelupalvelu.
9
2. Talousarvio 2014
Oppisopimuskeskuksen arvioitu opiskelijamäärä vuonna 2014 laskentapäivien
keskiarvona on 680 opiskelijaa. Perustutkintojen määrän kasvun uskotaan jatkuvan. Vuonna 2014 perustutkintoon johtavia oppisopimuksia arvioidaan olevan 311 kappaletta. Sekä tutkintoon johtavan että ei-tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen osuus on laskenut johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön säästötoimista. Lisäkoulutuksen kiintiön on arvioitu pysyvän vuoden 2013 tasolla, eli
370 lisäkoulutuspaikassa. 20-29-vuotiaille suunnatun Nuorten Aikuisten
Osaamisohjelman (NAO) sekä peruskoulunsa päättäneille suunnattujen tukitoimien uskotaan jatkuvan. Varmuutta näistä ei kuitenkaan ole, joten nuorille
suunnattua lisärahoitusta ei ole laskettu mukaan talousarvioon.
.
10
Amisto
Kuntayhtymän strategiset valinnat päivitettiin totutun mallin mukaisesti kevään
strategiaprosessissa. Ne jakaantuvat
edelleen neljään näkökulmaan; oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit,
asiakkuus sekä tulevaisuus. Seuraavassa tekstissä ilmenee, mitä ne tarkoittavat Amiston toiminnassa sekä yhden että 3-5 vuoden aikajänteellä tarkasteltuina. Strategiat löytyvät tämän asiakirjan liiteosasta.
Oppiminen ja kasvu
Oppiminen on olennainen osa oppilaitoksen toimintaa kaikilla tasoilla tarkasteltuina. Amistossa talousarviovuoden tavoite on kehittää omaa toimintaansa huomioiden vuonna 2014 tulossa oleviin tutkinnon perusteiden uudistuminen. Selvitämme, minkä tyyppiset osaamiset ovat tiimien toiminnan kannalta tärkeitä tulevaisuudessa ja siten kohdistamme henkilöstön kehittämishankkeet niiden taitojen oppimiseen ja edelleen kehittämiseen. Tärkeänä
kumppaninamme tässä työssä on Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu, joka hallinnoi YHDESSÄ-kehittämishanketta.
Kasvu on sanana hieman haastavampi kuin oppiminen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi oppilaitoksen koon kasvattamista. Amiston kohdalla tämä ei ole ensisijainen tavoite, koska oppilaitoksen koko on lähellä optimitasoa tilojen ja opiskelijamäärän suhteen. Amisto kouluttaa alueen 16-18vuotiaita nuoria eri ammatillisiin perustutkintoihin. Ammattiin kasvun kanssa
samanaikaisesti nuoret kehittyvät sekä fyysisesti että henkisesti kohti aikuisuutta. Tämä asettaa oppilaitokselle haasteita auttaa nuorten lähinnä henkistä kasvua. Kasvun tukeminen liittyy läheisesti henkilöstön osaamiseen ja
heidän uuden oppimiseen myös tällä sektorilla. Nuorten syrjäytyminen on
edelleen ajankohtainen aihe ja Amisto omalla toiminnallaan pyrkii estämään
omien opiskelijoidensa syrjäytymistä. Apuna tässä työssä ovat vakiintuneet
toimintatavat ja eri projektien kautta saatava uusi osaaminen sekä myös lisäresurssi opiskelijoiden opintojen loppuun saattamiseksi.
Toimenpiteet, joilla Amisto vastaa strategiassa asetettuihin valintoihin, ovat
henkilöstön osaamisprofiilien teko ja substanssiosaamisen tarkat määrittelyt
tiimeittäin. Hankkeiden avulla tutkimme erilaisten uusien toimintatapojen
käyttöön ottoa esim. hiljaisen tiedon siirtämiseksi opettajien välillä. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä sovellamme soveltuvin osin IIP-henkilöstöjohtamisen standardia.
Kuntayhtymätasolla toinen menestystekijä on uudet palvelutuotteet. Tässäkin kuntayhtymän yhteisenä tavoitteena on verkko-opintojen kehittäminen
sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Amisto kehittää omaa verkkooppimistaan. ja ottaa myös käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Uudet ympäristöt antavat mahdollisuuksia sekä hyvin menestyville että erityistä tukea
tarvitseville opiskelijoille.
11
Tähän kohtaan kuntayhtymätasolla on liitetty myös tavoite seurata entistä
paremmin toimintamme työelämävastaavuutta. Amisto kehittää omia toimintamalleja työelämäyhteistyön tiivistämiseksi. Askolan kone- ja metalliosasto
on väistötiloissa toimivan metallialan yrityksen alivuokralaisena. Tämä on
hyvä ympäristö todella tehostaa yrityksen ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Toinen merkittävä työelämän kanssa tehtävä projekti työpaikkaohjaajien
koulutus jatkuu vielä talousarviovuoden kesäkuuhun asti. Sen avulla päästään yhdessä tarkastelemaan ammatillisen peruskoulutuksen sisältöjä ja
niiden soveltuvuutta tämän hetken työelämän tarpeisiin. Amisto on myös
hakenut kehittämisrahaa Opetushallitukselta yhteistyössä Edupolin ja alueen vientitoimintaa harjoittavien suurimpien yritysten kanssa. Tavoitteena
on kouluttaa vientiyritysten tarpeisiin osaavaa henkilöstöä.
Toimintatavat, prosessit
Amiston omaa toimintaa on arvioitu jo usean vuoden ajan EFQM-laatupalkintomallin mukaan. Vuoden 2011 lopulla Amistolle myönnettiin
ISO14001 ja OHSAS18001 sertifikaatit, joten ympäristön ja terveyden sekä
turvallisuuden osalta toiminta on hyvällä tasolla. Laatusertifikaatti ISO9001
saatiin vuoden 2012 lopulla. Toimintatapojen ja prosessien osalta em. sertifikaatit varmistavat toiminnan laadun. Lisäksi voi todeta, että Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää koulutuksen järjestäjiltä laatujärjestelmiä viimeistään 2015. Amistossa ja koko kuntayhtymässä asia on niiden suhteen kunnossa.
Opetukseen liittyvien prosessien osalta on menossa erilaisia kehittämishankkeita, jotka liittyvät jo aiemmin mainittuun esim. tutkintojen uudistukseen. Tarkastelun alla on oppimaan oppiminen, erityisopetus ja opintoohjauksen tehostaminen.
Taitaja2013 kilpailuissa
pronssimitalin nappasivat
ravintolakokki Sarlina
Saarnio valmentajanaan
Yrjö Mensola sekä hiusmuotoilussa Ann-Charlott
Lindholm valmentajanaan Katri Pokkinen.
Painotuotteen suunnittelijat Heli Haapatalo oli
finaalin 8. ja Oula Halonen 7. valmentajanaan
Sami Ulmanen.
Asiakkuus
Menestystekijä on työelämäyhteistyö. Amistossa tämä on erittäin tärkeä osa
nuorten oppimisprosessia. Työssäoppiminen on vähintään 20 opintoviikkoa
kaikissa perustutkinnoissa, monissa perustutkinnoissa määrää on nostettu
jo tutkinnon perusteissa. Amistossa työssäoppiminen vaihtelee 20:stä jopa
60 opintoviikkoon. Jatkossa työssäoppimisen määrä todennäköisesti jopa
nousee nykyisestä tasosta. Tähän on syynä opetusministeriön yksikköhintoihin kohdistuvat leikkaukset vuosien 2014 ja 2015 aikana.
Käytössä oleva osaamisen arviointimenetelmä, joka perustuu pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin, lisää työelämäyhteistyön tärkeyttä. Kou-
12
lutetut ja siten osaavat työelämän edustajat ovat keskeisessä osassa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen arvioinnissa. Tämä on Amiston tärkein
työelämäyhteistyöprosessi. Opettajat, opiskelijat ja koko oppilaitos saavat
palautetta osaamisestaan ja myös yritysten edustajat käsityksen ammatillisen perustutkintoa suorittavien nuorten taitotasosta.
Asiakkuuteen liittyy myös opiskelijoille annettava henkilökohtainen tuki ja
ohjaus. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota. Opettajien osaamista lisätään
erilaisten hankkeiden kautta. Oppimisstudion käyttöä tehostetaan entisestään. Kaikella toiminnalla pyritään saamaan kaikki oppilaitokseen valitut
opiskelijat valmistumaan ammatteihinsa. Tavoite on kova ja ehkä hieman
epärealistinen, mutta toimimme arvojemme mukaisesti yhteiskuntavastuuta
kantaen.
Tulevaisuus
Tulevaisuus näyttää valoisalta hyvän vetovoiman ja alueellisen sijaintimme
vuoksi. Olemme useasti pohtineet ja kirjoittaneetkin huolestamme ItäUudenmaan edelleen selkiintymättömästä tilanteesta, miten toisen asteen
ammatillinen koulutus järjestetään tulevaisuudessa. Pitkään jatkunut epävarmuus aiheuttaa pään vaivaa investointien suunnittelussa ja on myös
osaltaan keskeyttänyt lukion järjestämisluvan siirrosta käytävät neuvottelut
Askolan kunnan kanssa. Peruskorjauksen kohteena ovat Askolan toimipisteen tilat. Suunnitelmat on tehty, mutta saneerauksen taso ja aikataulu on
sopimatta em. seikoista johtuen. Uskomme, että asiaan löytyy hyvä ratkaisu
tulevan talousarviovuoden aikana ja ammatillisen peruskoulutuksen tilanne
rauhoittuu alueellamme.
Terve, positiivinen talous on kaiken toiminnan lähtökohta. Tämä on selkeä
tavoite aina eikä riipu tarkasteluajanjaksojen pituudesta. Amiston kohdalla tilanne on tällä hetkellä haastava, mutta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa tämä menestystekijä on keskeisellä sijalla. Amistossa talouden tervehdyttäminen aloitettiin jo vuoden 2012 aikana. Valitettavasti on todettava,
13
että jouduimme leikkaamaan lähiopetuksen tunteja ja karsimaan uusien
opiskelijoiden sisäänottoa vuonna 2012. Tämän lisäksi vuoden 2013 yhteishaun tulokset johtivat siihen, että kahta opiskelijaryhmää ei voitu aloittaa. Tilanteet aiheuttavat opiskelijamäärän pienen pudotuksen, jatkossa tilanne on
parempi, koska talousarviovuoden 2014 alusta järjestämislupamme mukainen opiskelijamäärä kasvaa 1060:een. Tulevien ikäluokkien koko kasvaa
alueellamme, joten tältäkin kannalta tulevaisuus on valoisampi. Tämä ohjaa
Amiston taloudenkin kehityksen takaisin oikealle reitille. Tästä on hyvä jatkaa turvallisin mielin alueen nuorten kouluttamista tulevaisuutta varten.
Talousarvion lähtökohdat
Amistolla on toimipisteet Porvoossa Perämiehentiellä ja Aleksanterinkadulla, Askolan Monninkylässä ja Loviisassa.
Talousarvion tunnuslukuja
Palkankorotusvaraus
Yleinen kustannustason nousu
Lähiopetuksen tuntimäärä
Tunnit (lähiopetus + muut tunnit)
Laskennallinen ryhmäkoko
TA2013
2,3%
2,3%
29 h/ov
78 128
18 op.
TAes2014
1,5%
0,0%
29 h/ov
79 372
18 op.
Taulukko 1
Oppilaitoksen keskeinen tehtävä on pääsääntöisesti nuorten ammatillinen peruskoulutus. Taulukossa 1 on esitetty Amiston talousarvion tunnuslukuja vuosilta 2013-2014. Lähiopetuksen tuntimäärä on 29 tuntia/viikko, laskennallinen
ryhmäkokotavoite on 18 opiskelijaa/ryhmä. Muu tuntivaraus muodostuu pääosin logistiikan kuljettajakoulutuksesta sekä erityis- ja tukiopetuksesta.
Talousarvion 2014 perusteita
Määrälliset tavoitteet
Määrälliset
Ammatillinen perusk./
II-aste
Tp-2012
1 039
TA-2013
1 060
TAes
2014
1 065
Muutos-%
vrt. 13-14
+0,5%
Taulukko 2
Taulukossa 2 on esitetty vuoden 2014 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2014 on 1 410 opiskelijaa.
Muu koulutus
Amiston nuorten ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi tarjoama muu koulutus
on marginaalista. Joidenkin projektien tavoitteisiin liittyy lyhytkestoista koulu-
14
tusta oppilaitoksen henkilöstön ulkopuolisille ryhmille, esimerkiksi työpaikkaohjaajakoulutusta työssäoppimispaikkojen henkilöstölle.
Nuorten juuri peruskoulunsa päättäneiden henkilöiden on vaikea löytää oppisopimuspaikkoja; tämän vuoksi Amiston oppisopimuksen teoriakoulutuksen
opiskelijamäärä on pieni.
Amisto on ollut aktiivinen koulutuksen tarjoaja kansainvälisille kumppaneillemme. Vuosien 2012 ja 2013 koulutimme kaksi venäläisen yhteistyöoppilaitoksemme opiskelijaryhmää (20 opiskelijaa) tietotekniikan saloihin. Talousarviovuoden osalta tilanne on auki.
Toinen ulkopuolinen koulutus kohdistui Euroopan alueen opetushenkilöstölle
syksyllä 2013 järjestetyn Study visitin osalta.
Opiskelijamäärän kehittyminen
Amiston opiskelijamäärä on pysynyt viime vuosien aikana korkealla tasolla. Talousarvion valmistelussa laskennallinen ryhmäkoko on 18 op./ryhmä.
Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima on hyvä ja Amiston kaikkien toimipisteiden opiskelijamäärät ovat olleet korkeita. Opiskelijamäärä on tällä hetkellä hieman alhaisella tasolla ajatellen tiloja ja saatavaa rahoitusta. Toimialueen
nuorten lukumäärä kasvaa jatkossa, joten tätä taustaa vasten tilanne jatkunee
vakaana.
Taulukko 3
Taulukosta 3 käy ilmi Amiston opiskelijamääräkehitys 2012-2014.
Yksikköhinta ammatillisessa peruskoulutuksessa
Valtion maksaman ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan nousuksi arvioidaan vuoden 2013 toteutuneesta tasosta -1,5 %. Ennakkolaskelmassa on
käytetty vuodelle 2013 vahvistettuja kertoimia ja porrastusperusteita.
15
Yksikköh/€/opisk.
Ammatillinen peruskoulutus
Tp-2012
TA-2013
10 027
Taes-2014
9 864
9 972
Taulukko 4
Porrastusperusteisten opiskelijoiden määrä
Porrastusperusteella tarkoitetaan tässä yhteydessä jonkin perustutkinnon tai
opiskelijaryhmän kohdalla korotettua opiskelijakohtaista yksikköhintaa. Vuodelle 2013 korotus yksikköhintaan logistiikan koulutuksessa oli 35 %, yhdistelmäajoneuvokoulutuksessa 70 % ja muiden erityisopiskelijoiden osalta korotus
oli 47 %.
Kaikille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä
koskeva suunnitelma (hojks). Tästä suunnitelmasta käy
ilmi kyseisen opiskelijan tuki- ja ohjaustoimet sekä syy,
mihin erityistoimet perustuvat. Porrastusperusteisten opiskelijoiden vaikutus vuoden 2014 yksikköhintapohjaan
määräytyy 20.9.2013 tilastointipäivän mukaan.
Toimintatuottojen ja -menojen rakenne TAes-2014
(vrt. TP-2012 - TA-2013)
Kokonaistoimintatuotot
TP-2012
TA-2013
TAes-2014
11 785 053
10 419 295
11 745 900
10 260 000
11 826 000
10 630 000
Muut tulot
1 365 758
1 485 900
Kokonaistoimintamenot
TP-2012
TA-2013
TAes-2014
-11 773 550
-11 625 100
-11 585 900
Henkilöstömenot
-7 515 357
-7 416 000
-7 377 900
Palvelut ja tarvikkeet 1)
Vuokrat
-1 923 447
-281 489
-2 211 400
-255 000
-2 230 500
-270 000
Muut menot 1)
Toimintakate 1
-2 053 257
11 504
-1 742 700
120 800
-1 707 500
240 100
€
Valtio/yksikköhintaan perustuva tulo
€
1 196 000
Taulukko 6
Taulukossa 6 on selvitetty Amiston toimintatulot ja -menot tulo- ja kuluryhmittäin. Päätoimintatulo muodostuu valtion opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta,
jonka Amisto saa 1065 opiskelijasta. Muut tulot koostuvat maksullisesta palvelutoiminnasta, vuokratuloista ja kehittämistoimintaan liittyvistä valtion avustuksista.
16
1) Kiinteistöjen lämpö-, sähkö- ja vesilaskut kirjataan suoraan menoiksi eri
toimipisteille vuoden 2013 alusta. Askolan toimipisteen kiinteistömenoihin
sisältyy kone- ja metalliosaston siirtotilojen vuokria ajalta tammi-elokuu
2014 yht. 17 000 €.
Loviisan toimipisteen tilat on vuokrattu Keskinäinen kiinteistö Oy Loviisan
Amistolta. Amiston lisäksi tiloissa ovat vuokralaisina Loviisan kaupungin keskuskeittiö ja Edupoli.
17
Edupoli
Edupoli on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos Edupolin strategia on esitetty liitteessä 3. Edupolin rahoituslaskelma vuosille 2014-2016 on
esitetty liitteessä 5. Liikelaitos Edupolin tarkennettu talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosille 2014-2016 käsitellään liikelaitoksen johtokunnassa joulukuussa 2013.
18
2.3 Ammatillisen koulutuksen ja konsernipalveluiden tuloslaskelma ja rahoituslaskelma
Tp-2012
TA 2013
TAes-2014 Muutos%
TAsu 2015
TAsu 2016
16 057 684
848
148 236
270 596
16 477 364
17 542 900
0
230 000
179 500
17 952 400
17 934 800
0
100 000
140 500
18 175 300
2,2 %
17 734 000
17 950 000
-56,5 %
-21,7 %
1,2 %
100 000
2 140 500
19 974 500
100 000
140 500
18 190 500
-7 604 809
-7 566 200
-7 610 600
0,6 %
-7 540 000
-7 600 000
-1 880 688
-401 353
-3 968 118
-1 799 200
-484 900
-3 805 700
-1 801 800
-474 300
-3 938 100
0,1 %
-2,2 %
3,5 %
-1 750 000
-465 000
-3 850 000
-1 780 000
-470 000
-3 850 000
-1 897 807
-99 904
-538 315
-16 390 994
-1 759 100
-96 000
-2 319 800
-17 830 900
-1 691 000
-100 000
-2 319 400
-17 935 200
-3,9 %
4,2 %
0,0 %
0,6 %
-1 650 000
-100 000
-2 319 400
-17 674 400
-1 601 000
-100 000
-2 290 000
-17 691 000
86 370
121 500
240 100
2 300 100
499 500
1 269
60 005
-78 858
0
80 100
-80 100
0
35 000
-63 000
0
89 000
-228 000
0
24 500
-168 000
68 786
121 500
212 100
2 161 100
356 000
-1 311 763
-1 250 000
-1 508 000
-1 600 000
-1 600 000
TILIKAUDEN TULOS
-1 242 974
-1 128 500
-1 295 900
561 100
-1 244 000
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
-1 242 974
-1 128 500
-1 295 900
561 100
-1 244 000
TULOSLASKELMA
*
*
*
*
**
*
*
*
*
*
*
*
**
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet,tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
*
*
*
*
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
*
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.mukaiset poistot
Satunnaiset erät
19
Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma ilman liikelaitosta
TA-2013
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaik.lainojen lisäys
Pitkäaik.lainojen vähennys
Oman pääoman muutokset
Rahavarojen muutos
121 500
TAes 2014 Muutos
%
212 100
-2 605 000 -5 650 000
-2 483 500 -5 437 900
116,9 %
-114,9 %
TAsu 2015 TAsu 2016
2 161 100
-2 000 000
356 000
-8 600 000
-600 000
5 000 000
0
-3 438 900
-244 000
2 500 000
-389 500
2 110 500
5 700 000
-588 000
5 112 000
128,0 %
51,0 %
142,2 %
4 000 000 1 500 000
-1 158 000 -1 405 400
2 842 000
94 600
389 500
318 000
-18,4 %
318 000
165 400
16 500
-7 900
147,9 %
-278 900
16 000
20
3. Investoinnit 2014-2016
3.1 Investointien perustelut
Porvoon ammattiopisto
Investointiesitykset
HANKE 3
Kone- ja laitehankintaesitykset
Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt huomattavasti viimeisten
vuosien aikana. Opiskelijaryhmien keskimääräinen koko on suurempi kuin
aikaisemmin. Tämä aiheuttaa tarvetta opetukseen käytettävän kaluston
määrän kasvattamiseen. Jotta oppilaitos voi tarjota laadukasta opetusta ja
opiskelijoille laadukkaan oppimisympäristön, täytyy sen satsata kaluston
kilpailukykyisenä pitämiseen vuosittain.
Hankintakokonaisuuteen alla olevaan taulukkoon on merkitty eri toimipisteiden
esittämät yli 10000 euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi
jakautua useammalle vuodelle.
Toimipisteiden esitykset – hankekokonaisuudet
Hankintakokonaisuuteen alla olevaan taulukkoon on merkitty eri
toimipisteiden esittämät yli 10000 euron ylittävät hankkeet tai
hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle.
AMISTO
PMT6
Auto
Logistiikka
Sähkö-automaatio
Prosessi
ICT
Painoviestintä
Elintarvike
Catering
HANKE 3 Kone- ja laitehankintaes. V. 2014
Testauslaitteet
Sähköharjoitustaulu
Työsalin harjoitus-/opetusvälineistö
Nykyaikainen/työturvallisempi kuorma-auton puominostin varusteineen
Uuden työsalin (ent. Edupolin muovi) kalustus ja oppimisympäristö
Opetusvälineistöä
Työsalin laitteistoa ja välineistöä
Opetusvälineistöä
Suurkuvatulostin + prässi
Yleiskone+ lisävarusteet (korvaa lähes 30 v. vanhan
toim.varmuus ja työturvallisuus alentunut
Astianpesukone elip-cat opk
Esitys
Päätös
15 000 €
12 000 €
25 000 €
60 000 €
20 000 €
20 000 €
20 000 €
20 000 €
19 000 €
16 000 €
10 000 €
237 000 €
0,00 €
21
ASKOLA
Pinnoitepumpun ja sen oheislaitteiden hankinta ja rappukäytäviin yms.
soveltuvien telineiden hankinta
Pina
Kuulumattomien työsalin kalusteiden, työpöytien ym. opetusvälineiden ja
kalusteiden hankintaan. (Työpöydät, putkiruuvipuristimia ja ruuvipenkkejä
työpöytiä varte, puristuskone ja leuat, akkukonepaketteja 2 kpl)
Opiskelijoiden pukuhuoneiden kalusteet, uusiin työkaluihin työsalityöskentelyyn sekä työmaille. (sirkkeleitä, akkukoneita, tiilikärryt, lasermittalaitteita, käsityökaluja muuraukseen ja laatoitukseen), alumiinitelineet
(uusia sarjoja ja täydennystä vanh
Työsalin kalusteiden, työpöytien ym.opetusvälineiden ja kalust. hankinta
Kunnossapitolaitteistojen uusinta
CNC ohjattu Laaserleikkaus kone, Yhteistyökumppanit tarvitsevat
työntekijöitä joilla osaamista.
SAP-ohjelmiston lisenssi (toiminnanohjaus järjestelmä) selvitettävä
kustannusopetusohjelmana ( yritys hinta 1600€/kone)
Tala
Raka
Sähä
Koma
Merkonomi-logistiikka/MJ
logistiikalta
POMO
Ho-ra-ca
kokit
tarjoilijat
Matkailu
tuottajat
virkailijat
Kauneudenhoidon tiimi
Datanomit
Pomo-talo
IRIS
10 000 €
25 000 €
10 000 €
25 000 €
10 600 €
30 000 €
40 000 €
150 600 €
Opetuskeittiön laitehankinnat , oppimisympäristön uudistaminen
20 000 €
Matkailuluokan koneet ja kalusteet
20 000 €
½ partureiden työsalin kalusteiden uusiminen ( työtuolit ja Peilit)
12 000 €
Auditorion äänentoiston ja videotykin uusiminen
20 000 €
72 000 €
Keittiö koneet ja laitteet
150 000 €
Armisali videotykki ja äänentoisto
0,00 €
0,00 €
20 000 €
170 000 €
0,00 €
LOVIISA
Yhteiset hankinnat
Lähihoitaja-alan apuvälineet, lääkekaappia täydentävä jääkaappi,
yhteisten tilojen kalustaminen
Turva-alan liikunta ja harjoistus välineistöävälineistöä
Jarrudynamometri + jousitustesteri, pakokaasuanalysaattori
Liikuntavälineistöä, auditorion kalustaminen, varaston kalustaminen
liikuntatavaroiden säilytystilaksi, av-välineistöä,
AMIRIS
Jamix laitepaketit 4 kpl
ATTO
Oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin päivitys
Sote
Turva
Auto
ATK-luokat
41626
41626
41630
41646
Atk- luokat takuuajan mukaan
Pmt logistiikka ja prosessi kannettavat 38 kpl
Pmt catering atk 19 kpl
Askola raksan luokka 19 kpl
Pmt tietopalvelukeskus kann. 24 kpl
10 000 €
10 400 €
20 000 €
15 000 €
55 400 €
0,00 €
5 000 €
5 000 €
20 000 €
0,00 €
0,00 €
30 500
20 000
20 000
20 000
90 500
ATK-luokkien kalustus
Dataprojektorien uusimistarve?
AMISTO YHTEENSÄ
Käytettävissä 600000-250000=
TOIMIPISTEEN ESITYKSET ERITELTYINÄ
HANKE 71
563 500,00 €
500 000,00 €
HINTA(ALV0%)
0,00 €
Kiinteistöjen peruskorjaus
Hankintakokonaisuuteen sisältyy kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia.
Amiston kiinteistöjen pienet peruskorjaukset 2014. Kustannusarviot alv 0 %.
Aleksanterinkatu 20
• vanhan osan julkisivujen maalaus
120 000 €
22
HANKE 81
Tukipalveluiden atk-hankinnat
Hanke sisältää levyjärjestelmien (2 kpl) uudistamisen
HANKE 83
130.000 €
Amisto Askolan kiinteistön peruskorjauksen jatkaminen
Askolan toimipisteen kiinteistön opetustilojen peruskorjaus loppuun saattaminen on laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen tarvittavien
toimintaolosuhteiden turvaamisen kannalta erittäin tarpeellinen. Peruskorjaustöitä jatketaan vuonna 2014 ja toimenpiteet kohdistuvat kone- ja metalliosaston
opetus- ja työpajatiloihin. Saman kiinteistön katot ja ikkunat peruskorjattiin
kesällä 2012 ja sähkö- ja LVI-osastojen opetus- ja työpajatilat vuoden 2013
aikana.
HANKEET 84-86
Hankekokonaisuus sisältää kolme erillistä osaa. Taloussuunnitelmassa on
esitetty Porvoon Perämiehentielle rakennettavaksi uutta koulurakennusta
(hanke 84), joka korvaa POMO-talon jatkossa. Ratkaisu mahdollistaa toisen
asteen ammatillisen koulutuksen kampuksen muodostumisen ja sen avulla
saavutetaan melkoinen synergiaetu alueella jo olevien palvelujen ansiosta:
opiskelijaruokailu, tietopalvelukeskus ja muu opetuksen hallinto sekä
kiinteistön hoito. Hankkeen toisena osana on esitetty uuden koulurakennuksen
kalustamisen vaatimaa määrärahaa (hanke 85). Uuden rakennuksen rahoitus
pohjautuu POMO-talon realisoinnista saatavaa pääomaan (hanke 86).
23
3.2 Hankesuunnitelma 2014-2017
Kaikki luvut ovat alv 0%
HANKE 71:
Kiint. peruskorjaus pienhankkeet
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
HANKE 83:
Amisto Askolan peruskorjaus
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
HANKE 84:
Amisto Pmtien uudisrakennus
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
TA2013
TAes2014 TAsu2015 TAsu2016 TAsu2017
250 000
250 000
0
120 000
120 000
0
100 000
100 000
0
100 000
100 000
0
1 500 000
1 500 000
0
2 400 000
2 400 000
0
0
0
340 000
340 000
0
2 500 000
2 500 000
0
7 500 000
5 500 000
2 000 000
0
0
HANKE 85:
Amisto Pmtien uudisrak. kalustus
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
HANKE 86:
Pomo-talon myynti
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
100 000
100 000
0
500 000
500 000
0
0
-5 000 000
-3 000 000
0 -2 000 000
HANKE 3:
Amisto muut kalustohankinnat
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
500 000
500 000
0
500 000
500 000
0
500 000
500 000
0
500 000
500 000
0
500 000
500 000
0
HANKE 81:
Tukipalveluiden atk-hankinnat
-kuntayhtymän osuus
Kuntien osuus
15 000
15 000
0
130 000
130 000
0
0
0
0
2 605 000
2 605 000
0
0
5 650 000
5 650 000
0
0
3 600 000
3 600 000
0
0
600 000
600 000
0
0
600 000
600 000
0
0
HANKKEET YHTEENSÄ (alv 0%)
-kuntayhtymän osuus
Kuntien maksuosuus hankkeista
Kuntien lainaosuus hankkeista
24
3.3 Investointien rahoitus v. 2014
Porvoon ammattiopisto ja kuntayhtymä
Jäsenkuntien maksuosuudet v. 2014
Hanke 3, muut kalustehankinnat
Hanke 71, kiinteistöjen peruskorjaus, pienhankkeet
Hanke 81, Tukipalveluiden atk-hankinnat
Hanke 83, Askolan peruskorjaus
Hanke 84, Amisto Perämiehentie 6:n uudisrakennus
Hanke 85, Amisto Pmt 6:n uudisrakennuksen kalusto
Hanke 86, POMO-talon myynti
Lainanlyhennys
Korot
Yhteensä
Edupoli
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
318 000,00 €
35 000,00 €
353 000,00 €
Edupolin toiminnan rahoittamiseen ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuksia.
Edupoli huolehtii itse lainojensa hoidosta.
Jäsenkuntien maksuosuuksien vaikutus peruspääomaan
Vuonna 2014 jäsenkuntien maksuosuudet perustamiskustannuksiin ja lainanlyhennyksiin ovat luonteeltaan muun oman pääoman luonteisia sijoituksia.
25
4. Jäsenkuntien maksuosuudet
MAKSUOSUUDET JÄSENKUNNITTAIN
YHTEENSÄ
2012
€
2013
€
INVESTOINNIT
Hankkeet
0
Lainojen lyhennykset
389 500
INVESTOINNIT YHTEENSÄ389 500
Lainojen korot
62 500
KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ
452 000
Jäsenkunta
2017
€
2018
€
0
389 500
389 500
0
0
0
0
318 000 318 000 165 400 165 400
318 000 318 000 165 400 165 400
0
165 400
165 400
50 100
439 600
35 000
89 000 24 500 22 500
353 000 407 000 189 900 187 900
20 500
185 900
2 012
2 013
TAES
2 014
69 184
276 735
1 537
33 823
10 762
7 687
13 837
6 150
32 286
67 286
269 143
1 495
32 895
10 467
7 476
13 457
5 981
31 400
54 031
62 296 29 066 28 760
216 122 249 184 116 265 115 041
1 201
1 384
646
639
26 415
30 456 14 210 14 061
8 405
9 690
4 521
4 474
6 003
6 922
3 230
3 196
10 806
12 459
5 813
5 752
4 803
5 537
2 584
2 556
25 214
29 071 13 564 13 421
Osuudet
Loviisa
Porvoo
Orimattila
Askola
Lapinjärvi
Myrskylä
Pornainen
Pukkila
Sipoo
45
180
1
22
7
5
9
4
21
YHTEENSÄ
294
2014
€
2015
€
2016
€
Taloussuunnitelma €
2 015
2 016
2 017
2 018
28 454
113 816
632
13 911
4 426
3 162
5 691
2 529
13 279
452 000 439 600 353 000 407 000 189 900 187 900 185 900
26
PORVOON AMMATTIOPISTO
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET
LAINOJEN LYHENNYKSET
€
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
Lyhennykset (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003)
71 500 71 500
0
0
0
0
0
Lyhennykset (Pmtie 6 tietop.keskus v. 2004)
152 600 152 600 152 600 152 600
0
0
0
Lyhennykset (Pmtie6 sähkö-kemia v 2009)15v 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000
Lyhennykset (Pmtie 6 auto-osasto+Askolan keittiö 15v) 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400
Lyhennykset (Pmtie uudisrakennus)
0
0
0
0
0
Lainojen lyhennykset yhteensä
389 500 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400
Jäsenkunta
Osuudet
2012
2013
TAES T aloussuunnitelma
2014
2015
2016
2017
2018
Loviisa
Porvoo
Orimattila
Askola
Lapinjärvi
Myrskylä
Pornainen
Pukkila
Sipoo
45 59 617 59 617 48 673 48 673 25 316 25 316 25 316
180 238 469 238 469 194 694 194 694 101 265 101 265 101 265
1
1 325
1 325
1 082
1 082
563
563
563
22 29 146 29 146 23 796 23 796 12 377 12 377 12 377
7
9 274
9 274
7 571
7 571
3 938
3 938 3 938
5
6 624
6 624
5 408
5 408
2 813
2 813 2 813
9 11 923 11 923
9 735
9 735
5 063
5 063 5 063
4
5 299
5 299
4 327
4 327
2 250
2 250 2 250
21 27 821 27 821 22 714 22 714 11 814 11 814 11 814
YHTEENSÄ
294 389 500 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400
27
PORVOON AMMATTIOPISTO
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET
KOROT JÄSENKUNNITTAIN
€
2012 2013 2014
Korot (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003)3,35 %
4 200 1 800
Korot (Pmtie 6 tietopalvelukeskus v. 2004)2 %
20 700 17 000 6 000
Korot (Pmtie 6 sähkö-kemia v. 2009)2 %
20 000 15 000 14 000
Korot (Pmtie 6 auto-os.+Askolan keittiö v.2010)2% 17 600 16 300 15 000
Korot (Pmtie uudisrakennus)laina v. 2015 3 %
0
Korot yhteensä
62 500 50 100 35 000
Lainojen korot yhteensä
Jäsenkunta
2015
2016
2017
2018
3 000
0
0
0
13 000 12 000 11 000 10 000
13 000 12 500 11 500 10 500
60 000
0
0
0
89 000 24 500 22 500 20 500
62 500 50 100 35 000 89 000 24 500 22 500 20 500
Osuudet
2012
2013
TAES
2014
Taloussuunnitelma €
2015
2016 2017 2018
Loviisa
Porvoo
Orimattila
Askola
Lapinjärvi
Myrskylä
Pornainen
Pukkila
Sipoo
45
9 566 7 668 5 357 13 622 3 750 3 444 3 138
180 38 265 30 673 21 429 54 490 15 000 13 776 12 551
1
213
170
119
303
83
77
70
22
4 677 3 749 2 619
6 660 1 833 1 684 1 534
7
1 488 1 193
833
2 119
583
536
488
5
1 063
852
595
1 514
417
383
349
9
1 913 1 534 1 071
2 724
750
689
628
4
850
682
476
1 211
333
306
279
21
4 464 3 579 2 500
6 357 1 750 1 607 1 464
YHTEENSÄ
294 62 500 50 100 35 000 89 000 24 500 22 500 20 500
28
5. Erilliset liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Kuntayhtymän strategia
Amiston strategia
Edupolin strategia
Kuntayhtymän henkilöstöstrategia
Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma 2014
Kuva keväiseltä Amiston Perämiehentien tontilta
29
LIITE 1
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän strategia 2014–2018
Toiminta-ajatus (missio)
Luomme asiakkaillemme lisäarvoa monipuolisella osaamisella
Arvot
Asiakasläheisyys ja kumppanuus
Toimintamme tapahtuu tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Vuorovaikutus ja dialogi ovat meille tärkeitä työvälineitä. Arvostamme ja välitämme asiakkaistamme. Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet.
Uudistuminen
Pysymme innovatiivisina huolehtimalla kuntayhtymän ja sen eri yksiköiden
uudistumiskyvystä. Uudistumiskyky muodostuu hyvästä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä, oppimismyönteisyydestä, johtajuudesta, strategisesta kyvykkyydestä ja ajan hermolla pysymisestä.
Osaaminen ja luotettavuus
Osaaminen ja luotettavuus ovat meille toimintamme perusta. Toimintamme
kehittämiseksi keräämme tietoa henkilöstön osaamisesta ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Luottamus on tärkeää sekä sisäisessä toiminnassa että työskentelyssä asiakkaiden kanssa.
Yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuus
Huolehdimme yhteiskuntavastuustamme. Toimimme itse esimerkillisesti sekä yksilöinä että organisaationa. Lisäämme opiskelijoiden ja henkilökunnan
ympäristötietoisuutta.
Visio
Menestyvä ja uudistuva asiakkaidemme osaamisen
kehittäjä
30
Visiotavoitteet / Strategiset valinnat
Näkökulma
Menestystekijä
3-5 v tavoite
Oppiminen ja
kasvu
Osaava henkilöstö
Sovellamme toiminnassamme IIP-henkilöjohtamisen
standardia.
Päätoimisella henkilöstöllämme on oman osaamisen
ylläpitämiseksi henkilökohtainen kehityssuunnitelma.
Uudet palvelutuotteet
Kehitämme kuntayhtymään avoimen ja modernin
oppimisympäristön, johon kuuluu asiakkaitamme
palveleva Verkko-opisto.
Kehitämme asiakaslähtöiset taloudelliset ja tehokkaat toimintamallit palvelutarpeiden selvittämiseen ja
tyydyttämiseen.
Toimintatavat,
prosessit
Palvelujen laatu ja vaikuttavuus
Kehitämme moniammatillista yhteistyötä ja verkostotyötä.
Toimintajärjestelmämme ovat tehokkaita ja kilpailukykyisiä.
Hyödynnämme kehittämisessä Lean-periaatteita.
Yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuus
Kannamme yhteiskuntavastuuta ehkäisemällä syrjäytymistä. Lisäämme ympäristötietoisuutta ja –
osaamista opiskelijoille, henkilöstölle, sidosryhmille
ja alueellisesti. Vähennämme ympäristökuormitusta.
Sovellamme Green Office periaatteita koko kuntayhtymässä osana ympäristöjärjestelmää.
Asiakkuus
Työelämäyhteistyö
Rakennamme aktiivisesti asiakkuuksia
Työorganisaatioiden tavoitteet ymmärretään toimintaamme ohjaaviksi menestystekijöiksi.
Tulevaisuus
Terve, positiivinen talous
Tehokkaiden toimintatapojen tuloksena riittävän hyvä
talous, jotta henkilöstön kehittyminen ja sitoutuminen
kuntayhtymän palvelukseen voidaan varmistaa.
Tavoitteena on, että konsernissa kaikki poistot katettaisiin, jotta kehittämisinvestoinnit ja tilojen ja kaluston ajanmukaisena pitäminen mahdollistuu.
33
3-5 v tavoite
Oppiminen
ja kasvu
Osaava
henkilöstö
Tärkeiden osaamisten määrittely ja toimenpiteiden valinta tiimi- ja henkilötasolla
Mittari ja tavoite

Määritellään eri henkilöstöryhmien
osaamisprofiilit Amisto-tasolla ja
substanssiosaaminen tiimeittäin
Sympa-asteikolla1-4 ja niitä käsitellään ryhmä- ja henkilökehityskeskustelutasolla
Osaamisprofiilien tarkistus
Sympaan
100%
IIP-henkilös-töjohtamisen
standardin vakiinnuttaminen
Työtyytyväisyyskyselyn tulosten käsittely, kehityskohteet ja seuranta
Käsittelystä ja seurannasta sopiminen
Opetuksen, ohjauksen- ja tukipalvelujen kehittäminen: opetusjärjestelyjen kehittäminen, HOPS, oppimisstudio, erityisopetus, OHRtyöskentely, ryhmänohjaajakoulutus, HOJKS
Miten tiimi toimii opetus- , ohjaus- ja tukitoimintojen kehittämiseksi?
Varhaisen puuttumisen mallin
toteutus 100 %, opiskelijat ja
henkilökunta.
Oppimisympäristöjen monipuolistaminen: sosiaalinen media, verkkoopetus, projektioppiminen, KV, Kilpailutoiminta, NY, opiskelijatoiminta
Valmiiksi 3 ov/ perustutkinto
YHDESSÄ-hankkeen toimet
hoimioiden
Ped. pätevyyskoulutus tav
95%
100%
(toiminnan kehittäminen)
Toimintatavat,
prosessit
Palvelujen laatu
ja vaikuttavuus
Verkko-opetuksen kehittäminen 5 ov
Sosiaalisen median hyödyntäminen

Monipuoliset oppimispolut
Yrittäjyys
Yhdenmukaiset prosessit
Mittarien seuranta ja reagointi
ISO 9001

Yrittäjyyskasvatuksen tehostaminen


Markkinointi
ATTO -opintojen integroinnin kehittäminen tiimissä
Palautteen käsittely opiskelijoiden ja
tiimin kanssa
Prosessiohjeiden mukaan toimiminen
Seurantaraportointi: poissaolot, ovkertymä, toimenpiteet, eronneet ja
reagointi/ tiimikokous



4h/ov
toimenpide-esitykset < 3,5
Palaveri- ja viestintätoiminnan
tehostaminen
Läpäisyaste
tiimeittäin 75%
1 leiri/tp
Auditoinnit
Opiskelija- palaute >3,5
Läpäisyastetavoite 75 % (50 100%)
Toteutuneet
tunnit: tukitunnit,
HOJKS-määrät,
toimenpiteet +
seuranta Primuksesta
LIITE 2

Yrittäjyys 24h-leirit ja vuosi yrittäjänä NY
Maksullisen palvelutoiminnan
kehittäminen osana yrittäjyyskasvatusta
tehty/ei
Asiakaskeskeisyys, Osaaminen ja Ympäristövastuullisuus
Tulevaisuuden ammattilaisten tekijä
Taitavin Amistosta
Uudet
palvelutuotteet
31
Tiimin ja henkilöiden omat
toimenpiteet:
Toimenpiteet, vastuut ja aikataulu
Amiston strategia
Menestystekijä
Arvot:
Toiminta-ajatus:
Visio:
Näkökulma
34
Asiakkuus
YhteisISO14001
kunta- ja OHSAS 18001
ympäristövastuullisuus

Työelämäyhteistyö

Rakennamme
aktiivisesti
asiakkuuksia
Työelämäyhteistyön kehittäminen
Kansainvälisyys
Verkosto-yhteistyö
Tulevai
vaisuus
Terve,
positiivinen talous
Verkostoyhteistyötapaamiset/YHDESSÄ
 OPO-TUT Turva/Kemia/
TO-toimintamallin käyttöönotto,
Wilman käyttö,TO-sopimukset
 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen
ohjauksen kehittäminen sosiaalisen
median työkaluja hyödyntäen:
 Verkko-TO-ohjaajakoulutukset +
jalkautus (ME)
 TO-kyselyn aktivointi
Brändäys
 Käytännönläheisyys
 Kansainvälisyys
 Kielitaito En, Sa, Es, Ru, Ve, Ee
 Kulttuuri




Tuloksellisuusraha  toiminta ja
prosessit
Yksikköhintarahoituksen muutokset
Opiskelijamäärän vakiinnuttaminen
rahoituksen tasolle
Opiskelun läpäisyaste ryhmittäin
Sovittujen toimintatapojen noudattaminen: riskikartoitukset,
+läheltä piti- ilmoitukset, opasteet, poistumisharjoitukset, pelastussuunnitelmat, puheeksi
otto-toiminta-malli, palautekanava
Tiimipäälliköt
TO-mallin toteutumisen seuranta
TO-sopimusten ajantasasuus
Jätteen määrän
kehitys
Auditoinnit
Työterveys- ja
turvallisuusmittarit
Raportointi johtotiimille
>3,5
Tarjonnan selvitys
INKA-kyselyjen tehokkaampi
hyödyntäminen
Markkinoinnin painopisteet
YHDESSÄ-hankkeen toimet
Vetovoima
Inka-palaute
TT-kysely
Yksikkörahoituksen muutoksen
seuranta
Opetustapojen monimuotoistaminen
Opiskelijamäärän seuranta
Tiimin palkitseminen hyväksytyn
tavoitteen saavuttamista.
Opiskelijamäärän seuranta
Opiskelijapalaute >3,5
Läpäisy%
Ped. pät.%
Työllistyminen%
Henk.koulutus
%
Jatkokoulutus%
32
Opiskelija-asiakas

Osaston ympäristö- ja turvallisuusasioiden kartoitus ja työsuojelun
prosessin tarkentaminen
tyhy-mallin mukaisen toiminnan
vakiinnuttaminen (yhteisöllisyys)
33
LIITE 3
Edupolin strategia
Toiminta-ajatus (missio)
Luomme yhteistyöllä ja osaamisella edellytykset asiakkaittemme kehittymiselle ja menestykselle.
Arvot
Asiakasläheisyys ja kumppanuus
Olemme joustavia ja innovatiivisia, uudistamme toimintaamme.
Olemme arvostettu ja luotettava yhteistyökumppani. Toimintamme
perustuu asiakkaidemme tarpeisiin.
Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi
Teemme yhdessä innostavan ja osaavan työyhteisön. Sitoudumme itsemme ja työyhteisömme kehittämiseen. Tuemme toisiamme ja
jaamme osaamistamme. Hyvällä esimiestyöllä edistämme henkilöstön
työhyvinvointia.
Yhteiskunnallinen vastuu
Vaikutamme myönteisesti yhteiskunnan kehittymiseen. Edistämme
hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta toiminta- ja työympäristössämme.
Ohjaamme aikuisia elinikäiseen oppimiseen.
Ympäristövastuullisuus
Toimimme itse esimerkillisesti sekä yksilöinä että organisaationa. Lisäämme opiskelijoiden, sidosryhmien ja henkilöstön tietoisuutta ympäristöasioista ja toimimme ympäristötietoisuuden parantamiseksi.
Otamme huomioon toimintamme ympäristövaikutukset.
Visio 2016
Olemme menestyvä ja asiakkaidemme suosittelema, toimintatavoiltamme tehokas osaamisen kehittäjä ja tuottaja.
Liikevaihdostamme 50 % muodostuu yhteistyöstä työorganisaatioiden kanssa.
34
Visiotavoitteet / Strategiset valinnat 2014 – 2016
Näkökulma
Menestystekijä
3 vuoden tavoite (2016)
Oppiminen ja
kasvu
Henkilöstön osaaminen
ja kehitys
Henkilöstöprosessi täyttää IIP standardin vaatimukset
75 % koulutushenkilökunnasta pedagogisesti päteviä
75 % koulutushenkilökunnasta näyttötutkintomestareita
Työelämään tutustumisjaksolla ollut 30 kouluttajaa kolmen
vuoden aikana, osa suorittaa jakson ulkomailla.
Uudet palvelutuotteet
Henkilöstön kehittäminen TTM toimintamallin mukaisesti
Asiakasyhteistyön/toimialayhteistyön
ja projektien seurauksena uusia palvelutuotteita
Toimialojen ja asiakasryhmien yhteisasiakkuuksien kehittäminen
Tuotekehitysmalli olemassa
Verkko-opistoa hyödyntävät koulutukset ja palvelut muodostavat 25 % liikevaihdosta
Toimintatavat,
prosessit
Asiakassuhteiden
hallinta
Asiakasprosessien toiminnan kehittäminen ja asiakkaalle
lisäarvoa tuottamattomien prosessien poistaminen
Palvelujen laatu ja
vaikuttavuus
Keskeyttämis- % alle ammatillisen koulutuksen keskiarvon.
Palvelujen vaikuttavuus parempi kuin ammatillisen koulutuksen keskimäärin
Suoritettujen tutkintojen määrä kasvanut 25 % verrattuna
2010 tilanteeseen.
Yhteiskunta ja ympäristövastuullisuus
Ympäristöliiketoiminta muodostaa
5 % liikevaihdosta
Lisäämme ympäristötietoisuutta ja osaamista asiakkaillemme ja sidosryhmillemme.
Asiakkuus
Asiakastyytyväisyys
Työelämäyhteistyö
Nuorten aikuisten syrjäytymisen estämisen ja työurien pidentämisen toimintamallien kaupallistaminen
AIPAL ja OPAL tulokset paremmat kuin valtakunnallinen
keskiarvo
Yritysyhteistyön kautta 50 % liikevaihdosta, vuosittain 10
%-yksikön kehitys.
35
Näkökulma
Menestystekijä
3 vuoden tavoite (2016)
Tehokkaan toimipisteverkoston alueellinen asemointi
(Itäinen Uusimaa, pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa).
Palvelutarjonnan mukauttaminen työelämän tarpeiden mukaisesti
Tulevaisuus
Hyöty asiakkaalle
Edupoli toimii asiakkaiden osaamisen kehittämistukena
kannattavasti
Terve, positiivinen talous
Ketterä, osaava ja yrittäjähenkinen henkilöstö varmistaa
riittävän tuloksen, jolla mahdollistetaan jatkuva pedagoginen ja toiminnallinen kehittäminen, laadunparantaminen
sekä tarvittavat investoinnit.
36
LIITE 4
Henkilöstöstrategia
ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN
HENKILÖSTÖSTRATEGIA
Houkutteleva
Eteenpäin
Suuntautuva
Toiminta
Rakentaa
Arvostusta
TAUSTAA
Tässä henkilöstöstrategiassa määrittelemme yhtenäiset toimintaperiaatteet kuntayhtymän
henkilöstöasioiden hoitamiselle. Periaatteet koskevat sekä palveluksessa olevaa että
tulevaa henkilöstöä. Henkilöstöstrategia päivitetään osana strategiaprosessia.
Henkilöstöpolitiikalla linjaamme henkilöstövoimavarojen johtamisen painopistealueet,
joiden avulla luomme edellytykset työyhteisömme tuloksellisuudelle.
Henkilöstöjohtaminen on olennainen osa henkilöstöstrategian toteuttamista. Vastuullinen
henkilöstöjohtaminen on kykyä ja halua toimia tuloksen aikaansaamiseksi osaavan ja
sitoutuneen henkilöstön kanssa.
TAVOITTEET
Haluamme tarjota asiakkaillemme laadukkaita palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Sen
edellytyksenä on osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta. Kykenemme
hyvään yhteistyöhön yli organisaatiorajojen.
Tavoitteena on, että työ koetaan mielekkääksi koko työuran ajan. Rakenteeltaan terve
työyhteisö koostuu eri ikäisistä ihmisistä.
Jokaisella on oikeus osaavaan esimieheen ja osaavaan alaiseen.
68-vuotiaaksi töissä – terveenä!
HYVÄ TYÖNANTAJA
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on työnantajana innostava, kannustava ja
oikeudenmukainen. Edistämme näin ollen hyvää ilmapiiriä, välittämme ihmisistä ja
tuemme kasvua. Kasvun ja kehittymisen tukeminen on oppilaitosyhteisön ydinosaamista.
Kehittääksemme ydinosaamista tarvitsemme ajantasaisia tietoja ja taitoja opetettavilta
ammattialoilta, pedagogista osaamista, johtamisosaamista ja yleisiä työyhteisövalmiuksia.
TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI
Työyhteisötaitojen merkitys kasvaa koko ajan. Hyvinvoinnin takaamiseksi meidän on
pystyttävä käymään vuoropuhelua vaikeissakin tilanteissa. Selkeät, reilut pelisäännöt
luovat perustan työyhteisön hyvinvoinnille.
Tuloksellinen yhteistoiminta on tärkeää tavoitteen saavuttamiseksi. Sisäisen yhteistyön
edellytyksiä ovat laadukas sisäinen viestintä, avoin ja keskusteleva ilmapiiri ja tietoinen
yhteistyön kehittäminen.
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on tärkeää toiminnan jatkuvuuden
varmistamiseksi. Suunnitelmallinen ja kokonaisuutta palveleva osaamisen kehittäminen
perustuu ajantasaiseen, systemaattisesti kerättävään tietoon.
HENKILÖSTÖRESURSSIT
Henkilöstöresurssien suunnittelu on osa toimintasuunnitelman laatimista. Konsernitasolla
tuetaan asiantuntijapankin avulla henkilöstöresurssien suunnittelua ja hyödyntämistä yli
organisaatiorajojen.
Hyvän henkilöstöjohtamisen seurauksena henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn
määrään ja työtä säätelevät oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Oikeudenmukainen
ja kannustava palkkaus edistää henkilöstön sitoutumista ja tukee rekrytointia. Joustavan
työajan ja etätyön avulla on mahdollista ottaa huomioon opiskelun, perhetilanteen ja
ikääntymisen aiheuttamat tarpeet.
Johtaminen
Osaaminen
Toimintojen kehittäminen
Houkutteleva
Eteenpäin
Suuntautuva
Toiminta
Rakentaa
Arvostusta
Työhyvinvointi
Toimintaamme ohjaavat kuntayhtymän arvot, visio ja toiminta-ajatus.
LIITE 5
Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma 2014
LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2014
TALOUSARVION 2014 OSA
Taloussuunnitelman 2015-2016 osa
TA 2014
TASU 2015
TASU 2016
115 000
420 000
-15 000
115 000
420 000
-15 000
115 000
420 000
-15 000
520 000
520 000
520 000
-520 000
-520 000
-520 000
-520 000
0
-520 000
0
-520 000
0
500 000
-500 000
500 000
-500 000
500 000
-500 000
Oman pääoman muutokset
Sijoitusrahaston lisäys
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoitustoiminnan nettokassavirta
0
0
0
Rahavarojen muutos
0
0
0
LIIKELAITOKSEN TOIMINTA
Varsinaisen toiminnan ja inv. rahavirta
Tulorahoitus
Liikeylijäämä/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Tulorahoitus yhteensä
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointeihin
Käyttöomaisuuden myyntituotot
Investointimenot yhteensä
Varsinaisen toiminnan ja inv.nettorahavirta
Rahoitustoiminnan rahavirta
Lainakannan muutokset
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys
Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys
Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen vähennys