Jääkärien perintö

jä äkäriliike
sata vuot ta
1914 | 2014
Jääkärien perintö
ainutl a atuinen juhl ateos jä äkäriliikkeen kunniaksi .
Jääkärien perintö on itsenäinen Suomi
rohkeista nuorukaisista kasvoi armeijamme rakentajia ja talvi- ja jatkosodan ratkaisijoita
100-vuotisjuhlateos antaa ensimmäistä kertaa jääkäriliikkeen koko kuvan
yksissä kansissa: 10 kirjoittajaa, yli 600 sivua ja 600 kuvaa.
Perusteellinen kuvaus itsenäisyysaktivisteista ja venäläisten vastatoimista:
vankkaa, alkuperäislähteisiin pohjautuvaa tietoa ja yksityiskohtaisia
etappikarttoja.
Runsas kuvahistoria jääkärien koulutuksesta Saksan armeijassa ja
taisteluista I maailmansodan itärintamalla. Selkeät luettelot mm.
kaatuneista, haavoittuneista ja rautaristillä palkituista jääkäreistä.
Sotilasasiantuntijan laaja selonteko jääkärien korvaamattomasta
panoksesta talvi- ja jatkosodassa. Jääkärikomentajien esittelyt, mm.
Erik Heinrichs, Taavetti Laatikainen, Ruben Lagus, Matti Laurila,
Hjalmar Siilasvuo, Paavo Talvela, Väinö Valve.
Juhlateosta on painettu vain 1914 kappaletta, ja jokainen kirja on
yksittäisnumeroitu. Jääkärien­ perintö on arvokas muisto Suomen
itsenäisyyden kohtalonvuosista 1914–18 ja 1939–44.
Mannerheim-ristin ritari nro 1
jääkärikenraalimajuri Ruben
Lagus. Kaksikymmentä
jääkäriä sai Mannerheimristin vuosina 1941–45.
miksi jääkäriliike syntyi?
Vuonna 1914 Suomessa elettiin toista sortokautta. Maailmansota alkoi, vallankumous
kipinöi­, Venäjän imperiumi huojui. Suomessa syntyi maanpetoksellinen liike, jonka
tavoitteena oli Suomen täysi itsenäisyys. Tuhannet toimivat sen hyväksi kaikkialla
maassa. Venäläistämisen varjossa kasvanut sukupolvi lähti sotilaskoulutukseen
Saksaan vapauttaakseen isänmaan.
keitä jääkärit olivat?
Parintuhannen jääkärin joukko oli nuori Suomi pienoiskoossa: pataljoonaan mahtui
patriootteja ja seikkailijoita, ylioppilaita ja työmiehiä, karjalaisia ja pohjalaisia,
merimiehiä ja maanviljelijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä. Jääkärien perintö -teoksessa
on kymmenien jääkärien ja aktivistien pienoiselämäkerrat ja kattava nimihakemisto.
mannerheim ja jääkärit
Osoittaa ylipäällikön terävää
harkintakykyä, että hän valitsi
päämajaan lähimmiksi alaisikseen
neljännesvuosisadan nuorempia
sotakorkeakoulutuksen saaneita
jääkäriupseereita. Mannerheimin
oli turvauduttava jääkäreihin.
Hän käytti heidän taitojaan
heti talvisodan alusta lähtien.
Juhlateoksessa Mannerheimasiantuntija Martti Turtola
käsittelee ylipäällikön ja jääkärien
tiivistä mutta joskus myrskyisää
suhdetta.
”Emme me voi toistaa jääkärien sankaritekoja
– – mutta voimme jääkärien hengessä asettaa
Suomen edun oman edun edelle, huolehtia maamme
itsenäisyydestä ja puolustusvalmiudesta sekä edistää
isänmaanrakkautta kehittämällä maatamme yhä
suurempaan kukoistukseen. ”
– Gustav Hägglund
Jääkärilippua kannetaan Puolustusvoimien paraateissa toisena heti valtiolipun jälkeen. Lehtikuva / Ville Myllynen.
kirjoittajat
gustav hägglund kenraali evp., jääkärikenraali Woldemar Hägglundin poika
oiva turpeinen FT, historiantutkija, väestötieteilijä
jussi jalonen FL, sotahistorian tutkija, tietokirjailija
matti lackman FT, dosentti, tietokirjailija
asko kilpinen prikaatinkenraali evp.
martti turtola VTT, sotahistorian dosentti
kari j. talvitie kaupallinen neuvos, JP 27:n perinneyhdistys ry:n varapuheenjohtaja
toimituskunta
kai linnilä, hanna pukkila-toivonen ja sari savikko ovat kirjoittaneet
ja toimittaneet useita kiitettyjä tietokirjoja ja suurteoksia
kirjan koko 25 x 30 cm • 604 sivua • yli 600 nelivärikuvaa
nahkaselkä pintein • kultafoliointi • koholakkaus
painettu suomessa suomalaiselle paperille • 1914 numeroitua kappaletta
numero yksi luovutettu armeijan ylipäällikölle tasavallan presidentti sauli niinistölle
amanita • suomalaisia suurteoksia vuodesta 1990 • www.amanita.fi • info@amanita.fi • 02 7489500