1 - Suomi–Israel Yhdistysten Liitto ry

Ne ljä nne s v uos it ta i n i l m e s ty vä k u l ttu u r i l e h ti
Jul k a i s i j a : S uom i-Israel Yh d istysten L iitto r y
1 • 2011
Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry
Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf
PL 247, 00531 Helsinki
www.suomi-israel.fi, liitto@suomi-israel.fi
SSN-L 1235-8290
ISSN 1235-8290 (Painettu)
ISSN 1799-0742 (Verkkojulkaisu)
Vastaava toimittaja: Reino Kurki-Suonio jedidut@suomi-israel.fi
Toimituskunta: Mikael Enckell, Vesa Hirvonen, Juha-Pekka Rissanen,
Sirkku Salmela, Mila Westerberg.
Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa. Vuosikerta 15 euroa, kestotilaus 12 euroa.
Ilmoitushinnat: 1/1 s. 170 euroa, 1/2 s. 95 euroa, 1/4 s. 55 euroa, 1/8 s. 35 euroa.
Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki. Taitto: Kirsi Pääskyvuori.
21. vsk. nro 1/2011
The Power of Man (Ihmisen voima).
Kuva: suurlähettiläs Avi Granot.
Shalom!........................................................................................3
Israelin ja juutalaisuuden symboleista...................................4
Galilean metsäpalojen jälkeen................................................6
Israel kärsii kuivuudesta...........................................................7
Vierailu Muhrakan luostarissa kolme viikkoa
tulimyrskyn jälkeen....................................................................8
Karmel-vuori................................................................................9
Metsien ekologinen ja yhteiskunnallinen merkitys..........10
Presidentti Peres istutti akasiapuun Arava-laaksoon......11
Oscar-palkittu dokumenttifilmi..............................................12
Kahdelle israelilaiselle myönnettiin Sundanceelokuvapalkinnot......................................................................13
Sellisti ja säveltäjä Doron Tolster.........................................14
Tanssi sillanrakentajana..........................................................15
Jerusalem-palkinto myönnettiin Ian McEwanille..............16
Tallinnan juutalaisyhteisö vahvistuu.....................................17
Juutalainen Heart for Africa -järjestö auttaa Ugandaa...18
Haluatko osallistua arkeologisiin kaivauksiin Israelissa?..19
Lyhyesti Israelista....................................................................22
LIITON RINTAMERKKI
Liiton rintamerkin voi tilata sähköpostiosoitteesta liitto@suomi-israel.fi tai maksamalla liiton tilille 800017-646723
merkin hinnan 4 €. 50-vuotisjuhlamerkin (rajoitettu määrä) hinta on 5 €. Tilillepanoon on merkittävä maksun
tarkoitus sekä tilaajan nimi ja osoite. Merkin käyttö ei ole sidottu liittomme jäsenyyteen, vaan sitä voidaan
käyttää muutoinkin ystävyyden ja solidaarisuuden osoituksena Israelia kohtaan.
Suomi-Israel yhdistysten liitto ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomien ystävyysyhdistysten liitto.
Tätä linjaa seuraten Jedidut pyrkii lisäämään Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittämään tietoa
Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta.
2
JEDIDUT 1•2011
Shalom!
Huippupuurtajia vai yli-ihmisiä?
A
lkanut vuosi on merkinnyt aikamoista turbulenssia Lähiidässä tai paremminkin Pohjois-Afrikassa. Arabimaailmassa kuohuu, ja Israelissakin pidätellään hengitystä sitä ajatellen,
mitä tuleman pitää naapurisuhteiden osalta. Elämä alueella on
ollut kuitenkin mm. koko nyky-Israelin olemassaolon ajan hyvinkin epävakaata, ja joka tapauksessa kaikesta on hienosti
selvitty eteenpäin. Yleisesti ottaen Israel on ollut sisäisesti
aina sitä vahvempi ja yhtenäisempi mitä suurempi ulkoinen
uhka sillä on ollut torjuttavanaan. Maan säilymistä itsenäisenä
ja kehittymistä eri elämänalueilla uskomattoman pitkälle onkin pidettävä ainutlaatuisena ilmiönä kansojen keskuudessa.
HS:n kuukausiliite 2/2011 käsitteli pääjutussaan laajalti juutalaisia. Esiin nostettiin suuri määrä esimerkkejä eri
puolilta maailmaa ihmisistä, jotka ovat alansa huippuja, ja
kaikissa näissä on kyse juutalaisista. Jutun kirjoittaja Ilkka
Malmberg oli matkallaan Israelissa innostunut pohtimaan
juutalaisten keskeistä roolia kaikilla tärkeillä elämänalueilla
eri puolilla maailmaa. Hän toteaa nyky-Israelista mm., että
”Israel tuottaa asukasta kohden eniten tieteellistä tutkimusta ja suorastaan ahmii ulkomaisia investointeja”.
On kiehtovaa huomata, kuinka eri puolille maailmaa hajaantunut pieni kansa on saavuttanut alalla kuin alalla huipputuloksia. Tämä on nähtävissä mm. siinä, että eri alojen
Nobel-palkituista 170 henkilöä eli 22 % on juutalaisia. Ei tun-
nu ollenkaan kaukaa haetulta kutsua juutalaisia mm. kaiken
edellä kerrotun perusteella ”valituksi kansaksi”. Kokemukseni mukaan tämän ilmaisun suhteen juutalaiset itse ovat
hyvin varovaisia. Ovathan ei-juutalaiset historian kuluessa
kateudesta hyvin menestynyttä pientä vähemmistöä kohtaan
syyllistyneet mitä raaimpaan antisemitismiin.
Kun juutalaiskansan menestystä tarkastellaan, helposti
sorrutaan vääränlaiseen yli-ihannointiin tai vastakkaisessa
tapauksessa antisemitismiin. Em. lehtijutussa ei mielestäni
selvästi ollut kumpaakaan näistä. Sen sijaan joitakin erikoisia
painotuksia siinä nousi esiin. Yksi niistä oli juutalaispoikien
ympärileikkaukseen liittyvä pohdinta, mm. näin: ”Jokaisella
juutalaisella miehellä on alitajunnassaan musertava kipukokemus.” Kirjoittajan mukaan tämä vaikuttaa monin eri tavoin
juutalaiseen elämäntodellisuuteen. – Mene tiedä, mutta yksi asia on varma: Elämä maapallollamme olisi monin tavoin
köyhempää ilman tässä kuvaillun erityisen kansan olemassaoloa ja vaikutusta eri ihmisyhteisöissä.
Rikasta vuoden 2011 jatkoa kaikille Jedidut-lehden
lukijoille!
Juha-Pekka Rissanen
Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n pj.
Toiviomatkojen suorat tilauslennot
Finnairin koneilla Tel Aviviin
Lentohinnat (meno-paluu) alk. 499 euroa.
Syyskauden 2011 lähdöt
21.9., 28.9., 5.10., 12.10., 23.10.,
30.10., 6.11, 13.11. ja 22.11.
Kevään 2012 lennot sunnuntaisin
12.2. – 29.4. (paluu 6.5.)
Reittilennot Tel Aviviin Keski-Euroopan
kautta päivittäin läpi vuoden.
Annankatu 31-33 C, 00100 HELSINKI. Puhelin (09) 5657170.
Faksi (09) 56571727, helsinki@toiviomatkat.fi, www.toiviomatkat.fi
JEDIDUT 1•2011
3
ISRAELIN JA JUUTALAISUUDEN
SYMBOLEISTA
Vuonna 2008 täällä työnsä aloittanut Israelin
suurlähettiläs Avi Granot on kuluvan vuoden aikana
siirtymässä pois Suomesta. Muistoksi ajastaan
täällä hänelle jäävät myös ne hienot valokuvat, joita
hän on täällä ottanut. Tämän lehden kansikuvana
on niistä näyte, jolle hän on antanut nimeksi The
power of man (Ihmisen voima). Lukijan tehtäväksi
jääköön siihen sisältyvän symboliikan pohtiminen.
E
räänä marraskuisena iltapäivänä tapasimme suurlähettilään kanssa ja keskustelimme – emme kuitenkaan valokuvauksesta, pienuuden ja suuruuden voimista tai jäänmurtajien kaksoispotkureista – vaan Israelin lipussakin olevan
Daavidin tähden, magen Davidin, alkuperästä.
jen synagogissa, niin näissä kuvissa sillä on yleensä kolme
ohutta jalkaa. Suurlähettiläs arveleekin, että kun puhtaasta
kullasta valmistettua menoraa oli hankala kantaa, sitä olisi
ehkä pyritty tasapainottamaan liittämällä siihen suhteettoman suuri jalusta.
Menora
Magen David – Daavidin tähti
Suurlähettiläs korosti, että Israelin valtion virallinen symboli
ei ole Daavidin tähti, vaan Israelin vaakunan seitsenhaarainen menora – Jerusalemin temppelin kultainen lampunjalka,
jonka alkuperäiset valmistusohjeet olivat seuraavat:
”Tee kultainen lamppu; taottakoon se jalustoineen ja haaroineen puhtaasta kullasta, ja käske takoa lampun kukkakoristeet kantoineen ja terälehtineen samasta kappaleesta koko
muun lampun kanssa. Lampunvarresta lähteköön kuusi haaraa, kolme haaraa kummallekin sivulle ...” (2. Moos. 25:31–)
Temppelin kultainen lampunjalka ei ole säilynyt, mutta
Tituksen riemukaaren reliefeissä se näkyy Jerusalemin hävityksen yhteydessä saatuna sotasaaliina, jota voitetut juutalaiset siinä kantavat. Temppelin menoran menettämisen
voi sanoa symboloineen juutalaisten itsenäisyyden lopullista
menetystä vuonna 70, minkä vuoksi tämä kuva menorasta on ollut mallina uudelleen syntyneen Israelin vaakunalle.
Suurlähettiläs kiinnittää huomion menoran isokokoiseen
jalustaan ja toteaa, ettei alkuperäisissä valmistusohjeissa
puhuta jalustasta mitään. Itse asiassa, kun menora oli arkeologisten löytöjen mukaan yleinen symboli juutalaisissa
katakombeissa ja ajanlaskumme ensimmäisten vuosisato-
Kun magen David käännetään usein ”Daavidin kilveksi”,
suurlähettiläs selittää, että hepreassa sama sana tarkoittaa
sekä kilpeä että vaakunaa. Kuvion alkuperästä juutalaisena symbolina ei ole varmaa tietoa, mutta sekä Talmud että
islamilainen perimätieto puhuvat Salomon sinettisormuksesta, jossa olisi ollut joko 5- tai 6-sakarainen tähti. Yleensä Salomon sinetti ajatellaan viisisakaraiseksi tähdeksi eli
pentagrammiksi.
Psalmeissaan Daavid laulaa usein kilvestään tapaan ”Minun kilpeni on Jumala” (Ps. 7:11). Tämän kilven yhteys Daavidin tähteen on epäselvä, koska Jumalasta ei saanut tehdä
minkäänlaista kuvaa, mutta ainakin viitteitä kuvion amuletinomaisesta käytöstä on. Internetistä löytyvän juutalaisen
tietosanakirjan mukaan 1100-luvulla vaikuttanut karaiittijuutalainen Judah Hadassi kirjoitti Daavidin kilvestä piirrosmerkkinä, jota käytetään mezuzassa, ovenpieliin kiinnitettävässä
kotelossa. Merkin muotoa hän ei kuitenkaan kerro.
Arkeologisten löytöjen perusteella Daavidin tähti ei ole
mikään vanha juutalaisuuden symboli. Sen vanhin tunnettu
yhteys juutalaisuuteen on sen löytyminen eräästä 200-luvun
juutalaisesta hautakivestä Etelä-Italian Tarantosta.
4
JEDIDUT 1•2011
Tunisiasta löytynyt
synagogan
lattiamosaiikki
200–400-luvulta.
Yhdysvaltain vaakunan
tähdet Daavidin tähtenä
dollarin setelissä.
Temppelin menora Tituksen riemukaaressa.
Juutalaisten symbolina Daavidin tähti esiintyi tiettävästi
ensimmäisen kerran vuonna 1354, jolloin sitä käytettiin Kaarle IV:n (1316–1378) Määrin juutalaisille antamassa lipussa.
Koristekuviona Daavidin tähti yleistyi tämän jälkeen vähitellen joidenkin juutalaisten yhteisöjen käytössä, ja näyttää
siltä, että aluksi nimenomaan ei-juutalaiset alkoivat pitää sitä juutalaisten symbolina. Erityisesti natsien käyttämänä se
iskostui lopullisesti ihmisten mieliin tässä merkityksessä.
Tätä ennen olivat sionistit kuitenkin jo omaksuneet Daavidin tähden omaksi tunnuksekseen. Ajatus juutalaisten lipusta
tuli nimittäin ajankohtaiseksi vuonna 1897, kun he pohtivat,
mikä lippu ripustettaisiin ensimmäisen sionistikongressin tiloihin Baselissa. Ratkaisuksi tuli siniraitainen rukousviitta,
tallit, johon lisättiin sininen Daavidin tähti. Tästä sionistien
lipusta tuli sitten myös Israelin valtion virallinen lippu.
Heksagrammin muusta käytöstä
Kuusisakaraista, kahdesta kolmiosta muodostuvaa tähteä
eli heksagrammia käytetään myös monissa muissa yhteyksissä ja muissa kulttuureissa, eikä sen käytön mahdollista
yhteyttä juutalaisuuteen ole aina helppo selvittää.
Suurlähettiläs näytti, miten Yhdysvaltain vaakunassa ja
virallisessa sinetissä on Pohjois-Amerikan ensimmäisiä siirtokuntia kuvaavat 13 tähteä aseteltu Daavidin tähden muotoon. Tämä on ilmeisen tarkoituksellista, koska raamatullinen ja juutalaisiin liittyvä symboliikka oli vaakunan suunnittelijoilla muutenkin mielessä – tulo uudelle mantereellekin
rinnastettiin Kaislameren ylitykseen Mooseksen johdolla.
Se, että Etiopiassa käytetty heksagrammi liittyy juutalaisiin, ei ole yllättävää – olihan Haile Selassien täydellinen
arvonimi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Keisari Haile
Selassie I, Juudan heimon voittamaton leijona, Jumalan Va-
Albertinkatu 4/
Pursimiehenkatu 10.
Kuva: Avi Granot.
litsema ja Etiopian Kuninkaiden Kuningas.
Myös Nepalissa on
heksagrammi yleinen
symboli, jota on käytetty mm. valtion sinetissä ja rahoissa.
Sen alkuperästä on erilaisia teorioita, mutta suurlähettilään
mukaan Nepalin kuningas oli aikanaan Israelin vierailullaan
väittänyt alkuperää juutalaiseksi ja oli jopa sanonut nepalilaisia Israelin kadonneeksi sukukunnaksi!
Suurlähettilästä askarruttaa myös se, mikä on Daavidin
tähden tausta eräissä Helsingin arvorakennuksissa, ja näyttää
Punavuoresta ottamaansa valokuvaa (Albertinkatu 4/Pursimiehenkatu 10). Internetistä selviää, että rakennus on vuodelta 1893 ja on professori Gustaf Nyströmin (1856–1917)
piirtämä. Hänen käsialaansa ovat useat muutkin Helsingin
tunnetut rakennukset, mutta muista en vastaavanlaista symboliikkaa löydä. Nyströmin taustastakaan en löydä heksa­
grammille mitään erityistä selitystä.
Myös aivan suurlähetystön lähellä, Yrjönkatu 25:ssä, on
jugend-tyylinen rakennus, jonka ikkunoiden yläpuolella on
Daavidin tähdet. Netistä selviää, että tämä on rakennusmestari ja talousneuvos Heikki Kaartisen (1872–1947)
suunnittelema ja vuodelta 1906. Hänenkään taustastaan
tai muista rakennuksistaan ei Daavidin tähdelle löydy muuta selitystä kuin että se on rakennuksen tyyliin kauniisti sopiva koristekuvio.
Aika on kulunut suurlähettilään seurassa nopeasti. Kiitän miellyttävästä ja antoisasta keskustelutuokiosta ja jätän
hänet valmistautumaan niihin illan tapahtumiin, jotka häntä
vielä odottavat.
rks
JEDIDUT 1•2011
5
GALILEAN METSÄPALOJEN JÄLKEEN
Louis Levinsky
Keren Kajemet Finland
Karmel-vuori palaa. Kuva: Wikipedia.
K
armel-vuori muuttui hetkessä Israelin miltei vihreimmästä alueesta Israelin melkein mustimmaksi alueeksi.
Joulukuun alun katastrofaalisessa tulipalossa kuoli 42
henkilöä. Myös valtava määrä maallista omaisuutta sekä
metsää, eli niin kutsuttua vihreää kultaa, paloi poroksi.
Pääministeri Benjamin Netanjahu kuvasi tapahtumaa
kansalliseksi katastrofiksi ja julisti kansallisen surupäivän.
Sammutustöihin osallistui yli kaksisataa KKL:n oman palokunnan miestä Israelin valtiollisen palokunnan rinnalla. Lisäksi moni maa tarjosi apuaan, esimerkiksi Kreikka, Bulgaria,
Turkki, Espanja, Ranska, Yhdysvallat ja Egypti.
On arvioitu, että alueen ekologisen tasapainon saavuttaminen kestää neljäkymmentä vuotta ja voi maksaa yli sata miljoonaa euroa. Puiden istutuksista ja metsänhoidosta Israelissa vastaava Keren Kajemet (KKL) on aloittanut
maailmanlaajuisen keräyksen, myös Suomessa, palaneen
alueen palauttamiseksi samaan tilaan kuin ennen tulipaloa.
Nämä yksityisiltä lahjoittajilta saadut varat, joiden keräämistä koordinoidaan yli neljässäkymmenessä maassa sijaitsevissa toimistoissamme, ovat avainasemassa jälleenrakennustyössämme. Toivommekin, että myös suomalaiset osallistuvat anteliaina ja runsaslukuisina keräykseemme, vaikka
meidän onkin täällä metsän keskellä vaikea kuvitella, millainen tragedia metsäpalo on Israelin koko ekosysteemille,
niin kasveille kuin eläimillekin. Meidän on korvattava 5 000
000 palanutta puuta. Kaikki Israelin ystävät voivat auttaa
meitä työssämme lahjoittamalla varoja ympäristötyöhömme.
KKL on maailman vanhin ympäristöjärjestö – täytämme
tänä vuonna 110 vuotta. Olemme istuttaneet noin 250 000
6
Yli 5000 hehtaaria istutettua metsää paloi.
000 puuta, mukaan lukien tasavallan presidentti Tarja Halosen lokakuun 12. päivänä vuonna 2010 istuttamat puut.
Pohjoisten alueiden tulipalojen lisäksi ajankohtaista on
myös vesi. Meidän on turvattava veden riittävyys niin valtion asukkaille kuin maataloudellekin – maassa, jossa eletään seitsemättä perättäistä kuivaa vuotta. KKL on avainasemassa tässäkin taistelussa – olemme tähän mennessä
rakentaneet 220 tekojärveä, vesisäiliötä ja muuta järjestelmää sadeveden talteenottamiseksi. Tavoitteenamme on, ettei pisaraakaan saa valua mereen tai muuten hukkaan. Nykyisin Israelissa kierrätetään 80 % kaikesta vedestä, mikä
on maailman korkein veden kierrätysprosentti – esimerkiksi
Espanjassa ja muissa samankaltaisissa maissa kierrätetään
vain 10–15 % käytetystä vesimäärästä.
Puiden uusivuosi, tu bišvat, osui tänä vuonna torstaiksi
20.1. Suomen Keren Kajemetin perinteinen, nyt jo 22.
kerran vietetty tu bišvat -juhla pidettiin Helsingin synagogassa sunnuntaina 30.1. Suomea lämpimästi muistelevan juhlapuheen piti tilaisuudessa suurlähettiläs
Avi Granot, joka on kuluvan vuoden aikana siirtymässä
pois Suomesta.
Oheinen kirjoitus on osa Suomen KKL:n pitkäaikaisen,
nyt paikkansa jättävän puheenjohtajan, Louis Levinskyn tervetulosanoista.
Lisätietoa Suomen Keren Kajemetista löytyy yhdistyksen
verkkosivuilta http://www.kolumbus.fi/kkl/.
JEDIDUT 1•2011
ISRAEL KÄRSII KUIVUUDESTA
Genesaretinjärven kalakanta on romahtanut
Kuolleenmeren pinta laskee metrin vuodessa
V
kiksi viime vuonna – joka sekin oli kuiva – nousu oli 60 cm.
Nousunkin jälkeen pinta on vielä 60 cm alle sen ”punaisen
rajan”, jossa vedenotto tulisi lopettaa. ”Mustaan rajaan”,
jossa järvelle todennäköisesti aiheutuu jo korjaamatonta vahinkoa, on matkaa vielä 140 cm, mutta ellei kunnon sateita
saada, sekin saattaa ensi kesänä alittua.
Myös kalakannan väheneminen Genesaretinjärvessä
huolestuttaa vakavasti. Kymmenessä vuodessa ovat saaliit
vähentyneet kymmenenteen osaan, minkä vuoksi kaupallisten kalastuslupien myöntäminen lopetettiin viime vuoden
lopulla kahdeksi vuodeksi kokonaan. Harrastuskalastajillekin
myönnettiin vuoden alussa vain lyhytaikaisia lupia.
uodesta 2004 lähtien ovat Israelin sademäärät olleet
poikkeuksellisen vähäisiä. Esimerkiki viime marraskuu
oli kuivin 48 vuoteen, eikä lähitulevaisuus näytä tässä suhteessa yhtään valoisammalta. Pitemmälläkään aikavälillä ei
tilanne välttämättä parane, sillä Kuolleenmeren geologiset
tutkimukset osoittavat menneisyydessä olleen peräti satojen vuosien kuivia kausia.
Israelin vesihuollolle kuivuus tuottaa luonnollisesti vaikeuksia. Siitä huolimatta, että kotitaloudet ovat viime vuosina vähentäneet vedenkulutustaan – valistuksen, hanoihin
liitettävien vedensäästölaitteitten ilmaisjakelun sekä veden
kallistumisen ansiosta – sen osuus on edelleen yli puolet
kokonaiskulutuksesta. Maatalouden osuus on n. 30 % ja
teollisuuden n. 15 %. Jos vedenkulutusta nyt joudutaan rajoittamaan, se tulee kohdistumaan lähinnä maatalouteen
ja puistojen kasteluun. Yksityistä vedenkäyttöä ei haluta
säännöstellä, joskin suurin ja helpoin säästömahdollisuus
on edelleen siellä.
Tilanteen vakavuuden vuoksi Israelin hallitus on jälleen
kerran laatinut hätäsuunnitelman vesihuollon turvaamiseksi
– edellinen kerta oli kaiketi kesäkuussa 2008. Ehdotetuissa
toimenpiteissä ei sinänsä ole mitään yllättävää: meriveden
suolanpoistoa lisätään, vesien saastumista vähennetään,
ja puhdistetun jäteveden käyttöä maataloudessa kehitetään entisestään.
Genesaretinjärven tilanne
Vesiongelmista ja vedenkäytön seurauksista kärsii myös
luonto. Vaikka veden pumppausta Genesaretinjärvestä vähennettiin viime vuonna, sen pinta on edelleen huolestuttavan alhaalla. Tammikuussa, jolloin sademäärät yleensä
ovat suurimmat, järven pinta nousi vain 16 cm, kun esimer-
Kuolleenmeren tilanne
Tilanne on uhkaava myös Kuolleessameressä, johon nykyisin virtaa hyvin vähän vettä. Kun sen pinta on parin vuosikymmenen ajan laskenut metrin verran vuodessa, se tulee
muuttumaan pelkäksi suolamassaksi, ellei jotain tehdä sen
pelastamiseksi. Ratkaisuksi on esitetty veden johtamista
siihen muualta, lähinnä Punaisestamerestä, jolloin veden
korkeuseron ansiosta saataisiin samalla energiaa esimerkiksi vesihuollon kipeästi tarvitsemaan, mutta paljon energiaa vaativaan suolanpoistoon. Hankkeen ympäristö- ja
muut vaikutukset vaativat kuitenkin perusteellista selvitystä.
Energian tuottamiseksi tämä ajatus syntyi itse asiassa jo
1800-luvulla. Ensimmäiset esitutkimukset nyt esillä olevan
hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta tehtiin vuonna 1998, ja
vuonna 2005 alkoi Maailmanpankin rahoittama varsinainen
selvitystyö, jossa Israel, Jordania ja palestiinalaishallinto ovat
yhteistyössä. Aikataulun mukaan kaikki selvitykset saadaan
valmiiksi tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä, joten
lähitulevaisuudessa varmaan kuullaan asiasta enemmän.
JEDIDUT 1•2011
7
VIERAILU MUHRAKAN LUOSTARISSA
KOLME VIIKKOA TULIMYRSKYN
JÄLKEEN
Nicole Jansezian, Travelujah
Elian kirkko Muhrakan luostarissa. Kuva: James Emery
K
Elian patsas Muhrakassa.
Kuva: James Emery
olme viikkoa Israelin tuhoisimman tulipalon jälkeen turistit ovat alkaneet palata. Karmel-metsässä oli palanut
5 miljoonaa puuta. Onneksi suurin osa seudun historiallisista kohteista säilyi vahingoittumattomana.
Haifan Stella Maris -karmeliittaluostarin johtaja isä John
kertoo, että Elian luolan ympärille rakennettu kirkko ja Muhraka, paikka, jossa Elia Raamatun mukaan haastoi ja voitti
Baalin profeetat, säästyivät tuhoisalta palolta.
Hän kertoi, että luostarissa syttyi pieni tulipalo, mutta se
sammutettiin parissa minuutissa. Tuli raivosi samaan aikaan
valtoimenaan Daliat al-Carmelin eteläpuolella. Luostariin menevät tiet oli suljettu ja läheiset kylät evakuoitu. Mm. suuri
osa Hai-Barin luonnonsuojelualueesta ja taiteilijoiden kylä
Ein Hod tuhoutuivat.
8
Sammutustöissä oli avustajia Turkista, Kreikasta, Bulgariasta, Espanjasta, Azerbaidzanista, Venäjältä, Kyprokselta,
Ranskasta, Englannista, Egyptistä ja Jordaniasta. Yhdysvallat ja Palestiinan itsehallintoalue tarjosivat myös apua. Israel
on usein ollut ensimmäisten joukossa lähettämässä apua
muiden maiden katastrofialueille, viimeksi Haitiin ja Turkkiin.
Jerusalem Post online 18.1.2011
Travelujah on kristittyjen sosiaalinen media, joka järjestää
matkoja Israeliin.
JEDIDUT 1•2011
KARMEL-VUORI
Näkymä Muhrakan terassilta koilliseen. Kuva: James Emery Satelliittikuva Karmelin palosta. Muhraka jää kuvan oikean
alakulman alapuolelle. Kuva: Sertit/Strassburgin yliopisto
K
armel, jossa hiljattain raivosi Israelin suurin metsäpalo,
on n. 500 metriä korkea, yli 20 km pitkä vuoriharjanne
Pohjois-Israelissa. Heprankielessä nimi on todennäköisesti
merkinnyt Jumalan viinitarhaa – alue on hyvin hedelmällistä, ja arkeologien mukaan siellä on ollut paljon viinitarhoja.
Arabiaksi Karmelia kutsutaan Elian vuoreksi, mikä juontaa
alkunsa Raamatun kertomasta profeetta Elian ja Baalin pappien välisestä taistelusta.
Alueen muinaishistoria on erittäin rikas. Siellä tehtyjen
kaivausten kerrostumat ulottuvat nykyihmisen päivistä aina varhaiseen kivikauteen asti. Yhtenäisissä kerrostumissa
näkyy kehitys vaeltelevien ihmisrymien metsästys- ja keräilytaloudesta paikallaan pysyväksi maatalousyhteiskunnaksi. Erittäin merkittävä löydös on ollut Tabun I:ksi kutsutun
neandertalilaisnaisen luuranko.
Pyhänä paikkana Karmelia on pidetty ainakin jo kanaanilaisajoista lähtien. Raamatun aikoina siellä palvottiin Baalia,
ja profeetta Elia korjasi siellä raunioituneen Herran alttarin.
Pythagoraan kerrotaan siellä käyneen, koska paikka oli ”kaikista vuorista kaikkein pyhin, eikä kaikkien ollut sinne lupa
mennä”. Tacitus kertoo vuorella olleesta Zeuksen alttarista,
ja hänen mukaansa keisari Vespanianuskin kävi siellä kysymässä oraakkelin neuvoa.
Myöhemmin on Karmel-vuorella ollut sekä kristittyjen että
muslimien rakennuksia. Nykyisin alueella on bahá’i-uskonnon keskus sekä myös katolisen karmeliittasääntökunnan
hengellinen keskus, Stella Maris -luostari.
Karmeliittojen nimi on yhteydessä siihen epävarmaan
historialliseen tietoon, että sääntökunta olisi saanut alkunsa
1100-luvulla Karmel-vuorella eläneestä erakkoyhteisöstä.
Joka tapauksessa siellä oli karmeliittoja ristiretkien aikaan,
ja heitä palasi sinne taas takaisin 1600-luvulla.
Vuoriharjanteen itäistä huippua kutsutaan arabiaksi nimellä el Muhraka, joka merkitsee polttopaikkaa – paikkaa,
jossa taivaasta iskenyt tuli poltti Elian polttouhrin. Tällä paikalla oli pitkään 12 suurta ympyrän muotoon asetettua kiveä – Raamatun mukaan Elia rakensi uhrialttarin 12 kivestä. Varhaisin matkakertomusten maininta näistä kivistä on
1100-luvulta, ja kivet hävisivät paikalta joskus vuosien 1830
ja 1850 välillä. Paikalla nykyisin sijaitseva Muhrakan luostari
on vuodelta 1836 ja kuuluu ns. kengättömille karmeliitoille
JEDIDUT 1•2011
9
Metsien ekologinen ja yhteiskunnallinen merkitys –
Israelin metsissä tapahtuva hiilen eristäminen
Julkaisija: Keren Kajemet LeIsrael (KKL) – Maankehittämisviranomaiset/Metsäosasto
Käännös: Ethel Salutskij
I
lmakehään kasaantuvat kasvihuonekaasujen päästöt ovat
vakava ongelma koko ihmiskunnalle. Hiilidioksidipäästöjä
pyritään vähentämään kansainvälisellä tasolla. Tämän lisäksi
ongelman torjumiseen käytetään hyväksi puissa tapahtuvaa
yhteyttämismenetelmää (fotosynteesiä), joka varastoi hiiltä
ja vapauttaa happea ilmakehään.
Professori Dan Yakir ja hänen tiiminsä Weizmann-instituutissa ovat päätyneet yllätyksellisiin havaintoihin Yatirmetsässä suoritetun pitkäaikaisen tutkimuksen tuloksena.
On pystytty osoittamaan, että KKL:n havupuumetsikkö, joka
kasvaa ilmastollisesti äärimmäisissä olosuhteissa erämaassa, pystyy muodostamaan happea kuitenkin saman verran
kuin metsät Euroopassa.
Yatir-metsässä puut kasvavat n. 10 metrin korkuisiksi.
Puiden tiheys on n. 30 puuta/1000 m² ja vuosittainen sademäärä on keskimäärin 285 mm. Metsikkö sitoo n. 230
kg hiiltä/1000 m²/vuosi = 7,7 kg hiiltä/puu/vuosi, ja 70–
100 vuoden aikana jokainen puu sitoo n. 500–800 kg hiiltä.
Vertailun vuoksi mäntymetsät Euroopassa sitovat 200 kg
hiiltä/1000 m²/vuosi. Useimmat mäntymetsät maailmassa
sitovat n. 250 kg/1000 m²/vuosi.
Kysymys herääkin, kuinka Yatir-metsä pystyy kuumissa ja
kuivissa olosuhteissa eristämään hiiltä niin tehokkaasti?
• Näiden puiden energian tarve on vähäisempi kuin
fotosynteesissä yleensä.
• Hiilen eristäminen alkaa jo aikaisin keväällä, mikä
mahdollistaa pitkän prosessikauden samoin kuin
Euroopan metsissä.
• Nämä osatekijät johtavat hiilen tehokkaampaan
hyväksikäyttöön.
• Yatir-metsän tumma lehvistö sitoo lämpöä,
mikä myös edistää hiilen eristämistä.
• KKL ja tutkijat ovat laajentamassa tutkimustaan ja
mittauksiaan Välimeren alueen metsiin Israelissa
Metsän muita ekologisia ja yhteiskunnallisia arvoja
Hiilen tehokkaan eristämisen lisäksi metsällä on myös
muita tärkeitä arvoja.
Yatir-metsästä alkaa Negevin autiomaa. Kuva: Wikimedia
Yksi puu
• suodattaa ja puhdistaa noin 100 000 m³ ilmaa vuosittain,
• imee itseensä noin 20 kg pölyä vuosittain,
• ”nielee” 80 kg saastuttavista hiukkasista koostuvia
yhdisteitä vuosittain,
• tuottaa n. 700 kg happea vuosittain,
• lisää sadeveden imeytymistä maaperään ja
estää täten eroosion syntymistä,
• edesauttaa alentamaan ympäristönsä lämpötilaa
jopa neljällä asteella,
• vähentää melusaastetta lähiympäristössään,
• toimii pesäpaikkana kymmenille linnuille,
• saattaa vähentää maanjäristyksen tuhoja,
• nostaa ympäröivien maa-alueiden arvoa,
• lisää ympäröivän luonnon kauneutta.
Myös taloudellinen tutkimus osoittaa, että Israelin tiheään
asutussa kaupunkiympäristössä metsän virkistävä vaikutus
on korvaamaton maan asukkaille. Hyöty ei tosin ole nähtävissä missään virallisissa kassavirtatilastoissa, mutta metsällä on yhteiskunnallinen arvo ihmisten viettäessä vapaaaikaansa luonnosta nauttien.
Voit halutessasi tukea Israelin ekologian kehitystä, mm.
nykyisten metsien ja uusien alueiden kehittämisessä,
Keren Kajemet Finland ry:n kautta. Olemme saavuttaneet
jo paljon, mutta edessämme on vielä runsaasti tehtävää.
Tilinumero: Keren Kajemet Finland ry –
Nordea 218518-1571
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Hakehila-lehdessä.
10
JEDIDUT 1•2011
PRESIDENTTI PERES ISTUTTI
AKASIAPUUN ARAVA-LAAKSOON
KKL/JNF Juutalainen kansallisrahasto
”
Arava-laakso on erittäin tärkeä luonnon laboratorio, ja
siellä hankkimamme tieto meidän on jaettava naapuriemme kanssa. Israel on suuressa velassa Aravan asukkaille,”
presidentti Shimon Peres totesi. Hän oli kunniavieraana
tammikuun 19. päivänä avaamassa keskisessä Aravassa
sijaitsevan Yairin tutkimus- ja kehittämisaseman maatalousnäyttelyä. Vieraita oli tuhansittain sekä ulkomailta että
Israelista. Sadoissa kojuissa oli näytteillä Aravan autiomaan
hämmästyttäviä saavutuksia maanviljelyn alalta, laitteistoa,
maan tuotteita sekä käsityötaidon näytteitä.
”Mielestäni Arava on yksi maailman seitsemästä ihmeestä,” Peres jatkoi.”En usko, että maailmassa on toista paikkaa, jossa on saatu aikaan samanlaisia ihmeitä. Aina
kun tulen tänne, minulle esitellään uusi paprikalajike. Täällä on kirjaimellisesti saavutettu tuloksia, joita on pidetty
mahdottomina.”
”Tämän päivän maailmassa on nälänhädän ja ekokatastrofin uhka. Kun olin nuori, en voinut kuvitellakaan, että jonain
päivänä raitista ilmaa ei voida pitää itsestään selvänä asiana.
Täällä Lähi-idässä haluan muistuttaa siitä, että Israel ei voi
pysyä erillisenä hyvinvoinnin saarekkeena, kun ympärillä on
valtava määrä köyhyyttä, nälkää ja katkeruutta. Meidän on
jaettava saavutuksemme naapuriemme kanssa.”
Juutalaisen kansallisrahaston johtaja Efi Stenzier totesi,
että näyttely oli suunniteltu puiden uuden vuoden, tu bišvat
-juhlan ajankohtaan. Tässä ankarassa ilmastossa kasvatetaan 60 % maan vihanneksista. Se on ollut mahdollista
paikallisen Yair tutkimus- ja kehittämisaseman luoman teknologian avulla.
Kuva: KKL
”Presidentti Peres on yli 50 vuoden ajan auttanut toteuttamaan Ben Gurionin näkyä saada Negevin autiomaa
kukoistamaan. Hän on puhunut ja toiminut vihreän teknologian ja vaihtoehtoisen energian puolesta. Hän on soihdunkantaja paremman ja vihreämmän Israelin luomisessa. Se
inspiroi meitä tekemään maasta kansalaistensa arvoisen ja
kansalaisista tämän ihanan maan arvoisia.”
Jerusalem Post online 25.1.2011
Aravan laakson ympäristöolosuhteitten erityispiirteitä
ovat runsas aurinko kaikkina vuodenaikoina, suuret päivittäiset lämpötilanvaihtelut sekä alhainen suhteellinen
kosteus. Näihin olosuhteisiin soveltuvan maatalouden
tutkimusta on siellä harjoitettu 1970-luvulta lähtien. Yairtutkimusasema on yksi laakson nykyisistä koeasemista,
jossa tutkitaan mm. yrttien ja mausteitten viljelyä, tehotuotannolle vaihtoehtoisia hedelmätarhoja, luomumaataloutta sekä myös koristekalojen kasvatusta.
Israelilaisten tanssien alkeiskurssi ja lauantaiharkada
Opettajana israelilainen koreografi Yuval Tabashi
Aika: 2.–3.4.2011 Paikka: Jokirannan koulu Vantaan Tikkurilassa, Viertolankuja 1, 01300 Vantaa
Järjestäjä: Vantaan Suomi–Israel-yhdistys
Lisätietoja: Kristiina Rämö (040-526 0646, kristiina.ramo@fimnet.fi), Tapani Rämö (040-526 0630, tapani.ramo@helsinki.fi)
JEDIDUT 1•2011
11
OSCAR-PALKITTU DOKUMENTTIFILMI
Ben Hartman
T
el Avivin eteläosassa sijaitsevan Bialik-Rogazinkoulun opettajat ja oppilaat olivat innoissaan, kun koulussa
kuvattu dokumentti nimitettiin
tammikuun lopussa Oscarehdokkaaksi sarjassa lyhyet dokumenttifilmit. Voittajat
valitaan helmikuun lopussa.
Dokumentti Strangers no
more (Eivät enää muukalaisia)
on Karen Goodmanin ja Kirk
Simonin tuottama ja ohjaama.
Molemmat ovat olleet kolme Koulun lapsia on autettava
kertaa aiemmin Oscar-ehdok- toipumaan menneisyyden
kaina. Elokuva käsittelee pää- traumoista. Kuva: Karen
asiassa rehtori Keren Talin, Goodman.
opettaja Smadar Moeresin sekä kolmen pienen oppilaan
elämää: Johannes on tullut Etiopiasta, Esther on kotoisin
Etelä-Afrikasta ja Muhammad Darfurista.
Noin 40 minuutin mittainen dokumentti on kuvattu yhden
vuoden aikana, ja se kertoo lasten koettelemuksista ennen
muuttoa Israeliin sekä opettajien työstä, kun he yrittävät
auttaa lapsia sopeutumaan uuteen maahan ja toipumaan
menneisyyden traumoista.
Kirk Simon toteaa, että saatu tunnustus auttaa kiinnittämään huomiota koulun poikkeukselliseen yhteisöön ja
arvokkaaseen työhön. Apua tarvitaan, jotta maahanmuuttajien lapset voisivat jatkaa elämää uudessa maassaan. Hänen mielestään koulun toiminta ansaitsee maailmanlaajuista huomiota. On tärkeää, että nämä lapset voisivat jäädä
Israeliin ja saada koulutuksen. Lisäksi se näyttää Israelista
syvästi inhimillisen puolen, jota ei usein käsitellä maailman
tiedotusvälineissä.
Filmiä eri puolilla maailmaa esitettäessä ihmiset ovat
todenneet, että he eivät olleet tietoisia filmin kuvaamasta
todellisuudesta Israelissa. Simon sanoo olevansa erityisen
ylpeä siitä, että ihmisten silmät ovat avautuneet näkemään
tämän puolen Israelista.
Bialik-Rogazin-koulu on tullut tunnetuksi, kun otsikoissa
on ollut säännöllisesti esillä muualta tulleiden työntekijäiden
ja turvapaikan hakijoiden lasten karkotusuhka.
12
Koulun lapset iloitsevat Oscar-ehdokkuudesta.
Kuva: Karen Goodman.
Juutalaista monikulttuurisuutta.
Kuva: Yavin Dror/Dani Vardi.
Osa filmin sanomaa on osoitus siitä, että lapset voivat
selviytyä riippumatta siitä, mitä he ovat aikaisemmin joutuneet kokemaan.
Tal sanoi, että ehdokkuus liikutti häntä. Koulu on onnistunut työssään, koska sillä on hänen mielestään maailman
parhaat ja asialle omistautuneet opettajavoimat. Ilman näitä ei olisi saatu tuloksia 48 maasta tulleiden lasten auttamisessa. Tel Avivin kaupunki ja opetusministeriö ovat myös
tehneet oman osuutensa.
”Koulun välittämä toivon viesti ja muistutus juutalaisuuteen kuuluvista moraalisista arvoista kulkevat filmin mukana
kaikkialle maailmaan,” Tal totesi.
Jerusalem Post online 28. tammikuuta 2011
Ennen lehden painoon menoa Oscar-palkinnot jaettiin, ja
Strangers no more sai parhaan lyhytdokumentin Oscarin!
JEDIDUT 1•2011
KAHDELLE ISRAELILAISELLE
MYÖNNETTIIN SUNDANCEELOKUVAPALKINNOT
Yoni Cohen
Talya Lavie
Kohtaus elokuvasta Restoration.
O
scarien ja Golden Globe -palkintojen tavoin juutalaisten
ja Israelin panos elokuva-alalla sai tunnustusta myös
riippumattomalla Sundance-filmifestivaalilla.
Draamakäsikirjoittajan palkinnon sai Erez Kav-El elokuvastaan Restoration (Entistäminen). Filmi kuvaa nyky-Israelin
yhteiskunnan monimuotoista rakennetta kertomalla Yakov
Fidelmanin tarinan. Tämän täytyy solmia uudelleen suhteet
vieraantuneeseen poikaansa, kun hänen antiikkihuonekalujen entisöintiliikkeensä joutuu taloudellisiin vaikeuksiin.
Talya Lavie sai Sundance-instituutin Mahindra-palkinnon,
jolla kannustetaan ja tuetaan aloittelevia itsenäisiä elokuvantekijoitä eri puolilta maailmaa. Lavien filmi Zero Motivation
(Motivaatio nollassa) on hauska ja monin paikoin myös dramaattinen kuvaus kolmen naisen valtatataistelusta israelilaisen autiomaassa sijaitsevan syrjäisen armeijatukikohdan
hallintovirastossa.
Talya Lavie asuu Tel Avivissa ja työskentelee televisionäytelmien kirjoittajana ja ohjaajana. Hän on opiskellut
animointia Bezalel-taideakatemiassa ja on suorittanut
loppututkinnon Sam Spiegel -elokuvakoulussa Jerusalemissa. Hänen lyhtfilmeistään Sliding Flora (Flora
liukumäessä) on esitetty New Yorkin modernin taiteen
museossa ja yli 40 elokuvajuhlilla, ja Substitute (Sijainen) on voittanut palkintoja ja kunniamainintoja useilla
elokuvajuhlilla.
Mahindra on intialainen suuryhtiö, jonka Sundance-erikoispalkinnot jaettiin nyt ensi kerran. Talya Lavien lisäksi
sen sai kolme muuta nuorta elokuvantekijää eri puolilta
maailmaa. Palkintoon sisältyy $10 000 palkintosumman
lisäksi mm. mentorointia ja muuta luovan toiminnan tukea.
Jerusalem Post online 31.1. 2011
Kenen kamera?
Casio-merkkinen kamera musta-harmaassa suojalaukussa löytyi Haminan seurakuntatalo Kulmakivestä
Haminan seudun Suomi–Israel-yhdistyksen 30-vuotisjuhlien jälkeen 31.10.2010.
Periä saa Juhani Korjulalta, p. 0400-552 772, juhani.korjula@netti.fi.
JEDIDUT 1•2011
13
SELLISTI JA SÄVELTÄJÄ
DORON TOLSTER
Maxim Reider
Amir Shiff
Doron Tolster
S
ellisti Doron Tolster muuttuu säveltäjäksi, kun Jerusalemin sinfoniaorkesteri esittää hänen alttoviulukonserttonsa.
Tammikuun 19. päivänä Jerusalemin sinfoniaorkesteri
soitti maailman kantaesityksenä Doron Tolsterin alttoviulukonserton. Solistina oli kansainvälisesti tunnettu altisti
Amir Shiff.
”Sävelsin teoksen Amirille,” Tolster kertoo. ”Nuorena
soitimme yhdessä armeijan kvartetissa. Kun kolme vuotta
sitten tapasimme, Shiff kysyi, miksi en säveltäisi hänelle konserttoa.” Shiff toimii nykyään enimmäkseen kapellimestarina. Tolster puolestaan ei ole viime aikoihin asti pitänyt itseään ”oikeana” säveltäjänä. Se johtuu siitä, että hän soittaa
pääasiassa Rishon Lezionin sinfonikkojen ykkössellistinä ja
säveltää musiikkia ”aina välillä” — millä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä hänen sävellystensä hienon laadun kanssa.
Tolster alkoi soittaa pianoa viisivuotiaana, vaihtoi selloon
vuotta myöhemmin, opiskeli Uzi Wieselin johdolla Israelissa ja jatkoi Bloomingtonin yliopistossa sellon soittoa loistavan opettajan Janos Starkerin johdolla. Soolosellistinä hän
on esiintynyt useimpien israelilaisten orkesterien kanssa.
Vähän kerrassaan hän alkoi myös säveltää. ”Aloitin klassisten teosten ja laulujen sovituksilla. Sitten tulivat orkestroinnit. Koska näistä pidettiin, sain lopulta oman tilaustyön.”
Orkesterimuusikkona Tolsterille jokainen harjoitus on sävellyksen oppitunti. ”Kun olin alkanut säveltää, aloin kuunnella
muita instrumentteja eri tavalla. Soitan oman sello-osuuteni
ja samalla seuraan, soittavatko toiset soitinryhmät kauniisti.
Jos eivät, pohdin, mikä on vikana. Huonommastakin kappaleesta opin paljon.”
Hänen sellolle ja orkesterille säveltämänsä Rukous sai
ensiesityksensä muutama vuosi sitten. Tolsterin vanhemmat eivät olleet uskonnollisia, ”he rakastivat musiikkia, ja
koska taide oli heidän uskontonsa, he eivät noudattaneet
uskonnollisia tapoja.” Tolsterista itsestään kehittyi kuitenkin vähitellen uskonnollinen juutalainen.
Nyt hän julkaisee levyn, jossa on hasidisävelmien klassisia sovituksia. ”Ne kuulostavat hiukan erilaisilta kuin mihin
olemme tottuneet.”
”Uusi teokseni? Se on konsertto, jossa on monta sävyltään erilaista jaksoa, ei mitenkään raskasta musiikkia. Hiukan vaikutteita jazzista ja rockista, mutta ilman kitaroita tai
muuta hälyä, josta en pidä. Paljon harmoniaa.”
”Nämä ovat juutalaisia melodioita. Haluan potentiaalisen
yleisön tietävän, että sävellykseni ovat miellyttävää melodista
musiikkia, eivät nykymusiikkia, josta en useinkaan itse nauti
sitä esittäessäni. Sellainen on minun makuni.”
Jeusalem Post online 14.1.2011
14
JEDIDUT 1•2011
TANSSI SILLANRAKENTAJANA
Ori J. Lenkinski
Kuva
Gadi Dagon
K
un taksissa istuessani radiosta kuului Kairon levottomuuksien päivityksiä, kuskini totesi hiljaisella äänellä:
”Joka puolella taistellaan. Loppujen lopuksi me kaikki haluamme samoja asioita: mennä kotiin perheen luo, syödä
päivällistä ja mennä nukkumaan kaikessa rauhassa. Kaikki
haluavat hiljaisuutta.”
Tämän kuullessani ajattelin heti koreografi Arkadi Zaidesta, jonka teos Quiet (Hiljaisuus) esitetään Tel Avivin
Tmuna-teatterissa.
Quiet on neljän tanssijan kokoillan esitys, jossa yhdistyy
teatteri ja tanssi. Mukana ovat israelilaiset Arkadi Zaides ja
Ofir Yudilevich sekä palestiinalaiset Muhammed Mugrabi
ja Rabey Khoury.
Kun tapasin ryhmän neljä miestä, käytössä oli monta kieltä. Hepreaa ja arabiaa puhuttiin, liikkeiden kielessä
oli omat terminsä. Esityksen alussa valo osuu loistavaan
lavastukseen. Maalatut linnut ja aaltojen kohina viittaavat
auringonlaskuun rannalla. Kukin esiintyjä seuraa omia polkujaan, välillä vuorovaikutuksessa, välillä omissa ajatuksissaan ja kamppailuissaan. Zaides on läpi esityksen omassa
soolossaan kuin eksynyt, joka haluaa epätoivoisesti löytää
jonkun tai jotain, mihin tarttua.
Ryhmässä ja esityksessä on aina vahva jännite. Ei ole
selvää, syntyykö se ryhmän välisistä suhteista vai ulkopuolelta vaikuttavista voimista.
Zaides kirjoittaa: ”Quiet syntyi todellisesta hätätilanteesta eri yhteisöjen välisen kasvavan väkivallan vuoksi. Tunsin
tärkeäksi löytää foorumin avoimeen ja rehelliseen kommunikointiin, joka pyrkii rakentamaan luottamusta. Jäsenten
erilaiset yhteiskunnalliset todellisuudet ja taiteelliset taustat
ruokkivat luovaa prosessia.”
Riippumatta katsojien poliittisesta kannasta Zaides on aina saanut aikaan keskustelua. Tällä teoksellaan Zaides liittyy
pitkään listaan koreografeja, jotka ovat ilmaisseet poliittisen
kantansa tanssin avulla. Tunnetuin näistä on Kurt Jooss,
jonka sodanvastainen teos The Green Table (Vihreä pöytä)
esitettiin Hitlerin noustua valtaan. Viime vuonna Zaides otti
vastaan Kurt Jooss -palkinnon teoksestaan Solo Colores.
”Uuden teokseni neljä hahmoa paljastavat maiseman, jossa on agressiota, myötätuntoa, hämmennystä ja kaipausta,”
Zaides kertoo. ”Kaiken tämän kiihkeyden keskellä etsitään
alituisesti paikkaa, jossa kaikesta huolimatta on tyyntä.”
Jerusalem Post online 4. helmikuuta 2011
Kurt Jooss (1901–1979) oli saksalainen koreografi, joka vuonna 1933 kieltäytyi erottamasta juutalaisia tanssijoita ryhmästään ja joutui tämän vuoksi pakenemaan
pois Saksasta. Vuonna 1932 hän oli tullut tunnetuksi
teoksestaan Vihreä pöytä, joka voitti Pariisissa pidetyn
kansainvälisen koreografiakilpailun ensi palkinnon. Nimensä tämä teos on saanut vihreällä veralla päällystetystä pöydästä, jonka ympärillä diplomaatit keskustelevat alku- ja loppukohtauksessa. Avauskohtaus päättyy
sodanjulistukseen, ja teoksen keskeiset jaksot kuvaavat
sodan ihmisille aiheuttamaa kurjuutta.
Tämän 1930-luvun tuloksettomia rauhanneuvotteluja
kuvanneen teoksen inspiraationa oli keskiaikainen kuolemantanssi-aihe, jonka tavoin riemuitseva Kuolema liikkuu Vihreässä verassakin uhriensa keskellä.
JEDIDUT 1•2011
15
JERUSALEM-PALKINTO MYÖNNETTIIN
IAN MCEWANILLE
Jerusalem Postin toimituskunta
B
rittikirjailija Ian McEwanille on myönnetty Jerusalemkirjallisuuspalkinto hänen teoksistaan Amsterdam ja
Atonement (Sovitus). Palkinto myönnetään kerran kahdessa vuodessa kirjailijalle, joka puolustaa yksilön vapautta yhteiskunnassa. Palkintoseremonia järjestetään Jerusalemin
kansainvälisillä kirjamessuilla 20. helmikuuta.
Juryn valintaperusteissa sanotaan tänä vuonna mm., että kirjailija kuvaa ihmisten kamppailua oikeudestaan ilmaista
ajatuksiaan persoonallisella tavalla ja elää niiden mukaisesti poliittisesti ja sosiaalisesti levottomissa oloissa. Valitsijat
totesivat lisäksi, että McEwan rakastaa kuvaamiaan ihmisiä
ja on huolissaan heidän oikeuksistaan toteuttaa ajatuksiaan.
Palkinto on myös tunnustus hänen taiteellisista saavutuksistaan. Kirjailija on aiemmin saanut runsaasti kansainvälisiä palkintoja.
Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai japanilainen Haruki
Murakami, joka tuli Jerusalemiin vastaanottamaan palkinnon
poliittisista boikottikehotuksista huolimatta.
Palkintoa on jaettu joka toinen vuosi vuodesta 1963
lähtien, ja aiemmin sen ovat saaneet mm. Bertrand Russel (1963), Simone de Beauvoir (1975), Milan Kundera
(1985), Mario Vargus Llosa (1995), Susan Sontag (2001)
ja Arthur Miller (2003).
Molemmat palkinnon perusteluissa mainitut teokset ovat
ilmestyneet suomeksi Juhani Lindholmin käännöksinä
(Otava). Sovituksesta on tehty myös elokuva.
Myös McEwan sai etukäteen boikottikehotuksia mm.
eräiden brittiläisten kirjailijoiden The Guardian -lehdessä julkaisemassa avoimessa kirjeessä. Palkinnon luovutustilaisuudessa pitämässään kiitospuheessaan, joka
on kokonaisuudessaan luettavissa verkko-osoitteessa
http://www.ianmcewan.com/bib/articles/jerusalemprize.html, McEwan kiitti Israelin yhteiskunnan avoimuutta,
mutta arvosteli voimakkaasti mm. Israelin siirtokuntapolitiikkaa. Palkintosumman $ 10 000 hän lahjoitti entisten
israelilaisten ja palestiinalaisten taistelijoiden perustamalle Combatants for peace -järjestölle.
Jerusalem Post online 18. tammikuuta 2011
16
JEDIDUT 1•2011
TALLINNAN JUUTALAISYHTEISÖ
VAHVISTUU
Nadav Shemer
Tallinnan uusi
synagoga.
N
yt kun Tallinna on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, huomio kiinnittyy Viron merkittävään nousuun
uuden itsenäistymisensä jälkeen. Tallinnan pienelle juutalaisyhteisölle merkkivuosi on myös mahdollisuus esitellä
omaa ilahduttavaa kehitystään. Ennen Viron itsenäistymistä
yhteisö oli kaoottisessa tilassa.
Virossa on noin 3000 juutalaista, joista useimmat puhuvat venäjää ja etsivät vielä juuriaan. Tilanne on nyt kuitenkin
aivan toinen kuin perestroikan aikaan, jolloin ainoa synagoga
oli paikallisen kirkon lahjoittama pieni puutalo.
Uusi synagoga avattiin v. 2007 keskelle Tallinnaa juutalaisen koulun ja muiden yhteisön tilojen viereen. Aiemmin
Viro oli ainoa Euroopan maa, jossa ei toisen maailmansodan
jälkeen ollut toimivaa synagogaa.
Huippumodernin uuden synagogan, joka on rakennettu
päasiassa lasista, on suunnitellut tunnettu arkkitehti Andrus Kõresaar.
Tallinnan päärabbi, Jerusalemissa syntynyt Shmuel Kot
toteaa, että koko maailman juutalaisten tulisi pitää yhteisön
elpymistä merkkitapahtumana, mutta se on rikastuttanut
myös isäntämaataan Viroa. Koululaisryhmät ovat voineet
käydä tutustumassa synagogaan ja ovat saaneet tietoa
juutalaisuudesta.
Jopa Helsingin juutalaiset ovat käyttäneet Tallinnan mikveä (rituaalikylpyä), kun heidän omansa on ollut korjattavana. Nyt apu toimii siis tähänkin suuntaan, ennen Tallinnan juutalaiset tarvitsivat Helsingin juutalaisyhteisön apua.
Yhteisö laajentaa toimintaansa monilla aloilla. Juutalaisessa koulussa on nyt 270 oppilasta 12 eri luokalla. Samoissa
tiloissa järjestetään aikuiskoulutusta ja muita luentoja. Myös
Makkabi-urheiluseura on aktiivinen.
Ariel, aikoinaan järjestetty vuotuinen festivaali, joka esittelee juutalaista kulttuuria musiikin, elokuvan ja kirjallisuuden
avulla, tulee uudelleen ohjelmaan tänä vuonna, nyt osana
Euroopan kulttuuripääkaupungin juhlintaa.
Jerusalem Post online 14. helmikuuta 2011
Yair Dalal
soittamassa
udia.
Tallinnan vanha, vuonna 1883 rakennettu synagoga tuhoutui maaliskuun 1944 pommituksissa. Uusi, lahjoitusvaroilla rakennettu synagoga on nimetty Beit Bella
-synagogaksi projektin päärahoittajan, Maailman juutalaiskongressin varapresidentti Alexander Bronsteinin äidin mukaan. Uuden synagogan yhteydessä toimii
myös košer-ravintola.
Synagogan vihkiäisiin osallistui arvovaltainen vierasjoukko, mm. Israelin nykyinen presidentti Shimon Peres,
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves, Viron pääministeri Andrus Ansip, Viron ulkoministeri Urmas Paet
sekä Tallinnan pormestari Edgar Savisaar.
Tallinnan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan 2011 kuuluva
Ariel-festivaali pidetään marraskuussa 2011. Sen pääesiintyjä on Yair Dalal, joka edustaa Irakin juutalaisten
rikasta ja omaperäistä musiikkiperinnettä ja on udin eli
arabialaisen luutun virtuoosi. Festivaalilla esiintyy myös
Dani Cohen, joka toimii muinaisen Jemenin juutalaisen
musiikkikulttuurin säilyttämisen parissa. Katso tarkemmin
http://www.tallinn2011.ee/806/juutalaisen-kulttuurinfestivaali-ariel?event=943.
JEDIDUT 1•2011
17
JUUTALAINEN HEART FOR AFRICA
-JÄRJESTÖ AUTTAA UGANDAA
Ehud Zion Waldoks
Y
li 65 000 lasta on saanut poliorokotuksen kolmen kuukauden aikana. Se on ollut mahdollista Jewish Heart
for Africa -järjestön (JHA) lahjoittamien aurinkovoimalla toimivien jääkaappien avulla, JHA-järjestön toiminnanjohtaja
Rachel Ishofsky kertoi puhelimitse Ugandasta.
Elokuussa 2009 Uganda todettiin vapaaksi poliosta,
mutta viime vuoden syyskuussa WHO totesi pari uutta tapausta. Sen vuoksi Ugandan viranomaiset päätivät rokottaa
2 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. Tarvittiin kuitenkin keino
säilyttää rokotteet riittävän kylmässä pääkaupungin ja maaseudulla ovelta ovelle kulkeneiden rokotusreittien välissä.
Koska JHA:n toimittamista aurinkovoimalla toimivista jääkaapeista oli jo hyviä kokemuksia Ugandan maaseutuklinikoissa, asiassa käännyttiin järjestön paikalliseen henkilöstöön
kuuluvan tohtori Samson Wamanin puoleen.
Rokotukset suoritettiin kolmen kuukauden aikana. Rokottajat hakivat jääkaapeissa säilytetyt rokotteet ja kulkivat sitten polkupyörällä ovelta ovelle rokottamassa lapset.
He eivät menneet vain koteihin, vaan myös leikkikentille ja
mm. yhteisiin pesutiloihin löytääkseen kaikki lapset. Kampanjan loppuarvioinnissa todettiinkin, että lapsista oli rokotettu 104 % – toisin sanoen kaikkia lapsia ei ollut edes
merkitty rekisteriin!
Jewish Heart for Africa tarjoaa aurinkovoimateknologiaa valaistukseen, jäähdytykseen ja vesipumppuihin sekä
kouluissa että klinikoissa Ugandassa, Etiopiassa ja Tansaniassa. Koska kodeissa poltettu paloöljy aiheuttaa lapsille
Aurinkovoimalla toimiva
jääkaappi
Veden pumppausta
ja varastointia
aurinkovoimalla
keuhko-ongelmia, JHA toivoo myös voivansa varustaa kodit
aurinkovoimaa käyttävillä lyhdyillä.
Jerusalem Post online 21. tammikuuta 2011
Jewish Heart for Africa (http://www.jhasol.org/) on
voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on
kestävän tekniikan vienti Afrikan maaseudulle. Se toimii yhteistyössä israelilaisten yhtiöitten kanssa, jotka
tuottavat kustannustehokasta ja innovatiivista tekniikkaa Itä-Afrikan välittömässä läheisyydessä. Saamansa
lahjoitukset järjestö käyttää sataprosenttisesti projekteihinsa Afrikassa. Toiminnalla halutaan myös parantaa
Israelin imagoa maailmalla.
Kibbutsiliike täyttää 100 vuotta.
Sen kunniaksi Israelin suurlähetystö kerää yhteen suomalaisia kibbutsinkävijöitä ja
toivoo heidän yhteydenottoaan (Israelin Suurlähetystö, Yrjönkatu 36 A, 00100 Helsinki,
puh. 09-6812020, info@helsinki.mfa.gov.il).
Yhteydenpitoa varten on perustettu myös facebook-ryhmä Kibbutsivolunteerit.
18
JEDIDUT 1•2011
HALUATKO OSALLISTUA ARKEOLOGISIIN
KAIVAUKSIIN ISRAELISSA?
M
oniin Israelissa tehtäviin arkeologisiin kaivauksiin otetaan mukaan vapaaehtoisia. Työ on kaivamista, lapiointia, saviastianpalasten puhdistusta ym. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita.
Kaivausten yhteydessä on yleensä myös paikan historiaa esitteleviä luentoja sekä retkiä muille arkeologisille paikoille
ja läheisiin museoihin. Majoitus on läheisissä kibbutseissa tai majataloissa.
Seuraavassa on tietoa kesän 2011 kohteista. Näiden lisäksi myös Jerusalemin Siionin vuoren kaivauksille otetaan vapaaehtoisia. Tarkemmat tiedot, ilmoittautumisohjeet sekä linkit kaivausten omille verkkosivuille löytyvät sivulta http://www.
mfa.gov.il/MFA/History/Early+History+-+Archaeology/Archaeological_Excavations_Israel_2011.htm.
Khirbet el-Maqatir
Askelon
Paikka sijaitsee 15 km
Jerusalemista pohjoiseen. Kaivauksissa
selvitetään, onko kysymyksessä Joosuan kirjassa mainittu Ain kaupunki, jonka
olemassaolo liittyy kysymykseen Raamatun historiankirjoituksen luotettavuudesta.
Askelon on Israelin vanhin tunnettu
satamakaupunki, josta on löytynyt
mm. rauta- ja pronssikautista sekä
persialaista keramiikkaa.
Aika: 5.6.–15.7.,
ilmoittautuminen 5.4. mennessä.
Aika: 21.5.–4.6., ilmoittautuminen 29.4. mennessä.
Betsaida
Zeitah (Tel Zayit)
Hellenistisen ja roomalaisen ajan Betsaidan
alta on löytynyt rautakautinen kaupunki,
jonka uskotaan olevan
muinaisen Gesurin pääkaupunki – Absalomin äiti Maaka oli
Gesurin kuninkaan tytär.
Paikka sijaitsee Beth
Guvrinin laaksossa,
Jerusalemista lounaaseen. Kaivauksissa on
mm. löydetty kivipiirroksena vanhin tarkasti
ajoitettu (900-luku eKr) foinikialaisten akkostosta kehittynyt
aakkosto. Tarkoituksena on edetä kaivauksissa assyrialaisten hävitykseen liittyvälle tasolle.
Aika: 22.5.–4.6. ja 12.6.–25.6., ilmoittautuminen
jälkimmäiselle jaksolle 26.3. mennessä.
Aika: 12.6.–16.7., ilmoittautuminen 2.5. mennessä.
JEDIDUT 1•2011
19
Tel Burna
Tel Hazor
Rauta-ajalla paikka oli
Juudan ja Filistean rajalla. Sitä on arveltu
Joosuan kirjassa Juudan heimolle annetuksi
Libnan kaupungiksi, ja kaivausten tarkoituksena on tutkia
Filistean läheisyyden vaikutusta esineistöön.
Paikka sijaitsee Galileassa, 5 km Rosh Pinasta pohjoiseen. Toisella
vuosituhannella eKr se
oli alueen suurin ja tärkein kaupunki, jonka sijainti Egyptin ja Babylonian välisen tien
varrella oli strategisesti tärkeä. Salomon jälleenrakentamana
se kukoisti assyrialaisten hävitykseen asti.
Aika: 12.6.–30.6., ilmoittautuminen 1.5.mennessä.
Aika: 19.7.–29.7.
Wadi Hamam
Tel Dor
Khirbet Wadi Hamam
on roomalaisajan kylä
Galileassa, pari kilometriä Genesaretinjärvestä länteen. Tavoitteena on mm. saada
selvyyttä galilealaistyyppisten synagogien ajoitusongelmaan.
Paikka on kanaanilaisajoista lähtien ollut
huomattava satama Tel
Avivin ja Haifan välillä.
Kaivauksissa jatketaan
hellenistisen ja persialaisajan rakennusten
tutkimista.
Aika: 13.6.–15.7., lmoittautuminen 1.6. mennessä.
Aika: 28.6.–5.8.
Khirbet Qeiyafa
Tell es-Safi
Paikka on Daavidin aikainen linnoitettu kaupunki Filisteasta Jerusalemin suuntaan kulkeneen päätien varrella
– todennäköisesti Raamatussa mainittu Saaraim. Löydöt osoittavat, että paikka on ollut
asuttu 900-luvulla eKr.
Jedidutissa 1/2010 oli kirjoitus sieltä löytyneestä savitaulunpalasta, jossa on vanhin tunnettu hepreankielinen kirjoitus.
Paikka sijaitsee Jerusalemin ja Askelonin
puolessavälissä, ja se
on tunnistettu Gatiksi,
Goljatin kotikaupungiksi. Paikalta on löytynyt mm. vanhimmat tunnetut piirityslaitteet sekä varhaisia
filistealaisia piirtokirjoituksia. Kaivauksissa jatketaan pronssi- ja rautakautisten kerrosten tutkimista.
Aika: 3.7.–29.7., lmoittautuminen 1.5. mennessä
Aika: 12.6.–22.7.
20
JEDIDUT 1•2011
Hippos/Sussita
Ein Qashish
Paikka sijaitsee Genesaretinjärven itärannalla. Kaivauksissa tutkitaan mm. roomalaisaikaista basilikaa.
Kaivaukset sijaitsevat
avoimella paikalla Kison-joen varrella Karmel-vuoren itäpuolella, ja niissä on tehty
kivikautisia löydöksiä.
Aika: 3.7.–30.7.
Aika: 31.7.–31.8.
Yavneh-Yam
Nahyal
Mahanayeem
Paikka sijaitsee meren
rannalla Jaffan ja Ashdodin puolessavälissä.
Paikka on ollut asuttu
myöhäispronssiajalta
keskiajalle asti. Kaivauksilla pyritään luomaan kokonaiskuva
paikalla vaikuttaneista monenlaisista kulttuureista.
Paikka sijaitsee 10 km
Genearetinjärvestä etelään, kohdalla, missä
Mahanayeem-virta yhtyy Jordaniin. Paikalla tehdyt kivikautiset
löydöt ovat n. 65 000
vuoden takaa, ja niiden
uskotaan tuovan valoa
nykyihmisen tuloon Levantin aluelle.
Aika: 18.7.–12.8.
Aika: 28.8.–23.9.
Israel vuonna 5771
Esitelmä- ja keskustelutilaisuuksien sarja syksystä 2010 kevääseen 2011
Helsingin yliopisto, päärakennuksen sali 13, Fabianinkatu 33 (3. krs)
Kevätkaudella on sarjassa vielä yksi tilaisuus:
ti 29.3.2011 klo 18.00
T´shuva, kääntymisen anatomia
toimittaja Jussi Hanhivaara
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Järjestäjänä Helsingin Suomi-Israel Yhdistys ry
Lisätietoja Anna Muukkonen, puh. 040 760 0446
JEDIDUT 1•2011
21
Lyhyesti Israelista
Poimintoja Israelin valtion matkailutoimiston uutiskirjeestä
Tachana on Tel Avivin
suosituin paikka
Tel Aviv-Jaffan historiallinen
rautatieasema, Tachana, on
taas vilkas ja täynnä elämää.
Asema on ollut autiona monta
vuotta. Neve Zedekin ja Välimeren läheisyydessä sijaitsevaa kaikille avoinna olevaa asemaa on entistetty 10 vuoden ajan
ja työhön on käytetty 21 miljoonaa euroa.
Asema oli vuosien 1892–1948 ajan vilkas ja tärkeä kaupanteon yhteyspaikka, ja siitä on nyt syntynyt yksi Tel Avivin moderneimmista ja suosituimmista vierailukohteista. Tachanassa on
liikkeitä, joista löytyy muotia, ruokaa, kulttuuria, taidetta, kirjallisuutta, historiaa ja musiikkia. Alueella on myös useita ravintoloita, kahviloita, baareja ja myös toimintaa lapsille.
Torstai-iltaisin Tachanassa pidetään taide- ja käsityömarkkinat,
ja perjantai-iltapäivisin siellä on ekologiset maatalousmarkkinat.
Tel Avivin matkailutoimisto avaa pian liikkeen aseman vanhaan
lipputoimistoon.
Vanha tavaraterminaali tulee toimimaan musiikkikeskuksena, jossa järjestetään toimintaa ja esityksiä Israelista ja muualta maailmasta.
Tie St Georgen
luostariin on avattu
Upea St Georgen luostari
Juudean autiomaassa kuuluu kreikkalais-ortodoksiselle
kirkolle. Luostari rakennettiin
bysantin aikakaudella 400-luvun lopulla. Luostari oli yksi
ensimmäisistä pyhään maahan rakennetuista luostareista, ja se
nimettiin siellä asuneen munkin, Gorgias of Coziban, mukaan.
Nykyinen luostari on ristiretkien aikakaudelta. Rakennukset
on hakattu vuoren rinteeseen, ja niitä ympäröivät viheralueet ja
puusto. Legendan mukaan Elia oleskeli luostarissa 3,5 vuotta
matkallaan Siinaihin. 1800-luvun lopulla luostariin muuttaneet
kreikkalaiset munkit entistivät rakennukset.
Joitakin vuosia sitten Kuolleenmeren alue kärsi maanjäristyksestä, ja tie St Georgen luostariin tuhoutui. Kreikkalais-ordodoksisen patriarkan pyynnöstä Israelin matkailuministeriö otti tehtäväkseen rakentaa uuden tien. Pyhiinvaeltajat ja turistit voivat
nyt vierailla kiehtovassa St Georgen luostarissa.
Kuolleenmeren
kääröt digitoidaan
Israelin muinaismuistovirasto
(Israel Antiquities Authority,
IAA) on yhteistyössä Google
Israelin kanssa aloittanut projektin, jossa Kuolleenmeren
22
kääröt tallennetaan Leon Levy -säätiön digitaaliseen käärökirjastoon. Digitoidut dokumentit tulevat internettiin kaikkien vapaasti nähtäviksi.
Kolmen vuoden tutkimusten jälkeen IAA on päättänyt digitoida Kuolleenmeren kääröjen koko kokoelman: 900 kirjoitusta,
jotka koostuvat kaikkiaan noin 30 000 fragmentista. Tallennuksessa käytetään kaikkein uusinta tekniikkaa, jossa infrapunavalon ja sitä suurempien aallonpituuksien avulla pyritään selvittämään kirjaimet, jotka ovat vuosien aikana hävinneet näkyvistä.
Huomattava
arkkitehtuuripalkinto
Israeliin
Tel Avivin vanha satama, Namal, joka on yksi kaupungin
suosituimpia turistinähtävyyksiä, on saanut uuden ilmeen.
Sen ovat suunnitelleet maisema-arkkitehdit Udi Kassif ja Ganit Maislits Kassif, jotka hiljattain
palkittiin tästä suunnitelmasta European Biennial of Landscape
Architecture -biennaalissa. Tel Avivin satama valittiin parhaaksi suunnitelmaksi yli 400 kilpailutyön joukosta, ja se oli myös
yleisön suosikki.
Satama-alueen uudelleenrakennus alkoi vuonna 2001. Projekti sisältää ostospaikat, kahvilat sekä puusta rakennetun, 20
000 neliömetrin rantapromenadin.
Modernin kaupungin ja sen historiallisen menneisyyden välille on näin luotu silta. Vierailijat ja turistit voivat nauttia monista ravintoloista, baareista, kahviloista ja liikkeistä. Vuoroviikoin
alueella järjestetään ekologiset ruokamarkkinat ja taide- ja käsityömarkkinat.
1500 vuotta vanha
samarialainen synagoga
Beit Sheanin läheltä on löydetty samarialainen synagoga ja piha, jotka ovat peräisin
bysantin ajalta 600-luvulta.
Löytö tehtiin arkeologisten
kaivausten yhteydessä.
Israelin muinaismuistoviraston arkeologit Walid Atrach ja Yacov Harel kertovat, että samarialaisen synagogan löytyminen
viljavalta maanviljelysmaalta täydentää tietojamme samarialaisväestöstä, joka hylkäsi alueen muslimien valloituksen yhteydessä.
Synagoga oli tärkeä alueen maanviljelijöille ja se toimi henkisen,
hengellisen ja sosiaalisen elämän keskuksena.
Beit Sheanista muodostui tärkeä keskus samarialaisille, jotka
saivat kansallisen suvereniteetin kunnes he kääntyivät kapinaan
keisari Justinianusta vastaan. Kapinan jälkeen samarialaiset eivät enää olleet kansa.
Löytyneen rakennuksen lattiassa on värikäs, geometrisin kuvioin koristeltu mosaiikki, jonka keskellä on kreikkalainen kirjoitus: ”Tämä on temppeli”.
JEDIDUT 1•2011
ISRAELILAISIA KANSANTANSSEJA HELSINGISSÄ JA VANTAALLA
Agricolan kirkon liikuntasalissa maanantaisin
klo 17-18 alkeisryhmä, ohjaajana Pirkko Nyqvist (0400-885959)
klo 18-20 jatkoryhmä, ohjaajana Viveca Unnérus (044-5218221).
Kampin palvelukeskuksessa Salomonkatu 21 tiistaisin klo 11-12.30, ohjaajana Wim van der Kooij (044-5210225).
Vantaan Jokirannan koululla lauantaisin klo 14-16. Tiedustelut Kristiina Rämö (040-526 0646,
kristiina.ramo@fimnet.fi), Tapani Rämö (040-526 0636, tapani.ramo@helsinki.fi).
OULUSSA JA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ
Oulussa ja lähiympäristössä voi tanssia israelilaisia kansantansseja useita kertoja viikossa.
Opettajana Merja Meir, merja.meir@koti.luukku.com, p. 044-7698505.
TURUSSA Turun seudun Suomi-Israel Yhdistyksen Rakefet-tanssiryhmä ottaa jatkuvasti mukaan
toimintaansa uusia harrastajia. Harjoitukset sunnuntaisin klo 18.30-21.00, os. Brahenkatu 17 B (soita ovikelloa!).
Yhteyshenkilö: Aulikki Laitinen, p. 040-7690489, aulikkilaitinen@gmail.com.
HEPREAA
HELSINGISSÄ Kalliolan kansalaisopistossa on useita eri tasoisia heprean kursseja,
ks. www.kalliola.fi/Kalliolankansalaisopisto/Sivut/Kurssit.aspx.
Opettajana Mila Westerberg, mila.westerberg@kolumbus.fi. p. 040-7235607.
HELSINGISSÄ kokoontuu heprean keskustelupiiri Ulli Ingraeuksen kodissa, Arkadiankatu 17 A 7
(p. 09-493550) joka toinen lauantai (parillisina viikkoina) klo 12.30-14. Soita ja varmista kokoontuminen!
OULUN kansalaisopistossa (Kaarretie 14) kokoontuu maanantaisin klo 17.15 muutaman vuoden opiskellut
heprean jatkoryhmä ja klo 18.50 viime syksynä aloittanut ryhmä, johon myös uudet alkajat voivat tulla.
Opettajina Ulla Keränen ja Anja Röpelinen, anja.ropelinen@luukku.com, p. 050-3767387.
SEMINAARITILAISUUS TURUSSA
Turun seudun Suomi–israel-yhdistys järjestää ajankohtaisen seminaarin.
Aika: Sunnuntai 20.3.2011 klo 14:15–16:00
Paikka:Turun synagoga, Brahenkatu 17 a, 20100 Turku
Alustukset:
Muutoksen tuulia Itä-Euroopan juutalaisten parissa, professori Tapani Harviainen
Lähi-idän nykytilanne (englanniksi), Israelin suurlähettiläs Avi Granot
Seminaarin puheenjohtajana toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja, VTM Mikael Zewi.
Seminaarin jälkeen on tilaisuus tutustua Turun synagogaan.
JEDIDUT 1•2011
23
Julkaisija/palautusosoite:
Suomi-Israel yhdistysten liitto ry
Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf
PL 247, 00531 Helsinki
liitto@suomi-israel.fi
www.suomi-israel.fi
Liittohallitus (2011):
Juha-Pekka Rissanen (pj), Reino Kurki-Suonio (varapj),
Liisa Elo, Suvi Gräsbeck, Birgitta Hisinger,
Marjatta Järvinen, Jouni Karppanen, Juhani Korjula,
Anna Muukkonen, Olli Palo, Juhani Starczewski,
Hannu Taipale.
Jäsenyhdistykset:
Helsingin Suomi-Israel yhdistys ry –
Föreningen Finland-Israel i Helsingfors rf
PL 247, 00531 Helsinki
helsinki@suomi-israel.fi
050-346 1084 (pj Vesa Hirvonen)
www.suomi-israel.fi/helsinki
Haminan seudun Suomi-Israel yhdistys ry
Niemenpääntie 37, 49490 Neuvoton
hamina@suomi-israel.fi
050-355 6649 (siht. Jarmo Suntio)
www.suomi-israel.fi/hamina
Turun seudun Suomi-Israel yhdistys ry –
Åboregionens Finland-Israel Förening rf
Maariankatu 1 B 64, 20100 Turku
turku@suomi-israel.fi
050-372 6100 (pj Tapio Holvitie)
050-520 1288 (siht. Ritva Kaseva)
www.suomi-israel.fi/turku
Kouvolan seudun Suomi-Israel yhdistys ry
050-538 6680 (siht. Leea Villstedt)
www.suomi-israel.fi/kouvola
Tampereen Suomi-Israel yhdistys ry –
Föreningen Finland-Israel i Tammerfors rf
PL 654, 33101 Tampere
tampere@suomi-israel.fi
040-580 6055 (pj Birgitta Hisinger)
www.suomi-israel.fi/tampere
Vantaan Suomi-Israel yhdistys ry
PL 113, 01301 Vantaa
vantaa@suomi-israel.fi
044-348 8735 (pj Liisa Auruksenaho)
www.suomi-israel.fi/vantaa
Kuopion seudun Suomi-Israel yhdistys ry
Samoilijantie 8 B 1, 70200 Kuopio
040-705 3134 (siht. Heikki Juutinen)
www.suomi-israel.fi/kuopio
Jyväskylän Suomi-Israel yhdistys ry
Muurarintie 9 B 8, 40520 Jyväskylä
jyvaskyla@suomi-israel.fi
040-757 3537 (pj Juhani Starczewski)
www.suomi-israel.fi/jyvaskyla
Koillis-Lapin Suomi-Israel yhdistys ry
Eteläkaari 22, 97900 Posio
040-735 7643 (pj Ulla Pätsi)
www.suomi-israel.fi/koillis-lappi
Pohjois-Karjalan Suomi-Israel yhdistys ry
Saavanlammentie 17 A, 81230 Mönni
pohjois-karjala@suomi-israel.fi
050 535 8326 (siht. Pirjo Myller)
www.suomi-israel.fi/pohjois-karjala
Jos haluat liittyä jäseneksi tai muuten tilata Jedidutin, täytä verkkolomake osoitteessa
www.suomi-israel.fi/lomake tai ota yhteys johonkin jäsenyhdistykseen.
24
JEDIDUT 1•2011