Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma - Järvi

Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma
– Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen
Teksti: Henrik Hausen
Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry
Sisältö
1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen .... - 3 -
6 Unelmieni Moinsalmi ................................. - 16 -
Alue ............................................................... - 3 -
7 Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät . - 18 -
2 Kyläkysely ...................................................... - 5 -
8 Elinkeinot ja toimeentulo .......................... - 18 -
3 Moinsalmentien alue ja historia .................. - 5 -
Elinkeinojen kehittäminen ....................... - 19 -
Luonto .......................................................... - 6 -
9 Oman kylän palvelut .................................. - 19 -
Saaristo-osakunta-alue ................................ - 6 -
Moinsalmen koulu ..................................... - 20 -
Kaavatilanne ................................................. - 6 -
Muiden palvelujen kehittäminen ............. - 20 -
Aikainen asutus ............................................ - 6 -
10 Liikenne ja infra ........................................ - 21 -
Vesiliikenne ja metsätalous ........................ - 7 -
Tieyhteydet ................................................. - 21 -
Kalasta särvintä pöytään ............................. - 8 -
Vesistöyhteydet .......................................... - 21 -
Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja
olutpanimo ................................................... - 8 -
Kevyt liikenne ............................................ - 21 -
Koulut ja kaupat .......................................... - 9 -
Kimppakyyti ............................................... - 22 -
Julkinen liikenne ........................................ - 22 -
4 Alueen erityiskohteet.................................... - 9 -
Laajakaista ja puhelin ................................ - 22 -
Tanhuvaaran Urheiluopisto ....................... - 9 -
Vesijohto ja viemäri .................................. - 22 -
Sillan kioski................................................. - 10 -
11 Kylän järjestö- ja harrastustoiminta ....... - 22 -
Itikkanotko ................................................. - 11 -
Tiedottaminen............................................ - 24 -
Nuorisoseura Kielon talo ......................... - 11 -
12 Kylän yhteiset tavoitteet .......................... - 25 -
Pitkälän seurantalo .................................... - 11 -
Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää
rakennetaan ................................................ - 25 -
Kongonsaaren luolat, Salpalinja .............. - 11 Punkaharjun laivareitin huvilat ................ - 11 -
Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita
hyödynnetään ............................................. - 25 -
Lossit ja sillat .............................................. - 12 -
Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan ....... - 25 -
Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut, kodat - 12 Hirvaslahden leirikeskus ........................... - 13 -
Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan ........ - 25 -
Kaartilan alueen kohteet ........................... - 13 -
Tavoitteet.................................................... - 26 -
5 Asukkaat....................................................... - 13 -
13 Lähiajan hankkeet ..................................... - 26 -
Tulomuuton edistäminen ......................... - 15 -
14 Kyläsuunnitelman toimenpiteet ............. - 27 -
Teksti: Henrik Hausen, henhaus@gmail.com
Kuvat: Kaj Höglund, Päivi Luostarinen, Katri Kosonen, Alisa Tynkkynen, Henrik Hausen
Julkaisija: Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry
Paino: Kopijyvä, Mikkeli 2011
-2-
1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen
Savonlinnan Moinsalmentien vaikutusalueen kylille on perustettu yhteinen kyläyhdistys vuonna 2008. Kylissä on aktiivista järjestötoimintaa ja yhteinen koulu. Sijainti saaristoalueella lähellä Savonlinnan keskustaa,
kasvava urheiluopisto ja vapaa-ajan asutus
ovat kylän voimavaroja, jotka antavat hyvät
mahdollisuudet kehittää kylää. Asukkaiden
keski-ikä on melko korkea, joten nuorille
perheille pitäisi saada kylään lisää asuinpaikkoja, jotta ikärakenne tasapainottuisi.
Kuva: Muikunpaistajat kesätapahtumassa 22.7.2010
Kyläsuunnitelmaan sisältyy alueen ja sen historian esittely sekä kyläkyselyn tulokset. Suunnitelmassa kartoitetaan Moinsalmentien vaikutusalueen ongelmia ja mahdollisuuksia sekä toimia, joilla
kylää on tarkoitus kehittää.
Kyläsuunnitelma on laadittu Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry:n aloitteesta. Työn kirjurina
on toiminut kyläasiamies Henrik Hausen. Kyläsuunnitelman johtoryhmässä oli mukana JuhaPekka Hannikainen, Katri Kosonen, Kimmo Käärmelahti, Päivi Luostarinen, Minna Lötjönen,
Timo Suoninen, Seppo Turtiainen, Teijo Turtiainen ja Alisa Tynkkynen.
Kyläsuunnitelma on myös alueen eri kylien ja järjestöjen yhteistyön tulos. Suunnitelmalla pyritään
lisäämään yhteistyötä sekä vahvistamaan yhteistä kyläidentiteettiä. Kyläsuunnitelma on laadittu
keskustelutilaisuuksien ja kyläkyselyn pohjalta.
Kyläsuunnitelmatyö käynnistettiin kyläillalla 4.11.2009. Paikalla oli yli 40 kyläläistä, seutujohtaja
Marjukka Aarnio, kaupunginjohtaja Janne Laine sekä Piällysmies ry:n edustajat Matti Falck ja Ritva Rönkä. Yhteisöneuvottelu järjestettiin kylän järjestöjen kanssa 16.2.2010, keskustelutilaisuus
kyläläisille talvitapahtuman yhteydessä 21.3.2010 ja infotilaisuus kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille
kesätapahtumassa 22.7.2010. Kyläkyselyn joitakin tuloksia oli esillä myös kaupunginvaltuuston
jalkautumiskokouksessa Tanhuvaaran urheiluopistolla 9.5.2011.
Moinsalmen koululla järjestettiin syyslukukaudella 2010 kirjoitus- ja piirustuskilpailu otsikolla ”Unelmieni Moinsalmi” ja toimintailta 9.12.2010.
Kyläsuunnitelman laatimiseen on saatu
EU:n Leader-rahoitusta. Rahoituksen
myönsi Piällysmies ry ja Etelä-Savon
Ely-keskus. Suunnitelman tilaaja on
Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry.
Alue
Moinsalmen tienvarren kylät ry:n ja
tämän suunnitelman alueeseen kuuluu
useita kyliä ja kyläkulmia: Kaartilanran-3-
ta, Kaartila, Lötjölä, Kiilanmäki, Ikoinniemi, Ritosaari, Pitkälä, Laakkola, Moinniemi, Moinsalmi,
Nikaniemi, Pellossalo, Kosola, Kongonsaari ja Pesolansaari. Aluetta on kuitenkin mielekästä kehittää kokonaisuutena ja jatkossa tätä koko aluetta käsitellään ja nimetään tässä suunnitelmassa
yhdeksi kyläksi.
Kartan kohteet:
1 Hirvaslahden leirikeskus
2 Kuikkaniemen kartingrata
3 Nousialan jäteasema
4 Tanhuvaaran urheilukeskus
5 Ikoinniemen linnavuori
6 Ritosaaren lossi
7 Pitkälän seurantalo
8 Sillan kioski
9 Moinsalmen koulu
-4-
10 Nuorisoseura Kielon talo
11 Itikkanotko
12 Kongonsaaren lossi
13 Kongonsaaren luolat
2 Kyläkysely
Kyläkyselyllä haettiin näkemyksiä ja ideoita kyläsuunnitelmaa varten. Kyläkysely lähetettiin postissa sekä alueen vakituisille asukkaille että vapaa-ajan asukkaille. Kyselystä oli myös juttuja alueen
lehdissä, joten se antoi hyvät mahdollisuudet kaikille ottaa kantaa ja vaikuttaa kyläsuunnitelmaan.
Kyläkysely lähetettiin noin 720 vastaanottajalle (perille menneet kyselylomakkeet) ja vastauksia
tuli 157 kpl, joista 59 vakituisilta asukkailta ja 98 vapaa-ajan asukkailta. Kaikkiaan vastausprosentti
oli 22, joka on tavanomainen tällaisille kyselyille. Kyselyn mukana oli postimerkillä varustettu
vastauskuori, ja kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetissä. Nettivastauksia tuli 20 kpl.
Vastaukset jakautuivat eri asuinalueille seuraavasti (yhteensä sekä vakituiset asukkaat ja lomaasukkaat erikseen):
kaikki vaki loma
kaikki vaki loma
kaikki vaki loma
Ikoinniemi
10
5
5
Moinsalmi
37
14
23
Ritosaari
12
7
5
Kaartila
20
6
14
Nikaniemi
7
3
4
Ei ilmoitettu
17
8
9
Kongonsaari
9
1
8
Pellossalo
18
6
12
Kosola
13
3
10
Pitkälä
14
6
8
Yhteensä
157
59
98
Asuinalue on vastaajan itse ilmoittama niin, että




Moinsalmeen on laskettu myös Inkilä, Pesinki ja Moinniemi.
Pitkälään on laskettu myös Ikoinlahti, Laakkola, Lötjölä ja Pitkälänlahti.
Kaartilaan on laskettu myös Salokaartila, AU-kylä, Nojanmaa, Nousiala ja Rantakaartila.
Kosolaan on laskettu myös Turkinnniemi.
3 Moinsalmentien alue ja historia
Moinsalmentien alue on Saimaan Pihlajaveden saaristoaluetta. Osa alueesta sijaitsee Sääminginsalon saarella. Sääminginsalo on laskentatavasta riippuen Suomen suurin tai toiseksi suurin saari.
Moinsalmensaari on maamme suurimpien saarien listalla noin sijalla 20 riippuen siitä, mitkä saaret
hyväksytään listalle. Pellossalo
on listalla noin
sijalla 80 ja Kongonsaari noin
sijalla 90. Ritosaari ja Kongonsaari ovat lossien
takana.
Karhut on kuvattu Pellossalossa toukokuussa
vuonna 2007.
-5-
Etäisyys Savonlinnan kaupungin keskustasta on Tanhuvaaran urheiluopistolle 14 km, Moinsalmen
koululle 25 ja Kongonsaaren pisimmällä sijaitseviin taloihin tietä pitkin melkein 50 km sisältäen lossimatkan.
Luonto
Pihlajavesi on muodostunut saimaannorpan tärkeimmäksi lisääntymisalueeksi. Norpan talvikanta
järvessä on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kasvanut noin 40 yksilöstä lähes 100 yksilöön
(Saimaannorpan suojelutyöryhmä).
Kylän itäreuna kuuluu Pihlajaveden laajaan 38 neliökilometrin Natura 2000 -alueeseen. Alue ulottuu Savonlinnan, Punkaharjun ja Sulkavan kuntiin, ja Moinsalmentien alueesta siihen kuuluvat
Kongonsaari, pienempiä saaria sekä ranta-alueita Pellossalosta.
Pihlajaveden suuret saaret ovat lähes kaikki yhä asuttuja ja alue muodostaa yhdistelmän asuttua ja
melko luonnontilaista järviluontoa. Alueella on karuja kalliometsiä ja saarten sisäosissa sekametsiä
ja lehtoja. Alueen osia sisältyy rantojensuojeluohjelmaan ja 1970-luvulla alueelle ehdotettiin kansallispuistoa. Hoitosuunnitelman mukaan tähdätään kulttuurimaiseman ja luontoarvojen säilymiseen sekä luontomatkailun palvelurakenteen kehittämiseen.
Alueen kävijätutkimus on tehty vuonna 2007. Arvion mukaan alueelle on 35 000 käyntiä vuodessa. Osa käynneistä on lyhyitä risteilyjä, alueella on paljon kesäasutusta ja monet matkaveneilijät
kulkevat sen lävitse. Suosituimmat käyntikohteet ovat Mitinhiekan retkisatama ja Kongonsaaren
Salpa-aseman luolat.
Saaristo-osakunta-alue
Alue kuuluu melkein kokonaisuudessaan Savonlinnan saaristoosaan. Savonlinnan saaristoalueella on vajaa 1 400 asukasta
joista yli 600 asuu Moinsalmentien
alueen kyläyhdistyksen alueella.
Saaristo-osakuntastatus tuo kaupungille huomattavasti lisää valtionapua, ja sen saaminen edellyttää
1 200 asukasta saaristoalueella.
Kaavatilanne
Alueen rannat on kaavoitettu. Alueella voimassa olevat osayleiskaavat ovat Moinsalmen osayleiskaava
ja Pihlajaveden osayleiskaava. Molempien tarkistus on vireillä.
Aikainen asutus
Alueella on ollut asutusta ja eränkäyntiä jo muinaisina aikoina. Pellossalon Porossalmen Hepokalliossa on vuonna 1993 löydetty kalliomaalaus. Ikoinniemen Linnavuori on rautakautinen
puolustusvarustus. Linnavuoria eli mäkilinnoja käytettiin varsinkin ristiretkiajalla 1050–1300 jaa.
Pellossalossa on kivikautisia asuinpaikkoja Povenlahdessa ja Hiekkaniemessä. Pitkälässä on useita
vanhoja kultti- ja tarinapaikkoja.
-6-
Alue oli keskiaikana Ruotsin ja Venäjän riitamaata. Raja oli kyllä sovittu vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa, mutta se oli epämääräinen varsinkin Pihlajaveden Särkilahdesta pohjoiseen. Tämän
kyläsuunnitelman alue oli Pähkinäsaaren rajan itäpuolella mutta vuoden 1595 Täyssinän rauhan
rajan länsipuolella. Säämingin laaja pitäjä perustettiin vuonna 1504 Juvan itäosasta rajapitäjäksi
Venäjää vastaan. Olavinlinna
perustettiin vuonna 1475 ja Savonlinnan kaupunki vuonna
1639. Alueen väestö oli suureksi
osaksi tullut Käkisalmen ja Viipurin suunnalta.
1700-luvun Pohjan sodan seurauksena alue jäi 1743 solmitussa
Turun rauhassa Venäjän puolelle
niin kuin melkein koko nykyinen
Savonlinna.
Säämingin pitäjän ensimmäiset
kirkot sijaitsivat Laitaatsillan
kirkkoniemessä, kunnes Tuomiokirkko valmistui vuonna
1879.
Vesiliikenne ja metsätalous
1900-luvun alkuun asti kaupunkiin kuljettiin kesäisin kirkkoveneellä. Pääreitit noudattivat nykyisiä
venereittejä Kongonsaaren ja Laukansaaren itäpuolelta sekä Virtasalmen läpi Ritosaaren ja Ikoinniemen väliin ja Pihlajaveden selän yli kaupunkiin. Usein hoidettiin kaupunkiasiat lauantaina, yövyttiin kaupungissa sukulaisten tai tuttujen luona ja palattiin kirkonmenojen jälkeen sunnuntaina
kotiin.
1800–1900-lukujen vaihteen aikoihin soudettavat kirkkoveneet jäivät vähemmälle käytölle laivaliikenteen vilkastuessa. Isommat linjalaivat pysähtyivät vain isoimpien laitureiden kohdalla, minkä
vuoksi pitäjäläiset muodostivat osuuskuntia pienempien höyrylaivojen hankkimiseksi. Moinsalmen ja Pellossalon suunnalta kulki muun muassa Kerttu.
Vesiteitse kulki niin henkilöliikenne kuin tavarakuljetuskin.
Kaupunkiin vietiin maataloustuotteita kuten perunaa, lihaa,
maitoa, voita ja heinää sekä kalaa,
käsityötuotteita, polttopuuta ja
tukkeja. Huonojen tieyhteyksien
takia laiva oli nopeampi kuin
hevoskyyti.
Halkoja kuljetettiin sekä purjeettä höyryveneillä Pietariin, olihan
Saimaan kanava valmistunut
1850-luvulla.
Tunnetuin sääminkiläisistä laivureista oli Kosolankylässä syntynyt
Pietari Johannes Kosonen eli
”Hommapekka”, joka oli Joel
Lehtosen Putkinotkon kauppa-7-
neuvos Könölinin esikuvana. Hän kuljetti halkoja Pietariin ja toi paluurahtina muun muassa ruista. Vuonna 1910 hänellä oli jo kolme höyrylotjaa ja 11 muuta alusta.
Halot rahdattiin lumikelien aikaan rannoille, joista ne lastattiin lotjiin eteenpäin vietäväksi. Myös
tukkien uitto sahoille vesireittiä myöten oli huomattavaa ja jatkuu nykyisinkin proomu-uittona.
Metsätyöt olivat merkittävä tulolähde kyläläisille, työmiehille ja metsänomistajille.
Kalasta särvintä pöytään
Tuhansia hehtaaria vettä on antanut oivallisen mahdollisuuden kalastukseen. Alun perin paikkakuntalaiset virittivät pyydyksensä omiin tarpeisiinsa, mutta laivaliikenteen alettua kalaa ryhdyttiin
myymään ja kuljettamaan Savonlinnaan laivalla ja myöhemmin linja-autolla.
Nuottakuntia oli alueella parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Nuottien yhteisomistus oli tavallista.
Nuottaa vedettiin käsin savolaismallisista veneistä tai rannalta, osa porukoista nuottasi talvellakin
jäältä. Varsinkin muikkua saatiin kohtuullisesti. Lainsäädännöllä pyrittiin säätelemään vesistöjen
kalakantoja jo 1800-luvulla. Nuottaporukoita on nykyisin alueella seitsemän. Ne pitävät perinnettä
yllä ja saavat lisäansiota kalastuksesta.
Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo
Pitkälän Laamalannmäen talossa perustettiin vuonna 1906 Osuuskassa Oras. Se oli ensimmäinen
niistä osuuskassoista, joista myöhemmin muodostettiin Savonlinnan seudun Osuuskassa ja myöhemmin Savonlinnan Osuuspankki. Osuuskassan perustajista suurin osa oli maanviljelijöitä, mutta koska maita oli siirtynyt puutavarayhtiöiden, etenkin Tornatorin haltuun, suuri osa perustajista
ilmoitti tittelikseen vuokraaja. Useat vuokraviljelijät lunastivat sittemmin tilansa itselleen. Orasosuukassan alue herätti ihastusta osuuskassatarkastajassa: maitoa, voita, lihaa, perunoita ja heiniä
myytiin Savonlinnaan, ohikulkeville laivoille ja Takaharjun parantolaan. Tuotteista sai täällä hyvän
hinnan.
Osuuskassan elinehto oli hyvät toimihenkilöt. Oras sai rahastonhoitajakseen Pitkälän koulun
opettajan Eeva Kalliokosken. Hän oli ensimmäinen nainen Suomen osuuskassojen johtotehtävissä. Osuuskassan arvopaperit säilytettiin ensin hyllyssä koulun käsityöhuoneessa – kassa oli auki
joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina. Vuonna 1914 ostettiin kassakaappi ja myöhemmin Primus-viljanlajittelija joka sijoitettiin Moijin hoviin. Vuonna 1918 osuuskunta perusti
nahkatehtaan Pärpän myllytupaan.
Teollisuutta harjoitettiin parhaimmillaan kolmen miehen voimin. Osuuskassa pyöritti tuotantoa vuoteen 1936
jolloin se myytiin tehtaan johtajalle
nahkurimestari Veikko Kaskiselle.
Meijereitä ruvettiin perustamaan Sääminkiin 1890-luvulla. Ensimmäiset
ostomeijerit olivat Juvolassa ja Varparannassa. P.J. Kosonen perusti meijerin Käärmelahden kartanoon. Osuuskassoista syntyi Savonlinnan osuuspankki, näistä pienmeijereistä puolestaan Osuuskunta Tuote. Moijin hovin
yhteydessä toimi vuosina 1860–1865
oluttehdas. Oluttehtaasta käytettiin
nimiä Mölsén Olut-Tehdas tai Moijin Hovin Oluttehdas sekä Mörsundin Oluttehdas.
-8-
Moinsalmen Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911 ja suojeluskunta vuonna 1917. Työväentalo sijaitsi Virtasalmen lähellä. Suojeluskunta kokoontui ja harjoitteli ensin nuorisoseuran voimisteluosaston nimikkeen alla Pitkälän koululla.
1870-luvulta on maininta siitä, että Moinsalmen alue kuului niihin, joissa kaskiviljelyn osuus viljelystä oli vielä suuri, kun muualla oli jo siirrytty kestävämpiin viljelymuotoihin. Pian alue kuitenkin
kehittyi edistykselliseen suuntaan malliosuuskassoineen kaikkineen. Kuten seuraavista luvuista käy
ilmi, alueella oli vilkas yhdistyselämä ja laivareittien varrelle muodostui huviloiden yhdyskunta,
joka toi sivistystä seudulle. Kulttuuri-innostusta toivat alueen kuulut kesävieraat, kuten tohtori
Armas Nuolivaara ja hänen kirjailijavaimonsa Auni Nuolivaara sekä oopperalaulaja Lea Piltti ja
säveltäjä Armas Maasalo.
Koulut ja kaupat
Moinsalmentien alue kuului Säämingin kuntaan, joka vuonna 1973 liitettiin Savonlinnaan. Säämingin ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1884. Vuonna 1899 päätettiin, että
kunta kustantaa koulut kaikkiin seitsemään koulupiiriin. Yksi näistä kouluista rakennettiin Moinsalmeen 1899 ja toinen Ritosaareen 1902. Ritosaaren koulu lakkautettiin vuonna 1962.
Kosolan koulu perustettiin Kuosman tilalle. Vuonna 1934 Säämingin kunta osti Käärmelahden
kartanon, ja koulu siirtyi näihin tiloihin. Lisärakennus rakennettiin samaan pihapiiriin 1954 suurten ikäluokkien tullessa kouluikään.
Myöhemmin rakennettiin koulut myös Moinniemeen vuonna 1934 (lakkautettiin jo vuonna 1950)
ja Kaartilaan vuonna 1939 (lakkautettiin 1990-luvun lopussa). Kerimäeltä Sääminkiin liitetyssä
Pitkälässä oli 1903 perustettu koulu.
Alueella on ollut parhaimmillaan kymmenen kauppaa, nyt jäljellä on vain yksi kesäkioski. Kauppojen jälkeen alueella liikennöi kaksi myymäläautoa, mutta nykyään tätäkään palvelua ei ole. Toisaalta Savonlinnan itäpuolella on monipuolisesti kauppoja asukkaiden ulottuvilla.
4 Alueen erityiskohteet
Tanhuvaaran Urheiluopisto
Tanhuvaaran urheiluopiston juuret
ovat Viipurissa. Viipurinlahden rannalla sijaitseva liikuntaopisto aloitti toimintansa vuonna 1919, mutta tuhoutui
tulipalossa sodan aikana vuonna 1940.
Toiminta alkoi uudelleen nykyisessä
paikassa vuonna 1950. Vasta 1967
valmistui ensimmäinen asuntola Pyöreä
Torni, joka mahdollisti ympärivuotisen
toiminnan. Liikuntaopistosta tuli
vuonna 1972 Kouluhallituksen alainen
urheiluopisto.
-9-
Opisto kasvaa edelleen, katettuja
tiloja on nyt noin 20 000 m2.
Majoitusvuorokausia kertyy jo
noin 40 000 vuodessa. Keskuksessa on yleisurheilukenttä, sisäharjoitushalli, palloiluhalli, uimahalli ja jäähalli, sisäampumaradat ja useita ulkoilureittejä
sekä ravintola-, kokous- ja majoituspalveluita. Opistossa voi
suorittaa liikunnanohjauksen
perustutkinnon ja kursseja järjestetään sekä harrastajille että
huippu-urheilijoille. Tärkein
toimintamuoto on kuitenkin
kunto- ja terveysliikunnan kurssit ja leirit, joita järjestetään kaikenikäisille.
Viime vuosina on muun muassa rakennettu jäähalli, uusi ravintolarakennus ja vastaanottotilat sekä
saneerattu monitoimihallia ja majoitustiloja. Tammikuussa 2011 valmistui uusi majoitusrakennus
Kaartila, jossa on 36 kahden hengen hotellitason huonetta, luokkatiloja, saunoja, iso takkahuone
jne.Urheiluopiston palvelut ovat myös kyläläisten käytössä. Kyläyhdistys järjestää siellä kokouksia
ja urheiluseuroilla on kyläläisille kuntosali-, luistelu- ja sählyvuoroja. Kylän urheiluseurojen jäsenille on myös alennuksia uimahalliin ja kuntosaliin. Moinsalmen koulu käyttää urheiluopiston tiloja
noin kerran kuussa.
Tanhuvaarasta on kehittymässä kylän keskuspaikka eikä opistolla olisi mitään sitä vastaan, että sen
alueelle perustettaisiin kesätori. Alueella on jo yllä mainittujen palvelujen lisäksi opaskartta ja nettipiste. Kyläyhdistys edistää yhdessä urheiluopiston kanssa kevyen liikenteen väylän rakentamista
Moinsalmentien varteen.
Sillan kioski
Virtasalmen nostosillan vieressä osoitteessa Moinsalmentie 1884 on entinen siltavahdin asunto,
jossa kesäisin toimii vilkas kesäkahvila ja alueen tapaamispaikka. Juhannuksena järjestetään usein
juhlia kahvilan rannassa.
- 10 -
Itikkanotko
Pellossalon Nuorisoseuran seurantalo
Itikkanotko valmistui vuonna 1958.
Suurempia kunnostuksia on tehty
vuonna 1978 ja 1998. Itikkanotkossa
järjestetään vuosittain noin kolmet
tanssit ja muita tilaisuuksia kesäisin.
Nuorisoseura on järjestänyt myös
lasten diskoja talossa. Talon pihassa
on grillikatos ja talon yhteydessä on
myös valaistu 2,5 km:n hiihtolatu.
Talon osoite on Pellossalontie 351.
Kuva: Sammutusharjoitus kyläyhdistyksen kesätapahtumassa Itikkanotkossa 2010
Nuorisoseura Kielon talo
Moinsalmen nuorisoseurantalo on hirsirakenteinen rakennus vuodelta 1926. Kielon toiminta oli
alussa vilkasta ja erityisen tunnettuja moinsalmelaiset olivat näytelmäharrastuksesta. Tuota innostusta olivat virittämässä kylän kuulut kesävieraat. Talossa järjestetään kahdet tanssit ja muita tapahtumia kesäisin ja sitä vuokrataan yksityisiin juhliin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Talo on hyvässä
kunnossa ja sitä on mahdollista myös lämmittää. Osoite: Moinsalmentie 2124.
Pitkälän seurantalo
Pitkälän Ponsi ry:n talo sijaitsee Simpalantien varrella. Rankarakenteinen talo on valmistunut
vuonna 1954. Talon yhteydessä on kenttä, jossa on pelattu jalkapalloa kesäisin ja talossa järjestetään myös vuosittain kesätapahtuma ja muita tapahtumia. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kun
seuralle on rakennettu kota vuonna 2010.
Kongonsaaren luolat, Salpalinja
Kongonsaaren eteläpäässä on Salpalinjaan kuuluva louhittu luola. Luolaan voi tutustua kiertämällä
400 metriä pitkän luontopolun – mukaan kannattaa varata taskulamppu ja saappaat. Salpalinja
nojasi tällä kohtaa vesialueisiin ja linnoitettuihin saariin. Kongonsaaren luola jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Siihen oli tarkoitus rakentaa konekivääripesäkkeet ja majoitustiloja, mutta kaikkia betonisia sisäosia ei ehditty rakentaa. Saaren laelle on lisäksi louhittu tilat tulenjohtoasemalle. Saarella
on myös taisteluhautoja.
Salpalinjaan kuuluu myös Tanhuvaaran urheiluopiston vieressä olevan Purnuvuoren kaksi tykistöpatteria. Savonlinnan reserviläiset järjestävät opastettuja kävelyretkiä alueella.
Myös Pellossalon, Nikaniemen ja Pesingin itärannoilla on Salpalinjan jäänteitä.
Punkaharjun laivareitin huvilat
Saimaan huvilarakentaminen keskittyi laivareittien varrelle. Moinsalmen kautta Punkaharjulle kulkevan reitin varren huvilat on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Arvokkaita huviloita on muun muassa Harjuniemen, Kapasaaren, Varmalahden,
Kivisaaren, Lummesaaren, Lammassaaren ja Leponiemen huvilat. Huvilat edustavat eri tyylikausia
kansallisromantiikasta empireen ja jugendiin.
Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulla, liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa.
Virtasalmi ruopattiin vuonna 1892, tällöin reitti lyheni huomattavasti.
- 11 -
Lossit ja sillat
Alueella on kaksi lossia, Kongonsaareen ja Ritosaareen. Lossien toiminnan hoitavat yksityistiekunnat. Ritosaaren saatiin ensimmäinen tieyhteys kapulalossin avulla vuonna 1980. Kapulalossi
hankittiin Ahvionsaaresta, joka sijaitsee Pihlajaveden länsipuolella, kun sinne saatiin moottorilossi.
Moottorilossiyhteys Ritosaareen saatiin vuonna 2002.
Kongonsaaren lossi on niin sanottu kapulalossi, jota käytetään omatoimisesti perämoottorilla.
Talvella saariin on viralliset valvotut jäätiet.
Virtasalmessa on nostosilta, sielläkin oli lossi 1950-luvulle asti. Myös Pellossalon Porossalmen
silta on 1950-luvulta.
Kuva: Kongonsaaren kapulalossi
Retkisatamat, ulkoilureitit,
laavut ja kodat
Kongonsaarella on useita retkisatamia:
Koukkuniemi Kongonsaaren
itäpuolen keskikohdan niemen
lahdenpohjukka: ankkuripaikka,
tulentekopaikka, talousjätehuolto ja käymälä. Hoidosta vastaa
Savonlinnan kaupunki. Jätehuolto on Pidä Saaristo Siistinä ry:n
maksullinen palvelu.
Pääskyniemi Kongonsaaren
länsipuolen niemen eteläranta:
ankkuripaikka komean kallion
suojassa, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja.
Kuva: Virtasalmen silta
- 12 -
Pakarinhiekka Pakarniemen eteläpuolella: ankkuripaikka, hiekkaranta, kuivakäymälä-puuvaja, kaksi tulentekopaikkaa.
Mustasaaren pohjoiskärki, Kongonsaaren eteläkärjen läheisyydessä: ankkuripaikka, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja.
Virtasalmen sillan vieressä on vieraslaituri, syvyys 1 m, sivukiinnitys. Kahvila, kioski, talousjätehuolto.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullisia jätehuoltopisteitä on myös Taikinasaaressa ja Peltoniemessä
(kartta yhdistyksen nettisivuilla).
Tanhuvaaran urheiluopiston yhteydessä on opiston ylläpitämä latuverkosto, josta löytyy pidempiä
ja lyhyempiä lenkkejä.
Koulun luona on myös hiihtolatu.
Pyhät polut -melontareitti kulkee Kongossaaren kautta.
Kotia on useita yhdistyksillä ja hirviseurueilla.
Hirvaslahden leirikeskus
Hirvaslahti on Savonlinna-Säämingin seurakunnan leirikeskus, jossa järjestetään muun muassa
rippikoululeirejä. Leirikeskus on käytössä ympäri vuoden. Leirikeskuksen osoite on Kesäkodintie
28.
Kaartilan alueen kohteet
Kaartilan alueella sijaitsevat muun muassa jäteasema, kartingrata, murskaamo, asfalttiasema ja
soranottoalueita. Nämä lisäävät alueen liikennettä. Esimerkiksi jäteasemalle on liikennettä myös
Punkaharjulta ja Moinsalmentien alueelta. Teitä olisikin pidettävä liikennemäärien edellyttämässä
kunnossa ja rakennettava kevyeen liikenteen väylä. Myös alueen melu-, haju- ja lintuhaittoja olisi
seurattava ja tarpeen vaatiessa ryhdyttävä toimiin niiden rajoittamiseksi.
Nousialan jäteasema valmistui vuonna 2001 vanhan Kaakkolammen kaatopaikan läheisyyteen.
Jäteasema palvelee kuutta seudun kuntaa ja sinne otetaan vastaan sekajätettä, haketettavaa puuta,
metallia, lasia, pahvia, paperia, ongelmajätteitä sekä puutarhajätteitä.
Savonlinnan Urheiluautoilijat ry:n Kuikkaniemen kartingradan rakentaminen aloitettiin vuonna
1985 ja ympäristölupa saatiin vuonna 2004. Radalle on rakennettu huoltorakennus Leaderrahoituksella. Vuonna 2011 radalle rakennetaan vielä 150 metriä pitkä meluaita ja lisää pysäköintitilaa.
5 Asukkaat
Koko alueella on 631 vakituista asukasta. Mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asuntoja käyttää
keskimäärin neljä ihmistä, joten vapaa-ajan asukkaita on noin 1 600.
Moinsalmentien alueen asukasluku jakautuu kaupungin palveluanalyysin lukujen mukaan seuraavasti: Kaartilanranta 293, Ritosaari 33, Moinsalmi-Moinniemi 164, Pellossalo-Kosola 131, Kongonsaari 10, yhteensä 631, luvut 31.12.2008. Lisäksi alueella on vapaa-ajan asuntoja noin 400.
Asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko Savonlinnan maaseutualueen ikäjakaumaa. Alueella on melko runsaasti myös lapsia:
- 13 -
Moinsalmentien alueen isojen kylien asukkaat:
Savonlinnan
Kaartilanranta
Moinsalmi
Pellossalo
maaseutualueet
Ikä
as. %
as.
%
as. %
as.
%
0–6
10
3%
13
8%
7
6%
177
7%
7–14
30
10 %
13
8%
13
10 %
220
8%
15–64
191 65 %
99
60 %
74
59 %
1634
62 %
65–
62
39
24 %
31
25 %
615
23 %
Yhteensä
293 100 %
164
100 %
125 100 %
2646
100 %
21 %
Lähde: Maaseutupalvelujen analyysi, Savonlinnan kaupunki 2009
Kuvassa on kyselyyn vastanneiden vakituisten asukkaiden
perhetyypit. Tästäkin näkyy, että alueella on runsaasti lapsiperheitä.
Kyläkyselyn mukaan vakituisten asukkaiden perheiden keskikoko on 2,9 henkeä ja vapaa-ajan asukkaiden perhekoko
2,5 henkeä.
Kuvissa yllä on vastaajien perheenjäsenten ikäjakauma, erikseen vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan
asukkaat. Vakituisten asukkaiden ikäjakauma on melko tasainen, kun taas vapaa-ajan asukkaista
suuri osa on yli 50-vuotiaita.
Kyläalueen asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko kaupungin maaseutualueiden ikäjakaumaa, keski-ikä on melko korkea. Koska eläkeikäisiä on melko paljon, kylään tulisi kipeästi saada lisää työikäisiä, jotta palveluja pystytään ylläpitämään ja kylän monipuolinen toiminta turvaamaan. Tämä edellyttää myös uudisrakentamista kylälle.
Kuvasta näkyy myös, että 17–25-vuotiaita on vähän. Osa tästä ikäluokasta on muualla opiskelemassa tai ensimmäisissä työpaikoissaan. Olisi tärkeää, että kylän muualla asuviin nuoriin pidetään
yhteyttä ja että he olisivat kiinnostuneita muuttamaan takaisin ja osallistumaan alueen kehittämiseen.
- 14 -
Kylään muuttaa jatkuvasti melko paljon uusia asukkaita. Kyläkyselyyn vastanneista vakituisista
asukkaista neljäsosa on asunut kylässä alle 10 vuotta. Kun huomioidaan myös ne perheet, jotka
eivät ole vastanneet, voidaan arvioida että alueelle muuttaa 5–6 perhettä joka vuosi. Melkein saman verran tulee myös vapaa-ajan asuntoja lisää.
Kun kysyttiin kylään muuton syytä, mainitsivat vakituiset asukkaat useimmin paluumuuton (11)
sekä luonnon, järven ja rauhallisuuden (10). Huomattavasti vähemmän muutettiin työpaikan tai
yritystoiminnan takia (4).
Tulomuuton edistäminen
Uusien asukkaiden huomioiminen ja toivottaminen tervetulleeksi on yksi tapa sitoa asukkaat
tiiviimmin mukaan kyläyhteisöön. Joko kyläyhdistys tai eri
kylissä toimivat yhdistykset voisivat ottaa asiakseen uusien
asukkaiden toivottamisen tervetulleiksi tai esimerkiksi vuosittain
järjestää tilaisuuden, jossa huomioidaan erityisesti uudet asukkaat.
Taloista on kylässä kysyntää,
mutta osa aiemmin vakituisesti
asutuista taloista jää vapaa-ajan
käyttöön. Näin ollen olisi tärkeää
saada hyviä tontteja myyntiin ja
uusia taloja rakenteille. Kylässä on tehty tonttikartoituksia, mutta uudessa kartoituksessa voisi
löytyä uusia tontteja, jos henki kylässä suosisi myymistä. Tonttikampanja voisi sitten käynnistyä
kylän ja kaupungin yhteisellä tiedotustilaisuudella.
Moinsalmentien alueelle halutaan uusia asukkaita. Kyläkyselyssä tonttipörssi sai runsaasti kannatusta.
Kunta omistaa runsaasti maata kyläalueella, mutta tontteja ei ole myyty aktiivisesti. Moinsalmen
osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä ja kaavaluonnos valmistuu nähtäville vielä vuonna
2011.
- 15 -
6 Unelmieni Moinsalmi
- 16 -
Unelmieni
Moinsalmi
piirustus- ja
kirjoituskilpailun
satoa.
Vasemmalla
ylhäällä Jennan,
alhaalla Nooran
työ.
Oikealla ylhäällä
Anttonin
piirustus ja alla
Simon piirustus ja
kirjoitus.
Unelmieni Moinsalmi
Minun unelmieni Moinsalmi olisi, jos täällä olisi kiipeilyteline ja hyviä jalkapalloja ja linjaautokopissa olisi ikkunat. Täällä voisi olla myös hiihtoretkiä ja kauppa. Kun mentäisiin kauppaan,
otettaisi kaveri mukaan. Joka aamu voisi olla älyjumppa. Juoksukilpailuja voisi olla
Simo S. 2 lk
- 17 -
7 Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät
Kylän tärkeimmät viihtyvyystekijät ovat luonto ja järvet. Myös maalaismaisema, naapurit ja kyläyhteisö sekä Tanhuvaara, kesäkahvila, hiljaisuus, Prisma ja turvallisuus saivat kyselyssä ääniä
(kuvassa kohta muut):
Kun kysyttiin, onko uuden asukkaan helppo tutustua kyläläisiin, tuli yllättäen paljon ei-vastauksia.
”Kyllä” oli toki enemmistön mielipide (74 kpl), mutta ehkä vähän liian moni vastasi ”ei” (40 kpl).
Kylän yhteisöllisyys on vahvaa, mutta ehkä ei tarpeeksi avointa. Avoimuutta voisi lisätä esimerkiksi tiedotuksella (nettisivut, kylälehti), tapahtumilla jne. Jatkokysymyksenä oli ”Tarvittaessa saa
naapuriapua” ja tähän vastasi melkein kaikki kyllä (123) ja vain muutama ei (8). Myös talkootyöhön on laajasti valmiutta (katso alla kohdasta järjestö- ja harrastustoiminta), joten ei kylän henki
mikään huonokaan ole.
8 Elinkeinot ja toimeentulo
Alueen vakituisista asukkaista kolmasosa on palkkatyössä ja vajaa kolmasosa eläkkeellä. Yrittäjiä on paljon.
Työpaikka on omassa kylässä 22 vastaajalla ja muualla
41 vastaajalla (vakituisista asukkaista). Lähinnä käydään
töissä Savonlinnan keskustassa, mutta myös esimerkiksi
Punkaharjulla.
Kylän yritykset toimivat monella alalla. Maatalous työllistää vain muutamia perheitä, lisäksi on eri alojen pieniä yrityksiä ja suuri työllistäjä on Tanhuvaaran opisto.
Vapaa-ajan asukkaista suurempi osa on eläkeläisiä ja palkkatyöntekijöitä mutta yrittäjiä on melko
runsaasti.
Metsätaloudella on alueella suuri merkitys: se tuo sekä kantorahatuloja että työtilaisuuksia.
- 18 -
Myös sivutoimisella kalastuksella ja metsästyksellä on merkitystä toimeentulon ja virkistyksen
kannalta. Alueella on 8 nuottakuntaa. Kalastusta voisi kehittää: alueen vedet ovat kirkkaat ja kala
hyvälaatuista.
Kylän yrityksistä mainittakoon tässä kaksi mökkitalkkariyrittäjää, useita koneurakoitsijoita ja maatilamatkailuyrittäjät.
Elinkeinojen kehittäminen
Paikalliset työpaikat tulevat todennäköisesti jatkossakin olemaan kylän pienissä yrityksissä, maataloudessa, metsätaloudessa, mökkivuokrauksessa, mökkitalkkaritoiminnassa ja muissa palveluissa
sekä tärkeänä yksittäisenä kohteena Tanhuvaara ja
sen ympärillä mahdollisesti muodostuvat yritykset.
Tanhuvaaran asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita
esimerkiksi terveellisestä lähiruuasta, erilaisista
opas- ja muista matkailupalveluista sekä majoituksesta.
9 Oman kylän palvelut
Moinsalmentien alueella on tarjolla monenlaisia palveluja. Koulun ja kesäkahvilan lisäksi on Tanhuvaaran liikuntapalvelut, useita seurantaloja, kenttiä, laavuja ja reittejä. Lasten perhepäivähoitajia
on kaksi.
Tärkeimät palvelut, vakituisten asukkaiden
vastausten
määrät.
Palveluista kysyttiin kyselyssä seuraavasti: ”Mitä toivoisimme tulevaisuudessa Moinsalmentien
varrella tai lähialueilla olevan?” Lisäksi palveluista kysyttiin, mitkä palvelut ovat kylän hyvän kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä, tärkeitä tai ei tärkeitä. Kuvan vastauksissa on mukana vastaukset
tärkeä ja erittäin tärkeä.
- 19 -
Moinsalmen koulu
Kyläkyselyssä tärkeimmäksi
palveluksi nousi koulu, koska
useimmat pitivät sitä ”erittäin
tärkeänä”.
Moinsalmen koulussa on 32
oppilasta ja kaksi ja puoli opettajaa. Yksi opettaja jaetaan Juvolan koulun kanssa. Lisäksi koulussa on kaksi koulunkäyntiavustajaa ja keittäjä/siistijä.
Koulussa on perusopetuksen
luokkien 1–6 lisäksi esikoulu ja
iltapäivisin kerhoja, tällä hetkellä
kolme eri kerhoa.
Koulun pihassa on kenttä, jolla kesäisin pelataan jalkapalloa ja talvisin luistellaan. Kentällä on
talvisin luistelijoita paitsi päivällä, myös joka ilta. Kentän huoltoa hankaloittaa veden puute.
Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti ja muun muassa ylläpitää kylän kotisivuja.
Kylän järjestöt käyttävät koulun tiloja ja pihaa erilaisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin. Linnalan
kansalaisopisto järjestää muun muassa voimistelua ja soitonopetusta koulussa. Koulussa kokoontuu muun muassa seurakunnan kerho ja Martat. Kirjastoauto käy Moinsalmen koululla.
Oppilasennusteen (8.10.2010) mukaan oppilaiden määrä laskee jo vuonna 2013 alle vuonna 2005
asetetun lakkautusrajan, joka on 25 oppilasta. Oppilasennusteet ovat aina epävarmoja ja tässä
epävarmuutta lisää se, että kylällä on useita sijaisperheitä ja yksi ammatillinen perhekoti. Oppilasmäärään vaikuttaa myös lähikoulualueiden määrittäminen: jos Moinsalmen koulun alue ulotettaisiin lähemmäksi kaupunkia, niin oppilasmäärä voisi kasvaa.
Kyläkoulua pidetään erittäin tärkeänä palveluna lasten kannalta ja myös kylän kehittymisen kannalta. Koulu sai laajasti kannatusta kyläkyselyssä. Oppilasennuste ei näillä näkymin turvaa koulun
jatkumista, joten uusia lapsiperheitä pitäisi saada muuttamaan kylään.
Tanhuvaara, luonto ja kaupungin palvelujen läheisyys voi aivan hyvin johtaa myönteiseen kierteeseen, jossa tontteja saadaan myyntiin, taloja rakenteille ja uusia asukkaita muuttaa kylään. Tämä
edellyttää kuittenkin nopeita toimia muun muassa tonttien markkinoimiseksi.
Muiden palvelujen kehittäminen
Kylärenki sai useiden vastaajien kannatusta, mutta sitä ei pidetty aivan yhtä tärkeänä kuin koulua.
Myös paikallisten tuotteiden kesätori, iltapäiväkerho, ikäihmisten palvelutalo ja ryhmäperhepäivähoito saivat paljon kannatusta.
Marttojen kotiapua oli käyttänyt 12 % vastanneista vakituisista asukkaista, mutta vain pari vapaaajan asukasta.
Lapsiperheet ja nuoret
Päivähoito on tärkeä palvelu lapsiperheille. Kylässä on nyt kaksi perhepäivähoitajaa. Pitää varmistaa, että kylässä on tarjolla tarpeeksi päivähoitoa, se voi olla myös koulun säilymisen kannalta tärkeä kysymys.
Tiehoitopalvelut ovat tärkeitä jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta: auraus, tienpito, tieisännöitsijät jne.
- 20 -
Tanhuvaaran palveluja kehitetään toivottavasti jatkossakin. Opiston ympärille voisi myös syntyä
uutta yritystoimintaa ja kyläkyselyn mukaan olisi kysyntää kesätorille joko Tanhuvaaran tai siltakahvilan yhteydessä.
Ikäihmiset
Kodinhoitopalveluja pitää olla saatavilla niin, että alueen vanhuksilla on mahdollisuus asua kotona. Kodinhoitajat voisivat olla omalta kylältä, jolloin matkoihin kuluisi vähemmän aikaa ja varsinaiseen työhön enemmän.
Ikäihmisten tuetulle palveluasumiselle olisi kysyntää kylässä. Valitettavasti suuntana on palveluasumisen keskittyminen. Kuitenkin oman kylän ympäristö ja tutut juttukaverit edistävät vanhusten virkeyttä ja muistia.
Vapaa-ajan asukkaat
Vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita erityisesti venetaksista ja mökkitalkkaripalveluista.
10 Liikenne ja infra
Tieyhteydet
Kyläkyselyn kohta, jossa käsiteltiin tieyhteyksien parantamista, sai erittäin paljon vastauksia, 103 kpl. Eniten toivottiin päällysteen parantamista, teiden kunnostamista ja suoristamista, valaistusta sekä parannuksia auraukseen ja kunnossapitoon. Vastaajista vain
noin 15 % oli tyytyväisiä nykytasoon. Noin 10 %
toivoi lähinnä lisää nopeusrajoituksia tai valvontaa.
Liikenne on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina
mökkirakentamisen ja urheiluopiston takia. Liikennemäärien seurantatiedot ovat vanhentuneita. Tarvitaan uusia seurantalaskelmia ja niiden perusteella uusia suunnitelmia alueen teille.
Kuva: Kelirikon aikaan keväällä ei ole helppoa olla saaristolainen kapulalossin takana.
Vesistöyhteydet
Vesistöyhteyksiin otti kantaa yli 50 kyläkyselyn vastaajaa. Eniten toivottiin lisää veneiden laskuluiskia tai nykyisten vesillelaskupaikkojen parantamista. Uusia luiskia toivottiin erityisesti Pellossalon ja Ikoinniemen alueille. Uusia laitureita, venevalkamia ja uimarantoja toivottiin Pellossaloon ja
Ritosaarelle. Laivalaitureiden kunnostaminen sai kannatusta.
Venetaksia toivoi kymmenen vastaajaa – olisiko kysyntä riittävä yritystoiminnan aloittamiselle?
Kongossaaren lossin vahvistamista, parantamista tai korvaamista sillalla toivoi usea tuon seudun
vastaaja.
Kevyt liikenne
Kevyen liikenteen väylät saivat kyläkyselyssä suuren kannatuksen, 100 kommenttia! Pyörätietä
toivottiin kaupungista Tanhuvaaran opistolle ja monessa vastauksessa Moinsalmen sillalle asti.
Kyläyhdistys ja Tanhuvaaran urheiluopisto ovat yhdessä tehneet esityksiä kevyen liikenteen väylän
rakentamisesta ensin urheiluopistolle ja myöhemmin koululle asti. Liikenne opistolle ja vapaa-ajan
- 21 -
asunnoille on lisääntynyt nopeasti, joten muutama vuosi sitten tehdyt liikenne-ennusteet eivät
välttämättä enää kuvaa tilannetta. Silti asian eteneminen ei näytä varmalta.
Julkinen liikenne
Linja-autojen aikatauluihin oli kyläkyselyssä tyytyväisiä 16 ja tyytymättömiä 58. Lisää vuoroja kaivattiin erityisesti ilta- ja kesäaikaan. Viimeinen vuoro lähtee nyt jo klo 15.30 keskustasta. Toisaalta
joissakin vastauksissa todettiin, että matkustajia on vähän. Linja-auto on kuitenkin tärkeä erityisesti nuorille.
Kimppakyyti
Kännykät ja netti antaisivat mahdollisuuksia kehittää kimppakyytijärjestelmiä. Niille on jonkun
verran kysyntää. Kyläkyselyssä 12 vastaajaa olisi kiinnostunut käyttämään kimppakyytejä, ja 26
voisi mahdollisesti tarjota kyytiä.
Laajakaista ja puhelin
Langattomat laajakaistayhteydet ja matkapuhelinten kuuluvuus ovat parantuneet viime vuosina ja
operaattoreilla on suunnitelmia, joilla katvealueet saadaan poistettua. Kyläkyselyssä tuli runsaasti
kritiikkiä huonoista yhteyksistä eri puolilta aluetta.
Laajakaistaverkkojen nopeudet ja luotettavuus ovat kaikkialla kehittyneet viime vuosina. Kuitenkin ero kaupunkien hyvien yhteyksien ja maaseudun heikompien yhteyksien välillä on kasvanut.
Tämä heikentää mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen maaseudulla ja vaikuttaa jo yritysten sijoittumiseen.
Verkon parantuminen edelleen antaa hyvät
mahdollisuudet kehittää sähköisiä palveluja.
Palveluja ja koulutusta voidaan erityisesti
maaseutualueilla kehittää videopalvelujen
avulla ja monet yritykset ovat riippuvaisia
luotettavista yhteyksistä.
Vesijohto ja viemäri
Vesijohto ja viemäri ulottuvat nyt kaupungista Tanhuvaaraan pitkin Moinsalmentietä.
Pieni sivupisto on Hirvasjärven leirikeskukseen. Pidemmälläkin olisi varmasti kysyntää
johdoille. Uusien jätevesivaatimusten myötä
myös vapaa-ajan asuntojen omistajat ovat
erittäin kiinnostuneita vesi- ja viemäriliittymistä.
Kuva: Jätevesineuvoja kyläyhdistyksen kesätapahtumassa 2010.
11 Kylän järjestö- ja harrastustoiminta
Alueen toiminta jakautuu vielä vanhojen kylärajojen mukaan ja eri alueilla on monia yhdistyksiä.
Toimivia yhdistyksiä ei kannata lopettaa, mutta voimien yhdistäminen sai laajaa kannatusta kyselyssä. Suurin osa kyselyyn vastanneista kannatti mallia, jossa kyläyhdistys toimii yhteistyölinkkinä.
- 22 -
Pitkälän Ponsi ry perustettiin vuonna 1947 nimellä Säämingin urheilijat ja yhdistyi myöhemmin
maamiesseuran kanssa. Se toimii urheilu- ja yleisseurana. Toiminta hiipui 1970-luvulla ja käynnistettiin uudestaan vuonna 2002. Seuralla on vuoroja
Tanhuvaaran tiloissa ja kesäisin on pelattu jalkapalloa seurantalon kentällä. Yhdistys järjestää retkiä ja
tapahtumia, muun muassa vuosittaisen kesätapahtuman seurantalossa.
Moinsalmen Nuorisoseura Kielo ry perustettiin
jo vuonna 1901. Seura ylläpitää nuorisoseurantaloa. Talossa järjestetään tanssit muutaman kerran
kesässä.
Pellossalon Nuorisoseura ry on myös vanha,
perustamisvuosi on 1923. Seuratoimintaan kuului
iltamat – ohjelmallisia iltamia järjestettiin parhaimpaan aikaan kuukausittain – opintokerhot, juhla ja
urheilukilpailut. Seuralle hankittiin vanha ruokalaparakki vuonna 1945 ja vuonna 1958 valmistui
talkoilla rakennettu seurantalo, joka sittemmin sai
nimekseen Itikkanotko. 1960-luvulla talon käyttö
väheni, mutta kun Kosolan koulu lakkautettiin,
talosta tuli kyläkulman ainoa kokoontumistila.
Nuorisoseura järjestää kylätapahtumia sekä nuorten ja lasten tapahtumia yhdessä urheiluseuran
kanssa. Kesäisin järjestetään tansseja noin kolme kertaa kesässä. Tanssien tuotolla ylläpidetään
taloa ja järjestetään muuta toimintaa. Nuorisoseurantaloa vuokrataan myös pitopaikaksi.
Urheiluseura Pellossalon Nousu ry on Kosolan, Nikaniemen ja Pellossalon kylien yhteinen
urheiluseura. Jo vuonna 1929 koettiin tärkeäksi kyläläisten liikuntaharrastusten tukeminen ja niinpä nuorisoseura valitsi tätä tarkoitusta varten erillisen urheilutoimikunnan, vuonna 1931 toimikunta muutettiin erilliseksi urheilujaostoksi joka sitten vuonna 1954 erotettiin omaksi seuraksi.
Seura sai nimekseen Urheiluseura Pellossalon Nousu.
Seura ylläpitää valaistua latua ja jäälatuverkostoa sekä järjestää hiihto- ja pilkkikilpailuja. Kesäisin
erityisesti pyöräily on noussut keskeiseksi: seura järjestää maantietapahtumia ja kilpailumenestystäkin on ollut. Vuosittainen kaksipäiväinen Puruveden ympäripyöräily on järjestetty jo viisi kertaa.
Kaartilan Martat ry perustettiin 6.2.1949. Toiminta on
vilkasta ympäri vuoden.
Kokoontumisissa on yleensä
joku teema, viime aikoina on
muun muassa tehty makkaroita ja juustoa sekä kokoonnuttu rapujuhliin ja
vanhan ajan iltaan.
Moinsalmen Martat ry
kokoontuu Moinsalmen
koululla.
Kuva: Moinsalmen koulu on
myös harrastustoiminnan keskus
- 23 -
Moinsalmen metsästysseura kuuluu alueen vanhimpiin metsästysseuroihin. Seura tekee aktiivista riistanhoitotyötä.
Osakaskunnat järjestävät rantakalailtoja ja muuta ohjelmaa ja myös tiekunnat toimivat asukkaiden yhteyssiteenä.
Tanhuvaaran urheiluopiston palveluja on käyttänyt kaksi kolmasosaa kyläkyselyn vastaajista,
muun muassa uima-allasta, saunaa, kuntosalia, sporttikerhoja, juhlatiloja, hiihtolatuja, ravintolaa.
Olipa muutama vastaaja käynyt lukemassa lehtiäkin. Palveluja ehdotettiin parannettavaksi muun
muassa tekemällä lisää latuja, alentamalla uintilippujen hintoja kausittain, tiedottamalla jne.
Kylän järjestöjen tilaisuuksiin oli kyläkyselyn mukaan osallistunut vakituisista asukkaista 76 % ja
vapaa-ajan asukkaista 51 %. Nämä alhaiset prosenttiluvut johtunevat laajasta kyläalueesta. Osa
vastaajista asuu lähempänä kaupunkia kuin kylän kokoontumispaikkoja.
Kylätilaisuuksien tiedottaminen saa hyväksytyn arvosanan 48 vastaajalta, mutta 26 on sitä mieltä,
että ei ole tiedotettu tarpeeksi. Olisi ehkä tarpeen eri järjestöjen yhdessä kehittää muutamia halpoja tiedotuskanavia, jotka tavoittaisivat vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja eri osia kylästä. Ilmoitustauluja voisi olla muutama, yhteinen nettisivu parantaisi asiaa ja tiedotuslehti tehostaisi vielä infoa.
Nämä saavat kannatusta myös kyselyssä.
Kiinnostus osallistua talkoisiin on melko laajaa – jopa 57 perhettä ilmoittaa mielellään osallistuvansa talkoisiin ja vain 47 ei katso ehtivänsä tai jaksavansa.
Harrastustoimintaa toivottiin laajasti. Esimerkiksi teatteriretkiin voisi osallistua 35 perhettä, muihin retkiin ja ohjattuun kuntoiluun 30 perhettä ja retkiluisteluun 28 perhettä. Tämä antaisi pohjan
kehittää uusiakin harrastuspiirejä kylässä. Nykyisin toimii muun muassa sählypiiri Tanhuvaarassa
ja pallopelejä pelataan kylän kentillä kesäisin.
Tiedottaminen
Kyläkyselyssä kyläyhdistyksen nettisivut saivat erittäin laajaa kannatusta. Kyläalueella on eri yhdistysten ylläpitämiä nettisivuja. Kyläyhdistyksen sivuille kerättäisiin yleistietoa kylästä. Sivustossa
olisi yhdistysten alasivuja sekä linkkejä niille sivuille, joita muut järjestöt edelleen haluavat pitää
erillään. Yhteinen tietopankki ja palveluhakemisto toisivat esille, miten paljon harrastusmahdollisuuksia ja palveluja kylässä on ja lisäksi nettisivut edesauttavat koko alueen yhteenkuuluvaisuutta.
Alueen yhtenäisyyttä parantaisi yhtenäiset opas- ja ilmoitustaulut sopivissa tienhaaroissa.
- 24 -
12 Kylän yhteiset tavoitteet
Yhteisiä tavoitteita on käsitelty kylätilaisuudessa ja kyläkyselyyn sisältyi niin sanottu Swot-analyysi,
jonka yhteenveto on seuraavana (yhteenveto tilaisuuksien ja kyselyn aineistoista):
Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan
Luonto, koulu, rauha, kalastus, yhteishenki, naapuriapu, nuoria, lähellä Savonlinnaa, Tanhuvaara.
Alueen ympäristö ja sijainti on erittäin edullinen ja antaisi mahdollisuuksia kehittyä vaikkapa ”saaristokaupungiksi”. Ikärakenne on melko tasapainoinen ja Tanhuvaaran urheiluopisto lisää nuorten
perheiden kiinnostusta alueesta. Alue on melko laaja, järjestöjä on monia, ja pääosin kylän yhteishenki saa hyvän arvosanan.
Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita hyödynnetään
Nuorten perheiden houkutteleminen, paluumuutto, kesäasunnot talviasuttaviksi, palvelujen kehittäminen, Tanhuvaara.
Uusia asukkaita olisi mahdollisuus houkutella, jos hyviä tontteja saadaan myyntiin. Osa vapaa-ajan
asukkaista olisi kiinnostunut asumaan kylässä ympäri vuoden.
Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan
Ikärakenne, kyläalueen hajanaisuus, palvelujen puuttuminen, huono osallistuminen, kuppikuntaisuus,
teiden kunto, heikko osallistuminen toimintaan ja talkoisiin.
Kyläalueen hajanaisuus ja
palvelujen puuttuminen
koetaan merkittävimmiksi
heikkouksiksi. Koko alueen
yhteishenkeä ei ole päässyt
syntymään ja yhdistystoiminta kaatuu harvojen harteille. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa alueen yhdistysten yhteistyön lisäämisellä ja aktiivisella tiedotuksella. Koulu on tärkeä palvelu.
Lisää palveluja voidaan kehittää esimerkiksi Tanhuvaaran yhteyteen.
Kuva: Ritosaaren lossi kauniissa järvimaisemassa
Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan
Koulun lakkauttaminen, alueen autioituminen, ei vakituisia asukkaita, ikärakenne, tiestön rappeutuminen.
- 25 -
Tulevaisuuden uhat on tiedostettu. Palveluja pitää puolustaa ja uusia asukkaita pitää saada alueelle.
Tiestöstä ja monesta muusta asiasta on pidettävä huolta. Tähän tämä kyläsuunnitelma keskittyy.
Tavoitteet
Analyysin perusteella voidaan nostaa kylän ja tämän kyläsuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi:
 Moinsalmen koulun toiminnan turvaaminen
 Tulomuuton edistäminen alueelle
 Turvallisen, sujuvan ja palvelevan liikenteen turvaaminen.
 Luontoympäristön ja kylämäisyyden vaaliminen
 Kylähengen rakentaminen aktiivisella tiedottamisella ja yhteistyöllä
13 Lähiajan hankkeet
Eniten kannatusta sekä kyläkyselyssä että kokoontumisissa saivat seuraavat hankkeet (vastausmäärien järjestyksessä):
Kevyeen liikenteen väylä (100 vastausta).
Tiedonkulun parantaminen (96 vastausta). Tarvitaan nettisivut (54), ilmoitustauluja (43) ja lisää
tilaisuuksia (37). Myös kylälehti sai paljon kannatusta.
Kylän palveluhakemisto (93). Toivottiin sekä painettuna versiona että nettiin.
Ekotienvarsi eli alueen kehittäminen ympäristöystävälliseksi mallialueeksi ja maaseutuasumisen ympäristöystävällisyydestä tiedottaminen (50).
Kylän järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen (49) niin
että kyläyhdistys toimii yhteistyölinkkinä (34) ja muuten
(5).
Kylän tonttipörssi (37). Ilahduttavasti jo 6 vastaajaa jätti
yhteystietonsa ja voisi myydä tai vuokrata tiloja tai tonttimaata.
Koulun kehittäminen monipalvelukeskukseksi (35). Ehdotettiin kerhoja, musiikkia, liikuntaa, terveydenhoitaja, teemailtoja, kesätori.
Nuorten toimintaa pitäisi saada lisää (34). Liikuntaa Tanhuvaarassa ja muualla, kokoontumistila, disco, 4H-kerhoja.
Yleisten uimarantojen lisääminen / kohentaminen (22).
Lähiajan hankkeet on koottu luetteloon, joka käydään läpi
ja päivitetään vuosittain kyläyhdistyksen vuosikokouksen
yhteydessä. Aikataulua on yritetty sopeuttaa kylän voimavaroihin, mutta se on vielä alustava.
Kuva: Seurantalo Itikkanotko maalattiin kesäkuussa 2011
- 26 -
14 Kyläsuunnitelman toimenpiteet
Tavoite
Tehtävät
Toteuttaja
Aikataulu
1. Moinsalmen koulun säilyttäminen
ja kehittäminen
Oppilasmäärän turvaaminen nuorten
perheiden määrää lisäämällä
Nykyisten koulunkäyntialueella asuvien
perheiden lapsimäärien tarkistaminen.
Kyläyhdistyksen
hallitus yhdessä
koulun henkilöstön kanssa
Syksy 2011
Nopeasti rakentamiseen soveltuvien
rakennuspaikkojen kartoitus ja kohdemarkkinointi erityisesti lapsiperheille.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Kesä-syksy
2011
Koulun vetovoimaisuuden lisääminen
näyttävällä tiedottamisella ja markkinoinnilla.
Koulun vanhempainyhdistys ja
kyläyhdistyksen
hallitus
Lukuvuosi
2011-2012
Alueen sijaisperheiden ja ammatillisen
perhekodin lapsitilanteen selvittäminen.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Koulunkäyntirajojen tarkistaminen
Selvitetään nykyisten koulunkäyntirajojen perusteet ja neuvotellaan Savonlinnan kaupungin kanssa koulunkäyntirajojen tarkistamisesta.
Kyläyhdistyksen
hallitus yhdessä
koulun henkilöstön ja vanhempainyhdistyksen
kanssa
Syyslukukausi 2011
Iltapäiväkerhotoiminnan säilyttäminen
ja kehittäminen
Selvitetään nykyisen iltapäiväkerhotoiminnan tila ja uhkatekijät
Kyläyhdistyksen
hallitus yhdessä
koulun henkilöstön ja seurakunnan kanssa
Syksy 2011
Koulun ja sen alueen kehittäminen monipalvelukeskuksena.
Hankkeeseen palataan koulun lakkautusuhan poistuttua.
Kyläyhdistys
Vuosi 2012
Koulun kentän jäädyttämiseen tarvittavan kaivon kaivaminen.
Talkoohankkeen käynnistäminen, lupien
hakeminen ja materiaalilahjoitusten
hankkiminen.
Kyläyhdistyksen
hallitus yhteistyössä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa.
Syksy 2011
Perhepäivähoitajien määrän lisääminen/turvaaminen.
Nykyisen perhepäivähoidon kysynnän ja
tarjonnan tilannearvio yhdessä alueen
perhepäivähoitajien ja Savonlinnan kaupungin päivähoidon vianhaltijoiden
kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Vuoden
2011 loppuun
Ikäihmisten pienimuotoisen rivitaloasunnon rakentaminen koulun lähelle ja
ruokapalvelujen järjestäminen koulun
ruokahuollon kautta. Toteuttajana voisi
olla kaupunki tai yksityinen vanhuspalvelujen tarjoaja.
- 27 -
Tavoite
Ryhmäperhepäivähoidon aloittaminen.
Tehtävät
Toteuttaja
Aikataulu
Nykyisen perhepäivähoidon kysynnän ja
tarjonnan tilannearvion selvittämisen
yhteydessä selvitetään myös ryhmäperhepäivähoidon mahdollisuudet alueella
yhdessä alueen perhepäivähoitajien ja
Savonlinnan kaupungin päivähoidon
vianhaltijoiden kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Vuoden
2011 loppuun
Kevyen liikenteen väylä Moinsalmentien
varteen aluksi Nätkin-Ikoinniementien
risteyksen välille ja myöhemmin Moinsalmen koululle saakka.
Liikenneoloja koskevan ELYkeskukselle ja Savonlinnan kaupungille
tehdyn aloitteen etenemisen seuranta ja
vauhdittaminen.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011
Teitä oikaistava ja levennettävä. Näkemäesteitä risteysalueilta raivattava.
Kyläsuunnitelman valmistuttua postitetaan suunnitelma tieviranomaisille ja
kiinnitetään saatekirjeessä huomiota ko.
näkemyksiin.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011
Yksityisteiden rahoitus on oltava kyläyhdistyksen jatkuva edunvalvontakohde.
Evästetään kaupungin päätöksenteossa
vaikuttavia oman alueemme edustajia
yksityisteiden avustusten korottamiseksi.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011
Alueelle on laadittava liikenneturvallisuussuunnitelma, joka vastaa nykyisiä ja
tulevia liikennemääriä.
Kyläsuunnitelman valmistuttua postitetaan suunnitelma tieviranomaisille ja
kiinnitetään saatekirjeessä huomiota ko.
näkemyksiin.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011
Alueelle on saatava taksiyrittäjä
Esitellään tarvetta kyläsuunnitelmasta
julkaistavan liitelehden yhteydessä.
Liitelehden tekijät
Heinäkuu
2011
2. Alueen liikenneolojen kehittäminen
Hanke itsessään yrittäjävastuinen.
Selvitetään mahdollisuuksia saada linjaauto- tai linjataksivuoroja aamuisin,
iltaisin ja kesäaikaan. Kouluautojen pitäisi ottaa matkustajia myös paluukyydissä
Kyläsuunnitelman valmistuttua postitetaan suunnitelma joukkoliikenteestä
vastaaville kaupungin viranhaltijoille ja
kiinnitetään saatekirjeessä huomiota ko.
näkemyksiin.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Asiointitakseja vanhuksille.
Kyläsuunnitelman valmistuttua postitetaan suunnitelma asiontitaksitoiminnan
kehittämisestä vastaaville kaupungin
viranhaltijoille ja kiinnitetään saatekirjeessä huomiota ko. näkemyksiin.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Kimppakyytijärjestelmä luotava ja ylläpidettävä.
Tutkitaan yhdistyksen internetsivujen
valmistamisen yhteydessä mahdollisuutta kimppakyyti-palvelusivun luomiseen.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Vanhat laivalaiturit inventoitava, laadittava korjaus- ja kehittämissuunnitelma ja
hankittava rahoitus asteittaiseen kunnostamiseen.
Kyläsuunnitelman valmistuttua postitetaan suunnitelma Savonlinnan kaupungin satamatoiminnasta/laitureista vastaaville viranhaltijoille ja kiinnitetään
saatekirjeessä huomiota ko. näkemyksiin.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Venetaksitoiminnan käynnistäminen
tutkittava.
Esitellään tarvetta kyläsuunnitelmasta
julkaistavan liitelehden yhteydessä, han-
Liitelehden tekijät
Heinäkuu
2011
- 28 -
Tavoite
Tarvittaessa kyläyhdistys kokoaa tietoa
puhelinverkon katvealueista ja lähestyy
operaattoreita asiassa.
Tehtävät
ke itsessään yrittäjävastuinen.
Toteuttaja
Aikataulu
Esitellään asiaa kyläsuunnitelmasta julkaistavan liitelehden yhteydessä ja annetaan asukkaille yhteystieto, johon kyläyhdistyksen puitteissa voi antaa tietoja
katvealueista.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Heinäkuu
2011
Kerätään ko. tietoja ja toimitetaan ne
eteenpäin operaattoreille ja muille toiminnasta vastaaville tahoille.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Jatkuva
toiminta
Myynnissä olevien ja myyntiin mahdollisesti saatavien tonttien ja kiinteistöjen
kartoitus.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Jatkuva
alkaen kesäkuu 2011
Tonttipörssin kokoaminen, perustietojen julkaiseminen myytävistä kohteista
kyläsuunnitelman yhteydessä.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Jatkuva
alkaen kesäkuu 2011
Tonttipörssitietojen julkaiseminen liitelehdessä.
Liitelehden tekijät
Heinäkuu
2011
Tonttipörssin esittely kyläyhdistyksen
kesätapahtumassa.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Heinäkuu
2011
Tonttipörssin julkaiseminen netissä
kyläyhdistyksen omilla sivuilla ja kylien
kehittämishankkeen koontisivuilla.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Tonttitarjonnan esittely vuosittain kyläyhdistyksen kesätapahtuman yhteydessä.
Tonttipörssin päivittäminen ja julkaiseminen
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Jatkuva
alkaen syksy
2011
Osayleiskaavatyön seuranta ja vaikuttaminen. Luontoympäristön ja kylämäisyyden vaaliminen uudessa osayleiskaavassa.
Osayleiskaavan esittely kyläkokoukseen
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011
Alueen kehittäminen ympäristöystävälliseksi mallialueeksi ja maaseutuasumisen
ympäristöystävällisyydestä tiedottaminen, eräänlaisen "ekotienvarsi"-teeman
lanseeraaminen.
Idean jatkotyöstö osayleiskaavatyön
yhteydessä.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011kevät 2012
Loma-asuntojen ympärivuotisiksi asunnoiksi muuttamisen edistäminen.
Vaikuttaminen kaupungin päätöksentekoon
Kyläyhdistyksen
hallitus
Vuosi 2012
Yhteydenpito muualle opiskelemaan ja
töihin muuttaneisiin kyläalueiden nuoriin.
Nettiyhteisön luominen esim. facebookiin.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Uusien asukkaiden huomioiminen ja
toivottaminen tervetulleeksi kyläyhteisöön.
Uusien asukkaiden vuosittain pidettävä
tervetulojuhlan järjestäminen
Kyläyhdistyksen
hallitus
Vuosittain
3. Asukasrakenteen tervehdyttäminen ja kehittäminen
Rakennuspaikkojen tarjonta ja markkinointi. Aktiivisen tonttikartoituksen ja
markkinoinnin järjestäminen.
- 29 -
Tavoite
Tehtävät
Toteuttaja
Aikataulu
4. Kylän yritys- ja palvelutoiminnan
kehittäminen
Lisätään yhteistyötä kylän yritysten välillä.
Kylän palveluhakemiston kokoaminen
ja julkaiseminen kyläsuunnitelman ja
liitelehden yhteydessä.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Kesäheinäkuu
2011
Kylän palveluhakemiston ylläpito internetissä.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Jatkuva
alkaen syksy
2011
Alueen yrittäjien vuotuisen tapaamisen
järjestäminen
Kyläyhdistyksen
hallitus
Vuosittain
marraskuussa
Kylän palveluhakemiston kokoaminen
ja julkaiseminen kyläsuunnitelman ja
liitelehden yhteydessä.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Kesäheinäkuu
2011
Kylän palveluhakemiston ylläpito internetissä.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Jatkuva
alkaen syksy
2011
Kehitetään yhdessä Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa yrittäjyyttä opiston
ympärillä, esimerkiksi matkailupalveluja
sekä ruoan ja palveluiden alihankintaa.
Kyläyhdistys mukana edistämässä hanketta mikäli Tanhuvaaran urheiluopisto
ja muut yrittäjät käynnistävät hankkeen.
Yrittäjävastuinen
hanke
Sillan kioskin toimintojen
Kyläyhdistys mukana mikäli yrittäjä
käynnistää hankkeen.
Yrittäjävastuinen
hanke
Metsä antaa alueella tuloja. Kehitetään
metsuripalveluja ja metsäenergian tuotanto.
Kyläyhdistys mukana mikäli alueen alan
yrittäjät käynnistävät hankkeen.
Yrittäjävastuinen
hanke
Kylärenkitoiminnan käynnistäminen ja
kehittäminen yhteistyössä Marttojen
kotiavun kanssa.
Ideointi ja koulutustilaisuuden järjestäminen yhdessä alan nykyisten toimijoiden kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Tieisännöinnin ja yksityisteiden hoidon
kehittäminen.
Kyläyhdistys mukana mikäli alueen alan
yrittäjät käynnistävät hankkeen.
Yrittäjävastuinen
hanke
Kesätoritoiminnan aloittaminen Tanhuvaaran urheiluopiston tai Sillan baarin
yhteydessä.
Jatkoneuvottelut ko. tahojen ja mahdollisen toriyrittäjän kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Toukokuuhun 2012
mennessä
Alueen palvelukartan toteuttaminen
Moinsalmentien "alkupäähän" esimerkiksi Tanhuvaaran urheiluopiston pihalle tai Ikoinniementien risteyksen jätepisteen yhteyteen.
Jatkoneuvottelut ensisijaisesti Tanhuvaaran opiston kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011kevät 2012
Kyläalueen omien/omaperäisten opastaulujen pystyttäminen tärkeimpiin risteyksiin.
Jatkoselvittely ja suunnittelu
Kyläyhdistyksen
hallitus
Toukokuuhun 2012
mennessä
Edistetään palveluyrittäjyyttä alueella
palveluhakemistolla ja muulla markkinoinnilla.
ja alueen kehittäminen
- 30 -
Syksy 2011kevät 2012
Tavoite
Tehtävät
Toteuttaja
Aikataulu
5. Vapaa-ajan palvelujen ja toimintamahdollisuuksien kehittäminen
Alueen yhdistysten yhteistoiminnan
kehittäminen ja lisääminen kyläyhdistyksen toimiessa yhteistyölinkkinä.
Yhdistysten yhteistapaamisen järjestäminen
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011
Kielon talon ja Itikkanotkon markkinointia tilaisuuksien pitopaikkana pitää
lisätä. Pitkälän Ponnen seurantalolle
etsitään uutta toimintaa ja talo vaatii
kunnostusta.
Kyläyhdistys mukana mikäli talojen
taustayhdistykset käynnistävät kehittämishankkeita.
Talot omistavat
yhdistykset ja
kyläyhdistys
Talojen
omistajien
määrittelemä
Aktiivinen tiedottaminen kaikista kylän
tapahtumista ja toiminnoista.
Kylämonisteen tekeminen ja jakaminen
yhdessä Moinsalmen koulun, koulun
vanhempainyhdistyksen ja alueen muiden yhdistysten kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Kyläalueen nettisivustojen perustaminen
ja ylläpito.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Neljästi
vuodessa
(syyskuujoulukuumaaliskuutoukokuu)
syyskuusta
2011 lähtien.
Lasten ja nuorten yhteenkuuluvuutta
lisätään järjestämällä enemmän yhteistä
toimintaa.
Yhteistyö koulujen, Tanhuvaaran opiston ja eri järjestöjen kanssa toiminnan
ideoimiseksi ja toteuttamiseksi.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksystä
2011 alkaen
Yleisten uimarantojen perustaminen ja
kunnostaminen.
Kyläsuunnitelman valmistuttua postitetaan suunnitelma Savonlinnan kaupungin liikuntapaikoista vastaaville viranhaltijoille ja kiinnitetään saatekirjeessä
huomiota ko. näkemyksiin.
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Syksy 2011
Tanhuvaaran palvelujen hyödyntäminen.
Jatkoneuvottelut Tanhuvaaran opiston
ja kyläyhdistyksen toimialueen yhdistysten kanssa.
Kyläyhdistyksen
hallitus
Syksy 2011kevät 2012
Kuvat: Kyläyhdistyksen hallitus ja sidosryhmien palaveri kyläsuunnitelmasta 16.2.2010
- 31 -
Syksy 2011
Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry
Yhteydenotot:
Puheenjohtaja Kimmo Käärmelahti
Päiväkummunkaari 4 B 6, 57230 Savonlinna
Puhelin: 0400 801 838
Sähköposti: moinsalmentien@meininki.net
- 32 -