Lue vuoden 2011 GRI Yritysvastuuraportti

Transcription

Lue vuoden 2011 GRI Yritysvastuuraportti
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Suomen Erillisverkot -konserni
Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistuksen mukaisesti tehty C-tason Yritysvastuuraportti
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Sisältö
4
SUOMEN ERILLISVERKOT -KONSERNI
5TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
6AVAINTUNNUSLUVUT
6
Olennaisuuden määrittely
7HALLINTO
2
7
Konsernin johtamismalli
8
SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS
9
Sidosryhmäyhteistyö vuonna 2011
9
TOIMINTAVARMAT TIETOLIIKENNEPALVELUT
10
Huoltovarmuus
10
Toimintavarmuus
10
Varautuminen poikkeustilanteisiin
11
Verkon rakentamisen ja ylläpidon vaikutukset
11
Tietoturva ja verkon saatavuus
12
Asiakastyytyväisyys
13
TALOUDELLINEN VASTUU
13
Taloudelliset tavoitteet ja vaikutukset
14
Investoinnit infrastruktuuriin
15
Hankinta
15
HENKILÖSTÖ
15
Henkilöstöjohtaminen
15
Henkilöstöpolitiikka
15
Henkilöstön määrä ja vaihtuvuus
17
Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyys
17
Koulutus ja osaamisen kehittäminen
18
Palkitseminen
18
Työterveys ja -turvallisuus
19
Tasa-arvo
19
LIIKETOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET
19
Kilpailu- ja hankintaoikeudellisten säännösten noudattaminen
20
YMPÄRISTÖ
20
Energiatehokkuus ja päästöt ilmaan
21
Veden kulutus
21
Elektroniikkalaitteet
22
Suomen Erillisverkot, GRI sisältöindeksi 2011
23
sanasto
24
YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE
GRI Yritysvastuuraportti 2011
3
GRI Yritysvastuuraportti 2011
SUOMEN ERILLISVERKOT -KONSERNI
Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Vuoden 2011 lopussa
konsernissa oli 82 työntekijää, vuoden liikevaihto oli 31,6 miljoonaa euroa. Konsernin kaikki toimipisteet sijaitsevat Suomessa ja pääkonttori on Espoossa. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia.
Suomen Erillisverkot -konserni on maamme huoltovarmuuden kannalta kriittinen yritys, jonka tehtävänä on turvata yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen johtamista tarjoamalla turvallisia ja toimintavarmoja verkkopalveluja myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi yhtiön verkot ja niiden hallinta on
suojattu hyvin myös fyysisiä uhkia vastaan. Yhtiön verkoista suurin sekä kooltaan että käyttäjämäärältään on
valtakunnallinen viranomaisradioverkko VIRVE. VIRVEn käyttäjiä ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat,
rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi, hätäkeskuslaitos, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot.
Vuoden 2011 aikana konsernin toimintaa on laajennettu merkittävästi. Perinteinen toiminta on sisältänyt valtakunnallisen viranomaisradioverkko VIRVEn operoinnin sekä radiopäätelaite- ja huoltotoiminnan. Vuoden 2011
alusta lähtien konserni on omistanut ja operoinut merkittävää osaa Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista. Valtioneuvoston 12.5.2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti hallinnon turvallisuusverkkohanke TUVEn infrastruktuuri ja sopimukset keskitetään Suomen Erillisverkot -konsernille. Vuoden 2011 lopussa
konserni hankki omistukseensa maanalaisten johtojen sijaintitietoja tarjoavan Johtotieto Oy:n.
Suomen Erillisverkot Oy operoi valtakunnallista viranomaisradioverkkoa ja kahta kiinteää turvallisuusverkkoa.
VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa radiopäätelaitteita. Leijonaverkot Oy omistaa ja kehittää yhteiskunnan kannalta kriittistä tele- ja tietoliikenneinfrastruktuuria. Johtotieto Oy on johtojen sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Suomen Turvallisuusverkko Oy on perustettu vuonna 2012 eivätkä sen tiedot
sisälly tähän raporttiin. Suomen Erillisverkot Oy:n tärkeimmät tytäryhtiöt on esitetty alla olevassa kaaviossa.
Suomen erillisverkot oy
VIRVE Tuotteet
ja Palvelut Oy
Suomen
Turvallisuusverkko Oy
Suomen Erillisverkot Oy:n tärkeimmät tytäryhtiöt.
4
Leijonaverkot Oy
Johtotieto Oy
GRI Yritysvastuuraportti 2011
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Suomen Erillisverkot -konserni on elänyt viime aikoina voimakasta muuttumisen ja laajentumisen aikaa. Suomen
Erillisverkkoihin on keskitetty valtion ja turvallisuusviranomaisten tietoliikenneverkkoihin liittyviä kokonaisuuksia.
Keskittämisillä pyritään tehostamaan toimintaa, parempiin palveluihin, parantamaan laatutasoa sekä turvaamaan palvelujen saatavuus ja jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on
voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka pyrkii toimimaan kustannustehokkaasti ja tarjoamaan hyvää asiakaspalvelua sekä laadukkaita palveluja. Vuosina 2010 ja 2011 olemme saavuttaneet sekä asiakastyytyväisyydessä
että konsernimme laatua kuvaavassa laatuluvussa historian parhaat tulokset. Pyrimme tuottamaan yhteiskunnalle arvoa ja toimimaan taloudellisesti. Toimintamme vastuullisuuden kulmakiviä ovat tietoliikenneverkkojen
toimintavarmuus, vastuu taloudesta, henkilöstöstä ja ympäristöstä sekä liiketoiminnan eettiset periaatteet.
Vuosina 2008–2012 VIRVE-verkkoon tehdään 38 miljoonan euron kehitys- ja varmennusinvestointeja, joilla pyritään turvamaan verkon toimintavarmuus ja palvelut 2020-luvulle. Investoinneilla pyritään parantamaan myös
verkon energiatehokkuutta sekä auttamaan käyttäjäorganisaatioita tehostamaan omaa toimintaansa mm. tarjoamalla paikannuspalveluja käyttäjille.
Vuosien 2010 ja 2011 aikana investoimme 90 miljoonaa euroa Leijonaverkot Oy:n liiketoimintaan hankkimalla
korkean suojaustason laitetiloja eri puolilta Suomea. Näin on toteutettu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän (Toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistäminen) suosituksia: ”Valtiolle hankitaan pysyvään omistukseen riittävä omistus- ja hallintavalta yhteiskunnan toiminnan kannalta vähintään kriittisimpiin kiinteiden
televerkkojen osiin”.
Suomen Erillisverkot -konsernin toiminta laajenee edelleen lähitulevaisuudessa. Vuosina 2012–2014 tulemme
panostamaan merkittävästi hallinnon turvallisuusverkon, TUVEn liiketoimintaan. Sitä varten perustimme vuoden
2012 alussa uuden 100-prosenttisesti omistamamme tytäryhtiön, Suomen Turvallisuusverkko Oy:n. Valtioneuvoston 12.5.2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Suomen Turvallisuusverkko Oy:öön tullaan keskittämään
valtion omistamat turvallisuusverkon kaapelit, laitetilat ja sopimukset. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n toiminnan käynnistämiseen tulee sisältymään myös liiketoimintasiirtoja, joissa hallinnon turvallisuusverkon operointiin
liittyvää henkilöstöä siirtyy Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle.
Tämä on Suomen Erillisverkot -konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti. Konsernillemme on tärkeää toimia
vastuullisena yrityksenä, joka sovittaa kestävällä tavalla yhteen taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun.
Pyrimme lisäämään avoimuutta, kehittämään omaa toimintaamme vastuullisemmaksi ja kertomaan toimintamme yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Kimmo Manni
toimitusjohtaja
5
GRI Yritysvastuuraportti 2011
AVAINTUNNUSLUVUT
Avaintunnusluvut
2011
2010
2009
Liikevaihto, MEUR
31,6
26,8
27,5
Käyttökate, MEUR
4,9
1,6
2,1
Omavaraisuusaste-%
89
85
76
Sijoitetun pääoman tuotto-%
0,9
neg.
neg.
Henkilöstön määrä
82
72
72
Tämä on Suomen Erillisverkot -konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti. Raportointijakso on tilikausi, ja tämä
raportti kattaa tiedot vuodelta 2011. Raportti kattaa Suomen Erillisverkkojen oman toiminnan, jossa laskenta­
rajana on yhtiön juridinen kokonaisuus.
Suomen Erillisverkot käyttää yritysvastuun raportoinnissaan viitekehyksenä Valtioneuvoston periaatepäätöksen
(3.11.2011) mukaista yritysvastuun raportointimallia listaamattomille valtio-omisteisille yhtiöille. Lisäksi raportoinnissa on hyödynnetty GRI:n (Global Reporting Initiative) raportointiviitekehystä sekä soveltuvin osin GRI:n
teletoimialalle tarkoitetun lisäosan (Telecommunicatios Sector Supplement) tunnuslukuja. Lisäksi verkon toimintavarmuuden osalta on sovellettu GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utilities Sector Supplement) tunnuslukuja.
Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon ja vahvistaa
Suomen Erillisverkkojen itsearvioinnin, että yritysvastuuraportti 2011 täyttää GRI 3.1 -ohjeiston C-tason vaatimukset.
Olennaisuuden määrittely
Suomen Erillisverkot -konserni määritteli liiketoimintansa yritysvastuun olennaiset teemat ja tunnusluvut olennaisuusanalyysin avulla keväällä 2012. Määrittely tehtiin Tofuture Oy:n johdolla työryhmässä, johon kuului edustajia yhtiön eri toiminnoista. Ulkoisten sidosryhmien kannalta olennaiset yritysvastuun teemat arvioitiin omistajasidosryhmän osalta perustuen omistajaohjauksen sekä muiden sidosryhmien vuorovaikutukseen ja yhtiön
näkemyksiin. Olennaisuusanalyysin perusteella Suomen Erillisverkkojen olennaiset vastuullisuuden teemat ovat:
toimintavarmat tietoliikennepalvelut, taloudellinen vastuu, henkilöstö, liiketoiminnan eettiset periaatteet ja ympäristö.
Toimintavarmat
tietoliikennepalvelut
Sidosryhmien kiinnostus
Taloudellinen vastuu
Liiketoiminnan eettiset
periaatteet
Henkilöstö
Ympäristö
Vaikutus Suomen Erillisverkkojen liiketoimintaan
6
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Analyysin tulokset ohjaavat Suomen Erillisverkkojen yritysvastuun johtamisen ja raportoinnin painopisteiden
valintaa. Tämän raportin rakenne perustuu edellä mainittuihin vastuullisuuden teemoihin.
HALLINTO
Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Omistusohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosasto. Yhtiön hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Suomen
Erillisverkkojen hallitus koostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä seitsemästä muusta hallituksen jäsenestä.
Hallituksen jäseninä vuoden 2011 alusta alkaen toimivat Jarmo Väisänen (hallituksen pj.), Tapani Hämäläinen,
Markku Koli, Esa Rautalinko, Eva-Riitta Siitonen ja Anni Vepsäläinen. Suomen Erillisverkot piti ylimääräisen yhtiökokouksen helmikuussa 2011, jossa päätettiin muuttaa hallituksen kokoonpanoa lisähenkilöllä, ja hallituksen
jäseneksi valittiin Lea Jokinen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa kesäkuussa 2011 hallituksen kokoonpanoa laajennettiin edelleen valitsemalla Päivi Nerg hallituksen jäseneksi. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa lokakuussa
2011 hallitukseen valittiin Markku Kolin tilalle Harri Ohra-aho. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön hallintoa osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja informoi hallitusta yhtiön kannalta merkittävistä asioista.
Konsernin johtamismalli
Suomen Erillisverkot toimii viidellä liiketoiminta-alueella, joita ovat viranomaisradioverkko-, kiinteiden verkkojen,
hallintakeskus-, päälaite- ja mobiililaajakaista- sekä teletoimitilaliiketoiminta. Konsernin hallinto ja tukitoiminnot tukevat liiketoimintoja. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenille on määritelty omat vastuualueet myös hallinto- ja tukitoiminnoista. Suomen Erillisverkkojen voimakkaan laajenemisvaiheen johdosta yhtiön johtamismallia uudistetaan ja kehitetään jatkuvasti
vastaamaan liiketoiminnan tarpeita.
Eturivissä vasemmalta hallituksen puheenjohtaja Jarmo Väisänen, Lea Jokinen, Anni Vepsäläinen ja varapuheenjohtaja Esa Rautalinko,
seuraavalla rivillä vasemmalta Eva-Riitta Siitonen ja Tapani Hämäläinen sekä takarivissä vasemmalta Päivi Nerg ja Harri Ohra-aho.
7
GRI Yritysvastuuraportti 2011
SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS
Suomen Erillisverkkojen tärkeimpiä sidosryhmiä ovat valtio-omistaja eri toimintoineen, nykyiset ja tulevat asiakkaat, yhtiön johto, hallitus ja henkilöstö, yhteistyöelimet, keskeiset toimittajat ja media. Asiakasvuorovaikutus on
yksi Suomen Erillisverkkojen toiminnan tukipilareista. Asiantuntijafoorumeina toimivien VIRVE-yhteistyöryhmän
ja -pääkäyttäjäryhmän sekä kiinteiden verkkojen yhteistyöryhmän lisäksi myös Leijonaverkot Oy:n liiketoimintaa
tukemaan on perustettu toimintaa ohjaava yhteistyöryhmä. Myös johtojen sijaintitietoja tarjoava Johtotieto Oy
ottaa käyttöönsä vastaavan vuorovaikutusmallin.
Vuorovaikutusmalli Suomen Erillisverkkojen eri liiketoimintojen ohjaukseen on kuvattu alla olevassa kaaviossa.
valtioneuvosto
Yhteistyökokoukset
VNK omistajaohjausosasto
SMpelastusosasto
VM Julk ICT-osasto
LVM
VPO-osasto
Omistajaohjaus
VIRVEyhteistyöryhmä
TUVEohjausryhmä
TELVE ja eri
valiokunnat
Omistajavalta,
hallituksen
valinta, toteuttaminen
ja valvonta
Strateginen ohjaus
Mitä tehdään, millä
rahalla?
Suomen Erillisverkot -konserni
8
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Sidosryhmäyhteistyö vuonna 2011
Sisäasiainministeriö on asettanut VIRVE-yhteistyöryhmän, jossa on edustus VIRVEn käytön ja kehittämisen
kannalta tärkeimmiltä hallinnonaloilta ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Suomen Erillisverkot esittelee ryhmälle
VIRVE-verkon varmistamiseen ja kehittämiseen liittyvät suunnitelmat. Yhteistyöryhmä linjaa käyttöorganisaatioiden näkökulman parannettavien kohteiden merkityksestä ja tärkeysjärjestyksestä. Yhteistyöryhmä on kutsunut tekniseen valmistelutyöhön asiantuntijoita eri toimialoilta, jotka muodostavat VIRVEn pääkäyttäjäryhmän.
Yhteistyöryhmä kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa, samoin pääkäyttäjäryhmä. Suomen Erillisverkoilla
on pysyvä edustus molemmissa ryhmissä.
Virve-päivä on vuosittainen maaliskuussa pidettävä verkostoitumisseminaari. Osallistujia on yleensä noin 400
henkilöä valtion johdosta ja keskushallinnoista sekä operatiivista toimintaa resursoivilta tahoilta. Seminaarin
ohjelma painottuu ajankohtaisiin aiheisiin ja yhteiskunnan turvallisuutta palvelevaan tietoliikenteeseen. Suomen
Erillisverkot järjestää myös pienempiä, noin 10–100 hengen tilaisuuksia sidosryhmien edustajille. Lisäksi toimialakohtaisesti järjestetään asiakasseminaareja valtakunnallisesti vuosittain esimerkiksi pelastustoimen, poliisin
sekä Hätäkeskuslaitoksen toimijoille. Suomen Erillisverkot on myös vuosittain mukana Turvallisuusmessuilla ja
Kuntamarkkinoilla näkyvyyden ja sidosryhmävuorovaikutuksen edistämiseksi.
Suomen Erillisverkot julkaisee kolmesti vuodessa Virve-sidosryhmälehteä, jonka painos on noin 6 000 kappaletta. Lehteä jaetaan keskeisille sidosryhmille ja siinä käsitellään viranomaisradioverkon lisäksi yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen johtamiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.
TOIMINTAVARMAT TIETOLIIKENNEPALVELUT
Suomen Erillisverkot Oy:n tehtävänä on turvata yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen johtamista ja olla
turvallisuusviranomaisten verkottamisen kumppani. Suomen Erillisverkot -konserni, sen tytäryhtiöt ja palvelut
muodostavat yhdessä turvallisuusviranomaisille suunnatun kokonaispalvelun. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta Suomen Erillisverkot pyrkii toiminnallaan varmistamaan, ettei apu jäisi saamatta viestin kulkuun liittyvien
ongelmien takia.
Turvallisuusviestinnän toimintaympäristö on murroksessa. Sen tuomat muutokset näkyivät Suomen Erillisverkot
-konsernissa vuoden 2011 aikana toiminta-alueen laajentumisena. Yhtiön perinteinen toiminta on keskittynyt
viranomaisverkko VIRVEn operointiin ja TETRA-päätelaitteiden myynti- ja huoltotoimintaan. Vuonna 2011 konserni sai lisäksi operoitavakseen merkittävän osan Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista, jotka
siirrettiin liiketoimintaa varten perustetun tytäryhtiön Leijonaverkot Oy:n ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden
omistukseen. Toimialaa laajennettiin lisäksi joulukuussa 2011 liittämällä konserniin Johtotieto Oy, joka on kaapeleiden sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys.
Vuoden 2011 aikana ja erityisesti sen lopulla säähäiriöt kasvattivat voimakkaasti viranomaisradioverkko VIRVEn
käyttöä. VIRVEn integraatio hätäkeskuksiin ja viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmiin on edesauttanut viranomaisavun perille saamista ja samalla lisännyt verkon käyttäjien toiminnan tehokkuutta. Viranomaisradioverkon
liittymämäärä kasvoi vuoden 2011 aikana 1 332 liittymällä, ollen yhteensä 32 721 liittymää.
VIRVE-verkossa välitettyjen ryhmäpuhelujen määrä kasvoi vuoden 2011 aikana noin 20 prosenttia, ollen keskimäärin 1 100 000 ryhmäpuhelua viikoittain. Lyhytsanomien määrä kasvoi noin 6 prosenttia, ollen keskimäärin 33
miljoonaa viestiä viikoittain. Joulun pyhien jälkeisten myrskyjen aikaan ryhmäpuheluliikenne kasvoi keskimääräiseen käyttöön verrattuna noin 70 prosenttia. Näissäkin hankalissa olosuhteissa ja laajoissa sähkö- ja liikennekatkoksissa VIRVEn toiminta ja palvelut kyettiin pääosin turvaamaan.
9
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Huoltovarmuus
Viranomaisradioverkon käytössä olevan teknologian on suunniteltu olevan käytössä arviolta vuoteen 2025 asti.
Verkon käytettävyys ja huoltovarmuus on turvattu pitkillä ylläpitosopimuksilla laitevalmistajien kanssa. VIRVE on
hankittu viranomaisten operatiiviseen käyttöön yhteiskunnan rahoituksella ja verkon operatiivisen toimintakyvyn
takaaminen merkitsee jatkuvaa pitkäjänteistä kehitystä sekä budjettirahoituksen turvaamista. Verkon käyttömenojen rahoitus ja käyttäjäveloitus on ohjattu Sisäasiainministeriön Turvallisuusverkko-yksikön kautta.
Toimintavarmuus
Verkkojen palveluiden hallinta ja valvontajärjestelmien käyttö on ympärivuorokautista vuoden jokaisena päivänä.
Tämä mahdollistaa nopean ongelmien ja vikojen analysoinnin sekä tarvittavien korjaustoimien käynnistämisen
ja järjestämisen. Testaamme verkon toimivuutta kentällä jatkuvasti sekä tiedotamme ja raportoimme verkkojen
käyttäjille verkkopalvelutoiminnasta ja käytettävyydestä.
VIRVE-verkossa ilmenevistä häiriöistä ilmoitetaan välittömästi Hätäkeskuksiin ja viranomaisten operatiivisille
toimijoille heiltä etukäteen saatujen menettelyohjeiden mukaisesti. Verkon kuormitusta, käyttöä ja vikoja seurataan jatkuvasti, ja niistä tehdään viikko-, kvartaali- ja vuosiraportit. Verkon laaturaporttiin perustuvat tavoitteet
ovat myös osa yhtiön henkilöstön ja johdon kannustusjärjestelmää.
Verkon laatuluku on muodostettu mittaamalla käyttäjien palveluun vaikuttavia tekijöitä, ja siinä huomioidaan
palvelukokonaisuus. Seuranta ohjaa Suomen Erillisverkkoja pyrkimään verkon käytettävyyden parantamiseen sopimuksin, verkon varmistuksin sekä toimintaa tehostamalla ja valvomalla. Vuonna 2011 laatuluvun vertailuarvo
oli 288, joka oli määritelty vuoden 2009 ja 2010 tasosta. Tavoitearvoksi oli määritelty 317, joka on +10 prosenttia
vertailutasosta. Vuoden 2011 toteutunut laatuluku oli 311, joka oli 98 prosenttia tavoitearvosta.
Laatuluku kehittyi alkuvuonna 2011 tasaisesti ylöspäin. Yksittäinen viikon laatulukuarvo oli alimmillaan keskikesällä lukemalla 100 ja korkeimmillaan alkusyksyllä lukemalla 359. Kumulatiivisesti laatuluku oli korkeimmillaan
joulukuussa lukemalla 314.
Ryhmäpuhelu on VIRVE-verkon tärkein toiminto. Sen avulla operatiiviset johtajat johtavat toimintaansa puheella.
Merkittävimmät piikit ryhmäpuheluliikenteen määrissä aiheutuivat Puolustusvoimien pääsotaharjoituksesta viikolla 22 sekä Tapani- ja Hannu-myrskyistä viikolla 52.
Valmistuttuaan hallinnon turvallisuusverkko TUVE on valtiojohdon ja 30 000 turvallisuusviranomaiskäyttäjän
yhteinen, turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston toukokuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen
Erillisverkot Oy:lle. Yhteisen verkon rakentaminen kaikkien turvallisuusviranomaisten käyttöön on merkittävä lisävarmistus yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa.
Varautuminen poikkeustilanteisiin
Suomen Erillisverkoilla on voimassaolevat varautumissuunnitelmat poikkeustilanteita varten. Vuonna 2011 suunnitelmaa testattiin TIETO 2011 -harjoituksen aikana omana erillisenä harjoituksenaan. Laajojen myrskytuhojen
aikana VIRVE on palvellut verkon käyttäjiä suunnitellulla tavalla. Poikkeuksena joulukuussa 2011 Tapani-myrskyssä pitkien sähkökatkojen vuoksi myös VIRVE-verkossa oli häiriöitä, jotka alensivat verkon palvelutasoa ja haittasivat joillakin alueilla pelastusviranomaisten toimintaa. Suomen Erillisverkot varmistaa sähkönsaantia kriittisillä
tukiasemilla kiinteillä ja siirrettävillä varavoimakoneilla. Lisäksi sähkönsaannin turvaamiseksi Sisäasiainministeriö pyysi puolustusvoimilta virka-apuna varavoimakoneita. Sähkönsaannin varmuutta on kehitetty jatkuvasti ja
vuoden 2011 myrskyjen vaikutuksesta sen varmentamiseen yhtiölle myönnettiin lisäksi uusi erillisrahoitus. Suomen Erillisverkot -konsernin varautumis-, valmius- ja turvallisuusasioiden suunnittelua ja organisointia ollaan
edelleen kehittämässä merkittävänä osana uusien liiketoimintojen aloittamista.
10
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Verkon rakentamisen ja ylläpidon vaikutukset
Suomen Erillisverkkojen toiminnan tarkoituksena on toteuttaa useat erilliset johtamisen verkot mahdollisimman käyttövarmoilla menettelyillä kustannustehokkaasti. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevaa tietoliikenneinfrastruktuuria, kuten olemassa olevia antennimastoja tai suojatiloja, jolloin säästetään investointien ja
käyttökustannusten lisäksi myös ympäristöä. Lisäksi VIRVE-verkon tukiasemien sijoittaminen muiden matkapuhelinverkkojen kanssa samoihin mastoihin vähentää erillisten radiotaajuisten säteilykohteiden määrää. Laajoissa
kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole todettu VIRVE-päätelaitteiden aiheuttavan terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Verkkojen ylläpito ja kehitys on jatkuvaa asiantuntijatyötä. Tavoitteena on saada nopeasti kehittyvän verkkoteknologian mahdollisuudet asiakkaidemme hyödyksi luotettavasti ja virheettömästi toimivina ratkaisuina. Suunnittelemme ja kehitämme verkkopalvelujamme jatkuvasti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti.
Suomen Erillisverkot Oy on toiminnallaan ja verkkoratkaisuillaan toiminut kansainvälisestikin edelläkävijänä moniviranomaiskäyttöön tarkoitettujen verkkojen rakentajana. Suomen Erillisverkoissa toteutettuja ratkaisuja on
käytetty mallina useissa kymmenissä vastaavissa turvallisuusverkoissa eri maissa.
Tietoturva ja verkon saatavuus
Suomen Erillisverkot Oy on turvaluokiteltu yritys, ja sen henkilöstö täyttää korkeat turvallisuusvaatimukset. VIRVEverkon toiminnassa noudatetaan asetettuja vaatimuksia asiakkaan tietojen suojaamisesta ja yksityisyydestä. Lisäksi
Liikenne- ja viestintäministeriö on viestintämarkkinalain mukaisesti rajannut viranomaisverkon käyttäjäryhmät, joita
ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt ja
muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot, jotka ministeriö on määritellyt. Noin viisi
prosenttia käyttäjistä on yksityiseltä sektorilta, yrityksistä, jotka ovat sopimukseen tai määräykseen perustuen yhteistyössä turvallisuusviranomaisen kanssa.
11
GRI Yritysvastuuraportti 2011
VIRVE-verkon liittymämäärät 31.12.2011 (32 721 kpl)
Pelastustoimi
14 %
5 %
Poliisi
32 %
13 %
Puolustusvoimat
Sosiaali- ja terveystoimi
15 %
21 %
Rajavartiolaitos
Muut
Asiakastyytyväisyys
Suomen Erillisverkot pitää asiakastyytyväisyystutkimuksessa ja muissa yhteyksissä saatavaa sidosryhmäpalautetta erittäin tärkeänä, jotta palvelutoimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja kohdentaa sidosryhmien tärkeisiin
tarpeisiin. Asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2011 asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syyskuussa. Suomen Erillisverkkojen asiakaskunta edustaa laajasti yhteiskunnan
turvallisuudesta vastaavia tahoja ja asettaa konsernin palveluille ja toimintatavalle korkeat vaatimukset.
Suomen Erillisverkot on yhä useamman asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneen mielestä erittäin turvallinen yhteistyökumppani. Täysin tai lähes samaa mieltä tästä oli 93 prosenttia vastanneista. Myös Suomen Erillisverkkojen toteuttamien ja ylläpitämien verkkojen tietoturvallisuutta pidetään hyvänä ja tarpeita vastaavana.
Vuonna 2011 asiakaspalautteen keskiarvo oli viisiportaisella asteikolla 4,10. Turvallisuuteen liittyvissä väittämissä
tulos oli erittäin hyvä (4,49).
Asiakastyytyväisyys 2002–2011
5,0
4,5
4,49
4,10
4,0
3,46
Turvallisuus
3,5
Keskiarvo
3,35
3,0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
12
2011
GRI Yritysvastuuraportti 2011
TALOUDELLINEN VASTUU
Taloudelliset tavoitteet ja vaikutukset
Suomen Erillisverkot Oy:n toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille, vaan yhtiön
palvelutehtävän kustannustehokas hoitaminen. Yhtiön operoiman VIRVE-verkon käyttötalous on säilynyt vakaana
ja tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy sekä Leijonaverkot -alakonserni ovat säilyttäneet hyvän tulostasonsa.
Samoin joulukuussa 2011 konsernin omistukseen siirtynyt Johtotieto Oy saavutti tähänastisen toimintahistoriansa
parhaan liikevaihdon ja tuloksen. Suomen Erillisverkot -konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 31,6 miljoonaa euroa
ja tulos 0,4 miljoonaa euroa.
Suomen Erillisverkoilla on käytössään valtion omistajaohjauksen linjauksen mukainen tavoitteisiin sidottu tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle ja johdolle. Tulospalkkioon vaikuttavat konsernitasoinen liiketulos ja viranomaisradiopuhelinliiketoiminnan tuloksellisuuden parantaminen, asiakastyytyväisyys sekä verkkojen ja palvelujen
toimivuutta mittaava laatuluku.
Suomen Erillisverkkojen suorat taloudelliset vaikutukset koostuvat tavaroiden ja palvelun toimittajille maksetuista
maksuista, henkilöstökuluista, maksetuista tuloveroista sekä investoinneista. Sidosryhmiin kohdistuvia välittömiä
taloudellisia vaikutuksia on havainnollistettu alla olevassa taulukossa.
Taloudellisen lisäarvon luominen sidosryhmille (Meur)
2011
2010
2009
25,9
18,7
19,4
6,1
8,2
8,2
Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo
Liiketoiminnan tuotot
Asiakkaat
Hintatuki
Julkinen sektori
Jaettu taloudellinen lisäarvo
Materiaali- palveluostot,
muut liiketoiminnan kulut
Toimittajat
21,8
20,2
20,4
Henkilöstökulut
Henkilöstö
5,3
5,1
5,0
Nettorahoituskulut
Rahoittajat
-0,1
0
0
Maksut omistajille
Omistajat
0
0
0
Maksut valtiolle
Julkinen sektori
0,6
0
0
Annetut tuet ja lahjoitukset
Yleishyödylliset yhteisöt
0
0
0
4,3
1,6
2,2
Jakamaton lisäarvo liiketoiminnan kehittämiseen
13
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Alla olevassa kaaviossa on esitetty, miten Suomen Erillisverkkojen suorat taloudelliset vaikutukset vuonna 2011
kohdistuivat tärkeimpiin sidosryhmiin. Kaavio ei sisällä investointeja.
6,1 MEUR
Julkinen
sektori
Asiakkaat
0,6 MEUR
25,9 MEUR
Toimittajat
Suomen
erillisverkot
-konserni
21,8 MEUR
5,3 MEUR
Henkilöstö
Sisäasianministeriö on asettanut VIRVE-yhteistyöryhmän, jossa on edustus keskeisistä käyttäjäryhmistä ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Yhteistyöryhmä käsittelee viranomaisradioverkon strategiset linjaukset ja investoinnit
ja antaa niistä suosituksensa Suomen Erillisverkoille. Kuten aiempina vuosina vuonna 2011 Suomen Erillisverkot
toteutti VIRVEn kehittämisinvestoinnit VIRVE-yhteistyöryhmän suositusten mukaisesti. Kehitysinvestointeja oli
vuonna 2011 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, josta Huoltovarmuuskeskus rahoitti 4,7 miljoonaa euroa.
Asiakasmaksut kattavat noin 60 prosenttia VIRVE-liiketoiminnan tuotoista, ja noin 40 prosenttia on valtion maksamaa hintatukea. VIRVE-verkossa oli vuonna 32 721 liittymää.
Valtioneuvosto myönsi joulukuussa 2010 yhteensä 90 miljoonan euron määrärahan Suomen Erillisverkot Oy:n
oman pääoman korottamiseksi ja edelleen sijoitettavaksi tytäryhtiö Leijonaverkot Oy:n omaan pääomaan teletilojen ja kiinteistöjen hankintoja varten.
Investoinnit infrastruktuuriin
Vuosille 2008–2012 ajoittuvan viranomaisradioverkon investointiohjelman (VIRKE) investoinnit ovat yhteensä
38 miljoonaa euroa. Summasta 28 miljoonaa euroa investoi Huoltovarmuuskeskus ja 10 miljoonaa euroa Suomen Erillisverkot Oy. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli investointeja suoritettu suunnitellusti yhteensä 30
miljoonaa euroa. Tavoitteena on varmistaa VIRVE-verkon palvelukyky, ajanmukaisuus ja käytettävyys kattavasti
eri turvallisuustilanteissa.
Myönnetystä 90 miljoonan euron määrärahasta Leijonaverkot Oy investoi vuoden 2011 aikana tele- ja laitetilojen
hankintaan sekä tytäryhtiöiden osakkeiden ostoon yhteensä noin 52 miljoonaa euroa. Tele- ja laitetiloihin tehtiin
kehitysinvestointeja vuoden 2011 aikana yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.
14
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Hankinta
Suomen Erillisverkot Oy:n hallitus on hyväksynyt hankintapolitiikan yleiset periaatteet hankinta-asioiden toteuttamiseksi. Näitä periaatteita ohjaavat konsernin arvot ja strategiassa määritellyt linjaukset sekä julkisia
hankintoja koskeva lainsäädäntö. Hankintapolitiikkaa täydentävät konsernin ja mahdollisten ulkoistusketjujen
hankinnan ohjeistukset sekä voimassaolevat sopimukset.
Hankintapolitiikan sisällöstä ja kehittämisestä vastaavat toimitusjohtajan johdolla konsernin johtoryhmä ja
hankintajohtaja. Konsernin hankintaosasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää hankinnan prosesseja ja palveluja sekä
tukee konserniyhtiöitä hankintapolitiikan ammattitaitoisessa toteuttamisessa. Hankintaosasto ylläpitää hankintasuunnitelmaa, jossa otetaan kantaa keskeisimpiin ja taloudellisesti suurimpiin investointeihin. Hankintojen
tavoitteena on kestäviä valintoja edistävät sekä taloudellisesti ja tehokkaasti toteutetut hankinnat.
Pääsääntöisesti konsernin hankinnoissa valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus huomioiden turvallisuustekijät sekä ympäristönäkökulmat. Kaikissa hankinnoissa tulee jo hankinnan suunnitteluvaiheessa kartoittaa erikseen hankintaan mahdollisesti liittyvät riskit.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtaminen
Henkilöstöjohtaminen pohjautuu konsernin arvoihin. Henkilöstöasioita hoidettaessa noudatetaan lainsäädäntöä,
työehtosopimuksia, työsuojelumääräyksiä ja muita velvoitteita. Henkilöstöjohtamisessa huomioidaan tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet.
Henkilöstöpolitiikka
Henkilöstöpolitiikan, henkilöstöhallinnon ohjeistuksen ja henkilöstöasioiden käytännön hoidon tulee olla yhteneväistä ja toisiaan tukevaa. Nämä periaatteet ohjaavat toimintaa konsernissa.
Henkilöstöpolitiikan sisällöstä ja kehittämisestä vastaavat toimitusjohtajan johdolla konsernin johtoryhmä ja
henkilöstöjohtaja. Politiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat esimiehet. Vastuu henkilöstöpolitiikan ja yhtiön vahvistettujen arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesta käyttäytymisestä on koko henkilökunnalla. Henkilöstöhallinto tuottaa, ylläpitää ja kehittää henkilöstöhallinnon prosesseja ja palveluja sekä tukee organisaatiota
henkilöstöpolitiikan toteuttamisessa.
Henkilöstön määrä ja vaihtuvuus
Vuoden 2011 lopussa Suomen Erillisverkoissa työskenteli 78 vakituista ja 4 määräaikaista työntekijää. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden 2011 aikana konsernin toiminnan laajentamisen myötä. Joulukuussa 2011 Suomen
Erillisverkot hankki omistukseensa Johtotieto Oy:n, jonka myötä henkilöstön määrä kasvoi seitsemällä hengellä.
Jäljempänä tässä raportissa esitetyt tiedot henkilöstön työsuhteiden kestosta, vaihtuvuudesta, ikäjakaumasta,
koulutuspäivistä ja -kustannuksista sekä sairauspoissaoloista eivät sisällä Johtotieto Oy:n henkilöstöä. Johtotiedon luvut tullaan raportoimaan vuoden 2012 yritysvastuuraportissa.
15
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Vakituiset ja määräaikaiset työntekijät
100
75
50
Määräaikaiset
Vakituiset
25
0
2008
2009
2010
2011
Henkilöstön määrä 2009–2011
100
75
50
Miehiä
Naisia
25
0
2009
2010
2011
Henkilöstöstä 26 prosenttia oli naisia ja 74 prosenttia miehiä. Hallituksessa naisia ja miehiä oli yhtä paljon.
Sukupuolijakauma 2011
100 %
75 %
Miehet
50 %
Naiset
25 %
0%
Hallitus
(emoyhtiö)
16
Johtoryhmä
(konserni)
Henkilökunta
(konserni)
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Työsuhteet Suomen Erillisverkoissa ovat pitkiä, keskimäärin 10,8 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden 2011
aikana 2,5 prosenttia.
Suomen Erillisverkot -konserni toteutti vuonna 2011 ulkoisen laskennan ulkoistusjärjestelyn liikkeenluovutuksena. Toistaiseksi työsuhteessa olleet neljä ulkoisen laskennan henkilöä siirtyivät liikkeenluovutuksena vanhoina
työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Järjestelyllä pyrittiin varautumaan konsernin voimakkaaseen kasvuun ja uusien tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen tarpeisiin.
Henkilöstön ikäjakauma on tasainen, nuorin työntekijä on 21-vuotias ja vanhin 64-vuotias. Konsernin henkilöstön
keski-ikä on 43 vuotta.
Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyys
Vuosittain työntekijöiden kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa arvioidaan kulunutta vuotta, täsmennetään
tavoitteet ja vastuut sekä pyritään varmistamaan, että jokaisella henkilöllä on tehtävässä menestymiseen tarvittava osaaminen ja motivaatio. Lisäksi arvioidaan yhteistyön sujuminen sekä keskustellaan henkilön kehittymistoiveista.
Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella ilmapiiritutkimuksella. Tutkimus suoritetaan syksyisin. Vuoden 2011 tutkimuksen vastausprosentti oli 83. Korkein tyytyväisyys oli osioissa asiakaslähtöisyys, esimiestyö ja
johtaminen sekä työskentelyn edellytykset.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että konsernin henkilöstöllä on strategian toteuttamisen edellyttämä
osaaminen. Osaamisen kehittäminen lähtee yrityksen tavoitteista ja siitä johdetuista osaamisvaatimuksista.
Konsernin tavoitteita ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain ja niitä mukautetaan omistajan ja sidosryhmätarpeiden lähtökohtia palveleviksi.
Esimiehet ovat avainasemassa henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Esimiesten tehtävänä on varmistaa, että
heidän yksikössään työskentelevät henkilöt tuntevat yhtiön strategian ja päämäärät, niistä johdetut osastojen
tavoitteet sekä tätä kautta henkilökohtaiset tavoitteensa. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen, ja
jokaisen vastuulla on huolehtia omasta ammattitaidostaan ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Esimiehen vastuulla
on myös organisoida riittävä perehdytys uusille työntekijöille sekä tehtäviään vaihtaville tai pidemmiltä vapailta
töihin palaaville henkilöille. Tarvittaessa laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Vuoden 2011 aikana
koulutuskustannukset olivat 141 000 euroa.
Koulutuskustannukset (euroa)
2011
2010
2009
141 000
88 000
114 000
17
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Palkitseminen
Suomen Erillisverkot -konsernissa on käytössä koko henkilöstön kattava tulospalkkiojärjestelmä sekä kertapalkkiojärjestelmä. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Koko henkilöstön ja johdon tulospalkitsemisesta ja
vuosittain asetetuista tavoitteista päättää Suomen Erillisverkot Oy:n hallitus.
Konsernissa on lisäksi käytössä tulospalkkioiden lisäksi kertapalkkiojärjestelmä, joka mahdollistaa palkitsemisen
erityisistä työsuorituksista. Erinomaisista suorituksista voidaan palkita välittömästi.
Työterveys ja -turvallisuus
Tavoitteena on, ettei henkilöstö kärsi työperäisistä sairauksista tai vammoista työssä ollessaan eikä sen jälkeen.
Keinoina ovat ennakoiva terveydenhuolto, koulutus ja jatkuva parantaminen parhaita käytäntöjä noudattaen. Jokaisen tulee ymmärtää vastuunsa työturvallisuuden sekä turvallisen ja viihtyisän työympäristön ylläpitämisestä.
Suomen Erillisverkot -konsernissa noudatetaan työterveyshuollon Osallistava työterveyshuolto -toimintamallia.
Osallistava työterveyshuolto on interaktiivinen toimintamalli, jossa yritys, henkilöstö ja työterveyshuolto toimivat
yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on yrityksessä hyvinvoiva ja terveenä työnsä tekevä työntekijä aina vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka ja vielä sen jälkeenkin.
Suomen Erillisverkot -konsernissa toimii työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti
ja käy seurannassaan läpi työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä asioita ja tekee tarvittaessa kehitysehdotuksia.
Vuonna 2011 tapahtui yksi työtapaturma sekä kaksi työmatkatapaturmaa. Tapaturmista ei aiheutunut sairauspoissaoloja ja tapaturmataajuus oli 0. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 prosenttia (2,0 prosenttia
vuonna 2010). Konsernissa ei ole todettu ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä, eikä konsernissa ole tapahtunut kuolemaan johtavia tapaturmia.
Tasa-arvo
Suomen Erillisverkkojen johtoryhmä on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman vuonna 2005. Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti seurataan vuosittain sukupuolijakaumaa henkilöstöryhmittäin sekä henkilöstön ikäjakaumaa.
Suomen Erillisverkoissa naiset ja miehet ovat samanlaisissa tehtävissä palkkauksellisesti tasa-arvoisia ja heidän
mahdollisuutensa tulla valituksi Suomen Erillisverkkojen tehtäviin ovat sukupuolesta ja iästä riippumattomat.
Erityistä huomiota sukupuoleen kiinnitetään johtaja-, päällikkö- ja esimiesvalintoja tehtäessä. Työhönottoon
osallistuvat perehdytetään tasa-arvolain ja Suomen Erillisverkot Oy:n tasa-arvotavoitteiden tuntemiseen. Tasaarvoasiat otetaan huomioon myös esimiesten koulutuksessa ja työilmapiiritutkimuksissa.
18
GRI Yritysvastuuraportti 2011
LIIKETOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET
Suomen Erillisverkot -konserni toimii pääosin yhteistyössä viranomaisten ja julkisen sektorin edustajien kanssa,
minka vuoksi toiminnassa pyritään noudattamaan valtion hallinnon arvopohjaa ja eettisiä ohjeita. Huomioitavaa on myös, että Suomen Erillisverkot on itse viranomaisluonteisessa tehtävässä toteuttaessaan viranomaisten
puolesta valtion rahoituksella merkittäviä investointeja turvallisuusverkkoihin. Suomen Erillisverkot noudattaa
toiminnassaan Code of Conduct -säännöstöjä sekä sisäisiä dokumentoituja ohjeita. Suomen Erillisverkkojen sisäisissä eettisissä ohjeissa annetaan ohjeistus muun muassa eturistiriitojen välttämiseen, sekä liikelahjoihin ja
vieraanvaraisuuteen liittyviin toimintatapoihin. Yhtiön omistuksesta ja toiminnan luonteesta johtuen Suomen
Erillisverkot -konserni ei myönnä lahjoituksia tai avustuksia hyväntekeväisyyteen, harrastustoimintaan tai poliittisen toiminnan tukemiseen.
Suomen Erillisverkkojen hallitus on vahvistanut yhtiölle riskienhallintapolitiikan huomioiden erityisesti yhtiön
toiminnan luonteen turvallisuusviranomaisia palvelevana organisaationa. Riskienhallinnan tavoitteena on Suomen Erillisverkkojen toiminnan häiriöttömyys ja jatkuvuuden turvaaminen. Riskienhallinta on kiinteä osa Suomen Erillisverkkojen toimintakulttuuria, ja koko henkilöstö osallistuu riskienhallintaan omassa toiminnassaan.
Suomen Erillisverkkojen johtoryhmä hyväksyi vuonna 2011 konsernin turvallisuuspolitiikan, jonka keskeisimmät
osa-alueet konsernin oman toiminnan osalta ovat tietoturvallisuus, henkilö- ja toimitilaturvallisuus sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen. Muita osa-alueita ovat tuotannon ja toiminnan
turvallisuus, ympäristöasiat, työsuojelu, pelastustoiminta ja rikosturvallisuus. Turvallisuuspolitiikassa on myös
määritelty tavoitteet keskeisille osa-alueille sekä turvallisuusorganisaatio ja vastuut.
Kilpailu- ja hankintaoikeudellisten säännösten
noudattaminen
Yhteiskunnan turvallisuus- ja varautumistarpeiden perusteella valtion pysyvään ohjaukseen on hankittu Suomen
Erillisverkot Oy:n kautta omistus- ja hallintavaltaa kaikkein kriittisimmiksi katsottuihin tietoliikenneinfrastruktuurin osiin. Tarkoituksena on, että omistukseen sidottu pääoma pidetään tehokkaassa käytössä ja toiminta
suunnataan siten, että siitä ei ole haittaa yhteiskunnan neutraalille viestintäpolitiikalle eikä siitä koidu neutraalin
kilpailun kannalta haittaa myöskään tietoliikennemarkkinalle.
Suomen Erillisverkkojen VIRVE-liiketoiminta on viestintämarkkinalain alaista toimintaa ja se on laissa määritelty
viranomaisverkko. Liikenne- ja viestintäministeriö on viestintämarkkinalain mukaisesti rajannut viranomaisverkon käyttäjäryhmät. TUVE-hankkeen myötä perustettavalle osakeyhtiölle siirrettävä liiketoiminta tulee ohjautumaan valmisteilla olevien uusien säädösten mukaisesti.
Suomen Erillisverkot Oy on hankintalaissa määritelty hankintayksikkö. Hankinnat tehdään hankintalain määräysten mukaisesti. Yhtiön hankinnoissa noudatetaan lakia ja asetusta julkisista hankinnoista, lakia sähköisestä
huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista, viranomaisen toiminnan julkisuudesta sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.
19
GRI Yritysvastuuraportti 2011
YMPÄRISTÖ
Ympäristöasioiden huomioiminen on osa Suomen Erillisverkkojen liiketoimintaa ja toimintaperiaatteita. Pyrimme
toiminnassamme minimoimaan ympäristöön aiheutuvat negatiiviset vaikutukset muun muassa hyödyntämällä
mahdollisimman paljon olemassa olevaa tietoliikenneinfrastruktuuria, kuten olemassa olevia antennimastoja tai
suojatiloja.
Tärkein ympäristönäkökohta Suomen Erillisverkkojen liiketoiminnassa on energiatehokkuus. Lisäksi veden kulutus, jätteiden asianmukainen käsittely ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen verkkojen rakentamisessa
ovat tärkeitä näkökohtia, joita Suomen Erillisverkot seuraa vuosittain ja pyrkii vähentämään niistä aiheutuvia
vaikutuksia ympäristöön. Vuonna 2011 toteutettujen investointien avulla parannettiin VIRVE-verkon energiatehokkuutta. Lisäksi laitesuojatilojen kylmäkoneissa käytetyt kylmäaineet vaihdettiin ympäristöystävällisempiin
aineisiin. Näiden toimenpiteiden avulla on saavutettu selkeitä tuloksia ja vähennetty ympäristön kuormitusta.
Energiatehokkuus ja päästöt ilmaan
Tärkein ympäristönäkökohta Suomen Erillisverkkojen liiketoiminnassa on energian kulutus, joka aiheutuu tukiasemien, laiteasemien sekä verkon keskusten sähkön kulutuksesta sekä tilojen lämmitykseen käytettävästä
kaukolämmöstä. Kolmessa suurimmassa laitesuojassa hyödynnetään meri- tai järvivesijäähdytystä. Muissa laitesuojissa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan Suomen ilmaston mahdollistamaa vapaajäähdytystä
sekä lämmön talteenottoa talvisin.
Energian kulutukset perustuvat osittain arvioituihin kulutuksiin, sillä kaikissa Suomen Erillisverkkojen energiaa
kuluttavissa tiloissa ei ole toimitilakohtaista erillismittausta. Leijonaverkkojen osalta energiankulutus perustuu
pääosin mitattuihin arvoihin, VIRVE-verkon osalta laskennalliseen arvoon. VIRVE-tukiasemia on 1 348 ja yksittäisen tukiaseman keskimääräinen energiankulutus on 0,56 kW, mista kertyy energiankulutukseksi yhteensä
6,6 GWh vuodessa. Noin 90 prosenttia viranomaisradioverkon mastopaikoissa sijaitsevien tukiasemien kuluttamasta sähköstä on tuotettu vesivoimalla, minkä vuoksi sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt ilmaan ovat matalat.
Toteutettavissa investoinneissa kiinnitetään huomiota hankkeiden energiatehokkuuteen. Uusien ja uudistettujen
viranomaisradioverkon tukiasemien energiankulutus on noin 30 prosenttia pienempi kuin aiemman sukupolven
vastaavissa laitteissa. Uudempia ja uusittuja tukiasemia asennettiin 150 vuonna 2011, ja asennuksia jatketaan
vuonna 2012. Tukiasemien uusimisella parannetaan myös verkon käyttövarmuutta.
Energian kulutus GWh
80
60
40
Kaukolämpö
Sähkö
20
0
2009
20
2010
2011
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Henkilöstön matkustamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia on vähennetty käyttämällä videoneuvottelujärjestelmää toimipisteiden välillä sekä suosimalla matkustamisessa junan käyttöä. Työsuhdeautopolitiikassa on
suosittu vähäpäästöisiä ja vähän polttoainetta kuluttavia malleja vuodesta 2007 lähtien.
Leijonaverkkojen laitesuojatilojen kylmäkoneissa (ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytysjärjestelmät tai näiden
yhdistelmät) käytetään vielä ympäristölle haitallista R22-kylmäainetta, joka on viranomaismääräysten mukaan
vaihdettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2011 loppuun mennessä R22-kylmäaineista 95 prosenttia
oli vaihdettu ja tavoitteena on, että vuoden 2012 aikana kaikki R22-kylmäaineet on vaihdettu ja hävitetty asianmukaisesti. Kylmäaineet eivät oikein käytettynä aiheuta päästöjä ilmaan, mutta mahdollisissa vuodoissa R22-kylmäaineen sisältämä HCFC on haitallista maapallon otsonikerrokselle ja se on myös voimakas kasvihuonekaasu.
Veden kulutus
Veden kulutus on pääosin käyttöveden kulutusta Suomen Erillisverkkojen toimisto- ja laitesuojatiloissa. Valtaosassa laitesuojatiloja on nestekiertoinen suljettu jäähdytysjärjestelmä, jolla käyttöveden kulutusta on pyritty
minimoimaan. Vuonna 2011 käytetyn veden määrä kasvoi johtuen yhden suurehkon laitesuojatilan jäähdytyksen
perusparannustöistä, jolloin lisäjäähdytyksessä jouduttiin käyttämään kylmää käyttövettä altaan jäähdytykseen.
Veden kulutusta ei ole tilastoitu kaikissa toimipaikoissa, luku kattaa noin 80 prosenttia Leijonaverkkojen tuotannollisista telekiinteistöistä ja -tiloista. Vuonna 2011 veden kulutus oli noin 13 000 m3 (noin 8 000 m3 vuonna
2010).
Veden kulutus m3
15 000
10 000
5 000
0
2009
2010
2011
Elektroniikkalaitteet
Kaikki tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy:n toimittamat elektroniikkalaitteet ovat lyijyttömiä. VIRVE Tuotteet
ja Palvelut ottaa vastaan viranomaisradioverkossa käytetyt päätelaitteet ja akut (sähkö- ja elektroniikkaromun) ja
toimittaa ne sertifioidulle sopimusurakoitsijalle, joka vastaa laitteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja hävityksestä.
21
GRI Yritysvastuuraportti 2011
Suomen Erillisverkot, GRI sisältöindeksi 2011
1. Strategia ja analyysi
Status
1.1 Toimitusjohtajan katsaus
Raportoitu
2. Organisaation taustakuvaus
2.1-2.10 Toimintaa kuvaavat perustiedot
Raportoitu
3. Raportoinnin kuvaus
3.1-3.8; 3.10-3.11 Raportin kuvaus , laajuus
ja laskentarajat
Raportoitu
3.12. GRI sisältövertailu
Raportoitu
4. Hallintokäytännöt ja sitoumukset
4.1-4.4 Hallinto
Raportoitu
4.14-4.15 Sidosryhmävuorovaikutus
Raportoitu
TUNNUSLUVUT
Taloudellinen vastuu
Johtamistavan kuvaus
Raportoitu
EC1 Suora tuotettu taloudellinen lisäarvo
Raportoitu
EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset
Raportoitu
Ympäristövastuu
Johtamistavan kuvaus
Raportoitu
EN4 Epäsuora energiankulutus
Raportoitu
EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi
Raportoitu
EN8 Veden kulutus
Raportoitu
EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallinta
Osittain raportoitu
EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
Raportoitu
Sosiaalinen vastuu
Johtamistavan kuvaus
Raportoitu
Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt
22
LA1 Työvoima jaotettuna työsuhteen, työsopimuksen ja sukupuolen mukaan
Raportoitu
LA2 Vaihtuvuus
Raportoitu
LA7 Tapaturmataajuus ja poissaolot
Raportoitu
LA10 Koulutustuntien määrä
Raportoitu
GRI Yritysvastuuraportti 2011
LA12 Kehityskeskustelujen piirissä olevien osuus
Osittain raportoitu
LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus
Raportoitu
Poliittinen vaikuttaminen
SO6 Poliittisille puolueille maksetut tuet
Raportoitu
Tuotevastuu
PR5 Asiakastyytyväisyys
Raportoitu
Telekommunikaatioalan toimialakohtainen lisäosa
Telepalvelujen saatavuus
PA3 Toimenpiteet verkon saatavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi
sekä käyttökatkot
Raportoitu
PA6 Verkon saatavuus ja käytettävyys hätätilanteissa
Raportoitu
Investoinnit verkkoon
IO1 Investoinnit verkkoon
Raportoitu
Verkon vaikutukset
IO8 Rakennettu infrastruktuuri ja olemassa olevien
rakenteiden hyödyntäminen
Raportoitu
Teknologia ja innovaatiot
TA1 Tuotteiden ja palvelujen resurssitehokkuus
Raportoitu
Sanasto
SM – Sisäasiainministeriö
VIRKE – viranomaisradioverkon investointiohjelma
VIRVE – viranomaisradioverkko
VM – Valtiovarainministeriö
VM Julk ICT – Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto
VNK – Valtioneuvoston kanslia
TELVE – toimintavarmat televerkot
TETRA – Terrestrial Trunked Radio
TUVE – hallinnon turvallisuusverkko
23
GRI Yritysvastuuraportti 2011
YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE
Suomen Erillisverkot Oy
Tekniikantie 4 B, PL 357, 02151 Espoo
Puhelin 0207 400 500
Faksi 0207 400 501
etunimi.sukunimi@erillisverkot.fi
24