docHUOLTOUPSEERI
download 
Report Transcription
HUOLTOUPSEERI
HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 1 2011 ★ Pohjanmaa merenkulkua turvaamassa ★ Karjalan huolto pataljoonassa ja Parolan pataljoonassa tehtävien vaihto Haluammeko olla solidaarisia kansainvälisessä yhteisössä? Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 1/2011 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B – 3 50104 Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio PL 5, 15701 Lahti 0299 446 480 Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula (09) 275 9369 hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj ev Risto Kosonen Vpj kapt Caj Lövegren Maj Mika Sepling Evl res Matti Paasivaara Ltn res Hans Gabrielsson Evl Timo Saarinen Evl Mauri Etelämäki Evl Timo Vilkko Maj Matti Sopanen Kapt res Olli Happonen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Maj Matti Sopanen PE/LOGOS PL 919, 00131 HELSINKI matti.sopanen@mil.fi Kansikuva: Karjalan Huoltopataljoonan lipun luovutus ISSN 0355-2586 AO-PAINO 2011 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, puhelin (015) 151 111 James G. Stavridis kirjoittaa Prism-julkaisussa (National Defense University Press) kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarpeesta Afganistanissa käytävässä Operation Enduring Freedom (OEF) ja International Security Assistance Force (ISAF) operaatioissa. ”Globaalilla tasolla kokonaisvaltainen lähestymistapa (operaatioon) ilmentää linkit operaatioiden monimutkaisuuden koko kirjoon, turvallisuudesta lain käyttöön ja hallintoon ja edelleen humanitaarisiin aspekteihin. Se kuvaa kaikkein sopivimmat roolit sotilaille ja siviileille. Kansallisella tasolla se on lähestymistapa, joka käsitteellistää turvallisuuselinten, muun hallinnon ja siviiliyhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen”. Edellä kuvattu pitää varmasti paikkansa. Lähestymistapa pitäisi vain suunnitella ja ratkaista ennen operaation alkua. Sen sotilaallinen alkuvaihe sujui kohtuullisesti, mutta sitten alkoi takkuaminen. Toimintatapoja on jouduttu muuttamaan operaation pitkittyessä eikä aika pelaa koaliition hyväksi. Pahimmat taktiset takaiskut olisi voitu todennäköisesti välttää lähtemällä operaatioon alusta asti harkitulla kokonaisvaltaisella lähestymistavalla. Operaation kakkosjohtaja kenraaliluutnantti David M. Rodriguez varoitti äskettäin (Washington Post 3.3.2011) merijalkaväen sotilaita Helmandin ja Nimruzin provinsseissa, että ”Emme ikinä pääse eroon kapinallisuudesta seuraavan kolmen vuoden aikana. Emme ikinä saa lopetettua rikollisuutta kannattavia verkostoja.” ja ”Emme ikinä pääse eroon huonosta johtajuudesta kokonaan, emmekä saa ikinä korjattua kaikkia kansainvälisiä huono- ja käytäntöjä. Mutta me voimme vähentää niitä kaikkia. Voimme kontrolloida niitä” Kevään tullessa turvallisuustilanteen odotetaan huonontuvan taas tuntuvasti. Mutta kesken ei pidä lähteä pois. Nyt pitää vain yrittää saada tilanne vakautettua siedettävälle tasolle yhteistyöllä eri osapuolten kanssa. Vastuu tulee siirtää suunnitelmallisesti maan omalle hallinnolle heti operatiivisen tilanteen niin salliessa. Afganistanin lisäksi osallistumme toisellakin rauhattomalla alueella monikansalliseen operaatioon. Miinalaiva Pohjanmaa on turvaamassa Adenin lahdella meriyhteyksiä merirosvoilta. Eri julkaisujen yleisönosastoissa esitetään jyrkkiäkin kannanottoja näihin operaatioihin osallistumista vastaan. Hurjimmat epäilijät puhuvat Suomen hivuttamisesta vaivihkaa NATO:on. Joukot pitäisi heti vetää takaisin kotimaahan. Tälle arvostelijoiden joukolle kelpaa solidaarisuus silloin, kun muut osoittavat sitä meille hädän hetkellä. Kun muualla tarvitaan kansainvälistä apua, sitä ollaan nihkeästi osoittamassa tarvitsijoille. Kansainvälinen yhteisöllisyys kelpaa niin kauan kuin ollaan nettosaajia, mutta kun rooli vaihtuu... Suomen ulkomaankauppa on noin 90 prosenttisesti merenkulun varassa. Jo tämän tosiasian pitäisi motivoida ihmisiä ymmärtämään miinalaiva Pohjanmaan lähettämisen nykyiseen operaatioon. Tässä numerossa: Pääkirjoitus............................................................................... 3 Resursseja ydintoimintaan....................................................... 4 Atalanta ja Suomen merivoimat............................................... 6–11 Kiinteistömullistus puolustusvoimissa...................................... 12–15 Kokemuksia operatiivisen pelin tutkimuksesta vuosilta 2007–2010.................................................................. 16–20 Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Lahdessa...................... 22–25 Karjalan Huoltopataljoonassa komentaja vaihtui....................... 26 Everstiluutnantti Hannu Virta luovutti Parolan Pataljoonan tehtävät everstiluutnantti Petri Riihijärvelle.............................. 27 Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 24.2.2011...................... 28 Huoltokoulun kevään vierailusatoa........................................... 30 Huoltoupseerit tutustuivat Vehon hyötyajoneuvoyksikköön...... 34 3 Puheenjohtajan kynästä Resursseja ydintoimintaan Tänä talvena normaalista tukitoiminnosta on muodostunut ydintoiminto. Huomattava osa talvipäivien ajasta ja energiasta on mennyt lumenluontiin. Lumen jatkuvalle tulolle ei tietysti voi mitään, mutta miten ovat lumityöt? Voisiko työn ulkoistaa? Mikä olisi ostetun työn laatu? Olisiko kustannukset järkevät suhteessa saavutettuun hyötyyn? Tietysti myös oma lumilinko olisi eräs ratkaisu. Logistiikan palvelut ovat pääosin tukitoimintoja. Asiakasta ei kiinnosta, miten pitkiä matkoja tuotetta kuljetetaan, missä se varastoidaan, missä se on valmistettu ja miten tilausta pyöritellään hallinnossa. Olennaista on saada laadukas tuote ajallaan ja järkevään hintaan. Erityisesti julkishallinnossa hallinnon osuus kasvaa kuin itsestään. Hallintoa lisäävät muun muassa EU-, turvallisuus- ja rakennusmääräykset. Erilaisia tutkimushankkeita ja projekteja syntyy linjaorganisaation ohjeen kun itsestään. Hallinto itsessään kasvattaa hallintoa. Resurssit kasvavaan hallintoon saadaan vain ydintoiminnoista. Julkishallinnon pyrkimykset toimintojen tehostamiseen eivät pysty tuomaan pikavoittoja, vaikka tehostamisen kohteet tiedettäisiinkin. Elinkeinoelämän yrityksiltä hankittavia palveluja pidetään halvempina ja tehokkaammin tuotettuina. Yritykset voivat varsin joustavasti toteuttaa tarvittavia muutoksia palvelutuotannossa; ilman siirtymä- tai suoja-aikoja ja vapaana julkisen sektorin alue-, kunta-, talous tai työllisyyspolitiikka sidonnaisuudesta. Myös avoinkilpailu ylläpitää luontaista kehittämistä ja karsii turhia kuluja. Riippuvuus monopoliasemaan päässeen yrityksen palvelutuotannosta voi kuitenkin pitkällä aika välillä johtaa kustannusten kasvuun, jota ei kyetä katkaisemaan. Se, ovatko ulkoa hankitut palvelut pitkällä aikavälillä edullisempia, riippuu siitä, miten hyvin julkinen sektori hallitsee ostamisen. Veronmaksajan näkökulmasta julkisten palvelujen keskusohjattu kokonaiskehittäminen on aivan välttämätöntä. Kehittämisen alkuvaiheessa tulisi pystyä määrittelemään, mitä tavoitellaan. Onko tavoitteena henkilöstön vai kustannusten vähentäminen. Voiko aidosti lakkauttaa tarpeettomia 4 toimintoja. Mitkä ovat niin sanottuja ydintoimintoja, joista ei saa luopua. Mikä osa voidaan tuottaa ostopalveluina? Tiedetäänkö, mikä osa pitäisi hankkia ulkoa ja mitä se maksaa ostettuna tai itse tehtynä. Ylläpitokustannuksia voi vähentää hankkimalla varastoon vain tarpeellista kalustoa. Kalliit erikoislaitteet ja tila tulee olla maksimaalisessa käytössä koko ajan – myös julkishallinnossa. Käyttöön kannattaa hankkia vain valmista, testattua ja ennalta hyväksi havaittua laatua, mikä on omiaan alentamaan kunnossapitokustannuksia. Koko logistiikkaketjussa olennaisinta on tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Päätökset toiminnan tehostamisesta tulee pyrkiä toteuttamaan heti; ilman siirtymäaikoja ja viivyttelyjä. Viivyttely vaan lisää turhia menoja. Lumenkolaajankin näkökulmasta päätökset tulee tehdä heti ja määrätietoisesti… sillä kevät tulee ja lumi sulaa. Hyvää kevään alkua! Vuoden 2011 teema on ”Huollon upseerikoulutus 85 vuotta” Johtoajatuksena on elinkeinoelämän tuntemus ja huoltovarmuus. Merkkivuotta juhlistetaan järjestämällä juhlaseminaari (aiheena huoltovarmuus) Hämeen Rykmentissä Lahdessa 11.10.2011. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N TOIMINNAN PÄÄLINJAT VUOSINA 2012–2013 Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään 21.3. 2011 klo 17.30 Senaattikiinteistöt Oy:ssä Helsingissä. Syyskokous järjestetään 7.11.2011. Paikka ilmoitetaan kokouskutsussa. VUOSI 2012 Vuoden Huoltotapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa elo–syyskuussa LSHR:n toimiessa vastuullisena järjestäjänä. Aluetapahtumien järjestäminen Yhdistyksen jäsenmäärää pyritään kasvattamaan ja jäsenmaksuksi esitetään 22 €. Arvioitu jäsenmäärä vuonna 2011 on n. 1 200 jäsentä. VUOSI 2013 ”KENTTÄHUOLTO” Huoltotapahtuman järjestäminen MAALOG 2012 ”LOGISTIIKKA – YHTEINEN SUORITUSKYKY” Huoltotapahtuman järjestäminen Aluetapahtumien järjestäminen Sveitsin vierailu Pv:n pääsotaharjoitus Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään 21.3.2011 klo 17.30 alkaen Senaattikiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mainitut asiat. Tutustumme samalla isäntänä olevan Senaattikiinteistöjen toimintaan. Tervetuloa! 5 Atalanta ja Suomen merivoimat Pohjanmaan kriha-arkea. (SA-kuva) Kirjoittaja Komentaja Aimo Jokela Toimii Merivoimien Esikunnan huoltoosaston päällikkönä Huolto-osasto vastaa operaatio Atalantan huollon ja logistiikan suunnittelusta Suomen merivoimat on aloittanut historiansa ensimmäisen kriisinhallintaoperaation Afrikan sarvea ympäröivillä merialueilla, Adenin lahdella ja Somalian edustalla. Merivoimien lippulaiva – miinalaiva Pohjanmaa – osallistuu kolmen kuukauden ajan 1.2.2011 alkaen EU:n merioperaatio Atalantaan. Kolmen viikon siirtymät operaatioalueelle mukaan lukien miinalaiva Pohjanmaa on poissa Suomesta lähes viisi kuukautta. Se on pisin merivoimien suorittama purjehdus sitten Suomen Joutsenen kaukomatkojen. EUNAVFOR Atalanta on Euroopan unionin ensimmäinen merellinen kriisinhallintaoperaatio. Operaatio käyn- 6 nistettiin joulukuussa 2008. Operaatio perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 1814, 1816 ja 1838. Sen tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman (World Food Program = WFP) ruokakuljetusten turvaaminen Somalian alueelle. Arvioiden mukaan noin 2 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia näiden ruokakuljetusten onnistumisesta. Operaatio Atalanta on osa kansainvälisen yhteisön laajamittaisia toimia Somalian tilanteen vakauttamiseksi. Kestävä ratkaisu edellyttää vakauden ja oikeusvaltiokehityksen edistymistä So- maliassa. Operaatio Atalantan nykyinen mandaatti jatkuu 12.12.2012 asti. EUNAVFOR Atalanta -operaatioon osallistuu keskimäärin 4-8 alusta ja 1-3 merivalvontalentokonetta. Atalantan lisäksi alueella partioi noin 20 muuta sota-alusta joko puhtaasti kansallisina osastoina tai monikansallisina NATO/US -johtoisina taisteluosastoina. Operaatio Atalantan tehtävinä ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Maailman elintarvikeohjelman (WFP) alusten suojelu niiden toimittaessa elint ar vikeapua Somaliaan 2. Somalian rannikkovesillä liikkuvien alusten suojelu 3. Merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ennalta ehkäiseminen ja torjunta. Lisäksi se suojaa YK:n pääsihteerin pyynnöstä tarvittaessa Afrikan Unionin AMISOM -kriisinhallintaoperaation kuljetuksia Somaliaan. Miinalaiva Pohjanmaan tehtävät Operaatio Atalantan toimialue. Lähde: EUNAVFOR Miinalaiva Pohjanmaa osallistuu ATA- LANTA -operaation kaikkiin tehtäviin koko operaatioalueella 1.2.–31.4.2011 välisen ajan. Alukselle suunniteltuja tyypillisiä tehtäviä ovat saatto-, suojaus-, tiedustelu-, ja alustarkastustehtävät. Pohjanmaa soveltuu hyvin toimintaan Adenin lahdella ja rannikoiden läheisyydessä matalan syväksensä ja kompaktin kokonsa puolesta. Näin se vapauttaa isommat taistelualukset partioimaan Intian valtameren laajoja aavoja. Tämä onkin tarpeen, sillä kauimmaiset kaappaukset ovat tapahtuneet yli 1000 meripeninkulmaa Afrikan itärannikosta itse asiassa lähempänä Intiaa kuin Afrikkaa. Miksi Suomen tulee olla mukana tämän kaltaisessa toiminnassa? Periaatteessa kysymys on solidaarisuudesta muita maailman valtioita kohtaan. Suomi osoittaa tällä tavoin valmiutensa kantaa oman osansa kansainvälisen kaupankäynnin turvaamiseksi. Suomen talous on osa maailmankauppaa ja Adenin lahti ja Afrikan Sarven merialueet eräs keskeisiä kauppameriväyliä. Vuoden 2008 tilastojen mukaan Suezin kanavan ja siten käytännössä Adenin lahden kautta kulki noin 7,5 prosenttia maailman kauppamerenkulusta. Vuosittain se tarkoittaa yli 20 000 alusta. Merialueen merkityksen vuoksi on selvää, että alue kiinnostaa kaikkia merenkulkijoita. Siellä missä liikkuu suuria taloudellisia arvoja, liikkuu myös niitä laittomilla keinoilla havittelevia saalistajiakin – tässä tapauksessa merirosvoja. Helmikuun lopulla 2011 merirosvojen hallussa oli yli 30 kaapattua alusta ja noin 700 merimiestä panttivankeina. Tätä taustaa vasten on selvää, että Adenin lahti ja Itäisen Afrikan merialueet pitää rauhoittaa, jotta alueella liikkuminen olisi turvallista. Pakolaisveneen tarkastus. Lähde: SA-kuva Atalanta -operaation vaikutus Atalanta -operaatio on tähän mennessä onnistunut hyvin päätehtävässään humanitaaristen kuljetusten suojaamisessa. Yhtään avustuskuljetusalusta ei ole kaapattu operaation aikana. Somaliaan on tänä aikana kuljetettu lähes 500 000 tonnia avustustarvikkeita – 185 alussuoritusta – pääosin ruokaa. Operaatio on mahdollisuuksien mukaan suojannut ja saattanut myös muuta laivaliikennettä. Merirosvojen pidättäminen ei ole operaation päätehtävä eikä tällä mitata operaation tuloksellisuutta. Median uutisoinnin kannalta se tosin vaikuttaa olevan operaation mielenkiintoisin osa-alue. Lunnasrahojen vahvistamat merirosvot iskivät Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMB) laskelmien mukaan vuoden 2010 aikana 445 kertaa Somalian rannikolla, Adenin lahdella ja Intian valtamerellä, tosin useimmiten epäonnistuen kaappausyrityksissään. Edellisvuodesta hyökkäysten määrä lisääntyi noin kaksinkertaiseksi. Hyökkäyksistä päätyi v 2010 noin 12 % onnistuneeseen aluksen kaappaukseen, lukumäärän ollessa tällöin 53 alusta. Merirosvouksen riskiarvio Afrikan sarven alueella. IMB Pohjanmaa avustaa merirosvojen vapauttamaa kalastusalusta. Lähde: SA-kuva 7 Merirosvohyökkäysten onnistumisprosenttia on onnistuttu laskemaan operaatio Atalantan aikana 38 prosentista 12 prosenttiin. Samanaikaisesti yritysten määrä on tosin kasvanut 300 prosenttia, joka osaltaan selittää kasvanutta kaapattujen alusten määrää. Helmikuun lopulla 2011 oli merirosvojen hallussa yli 30 alusta ja 700 panttivankia. Pääsyy epäonnistuneisiin kaappauksiin on kauppa-alusten aikaisempaa parempi varautuminen kaappaustilanteisiin. Operaation kuluessa onkin kehitetty kauppaaluksille suojautumismalli, jolla onnistuneiden kaappausten todennäköisyyttä on kyetty laskemaan. Suojautumismalli sisältää niin fyysisiä esterakenteita kuin myös tähystyksen tehostamista ja reittivalinnan optimointia. Edellä esitettyjä lukuja tarkasteltaessa voidaan todeta, että operaatio Atalanta on onnistunut tältä osin vain rajoittamaan merirosvouden laajenemista. Ongelman ratkaisu ei olekaan merellä vaan maissa. Romahtaneen entisen Somalian valtion alueelle on saatava toimiva yhteiskuntarakenne ja järjestys. EU:lla ja muilla järjestöillä onkin tätä nykyä meneillään lukuisia hankkeita myös Somalian mantereella. Menestystä onkin saavutettu pohjoisessa Somalimaan ja Puntlandin alueella. Eteläisempää Somaliaa hallitsevat edelleen erilaiset aseelliset yhtymät. Kestävän ratkaisun avaimet ovat lähes kahden vuosikymmenen kaaoksesta ja klaanisodista kärsineen maan vakauttamisessa ja toimivien valtiorakenteiden luomisessa. Merioperaatio on yksi askel kehityksessä, joka luo perusteita muiden organisaatioiden ja avustusjärjestöjen toiminnalle entisen Somalian vakauttamiseksi. Tie järjestäytyneeseen yhteiskuntaan on alueella kuitenkin vielä pitkä ja tässä tapauksessa hiekkainen. Olosuhteet Millaisiin olosuhteisiin miinalaiva Pohjanmaa joutuu Adenin lahdella ja Intian valtameren puolella. Alue sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla noin 1000–2000 km päiväntasaajasta pohjoiseen. Pohjanmaan osallistuminen helmikuun alusta huhtikuun loppuun ajoittuu siten talvi- ja kevätkauteen, jolloin alueen keskilämpötila on noin 30–34 °C. Kesäkuukausina lämpötila sen sijaan voi kohota aina 45– 50 °C asteeseen asti. Meriveden pintalämpötila on talvikuukausina noin 26–28 °C astetta. Oman lisänsä olosuhteisiin tuo vielä erityisesti Adenin lahdella hiekka, jota aika ajoin navakasti puhaltavat tuulet tuovat merialuetta joka puolelta ympäröiviltä aavikoilta. Valtamerien korkea suolapitoisuus – Itämeressä n 7 promillea valtamerissä viisinkertainen eli n 35 promillea – lisää huomattavasti kaluston kunnossapitotarpeita. Kannella säälle alttiina oleva tekniikka on tarkastettava ja huollettava tarvittaessa päivittäin, jotta kyetään varmistumaan sen toimintakunnosta. Aluksen käyttöprofiili operaatiossa tullee olemaan saatto- ja partiointitehtävät. Tällöin aluksen keskinopeus operaatiossa ei välttämättä nouse kovinkaan korkeaksi. Ruotsalaisten kokemusten mukaan heidän keskinopeudekseen kahdella ohjusvenettämme vastaavalla ”kustkorvetilla” muodostuu reiluksi 7 solmuksi – siis hiljaiseksi risteilynopeudeksi. Sen sijaan eräiden järjestelmien käyn- Merirosvohyökkäysten kehitys. tiajat – ääriesimerkkinä lähes aina käyvät apukoneet – voivat muodostua huomattavan korkeiksikin. Laskennallisesti aluksen operaation viiden kuukauden aikana ajama matka vastaa ainakin kahden kotimaan normaalivuoden käyttöä. Tähän kun lisätään operaatioalueen aiemmin mainitut kotimaisia huomattavasti kuluttavammat olosuhteet, niin tehostetut kunnossapitotoimenpiteet ovat välttämättömiä. Aluksen operaatio Atalantaa varten tehdyt muutostyöt ja varustelu Somalian ruoka-apua. Lähde: EUNAVFOR 8 Miinalaiva Pohjanmaalla suoritettiin huomattavia teknisiä muutostöitä tulevia operaatio-olosuhteita silmällä pitäen. Keskeisin seikka, johon varauduttiin, oli lämpökuorman hallinta. Lisääntynyt lämpökuorma vaikuttaa alukseen pääosin kahta kautta. Operaatioalue – erityisesti Adenin lahti – on eräs maailman kuumimmista merialueista. Auringon päivittäinen lähes pystysuora säteily paahtaa noin kaksitoista tuntia armottomasti ja kuumentaa aluksen rakenteet polttavan kuumiksi. Toisaalta korkea meriveden lämpötila – 26–30 °C – heikentää oleellisesti meriveden jäähdytyskapasiteettia. Miinalaivan, joka on alkujaan rakennettu toimimaan suomalaisissa maksimissaan n 20 °C asteen meriveden lämpötiloissa, jäähdytyskapasiteetti ei yksinkertaisesti ole riittävä. Jäähdytystä jouduttiinkin huomattavasti tehostamaan. Koko aluksen oman jäähdytysjärjestelmän kapasiteetti lisättiin maksimiinsa. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan aluksen peräkannelle asennettiin lisäjäähdytinkoneikko, josta viileyttä johdetaan aluksen sisätiloihin. Kaikki asuin- ja oleskelutilat ilmastoitiin, ampumatarviketilat jäähdytettiin ja aluksen järjestelmien jäähdytystä tehostettiin. Tehokkaimmin haluttuun lopputulokseen päästään kuitenkin, ei jäähdytys- käytetään pääsääntöisesti pullotettua vettä, vaikka aluksen itse tuottama vesi on myös juomakelpoista. Satamista vettä ei ole aikomusta ottaa, koska näin saatavan raakaveden laatua ei kyetä riittävässä määrin varmistamaan. Miehistön varustus on sekoitus merivoimien varustusta ja soveltuvin osin maavoimien aavikkovarustusta. Laivapalveluksessa perusasu on meritaisteluasu, mutta kaikille on jaettu myös aavikkomaastopuku m/04. Aluksen aseistuksessa vahvistettiin lähitorjuntakykyä lisäämällä 12,7 mm raskaita konekivääreitä, parantamalla sirpalesuojausta ja kohentamalla pimeänäkökykyä. Mukaan otettavien ampumatarvikkeiden laatu ja määrä suunniteltiin operaatioalueen riskianalyysin perusteel- tehoa lisäämällä, vaan jäähdytystarvetta pienentämällä. Tässä auttaa huomattavasti miinalaivan muutama vuosi sitten vaaleammaksi muutettu yleisväritys sekä kannelle ei naamio- vaan lämpösuojaksi viritettävät aavikkonaamioverkot. Naamioverkkojen ja kannen väliin jäävä ilmakerros toimii tehokkaana lämpöeristeenä ja laskee kannen pintalämpötilaa huomattavasti. Sen lisäksi naamioverkot tarjoavat tervetullutta auringonsuojaa kannella tehtäviään suorittaville merimiehille. Tämän lisäksi täytynee joidenkin järjestelmien käyntiaikoja rajoittaa ylikuumenemisen estämiseksi. Makeanvedentuotto varmennettiin uusimalla ja kahdentamalla aluksen käänteisosmoosiolaitteisto. Juomavetenä la. Tähänastisten kokemusten perusteella merirosvojen aseistus koostuu käsiaseista pääosin Kalashikov-rynnäkkökivääreistä ja RPG -kevyistä singoista. Ampumatarviketäydennyksiä ei alukselle ole suunniteltu, vaan alus kykenee itse kuljettamaan ja varastoimaan koko operaation ajalla tarvitsemansa ampumatarvikkeet. Tällä vältetään ampumatarvikkeiden kuljetuksiin kolmansien maiden kautta liittyvä raskas lupabyrokratia. Aluksen pää- ja apukoneille suoritettiin laajat ennakoivat huollot ennen lähtöä ja ilmanotot niin koneille kuin ilmastoinnillekin varustettiin hiekkasuodattimilla. Aluksen satelliittijärjestelmä uusittiin ja kahdennettiin sekä johtamisyhteykset täydennettiin operaation vaatimusten mukaisiksi. Toimintakykyä ja varmuutta parantaa myös kaksi Boomeranger 760 kovapohjaista kumivenettä, joilla alustarkastusosasto kykenee nopeasti liikkumaan kohteelleen. Henkilöstö Halukkuus tähän merivoimien ensimmäiseen kriisinhallintaoperaatioon oli suurta – kaikkiaan noin sataa tehtävää haki 930 hakijaa. Kaikki hakijat testattiin niin henkisiltä kuin fyysisiltä ominaisuuksiltaan – Cooperin testissä piti muun muassa juosta vähintään 2400 m. Myös aikaisempi nuhteeton palvelushistoria oli edellytyksenä valinnalle. Samoin hammaskaluston kunto tarkastettiin, sillä kokemuksen mukaan huomattava osa lääketieteellistä ongelmista johtuu viallisista hampaista. Aluksen henkilöstön vahvuus on 89 henkeä, joista naisia on 5 kappaletta. Aktiivihenkilöstöä on hieman yli puolet lopun muodostuessa reserviläisistä. Aluksen henkilöstöön kuuluu 12 hengen Vessel Protection Detachment – suojaus ja tarkastusosasto, joka tarvittaessa suorittaa epäilyttävien alusten tarkastustehtävät ja toimii aluksen lähisuojausosastona. Suojaus- ja tarkastusosasto on integroitu aluksen muuhun toimintaan, joten he osallistuvat myös aluksen vahtivuoroihin. Reserviläisten osalta eri alojen ammattimiehet kuten esimerkkinä kokit, 9 poliisit, palomiehet, konemiehet, olivat etusijalla. Aluksen miehistöön kuuluu myös kaksi somaliantaitoista suomalaisen varusmiespalveluksen läpikäynyttä tulkkia. Aluksen lisäksi operaatioon osallistuu maissa Djiboutissa 5 henkilön tukiyksikkö sekä muutama upseeri niin operaation johtoesikunnassa Englannissa kuin merellä toimivassa operaatiojoukon esikunnassa. Suomalaisen kriisinhallintaorganisaation kokonaisvahvuus on näin ollen yhteensä 98 henkilöä. Henkilöstöön kohdistuva sotilaallinen riskitaso on operaatiossa arvioitu kohtuullisen matalaksi. Suuremman riskitekijän muodostavatkin ympäristötekijöistä aiheutuvat vaikutukset. Lämpökuorma ei rasita vain tekniikka vaan on vakavasti otettava lisäkuormitus myös henkilöstölle. Satamakäyntien aikana riskit korostuvat, sillä silloin henkilöstö joutuu tekemisiin muun muassa afrikkalaisen liikennekulttuurin kanssa, jossa eroavaisuudet kotimaiseen käyttäytymiseen voivat olla suuriakin. Maltilla toki sielläkin selviää. Myöskään paikalliset taudinaiheuttajat eivät ole väheksyttävä tekijä. Malariasääsken pisto voi aiheuttaa vakavan sairastumisen. Samoin kolera ja keltakuume ja HIV eivät ole alueella tuntemattomia. Rokotussuoja kattaakin niin keltakuumeen kuin kolerankin ja malarialääkitystä on tarjolla tarpeen vaatiessa. HIV:iin ei auta muu kuin pidättäytyminen intiimeistä kontakteista paikallisen väestön kanssa. Aluksen tiivis toiminta- ja asuinympäristö tuovat oman lisämausteen kriisinturvaajan arkeen. Oma yksityisyys on suhteellisen rajallista ja kaverien kanssa täytyy tulla toimeen. Terveystilanteen ylläpidosta aluksella huolehtii kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa. Loppujen lopuksi terve maalaisjärki on tässäkin asiassa suurin turvallisuuden tae. Aluksen huoltaminen ja täydentäminen Aluksen huollon ja ylläpidon osalta suunnittelun tavoitteena oli mahdollisimman pienen jalanjäljen jättäminen kohdealueelle. Käytännössä tämä merkitsee laajamittaista turvautumista ostopalveluihin ja vain pientä tukiyksikköä maissa. Näin päädyttiin Djiboutiin sijoitettuun viiden miehen tukiyksikköön, joista huoltoa päätoimisesti edustaa kolme henkilöä. Vaikka operaatioalue on Afrikan ja Arabian niemimaan läheisyydessä, on se ollut vuosituhansia vilkkaan meriliikenteen läpikulkuväylä. Näin alueelle onkin kehittynyt toimiva, osittain erittäin nykyaikainen satamaverkosto, jonka kautta aluksen tarvitsemat palvelut kyetään pääosin toimittamaan. Aluksen tarvitsemien täydennysten, kuten ruokatarvikkeiden ja polttoaineen osalta, käytetään hyväksi alueella toimivia palvelun tuottajia. Tavoitteena oli löytää luotettava alushuolitsija, jolla on jo aikaisempaa kokemusta toimimisesta kyseisessä operaatioalueella ja operaatio Atalantassa erityisesti. 10 Miinalaiva Pohjanmaa täydentää Djiboutissa. Lähde: SA-kuva Kilpailutuksen jälkeen valinta kohdistu norjalaiseen Wilhelmsen Groupiin. Wilhelmsen Group on maailmanlaajuinen merilogistiikan osaaja, joka meillä tunnetaan muun muassa uusien autojen rahtaajana Kauko-Idästä Suomeen. Wilhelmsen tekee rahtauksen ohella laajaa aluspalvelutoimintaa ympäri maailmaa. Norjan merivoimat käyttivät heidän palvelujaan v 2009, kun fregatti Fridtjof Nansen osallistui operaatio Atalantaan. Kotimaasta operaatioalueelle rahdattiin etukäteen vain kaksi merikontillista materiaalia. Pääosin oli kyseessä aluksen tarvitsemasta kulutusmateriaalista, jonka saanti operaatioalueelta arvioitiin hankalaksi. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista materiaaleista ovat aluksen tarvitsemat erikoisvoiteluaineet ja jäähdytysnesteet sekä hygieniaan tarvittava käsidesi. Aluksen päätukeutumissatamana toimii Djibouti. Muita mahdollisia satamia, Djiboutin tukiyksikön arkea. Lähde: SA-kuva joissa alus todennäköisesti vierailee, ovat Salalah Omanissa, Mombasa Keniassa ja Port Victoria Seychelleillä sekä Dar es Salaam Tansaniassa. Operaatioalueelle siirtymisen aikana alus suorittaa kaksi satamakäyntiä, mennessä Malagassa Espanjassa ja Larnakassa Kyproksella. Takasin tullessa välietappeina ovat Souda Bay Kreeta ja Cadiz Espanja. Aluksen normaali toimintatapamalli on kymmenkunta päivää merellä ja kolmisen päivää satamassa täydentämässä ja huoltamassa. Operaatiokauden keskelle on suunniteltu kymmenen päivän huoltojakso, jonka aikana suoritetaan suurempia huoltoja ja tarvittavia korjaustöitä. Huoltojakson aikana maaliskuussa tarjoutuu miehistölle mahdollisuus noin viikon Suomi-vapaaseen. Huoltojakson yhteydessä suoritetaan operaatioalueelle kaksi huoltolentoa, joilla saadaan kuljetettua sekä tarvittavaa henkilöstöä että materiaalia. Henkilöstövaihtoja ei operaation kestäessä ole suunniteltu, mutta kotimaahan on varattu pieni rotaatiokoulutettu henkilöstöreservi yllätyksellisten henkilöstötarpeiden varalle. Kunnossapidon suunnittelu perustui aluksesta kertyneeseen pitkään kokemukseen, jonka perusteella todennäköisimmät korjaus- ja huoltokohteet määritettiin. Tarvittaessa alusta tuetaan kotimaasta merivoimien materiaalilaitoksen lähettämillä varaosalähetyksillä ja tarpeen vaatiessa korjauspartiolla. Teknisen kunnossapidon osalta alus on pyritty tekemään mahdollisimman itsenäiseksi. Lisävaraosia on sijoitettu alukselle kokemuksen mukaisia todennäköisimpiä huoltotöitä varten. Aluksen tekniselle henkilöstölle on annettu lisäkoulutusta. Alus kykeneekin näin itse suoriutumaan todennäköisimmistä eteen tulevista kunnossapitotöistä IItaso mukaan lukien. Eräänä merkittävänä seikkana kunnossapidon osalta on huomioitava varsin pitkä vasteaika – vähintään seitsemän vuorokautta tai enemmän, jos materiaalia pitää tilata operaatioalueen ulkopuolelta. Sotilaskotitoimintaa aluksella ei ole, mutta kanttiini kyllä. Kanttiini on järjestetty aluksen messien yhteyteen, joista saa ostaa virvoitusjuomia ja pikkupurtavaa. Tähänastiset operaatiokokemukset Miinalaiva Pohjanmaa on tähän mennessä suorittanut meriliikenteen suojaustehtävää Adenin lahdella, ruokakuljetusten saattotehtäviä Somalian ja Kenian rannikoiden edustalla ja tiedustelutehtäviä Somalian edustalla. Alus on suorittanut toistakymmentä pääosin kalastusalusten ja pakolaisveneiden tarkastusta ja yhden merirosvojen kaappauksesta vapautuneen eteläkorealaisen kalastusaluksen avustamisen Mombasaan. Yhtään selkeää merirosvoalusta ei ole toistaiseksi tavattu. Aluksen järjestelmät ovat toimineet varsin hyvin. Pienehköjä kulumis- ja rikkoontumistapauksia on tietty esiintynyt, mutta ne eivät ole olennaisesti estäneet operatiivista toimintaa. Jopa mediassa näyttävästikin uutisoitu vasemman evävakaimen vajatoiminto oli käytännössä lähinnä haitaksi luokiteltava vika. Sekin saatiin korjattua, kun Suomesta saatiin varaosat paikalle. Samoin tehostettu jäähdytys on osoittautunut toimivaksi ja kapasiteetiltaan riittäväksi vallitseviin olosuhteisiin. Aluksen tarvitsemien peruspalveluiden järjestämisestä on alushuolitsijamme suoriutunut erittäin hyvin. Tarvittavat täydennykset kotimaasta on kyetty suorittamaan käyttäen hyväksi puolustusvoimien sopimuskumppanin – DHL:n – logistiikkapalveluja. Lähes viikoittain onkin jokin varaosa- tai täydennyspaketti matkannut lentoteitse operaatioalueelle. Jemeniläinen dhow Adenin lahdella. Lähde: EUNAVFOR Yhteenveto Lähteitä: EU:n merellinen kriisinhallintaoperaatio on Suomen merivoimien ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio. Jo tähän mennessä se on opettanut paljon harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville osapuolille. Viiden kuukauden purjehduksen jälkeen Pohjanmaan henkilöstöstä on hitsautunut hyvin toimiva kriisiajan yksikkö myös kotimaan puolustuksen tarpeisiin. Operaation jälkeen merivoimiemme kansainvälinen yhteistoimintakyky on vahvistunut entisestään. Yhteistoimintakyky on myös todennettu käytännössä eikä vain suunnitelmapapereissa. Suomen osallistuminen EU-operaatioon on myös solidaarisuutta muita maailman valtioita kohtaan. Osallistumalla EU-operaatioon Afrikan Sarven alueella Suomi tukee samalla EU:n ja muiden tahojen hankkeita järjestyksen palauttamiseksi entisen Somalian alueelle. Osallistuminen humanitäärisen avun perillepääsyn turvaamiseen ei ole myöskään vähäinen tehtävä. Suojattavien maailman ruoka-apukuljetusten kautta ruokitaan lähes neljännestä koko Somalian 9 miljoonaisesta väestöstä. Osallistumalla merenkulun turvallisuuden edistämiseen Atalantan puitteissa Suomi edistää samalla kansainvälistä yhteistyötä ja kaupankäyntiä. Nykypäivänä kansainvälistyminen on Suomen valtion elinehto. Operaatio Atalantaan osallistuminen tukee myös osaltaan tätä tavoitetta. http://www.mschoa.org http://eunavfor.eu http://www.consilium.europa.eu/showPage.aspx?id=1521&lang=EN http://www.icc-ccs.org/home/piracy-reporting-centre http://www.safet y4sea.com/article. php?id=2461 http://www.imo.org/our work/security/ piracyarmedrobbery/pages/piratereports. aspx http://www.joc.com/piracy/special-piracy-report-numbers 11 Kiinteistömullistus puolustusvoimissa Kumppanuus Kirjoittaja toimi Porin Prikaatin huoltopäällikkönä 2000–2003 välisen ajan osallistuen kiinteistöjen hallinnansiirron valmisteluihin ja -siirtoon joukko-osaston ja pilottina puolustusvoimien edustajana. Joulukuussa 2003 hän siirtyi Senaattikiinteistöjen palvelukseen asiakas- ja valmiuspäälliköksi ja osallistuu tänä ja ensi vuonna uuden puitesopimuksen neuvotteluihin yhtenä Senaatin edustajana. Tässä kirjoituksessa hän esittää omia mielipiteitään katsottuna aidan molemmin puolin. Perusteet Valtiovarainministeriö huomasi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä, ettei ns ”valtion tilapoliisin” tehtävä onnistu, mutta halusi lopettaa ilmaispalvelujen ajan valtiollakin. Säästöjä piti saada ja tunnetusti kukaan ei luovu mistään, ellei siitä joudu maksamaan. Näin ollen rahasta päätettiin tehdä konsultti ja tiloja ryhdyttiin vuokraamaan valtion virastoille ja laitoksille. Valtiovarainministeriö takasi silloin puolustusvoimille vuokrien edellyttämät määräraharesurssit, eikä niiden pitänyt syödä rahoitusta muilta toiminnoilta. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta puolustusministeriön aiemmin omistamat asunnot siirrettiin KAPITEELI Oy:lle joka, perusti siirretyistä asunnoista asunto-osakeyhtiöitä ja siirsi ne yhtiön peruspääomaksi perustamalleen Kruunuasunnot Oy:lle. Asunto-osakeyhtiöitä siirrettiin Kruunuasunnoille kolmena peräkkäisenä vuonna 1999 alkaen yhteensä 5329 asuinhuoneistoa ja arvo oli noin 110 milj. euroa. Maa- ja vesialueet siirrettiin Metsähallitukselle noin 50 milj. euron tasearvolla vuoden 2002 alussa. Kokonaispinta-ala oli noin 78 000 ha. Samalla puolustusvoimilla käyttöoikeudella olleet noin 220 000 ha muutettiin puitesopimuksen mukaisiksi vuokrasopimuksiksi. Näis- 12 Kumppanuuksia esimerkiksi puolustusvoimien ja Senaatin välillä voidaan kehittää ja arvioida käyttämällä apuna seuraavia seitsemää tunnuspiirrettä (Yrjö Engström, Helsingin Yliopisto): 1. Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli. 2. Kumppanuus muodostuu yhdenvertaisista osapuolista. 3. Kumppanuus kohdistuu laajaan, monimutkaiseen strategiseen haasteeseen, joka on tärkeä kaikille kumppaniorganisaatioille. 4. Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämistä, läpinäkyvyyttä ja läpikuljettavuutta. 5. Kumppanuudessa vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille osapuolille. 6. Kumppanuus vaatii yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitä. 7. Kumppanuus vaatii yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia, joilla viitoitetaan osapuolten velvollisuudet sekä yhteistoiminnan tavoitteet ja muodot. tä maista puolustusvoimat vuokrasivat käyttöönsä yhteensä noin 260 000 ha alueet. Vuokran suuruudeksi vuonna 2002 sovittiin noin 1,67 milj. euroa, joka oli noin 2%:a alueiden tasearvosta. Ilmailulaitoksen ylläpitämillä lentoasemilla tai niiden välittömässä yhteydessä sijainneet puolustushallinnon maa-alueet ja rakennettu kiinteistövarallisuus, arvoltaan yhteensä noin 25 milj. euroa, siirrettiin Ilmailulaitokselle. Se perusti tytäryhtiö IP-Kiinteistöt Oy:n, jolle rakennettu kiinteistövarallisuus siirrettiin maanomistuksen jäädessä Ilmailulaitokselle. Siirretyn omaisuuden vuokrat olivat yhteensä n. 2,1 milj. euroa vuodessa. Rakennettu omaisuus muodostuu pääasiassa sotilasilmailun käyttämistä lentokenttärakenteista ja lentotoimintaa palvelevista tukeutumisrakenteista. Ilmailulaitos muutettiin vuoden 2010 alusta lukien valtion täysin omistamaksi julkiseksi osakeyhtiöksi, jonka omistama IP-Kiinteistöt Oy jatkaa omaisuuden hoitoa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Maantietukikohdat (varalaskupaikat) olivat pääosin jo aiemmin Tiehallinnon tiealueita. Muutamia niihin kuuluvia alueita siirrettiin PLM:n kiinteistöuudistuksen yhteydessä Tiehallinnolle. Maantietukikohtiin liittyviä alueita on edelleen muun muassa Metsähallituksen hallinnassa, koska tiealueet ovat leveydeltään varsin rajallisia. Uuden maantielain ja valtion virastouudistuksen myötä myötä Liikennevirasto hallitsee nyt maantietukikohtia omistusoikeuksin. Sitä avustavat alueellisina tienpitoviranomaisina toimivat ELY-keskukset. Tukikohtien käytöstä ja kunnossapidosta neuvotellaan tapauskohtaisesti ilmavoimien kanssa. Osa alueista on priorisoitu harjoituskäyttöön lennostokohtaisesti. Rakennukset ja rakennelmat siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2003. Kiinteistöt oli merkitty puolustusministeriön taseeseen 1,8 mrd.eurolla. Kiinteistöjä arvioitaessa käypään arvoon omaisuuden arvoksi tuli noin 1,0 mrd euroa. Senaatti-kiinteistöt ottivat omaisuuden vastaan velkana 1,0 mrd euron tasearvolla ja näin syntynyt velka tuli maksaa takaisin valtiolle 15 vuoden kuluessa. Tämä arvonalennus johti luokitteluun, jossa kiinteistöjen alkuperäistä tasearvoa alennettiin 20–100% sen hetken käytön pysyvyys huomioon ottaen. Nolla-arvoiset rakennukset ja rakenteet (mm. infraverkostot) annettiin vastikkeetta asiakkaan käyttöön, mutta niihin luvattiin investoida vain vuokraa vastaan. Senaatti-kiinteistöt on strategiansa mukaisesti pyrkinyt ulkoistamaan omistuksessaan olevia varuskuntien/varikoiden infraverkkoja keskimäärin noin 8 kpl/vuosi ja on samanaikaisesti investoinut omistajalähtöisesti keskimäärin 1,5 M€/vuosi niihin infravekkoihin, jotka edelleen ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Investoinnit on tehty siitä syystä, että lämmön, sähkön ja vedensaanti pv:n käytössä oleviin rakennuksiin on saatu turvattua verkostojen ulkoistusprosessin siirtymävaiheen aikana. Tulevasta vuokramallista neuvoteltaessa PV esitti yhden luukun periaatetta eli kokonaisvuokraa, mutta PLM ohjasi ratkaisun pääomamalliin. Päätökseen vaikutti PHRAKL:n vahva asema, minkä osapuolet hyväksyivät. Näin ollen pv:n tehtäväksi tuli vastata kiinteistöjen ylläpidosta budjettivaroin tekemällä ylläpitosopimuksen PHRAKL:n kanssa. Niinisalon lamellikasarmin lähes täydellinen uusiminen oli ensimmäisiä Senaatin peruskorjauksia. Matkan varrelta Porin Prikaati oli ensimmäinen pilotti neuvoteltaessa tulevasta vuokramallista ja tuolloin valmisteltiin kokonaisvuokraa. Pansiossa pilotoitiin myöhemmin pääomavuokramallia, mikä sitten otettiin käyttöön. Tähän päivään mennessä ei ole päästy vertailemaan, kumpi olisi PV:lle parempi tai edullisempi. PV:ssa muutos oli ainakin asenteellisesti aika suuri, sillä siihen asti oli katsottu käytännössä niin, että PV omisti kaikki itse ja käytti omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Nyt oli ryhdyttävä vuokralaiseksi omissa tiloissaan. Jonkun verran keskustelua aiheutti jonkun yksittäisen rakennuksen vuokra verrattuna johonkin toiseen. Tosiasia oli kuitenkin se, että kullekin alueelle annettiin vuokrasumma, jonka Sk:n edustajat jakoivat rakennuksille ja rakenteille (aitoja, a-rata-alueita ja torneja). Näin ollen eri alueiden rakennusten vuokrien vertailu ei anna välttämättä kuranttia lopputulosta. Joissakin kohteissa asiakkaan silmin vuokra nähtiin hyvin pieneksi tai erityisen korkeaksi. Vuokran määrään vaikuttivat muun muassa kiinteistöihin tehdyt investoinnit. Eniten ero tulee esiin määrättyjen suojatilojen vuokrissa vertailtaessa niitä keskenään. Neuvotteluissa PV arvioi luopuvansa joistakin kohteista jo 10 vuoden sopimuskauden aikana. Sk asetti niille hyvin alhaiset vuokrat tai jopa nolla-vuokran ja ne ovat tällä hetkellä hyvin edullisia. Mitä odotuksia käyttäjillä oli hallinnan siirtoon liittyen? Suurimpana oli varmasti investointien nopeutuminen. PLM oli edellisinä vuosina investoinut keskimäärin 45 milj. euroa vuodessa uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja -parannuksiin. Tämä toive toteutui hyvin nopeasti ja jo vuonna 2005 oltiin noin 70 milj. euron tasolla. Viimeisen kahden vuoden investointien määrä on ollut noin 100–105 milj. euroa. Lähes neljäsosan tästä on kuitenkin vienyt PV:n räjähteiden varastointimääräysten kiristymisen aiheuttama uudisrakentaminen. Tällä hetkellä rakennetaan eri paikkoihin maapeitteisiä varastoja kovalla vauhdilla. Investoinnit ovat nopeutuneet huomattavasti, vaikka edelleenkin ovat käytössä ns pitkät listat. Senaatti on kantanut omistajanvastuutaan mielestäni hyvin, etenkin kasarmien peruskorjauksissa ja sisäilmaongelmakohteissa. Lisäksi voidaan todeta, että Senaatti olisi kyennyt investoimaan aiempina vuosina enemmänkin, mutta eri vuosille budjetoidut hankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa. Sisäilmaongelmat ovat aina hankalia, mutta hyviksi koettujen toimintatapamallien ja ammattitaitoisten konsulttien avulla akuutit haasteet on yhdessä yleensä kyetty joustavasti ratkaisemaan, jotka budjettiteitse olisi ollut kankea hoitaa. Puolustusvoimat tilojen toiminnanharjoittajana ja käyttäjänä on ensisijaisessa vastuussa siitä, että varusmiehet majoitetaan ja palkattu henkilökunta työskentelee terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Senaatti-kiinteistöt on kiinteistöjen omistajana ja puolustusvoimien vuokranantajana vastuussa siitä, että tiloja voidaan käyttää vuokrasopimuksessa mainittuun tarkoitukseen. Sen vuoksi jokaiseen poikkeamaan suhtaudutaan vakavasti. Joukko-osastoissa kyllä tiedettiin, että tilat eivät olleet kovin hyvässä kunnossa ja ns kunnossapitovelkaa kasarmeilla oli. Toisena toiveena omistajalle oli rakennusten, etenkin kasarmien kunnon paraneminen. Neuvotteluissa sovittiin, että kunnossapitoon käytetään vuosittain 0,75% kiinteistöjen uusintahankintahinnasta. PLM/PE eivät ole kuitenkaan kyenneet budjettivaroista kohdentamaan vuosittain kuin noin 0,4–0,5% ja näin ollen kunnossapitovelka kasvaa vuosittain edelleen. Senaatin tulisi kyetä vahvemmin ohjaamaan vuosikorjausrahojen käyttöä, sillä nettobudjetoidun PHRAKL:n vuodenvaihteen mahdollisista rahanpalautuksista kärsivät kaikki osapuolet. PHRAKL:n paikallinen organisaatio tunnettiin joukko-osastossa lähes omana väkenä ja sen palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä. Tuolloin kritiikkiä saivat yleensä vain sen laatimat kustannusarviot ja töiden aikataulut. Ongelmana oli se, että he eivät olleet vastuussa tekemistään kustannusarvoista ja laskut lähetettiin toteutuneiden kustannusten mukaisina. Senaatin puolelta asiaa tarkasteltaessa PHRAKL:n paikallisorganisaatio toimii 13 Ilmasotakoulun koulutusrakennus on hieno ja monikäyttöinen uudisrakennus Tikkakoskella. hyvin ja on oleellinen osa nykyistä kiinteistöjen hallintajärjestelmää ja vuokramallia. Senaatti on tilannut hankkeiden rakennuttamisen PHRAKL:lta, mikäli sillä on resursseja riittänyt. Mielestäni sen asema suojarakentamisen osaamiskeskuksena on tärkeä, mutta muu rakennuttaminen tulisi avata enemmän vapaalle kilpailulle. Siitä hyötyisi myös puolustusvoimat halvempina toteutuksina ja pienempinä vuokrina. PV on siis tehnyt ylläpitosopimuksen ja vastaavasti Sk on tehnyt kumppanuussopimuksen PHRAKL:n kanssa. Hämmennystä aiheuttaa jonkun verran se, kun PHRAKL:n tulee omasta mielestään ajaa PV:n etua kaikissa asioissa, vaikka se on myös Sk:n maksama kumppani. Tämä tilanne sopii hyvin ylläpitoasioihin, mutta ei lisää luottamusta hankesuunnittelu- ja rakennuttamisasioissa. Konsultin tärkein omaisuus on kuitenkin luottamus. Senaatin uudisrakentamisen vuokrataso on alle yleisen keskitason ja korjausrakentamisen vuokrat erittäin alhaisia. Pääesikunta ja Senaatti seuraavat tarkkaan paikallisia referenssivuokria. Seuratessani Senaatin muiden vuokralaisten kokonaisvuokramallin toimistorakennusten vuokria, on minua hämmästyttänyt se tosiasia, että pääomavuokran osuus on noin 70% ja ylläpidon ja energian osuus on noin 30% koko summasta. Puolustusvoimien kohteissa vastaavasti pääomavuokran osuus on enimmillään 45% ja ylläpidon ja energian osuus on noin 55%. Onkohan PV:lla liian pieni pääomavuokra vai liian suuri ylläpitovuokra? Puolustusvoimat neuvotteli mielestäni vuonna 2002 Senaatin kanssa itselleen 14 edullisen ja hyvän vuokrasopimuksen. Parhaita todisteita siitä ovat suuri investointien määrä verrattuna maksettuun vuokraan. Investointien takaisinmaksuaika on hyvin pitkä, mikä keventää vuosittaista vuokrasummaa. Tuskin kovassa käytössä olevat kasarmit kestävät 40 vuotta peruskorjauksen jälkeen kunnossapidon turvin, vaan omistajan lisäinvestointeja tarvitaan. Senaatti on kantanut hyvin vastuuta rakennemuutosten yhteydessä ottamalla vastaan PV:n luovuttamia kohteita ja infrastruktuuria ja jatkokehittämällä niitä. Haasteena on luopuminen yksittäisistä rakennuksista. Neuvottelut ja päätökset kunnossapitotilojen vuokraamisesta Millog Oy:lle onnistuivat hyvin ja yhteistyö ja luottamus heidänkin kanssaan on erittäin hyvä. Senaatille puitesopimus on ollut niin raskas, ettei se samoilla ehdoilla suostu enää seuraavaa sopimusta allekirjoittamaan. 10 vuoden sopimuksessa Senaatille taattiin 70 milj. euron vuosittaiset tulot. Suullisesti Sk lupasi investoida saman määrän vuosittain PV:n kiinteistöihin. PV.ssa on ihmetelty vuokrien nousua. Suurin syy on ollut runsas uudisrakentaminen, mikä luonnollisesti nostaa maksettavaa summaa. Kustannustason nousu on ollut paljon pienempi tekijä. Puitesopimuksen hengen mukaan peruskorjausinvestointi ei aiheuta vuokrannousua. Usein kuitenkin käyttäjällä on muutostarpeita ja halutaan nostaa kohteen tasoa. Tällöin lasketaan hankkeelle niistä aiheutuva vuokrannousu. Perusparannusinvestoinneissa otetaan huomioon omistajalle kuuluva korjausvastuu siten, että vain peruskorjaustason ylittävät vuokralaisen esittämät toiminnalliset muutokset sekä vuokralaisen esit- tämät yleisen tason ylittävät korjaukset aiheuttavat erikseen sovittavan vuokran korotuksen. Tulkintaa helpottamaan on luotu yhteisesti hyväksytty rajapintaliite, josta voidaan asioita tarkastella. Usein joudutaan kuitenkin tilanteeseen, että tarvitaan palaveri päätöksen aikaansaamiseksi. Tilanne tällä hetkellä Miten sitten on pärjätty keskenämme? PV on ollut Senaatille iso ja luotettava vuokralainen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Uusien roolien sisäistäminen on vienyt liian kauan. Asiakkaana PV on opetellut esittämään omia vaatimuksiaan. Siinä on auttanut pääesikunnan toimitilakulttuuriprojekti, jossa PV:lle luotiin tarvittavat normit. PV:n päätösprosessi on liian moniportainen, mikäli halutaan toimia tehokkaasti. Toimiiko PV:n kiinteistöpäällikköjärjestelmä suunnitellulla tavalla? Meidän pitäisi sopimusten mukaan olla strategisia kumppaneita, mutta Senaatissa usein tunnemme olevamme vain strategisena resurssina. Varuskuntien lakkauttamisissa on niitä kehittämällä saatu aikaan menestystarinoita, mutta muitakin esimerkkejä löytyy. Senaatin asiakaspäällikköjärjestelmä on ollut hyvä, sillä näin välitön palaute ja tuen tarve tulee suoraan käyttäjältä eikä jonkun välittäjän kautta. On hyvä, että joukko-osaston komentaja ja huoltopäällikkö allekirjoittavat sopimukset. Se sitouttaa ja juurruttaa omaan ympäristöön. Pieninvestoinnit ovat olleet erittäin tärkeä asia ratkottaessa joukkoosaston pieniä ongelmia, sillä kentällä tulee muutoksia koko ajan. Vuokra- vaikutteisten pieninvestointien määrää ei saisi pienentää, kuten vuonna 2011. Se on huono signaali joukko-osastolle ja Senaatille. Myös toimintamenojen totaalinen käyttökielto tilahallinnan asioihin vaikeuttaa joukko-osaston komentajan asemaa. Kokemukseni mukaan esimerkiksi sisäilmaongelmissa myös työnantaja joutuu pikaisiin pieniin toimenpiteisiin, mikäli vastuullinen esimies huolehtii hyvin henkilöstöstään. Senaatin asema muuttui 1.1.2011. Siitä tuli uuden liikelaitoslain myötä valtion InHouse -yksikkö, joka tuottaa pääasiassa tilapalveluja valtion virastoille ja laitoksille sekä muille erikseen sovituille yksiköille ja yhteisöille. Se varautuu hoitamaan tehtäviään myös valmiuslain (1080/1991) 2 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa. InHouse-asema mahdollistaa noin 10% täytevuokrauksen ulkopuolisille, mikäli vuokratulle alueelle jää joitakin tyhjiä tiloja. PV:n tukitoimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen tulee myöhemmin vaikeuttamaan Sk:n edellä mainittua asemaa. Millog Oy:n ja 1.1.2012 perustettavan PV:n ruokahuollon osakeyhtiöiden ryhtyessä myymään tuotantoaan ulkopuolisille, ovat ne lain mukaan yhtiöitä, eivätkä valtiotyönantajia, vaikka valtio tullee omistamaan kokonaan jälkimmäisen yhtiön osakekannan. Puite- ja kumppanuussopimuksissa asetettiin tavoitteet luoda tuottavuushyötyjä ja säästöjä tietoteknisiä järjestelmiä, -hallintoa ja -prosesseja kehittämällä. Kahdeksan vuoden jälkeen voidaan todeta, että kaikki kolme osapuolta kehittävät edelleen omia ohjelmiaan eikä suuria hyötyjä ole saatu. Kumppanuuden toimivuutta ovat VM, PLM, PV ja Sk tutkineet vuosina 2006 ja 2010. Molemmilla kerroilla luotu kumppanuus on havaittu hyvin toimivaksi ja valtion kokonaisedun mukaiseksi sekä todettu edelleen näin jatkettavan. Tulevat haasteet Valtion hallinto on sitoutunut energiansäästöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen erittäin voimakkaasti. Se tulee eteen investoinneissa, ylläpidon kehittämisessä lähinnä mittarointeina, verkostoissa ja energian tuotannossa sekä kaikessa käyttäjän toiminnassa. On hankala tehdä pelkkiä energiansäästöinvestointeja, sillä niiden takaisinmaksuaika on liian pitkä. Varuskuntien lakkauttamisessa Sk ottaa valtiovarainministeriön ohjeiden mukaan vastuulleen PV:n luovuttamat kiinteistöt. Täytyy vain toivoa, että viimeisen kahdeksan vuoden investoinnit ovat keskittyneet niihin kohteisiin, jotka jäävät käyttöön. Sk ottaa tilat vastaan irtisanomalla vuokrakauden päättyessä, ellei niihin ole tehty huomattavia investointeja. Muutoin joudutaan keskustelemaan rahasta. Uuden puitesopimuksen sopiminen ja allekirjoituskuntoon saaminen ei ole helppo asia. Senaatin kannalta tavoitteina ovat PV:n alueiden kaavoittaminen, yhteisen tietohallinnon kehittäminen ja parempi kate kuin edellisessä sopimuksessa. Arvatenkin PV haluaa sovittavan pitkälti samoista asioista sekä etsittävän joustavampia toimintamalleja kohteista luopumiseen. Yhteistyö on kauttaaltaan toiminut hyvin. Kaikessa on yhteistoiminnassa pyritty ympäristö- ja yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Toiminta on ollut niin läpinäkyvää kuin se vaan on ollut mahdollista turvallisuusasiat huomioon ottaen. Veronmaksajan asemaa on ajateltu, mutta aivan kokonaan ei virheinvestoinneiltakaan ole vältytty. Tulevat toimitiloista luopumiset kyetään hoitamaan hyvässä yhteistyössä. Yhdistyksen hallitus on valmistellut yhdistyksen sihteerin, aluetoimintakoordinaattorin ja ilmoitushankkijan tehtävien yhdistämistä yhteen tehtävään. Tehtävässä olisi tarkoitus hoitaa yhdistyksen sihteeritehtävät, valmistella yhdistyksen kokoukset, koordinoida ja valmistella aluetoimintaa ja yhdistyksen tilaisuuksia. Lisäksi henkilö toimii ilmoitushankkijana Huoltoupseeri-lehteen. Tehtävää hoitava henkilö toimisi yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen tukena ja ohjauksessa. Valittavan tulisi olla henkilö, jolla on toiminimi tai yritys, jolta Huoltoupseeriyhdistys hankkii kyseiset palvelut. Palvelujen hankinnasta sopimuksen tekee yhdistyksen hallitus. Henkilön edustamalle toiminimelle (vast) maksetaan yhdistyksen hallituksen päättämä kulukorvaus. Lisäksi maksetaan ilmoitushankinnasta erikseen sovittava prosentuaalinen korvaus hankituista ilmoituksista Huoltoupseeri-lehteen. Tehtävä sopii hyvin henkilölle, joka haluaa aktiivisesti vaikuttaa ja kehittää Huoltoupseeriyhdistystä. Lisäksi se tarjoaa hyvän mahdollisuuden pieniin lisäansioihin etenkin ilmoitushankinnasta. Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan Risto Kososeen puh 0299410400 (risto.kosonen@mil.fi). Tai sihteeriin Matti Sopaseen puh 0299510411 (matti.sopanen@mil.fi) 15 Kokemuksia operatiivisen pelin tutkimuksesta vuosilta 2007–2010 Yritykset käyttävät erilaisia menetelmiä tutkiessaan kustannustehokkaita toimintatapoja. Puolustusvoimien logistiikan tutkimus on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vuodesta 2005. Tavoitteena on soveltaa logistiikan huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmien) analysointiin sotilaallisia ja akateemisia operaatiotutkimuksen tuloksia kuten esimerkiksi operatiivisia pelejä, sekä yritysmaailman operaattoreiden käyttämiä menetelmiä. Tarve operaatiotutkimuksen tulosten ja yritysten käyttämien menetelmien soveltamiseen tulee lähivuosina kasvamaan. Puolustusvoimissa on tulossa muutoksia, joiden vaikutuksia tehtävien toteuttamiseen on voitava ennalta arvioida. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen kuljetusyritysten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen vaikuttaa sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden toteutumiseen että puolustusvoimien tehtäviin. Kriisiajan käytännön valmius luodaan ennalta yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa. Tehtävien toteuttamiseen tarvittavan järjestelmän rakenne ja suorituskyky tulee voida testata erilaisissa häiriötilanteissa jo normaaliaikana. Tällöin sopimuskumppanit ymmärtävät toiminnan jatkuvuuden turvaamisen laajan huoltovarmuuden kokonaisuuden kannalta. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti puolustusvoimien logistiikan vuosina 16 Laskennalliset ja ei-laskennalliset operatiiviset pelit Operatiivisia pelejä käytetään laajasti yritysten suunnittelu- ja kehittämistehtävissä ja tehtävien toteuttamisessa. Lähtökohtana on tutkittava tehtävä, jäljitellyn järjestelmänosan rakenne ja tapa Kuva: Laskennalliset ja ei-laskennalliset operatiiviset pelit Selkeä, ei sisällä epävarmuuksia: algoritmit tuottaa tarvittava suorituskyky. Kun aikajännettä pidennetään ja tietojen tarkkuustasoa vähennetään, operatiivisella pelillä voidaan kuvata laajoja ja myös tulevaisuudessa toteutettavia tehtäviä. Operatiiviset pelit toteutetaan useilla eri menetelmällä. Näitä ovat esimerkiksi sopimuspohjaisesti neuvotteleminen, intuitiivinen päätöksenteko, graafiset menetelmät, simulaatiopelit, asiantuntijajärjestelmät tai kehittyneet matemaattiset mallinnusmenetelmät ja näihin erikoistuneet laajat ohjelmistot [1]. Näillä kaikilla pyritään jäljittelemään ja opettamaan reaalimaailman tapahtumia. Operatiivisten pelien toteutustapa ja sovelluskenttä onkin laaja. [2] Logistiikkapelit ovat logistiikan toimintaympäristössä toteutettavia operatiivisia pelejä. Niillä jäljitellään todellisia prosesseja, järjestelmiä tai toimintaympäristön oleellisia osia. [2] Peleihin on olemassa useita eri malleja, esimerkiksi logistiikan simulointiin voidaan käyttää suorituskykymalleja, toimintamalleja, toiminnallisuusmalleja, koulutusmalleja, hallintomalleja ja taistelumalleja [3]. Laskennallisten operatiivisten pelien haasteena ovat monimutkaiset vaikutussuhteet. Kuljetuslogistiikka ja sen kriittiset keskittymät pääkaupunkiseuEpäselvä, sisältää toimintaympäristön ja/tai järjestelmän epävarmuuksia: heuristiikka Usean tyyppisiä epävarmuuksia. Pää tö lask ksente k enta moo oa tuke vat ttori t Toimintaympäristön ja mallinnettavan järjestelmän matemaattiset ja kausaalimallit, prosessimallit Menetelmät: matemaattinen mallintaminen, tilastollinen analyysi, historiallinen samankaltaisuus ja trendien jatkaminen tulevaisuuteen; skenaariot, merkityksellisten tekijöiden etsintä, toimintaympäristön valvonta Samantapainen kehittyminen ja vertailukohtien hyödyntäminen, alueellisten eroavaisuuksien analysointi. FINGOP vaiheet I - IV DI Marjo Kauhaniemi työskentelee Hämeen Rykmentissä Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla 2007–2010 tuottamaa tutkimustietoa operatiivisten pelien soveltamisesta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän logistiikan suorituskyvyn suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Tutkittu kohdealue on ollut logistiikan huoltovarmuuden edellyttämä kuljetusjärjestelmä kattaen tilaus-toimitusketjuja, toimijaverkostoja ja varsinaisen järjestelmän osia kuten kiinteä infrastruktuuri, reitit ja operaattorit, resurssit ja niiden omistus, itse kuljetusprosessi sekä yksittäisiä merkittävimpiä prosessivaiheita suurimmissa solmukohdissa. Artikkeli keskittyy kuvaamaan taustoja, tutkimuksen organisointia ja havaintoja operatiivisen pelin läpiviennistä, ei niinkään yksittäisten tutkimuksen tuloksista. Alustavista tuloksista kertovat tutkimusraportit valmistuvat alkuvuodesta 2011 ja lopulliset tulokset vuoden 2012 loppuun mennessä. Koottujen tietojen analyysi, ohjaavien säännöstöjen käyttö päätöksentekoon, konsensuksen luonti, hierarkkinen edellisen vaiheen päätöksiin perustuva ja epäjatkuvuuskohdat ylittävä vaiheittainen analyysi; paneelit, markkinatutkimukset Menetelmät: trendianalyysit, taustamuuttujien liittäminen seurattavaan muuttujaan, päätöksentekosääntöjen etsintä tietokonesimulaatiopelillä; useita näkökulmia etsivät heuristiset menetelmät Järjestelmää kuvaavia epävarmuuksia Kehittymistä kuvaavat indikaattorit Epätieteelliset menetelmät kuten visiot on jätetty pois. Lähde: Foresight Yksinkertaisissa ja rajatuissa tilanteissa voidaan käyttää matemaattisia kaavoja, muuttuvissa tilanteissa matematiikka tuottaa päätöksenteon tukeen laskentamoottoreita. Kuva: historiaa ja puolustusvoimien nykyistä tutkimusta I FINGOP vaiheet I – IV seurattavat tiedot dulle koostuvat useista eri järjestelmistä ja toimijoista, ja heidän tuottamistaan kriittisistä suorituskyvyistä, jotka yhdessä tuottavat kuljetuslogistiikan huoltovarmuuden kokonaissuorituskyvyn. Kriittiset suorituskyvyt ovat pitkälle integroituneita ja yhteen toimivia. Niihin vaikuttaa toimintaympäristön tila ja sen kehittyminen, sekä resurssien saanti. Puolustusvoimien, yritysten ja viranomaisten tehtävien toteuttaminen asettaa vaatimuksia, jotka on täytyttävä. Jos vaatimuksia ei kyetä täyttämään, kokonaisjärjestelmään voi syntyä kriittisiä haavoittuvuuksia, jotka asettavat suorituskyvyn alttiiksi vahingolle. Kun toimintaympäristönä on vakava kriisitilanne, mallinnettava ongelma on yksi monimutkaisimmista operaatiotutkimuksen tuntemista verkosto-ongelmista. Perusongelmana on viedä useita erilaisia materiaaliryhmiä käyttäen eri kuljetusmuotoja ja kuljetusvälineitä, useasta eri lähtöpisteestä useaan eri loppupisteeseen ja käyttäen kuljetusverkostoa tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi toimitusosoitteilla saattaa olla eri kiireysluokitus, samoin kuljetettavilla materiaaliryhmillä. Kuljetusverkosto saattaa vaurioitua poikkeustilanteissa, joten mallinnettavan prosessin tulee sopeutua kuljetusverkoston rakenteen muutoksiin. Kuljetuksia tulee usein voida optimoida kustannusten tai käytettävissä olevan ajan suhteen. Mallinnettua prosessia rajoittaa usein kuljetettavan materiaalin lastaus- ja purkukapasiteetin ja kaluston saatavuus. Todellisessa elämässä toteutuva ongelma on erittäin laaja ja vaikea ratkaista, koska ratkaistava malli voi sisältää useita reittien, kaluston, kuljetettavan materiaalin ja kuljetustehtävien sekä niiden ajoituksen yhdistelmiä. Tällöin on lähes mahdotonta toteuttaa tarkalla tasolla kuvattuja laskennallisia simulaatioita. Myös huoltovarmuuden ongelmia saattaa olla vaikea mallintaa. Huoltovarmuustilanteissa on voitava priorisoida ja ohjata kuljetuksia. Myöhemmin toteutettavat kuljetukset vapauttavat kalustoa ja kuljetuspalveluja voidaan kohdentaa kriittisiin kohtiin. Laskennalliset operatiiviset pelit tuottavat tarkkoja tietoja, mikäli lähtötiedot ovat oikein, peli on mallinnettu oikein, valitut matemaattiset menetelmät soveltuvat kuvatulle kohdealueelle ja häiriötilanne toistuu aina samanlaisena. Simulaatiopelit edellyttävät tutkittavan järjestelmän tarkkaa tuntemusta, koska toteutus vaatii runsaasti työtä. Tuloksena on usein laskukoneen tarkasti toimivia pelejä, joissa samat valinnat johtavat aina samaan lopputulokseen. Mikäli määrittelyvaiheessa ei ymmärretä tutkittavaa ongelmaa, tehty työ ei johda toivottuun lopputulokseen. Mikäli tutkittava ongelma muuttuu, määrittelytyö saattaa olla tarpeen tehdä uudelleen. Sopimuspohjainen neuvottelu ja intuitiiviset menetelmät voivat tuottaa nopeasti oikean suuntaisia tuloksia rajatulla kohdealueella. Kuitenkin tulokset eivät ole laskennallisia – jos tilannekuva on muutoin laskennallinen, muutosten vaikutuksia voi olla vaikea arvioida. Arvio talouden tapahtumista II III IV Edellytettävät toimenpiteet Arvioi vaihtoehdot ja tuota suunnitelma Toteutuksen suunnittelu Ennakoitava alue Tehtävien toteutus ja seuranta Toiminnanohjaus Toimintaympäristön tilanne, tilaustoimitus-ketjut, toimijaverkostot Infrastruktuuri, Toteutuskyky resurssitarpeet kalusto, omat vahvuudet toimijat toimialoittain ja heikkoudet Vaikutukset Uhkat Riskit Rajoitteet Edellytykset Olettamukset Tietopuutteet Toimintaa parantavat tai heikentävät tekijät. Saatavuus Käyttö Määrä Lisähankinta Sijainti Tuotanto… Ajoitus Infra- ja resurssitarpeet Hankinnan, kuljetuksen, varastoinnin ja jakelun häiriöt Käytön ja tuotannon häiriöt Heuristiset menetelmät Laskentamoottorit Logistiikan tutkimuksessa on arvioitu normaaliaikana ennakoitavien tietojen ja laskentaan käytettävien menetelmien soveltuvuutta FINGOP-prosessin vaiheisiin. Vaiheittain etenevät, osittain laskennalliset menetelmät yhdistävät yritysten päätöksentekoon käytettyjä parhaita menetelmiä. Kokemukseen ja toimialan käytäntöihin perustuvat heuristiset menetelmät etenevät usein vaiheittain. Aluksi ongelma rajataan ja määritellään todennäköiset vaihtoehdot, joita lähdetään tarkentamaan. Rajaamiseen voidaan käyttää laskennallisia operatiivisia pelejä. Eteneminen noudattaakin usein ennalta määriteltyä prosessia. Prosessi käyttää vaihtelevasti erilaisia laskentamoottoreita, jotka tuottavat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä osatuloksia. Osatulosten pohjalta käynnistetään seuraavan vaiheen tarkempi suunnittelu. Koko prosessin, sen vaiheiden ja laskentamoottoreiden tuottamien tulosten on oltava yksinkertaisia ja ymmärrettävissä, jotta tuloksista voidaan keskustella ja niitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena. On siis osattava valita oikeat menetelmät oikeisiin kohteisiin. Historiaa ja puolustusvoimien nykyistä tutkimusta Sodankäynnin analyyttinen mallintaminen alkoi kehittyä voimakkaasti ensimmäisen maailmansodan aikana. Tieteellisin menetelmin tutkittava akateeminen operaatiotutkimus erkani omaksi tieteenhaaraksi sotilaallisesta operaatiotutkimuksesta. Yritysmaailman käyttämät eritasoiset operatiiviset pelit ja sotilaallisessa käytössä olleet C4I järjestelmät ja niiden simulaatiomallit kehittyivät pitkään erillään toisistaan [4]. Sotien jälkeisten 20–25 vuoden ajan kehitettiinkin useita uuden tyyppisiä analyyttisiä mallintamis- ja laskentamenetelmiä [5]. Sotilaallisessa koulutuksessa käytettävät simulointipeliin pohjautuvat sovellutukset ovat olleet pitkään hyvin erilaisia verrattuna yritysmaailman käyttämiin yksinkertaisiin ratkaisuihin. Yritysmaailman soveltama ja sotilaallinen operaatiotutkimus on lähentynyt toisiaan vasta edellisen kahden vuosikymmenen aikana. [6] Klassiset operaatioanalyysin ongelmat pyrittiin pitkään ratkaisemaan käyttämällä täsmällisiä laskennallisia ratkaisuja tuottavia menetelmiä. Kun ratkaistavat ongelmat monimutkaistuivat, niitä voitiin kyllä mallintaa mutta menetelmää ongelmien ratkaisemiseen ei välttämättä enää löytynyt. Lisäksi ratkaistavia ongelmia ei voida kuvata mahdollisimman yleisesti ja saada yleinen ratkaisu, vaan ongelmaan ja sen ratkaisuun on luotava selkeä rakenne. Kuljetusjärjestelmän palvelujen kohdentaminen ja erityisesti reititysongelmat ovat erittäin vaikeita ratkaista. Koska täsmällisillä laskennallisilla menetelmillä voidaan ratkaista vain hyvin pieniä ongelmia, normaalitoimintaympäristön ongelmat ratkotaan käyttämällä realistisia tuloksia tuottavia heuristisia menetelmiä. Heuristiikkaa voidaan käyttää monimutkaisten tai vaativien skenaarioiden arviointiin. Esimerkiksi operatiivisen pelin suunnitteluprosessi ja itse pelitapahtuma voivat perustua luotuun skenaarioon, jonka formaali muoto noudattaa FINGOP-ohjetta. Skenaario voi olla esimerkiksi sataman sulkeutuminen ja meriliikenteen siirtyminen käyttämään korvaavaa satamaa. Prosessi mallinnetaan hyvin todenmukaisesti, osaprosesseista kerätään laskennallista tietoa ja heuristiikkaa käytetään tuottamaan laskennallisia tuloksia solmukohtien läpivirtauksesta. Heuristiikka on usein hierarkkista ja mitoituslaskelmat perustuvat asiakkaan kokemukseen. Jos ratkaistava ongelma jaetaan esimerkiksi kolmeen tasoon, niin metaheuristiikka voi tuottaa liiketoi- 17 mintasopimuksiin perustuvan ylätason rakenteen. Tämän jälkeen osaongelmia voidaan pilkkoa edelleen ja alimmalla tasolla ratkoa yksityiskohtia. Strategisenoperatiivisen tason FINGOP-suunnitteluprosessi etenee vastaavalla tavalla kohti yksityiskohtaista ratkaisua. Yritysmaailman kokemus ja yksinkertaisten menetelmien käyttö tuottavat tarkkoja, nopeita, yksinkertaisia, joustavia ja robusteja ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Samat vaatimukset asetetaan heurististen menetelmien tuottamille ratkaisuille. Heuristiikan käytöllä tuotetaan hyviä toteutuskelpoisia ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin kohtuullisessa laskenta-ajassa. Heuristiikka ei kuitenkaan tuota optimiratkaisuja, koska todellisessa elämässä ei yleensä tiedetä optimitapaa ratkaista määrätty laaja ongelma. Heuristiikalla tuotettuja tuloksia voidaan pitää optimiarvon alarajana, mutta tulosta voidaan aina parantaa käyttämällä intuitiivisia menetelmiä päätöksenteon tukena. Heuristiikalla on myös heikkoutensa: jos ratkaistava ongelma liittyy tiukasti kapasiteettirajoitteisiin ja rajoitteita on useita, toteutuskelpoista ratkaisua voi olla vaikea löytää, mikäli rajoitteita ei yleistetä. Heuristiikalla tuotettujen laskelmien sovelluskohteita voi olla lukuisia. Laskentamoottori voi tuottaa reititystiedot suurista kuljetuskokonaisuuksista. Tuotettuja tietoja voidaan käyttää laskettaessa rajatulle alueelle tarvittava kuljetuskalustomäärä, alueista voidaan muodostaa suurempia palvelukokonaisuuksia, tyhjien kuljetusten määrää voidaan minimoida ja laskentamoottorilla voidaan tuottaa tietoa priorisointiongelmiin. Esimerkiksi voidaan arvioida, miten kuljetukset tulisi toteuttaa, kun samanaikaisesti on priorisoitava täydennyspaikat, -materiaali, eräkoko, pois vietävät kuljetukset ja täydennysten riittävyys seuraavan täydennyserän saapumisajankohtaan asti. Laskentamoottorin tehtävänä on tuottaa selkeitä tuloksia, joita voidaan käyttää osana päätöksentekoa. Tilaajan onkin ymmärrettävä käytetyt menetelmät ja hyväksyttävä ne ongelmien ratkaisemiseen. Tilaajan osaamisen tason on oltava riittävän korkea ratkaisun suunnittelua varten. Puolustusvoimien logistiikan tutkimus on tuottanut vuosina 2007-2010 uutta tietoa operatiivisten pelien soveltamisesta logistiikan huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmien) analysointiin. Tutkimustulokset liittyvät konkreettisella tavalla käytännön toiminnan suunnitteluun ja vaihtoehtojen tuottamiseen. Puolustusvoimiin on tulossa muutoksia, joiden vaikutuksia on voitava analysoida niin suorituskyvyn suunnittelun, kuin rakentamisen ja käytön osalta. Operatiivisilla peleillä voidaan testata suorituskyvyn kaikkia osatekijöitä: ohjeita, organisaatiorakenteita, materiaalien riittävyyttä, johtamistapaa, henkilöstöä, järjestelmän fyysisten solmukohtien infrastruktuurin ja kapasiteetin riittävyyttä sekä kokonaisuuden integrointia ja tietojen riittävää tarkkuutta. Esimerkiksi henkilöstön kustannustehokas kouluttaminen ja tehtävi- 18 en edellyttämä suunnittelu tulevat olemaan entistä tärkeämpiä. Operatiivisilla peleillä saavutettavat kustannussäästöt voivat olla merkittäviä logistiikan suorituskykyä kehitettäessä. Haasteita tutkimusten organisoinnissa Siviiliviranomainen eli Huoltovarmuuskeskus (HVK) on ollut vuodesta 2005 alkaen mukana puolustusvoimien logistiikan operatiivisiin peleihin liittyvässä tutkimuksessa. HVK on tiedon hyödyntäjä, jolla on operatiivinen tarve tutkitun kohdealueen kehittämisestä. Tuloksia on koko ajan testattu työpajatyöskentelyssä, johon HVK on kutsunut koolle maakuljetuspoolin operaattoreita. Tuloksena ovat olleet muuttuneet tiedemaailman lähtöolettamukset ja konkreettiset, nykyistä ja taantuman aikana nopeastikin muuttunutta toimintaympäristöä kuvaavat, ajan tasalla olevat tiedot. Tutkimukset HVK:n kanssa pilkottiin erillisinä toteutettaviin osatutkimuksiin. Samat tiedeyliopistot ja niiden erillislaitokset sekä asiantuntijat valittiin toteuttamaan työt ja integroimaan tulokset keskenään. Tutkimuskokonaisuus pidettiin suurena, jotta puolustusvoimat pystyi kilpailemaan tutkimusosastoista ja yksittäisistä osallistuvista tutkijoista EUprojektien kanssa. Tiedossa ei ole, että vastaavaa tutkimuskokonaisuutta olisi toteutettu aiemmin. Tutkimusten tulosten perusteella on käynnistetty jatkotutkimuksia kuten TEKES TURVA KULJEN -tutkimushanke. Toteuttaminen edellytti tiivistä yhteistyötä tilaajan ja toteuttajien välillä. Valittu päähankkija Talent Partners oli ratkaisevassa osassa, kun viranomaisten asettamat vaatimukset tulkittiin tiedemaailman toteuttamiksi tehtäviksi. Talent Partners asetti tutkimuskokonaisuuden käyttöön työparin, joilla oli pitkäaikainen käytännön kokemus yritysmaailmasta. Työpari Pekka Rautiainen ja Irmeli Kuva: tutkimuksen organisointi Rinta-Keturi ovat osallistuneet Huolto- varmuuskeskuksen ja puolustusvoimien yhteistutkimuksiin jo vuoden 2005 alusta alkaen. Heidät oli siten perehdytetty viranomaisten asettamiin tavoitteisiin. He ohjasivat tiedemaailman tuottamaan tietoa toimintaympäristön muutoksista taantuman aikana, soveltamaan tieteellisiä menetelmiä ja tuottamaan oikean suuntaisia tuloksia tutkitulta kohdealueelta sekä täyttämään puolustusvoimien asettamat vaatimukset. Yhdistämällä yritysosaaminen ja tieteellisesti todennettava tieto sekä tiedemaailman menetelmällisyys viranomaisille kyettiin tuottamaan tutkittua tietoa toimintaympäristön kehittymisestä ja muutosten vaikutuksista tehtävien toteuttamiseen. Haasteita operatiivisen pelin rajaamisessa Taustamateriaali kokoamiseen käytettiin vuodet 2004–2006. Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin globaali, lähialueen ja Suomen logistinen järjestelmä. Toisessa vaiheessa kuvattiin logistiikan huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmän) käytännön ongelmat ja toimintaa eniten häiritsevät normaaliolojen tilanteet. Kolmannessa vaiheessa määriteltiin ja kuvattiin Suomen logistisen järjestelmän kriittinen infrastruktuuri ja ulkomaankaupan solmukohtien eli satamien kyky korvata toisiaan. Vasta neljännessä vaiheessa eli vuoden 2007 alussa oli riittävät valmiudet rajata vuosina 2007–2010 toteutettava tutkimus ja valita tutkimuksen toteuttajat. [7] Yhteistyön käynnistyessä haasteena oli tiedemaailma, joka painottaa lähdemateriaalissa tieteellisten kriteerien täyttymistä. Tutkittava operatiivinen peli sisälsi kaksi suurta osa-aluetta – toimintaympäristön kehittymisen ennakointi ja häiriöiden vaikutukset tehtävien toteuttamiseen – joista ei ole olemassa yksinomaan tieteellisin menetelmin todennettavaa tietoa. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) totesikin vuonna 2007, että puolustusvoimien tutkittavaksi esit- Huoltovarmuuden kehittyminen vakavissa häiriötilanteissa LOGHU3 – taustamateriaali ja LOGHU4 – suunnitelma casen tutkimustarpeet toteuttamiseen Tunnistettu kriittinen infrastruktuuri Lähtötiedot, tietopuutteet, hankittavat tiedot HVK, operaattorit Mallit ja data Kysymykset Vaihtoehdot Alalyysit Sotapeli Väline STRATTUTK 2030 (2012) Mallit Data Kuljetuskyvyn case TTKPROTO 2007 – tiedeyliopistojen osaaminen, viranomaisten tietokannat ja tilastotiedot TTKPROTO 2010 Mallin toteutus Laskennalliset mallit, tietojen kerääminen, tulosten analysointi Logistiikan tutkimuksen osittaminen ajallisesti ja eri tutkimuslaitoksiin. 3 Tiedeyliopistot Kuva: operatiivisen pelin kohdealue Operatiivisen pelin kohdealue Kohdealueesta kuvattiin tutkittava huoltovarmuuden osa ja tutkittava ominaisuus eli järjestelmän rakenne ja tuotettava suorituskyky. Tämän jälkeen asetettiin vaatimukset, jotka tutkimuksen on täytettävä. Tutkittu kohdealue on esitetty alla. Huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimintojen turvaaminen edellyttävät hyvin toimivaa logistista järjestelmää (kuljetusjärjestelmää) kaikissa tilanteissa. Logistisen järjestelmän on säilytettävä vakautensa normaaliaikana ja niin sanotun harmaan vaiheen asteittain pahenevien häiriöiden aikana, jolloin järjestelmä toimii vielä markkinaehtoisesti. Lisäksi logistisen järjestelmän on toimittava poikkeusoloissa, joissa myös viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa sen toimintakykyyn erityisvaltuuksiensa turvin. Nämä Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS, 2010) asettamat vaatimukset toteutuvat varmimmin, kun kokonaisjärjestelmä on robusti – siis ruma mutta luja. Logistisen järjestelmän rakenteesta, sen tuottamasta suorituskyvystä ja muutoksista onkin kyettävä muodostamaan realistinen tilannekuva eri aika- Tutkimukset: logistiikan TTKPROTO 2007–2009 Toteutus Ennakointijärjestelmä, toimintaympäristön muutokset Talouden kasvu Kuljetustarpeet Työväline Tavoitteet Priorisoidaan kriittiset tilaustoimitusketjut ja tavaravirta Häiriöpeli, lokalisaatio Turkuun Tilaus-toimitusketjun volyymi Häiriöt Vaihtoehdot Infrastruktuurin läpivirtaus Tietomassan kokoaminen ja käsittely Yhtenäinen kohdealueen kattava taustamateriaali oikea-aikaisesti Viranomaistietokannat yhdistäminen Solmukohtien keskinäinen korvaavuus Häiriöherkkyys Logistiikan TTKPROTO 2007–2009 tutkimushanke. jänteillä. Tilannekuva tuottaa käsityksen tavaravirroista, logistisen järjestelmän solmukohdista ja niiden kapasiteetista sekä kokonaisjärjestelmän muutoksista erilaisissa häiriötilanteissa. Vuosina 2007–2010 toteutettu tutkimus kattoi toimintaympäristön muutokset Suomen talouden kehittymisen päävaihtoehdoissa, samaten huoltovarmuuden turvaamiselle kriittiset ulkomaankaupan tuonnin ja viennin tavaravirrat näissä kehitysskenaarioissa. Kun tutkimus käynnistyi, toimintaympäristöllä oli takana 15 vuoden pituinen nousukausi. Tutkimuksen päättyessä toimintaympäristö on hyvin erilainen. Tutkimuksessa selvitettiin ensin toimintaympäristön muokkaavat trendit, tämän jälkeen trendien vaikutukset ja lopuksi luotiin laskennallinen tapa käsitellä tuotettuja tietoja. Seuraavaksi arvioitiin logistisen infrastruktuurin kriittisten solmukohtien muuttunutta välityskykyä ja kykyä korvata toisiaan eri toimintaympäristön kehitysskenaarioissa ja eri aikajänteillä. Itse logistisesta järjestelmästä tutkittiin solmukohtien välistä korvaavuutta, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta siirtää yhden solmukohdan kautta kulkeva tavaraliikenne kulkemaan toisen solmukohdan kautta. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia monipuolisesti eri kysymyksiin. Tavoitteena oli yleiskäyttöinen väline, joka tuottaa tietoa keskipitkän ja pitkän aikavälin kehittämisen päätöksenteon tietotarpeisiin. Tutkimuksessa saatiin tietoa toimijaverkoston realistisista toimintamahdollisuuksista sekä operatiivisen toiminnan vaihtoehdoista ja riskeistä häiriötilanteissa. Tätä tutkittiin konkreettiseen toimintaympäristöön ja todelliseen satamaan lokalisoiduilla häiriöpeleillä. Tutkittavana kohteena oli Suomen huoltovarmuudelle merkittävimmät roro-liikenteen reitit ja kuljetusmäärät, liikenteen ja kuljetusten siirto korvaaviin satamiin ja satamien keskinäisen korvaavuuden käsitteen uudelleen muotoilu. Tuloksena oli uutta tietoa solmukohtien läpivirtauksen rajoit- Varmistetaan liikenteen ja reittivolyymin vaihtoehdot Ylläpidetään tavaravirta Tutkimus Toimijaverkoston toimintamahdollisuudet tämä malli on monipuolisempi kuin TTY:n logistiikan kysyntää ja tarjontaa kuvaava malli. Ongelmaksi nousee TTY:n mukaan, mitä ja millaista eri tekijöitä kuvaavaa tilastoaineistoa on saatavilla. Eri tekijöitä on mallinnettu eri tutkimuksissa ja variaatioita on runsaasti – kahta samanlaista tutkimusta ei löydy vertailukohdaksi. Yhtä oikeaa mallia ei löytynyt lähtökohdaksi vaan olemassa olevista tiedoista pyrittiin yhdistämään tarkoituksenmukaisin. Ensimmäisen tutkittavaksi rajattu osaalue oli toimintaympäristön kehittymisen ennakointi. Lähitulevaisuuden nopean kehityksen ennakoinnissa on saatava esiin yritysmaailman tieto. Osasta tietokokonaisuuksia ei ollut saatavissa kattavia julkaistuja tietoja. Toinen rajattu osa-alue oli häiriöiden vaikutukset tehtävien toteuttamiseen. Normaaliaikana toteutuvia häiriötilanteita ei voida tutkia tilastollisesti. Historiallisessa tarkastelussa häiriöt eivät koskaan ole esiintyneet samanlaisina ja toimintaympäristön kehittyessä häiriöiden vaikutukset muuttuvat. Viranomaiset tarvitsevat käytännön työskentelyssä operatiivisten pelien yksinkertaisempia menetelmiä. Sopivan menetelmän rajaus kesti jonkin aikaa ja lopputulos on yhdistelmä tilastollisia menetelmiä, tiedeyliopistojen tuottamia asiantuntija-arvioita ja käyttäjän tekemiä valintoja. Lisäksi luotiin perusta hierarkkiselle ja heuristiselle logistisen järjestelmän suorituskyvyn tasoajattelulle. Tunnistettuja ja mallinnettavia tasoja ovat tilaus-toimitusketjut, toimijaverkostot ja varsinaisen järjestelmän osat kuten kiinteä infrastruktuuri, reitit ja operaattorit, resurssit ja niiden omistus, itse kuljetusprosessi sekä yksittäisiä merkittävimpiä prosessivaiheita suurimmissa solmukohdissa. 4 teista ja suorituskykyjen loppumisjärjestyksestä. LIsäksi merkittävä tavoite oli testata, miten ennakointitietoja voidaan käyttää operatiivisen pelin lähtötietoina. Selvitettävänä oli, mitä tietoja tarvitaan, millä tarkkuustasolla ne on esitettävä ja miten tietoja käsitellään. Lopullisena tavoitteena oli tutkia Suomen logistisen järjestelmän häiriöherkkyyttä ja robustisuutta eli kykyä säilyttää toiminnan taso ja sopeutua järjestelmän toimintaa häiritseviin muutoksiin. Tuloksena pyrittiin saamaan esiin robustisuutta kuvaavat mittarit ja tietoa robustisuuden muutoksista ja tasosta, jolla suorituskyvyt pystytään turvaamaan. Tuloksilla on suora liittymäpinta viranomaisten kuljetustarpeiden toteuttamiseen. Pitkälle integroidusta järjestelmästä on tiedettävä, miten viranomaisten tarvitsemat kuljetuspalvelut pystytään tuottamaan ja samanaikaisesti säilyttämään YTS:n määrittelemä taso. Jotta järjestelmän robustisuutta voitiin tutkia, luotiin tarvittavat mallit, yhdistettiin viranomaisten tietokannat, tuotettiin tietoihin käyttöliittymä, ajettiin suunnitellut ajot, korjattiin havaitut virheet ja kalibroitiin tiedot, kuvattiin tulokset, tuotettiin käyttöoppaat, dokumentoitiin taustamateriaali ja koottiin neljän vuoden aikana tuotetut kokemukset. Toteutuksessa oli useita haasteita. Tutkimuksessa yhdistettiin laajasti viranomaisten tietokannat, kehitettiin ennakointia varten laskentamekanismit ja kuvattiin käsittelytavat, joilla lähtötiedot ovat yhdistettävissä. Suomen talouden ennakointia ei aiemmin ole tehty vaihtoehtoisilla skenaarioilla samassa tutkimuksessa siten, että tiedot olisi johdettu alas valtakunnalliselta tasolta alueelliselle ja kuljetuskalustotasolle asti. Maakuljetuksista ei ole tuotettu yhtä laajaa kokonaisuutta aiemmin. Meriliikenteen ja tullin tietokantoja ei ole yhdistetty nyt toteutuneella tavalla aiemmin. Satamien tavaravirtojen kehittymistä ja satamien kykyä korvata toisiaan ei aiemmin ole tutkittu nyt toteutuneella rakenteella. Häiriöpe- 19 lin tietoja ja käsittelymekanismeja ei ole aiemmin viety valtakunnalliselta tasolta alas yksittäisiin solmukohtiin asti (pelatut tilanteet ovat keskittyneet yksittäiseen solmukohtaan). Koska tutkittava alue oli laaja ja tutkimusaineistoa ei ollut valmiina, osa robustisuustutkimuksesta siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2010 käynnistyneisiin jatkotutkimuksiin. Tulosten esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Tiedeyliopistoille asetettu tavoite oli: on kuvattava toimintaympäristön ennakoitavissa olevia muutoksia; on kuvattava ennakointitiedon hyödyntämistä arvioitaessa Suomen logistisen järjestelmän häiriöherkkyyttä eri kehitysskenaarioissa; on kuvattava huoltovarmuudelle merkityksellisten merikuljetusten siirtäminen käyttämään vaihtoehtoisia reittejä; on kuvattava suorituskykyjen loppumisjärjestystä; on arvioitava järjestelmän robustisuutta ja keinoja kuljetusten uudelleen kohdentamiseen. Tehtäviä oli paljon ja tulokset tuli esittää asiakkaan tarvitsemassa muodossa, jotta ne palvelevat kehittämistä. Tarvittava esitysmuoto oli operatiivinen peli. Puolustusvoimien, HVK:n ja Talent Partnersin piti ohjata tutkimuksen etenemistä sormi liipaisimella, jotta eri osakokonaisuudet tuottivat tavoitellun lopputuloksen. Tutkimuksen käynnistyessä vuonna 2007 puolustusvoimat ei ollut vielä julkaissut FINGOP-ohjetta. Pääesikunnan logistiikkaosasto oli kuitenkin jo osallistunut NATOn ryhmiin, joissa oli saatu varhaista tietoa operatiivisesta suunnitteluprosessista. Samanaikaisesti oli saatavilla monikansallisen harjoituksen operatiivisten suunnitelmien testituloksia. Tutkimusta ohjaamaan asetettiin siis NATO GOP tietotarpeet, jotta normaaliaikana rakennettava ennakointi tuottaisi tarvittavaa tietoa myös häiriötilanteissa. Nyt toteutetussa tutkimuksessa ensin tuotetaan toimintaympäristön taloudellinen tilanne. Tiedoista johdetaan siirrettävä kuljetusvolyymi, siirtoon käytettävien solmukohtien ja reittien rajoitteet ja saatavilla oleva suorituskyky. Solmukohtien ja toimijaverkostojen rakenne ja prosessit on tunnettava tarkasti, jotta voidaan tuottaa oikean suuntaisia tuloksia. Lisäksi on tunnettava toimijoiden solmukohdille asettamat palveluvaatimukset, jotka asettavat prosessille aikarajat, joihin on vastattava. Pelin eteneminen on ollut tässä tutkimuksessa hyvinkin yksinkertainen. Pelattavat vaiheet on esitetty alla. Lopuksi Logistiikan huoltovarmuuden operatiivisen pelin rakentaminen on todettu haasteelliseksi tehtäväksi. Mallinnettavan järjestelmän rakenne on olemassa vain häiriötilanteissa, joista ei ole saatavilla numeerista tietoa. Järjestelmän rakenteen muutoksia ei ole tutkittu nykyisessä taantuman jälkeen muuttuneessa toimintaympäristössä. Järjestelmä on dy- 20 Kehit ä tilanne Laske normaali tilanne Lähtösatama Roro /r opax Korvaava satama T ä ydet alukset Laske uudelleen toisella toimintatavalla Laske uudella rakenteella ja resursseilla Kapasiteettia lis ä tä ä n korvaavaan a satamaan Suorituskyky nykyisell ä rakenteella Laske h ä iri ö iden vaikutuksen alaisena Pelataan tarkasti ja lasketaan tulokset Kapasiteettipula • heikennet ää n kapasiteettia (ramppi, purkaus) • Satamanosa poistetaan käytöstä • tukitaan kapasiteetti (varastokentt ä ) • v äh ennet ää n kuljetettavaa m ää rä ä Vaikutukset Suomen logistiseen j är jestelm ää n ja huolto - varmuuteen Logistiikan TTKPROTO 2007–2009 tutkimushankkeen häiriöpelin eteneminen. naaminen, nopeasti muutoksiin reagoiva ja epähomogeeninen, joten sotilaalliset ja akateemiset operaatiotutkimuksen menetelmät eivät yksinomaan riitä mallintamaan kohdealuetta. Huoltovarmuudelle merkittävä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on kohdennettu yritysten tarpeisiin, ei viranomaisten tarkoittamaan ja kriisitilanteissa käytettyyn laajan huoltovarmuuden tarpeisiin. Logistiikan huoltovarmuuden operatiivisessa pelissä voidaan käyttää yritysmaailman testaamia yksinkertaisia menetelmiä. Logistisen järjestelmän rakenteen muutokset ja niiden vaikutukset suorituskykyjen tuottamiseen tulee olla helposti ja nopeasti ymmärrettävissä. Tämä on erittäin tärkeää kriisiaikana, kun normaaliaikana tuotettuja suunnitelmia käytetään ohjaamaan sopimuskumppaneiden päätöksentekoa. Eräs vaikutuskeskeisen sodankäynnin käyttämän operatiivisen suunnittelun merkittävä tavoite onkin riittävän tarkalle tasolle vietyjen suunnitelmien tuottaminen yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Operatiivinen peli on hyvä kommunikointiväline. Pelisuunnitelmat voidaan tuottaa yleiselle tasolle, jonka jälkeen yhteistyökumppanit jatkavat ja tarkentavat suunnitelmat oman organisaationsa sisäisenä työnä. Operatiivinen peli on kokonaisuuden itsenäinen ohjausväline. Jo tästäkin syystä väline ja käytetyt menetelmät on pidettävä yksinkertaisena. Suomen huoltovarmuus rakennetaan yhteistyössä pienten, keskisuurten ja kansainvälisten yritysten kanssa. Viranomaisten on varmistettava tietokantojen käyttökelpoisuus ja saatavuus sekä käsittelymenetelmien yhtenevyys. Operatiivisen pelin käyttömahdollisuuksien tunnettuutta on lisättävä, jotta menetelmällä voidaan tuottaa kokonaismaanpuolustuksen tarvitsemia tietoja eri osapuolien käyttöön. Liian monimutkaiselle järjestelmälle ei löydy koko ketjun kattavaa maksumiestä, ja pienempien osa-alueiden kattaminen ei tuota oikean suuntaisia tuloksia. Laajan huoltovarmuuden analysointiin tarvittavan työvälineen ja tarvittavien tietojen tuottaminen edellyttää siis koh- dealueen ymmärtämistä. Jo nyt on tiedossa, että toimijaverkoston rakenteesta ja rakenteen muutoksista eri häiriötilanteessa ei ole olemassa tutkittua tietoa. Kuljetusjärjestelmän toimijaverkoston ja osin myös tilaus-toimitusketjujen kuvaaminen on ajoitettu vuosina 2010–2012 toteutettavaan huoltovarmuustutkimukseen. Operatiivisen peli toteuttaminen, tulosten mittaaminen ja mittaristojen rakentaminen on ajoitettu logistiikan prototyyppitasoiseen tutkimukseen vuosille 2010–2012. Tavoitteena on tulosten soveltuvuus meneillään olevien muutosten jälkeiseen ajankohtaan. Jotta tämä onnistuisi, tutkimuksen on ennakoitava tulossa olevia tarpeita ja osattava liittää tuloksensa puolustusvoimien asettamiin konkreettisiin kehittämistavoitteisiin. Lähteitä [1] Waters, Donald. Supply Chain Management. An introduction to logistics. Toinen painos. Palgrave. 2009. Sivu 241 suunnitelmien tuottaminen kapasiteetin suunnitteluun. [2] Thierry, c., Thomas, A & Bel, G. Simulation for Supply Chain Management. Chippenham: CPI Anthony Rowe. 2008. Julkaisusta Laakso, Joonas. Logistiikkapelit. Laurea 2009. [3] Lempiäinen, Jyri. Taistelun ja logistiikan simulointi. PvTT:n julkaisusarja 9/2005. [4] Wilton, David R. The application of simulation technology to military commad and control decision support. Simulation technology and training (SimTechT) Australia, konferenssi, Canberra toukokuu 2001. [5] Davis, Paul K. Distributed interactive simulation in the evolution of DoD warfare modelling and simulation. 1995. Proceedings of the IEEE, Vol 83, No. 8 sivut 1138–1155. [6] Page, Ernest H. Smith, roger. Introduction to military training simulation: a guide for discrete event simulations. Proceedings of the 1998 Winter Simulation Conference. Editors D.J.Medeiros, E.F.Watson, J.S.Carson ja M.S.Mannivannan. Sivut 53-60. [7] Puolustusvoimien logistiikan TTKPROTO 2007-tutkimushanke Logistiikan suorituskyky (LOGSUO). [8] Operatiivisen pelin vaiheistettu eteneminen LOGSUO-hankkeen lopputuloksissa 31.12.2010. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, aseja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 www.millog.fi Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Lahdessa Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Hämeen Rykmentissä 20.–21.1.2011 everstiluutnantti Mauri Etelämäen johdolla. Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella huoltotaktiikan ajankohtaisia asioita ja yhtenäistää näkemystä huoltotaktiikasta huollon henkilöstön keskuudessa. Seminaarin tavoitteita olivat jakaa ajankohtaista tietoa huoltotaktiikasta, ver- Majuri Jari Virolainen esitteli seminaarin ohjelmaa ja järjestelyjä. 22 kottua huoltotaktiikan asiantuntijoiden kesken sekä esitellä Huoltoupseeriyhdistystä järjestämällä pienimuotoinen aluetapahtuma. Osallistujia seminaarissa oli kaikkiaan yli 90 henkeä joukko-osastoista, sotilasopetuslaitoksista, sotilasläänien esikunnista, huoltorykmenteistä ja Sotilaslääketieteen Keskuksesta. Seminaari onnistui kokonaisuutena hyvin. Alustajien laatimat esitykset olivat korkealaatuisia ja vastasivat seminaarille asetettuja tavoitteita. Alustusten jälkeiset keskustelut olivat erittäin hedelmällisiä ja kasvattivat tietämystä ja näkemystä käsitellyistä aiheista. Komentajakapteeni Vesa Aalto alusti maavoimien huollon johtamisesta, jonka jälkeen johtamisjärjestelmiä tarkasteltiin ryhmätyönä. Yliluutnantti Marko Välimäki maasotakoulusta alustus taistelujohtojärjestelmästä osana huollon johtamista, jonka jälkeen yliluutnantti Petri Räsäsen johdolla tarkasteltiin ryhmätyöskentelynä taistelunjohtojärjestelmän mahdollisuuksia huollon johtamisen apuvälineenä ja huollon vaatimuksia taistelunjohtojärjestelmälle. Majuri Sami Friberg sotilaslääketieteen keskuksesta Majuri Mikael Laine osallistui ryhmätyöhön maavoimien huollon johtamisjärjestelmistä. 23 Huoltoupseeriyhdistyksen esittely ja iltapala Upseerikerholla. Seminaariväki oli kuulemaansa tyytyväisiä. Huoltokoulun johtaja everstiluutnantti Mauri Etelämäki kertoi vihollisen huollosta. 24 Ylil Jesse Ehtamo piti alustuksen joukkoyksikön huollon suunnittelusta ja johtamisesta sekä huoltokomppanian taktisesta käyttöperiaatteesta. Ryhmätyönä tarkasteltiin joukkoyksikön huollon käsikirjan kirjoitusvaiheita. Majuri Arto Toivanen esitteli yhtymän huollon suunnittelua ja suunnittelun tuotteita GOP prosessin mukaan. Majuri Olli-Pekka Aikio Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta pohdiskeli NATO:n uudistunutta huollon suunnitteluprosessia. 25 Karjalan Huoltopataljoonassa komentaja vaihtui Otteita everstiluutnantti Mika Multasen tehtävien vastaanottopuheesta ”Karjalan Huoltopataljoona on joukko, joka tuottaa maavoimille suorituskykyä kouluttamalla vaatimukset täyttäviä kenttähuoltojoukkoja ja osaavia, motivoituneita ja maanpuolustustahtoisia asevelvollisia kaikille logistiikan ja huollon toimialoille. Samalla tämä joukko johtaa paikallisesti huollon järjestelyitä ja tuottaa muiden joukkoyksiköiden koulutuksessaan tarvitseman huollon tuen sekä ylläpitää ja kehittää valmiusyhtymän joukkojen perustamisvalmiutta, taistelukelpoisuutta ja toimintakykyä huollon osalta. Karjalan Prikaatin koulutusjärjestelmän, toiminnan sekä muiden tukeutuvien asiakkaiden edellyttämät laadukkaat huollon tuki ja palvelut toteutetaan huoltopataljoonan sodan ajan toimintamallia mukaillen. Näitä tehtäviä pataljoonamme toteuttaa yhteistoiminnassa Maavoimien Materiaalilaitoksen, Sotilaslääketieteen Keskuksen, Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen, Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen ja yhteiskunnan muiden kumppaneiden kanssa. Ilman näitä osaavia kumppaneita – yksin – emme enää tulisi toimeen. Huollon suorituskyvyn rakentaminen ja käyttö edellyttävät riittäviä resursseja sekä osaamista. Edelleenkin tulevaisuuden haasteina näen henkilöstön riittävyyden, henkilöstön osaamisen ja materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen. Näihin haasteisiin voimme vaikuttaa tekemällä työmme mahdollisimman tehokkaasti, turhia töitä ja kustannuksia välttäen – siis tekemällä oikeita asioita oikein. Omalla aktiivisuudella ja halulla voimme vaikuttaa osaamiseen ja kustannustehokkaalla työskentelyllä voimme säästää myös voimiamme, lisäten siten myös yksilön jaksamista. Silti kaikessa toiminnassamme päämääränä on täyttää meille asetetut tavoitteet ja vaatimukset - turvallisuudesta yhtään tinkimättä. Tehtävien vaihtokatselmus Kaartin aukiolla 3.1.2011 Everstiluutnantti Eero Pakarinen luovutti Karjalan Huoltopataljoonan tehtävät everstiluutnantti Mika Multaselle Pataljoonassamme on hyvä henki, mehenki. Siitä kertovat erilaisten kyselyiden tulokset ja saavutukset kaikessa siinä, mitä olette tehneet. Tuosta erinomaisesta hengestä kuulee myös tämän varuskunnan ulkopuolella – aina Pääesikunnassa asti. Sydämestäni toivon, että kykenemme säilyttämään tämän saavutetun tason ja vielä jopa parantamaan sitä – hyvä henki ja yhdessä tekeminen ovat voimia, joilla selviämme meille asetetuista tehtävistä ja vaatimuksista. Hengen luominen ja kehittäminen kuuluvat meidän kaikkien tehtäviin, yksittäisestä taistelijasta komentajaan asti. Se sisältää myös palvelustovereiden ja asiakkaiden sekä oman itsensä arvostamisen ja kunnioittamisen.” Karjalan Huoltopataljoonan komentajia: Eversti Jussi-Petri Hirvonen, everstiluutnantti Timo Saarinen, everstiluutnantti Eero Pakarinen ja everstiluutnantti Mika Multanen. 26 Everstiluutnantti Hannu Virta luovutti Parolan Pataljoonan tehtävät everstiluutnantti Petri Riihijärvelle Otteita everstiluutnantti Petri Riihijärven vastaanottopuheesta Panssariprikaati on elänyt vuosien ajan jatkuvaa rakennemuutosta. Muutokset ovat kohdistuneet myös Parolan Pataljoonaan. Viimeisin toimintojen järjestely mahdollistaa Parolan Pataljoonan toiminnan keskittämisen huollon tehtävien toteuttamiseen. Pataljoonan kokoonpanon muuttaminen on osa Panssariprikaatin huollon uudelleen järjestelyä. Parolan Pataljoona ottaa joukkotuotannon lisäksi jatkossa vastuun myös huollon järjestelyiden johtamisesta ja palveluiden tuottamisesta muulle prikaatille. Tehtävien toteuttamiseksi Panssariprikaatin huoltolaitokset on liitetty vuoden alusta huollon koulutusyksiköiden rinnalle osaksi huoltopataljoonaa. Toivotan Parolan Korjaamon, Kuljetuskeskuksen sekä Keskusvaraston henkilöstöineen tervetulleiksi Parolan Pataljoonaan. Parolan Pataljoonalla on kaksi päätehtävää: suorituskykyisten huoltoyksiköiden kouluttaminen sekä Panssariprikaatin toiminnan edellyttämien huoltotehtävien toteuttaminen. Tehtävät on kyettävä yhdistelemään siten, että resursseja käytetään taloudellisesti ja toimintaa kyetään kehittämään – pataljoonan päätehtävän ollessa koulutus. Huollon joukkotuotanto toteutetaan kahdessa huollon koulutusyksikössä Autokomppaniassa ja Huoltokomppaniassa. E-kaudella huollon koulutus toteutetaan erikoiskursseilla ja pienryhmissä. J-kaudella pienryhmien on kyettävä toteuttamaan huollon tehtävien lisäksi myös käsketyt taistelutehtävät osana komppaniakokonaisuutta. Pataljoonan molemmat koulutusyksiköt ovat tehneet hyvää työtä taitojen juurruttamisessa. Varusmiespalvelustanne suorittavat asevelvolliset, huolehtikaa osaltanne siitä, että sotilaan ja huollon taitoja kartuttaessanne pidätte yllä reippaan yrittämisen asenteen. Jokaisen joukon on kyettävä ajoittain tarkastelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa ympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Annettuja resursseja on käytettävä keskitetysti ja tehokkaasti päätehtävien toteuttamiseen. Voimavarat kohdennetaan sinne, missä tehtävät toteutetaan ja omaa toimintaa kehitetään tarpeen mukaan. Joukon itsensä ajoissa oivaltama muutostarve on yleensä parempi vaihtoehto, kuin ulkoapäin saneltu ratkaisu. Panssariprikaatin huollon kehittämistä jatketaankin muodostamalla toimialayksiköitä, jotka vastaavat huollon joukko- ja palvelutuotannosta. Yksiköiden suunnittelu ja valmistelu toteutetaan vuosina 2011–2012 ja muutokset toimeenpannaan vuoden 2013 alusta. Tehtävien vaihtokatselmus Panssariprikaatissa 3.1.2011. Parolan Pataljoonan lipun luovutus. Parolan Pataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Riihijärvi. 27 Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 24.2.2011 Tilaisuudessa paljastettiin taiteilija Sirpa Papinahon maalaama muotokuva koulun aikaisemmasta johtajasta, evl Unto Usvasalosta (oik.). Vasemmalla evl Usvasalon seuraaja evl Mauri Etelämäki puolisoineen. Lippuvartio saapuu paikalle. Evl Mauri Etelämäki pitämässä puhetta huollon paaden äärellä. Komentajan pöydässä mm. entisiä huollon vaikuttajia, vas. everstit evp Pekka Jouko ja Viljo Holopainen. 28 Huoltokoulun kevään vierailusatoa Venäjän Federaation puolustusministeriön koulutusosaston päällikkö, rouva Jekaterina Prijezževa tutustui Huoltokoulussa annettavaan aliupseerikoulutukseen ja sen järjestelyihin 24.2.2011. Prikaatikenraali Sakari Honkamaa isännöi vierailua, jossa perehdytettiin muun muassa aliupseeriston rekrytointiin. Ammattialiupseeriston laajentaminen on yksi Venäjän asevoimien lähivuosien suurista haasteista. Kiertokäynnillä tutustuttiin huollon aliupseerikoulutuksen edellyttämään infrastruktuuriin, opiskelijoihin ja opettajiin. Huoltokoulun koulun johtajan everstiluutnantti Mauri Etelämäen yleisesittely sai aikaan vilkkaan keskustelun, jota käytiin onneksi tulkin avustamana. Koulutushallilla perehdyttiin materiaalin työstämisen harjoitteluun. Kuvassa vasemmalla yliluutnantti Pasi Vuorinen, keskellä rouva Prijezževa. Prijezževan oikealla puolella tulkki Ulla Heinämäki ja prikaatikenraali Sakari Honkamaa. 30 31 Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön, täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan. Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 1.4.2011 mennessä osoitteella: Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitus Asiamies evl Mauri Etelämäki Huoltokoulu PL 5 15701 Lahti Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi Kevätmatka itäiseen Viroon 20.–22.5. Viime syksyn teemamatkan positiivisen palautteen perusteella järjestämme antoisan kevätretken itäiseen Viroon. Tutustumme mm. alueen sotahistoriaan, Narvan kaupunkiin, rentoudumme tasokkaassa Toilan kylpylässä ja vierailemme yksityisessä sotamuseossa. Aikataulu: Lähtö 20.5. kello 11.30 Vikingillä Katajanokalta Tallinnaan, josta siirrymme 180 kilometrin päässä sijaitsevaan Toilan kylpylään. Paluu Tallinnasta 22.5. kello 16.30. Ohjelma noudattaa Huoltoupseerilehdessä 2/2010 esitettyä matkaohjelmaa. Matkan hinta on 250 euroa, joka sisältää laivamatkat ja bussikuljetukset Virossa, majoittumisen puolihoidolla kylpylässä, lähtölounaan sotamuseolla, opastuksen sekä museoiden ja Hermannin linnan pääsymaksut. Matkan sotilasasiantuntijana toimii everstiluutnantti evp Jukka Salminen. Ilmoittautumiset Jukalle 26.4. mennessä: jukkak.salminen@elisanet.fi tai hans.gabrielsson@elisanet.fi Toivotamme huoltoupseerit puolisoineen/ystävineen tervetulleeksi hyvälle matkalle! 32 Farmos ja KiiltoClean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi. Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin uusien innovaatioiden sekä laajemman osaamisen ja tuotevalikoiman kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen toimimme yhtenä yrityksenä KiiltoClean Oy:n nimellä. Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset. KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401, asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi www.kiiltoclean.fi Huoltoupseerit tutustuivat Vehon hyötyajoneuvoyksikköön Toistakymmentä huoltoveljeä vieraili 14.2. puheenjohtaja Risto Kososen johdolla Veho Group Oy:n hyötyajoneuvoyksikössä Espoossa. Vierailua isännöivät hyötyajoneuvoyksikön johtaja Juha Ruotsalainen ja Assistor Oy:n osastopäällikkö Esko Tuomola. Veho-konsernin juuret johtavat vuoteen 1939 ja silloin aloitettuun MercedesBenzien maahantuontiin. Taustaltaan perheyrityksenä aloittanut Veho Group Oy on nyt laajentunut autoalan johtavaksi vaikuttajaksi Suomessa ja yritys on myös merkittävä toimija Baltiassa ja Ruotsissa. Henkilöstöä yrityksellä oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 1763 ja heistä noin 500 toimii hyötyajoneuvopuolella. Vuonna 2007 toteutettu yrityskauppa Sisu Auton kanssa vahvensi Vehon hyötyajoneuvoverkostoa merkittävästi. Siihen kuuluu nyt 19 myyntipistettä, 17 huoltokorjaamoa, 6 vauriokorjaamoa ja 1 purkukeskus. Toimipisteitä löytyy Karjaalta aina Rovaniemelle asti. Kattavalla huoltoverkostolla ja varaosapalvelulla pystytään huolehtimaan hyötyajoneuvojen huolto- ja korjaustarpeet minimaalisella viiveellä. Palveluiden tukena toimii keskusvarasto, jonka varaosavalikko käsittää yli 90000 nimikettä. Harvinaisemmat osat saadaan Saksasta lentäen tarvittaessa päivän toimitusajalla. Johtaja Juha Ruotsalaisen ansiokas alustus johti vilkkaaseen keskusteluun ja lukuisiin kysymyksiin eri logistisista ratkaisuista. Tehty vierailu täydensi jälleen kerran mainiosti Etelä-Suomen Aluetoimikunnan teemasarjaa, jonka puitteissa jäsenistöllä on mahdollisuus perehtyä huollon ja logistiikan nykyvaiheisiin ja kehitykseen. Parhaat kiitokset isännille antoisasta vierailusta! 34 Johtaja Juha Ruotsalaisen esitys antoi selkeän kuvan Veho Group Oy:n hyötyajoneuvoyksikön kehityksestä ja logistiikkaverkon toimivuudesta. Osastopäällikkö Esko Tuomola on myös Huoltovarmuuskeskuksen maakuljetuspoolin huoltoosaston jäsen. Eversti Risto Kosonen ja Huoltoupseeriyhdistyksen varapuheenjohtaja Caj Lövegren kuuntelevat tarkkaavaisesti Tuomolan näkemyksiä huoltovarmuuden kehittämisestä. VAIKUTA VALINNOILLASI IHAN TAVALLISELLA KAUPPAREISSULLA Reilun kaupan sertifiointi yli 30 Pirkka-tuotteessa tarkoittaa sitä, että niiden tuotannossa noudatetaan Reilun kaupan kriteereitä Luomu Lähes 50 erilaista luonnonmukaisesti tuotettua Pirkka-tuotetta UTZ on maailmanlaajuinen vastuulliseen kahvinviljelyyn painottunut sertifiointiohjelma PIRKKA ON SUOMALAISTEN MIELESTÄ YKSI VASTUULLISIMMISTA MERKEISTÄ*. Olemme jo vuosia kehittäneet Pirkka-sarjaa niin, että sinä voisit tehdä helposti vastuullisia ja ympäristöä säästäviä valintoja jokaisella kauppareissulla. Monipuolisesta Pirkka-sarjasta löydät lähes 50 Pirkka luomutuotetta, 73 Pirkka Joutsen-merkittyä tuotetta ja lähes 30 Pirkka Reilun kaupan tuotetta. Kaikkien Pirkka-tuotteiden laatu varmistetaan Ruokakeskon omassa Pirkkatuotetutkimuksessa. *Helsingin Sanomien vastuullisuustutkimus 2010/TNS Gallup Oy (3.sija) Huoltoupseeri PL 5 15701 Lahti TURUN OSUUSKAUPPA www.tok.fi - SINUN E D UK SE SI VARSINAIS-SUOMESSA Mikä yhdistää yli 115 000 varsinaissuomalaista taloutta? Se on oma osuuskauppa. Turun Osuuskaupan omistajina on jo yli 115 000 varsinaissuomalaista taloutta. Oma osuuskauppa yhdistää ja tarjoaa palveluja niin arkeen kuin elämän suuriin juhlahetkiin. Turun Osuuskaupassa olet hyvässä seurassa. Loimaa Oripää Uusikaupunki 2 kpl Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Taivassalo Masku Turku Länsi-Turunmaa 4 kpl 2 kpl 4 kpl 2 kpl 3 kpl Lieto Tarvasjoki Raisio Naantali 10 kpl Kyrö Aura Kaarina Paimio Sauvo
