Toimintakertomus 2011, pdf - Yhteiskunta

ent. Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2011
SISÄLTÖ
Uuden nimen ja vahvan kasvun vuosi
Toimintakertomus
1. Edunvalvonta
1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta
1.1.1.
Yleistä
1.1.2.
Julkinen sektori
Valtio
Kunta
Yliopisto
Muuta
1.1.3.
Yksityinen sektori
Yleistä
Toimialakohtainen edunvalvonta
Työtaistelut
1.1.4.
Luottamusmiehet
1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta
1.3. Yksilöllinen edunvalvonta
2. Järjestötoiminta
2.1. Jäsenistö
2.2. Jäsenpalvelut
2.3. Jäsentoiminta
2.4. Koulutus ja seminaarit
2.5. Opiskelijatoiminta
2.6. Huomionosoitukset ja stipendit
2.7. Liiton nimenmuutos
2.8. Yhteistyö
3. Tutkimustoiminta ja viestintä
3.1. Tutkimustoiminta
3.2. Viestintä
4. Hallinto
4.1. Liittovaltuusto
4.2. Hallitus
4.3. Toimisto ja henkilöstö
4.4. Jäsenmaksut
5. Talouskertomus
Liitteet:
1. Luottamushenkilöt ja henkilöstö
2. Edustukset Akava-yhteisössä
3. Jäsenmääriä ja jäsenprofiilia kuvaavat tilastot
UUDEN NIMEN JA VAHVAN KASVUN VUOSI
Tämä toimintakertomus on Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry:n
viimeinen. Liiton monivuotinen nimenvaihdosprosessi sai päätöksensä vuoden
2011 syysliittovaltuustossa, jossa hyväksyttiin sääntömuutos. Liiton uusi nimi on
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, Högskoleutbildade samhällsvetare rf,
Social Science Professionals.
Tarve nimenmuutokselle oli ilmeinen. Hyvin palvellut nimemme sai kritiikkiä siitä,
että kuulostamme pelkästään valtiolla työskentelevien tai tieteilijöiden tai vain
valtiotieteiden maistereiden liitolta. Uusi nimi kuvaa meitä paremmin. Olemme
moniosaajia, yhteiskunta-alan tietäjiä ja taitajia.
Liittomme jäsenmäärä kasvaa tasaisesti. Kasvuvauhtimme pesee mennen tullen
akavalaisten muiden liittojen kasvuvauhdin. Akavan keskimääräinen
kasvuvauhti oli viime vuonna 2,4 %. Me kasvoimme 4,6 prosentin vauhtia.
Opiskelijatoiminnan arvostaminen ja aktiivien ahkerointi näkyy selvästi. Kiitos
siitä kuuluu opiskelijatoimijoille, luottamusmiehille, liiton aktiiveille ja toimistolle.
Vuoden 2011 neuvottelutoimintaa leimasi raamisopimuksen syntyminen. Siinä
sovittiin palkankorotuksista seuraavalle 25 kuukaudelle. Kylkeen liimattiin
työelämän kehittämisen paketti, johon Akavankin tavoitteita päätyi. Se sisältää
mm. isien perhevapaiden pidennyksen sekä joustavien työaikajärjestelyjen
käyttöönottoa ja määräaikaisuuksien käytön täsmentämistä.
Suomen Yliopistot UNIFI ry julkaisi kuluneena vuonna yhteiskuntatieteellisen
alan rakenteellisen kehittämisen hankkeen lopputuloksen. Se vastasi hyvin
pitkälti liiton koulutuspoliittisia näkemyksiä alan vahvistamisesta ja koulutuksen
laadun parantamisesta. Liitto toimittikin hankkeelle tietoa alan koulutettujen
työmarkkina-asemasta. Onkin syytä seurata, miten ehdotukset lähtevät
toteutumaan käytännössä.
Liiton toimisto palveli jäsenistöä taas päivittäin. Palvelussuhteisiin liittyvä
neuvonta ja ongelmatilanteiden ratkaisu työllistivät niin lakimiehiä,
neuvottelupäällikköä kuin julkisen sektorin asiamiestäkin. Asiallinen palvelu sai
paljon positiivista palautetta. Toimistolla tapahtui myös henkilövaihdos, kun
toiminnanjohtaja Urpo E. Hakala jäi eläkkeelle ja ruoriin astui Simo Pöyhönen.
Elina Moisio
puheenjohtaja
TOIMINTAKERTOMUS
1. EDUNVALVONTA
1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta
1.1.1.
Yleistä
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat pitkän valmistelun jälkeen lokakuun
puolivälissä
yksimielisyyden
Suomen
kilpailukyvyn
ja
työllisyyden
parantamiseksi
(nk.
raamisopimus).
Sopimuksen
syntyä
vaikeutti
Elinkeinoelämän keskusliito EK:n vallinnut erimielisyys tällaisen sopimisen
tarpeellisuudesta. Erityisesti EK:n vahvin jäsenliitto Teknologiateollisuus oli
sopimista vastaan nähden sen paluuna tulopoliittiseen sopimiseen.
Sopimuksen tarkoituksena oli hillitä työttömyyden kasvua ja lisätä palkansaajien
ostovoimaa
sekä
turvata
maan
kilpailukykyä.
Sopimuskauden
kokonaispituudeksi määritettiin 25 kk. Ensimmäisen 13 kuukauden
kustannusvaikutukseksi sovittiin 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden
kustannustasoksi 1,9 prosenttia. Lisäksi määritettiin ensimmäisen kauden
alkuun 150 euron suuruinen kertaerä. Sopimuksen piiriin saatiin yli 90 prosenttia
työehtosopimuksista.
Raamisopimukseen sisältyy myös työelämän kehittämisen paketti, johon kuuluu
mm. isien perhevapaiden pidennys sekä muutamien pitkään keskeneräisenä
olleiden
työlainsäädäntöasioiden
valmistelu.
Näitä
teemoja
ovat
määräaikaisuuksien käyttö, yt-lakien henkilöstösuunnitelmien täsmentäminen,
joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto ja työsuojelulainsäädännön
täsmentäminen. Maan hallitus on omalta osaltaan sitoutunut laatupaketissa
olevien asioiden eteenpäinviemiseen.
Valtiovalta tuki raamisopimista myös verotuksellisin keinoin. Ansiotuloverotusta
kevennetään kompensaationa vuoden 2012 työeläkemaksun korotukselle ja
samalla
työttömyysvakuutusmaksun
korotuksesta
luovuttiin.
Lisäksi
yhteisöveroa alennetaan puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin varsinaisessa
budjettiesityksessä.
Raamisopimukseen liittyy myös työttömyysturvaa parantavia seikkoja. Esim.
pitämättä jääneistä lomista maksettavaa lomakorvausta ei enää vuoden 2013
alusta jaksoteta työttömyyspäivärahan maksamista myöhentävästi ja jo
päätetystä vuorottelukorvauksen leikkauksista luovuttiin. Myös sovitellun
päivärahan ja lomautustilanteessa lyhennettyyn työviikkoon siirtyneiden
päivärahan ehtoihin tuli parannuksia.
1.1.2. Julkinen sektori
Kollektiivista edunvalvontaa hoidettiin Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat
JEA ry:n kautta Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä.
Julkista sektoria hoitaa yksi asiamies tukenaan yksi lakimies.
Valtio
Keväällä käytiin voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset
neuvottelut palkkojen ja muiden työsuhteen ehtojen tarkistamisesta.
Palkkaratkaisun lisäksi uuteen sopimukseen saatiin parannuksia mm.
muutosturvaan. Heti sopimuksen solmimisen jälkeen aloitettiin valmistautuminen
seuraavaan neuvottelukierrokseen, jonka oli tarkoitus alkaa vuoden vaihteessa.
Tavoitteiden asettaminen oli jo pitkällä syksyn alussa, kun neuvottelut
aikaistuivatkin raamisopimuksen myötä. Uusi, 31.3.2014 asti kestävä sopimus
hyväksyttiin marraskuussa. Raamisopimuksen mukaisen palkkaratkaisun lisäksi
saatiin mm. parannusta ulkomaanvirkamatkojen korvaukseen ja ns. vanhojen
palkkojen seurantaan.
Muita edunvalvonnassa esillä olleita asioita olivat virastojen yhdistämisestä sekä
muista valtion organisaatiomuutoksista aiheutuneet palkkausjärjestelmien
muutokset. Myös valtion tuottavuusohjelmaan, myöhemmin vaikuttavuus- ja
tuloksellisuushankkeen oltiin vaikuttamassa.
Neuvottelutoimintaa
tapahtui
myös
virkaehtosopimuksessa
sovituissa
työryhmissä. Liiton asiamies oli JUKOn edustajana määräaikaisia
palvelussuhteita käsittelevässä työryhmässä. Lisäksi asiamies on JUKOn
edustajana ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastoinnin kehittämistä, yhteen
kokoamista ja alueellista valmistelevassa työryhmässä, joka antoi
loppuraporttinsa huhtikuussa.
Valtiosektorin ns. kummijärjestelmässä SVAL:n asiamies toimi ykköskummina
ulkoasiainministeriön
hallinnonalalla,
Valtion
taloudellisessa
tutkimuskeskuksessa, Tilastokeskuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä,
sekä kakkoskummina aluehallintovirastoissa, opetus- ja kulttuuriministeriössä,
työ- ja elinkeinoministeriössä, Kuluttajavirastossa sekä Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksessa.
Kunta
Kuntasopimusten mukaisesti vuoden 2011 palkan korotuksista käytiin
neuvottelut alkuvuodesta ja sopimus niistä syntyi helmikuun puolessa välissä.
Sopimuksen
jälkeen
aloitettiin
tavoitteiden
laadinta
seuraavaa
neuvottelukierrosta varten.
Raamisopimuksen mukaiset sopimusneuvottelut käytiin syksyllä ja uusi
28.2.2014
saakka
ulottuva
sopimus
hyväksyttiin
marraskuussa.
Palkankorotusten lisäksi tuli mm. muutoksia palkkarakenteeseen sekä
parannuksia vuosiloma- ja isyysvapaamääräyksiin.
Edunvalvontatyö jatkui mm. KVTES:ssa sovituissa työryhmissä. JEAn sekä
SVAL:n
yhtenä
painopistealueena
oli
myös
hinnoittelemattomien
palkkakehityksen seuraaminen.
Yliopisto
Yliopistosektorilla solmittiin
palkantarkistuksista.
maaliskuussa
sopimus
kuluvan
vuoden
Seuraavat sopimusneuvottelut aikaistuivat syksyllä raamisopimuksen vuoksi ja
uusi sopimus allekirjoitettiin 24.11.2011. Raamin mukaisten palkankorotusten
lisäksi sopimuksessa mm. asetettiin työryhmiä, joista palkkajärjestelmän
kehittämistyöryhmän tehtävänä on laatia esitys siirtymisestä suoritusosan
kokonaisarviointiin.
Sopimusneuvottelujen lisäksi yliopistosektoria
työllistivät opetus- ja
tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan soveltamisongelmat sekä määräaikaisten
työsuhteiden suuri määrä.
Muuta
Liitto oli aktiivisesti mukana paikallisen akavalaisen neuvottelutoiminnan
kehittämisessä Kevassa ja eduskunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
keskuudessa.
1.1.3. Yksityinen sektori
Yleistä
Liiton yksityisen sektorin edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä muiden
yksityisellä sektorilla toimivien akavalaisten liittojen kanssa Akavan yksityisen
sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa. Liiton
neuvottelupäällikön ja lakimiehen työpanosta on kohdennettu mm. YTN:n
luottamusmieskoulutuksen toteuttamiseen ja liiton kannalta keskeisen
järjestösektorin taustaryhmätoimintaan. Neuvottelupäällikkö toimii myös YTN:n
tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon konsultoinnin taustaryhmässä. Tämän lisäksi
edunvalvontatyötä tehtiin SVAL:n nimissä erilaisissa liiton jäsenistöä koskevissa
työpaikkatason tapauksissa.
Toimialakohtainen edunvalvonta
Järjestösektorilla jatkettiin toimintavuoden aikana työtä opiskelijajärjestöjen
talokohtaisten työehtosopimusten saralla ja keväällä solmittiin sopimus Aaltoyliopiston ylioppilaskunta AYY:ssa. Lisäksi keväällä solmittiin ensimmäinen
alakohtainen
työehto-sopimus
ammattikorkeakoulujen
opiskelijakunnille.
Vuoden 2011 alussa Samok ry:n toimihenkilöiden työehtosopimus uudistettiin
palkkausjärjestelmän osalta. Vuoden 2011 lopulla aloitettiin puolestaan työt
ylioppilaskuntien yhteisen työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Tämän ohella
aloitettiin selvitystyö yleissopimuksen aikaansaamiseksi järjestösektorille.
Työtaistelut
YTN:n toimesta jouduttiin turvautumaan erilaisiin työtaistelutoimiin neljällä eri
toimialalla vuoden 2011 aikana. Kaikilla toimialoilla työskenteli myös SVAL:n
jäseniä.
Teknologiateollisuuden toimialan palkansaajaosapuolet (YTN, Ammattiliitto Pro
ja Metalliliitto) asettivat yhteiset neuvottelutavoitteet syksyllä 2011.
Neuvotteluissa ei päästy sopimukseen työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n
kanssa
edes
valtakunnansovittelijan
johdolla.
Raamisopimuksen
täytäntöönpano käynnistyi huonosti, sillä teknologiateollisuuden alalle oli
asetettu ns. tienavaajan rooli. Työehtosopimusteknisten seikkojen myötä
Metalliliitto ja Pro lakkoilivat ensin yhteisrintamassa ja sitä seurasi YTN:n oma
lakko. YTN:n lakko oli ensimmäinen tällä toimialalla ja se kesti neljä päivää
päättyen sovintoon valtakunnansovittelijan johdolla.
Rahoitusalalla
käytiin
työehtosopimusneuvotteluja
syksyllä
2011.
Neuvottelutulos syntyi valtakunnansovittelijan johdolla. Tätä edelsi YTN:n ja
Pron neljää yritystä koskeva lakkovaroitus sekä Finanssialan keskusliitto FK:n
koko rahoitusalaa koskeva työsulkuvaroitus. Työsulku julistettiin koskemaan
ainoastaan liittoihin järjestäytyneitä työntekijöitä, mikä oli omiaan syventämään
vastakkainasettelua.
Tietotekniikan palvelualalla YTN oli pitkän odotuksen jälkeen mukana
neuvottelemassa ja sopimassa alan työehtosopimuksesta marraskuussa 2011
Tietoalan toimihenkilöt ry:n kanssa. Sopimuksen syntyminen edellytti
työtaistelutoimenpiteitä ja alalla oli ylityö- ja vapaa-ajalla työasioissa
matkustamisen kielto sekä kolmipäiväinen lakko. Lakko koski vain määrättyjä
yrityksiä ja tiettyjä positioita näissä yrityksissä.
Metsäteollisuuden toimialalla jatkettiin edellisvuonna alkanutta sopimusriitaa.
Syksyllä 2010 oli käynnistetty paperiteollisuuteen ylityö- ja vapaa-ajalla
matkustamisen kielto, joita jatkettiin vuoden 2011 alussa. Huhtikuussa päästiin
vihdoin sopimukseen paperiteollisuuden osalta ja saavutettu ns. perälaudallinen
paikallinen palkankorotuserä oli ensimmäinen toimialan historiassa.
1.1.4. Luottamusmiehet
Kertomusvuonna
JUKOn
pääluottamusmiehinä,
luottamusmiehinä
tai
varaluottamusmiehinä toimi valtiosektorilla 41, kuntasektorilla 10, pty-sektorilla
kolme sekä yliopistoissa kaksi liiton jäsentä. YTN:n luottamusmiehinä toimi 4,
luottamusvaltuutettuina 3 ja yhteyshenkilöinä 2 ja yritysyhdistysten
puheenjohtajina 2 liiton jäsentä. Lisäksi liiton jäseniä osallistui YTN:n eri
toimialojen taustaryhmien ja yritysyhdistysten toimintaan.
Liitto oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muiden liittojen kanssa
sekä YTN:n
luottamushenkilöille että JUKOn valtiosektorin luottamusmiehille järjestettävää
koulutusta.
Liiton jäseninä olevia luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja muita aktiivijäseniä
osallistui
Akavan,
JUKOn,
YTN:n
ja
ERKOn
järjestämiin
edunvalvontakoulutuksiin ja seminaareihin.
1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta
Liitto jatkoi aktiivista yhteydenpitoa sekä opiskelija-aktiiveihin eri yliopistoissa
että yliopistojen henkilökuntaan. Akavan opiskelijavaltuuskunnassa AOVAssa
liiton edustajat osallistuivat akavalaisen koulutuspolitiikan tekemiseen. Lisäksi
Akavan
opiskelijavastaavien
verkostossa
AOVV:ssä
käsiteltiin
koulutuspolitiikkaa.
Liiton oma koulutuspoliittinen työryhmä jatkoi toimintaansa koulutuspoliittisen
ohjelman pohjalta suunnitellen mm. koko yhteiskunta-alan koulutettujen
toimintaa kuvaavaa tilastollista tutkimusta, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna
2012. Lisäksi liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tapasivat Suomen
Yliopistot UNIFI ry:n yhteiskuntatieteellisen alan rakenteellisen kehittämisen
hankkeesta vastanneet henkilöt ja toimittivat hankkeelle tietoja alan
koulutettujen työmarkkina-asemasta.
1.3. Yksilöllinen edunvalvonta
Liiton toimiston toiminnan painopiste oli edellisvuosien tapaan palvelussuhteisiin
liittyvässä neuvonnassa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Liiton
lakimiehet, neuvottelupäällikkö ja julkisen sektorin asiamies neuvoivat jäseniä
myös palkkaukseen, koulutukseen ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. Kyselyitä
tuli liiton toimistoon päivittäin sekä puhelimitse että sähköpostitse. Jäsenten
yhteydenotoissa
painottuivat
erityisesti
työaikoihin,
palkkaukseen,
määräaikaisuuksiin, perhevapaisiin, vuosilomiin ja työttömyysturvaan liittyvät
kysymykset.
2. JÄRJESTÖTOIMINTA
2.1. Jäsenistö
Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa 11 350 (v. 2010 10 841),
joista opiskelijoita oli 2 492 (v. 2010 2396).
Eläkeläisiä oli vuoden lopussa 354 (v. 2010 311) ja työttömiä 263 (v. 2010 325).
Jäsenmäärä kasvoi noin 4,7 % (v. 2010 3,7 %). Uusia jäseniä liittyi vuoden
aikana 952 (v. 2010 892), joista valmistuneita jäseniä oli 413 (v. 2010 364) ja
opiskelijoita 539 (v. 2010 528). Työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 3,4 %.
Jäsenistöstä oli miehiä 34 % ja naisia 66 %. Työnantajasektoreittain työssä
käyvä jäsenistö jakaantuu seuraavasti:
Valtio
32 %
Kunta
22 %
Yksityinen (yritykset)
23 %
Yksityinen (järjestöt)
13 %
Yliopistot
10 %
Muut
1%
Lokakuussa 2010 tehtiin työmarkkinatutkimus, jonka pohjalta laadittiin
tutkimusraportti vuoden 2011 alkupuolella. Sen perusteella suuria muutoksia ei
jäsenkunnassa edelliseen tutkimukseen verrattuna ilmennyt. Työvoimasta 89 %
toimi kokopäivätyössä, 3 % osa-aikatyössä ja työttömänä oli 3 %, 5 % oli perhe-,
opinto- tai vuorotteluvapaalla. Kokopäivätyötä tekevän jäsenistön kuukauden
mediaanipalkka oli 3 700 €.
Jäsenrekrytointiin panostettiin edelleen. Liiton toimintaa esitteleviä ilmoituksia
julkaistiin opiskelija- ja ainejärjestöjen julkaisussa. Helsingin sekä Turun
yliopistojen alan tiedekunnista valmistuneille järjestettiin valmistujaisjuhlien
yhteydessä onnittelutilaisuus, Vaasan ja Tampereen yliopistosta valmistuneille
jaettiin todistuskansiot ja Åbo Akademista valmistuneille jaettiin onnitteluruusut.
Muista yliopistoista valmistuneille lähetettiin onnittelukirje ja liittoa esittelevää
materiaalia. Alumnijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä Helsingissä.
Ainejärjestöjen tilaisuuksia tuettiin rahallisesti. SVOL:n paikallisyhdistykset
järjestivät erilaisia tapahtumia opiskelijoille yhteensä noin 60 kertaa. Opiskelijaasioista vastaavat asiamiehet osallistuivat keväällä Akavan Työelämäkiertueelle
ja syksyllä Akava Camp -kiertueelle, joilla esiteltiin liiton toimintaa opiskelijoille.
Lisäksi järjestettiin erilaisia
ainejärjestöjen kanssa.
infotilaisuuksia
yliopistoilla
ja
yhteistyössä
Liiton toimintaa tehtiin tunnetuksi muidenkin potentiaalisten jäsenten
keskuudessa
lähettämällä
heille
esitemateriaalia.
Suosittelenjäsenhankintakampanja käynnistyi kesäkuun alussa ja jatkui loppuvuoden ajan.
Kampanjalla pyrittiin sekä jäsenpitoon että jäsenhankintaan. Jäseniä
kannustettiin suosittelemaan omaa liittoaan ja hankkimaan uusia jäseniä.
Työelämään liittyviä asioita käsiteltiin useissa artikkeleissa Valtiotieteilijässä,
liiton antamissa julkilausumissa sekä käytännön edunvalvonnassa niin
neuvottelujärjestö- kuin yksilötasolla. Näissä yhteyksissä käsiteltiin mm. työurien
pidentämistä,
työssä
jaksamista,
työhyvinvointia,
määräaikaisuuksia,
vastavalmistuneiden työllistymistä, hyvää johtajuutta ja tasa-arvokysymyksiä.
2.2. Jäsenpalvelut
Liiton toimisto neuvoo jäseniä palvelussuhdeongelmissa puhelimitse,
sähköpostitse
ja
henkilökohtaisissa
tapaamisissa.
Tämän
ohella
ongelmatilanteista neuvotellaan tarpeen mukaan suoraan työnantajien kanssa.
Oikeudenkäyntikuluja korvattiin liiton ottamasta oikeusturvavakuutuksesta.
Toimistoa avustivat oikeudellisten palvelussuhdeongelmien hoitamisessa
Asianajotoimisto Viilo & Vainio ja Asianajotoimisto Bützow. Vuoden aikana
siirrettiin 18 tapausta asianajotoimistoille hoidettavaksi oikeusteitse.
Yksityiselämän oikeusasioissa jäseniä avusti asianajotoimisto Bützowin
tarjoama puhelinneuvonta.
Yksilöllisten neuvojen lisäksi liiton nettisivuilla oli tarjolla useita
palvelussuhdeasioita käsitteleviä oppaita. Liiton lakimiehet, asiamiehet ja
asianajaja Arto Vainio kirjoittivat säännöllisesti työlainsäädännöstä sekä
palvelussuhdeasioiden ongelmatilanteista Valtiotieteilijä-lehteen.
Liitto
on
vakuuttanut
palkansaajajäsenensä
Erityiskoulutettujen
työttömyyskassassa.
Ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa,
koulutuspäivärahaa, koulutustukea ja vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin
vuoden aikana 753 liiton jäsenelle (v. 2010 743) bruttona lähes 5,2 miljoonaa
euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia oli yhteensä 680 (v. 2010
654), koulutuspäivärahan saajia 0 (v. 2010 2), koulutustuen saajia 4 (v. 2010 24)
sekä vuorotteluvapaakorvauksen saajia 69 (v. 2010 63). Keskimääräinen
ansiosidonnaisen päivärahan suuruus oli 69,15 € (v. 2010 65,88 €).
Liitto on ottanut alle 75-vuotiaille jäsenille vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja
matkatavaravakuutukset Chartis Finlandista. Pohjolasta on otettu vastuu- ja
oikeusturvavakuus, jonka piirissä ovat virka- ja työsuhteissa olevat jäsenet sekä
työssä käyvät opiskelijat. Lisäksi siinä ovat vakuutettuina ne itsenäiset
ammatinharjoittajat, joilla ei ole palveluksessa työntekijöitä.
Liitolla on yhteistyösopimus OP-Pohjola-ryhmän kanssa. Liitto on muun muassa
neuvotellut etuja jäsenten itse maksamiin vakuutuksiin Pohjolassa. Myös Ifvakuutuksista ovat jäsenet saaneet alennusta.
Liiton jäsenillä oli mahdollisuus vuokrata käyttöönsä liiton omistamaa, Rukalla
sijaitsevaa lomamökkiä sekä lomaosakkeita Pyhätunturilla, Ylläksellä, Rukalla ja
Tampereen kylpylässä. Kuluneen vuoden aikana 50 liiton jäsentä käytti
vuokraoikeuksia.
CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa toteutetaan urapalvelua
jäsenistölle. Palvelua käytti kuluneena vuonna 109 liiton jäsentä.
Mentorointiryhmässä oleville palvelu oli maksuton.
Jäsenet voivat hakea A-lomien kautta mm. tuettuja perhe- ja virkistyslomia,
kuntoremontteja, terveystreffejä ja vuokralomamökkejä. A-lomien lomatukea
myönnettiin kuluneen vuoden aikana 15 jäsenelle. Vuoden 2012 alusta A-lomien
lomatukitoiminta siirtyy uudelle Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry:lle.
Liitolla on voimassaoleva sopimus lehtialennuksista Otavamedian kanssa.
Loppuvuodesta 2011 päätettiin liittyä akavalaiseen Omaehtoisen työllistymisen
tuki OTTY ry:hyn. Jäsenyys alkaa vuoden 2012 alusta. OTTY tarjoaa
monipuolista koulutusta ja verkostoitumista Uudenmaan alueella oleville
työttömille ja niille jäsenille, joita työttömyys uhkaa.
Jäsenistön tyytyväisyyttä liittoon mitattiin maaliskuussa 2011 sähköpostitse
lähetetyllä jäsenkyselyllä. Kysely tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi.
Vastausprosentti oli 25. Kyselyn mukaan liiton peruspalveluita arvostettiin
eniten.
2.3. Jäsentoiminta
Liitolla
on
viisi
jäsenjärjestöä:
Pirkanmaan
Valtiotieteilijät
ry,
Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät ry, Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien
Liitto SVOL ry, Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät - Statsvetarna i Egentliga
Finland ry sekä Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry. Liitto tuki niiden toimintaa
myös taloudellisesti. Toimintaryhmiä on myös Kuopiossa ja Vaasassa.
Jäsenjärjestötapaaminen pidettiin 20. – 21.5.2011 Tallinnassa yhdessä liiton
luottamusmiesten seminaarin kanssa. Tilaisuuteen osallistui 17 jäsenjärjestöjen
ja – ryhmien edustajaa.
Akava-yhteisössä työskenteleville liiton jäsenille järjestettiin 8.6.2011 miniristeily.
Tilaisuuteen osallistui 10 jäsentä.
Wanhojen Maistereiden Kilta piti vuosittaisen tapaamisensa 5.10.2011.
Jäsenjärjestöt antavat toiminnastaan omat toimintakertomuksensa.
2.4. Koulutus ja seminaarit
Liiton järjestämän mentorointiohjelman avulla perehdytettiin valmistumisvaiheen
opiskelijoita työelämään. Vuoden
2011 tammikuun alussa alkaneessa
ohjelmassa oli mukana 21 opiskelijaa ja 21 mentoria. Vuoden 2011 joulukuussa
alkoi toinen mentorointiohjelma, johon osallistui 15 mentorointiparia.
Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin marraskuussa. Helsingissä järjestettiin kaksi
iltakoulutusta 14.11.2011, aiheina Reilu Peli ja Pärjätään pätkissä. Turussa
järjestettiin 18.11.2011 Valtiotieteilijäseminaari. Seminaarissa oli aiheena Työ,
valta ja asenteet – mikä muuttuu? Paneelissa olivat mukana Akavan
puheenjohtaja Sture Fjäder, toimituspäällikkö Susanna Kuparinen ja EVAn
johtaja Matti Apunen. Seminaarissa puhuivat myös Turun kaupunginjohtaja
Aleksi Randell ja Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2010 Cay Sevón.
Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin myös Helsingissä, Tampereella, Lahdessa,
Vaasassa ja Kuopiossa.
2.5. Opiskelijatoiminta
Liitto järjesti opiskelijajäsenilleen toimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden
jäsenjärjestön Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry:n kanssa.
Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia järjestettiin vuonna 2011 neljä kertaa.
Tammikuussa ja maaliskuussa järjestettiin Aktiivipäivät – koulutustilaisuuksia
liiton opiskelija-aktiiveille, lokakuun alussa jäsenistötapahtuma Syysseminaari
teemalla ”Tulevaisuuden Suomi yhteiskuntaosaajan silmin” sekä marraskuussa
SVOL:n liittokokous Kuopiossa.
Paikallistoiminnasta
yhteiskuntatieteellisen
alan
opiskelupaikkakunnilla
vastasivat SVOL:n kahdeksan paikallisyhdistystä, joiden toimintaa liitto tuki
taloudellisesti.
2.6. Huomionosoitukset ja stipendit
Vuoden
Yhteiskuntatieteilijäksi
valittiin
Tampereen
yliopiston
johtamiskorkeakoulun professori YTM, FT Marja-Liisa Manka. Manka on
ansioitunut erityisesti työhyvinvoinnin tutkijana. Hän on ideoinut valtakunnallisen
työnilonjulistuksen. Liitto halusi valinnallaan antaa tunnustusta merkittävää
tutkijauraa tekevälle yhteiskuntatieteilijälle sekä nostaa esiin työhyvinvoinnin.
Liiton stipendirahastosta myönnettiin stipendi Katri Halenille väitöksestä Työssä
vai eläkkeelle?, Johanna Jussilalle pro gradusta Downshiftaus, Jaakko Kaukolle
väitöksestä Korkeakoulupolitiikan dynamiikat Suomessa, Satu Lindholmille pro
gradusta 6+6+6 – perhevapaamalli , Johanna Moisiolle väitöskirjatyöhön
Euroopan unionin korkeakoulupolitiikan vaikutus ja toimeenpano kansallisesti ja
Saara
Saarelalle
pro
gradusta
Sosiaalija
terveysministeriön
samapalkkaisuusohjelma.
2.7. Liiton nimenmuutos
Liittovaltuusto päätti liiton nimenmuutoksesta syyskokouksessa 19.11.2011.
Kokouksessa päätettiin, että uusi nimi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
otetaan käyttöön 1.3.2012. Ruotsiksi nimi on Högskoleutbildade samhällsvetare
r. f. ja englanniksi Social Science Professionals. Syyskokouksen jälkeen
aloitettiin nimenmuutoksen vaatimat valmistelut. Liiton graafisen ilmeen ja uuden
logon suunnittelijaksi valittiin mainostoimisto Recommended. Lehtiuudistus
käynnistettiin MCI Pressin kanssa, ja lehden uudeksi nimeksi tulee Ura. Myös
liiton uuden esittelyvideon valmistus sekä lanseeraustilaisuuden ja muutoksen
viestinnän suunnittelu aloitettiin.
2.8. Yhteistyö
Liitolla on yhteistyösopimus Suomen Lakimiesliiton kanssa sekä
kaksoisjäsenyyssopimukset Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kanssa.
Lisäksi liitolla on jäsenpalveluja koskeva yhteistyösopimus seuraavien
pohjoismaisten liittojen kanssa: Jusek (Ruotsi), Danmarks Jurist- och
Økonomforbund, Norges Juristforbund, Samfunnsviternes Fagforening i Norge
ja Sammfundsøkonomernas Fagforening i Norge.
Liitto järjesti elokuussa yhdessä Lakimiesliiton
yhteistyöjärjestöjen tapaamisen Haikon kartanossa.
kanssa
pohjoismaisten
Jäsenyyttä akavalaisessa Jäsenedut.fi –palvelussa jatkettiin.
3. TUTKIMUSTOIMINTA JA VIESTINTÄ
3.1. Tutkimustoiminta
Vuoden
alkupuolella
koottiin
raportiksi
Työmarkkinatutkimus
2010.
Loppuvuonna tehtiin jälleen uusi koko jäsenistöä koskeva työmarkkinatutkimus.
Työmarkkinatutkimuksilla
selviteltiin
erityisesti
jäsenten
palkkauksen
kehittymistä, sijoittumista työmarkkinoille sekä työaikaa.
3.2. Viestintä
Liiton tiedotusvälineinä käytettiin lehtiä, liiton nettisivuja, sähköpostia, sähköistä
uutiskirjettä ja sosiaalista mediaa.
Valtiotieteilijä-lehti ilmestyi viisi kertaa. Lehteä toimitti liiton toimeksiannosta MCI
Press. Päätoimittajana toimi hallituksen puheenjohtaja Elina Moisio sekä liiton
yhteyshenkilönä liiton toimiston asiamies/viestintäpäällikkö.
ilmestyi myös verkossa osoitteessa www.valtiotieteilija.fi.
Valtiotieteilijä
Vuoden aikana lähetettiin toimiala- ja sektorikohtaisia tiedotteita. Yhteistyössä
muutamien jukolaisten liittojen kanssa toimitettiin valtiosektorilla työskenteleville
lähetettyä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Keppi ja Porkkana -tiedotetta sekä
kuntasektorilla työskenteleville neljä kertaa ilmestyvää Kuntatiimi-tiedotetta.
Yliopistosektorilla työskentelevät saivat Yliote-tiedotteen kuusi kertaa vuoden
aikana. Tiedote toimitetaan yliopistosektorilla työskenteleville sähköpostitse ja
se on luettavissa myös liiton nettisivuilla. Ulkomailla asuville jäsenille lähetettiin
Expatrium-lehti. Yksityissektorin luottamus- ja taustaryhmätehtävissä toimiville
lähetettiin YTN tiedottaa yhteyshenkilöille -julkaisua.
Sähköinen uutiskirje vakiintui viestintävälineenä. Uutiskirjettä lähetettiin
alueellisesti, sektoreittain sekä koko jäsenistölle säännöllisenä uutiskirjeenä.
Säännöllinen SVAL-uutiskirje lähetettiin yhdeksän kertaa vuoden aikana.
Uutena sähköisenä viestintäkanavana otettiin käyttöön Facebook, jonne vuoden
2011 loppuun mennessä oli liittynyt noin 900 henkeä.
Mediatiedotteita lähetettiin kuluneen vuoden aikana yhdeksän. Tiedotteiden
aiheita olivat Maahanmuuttajien parissa työskentelevien asema huolestuttaa –
SVAL tuomitsee vihapuheet, Joka neljäs kansanedustaja on yhteiskuntatieteilijä,
Yli
puolella
ministereistä
on
yhteiskuntatieteellinen
koulutus,
Yhteiskuntatieteellisen alan toimijoiden yhteistyötä on lisättävä, Työelämää
tyhmentävä kehitys pysäytettävä, SVAL tyrmää vuorineuvos Elorannan
ehdotukset virkamiesten palkanalennuksista, Professori Marja-Liisa Manka on
Vuoden Yhteiskuntatieteilijä, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitosta Yhteiskuntaalan korkeakoulutetut sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkajaosta
puuttuu läpinäkyvyys.
Kaksi tiedotetta julkaistiin myös mielipidekirjoituksina. Lisäksi liiton
toiminnanjohtajaa haastateltiin Ylen tv- ja radiouutisiin työelämävalmennettavien
asemasta UM:ssä.
4. HALLINTO
4.1. Liittovaltuusto
Liittovaltuusto
kokoontui
kevätkokoukseen
2.4.2011
Helsingissä
ja
syyskokoukseen 19.11.2011 Turussa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi
liittovaltuusto antoi molemmissa kokouksissa julkilausuman. Syyskokouksessa
vieraili Akavan uusi puheenjohtaja Sture Fjäder tuoden keskusjärjestön terveiset
kokoukselle.
Edellisen syksyn liittovaltuuston päätösten mukaisesti hallitus toi
syyskokoukseen uudistetun esityksen Liiton nimen muuttamisesta. Valtuusto
päätti yksimielisesti nimenmuutoksesta.
4.2. Hallitus
Hallitus piti kertomusvuonna 13 kokousta ja kaksi työseminaaria. Lisäksi
pidettiin yhteinen Akavan puheenjohtajapaneeli Lakimiesliiton hallituksen
kanssa.
4.3. Toimisto ja henkilöstö
Liiton toimisto sijaitsi osoitteessa Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki. Vakituista
henkilöstöä vuoden lopussa oli 12, joista kaksi oli perhevapaalla. Määräaikaista
työvoimaa vuoden aikana oli kolme.
Liiton toiminnanjohtajana vuodesta 1997 toiminut Urpo Hakala jäi maaliskuun
lopussa eläkkeelle. Uutena toiminnanjohtajana toimi vuoden 2010 joulukuussa
työnsä
aloittanut
Simo
Pöyhönen.
Opiskelija-asiamiehen
tehtävä
kokoaikaistettiin ja vakinaistettiin toimintavuoden lopussa.
4.4. Jäsenmaksut
Liiton menot katettiin pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Ansiotyössä olevien
jäsenten ja vakituisesti työssä käyvien opiskelijoiden jäsenmaksu oli 276 euroa,
yrittäjäkassaan liittyneiden yrittäjien, apurahalla tai stipendillä työskentelevien,
EU- tai ETA-maissa työskentelevien sekä kansainvälisissä järjestöissä
ulkomailla työskentelevien 138 euroa, työttömien, perhe-, opinto- tai
vuorotteluvapaalla olevien, eläkeläisten, ase- tai siviilipalvelusta suorittavien
sekä ulkomailla ilman palkkatuloja olevien 56 euroa sekä opiskelijoiden 24
euroa ja satunnaisesti työssä käyvien opiskelijoiden 60 tai 100 euroa riippuen
työssäkäyntikuukausien määrästä.
Jos jäsen oli samanaikaisesti Professoriliiton tai Tieteentekijöiden Liiton sekä
SVAL:n jäsenenä, sai hän kummankin liiton jäsenmaksusta 25 prosentin
alennuksen liittojen tekemien yhteistyösopimusten mukaisesti.
5. TALOUSKERTOMUS
Liiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan hieman muutamaa aiempaa vuotta
nopeammin. Kokonaisjäsenmäärä kasvoi 4,6 %, mikä oli noin prosenttiyksikön
edellistä vuotta enemmän. Jäsenmaksuja korotettiin vuodelle 2011 4,3 %.
Edelliseen vuoteen verrattuna jäsenmaksutuotot kasvoivat seitsemän prosenttia,
2 237 077 euroon. Liiton vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa 16 440 euron
alijäämää. Alijäämä johtuu pääosin eläke- ja henkilöstön vaihdokseen liittyvistä
kuluista.
Vuoden 2011 varsinaisen toiminnan kulut olivat yhdeksän prosenttia suuremmat
kuin vuoden 2010 vastaavat kulut. Vuonna 2010 varsinaisen toiminnan kulut,
2 263 685 euroa, ylittyivät kahdella prosentilla talousarvioon verrattuna.
Jäsenmaksutuotot
toteutuivat
budjetoidun
mukaisesti.
Suurin
ylitys
talousarvioon nähden tuli eläkekuluista, 103 004 euroa. Ylitys johtui liiton
ryhmäeläkevakuutuksesta.
Liiton pitkäaikaiset lainat ovat 375 000 euroa. Toimitilan ostoon hankittua
pitkäaikaista lainaa lyhennettiin 30 000 euroa. Lyhytaikainen velka, 279 375
euroa,
koostuu
luotollisen
tilin
limiitin
lisäksi
normaaleista
tilinpäätösjaksotuksista. Liiton maksuvalmius on hyvä. Taseen loppusumma on
1 489 761 euroa. Tase pieneni edellisestä vuodesta 7993 eurolla.
Liiton tuleva taloudellinen kehitys näyttää edelleen vakaalta. Jäsenmäärän
kasvulle on hyvät eväät jatkua ja liiton jäsenmaksu on edelleen erittäin
kilpailukykyinen muihin liittoihin verrattuna. Tasaisen kasvun myötä
palvelutarjontaa voidaan kehittää edelleen, laajentaa järjestötoimintaa ja
mahdollisesti myös kasvattaa henkilöresursseja tarpeen mukaan. Liiton
velkatilanne on hyvin maltillinen ja koostuu käytännössä toimitilan ostamisesta
jäljellä olevasta lainasta.
LIITE 1
SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN LIITTO SVAL RY
LIITTOVALTUUSTO
Timo Koskimäki, puheenjohtaja
Kirsi Marttinen varapuheenjohtaja
Ahonen Hanna
Aniluoto Arto
Anteroinen Merja
Anttonen Taru
Autto Heikki
Eronen Milla
Eskola Mikko
Gröhn Irene
Hagelstam Axel
Helovuo Laura
Karikko Sarianne
Kiiskinen Päivi
Kinkku Markus
Kinnunen Aarne
Koskela Jaana
Koski Susanna
Kyhä Henna
Kylä-Harakka Paula
Lammi Kati
Launonen Reima
Nokela Katri
Puoskari Pentti
Rajakangas Ulla-Maija
Rossi Mika
Rättilä Tiina
Rönnholm Antton
Saikkonen Soili
Salonranta Jussi
Sandberg Johanna
Seppä Sisko
Seppälä Mikael
Sievänen Noora
Siitonen Anni
Sirniö Outi
Sironen Jiri
Sumuvuori Johanna
Vesikansa Sanna
Vilén Janina
Varavaltuutetuista kokouksissa olivat läsnä Jussi Björninen, Aira Bragge, Eero
Kallio, Karoliina Kähö, Jani Moliis, Antti Mäki, Aki Ruotsala, Juuso Rönnholm,
Suvi Saarinen, Iina Sahramäki, Kirsi Siltanen, Matti Sonninen, Timo Sovanen,
Antti Taavila, Anniina Tirronen.
HALLITUS
Elina Moisio
Johanna Moisio
liiton puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
varsinaiset jäsenet:
Risto Alatarvas
Milla Halme
Hannu-Pekka Huttunen
Matti Simpanen
Alexandra Vartiainen
varajäsenet:
Katariina Suomu
Markus Siltanen
Sari Niemi
Tuomas Järvinen
Maria Ranta
WANHOJEN MAISTEREIDEN KILTA
Hilkka Ahonen
Urpo Hakala
Terttu Heinonen
Klaus Helkama
Ilkka Kananen
Liisa Lahti
Risto Leskinen
Erja Lohikoski
Arto Luhtio
Marketta Luutonen
Keijo Norvanto
Tarja Pihlajisto
Martti Simola
Janina Vilén
TYÖRYHMÄT
Vuoden yhteiskuntatieteilijätoimikunta
Mikko Eskola
Hannamaija Helander
Piritta Jokelainen
Eeva Kalli
Marketta Luutonen
Elina Moisio
Simo Pöyhönen
Laura Rissanen
Antton Rönnholm
Koulutuspoliittinen työryhmä
Milla Halme
puheenjohtaja
Irene Gröhn
Timo Koskimäki
Markus Kinkku
Katariina Suomu
Soili Saikkonen
Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala
Outi Sirniö
Maria Ranta
Valtioryhmä
Johanna Moisio
Hannu-Pekka Huttunen
Arja Laine
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
Valtioryhmän kokouksiin kutsuttiin JUKOn valtiosektorin luottamusmiehinä
toimivat liiton jäsenet sekä valtiosektorilla työskentelevät hallituksen ja
liittovaltuuston jäsenet.
Yliopistojen yhteyshenkilöverkosto
Mervi Palva
Helsingin yliopisto
Milla Eronen
Aalto yliopisto
Henni Nevalainen
Itä-Suomen yliopisto
Seppo Aho
Lapin yliopisto
Kirsi Siltanen
Sunna Vainiomaa
Mikael Seppälä
Arja Laine
Tampereen yliopisto
Vaasan yliopisto
Teatterikorkeakoulu
sihteeri
JÄSENJÄRJESTÖJEN PUHEENJOHTAJAT
Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry
Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry
Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry
Pääkaupunkiseudun Yhteiskuntatieteilijät ry
Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät ry
Piritta Jokelainen
Petteri Suominen
Sari
Niemi
ja
Merja
Siltanen-Kallio
Milla Eronen ja Mikael
Seppälä
Erja Paukkala ja Anne
Wilenius
TILINTARKASTAJAT
Tilintarkastusrengas OY/HTM Kai Salmivuori
Tilintarkastusrengas OY/HTM Lotta Kauppila (os. Kärki)
TOIMIHENKILÖT
Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja
Helka Ahlström, toimistonhoitaja
Kati Ahtiainen, asiamies/viestintäpäällikkö
Urpo Hakala, kehityspäällikkö (31.3.2011 saakka, jonka jälkeen eläkkeelle)
Piritta Jokelainen, opiskelija-asiamies (määräaikainen, 1.8.2011 lähtien)
Tiina Kuusi, jäsensihteeri (määräaikainen, 1.4.2011 lähtien)
Arja Laine, asiamies
Hanna Meriluoto, järjestösihteeri (perhevapaalla)
Jukka Nohteri, lakimies
Nuutti Pursiainen, neuvottelupäällikkö
Aura Pylkkänen, opiskelija-asiamies (määräaikainen, 28.2.2011 saakka)
Aki Reinimäki, asiamies
Pia Ruuska, jäsensihteeri (perhevapaalla 1.4.2011 lähtien)
Marjut Soininen, hallintopäällikkö
Petri Toiviainen, lakimies
ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKO
Hallitus
Nuutti Pursiainen
Arja Laine (varajäsen)
LIITE 2
AKAVA RY, JUKO RY, YTN RY ja JEA RY
AKAVAN LIITTOKOKOUS
Elina Moisio
Johanna Moisio
Simo Pöyhönen
Milla Halme (varajäsen)
Alexandra Vartiainen (varajäsen)
Petri Toiviainen (varajäsen)
AKAVAN HALLITUS
Nuutti Pursiainen
Työvaliokunta
Nuutti Pursiainen (yleisvarajäsen)
Sosiaalipoliittinen toimikunta
Nuutti Pursiainen
Työelämän toimikunta
Petri Toiviainen (varajäsen)
Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta
Aki Reinimäki (varajäsen)
Järjestötoimikunta
Aki Reinimäki
Työelämän tutkimusjaos
Nuutti Pursiainen
Opiskelijavaltuuskunta AOVA
Heini Wiik (varsinainen jäsen)
Piritta Jokelainen(varajäsen)
AKAVAN ALUETOIMIKUNNAT
Uusimaa
Jenni Kuusivuori (opiskelijajäsen)
Varsinais-Suomi
Kirsi Ahlman
Satakunta
Timo Forstén
Pirkanmaa
Juha-Pekka Mannila
Häme
Timo Ahonen
Etelä-Savo
Anne Gustafsson-Pesonen (varapuheenjohtaja)
Pohjois-Savo
Alexandra Vartiainen
Keski-Suomi
Annimaria Valli (opiskelijajäsen)
Pohjanmaa
Aira Bragge, Viljami Wiirilinna (opiskelijajäsen)
Lappi
Jaana Koskela (puheenjohtaja), Markus
(opiskelijajäsen)
AKAVAN VERKOSTOT
Toiminnanjohtajien ovaali pöytä
Simo Pöyhönen
Opiskelija-asiamies/-sihteeriverkosto
Piritta Jokelainen
Aura Pylkkänen
Aki Reinimäki
Koulutusvastaavaverkosto
Aki Reinimäki
Jäsenhankkijaverkosto
Piritta Jokelainen
Aki Reinimäki
Tiedottajaverkosto
Kati Ahtiainen
Kouluttajaverkosto
Nuutti Pursiainen
Akalex
Jukka Nohteri
Petri Toiviainen
Siltanen
JUKO RY
Hallitus
Arja Laine (varajäsen)
Valtion neuvottelukunta
Arja Laine
Petri Toiviainen (varajäsen)
Valtion keskuslakkotoiminta
Arja Laine (puheenjohtaja)
Kunnan KVTES-jaosto
Arja Laine (varajäsen)
Yliopistojen neuvottelukunta
Arja Laine (varajäsen)
YTN RY
Hallitus
Nuutti Pursiainen (puhe- ja läsnäolo-oikeus)
Petri Toiviainen (puhe- ja läsnäolo-oikeus, varajäsen)
Koulutusryhmä
Nuutti Pursiainen (puheenjohtaja)
Järjestösektorin taustaryhmä
Nuutti Pursiainen (asiamies ja neuvottelija)
Petri Toiviainen (lakimies ja neuvottelija)
Tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon konsultoinnin taustaryhmä
Nuutti Pursiainen (asiamies)
JEA RY
Hallitus
Arja Laine
Petri Toiviainen (varajäsen)
Valtioryhmä
Arja Laine, varapuheenjohtaja
Petri Toiviainen
Kuntaryhmä
Arja Laine