TOIMINTAKERTOMUS 2013 - Yhteiskunta

TOIMINTAKERTOMUS 2013
SISÄLTÖ
Puheenjohtajan katsaus
Toimintakertomus
1. Edunvalvonta
1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta
1.1.1.
Yleistä
1.1.2.
Julkinen sektori
Valtio
Kunta
Yliopisto
Muuta
1.1.3.
Yksityinen sektori
Yleistä
1.1.4.
Luottamusmiehet
1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta
1.3. Yksilöllinen edunvalvonta ja palvelussuhdeneuvonta
2. Järjestötoiminta
2.1. Jäsenistö
2.2. Jäsenpalvelut
2.3. Jäsentoiminta
2.4. Koulutus ja seminaarit
2.5. Opiskelijatoiminta
2.6. Huomionosoitukset ja stipendit
2.7. Muu yhteistyö
3. Tutkimustoiminta ja viestintä
3.1. Tutkimustoiminta
3.2. Viestintä
4. Hallinto
4.1. Liittovaltuusto
4.2. Liittovaltuustovaalit
4.3. Hallitus
4.4. Toimisto ja henkilöstö
4.5. Jäsenmaksut
5. Talouskertomus
Liitteet:
1. Luottamushenkilöt ja henkilöstö
2. Edustukset Akava-yhteisössä
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
Työmarkkinajärjestönä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuille vuoden merkittävin tapahtuma oli
keskitetyn työmarkkinasopimuksen synty työllisyys- ja kasvusopimuksen nimellä. Sopimus oli
järjestöiltä vastuullinen paketti vaikeassa ja pitkittyneessä taloustilanteessa ja osana Akavaa
YKA antoi sopimukselle puoltonsa. Kolmivuotinen sopimus sisältää vain nimelliset
palkankorotukset, mutta sillä on hyvin merkittävä rooli työmarkkinoiden vakauttajana ja
talouden kasvu-uralle saamisessa. Siten se kokonaisuutena on jäsenistömme etujen
mukainen.
Toimintavuosi oli merkittävä liittomme jäsendemokratian kannalta. Syksyllä järjestettiin
järjestyksessään neljännet liittovaltuustovaalit, joissa jäsenistö valitsi 40 valtuutettua
käyttämään liittovaltuustossa liiton ylintä päätöksentekovaltaa. Vaaleissa valituksi tuli
monipuolisesti jäsenistöä edustava ja monin tavoin osaava uusi valtuusto. Vaikka vaaliliittoja
ja ehdokkaita oli aikaisempaa enemmän, putosi äänestysprosentti selvästi ollen vain hiukan
yli 20 prosenttiyksikköä. Yhteiskunta-alan etujärjestön puheenjohtajana olin pettynyt
äänestysvilkkauteen – vaalit ja aktiivinen demokratia kun ovat identiteettimme ytimessä.
Vuoden 2013 loppuun päätti nelivuotiskautensa edellinen valtuusto. Vanhan valtuuston myötä
moni pitkään liittomme toiminnassa vaikuttanut henkilö siirtyi taka-alalle. Kiitän kaikkia vanhan
valtuuston jäseniä aktiivisuudesta, yhdistyksemme hyväksi tekemästänne työstä ja toivon
jossakin muodossa osallistumista jatkossakin. Erityisesti kiitän liiton aikaisempaa
puheenjohtajaa ja liittovaltuuston puheenjohtajana 2009–2013 toiminutta Timo Koskimäkeä
monipuolisesta panoksesta järjestömme johtotehtävissä.
Liiton toimintavuonna teettämässä jäsenkyselyssä liiton nykyiset jäsenpalvelut saivat hyvän
arvosanan. Kaikki palaute käytiin huolella läpi ja otetaan huomioon jatkuvassa toiminnan
kehittämisessä. Kiitos vastanneille jäsenille! Esitän jälleen toiveen jatkuvasta
vuorovaikutuksesta: palautteellanne on aidosti keskeinen merkitys liiton päätöksenteolle.
Vuosi oli myös liiton toimistossa muutoksen aikaa, kun liiton pitkäaikaisin työntekijä, julkisen
sektorin neuvottelutoiminnasta ja liittouransa aikana lähes kaikista liiton eri toiminnoista
vastannut asiamies Arja Laine jäi nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Toimisto vahvistui
uudella palvelussuhdelakimiehellä, kun liiton lakimies Petri Toiviainen siirtyi
neuvottelupäälliköksi perien Laineen tehtävät ja hänen tilalleen jäsenten työoikeudellisia
ongelmia ratkomaan palkattiin Elina Oksanen. Lisäksi toimiston yksityisoikeudellinen
neuvonta vahvistui palvelussuhdeneuvoja, oik. yo Heidi Tupamäen tultua vahvistamaan
toimistoa lakimiesten loma-ajoiksi. Kasvanut jäsenmäärä ja epävarma taloudellinen tilanne
näkyykin liiton toiminnassa erityisesti jäsenten omia palvelussuhteita koskettavien
kysymysten lisääntymisenä. Liiton tavoite on jatkossakin taata laadukkaat, jäsentä lähellä
olevat palvelut kaikissa työelämän vaiheissa.
Yleinen taloustilanne haastaa myös yhteiskuntatieteellisen koulutusalan, vaikka
työllisyystilanne onkin toistaiseksi pysynyt hyvänä. Erityisesti vastavalmistuneiden
työmarkkinat ovat aiempaa hankalammat, ja tähän kaivataan myös työmarkkinajärjestöiltä
vahvaa panostusta. Yhtenä vastauksena tähän oli nuorisotakuu, mutta sen tulokset ovat
korkeakoulutettujen kannalta olemattomat. Vuoden 2013 aikana Yhteiskunta-alan
korkeakoulutetut
ry
kasvattikin
itseymmärrystään
erityisesti
opiskelijoiden
ja
vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla ja pyrkii ohjaamaan palveluitaan tämän
ryhmän paremmaksi palvelemiseksi.
Mikko Eskola, puheenjohtaja
TOIMINTAKERTOMUS
1. EDUNVALVONTA
1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta
Yleistä
Neuvottelutoiminnassa
keskeinen
haaste
oli
kolmikannassa
aikaansaadun
kollektiivisopimisen mallin jatkaminen. Syksyllä 2011 työmarkkinaosapuolet olivat sopineet
valtiovallan myötävaikutuksella ns. raamisopimuksen, jossa palattiin usean vuoden tauon
jälkeen kokonaisvaltaisen työmarkkinasopimisen kulttuuriin. Keväällä 2013 käynnisteltiin
neuvotteluja sopimusmallin jatkamiseksi, mutta neuvottelut kuitenkin kariutuivat ennen kesää
huolimatta siitä, että valtiovalta oli suostunut työnantajapuolen vaatimuksiin alentaa
yhteisöverokantaa.
Taloudellisten realiteettien kannustamana neuvottelut kuitenkin jatkuivat matalalla profiililla jo
kesällä ja heti alkusyksystä ryhdyttiin alakohtaisesti selvittämään mahdollisuuksia niveltää
alakohtaiset
sopimukset
syntyneeseen
kokonaisratkaisuun.
Syntynyt
työmarkkinakeskusjärjestöjen välinen työllisyys- ja kasvusopimus (ns. Tyka-sopimus) todettiin
alakohtaisten ilmoitusten perusteella riittävän kattavaksi 25.10.2013. Sopimus oli
kustannusvaikutukseltaan äärimmäisen maltillinen sisältäen ensimmäisellä, alakohtaisesti
vaihtelevalla 22–24 kuukauden jaksolla 20 euron ja 0,4 % palkankorotukset. Toisen,
1.11.2016–31.1.2017 päättyvän jakson korotuksista sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen
kesken kesäkuussa 2015.
1.1.2. Julkinen sektori
Yleistä
Kollektiivista edunvalvontaa hoidettiin Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n
kautta Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Liiton toimistolla
julkisen sektorin edunvalvontaa pitkään ja ansiokkaasti hoitanut asiamies Arja Laine jäi
eläkkeelle 1.9.2013 ja hänen tehtäviään siirtyi hoitamaan lakimies Petri Toiviainen nimikkeellä
neuvottelupäällikkö. Julkisen sektorin kollektiivisessa edunvalvonnassa lisävoimana on myös
toinen liiton toimiston lakimiehistä.
Alkuvuosi 2013 käytettiin JEA:n ja JUKO ry:n piirissä tulevan neuvottelukierroksen
neuvottelutavoitteiden hiomiseen. Tyka-sopimuksen syntyminen elokuun lopussa 2013 johti
siihen, että neuvottelut kaikilla julkisen sektorin aloilla käytiin tiiviissä kahdeksan viikon
aikataulussa ja Tyka-sopimuksessa määritetyissä raameissa.
Kaikilla sopimusaloilla jouduttiin neuvottelemaan pitkään palkankorotusten käytännön
toteuttamistavoista. Erityisesti tulkintaongelmia aiheutti 20 euron suuruisen ensimmäisen
sopimuskorotuksen toteuttaminen. Tämän ohella vuonna 2013 toteutuneen vuosilomalain
uudistuksen vaikutuksista virka- ja työehtosopimuksiin jouduttiin käymään pitkiä neuvotteluja.
Kaikilla sopimusaloilla saavutettiin loppujen lopuksi neuvottelutulokset määräaikaan
25.10.2013 mennessä.
Valtio
Valtiosektorilla saavutettiin neuvottelutulos 25.10.2013 ja uusi virka- ja työehtosopimus
allekirjoitettiin 7.11.2013. Sopimuksen sopimuskausi on 1.4.2014 - 31.1.2017. Sen
ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Palkkoja korotetaan
1.8.2014 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta ja 1.8.2015 alkaen
yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,30 prosenttia. Tärkeimmät tekstimuutokset koskivat
vuosilomia ja sairausajan palkkaa. Keskustason sopimuksella uudistettiin myös
virastokohtaiset sopimukset.
Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen ohella edunvalvonnallisia painopisteitä olivat
lisääntymään päin edelleen olevat valtion organisaatiomuutokset, mm. valtion vaikuttavuus- ja
tuloksellisuushanke,
keskushallinnon
kehittämisohjelma
sekä
sektorikohtaisia
tutkimuslaitoksia koskeva laaja uudistusohjelma.
Neuvottelutoimintaa tapahtui myös virkaehtosopimuksessa 2012–2014 sovituissa
työryhmissä. Liiton asiamies oli JUKOn edustajana työurien pidentämistä käsittelevässä
työryhmässä. 1.4.2014 alkavalla sopimuskaudella liiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö
on mukana työaikaselvitystyöryhmässä.
Valtiosektorin
ns.
kummijärjestelmässä
liiton
asiamies/neuvottelupäällikkö
toimi
ykköskummina
ulkoasiainministeriön
hallinnonalalla,
Valtion
taloudellisessa
tutkimuskeskuksessa, Tilastokeskuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä, sekä
kakkoskummina aluehallintovirastoissa, opetus- ja kulttuuriministeriössä, työ- ja
elinkeinotoimistoissa, Kuluttajavirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Kunta
Kuntasektorilla saavutettiin neuvottelutulos 25.10.2013 ja uudet virka- ja työehtosopimukset
allekirjoitettiin 7.11.2013. Liitto on JUKO:n kautta mukana kunnallisessa yleisessä virka- ja
työehtosopimuksessa (KV-TES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OV-TES)
ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS).
Kuntasektorilla sopimuskausi on 1.3.2014 - 31.1.2017. Sen ensimmäinen jakso päättyy
31.12.2015 ja toinen jakso 31.1.2017. Palkkoja korotetaan 1.7.2014 alkaen yleiskorotuksella,
jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta. 1.7.2015 toteutettavan palkankorotuksen
kustannusvaikutus on puolestaan 0,30 prosenttia ja sen tarkemmasta käytöstä neuvotellaan
31.5.2014 mennessä. Merkittävin tekstimuutos koski vuosilomien siirto-oikeutta
sairastumistapauksissa.
Kuntasektoriin läheisesti liittyvällä PTY (Palvelulaitosten työnantajayhdistys)-sopimusalalla
saavutettiin 25.10.2013 kuntasektoria vastaava sopimusratkaisu. PTY-alan sopimuksia
sovelletaan lähinnä kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevissa osakeyhtiöissä ja
säätiöissä.
Kuntasektorin neuvottelujärjestelmän kannalta merkittävin uudistus saavutettiin syyskuussa
2013, jolloin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn paluusta neuvottelupöytään
saavutettiin ratkaisu valtakunnansovittelijan johdolla. Ammattiliitot Tehy ja Super sitoutuivat
perustamaan helmikuun 2014 loppuun mennessä uuden neuvottelujärjestön, joka tulee
sopimusosapuoleksi kuntasektorin sopimuksiin.
Kuntasektorilla edunvalvonnallisesti tärkeitä asioita olivat edelleen kuntarakenneuudistus
sekä ns. hinnoittelemattomien palkkakehityksen parantaminen. Erityisesti henkilöstön
lomauttamiseen liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen määrä oli kunnissa vuoden 2013 aikana
selvässä kasvussa.
Yliopisto
Yliopistosektorilla saavutettiin muiden julkisen sektorin sopimusalojen tapaan neuvottelutulos
25.10.2013. Uuden sopimuksen sopimuskausi on 1.4.2014 - 31.1.2017. Sen ensimmäinen
jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Palkkoja korotetaan 1.8.2014 alkaen
yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4% tai vähintään 20 euroa kuukaudelta. 1.8.2015
toteutettavan palkankorotuksen suuruus on työntekijäryhmistä riippuen 0,3 – 0,4%.
Merkittävin tekstimuutos koski tälläkin sopimusalalla vuosilomien siirto-oikeutta
sairastumistapauksissa.
Yliopistosektoria työllistivät muilta osin edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön
kokonaistyöaikaan liittyvät soveltamisongelmat sekä määräaikaisten työsuhteiden suuri
määrä. Myös henkilöstön vähentämiseen liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen määrä
yliopistoissa on selvästi lisääntynyt. Vuoden 2013 aikana tällaisia neuvotteluja käytiin ainakin
Åbo Akademissa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä
yliopistossa.
Muuta
Liitto on JUKO ry:n kautta allekirjoitusosapuolena myös Työterveyslaitosta koskevassa
työehtosopimuksessa. Lokakuussa 2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti
Työterveyslaitoksen työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 – 31.1.2017. Sopimuskauden
ensimmäisen jakson pituus 1.2.2014 – 30.11.2015 ja toisen jakson pituus 1.12.2015 –
31.1.2017. Palkankorotus 1.6.2014 on 20 euroa ja 1.6.2015 puolestaan 0,4%.
Liitto oli aktiivisesti mukana paikallisen akavalaisen neuvottelutoiminnan kehittämisessä ja
ylläpitämisessä Kevassa ja eduskunnassa. Kevassa virkaehtosopimus on paikallisen
akavalaisen yhdistyksen nimissä ja eduskunnassa paikallinen akavalainen yhdistys on
allekirjoittajaosapuolena valtiontalouden tarkastusvirastossa sekä kansanedustajien
avustajien työehtosopimuksessa. Kevan ja eduskunnan sopimukset ovat Tyka-ratkaisun
ulkopuolella ja ne neuvotellaan uudelleen kevään 2014 aikana.
Syksyllä 2013 aloitettiin akavalaisten liittojen piirissä toiminta Kelan akavalaisten
edunvalvontatyön
kehittämiseksi
ja
Kelan
Akavalaiset
ry:n
toiminnan
uudelleenkäynnistämiseksi. Liitto on keskeisesti mukana tässä toiminnassa, koska se on
suurin Kelan akavalaisista ammattiliitoista.
1.1.3. Yksityinen sektori
Yksityisen sektorin edunvalvonta hoidetaan Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön,
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa. Liiton henkilöstöresursseja (neuvottelupäällikkö,
lakimies) osoitettiin neuvottelujärjestön taustaryhmätyöhön (finanssiala, tilintarkastus ja
liikkeenjohdon konsultointi sekä järjestösektori) sekä luottamusmieskoulutukseen ja sen
suunnitteluun. Taustaryhmätyössä suurin ponnistus oli olemassa olevien työehtosopimusten
(ylioppilaskuntien tes, amk-opiskelijakuntien tes, SYL ry:n tes ja SAMOK ry:n tes sekä
rahoitusalan tes) niveltäminen saavutettuun Tyka-sopimukseen. Tämän lisäksi jatkettiin
työnantajaliitto PALTA
aikaansaamiseksi.
ry:n
kanssa
neuvotteluja
järjestösektorin
yleissopimuksen
1.1.4. Luottamusmiehet
Kertomusvuonna liiton jäseniä toimi JUKOn pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä tai
varaluottamusmiehinä valtiosektorilla 43, kuntasektorilla 10, pty-sektorilla kaksi, yliopistoissa
kolme, Ahvenanmaan maakuntahallituksessa yksi sekä Kevassa yksi. Kertomusvuonna liiton
jäseniä toimi YTN:n luottamusmiehenä 8, luottamusvaltuutettuna 7, yhteyshenkilönä 2 ja
yritysyhdistyksen puheenjohtajana 2 liiton jäsentä. Lisäksi liiton jäseniä osallistui YTN:n eri
toimialojen taustaryhmien ja yritysyhdistysten toimintaan.
Liitto oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muiden liittojen kanssa sekä YTN:n
luottamushenkilöille että JUKOn valtiosektorin luottamusmiehille järjestettävää koulutusta.
Liiton jäseninä olevia luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja muita aktiivijäseniä osallistui Akavan,
JUKOn,
YTN:n
ja
Erityiskoulutettujen
työttömyyskassa
ERKOn
järjestämiin
edunvalvontakoulutuksiin ja seminaareihin.
1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta
Liitto jatkoi osallistumistaan sekä akavalaiseen koulutuspolitiikkaan että yliopistotason
vaikuttamistyöhön. Akavan opiskelijoiden ja Akavan opiskelijavastaavien verkoston kautta
käsiteltiin akavalaista koulutuspolitiikkaa. Tämän lisäksi toiminnanjohtaja edusti liittoa Akavan
koulutus- ja työvoimapoliittisessa toimikunnassa, jonka kautta jatkettiin aktiivista vaikuttamista
keskusjärjestön kantoihin.
Liiton omaa koulutuspoliittista vaikuttamista jatkettiin eniten opiskelijatoiminnan kautta. Liiton
opiskelijajäseniltä kysyttiin mm. alan koulutuksen kehittämistarpeista, opintojen
etenemisvauhtiin vaikuttaneista syistä sekä työskentelystä opintojen ohella. Alan
kouluttajayliopistojen harjoittelukäytäntöihin vaikutettiin niin, että harjoitteluapurahojen
suuruus vastaisi vähintään työttömyysturvan työssäoloehtoa.
Liiton edunvalvonnassa ja tutkimustoiminnassa perehdyttiin erityisesti nivelvaiheeseen
opiskelun ja työelämän välillä. Liiton työmarkkinatutkimukseen lisättiin erityisesti
ensimmäiseen oman alan työhön liittyviä kysymyksiä, ja ne kohdennettiin vasta vähän aikaa
sitten valmistuneille vastaajille.
Lisäksi otettiin kantaa muun muassa yhteiskuntaopin aseman tärkeyteen lukion tuntijaossa
sekä
vaikutettiin
koulutuspoliittisiin
ratkaisuihin
kuraattorien
kelpoisuusehtojen
määräytymisessä.
1.3. Yksilöllinen edunvalvonta ja palvelussuhdeneuvonta
Liiton toimiston toiminnan painopiste oli edellisvuosien tapaan palvelussuhteisiin liittyvässä
neuvonnassa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Liiton lakimiehet,
palvelussuhdeneuvoja sekä asiamiehet ja neuvottelupäälliköt neuvoivat jäseniä myös
palkkaukseen, koulutukseen, sosiaaliturvaan ja työttömyyteen liittyvissä asioissa.
Yhteydenottoja tuli liiton toimistoon päivittäin sekä puhelimitse että sähköpostitse.
Ongelmatilanteissa käytiin tarvittaessa neuvotteluja suoraan jäsenten työnantajien kanssa.
Toimistoa avusti oikeudellisten palvelussuhdeongelmien hoitamisessa Asianajotoimisto Viilo
& Vainio. Yksittäisiä tapauksia ohjautui myös muille asianajotoimistoille. Vuoden aikana 18
tapausta siirtyi asianajotoimistoille hoidettavaksi. Oikeudenkäyntikuluja korvattiin liiton
ottamasta oikeusturvavakuutuksesta.
Jäsenten yhteydenotoissa painottuivat aiempaan tapaan työaikoihin,
määräaikaisuuksiin, perhevapaisiin ja vuosilomiin liittyvät kysymykset.
palkkaukseen,
Edellisen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla alkaneet laajat henkilöstön vähentämiset
yksityisellä sektorilla jatkuivat läpi koko vuoden, minkä seurauksena tavallista suurempi osa
yhteydenotoista liittyi yhteistoimintaneuvotteluihin, irtisanomisiin ja lomautuksiin, työsuhteen
päättämissopimuksiin sekä työttömyysturvaan.
Työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä painottuivat aiempaa enemmän ulkomailla
työskentelyyn liittyvät asiat. Edellisen vuoden tapaan myös yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä
kysyttiin varsin paljon jäsenten siirtyessä palkkatyöstä yrittäjiksi tai ryhtyessä harjoittamaan
sivutoimista yritystoimintaa palkkatyön ohella.
Yksilöllisten neuvojen lisäksi liiton nettisivuilla oli tarjolla useita palvelussuhdeasioita
käsitteleviä oppaita sekä mallisopimuksia. Liiton lakimiehet ja asianajaja Arto Vainio kirjoittivat
säännöllisesti työlainsäädännöstä sekä palvelussuhdeasioiden ongelmatilanteista Uralehteen. Liiton lakimiehet kirjoittivat myös liiton uutiskirjeeseen kulloinkin ajankohtaisista
lainsäädännön muutoksista.
2. JÄRJESTÖTOIMINTA
2.1. Jäsenistö
Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2013 lopussa 11 950 (v. 2012 11 660), joista
opiskelijoita oli 2 453 (v. 2012 2410).
Eläkeläisiä oli vuoden lopussa 396 (v. 2012 360) ja työttömiä 366 (v. 2012 335). Jäsenmäärä
kasvoi noin 2,5 % (v. 2012 3,7 %). Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 922 (v. 2012 846), joista
valmistuneita jäseniä oli 369 (v. 2012 419) ja opiskelijoita 553 (v. 2012 427).
Työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 3,9 %. Jäsenistöstä oli miehiä 33 % ja naisia 67 %.
Työnantajasektoreittain työssä käyvä jäsenistö jakaantuu seuraavasti:
Valtio
30 %
Kunta
19 %
Yksityinen (yritykset)
26 %
Yksityinen (järjestöt)
13 %
Yliopistot
9%
Muut
3%
Lokakuussa 2012 tehtiin työmarkkinatutkimus, jonka pohjalta laadittiin tutkimusraportti vuoden
2013 alkupuolella. Työvoimasta 86 % toimi kokopäivätyössä, 6 % osa-aikatyössä ja
työttömänä oli 4 %, 4 % oli perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla. Kokopäivätyötä tekevän
jäsenistön kuukauden keskipalkka oli 4 050 €.
Alkukesästä 2013 toteutettiin jäsenistötutkimus, jossa kysyttiin jäsenten näkemyksiä liiton
toiminnasta sekä sen kehittämisestä. Valmistuneista jäsenistä kyselyyn vastasi noin 1850
henkeä ja opiskelijoista noin 290.
Jäsenrekrytointiin panostettiin edelleen. Liiton toimintaa esitteleviä ilmoituksia julkaistiin
opiskelija- ja ainejärjestöjen julkaisussa. Helsingin sekä Turun yliopistojen alan tiedekunnista
valmistuneille järjestettiin valmistujaisjuhlien yhteydessä onnittelutilaisuus, Vaasan ja
Tampereen yliopistosta valmistuneille jaettiin todistuskansiot ja Åbo Akademista
valmistuneille jaettiin onnitteluruusut. Muista yliopistoista valmistuneille lähetettiin
onnittelukirje ja liittoa esittelevää materiaalia. Alumnijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä
Helsingissä: yhteistyökumppaneina olivat Yhteiskuntahistorian alumnit Yhistys ry, Valtio-opin
seniorit ry sekä uusi Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan alumnit ry. Lisäksi tehtiin
yhteistyötä kehitysmaatutkimuksen alumnien ja koko tiedekunnan alumnitoiminnan kanssa
mm. Valoa kaamokseen -alumnitilaisuuden järjestelytyöryhmässä. Myös Jyväskylän yliopiston
valtio-opin pääaineesta valmistuneiden alumnijärjestön Valtioneuvos ry:n alkuvaiheessa oltiin
tukena.
Ainejärjestöjen tilaisuuksia tuettiin taloudellisesti. Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY
ry:n (ent. Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry:n) paikallisyhdistykset järjestivät
erilaisia tapahtumia opiskelijoille yhteensä noin 50 kertaa. Akavan kevään työelämäkiertueelle
ja syksyn Akava Camp -kiertueelle osallistuttiin toimintavuonna siten, että SYYn
paikallisjärjestöjen puheenjohtajat esittelivät palkkiota vastaan liiton toimintaa opiskelijoille.
Puheenjohtajat koulutettiin tehtävään ja heidän kanssaan solmittiin työsopimukset. Lisäksi
järjestettiin erilaisia infotilaisuuksia yliopistoilla ja yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa.
Liiton toimintaa tehtiin tunnetuksi muidenkin potentiaalisten jäsenten keskuudessa
lähettämällä heille esitemateriaalia. Esitteitä ja mainoksia oli esillä mm. lukiolaisten Abi-faktakalenterissa, Politiikan tutkimuksen päivillä, Sosiaalipolitiikan päivillä, Sosiologipäivillä ja
Sosiaalipsykologian päivillä.
Kaikille alan tutkinnon suorittaneille, jotka ovat antaneet yliopistolle luvan luovuttaa tietonsa,
lähetettiin onnittelukirjeet, esittelymateriaalia ja liittymislomakkeet. Vuonna 2013 valmistuneille
jäsenille kohdistetun suoramainonnan tulosprosentti oli 2,56 %, joka kattoi 2,93 % kaikista
vuoden 2013 aikana liittyneistä jäsenistä ja 6,78 % kaikista vuoden 2013 aikana liittyneistä
valmistuneista jäsenistä.
2.2. Jäsenpalvelut
Yksityiselämän oikeudellisissa asioissa jäseniä avusti asianajotoimisto Bützowin tarjoama
puhelinneuvonta. Palvelua käytettiin toimintavuoden aikana noin 150 kertaa.
Liitto on vakuuttanut palkansaajajäsenensä Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa.
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin vuoden
aikana 949 liiton jäsenelle (2012 saajia 810) bruttona lähes 7,4 miljoonaa euroa.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia oli yhteensä 851 (2012 saajia 716) ja
vuorotteluvapaakorvauksen saajia 98 (2012 saajia 94). Keskimääräinen ansiosidonnaisen
päivärahan suuruus oli 74,85 € (2012 summa 71,86 €).
Liitto on ottanut alle 75-vuotiaille jäsenille vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja
matkatavaravakuutukset AIG Finlandista. Ifistä on otettu vastuu- ja oikeusturvavakuutus,
jonka piirissä ovat virka- ja työsuhteissa olevat jäsenet sekä työssä käyvät opiskelijat. Lisäksi
siinä ovat vakuutettuina ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole palveluksessaan
työntekijöitä.
Liitolla on yhteistyösopimus vakuutusyhtiö Ifin kanssa. Liitto on muun muassa neuvotellut
etuja jäsenten itse maksamiin vakuutuksiin Ifissä.
Liiton jäsenillä oli mahdollisuus vuokrata käyttöönsä liiton omistamaa, Rukalla sijaitsevaa
lomamökkiä sekä lomaosakkeita Pyhätunturilla, Ylläksellä, Rukalla ja Tampereen kylpylässä.
Kuluneen vuoden aikana noin 40 liiton jäsentä lomaili vapaa-ajan kohteissa.
Liitto otti käyttöönsä uuden jäsenrekisterin vuoden alussa. Käyttöönoton alkuhaasteiden
jälkeen jäsenrekisterin käyttöä on pyritty tehostamaan ja siten helpottamaan henkilökunnan
työskentelyä. Uuden jäsenrekisterin avulla toiminnan prosesseja on pystytty paremmin
kehittämään ja kohdistamaan jäsenistön ja muiden sidosryhmien tarpeisiin; mm. viestintää on
voitu kohdistaa ja personoida jäsenille.
Jäsenpalveluja on kehitetty ruotsinkielisille jäsenille ja kehitystä jatketaan huomioiden
ruotsinkielinen jäsenistö.
Yhteistyössä UP Partners OY:n kanssa toteutettu urapalvelu palvelee työnhakuun,
urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä asioissa työuran eri vaiheissa.
Jäsenten on mahdollista saada maksutonta uraneuvontaa puhelimitse sekä pidempikestoista
henkilökohtaista uravalmennusta jäsenhintaan. Lisäksi on mahdollista käyttää
verkkopohjaista Navigator–työkalua, joka on työväline oman urakehityksen tueksi. Palvelua
käytti kuluneena vuonna 112 liiton jäsentä. Mentorointiryhmässä olleille palvelu oli maksuton.
Liiton jäsenillä on ollut mahdollisuus hakea tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1.askelhyvinvointijaksoja, joita järjestää Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry. PHT:n
perustajajäsen A-lomat jatkoi muuta lomaan ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa, kuten
mökinvuokrausta.
Liitolla on voimassaoleva sopimus lehtialennuksista Otavamedian kanssa.
OTTY ry tarjoaa työllistymistä edistäviä luentotilaisuuksia, sparrausta, vertaisryhmätoimintaa
(Työnhakuboosteri) ja verkottumismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhanalaisille liiton
uusimaalaisille jäsenille. Koulutusten aiheina olivat mm. Työnhaun perusteet, Oman
osaamisen tunnistaminen työnhaussa, Kokemuksella läpi harmaan kiven – uutta potkua uralle
ja Erotu verkossa – sähköiset työnhaunkanavat ja videohaastattelu. OTTY ry:n palveluiden
avulla parannetaan työttömien jäsenten palvelutarjontaa. OTTYn asiantuntijaluennoille
osallistui 83 liiton jäsentä ja Työnhakuboosteriryhmiin 8 jäsentä.
Selvitettiin mahdollisuutta liittyä mukaan muualla Suomessa toimivien vastaavien toimijoiden
(Pirkanmaan OTTY ja Pohjois-Pohjanmaan OTTY) toimintaan. Toimintaan on mahdollista
osallistua ja siitä viestitään vuonna 2014 jäsenistölle.
2.3. Jäsentoiminta
Liitolla on viisi jäsenjärjestöä: Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry, Pääkaupunkiseudun
yhteiskuntatieteilijät ry, Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry (1.8.2012 saakka
Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry), Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät Statsvetarna i Egentliga Finland ry sekä Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry. Liitto tuki niiden
toimintaa myös taloudellisesti. Toimintaryhmiä on myös Kuopiossa ja Vaasassa.
Vuotuinen seminaarimatka paikallisjärjestöjen edustajille yhdessä luottamusmiesten kanssa
järjestettiin 17.–18.5. Seminaarimatkan tavoitteena oli selvittää paikallistoiminnan
kehittämistarpeet ja liiton toimiston tukipalveluiden riittävyys. Seminaariin osallistui yhteensä
12 paikallisjärjestöjen ja toimintaryhmien edustajaa. Paikallistoimijoille tarjottiin myös
mahdollisuus järjestää oma ylimääräinen tapaaminen paikallistoiminnan koordinoimiseksi ja
vertaistuen saamiseksi, mutta sellaiselle ei koettu tarvetta.
Jäsenjärjestöt antavat toiminnastaan omat toimintakertomuksensa.
2.4. Koulutus ja seminaarit
Laajennettiin liiton jäsenkoulutusta vuoden 2012 kokemusten pohjalta. Koulutusta lisäämällä
tuettiin edunvalvonnallisia painopisteitä. Tarkasteltiin mahdollisuutta järjestää koulutusta myös
muualla kuin pääkaupunkiseudulla joko yksin tai yhdessä muiden liittojen kanssa. Koulutusta
järjestettiin pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereella sekä tarjottiin mahdollisuutta
osallistuja yhteisakavalaisiin koulutuksiin myös pienemmillä paikkakunnilla.
Edistettiin mahdollisuutta koulutusten seuraamiseen sähköisesti järjestämällä kaksi
verkkoseminaaria. Koulutusten materiaalia laitettiin kouluttajan suostumuksella liiton
jäsensivuille, joilla materiaali on laajemmin jäsenistön saatavilla.
Kehitettiin liiton koulutustarjontaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tukemaan
asiantuntijatyötä. Järjestettiin seuraavat koulutukset: Konfliktien hallinta ja ratkaisu
työyhteisöissä 7.2., Iloa ja varmuutta esiintymiseen 7.3., Neuvottelutaidot (Tampere) 9.3.,
Neuvottelutaidot (Helsinki) 7.5., Osaamisen tunnistaminen 17.9., Äitinä tai isänä työelämässä
(verkkoseminaari) 16.10., Mielen työ-työn mieli 22.10., Esimiehen haasteet tässä ja nyt 22.11.
sekä samasta aiheesta verkkoseminaari 27.11.
Koulutukset lisäävät liiton jäsenten
valmiuksia työelämässä. Osallistujia näissä koulutuksissa oli yhteensä 221.
Järjestettiin esimiehille suunnattu sovittelun koulutus (Konfliktien hallinta ja ratkaisu
työyhteisöissä) 7.2. Osallistujia oli 17. Koulutuksen tarkoitus oli auttaa esimiehiä
tunnistamaan ja ymmärtämään työpaikallaan esiintyviä konflikteja ja ratkaisemaan niitä
sovittelun keinoin. Järjestettiin yhteistyössä UP Partnersin kanssa koulutus Esimiehen
haasteet tässä ja nyt sekä muutoksessa menestyminen 20.11. (osallistujia 13) sekä samasta
aiheesta verkkoseminaariin 27.11. (osallistujamäärää ei tarkkaan tiedossa, verkkoseminaariin
ilmoittautuneita oli 17).
Osallistuttiin myös yhteisakavalaisiin koulutuksiin (mukana useita akavalaisia liittoja + TJSopintokeskus). Koulutustarjontaa oli useilla eri paikkakunnilla. Koulutusten teemat olivat
Työhyvinvointi muutoksessa ja Osaaminen näkyväksi.
Jatkettiin pian valmistumassa oleville opiskelijoille suunnattua mentorointia. Vuonna 2013
ohjelmassa oli mukana 14 opiskelijaa ja 14 mentoria. Mentorointiryhmä alkoi tammikuussa
2013 ja loppui tammikuussa 2014. Mentorointiohjelmaa työelämään siirtyneille jäsenille ei
pystytty käynnistämään riittämättömien resurssien vuoksi.
Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin marraskuussa. Helsingissä järjestettiin koulutus Työn
punaista lankaa etsimässä – osallistava työpaja. Osallistujia oli yhteensä 23. Lisäksi
Helsingissä järjestettiin seminaari Yhteiskuntatieteilijät vaikuttajina – nyt ja tulevaisuudessa.
Paneelissa olivat mukana kansanedustaja Mari Kiviniemi, valtiosihteeri Ulla-Maija
Rajakangas, tutkija Reima Launonen (Filosofian Akatemia) sekä konsultti Simo Hiilamo
(Eurofacts). Paneelin vetäjänä toimi tv-toimittaja ja juontaja Jussi-Pekka Rantanen.
Seminaariin osallistui reilut sata liiton jäsentä.
Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin myös Turussa, Tampereella ja Lahdessa.
2.5. Opiskelijatoiminta
Liitto järjesti opiskelijajäsenilleen toimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden jäsenjärjestön
Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n kanssa. Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia
järjestettiin neljä kertaa vuonna 2013. SYYn perustamisesta tuli vuonna 2013 kuluneeksi 15
vuotta, mitä juhlittiin 16.11.2013 Ostrobotnialla noin 80 osallistujan voimin. Juhlavuoden
toiminnan painopiste oli yhteiskunta-alan opiskelijan identiteetti ja sen vahvistaminen. Teema
limittyi osaksi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen imagokampanjaa.
Tammikuussa järjestettiin Aktiivipäivät-koulutusviikonloppu liiton opiskelija-aktiiveille,
lokakuun alussa jäsenistötapahtuma SYY-päivät sekä marraskuussa SYYn liittokokous.
Tämän lisäksi maaliskuussa järjestettiin valtakunnallinen sidosryhmä- ja koulutustapaaminen
yhteiskunnallisen alan ainejärjestöille.
Opiskelijatoiminnassa panostettiin juhlavuoden lisäksi opiskelija-aktiivien kouluttamiseen
toimimaan entistä kokonaisvaltaisemmin liiton edustajina oman korkeakoulunsa opiskelijoiden
keskuudessa.
Lisätarvetta
aktiivien
kouluttamiselle
loi
erityisesti
akavalaisen
korkeakoulukiertuetoiminnan uudelleenorganisointi.
Paikallistoiminnasta yhteiskuntatieteellisen alan opiskelupaikkakunnilla vastasivat SYYn
kahdeksan paikallisyhdistystä, joiden toimintaa liitto tuki taloudellisesti. Joensuun
paikallisyhdistyksen toiminta oli vuonna 2013 jäissä, koska hallitusta ei saatu valittua
toimintavuodelle. Joensuun toimintaa pyrittiin käynnistämään uudelleen paikallisten
ainejärjestöjen kanssa yhteistyössä marraskuussa järjestetyllä työelämätapahtumalla ja
yhteistyötapaamisella.
Liiton asiamiehet ja lakimiehet luennoivat vuoden aikana työelämäkursseilla ja muissa
tilaisuuksissa. Lisäksi uusille opiskelijoille lähetettiin liiton esitteitä ja heitä tavattiin erilaisissa
fuksitapahtumissa. Helsingin yliopiston fukseja kutsuttiin liiton toimistolle vierailulle.
Vuoden aikana käynnistettiin SYYn alumniverkoston toiminta. Verkosto kokoaa yhteen liiton
entisiä opiskelija-aktiiveja sekä mahdollistaa liiton opiskelijajäsenille uudet työelämäkontaktit
SYYn ja alumniverkoston yhteistyön kautta.
2.6. Huomionosoitukset ja stipendit
Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi valittiin toimittaja-kirjailija, VTM Matti Rönkä, joka toimii Yle
Uutisten uutispäällikkönä. Valinnallaan liitto halusi antaa tunnustusta kirjallisesti ja suullisesti
taitavalle yhteiskuntatieteilijälle, jolla on kokemusta sekä media-alalta että kirjallisuudesta.
Yhteiskuntatieteilijöitä on paljon toimittajina, sillä tutkinnon antamasta laajasta
yleissivistyksestä ja tiedonhankintataidoista on hyötyä toimittajan työssä. Samat ominaisuudet
auttavat myös kirjailijan ammatissa.
Liitto myönsi tutkimusstipendin Henna Ekmanille väitöksestä Osa-aikatyön soveltaminen
tietotyötä tekevien työntekijöiden työsuhteissa, Lotta Harjulle väitöksestä Emerging from
Limbo: A study on workplace boredom and employee responses, Timo Räikköselle
väitöksestä Työtä luonnon ehdoilla. Resilienssiajattelun periaatteet kestävän työn
kehittämisen ohjenuorina, Elina Turuselle väitöksestä Selviytyminen uuden työn kontekstissa,
Teija Lindholmille pro gradusta Voimalinja-hankkeen sosiaalinen kuntoutus nuorten
syrjäytymisen ehkäisyn välineenä, Paula Rossille pro gradusta Konfliktitilanteiden
vuorovaikutus esimies-alaissuhteissa – konfliktit kehittymisen mahdollistajina ja Julia
Toivoselle pro gradusta Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
opiskeluaikaisen työssäkäynnin yhteys psyykkiseen oireiluun.
ja
jaksaminen
–
Liiton esityksestä myönnettiin liiton jäsenelle Pirkko Järvenpäälle Akavan Pohjolatutkimusstipendi työssä jaksamista ja uupumista yksilön kokemusten valossa koskevaa
väitöstutkimusta varten.
Liitto jatkoi stipendien myöntämistä ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopissa menestyneille.
Keväällä lahjakortti- ja kirjastipendin saivat Aleksi Aaltonen Mäkelänrinteen lukiosta, Markus
Hilli Etelä-Tapiolan lukiosta, Niilo Laiho Ressun lukiosta, Lucas Mattsson Ålands Lyceumista,
Juho Mäki-Lohiluoma Etelä-Tapiolan lukiosta, Kimmo Palanne Iisalmen lyseosta, Anssi
Salomaa Tapiolan lukiosta ja Tatu Suontausta Etelä-Tapiolan lukiosta. Syksyn kirjoituksissa
palkittuja olivat Eerika Savolainen Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta, Henrik Kymäläinen
Etelä-Tapiolan lukiosta, Oscar Lindvall Tikkurilan lukiosta ja Samuli Poikkimäki Järvenpään
lukiosta.
Akava myönsi liiton esityksestä pronssisen ansiomerkin hopeisin lehvin liiton entiselle
puheenjohtajalle Elina Moisiolle ja pronssisen ansiomerkin liiton hallituksen jäsenelle HannuPekka Huttuselle.
Liiton kaikille 50, 60, 65, 70, 75 ja 80 vuotta täyttäville jäsenille lähetettiin onnittelukortit.
Vanhimpia jäseniä muistettiin myös liiton historiateoksella tai muulla merkkipäivälahjalla.
2.7. Muu yhteistyö
Liitolla on yhteistyösopimus Suomen Lakimiesliiton kanssa sekä kaksoisjäsenyyssopimukset
Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kanssa. Lisäksi liitolla on jäsenpalveluja koskeva
yhteistyösopimus seuraavien pohjoismaisten liittojen kanssa: Jusek (Ruotsi), Danmarks
Jurist- och Økonomforbund, Norges Juristforbund, Samfunnsviternes Fagforening i Norge ja
Sammfundsøkonomernas Fagforening i Norge.
Liitto osallistui elokuun 2013 lopussa yhdessä Lakimiesliiton kanssa pohjoismaisten
yhteistyöjärjestöjen tapaamiseen Tallinnassa.
Jäsenyyttä akavalaisessa Jäsenedut.fi -palvelussa jatkettiin.
3. TUTKIMUSTOIMINTA JA VIESTINTÄ
3.1. Tutkimustoiminta
Vuoden alkupuolella koottiin raportiksi Työmarkkinatutkimus 2013. Loppuvuonna tehtiin
jälleen uusi koko jäsenistöä koskeva työmarkkinatutkimus. Työmarkkinatutkimuksilla
selviteltiin erityisesti jäsenten palkkauksen kehittymistä, sijoittumista työmarkkinoille sekä
työaikaa.
Alkuvuodesta valmistui Pellervon taloudelliselta tutkimuslaitokselta tilattu raportti
Yhteiskuntatieteelliseltä alalta tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille, jossa
tutkittiin koko koulutusalan yliopistotutkinnon suorittaneiden työuran tunnuslukuja
Tilastokeskuksen aineiston pohjalta. Tätä tulosta verrattiin liiton omaa jäsenistöä koskeviin
tutkimuksiin. Yhteenvetona vertailusta voitiin todeta, että liiton edustavuus ainoana
yhteiskuntatieteellisen
koulutusalaa on hyvä.
alan
yliopistokoulutettuja
kokonaisuutena
käsittävänä
liittona
3.2. Viestintä
Toimintavuonna otettiin käyttöön liiton uusi viestintästrategia vuosille 2013–2016.
Toimintavuoden yhtenä painopisteenä käynnistettiin pitkäkestoinen Sinä olet vaikuttaja –
kampanja, joka jatkuu edelleen. Kampanjan ilmeen toteutti mainostoimisto Hypno.
Kampanjan tarkoituksena on viedä eteenpäin edunvalvonnan tavoitteita, vauhdittaa
jäsentoimintaa sekä lisätä liiton tunnettuutta ja jäsenten identiteettiä. Kampanja koostuu
viidestä uratarinasta, vaikuttajatestistä ja jäsensuosittelusta. Kampanjassa hyödynnettiin liiton
uutta visuaalista ilmettä ja tutkimustietoa alan koulutetuista. Kampanjan avulla on haluttu
vahvistaa
liiton
asemaa
kaikkien
yhteiskunta-alalla
toimivien
kotipesänä.
Suosittelukampanjassa 1.5.–30.11. välisenä aikana liittyi jäseneksi 39 uutta jäsentä.
Kampanja alkoi uudestaan 1.12.2013.
Kehitettiin sähköistä uutiskirjettä, jonka palvelu tilattiin Creamailerilta. Toimintavuoden aikana
lähetettiin kahdeksan kuukausittaista uutiskirjettä koko jäsenistölle sekä useita kohdennettuja
viestejä. Liiton jäsenlehden tuotantosopimus kilpailutettiin ja päädyttiin jatkamaan yhteistyötä
MCI Pressin kanssa. Lehden päätoimittajuus siirrettiin vuoden alussa liiton viestintäpäällikölle,
ja vastaavaksi päätoimittajaksi nimettiin liiton toiminnanjohtaja. Muutos on linjassa muiden
akavalaisten jäsenlehtien kanssa. Ura liittyi Aikakauslehtien liiton jäseneksi.
Ostettiin tiedotejakelu STT Infosta. Tiedotteita lähetettiin kuusi kappaletta. Aiheet olivat:
Lukion uusi tuntijako vaarantaa nuorten yleissivistyksen, Liitto palkitsi yhteiskuntaopissa
menestyneitä, Toimittaja-kirjailija Matti Rönkä on Vuoden yhteiskuntatieteilijä, Kuraattoreiden
kelpoisuuksiin ei pidä koskea, Liitto myönsi kahdeksalle yhteiskuntaopin stipendin ja
Ammattiyhdistystoiminta on nykyaikaa – ei nostalgiaa. Lisäksi liiton toiminnanjohtajan nimissä
julkaistiin kaksi mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomissa: Yhteiskuntaoppi on hyödyksi
työelämässä ja Sosiaalipsykologi ei pian kelpaa kuraattoriksi.
Liiton lakimiehet kirjoittivat toimintavuoden aikana kuusi kertaa Helsingin Sanomien
Työklinikka-palstalle: Miksi kaverilla on pidempi loma?, Vaikuttaako sairastelu
irtisanomiseen?, Katkeaako vuorotteluvapaa irtisanomiseen?, Voiko lounastauon jättää
käyttämättä?, Mitä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa käytännössä? ja Mitä tapahtuu, jos ei
pääse töihin lentolakon vuoksi?
Oltiin mukana kaksi kertaa Talouselämän Asiantuntijaoppaassa maksullisella jutulla
profiilinnostamiseksi: Työelämän tarkastelua ilon kautta / Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
ovat vaikuttajia (maaliskuu 2013) ja Yhteiskuntatieteilijät – yritysten uusi voimavara (joulukuu
2013). Muita maksullisia mainoksia ostettiin Kuntalehdestä ja Kauppalehden nimityspalstalta.
Ulkopolitiikka-lehden kanssa vaihdettiin mainoksia kuluitta. Mediaseurannassa käytettiin
kokeiluluontoisesti Ampparit-palvelua.
Aikatalon julkisivuun ostettiin liiton valomainos näkyvyyden lisäämiseksi.
Jäsenkyselyn tuloksista kerrottiin lehdessä syksyllä.
4. HALLINTO
4.1. Liittovaltuusto
Liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseen 20.4.2013 Helsingissä ja syyskokoukseen
16.11.2013 Helsingissä. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi 1.9.2013 saakka Timo
Koskimäki ja varapuheenjohtajana koko vuoden ajan Kirsi Marttinen. Istuvan liittovaltuuston
toimikausi päättyi 31.12.2013.
Kevätkokouksen yhteydessä liittovaltuusto piti seminaarin, jossa käsiteltiin ay-liikkeen
tulevaisuuden näkymiä. Kevätkokouksen yhteydessä annettiin myös seminaarin aihepiiriin
liittyvä liittovaltuuston julkilausuma. Valtuustotyöskentelyä tuotiin esille lehdessä
haastattelemalla neljää valtuutettua.
4.2. Liittovaltuustovaalit
Uusi liittovaltuusto vuosiksi 2014 – 2017 valittiin 5. – 26.11.2013 järjestetyillä postivaaleilla.
Ehdokkaaksi asettui ennätysmäärä jäseniä eli yhteensä 187 ehdokasta 16 vaaliliitossa.
Äänioikeutettuna vaalissa oli 11.659 liiton jäsentä, 1.464 enemmän kuin edellisellä kerralla
syksyllä 2009. Äänestysaktiivisuus laski edelliseen vaaliin verrattuna 25,6 prosentista 20,6
prosenttiin.
Vaalin ja siinä ehdolle asettuvien liiton jäsenten näkyvyyttä tuettiin liiton viestinnällisin keinoin
toteuttamalla mm. vaalisivusto liiton nettisivuille. Valtuustovaalien ehdokasasettelusta,
äänestämisestä ja vaalituloksista viestittiin laajasti lehdessä, uutiskirjeissä ja netissä.
Ehdokkaille tarjottiin mahdollisuutta mainostaa lehdessä ja ostaa osoitteita jäsenrekisteristä.
4.3. Hallitus
Hallitus piti toimintavuonna 14 kokousta ja kaksi työseminaaria.
4.4. Toimisto ja henkilöstö
Liiton toimisto sijaitsi osoitteessa Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki. Vakituista henkilöstöä
vuoden lopussa oli 12, joista yksi oli perhevapaalla.
4.5. Jäsenmaksut
Liiton menot katettiin pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Ansiotyössä olevien jäsenten ja
vakituisesti työssä käyvien opiskelijoiden jäsenmaksu oli 294 euroa, yrittäjäkassaan
liittyneiden yrittäjien, apurahalla tai stipendillä työskentelevien, EU- tai ETA-maissa
työskentelevien sekä kansainvälisissä järjestöissä ulkomailla työskentelevien 147 euroa,
työttömien, perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla olevien, eläkeläisten, ase- tai siviilipalvelusta
suorittavien sekä ulkomailla ilman palkkatuloja olevien 60 euroa sekä opiskelijoiden 25 euroa
ja satunnaisesti työssä käyvien opiskelijoiden 60 tai 100 euroa riippuen
työssäkäyntikuukausien määrästä.
Jos jäsen oli samanaikaisesti Professoriliiton tai Tieteentekijöiden Liiton sekä Yhteiskuntaalan korkeakoulutettujen jäsenenä, sai hän kummankin liiton jäsenmaksusta 25 prosentin
alennuksen liittojen tekemien yhteistyösopimusten mukaisesti.
5. TALOUSKERTOMUS
Liiton jäsenmäärä kasvoi 2,5 prosenttia, joten jäsenmäärän kasvu jatkui, mutta edellistä
vuotta hitaampana. Jäsenmaksukorotus oli vuodelle 2013 kaksi prosenttia. Jäsenmaksutuotot
kasvoivat vajaat seitsemän prosenttia, kokonaismääränään 2 570 446 euroa. Liiton vuoden
2013 tilinpäätös on 41 560 euroa ylijäämäinen.
Vuoden 2013 varsinaisen toiminnan kulut olivat seitsemän prosenttia suuremmat kuin vuoden
2012 vastaavat kulut. Varsinaisen toiminnan kulut toteutuivat talousarvion mukaisesti.
Jäsenmaksutuotot ylittivät talousarvion yhdellä prosentilla.
Suurin kulujen ylitys talousarvioon nähden olivat henkilöstökulut, joiden määrä ylitti
budjetoidun 61 504 eurolla. Pääasiallinen syy ylitykseen oli liiton toimihenkilöiden
lisäeläkesopimus, joka päättyi toimintavuoden aikana.
Liiton pitkäaikaiset lainat ovat 315 000 euroa. Toimitilan ostoon hankittua pitkäaikaista lainaa
lyhennettiin 30 000 euroa. Lyhytaikainen velka, 267 671 euroa, koostuu luotollisen tilin limiitin
lisäksi normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Liiton maksuvalmius on hyvä. Taseen
loppusumma on 1 524 388 euroa.
Liiton tuleva taloudellinen kehitys näyttää edelleen hyvältä. Jäsenmäärän kasvu on jatkunut ja
jäsenmaksun taso on kilpailukykyinen muihin liittoihin verrattuna. Erilaisten jäsenmaksujen
vaihtelu aiheuttaa keskeisimmät muutostarpeet jäsenmaksun määrään, mikäli jäsenkasvu
jatkuu. Liiton palvelutarjonta kehittyy jäsenmäärän kasvaessa ja henkilöstöresursseja
kasvatetaan, mikäli jäsenkunnan tarpeet niin vaativat. Keskeisimmät lähivuosien
lisäpanostustarpeet liittyvät edunvalvontaan ja palvelussuhdeneuvontaan. Liiton velkamäärä
koostuu toimitilan jäljellä olevasta lainasta ja se lyhenee suunnitellusti.
LIITE 1
YHTEISKUNTA-ALAN KORKEAKOULUTETUT RY
LIITTOVALTUUSTO
Koskimäki Timo, puheenjohtaja 1.9.2013 saakka
Marttinen Kirsi, varapuheenjohtaja
Ahonen Hanna
Aniluoto Arto
Anttonen Taru
Autto Heikki
Eronen Milla
Eskola Mikko
Gröhn Irene
Hagelstam Axel
Helovuo (ennen Lepikkö) Laura
Himberg (ennen Vilén) Janina
Huttunen Hannu-Pekka
Juvonen (ennen Sievänen) Noora
Kiiskinen Päivi
Kinkku Markus
Kinnunen Aarne
Koskela Jaana
Koski Susanna
Kyhä Henna
Kylä-Harakka Paula
Lammi Kati
Launonen Reima
Moisio Elina
Moisio (ennen Haahtela) Johanna
Niemi Sari
Nokela Katri
Puoskari Pentti
Rajakangas Ulla-Maija
Rossi Mika
Rättilä Tiina
Rönnholm Antton
Salonranta Jussi
Sandberg Johanna
Seppä Sisko
Simpanen Matti
Sirniö Outi
Sironen Jiri
Sumuvuori Johanna
Vesikansa Sanna
Koska Hannu-Pekka Huttunen, Mikko Eskola, Johanna Moisio (ennen Haahtela), Arto
Aniluoto ja Jaana Koskela olivat hallituksessa vuonna 2013, heidän tilalleen liittovaltuustoon
nousivat:
Merja Anteroinen
Tuomas Järvinen
Anni Siitonen
Katariina Suomu
Tiina Rajala
Timo Koskimäki, Elina Moisio ja Outi Sirniö erosivat liittovaltuustosta vuoden 2013 aikana ja
heidän tilalleen liittovaltuustoon nousivat Antti Katainen, Mikael Seppälä ja Hanne
Hämäläinen.
Varavaltuutetuista kokouksissa olivat läsnä Kirsi Siltanen, Saana Wolff, Juuso Rönnholm,
Antti Taavila, Anniina Tirronen, Jaana Huhta, Eeva Kaunismaa, Karoliina Kähö, Pasi Piela ja
Antti Mäki.
HALLITUS
Mikko Eskola
Johanna Moisio
liiton puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
varsinaiset jäsenet:
Risto Alatarvas
Arto Aniluoto
Hannu-Pekka Huttunen
Anne Hyyryläinen
Jaana Koskela
varajäsenet:
Milla Halme
Sarianne Karikko
Petteri Suominen
Jani Kykkänen
Maria Ranta
WANHOJEN MAISTEREIDEN KILTA
Hilkka Ahonen
Urpo Hakala
Terttu Heinonen
Klaus Helkama
Ilkka Kananen
Liisa Lahti
Risto Leskinen
Erja Lohikoski
Arto Luhtio
Marketta Luutonen
Keijo Norvanto
Tarja Pihlajisto
Martti Simola
Janina Vilén
TYÖRYHMÄT
Vuoden yhteiskuntatieteilijätoimikunta
Lauri Koponen
Marjo Ollikainen
Eeva Kalli
Marketta Luutonen
Kirsi Marttinen
Mikko Eskola
Simo Pöyhönen
Laura Rissanen
Antton Rönnholm
Yliopistojen yhteyshenkilöverkosto
Mervi Palva
Milla Eronen
Henni Nevalainen
Seppo Aho
Kirsi Siltanen, Mia Simpanen
Maija Henttonen
Sunna Vainiomaa
Ann-Charlotta Karlsson
Arja Laine
Petri Toiviainen
Helsingin yliopisto
Aalto yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Lapin yliopisto
Tampereen yliopisto
Tampereen teknillinen yliopisto
Vaasan yliopisto
Teatterikorkeakoulu
sihteeri 31.8.2013 saakka
sihteeri 1.9.2013 alkaen
JÄSENJÄRJESTÖJEN PUHEENJOHTAJAT
Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat RY
Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry
Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry
Pääkaupunkiseudun Yhteiskuntatieteilijät ry
Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät ry
Lauri Koponen
Petteri Suominen
Petri Honkanen
Mikael Seppälä
Anne Wilenius
TILINTARKASTAJAT
Tilintarkastusrengas OY/HTM Kai Salmivuori
Tilintarkastusrengas OY/HTM Lotta Kauppila (os. Kärki)
TOIMIHENKILÖT
Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja
Helka Ahlström, toimistonhoitaja
Kati Ahtiainen, viestintäpäällikkö
Piritta Jokelainen, opiskelija-asiamies
Tiina Kuusi, jäsensihteeri (määräaikainen)
Arja Laine, asiamies 31.8.2013 saakka
Hanna Meriluoto, asiamies
Jukka Nohteri, lakimies
Elina Oksanen, lakimies, 12.8.2013 alkaen
Nuutti Pursiainen, neuvottelupäällikkö
Aki Reinimäki, asiamies (hoitovapaalla 30.6.2013 saakka)
Pia Ruuska, jäsensihteeri (perhevapaalla)
Marjut Soininen, hallintopäällikkö
Petri Toiviainen, lakimies, 1.9.2013 alkaen neuvottelupäällikkö
Heidi Tupamäki, palvelussuhdeneuvoja (määräaikainen)
ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKO
Hallitus
Nuutti Pursiainen
Simo Pöyhönen (varajäsen)
LIITE 2
AKAVA RY, JUKO RY, YTN RY ja JEA RY
AKAVAN LIITTOKOKOUS
Mikko Eskola
Milla Halme
Petri Toiviainen
Arto Aniluoto (vara)
Anne Hyyryläinen (vara)
Hannu-Pekka Huttunen (vara)
Nuutti Pursiainen (vara)
Jukka Nohteri (vara)
AKAVAN HALLITUS
Simo Pöyhönen
Työvaliokunta
Simo Pöyhönen (yleisvarajäsen)
Elinkeinopoliittinen toimikunta
Piritta Jokelainen
Järjestötoimikunta
Aki Reinimäki (varajäsen)
Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta
Simo Pöyhönen (varajäsen)
Sosiaali- ja terveyspoliittinen toimikunta
Petri Toiviainen (varajäsen)
Työelämän toimikunta
Nuutti Pursiainen
Työelämän tutkimusjaos
Nuutti Pursiainen
Sosiaali- ja terveysministeriön Johtamisen kehittämisverkon johtoryhmä
Arja Laine (varajäsen) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen (varajäsen) 1.9.2013 lähtien
Akavan esimiestyön ja johtamisen kehittämisverkoston taustaryhmä
Arja Laine (varapuheenjohtaja) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen (varapj) 1.9.2013 lähtien
Akavan opiskelijat AOVA
Lauri Koponen (varsinainen jäsen)
Piritta Jokelainen (varajäsen)
AOVAn työjaosto
Piritta Jokelainen
AKAVAN ALUEVERKOSTOT
Uusimaa
Häme
Etelä-Savo
Keski-Suomi
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Hanna Ahonen
Sari Niemi (aluejohtoryhmän jäsen), Timo Ahonen
Anne Gustafsson-Pesonen (aluejohtoryhmän jäsen)
Eeva Koskela (Harjula)
Rolf Sund, Henna Hirvonen (opiskelijajäsen)
Marie Okkonen (opiskelijajäsen)
Auli Kangas
Jaana Koskela (puheenjohtaja)
AKAVAN VERKOSTOT
Toiminnanjohtajien ovaali pöytä
Simo Pöyhönen
Opiskelija-asiamies/-sihteeriverkosto
Piritta Jokelainen
Koulutusvastaavaverkosto
Hanna Meriluoto
Jäsenhankkijaverkosto
Piritta Jokelainen
Aki Reinimäki
Talousverkosto
Marjut Soininen
Tiedottajaverkosto
Kati Ahtiainen
Kouluttajaverkosto
Nuutti Pursiainen
Akalex
Jukka Nohteri
Elina Oksanen
Petri Toiviainen
Heidi Tupamäki
JUKO RY
Hallitus
Arja Laine (varajäsen) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen (varajäsen) 1.9.2013 lähtien
Valtion neuvottelukunta
Arja Laine 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen 1.9.2013 lähtien
Jukka Nohteri (varajäsen)
Valtion keskuslakkotoiminta
Arja Laine (puheenjohtaja) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen (pj) 1.9.2013 lähtien
Kunnan neuvottelukunta
Arja Laine (varajäsen) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen (varajäsen) 1.9.2013 lähtien
Kunnan KVTES-jaosto
Arja Laine (varajäsen) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen (varajäsen) 1.9.2013 lähtien
Yliopistojen neuvottelukunta
Arja Laine 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen 1.9.2013 lähtien
YTN RY
Hallitus
Nuutti Pursiainen
Petri Toiviainen (varajäsen)
Työvaliokunta
Nuutti Pursiainen (yleisvarajäsen)
Koordinaatioryhmä
Nuutti Pursiainen
Koulutusryhmä
Nuutti Pursiainen (puheenjohtaja)
Järjestösektorin taustaryhmä
Nuutti Pursiainen (asiamies ja neuvottelija)
Petri Toiviainen (lakimies ja neuvottelija)
Finanssialan taustaryhmä
Nuutti Pursiainen (asiamies)
Tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon konsultoinnin taustaryhmä
Nuutti Pursiainen (asiamies)
JEA RY
Hallitus
Arja Laine 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen 31.10.2013 lähtien
Simo Pöyhönen (varajäsen)
Valtioryhmä
Arja Laine, (varapuheenjohtaja) 31.8.2013 saakka, Petri Toiviainen 1.9.2013 lähtien
Jukka Nohteri
Kuntaryhmä
Arja Laine 31.8.2013 saakka
Petri Toiviainen 1.9.2013 lähtien
Yliopistoryhmä
Arja Laine 31.8.2013 saakka
Petri Toiviainen 1.9.2013 lähtien