Hyvässä hoidossa

Hyvässä hoidossa
Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011
Yksilöllistä palvelua
Porin Lääkäritalossa
Mistä
haluaisit luke
a
Hyvässä hoid
ossa -lehdes
tä?
Kerro mielipi
www.porinla teesi
akaritalo.fi
Meillä mietittyä
Ajankohtaista
Terveyspalvelut
muutoksessa
Y
ksityisten terveyspalveluiden käyttö on kaiken aikaa
lisääntymässä. Yhtenä syynä yksityissektorin lisääntyneeseen
käyttöön on ollut valinnan vapaus:
asiakas on saanut valita itse oman
hoitavan lääkärinsä ja hän on tarvittaessa päässyt suoraan erikoislääkärin hoitoon. Nyt toukokuun alusta
voimaan tullut terveydenhuoltolaki
on tuonut muutosta myös julkisen
sektorin perusterveydenhuoltoon,
jossa nyt periaatteessa saa itse valita
terveysaseman ja hoitavan lääkärinkin toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa.
Tämä kehitys on oikeansuuntaista.
Itselläni on pitkä kokemus - noin
kolmenkymmenen vuoden ajalta julkiselta sektorilta, etenkin perusterveydenhuollosta. Olen toiminut
niin rivilääkärinä kuin johtotehtävissäkin. Siksi tiedän, että siellä tehdään
hyvää työtä annettujen toimintaedellytysten puitteissa. Toki kehitettävääkin on: esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
yhteistyössä, potilastietojärjestelmissä sekä todistusbyrokratian purkamisessa.
Samanaikaisesti väestö vanhenee
sekä tutkimusten ja hoidon tarve
kasvaa. Tutkimusmenetelmät ja hoidot kehittyvät, ja samalla kallistuvat,
eivätkä julkisen puolen resurssit
yksinkertaisesti riitä. Syntyy jonoja
niin lääkärin vastaanotolle, tutkimuksiin kuin hoitoihinkin. Siksi on
hyvä, että yksityinen sektori täydentää julkisen puolen palveluja.
Kansalaisten
yhdenvertaisuus
terveyspalvelujen suhteen koetaan
tärkeäksi. Tämän vuoksi olisi erittäin perusteltua kehittää julkisen
sektorin ja yksityissektorin yhteistyötä ostopalveluiden ja esimerkiksi
palvelusetelin avulla. Näin pystyttäisiin ohittamaan pahimmat jonotuspaikat ja pullonkaulat muun muassa
erikoislääkärin konsultaatioiden ja
tiettyjen tutkimusten ja operaatioiden suhteen.
Vastikään Porin Lääkäritalossa
on saatu päätökseen mittava laajennus- ja saneerausprojekti, ja tilamme ovat nyt entistä ehommat. Uusi
magneettitutkimuslaite
täydentää
entisestään hyviä tutkimusmahdollisuuksiamme ja uusitut, hienot
2
2/2011
leikkaussalitilat ovat saaneet kehuja.
Päivystys toimii joka päivä ilman
ajanvarausta, ja nyt myös apteekkipalvelut toimivat saman katon alla.
Pysäköintitilaa on saatu lisää, kun
talon kellarikerroksen parkkihalli on
avattu asiakkaiden käyttöön. Sijaintimme linja-autoaseman vieressä,
ydinkeskustan lähellä, on erinomainen.
Tyypillistä Porin Lääkäritalon
laatuun panostavalle toiminnalle on
se, että vaikka juuri saimme tunnustusta Fonectan kyselyssä Satakunnan
parhaana
asiakaspalveluyrityksenä, edelleen pyrimme kehittämään
asiakaslähtöistä toimintaa. Teemme
parhaamme, jotta asiakkaamme ja
potilaamme saisivat nopeasti joustavaa ja hyvää palvelua asiantuntevilta
ammattilaisiltamme. Hyvällä syyllä
voinkin sanoa: Tervetuloa, meillä
olet hyvässä hoidossa!
JYRKI LEVOLA
vastaanottotoiminnan ja
diagnostiikan liiketoimintajohtaja
Lehtemme kansikuva
Tämän numeron kansikuvan on ottanut porilainen valokuvaaja Visa
Vehmanen. Hänen luontoaiheisia valokuviaan on mahdollista nähdä
lisää Lääkäritalon uudella puolella, Vähälinnassa. Lisäksi hänen Yyteriaiheisista kuvistaan on näyttely Poriginal Galleriassa 4.–21.6.2011.
Asiakaspysäköinti
Asiakkaillamme on mahdollisuus pysäköidä Itätullinkadun puolella olevalle pysäköintialueelle. Toukokuun alusta on otettu käyttöön myös uuden
puolen, Vähälinnan, kellarin asiakaspaikoitustilat. Molemmat pysäköintialueet ovat maksullisia, ja niissä on kunnallinen pysäköinninvalvonta.
Ajanvarausta helposti
Muistathan, että voit varata vastaanottoajan myös nettisivultamme silloin, kun sinulle itsellesi parhaiten sopii: www.porinlaakaritalo.fi. Nettisivulla ajanvaraus on mahdollista seitsemänä päivänä viikossa, vuorokauden jokaisena tuntina. Lisäksi olemme ottaneet puhelinvarauksessa
käyttöön takaisinsoittopalvelun: kun ajanvarausnumerossamme on ruuhkaa, asiakkaan ei tarvitse jonottaa, vaan hän voi jättää meille takaisinsoittopyynnön. Tällöin henkilökuntamme soittaa asiakkaalle takaisin, ja ajanvaraus hoituu näin.
Sähköinen ilmoittautuminen tullessa
Voit ilmoittautua vaivattomasti vastaanotolle näyttämällä Kela-korttia sähköisessä ILMO- ilmoittautumispisteessä. Pisteet sijaitsevat tällä hetkellä
ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa.
Hyvässä hoidossa
Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011
Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy
Porin Lääkäritalo Oy
Toimitus: Minna Kalliomäki
ja Anne-Mari Lehto
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
p. 622 633
etunimi.sukunimi@porinlaakaritalo.fi
Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu
Kannen kuva: Visa Vehmanen
Painopaikka: iPrint, Seinäjoki
Painosmäärä: 55 000 kpl
www.porinlaakaritalo.fi
Huolenpitoa myös työelämän jälkeen
P
orin Lääkäritalon Senioriklinikan tarkoituksena on tarjota terveyspalvelua eläkeikäisille, jotka
haluavat huolehtia itsestään työelämän
jälkeenkin. Senioriklinikka mahdollistaakin työterveyshuollon kaltaisten yksilöllisten palveluiden jatkumisen myös
eläkkeellä.
Terveydentila huomioiden
Perustana Senioriklinikan palvelussa
toimii asiakkaan yhdessä sairaanhoitajan kanssa laatima yksilöllinen hoito- ja
palvelusuunnitelma, jossa keskitytään
sairauksien ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen, sairaanhoitoon ja
kuntouttamiseen.
Senioriklinikalla hoitajana työskentelevä Terhi Saari-Hannibal kertoo,
että ensimmäisille käynneille varataan
aina tunti aikaa, jolloin keskustellaan
asiakkaan senhetkisestä terveydentilasta, taustoista ja tulevaisuudessa odotettavissa olevista tarpeista. Ensimmäisen käynnin sisältöön kuuluvat lisäksi
muun muassa verenpaineen mittaus
sekä muistitesti.
Vastaanottokäynnillä saadaan hyvä
kokonaiskuva asiakkaan tarpeista, joiden mukaan yhdessä hänen kanssaan
mietitään sopiva jatko palvelulle.
Senioriklinikan palvelussa on se etu,
että asiakkaan kokonaistilanne ja terveydentila hahmottuvat paremmin kuin
yksittäisellä lääkärikäynnillä, SaariHannibal tiivistää.
Osa asiakkaista haluaa jatkossa ottaa itse yhteyttä silloin, kun kokevat sen
tarpeelliseksi. Osalle asiakkaista on puolestaan parempi, että he saavat vuoden
välein kutsun tarkastukseen. Suunnitelmien laadinnassa otetaan kuitenkin huomioon myös aiemmin todetut sairaudet
sekä niiden vaatima seuranta ja hoito.
Talon laajat palvelut käytössä
Senioriklinikan palveluissa vahvuutena toimii myös hoitajan ja lääkärin
tiivis yhteistyö, jonka ansiosta hoitaja
voi konsultoida lääkäriä usein jo vastaanottotilanteen aikana, jolloin asiakas
saa nopeasti tietoa terveydentilastaan.
Asiakas saa samalla myös tarvittavat
lähetteet jatkotutkimuksiin esimerkiksi
laboratorioon tai erikoislääkärille. Vastaanotolla myös mietitään asiakkaan
kanssa terveydentilan vaatima, oikea
asiantuntija.
Senioriklinikan palvelua käyttävät
asiakkaat eivät sitoudu mihinkään tiettyyn palvelukokonaisuuteen, vaan heillä
on mahdollisuus käyttää palveluja omien tarpeidensa mukaan.
Senioriklinikka tarjoaa asiakkailleen vastaanottojen lisäksi sairaanhoitajan antamaa puhelinneuvontaa sekä
ryhmäohjausta. Palveluun sisältyy myös
ajankohtaisista terveysasioista tiedottaminen.
ANNE-MARI LEHTO
Senioriklinikan
palvelut:
•
•
•
•
asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn kokonaisval-
tainen kartoitus sairaanhoitajan vastaanotolla
säännölliset terveystarkastukset, joihin sairaanhoitaja
kutsuu määrävälein
puhelinneuvonta
yksilö- ja ryhmäohjaus
Mieleen jäänyt palvelu
Porin Lääkäritalossa
P
orilainen 83-vuotias Armi
Runsamo on tyytyväinen Porin Lääkäritalon Senioriklinikan palvelujen käyttäjä. Työelämässä
mukana ollessaan hän oli tottunut
työterveyshuollon palveluihin ja päätti eläkepäivinään kokeilla Senioriklinikan palveluja niistä kuultuaan.
”Myöhemmin Terhi
soitti vielä
osastolle ja kyseli
vointiani.”
Elintärkeä vastaanottokäynti
Armi Runsamolle kyseinen kokeilu
oli merkittävä, sillä heti ensimmäisellä
käynnillä hänellä todettiin tarkempien
tutkimusten myötä keuhkoveritulppa,
joka olisi hoitamattomana saattanut
pahimmassa tapauksessa viedä hänen
henkensä.
Runsamo kertoo, että käynnin syynä oli hänen huonokuntoisuutensa ja
heikko vointinsa.
– Senioriklinikan hoitaja Terhi
Saari-Hannibal teki minulle lukuisia
testejä ja kyseli paljon. Vietin vastaanotolla aikaa ainakin pari tuntia. Terhi
konsultoi lääkäriä tilastani, joka oli
niin heikko, että tuskin jaksoin taksille
kävellä. Kotiin päästyäni Terhi soitti ja
komensi minut takaisin Lääkäritalolle,
josta minut kuljetettiin sisätautilääkärin
vastaanoton kautta Satakunnan keskussairaalaan. Tutkimusten jälkeen minut
otettiin osastolle keuhkoveritulpan
vuoksi, Runsamo muistelee muutaman
vuoden takaista kokemustaan.
Tuntematon Senioriklinikka
Armi Runsamolla oli onnea matkassa ja
hän kiittelee asiantuntijoiden toimintaa
tilanteessa, jonka vakavuutta ei itse ymmärtänyt.
– Myöhemmin Terhi vielä soitti
osastolle ja kyseli vointiani, Runsamo
kertoo kiitellen.
Armi Runsamo kokee Senioriklini-
Armi Runsamo sai Senioriklinikalla huolehtivaa palvelua.
kan palvelut hyvinä, sillä itse ei aina tule
huolehdittua tarpeellisiin tarkastuksiin
osallistumisesta.
– Senioriklinikasta vaan tiedotetaan
liian vähän, eivätkä ihmiset tiedä siitä,
Runsamo näpäyttää Lääkäritaloa.
Lisätietoa
Senioriklinikan palveluista
p. (02) 622 633
www.porinlaakaritalo.fi
Hyvässä hoidossa
Psykoterapiasta toivoa omaan elämään
Elämässä ei voi koskaan täysin välttyä
pettymyksiltä ja vastoinkäymisiltä.
Joskus niiden käsittelyyn
ei itsellä riitä tarpeeksi voimia. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin
saatavissa apua, ja jo
yksittäisetkin tapaamiset ja keskustelut ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa voivat
auttaa solmujen aukaisemisessa.
K
aikki meistä kokevat joskus ahdistusta sekä epävarmuuden,
pelon ja toivottomuuden hetkiä. Ihmissuhteiden ongelmat, työ ja
opiskelu sekä ympäristön vaatimukset
voivat tuntua kohtuuttomilta, jolloin ne
koetaan psyykkisinä ongelmina, jotka
aiheuttavat erilaisia oireita ja vaikeuksia.
Paha olo voi ilmetä esimerkiksi
masennuksena, ahdistuksena, pelkoina, uni- tai syömishäiriönä tai jopa itsemurha-ajatuksina. Oireiden taustalla
saattaa olla lukuisia tekijöitä, kuten pitkittynyt stressi, vaikea elämäntilanne,
elämänkaaren luonnollinen kehityskriisi tai traumaattinen kokemus.
Hoidon pituus vaihtelee
Psykoterapialla pyritään hakemaan oireisiin apua keskustelun avulla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä terapeutin
kanssa. Psykoterapiassa on erilaisia
suuntauksia, mutta terapian myötä tuleva toivo on niille kaikille yhteinen tekijä.
Porin Lääkäritalossa vastaanottoaan pitävän psykoterapeutti Marjatta
Immosen mukaan psykoterapiaan voivat hakeutua kaikki, jotka kaipaavat
ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan.
Psykoterapian kesto vaihtelee ongelmasta riippuen muutamasta käynnistä
vuosiin.
Ensimmäisillä tutkimuskäynneillä mietitään terapian tarve tarkemmin
sekä asiakkaalle sopiva hoitomuoto. Kriisitilanteissa saattaa muutamat
käynnit olla riittäviä ja pidemmät hoitosuhteet suunnitellaan yhdessä.
Useita hoitomuotoja
Psykoterapian suuntauksia on useita,
kuten psykodynaaminen, kognitii-
vinen ja ratkaisukeskeinen. Yhdessä
terapeutin kanssa valitaan sopiva hoitomuoto esimerkiksi yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapia.
Immosen mukaan hoitoon voi
hakeutua itse tai toisen henkilön ohjaamana. Nuoret tulevat usein vanhempien
tai koulun aloitteesta.
– Psykoterapeutti on ulkopuolinen, joka näkee hoidettavan tilanteen
objektiivisemmin, Marjatta Immonen
mainitsee ja korostaa samalla, että luottamus ja vaitiolo ovat hoitosuhteessa
ehdottomia.
Itsestä huolehtiminen on tärkeää,
eikä ongelmien kanssa kannata jäädä
yksin. Psykoterapiaa on hyvä hakea
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet hoitoa vaativat ongelmat
pahenevat ja voivat kroonistuessaan
johtaa erilaisiin psyykkisiin sairauksiin,
opiskelun tai työkyvyn heikkenemiseen
tai menetykseen.
Tähtäimessä valoisa tulevaisuus
Psykoterapialla pyritään saavuttamaan
pysyviä muutoksia potilaan elämässä, mutta prosessi saattaa olla pitkä ja
toisinaan raskaskin. Motivaatio ratkaista ja kohdata oman elämän usein kipeitä ja vaikeita puolia, on välttämätöntä.
Siinä kuitenkin terapeutti kulkee potilaan rinnalla tukien ja kannustaen.
Terapiassa keskustellaan potilaalle sillä hetkellä tärkeistä asioista, jotka
kumpuavat niin menneestä, tulevasta
kuin nykyhetkestäkin. Omien henkisten
valmiuksien ja rohkeuden kasvaminen
mahdollistaa ongelmien kohtaamisen
ja niiden ratkaisemisen tulevaisuudessa
sekä sen myötä vähentää ahdistuksen ja
masennuksen kokemista.
Lue lisää Lääkäritalon psykoterapeuteista viereiseltä sivulta.
ANNE-MARI LEHTO
Nopea apu vartalon ongelmakohtiin UltraShapen avulla
UltraShape™ -rasvanpoistomenetelmä rikkoo rasvasoluja paikalliselta alueelta,
kuten vatsasta, kyljistä ja reisistä.
Hinnasto:
•Lääkärin vastaanottokäynti 120 €
•Ravitsemusterapeutin
vastaanottokäynti
60 €
UltraShape-hoidot:
•1. kerta 700 €
•2. kerta 600 €
•3. kerta 600 €
Lisäksi tulee tarvittavien
verikokeiden hinnat. Ei
Kela-korvattava hoito.
Lisätietoja toimenpideyksiköstä puhelimitse (02) 6226 238 ja netistä osoitteessa www.ultrashape.com
4
2/2011
Porin Lääkäritalon ammattitaitoiset
ja asiantuntevat terapeutit esittelyssä
Porin Lääkäritalossa toimii useita psykoterapeutteja.
Psykoterapiaa voi antaa psykoterapeutti, jonka koulutuksen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Valvira on hyväksynyt. Samoin myös Kela edellyttää, että
terapeutilla on koulutus siihen psykoterapiamuotoon,
jota hän asiakkaalle antaa.
Tuulikki Ahopelto
Psykologi ja psykoterapeutti Tuulikki
Ahopelto pitää vastaanottoaan Porin
Lääkäritalolla. Hänen kohderyhmäänsä
kuuluvat nuoret, nuoret aikuiset sekä
aikuiset henkilöt.
Hän on perehtynyt kognitiiviseen
käyttäytymisterapiaan ja erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapiaan,
jossa opetellaan hyväksymään ja tunnistamaan oman mielen sisältöä, haetaan joustavuutta ja uusia näkökulmia
ajattelua ja tunteita ohjaaviin sääntöihin. Lisäksi pohditaan omaan elämään
kuuluvia tavoitteita ja arvoja sekä siirretään niitä käytännön toiminnaksi.
Marjatta Immonen
Päivi Nieminen
Psykoterapeutti ja logoterapeutti Päivi
Niemisen asiakkaisiin kuuluvat lapset
ja aikuiset. Hänen työskentelytapanaan
on tulevaisuuteen suuntautunut ratkaisukeskeinen psykoterapia/ logoterapia.
Päivi Niemisen tarjoamiin palveluihin kuuluvat muun muassa yksilöterapia, parisuhdeterapia ja -ohjaus sekä
työnohjaus. Lisätietoja voit lukea hänen
www-sivuiltaan: www.tarkoitus.com.
Eija-Maaria Jussila Pirjo Lehtinen
Psykoterapeutti Eija-Maaria Jussila
antaa Kelan tukemaa terapiaa 16−25
-vuotiaille nuorille, sekä tarvittaessa ohjausta heidän vanhemmilleen. Jussilan
vastaanotolle voivat hakeutua esimerkiksi masennuksesta, työuupumuksesta,
ihmissuhdeongelmista, elämänkriiseistä
ja peloista kärsivät nuoret ja aikuiset.
Jussilan käyttämässä ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa asiakkaan tarpeet ohjaavat terapian kulkua ja hänen
etunsa on turvattu. Terapia auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa
haluamansa muutoksen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on että terapian
päättyessä asiakas tietää miten jatkaa
elämäänsä.
Että mitä?!?
Anja Järvinen
Lasten- ja nuorisopsykoterapeutti sekä
perhepsykoterapeutti Anja Järvinen
kohderyhmään kuuluvat erityisesti lapset ja nuoret.
Lääkäritalolla on takaisinsoittopalvelu. Jätin vastaajaan
soittopyynnön. Ei tarvitse
soitella montaa kertaa.
Psykoterapeutti Päivi Väkiparta pitää
myös vastaanottoaan Porin Lääkäritalolla.
Psykoterapiaa antavat lisäksi lääkärit Hannu Holm, Jarmo Kaakkolammi,
Marja-Riitta Neumann, Seppo Ojanen ja
Jorma Renfors. Talossa toimii myös lukuisia muita terapeutteja ja psykologeja.
Lisätietoa
terapiapalveluista
p. (02) 622 633
www.porinlaakaritalo.fi
Vau!
Nyt sieltä jo
soitetaankin!
!
A!
ID
UD
I
DI
D
UD
IIDA
!!
Hei, eikö sinun pitäisi istua puhelin
kädessä ja soittaa Lääkäritalolle,
kunnes saat ajan Siirille?
keskitytään pääosin parantamaan tämänhetkistä elämänlaatua.
Tavoitteiden edistämiseksi terapiaan kuuluu tapaamisten välissä säännölliset kotitehtävät, jotka nopeuttavat
hoidossa edistymistä. Kognitiivinen
käyttäytymisterapia auttaa vapautumaan ongelmatilanteissa aktivoituvista,
opituista haitallisista käyttäytymisreaktioista, joita ovat esimerkiksi pelkoahdistusreaktiot, välttämiskäyttäminen
ja itsesyytökset.
Päivi Väkiparta
Kognitiivisen
käyttäytymisterapian
vaativan eritystason psykoterapeutti ja
KELA kuntoutuspsykoterapeutti Pirjo
Lehtisen kohderyhmänä ovat yksilö- ja
pariterapiaa tarvitsevat asiakkaat sekä
Kelan kuntoutuspsykoterapian asiakkaat.
Kuntoutuksen tavoitteena on tukea
ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä. Kuntoutuksella pyritään
turvaamaan työelämässä pysyminen
tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai
opintojen edistyminen.
Hänen käyttämänsä kognitiivinen
käyttäytymisterapia on nykyaikaista,
tutkimukseen pohjaavaa terapiaa, jossa
DID
– Takaisinsoittopalvelu –
SAUKKOSET
Erityistason psykoterapeutti Marjatta
Immonen käyttää työssään psykodynaamista lähestymistapaa. Siinä tarkastellaan omaa sisäistä maailmaa, pahan
olon taustalla olevia tunteita ja kokemuksia, joista monet ovat saaneet alkunsa jo lapsuudessa. Itseymmärryksen
myötä itsenäisyys lisääntyy ja ihminen
pystyy kohtaamaan ja ratkaisemaan paremmin elämänsä moninaisia ristiriitoja uudella tavalla.
Yksittäinen terapiatunti kestää kerrallaan 45 minuuttia ja toistuu säännöllisesti 1−2 kertaa viikossa sopimuksen
mukaan. Hän hoitaa aikuisia ja nuoria.
Marjatta Immonen antaa myös
työnohjausta erilaisiin työelämän muutoksiin ja vaatimuksiin.
Terapia alkaa ensikäynnillä, jossa kartoitetaan asiakkaan senhetkinen
tilanne. Terapia etenee tapaaminen
kerrallaan. Se voidaan lopettaa koska
tahansa. Tyypillinen terapian kesto on
4−10 tapaamista. Soitin jo. Odotan
takaisinsoittoa.
Jos kaikki linjat ovat varattuja, kun soitat Lääkäritalolle, voit jättää soittopyynnön ja asiakasneuvoja soittaa sinulle takaisin.
Hyvässä hoidossa
Yksilöllistä palvelua raskausaikana
Ä
itiysneuvolatoiminta on toiminut Porin Lääkäritalossa vuodesta 2008, jolloin neljä kätilöä halusivat tarjota odottaville äideille
vaihtoehdon perinteiselle raskausajan
neuvolalle. Äitiysneuvolan toiminta
perustuu odottavan äidin yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja tiiviin
asiakassuhteen myötä syntyvään turvallisuuden tunteeseen.
Kokemus ja turvallisuus tärkeitä
Äitiysneuvolan kaikilla kätilöillä on vähintään 25 vuoden kokemus synnytyssalissa tai äitiyspoliklinikalla toimimisesta.
Äitiysneuvolassa yhtenä kätilönä toimii
Merja Leppänen, joka kertoo äitiysneuvolan tarjonnan noudattavan samaa
kaavaa kuin terveyskeskusneuvolassa,
mutta palvelut räätälöidään potilaan
toiveiden mukaan, ja vastaanottokäyntejä lisätään tai vähennetään aina asiakkaan tilanteen ja toiveiden mukaan. Lisäksi vastaanottokäynnin sopiva pituus
määräytyy tarpeen mukaan.
Äitiysneuvolan asiakkaat ovat olleet
tyytyväisiä siihen, että heidän ei tarvitse kertoa taustojaan monta kertaa, vaan
saman henkilön vastaanotolla käydessä
kätilö tulee tutuksi, jolloin myös suhde
muodostuu tuttavalliseksi. Leppänen
kertoo, että yleensä yhteydenpito odottavan äidin kanssa on tiivistä etenkin
raskauden loppuvaiheessa.
”Pystymme
antamaan äidille
oikeaa ja
ajantasaista tietoa.”
– Monet äitiysneuvolan asiakkaista
käyvät tarjoamamme palvelun ohessa osan käynneistä julkisella puolella,
ja esimerkiksi alkuraskauden seulontakäynti 12. raskausviikolla sekä 20.
viikon rakenneultraäänitutkimus suo-
sitellaankin tehtäväksi keskussairaalassa, jossa niiden tekemiseen on hyvin
toimiva käytäntö, Leppänen selventää
äitiysneuvolan toimintaa.
Perhekeskeisyys korostuu
Äitiysneuvolatoiminnan tarkoituksena
on huolehtia koko odottavan perheen ja
tulevan lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Äitiysneuvola mahdollistaa käyntien joustavuuden koko perheen osalta,
sillä myös perheen isän ja lasten mukaan
ottaminen vastaanotolle on mahdollista
vastaanottojen ilta-ajoista johtuen.
– Useinkaan perheen isällä ei ole
päivisin mahdollista tulla mukaan töiden vuoksi, Leppänen tarkentaa.
Joustavuuden lisäksi äitiysneuvolan
etuna on kaikkien vastaanottajien mahdollisuus ultraäänitutkimuksen tekoon,
jolloin vastaanottokäynnin yhteydessä
on mahdollisuus rauhoittaa tulevan
äidin mieltä tarkistamalla sikiön tila ja
sydämenlyönnit.
Leppänen kertoo, että odottavan äidin ajatukset keskittyvät raskauden loppuvaiheessa pitkälti synnytykseen ja sitä
koskeva tiedon halu on erityisen suurta.
– Pitkän Satakunnan keskussairaalassa kertyneen synnytyssalikokemuksen ansiosta pystymme antamaan
äidille oikeaa ja ajantasaista tietoa siitä,
miten käytännöt synnytyksessä toimivat, Leppänen perustelee.
Synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan
kätilöt ovat vielä yhteydessä tuoreeseen
äitiin tiedustellen tämän vointia ja perheen kuulumisia.
Merja Leppäsen lisäksi äitiysneuvolassa toimivat kätilöt: Kristiina Kuusisto, Taina Pösö ja Helena Väkiparta.
ANNE-MARI LEHTO
Lisätietoa
äitiysneuvolan palveluista
p. (02) 622 633
www.porinlaakaritalo.fi
Hyvä ja asiantunteva hoito tärkeintä odottavalle äidille
Kankaanpääläinen 23-vuotias Emilia Peltomäki käyttää
Porin Lääkäritalon äitiysneuvolan palveluita nyt jo toista kertaa. Palvelut ovat hänellä tuttuja aiemmasta raskaudesta, jolloin hän odotti ensimmäistä lastaan, nyt
jo 1,5-vuotiasta Valtteria.
E
milia Peltomäki päätyi Porin
Lääkäritalon äitiysneuvolaan
kaivatessaan henkilökohtaista
palvelua, jossa saa raskauden aikana
perussairautensa ja siihen liittyvän lääkityksen vaatiman yksilöllisen hoidon.
– Mietimme mieheni kanssa asiaa
ja totesimme, että rahallinen sijoitus on
kuitenkin pieni hyvästä hoidosta, hän
kertoo päätöksen taustoista.
Valintaa helpotti hänen mukaansa
myös tieto siitä, että äitiysneuvolassa
toimivat osaavat ja kokeneet kätilöt,
jotka ovat päivittäin mukana synnytyksissä. Peltomäen tilanteessa raskauden
seuranta ja siihen liittyvä suunnittelu
olivat tärkeitä vahvojen lääkkeiden,
joita hänen sairautensa vaatii, vuoksi.
Tämän vuoksi erityissairaanhoidon palvelut myös raskauden aikana ovat välttämättömiä.
Ensimmäisellä käynnillä kätilönä
toimiva Merja Leppänen vakuutti hänet ammattitaidollaan, jonka myötä
muodostuikin asiakassuhde, jossa Pel-
Emilia Peltomäki käyttää äitiysneuvolan
palveluja jo toista kertaa.
6
2/2011
tomäki tiesi saavansa kaipaamaansa
palvelua ja osaamista.
Raskaudet ovat erilaisia
Neuvolakäynnit ovat sisältäneet tavalliset perustutkimukset ja paperiasiat,
mutta myös ensimmäistä lastaan odottavan äidin yksilöllisten tarpeiden
huomioimisen ja epätietoisuudesta
johtuvan jännityksen poistamista luottamuksellisen asiakassuhteen myötä.
Ensimmäisen raskauden aikana Peltomäki kävi äitiysneuvolassa yhteensä
viisi kertaa, mutta tämän raskauden
aikana käyntejä on kertynyt vasta yksi.
– Olen voinut voimakkaan alkupahoinvoinnin jälkeen erittäin hyvin.
Varaankin ajan neuvolakäynnille sen
mukaan, mikä tuntuu tarpeelliselta.
Valtteria odottaessa raskausajan sujuminen jännitti ja raskaus olikin ongelmallinen, vaikka loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin, Peltomäki kertoo.
Tämänhetkinen raskaus on nyt
edennyt viikolle 20, ja uuden perheen
jäsenen on määrä syntyä lokakuussa.
Peltomäen mukaan aika on kulunut nopeasti, mikä on pitkälti vilkkaan Valtterin ansiota: hän pitää äidin kiireisenä.
Pienten varpaiden ja sormien
näkeminen tuo iloa
tuleville vanhemmille
Ultraäänitutkimus on tärkein raskaudenaikainen seurantamenetelmä, joka antaa tärkeää tietoa sikiön
hyvinvoinnista. Tutkimus on turvallinen, kivuton ja
helposti toistettavissa. Perinteisen 2-ulotteisen ultraäänitutkimuksen lisäksi odottavan äidin on mahdollista nähdä tulevan lapsensa piirteet tarkemminkin 3Dja 4D-ultraäänitutkimuksen avulla.
R
askaudenaikaisella sikiön ultraäänitutkimuksella selvitetään
muun muassa sikiöiden lukumäärä, raskauden kesto, istukan paikka
ja kunto. Perinteisen kaksiulotteisen
ultraäänitutkimuksen oheen on tullut myös uutta, tarkempaa tekniikkaa.
Kolmiulotteisessa ultraäänitutkimuksessa sikiön rakenteita kuvataan yhtäaikaisesti kolmesta toisiaan vastaan
kohtisuorasta tasosta ja tuloksena on
kolmiulotteinen kuva. Neliulotteinen
kuva saadaan, kun mukaan otetaan vielä liike.
”Piirteet näkyivät
kuitenkin
paremmin kuin
aiemmin otetussa
perinteisessä
kuvassa.”
Ultraäänitutkimuksia Porin Lääkäritalossa tekevä gynekologi Merja
Huttunen kertoo, että lääketieteellinen
hyöty 3D- ja 4D-tekniikasta nousee
esiin tutkittaessa sikiön kasvojen, raajojen, luuston ja selkärangan poikkeavuuksia. Kasvojen alueelta kuvauksen
avulla voidaan havaita erilaisia rakennepoikkeavuuksia, kuten huulihalkio.
Epämuodostumien tutkimisessa menetelmä on pääasiassa perinteistä ultraäänikuvausta täydentävä keino eikä siitä
ole osoitettu selkeää etua tutkittaessa
normaaleita riskittömiä raskauksia.
– Suurin merkitys kuvauksen tekemisellä on kuitenkin odottavalle äidille, sillä hyvissä kuvausolosuhteissa
on mahdollista saada havainnollinen
pintakuva esimerkiksi sikiön kasvojen
alueelta, Huttunen kertoo.
Tutkimuksissa onkin todettu, että
keskiraskaudessa tehty ultraäänitutkimus vahvistaa äidin ja sikiön kiintymyssuhdetta.
Isä mukaan vastaanotolle
Tyypillisiä asiakkaita neliulotteisessa
ultraäänikuvauksessa ovat Huttusen
mukaan nuoret esikoistaan odottavat
äidit. Vastaanotolle tulee yleensä mukaan myös isä, sillä asia on merkittävä
molemmille vanhemmille ja sikiön piirteiden näkeminen paljon odotettu asia.
– Raskaudet ovat nykyään suunniteltuja: ne ovat vanhemmille tärkeitä ja
ainutlaatuisia, ja niihin halutaan panostaa, Huttunen pohtii suosion syitä.
Kolmatta lastaan odottava Marita
Sihvonen päätti hakeutua 4D-ultraäänikuvaukseen Porin Lääkäritalolle pääasiassa oman mielenkiintonsa vuoksi.
– Minulle oli tehty jo rakenneultra,
joten tiesin, että vauva voi hyvin. Halusin kuitenkin nähdä tulevan lapsen
piirteet tarkemmin, Sihvonen selventää
tutkimuksen taustoja.
Sikiö ei kuitenkaan ollut erityisen
halukas kuvattavaksi, vaan piti käsiä
kasvojensa edessä, jolloin kuvista ei saatu parhaita mahdollisia.
– Piirteet näkyivät kuitenkin paremmin kuin aiemmin otetussa perinteisessä kuvassa, joten siinä mielessä kuvaus
onnistui, hän sanoo.
Sihvonen sanoo, että menisi kuvaukseen myös uudelleen, sillä kuvia sai
paljon myös mukaan sekä dvd:n, jota
voi katsella vielä kotona uudelleen.
– Oli mukavaa, että lääkärillä oli
aikaa selostaa ja jutella käynnin aikana,
jolloin myös kuvista sai enemmän irti,
Sihvonen mainitsee.
Merja Huttunen kertookin, että vastaanotolla varataan aina hyvin aikaa kuvausta varten.
Raskausviikot 24−26 ovat otollisinta aikaa kolmi- ja neliulotteisen ultraäänikuvauksen tekemiselle. Jokaiselle
viikolle on varattu aikaa kyseisten kuvausten tekemiselle, joten ajan saaminen
onnistuu varmasti. Kolmi- ja neliulotteisia ultraäänitutkimuksia Porin Lääkäritalossa tekee Merja Huttusen lisäksi
myös gynekologi Ari Ylä-Outinen.
ANNE-MARI LEHTO
Hyvässä hoidossa
Ismo Raitakari
Uolevi Salo
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Matti Sävelä
Heli Virtanen
Anestesiologia
Kliininen fysiologia
Pekka Sipponen
Timo Virtanen
Pekka Varjo
Lääkärit
Anestesiahammashoito
Endokrinologia
Paavo Pääkkönen
Fysiatria
Jarkko Levola
Geriatria
Maija Alaluoto
Kalle Honkanen
Maritta Salonoja
Gynekologia
Tuula Asantila
Johanna Haikonen
Merja Huttunen
Minna Maunola
Sinikka Oksa
Outi Pakarinen
Satu Pietarinen
Reetta Uusitalo
Kimmo Vihko
Outi Yli-Kesti
Ari Ylä-Outinen
Gynekologiset leikkaukset
Reijo Raitala
Ihotaudit
Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit
Olli-Pekka Heikkilä
Jaana Ilomäki
Timo Lahin
Raili Laiho-Rekola
Hanna Sahlsten
Kirsi Ylitalo
Käsikirurgia
Jorma Panula
Hanna-Stiina Taskinen
Lastenkirurgia
Plastiikkakirurgia
Sotilaslääketiede
Tapio Nieminen
Ira Saarinen
Timo Lahin
Psykiatria
Ossi Lehmijoki
Hannu Holm
Matti Joukamaa
Jarmo Kaakkolammi
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Marko Sorvaniemi
Psykoterapia
Viljami Laine
Työterveyslääkärit
Elina Heikkilä
Timo Lehtonen
Reetta Järvenpää
Marja-Inkeri
Mäkelä-Väisänen
Marja-Riitta Neumann
Anja Renfors
Pauli Riikonen
Anna Routama-Paana
Marja-Riitta Saikkonen
Naana Salo
Juha Varjo
Janne Vehanen
Kaija Westergård
Ruuansulatuselinten kirurgia
Ahti Huida
Matti Kesälä
Samuli Ylitalo
Antti Hakkiluoto
Arvo Saarelainen
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Maritta Salonoja
Tapaturmavastaanotto ja
jälkikontrollit
Radiologia
Lastentaudit
Muistitutkimukset
Jouko Remes
Terveydenhuolto
Reumasairaudet
Timo Raudaskoski
Simo Savijoki
Sydäntaudit
Hannu Holm
Jarmo Kaakkolammi
Marja-Riitta Neumann
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Juha Korhonen
Sari Malmi
Magneettitutkimukset
Suu- ja leukakirurgia
Tapio Ahola
Ruuansulatuselinten sairaudet
Jukka Korpela
Matti Kukola
Silmäkirurgia
Anu Toivanen
Työterveyshuolto
Anja Renfors
Urheilulääkärit
Jyrki Levola
Timo Nykänen
Esa Rauhala
Jan Siren
Jari Leppälä
Taina Naatula-Hyyti
Ville Paavilainen
Ulla Reunanen
Urologia
Keuhkosairaudet
Neurologia
Sisätaudit
Verisuonikirurgia
Matti Pietiläinen
Tapani Jolma
Kirsi Malmberg-Ceder
Tapio Ahola
Maija Alaluoto
Kalle Honkanen
Jukka Korpela
Hannu Koskivirta
Matti Kukola
Pertti Kunelius
Paavo Pääkkönen
Jouko Remes
Maritta Salonoja
Esa Soppi
Margarita Tynni
Seppo Vanhatalo
Pertti Aarnio
Jorma Hannukainen
Jukka Juhela
Anu Virolainen
Tuula Vuorio
Neurofysiologia
Kirurgia
Pertti Aarnio
Antti Hakkiluoto
Jorma Hannukainen
Teemu Joutsi
Juha Korhonen
Harri Mäkelä
Tapio Nieminen
Jorma Panula
Arvo Saarelainen
Pekka Salminen
Ortopedia
Ilkka Antti-Poika
Pertti Eerola
Anti Kukkela
Juha Kukkonen
Harri Mäkelä
Juhani Nirhamo
Uolevi Salo
Seppo Suominen
Matti Sävelä
Teemu Joutsi
Heikki Korhonen
Pekka Salminen
Veritaudit
Seppo Vanhatalo
Yleislääketiede
Esko Karra
Pauli Korkeamäki
Raili Laiho-Rekola
Jyrki Levola
Ilkka Piisi
Anja Renfors
Marja-Riitta Saikkonen
Anu Toivanen
Kaija Westergård
Yleislääkärit
Elina Fält
Rauno Järvenpää
Reetta Järvenpää
Teija Kauti
Pauli Kulta
Viljami Laine
Marja-Inkeri
Mäkelä-Väisänen
Marja-Riitta Neumann
Timo Nykänen
Pauli Riikonen
Antti Saivo
Naana Salo
Juha Varjo
Janne Vehanen
Muistitutkimukset
Leena Hannula
Pirjo Lehtinen
Hanne Suckman
Perheterapia
Brita Rantala
Psykologia
Brita Rantala
Tuulikki Ahopelto
Psykoterapia
Tuulikki Ahopelto
Marjatta Immonen
Eija-Maaria Jussila
Anja Järvinen
Pirjo Lehtinen
Päivi Nieminen
Päivi Väkiparta
Päihdeterapia
Markku Hernesniemi
Muut
asiantuntijat
Ravitsemusterapia
Akupunktio
Seksuaali- ja parisuhdeterapia
Mervi Gustafsson
Juha-Pekka Kallio
Pekka Kuoppala
Tapio Uusitalo
Leena Hannula
Seksuaaliterapia
Alaraajafysioterapia
Senioriklinikka
Roope Mäkelä
Solja Salminen
Tiina Stenman
Terhi Saari-Hannibal
Fysioterapia
Sosiaalipsykologia
Mervi Gustafsson
Merja Haavisto
Petteri Joukamaa
Päivi Joukamaa
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Tiina Stenman
Tapio Uusitalo
Kalervo Nikkilä
Kiropraktiikka
Matti Kuuri-Riutta
Kuntohoitaja
Jorma Pohjonen
Lymfaterapia
Pekka Kuoppala
Marianne Tikkanen
Toimintaterapia
Venla Nordström
Työterveyspsykologia
Helena Säynäjäkangas
Urheiluhieronta
Reino Jokiranta
Urogynekologinen fysioterapia
Virve Mujunen
Äitiysneuvola
Kristiina Kuusisto
Merja Leppänen
Taina Pösö
Helena Väkiparta
Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi
Ota osaa kilpailuun ja voita hieronta!
Vastaukset väittämiin löydät tästä lehdestä. Rastita oikea
vaihtoehto ja postita kuponki 5.6.2011 mennessä. Olet
mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen kilpailun voitti Marju Hammarberg Ulvilasta. Onneksi olkoon!
Lähetä vastauksesi postitse osoitteeseen Porin Lääkäritalo/
arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata
kilpailuun myös nettisivuiltamme www.porinlaakaritalo.fi.
1. Senioriklinikan palvelut on tarkoitettu
ainoastaan työterveyshuollon asiakkaille
kaikille seniori-ikäisille
Porin Lääkäritalon palveluita aiemmin käyttäneille
2. Psykoterapiaan voi tulla
lähetteellä
kuka tahansa, joka kokee sen tarpeelliseksi
ainoastaan todella masentuneet henkilöt
3. Terapian tarkoituksena on, että
terapeutti ratkaisee yksin asiakkaan ongelman
keskustelun avulla löytyy apua oireisiin
asiakas saa diagnoosin
4. Äitiysneuvolan käyttö
suunnitellaan yksilöllisesti
ei sovi jos äidillä on jokin erityissairaus
on tarkoitettu ainoastaan esikoistaan odottaville
5. 4D -ultraäänitutkimukselle paras ajankohta on
raskausviikot
18−20
22−24
24−26
Ota osaa
kilpailuun ja
voita hieront
a!
Nimi
Osoite
Puhelin