docHUOLTOUPSEERI
download 
Report Transcription
HUOLTOUPSEERI
HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 1 ★ LAKKAUTUKSET OSA PUOLUSTUS VOIMAUUDISTUKSIA ★ ENERGIA JA HUOLTOVARMUUS 2013 TÄYTTÄ OLUTTA. Sodan urakkatyöläiset Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 1/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B – 3 50104 Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo 040 952 3062 hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI jere.perkiokangas@mil.fi Kansikuva: Maj Kari Kurkinen ja jo aiemmin lakkautettua kalustoa. ISSN 0355-2586 AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi Erilaisista urakoitsijoista on tullut vakiintunut osa nykyisiä operaatioita ympäri maailmaa. Kun vielä Vietnamin sodan aikana oli vain yksi sotajoukkoon kuulumaton urakoitsija kahdeksaa taistelijaa kohtaan, on suhde nykyään yhden suhde yhteen. Irakissa oli vuoden 2007 loppupuolella noin 180 000 urakoitsijaa sotavoimien vahvuuden ollessa noin 160 000. Afganistanissa 2009 lopulla oli 104 000 urakoitsijaa ja USA:n asevoimilla noin 64 000 taistelijaa. Urakoitsijoiden käyttöön on monia syitä. Niiden avulla voidaan aseistettuja taistelijoita suunnata enemmän varsinaisiin taistelutehtäviin. Operaatioon osoitettujen joukkojen määrälle asetetaan enimmäismäärät, eikä käyttöön saatu miesvahvuus aina mahdollista kaikkien tukitoimien suoritusta. Joskus urakoitsijat edustavat jatkuvuutta operaatioissa, missä sotilashenkilöstö vaihtuu säännöllisesti rotaatioissa. Afganistan sijaitsee sisämaassa eikä sillä niin ollen ole satamia. Se on maiden ympäröimä, joiden suhteet USA:han ovat hankalia ja jopa kiusallisia, esimerkkeinä Pakistan ja Uzbekistan tai suhtautuminen on avoimen vihamielistä, kuten Iranin tapauksessa. Autiomaat, vuoristot, lumi ja tulvat tekevät maasta karun. Tiestö on vähissä ja lyhyin huoltoreitti satamaan kulkee Pakistanin läpi Karachiin maan etelärannikolla. Pohjoisessa huoltoreitit ovat pidempiä ja täydennysten kuljetus maksaa huomattavasti enemmän. Huolitsijoita ja muita urakoitsijoita on käytettävä runsaasti. Eikä muilla, kuin paikallisilla ole asiaa kuormineen Afganistanin ja Pakistanin väliselle heimoalueelle. Urakoitsijoiden avulla jakeluverkot toimivat, joskus paremmin, joskus huonommin. Mutta niiden käyttö ei ole ongelmatonta. Ei ole koskaan mitään takeita, että urakoitsija pitää oman osansa sopimuksesta. Joskus tilanteen kehitys voi sen estää, joskus urakoitsijat ovat vain jättäneet homman sikseen. Mikä on urakoitsijoiden laillinen asema operaatioalueilla ja missä kaikissa tilanteissa heitä voi käyttää? Moraalisia kysymyksiä herättää myös rahavirrat urakoissa. Pakistanin – Afganistanin huoltoreitillä huomattava osa yhdysvaltalaisia verorahoja päätyy suojelurahoina Talebanille. Tässä numerossa: Pääkirjoitus........................................................................................ Oman osaamisen tärkeys................................................................. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka....................................... Energia ja huoltovarmuus................................................................. Huoltovarmuutta ei saa unohtaa....................................................... Tulevaisuuden energiavarantojen turvaaminen.................................. Logistiikkakeskusten rooli Kiinan talouskehityksessä....................... Itella aina valmiina............................................................................ Kohti puolustusvoimien Logistiikkalaitosta........................................ Huollon johtaminen lakkautettavassa joukko-osastossa.................... MAALOG12 harjoitus........................................................................ Huoltotaktiikan seminaari 2013 Hämeen Rykmentissä..................... Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 22.2.2013............................... Parolassa pidettiin jo yhdeksäs panssariseminaari............................ 3 4 6 8–10 10 11 12–16 18–19 20–22 24–26 28–31 32–33 34–35 36–37 3 Oman osaamisen tärkeys Näin talvisin hiihdosta nauttii, kun välineet toimivat. Jotta tähän päästään, hiihtäjällä tulee olla omaa teknistä osaamista suksiensa kanssa. Suksikauppias opastaa ja myy välineet, mutta yleensä voitelu jää hiihtäjän omalle vastuulle – hiihtämisen lisäksi. Tarvittava tekninen osaaminen syntyy vuosien yritysten ja erehdysten kautta. Syvällinen kokemus auttaa kehittämään välineitä ja välinehuoltoa, mikä taas mahdollistaa harrastuksesta nauttimisen. Loppu on sitten ilmoista ja hiihtäjästä itsestä kiinni. Sotahistorian näkökulmasta monet uudet innovaatiot sotavarusteissa ovat tarjonneet ratkaisevan ja ylivoimaisen edun suhteessa vastustajaan. Ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut ja toisen maailmansodan tutkat ja lentokoneet ovat tästä loistavia esimerkkejä. Ratkaisevin menestystekijä on ollut kyseisten maiden korkea tekninen taso ja kyky innovoida uutta suorituskykyä. Rauhan aikana puolustusvoimien tekninen taso näkyy kyvyssä kehittää ja hankkia kustannustehokkaasti uusia sotavarusteita käyttönsä. Uudet sotavarusteet ovat pitkän kehitystyön tuloksia. Omalla teknisellä osaamisella ja yhteistyöllä teollisuuden kanssa on mahdollista saada 10–15 vuoden uuden varusteen kehitystyö hyvään lopputulokseen. Näistä ovat esimerkkinä NH-90 -helikopteri, Amos-kranaatinheitinajoneuvo ja eri johtamisjärjestelmäalan hankkeet. Näkyvin voittaja onnistuneessa sotavarusteiden kehitysprojektissa on yleensä 4 teollisuus. Kehitystyössä mukana ollut loppukäyttäjä saa lähinnä uskottavaa suorituskykyä ja juuri sellaisen välineen, jota tarvittiin. Ratkaisevaa lopputulokselle on puolustusvoimien oma osaaminen, mikä mahdollistaa oikein mitoitetut vaatimusmäärittelyt ja suorituskykytestaukset tarvittavan suorituskyvyn hankkimiseksi. Oma tekninen osaaminen on edellytys myös sille, että aseiden ja ampumatarvikkeiden, johtamisjärjestelmien ja erityyppisten ajoneuvojen kanssa toimitaan turvallisesti. Samalla kalustoa osataan käyttää taloudellisesti ja se pysyy kunnossa. Poikkeusoloissa kenttäosaaminen korostuu: on kyettävä toimimaan äärirajoilla ja äärioloissa. Tätä kokonaisuutta ei saa ostopalveluna. Suomen puolustusvoimien tekninen osaaminen on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Näin pitää olla myös jatkossa. Tätä tarvitaan niin järjestelmien hankintaan ja kehittämiseen, kun kenttähuoltoon ja välineiden turvalliseen käyttöön. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tähän kriittiseen osaamisen kohdistuu uhkia monesta syystä. Suurin muutos tapahtuu henkilöstörakenteissa; huomattavan osan opistoupseereista jäädessä reserviin lähivuosina. Kenttäosaaminen siirtyy etupäässä aliupseereille. Vaikeusastetta lisää teknisen osaamisen saavuttamiseen tarvittava pitkä opiskeluaika, mikä on minimissään viisi- kuusi vuotta. Tästä on vielä pitkä matka siihen, että kyseinen uusi osaaja saavuttaa mestarin taidot kehittää järjestelmää eteenpäin. Toinen merkittävä haaste tekniselle osaamiselle tulee säästövelvoitteista, jossa logistiikan henkilöstöä vähennetään logistiikkalaitokseen siirryttäessä viidenneksellä. Samaan aikaan kalustoa kuitenkin uudistetaan yhä teknisempään suuntaan ja vanhentuneista ja käyttöarvonsa menettäneistä järjestelmistä luovutaan. On kyettävä supistamaan oikeasta paikasta tarvittava osaaminen säilytteen. Kolmas tekijä, jolla on merkitystä, on meneillään oleva maa- ja merivoimien kunnossapitoa koskeva kehittämishanke (KUPI15). Hankkeella pyritään nostamaan sotavarusteiden kunnossapitoalan tehokkuutta, mihin ilman muuta on tilausta. Taustalla on luonnollisesti aikanaan tehdyt Millog-ratkaisut ja niistä saadut hyvät kokemukset. Maavoimissa projekti on keskittynyt varuskuntakorjaamoihin, joiden merkitys maavoimien tekniselle osaamiselle on ratkaiseva, nimeen omaan loppukäyttäjän ja kenttähuollon sekä käyttöturvallisuuden kannalta. Onneksi KUPI15-hankkeessa onkin lähdetty siitä, että puolustusvoimille välttämätön osaaminen säilytetään. Omaa teknistä osaamista siis tarvitaan. Apua voi löytyä ulkoakin, mutta osaava asiakas pääsee parhaaseen lopputulokseen. Ja kuten alussa totesin, hiihdostakin nauttii, kun sukset pelaavat. Sen osoitti tämänkin sunnuntain onnistunut hiihtolenkki. Toivotan hyviä kevättalven hiihtokelejä! Tuottavaan työhön Ehdottomasti päällimmäinen kokemus on taloudellisuus ”Pieni polttoaineen kulutus on ollut positiivinen yllätys. Sen merkitys vain kasvaa tässä taloudellisessa tilanteessa. Auto on myös hiljainen ja todella miellyttävä ajaa.” Ralf Tallqvist, Sisu Rock 8x2 kasettiyhdistelmä, V8+PowerShift Vahvaa alavääntöä Upeasti toimiva Fuller ”Moottorin alavääntö on todella vahva. Auto on hiljainen, ajettavuus kohdallaan ja kirkkailla ajovaloilla on turvallista ajaa. Myös pieni polttoaineen kulutus on yllättänyt.” ”Fulleria täytyy kehua. Vaihteisto toimii tosi upeasti. Sillä pystyi heti uutena vaihtamaan Fullerin tapaan eli ilman kytkintä. Suunnittelijat ovat tehneet todella hyvää työtä vaihteiston sovittamisessa. Ja hintakin on kohdallaan.” Jari Korjus, Sisu Polar 8x2 koukkulaiteyhdistelmä romunajossa, V8+Telligent Urpo ja Yrjö Kanervo, Sisu Rock 8x4 nuppiauto, V6+Fuller www.sisuauto.com Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 Valtioneuvosto julkaisi selontekonsa viime joulukuussa. Selonteko on merkittävä asiakirja juuri meille, jotka teemme vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Siitä saa henkistä tukea työllemme. Selonteko määrittää selkeästi turvallisuuspolitiikan linjaukset: ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen”. Selonteossa on yksi todella mielenkiintoinen uudistus. Sana kokonaismaanpuolustus on muutettu sanaksi kokonaisturvallisuus. Käsitteen uudistus sisältää sen, että valmiussuunnittelussa rauhanajan kriisit nostetaan turvallisuuspolitiikan keskiöön puolustusvalmiuden 6 lisäksi. Päätös on looginen, koska vuoden 2010 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa silloinen hallitus listasi 13 uhkakuvaa, joista yksitoista (11) liittyi rauhanajan ongelmiin. Rauhanajan ongelmista meillä alkaa olla melkoinen kokemus. Vuoden 2011 lumimyrskyt Lounais-Suomessa, Nokia puhtaan veden kriisi, kyberhyökkäykset, pahat muut luonnonkatastrofit jne. On tällöin aiheellista esittää kysymys itselleen, miten voimme palvella isänmaatamme maanpuolustuksen lisäksi. Olisiko rauhanajan kriisivalmius ja varautuminen myös omaa kenttäämme? Ja voimmeko tehdä sen siten, että emme polje kenenkään nykyisen toimijan varpaille, vaan autamme heitä ja autamme suomalaista yhteiskuntaa. Huoltovarmuuden osalta selonteossa todetaan, että elinkeinoelämän merkitys tulee lisääntymään. Tämä on tosiasia. Tammenlehväsukupolvi tietää sen kokemuksestaan. Huoltovarmuus eli elämisen elkeiden olemassaolo ja muu turvallisuus tulevat entistä useammille tärkeiksi. Luonnonkatastrofit ovat sen osoittaneet. Selonteon yksi mielenkiintoisimmista kohdista on seuraava lainaus: ”Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden perusteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana”. Kova kannanotto! Se herättää välittömästi ainakin seuraavat kysymykset: miten organisoidaan, ovatko maanpuolustusjärjestöt oivaltaneet haasteen, mitä tarkoittaa kansalaisten yhteistoiminta? Varmasti kysymyksiä on muitakin, mutta tuossa tärkeimmät. Turvallisuusosaamisen kehittäminen on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeätä. Selonteko myös korostaa tätä ja heittää pallon järjestöille. Sanaa järjestö ei määritellä, mutta varmasti se sisältää maanpuolustusjärjestöt. Toivon, että tästä tavoitteesta olisi jo aloitettu vakavat neuvottelut järjestöjen ja valtiovallan kesken. Jos ei, niin mahdollisuudet on ainakin avattu. Helsingin ja Uudenmaan reserviupseerit ja reserviläiset ovat olleet aktiivisia runsaan puolitoista vuotta ja selvittäneet mahdollisuuksia reserviläistoiminnan kehittämiseen tunnussanalla varautuminen. Tehty työ palvelee kokonaismaanpuolustusta ja toivottavasti johtaa myös piiritoiminnan lisäksi valtakunnalliseen toimintaan. Meille jokaisellehan turvallisuus on kuitenkin ykkösasia. Risto Piekka Töölön reserviupseerien II varapuheenjohtaja res.majuri Pohjoismaiden suurin raskaiden säiliöperävaunujen ja säiliöpäälirakenteiden valmistaja YHTEYSTIEDOT: Myyntijohtaja Santtu Keto santtu.keto@nordictank.com Komentaja (evp) Markku Lehto markku.lehto@nordictank.com 040 716 9525 050 561 2520 Huoltoverkostomme palvelee Suomessa: Oulu, Kuortane, Jyväskylä, Lieto ja Hamina Yhdistyksen kunniajäsen Seppo Laalo Energia ja huoltovarmuus Loviisan voimalaitos, jossa kaksi painevesireaktoria (Lähde: Suomi: Säteilyturvakeskus: KAINULAINEN Erja (toim.). Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta. Vuosiraportti 2007. STUK-B 89. Helsinki 2008) Saksa käynnisti toisen maailmansodan 1.9.1939 hyökkäämällä Puolaan. Neuvostoliitto aloitti Talvisodan 30.11.1939 saatuaan Baltian maat etupiiriinsä. Suomi eli sotatilanteessa käytännöllisesti katsoen aina Jatkosodan päättymiseen 19.9.1944 asti. Olimme mukana maailmanpalossa, jonka piiriin kuului 90 prosenttia maapallon väestöstä. Pieni syrjäinen Suomi koki raskaasti sen, että yhteydet kauppakumppaneihin lähes katkesivat, vienti ja tuonti oli vaikeaa. Meidän sotamme oli osa suurempaa kokonaisuutta. Huoltovarmuus oli heikko. Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko 2012 arvioi mahdollista tulevaisuuden kriisiä sekä turvallisuusympäristöä mm. seuraavasti: ”Suomi arvioi laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön uhan vähentyneen, mutta sotilaallista voimaa voidaan edelleen käyttää rajoitetummin alueellisissa ja sisäisissä konflikteissa sekä osana muita voimankäytön välineitä. Samalla ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat teknologian kehittymisen ja yhteiskuntien lisääntyneen haavoittuvuuden myötä. Tulevaisuuden sotilaallisille operaatioille on luonteenomaista nopealiikkeisyys, toiminnan vaikea ennustettavuus sekä tulivaikutuksen tarkkuus ja ulottuvuus. Perinteisen sotilaallisen toiminnan lisäksi operaatiot sisältävät erilaisia epäsymmetrisiä keinoja, kuten informaatio- ja kybersodankäynnin muotoja, poliittisia, taloudellisia tai sotilaallisia painostustoimia sekä niiden yhdistelmiä. Tämä otetaan huomioon puolustuskyvyn kehittämisessä ja käytössä. Venäjän sisäinen vakaus, talouskehitys sekä sotilaallinen varustautuminen 8 ovat Suomen turvallisuusympäristöön keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Venäjän luoteiselle ja läntiselle alueelle sijoittuu pääosa maan väestöstä ja infrastruktuurista sekä öljyn ja kaasun tuotantoa lukuun ottamatta taloudellisesta toiminnasta. Itämeren alueen merkitys Venäjän ulkomaankaupalle ja energiapolitiikalla on keskeinen. Alueella on tärkeä strateginen ja valtion toimintakykyä koskeva merkitys.” Energiaturvallisuus Energiaturvallisuus on maallemme ydinkysymys. Suomi tuo puolet energiastaan ulkomailta. Venäjä on meidän tärkein energiatoimittajamme raakaöljyllään, maakaasullaan ja kivihiilellään. Öljynjalostus tapahtuu Suomessa. Energiaturvallisuutta pyritään parantamaan monipuolistamalla ja hajauttamalla hankintalähteitä ja kauttakulkureittejä. Tavoitteenamme on päästä energiaomavaraiseksi. Siksi olemme lisäämässä ydinvoimaa. Teollisuuden Voima rakentaa parhaillaan voimalaa Olkiluotoon ja Fennovoima on tehnyt päätöksen Pyhäjoen ydinvoimalasta. Puupolttoaineen, tuulija aurinkovoiman osuuksien kasvattaminen ydinvoiman lisäksi ovat keinoina omavaraisuuteen pääsemiseksi. Vesivoiman osuus sähkövoiman tuotannosta on Norjassa 99, Ruotsissa sateista riippuen 40–45 ja Suomessa sateista riippua 10–15 prosenttia. Teollisuus käyttää puolet energiastamme. Kylmän ilmaston vuoksi rakennusten lämmittämiseen kuluu seuraavaksi eniten energiaa. Liikenne tulee kolmantena ja muut kuluttajat neljäntenä. Näemme tästäkin, että teollisuutemme energiaintensiivinen rakenne ja sen suuri osuus kokonaistuotannosta vaikuttaa ratkaisevasti energiankulutukseemme. Kylmässä pohjolassa on rakennuk- sia lämmitettävä ja logistiikka tarvitsee suuressa harvaanasutussa maassa paljon polttoainetta. Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskus on organisoitu ylläpitämään ja kehittämään huoltovarmuutta julkinen-yksityinen- kumppanuusperiaatteella. Sen päätavoitteena on huoltovarmuuden kannalta tärkeiden organisaatioiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii useita satoja yrityksiä, viranomaisia ja järjestöjä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa yleisesti ja tekee aloitteita huoltovarmuutta koskevissa asioissa. Eri sektoreiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä. Näiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden kehittämiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen teollisuussektoriin kuuluvat öljy- ja voimatalouspoolit. Energiasektorin energiahuolto-osasto hoitaa polttoaineiden varmuusvarastointiin liittyviä suunnittelu-, rakennuttamisja ylläpitotehtäviä ja kauppatoimia sekä tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin ja turpeen turvavarastointiin liittyviä hallinnointitehtäviä. Yritysten energia-alan tuotannollista valmiutta sekä energiahuollon hallintoa täydentävät erityislait ja toimet. Näistä energiahuollon kannalta keskeisimpiä ovat tuontipolttoaineiden velvoiteva- rastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimusjärjestelyt. Yhteiskunta on normaaliaikanakin vaarallisen haavoittuva Suomalainen yhteiskunta on kriisiaikoja ajatellen vaarallisen haavoittuva. Laajassa, mutta harvaanasutussa maassa on ollut pakko keskittää toimintoja väestökeskuksiin. Teollisuuden, muun elinkeinoelämän sekä julkisen palvelun yksiköt ovat harvalukuisia ja entistä suurempia. Nämä yksiköt eivät tule päivääkään toimeen ilman toimivaa energiahuoltoa. Teollisuuden osuus maamme energian kulutuksesta on 50 prosenttia. Raskas teollisuutemme on hyvin energiaintensiivistä. Metalli-, metsä- ja teknologiateollisuus ovat näistä esimerkkeinä. Koko teollisuutemme toiminta riippuu häiriöttömästä energiansaannista. Lihanjalostusteollisuutemme toiminta pyörii erilaisten integraatioketjunosien avulla. Maatalous tuottaa osan rehusta karjatiloille, osan rehuteollisuudelle. Rehuteollisuus tuo maahan tämän lisäksi myös rehuraaka-ainetta, joista se valmistaa rehuseoksia ja jotka se toimittaa kaupalle ja maatiloille. Nuoret eläimet kasvatetaan sikaloille, navetoille ja broilerkasvattamoille niin, että uusi sukupolvi tuodaan kasvatettavaksi entisen siirryttyä teollisuuden raaka-aineiksi. Teollisuus teurastaa, valmistaa ja pakkaa lihat ja kuljettaa lihanjalosteet kauppoihin ja ravintoloihin. Kaupat ja ravintolat suorittavat jakelun kuluttajille. Toimitusketjussa teollisuudessa, kuljetuksissa ja kaupoissa noudatetaan tiukkoja lämpötilavaatimuksia. Tämä toimintaketju on äärimmäisen haavoittuva. Se ei kestä oikeastaan päivänkään häiriötä energiahuollossaan. Autonlasien toimitusjärjestelmä toimi niin, että Suomesta Saksaan toimitetaan päivittäin lasit tulevan työpäivän tuotannossa olevia autoja varten. Mitään ei tilata varastoon. Tämä ei siedä päivänkään poikkeusta toimitusjärjestelmään. Se vaarantaa asiakassuhteen. Sähkökatko, polttoaineiden toimitushäiriö, tai lakot merikuljetuksissa ovat myrkkyä suomalaiselle vientiteollisuudelle. Suomalainen kauppa on eräs Euroopan keskittyneimmistä. Materiaalivirrat ohjautuvat pääosin aluksi Etelä-Suomeen muutamaan valtavaan logistiikkakeskukseen. Esimerkiksi elintarvikkeita varastoidaan merkittävimmin ainoastaan näissä keskuksissa. Kaupan päivittäistavaratoimituksissa on siirrytty päivittäisiin kuljetuksiin. Ne tapahtuvat autokuljetuksina osin jakeluterminaalien kautta, osin suorina kuljetuksina asiakaskauppoihin. Osa teollisuudesta jakelee tuotteensa suoraan kauppoihin. Päivittäisen tavaratoimitusten vuoksi kauppojen hyllyissä on kutakin tuotetta vain parin päivän menekkiä vastaava määrä. Suurten logistiikkakeskuksien kiertonopeudet on trimmattu huippuunsa. Varsinaisia tavarareservejä ei ole. Niitä on ainoastaan teollisuuden raaka-ainevarastoissa, tai useamminkin heidän raaka-ainetoimittajillaan. Vielä on todettava lisääntyvän nettikaupan osuus tavarakaupassa. Usein nämä tuotteet toimitetaan esimerkiksi jossakin Euroopassa sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta tai USA:sta. Kriisiajan huoltovarmuus Energiakulutuksen jakaantuminen 2011, lähde: Tilastokeskus Suomen energiahuolto toimii normaalioloissa hyvin. Elinkeinoelämä pyörii, teemme töitä ja asumme lämpimissä tiloissa, kuljetukset sujuvat, tietojärjestelmät toimivat ja energiaa riittää. Ajoittain ongelmia esiintyy ukkosmyrskyjen ja talvien lumivahinkojen vuoksi, mutta ne ovat yleensä lyhytaikaisia joskin kiusallisia. Todellinen kriisiaika on sitten aivan eri asia. Meillä on kokemuksia todellisesta kriisistä oikeastaan vain viime sodistamme. Uhkakuvat niistä ajoista ovat muuttuneet ja yhteiskuntamme on täysin erilainen, se on käynyt haavoittuvaksi. Tuontienergia muodostaa puolet energiantarpeestamme. Ulkoisten olosuhteiden vaarantuminen voi vaarantaa energiansaantimme. ”Hanat” voidaan kiertää lähtöpäässä kiinni. Öljyn varmuusvarastomme riittävät 90 päivän tuotantomäärän verran. Mikäli kauppamerenkulku estyy, ovat korvaavien energialähteitten tuloreitit hankalampia. 9 Samoin käy silloin, jos maakaasuputket vaurioituvat, ja toimitukset tätä kautta katkeavat. Oma sähköntuotantomme on hajautettua. Niiden oma energiansaanti on turvatumpaa ja varmempaa. Sähköverkot ovat uhanalaisempia ja niiden suojaaminen vaikeaa. Maakaapelointi on alkanut, mutta siihen kuluu vielä paljon aikaa. Tuontienergiaa korvaamaan energiastrategiamme tähtää omavaraisuuteen. Ydinenergian lisääminen, puupolttoaineen osuuden kasvattaminen, kotimaisen turpeen käytön lisääminen, vesituuli- ja aurinkoenergian tehokkaampi hyödyntäminen ovat ne keinot, jotka omavaraisuuttamme täydennetään. Kriisiajan energiahuoltoa voidaan turvata energialaitoksia suojaamalla. Näihin tehtäviin saatetaan tarvita puolustusvoimien paikallisjoukkoja tuholaistoiminnan estämiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen organisoimat ja elinkeinoelämän johtamat öljy- ja voimatalouspoolit nousevat avainasemaan kriisiajan energiahuollon toimivina toimialaeliminä. Mahdollinen kriisi edellyttää maan kaikilta osapuolilta: valtiovallalta, kunnilta, elinkeinoelämältä ja puolustusvoimilta laaja-alaista ja saumatonta yhteistoimintaa. Seppo Laalo Lähteet: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, Huoltovarmuuskeskus, Tilastokeskus, Energia- ja ilmastostrategia 2013 Tuulivoiman kasvu sähköntuotannossa on kiihtynyt viime vuosina. (Kuva: Willtron, Wikipedia) Huoltovarmuutta ei saa unohtaa Kansanedustaja Pekka Haavisto käytti puheenvuoron turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta 6.2.2013. Siinä hän käsitteli turvallisuusympäristöä Euroopassa ja laajemminkin maailmassa sekä pohjoismaista että EU:n sisäistä yhteistyötä. Puheen loppupuolella hän otti esille huoltovarmuuden tärkeyden: ”Kun puhumme paljon uhkakuvien muutoksista ja uusista uhista, yksi perinteinen asia helposti unohtuu. Se on maan huoltovarmuudesta huolehtiminen. Itämeren sulkeutuessa merenkululta Suomi jää saareksi. Kaikissa olosuhteissa meidän pitää voida turvata kansalaisten perustarpeet – olemme riippuvaisia polttoaineesta, sähköstä, lämmöstä, elintarvikkeista. Vuosi sitten nähtiin talvimyrsky, ja kun sähköt olivat poikki, kännykät ja tietokoneet mykkinä, juomavesi vähissä, lääkkeet lopussa ja puut kaatuneet autotien päälle, nähtiin hyvä esimerkki siitä miten haavoittuvia nykyisessä yhteiskunnassa olemme. Valitettavasti myös erilaiset ympäristökriisit ja -onnettomuudet lisäävät tätä yhteiskunnan haavoittuvuutta. Meidän on sekä taisteltava kasvavia ympäristöuhkia, kuten ilmastonmuutosta vastaan, 10 että lisättävä varautumistamme ääriolosuhteista selviämiseen. Kansakunnan huoltovarmuuden kehittäminen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on siinä keskeisellä sijalla. Usein turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu pelkistyy alue- ja työllisyyspolitiikaksi, koska puolustusvoimat on monilla paikkakunnilla keskeinen työllistäjä. On tärkeää, että puolustusvoimauudistus totetetaan niin, että kohtuuttomia alue- ja työllisyyspoliittisia takaiskuja vältetään. Valtion on tässä tunnettava vastuunsa. Puolustusvoimien uudistaminen ei kuitenkaan saa jäädä muiden poliittisten tavoitteiden panttivangiksi. Maanpuolustusta on katsottava rationaalisena kokonaisuutena niin, että se aina pystyy huolehtimaan päätehtävästään, kansalaisten suojaamisesta ja maan alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta. Maanpuolustuksen tehokkuutta ja uskottavuutta mitataan sillä, miten se näistä tehtävistä eri aikoina ja uhkakuvien muuttuessa pystyy huolehtimaan.” Kansanedustaja Pekka Haavisto Tulevaisuuden energiavarantojen turvaaminen Artikkeli: DHL:n Verkkojulkaisu “SUPPLY CHAIN MATTERS“, joulukuu 2012 Kasvava globaali energian kysyntä luo energiasektorille poikkeuksellisia haasteita, joihin se on nyt päättäväisesti tarttumassa. Energiasektorin monet haasteet kiteytyvät yksinkertaiseen tosiasiaan; tarvitsemme enemmän energiaa. Öljy- ja kaasujätti ExxonMobilin hiljattain julkaisemassa raportissa arvioidaan, että maailmanlaajuinen energiantarve vuonna 2040 tulee olemaan 30% korkeampi kuin vuonna 2010, kun maailman taloustuotanto yli kaksinkertaistuu ja väestömäärä lähestyy yhdeksää miljardia. “Energiantarve on kasvamassa“ sanoo Bill Meahl, DHL:n kaupallinen johtaja. “Maailmanlaajuinen kysyntä ja talous tarkoittaa sitä, että “energianälkä“ vain kasvaa.“ Energiasektori ei pelkästään laajene, vaan siitä on tulossa myös lisääntyvässä määrin kompleksinen, kun yhtiöt ponnistelevat tyydyttääkseen nousevan kysynnän, pysyäkseen uusien sääntöjen ja määräysten tasalla ja varmistaakseen, että niiden toiminta on ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Uusiutuvat energiat, kuten aurinko- ja tuulivoima, tulevat olemaan käänteentekeviä; Kansainvälinen energiajärjestö ennustaa, että uusiutuvien energialähteiden markkinaosuus kasvaa 13 prosentista (vuonna 2010) 18 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineitten kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, mikä johtuu Kiinan ja Intian kaltaisten suurten talousmahtien tarpeista. Öljyn kysynnän ennustetaan kasvavan 99 miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2035 mennessä. Mistä tämä öljy ja kaasu tulee on ongelma, jonka ratkaisemiseksi energiayhtiöt ympäri maailmaa kamppailevat eri tavoin, Kanadan öljyhiekan1) hyödyntämisestä horisontaalisiin sekä syvänmerenporauksiin. “Katsokaapa vaikka kasvavaa liuskekaasuteollisuutta Yhdysvalloissa“, sanoo DHL:n Energiasektorin johtaja Steve Harley: “Uusien poraustekniikoiden ansiosta maan laajat hyödyntämättömät varannot eivät nyt ole ainoastaan käyttökelpoisia, vaan voivat pian jopa tehdä USA:sta kaasun viejän.“ Turvallisuudesta on pidettävä huolta Energiayhtiöiden täytyy harkita tarkoin, miten ne selviytyvät kasvavasta kysynnästä ja epäkonventionaalisten varantojen hyödyntämisestä. Miten toimiala voi pysyä turvallisena, kestävänä, ympäristöä säästävänä, aikaansaavana ja kustannustehokkaana samalla kun se laajentuu nopeasti ja muuttaa toimintatapojaan merkittävästi innovatiivisemmiksi, mikä on elintärkeää tulevaisuuden haasteista selviytymiseksi? “Tulevina vuosikymmeninä maailmassa täytyy laajentaa energiavarantojen hyödyntämistä tavalla, joka on kestävä, turvallinen, edullinen ja ympäristön kannalta vastuullinen,“ sanoo Mark Johnson, joka johtaa DHL Supply Chainin energiaja kemikaalisektoria. Turvallisuus on asia, josta täytyy huolehtia taidolla, jos yhtiöt haluavat välttää maineensa tahriintumisen, hän tähdentää. Tämän johdosta toimiala paneutuu tarmokkaasti terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin. Tiukkoja kansallisia turvallisuusmääräyksiä täytyy noudattaa työmailla – ja ne voivat vaihdella eri maiden kesken. Terveys- ja turvallisuusasioista viestiminen työntekijöille on kriittisen tärkeää. Ylläpitävään huoltoon, korjaukseen ja toimintaan panostaminen – mikä on tärkeää toimitusketjun sujuvuuden varmistamiseksi – ei ole sen laatuinen prioriteetti, josta toimitusjohtajat tai osakkeenomistajat innostuisivat, mutta Johnsonin mukaan siihen sijoitettu aika ja raha maksavat itsensä takaisin: “Tutkimukset osoittavat, että kun turvallisuusasiat ovat kunnossa, se edesauttaa liiketoiminnan tehokkuutta ja suorituskykyä. Turvalliset toiminnot suoriutuvat yleensä korkeatasoisesti lähes kaikissa muissakin suhteissa,“ hän lisää. Helpon öljyn loppu Öljyn ja kaasun tuotantoalueiden käydessä yhä kaukaisemmiksi – esimerkiksi syvällä meren pohjassa Brasilian rannikon edustalla tai syrjäisellä Tyynen valtameren saarella – samoin myös energiayhtiöiden logistiset tarpeet muuttuvat.Energiasektori käyttää nyt 180 miljardia euroa joka vuosi logistiikkapalveluihin maailmanlaajuisesti. “Helpon öljyn aika on ohi,“ sanoo DHL Global Forwardingin öljy- ja energiasektorin kehitystehtävissä toimiva Jürg Rohrer. “Yhtiöt siirtyvät epäkonventionaalisille öljy- ja kaasulähteille ja tutkimus ja kehittäminen ovat niille avainasemassa, kun kehitetään teknologiaa näiden varantojen hyödyntämiseen. Yhtiöt toimivat enenevässä määrin alueilla, joiden infrastruktuuri saattaa olla heikkoa ja missä korruption torjuminen ja kauppasäännösten noudattaminen ovat kriittisiä tekijöitä toiminnan ylläpitämisessä.“ Innovaatiot voivat ratkaista monia tällaisia vaikeuksia. “Sen takia DHL on perustanut Houstoniin, Texasiin Energiakeskuksen – joka toimii yhteistyössä Saksassa sijaitsevan Innovaatiokeskuksemme kanssa – auttaakseen toimialaa tutkimaan, miten kehittää tuottavuutta ja tehokkuutta,“ sanoo Harley. Hyvä suunnittelu on myös olennaisen tärkeää, hän lisää: “DHL on kehittänyt Materiaalihallintojärjestelmän (Material Management System, MMS) ja simulaatiotyökalun, joiden avulla voidaan kartoittaa etukäteen projekteja ja tehdä simulaatioita.“ Energiasektorilla on kova haaste edessään: toimittaa yhä enemmän energiaa entistä useammanlaisista energialähteistä ja täyttää maailmanlaajuiset sääntelyn ja ympäristön tarpeet. Näin monimutkaiset haasteet voidaan voittaa ainoastaan innovatiivisuudella, sitoutumalla uusiutuvaan energiaan sekä läheisellä yhteistyöllä samoihin päämääriin sitoutuneiden yhteistyökumppanien kanssa. maaöljyä sisältävä tai hiilivetyjen kyllästämä hiekkakivi- tai hiekkakerrostuma. 1) 11 Logistiikkakeskusten rooli Kiinan talouskehityksessä Artikkelissa käsitellään logistiikkakeskusten merkitystä Kiinan alueellisessa taloudellisessa kehityksessä. Uusia mahdollisuuksia Kiinassa syntyy pääasiassa maan länsi- ja keskiosassa. Huippupolitikot pyrkivät tukemaan mahdollisimman tasapainoista kehitystä. Tämän tuloksena elinkeinoelämän yritykset ympäri maailmaa sijoittavat maahan. Toiminta synnyttää moderneja logistiikkakeskuksia tukemaan liiketoimintaa ja alueellista kehitystä erityisesti iltärannikolla, mutta myös maan keskiosissa sekä Tiibetin Autonomisella alueella. Aasian markkinoiden kasvaessa ja tarjotessa uusia mahdollisuuksia, on 21. vuosisadalle kuvaavaa kansainvälisten yhtiöiden siirtyminen ja laajentuminen alueelle. Mantereen maista juuri Kiinan voimakas talouskasvu on pitänyt sen kehityksen kärjessä. Huolimatta suurta osaa maailmaa koettelevasta talouskriisistä, kehitys Kiinassa tuntuu jatkuvan. Kuluvana vuonna Kiinan on raportoitu nousseen maailman kauppamahdiksi ohi Yhdysvaltojen. Samaan aikaan kansainvälisten yhtiöiden mahdollisuudet investoida Kiinaan ovat radikaalisti muuttuneet, niinpä ne ovat käyttäneet mahdollisuutta laajentua näille melko rajoitetuille markkinoille. Tämä on erittäin tärkeää maan taloudelle, kuten USA – Kiina Kauppakamarin johtaja, hra Siva Yam totesi vuosittaisessa USA – Kiina kauppakonferenssissa vuonna 2007 Chicagossa: 12 Eversti (evp), Tri Zdzislaw Sliwa työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän on suorittanut tutkinnot seuraavissa laitoksissa: Polish National Defense University, the US Army Command and General Staff College sekä myöskin Center of Strategic Studies in the National Defense University of People’s Liberation Army, Beijing, Kiina. Hän on julkaissut Aasiaan painottuneita artikkeleita ja kirjoja kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta. Viimeisin kirja on otsikoitu: “The directions of the Shanghai Cooperation Organization development”. Eversti (evp) Risto Gabrielsson työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän opettaa The Joint Command and General Staffkurssilla pääaineenaan NATO:n huoltotaktiikka puolustushaarojen yhteisissä Joint-operaatioissa. “Ensimmäisessä konferenssissämme (vuonna 2000) 90 prosenttia osallistujista ei ollut koskaan käynyt Kiinassa. Siihen aikaan yhtiöt lähinnä ulkoistivat toimintoja Kiinaan, sanottiin, että työpaikkoja ei siirretä eikä tehtaita rakenneta. Ajat ovat muuttuneet nyt. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että heidän täytyy sitoutua liiketoiminnassaan Kiinan kanssa, halusivat sitä tai ei“.1 I.T.Unitedin toimitusjohtaja, hra Eltschinger painotti asiaa voimakkaam- min: “Jollet ole Kiinassa...et itse asiassa ole leikissä mukana“.2 Logistiikkakeskukset ovat tulleet yhdeksi osaksi “sitä leikkiä“. Niiden kehittäminen alkoi toden teolla vuonna 2004, kun kahdenksan logistiikka-alueen perustaminen hyväksyttiin vapaakauppaalueille; Shanhai’hin, Tianjin’iin, Tsing Dao’on, Ning Bo’hon, Zhangjiagang’iin, Xiamen Xiangyu’hun ja Shenzhen Yantian’iin. Tämä aloitti talouskasvun kyseisissä kaupungeissa ja koko provinsseissa. Shanghai on hyvä esimerkki talouden menestystarinasta, sillä on voimakas ja edelleen kasvava talous.Logistiikkakeskusten alueellinen merkitys korostui “Kuljetukset ja Logistiikkakeskukset“työryhmässä Bremenissä Saksassa tammikuussa 20073. Siellä painotettiin, että uusia mahdollisuuksia tutkittaessa ovat markkina- ja toimitusketjuanalyysit pakollisia lisäarvojen saamiseksi uusilla alueilla.Sen lisäksi on tarpeellista luoda yhteistyörakenteita eri yhtiöiden välille, koska tiedonvälitys on oleellisen tärkeää. sena7. Uusi yhdistynyt “Yksi Schenker“ aloitti toimintansa virallisesti heinäkuun ensimmäisenä 2007 ja jatkoi liiketoimintaa nimellä Schenker Intenational (H.K.) Ltd Honkongissa ja Schenker International (Macau) Ltd Macaossa. Yhdistyneen konsernin Schenker & BAX Kiina toimitusjohtaja Andrew Jillings8: “Tämä on jälleen yksi menestyksellinen askelmerkki integraatioprosessissa Kiinassa“. Yhtiöstä on tullut manner-Kiinassa johtava logistiikantuottaja, jolla on erinomaiset mahdollisuudet tutkia vielä kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksia. Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen yhtiöille, kuten Schenker & BAX, on luonut todellisia uusia mahdollisuuksia. Se on myöskin luonut uusia työpaikkoja ja uramahdollisuuksia, esimerkiksi uudet Hong Kongin ja Macaon yhtiöt työllistävät noin 1100 henkeä. Uudet säädökset ja logistiikkakeskusten nopea kasvu ovat mahdollistaneet vahvojen logistiikkaketjujen rakentamisen. Tämä on vaikuttanut huomattavasti alueiden paikalliseen kauppaan tukemalla suoraan niiden alueellista kehitystä saavuttaa kyky kuljettaa tavaroita ilman suuria investointeja kalliiden jakeluverkkojen rakentamiseksi. Erityisesti suuret jakeluverkkokustannukset ovat olleet lähes mahdottomana esteenä monille pienemmille yrityksille. investoinneilla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaan odotuksiin. Infrastruktuurin lisäksi prosesseja ja toimintatapoja parannettiin niin, että jatkuva kehittyminen oli mahdollista. Vastatakseen haasteisiin, varastot ovat toiminnassa 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa tiukassa ohjauksessa, jota tukee kehittyneet varasto- ja tullihallintojärjestelmät. Dachser Far East Ltd:n infrastrukstuurin laajentamisstrategia on saman- Kasvu on voimakasta Yhtiö on parantanut logistiikkainfrastruktuuriaan perustamalla kuusi TAPAsertifikoitua9 logistiikkakeskusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 000 neliömetriä. Tällä ratkaisulla ja suurilla Lait mukautuvat talouden uusiin haasteisiin Kiina on markkina-alueena tärkeä, mutta logistiikkakeskuksia koskien ongelma-alueita on, kuten vanhan ja uuden kuljetustekniikan rinnakkainen käyttö, korkeat liiketoimikustannukset, päätöksentekorakenteet, tiedonhallintaprosessien riskit ja kovat finanssiolosuhteet. Kiinalaishallinto tunnisti nopeasti uusien investointien tärkeyden. Kiinan Tullin Yleishallinto (GAC) sääti 23.6.2005 uusia määräyksiä, mm. asetukset n:o 129 ja 130. Ne sallivat ulkomaisten sijoitusyhtiöiden aloittaa toimintansa tullin alaisissa logistiikkakeskuksissa4 Kiinassa. Tämän tuloksena Kiinaan rekisteröidyt yhtiöt saivat mahdollisuuden aloittaa keskusten toiminnan ja ryhtyä mm. itse tuotettujen tai yhteistyökumppaneiden hyödykkeiden varastoimisen. Sen lisäksi säädökset mahdollistivat yhtiöiden vuokrata kolmannen osapuolen hallinnoimista keskuksista tilaa varastoimiseen tai logiastiikkapalveluihin. Esimerkiksi Sai Cheng Logistics International Co., Ltd, – Austraalian Postin ja Kiinan Postin konserni – allekirjoitti sopimuksen vuokrata 5000 neliömetriä varastotilaa Qianhaiwan Logistics Park’iin ja rakentaa siellä olevaan Bonded Logistics-keskukseen uusi toimisto.5 Uusien säännösten ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi monet konsernit ovat päättäneet laajentaa toimintojaan Kiinassa. Muun muassa Schenker ja BAX Global päättivät fuusioitua heinäkuussa 2007 luoden “Yhden Schenkerin“ Erityishallintoalueille Hong Kong’iin ja Macao’on. Schenker6 tuli Kiinaan 1979 ja rekisteröityi ensimmäisenä ulkomaalai- 13 kaltainen. Yhtiön Dchser Air & Sea Logistics’in toimitusjohtajan Thomas Reuterin mukaan: “Seuraavana viitenä vuotena suunnitelmana on kasvattaa Aasian liikevaihtoa vuoden 2005 85 miljoonasta eurosta 303 miljoonaan euroon vuonna 2011, se on kolminumeroinen 258 prosentin kasvu. ’Suuremman Kiina’-alueen odotetaan tuottavan 220 miljoonaa euroa liikevaihtona siihen mennessä. Tämä on suunnitelmamme ’Suuremman Kiinan’ osalta“10. Yhtiö suunnitteli perustaa logistiikkakeskukset Pearl River Deltan (Helmijoen suisto) alueelle, Pohjois- ja KeskiKiinaan, Hong Kongiin, Shanghai’hin, Beijing’iin ja Tianjin’iin. Yhteensä miljardi euroa varattiin laajenemisen jatkamiseksi tärkeimmille markkinoille käyttö erikseen tai yhdistettynä optimaalisen ja kestävän resurssien käytön saavuttamiseksi). Laajeneminen on tärkeää ja loogista, koska tehokkaat jakeluverkko-ominaisuudet on keino kohdata uusien markkinoiden ja tulevaisuuden asiakkaiden asettamat haasteet. Sellainen uusi rakenne on tärkeä alueelliselle kehitykselle tavaranvaihdossa, palveluiden ulkoistamisessa ja kyseisten alueiden elämän laadun parantamisessa. Yleensä ottaen investointimahdollisuudet Kiinassa ovat edelleenkin valtavat, ka kustannukset olivat halvempia siellä ja se vaikutti positiivisesti koko alueen kehittymiseen. Tärkeä esimerkki kehityksestä on Qianhaiwan Logistics Park 12, joka sijaitsee Shenzhen’issä Guangdongin provinssissa. Shenzhen, joka on nykyään yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki (joista noin 2 miljoonalla on pysyvä oleskelulupa ja lopuilla tilapäinen), sai kaupungin statuksen vasta 1979. Seuraavana vuonna Special Economic Zone perustettiin sinne. Sen jälkeen alue on kehittynyt ja urbanisoitunut äärimmäisen nopeasti ja pieni kylä on muuttunut moderniksi talouskeskukseksi, johon kuuluu kehittyneet talouden tiede- ja teknologiasektorit. Shenzhen’in Qianhaiwan Lo- koko maailmassa. WFOE (Wholly Foreign Owned Enterprises) yritys luotiin Shanghaissa kiinan markkinatilanteen seuraamiseksi ja kaikkien toimintojen koordinoimiseksi, toinen suunnitteltiin Shenzhen’iin. Dachser on tunnistanut suurten logistiikkatarjoajien mahdollisuudet ja on investoinut Länsi-Kiinaan. Prosessien käynnistämiseksi pehmeästi uudella alueella, Chengdu’un Sichuan’in provinssiin avattiin edustustoimisto. Ajatus lähtee siitä, että integroitu logistiikkayhtiö vaatii maailmanlaajuisen logistiikkaverkon, joka on tehokas ja toimiva monella tasolla11. Etenkin sen takia, että tulevaisuuden logistiikkakeskukset saavat uusia rakenneratkaisuja, sellaisia kuin co-modality konsepti (Euroopan komission mukaan co-modality tarkoittaa erilaisten (kuljetus-) muotojen erityisesti koska talodellinen aktiviteetti on keskittynyt tietyille logistisille alueille, jotka ovat keskittyneet kolmelle avainmaakunnalle kiinan rannikolla; Bohai Rim – johon kuuluu Beijing, Tianjin, Dalian ja Qindao; Yangtze River Delta – johon kuuluu Shanghai, Ningbo, Suzhou, Nanjing, Hangzhou ja Wuxi sekä Pearl River Delta – johon kuuluu sellaiset tärkeät keskukset, kuin Hong Kong, Macao ja Special Economic Zone. Viimeksi mainittu mielletään taloudelliseksi ihmeeksi, koska 25 sitten se oli pääasiassa maatalousaluetta, jolla oli huono logistinen infrastrukstuuri. Hong Kongin ja Macaon erityisen hallinnollisen statuksen ja Special Economic Zone-vyöhykkeen luomisen ansiosta, kaupan ja teollisuuden kehitys on nyt nopeinta alueella. Tämä sen takia, että tuotantoa siirrettiin Delta-alueelle, kos- gistics Park on yksi huikean suurista logistiikan keskuksista, jotka on luotu paikallisten viranomaisten luvalla. Kokonaisinvestointi yltää 600 miljoonaan US-dollariin. Qianhaiwan Logistics Park sijaitsee hyvällä maantieteellisellä alueella Shenzhenin länsiosassa, koska sillä on hyvät yhteydet maa-, meri- ja ilmakuljetusreiteille sekä Chiwan Container Terminal’iin (CCT), joka on satama- ja uudelleenlastauskeskus. Sijoittuminen siten on auttanut huomattavasti kaupungin ja koko ympäröivän alueen kehittymistä. Shenzhen’in Qianhaiwan Logistics Park’n koko pinta-ala on 3,5 neliökilometriä, joista 2,5 km 2 on tullialuetta logistiikkakeskusta ja satamavyöhykettä ja niiden tarvitsemaa infrastruktuuria varten. Alkuperäinen projekti, joka sisäl- 14 Alueellinen kehitys maassa poikkeaa toisistaan logistiikan ansiosta tää 150’000 neliömetrin varastoalueen, on toiminut hyvin tehokkaasti vuodesta 2004. Nämä ominaisuudet ja sijainti ovat rohkaisseet kansainvälisiä yhtiöitä sijoittamaan toimintojaan tänne, mm. IKEA, Carrefour, Maersk Logistics, MOL ria. Tässä tullialueella olevassa kattavassa logistiikkakeskuksessa yhdistyvät kaikki toiminnot “yhden luukun periaatteella“: satamatarkastukset ja tulliselvitykset, moderni logistiikkahallinto, logistiikkayritystoiminta ja kaupalliset palvelut. pinta-alasta, mutta niiden osuus on vain 3% Kiinan koko ulkomaankaupasta. Alue on kuitenkin rikkaiden rannikkoprovinssien ja kehittyvien länsiprovinssien välissä, joten maantieteelliseltä kannalta se sopisi ihanteellisesti logis- Logistics, OOCL Logistics ja V-Grow Logistics Group. Tarpeesta johtuen logistiikkakeskuksia perustetaan yhä kaikkialle maahan paikallisten ja provinsien viranomaisten tukemana. Keskushallinnon viranomaiset rohkaisevat myös tähän. Länsi- ja pohjoisosissa Kiinaa tilanne on vielä hieman erilainen, ne eivät ole päässeet talouskehityksessä kehittyneempien alueiden tasalle. Modernien logistiikkakeskusten perustaminen on eräs mahdollinen tapa kiihdyttää kyseisten alueiden taloukasvua. Poliittiselta, sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta on hyvin tärkeää vähentämällä taloudellista epätasapainoa lisätä kansakunnan yhteenkuuluvaisuutta ja parantaa ihmisten elämän laatua. Eteläosissa saavutettu menestys on rohkaissut keskiosien maakunnalisia hallintoviranomaisia (kuusi provinssia: Shanxi, Anhui, Jiangxi, Henan, Hubei ja Hunan) luomaan parempia olosuhteita taloudelliselle kehitykselle ja tukemaan aluetta uusien sijoittajien ja modernin teknologian saamiseksi. Nämä kuusi provinssia edustavat 1/9 osaa koko maan tiikkakeskusten sijoitusalueeksi. Viranomaiset pelkäävät, että jollei keskiosia vedetä mukaan taloudelliseen kasvuun, Kiina ei pysty ylläpitämään kehitysliikevoimaansa. Logistiikka on luonut byrokraattiseen maahan “yhden luukun periaatteen“ Heinäkuussa 2007 perustettu Xiamen International Logistics Centre, joka sijaitsee Dongu’n sataman luona, aloitti Free Trade Zone-konseptissa toiminnan Xiamen’in ja Fujian’in provinsseissa. Xiamen Modern Logistics Park’in 42’000 m2 laajan logistiikkakeskuksen (koko rakennettu pinta-ala 157’000 m2) investointi tuli maksamaan 800 miljoonaa US-dolla- Logistiikkaverkosto ulotetaan Tiibettiin Tässä viitekehyksessä Tiibetin Autonomisen Alueen viranomaisten tekemä päätös 2007 rakentaa alueelle suurin logistiikkakeskus oli erittäin tarkoituksenmukainen. Tekijä, joka mahdollisti päätöksen, oli Qinghai-Tibet rautatieyhteyden avaaminen 2006. Kauppa ja muu taloudellinen kehitys on kasvanut, koska 1956 kilometriä pitkä rautatie on mahdollistanut aiempaa paljon paremmat yhteydet muuhun osaan maata. 15 Tämän seurauksena Tiibetin talouskehitys on huomattavasti kiihtynyt. Korkeimmalla maailmassa sijaitseva 533 hehtaarin logistiikkakeskus on rautatien tuntumassa 4’500 metriä meren pinnasta Pohjois-Tiibetissä noin viisi kilometriä etelään Nagqu’n kaupungista. Keskus on seitsemän kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Se kykenee käsittelemään kaikki tullaukseen, teolliseen ja kaupalliseen, verotukseen sekä informaation hallintaan liittyvät prosessit. Logistiikkakeskus muodostuu kolmesta osasta: ensimmäisessä käsitellään bulkkimateriaali, toinen on tuotanto- ja prosessointialue ja kolmas logistiikan yleiskeskus. Viimeksimainittu on koko keskuksen ydin, jossa kyetään käsittelemään kaikenlainen rahtitavara kuten elintarvikkeet, kemialliset lannoitteet, rakennustarvikkeet sekä kuljettamaan ja varastoimaan kontit. On laskettu, että vuonna 2015 saapuvan ja lähtevän materiaalin paino saavuttaa 2,23 miljoonan tonnin rajan.13 Uudet mahdollisuudet rohkaisevat myös paikallisia yrityksiä. Vuonna 2006 PG Logistics Guangzhou’sta suunnitteli rakentavansa 15 logistiikkakeskusta viiteentoista kiinalaiseen kaupunkiin. Tavoitteena oli perustaa tehokas kehittyneiden logistiikkakeskusten verkosto, joka pystyisi tarjoamaan monipuolisen ja integroidun logistiikkapaveluiden jakeluverkon. Tänään konsernilla on Kiinassa seitsemän tytäryritystä, kahdeksan haarakonttoria ja 50 toimistoa 65 kaupungissa. Verkosto on laajentunut Kiinan ulkopuolellle USA:n, Australian ja Thaimaan markkinoille. Se tarjoaa integroituja logistiikkapalveluja 50:le maailman viidestä sadasta monikansallisesta huippuyhtiöstä kuten myös kotimaisille tuotantoyhtiöille. Konsernin palveluja käyttävät Kiinan markkinoilla mm. Procter & Gamble, Philips, Unilever, McDonald’s, LG, Shell, Kraft, Amway ja Budweiser.14 Hallinnon eri tasojen yhteistyö ehtona kehitykselle Uudenaikaisten logistiikkakeskusten rooli ja merkitys on yleisesti huomattu ja niitä pidetään erittäin tärkeinä seikkoina talouden kehittämisessä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä on ymmärretty myös Kiinan ylimmässä johdossa. Se on mahdollistanut lakien muutokset ja taloudellisen perustan tukemaan logistiikkaverkostojen luomiseen. Kansallisen ja paikallisen hallinnon yhteistyö on tehnyt modernien, intermodaalisten logistiikkayritysten perustamisen yksinkertaisemmaksi. Suuret kansallisen tason projektit, kuten Qinghai-Tibet rautatien rakentaminen, ovat mahdollistaneet uusien logistiikkakeskusten luomisen. Vain kaikkien hallinnollisten tasojen yhteistyö synnyttää tarpeelliset prosessit taloudellisen kehityksen kiihdyttämiseksi. Kokemus on osoittanut, että jo päätös logistiikkakeskuksen rakentamisesta 16 kaupunkiin on ollut tärkeä signaali potentiaalisille asiakkaille siirtää pääomaa uuteen kohteeseen. Sen lisäksi uusien fasiliteettien luomat alueelliset mahdollisuudet voivat tulla osaksi suurten kansainvälisten yhtiöiden pitkän tähtäimen strategiaa. Kaikella tällä vaurauden ja elinrason kasvattamisella on kuitenkin varjopuolensa, kuten ympäristösaasteet ja melu. Niitä täytyy analysoida hyvin tarkoin, jotta niiden ja taloudellisen kasvun välillä löydettäisiin tasapaino. Kehityksen suuntaa tuntuu kuitenkin olevan vaikea muuttaa. Kehityksestä huolimatta muutostarpeet on huomattu Jo useiden vuosikymmenien ajan Kiinalla on ollut “neljän pilarin“ talousstrategia; vienti, ulkoimainen investointi maahan, investointi kiinteisiin tuotantolaitoksiin ja kotimainen kulutus. Näistä viennillä on ollut elintärkeä osuus. Tärkeimpien kauppakumppanien, Yhdysvaltojen ja Euroopan viimevuosien talouskriisit ovat kuitenkin vähentäneet vientiä tuntuvasti ja pakottaneet hallinnon kuumeisesti suunnittelemaan tuotantonsa nostamista arvoketjussa ylöspäin. Tähän asti Kiina on ollut halpatuotantomaa. se on koonnut muualta, lähinnä Kaukoidän maista tuodut komponentit hyvin vähäisellä katteella vientiin.15 ”Länsimaiset alihankkijat etsivät uusia väyliä hyödyntää halpaa työvoimaa Kiinassa. Shanghain kaltaisissa suurissa rannikkokaupungeissa työntekijät eivät suostu enää aivan mihin tahansa. Tämä on saanut tehtaat joko parantamaan työoloja tai siirtymään kohti Keski-Kiinaa, Vietnamia ja Kambodzaa. Kiinassa astui voimaan vuonna 2008 uusi työsopimuslaki. Siinä kirjattiin työntekijän ja -antajan oikeudet ja velvollisuudet.”16 Palkkatulojen kohoaminen kehittyneemmillä logistisilla alueilla ja toisaalta tarpeet vetää maan keskiosia mukaan kehitykseen on pakottanut muutoksiin aluepolitiikassa. Kotipaikkarekisterien sääntöjä halutaan lieventää nykyisestä. Kiinan asukasluku on arviolta 1,3 miljardia. Nykyisin lähes puolet kansalaisista asuu kaupungeissa. Yli miljoonan asukkaan kaupunkien määrän ennustetaan kasvavan sadalla vuoteen 2025 mennessä.17 Vientivetoista taloutta halutaan muuttaa kotimaisen kulutuksen suuntaan, mutta tämä ei enää onnistu pelkästään politbyroon määräyksillä. Länsimainen finanssikriisi kirpaisee myös talouden tiikeriä. Viitteet: 1 Massand R., Insight into tricks of the trade, China Daily Business 30 October 2007, Beijing 2007, p. 14. 2 Eltschinger C., China Update-& Technology Outsourcing, C.E.O. - I.T. United, Boston, 10 November 2004. 3 Workshop on Transport and Logistics Centers, Bremen, 26 January 2007. www.sutranet.org/wp3%20bremen Smith R., Customs & Trade Alert. China Bonded Logistics Centers, Ernst & Young, Hong Kong 2005. 5 Based on: http://www.spedycje.pl/aktualnosci/wiadomosci/2688/. 6 Schenker is a part of DB Logistics, the Transportation and Logistics Division of Deutsche Bahn AG. The joint Schenker and BAX team has number of about 50,000 employees at 1,500 locations in 150 countries. 7 Nevin D., Schenker offers new warehouse services for the high tech industry in China, Shanghai 22 July 2006. 8 Lai J., Schenker and BAX Global achieves successful merger in Hong Kong and Macau, Schenker International (H.K.) Ltd., Hong Kong 2007. 9 TAPA- EMEA (The Transported Asset Protection Association Europe) - an association of security professionals and related business partners from various manufacturing and transportation companies who have come together for the purpose of addressing the emerging security threats that are common to the relevant industries. The aim of the TAPA is to provide a forum for responsible managers and share professional information for mutual benefit to identify target areas where losses are perceived as occurring and share industry “Best Practice”. http://tapaemea.com/ public/ 10 Li Jian, Dachser to get moving on logistics services, China Daily, 22 September 2006, Hong Kong 2006, p. 11. 11 Lieb T. C., Solutions in logistics for global and local challenges in China, Board Schenker AG, Shanghai 2004. 12 Compare: http://www.portcontainer. com/huiyuan/chiwan. 13 Based on: Tibet to finish construction world’s highest logistic center by June, China Tibet Online, May 12, 2009, http://chinatibet.people.com.cn/6656171. html 14 PG Logistics verkkosivu, 2013, http:// www.supplychainleaders.com/provider/ pg-logistics/139 15 China Daily, ”China needs to change trade strategy”, 01.06.2012 16 Turun Yliopiston Verkkolehti, teksti: Joel Kanerva; http://www.utuonline.fi/sisalto/asiantuntija/halpatuotanto_siirtyy_ keski-kiinaan.html, Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. 17 Sama 4 Tämän vuoden seuraavissa numeroissa kerromme muun muassa seuraavista aiheista Rannikkotykistöpatteri 35:n epätoivoinen taistelu Krimillä kesällä 1942. Arkadin luostarin puolustajat Kreetalla valitsivat saman kohtalon kuin Masadan puolustajat vuosisatoja aiemmin. Maltan ritarikunnalla oli 1600-luvulla Euroopan edistyksellisin sairaala. Krimillä suunniteltiin huollettavan Neuvostoliiton sukellusveneitä ydinsodan aikana. 17 Itella aina valmiina Varautuminen edellyttää syvällistä liiketoiminnan ymmärrystä, riskitrendien säännöllistä havainnointia ja analysointia sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Näistä elementeistä syntyy toimija, joka kestää arjen häiriöt ja kansalliset kriisit – kuten Itella on tehnyt jo yli 370 vuoden ajan. Itellassa yritysturvallisuustoiminnan tavoitteena on taata konsernin liiketoiminnan häiriöttömyys kaikissa oloissa. Tämä tapahtuu suojaamalla Itellan työntekijöitä, omaisuutta ja tuotemerkkiä, konsernin haltuun uskottuja viestejä, tietoja ja lähetyksiä sekä ympäristöä häiriöiltä, onnettomuuksilta, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta. Häiriö- ja kriisitilanteen jälkeen tavoitteena on turvata liiketoiminnan nopea toipuminen. Varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan liittyviä käsitteitä käytetään ja niiden merkitys ymmärretään vaihtelevasti. Tässä artikkelissa sanoja varautuminen ja varautumissuunnittelu käytetään yksinkertaisuuden vuoksi kuvaamaan kaikkea toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tähtäävää toimintaa. Tällöin se kattaa sekä normaaliolojen että poikkeusolojen varalta tehtävän jatkuvuus- ja toipumissuunnittelun. Näitä ei nähdäkseni kannatakaan liiaksi erottaa toisistaan; mitä parempi vakavien häiriötilanteiden sieto yrityksellä normaalioloissa on, sitä paremmin se selviää myös poikkeusolojen häiriötilanteista, kunhan se on lisäksi huolehtinut resurssien riittävyyden varmistamiseen poikkeusoloissa liittyvistä toimista. Näitä ovat muun muassa henkilövaraukset, kalustovaraukset ja tilavaraukset. Edellä todettu on linjassa myös sen kanssa, että huoltovarmuustyö on Suomessa viime vuosina laajentunut kattamaan poikkeusolojen lisäksi myös kaikenlaiset vakavat normaaliolojen häiriötilanteet. On oletettavaa, että lainsäädännön tarkoittamissa poikkeusoloissa, erityisesti niiden pitkittyessä, tarve postipalveluille viestinvälityksen turvaajana kasvaa. Vaikka maailma on sähköistynyt, kenttäpostikaan ei ole vain jäänne 1940-luvulta, vaan olisi todennäköisesti edelleen täyttä totta kriisitilanteessa. Kriisin pitkittyessä myös logistiikkapalveluille riittäisi kysyntää priorisoituihin tarkoituksiin tässä pitkien etäisyyksien maassa. Itellan laaja, koko valtakunnan kattava infrastruktuuri mahdollistaa vastaamisen näihin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tarpeisiin. Itellan asiakaskanta on myös yksi Suomen laajimmista, voidaan sanoa, että palvelemme jokaista suomalaista yritystä ja julkisorganisaatiota sekä yksityishenkilöä. Näemme, että hyvätasoinen riskienhallinta ja varautuminen ovat myös osa yritysvastuutamme, joka on Itellalle erittäin tärkeä asia ja olemme siihen voimakkaasti sitoutuneet. 18 Velvoite tulee laista Itellan viestinvälitystoiminnalle on asetettu vaatimukset postilaissa (29.4.2011/ 415). Postiyrityksen on huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa. Varautumista koskevia säännöksiä on muuallakin lainsäädännössä, mutta postilaki on Itellan kannalta keskeisin. Itellan liiketoimintaprosessit ylittävät kuitenkin usein liiketoimintaryhmien rajat. Varautumistoimintaa onkin kehitettävä kokonaisvaltaisesti kaikissa toiminnoissa, ei pelkästään viestinvälitysliiketoiminnassa, jota postilaki välittömimmin koskee. Järjestelmällistä varautumista Itellan liiketoimintaryhmien johto vastaa liiketoiminnan jatkuvuusstrategian laatimisesta liiketoimintansa kriittisille ympäristöille, järjestelmille ja prosesseille. Näiden liiketoimintaomistaja vastaa jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä samoin kuin tähän liittyvästä testaamisesta ja harjoittelusta. Samoja vastuita sovelletaan ICT-ympäristöihin. Konsernin Yritysturvallisuusyksikkö vastaa jatkuvuus- ja toipumissuunnittelun metodologian ja työkalujen kehittämisestä sekä liiketoimintojen tukemisesta jatkuvuussuunnittelussa. Konsernin turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja koordinoi myös varautumista poikkeusoloihin osana laajempaa liiketoiminnan jatkuvuus- ja palautumissuunnittelua. Kriisitilanteilla Itellassa tarkoitetaan kaikkia sellaisia vakavia häiriötilanteita, jotka voivat uhata konsernin toimintaa ja etuja ja joiden johtaminen ei enää ole mahdollista normaalin johtamisen keinoin. Kriisitilanteisiin varautumista ja kriisitilanteiden johtamista varten linjajohdon tukena Itellassa toimii pysyvä konsernitasoinen Poikkeustilanteiden johtoryhmä. Siinä ovat edustettuina kaikki liiketoimintaryhmät ja konsernin kriittiset tukitoiminnot. Johtoryhmä raportoi konsernijohtajalle ja sen puheenjohtajana toimii konsernin turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat vakavien häiriötilanteiden ennakointi, häiriöiden vaikutusten arviointi, vaihtoehtoisten toimintatapojen etsintä, tilanteessa tarvittava ohjeistaminen, toimenpiteistä päättäminen sekä poikkeustilannejohtamisen kehittäminen. On ensiarvoisen tärkeää, että varsinaisen varautumistoiminnan ohessa kehitetään kattavasti myös riskienhallintaa, muuta yritysturvallisuustoimintaa ja työturvallisuutta. Näin eri osa-alueet tukevat toisiaan ja kaikenlaisten toimintaa uhkaavien riskien ymmärrys ja kyvykkyys niiden hallinnassa kasvavat ja auttavat kehittämään yrityksen riskinsietokykyä. Itellassa riskienhallinnan vastuut Markku Rajamäki turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja, KAPT res Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on ollut työssä turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan parissa vuodesta 2000; Nordea Pankki Suomi Oyj:llä 2000–2004 rikoslakimiehenä ja apulaisjohtajana, Nokia Oyj:llä 2004– 2008 Head of Security / Europe, Middle-East and Africa ja Itella Oyj:llä vuodesta 2008 turvallisuusja riskienhallintajohtajana. on määritelty aina yksittäisen työntekijän tasolle saakka; jokainen työntekijä on velvollinen hallitsemaan omaan työtehtäväänsä ja ympäristöönsä liittyviä riskejä ja ilmoittamaan havaitsemistaan riskeistä esimiehilleen. Itellan varautumistoimintaa myös valvotaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtäviin kuuluu postitoiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa postipalvelulain ja sen nojalla annettujen säädösten ja ohjeiden noudattamista. Liikenne- ja viestintäministeriön, Viestintäviraston, Puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajat ovat pitkään valvoneet Itellan varautumistoiminnan kattavuutta ja laadukkuutta vuoden–kahden välein järjestettävissä valmiustarkastuksissa. Jatkuvaa kehittämistä Itella on kansainvälistynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä toimintamaat kattavat Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi myös Venäjän, Baltian maat, Saksan, Puolan, Slovakian ja Romanian. Esimerkiksi Venäjällä Itella on varastopalvelujen markkinajohtaja. Kansainvälistymisestä on luonnollisesti seurannut tarve panostaa jatkuvuuden hallinnassa entistä enemmän myös ulkomaan toimintoihin. Myös uudet liiketoiminnat, esimerkiksi Itella Pankki Oy:n luottolaitoslain alainen liiketoiminta edellyttävät ymmärrystä uudenlaisista riskeistä ja niistä seuraavista vaatimuksista kaikelle riskienhallinnalle ja yritysturvallisuustoiminnalle. Varautumiseen liittyvä työ onkin tärkeää ja äärimmäisen mielenkiintoista, koska se kattaa kaikki yrityksen toiminnan osa-alueet ja edellyttää jatkuvaa itsensä ja koko organisaation kehittämistä. Itella – postit ja paketit perille sodassa ja rauhan aikana Kadunmiehelle Itellan liiketoiminta assosioituu edelleen voimakkaimmin perinteisen postitoiminnan hoitamiseen. Tätä toimintaa Itella onkin hoitanut kunnialla jo yli 370 vuoden ajan niin sodassa kuin rauhan aikana aina siitä asti, kun kenraalikuvernööri Pietari Brahe vuonna 1638 perusti postilaitoksen Suomeen. Edelleen Itella käyttää Suomessa Postimarkkinointinimeä kuluttajille suunnatussa palvelutoiminnassa. Vaikka Viestinvälityksenä tunnettu postiliiketoiminta on tänäkin päivänä vahvin konsernin toimialoista, Itella on nykyään paljon myös paljon muuta. Itella on palveluyritys, jonka ydinosaamista on asiakkaiden tieto- ja tuotevirtojen hallinta. Itella Viestinvälitys tarjoaa postipalveluita sekä verkkokaupan ja kohdennetun markkinoinnin ratkaisuja. Itella Informaatio tarjoaa yrityksille ja yhteisöille sähköisiä laskujenkäsittelyn sekä talous- ja palkkahallinnon ulkoistusratkaisuja. Itella Logistiikka puolestaan tukee ja kehittää asiakasyritystensä liiketoimintaa tarjoamalla palvelulogistiikkaa rahtiin, kuljetukseen ja varastointiin. Muista liiketoiminnan osa-alueista on vielä mainittava Netposti ja Itella Pankki Oy. Netposti on postilaatikko ja arkisto verkossa; Itellan tarjoama maksuton sähköinen asiointipalvelu kaikille yli 15-vuotiaille suomalaisille. Yli 400 000 Netpostin asiakasta voi vastaanottaa Netpostiin palveluun rekisteröityneiden tahojen (yli 8 000 lähettäjää, yrityksiä ja yhteisöjä) erityyppisiä kirjeitä sähköisenä aivan samoin kuin paperisena, tilata ja lukea näköislehtiä, asioida viranomaisten kanssa sekä arkistoida aineistojaan maksutta jopa seitsemäksi vuodeksi, lisämaksusta tätäkin pidemmäksi ajaksi. Itella Oyj:n tytäryhtiö Itella Pankki Oy aloitti toimintansa maksulaitoksena vuonna 2009 ja on toiminut talletuspankkina tammikuusta 2012 lähtien. Pankin liiketoimintaideana on kehittää uusia ratkaisuja maksujen ja laskutusinformaation välittämiseen erityisesti voimakkaassa kasvussa olevassa verkkokaupassa ja muussa sähköisessä asioinnissa. Itellalla on toimintaa 12 maassa. Konsernin liikevaihto on lähes kaksi miljardia euroa (2012), josta ulkomaisen liikevaihdon osuus on 31 %. Itella-konserni on Suomen suurimpia yritystyönantajia; sen palveluksessa on Suomessa lähes 22 000 työntekijää edustaen noin 70 eri kansallisuutta. Vuonna 2012 Itella mm. osti VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan ja vahvensi jalansijaansa Suomen markkinoilla entisestään. Kaikkiaan konsernilla on noin 27 500 työntekijää. Itellan osakkeet omistaa Suomen valtio. Itella on toiminnastaan ja asemastaan johtuen huoltovarmuuskriittinen yritys Suomessa ja kuuluu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Suomessa Itella Viestinvälitys kuljettaa vuosittain noin kolme miljardia lähetystä eli huikeat 12 miljoonaa lähetystä jokaisena työpäivänä. Itella Logistiikka palvelee asiakkaitaan muun muassa 45 palveluvarastossaan, joiden pinta-ala on yhteensä miljoona neliömetriä. Itella Informaatio puolestaan käsittelee yli 30 miljoonaa laskua vuodessa, tekee noin 140 miljoonaa sähköistä transaktiota, käsittelee 1800 miljoonaa paperidokumenttia ja 1300 miljoonaa sähköisesti arkistoitua dokumenttia vuosittain. Se hoitaa yli 300:a ulkoistettua taloushallinnon ja kirjanpidon prosessia. Itellan tärkeimmät asiakastoimialat ovat kauppa, media, rahoitus, telekommunikaatio sekä julkinen sektori. Yhdistys tekee perinteisen matkan Sveitsiin 1.–8.9.2013 Ilmoittautumisohjeet sivulla 38! 19 Puolustusvoimat on viime vuosikymmenen aikana joutunut tilanteeseen, jossa käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa nykyisen organisaation ja toimintatavan vaatimuksia. Toiminnan kustannukset ovat olleet nousussa. Samaan aikaan monet tuotosta kuvaavat mittarit, esimerkiksi sotaharjoitusvuorokausien, alusvuorokausien, lentotuntien ja koulutettujen reserviläisten määrä ovat olleet laskussa. Tämän johdosta resursseja on jouduttu siirtämään pois toiminnasta ja materiaalista. Puolustusvoimien koneisto on siis liian iso verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin.. Puolustusvoimien uudistaminen on välttämätöntä. Viime vuosien maailmanlaajuinen taloustilanne on puolestaan asettanut puolustusvoimien uudistamiselle aikataulun. Puolustusvoimat on saatava vuoteen 2015 mennessä uuteen asentoon. Toimintakyvyn säilyttäminen rahoituksen pienentyessä edellyttää koon supistamista. Tämä ei kuitenkaan riitä. Myös rakenteita ja toimintatapoja on uudistettava. Uutta puolustusvoimien toimintatapaa rakennettaessa tarkistetaan puolustusvoimien pääprosessit, määritetään puolustusvoimien toimialat ja niiden asema, ke- hitetään suorituskyvyn kehittämisen periaatteita sekä toiminnanohjausjärjestelmää. Tämä merkitsee sitä, että asioita tehdään uudella tavalla uudessa rakenteessa. Mitä puolustusvoimauudistus edellyttää logistiikkajärjestelmän kehittämiseltä? Merkittävä muutosalue puolustusvoimauudistuksessa on puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen. Tavoitteena on kehittää valmiuden ja poikkeusolojen toimintakyvyn varmistava ja kustannustehokas puolustusvoimien yhteinen logistiikkajärjestelmä. Samalla määritetään puolustusvoimien ydintehtävät. Näiden ydintehtävien toteuttamiseen keskitytään. Muut tehtävät joko toteutetaan itse tai ne tuotetaan muualta. Muutoksen perustana ovat logistiikkajärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen, toiminnan tehostaminen ja myös kokonaishenkilöstömäärän vähentäminen. Mitkä ovat tärkeimmät uudistukset? Merkittävin muutos logistiikkajärjestelmässä on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PVLOGL) perustaminen. Logistiikkalaitoksen perustamisesta ei ole vielä tehty hallinnollista päätöstä, mutta valmistelut sen perustamiseksi jatkuvat. Uudistuksen tavoitteena on yhdistää kolmen nykyisen puolustushaaran materiaalilaitokset sekä muiden puolustushankintayksiköiden tehtävät ja vastuut yhteen laitokseen. Myös Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen hankeyksikkö ja Sotilaslääketieteen keskus liitetään PVLOGL:een. Maavoimiin kuuluva Huoltokoulu liitetään niin ikään PVLOGL:een ja se aloittaa vuonna 2105 Logistiikkakouluna. Organisaatiomuutosten lisäksi toimintoja keskitetään. Joitakin tällä hetkellä puolustushaarojen esikunnissa hoidettavia huollon tehtäviä keskitetään PVLOGL:een. Tällä tavalla selkeytetään roolijakoa niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskittyvät pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin PVLOGL:n keskittyessä logistiikan järjestelyjen johtamiseen. Logistiikkalaitoksen tehtävä ja organisaatio Puolustusvoimien logistiikkalaitos on Pääesikunnan alainen laitos ja puolustusvoimien tulosyksikkö. Laitosta johtaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, jonka suoranainen esimies on Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö. Hänen apunaan laitoksen ohjaamisessa on Pääesikunnan logistiikkaosasto. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tehtävänä on • kaikissa valmiustiloissa ja kaikissa toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä • ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin käyttökelpoisuus. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen organisaation muodostavat esikunta sekä Järjestelmäkeskus, kolme logis- Kohti Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta 20 tiikkarykmenttiä, Räjähdekeskus ja Sotilaslääketieteen keskus, jotka ovat laitoksen hallintoyksiköitä. Logistiikkakoulu on osa laitoksen esikunnan alainen joukkoyksikkö. Palkattua henkilöstöä laitoksessa tulee olemaan noin 2320. Laitoksen esikunnat ja suurimmat henkilöstön keskittymät sijaitsevat Tampereella, Kouvolassa, Turussa, Jyväskylässä, Ähtärissä ja Riihimäellä. Laitoksen toimipisteitä on toki muuallakin, Suomessa yhteensä 38 kunnan alueella. Eteläisin paikkakunta on Raasepori ja pohjoisin Sodankylä. Ilmajärjestelmäosaston pienet toimipisteet löytyvät myös San Diegosta ja China Lakesta Yhdysvaltain länsirannikolta. Toiminnalliset muutokset Organisaatiomuutokset ovat näkyvä osa logistiikan muutosta, mutta myös toiminnallisuuteen tehdään uudistuksia. Merkittävä osa logistisista toimijoista kootaan yhden johtoportaan, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtoon. Puolustushaarojen tehtäväksi jäävät oman puolustushaaransa huollon suorituskyvystä ja valmiudesta, operatiivisesta suunnittelusta ja johtamisesta sekä niiden kehittämisestä huolehtiminen. Puolustushaaran esikunta antaa Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle materiaalisen suorituskyvyn kehittämiseen liittyvät toimeksiannot ja logistiikan tukitarpeet sekä muut yksilöidyt vaatimukset. Puolustushaara kehittää omaa suorituskykyään ja omistaa suorituskykyä kehittävät hankkeet. Päällekkäisiä toimintoja vähennetään. Tiettyjä asioita, joita nyt tehdään kol- Timo Kakkola Eversti Pääesikunnan logistiikkaosasto Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen suunnitteluryhmän johtaja Strategiset kuljetukset ovat Puolustus voimien Logistiikkalaitoksen vastuulla. Strategic Airlift Capability (SAC, merkintä koneen peräsiivekkeessä) on 10 Nato-maan sekä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyösopimus, jolla varmistetaan raskas ilmakuljetuskyky jäsenmaiden käyttöön. Tehtävä suoritetaan kolmella SAC-järjestelyn jäsenmaiden yhteisesti omistamalla Boeing C-17 Globemaster III strategisella kuljetuslentokoneella, jotka on sijoitettu Papan lentotukikohtaan Unkarissa. C-17 on suuri, strategisiin ilmakuljetuksiin tarkoitettu lentokone. Se voi kuljettaa 77 000 kilon kuormaa yli 4’450 kilometrin säteellä ja kykenee toimimaan vaikeissa ja karuissa olosuhteissa. SAC-konseptin jäsenmaiden kansallisten tehtävien lisäksi niillä voidaan lentää NATO:n, YK:n tai EU:n operaatioissa, tai jossain muussa kansainvälisessä tehtävässä. Tämä “Heavy Airlift Wing“-yksikkö on tukenut ISAF ja KFOR operaatioita, humanitaarista apua Haitissa ja Pakistanissa sekä rauhan turvaamista Afrikassa. 21 men puolustushaaran esikunnassa, siirretään laitoksen esikunnan tai Järjestelmäkeskuksen tehtäväksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaisten logistiikan projektien johtaminen, joukkojen varustamisen ja kuljetusvälinesijoittamisen käytännön toteuttaminen sekä materiaalihallinnon ja tuotetiedon hallinnan ohjaaminen. Puolustusvoimien logistiikkalaitos omistaa pääosan puolustusvoimien materiaalista vastaten materiaalin elinkaaren hallinnasta ja ylläpidosta. Laitos toteuttaa käytännössä kaikki puolustusvoimien sotavarustemateriaalin hankinnat ja suurimmat siviilihankinnatkin. Kolme logistiikkarykmenttiä muodostaa palveluverkon rungon, johon käyttäjät tukeutuvat. Myös käsitteistö muuttuu. Puolustushaaroilla säilyvä taistelujärjestelmän välitön tuki on huoltoa. Logistiikka on Logistiikkalaitoksen vastuulla. Logistiikalla tarkoitetaan kaikissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa kokonaisvaltaista prosessia, jolla luodaan ja ylläpidetään joukkojen ja henkilöstön toimintakykyä tarpeen mukaisesti sekä hankitaan, tuotetaan, varastoidaan, jaetaan, modernisoidaan sekä kunnossapidetään ja poistetaan käytöstä materiaalia. Logistiikkaan kuuluu tuotteiden ja palvelujen tilaus-toimitusketjut sekä niiden hallinta. Puolustushaarojen huolto sisältyy logistiikkaan. Suunnitteluryhmä suunnittelee ja valmistelee muutoksen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen suunnittelua ja valmistelua varten on perustettu suunnitteluryhmä, jossa tämän vuoden alusta on työskennellyt 18 suunnittelijaa. Ryhmässä on suunnittelijoita kaikista puolustushaaroista sekä myös Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista. Erilaista monipuolista kokemusta löytyy Pääesikunta-, puolustushaaraesikunta- ja puolustushaarojen materiaalilaitostasan suunnittelusta sekä myös joukko-osaston toiminnasta. Ryhmä työskentelee Tampereella. Suunnitteluryhmä on osa Pääesikunnan logistiikkaosastoa ja työskentelee Logistiikkapäällikön alaisuudessa. Suunnitteluryhmä täydennetään ensi kesänä noin kolmenkymmenen hengen vahvuiseksi ja se muuttuu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen rungoksi, kun hallinnolliset päätöksen laitoksen perustamisesta on tehty. Suunnitteluryhmän tehtävänä on varmistaa, että Logistiikkalaitos aloittaa toimintansa 1.1.2015 niin, että kaikki tarvittavat valmistelut on tehty ja laitos on kykenevä toteuttamaan tehtävänsä. Suunnitteluryhmällä riittää töitä. Suunnitteluryhmän johdolla laaditaan laitoksen prosessit ja rajapintatarkastelussa määritetään vastuu- ja tehtäväjako logis- Kenttähuolto jää puolustushaarojen huollon tehtäväksi. 22 tiikkalaitoksen sekä muiden laitosten ja puolustushaarojen välillä. Prosessityön yhteydessä suunnitellaan ja valmistellaan laitoksen toiminnanohjausjärjestelmä. Tärkeimmät logistiikkaa ohjaavat normit ja ohjeet laaditaan ensin luonnoksina ja lausuntokierrosten jälkeen virallisina asiakirjoina vuoden 2014 aikana. Laitoksen hallintoyksiköiden työjärjestykset tarkennetaan ja koulutetaan henkilöstölle, tehtävänkuvauksen päivitetään. Laitoksen henkilöstösuunnitelma toteutetaan siten, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoksen henkilöstö on määrättynä tehtäviinsä. Tärkeä, ellei tärkein tehtävä on operatiivinen suunnittelu niin, että materiaalilaitosten nyt korkealla oleva valmiuden taso säilyy ja kehittyy edelleen. Myös edellytykset toimintajärjestelmän esiauditoinnille luodaan. Tältä osin nykyisten materiaalilaitosten toimintajärjestelmät ovat hyvänä pohjana uudelle suunnittelulle. Esimerkiksi Maavoimien Materiaalilaitoksen sertifioitua toimintajärjestelmää voidaan käyttää pohjana ja lisätä siihen muiden materiaalilaitoksen hyviä käytäntöjä, kun rakennettaan uutta logistiikkalaitoksen toimintajärjestelmää. Suunnitteluryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä käynnissä olevien kumppanuushankkeiden kanssa suunniteltaessa ylläpidon ja vaatetushuollon järjestelyjä. Suunnittelussa tulevat olemaan mukana myös nykyiset puolustusvoimien kumppanit. Työsarka on siis mittava ja suunnitteluryhmä tuleekin toimimaan tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien linjaorganisaation kanssa tuottaessaan suunnittelutyön tuotteita. Samalla varmistutaan siitä, että suunnittelu puolustushaaroissa ja muissa laitoksissa etenee samaan suuntaan. Tavoitteena huomaamaton siirtyminen Parhaimmillaan muutos nykyisestä organisaatiosta logistiikkalaitoksen organisaatioon ja toimintaan vuoden 2015 alussa sujuu siten, että joukot eivät juuri huomaa muutosta logistiikan palveluissa. Jotta tähän päästän, tulee eri puolustushaarojen materiaalilaitosten toimintoja tarvittavin osin muuntaa logistiikkalaitos-yhteensopiviksi jo ennen vuotta 2015. Tämä muutos tehdään tiiviissä yhteistyössä puolustushaarojen materiaalilaitosten kanssa. Jotta ennakoiva muutos voidaan tehdä, on eri puolustushaarojen ja laitosten parhaat käytännöt tunnistettava. Tärkeintä on se, että logistiikkalaitoksen asiakas uskoo logistiikkajärjestelmän toimivuuteen. Logistiikkalaitoksen perustamiselle on annettu selkeät suuntaviivat ja tavoitteet. Suunnitteluryhmään on koottu monipuolinen osaaminen. Työtä tehdään hyvässä yhteistyössä linjaorganisaation ja kumppanien kanssa. Puolustusvoimilla on vuonna 2015 logistiikkajärjestelmä, joka johtosuhteita selkeyttämällä, päällekkäisiä toimintoja poistamalla ja toimintatapoja yhtenäistämällä on saatu entistä kustannustehokkaammaksi. Logistiikkajärjestelmä ottaa joukkojen tarpeet huomioon sekä mahdollistaa toiminnan ja operaatiot kaikissa valmiustiloissa. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 www.millog.fi Osana puolustusvoimauudistusta supistetaan maavoimien koulutusorganisaatioita ja -kapasiteettia. Tämä on seurausta varusmiesikäluokkien pienentymisestä. Koulutuskapasiteetin vähentäminen koskettaa erityisesti Pohjois-Karjalan prikaatia. Prikaati lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Keskeinen osa lakkauttamisessa lankeaa huollon vastuulle; täytyyhän koko joukko-osasto tyhjentää materiaalista ja saattaa tilat luovutuskuntoon samalla kun henkilöstö on hakeutumassa uusiin tehtäviin. Kuitenkin ydintehtävä, varusmiesten koulutus pyritään viemään asianmukaisesti loppuun saakka. Huollon kokonaisuudesta vastuun kantaa PKARPR:n huoltopäällikkö majuri Kari Kurkinen osaavan henkilöstönsä kanssa. Lähestyin Karia muutamalla ja pyysin kertomaan lehden lukijoille, miten hän tämän tehtävän toteuttaa: ollen varuskunnassa vahvuus on ollut tuhannen molemmin puolin. Logistiikan tehtävissä prikaatin huolto-osastolla ja huoltokeskuksessa toimii 60 henkilöä. Joukkotuotannosta ja varuskunnan ylläpidosta vastaa Karjalan jääkäripataljoo- Majuri Kari Kurkinen kuvailetko muutamalla sanalla joukkoosastoasi Pohjois-Karjalan prikaatia Kontiorannassa Pohjois-Karjalan prikaati on Itä-Suomen jalkaväen koulutuskeskus, jossa on pitkät perinteet antaa laadukasta koulutusta varusmiehille ja reserviläisille. Saapumiserän palvelukseen astuneiden lukumäärä on vaihdellut viime vuosina n. 620 - 750 varusmieheen ja näin 24 Uutta kalustoa koekäytössä. nassa esikunta- ja huoltokomppania. Palkattua henkilöstöä on hiukan yli 200 ja varuskunnassa yhteensä 270. Tällä hetkellä prikaatissa on valtakunnallista kärkiosaamista uudistetun taistelutavan jalkaväen hajautetun toimin- nan kouluttamisessa. Muita ajankohtaisia osaamisalueita ovat tarkka-ampujakoulutus, maastoskoottereiden käyttö huollon kuljetuksissa, kenttälääkintähuollon koulutus yhteistoiminnassa sotilaslääketieteen keskuksen terveysaseman henkilöstön kanssa sekä sotilaskuljettajakoulutus osana huoltokomppanian joukkotuotantoa. Lisäksi prikaati on saanut tutkimustehtävänä tutkia mm. huoltokomppanian ja jalkaväkikomppanian huoltojoukkueen täydennystoimintaa kontti -periaatteella koukkulaittein varustetuilla maastopyörätraktoreilla. Kontiorannan varuskunta sijaitsee Höytiäisen järven rannalla ja sen läheisyydessä on mm. Kontiolahden ampumahiihtostadion sekä 18-väylän golf -kenttä Kontioniemessä. Joukko-osaston toimintaa tukee erittäin maanpuolustustahtoinen pohjoiskarjalainen toimintaympäristö. Sen tuoma tuki ei ole vähentynyt myöskään tehtyjen päätösten myötä. Miten on synkronoitu joukkoosaston koulutustehtävien supistuminen ja lakkauttaminen toisiinsa? Tammikuun viimeisen saapumiserän koulutus johdetaan kutakuinkin normaalisti. Poikkeuksen muodostavat aliupseerikoulutukseen valitut varusmiehet, jotka siirtyvät valintojen jälkeen Kainuun ja Karjalan prikaatiin. Samalla perusyksiköiden lukumäärää sopeutetaan joukkotuotannon ehdoilla, kun peruskoulutuskausi päättyy. Prikaatiin jäävien moottori- ja sotilaspoliisialiupseerikoulutus toteutetaan rivialiupseerikouluna. Joukkoosaston viimeinen ”täysi” saapumiserä osallistuu vielä Rovajärvellä maavoimien esikunnan johtamaan taisteluosaston kokeiluharjoitukseen toukokuun lopussa ja kesäkuussa toteutetaan viimeinen ampumaharjoitus Sotinpurolla. Saapumiserän kotiuttaminen tapahtuu 20. kesäkuuta. Kotiuttamisen jälkeen siirrytään vaiheittain yhteen perusyksikköön, johon jäänee loppuvuodeksi noin 100 varusmiestä suorittamaan asevelvollisuutensa sekä lakkauttamisen liittyvät tehtävät. Viimeinen kotiuttamisjuhla on joulukuun 19. päivänä. Miten prikaati kykenee käsittelemään kaiken sen hallussa olevan materiaalimäärän ja hylkäykset? Lakkauttamisesta laaditun suunnitelman mukaisesti kevään 2013 kuluessa kohdennetaan joukkotuotantoon kuulumaton tarpeeton materiaali toisiin joukkoosastoihin tai huoltorykmentin varastointiin sekä hylätään epäkurantti kirjanpitoon kuuluva ja kuulumaton materiaali. Syksyn kuluessa kohdennetaan muu kuin sotavarustus kuten kasarmikalusto sänkyineen ja kaappeineen joukko-osastoihin sekä MILLOG OY:lle jälkikäsiteltäväksi huutokauppaan tai myytäväksi SA -kauppoihin. Miten toteutetaan materiaalin laskennat, kunnossapito ja kuljetukset? Kesäkuussa 2013 prikaatin huoltokeskuksen henkilöstön toimenpitein otetaan vastaan, inventoidaan ja käynnistetään kunnossapitotoimet joukkotuotannon käytössä olleisiin materiaaleihin. Työ osin keskeytyy heinäkuussa vuosilomien ajaksi. Pohjois-Karjalan prikaati vastaa siitä, että materiaali on huollettuna ja varastointikelpoisena lähetettä- vissä muihin joukko-osastoihin kohdentamissuunnitelman mukaisesti elokuun loppuun mennessä. Kuljetuksissa hyödynnetään sotilaskuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen ajosuoritteita. Materiaalin vastaanottava joukko vastaa kuljetuksista. Joukko-osasto luopuu materiaalivastuustaan syyskuun loppuun 2013 mennessä. Kasarmit luovutetaan ja katselmoidaan vaiheittain Senaatti-kiinteistön kanssa sovitulla tavalla. Samaan aikaan Kainuun prikaati ottaa vastuun huollon järjestelyistä mm. Pohjois-Karjalan rajavartioston, maakuntakomppanioiden reserviläisten ja maanpuolustuskoulutuksen tapahtumista sekä Sotinpuron ampumaharjoitusalueesta vastuullisena käyttäjänä vuoden 2014 alkaen. Viimeisen kolmen kuukauden materiaalisen tuen järjestelyistä varuskunnalle ja noin 40 -50 sotilaskuljettajalle sekä sotilaspoliisille vastaa Itä-Suomen huoltorykmentti. Riittääkö prikaatin oma henkilöstö koko työn tekemiseen? Eikö henkilöstö ole jo pyrkimässä uusiin tehtäviin? Miten säilyy motivaatio? PV uudistuksen ratkaisumallin ratkaisut on otettu vastaan pettyneinä, mutta pystyssä päin ja hyvin ammattimaisesti. Tiedämme, että olemme tehneet täällä hyvää työtä asevelvollisten parissa. Reilussa työilmapiirissä, kaverista huolehtimalla sekä huumorilla on jaksettu hoitaa palvelusasiat kiitettävällä tavalla. Noin kymmenen prosenttia sotilashenkilöstöstä on tammikuuhun 2013 mennessä siirtynyt tai siirtymäisillään uusiin tehtäviin. Siviilihenkilöstön hakeutumista muiden työntekijöiden pal- Eri viranomaisten keskeinen tilakatselmus on meneillään. 25 velukseen on tuettu mm. myöntämällä lyhytaikaisia virkavapaita, järjestämällä rekrytointitilaisuuksia sekä palkkaamalla tilalle määräaikaisia työntekijöitä. Henkilöstömme ammattitaitoa arvostetaan Pohjois-Karjalan alueen työmarkkinoilla. Hyvänä esimerkkinä asenteestamme on, sotilaskuljettajien koulutuksesta vastaavan, yliluutnantti Reima Kontkasen kommentti työkonekurssilla linnoitteiden ennallistamistyöstä Jaamankankaalla: ”Mikä olisikaan parempaa surutyötä kuin viimeisten varusmiesten kanssa purkaa Kontiorannassa palvelleiden sukupolvien ja maanpuolustajien taidolla tehtyjä linnoitustöitä harjoitusalueeltamme”. Siinä kiteytyy karjalanjääkärimäinen asenne ja tapa käsitellä luopumisen tuskaa, mutta samalla kuitenkin positiivinen tulevaisuuden uusiin haasteisiin suhtautuminen. Pilaantuneiden maiden tutkimukset toteutettiin toukokuussa 2012 ja niiden tulosten perusteella PKARPR toiminnan harjoittajana on suunnitellut jättävänsä pilaantuneiden maiden puhdistuksesta suunnitelman ja ilmoituksen valvovalle viranomaiselle (ELY) helmikuussa 2013. Tavoitteena on, että pilaantuneiden maiden kynnysarvot ylittävät kohteet, kuten ampumaradat ja kaatopaikat, täyttävät määräykset vuoden 2013 loppuun mennessä, jolloin ne on suunniteltu luovutettavan omistajille. Miten kuvaisit omaa henkilöstöäsi ja työssä olevia haasteita? Prikaatissa palveleva huollon henkilöstö on ammattitaitoista, luotettavaa ja hyvin joukkuehenkistä. Työilmapiirin positiivisuuden voi aistia vieraillessa asiakaspal- Majuri Kari Kurkinen Miten hoidetaan maa-alueiden ja kiinteistöjen luovutukset ja muun muassa pilaantuneiden maaalueiden puhdistukset? Kiinteistöjen ja maa-alueiden sopimukset on irtisanottu marraskuussa 2012. Niiden vaatimat katselmoinnit, ennallistamistyöt sekä purkutyöt sovittiin jo hyvin etupainoisesti syksyllä 2012. Työn etenemisestä pidämme sovituilla tavoilla yhteyttä Senaatti-kiinteistöön, Metsähallitukseen ja pääosasta töistä vastaavaan Puolustushallinnon rakennuslaitokseen. Kontiorannan varuskunta on perustettu 1940 ja siitä lähtien on varuskunnan alueella eri vaiheissa palvellut jopa 3000 sotilasta samaan aikaan. Vuoteen 1972 saakka kaikki sotilaallinen koulutus on annettu näillä metsäkankailla, ml. kovapanosammunnat, kunnes Sotinpuron ampumakenttäalue otettiin käyttöön. Tällä yli 70 vuotta pitkällä historialla on omat vaikutuksensa alueen maastoihin, jotka huomioidaan prikaatin toimesta lakkauttamisessa ympäristötietoisina ja vastuullisena toiminnanharjoittajana. 26 velua tuottavissa huollon laitoksissa tai kunnossapitokeskuksessa. Haasteet jatkossa kohdistuvat yksilöinä noin 20 henkilöön, jotka pääasiassa huoltokeskuksessa palvelevina ovat vielä ilman työnantajan osoittamaan tehtävää tai muuta selviytymispolkua. Toinen merkittävä haaste joukko-osaston lakkauttamisessa on avainhenkilöstön riittävä käytettävyys vuoden 2013 loppuun saakka. Prikaatin henkilöstösuunnittelijat ovat onnistuneet mielestäni hyvin saamaan työntekijöiden luottamuksen sekä tehneet kaikkien eteen sen, mikä on ollut tehtävissä. Joukko-osaston lakkauttamista ei tehdä yksin, joten varuskunnalliset kumppanimme ovat avainasemassa toimintamme hallitussa ja suunnitelmallisessa alasajossa. Mikä vaikutus prikaatin lakkauttamisella on mielestäsi Kontionrannan ja Joensuun alueelle? Näkisin, että Pohjois-Karjalan aluetoimisto ottaa merkittävän roolin maanpuolus- tuksen toimijana Pohjois-Karjalassa. En usko varuskunnan lakkauttamisella olevan vaikutusta maanpuolustustahtoon. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen puitteet on luotava mahdollisimman hyviksi ja jatkossa tässä on Kainuun prikaatilla merkittävä rooli Itä-Suomessa. Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen Joensuuhun oli erinomainen asia, jonka vaikutuksesta työllistyi yli kaksikymmentä prikaatilaista samalle työnantajalle. Miten henkilökohtaisesti koet työn ja joko uusi tehtävä on tiedossa? Tietenkin sotilaana koen haikeutta joukko-osaston lakkauttamisesta – sen joukko-osaston, jonka lipun alla palvelukseni aloitin nuorena luutnanttina 22 vuotta sitten. Olen saanut työskennellä todella motivoituneiden ja ammattitaitoisten huoltokoulutettujen sotilaiden ja siviilihenkilöstön kanssa, joiden kanssa on löytynyt tekemisen meininki. Yhteistyö on toiminut välittömänä ja rehtinä myös asiakkaiden suuntaa, jota nimitystä käytän tässä yhteydessä muista varuskuntalaisista. Tärkeää on ollut myös prikaatin komentajan tuki ja luottamus huollon asiantuntijoihinsa. Myös maavoimien huoltojärjestelmän toimijoilta olemme saaneet tukea ja prikaatin laatimat esitykset on otettu positiivisesti huomioon. Omaa rooliani puolustusvoimauudistuksessa – huoltopäällikkönä lakkautettavassa joukko-osastossa – olen rinnastanut huoltopäällikön tehtävään rauhanturvaoperaatiossa, jossa ennen pitkään tapahtuu vääjäämättä operaation purkaminen. Ennen uuden rakentamista on vanhasta luovuttava. Aikanaan sain olla purkamassa Libanonin rauhanturvaoperaatiota vuonna 2001 mm. luovuttamalla kuusi tukikohtaa tai asemaa maanomistajille sekä intialaisille rauhanturvaajille. Sielläkin hyvä suunnittelu ohjasi kohti hyvää lopputulosta ja kaikesta huolimatta aina piti olla valmis pieniin yllätyksiin. Työnantaja on osoittanut minulle tehtävän vuoden 2014 alusta 3. Logistiikkarykmenttiin Jyväskylään. Siellä uutena kulttuurillisena haasteena on ainakin sopeuttaa yksi pohjoiskarjalaistunut kainuulainen keskisuomalaiseen toimintaympäristöön. Eiköhän se onnistu! MAALOG12 harjoitus uudistetun logistiikkapataljoonan silmin Yhteistoiminta helikopterin kanssa kuuluu tämän päivän huoltomiehen taitoihin. Tässä otetaan helikopteria vastaan potilasevakuointia varten. MAALOG12 harjoitus toteutettiin osana KAAKKO12 harjoitusta 10.-14.12.2012 Kouvolan alueella. Uudistuvaa huoltoa kokeiltiin uusilla kalustoilla ja henkilöstökokoonpanoilla. Harjoituksen huollon järjestelyt johdettiin logistiikkapataljoonan esikunnasta, joka muodostettiin 16 reserviläisestä ja 14 kantahenkilökuntaan kuuluvasta henkilöstä. Esikunta toimi maasto-olosuhteissa ja testasi uutta MAPUJOPO (M) kalustoa. Harjoitus huipentui DEMODAY esittelypäivään, jossa pääsimme ylpeydellä näyttämään huipputason suorituskykyä arvovaltaiselle seurueelle. Kirjoittaja komentajana. 28 Harjoitukseen osallistuneen esikunnan yhteinen taival aloitettiin 2008 Itä-Suomen Huoltorykmentin huollonjohtoportaiden (HJOPO) harjoituksissa. Viimeiset askelmerkit otettiin PYÖRREMYRSKY11 harjoituksessa ja IMPI12 harjoituksessa, jossa päästiin kouluttamaan jo uutta johtamispaikkakonseptia. Nousujohteisella kertausharjoitussyklillä saimme tuotettua suorituskykyisen ja maanpuolustustahtoisen esikunnan. Erityismaininnan ansaitsevat reserviläisemme, joiden sitoutuminen harjoitustoimintaan oli todella korkealla tasolla. Harjoituksiin käsketyistä reserviläisistä vain muutama prosentti estyi osallistumasta. Esikuntaan on saatu sijoitettua kärkiosaajia siviililogistiikasta, joten oppiminen oli varmasti molemminpuolista. Palkattu henkilöstö oli Hämeen rykmentin, Huoltokoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstöä, joiden osaamista kelpasi esitellä valtakunnallisissa harjoituksissa. Harjoituksissa saadut kokemukset tukevat hyvin henkilökunnan kursseilla tapahtuvaa opetusta. HJOPO:aan harjoituksista saadut kokemukset siirrettiin ensimmäistä kertaa logistiikkapataljoonan toimintaympäristöön. Uudistuvassa logistiikkajärjestelmässä logistiikkapataljoonat tulevat olemaan logistiikka rykmenttien alaisia järjestelyjen johtamisen johtoportaita. Pataljoonan suorituskyky muodostuu komentajasta, noin 30 miehen esikunnasta, 200 miehen esikunta- ja huoltokomppaniasta sekä neljästä 200 miehen logistiikkakomppaniasta. Logistiikkakomppaniat ovat moduulirakenteisia ja identtisiä tuettavien taisteluosastojen huoltokomppanioiden kanssa. Modulaarisuus mahdollistaa korvaavan suorituskyvyn käytön, mikäli taisteluosastojen huoltokomppanioissa joku toimialan suorituskyky romahtaa esimerkiksi vihollisen vaikutuksesta johtuen. MAALOG-harjoituksessa pääsimme johtamaan yhtä modulaarista huolto-/ logistiikkakomppaniaa, jota esiteltiin vieraille Selänpään alueella. Muut komppaniat olivat pelikomppanioita, joita pelattiin huolto-opintosuunnan sotatieteiden maisterien toimesta. Esikunnan uusi kokoonpano prosessien mukaan Vanhoissa kokoonpanoissa huollon esikunnat vastasivat lähinnä huollon järjestelyjen johtamisen (tilaus-toimitusketjun) asettamiin vaatimuksiin. Taktinen johtaminen jäi yksin komentajan harteille. Uudistettu taistelutapa asettaa lisävaatimuksia logistiikkajoukkojen taktiselle johtamiselle. Tästä johtuen logistiikkapataljoonaan on lisätty operaatiopäällikön johtama taistelunjohto-osa, jossa on neljä aselajikoulutettua operaatioupseeria. Myös tilannekuvan muodostaminen tehostuu tilannekeskustoiminnallisuuden (TIKE) myötä. Tilannekeskuksessa toimii tiedustelu- ja tilanneupseereita, jotka muodostavat omien ja tuettavien joukkojen kokonaistilannekuvaa tukemaan muun esikunnan johtamistoimintaa. Huollon järjestelyjen johtaminen tapahtuu edelleen operaatiokeskuksessa, jossa vuoropäällikön johtama toimialaupseeriketju toimeenpanee saadut tilaukset. Huolto/ logistiikkapäällikkö vastaa logistiikan prosessin johtamisesta, eli tukee komentajaa huollon järjestelyjen johtamisessa. Harjoituksen perusteella voidaan todeta, että LOGPE:n kokoonpano mahdollistaa keskeytymättömän toiminnan 24/7 kaikissa eri toiminnallisuuksissa ja toimimisen jakaantuneena kahteen tai useampaan esikunnan osaan. Esikunta ilmoitetaan Itä-Suomen Sotilasläänin komentajalle prikaatikenraali Parkatille. (MAPUJOPO) modulaarista johtamispaikkakonseptia. Logistiikkapataljoona toimi J johtamispaikkamoduulissa (M/ maasto), joka rakentuu seuraavista elementeistä: • Siirrettävä, maastoon sijoitettava konttiratkaisu • Kaksi työskentelytilaa – johtamistila A ja levitettävä johtamistila B. • Kaksi ilmakaaritelttaa majoitukseen, varastointiin, esittelytilaksi, työskentelyyn • Kaksi vedettävää voimakonetta keskuksen sähköistämiseen • Varastokontti Konsepti osoittautui todella käyttökelpoiseksi. Johtamistilat saatiin perustettua noin tunnissa ja työskentelyolosuhteet sopivat erinomaisesti logistiikkapataljoonan vaativaan toimintaympäristöön. Kaluston taistelunkestävyydessä korostuu paikan valinta johtamispaikkakonteille. Maastouttamista helpottaa kalustoon kuuluva todella laadukas naamiointijärjestelmä. Kokemukset ja saatu palaute osoitti, että luottamus johtamiskonseptiin on todella korkealla ja hyvällä koulutuksella saamme suorituskykyisiä logistiikan esikuntia, jotka kykenevät vastaamaan uudistetun taistelutavan tuomiin vaatimuksiin. Kohti uusia myrskyjä ja Impiä Maanvyöryistä ja Pyörremyrskyistä on kunnialla selvitty ja saatu todella arvokasta kokemusta toimintojen kehittämiseksi. Keväällä 2013 jatkamme harjoittelua eri harjoituksissa, joissa jatkamme logistiikkapataljoonan esikunnan harjoittamista. Huoltokoulun henkilöstö ja huoltoupseerikurssin opiskelijat muodostanevat esikunnan henkilöstön ja syksyn opit tullaan hyödyntämään toimintojen jatkokehittelyyn. ”Sitä saa mitä tilaa”. Kirjoittaja: Kapteeni Mika Pyykkö toimii Huoltokoulussa korkeakoulusektorin johtajana ja toimi MAALOGharjoituksessa logistiikkapataljoonan komentajana MAPUJOPO- kalustolla luodaan johtamisen toimintaedellytykset Harjoituksessa päästiin tositoimiin uudella maapuolustuksen johtoportaiden Huoltokomppanian kunnossapitojoukkueen johtaja antaa käskyä kunnossapitopartiolle. 29 Logistiikkapataljoonan esikunta työssä. outta mu toimivu a k n jo , upaikka stianpes lainen a n e d u u saatu mälle on nitusryh losuhteissa. o u m n ia sti talvio omppan Huoltok ä kiitti erityise m h ry s u nit 30 Ensihoitoasema naamioituna. Kunnossapido n ja lääkinnä tukena. n partiot isku n kohteeksi joutuneen m aastokuorma- auton ja sen miehistön 31 Huoltotaktiikan seminaari 2013 Hämeen Rykmentissä Seminaariväki ilmoitetaan evl Petri Riihijärvelle. Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Hämeen Rykmentin Huoltokoululla 31.1.–1.2.2013. Tilaisuuden johti everstiluutnantti Petri Riihijärvi apunaan majuri Lauri Rissanen. Tilaisuuden tarkoituksena oli tarkastella huoltotaktiikan ajankohtaisia asioita ja yhtenäistää näkemystä huoltotaktiikasta huollon henkilöstön keskuudessa. Lisäksi tavoitteena oli verkottua huoltotaktiikan asiantuntijoiden kesken sekä esitellä huoltoupseeriyhdistystä järjestämällä aluetapahtuma osana seminaaria. Tämän vuoden seminaari oli jo yhdeksäs ja siihen osallistui ennätyksellisesti liki 150 tiedon janoista huoltoveljeä ja -siskoa. Vuoden 2013 Huoltotaktiikan seminaarin teemana oli maavoimien uudistettu taistelutapa ja sen huoltotaktiikka. Aiheesta huolimatta joukossa oli erinomaisen paljon muidenkin puolustushaarojen edustajia. Ensimmäisen päivän teema oli operatiivisten joukkojen huoltotaktisten periaatteiden ja parhaiden käytäntöjen soveltaminen uudistetun taistelutavan mukaisten alueellisten joukkojen taistelussa. Everstiluutnantti Petri Riihijärvi avasi huoltotaktiikan seminaarin kertomalla lyhyesti ajatuksiaan huollon nykytilanteesta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Hänen puheenvuoronsa yksi tärkeimmistä sanomista meille huoltotaktiikan kehittäjille oli, että emme saa 32 Maj Lauri Rissanen avaa tilaisuuden. pakottaa huollon kehittynyttä johtamisjärjestelmää ja uusia suorituskykyjämme toimimaan ”vanhojen” periaatteiden mukaisesti. Kehitettäessä uudistettujen huoltojoukkojen ja uudistetun logistiikkajärjestelmän toimintatapoja ja -periaatteita, meidän on mietittävä ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia. Toinen keskeinen sanoma oli huoltotaktiikan yhtenäistäminen, eli saman sävelen löytäminen operatiivisten ja alueellisten joukkojen huollon toteutusperiaatteiksi. Majuri Tomi Pekurinen ja kapteeni Juha Ratinen Maasotakoulusta pitivät Riihijärven avauspuheenvuoron jälkeen lyhyen alustuksen maavoimien uudistetusta taistelutavasta. Pekurinen avasi havainnollisesti jalkaväkiprikaatin taistelun ja loi kuvan vaikuttamiskeskeisen taistelun asettamista vaatimuksista huollolle. Kapteeni Ratinen korosti puheenvuorossaan erityisesti taistelun valmisteluvaiheen merkitystä taistelun onnistumiseksi. Taistelunaikaisen huollon edellytykset luodaan juuri valmisteluvaiheessa esimerkiksi materiaali hajauttamalla. Huollollisten valmistelujen lisäksi myös huoltokomppanian on valmistauduttava taistelemaan sekä suojaamaan oma toimintansa taisteluvaiheen aikana. Tämäkin vaatii aikaa. Kapteeni Tuukka Koski Karjalan Huoltopataljoonasta esitelmöi MAALOGharjoituksen kokemuksista. Koski johti kyseisessä harjoituksessa HP:n (LOGP) 1.HK:aa (LOGK), joka oli henkilöstöltään ja kalustoltaan lähes määrävahvuinen. Koski kertoi erityisesti komppanian johtamiseen, toiminnan suojaamiseen, HK:n johtamisjärjestelmiin ja tilannepaikkaan sekä joukkueiden toimintaan liittyviä kokemuksia ja havaintoja. Kokemukset antoivat hyvän pohjan huollon joukkotuotannon kehittämiseksi. Ensimmäisen seminaaripäivän päätti everstiluutnantti Petri Riihijärvi pitämällä everstiluutnantti Jari Virolaisen kanssa valmistelemansa alustuksen mekanisoidun/moottoroidun taisteluosaston huollon järjestelyistä. Alustuksessa tarjottiin mahdollisuuksia hyvien käytänteiden siirtämiseksi uudistetun taistelutavan joukkojen huollon toteutusperiaatteiksi. Keskustelu oli antoisaa ja syventävä käsittely jatkui vielä Lahden Upseerikerholla järjestetyssä Huoltoupseeriyhdistyksen aluetapahtumassa, jossa kapteeni Markus Lahti esitelmöi aiheesta; ”Kulutus ja tappioarvioiden merkitys huollon suunnittelussa ja johtamisessa jatkosodan ja Lapin sodan kokemusten valossa”. Esitelmän ja päivän annin jälkipuinti jatkui vilkkaana kerholla. Toisen seminaaripäivän teemana oli eri toimialojen toimintamahdollisuudet uudistetun taistelutavan mukaisten alueellisten joukkojen taistelussa, sekä joukkotuotannon haasteet huollon perusyksiköissä. Toimialojen huoltotaktiset hurjastelut toteutettiin työryhmätyöskentelynä. Työryhmiä luotsasivat Huoltokoulun huoltotaktiikan opettajat, joiden ammattitaitoinen ote mahdollisti hyvien tulosten saavuttamisen lyhyessä ajassa. Osallistuminen oli aktiivista ja ryhmä- työskentely koettiin hyväksi opetusmenetelmäksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että huoltotaktiikan seminaari 2013 oli yleisömenestyksen lisäksi kaikin puolin onnistunut huollon foorumi. Hyvin valmistellut ja laadukkaat alustukset virittivät hyvää keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, mikä jatkui osin vielä virallisen ohjelman päättymisen jälkeenkin. Seminaarille asetetut tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin ja vastaavanlainen tapahtuma katsottiin tarpeelliseksi myös jatkossa. Vuoden 2014 huoltotaktiikan seminaarin teema tullee olemaan huollon ja logistiikan johtamisessa. Ensi vuoden seminaari tulee varmasti jämään huollon historiaan koska se on kymmenes ja viimeinen Hämeen Rykmentissä – raivaten tietä Logistiikkakoulun ensimmäiseen seminaariin Riihimäellä 2015. Hämeen Rykmentin komentaja eversti Kolstela toivottaa seminaariväen tervetulleeksi. Kapteeni Juha Ratisen kasvoilta oli luettavissa kokonaisarvio seminaarin onnistumisesta. 33 HUOLTOKOULUN PERINNEPÄIVÄÄ vietettiin 22.2.2013 Seppeleenlasku Huollon paadelle. Laskijoina evl Riihijärvi, kapt Rantasalo ja suunnittelija Eija Rampa. Huoltokoulun 20. perinnepäivää vietettiin 22.2.2013 perinteisin menoin Hennalan kasarmialueella. Huoltokoulun henkilökunta, kurssilaiset, perinnekomentajat ja kutsuvieraat kokoontuivat aamulla seppeleenlaskuun Huollon paadelle josta siirryttiin päiväjuhlaan varuskuntaravintola Salpaan. Koulun johtaja everstiluutnantti linjasi puheessaan mennyttä ja tulevaakin muun muassa seuraavasti: ”Logistiikassa ja huollossa tapahtunut muutos on ollut jopa muuta toimintaympäristöä kiivaampaa. Osaltaan tämä johtuu siitä määrätietoisesta kehityksestä, jolla katettu aiempia suorituskykyvajeita. Logistiikkastrategian mukaisella määrätietoisella ja nousujohteisella kehittämisellä logistiikka on saavuttanut tunnustetun aseman toiminnan mahdollistajana ja kaikille yhteisenä suorituskykynä. Suuri muutos on myös edessä. Se toteutuu puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liitetyn Logistiikkalaitoksen perustamisen yhteydessä. Tällöin myös Huoltokoulun seuraaja – Logistiikkakoulu – aloittaa toimintansa Riihimäellä. Halusimmepa sitä tai emme – elämme tulevinakin vuosina muutoksessa ja olemme itse osa muutosta, emme ajopuuna vaan kohtaloomme itse vaikuttaen. 34 Tämän päivän Huoltokoulu on uusiutuneena huomisen Logistiikkakoulu, joka toteuttaa tehtävänsä asenteellisesti korkeatasoisen ja osaavan henkilöstönsä avulla. Siksi Huoltokoulun henkilöstöstä – teistä ja teidän osaamisestanne sekä hyvinvoinnistanne on pidettävä erityisen hyvää huolta. Muutokseen valmistautuminen ja valmentautuminen tulevaan on aika aloittaa nyt – ja tehdä se Huoltokouluna yhdessä. Uskon vakaasti, että Huoltokoulun henkilöstö tuntee vastuunsa muutoksesta ja kantaa osuutensa muutosten suunnittelussa ja toimeenpanon valmistelussa – samalla huolehtien erinomaisella tavalla peruskuormaan liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Tämä kysyy voimia.” Päiväjuhlan yhteydessä palkittiin palkittiin lukuisia ansioituneita Huoltokoululaisia. Jo perinteisten palkintojen lisäksi jaettiin ensimmäistä kertaa Huollon tarkastajan kiikarit. Ne myönnettiin kapteeni Mika Pyykölle ansioista uudistuvan huoltotaktiikan ja sen johtamisen kehittämisestä menneen vuoden aikana. Päiväjuhlan jälkeen kokoonnuttiin Lahden upseerikerholle edellisen koulunjohtajan everstiluutnantti Mauri Etelämäen muotokuvan paljastustilaisuuteen. Taideteos oli mallinsa mukaan näköisensä, eli taiteilija Sirpa Papinaho on onnistuneesti ikuistanut yhden Huoltokoulun johtajan lisää huollon huoneeseen. Everstiluutnantti Petri Riihijärven puhe päiväjuhlassa. Päivän tapahtumat kruunasi epävirallinen iltatilaisuus joka järjestettiin tunnelmallisesti koulun kunnossapito-osaston raskasasehallilla. Tunnelma oli leppoisa ja väki viihtyi mainiosti iloisen puheensorinan haastaessa yhteen soiton. Kapteeni Mika Pyykkö vastaanottaa ensimmäisen Huoltokoulussa luovutetun tarkastajan kiikarin. Everstiluutnantti Etelämäki tarkastelee työn tulosta vaimonsa kanssa. Tulos näyttää onnistuneen. Nykyinen ja entisiä koulunjohtajia muotokuvan äärellä. 35 Parolassa pidettiin jo yhdeksäs panssariseminaari Panssarikalusto ”smirnassa”. (Kuva: Esa Muikku) Suositun seminaarin aiheet olivat tälläkin kertaa varsin laveasti panssarialaa käsitteleviä luodaten tekniikkaa ja taktiikkaa menneisyydestä tulevaisuuteen. Jokaiselle osallistujalle riitti varmasti uutta ja ehkä yllättävääkin tietoa. Malliesimerkki vähän – jos ollenkaan – julkisuudessa olleesta hankkeesta oli egyptiläisten kanssa T-55 -vaunun pohjalta kehitetty mallikappale itse liikkuvasta kenttätykistä. Asiasta seminaarissa kertoi DI Jari Poutanen, joka on osallistunut Patria-konsernissa työskennellessään mm. teloilla liikkuvan kenttätykkikaluston evaluointiin. T-55 -kehityshankkeen juuret ovat Puolassa, josta ostettiin 90-luvun alussa pienehkö määrä T-55:n alustoja Marksman it-panssarien (ItPsv90) laveteiksi. Yhdellä alustalla oli mielenkiintoinen taival. Puolasta tultuaan se esiintyi ensin Pyynikin kesäteatterissa Klimiksi lavastettuna ja lopulta siitä kehitettiin itse liikkuvan kenttätykin prototyyppi egyptiläisille. Kyseisellä vaunulla tehtiin Katajaluodosta ampumaetäisyyden Suomen ennätys (46km) koeammuntojen yhteydessä vuonna 2001. Sarjatuotantoon erilaisia vaiheita läpikäynyt vaunu ei päätynyt, ja prototyyppikin jäi Egyptiin. Telatykistöä idästä 1990-luvulla Tämän vuoden seminaari oli tavallista tykistöpainotteisempi, koska telatykeistä puhui myös DI, insinöörimajuri evp. 36 Esa Muikku. Hän valotti Puolustusvoimien telatykkihankintoja 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa maahamme ostettiin 2S5 (152 TelaK 91) ja 2S1 (122 PsH 74) -kalustoa. Telakanuunat olivat viimeinen kalustoostoksemme Neuvostoliitosta, mutta toimittaja olikin lopulta Venäjä. Panssarihaupitsit ovat myös neuvostoliittolaista perua, mutta ne ostettiin DDR:n kuolinpesästä. Molemmat hyväksyttiin sotavarusteiksi vuoden 1998 lopulla. Perusteelliseen tapaansa DI Muikku taustoitti ensin aiheen käymällä läpi vedettävän ja itse liikkuvan tykistön kehityskaaren ja tarvittavan terminologian. Yleisölle esimerkiksi selvisi, että panssarihaupitsi ja telahaupitsi ovat aivan eri asia. Ampumatapahtuman kulku on hyvä erotusperuste. Panssarihaupitsissa miehistö on koko tulitoiminnan ajan vaunussa sisällä. Lisätuntomerkkinä vaunussa on 360 astetta pyörivä torni. Telahaupitsin miehistö sen sijaan on ainakin osaksi ulkona tulitoiminnan aikana, eikä siinä ole välttämättä tornia lainkaan. Kalustofaktojen lisäksi DI Muikku kertoi mielenkiintoisia kokemuksia kaluston hankintamatkoilta. Jekaterinburgissa hänellä oli jopa tilaisuus tavata 2S5:n pääsuunnittelija. DDR:ssä teki vaikutuksen kaluston massiivinen määrä. Laajalle kentälle vieriviereen ryhmitettyjen vaunujen päällä saattoi kävellä kilometrejä ilman, että jalka tapasi kertaakaan maata. Santahaminasta Salpalinjalle Santahaminan tuntija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen kertoi panssariaseemme alkuvaiheista Santahaminassa. Maamme osti panssarivaunuja lähes heti niiden ilmaannuttua taistelukentälle. Vuoden 1919 Renault-hankinta auttoi Niemisen mukaan meitä pysymään suurvaltojen kehityksestä selvillä, vaikka meillä ei ollut mahdollisuutta perustaa massiivisia panssarivoimia. Olihan Renault F.T. Modèle 1917 aikansa modernein panssarivaunu. Panssarimiehet olivat nahka-asuineen erityisen arvostettuja myös siviilien keskuudessa, ja ohjesäännön mukaan tankkimiehiä puhuteltiin aluksi hyökkäyssotilaiksi. Varusmiesaines oli tarkkaan valikoitua ja käytännössä vaadittiin suojeluskuntatausta sekä tietty määrä koulusivistystä. DI Muikku oli kaksi kertaa estradilla. Ennen omaa esitystään hän paikkasi sairastuneen kapteeni Purhosen osuuden. Tässä osioissa kuulijat perehdytettiin Salpalinjan teräspesäkkeisiin. Niitä oli pääosin kahta lajia, TP 37 ja TP 45, jossa numero ilmaisee tykin kaliiperin millimetreinä. Näiden lisäksi teräspesäkkeinä käytettiin myös pikakivääritorneja, jollainen oli seminaarin ulkoalueella nähtävissä. Teräspesäkkeet toteutettiin kaivamalla katkaistu panssarivaunun runko torneineen maahan. Pesäkkeet sijoitettiin yleensä suojaisaan sivustatuliasemaan, koska niiden panssarointi oli varsin vaatimaton. Aihioina käytettiin pääosin sotasaaliiksi saatuja huonokuntoisia BTvaunuja. Salpalinjan maastossa näkee yhä teräspesäkkeiden jäänteitä. T-55:n rungolle kehitetty itseliikkuva kenttätykki. (Kuva: Jari Poutanen, Patria) Panssarijoukkojen organisaation kehitys Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Toveri selvitti suomalaisten panssarivaunujoukkojen organisaation kehityksen 1980-luvulta nykypäivään. Ajan mittaan on siirrytty puhtaista panssarivaunu- tai panssarijääkäriyksiköistä rutiininomaisten ristiin alistusten kautta sekakokoonpanoihin. Organisointimallin peruslähtökohta on, että vaunut ja jääkärit toimivat yhteistyössä. Puhdas panssarivaunuyksikkö ei menesty meidän oloissamme, vaan jalkaväkisuojaa tarvitaan aina. Panssariprikaatista sodan ajan muodostelmana on siirrytty mekanisoituun taisteluosastoon, joka on itse asiassa runsaasti vahvennettu ja tulivoimainen panssaripataljoona. Joukkueet niin vaunu- kuin jääkäripuolella ovat nykyään nelivaunuisia. Tämä mahdollistaa joukkueen jakamisen vaunupareiksi. Vanhaa kolmivaunuista joukkuetta ei jaettu. Se totuus on yhä voimassa, että panssarivoimaa pitää käyttää keskitetysti, eikä vaunuja ole syytä ripotella joukkueittain tai pareittain ympäri taistelukenttää. Kokoonpanojen paremmuudesta on virinnyt vilkas keskustelu Pans- sari-lehden sivuilla ja siellä on esitetty erilaisia organisointimalleja ja taktisia ratkaisuja perusteluineen. Kävijätutkimukset ovat osoittaneet, että Panssariseminaarin nykyinen konsepti – tekniikkaa ja taktiikkaa sekä nykypäivää ja historiaa sopivina annoksina – toimii hyvin, eikä konseptia olla ainakaan lähitulevaisuudessa muuttamassa. Ensi vuoden seminaarin suunnittelu on jo käynnissä ja lisäbonuksena saattaa olla luvassa jopa kakkukahvit seminaarin kymmenvuotisjuhlan kunniaksi. Ajankohtakin on entinen, eli helmikuun alku. Teksti Seppo Simola / kuva Esa Muikku Yhdistys palkitsee Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Risto Kosonen luovuttaa yhdistyksen monivuotiselle taloudenhoitajalle Tarja Takalalle jo aiemmin myönnetyn Huollon Ansioristin. 37 Huoltoupseeriyhdistyksen Sveitsin matka Sveitsin huoltoupseeri- ja aliupseeriyhdistykset ovat kutsuneet yhdistyksemme jäseniä perinteiselle tutustumismatkalle Sveitsiin ajalle 1.–8.9.2013. Huoltoupseeriyhdistyksen hallitus valmistelee matkaa. Matkan hinta, (arvio) on noin 350 euroa+lentohinnat, sekä joukon henkilömäärä tarkentuvat myöhemmin. Ohjelma pääpiirtein on seuraava: 1.9. Saapuminen ja majoittuminen (Reppischtal), tervetulotilaisuus, iltapala 2.9. Tutustuminen Logistiikkakeskukseen (Hinwil), tutustuminen Jv-koulutukseen 3.9. Tutustuminen Ilmavoimiin (Emmen), tutustuminen RUAG, illallinen Luzernissa 4.9. Operaatio Grimsell (Thun-Grimsellpass) 5.9. Tutustuminen Upseerikoulutukseen, AAL, Stans, Füringenin linnoitus, laivamatka ja piknik (historiaa Rütli, Stüssi, Brunnen) 6.9. Tutustuminen huoltojoukkoihin ja Lähtöillallinen maastossa 7.9. Tutustuminen Verte Rive, Kenr Guisan ja Mannerheim, Montreux, Illallinen 8.9. Paluumatka Matkasta alustavasti kiinnostuneet voivat ilmoittautua Maj Juha Lemmingille, puh 0299 446 450 tai sähköposti juha.lemminki@mil.fi, 22.4.2013 mennessä. Hallitus Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön, täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan. Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 10.4.2013 mennessä osoitteella: Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitus Asiamies evl Mauri Etelämäki Pääesikunta Logistiikkaosasto PL 919 00131 Helsinki Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi 38 K-kauppa valittiin jälleen vuoden leipäkaupaksi Vuoden leipäkauppa 2013 K-SupermarKet revontori hauKipudaS Me K-ruokakaupassa tarjoamme • aina tuoretta leipää • laajan ja monipuolisen leipävalikoiman • asiantuntevaa palvelua Vuoden leipäkaupan valinnassa arvostelun kriteereitä ovat tuotteiden tuoreus, valikoiman monipuolisuus, valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomotuotteiden saatavuus sekä tuotteiden saatavuus kaupan koko aukioloaikana. Lisäksi kiinnitetään huomiota leipäosaston yleisvaikutelmaan, siisteyteen ja järjestykseen sekä henkilöstön asiantuntemukseen ja palvelualttiuteen. Raadit arvioivat myös tuotteiden esillepanoa ja leipäosaston omaleimaisuutta. Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen valitsi Vuoden Leipäkaupan jo 17. kerran. Tämän vuoden voitto oli K-ruokakaupalle jo kahdeksas. K-Kauppias sinua varten Huoltoupseeri PL 5 15701 Lahti Asento! Lepo! Nauti! OIKEA OSA ATERIAA www.meiranova.fi • nettitilaus.meiranova.fi
