docMetsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti
download 
Report Transcription
Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/2013 • 10.10.2013 AKAA, HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN,LEMPÄÄLÄ NOKIA, PIRKKALA, SASTAMALA, TAMPERE, VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI sivu 4 Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua sivu 5 Uusi sahakonserni Länsi-Suomeen sivu 9 Kesätapahtumissa mukana sivut 10 - 11 Yhteystiedot Tämä lehti on painettu suomalaiselle sanomalehtipaperille. PEFC/02-21-15 2 Metsänomistajat 3/2013 Edunvalvontaa kannolta Brysseliin maakunnan ja valtakunnan kautta Metsäyhtiöt tarjoavat entistä aktiivisemmin palvelujaan metsänomistajille. Ajoitus on yhtiöiden kannalta tarkkaan harkittu. Metsänhoitoyhdistyslakia uudistetaan ja tavoite on saada mahdollisimman paljon metsänomistajia yhtiöiden palvelujen käyttäjäksi ja heikentää siten yhtenäistä metsänomistajaorganisaatiota. Yhtiöiden päätavoite on saada puuta haltuun halvemmalla ilman kilpailua suoralla kontaktilla metsänomistajaan. Metsänomistajien on hyvä aina muistaa, että metsäyhtiö ajaa kuitenkin lopulta ainoastaan omistajiensa etua. kykyinen työnjälki. Edunvalvontaa sekin. Tarjoamme aktiivisesti palveluja myös metsänhoitotöihin ja olemme varanneet resursseja riittävästi niiden toteuttamiseen. Edistämme kestävää metsätaloutta olemalla mukana PEFCsertifiointijärjestelmässä. Jäsenemme ovat mukana sertifioinnissa metsänhoitomaksulla ja tulevaisuudessakin nämä kulut katetaan jäsenmaksulla. Metsänomistajien liitot hoitavat maakunnallista edunvalvontaa Metsänhoitoyhdistys huolehtii paikallisesta edunvalvonnasta Metsänomistajien oma organisaatio metsänhoitoyhdistys tekee paikallisesti tehokasta edunvalvontatyötä metsänomistajan hyväksi. Yksittäisissä puukaupoissa valvotaan valtakirjalla, että metsänomistajan tilipussi puukaupassa on mahdollisimman suuri. Kilpailutusvaiheessa leimikkotiedot siirretään Puumarkkinat. fi–nettipalveluun, josta kaikki potentiaaliset ostajat näkevät reaaliaikaisesti myynnissä olevat leimikot. Kilpailuttamisella ja katkonnan huomioivalla vertailulaskelmalla valitaan parhaan tarjouksen tehnyt yhtiö. Korjuun- valvonnalla varmistetaan, että tukki saadaan tarkkaan talteen, ja että korjuujälki on hyvää. Yhdistyksellä on kaikkien ostajien katkontatieto ja hintataso käytettävissään jo tarjousvertailuvaiheessa. Yhdistyksen toimihenkilöt tekevät päivittäin puukauppaa, mikä takaa aina ajantasaisen hintatiedon. Mikään muu toimija ei pysty vastaavan tasoiseen metsänomistajan edun ajamiseen puukaupassa. Puunkorjuupalvelulla tarjotaan yksi kilpailuelementti lisää puumarkkinoille. Tällä on mer- kitystä erityisesti sekaleimikoissa ja pienemmissä leimikoissa, joihin tulee vähän tarjouksia käytännössä vain kuitua käyttävältä suurteollisuudelta. Toimintamallinamme puunkorjuupalvelussa on kuljettaa puutavaralajit käyttöpisteeseen saakka, jolloin arvoketjusta pystytään saamaan myös toiminnan yleiskulut peittävä kate. Puunkorjuupalvelun yrittäjät ovat paikallisia ja heidän kanssaan pyritään tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä, joten siltä osin varmistetaan laadukas ja kilpailu- Maakunnallisesta edunvalvonnasta tärkeimpiä on kaavoitukseen vaikuttaminen. Hiljattain Metsäntutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin kaavojen rajoittavan merkittävästi hakkuumahdollisuuksia ja vähentävän siten metsänomistajan saamia kantorahatuloja. Kaavoitukseen pitää vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa, jotta metsätalouden edellytyksiä ei turhaan rajoiteta. Maisemalupaalueet pitää minimoida ja rajata siten, että ne eivät aiheuta turhaa lupabyrokratiaa ja ylimääräisiä kustannuksia metsätaloudenharjoittajille. Muun muassa tätä edunvalvontayötä teemme yhteistyössä metsänomistajien liiton henkilöstön kanssa, viimeksi Lempäälän osayleiskaavan lausunnossa. Maankäyttöpolitiikkaa tehdään lisäksi vaikuttamalla rakennusoikeuksien määrään, tuulivoimaloiden, Hyödynnä runsaat Kemera-varat ja nykyiset rahoitusehdot Jo vuosia jatkunut ongelma Kemera-varojen riittävyydestä on poikkeuksellisesti ohi. Tilityksiä pystytään tekemään vuoden loppuun saakka ja ensi vuosikin näyttää valoisalta. Varojen käyttö vaikuttaa myös tulevien vuosien rahoituksiin, hoitorästejä ja tulevia hoitokohteitahan ainakin riittää. Vaikka kolme neljännestä vuodesta on eletty, vasta noin puolet nuoren metsän hoitoon tarkoitetuista varoista on käytetty. Myös muissa tuetuissa työlajeissa on samansuuntainen tilanne. Tähän vaikuttaa se, että pienpuun energiatukeen varattu rahoitus eli Petu-tuki voidaan käyttää kestävän metsätalouden rahoituksen kautta. Pienpuun energiatuen voimaantulo on jatkuvasti viivästynyt, eikä vieläkään ole tiedossa, saadaanko järjestelmää käyttöön. Joka tapauksessa nykyistä Kemerajärjestelmää voidaan hyödyntää vielä ensi vuonnakin. Tulipa uusi Kemera-järjestelmä milloin tahansa käyttöön, tie- sähkölinjojen, kelkka- ja ulkoilureittien sekä suojelualueiden sijoitteluun ja niistä saataviin korvauksiin. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä edunvalvonnasta huolehtii MTK:n metsälinja MTK:n metsälinja tekee jatkuvasti töitä kotimaan metsäpolitiikan eteen. Parastaikaa on useita lakeja uudistettavana ja kaikkiin näihin lakiuudistuksiin MTK on vaikuttanut metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyöllä. Metsäteollisuus on ajanut kotimaassa mm. metsätilamaksua ratkaisuksi puukauppaa vauhdittamaan, mutta se on pystytty MTK:n toimesta torjumaan. MTK vaikuttaa koko ajan myös Brysselissä EU:n metsäpolitiikkaan. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta edunvalvonnasta EU:ssa on bioenergian kestävyyskriteerit, jotka olivat luontojärjestöjen kovan lobbauksen seurauksena lähellä tuoda tilakohtaisen kestävyysseurannan suomalaisten metsänomistajien rasitteeksi. Se pystyttiin kuitenkin estämään. Edunvalvontaketju kannolta Brysseliin uudistuu Julkaisija Mhy Pirkanmaa Tapio Viinikka vt. toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen myötä edunvalvontaorganisaatio muuttuu kaksiportaiseksi. Metsänomistajien liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan ja työt jakaantuvat osin sen Poikkeuksellinen vuosi - avustukset riittävät Pirkanmaalla on reilusti jäljellä tukieuroja taimikonhoitoon ja nuoren metsän energiapuukohteisiin dossa on, että ehdot tulevat tiukkenemaan. Nyt taimikonhoidolla ja ensiharvennuksella on omat korvausluokkansa, mutta jatkossa todennäköisesti ainoastaan yksi luokka. Tällöin yleensä kallis myöhästynyt taimikonhoito tai huonosti tuottava ensiharvennus saa nykyistä vähemmän tukea. Hoitokohteet ovat usein jo metsäasiantuntijan tiedossa, kysy lisää ja pyydä tarjous metsänhoitoyhdistykseltä. Odottamalla metsä kärsii, kustannukset nousevat ja tuet heikkenevät. Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 3/2013 ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Edunvalvontaa tehdään yhteisen Metsänomistajat-brändin alla. Edunvalvontaketju tulee edelleen säilymään katkeamattomana Euroopan Unioniin asti. Edunvalvontaa metsätalouden harjoittamisessa tarvitaan, koska paineet niin kotimaan kuin EU:n osaltakin on vain kasvamassa. Järjestöuudistustyötä tehdään parhaillaan eri työryhmissä ja uusi organisaatio on valmis 2015 alkuun mennessä, jolloin uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan. Uudessa edunvalvontaorganisaatiossa metsänomistaja liittyy edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi ja metsänhoitoyhdistys MTK:n yhteisöjäseneksi. Toivottavasti saamme mahdollisimman monen metsänomistajan mieltämään edunvalvonnan tärkeyden ja pysymään mukana oman metsänomistajaorganisaation jäsenenä. Yhdessä pystymme parhaiten säilyttämään metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Toimi tänään, sillä kustannukset kasvavat ja tukitaso tulee laskemaan. Kysy metsänhoitoyhdistyksestä, miten pitää menetellä. Toimituskunta Heli Mutkala-Kähkönen Tapio Viinikka Anita Vilén-Hemilä Osoitteenmuutokset 040 541 1350 Taitto M-Print Oy, Vilppula Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Kannen kuva Anita Vilén-Hemilä Metsänomistajat 3/2013 3 Hoidetulle metsälle lisätuottoa Lähtökohtana on hyvä metsänhoito. Metsät on uudistettu ajallaan, uudistamiseen on parhaimmillaan valmistauduttu poistamalla ylimääräiset hieskoivut ja haavat vuosia ennen päätehakkuuta. Taimikoiden varhaishoidot ja varsinainen taimikonhoito sekä ensiharvennus ovat jo takanapäin. Sinulla on siis hyvää metsää, mitä kasvattaa ja nauttia vuotuisesta tuotosta. Kuinka lisäät harvennuskohteiden tuottoa? Vastaus on yksinkertainen, ravinnetaloutta parantamalla eli lannoittamalla. Idea on lisätä hoidetun metsän puuntuottokykyä antamalla sille lisää ravinteita. Kangasmaiden osalta ravinteiden lisääminen on yksinkertaista. Typen lisääminen johtaa käytännössä aina selkeään kasvunlisäykseen. Parhaita lannoituskohteita ovat keskiravinteiset kasvupaikat, puhutaan kuivahkoista ja tuoreista metsämaista. Kivennäismaissa, joita kankaat ovat, ei löydy ravinteiden suhteen suuria alueellisia vaihteluita. Eli kuivahkon kankaan maassa on niukasti typpeä niin Valkeakoskella kuin Ikaalisissakin. Kaikista rehevimmille paikoille lannoitusta ei suositella, koska kasvunlisäys näillä jää vaatimattomaksi. Lisätään siis lannoituskohteen tuntomerkkeihin tehtyjen hoitotoimenpiteiden lisäksi keskinkertainen kasvupaikka ja keskiikäinen, havupuuvaltainen puusto. Mänty ja kuusi hyötyvät parhaiten ravinteista 35 - 70 -vuotiaina, lehtipuuvaltaisilla kohteilla on omat rajansa ja vaatimuksensa. Millaista kasvunlisäystä lannoitus saa aikaan? Tämä kiinnostaa jokaista omaisuuteensa panostavaa henkilöä. Karkeasti yksinkertaistaen lannoitus lisää puuston määrää 20 kuutiometriä hehtaarille 8 vuodessa. Vaihteluväli on 13 - 25 kuutiota riippuen metsän lannoitushetken luontaisesta kasvusta. Petri Jykylä Tämä juttu on sinulle, joka haluat metsäsi tuottavan mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä, mutta haluat nauttia myös runsaista marjasadoista ja riistasta. Myös puuston laatu paranee, tutkimusten mukaan lannoitus lisää ykkösluokan tyvitukin ja terveoksaisen kakkosluokan tukin osuutta. Löytyykö muita hyötyjä tai haittoja? Helikopterilla levittäminen vaatii aukean lentoonlähtöpaikan. Samalta varastolta levitetään lannoitetta vähintään 10 hehtaarin alueelle ja noin kahden kilometrin säteellä. Puhutaan 10 - 20 prosentin vuotuisesta tuotosta tehdylle investoinnille, joka sijoitusmaailmassa herättäisi varmasti melkoista mielenkiintoa. Kasvunlisäyksen myötä tapahtuvan järeytymisen etuja on lisääntynyt arvokasvu eli puus- ta saadaan nopeammin ja enemmän tukkia ja vähempiarvoisen kuitupuun määrä ja kasvuaika lyhenee. Hakkuutulojen aikaistuminen on selvä hyöty. Seuraavan harvennushakkuun tai päätehakkuun voi tehdä aikaisemmin kuin ilman ravinnelisää. Vesistöjen rehevöitymistä ei kannata pelätä, lannoitteita ei levitetä vesistöihin, ei edes naapurin puolelle. Fosfori liukenee metsämaassa hyvin hitaasti, jolloin puusto pystyy hyödyntämään sen ravinteita ottaessaan. Suometsissä taas rautasulfaatti saostaa liukoisen fosforin veteen liukenemattomaksi. Muutenhan lannoitettu metsä on terveempi ja sitoo enemmän hiiltä. Suotuisissa sääoloissa marja- ja sienisadot parantuvat ja antavat metsän eläimille lisää ruokaa ja suojaa. Miten saat tämän lisätuoton metsällesi? Me metsänhoitoyhdistyksessä suunnittelemme ensi vuodeksi yhteishankkeena toteutettavaa metsälannoitteiden levitystä, lannoittaminen onnistuu sen yhteydessä kustannustehokkaasti ja kätevästi. Tulemme käyttämään levittämistyössä pääasias- sa lentolevitystä helikopterityönä. Kustannustaso on yleisimmillä lannoitteilla 370-410 euroa/ hehtaari + alv. Kasvatuslannoitusten lisäksi tehdään ravinteiltaan epätasapainoisiin metsiin terveyslannoituksia. Niitä tuetaan valtionvaroista, mutta edellytyksenä on neulasnäytteen osoittama puute esim. boorista. Tässäkin työssä suuri on kaunista eli peruslähtökohtana on yli kymmenen hehtaarin kerralla levitettävä alue. Tämänpä vuoksi juuri yhteishanke on hyvä, koska naapureiden alueista pystytään yhdistelemään kokonaisuuksia. Suuremmalla pintaalalla kustannukset hieman laskevat ja vastaavasti pienemmillä nousevat. Metsänlannoituskulut saa tietenkin vähentää verotuksessa. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi, hän etsii sopivat lannoituskohteet ja suunnittelee kanssasi lannoitteiden kuljetuksen ja varastoinnin metsääsi. Antti Niskanen metsäasiantuntija Sastamalan Suodenniemeltä Vammalan toimistolla poiketaan usein Vammalan tulosyksikön toimisto on pitkään pysynyt paikoillaan Nuutilankadulla. Ympärille on kasvanut liikekeskus. Toimiston ovi käykin tiuhaan ja asioita hoidetaan paljon nokitusten. Pääosin paikalliset toimihenkilöt tuntevat asiakkaat ja heidän metsänsä. Leppikosken Petteri, Tuomiston Pekka ja Viitasen Jari ovat pitkän metsäuran sastamalalasia, poikkeuksen porukkaan tekee Janne Ranta. Kun Linnainmaan Pertti vaihtoi puut mehiläisiin, mhy-uran alkutaipaleella oleva tamperelainen Janne tuli metsurien ja koneyrittäjien pomoksi. Vammalan velikullat pärjäävät omasta mielestään keskenään oikein hyvin, koska näkevät toisiaan ainoastaan työajalla. Tapani-myrsky antoi vauhtia korjuupalvelulle Vuoden 2011 lopussa riehunut myrsky teki metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueella eniten tuhoja Vammalassa. Paljon puuta olisi jäänyt korjaamatta, ellei Vammalan mhy-väki sitä olisi osannut tehdä. Puille ei meinannut löytyä ostajia ja korjuu venyi pitkälle vuoden 2012 syksyyn saakka. Vieläkin puita makaa metsässä ja kirjapainajakantojen kasvua seurataan. Korjuupalvelulle olisi vieläkin tilausta, jotta kuvionrajat saataisiin selvemmäksi ja leimikon kokoa kasvattamalla puulle parempi hinta. Metsänhoitoyhdistys työllistää kolme motoketjua ja pari autoilijaa Sastamalan alueella ympärivuotisesti. Yhdistys löydetty kiinteistökauppakumppanina Vammalasta löytyy Mhy Pirkanmaan metsäluonnonhoidon asiantuntija Pekka Tuomisto. Pekka on tehnyt paljon ympäristötukihakemuksia, mutta harmittelee kun mhy ei saa niistä enää korvauksia. Kuitenkin tietotaitoa pidetään yllä ja metsänomistajia neuvotaan vanhaan malliin. Uusista mhy-palveluista kiinteistökauppa on saanut hyvin jalansijaa Sastamalassa. Moni pieni ja välillä vähän isompikin tila on vaihtanut omistajaa. Myyjillä ei ole yleensä jatkajia tiedossa ja useimmiten paikalliset ostajat haluavat kasvattaa metsäpinta-alaansa. Janne Ranta, Jari Viitanen, Petteri Leppikoski ja Pekka Tuomisto tarjoavat sastamalalaisille vanhoja ja uusia mhy-palveluja. Perusparannettavia teitä piisaa Olemassa oleva metsätieverkosto ja sen kunto ratkaisee puunkorjuumatkan pituuden ja korjuukustannusten kautta asia vaikuttaa kantohintaankin. Viita- sen Jari kehottaa kaikkia metsänomistajia lähtemään mukaan metsäteiden perusparannushankkeisiin, jotta sarkajaon tuloksena syntyneiden paikoin todella pitkien tilojen puunkorjuuseen saataisiin järkeä. Hyvä tieverkosto lyhentää myös mhy:n viiden työsuhteisen ja kolmen yrittäjämetsurin kävelymatkaa. Vammalan seudulla on perinteisesti tehty paljon taimikonhoitoa ja metsuritkin pelkän kantamisen sijaan an- taisivat mieluummin raivaussahan laulaa. Anita Vilén-Hemilä palveluesimies 4 Metsänomistajat 3/2013 Hyvin toimivat puumarkkinat Keskimääräiset kantohinnat Mhy Pirkanmaan alueella syyskuussa 2013 Puumarkkinoiden toimivuus on viime vuosina ollut jatkuva keskustelun aihe. Välillä puusta on ollut pulaa, välillä taas puun ostajista. Tänä vuonna keskustelun sävy on muuttunut. Markkinat ovat toimineet hyvin. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan, ja puun käyttäjät ovat saaneet riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä. Markkinoiden tasaisuus on ollut yllättävää. Maailman talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset metsäteollisuus on parantanut tuloksentekokykyään. Alkuvuoden aikana puukauppa kävi vilkkaasti ja puuta on korjattu enemmän kuin koskaan ennen. Kesälomakauden aikana kauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lopulla. Kysyntää on riittänyt kaikille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille. Metsänomistajille heijastunut sahateollisuuden myönteinen kehitys on Euroopan ulkopuolisten markkinoiden ansiota. Alkuvuonna sahatavaran vienti Euroopan ulkopuolelle kasvoi 16 prosenttia. Vienti Eurooppaan taas väheni parilla prosentilla. Paperiteollisuutta lukuun ottamatta metsäteollisuuden viestit ovat olleet myönteisiä. Mutta parempaankin Suomessa pystyttäisiin. Etenkin metsäenergiassa on valtaisa potentiaali. Sen käytön asemasta tällä hetkellä näyttää kasvavan kivihiilen käyttö. Tällainen kehitys on turmiollista sekä metsien hoidolle että maamme taloudelle. Huolenaiheena metsänomistajilla on jatkuvasti kasvava puun tuonti. Se on nyt vauhdikkainta viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsissä olisi huomat- tavasti varaa lisähakkuisiin. Toivotaan, ettei puun tuonnin kasvu johda kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimiva puumarkkina kannattaa pitää käynnissä. Osaltaan puumarkkinoiden toimivuutta on auttanut tänä vuonna käyttöönotettu sähköinen puumarkkinapaikka osoitteessa www. puumarkkinat.fi. Siellä on enimmillään ollut tarjolla 600 000 kuutiometriä puuta. Lähiaikoina puumarkkinat jatkunevat tasaisina. Metsänomistajien kannattaa aktiivisesti tuoda puuta markkinoille. Parhaan Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Muu kuitu Energiapuu Uudistushakkuu 59,40 59,50 37,60 20,50 21,90 18,10 13,50 10,00 Harvennushakkuu 50,30 50,20 35,20 14,70 15,90 15,30 12,00 Ensiharvennus 42,80 46,40 25,20 12,70 12,95 12,45 9,20 5,10 Keskimääräiset kantohinnat Mhy Pirkanmaan alueella syyskuussa 2013. tuloksen puukaupoissa saavuttaa käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua puukaupan kilpailuttamisessa. Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia myös siirtämään leimikoitaan tarjolle puumarkkinat.fipalveluun. Metsänhoitoyhdistys- ten puunkorjuupalvelu tarjoaa lisävaihtoehdon puukauppaan. Sen avulla eri puutavaralajeille voidaan etsiä sopivin puun jalostaja. Marko Mäki-Hakola Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsäomaisuuden hoito ei ole pelkkää risusavottaa ja puukauppaa kaikissa metsään liittyvissä asioissa. Omistuksen vaihto alkaa metsäarviosta Mahdollisimman tuore metsäsuunnitelma ja sen pohjalta ammattimaisesti summa-arvomenetelmällä tehty metsäarvio ovat järkevän metsäomaisuuden hoidon perusta. Mts:n ja arvion avulla on helppo selvittää niin hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet kuin metsäomaisuuden taloudellinen arvokin. Suunnitelmaa ja metsäarviota tarvitaan aina kun omistusvaihdosta suunnitellaan tai sen tullessa suunnittelematta. Tällaisia Tarvitsetko apua? Kiinnostaako työ omassa metsässä, mutta taidoissa olisi vielä parantamisen varaa. Kutsu apuun metsänhoitoyhdistyksen työnopastaja. Kokeneet metsurimme ovat käytettävissäsi, jos tarvitset apua • sahan huollossa • sahan turvallisessa käytössä •työtekniikassa Työnopastaja neuvoo ja tekee loppupäivän sovittua työtehtävää apunasi. Minimiaika on yksi 8 tunnin työpäivä. Päiväkustannus on 250 e + alv, tämä sisältää myös matkakustannukset. Vähennyskelpoinen verotuksessa. Tilaa numerosta 040 5850267. tilanteita ovat mm. perunkirjoitus, lahjakirja, ja normaali- tai ns. sukupolvenvaihdoskauppa. Mts:n ja arvion laatimiskustannukset ovat monesti pieni osa suhteessa arvioitavan kiinteistön todelliseen arvoon. Tässä säästäminen voi jälkikäteen aiheuttaa suuria kuluja vaikka verottajan taholta. Lahjakirja rintaperillisten hyväksi Lahjoitus rintaperillisille tai jopa heidän lapsilleen on järkevää, kun lahjoitettavalla metsätilalla on vähän hakattavaa lähivuosina. Hakkuumahdollisuudet selviävät helposti ajantasai- ten, että ostaja voi puukaupoilla rahoittaa tilakaupan. Kauppahinta voidaan maksaa sovitun maksuohjelman puitteissa vaikka usean vuoden aikana. Tilakaupassa syntyy metsävähennyspohjaa 60 prosenttia metsätilan hankintakustannuksista, joihin kuuluu mm. 4 prosentin varainsiirtovero. Näin uusi omistaja voi käyttää metsävähennystä verotuksensa keventämiseen eli hän voi myydä puuta verottomasti metsävähennysoikeuden verran. Mitään aikarajaa ei menettelylle ole. Jos kauppa on vanhempien ja rintaperillisten välinen, on maksettu kauppahinta saajalleen verotonta tuloa. Kun kauppahinta on yli 75 prosenttia kohteen käyvästä arvosta, ei synny myöskään verotettavaa lahjaa. sesta metsäsuunnitelmasta. Lahjaveroa voidaan pienentää, jos lahjansaajia on useita, esim. oma lapsi, tämän puoliso ja yhteiset lapset. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhteisomistuksessa asioiden hoito vaatii yksimielisyyttä. Jos lahjan arvo on alle 4 000 euroa vuodessa, siitä ei mene veroa lainkaan. Normaalisti rintaperillisen maksama lahjavero on noin 10 prosenttia lahjan arvosta. Lahjoitukseen päädytään yleensä silloin kun lahjoittajat eivät tarvitse kohteesta rahaa. Hallintaoikeuden pidättäminen on harvoin perusteltua Jos elinikäisellä hallintaoikeudella pyritään ainoastaan alentamaan lahjaveroa, asiaa kannattaa miettiä loppuun saakka. Kun yleensä iäkäs hallintaoikeuden pidättänyt henkilö tulee oikeustoimikelvottomaksi, aiheuttaa asioiden hoito paljon ylimääräistä vaivaa ja asiointia maistraatin kanssa. Hallintaoikeus kannattaa pidättää ainoastaan perustelluista syistä ja vain määrä-ajaksi. Hallintaoikeus antaa oikeuden metsän vuotuisen tuoton käyttöön, eikä omistajalla ole siihen mitään sanottavaa. Metsätilan hallintaoikeuden haltija on metsän osalta verovelvollinen, kun taas omistajan metsään kohdistuvat kulut eivät ole verovähennyskelpoisia. Hallintaoikeus voidaan purkaa tietyin ehdoin. Testamentissa toteutuu vainajan viimeinen tahto Testamentilla henkilö voi määrätä kuoleman jälkeen jääneestä omaisuudestaan ja saajien oikeuksista. Puolisoiden kesken on järkevää tehdä keskinäinen testamentti, jolla turvataan eloon jäävän puolison asema. Testamentilla voidaan vaikuttaa perillisten veroseuraamuksiin ja jopa estää turha riitely. Testamentti on myös tarpeellinen osa hallittua sukupolvenvaihdosta. Ota rohkeasti yhteyttä, mietitään yhdessä toimivin ratkaisu, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Kari Jeskanen palvelupäällikkö MTI,KIAT,LKV Anita Vilén-Hemilä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla on lähes 10 000 metsää omistavaa jäsentä. Koko Suomessa kuolinpesien osakkaat huomioiden on metsänomistajien lukumäärä noin 600 000 henkilöä. Metsäomistaja on keskimäärin 62-vuotias ja keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Metsänomistajista valtaosa asuu kaupungeissa, monesti hyvin kaukana metsistään. Luonnollista on, että yhteys omaan metsään on vain muistojen varassa tai sitten katkennut kokonaan. Metsäasiat ovat todellisuudessa enää harvoin omistajien hallinnassa. Tarvitaan ammattilaisten apua Tilakaupassa syntyy haluttua metsävähennysoikeutta Jos metsäpalstalla on välittömästi paljon hakattavaa, on järkevää päätyä tekemään tilakauppa. Ostaja ja myyjä voivat sopia kauppahinnan maksamisesta si- Monen metsänomistajan pitäisi suunnitella sukupolvenvaihdosta tai muita metsäomaisuuden hallintaan liittyviä päätöksiä. Metsänomistajat 3/2013 5 Metsänhoitoyhdistyslain muutos etenee eduskunnassa Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskuntaan. Kyseessä on itse asiassa kaksi lainmuutosesitystä. Toinen koskee viimeisen metsänhoitomaksun keräämisajankohtaa ja toinen muuta osaa metsänhoitoyhdistyslaista. Lokakuun ensimmäisenä päivänä käydyn lähetekeskustelun pohjalta muutosesitys lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Muutosesitystä ei ehkä käsitelläkään perustuslakivaliokunnassa, kuten mhy-laki aikaisemmin, vaan se etenee valiokunnasta takaisin eduskunnan ison salin käsittelyihin. Käytännössä lakimuutos ei välttämättä aiheuta suuria muutoksia tavalliselle metsänomistajalle, ellei hän itse niin halua. Metsänhoitomaksuvelvollisuus poistuu, mutta tilalle tu- lee yhdistyksen jäsenmaksu. Sen suuruuden yhdistykset ja heidän metsänomistajahallintonsa voivat itse päättää. Ero on siinä, että lasku ei enää tule verottajalta kuten tähän saakka. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, ellei itse halua irtisanoutua. Näin sitten säilyy myös äänioikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin. Luulisi, että jokainen metsänomistaja haluaisi pysyä jäsenenä. Onhan metsänhoitoyhdistys ainoa toimija, joka kentällä tosissaan on metsänomistajan puolella. Yhdistyksillä on myös elävä yhteys metsänomistajien valtakunnan tason edunvalvojiin aina Brysseliin saakka. Lakimuutoksen myötä yhdistykset tehostavat edelleen toimintaansa. Palveluja terävöitetään ja parannetaan. Tapahtuu yhdistysfuusioita, jotta johtaminen, organisaatio ja hallinto saadaan tehokkaammiksi ja toimivammiksi. Tämä kaikki metsänomistajan menestyksen vuoksi. Lakimuutoksessa poistuisi käytöstä myös yhdistyksen toimialueen määrittely. Tämä vapauttaisi metsänomistajan valitsemaan omakseen vaikkapa lähellä sijaitsevan naapuriyhdistyksen, jos sen palvelut miellyttäisivät häntä enemmän. Metsänhoitomaksun poistuessa joudutaan sillä kustannettuja palveluja ehkä karsimaan tai muuttamaan maksullisiksi. Mutta saattaa myös olla, että osasta niistä tulee markkinointina ylläpidettäviä toimia. Kannattaa siis jäädä kuulolle ja katsomaan, mitä tapahtuu. Heli Mutkala-Kähkönen Metsänomistajien järjestö tiivistyy Metsänomistajien edunvalvontakentässä tapahtuu kahden vuoden sisällä suuria muutoksia myös Länsi-Suomessa. Herätteenä on toiminut lähestyvä metsänhoitoyhdistyslain muutos ja tarve turvata metsänomistajien kattava ja tehokas edunvalvonta tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistysten koko suurenee edelleen. Päätöksiä on jo tehty ja keskusteluja ja neuvotteluja käydään edelleen. Valtuustojensa päätöksellä en- si vuoden alusta yhdistyvät metsänhoitoyhdistykset PohjoisPirkka ja Längelmäki jatkaen toimintaa Pohjois-Pirkkana. Metsänhoitoyhdistykset KiikkaKeikyä, Länsi-Satakunta ja Teljä yhdistyvät metsänhoitoyhdistys Satakunnaksi. Samoin ensi vuoden alusta yhdistyvät metsänhoitoyhdistykset Lounametsä ja Länsimetsä. Tämä yhdistys jatkaa nimellä Lounametsä. Neuvotteluja yhdistymisistä on käyty myös muualla Län- si-Suomessa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Keskustelut jatkuvat. Lisäksi kaikki Suomen metsänomistajien liitot tultaneen yhdistämään entistä tehokkaammaksi kokonaisuudeksi MTK:n metsälinjan kanssa. Näin metsänhoitoyhdistyksistä, metsänomistajien liitoista ja MTK:sta rakennetaan entistä tiiviimpi ja tehokkaampi kokonaisuus Metsänomistajat-sateenvarjon alle. Kauppa käy ja kilpailutus toimii sähköisellä puumarkkinapaikalla Keväällä käyttöön otettu puumarkkinat.fi-verkkosivu on osoittanut tarpeellisuutensa. 65 metsänhoitoyhdistystä on siirtänyt metsänomistajien puuntarjonnan palveluun. Puun ostajiksi palveluun on rekisteröitynyt yhteensä 61 yritystä. Palvelun käyttäjiä näissä puunostajayrityksissä on noin 600. Palvelua on kehitetty paljon ostajien ja metsänhoitoyhdistysten kehittämisehdotusten perusteella. Palautetta otetaan edelleen jatkuvasti vastaan ja puumarkkinat. fi:tä kehitetään sen pohjalta. Hyödyt metsänomistajille Metsänhoitoyhdistys siirtää metsänomistajien myytävät kohteet palveluun. Tarjoukset pyydetään pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistykseen, mutta metsänomistaja saa ne halutessaan myös itselleen. Metsänomistaja näkee myytävät kohteensa sähköpostiin lähetettävän linkin kautta. Metsänomistajat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Metsänomistaja hyötyy palvelusta parhaiten tehokkaan kilpailutuksen vuoksi. Leimikot ovat palvelun avulla varmasti kaikkien ostajien nähtävillä. Nyt ostaja voi tulla yllättäen kauempaakin. Esimerkiksi sellainen ostaja, jolta tarjousta ei ole osannut odottaakaan, saattaa yllättäen sen jättää. Puumarkkinat.fi antaa myös mahdollisuuden kehittää koko puunhankintaketjua tehokkaammaksi, jolloin hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä myös metsänomistajan rahapussissa. Näitä kehittämiskohteita ovat mm. sähköinen tiedonsiirto, eri toimijoiden päällekkäisen työn poistaminen ja parempi hakkuiden suunnittelu. Puuta tarjolla runsaasti Palvelun käyttöönotossa on monessa suhteessa tehty historiaa. Näin suurta käytännön muutosta puumarkkinoilla ei ole tapahtunut aikoihin. Vilkkaan puukauppasyksyn vuoksi palvelussa on ollut ajoittain lähes 800 000 kuutiometriä puuta tarjolla. Kohteet ovat tarjolla keskimäärin kaksi viikkoa. Puun ostajat näkevät heti etusivulla lähes kaikki yhdistysten avustamana ja valtakirjalla markkinoille tuleva puun tarjonnan. Puumarkkinat toimivat Suomessa erinomaisesti. Markus Peltola projektipäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ARVOSTATKO METSÄÄSI? www.raunio.fi Silloin arvostat myös ostajan ammattitaitoa ja hyvää korjuujälkeä. UUSI PUUNJALOSTUSYHTIÖ LÄNSI-‐SUOMEEN RAUNIO Raunion Saha Oy, Metsäosasto, Härkätie 16, 31500 KOSKI TL, puh. (02) 484 400, faksi (02) 4844 0105 Uusi sahakonserni syntyi Länsi-Suomeen Westas Oy on 25.9.2013 tapahtuneella yrityskaupalla ostan Pihlavan sahat. Kaupan myötä uudesta yrityskokonaisuude puunjalostusyhtiöistä. Yhtiöstä muodostuu myös merkittävä Emoyhtiö Westas Oy:n tytäryhtiöt Pihlavan saha ja Raunion Westas Oy osti 25.9. Rauni- kaisemmin toimi samassa hom- paniin ja Kiinaan toimivat palja ostavat hteensä lähes miljoona kuuti on Sahan Koskelta ja Pihlavan alueella massa Raunion sahalla.vuosittain jonyparemmin. ja mäntysahatavaraa onsernin uusista vuotuinen Sahan Porista. Näin muodostui kuusi-‐ - Konserni muodostuu Westas ja - kIlmoitukset inves- yhteenl Westas Group, josta 85 prosent- liikevaihdosta Pihlavasta, Westas Rauniosta ja toinneista ja isommista vakatulee viennistä. tia omistaa Pekka Kopra ja 15 Westas Bioenergiasta. Metsä- varaisemmista toimijoista ovat prosenttia A. Ahlström Oy. Wes- osaston toiminnan painopisteet positiivinen merkki. Westaksestyöskentelee 30 odottaa alan avakaata mmattilaista. Yhti tas Pekka Kopran tämän vuoden Konsernissa ovat tukin ja bioenergian han- noin ta on 1 lupa toimieski-‐Eurooppa, Pohjois-‐Afrikka j tammikuussa perustama yhtiö. päämarkkina-‐alueita kinta. Tämä yrityskauppaovat luo Kjaa, joka kestää sahamarkkinoilWestas Groupista tulee mer- vakautta ja pyrimme olemaan ta tuttuja heilahteluja paremmin, kittävä toimija Länsi-Suomeen. paras valittavissa oleva kauppa- sanoo Hakkarainen. Tytäryhtiöt Raunio ja Pihlava kumppani, hehkuttaa Mäki. Tutkimuspäällikkö Erno Järja mtuleeko etsänomistajien kumppani hankkivat vuosittain puuta noin Asiakkaiden - Meille on sama raa- vinen MTK:sta on samoilla linmiljoona kuutiometriä ja tuot- ka-aine metsänhakkuusopimuk- joilla. tavat sahatavaraa noin 340 000 Yrityskaupalla silla metsänomistajilta vai toi- toimintojen - Hyvä uutinen tämä Wes- tehosta tavoitellaan merkittävää kuutiota. Sahatavaran lisäksi mituspuuna metsänhoitoyhdis- tas on. Se kertoo, että tulevaikokonaisuudeksi. Raunion ja Pihlavan sahat jatkavat operat tuotetaan bioenergiaa. tyksiltä. Haemme avoimesti eri- suuteen uskotaan mekaanisessa emoyhtiöön. Raunion sahan omistivat Olli, puunhankinta laisia yhteyksiä. tullaan organisoimaan metsäteollisuudessa ja puuta tar-Asiakkuu imissä. ja Sastamala vitaan tulevaisuudessakin. SahoSeppo ja Risto Raunio. Pihla- yhtiön Eura,nHuittinen van taas suurimmaksi osaksi sa- maakuntien rajoilla ovat aluetta, jen tilanne ei ole enää niin synkhan toimiva johto ja vähemmis- jolla sekä Pihlavan että Raunion kä kuin viime talvena. TaloudelWestas Oy:n puunhankinta rakentuu Raunion ja Pihlavan sa töosakas A. Ahlström Oy. Myös saha on ostanut puuta. Päällek- linen tilanne on melko hankala, hankinta-‐alueen m1.etsänomistajien yhteistyökumppan Pekka Kopra on sahaajasukua. koko käinen osto päättyi lokakuun mutta naapurimaissamme Vekanssa myös vahvistamaan. Hän on tuttu Vierumäen Verso- metsänomistajien päivänä, kun uuden yhtiön met- pyritään näjällä ja Ruotsissa vielä paljon woodista, jonka hallituksen pu- säosaston ensimmäinen palave- pahempi. Meillä Suomessa on heenjohtajana edelleen toimii. ri pidettiin. Perjantaina 4.10. jul- sentään riittänyt puuta. TulevaiKonsernin yhtiöiden osaaminen on rakennettu vuosikymme Konsernissa emoyhtiö hoi- kaistiin uusi hankinta-aluekartta. suuden näkymät pitkällä tähtäiRäätälöityjen laadukkaiden asiakastuott taa hallinnon, tuotteiden myyn- tulevaisuudessa. Puunhankinnassa toimii kaikki- melläja ovat hyvät. Puusta rakenja kilpailukykyisemmässä yhtiössä. Toim nin ja puunhankinnan. Sahatyt- vakavaraisemmassa aan 18 henkilöä, joille kaikille netaan ja sahatavaraa tarvitaan. täret jatkavat ja kehittävät sahaa- parantamiseksi on siinä paikka. toiminnoissa tulee kuitenkin tapahtumaan m mista entisillä paikoillaan. PääHeli Mutkala-Kähkönen yhteistyössä henkilöstön kanssa, asiakkaita kuunnellen. konttori sijaitsee Varsinais-Suo- Positiivinen viesti viestintäpäällikkö metsänomistajille men Koskella. Metsänomistajien liitto MTK:n metsäjohtaja Juha HakLänsi-Suomi Metsäosasto toimivaksi Suomalainen karainen toteaa,ja että sahojen tiyksityinen vauhdilla lanne Euroopan markkinoilla on Westas-‐konsernin pääomistaja on Pekka Kopra. Yhtiön väh Uuden yhtiön metsäpäälliköksi haastava yleisen taloustilanteen sijaitsee Koskella Varsinais-‐Suomessa. nimettiin Juha Mäki, joka ai- pääkonttori takia. Kaukomarkkinat esim. Ja Lisätiedot: Pekka Kopra, p. +358 50 597 7245 Olli Raunio, p. +358 44 744 0113 Kyösti Kurkela p. +358 50 518 3610 Metsäpäällikkö Juha Mäki, p. +358 44 744 0129 Huittisten Säästöpankin metsäristeily 31.10. – 1.11.2013 Ohjelmassa ajankohtaista asiaa metsätaloudesta ja pankin palveluista. Ilmoittaudu Ikaalisten Matkatoimistoon puh. 03 45800 tai maaseuturisteily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Järjestämme kuljetuksen Vammalasta sekä Porista Turun satamaan. Westas Oy My WESTAS GROUP www.westas.fi 315 Lisätietoja risteilystä internetsivuiltamme www.saastopankki.fi/huittistensp puh. 010 841 5700 6 Metsänomistajat 3/2013 Karhun kanssa työmaalla Kannanhoitosuunnitelmat toteutumassa Suurpetokantoja pyritään valtakunnallisesti ohjaamaan lajikohtaisilla kannanhoitosuunnitelmilla. Kannanhoitosuunnitelmissa on määritelty tavoitteita kannan koosta sekä esiintymistiheydestä alueittain. Eteläiseen ja läntiseen Suomeen tavoitellaan vakiintuneempia esiintymiä oikeastaan kaikista suurpedoista. Kannanhoitosuunnitelmien mukaisesti suurpedot ovat rantautuneet läntisempään Suomeenkin jäädäkseen. Merkkejä ja havain- Pertti Häyrysen mielestä metsään mahtuvat niin karhut kuin metsuritkin. toja pedoista tehdään jatkuvasti, ja toisinaan hyvinkin läheltä asutusta. Karhut ovat yleistyneet myös pohjoisella Pirkanmaalla tuntuvasti. Aiemmin karhusta saattoi tulla hajanaisia havaintoja ohikulkevista yksilöistä. Keski-Suomessa kanta on jo pidempään ollut varsin elinvoimainen ja lisääntyvä. Tällä hetkellä karhuhavaintoja tehdään Mhy Pohjois-Pirkan toiminta-alueella lähes päivittäin. Vaikka vakavammilta yhteentörmäyksiltä on väl- tytty, on aihe huomion arvoinen myös työntekijöiden toimintamalleissa. Varautuminen saman savotan jakamiseen nallen kanssa on näin tarpeellista. Kohtaamiset vältetään keskinäisellä kunnioituksella Karhun aistit ovat tarkkuudessaan verrattomat. Yleensä se pystyy välttämään ihmisen kohtaamisen jo hyvissä ajoin tekemällä vieraasta haju- ja kuulohavaintoja täysin ihmisen tietämättä. Karhujen olemassaolo ei yleensä metsureiden mielenrauhaa häiritse, näin ainakin Mhy Pohjois-Pirkan metsureiden pääluottamusmies Pertti Häyrysen mukaan. – Aina työmaalle mennessä sen verran varusteiden kahnausta ja kolinaa kuuluu, että ehtii siinä karhu miehet helposti väistämään. Ja varmaan nuo ovat jo oppineet metsurit hajustakin tunnistamaan, naurahtaa Häyrynen. Häyrysen mukaan karhukammo ei ole työntekoa häirinnyt, vaikka säännöllisesti tuoreitakin jälkiä työmaille sattuu. Metsästä löytyy tilaa molemmille. Tuoreen karhuhavainnon sattuessa käynnissä olevalle työmaalle, on asiaa kuitenkin syytä harkita hetki terveellä maalaisjärjellä. Pentujaan puolustavan emon tai muuten ihmispelottomasti käyttäytyvän kontion kanssa ei painikamppailua kannata ehdoin tahdoin aloittaa. Yleensä kannattaa pyrkiä varmistumaan, että karhulle jää riittävästi aikaa havainnoida tilanne ja väistää lähempi kontakti ihmiseen. Konkreettinen näköhavainto palstalla olevaan karhuun on säväyttävä kokemus. Tällöin on useimmiten viisasta vaihtaa palstaa varmuuden vuoksi ja antaa karhun siirtyä kauemmas kohteelta. Samaa ohjetta voi aiheesta suositella myös metsänomistajille. Tosin kyllä tuo raivauspäivä kuitenkin aika lailla olan yli katsellessa kuluu, jos karhun tietää juuri samalla työmaalla tarkastelleen. Käytännössä ongelmat vältetään niin kauan kuin karhun ja ihmisen molemminpuolinen kunnioitus säilyy. Karhun kanssa lähikontakti ei siis metsureita juuri etukäteen jännitä. Käytännössäkin tällainen kohtaaminen työn ollessa käynnissä on epätodennäköinen. Konemiesten maailma on hiukan toinen. Äkäinen kohtaus talvipesästä heränneen kontion On reilu oikeus jokamiehen liikkua luonnossa nauttien. Metsän aarteet ovat kankahilla, sienet, marjat, kukat saatavilla. a ets Lue lisää mhy.f • m Karhukertomus kurulaiselta raivaustyömaalta On lokakuun loppu kurulaisella metsäpalstalla Parkkuussa. Yön aikana on satanut reilu sentti uutta loskaista lunta. Aamulla seitsemältä alueneuvoja Vesa Kastarin puhelin kilahtaa. Raivaustyömaalle ehtinyt metsuri Petri Järvinen soittaa ja kertoo työmaalla olevan vahvempaakin työnjohtoa; karhu on tallustellut tutkimaan eilisiä raivausjälkiä ja tutustunut samalla paikalla olleeseen hakkuukoneeseen lähietäisyydeltä. Loskaan painunut jälki kertoo vierailijan tulleen työmaan suunnasta ja tutkimusretken jäl- keen palanneen takaisin samaan suuntaan. Jäljen on oltava melko tuore, koska lumen tulo loppui vasta aamuyöllä ja jälki on aivan puhdas lumesta. Aamuhämärissä jälkien perään lähteminen työmaalle ei tunnu järkevältä ratkaisulta. Neuvojankin ehdittyä paikalle ryhdytään selvittämään, olisiko karhu siirtynyt ulos työmaaalueelta. Tunnin kuluessa tilanne alkaa valjeta. Lähellä Kurun keskustaa on saatu luotettava näköhavainto liikkeellä olevasta karhusta. Jälkien etsintä työmaalla kertoo samansuuntaista kanssa on hakkuutyömaalla harvinaista, mutta hyvin mahdollista. Karhu on voinut valita talvipesäkseen rauhallisen oloisen risuvaraston tai palsta voi muuten sattua talvipesän kanssa samoille koordinaateille. Tilannetta on käytännössä mahdoton edes etukäteen välttää. Tällöin painosuhteet ovat kuitenkin yleensä ihmisen puolella, hakkuukoneen tai kuorma-auton kanssa ei karhukaan painissa pärjää. 10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen löytyvät riista.fi-sivustolta. Vesa Kastari kenttäesimies Mhy Pohjois-Pirkka no mi staja t.f • ymparisto.f/jokamiehenoikeudet.f Suurpedot herättävät usein suuria tunteita ja mielipiteitä. Keskustelut suurpetojen aiheuttamista vahingoista ja vaaratilanteista ovat yleisiä niin metsäammattilaisille kuin muillekin aktiivisille luonnossa liikkujille. Yleensä aiheesta on selkeä mielipide joko puolesta tai vastaan. Toisille yksikin suden suuhun mennyt hirvi tai ilveksen tappama kauris on liikaa, toisille jokainen esiintyvä suurpeto on korvaamattoman arvokas osa suomalaista luontoa. Aiheeseen ei varmasti yhtä oikeaa kantaa olekaan, mutta metsien ammattilaisille suurpedot ovat kuitenkin huomioitava osa arjen askareita. nallen liikkeistä. Otus on suurella todennäköisyydellä sama yksilö ja jo kaukana työmaalta. Näin saadaan hiukan erilainen työpäivä normaalimpaan kuosiin ja työt taas käyntiin. Karhuun täytyy suhtautua vakavasti työturvallisuusriskinä. Vahinkoja ei ole sattunut, mutta poikkeustakaan ei haluta. Lähempi kohtaaminen karhun kanssa ei ehkä tunnu vain luontokokemukselta, vaan voi jäädä kummittelemaan mieleen pahastikin. Vesa Kastari Metsänomistajat 3/2013 7 Kirjanpainajan elämä puissa Kirjanpainajat lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa. Seuraavina keväinä kuoriaiset kykenevät joukkovoimansa turvin iskeytymään yhä terveempiin puihin, yleisimmin valoisilla paikoilla oleviin kuusiin esim. hakkuuaukkojen pohjoisreunoilla. Kirjanpainajien ja niiden toukkien kaivamat syömäkuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset, jolloin latvuksen ravinteiden saanti heikkenee ja puu alkaa hiljalleen kuivua. Kuvioiden yltäessä rungon ympäri puu kuolee ja kuori irtoaa puusta. Kirjanpainajat tuovat mukanaan puuhun myös sinistäjäsienen itiöitä, jotka itäessään saavat aikaan puutavaran arvon laskua. Lisääntynyt kanta tosiasia Metsäneuvoja Asko Laaksi on paneutunut kirjanpainajiin Pirkanmaalla. Tänä vuonna metsänkäyttöilmoituksissa on ollut maininta hyönteistuhoista yhteensä 53 hehtaarin alalla, josta elo-syyskuussa 37 hehtaaria. Viime vuonna hyönteistuholeimikoita ilmoitettiin yhteensä 8,6 hehtaaria. - Lisääntymään päin siis ovat ja havaintoja tehdään koko ajan lisää. Mutta näihin lukuihin ei voi kauheasti tuijottaa, sillä eri ilmoittajilla on erilainen herkkyys kirjata hakkuut hyönteistuhohakkuiksi. Eniten ilmoituksia on tullut Sastamalasta, Ikaalisista, Kangasalta, Hämeenkyröstä ja Pälkäneeltä. Kaarnakuoriaiset lisääntyvät tuulenkaadoissa kaarnan alla ja käyttävät ravinnokseen nilaa. Miten tuhon tunnistaa? Asko Laaksin mukaan kirjanpainajatuhoa on vaikea tunnistaa ja se vaatii puiden tarkastelua lähietäisyydeltä. Rungossa on pieniä pyöreitä reikiä ja juurella ruskeaa purua, mutta purukin huuhtoutuu sateilla helposti maahan. Ja kyseessä voi olla joku muukin hyönteinen. Kun tuho on edennyt niin pitkälle, että puun kuoret irtoavat ja putoilevat, ollaan tuhon estämisessä auttamattomasti myöhässä. - Jos kuusikossasi oli tuulikaatoja tai sen välittömässä läheisyydessä kuusipinoja, kannattaa ensi vuoden kalenteriin varata kesäkuun alkuun päivä kirjanpainajien etsintään. ra ja yli 20 rungon tuulipuuryhmät tuodaan pois metsästä ensisijaisesti toukokuun alkuun mennessä. Näin eliminoidaan kirjanpainajille tärkeä lisääntymisalusta. Jos puuta kuitenkin jää toukokesäkuulle, pitää puut viedä pois viimeistään heinäkuun puolivälissä, jolloin kaarnakuoriaiset ovat vielä puuaineessa. Pienillä pinta-aloilla voi kokeilla kirjanpainajien pyydystämistä pyyntipölleillä ja feromoniansoilla. Heli Mutkala-Kähkönen Lähde: Metinfo Länsi-Suomessa on noin 10 seurantapistettä, joissa Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus tarkkailevat kirjanpainajien määrää, kertoo metsän- ja luonnonhoidon asiantuntija Hannu Heikkilä metsäkeskuksesta. Hän on huolissaan ja toteaa, että ensi vuodesta saattaa tulla paha ja epidemiariski on olemassa. Jos kesä on lämmin, ehtii kirjanpainajakanta lisääntymään kaksi kertaa kesän aikana. - Yksittäisten tuholaisen saastuttamien puiden poisto on täl- lä hetkellä turhaa. Nyt ollaan tuhon kanssa jo jälkijunassa. Kirjanpainajat ovat poistuneet puista ja ovat talvehtimassa karikkeen joukossa maassa, mutta puissa saattaa olla kirjanpainajien luonnollisia vihollisia. Joten puiden poistolla saatetaan tehdäkin palvelus kirjanpainajakannalle. Optimi on hakata koko saastunut kuvio ja kuljettaa pois metsästä ensi kesäkuussa, selvittää Hannu Heikkilä. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen metsänhoitopäällikkö Auvo Heikkilä on luottavaisempi. Hän toteaa, että Tapanimyrskyn jäljet korjattiin nopeasti ja hyvin täällä Länsi-Suomessa. Joten suurempaa vaaraa kirjanpainajien aiheuttamasta suoranaisesta joukkotuhosta ei ole. Asko Laaksi Viime vuosien myrskyt ovat tuoneet metsiin uhan hyönteistuhojen leviämisestä. Jos kesä on lämmin ja metsään on jäänyt korjaamatta paljon kuusipuutavaraa, voi kirjanpainajien kanta röyhähtää niin suureksi, että ne käyvät elävien pystypuiden kimppuun. Tähän vuodenaikaan yksittäisten puiden tai puuryhmien poistaminen on turhaa. Mutta touko-kesäkuussa kannattaa seurata kuusikoita varsinkin myrskyaukkojen läheisyydessä. Erkki Eteläaho Kirjanpainajat lisääntyneet – mitä tehdä? Rungosta varissut ruskea puru puun juurella on merkki kirjanpainajasta. Hyvä hygienia paras ase Kirjanpainaja on haavoittuvimmillaan lisääntymisvaiheessa. Talvella katkottu puutava- Kirjanpainajat ovat tummia noin puolen senttimetrin mittaisia kaarnakuoriaisia. Ne ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku, joista kirjanpainaja kaikkein vahingollisin. Laji on yleinen koko Suomessa. PUHTAASTI JÄLKISYISTÄ Aidosti paikallista LÄHISÄHKÖÄ Pirkanmaan metsistä See io l ev ah ink o , e t t ä 63 % o n v al innutme idät me t säasio issa k umppanik se e n. Pirkanmaan omasta uusiutuvasta luonnonvarasta, puusta, tuotettu Lähisähkö ei lisää kasvihuonepäästöjä. Paikallisten metsien jalostettuna lopputuotteena sen käyttö tukee samalla maakunnan työllisyyttä ja elinkeinoja. Varmista oma Lähisähkösi, soita p. (03) 5653 4500 PL 175, Voimakatu 11, 33100 Tampere • www.sahkolaitos.fi Optimoi metsäsi tuottavuus. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy John Deere Forestry Oy PL 472, Tampere Puh. 020 584 166 ForestryFinland@JohnDeere.com www.JohnDeere.fi 8 Metsänomistajat 3/2013 Laki metsätuhojen torjunnasta eduskuntakäsittelyssä - Tarkoituksena metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjunta. - Koskee metsiä, terminaali- ja tehdasvarastoja, puutavaran hakkuupaikkoja ja välivarastoja. - Puutavaraksi katsotaan yli 10 sentin tyviläpimittainen kuorellinen raakapuu. - Edellisen talvikauden 1.9. - 31.5. aikana kaadettu kuusi kuljetettava pois hakkuupaikalta ja välivarastosta 24.7. mennessä, kaarnoittunut mäntypuutavara 1.7. mennessä. Em. aikarajat koskevat Pirkanmaata. - Jos hakkuussa tai myrskytuhon takia on jäänyt metsään enemmän kuin 10 kuutiota yli 10 cm tyviläpimittaisia kuusen rungonosia hehtaaria kohti, on puutavaran omistajan kuljetettava ylimäärä pois edellä mainittuihin päivämääriin mennessä. Kaarnoittunutta mäntyä saa jäädä metsään enintään 20 kiintokuutiota/hehtaari. - Poiskuljetusvelvoite ei koske yksittäistä alle 20 m3:n mäntypinoa. - Lain noudattamatta jättämisestä seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, jos toisen maanomistajan puustoa kuolee yli 20 m3/ha tai sille aiheutuu kasvutappioita yli 10 m3/ ha/5v. - Valtion omistamilta tai vastaavilta suojelualueilta levinneen tuhon vahingonkorvauksista vastaa valtio. - Metsäntutkimuslaitoksen pitää seurata ja ennakoida kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä. - Suomen metsäkeskus valvoo lain noudattamista. - Laki tulee todennäköisesti voimaan ensi vuoden alusta. Vapautta vai velvollisuuksia? ”Metsänomistajille vapautta”, toitottavat metsäalan lehtien otsikot. ”Holhousta on vähennettävä”, säestävät alan toimijat. ”Isännälle päätösvalta”, vaativat metsänomistajien edunvalvojat. Eletään ajan hengessä. Suomessa on kyllästytty holhoukseen ja sääntelyyn. Luulisi, että metsänomistajalle koittavat kissan päivät. Kattia kanssa, voisi todeta. Yhteiskunnassa toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Olo on kuin Hölmölässä. Peittoa pidennetään leikkaamalla toisesta päästä palanen ja ompelemalla se toiseen päähän. Kovasti on tohinaa ja touhua, mutta järki puuttuu täysin. Aika menee jonninjoutavuuksiin, eikä kehittämiseen. Tulevaisuuden rakentamisen asemasta rakennamme ylipääsemättömiä muureja ja toiminnan rajoituksia. Tuntuu, että jokaista myönnettyä vapautusta vastaan säädetään kaksi velvollisuutta. Tapauksia on valitettavan paljon. Esimerkiksi metsälain uudistamisella annetaan metsänomistajalle mahdollisuus hakata metsänsä haluamansa ikäisenä. Valitettavasti vain samaan aikaan kaavoituksella säädetään pahimmillaan maaseutualueella maisematyölupa jokaiselle hakkuulle. Metlan tuoreen selvityksen perusteella tiedetään, että maankäytön rajoituksilla saatetaan kunnasta riippuen vähentää metsänomistajan puunmyyntitulomahdollisuuksia jopa kymmenillä prosenteilla. Metsien suojelussa on kymmenen vuotta vannottu metsänomistajan vapaaehtoisuuden nimiin. Metso-ohjelma on täyttänyt kaikki odotukset. Metsänomistajat ovat osoittaneet suojelumyönteisyytensä. Mutta mitä tekee ympäristöministeriö. Valmistelee vanhaa kunnon pakkosuojeluohjelmaa, jota kutsutaan soiden suojelun täydennysohjel- maksi. Luultavasti ympäristöministeriönkin (pitäisikö lukea Vihreiden) tavoitteet saavutettaisiin vapaaehtoisuuteen perustuvilla menetelmillä. Tästä huolimatta yhteiskunta ottaa valtavan riskin menettää metsänomistajien suojelumyönteisyyden hyväksi tehty vuosikymmenen työ. Luottamuksen menettämisellä on valtavat vaikutukset. Juna on menossa kovaa vauhtia väärään suuntaan. Uusiutuvaa energiaa tuetaan metsäpäässä, mutta samaan aikaan energiapolitiikka johtaa kivihiilen käytön lisääntymiseen. Metsäenergiaa tarjoava metsänomistaja jää pahimmillaan ihmettelemään kivihiilikasan suuruutta. Brysselissä mietitään direktiiviä puubiomassan kestävyyskriteereiksi. Metsänomistajan vapauden lisääntyminen muuttuisi yhdellä kertaa lisävalvonnaksi, pakolliseksi metsäsuunnitelmaksi ja suureksi summaksi lisäkuluja. Metsät tarjoavat Suomelle valtavat mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet saadaan käyttöön metsänomistajalähtöisellä metsäpolitiikalla. Sääntelyä ja velvoitteita lisäämällä kurjistamme omaa oloamme. Metsänomistajat ovat olleet pitkämielistä porukkaa. Barrikadeille ei ole noustu huutamaan vapautusten puolesta. Saa nähdä kuinka pitkälle kärsivällisyys kestää, ellei junaa saada kääntymään aidosti metsätalousyrittäjyyttä edistävään suuntaan. Veturin polttoaineeksi on aika ottaa historiaan kuuluvan hiilen asemasta tulevaisuuden biopolttoaineet. Marko Mäki-Hakola Katso lisätiedot www.metsatilat.fi Virrat, Pohjaslahti 26 ha/1200 m3. Tarj. 18.10. Orivesi, Västilä 23 ha/1860 m3. Tarj. 30.10. Ylöjärvi, Aurejärvi 11 ha/2370 m3. Tarj. 15.10. Virrat, Pohjaslahti 34 ha/3100 m3. Tarj. 18.10. Orivesi, Ala-Lauttajärvi 2 rantatonttia. Hp 42 000 €/tontti Ikaalinen, Juhtimäki 17,6 ha/2860 m3, rantaa, ei rantarakennusoikeutta. Tarj. 30.10. Virrat, Pohjaslahti 9 ha/280 m3. Tarj. 18.10. Virrat, Ilomäenkylä 28 ha/2500 m3. Tarj. 8.11. Ruovesi, Ruhala 50 ha/5660 m3. Tarj. 25.10. Ruovesi, Ruhala peltomääräala 6,44 ha, tukioik, Tarj. 1.11. Ruovesi 9,7 ha/ 1780 m3. Tarj. 1.11. Vilppula, Keuruu 13 ha/1230 m3. Tarj. 18.10. Vilppula, Ajostaipale 3,78 ha/870 m3. 2 rantatonttia, rak.oik. 150 m2/tontti, rantaa lähes 500 m. Hp 130 000 €/tarj. Janne Savilahti 044 760 7788 Orivesi, Västilä 22 ha/1060 m3. Tarj. 30.10. Miika Bucktman 040 557 3947 Kihniö, Kankari taimikkomääräala 9,5 ha. Hp 18 000 €/tarj. Kihniö, Kankari 26 ha/2850 m3. Hp 99 000 €/tarj. Parkano, Vahojärvi 2,6 ha maatilan talouskeskus, runsaasti rakennuksia mm. sauna Onkilammenkosken rannalla. Hp 74 000 €/tarj. Parkano 2,7 ha/200 m3, määräala rajoittuu Vataveteen. Tee tarjous Parkano 26 ha/1200 m3. Tarj. 31.10. Sauli Kallio 044 739 3110 Sastamala, Heinoo 7,4 ha/865 m3. Tarj. 15.10. Ylöjärvi, 6,5 ha/1300 m3, tila Iso-Otavan saaressa, 300 m rantaa ei rak.oik. Tarj. 15.10. Kari Jeskanen 0500 335 526 Sastamala, Kikkerlä maatila: metsä 13,8 ha/1390 m3, pelto 5,86 ha, tukioikeudet, vanhat rakennukset. Hp 110 000 €/tarj. Huittinen, Heinimaankulma Sastamalan rajalla 15,9 ha taimikoita ja kasv.metsää. Tarj. 11.10. Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681 Sastamala, Kiikka hyväkunt. ok-talo keskellä kylää. Runsaasti tilaa asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp 125 000 € Sastamala, Ekojärventie 191, hirsioktalo asumiseen tai vapaa-aikaan. Hehtaarin tontti valtion tien varressa. Hp 48 000 € Akaa, Riisikkala 14,3 ha/2200 m3. Hp 85 000 € Punkalaidun, Liitsola metsätila 25 ha + hirsitalo. Hp 120 000 €/tarj. Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Ota yhteyttä! Vesilahti, Koskenkylä maatila: talouskeskus ok-talo 230 m2+ muut rakennukset, pelto 27,53 ha, metsä 13,9 ha, yksi rantatontti. Tarj. 31.10. Jukka Pusa toimitusjohtaja, LKV 0400 636 113 Ikaalinen, Hulppojärvi hieno rantamökki isolla tontilla. Hp 170 000 € Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV 044 739 3100 Ikaalinen, Juhtimäki, useita rantatontteja eri järvillä, kannattaa tutustua! Jukka Pusa 0400 636 113 Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan. Kiikanojantie 23, Sastamala Puh. 0400 636 113 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV 040 557 3947 Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV 0500 335 526 Sauli Kallio, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV 044 739 3110 Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV 044 760 7788 Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyä kiinteistönvälittäjä, LKV 0500 832 681 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Metsänomistajat 3/2013 9 Kaunis kesä houkutteli väkeä tapahtumiin Tuottajat ja mhy kohtasivat yhdistysten vuoden merkeissä Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. Valtakunnallisesti MTK:n yhdistyksiä ovat 363 maataloustuottajien yhdistystä ja 95 metsänomistajien metsänhoitoyhdistystä. Mhy Pirkanmaa kutsui teemaan liittyen alueensa tuottajayhdistyksiä kesäillan viettoihin, joihin osallistuikin mukavasti metsänomistajia. Tuottajayhdistykset jaettiin viiteen eri ryhmään ja kutsut lähetettiin tuottajaliittojen kautta sähköisesti. Paikoiksi valittiin kauniin kesän kunniaksi rantakohteita, joilla nautittiin perinteisesti kahvit ja makkarat. Keskustelunaiheet vaihtelivat ja metsänhoitoyhdistyksen palvelut olivat esillä. Miekkajärven laavulle saatiin mukaan reilummin metsänomistajanaisiakin. Kävellen käytiin katsomassa taimikonhoidon ja varhaishoidon eroja käytännössä. Saarioismajalle kokoontuivat alkukesästä mhyalueen etelärajan tuottajayhdistykset. Järjestöasiat olivat voimakkaasti mukana keskusteluissa. Tampereen eteläpuolella olevia muita tuottajia ei saatu riittävästi liikkeelle, joten tilaisuus peruttiin. Vahon laavulla koski pauhasi kilpaa puhujien kanssa. Mhy:n hallituksen jäsen ja Pro Agrian edustaja Mika Hirvikoski kertoi sukupolvenvaihdoksista. Otamuksessa kenttäesimies Sakari Palo pääsi grillaamaan makkaroita. Työmaaesittelyssä oli lähelle rakennettava metsätie, joka todettiin tarpeelliseksi. Metsätaitoilijat innokkaasti mukana kilpailuissa Mhy Pohjois-Pirkka järjesti tänä vuonna metsänomistajien metsätaitokisat Visuvedellä, minne saapuikin 70 kilpailijaa hiomaan arviointitaitojaan. Mhy Pirkanmaan aktiivisimmat metsätaitoilijat löytyvät Ikaalisten Tevaniemen, Sastamalan Sammaljoen ja Vesilahden Krääkkiön suunnalta. Mhy Pirkanmaan naisten sarjan voittaja oli Seija Levonoja, joka tuli naisten yleises- sä sarjassa toiseksi. Jonna Lautamäki oli yleisissä sarjoissa naisten kolmas ja nuorten neljäs, Jonna on Mhy Pirkanmaan nuorten sarjan voittaja. Jukka-Pekka Karlsson otti kolmannen kerran Mhy Pirkanmaan mestaruuden, hänelle ei ole löytänyt haastajaa uuden yhdistyksen aikana. Jukka-Pekka ylsi yleisessä sarjassa neljännelle sijalle. Mhy Pohjois-Pirkka vei Tapion maljan yhdentoista pisteen erolla. Sianoja ja Jenni Lautamäki. Sastamalaisista koostuva joukkue numero yksi oli 49. ja ikaalislaisista koostuva joukkue numero kaksi 93. kun mukana oli kaikkiaan 134 joukkuetta. SM-kisat käytiin syyskuun puolivälissä Kuopiossa, Jukka Sianoja Sastamalasta saavutti 18. sijan henkilökohtaisessa kilpailussa, mikä on arvostettavaa 321 osanottajan sarjassa. Jenni Lautamäki Ikaalisista oli naisten sarjan 28. Mhy Pirkanmaalla oli mukana kolme joukkuetta. Eri puolilta toimialuetta oli kerätty 35:ksi sijoittunut Mhy Pirkanmaan joukkue numero kolme: Tuomo Marttila, Aarno Hoppu, Martti Sastamalalainen metsätalousyrittäjä JukkaPekka Karlsson on ollut lyömätön Mhy Pirkanmaan aikana. Energiapuuretken osanottajamäärä yllätti järjestäjät Syyskuun alkupäivinä Energiapuu kestävästi hyötykäyttöön –hankkeen suunnittelema energiapuupäivä oli yleisömenestys. Kolmelta eri suunnalta saapuneet bussit täyttyivät hetkessä, yksi lisäbussi helpotti tilannetta, mutta silti moni jäi odottamaan seuraavaa retkeä. Päivän aikana metsänomistajat pääsivät näkemään, miten monenlaista energiapuuta on olemassa ja kuinka korjuuta tehdään käytännössä. Metsänhoitoyhdistyksen terminaaleissa nähtiin, kuinka suurista energiapuumääristä yhdistyksen tasolla on kysymys. Moni metsänomistaja sai energiapuukipinän, mikä jatkossa tarkoittaa hoidettuja nuoria metsiä ja ajoissa tehtyjä uudistushakkuita. Elokuun lopussa tulleesta jäsentiedotteesta oli jäänyt Mouhijärven Salmenkylän uudistuskohteella kerättiin ja haketettiin risuja sekä tutustuttiin syysistutukseen Lämmin alkusyksyn retkisää suosi niin työmaaesittelyitä kuin kahvinjuontiakin. Itellasta johtuen Avoimien ovien päivämäärä pois. Puskaradion avulla moni saapui kahville oikeana päivänä maanantaina, mutta valitettavasti moni kävi myös suljettujen ovien takana. Kaikille kahvia tai karttoja vaille jääneille luvataan samat edut jälkikäteen yksityisesti, kun sovitte saapumisesta oman metsäasiantuntijanne kanssa ennakkoon. Sastamalalaiset metsänomistajat olivat aktiivisesti mukana retkipäivässä, valitettavan moni jäi odottamaan seuraavaa retkeä. 10 Metsänomistajat 3/2013 Mhy Pirkanmaa on täyden palvelun talo Metsäasiantuntijat 1 2 Petteri Leppikoski 050 565 1591 petteri.leppikoski@mhy.fi Pekka Tuomisto 050 565 1593 pekka.tuomisto@mhy.fi 7 Jukka Janakka 0500 335 528 jukka.janakka@mhy.fi 12 Juha Lehtonen 0400 636 262 juha.lehtonen@mhy.fi 14 Arto Sivén 0400 636 115 arto.siven@mhy.fi 3 Jari Viitanen 0400 745 266 jari.viitanen@mhy.fi 8 Aapo Latvajärvi 050 547 7300 aapo.latvajarvi@mhy.fi 13 Janne Maijala 040 415 1435 janne.maijala@mhy.fi 9 Jani Aho 050 564 8054 jani.aho@mhy.fi 4 Juha Lehtimäki 0500 336 409 juha.lehtimaki@mhy.fi 10 Timo Harjuntausta sijaisena Jussi Uusitalo 040 830 7370 jussi.uusitalo@mhy.fi 5 Antti Niskanen 0400 339 843 antti.niskanen@mhy.fi 11 Erkko Koivurinne 0400 837 218 erkko.koivurinne@mhy.fi 6 Markku Uosukainen 0400 859 500 markku.uosukainen@mhy.fi Metsänomistajat 3/2013 11 www.mhy.fi/pirkanmaa www.metsanomistajat.fi s-posti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Hallinto • Härkikuja 3, 39100 Hämeenkyrö • p. 040 541 1350 • faksi 020 413 6022 Vt. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka 0400 542 740 Vt. liiketoimintaesimies Markku Katajamäki 0400 837 217 Toimistonhoitaja Sanni Piispanen 040 541 1350 Toimistonhoitaja Terttu Jussila 040 541 1350 Toimistonhoitaja Tapio Pälä 050 598 0126 Metsäomaisuuden hallinta Arviointi ja kiinteistökauppa, KiAT Kari Jeskanen SPV-asiat 0500 335 526 Neuvonta, tiedotus, markkinointi Anita Vilén-Hemilä 040 585 0267 Metsäsuunn., SilvaNetti Jukka Pohjonen 050 540 4354 Metsäsuunnittelu Titta Heikkinen 050 561 5982 Metsäasiantuntija, ATK Mikko Eskola 0400 616 728 Kenttäesimiehet Merja Havo-Antila Lempäälä 0400 706 001 Jukka Lehtonen Ikaalinen 0400 837 216 Lauri Jylänki Hämeenkyrö puh. 040 841 5112 Metsäasiantuntijat koko toimialueella Janne Ranta Vammala 050 565 1592 Sakari Palo Mouhijärvi 0400 859 400 Palvelut pääkaupunkiseudulla Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9 - 16. Puh. 0600 39 39 59 (2,95 e/min +pvm/mpm) Energia-asiantuntija Raimo Kauppila 0500 234 824 Tie- ja oja-asiantuntija Pentti Siurola 0400 166 323 Toimistot Hämeenkyrö päätoimisto Härkikuja 3 39100 Hämeenkyrö Puh. 040 541 1350 Faksi 020 413 6022 Projektipäällikkö Juuso Heikkilä Energiapuuta kestävästi hyötykäyttöön -hanke 050 340 2744 Metsälakimies Tuomo Pesälä tuomo.pesala@mhy.fi Metsäneuvoja Kati Häkkinen 020 413 2495, 040 720 3160 kati.hakkinen@mhy.fi Hämeenkyrön toimisto avoinna päivittäin klo 8-16, muut sovittaessa. Ikaalinen Itsenäisyydenk. 8 as 1, 39500 Ikaalinen Mouhijärvi Uotsulantie 43 A 38460 Sastamala Lempäälä Naperonpolku 4 37570 Lempäälä Vammala Nuutilankatu 4 38200 Sastamala Tampereen neuvonta- ja asiointipiste Tampereen seudulla asuville jäsenillemme. Avoinna sovittaessa. Tarvittaessa ajanvaraus puh. 040 585 0267 12 Metsänomistajat 3/2013 ”Neljässäkymmenessä vuodessa aukon keskimääräinen mottimäärä on Lempäälässä kasvanut 150 motista reiluun 250 mottiin” Näin toteaa metsäasiantuntija Pentti Tanhuanpää, joka siirtyy yhdistyksen tehtävistä eläkkeelle tänä syksynä. Moni muukin asia on muuttunut työvuosikymmenten aikana. Moto ja kännykkä ovat muuttaneet neuvojan työtä. Nostalgiset muistot pystymitalla nuotion ääressä vietetyistä ruokatauoista säilyvät. Pelle Peloton kitara kaulassa Viisi vuotta on jo kulunut osaaikaeläkkeellä, aika on kulunut miehellä kaikenlaisissa korjausja rakentamistehtävissä. Apua ovat saaneet niin sukulaiset kuin ystävätkin. Uusimpana harrastuksena on talvinen verkkokalastus, tämä lienee tarttunut tulevalta seuraajalta Juha Lehtoselta. Runo ja musiikki ovat seuranneet Pentti Tanhuanpäätä vuosien saatossa. Työkaverit jäävätkin kaipaamaan mhy:n juhlatilaisuuksien vakituista ohjelmanumeroa – Penaa ja kitaraa. Tämän päivän halpa neuvo voi tulla tulevaisuudessa kalliiksi. Kouraharvesteri ja kännykkä suurimmat muutokset Lempäälän mhy oli aktiivinen puunkorjaaja jo 70-luvulla, Tanhuanpään aikaan aloitettiin muun muassa mhy:n korjuupalvelu ja polttorankavälitys. Kouraharvesterin tulo mullisti puunkorjuun. Konemittaus kehittyi vähitellen ja talvipakkasten tienvarsimittaukset jätettiin helposti tekniikan tehtäväksi. Kännykkä mahdollisti etätyönjohdon ja vapautti iltauutisten aikaisista työpuheluista. Pena ei suunnista eikä metsästä, mutta säveltää ja sanoittaa musiikkia. Lempäälän tulosyksikön tilaisuuksissa hän on ollut odotettu esiintyjä. Isän kanssa nuorena vietetyt savottatalvet saivat Penan hylkäämään haaveet sähkö- ja radiotekniikasta, ja valitsemaan vapaamman metsäalan. 1973 aloitetut opiskelut Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa valmistivat ammattiin ja ensimmäinen työpaikka oli Raumalla RaumaRepolan puutavaran vastaanottomittauksessa. Kun Lempäälän metsänhoitoyhdistyksessä avautui paikka 1975, Kuljun poika palasi kotiseuduilleen eikä ole sen jälkeen työmaata vaihtanut. Pikavoitot metsäalalla ovat harvinaisia Lempäälän mhy on muuttunut viiden fuusion kautta Mhy Pir- kanmaaksi ja toimihenkilömäärä alueella hiipunut 3,5 henkilöstä yhteen. Tulevan eläkeläisen mielestä kuitenkin metsänhoitoyhdistystoiminta kotipitäjässä on pysynyt kehityksen kärjessä. Yleinen kehitys on tehnyt Lempäälän metsistä läpikulkupaikan, paljon metsämaata on menetetty sähkö-, kaasu- ja tielinjoille. Työuran alkuvaiheessa Lempäälään hakattiin suuria aukkoja, mikä näkyy tänä päivänä nuorina metsinä ja kohonneena hehtaaripuustona. Tukkimetsät ovat vähentyneet, mutta harvennettavaa ja raivattavaa riittää. Metsänomistajia Pena kehottaa kriittisyyteen metsien käsittelyä koskevien neuvojen suhteen. Metsät kasvavat ja ongelmat vaihtuvat Työuran alussa uudistusikäiset metsät olivat moneen kertaan harvennettuja ja tyypillinen mottimäärä hehtaarilla oli 150, tänä päivänä motteja löytyy helposti jo reilut 250, muistelee Pentti Tanhuanpää. Lahovikaisuus vaivasi kuusikoita myös menneinä vuosikymmeninä. Uudistettavaksi puulajiksi valittiin silloin helposti mänty, koska mäntysahatavaralla oli hyvä hinta, kuusentaimista oli pulaa ja halloja esiintyi säännöllisesti. Aukot olivat suuria ja mäntyä istutettiin liian reheville maille. Hirvikanta kasvoi aina 80-luvulle saakka ja tämän kaiken tulokset näkyvät tämän päivän nuorissa männiköissä. Tanhuanpään mielestä myös osa männynversoruosteen tuhoista meni hirvien piikkiin. Hirvikärpäsiä ja kirjanpainajia ei tunnettu tuolloin vielä ollenkaan. Onnea Turo Antila Hämeenkyröstä! Metsänhoitoyhdistyksen energiapuukilpailussa taulutelevision voitti Turo Antila. Lähes sata metsänomistajaa sopi kilpailuaikana mhy:n korjuupalvelusta, jossa laitettiin nuoria metsiä kuntoon korjaamalla energiapuuta. Anita Vilén-Hemilä Metsänomistaja Kalevi Konsala Lempäälästä toimi onnettarena ja nosti voittajan numerolipukkeen Pentti Tanhuanpään pitelemästä visakupista. Sama mies on itse istuttanut sekä teettänyt taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tähän 1972 perustettuun männikköön. PARKANO Keskity omaan osaamiseesi ja jätä IT-huolet meille! Räätälöidään yrityksellesi sopiva kokonaisuus Elli-palveluistamme - ota yhteyttä! Tietoliikennepalvelut IT-laitteet Käyttö- ja tukipalvelut Konesali- ja pilvipalvelut Verkkopalvelut ja rakentaminen Viestintä- ja valvontapalvelut www.ipp.fi UUSI-ERKKILÄ ark. 930–1730 • la 9–14 Valtakatu 30, 39200 Kyröskoski 03-371 6995 www.tekniset.fi p. 03 450 51 tai yritysmyynti@ipp.fi
