PDF - Metsänhoitoyhdistykset

KotiMetsä
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015
•
27.2.2015
Metsänomistajat
Asikkala, Hartola,
Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä,
Lahti, Nastola,
Padasjoki, Sysmä
sivut 4–5
Puukaupassa
varovainen tunnelma
sivu 13
Kemera-tuki
uudistuu
sivu 19
Vinkkejä
verosuunnitteluun
sivu 22
Hirsirakentamisella
puu-Suomi nousuun
sivu 26
Katalonia kutsuu
metsämatkalle
PEFC/02-21-13
Jäsenyys kannattaa
KotiMetsä 1/2015
2
Pääkirjoitus
Kuka oikeasti puolustaa
metsänomistajaa?
Niin, kuka on metsänomistajan asialla, puolustaa
ja hoitaa metsänomistajien edunvalvontaa? Tämä kysymys on hyvä esittää juuri nyt, kun metsänomistaja
miettii tahollaan, kannattaakohan sitä olla metsänhoitoyhdistyksen ja samalla koko Metsänomistajatketjun jäsen?
Itse istun kymmenissä työryhmissä joissa valmistellaan, välillä mitä ihmeellisimpiäkin esityksiä, erilaisista metsäisistä asioista. Minulle on suotu etuoikeus päästä täältä ruohonjuuritasolta vaikuttamaan
metsänomistajien asioihin myös valtakunnantasolle
niin eri ministeriöiden kuin eduskunnan valiokuntien
asiantuntijana sekä monissa työryhmissä.
Tätä samaa työtä tekevät lisäkseni useat mhy PäijätHämeen toimihenkilöt ja aktiivisesti koko hallinto. Ja
alueellisesti, valtakunnan sekä Brysselin tasolla koko
Metsänomistajat-edunvalvontaketju MTK:ta myöten.
Miksi pitää ehdottomasti olla metsänomistajien
edustus metsäasioita valmistelevissa tai niitä läheltä
sivuavissa työryhmissä ja kokouksissa? Mitä ihmettä
se edunvalvonta siellä oikein on?
Tähän on erittäin helppo vastata, että kyllä muut
tahot päättävät asiat pelkästään omasta näkökulmastaan ja lähtökohdista, jos ei ole vahvaa metsänomistajien edustusta paikalla jo asioiden valmisteluvaiheissa.
On sitten kysymys eri metsätalouden rajoituksista,
kaava-asioista, hirvistä, verotuksesta, suojelusta, lakivalmisteluista, tukijärjestelmistä tai vaikkapa Brysselin pään rajoitusesityksistä metsätalouteen.
Tämä kaikki työni on metsänomistajien ja omistamisen puolustamista. Puolustamista että metsänomistajat saavat itse vapaasti päättää metsäomaisuudestaan ja toimia metsissään kuten parhaaksi näkevät.
tajille asiakashinnastomme mukaisesti. Mutta vain
jäsenet pääsevät hyötymään laajoista jäseneduista
sekä jäsenalennuksistamme.
Toki taloudellisesti merkittävintä edunvalvontaa on
puukaupallinen edunvalvonta. Lähtökohtana on, että
toimihenkilömme miettii yhdessä metsänomistajan
kanssa, mikä kohde on sekä metsänhoidollisesti että
markkinatilanteen mukaan kannattavin hakkuukohde
juuri nyt.
Itse leimikoiden kilpailutus ja tukin- sekä erikoispuiden tarkka talteenotto tuo viimeisimmän taloudellisen näkökulman edunvalvontaan, suoraan
metsänomistajan rahapussiin.
Laaja kilpailutus ja vertailu tuovat ison edun
kaikille muillekin metsää myyville metsänomistajille. Kilpailutus pitää markkinahinnan kohdallaan
ja tarkkojen hintatilastojen kautta myyjät voivat
varmistua, etteivät myy leimikkoaan myyntihetken
markkinahinta-arvoa alhaisemmalla hinnalla.
Valtakirjakaupat ovat koko seurantahistorian ajan
vahvasti nostaneet alueen leimikoiden keskihintoja.
Hintaseurannan mukaan muutaman kymmenen
sentin sijoituksella kilpailutukseen on valtakirjakauppojen kautta saatu puulle jopa euroja lisähintaa
alueemme keskihintatilastoihin verrattuna. Tämä on
jo pelkästään Päijät-Hämeessä miljoonien eurojen
arvoista edunvalvontaa vuosittain!
Yhdessä, me metsänomistajat ja Metsänomistajatketju, olemme ainoa taho, joka puolustaa metsänomistajaa paikallistasolta aina Brysseliin saakka!
Tiedotus ja viestintä ovat myös edunvalvontaa.
Olette nyt saaneet käteenne viimeisen Kotimetsä-lehden, joka postitetaan tiedotusmielessä kaikille alueemme metsänomistajille. Jatkossa Kotimetsä-jäsenlehti,
nimensä mukaan, postitetaan vain jäsenmaksunsa
maksaneille jäsenillemme.
Jäsenterveisin
Jari Yli-Talonen
Toiminnanjohtaja
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa edelleen
palveluitaan aivan kaikille alueemme metsänomis-
Puheenjohtajan palsta
Mhy Päijät-Hämeen tulevaisuus lakimuutoksen jälkeen
Historiallisena tammikuun ensimmäisenä päivänä 2015 metsänhoitoyhdistyskenttä astui täysin uuteen aikakauteen:
metsänhoitomaksu poistui, ja yhdistykset
siirtyivät lainsäädännöllisesti lähemmäksi
normaalien yleishyödyllisten yhdistysten
toimintatapoja.
Rahat, jotka olivat aikaisemmin metsänhoitomaksuna korvamerkitty metsäneuvontaan, eivät enää tuloudu yhdistyksen käyttöön vaan tilalle on tullut
jäsenmaksu - jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole millään tavoin korvata entistä
metsänhoitomaksua.
Metsänomistajan näkökulmasta lakimuutos toi suuren helpotuksen taloudenpitoon, poistuihan merkittävä veroluontoinen maksu kokonaan rasittamasta
metsätilan taloutta.
Jäsenmaksuna tasamaksu
Mhy Päijät-Hämeen valtuusto päätti
jäsenmaksun suuruudeksi 119,00 euroa,
joka on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Maksu on luonteeltaan tasamaksu ja riippumaton metsätilan pintaalasta: näin ollen kyseessä on aivan eri
asia kuin aikaisempi verottajan perimä
metsänhoitomaksu.
Yhdistyksen hallinnon ratkaistavana
oli melkoinen pulma: maksun piti olla
jäsenille edullinen, ja toisaalta yhdistyksen taloudenpidon kannalta tarkoituksenmukainen. Jos jompikumpi kriteereistä
menee pieleen, on vaikutus yhdistyksen
talouteen kohtalokas ja vaikeuttaisi myös
metsänomistajien palvelua.
Jäseniä riittää
Suurena pelkona oli joukkopako yhdistyksen jäsenyydestä. Pessimistisimmät
veikkaukset eroajien määrästä vaihtelivat
kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin jäsenistöstä, toteutunut
määrä on kuitenkin tähän mennessä vain
vajaat neljä prosenttia.
Iloisena yllätyksenä uusia liittyjä on tullut niin paljon, että eroajien vaikutus on
vain vajaa puoli prosenttia pinta-alasta.
Toivotamme uudet metsätilat lämpimästi
tervetulleeksi jäsenistöömme ja palveluntarjontamme piiriin.
Toivoisimme myös jo eroanomuksensa
jättäneiden harkitsevan päätöstään uudelleen tiedostaen, että he ovat hyvin
tervetulleita takaisin.
Jo nyt voidaan katsoa, että metsänhoitoyhdistyslain muutos on meidän kohdal-
KotiMetsä
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
lamme ollut oikea ratkaisu, kuten myös
hallintomme päätökset niin jäsenmaksun
kuin palveluiden monipuolisuuden suhteen.
Tärkeimmät jäsenedut:
puukauppaosaaminen ja
metsäsertifiointi
Yksi tärkeimmistä jäseneduista on jäsenmaksuun sisältyvä metsätilan PEFC-ryhmäsertifiointi. PEFC on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. Suomessa PEFChehtaarimäärä lähestyy 21 miljoonaa.
Paikallisia jäsenetuja ovat mm. alennukset metsätyökaluista, tarvikkeista ja
varusteista. Tarkka listaus jäseneduista
löytyy kotisivuiltamme.
Metsänomistajan etua ajatteleva puukauppaosaaminen ja hintaseurantamekanismit ovat tärkeintä antia mitä voimme
jäsenistöllemme tarjota. On suorastaan
pelottavaa jättää eroava metsänomistaja
ilman tällaista tietotaitoa, jota ei ole saatavilla mistään muusta osoitteesta kuin
metsänhoitoyhdistyksestä.
luneen tilikauden aktiivinen niin metsänhoidossa kuin puukaupoissakin. Osakkaille on taas luvassa lähitulevaisuudessa
osuusmaksun jako. Mielellämme otamme
vastaan uusia osakkaita maailman helpoimpaan metsänomistusmuotoon.
Etukäteen on tihkunut tietoja, joiden
mukaan henkilöstömme on taas yltänyt
uusiin ennätyksiin ja yhdistys on saavuttanut erinomaisen tuloksen, siitä suuri ja
nöyrä kiitos!
Yhteismetsä: helppoa
metsänomistusta
Yhteismetsä Päijät-Häme on ollut ku-
Jarmo Poutiainen
Hallituksen puheenjohtaja
Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry
Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861
www.mhy.fi/paijathame
Kannen kuva: Markku Wiik
Sivunvalmistus: SSS Oy
Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015
KotiMetsä 1/2015
3
Metsän sertifiointi on puukaupan edellytys
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille sertifiointi jäsenetuna
Marjut Makkonen
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten metsät ovat olleet
sertifioituja PEFC-ryhmäsertifioinnin kautta. Tämä
ei ole kauheasti näkynyt
metsänomistajan arjessa
ja sertifikaattiakaan ei ole
välttämättä kukaan kysellyt. Jatkossa, kun metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys
on tavallinen yhdistyksen
jäsenyys, saattaa sertifioitujen tilojen määrä laskea.
Metsäteollisuus kuitenkin
tarvitsee sertifioitua puuta, joten ostajia alkaa kiinnostaa,
onko myytävät puut sertifioidusta metsästä. Se hieno paperi, jonka merkitystä on saattanut ihmetellä, onkin muuttunut arvokkaaksi todisteeksi
puun myyntitilanteessa.
Jatkossa PEFC-ryhmäsertifikaattien haltijana toimii Kestävän Metsätalouden Yhdistys.
Sertifikaatti mhy:n
jäsenmaksulla
Kuulumalla metsänhoitoyhdistykseen metsänomistaja saa
sertifioinnin metsiinsä jäsenetuna. Metsänhoitoyhdistyksen
kautta metsänomistajan ei tarvitse maksaa erillistä hintaa
sertifikaatista, eikä se edellytä
esim. metsäsuunnitelmaa. Riittää, että metsänomistaja sitoutuu sertifikaatin kriteereihin.
Kaikki merkittävät puunostajat ja metsänhoitoyhdistys
ovat sitoutuneet samoihin
kriteereihin, joten näiden toiminta metsissä on sertifioinnin kriteerien mukaista joka
Sertifioidulle puulle ja sen jalosteille löytyy kysyntää maailmalta.
tapauksessa. Suurin osa näistä
kriteereistä on lainsäädännön
tai muuten normaalin hyvän
käytännön noudattamista.
Säästöpuut hakkuualoilla on
varmaan näkyvin metsäsertifioinnin jälki metsissä. Näitäkin
sertifikaattiin sitoutunut hakkaaja jättää joka tapauksessa,
vaikka metsänomistaja ei olisikaan mukana sertifioinnissa.
Sertifioidut puut
etusijalla
Metsäpäällikkö Jussi Torpo
Versowood Oy:stä kertoo, että
heidän käyttämästään puusta yli
70 % tulee olla sertifioiduista
metsistä. Toistaiseksi lähes kaikki metsät ovat olleet sertifioituja
ja näin ollen myös liki kaikki
ostettu puukin on ollut sertifioinnin piirissä.
Torpo linjaa sertifioinnin merkitystä. - Jos sertifioitujen metsien
osuus laskee, etusijalla ostossa ovat
aina sertifioidut puut. Myös puun
ylitarjontatilanteessa ostetaan ensisijaisesti sertifioitua puuta.
Sahatavaran ja muiden jalosteiden ostajat ovat kiinnostuneita
puun alkuperästä. Sertifikaatti
on ainoa keino todistaa ostajille,
että puu on kestävällä tavalla
kasvatettu ja korjattu.
- Jos sertifioitua puuta ei olisi,
emme millään pystyisi myymään
maailmalle yhtä paljon sahatavaraa kuin nyt, toteaa Torpo.
Sertifiointi on tärkeä asia niin
metsänomistajalle kuin teollisuudelle. Lopuksi Torpo nostaa esille tärkeimmän: sertifiointi säilyttää metsien monimuotoisuuden
tulevillekin sukupolville.
Timo Hannonen
Mhy Päijät-Häme
PEFC –metsäsertifiointiin pieniä muutoksia
Alueellinen PEFC-metsäsertifiointi jatkuu pienin uudelleenjärjestelyin. Vuoden
vaihteessa aloitti toimintansa Kestävän Metsätalouden Yhdistys, joka hallinnoi
sertifikaatteja kaikkien mukana olevien metsänomistajien ja metsätoimijoiden
puolesta. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa edelleen oman yhdistyksensä
jäsenyyden kautta.
Uuden yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi,
kun metsänomistajien liittojen
toiminta loppui 31.12.2014.
Alueellisten ryhmäsertifikaattien
haltijaksi tarvittiin uusi taho ja
tehtävän otti hoitaakseen uusi MTK:n, Metsäteollisuus ry:n
ja Suomen Sahojen perustama
yhdistys.
Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toimintaa johtaa sertifiointiasiamies Aija Rahikainen
ja yhdistyksen nettiosoite on
www.kestavametsa.fi.
Kriteereiden poikkeamia
korjattu
Nykyinen ryhmäsertifiointi toteutetaan 13 maakunnan alueella
ja vuosi 2015 edetään vanhaan
malliin. Ensi vuosi tuo muutoksia sertifiointiin, kun käyttöön
otetaan uudet vaatimukset ja
aluejakokin luultavasti muuttuu.
Uusi toteutustapa valmistellaan
kuluvan vuoden aikana.
Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin HämeUusimaan alueella kolme lievää
poikkeamaa: kulotusmäärien
vähäisyydessä, vesistöjen osin
puutteellisissa suojakaistoissa
sekä korjuuvaurioiden kriteerit
ylittävässä osuudessa. Kehityssuunta näissä kaikissa kohdissa
on kuitenkin ollut positiivinen.
Vuoden 2014 aikana toteutettiin sekä metsänhoidollisia
kulotuksia että luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen
pyrkiviä säästöpuuryhmien
polttoja tuplamäärä aiempiin
vuosiin verrattuna, kiitokset
siitä toimeen tarttuneille toimijoille ja mukaan lähteneille
metsänomistajille.
Vesiensuojeluun liittyvää
koulutusta järjestettiin alueella laajasti.
Korjuujäljen laatu on parantunut aiemmin ongelmallisilla
energiapuukohteilla, kun kokemusta korjuusta ja kohdevalinnasta on kertynyt. Optimaalisia korjuukelejä on kuitenkin
harvoin ja korjuujäljen laatua
tulee kehittää edelleen, esimerkiksi omavalvontaa lisäämällä
ja henkilöstöä kouluttamalla.
Avainasemassa ovat myös
metsänomistajat, sillä oikeaan
aikaan tehdyt metsänhoitotyöt
sekä riittävä ennakkoraivaus
ennen hakkuita ehkäisevät
korjuuvaurioiden syntymistä.
Ryhmäsertifiointi on
kustannustehokasta
PEFC-ryhmäsertifiointi on
osoittanut toimivuutensa suomalaisessa pienmetsätaloudessa. Jokaista metsätilaa tai
yritystä ei tarkasteta erikseen,
vaan metsistä ja toimenpiteistä
kerätään yhteenvetotietoa ja
tarkastukset kohdistetaan satunnaisotannalla alueelle. Näin
sertifiointi on kustannuksiltaan
kohtuullinen.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmetsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa edelleen
yhdistysten entisten päätösten
mukaisesti ilman eri maksua.
Myös aiemmin ilmoittautuneiden yritysten mukana olo on
voimassa. Uusia todistuksia ei
metsänomistajille nyt lähetetä.
Yrittäjien mukanaolo voidaan
tarkastaa nettipohjaisesta rekisteristä.
Uudet yrittäjät sekä ne metsänomistajat, jotka eivät ole
metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittautua mukaan sertifiointiin Kestävän
Metsätalouden Yhdistykseen.
Jukka Hujala
Asta Sarkki
MTK metsälinja
Minna Lautala
KotiMetsä 1/2015
4
Puukauppa Päijät-Hämeessä
Puukauppavuosi 2014 PäijätHämeen alueella muodostui kaikkien aikojen neljänneksi vilkkaimmaksi. Tilastojen mukaan kokonaiskauppa nousi jopa kahden
miljoonan kuutiometrin tasolle
Päijät-Hämeessä. Vuoden 2015
alku on selvästi edellistä ennätyksellistä alkuvuotta hiljaisempi.
Keskihintataso oli lähes koko vuoden
2014 vakaa. Loppuvuoden aikana tapahtui kuitenkin lievää keskihintojen laskua.
Vuosi 2015 on alkanut vakaalla loppusyksyn hintatasolla.
Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. Puulla oli
lähes koko vuoden erittäin hyvä kysyntä,
joka hiipui hieman vasta vuoden viimeisimpinä kuukausina. Vuosi 2015 on
alkanut hieman odottavissa tunnelmissa.
Mhy:n kautta kulkevien puukaupan
toimeksiantojen osuus tehdyistä leimikoista kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen
lähestyen jo 75 prosentin rajapyykkiä.
Energiapuukauppaa jouduttiin hieman
jarruttelemaan kysynnän puutteessa. Silti vuoden aikana tienvarteen toimitetun
energiapuun kokonaismäärä nousi uuteen
ennätykseen ollen 235 000 kiintokuutiota.
Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset
Elenia Lämmölle, Jyväskylän Energialle,
StoraEnsolle ja Lahti Energian laitokselle.
Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä
valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun.
Puukaupan toimeksiannot
Vuonna 2014 puukaupantoimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli yli 73 prosenttia.
Vuosien kuluessa on tehty runsaasti
hintavertailuja ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet
jopa hämmentävän paljon korkeampia
kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien
metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa
tuhansien eurojen erot.
Metsänomistajan on mahdollisuus saada mhy:n korjuupalvelun laskema kiinteähintainen tarjous kohteista, joista on usein
ylitarjontaa: talvi- ja harvennusleimikot.
Metsänhoitoyhdistyksen veloittama kokonaiskustannus leimikon teosta, kilpailutuksesta, hintavertailusta ja valvonnasta
on vain muutamia kymmeniä senttejä
kuutiolta.
Siksi metsänomistajat tukeutuvat yhä
enemmän mhy:n puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen
lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä.
Tarjousten ja puutavaralajien laatujen
erilaisuus ja esim. runkohintatarjousten
vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa
ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota.
Sähköinen puukauppa
Kilpailuttaminen toteutetaan nyt sähköisesti eli puumarkkinat.fi- portaalin
kautta. Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat
hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan
kilpailuttaminen käy kätevästi ja edul-
lisesti puumarkkinat.fi kautta myös itse
puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta.
Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä jo tammikuun lopussa 2013. Nyt
sähköinen puukauppa on levinnyt lähes
koko maahan.
Puukaupallisen edunvalvontamme perusteeman mukaisesti valtakirjakaupan
avulla metsänomistajat varmistavat, et-
Ota yhteyttä puh. 010 8425 100
www.versowood.fi
Jari Yli-Talonen
Toiminnanjohtaja
Mhy:n valtakirjalla myydyt puumäärät ja laaditut puunmyyntisuunnitelmat
Häme-Uusimaa: Kaikki hakkuutavat
3,000,000m³
2,500,000m³
2,000,000m³
1,500,000m³
1,000,000m³
500,000m³
0m³
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Puunmyyntimäärät 2015
Puunmyyntisuunnitelmat 2015
Puunmyyntimäärät 2014
Puunmyyntisuunnitelmat 2014
Puunmyyntimäärät 2013
Puunmyyntisuunnitelmat 2013
Puunmyyntimäärät 2012
Puunmyyntisuunnitelmat 2012
Puunmyyntimäärät 2011
Puunmyyntisuunnitelmat 2011
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
MTK.fi | Tiedonlähde: Metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot
Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m³
Tukkipuu
Mänty
Kuusi
Koivu
Kuitupuu
Mänty
Kuusi
Koivu
tammi-helmi
2012
2013
2014
2015
43,8
47,9
35,1
43,8
43,8
33,8
43,5
42,4
34,6
45,4
45,4
34,0
2012
2013
2014
12,8
14,3
12,7
13,5
13,6
12,7
12,2
12,4
13,2
11,5
11,6
14,2
Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat €/m³
Tukkipuu
Ostamme
tukkivaltaisia
leimikoita
Etelä-Suomesta.
tä leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina
leimikkokohtaisesti myös runkohinnan,
tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopullisen kokonaishinnan eroihin.
Puukauppavuosi 2015 on lähtenyt liikkeelle varovaisen optimistisin tuntein.
Mänty
Kuusi
Koivu
Kuitupuu
Mänty
Kuusi
Koivu
2012
2013
2014
49,9
49,9
38,5
51,5
50,9
38,8
50,5
49,4
37,9
2012
2013
2014
15,2
16,6
14,6
15,4
16,5
15,3
15,1
15,8
15,6
47,6
48,7
37,0
13,6
15,1
15,2
Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat €/m³
Tukkipuu
Mänty
Kuusi
Koivu
Mänty kokorunko
Kuusi kokorunko
2012
56,9
56,6
44,6
52,5
53,4
2013
58,6
58,7
44,1
52,9
54,2
2014
58,2
58,1
43,6
53,1
52,3
Kuitupuu
2012
2013
2014
17,9
20,3
17,3
17,8
20,5
17,7
17,8
19,7
17,4
Mänty
Kuusi
Koivu
56,0
56,8
44,9
16,7
19,2
16,8
Valtakirjakaupat, erikoispuiden keskikantohinnat €/m³
Tavaralaji
2012
2013
2014
Mäntypylväs
65,3
65,8
66,7
Mäntytyvitukki
67,0
69,2
68,8
Mäntyparru
17,7
23,7
Mäntypikkutukki
21,5
22,1
23,0
Kuusipikkutukki
24,8
24,0
24,2
Koivusahatukki
55,6
44,6
Koivutyvitukki
81,7
78,4
63,8
107,4
80,5
74,0
Koivuerikoistukki
Haapatukki
16,0
20,5
23,3
Leppäkuitu
8,9
9,9
Haapakuitu
8,1
9,8
11,6
Karsittu ranka
6,5
11,1
11,5
Karsimaton ranka 2,0
2,1
1,1
Latvusmassa
5,0
5,2
3,6
KotiMetsä 1/2015
5
Vuoden 2015 puukauppa yskien käyntiin
Kuitupuuta käyttävän teollisuuden kannattavuus erinomainen
Reijo Ikonen
Iloiset uutiset puun käyttöä li- kentynyt ja hintakehitys kääntynyt lassäävistä investoinneista saivat kuun hiipuvan kysynnän ja korkeana
pysyvän tarjonnan tuloksena.
jatkoa helmikuun alussa.
Finnpulp Oy suunnittelee havusellutehtaan rakentamista Kuopioon ja Stora
Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä investoivansa Varkauteen puutuotetehtaaseen, joka lisää havutukin käyttöä noin neljännesmiljoona kuutiometriä
vuodessa.
Julkinen keskustelu investointien ympärillä on kääntynyt hämmästyttävästi
puuvarojen riittävyyteen ja metsäluonnon
monimuotoisuuteen sen sijaan, että rakentavasti mietittäisiin miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi toteutettua.
Metsäteollisuus teki hyvää
tulosta
Kokonaisuudessaan metsäteollisuus teki
viime vuonna hyvän tuloksen, vaikka ottaisi huomioon myös heikosti kannattavat
paino- ja kirjoituspaperit.
Tulosten hyvyys korostuu entisestään,
kun niitä peilaa äärimmäisen vaikeana
jatkuvaan taloustilanteeseen. Kuitupuuta
käyttävässä teollisuudessa kannattavuus
liiketulosprosentilla tai sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna oli erinomainen.
Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras
tulos tehtiin vanerilla.
Sahatavaran markkinatilanne on hei-
Suomessakin sahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, mutta
sahatavaran varastot olivat joulukuussa
45 prosenttia korkeammat kuin vuotta
aiemmin.
Puukaupan vaikea
alkuvuosi
Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä
hieman odotetustikin, hankala. Kuitupuuta on runsaasti sekä pysty- että kaadetun
puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu
ja hakattu varastoihin lähikuukausien
tarvetta vastaavasti.
Talvileimikoiden menekki on erityisen
vaikeaa. Niitä jäi jo edelliseltä talvelta
korjaamatta, eikä tämän talven kelit kokonaisuudessaan ole tilannetta juurikaan
helpottanut. Helmikuun puoliväliin mennessä puuta oli yksityismetsistä ostettu
kolmannes viime vuotta vähemmän.
Heikentyvällä eurolla
vienti nousuun
Puun kysynnässä painopiste on jo
siirtymässä kovan maan leimikoihin.
Ratkaiseva tekijä puukaupan käynnistymiselle on myöskin sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina.
Heikentyvä euro jonkin verran pa-
Tukkia on ostettu ja hakattu lähikuukausien tarvetta vastaava määrä.
rantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta kestää muutamia kuukausia ennen kuin valmiin sahatavaran
varastot normalisoituvat heijastuen sitä
kautta vilkastuttavasti myös puun kysyntään.
Koko vuoden puukauppa
arvoitus
Puun kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko, mutta tilanne
vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin
verran. Parhaiten kysyntää näyttäisi
olevan koivutukilla.
Hintakehitys on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä suuria
muutoksia ole kysyntänäkymien perusteella odotettavissa.
Koko vuoden osalta kohtalaista puukauppanäkymää tukee vilkkaasti käyvät hakkuut sekä myös puun tuonnin
supistuminen.
Erno Järvinen
Tutkimuspäällikkö, MTK
Jäsenille alueelliset puun hinnat MTK:n jäsenverkko Repusta
haluamaksesi.
Hinta- ja määrätiedot perustuvat metsänhoitoyhdistysten toteutuneisiin valtakirjakauppoihin. Nämä vuositasolla
noin 15 000 valtakirjakauppaa muodostavat tietopohjan edistykselliselle
ja poikkeuksellisen kattavalle markkinaseurantapalvelulle.
Käytettävissäsi on neljä erilaista
taulukko- tai kuvamuotoista raporttia. Pystyt tarkastelemaan toteutuneita keskihintoja alueellisesti. Voit myös
vertailla puutavaralajien keskihintoja
hakkuutavan mukaan, sekä tarkastella
kantohintoja ja hankintahintoja.
Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkkinatilanteen saat
kuitenkin edelleen selville kysymällä
omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi.
Anssi Kainulainen, MTK
Puutavaralajien keskihinnat Mhy:n valtakirjakaupoista: Kantohinnat
Päijät-Häme: Ensiharvennus
17.5
15
€/m³
Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat
jäsenpalvelunaan puunhintatietoja
netissä. Jäsenverkko Reppuun pääset
kirjautumaan osoitteessa www. mtk.
fi/reppu.
Repusta löydät puunhintatietojen lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä
vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm.
sopimuspohjia. Suoran linkin Puun
hintatietoihin löydät myös mtk.fi –palvelun etusivulta kohdasta Etsitkö näitä.
Voit kirjautua MTK:n jäsenverkko Reppuun metsänhoitoyhdistyksen
jäsennumerolla ja henkilökohtaisella
salasanallasi. Jäsennumeron löydät
postitse saamastasi metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortista. Oletussalasana
on jäsennumeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit muuttaa salasanan
12.5
10
7.5
05/2012
09/2012
01/2013
05/2013
09/2013
01/2014
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntypylväs
Kuusisorvitukki
Koivutyvitukki
Mäntytyvitukki
Kuusiparru
Koivukuitu
Mäntyparru
Kuusipikkutukki
Karsittu ranka
Mäntypikkutukki
Kuusikuitu
Karsimaton ranka
Mäntykuitu
Oksat ja latvukset
Kannot
Jos onnistuu meidän alueella
tällaiset hakkuumäärät, niin onnistuu muuallakin!
Entinen ”panttaaja”maakunta
on hakannut vuosittain 15 vuoden ajan alueeltaan keskimäärin
reilun kasvun verran ainespuuta.
Seurantaluvuista puuttuu energiapuu, jota on hakattu lisäksi
muutama satatuhatta kiintomottia vuodessa.
Jos muualla maassa hakattaisiin puuta Päijät-Hämeen verran,
niin tämä olisi yli 110 milj. mottia vuosittain. Melkoisesti tarvittaisiin siis puulle lisäkäyttöä...
01/2015
Tältä näyttää Repun puunhintatieto, esimerkkinä Päijät-Hämeessä toteutunut ensiharvennuskuidun hintakehitys.
Nyt on puukaupan aika!
Puukaupan suunnittelu lähtee
sinun ja metsäsi tarpeista.
Koskitukki on alueen monipuolisin
tukkipuun ostaja ja luotettava
puukauppakumppani.
Ota yhteyttä, tehdään hyvät
puukaupat!
Omistautunut puulle
www.koskitukki.fi
Jari Yli-Talonen
09/2014
MTK.fi | Tiedonlähde: Metsänhoitoyhdistykset
Teollisuus pelkää että puuta
ei riitä kaikille?
Olen jo 15 vuotta ”saarnannut”, että puuta todellakin riittää
ja siitä on jatkuva ylitarjonta
ainakin talvikohteiden osalta.
Päijät-Häme on tästä puun riittävyydestä ja saatavuudesta oiva
esimerkki.
05/2014
Koskitukki Oy, Koskisen puunhankinta
Mäntsäläntie 64, 16600 Järvelä
puh. 020 553 40
KotiMetsä 1/2015
6
Osarungosta parruun - Koskitukki katkoo
tukin tarkasti talteen
Aurinko kimaltaa helmikuisella hangella Sysmässä. Viime kesänä hakatun
Pyyhtiän Samulin päätehakkuuleimikon varastoalueella on jäljellä enää
risukasat odottamassa
haketusta.
Kesällä varastoalue täyttyi
monenlaisista puutavaralajeista: osarungot, tavalliset havutukit, sahakoivut, koivun
erikoistyvet, vanerit, parrut ja
kuidut oli ajettu omiin kasoihinsa odottamaan jatkokuljetusta.
Metsävarastosta tukit ja osarungot jatkoivat matkaa kohti
Järvelää Koskisen sahalle, parrut Kissakoskelle, erikoiskoivutyvet ja sahakoivut Vilkon
sahalle Hirvensalmelle sekä
kuitupuut paperi- ja sellutehtaille.
Osarungoilla tukki
sentilleen talteen
Pyyhtiän leimikosta tehtiin
tavallisen havutukin rinnalla
osarunkoja. Osarunkomenetelmässä rungot katkotaan 12
- 20 metrin pituisiksi osarun-
goiksi. Metsässä rungoista katkotaan vain kuituosuus pois ja
ne ajetaan katkottavaksi runkoasemalle Järvelään.
Osarunkomenetelmä hyödyttää metsänomistajaa: tukki
otetaan mitta- ja laatuvaatimusten mukaan tarkasti talteen, jolloin myös myyjälle
maksetaan paras mahdollinen
korvaus.
Osarungoissa saa olla laatuvaatimukset täyttämättömiä
pätkiä, kunhan vian molemmin puolin löytyy riittävästi
sahattavaa osuutta.
Metsänomistajan kannalta
katkonta on ihanteellinen ja
myyjän riski katkonnan yhteydessä löytyviin vikoihin pienenee.
Myös tavallisten tukkien katkonnassa käytettävät tukkien
määrämitat ja hakkuukoneen
ennuste saattavat pienentää
tukkiosuuden hyödyntämistä.
Osarunkokorjuussa tätä ongelmaa ei ole, sillä tukki otetaan
talteen tyvestä latvaan sentilleen siitä, mistä tukkiosuus
loppuu.
Sahalla osarunkomenetelmä
mahdollistaa nopean ja joustavan asiakaskohtaisen sahatavarantoimituksen.
Osarunkomenetelmä soveltuu havupuuvaltaisiin päätehakkuuleimikoihin.
Kun rungot katkotaan vasta
tehtaalla toivottuihin mittoihin, on mahdollista vastata
nopeasti asiakkaan tarpeisiin:
tuotteet eivät jää odottelemaan
ostajia, vaan tavara on käytännössä myyty jo osarunkojen
katkontaa aloitettaessa.
Koivusta
erikoistuotteita
Tom Rossaus valaisin. Koskisen koivutuoteteollisuuden korkealuokkaiset tuotteet soveltuvat moniin vaativiin loppukäyttökohteisiin.
Koskitukki hankkii vanerikoivun ohella koivun erikoistyviä ja sahakoivuja, jotka
toimitetaan Koskisen koivutuotetehtaalle Hirvensalmelle.
Hirvensalmella erikoistyvistä
ja sahakoivuista tuotetaan korkealuokkaista koivusahatavaraa, koivuviiluja ja –aihioita
sekä koivuliimalevyjä.
Vilkon sahakoivun ja erikoistyven katkonnassa on käytössä myös lyhyempiä mittoja,
jolloin rungon tukkiosuus saadaan tarkasti talteen.
Parhaat koivutyvet katkottiin myös Pyyhtiän leimikosta
erikoiskoivuksi. Tyvien osuus
koivutukista työmaalla oli 12
%, mutta tämä vaihtelee hyvin
paljon eri leimikoiden välillä.
Erikoiskoivuja tehdään ainoastaan koivun tyveltä, eikä
siinä sallita oksia tai vikoja.
Erikoistyvistä metsänomistaja
saa vanerikoivua paremman
hinnan.
Kissaparrulla kuitu
vähemmäksi
Pieniläpimittainen parru kuljetetaan Kissakosken sahalle
(ns. Kissaparru), joka on erikoistunut sahaamaan pieniläpimittaista puutavaraa erityisesti puusepänteollisuuden
tarpeisiin.
Latvaläpimitaltaan 10 senttimetriin katkottava Kissakosken parru vähentää kuidun
määrää. Parrun katkonnan
Hyvistä siemenistä
kasvaa tuottava metsä
TAPIO SILVA Oy
puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
www.lahtienergia.fi
edut tulevat esiin etenkin harvennushakkuilla: kuidun määrästä voi leikkautua pois kolmannes tai jopa puolet.
Kaikkiaan Samuli Pyyhtiän
leimikosta tehtiin kuuttatoista
eri puutavaralajia.
Isäntä on tyytyväinen Koskitukin katkontaan: Koskitukin
käyttämä osarunkomenetelmä
ja tarkka tukin katkonta vaikuttivat puukaupan syntymiseen, mutta toki myös pitkäaikaisella yhteistyöllä oli oma
merkityksensä.
Kauppa tuli tehtyä Pyyhtiän
mukaan hyvään aikaan. Tilalla
oli tuulituhoja ja vain niiden
parsiminen olisi tehnyt metsästä reikäisen. Puuston iänkin
puolesta uudistaminen oli hyvä
ratkaisu, Pyyhtiä toteaa.
Henni Vahto-Häkkinen
Korjuu- ja kuljetusesimies
Koskitukki Oy
KotiMetsä 1/2015
7
Family Timber Finland mukaan puukauppaan
Family Timber Finland Oy
(FTF) on perustettu vuonna 1993. Yhtiö on keskittynyt viime vuosina pääasiassa metsäkiinteistöjen
välitykseen markkinointinimellä Etelä-Suomen
Metsätilat LKV. Lisäksi yhtiö on tehnyt jonkin verran
vientikauppaa.
Metsänomistajien liitto EteläSuomen osakkeiden siirryttyä
metsänhoitoyhdistyksille, on
myös Family Timberin toimintaa
linjattu uudelleen.
FTF tulee mukaan vientikaupan
lisäksi myös kotimaan puukauppaan välittämään omistajayhdistyksien korjuupalvelupuuta. Tavoitteena on kehittää ja kasvattaa
metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelua ja tuoda samalla metsänhoitoyhdistysten jäsenille lisää
vaihtoehtoja puukauppaan.
Puukauppatoimintaa on palkattu käynnistämään metsätalousinsinööri Tapio Viinikka, joka
on aloittanut toimitusjohtajan
tehtävässä 1.1.2015. Hän siirtyi
tehtävään Metsänhoitoyhdistys
Pirkanmaasta metsäpäällikön
tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut toiminnanjohtajana pitkään Keski-Suomessa, viimeksi
Mhy Metsossa.
Family Timber Finlandilla on
kaksi toimipistettä. Kiinteistövälitystä hoitavan Leena Tetrin
löytää Hollolan Salpakankaalta
Mhy Päijät-Hämeen kanssa samalta käytävältä ja Tapio Viinikan työpiste on Hämeenlinnassa
Mhy Kanta-Hämeen naapurina.
Tapio Viinikka
Leena Tetri
Metsänomistajien liiton varallisuus metsänomistajien hyväksi
Metsänomistajajärjestön
uudistuksessa siirryttiin
tämän vuoden alussa kolmiportaisesta kaksiportaiseen organisaatioon. Alueelliset metsänomistajien
liitot purettiin ja liittojen
metsäasiantuntijat siirtyivät MTK:n palvelukseen.
tavia ostajia ei ole vielä löytynyt.
Nurmijärven toimisto on vuokrattu, Lahden toimisto on vielä
omassa käytössä. Hintapyynnöt
Lahden keskustassa sijaitsevasta
127 m² toimitilasta on 210 000
euroa ja Nurmijärven 82 m²
toimistosta 78 000 euroa.
meen ja Uudenmaan-Hämeen
metsänhoitoyhdistysten liitot
ehtivät toimia 73 vuotta.
Vaikka liiton tehtävänä ei ollut
varallisuuden kerääminen, kertyi
sitä toiminnan aikana eri muodoissaan noin 700 000 euron
verran. Tämä omaisuus, vähennettynä lopettamisesta aiheutuvilla kuluilla, jaetaan jäseninä
olleille metsänhoitoyhdistyksille
puretun liiton tavoitteiden mukaisesti käytettäväksi metsänomistajien etujen ajamiseen ja
toiminnan kehittämiseen.
Metsänomistajien liitto omisti
2/3 Family Timber Finland Oy:n
(FTF) osakkeista. Ne on lahjoitettu alueen metsänhoitoyhdistyksille jäsenmaksujen suhteessa.
Näin metsänhoitoyhdistyksistä
tuli FTF:n osakkaita.
Vuoden alussa FTF:n uutena
toimitusjohtajana aloitti metsätalousinsinööri Tapio Viinikka.
Yhtiön toiminta tukee metsänhoitoyhdistysten toimintaa ja sen
kehittämistä.
Metsänhoitoyhdistyksistä
Family Timber Finlandin
Metsänomistajien liitto EteläSuomi ja sitä edeltäneet Itä-Hä- osakkaita
Toimitilat myynnissä
Liiton omistamat toimitilat
Lahdessa ja Nurmijärvellä ovat
olleet välittäjällä myynnissä viime syksystä saakka. Varteenotet-
Rahavarallisuus käytetään
edunvalvontaan
Toimitilojen myynnin ja lopettamistoimien jälkeinen varallisuus siirretään metsänhoitoyhdistysten nimiin MTK:hon
asiakasvaratilille.
Markku Wiik
Varat käytetään pääosin
MTK:lle maksettaviin jäsenmaksuihin 2-3 vuoden aikana. Näillä
jäsenmaksuilla taas rahoitetaan
alueella olevien metsäasiantuntijoiden edunvalvontatyötä mm.
maankäyttöön liittyvissä asioissa.
Selvitysmiehet
huolehtivat toiminnan
lopettamisesta
Liitto purkautui virallisesta
31.12.2014. Toiminnan alasajo tapahtuu kuitenkin tämän
vuoden aikana. Siitä vastaavat
kolme purkavassa kokouksessa
valittua selvitysmiestä.
Varsinaiset lopettamiseen liittyvät työt, mm. arkistojen läpikäyminen ja säilytettävien asiakirjojen pakkaus säilytettäväksi,
ovat loppuvaiheessa. Merkittävin keskeneräinen asia on toimitilojen myynti.
Varallisuuden jakoa ei voida
tehdä ennen kuin sen tarkka
määrä on selvillä. Viimeisenä
toimena selvitysmiehet tekevät
ilmoituksen yhdistysrekisteriin
liiton toiminnan loppumisesta.
Esko Laitinen
Yksi kolmesta
selvitysmiehestä
KUVA: PAULA LEhtoMäKi
Jarmo Poutiainen
metsävaltuuskuntaan
Ota
suunnaksi
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Metsänomistajat!
MTK:n uusimuotoinen metsävaltuuskunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Tampereella tammikuun lopussa.
Metsävaltuuskunta valitsi entisen puheenjohtajiston jatkamaan
toimessaan Mikko Tiirolan johdolla. Kokous valitsi metsänomistajien edustajiksi MTK:n
valtuuskuntaan 20 edustajaa ja
heille varahenkilöt.
Eteläistä Suomea edustuvat
Annukka Kimmo Lappeenrannasta ja Jarmo Poutiainen
Nastolasta. Jarmo Poutiainen
on myös mhy Päijät-Hämeen
hallituksen puheenjohtaja, joten
hänen kauttaan paikallisetkin
viestit välittyvät eteenpäin.
Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma.
Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan
metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan.
Metsänomistajat
PÄIJÄT-HÄME
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmä
p. 03 - 855 4300 • www.mhy.fi/paijat-hame • paijathame@mhy.fi
Minna Kauppi
KotiMetsä 1/2015
8
Jäsenmaksun saa vähentää
metsäverotuksessa
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenmaksun määräytyminen saattaa mietityttää.
Alla on pyritty selventämään, miten jäsenmaksua
kerätään ja miten erilaiset omistusmuodot ovat
jäsenmaksuvelvollisia.
Mhy Päijät-Hämeen
jäsenmaksu 119 euroa
vuonna 2015
Jäsenmaksu on saman suuruinen kaiken kokoisille tiloille. Jäsenmaksulla hoidetaan
esimerkiksi yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa ja EU:ssa sekä metsien
sertifiointi, joka on käytännössä edellytys nykypäivänä
tehtävälle puukaupalle.
Minna Lautala
Jäsenmaksu on
vähennyskelpoinen
metsäverotuksessa
Todennäköisesti kuulut erilaisin seuroihin tai järjestöihin,
joista maksat jäsenmaksua.
Monenko muun jäsenmaksun
voit vähentää verotuksessa?
Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 83
euroa. Ensimmäisen kerran
jäsenmaksu kannetaan maaliskuussa 2015.
Taustalla lakimuutos
alkaen 1.1.2015
Vanha lakisääteinen ja verottajan keräämä metsänhoitomaksu kerättiin kaikilta yli 4
hehtaarin tiloilta. Maksutuotto
käytettiin kokonaisuudessaan
Minna Lautala
metsänhoitoyhdistysten antamaan yleiseen metsänhoidolliseen neuvontaan.
Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tuli voimaan 1.1.2015. Siinä metsänhoitomaksu vaihtuu
metsänhoitoyhdistysten keräämään jäsenmaksuun. Metsänhoitoyhdistyksillä ei enää ole
entisenlaisia velvoitteita huolehtia neuvonnasta, mutta toisaalta liiketoimintaan ei enää
aseteta rajoituksia.
Mhy Päijät-Hämeen nykyisten
jäsenten ei tarvitse tehdä
mitään lakimuutoksen vuoksi.
Kaikkien olemassa olevien
jäsenten jäsenyys jatkuu
automaattisesti.
Metsänhoitoyhdistys
Päijät-Häme on toimialueellaan
suurin yksityismetsätalouden
toimija ja sen palvelutarjonta vahvistuu edelleen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen
10 kunnan toiminta-alueella
on tällä hetkellä jäsenenä noin
7 000 yksityistä metsänomistajaa.
Yhteismetsät,
kuolinpesät, yhtymät
Yhtymä on varsinainen jäsen ja yhtymän asioidenhoitaja
saa käyttöönsä jäsenedut, kuten
puukauppaan ja metsäpalveluihin liittyvät edut.
Jos yhtymän muut osakkaat
haluavat käyttöönsä henkilökohtaisia etuja, kuten alennuksen vakuutuksista tai alennuksia
paikallisilta yhteistyökumppaneiltamme, on henkilöjäsenen
hakeuduttava erikseen jäseneksi. Hänen jäsenmaksunsa on 50
euroa vuodessa (kannatusjäsen).
Kaikkiin yllä mainittuihin
omistusmuotoihin pätevät samat säännökset.
Omistus yhdessä
puolison kanssa
Jäsenkortti ja siihen liittyvät
edut tulevat toiselle puolisolle. Mikäli molemmat haluavat käyttönsä henkilökohtaisia
etuja, on toisen puolison liittyvä erikseen jäseneksi. Hänen
jäsenmaksunsa on 50 euroa
vuodessa (kannatusjäsen).
Useita omistusosuuksia
Jäsenmaksu lähetetään vanhan metsänhoitomaksun tapaan
kullekin verotusyksikölle erikseen. Jos henkilö omistaa metsää esimerkiksi yksin, yhdessä
puolisonsa kanssa ja on osakkaana kuolinpesässä, lähetetään
jäsenmaksu kullekin yksikölle
erikseen.
Mikäli henkilöllä on useita
edellä mainittuja omistuksia, voi
hän saada alennusta päällekkäisistä maksuista tekemällä siitä
hakemuksen mhy:lle.
Metsää useamman
mhy:n alueella
Metsänomistaja voi valita mihin metsänhoitoyhdistyksiin haluaa olla jäsenenä. Mikäli hän
haluaa Mhy Päijät-Hämeen jäsenedut käyttöönsä, on hänen oltava Mhy Päijät-Hämeen jäsen.
Mhy Päijät-Häme tarjoaa jäsenhintaisia palveluja omalla toimialueellaan ja naapurikunnissa.
Jari Yli-Talonen
Toiminnanjohtaja
Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon
keskustelua. On mm. esitetty väitteitä,
että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis
metsänomistajien omien yhdistysten
syytä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin
saakka selkeästi osa valtion virallista
metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi
ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa
metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen
metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi
palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä
toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin
metsäomistajat ovat itse linjanneet.
Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin.
Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki
metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on
uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä
uudistamistyössä oli metsäomistajien
suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään
haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä
vahva rooli ja väitän, että lopputulos
olisi ollut metsäomistajien kannalta
huomattavasti huonompi ilman MTK:n
ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta.
Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on,
että yhdistykset siirtyvät entisestään
metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi
ja loppukin napanuora valtiovaltaan
katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille
jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten
toiminnasta.
Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta
puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen
korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä
on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EUalueen puumarkkinoiden kehittämistä
koskevissa analyyseissä yksi merkittävä
syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja
omien yhdistysten puute.
Metsänomistajien näkökulmasta:
tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta!
Juha Hakkarainen
Metsäjohtaja, MTK
Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihinSinun
ja –etuihin.
edutkantaa
saatmetsänhoitomaksun
käyttöösi alla
ei siis tarvitse Ensimmäiset
tehdä mitään. Verohallinto
vielä tänä syksynä.
Tämän jälkeen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun kerää yhdistys itse.
olevalla jäsenkortilla, ole hyvä!
Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja –etuihin. Ensimmäiset edut saat käyttöösi alla
olevalla jäsenkortilla, ole hyvä!
KotiMetsä 1/2015
9
Toiminnanjohtajan allekirjoitus
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenenä
saat:
Jäsenenä
saat paljon metsäisiä
etuja
Toiminnanjohtajan allekirjoitus
Mhy Päijät-Hämeen jäsenedut, varsinainen jäsenJäsenkortti 2014
• Jäsenten edunvalvonta kannolta Brysseliin
• tilakohtainen edunvalvonta ja auttaminen esim. maankäyttöä koskevissa kysymyksissä
• Jäsenten metsät maksutta mukana PEFC-metsäsertifioinnissa
Jäsenkortti 2014
• erikseen sertifiointiin liittyjien maksu 120 € / 5 vuotta
• Maksuton puunmyyntisuunnitelma valtakirjakaupan yhteydessä ja puukaupan
ylivertainen tuntemus
• puukaupassa markkinatiedon, erikoispuiden ja katkontatiedon hyödyntäminen tuo etua
• - 10 % alennus kaikista asiantuntijapalveluista sekä materiaaleista (mm. taimet, lannoitteet jne.)
• +2,50 €/m³ välityspalvelun (korjuupalvelun) aines- ja energiapuulle
• Maksuton neuvonta / metsätilakäynti uusille metsänomistajille
• Maksuton mobiilimetsäsuunnitelma (Metsäselain)
• Maksuttomat tai jäsenhintaiset koulutukset, kilpailut ja tapahtumat (mm. verokoulutukset,
Metsänomistajat-iltamat)
• Maksuton Kotimetsä-jäsenlehti sekä Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja-numerot
• Maksuton metsäomaisuuden hoitosopimus bonuseduin
• Kaikki asiantuntijat ja palvelut ensisijaisesti jäsenten käytössä
• Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset alennukset jäsenkortilla (mm. MTK:n jäsenedut)
Yhdistyksen jäsenedut:
Jäsenkortti 2014
Jäsenkortti 2015
Valtakunnalliset jäsenedut:
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.
Maksuton PEFC-sertifiointi
• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
Alennusta palveluista
metsä- ja kotivakuutuksesta.
Maksuttomat koulutustilaisuudet
• United Bankers: 30 % alennus
edut
Metsäobligaation
merkintäpalkkiosMaksuton neuvonta Yhteistyökumppaneiden
Pa i k a l l i s e t :
ta. 6): -15 % normaalihintaisista metsurin turvavarusteista
•P
ienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie
Jäsenlehti 2 krt vuodessa
• Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): - 10 % metsurin tarvikkeista ja varusteista
27): - 10 % STIHL-tuoteluettelon
tarvikkeista
ja turvavarusteista
•L
ahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu
• Savotan
Puoti: pokara
34,90
€,
• Rauta-Juurikkala, Heinola (Villenkatu 42): - 10 % Husqvarnan metsävarusteista ja -tarvikkeista
5): -10 % suositushinnasta65,90
metsurin varusteissa
• Vääksyn konepiste, Vääksy (Lahdentie tehoheinäin
€ ja raivaveitsi
• Sysmän ja Helmi Säästöpankin edut
• Puukauppatili: säästötalletustili puukaupasta tuleville varoille, korko 2 % ensimmäiset 3 kk
29,90 €
Yhdistyksen jäsenedut:
Valtakunnalliset
jäsenedut:
• Alv-tili: määräaikaisena 3-12 kk, korko kiinteä 1 %
•
•
•
•
•
PEFC/02-31-120
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
PEFC/02-31-120
• 500 lahjataimea (mänty/kuusi): metsänuudistamiseen, kun talletat puukaupasta saatavat varat
(vähintään 15 000 euroa) Helmi Säästöpankkiin
• Hankinnat: metsätilan hankinnan tai puukaupan rahoitus räätälöidyin erityisehdoin
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.
• Maksuton PEFC-sertifiointi
Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia
• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
• Alennusta palveluista
metsä- ja kotivakuutuksesta.
Metsänomistajat
Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksu 119 €/metsänomistaja, kannatusjäsenmaksu 50 €/jäsen ja eronneen jäsenen liittymismaksu 100 € (uudelta
jäseneltä ei peritä liittymismaksua)
• Maksuttomat koulutustilaisuudet
• United Bankers: 30 % SAVOTAN
alennusPUOTI
Metsäobligaation merkintäpalkkios• Maksuton neuvonta
ta.
• Jäsenlehti 2 krt vuodessa
• Savotan Puoti: pokara 34,90 €,
MTK:n jäsenedut
mm.:
tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi
Valtakunnalliset
jäsenedut:
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 e • LähiTapiola: 10 %:n alennuksen metsä29,90ja €kotivakuutuksesta
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
Can-AM
traktorimönkijän
tai Lynx-moottorikelkan
ostajalle
• •
United
Bankers:mönkijän,
30 % alennus Metsäobligaation
merkintäpalkkiosta
• Savotan Puoti: pokara 34,90
e, tehoheinäin 65,90 e
ja raivaveitsi
29,90
e
300-500
€ etuseteli
tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä.
Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus
Metsänomistajat
asemittain tai St1-Visa.
SAVOTAN PUOTI
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus
päästömittauksineen 55 euroa.
MTK:n jäsenedut mm.:
Ramirent:
%. Maanrakennuskoneista
alennus
20tarvikehankintoihin
%.
• •
CanAM
mönkijän,Yleisalennus
traktorimönkijän-35
tai Lynx-moottorikelkan
ostajalle 300–500
e etuseteli
Agrimarket:
Uusien
moottorisahojen,
ja tarvikkeiden
metsuritar• •
St 1:n
sopimusalennus
bensasta,mm.:
dieselistä, polttoöljystä janäiden
pelletistä.varaosien
Valittavissa: St1-yrityskortti:
alennussekä
2,35 snt/litra,
MTK:n
jäsenedut
St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa
10 %. - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.
• K1 vikkeista
Katsastajat:alennus
Katsastus etuhintaan
•• •Ramirent:
Can-AM
mönkijän,
tai Lynx-moottorikelkan
ostajalle
Teboil:
Yrityskortilla
bensiinistä ja dieselistä
Voiteluaineet, autokeYleisalennus
-35 %.traktorimönkijän
Maanrakennuskoneista
alennus
203,19
%. snt/litra alennusta.
• Agrimarket:
moottorisahojen,
näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %.
300-500
mikaalit€Uusien
jaetuseteli
pesut
10tarvikehankintoihin.
% alennuksella.
• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.
•• •Grolls
St1:n
sopimusalennus:
bensasta,
dieselistä, polttoöljystä
pelletistä.
Grolls
työvaatteliike:
Björnkläder-työvaatteista
-25-10%%:jajamuista
tuotteista -10 %.
työvaateliike:
Björnkläder-työvaatteista
-25 % ja muista tuotteista
Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus
asemittain tai St1-Visa.
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus
päästömittauksineen 55 euroa.
• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.
• Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %.
• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autoke-
KotiMetsä 1/2015
10
Metsänhoito tulon muodostajana
Metsänhoito on yritysmuoto, jossa tulon muodostus
on suorassa suhteessa harjoittajansa ammattitaidon
kanssa. Lopputulos kertoo,
onko homma hoidettu hyvin vai huonosti.
Taloudellinen tulos mitataan
euroissa, ei prosentteina, eikä
kuutiometreinä.
Viimeisimmästä hakkuustani, joka oli noin 60-vuotiaan
männikön päätehakkuu, kertyi
markkinapuuta 590 m³ hehtaarilta. Kun otetaan mukaan
aikaisemmissa harvennuksissa
kertynyt puumäärä, kuvion
tuotto kiertoajan kuluessa oli
noin 12 m³ vuotta ja hehtaaria
kohti. Tämän hetkisen hintatason mukaan se tarkoittaa
noin 500 euron vuosituottoa
hehtaarille.
Etelä-Suomen lehtomaisilla
kankailla tulos on saavutettavissa, ja tuoreillakin kankailla
päästään helposti noin 10 m³
vuosituottoon hehtaarilla. Jos
kirjanpidon mukaan keskimääräinen vuosituotto on yli 400
euroa hehtaarilla, on metsää
hoidettu todella hyvin. Mutta
jos tulos jää alle 300 euron, on
jotain jätetty ajallaan tekemättä tai tehty huonosti.
Ajallaan: taimikon
perustaminen ja hoito
Työt, jotka ovat ajallaan teh-
täviä, ovat taimikon perustaminen ja hoito. Taimikon hoito on tehtävä heti riippumatta
siitä, saako siihen Kemera-tukea vai ei, ettei kasvutappioita pääse syntymään. Mikään
ei ole metsänomistajalle niin
kallista kuin kasvutappioiden
muodostuminen.
Luonnon monimuotoisuudenkin kannalta terve ja kasvuisa metsä on parempi kuin
iloton ja eloton kuusikko, joita
usein tapaa.
Ajallaan:
harvennushakkuut
Toinen tärkeä asia on harvennushakkuut. Harvennuksella ratkaistaan metsän tule-
va tuotto. Harvennukset on
tehtävä ajallaan. Myöhäinen
tai huonosti tehty harvennus
johtaa kasvutappioihin. Erityisesti koivu on harvennettava
ajoissa ja riittävän voimakkaasti.
Ensiharvennus on lopputuloksen kannalta ratkaiseva,
esimerkiksi koivikkoon ei saa
jäädä sellaista puuta, josta tulevaisuudessa tulee vain kuitua
tai polttopuuta.
Harvennuksen voimakkuus
on määriteltävä maan viljavuuden mukaan. Viljavilla mailla
puita on jätettävä enemmän,
jotta maan ravinnevarat voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Valitettavasti nykyisin motolla tehtävät harvennukset
eivät aina täytä hyvän metsänkäsittelyn
vaatimuksia.
Metsänomistajan
tuleekin
kiinnittää erityistä huomiota
harvennusten laatuun. Oikeaan tiheyteen ja jäävien puiden
valintaan käytetylle ajalle voi
tulevaisuudessa saada hyvän
palkan.
Hyvä lopputulos edellyttää
metsänomistajalta viitseliäisyyttä, valvontaa ja tietoa,
mitä tehdään, miten, missä ja
milloin. Kaikessa yritystoiminnassa osaamisen taso mitataan
tuloksella.
Jouko Juurikkala
Trestima, uusi puuston arvioinnin väline tositestissä
Jouko Juurikkalan sankka metsä
Luottamus konenäköavusteisen metsänmittauksen
arviointitarkkuuteen on
vähitellen
lisääntynyt,
kun metsänhoitoyhdistyksemme suunnittelijat
ovat käyttäneet Trestimamittausjärjestelmää puumäärien arvioinnissa jo
pidemmän aikaa.
puustoisessa kohteessa laajalti tunnustetun metsänhoidon
osaajan Jouko Juurikkalan
päätehakkuuta odottavalla
noin 60-vuotiaalla männikkökuviolla. Katso yllä oleva
Juurikkalan kirjoitus ”Metsänhoito tulon muodostajana”.
Mari Sarvaala
Kun puuston määrä poikkeaa huomattavasti normaalista
noin 250 m³/ha uudistuskypsän metsän puumäärästä ylöspäin, tulee metsänarvioijalle
joskus rohkeuden puute laittaa
puumääräksi se, mitä on todettu. Omiin silmiin ja mitattuihin puustotunnuksiin ei tahdo
uskoa, varovaisuus voittaa ja
laitetaan esim. todellisuudessa
400 m³/ha kuvion puustoksi
300 m³/ha.
Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon puumäärien keskiarvoistamisesta ”tunteettoman”
konenäön avulla.
Trestima-sovellus älypuhelimessa.
Itse olen melko vakuuttunut
laitteen tarkkuudesta, koska
olen tehnyt Trestimalla lähes
kaikki metsänarvioinnin ja
metsäsuunnittelun maastotyöt
viimeisen puolen vuoden aikana.
Viime syksynä tuli mieluinen
yllätys ja samalla haaste.
Sain toimeksiannon testata
Trestiman tarkkuutta erityisen
Markku Nieminen
Konenäkö rohkaisee
oikeisiin motteihin
Trestiman tulos heitti
vain motteja
Miten kävi tässä Juurikkalan hyvin runsaspuustoisessa
kohteessa, kun kohde hakattiin
alkutalvesta ja saatiin tiedot
hakatusta puumäärästä vertailtavaksi konenäöllä saatuihin
Hyvä metsänhoito palkitaan päätehakkuussa, tietää Jouko Juurikkala.
tuloksiin?
Normaalipuustoisissa päätehakkukohteissa, joita olemme
mitanneet Trestimalla useita,
olemme päässeet noin 5 %
tarkkuuteen verrattuna motomittaan.
Tällä Jouko Juurikkalan
päätehakkuukohteella Trestimalla saatu tulos verrattuna
mittaustodistuksen puustoon
(590 m³) erosi vain -1,6 %!
Tulos on niin hyvä, että voidaan puhua metsänmittauksesta (eikä arvioinnista), jonka
tarkkuusvaatimus on +/- 4 %.
Puuston mittaaminen kuvaamalla ei ole kuitenkaan kokonaan käyttäjästä riippumatonta puuhaa. Kuvat pitää ottaa
mahdollisimman hyvin kuvion
puustoa edustavista kohdista.
Lisäksi puulajien keskimääräinen pituus ja läpimitta tulee
määrittää osittain silmämääräisesti.
Läpimitta ja keskipituus
voidaan mitata Trestimaan
kuuluvaa mittakeppiä apuna
käyttäen kuvaamalla valituista
Markku Nieminen
Markku Nieminen
Puuston pohjapinta-ala muodostetaan kuvien perusteella. Trestima
valitsee relaskoopin tavoin pohja-pinta-alaan laskettavat rungot.
Puuston keski-läpimitta määritetään asettamalla mittakeppi runkoon
ja kuvaamalla.
puista, kuten tehtiinkin tässä
tapauksessa.
Trestima tuottaa laatua
metsäsuunnitelmiin
Tämän runsaspuustoisen kuvion mittaustulokset antavat
hyvän perusteen käyttää Trestimaa myös erittäin puustoisissa kohteissa ja siten tehdä
metsänomistajalle entistä laadukkaampia metsäarvioita ja
- suunnitelmia.
Hyvien kokemuksien rohkaisemana Trestiman käyttöä jatketaan metsänhoitoyhdistyksessämme ja samalla siitä kehitetään työkalua koko mhy-kentän
käyttöön.
Tarkan puustonmittauksen
lisäksi Trestimaan tulee tämän
vuoden aikana uusia ominaisuuksia, mm. kuviorajojen
muokkaus ja piirto mahdollistuu mobiililaitteella. Huomiota
kiinnitetään myös Trestiman
tuottamien runkolukusarjojen
hyödyntämiseen puuston kehityksen simuloinnissa sekä puukaupallisissa palveluissamme.
Markku Nieminen
Metsäsuunnittelija
ja -arvioitsija
KotiMetsä 1/2015
11
Taimikon heinäystä selkä suorana
Tehoheinäimen on kehitellyt aktiivinen metsänomistaja Tauno Holappa
Sysmästä, joka on huomannut taimien vapauttamisen erilaisista heinistä
ja vatukosta työlääksi. Heinäin katkoo myös pienet
lehtipuun vesat.
Voit suorittaa heinäämistä siten, että kuljet taimirivien välissä ja heinäät kahta taimiriviä
samanaikaisesti.
Vetämällä tai työntämällä
Heinäintä on kehitetty eteenpäin: nyt heinäin toimii myös
vetämällä, koska se on monelle mielekkäämpi työskentelysuunta.
Heinäin katkoo vesakon sekä
työntäen että vetämällä. Taimien hakemisessa pidä heinäimen
piikinkärjet alaspäin.
Työntämällä: Löydettyäsi taimen käännä heinäin niin, että
piikin kärjet ovat ylöspäin. Aseta
heinäimen uloin piikki taimen
viereen vahingoittamatta tainta.
Suorita rivakka työntö itsestä
poispäin. Toista sama toiselta
puolen tainta. Heinäimellä työskentely on helppoa, jos heinäin
on irti maasta, noin 5 cm maanpintaa korkeammalla.
Vetämällä: Muuten sama toimintatapa, mutta vedä heinäintä 2-3 cm korkeudella maasta
yläviistoon suuntaavalla vedolla
ripeästi.
Tärkeintä ripeä liike!
Heinäintä käyttäessä tarkoituksena ei ole vain kaataa
heinää tai vesoja, vaan katkaista ne. Näin ollen vetävän
tai työntävän liikkeen pitää
Esko Paananen
on riuska, jotta heinät ja vesat
katkeavat.
Tutkimalla omaa työtapaa työ
helpottuu, nopeutuu ja keventyy.
Taimen ympäristön puhdistamiseen menee aikaa noin 10-15
sekuntia, kun taimi on löydetty
ja taimen ympäristö heinätty.
Työskentely selkä
suorana
Koska heinäimessä on pitkä
varsi (harjanvarsi tai paksumpi), työskentely onnistuu selkä
suorassa.
Kehittäjä Holappa on heinännyt omia taimikoitaan yli 8
hehtaaria muutamassa kesässä.
Holappa vakuuttaa, että homma
ei olisi onnistunut hänen iässään
koukistelemalla.
Pidä terä kunnossa
Terä kannattaa pitää terävänä, teroitus kevyesti taukojen
aikana helpottaa heinäimen
käyttöä. Teroitukseen sopii parhaiten timanttikovasin, näitä on
saatavana rautakaupasta.
Terän raaka-aine on valittu
sitkeäksi ja kulutusta kestäväksi. Terän sattuessa johonkin
kovaan, terä voidaan oikaista,
jonka jälkeen uusi teroitus ja
työ voi jatkua.
Valmistaja: Esko Paananen
Kinkamontie 60,
77600 Suonenjoki,
kinkamo@luukku.com
puh. 050 550 1745
Tehoheinäimiä myydään Mhy
Päijät-Hämeen toimistoilla hintaan 55 € + alv. Varmista etukäteen heinäimen saatavuus ko.
toimistolta.
Mari Sarvaala
Vinkkejä metsänviljelyyn
KESÄISTUTUKSEEN
Muokkaus kunnolla
Metsänomistaja. Onko metsänuudistusalueellasi vielä risut ajamatta?
Ja muokkauskin tekemättä?
Viime vuosina yleisimmäksi muokkausmenetelmäksi on noussut laikkumätästys. Se sopii useimmille maapohjille. Se tehdään joko Bräckellä tai
kaivinkoneella. Veden vaivaamilla kohteilla paras muokkausmenetelmä on
ojitusmätästys.
Huolla taimet ennen istutusta
Hoidetaan risut pois keväällä ja muokkaus kesäkuun alussa.
Kokeile kesäistutusta juhannuksen jälkeen.
Mikäli taimesi tulevat pakkasvarastosta jäisinä, lue ohessa oleva pakkastaimien sulatusohje ja noudata sitä. Mikäli taimesi tulevat säkeissä, avaa
säkin suut ja varastoi varjoisaan paikkaan.
Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tähän edullisen ja
kilpailukykyisen vaihtoehdon.
Kastele taimia säännöllisesti niin, etteivät paakut pääse missään vaiheessa
kuivahtamaan. Tärkeää on kastella taimet hieman ennen istutusta niin
märiksi, että paakuista voi puristaa vettä.
Pyydä tarjous yli 5000 taimen istutustyömaalle.
Istuta taimi oikeaan paikkaan
Istuta taimi mättään korkeimpaan kohtaan, jossa kosteusolosuhteet ja
lämpötila ovat suotuisat. Kuoppiin istutetut taimet joutuvat liiallisen veden sekä myös hallan vaaraan.
Istutuskohdan valinta on tärkeämpi kuin täsmälleen oikea tiheys. Ohjetiheys kuusella on 1800 kpl/ha, mikä tarkoittaa noin 2,3 metrin keskimääräistä etäisyyttä.
Istuta taimi riittävän syvälle
Käytä sopivankokoista pottiputkea ja säädä putki niin, että taimi tulee
riittävän syvään. Pienillä paakuilla syvyys on 3–4 senttiä maanpinnan alapuolelle ja isommilla vieläkin enemmän.
Tämän jälkeen tiivistä maa paakun ympärille jalalla polkien
Jos et istuta itse, teetä työ metsänhoitoyhdistyksellä
Mikäli istutat itse, metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota istutusvälineitä lainaksi, kun taimet on ostettu meiltä. Me myös välitämme istutusvälineitä
itselle ostettavaksi.
Mikäli et itse halua tai pysty suorittamaan istutustyötä, metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota ammattimetsureita työn suorittamiseen. Istutustyön
kustannus on havupuun taimilla 20–30 senttiä/taimi + alv.
tuuletus
varjo
vesi
Antero Lehti
Metsäneuvoja
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
KotiMetsä 1/2015
12
Korjuupalvelun puilla lähes 5000 taloa lämpimäksi
Metsänhoitoyhdistyksen
puunkorjuupalvelu korjasi ja välitti tienvarteen vuonna 2014 noin
265 000 kiintokuutiota
puuta.
Toistaiseksi energiapuusta toimitetaan valtaosa Päijät-Hämeen
ulkopuolelle, Hämeenlinnaan ja
Jyväskylään saakka. Tulevaisuudessa Lahti tulee nousemaan
mhy Päijät-Hämeen suurimmaksi energiapuun käyttäjäksi.
Vuoden 2015 kokonaismäärä
on luultavasti hieman pienempi kuin viimevuotinen määrä.
Kemera-tukien poistuminen ennen uusia tukimuotoja varmasti
hieman pudottaa korjuumääriä,
ainakin hetkellisesti.
Talven hakkuut ovat voiton
puolella ja nyt on hyvä aika
miettiä ensi kesän hakkuita,
joista on keväällä pula. Kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat
kysyttyjä, hinta on parempi
ja hakkuu suoritetaan yleensä
saman suven aikana. Tulevan
kesän kohteista kannattaa olla
yhteydessä energiapuu- ja metsäneuvojiin.
Energiapuuta toimitimme laitoksille yhteensä 122 500 MWh.
Tällä määrällä 4900 omakotitaloa (120m²) saa lämpöisen
käyttöveden ja lämmön vuodeksi (kaukolämpö, kulutus n.
25 MWh/v).
Antti Alhola
Kuljetus- ja
logistiikkavastaava
Antti Alhola
Kelirikkokelpoisten leimikoiden kevätsesonki on pian edessä.
Kulotuksia tarvitaan lisää – valtiolta tukea
PEFC- sertifiointi, johon
suurin osa metsänomistajista kuuluu, velvoittaa toteuttamaan tietyn määrän
kulotuksia joka vuosi. Viime vuosina kulotusmäärät
ovat olleet niin vähäisiä,
että sertifikaatti ollaan oltu vaarassa menettää. Sertifikaatin menettämisellä
olisi merkittävä vaikutus
puukaupalle, sillä suurin
osa metsäyhtiöiden ostamasta puusta on oltava
sertifioitua. Kulotusta onkin pyritty edistämään monin tavoin, kuten valtion
tukien avulla.
Tiina Ojansivu
Kulotus on perinteinen tapa
valmistella hakkuuala uudistamista varten. Kulotus suunnitellaan mielellään jo ennen
hakkuun toteuttamista, ja alaa
valmistellaan polttoa varten
hakkuun yhteydessä.
Kulotus vaatii talkooporukan, ja siitä saakin mukavan
kylätapahtuman josta ei jännitystä usein puutu. Metsänhoidolliseen kulotukseen saa
valtiolta tukea osaan kustannuksista.
Säästöpuuryhmien poltot on
määritelty luonnonhoidollisiksi kulotuksiksi, ja niiden toteutuskustannukset korvataan
täysimääräisesti. Poltettavat
säästöpuut, joiksi soveltuvat
mänty ja lehtipuut, jätetään
yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle.
Kulotuksella ravinteet
käyttöön
Kulotuksella on monia etuja:
se hyödyttää taimikon kasvua vapauttamalla ravinteita
maasta, vähentämällä maan
happamuutta ja nostamalla
maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden
kilpailua.
Kulotuksella voidaan myös
Impolan yhteismetsän kulotus vuonna 2010.
parantaa metsän terveydellistä
tilaa kun tuli tuhoaa tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Kulotus voi lisätä
luonnon monimuotoisuutta,
sillä tuli houkuttelee paikalle
vaateliasta palosta riippuvaista
hyönteislajistoa.
Kulotukseen soveltuvat parhaiten tuoreet ja kuivahkot
kankaat, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Liian karuilla
mailla kulotuksen vaikutus voi
olla liian voimakas ja rehevillä mailla kulotusta ei tarvita,
koska ravinteita on riittävästi.
Mhy Päijät-Hämeellä on pitkän kokemuksen kartuttamaa
asiantuntemusta kulotusten toteuttamisesta. Kysy lisää kulotuksesta omalta metsäneuvojaltasi.
Tiina Ojansivu
Metsäsuunnittelija
ja -arvioitsija
Säästöpuuryhmien poltto
Tuli luo edellytykset monipuolisille kasvi- ja eliölajeille. Säästöpuuryhmien poltto on kulotusta helpompi
vaihtoehto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Säästöpuuryhmiä poltettaessa poltto pitää valmistella kulotuksen tapaan.
Jätetään eri kokoisia puita
pystyyn. Mielellään sellainen
ryhmä, jossa on mukana alikasvosta. Hakkuussa on syytä kaataa puustoa ympäriltä siten, että saadaan oksia
ja latvuksia palokuormaksi
säästöpuiden juurelle. Palokuja on syytä kaivaa ympärille,
ja valmistella sammutusveden
saatavuus. Unohtaa ei pidä
myöskään tulentekoilmoitusta pelastuslaitokselle.
Pertti Mäkinen
Kulotussää oli loistava 13.09.2014. Kuvassa säästöpuuryhmän poltto
Jere Porvarin metsässä Hartolan Kuivajärvellä.
Sitten ei muuta kuin keliä
varttumaan. Ei pidä myöskään laiminlyödä jälkisammutusta ja jälkivartiointia.
Näissäkin asioissa tietämystä
löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Ei muuta
kuin polttamaan!
Pertti Mäkinen
KotiMetsä 1/2015
13
Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa
metsätalouden tukijärjestelmää
Kemera-lain uudistuksen
tavoitteena on luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja
tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki tulee
voimaan, kun komissio on
hyväksynyt sen. Vanhan
lain mukaiset hakemukset
pitää olla metsäkeskuksessa 17.4.2015 mennessä.
Heikennykseksi nykyiseen jää
se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat
tuovat hieman lisäbyrokratiaa,
sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista.
Mikä
muuttuu?
Taimikon varhaishoito ja
nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7
– 3 metrisen taimikon hoitoon.
Viimeinen mahdollisuus,
tukimuoto poistuu:
tee hakemus
peltojen metsityksestä
10.4.2015 mennessä.
Oma metsäneuvojasi
auttaa.
Uudesta laista on jätetty pois
vähämerkityksellisiä työlajeja
kuten pellonmetsitys, kantojen
nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään
enää saa tukea. Esimerkiksi
myrskytuhojen varalle onkin
hyvä olla vakuutus. Myös
energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä
nuoren metsän hoitokohteilta
tuetaan korotetulla hehtaarituella.
aikaa kaksi kuukautta tehdä
päätös tukijärjestelmän hyväksymisestä. Vaikuttaa mahdolliselta, että uusi laki saadaan
voimaan heinäkuun alusta.
Uudesta Kemera-laista tulee
määräaikainen ja se on voimassa vuoden 2020 loppuun.
Laille on saatava vielä
EU:n hyväksyntä
Ennakkohakemus
vaaditaan kaikkiin
työlajeihin
Uusi kemera-laki voidaan
ottaa käyttöön kun sille on
saatu Euroopan komission
hyväksyntä. MMM:n ja komission alustavat neuvottelut
järjestelmästä käynnistyivät lokakuussa ja ovat edenneet sujuvasti. Parhaillaan odotetaan
komission vihreää valoa virallisen hyväksymisprosessin eli
notifioinnin käynnistämiselle.
Tämän jälkeen komissiolla on
Kemera-rahoitushakemukset
käsitellään kesäkuun loppuun
asti nykyisen kemera-lain nojalla. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen
17.4.2015 mennessä, ja niistä
annetaan päätökset viimeistään 30.6.2015.
EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää
ennakkohakemusta kaikkien
työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain
mukaan ole mahdollista. Töitä
ei myöskään voi aloittaa ennen
kuin tukihakemus on toimitettu metsäkeskukseen.
Toimenpiteestä riippuen tuki myönnetään joko toteutuneisiin kokonaiskustannuksiin
perustuen tai euromääräisenä
tukena. Tuki toteutuneisiin
kustannuksiin määräytyy tukiprosentin mukaan, joka voi
vaihdella työlajeittain ja tukivyöhykkeittäin.
Ympäristötuki myönnetään
taloudellisen menetyksen perusteella euromääräisenä tukena.
Tiedot koonnut:
Mari Sarvaala
Mhy Päijät-Häme
Kemera-tuettavat työlajit
Kemeran tärkeät päivämäärät 2015
Euromääräinen tuki, työlajit:
(Lähde: Metsäkeskus)
17.4.2015 Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta on
toimitettava Metsäkeskukselle. Tämän jälkeen saapuvat hakemukset hylätään myöhästyneinä.
- Taimikon varhaishoito
- Nuoren metsän hoito + pienpuun kerääminen
- Juurikäävän torjunta
- Ympäristötuki (taloudellisen menetyksen perusteella)
Tukiprosentilla kokonaiskustannuksista, työlajit:
- Terveyslannoitus
- Suometsän hoito
- Metsätien tekeminen
- Metsäluonnon hoito
5.6.2015 Hakijan on toimitettava puutteellisten hakemusten täydentämiseksi pyydetyt selvitykset
Metsäkeskukselle. Hakija voi täydentää puutteellista hakemusta myös omasta aloitteestaan.
30.6.2015 Metsäkeskuksen on tehtävä vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset.
Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille
vuoden 2019 loppuun saakka.
Kemera-tuen pääasiallinen sisältö,
muutokset nykyiseen:
• Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista
• Tukivyöhykejako muuttuu metsälain vyöhykejaon mukaiseksi
• Taimikon varhaishoito lisätään tuettaviin työlajeihin
• Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea myönnetään pinta-
alaperusteisena ja tuen määrä riippuu siitä, tehdäänkö kohteella pelkkä hoitotyö
(pinta-alatuki) vai liittyykö työhön myös pienpuun keräämistä kohteelta (ns. korotettu pinta-alatuki). Tällä ns. korotetulla pinta-alaperusteisella tuella korvataan
pienpuun energiatuki. Korotetun pinta-alatuen myöntämisen ehtona ei ole pienpuun energiakäyttö.
• Juurikäävän torjunnan tukialuetta, torjunta-aikaa ja tuensaajien määritelmää
laajennetaan
• Kunnostusojituksen sijaan ehdotetaan tukea suometsän hoitoon
• Tuki terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitohankkeisiin ja metsätien
tekemiseen säilyy sisällöllisesti pääasiassa ennallaan
• Ympäristötuen myöntämisen perusteet harmonisoidaan metsälain kanssa
• Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoitusmahdollisuuksia laajennetaan:
• valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvilla luonnonsuojelualueilla
tehtävät rahoitusmääräysten mukaiset toimenpiteet
• metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen
• metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus
• metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittäminen ja leviämisen
estäminen
• Toimenpiteiden suunnittelusta tai toteutusselvityksen laatimisesta aiheutuvat
kustannukset sisällytetään hankkeen kokonaiskustannuksiin, eikä niihin myönnetä
erikseen tukea ympäristötukisopimuksia lukuunottamatta
• Tukea myönnetään toimenpiteestä aiheutuviin nettokustannuksiin eli mahdolliset
tulot otetaan huomioon tuen määrää vähentävänä tekijänä
Soidensuojelu etenee
kompromissilla
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen päätti
edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen suunnitelman ja vapaaehtoisen
mallin yhdistelmällä.
Suojelu etenee valtion mailla
saman tien, mutta yksityismailla
selvitetään ensin maanomistajien
mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka
tapauksessa suojeluun mukaan.
Suo-ohjelman valmisteluryhmän työ jatkuu, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti
merkittävistä soista tehdään loppuun. Nämä suot ovat lopullisen
suojelun lähtökohtana.
Suojelun toteutukseen eri
maanomistajaryhmissä tulee nyt
kuitenkin vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion omistamien, luon-
toarvoiltaan arvokkaiden soiden
suojelun osalta alkavat heti.
Samalla aloitetaan neuvottelut
muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden kanssa.
Yksityisten maanomistajien
kuuleminen suojelun tiimoilta on
herättänyt paljon kysymyksiä.
Nyt kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman
toteutuskeinoista.
Palautteen perusteella päätetään suojelun jatkosta, ja
aletaan suunnitella lopullista
kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta
kannattaa kuvata mahdollisimman selkeästi.
Markus Nissinen
MTK:n metsälinja
Mari Sarvaala
KotiMetsä 1/2015
14
Eduskuntavaalit 2015
Eduskuntavaalit 2015
Biotaloudella on monta ystävää
Eduskuntavaalien lähestyessä biotalous on noussut
merkittäväksi puheenaiheeksi. Kaikki puolueet
puhuvat biotalouden kehittämisen puolesta ja osa
on nostanut biotalouden
omaksi kohdakseen vaaliohjelmassaan.
MTK ja STTK järjestivät puolueiden edustajille biotalousaiheisen vaalipaneelin Lahdessa hel-
mikuussa. Mukaan oli kutsuttu
Hämeen vaalipiirin ehdokkaista
Sonja Falk (kd), Minna Lintonen
(sdp), Tapio Malmiharju (kesk),
Lulu Ranne (ps), Tuomo Riihilahti (kok), Irma Taavila (vas)
ja Kari Tiilikkala (vihr). Paneeli
keräsi satakunta kuulijaa.
semmiksi tuotteiksi. Näkemykset
Etelä-Suomen metsien suojelutarpeista erosivat paikoin toisistaan, mutta kaikki keskustelijat
halusivat toimia suojeluasioissa
pääosin vapaaehtoisella pohjalla
ja hyvässä yhteistyössä metsänomistajien kanssa.
Metsäasioista ei saatu kunnon väittelyä aikaiseksi. Kaikki ehdokkaat kannattivat uusia
sellutehdashankkeita ja puun jalostamista entistä korkea-arvoi-
”Ei” kiinteistöverolle
Puolueiden kannat metsäverotukseen vaihtelivat. Keskustan ja kokoomuksen edustajien
mielestä puunmyynnin verotus
on tällä hetkellä liian ankaraa, kun taas vasemmistoliiton tavoitteena on verottaa
päätulojakin progressiivisesti
ansiotulojen tapaan.
Monissa puheenvuoroissa
moitittiin valtion rakentamaa
byrokratiaa muun muassa verotuksessa, ympäristöluvituksissa, Kemera-tuessa ja yrittäjyydessä yleensä.
Kukaan keskustelijoista ei
kannattanut kiinteistöveroa
metsämaalle. Metsä nähdään
jokamiehenoikeuksien perusteella ”kansallisomaisuudeksi”,
eikä verorasitusta saa sälyttää
vain yhdelle osapuolelle.
Kotimetsä kysyi kaikilta keskustelijoilta mielipiteet muutamiin keskeisiin metsätalouden
kysymyksiin. Vastauksista käy
ilmi myös puolueiden yleisiä
linjauksia.
Markku Pulkkinen
Kysymykset
1. Omistatko metsää?
2. Mitä metsä sinulle merkitsee?
3. Pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsämaalle?
4. Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Onko se hyvä vai huono? Miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää?
5. Onko puunmyynnin verotus oikealla tasolla?
6. Uudessa Kemera-tuessa energiapuulle ehdotetaan läpimittarajaa, jotta järeää puuta ei menisi polttoon. Onko raja kannatettava?
7. Kannatatko uusia sellutehdashankkeita Suomeen?
8. Onko Etelä-Suomessa tarpeeksi suojeltua metsää vai pitäisikö suojella lisää?
9. Onko liito-orava aiheellisesti rauhoitettujen lajien listalla?
10. Mitä mieltä olet haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta? Onko asetusta syytä muuttaa?
Sonja Falk
Kristillisdemokraatit
sisäministerin erityisavustaja
Lahti
1. E
n omista, mutta suvullani on
metsää Isojoella ja Luumäellä.
2. Virkistäytymispaikka ennen
kaikkea. Marjastan ja sienestän, talvella hiihdän. Metsä
on minulle myös hiljentymisen ja rukouksen paikka. Viikonloppuisin vien lapset usein
laavuretkelle.
3. Ei pidä.
4. Huono asia. Metsämaan siirtymistä nuoremmille ikäpolville
tulee kannustaa esimerkiksi
poistamalla perintövero, kun
metsä siirtyy yhden sukupolven yli. Mikäli nykysukupolvi
siirtäisi perinnön jo seuraavalle polvelle, metsänomistajat
olisivat parhaassa työiässä ja
jaksaisivat hoitaa metsiään.
Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitää kaikin tavoin helpottaa. Hallitus päätti pidentää perintöveron maksuaikaa
viidestä seitsemään vuoteen.
Se on hyvä alku.
5. Verotus on kireää ja siinä
on keventämisen varaa, mutta verotusmuutoksissa tulee
välttää liian nopeita ja suuria
liikkeitä.
6. Puun ylitarjonta voi synnyttää
joskus tilanteen, että järeääkin
puuta menee polttoon, mut-
ta se ei ole toivottavaa. On
tärkeää, että puu käytetään
raaka-aineena mahdollisimman tehokkaasti ja kansantaloudelle lisäarvoa tuovasti.
7. Kannatan Äänekosken biotuotetehtaan kaltaisia innovatiivisia hankkeita, joissa puun monipuolista käyttöä kehitetään.
8. Jonkin verran metsää voi suojella lisää. Tärkeää on toimia
yhteistyössä maanomistajien
kanssa.
9. Aika paljon niitä vaikuttaa
olevan.
10. Jätevesiasetus on nykymuotoisena kumottava ja korvattava vesistöjen suojelua edistävällä lainsäädännöllä, joka
keskittyy vesistöihin valumia
tuottaviin kiinteistöihin.
6. A
jatus läpimittarajasta on
kannatettava.
7. Kannatan tietenkin.
8. Ei tarvitse suojella lisää.
9. Kyllä.
10. Itse en ymmärrä jätevesiasetuksen tiukkuutta ja aikanaan toivoin, että sitä olisi
väljennetty. Ymmärrän kuitenkin luonnonsuojelullisen
näkökulman, mutta sekin
tuntui kesämökkiläisen kannalta kohtuuttomalta, kun
samaan aikaan ”talvivaarat”
saavat tuhota Suomen luontoa. Viime aikoina on ärsyttänyt todella paljon nykyisen, kokemattoman ympäristöministerin irtopisteiden
kalastelu jätevesiasetuksella.
Minna Lintonen
SDP
rehtori
Orimattila ja Forssa
Tapio Malmiharju
Keskusta
maaseutuyrittäjä
Artjärvi
1. En omista.
2. Suomalaisuutta, rauhaa, virkistäytymistä, marjoja ja sieniä.
3. Ei pidä.
4. En näe keski-ikää ongelmana.
Sillä ei ole merkitystä. En helpottaisi sukupolvenvaihdosten
verotusta tässä taloudellisessa
tilanteessa.
5. Puunmyynnin verotus on nyt
oikealla tasolla.
1. O
mistan metsää muutamia
kymmeniä hehtaareja.
2. Metsä on osa suomalaista
luontoa ja samalla myös taloudellinen voimavara metsänomistajille.
3. Maa-ja metsätilojen omistajat maksavat kiinteistöveroa
kaikista kiinteistöistä, kuten
muutkin kiinteistönomistajat.
Metsä on omistajansa tuotantoväline, josta ei kuulu mak-
saa kiinteistöveroa.
4. M
etsänomistajien keski-ikä
on korkea ja alalle tarvitaan
uusia yrittäjiä. Metsätalouden
sukupolvenvaihdoksia on helpotettava.
5. Verotus on metsässä! Jos verotusta kiristetään, kukaan ei
ole kiinnostunut omistamaan,
saatikka myymään, puuta.
Jokamiehenoikeudet saatte
unohtaa: puomeja tulee marjapoluille.
6. Metsäteollisuus ei saa määrätä, millaista puuta myydään
hakkeeksi. Järeälle puulle
kunnon hinta, niin se ohjautuu oikeaan paikkaan.
7. Yksi sellutehdas kyllä mahtuu.
8. Suojeltuja metsiä on tarpeeksi. Luontoarvoja voi suojella
muutenkin kuin pakolla. Vapaaehtoisuus puree parhaiten.
9. Liito-orava on kallein ja runsaslukuisin suojelueläin Suomessa.
10. Jätevesiasetus on käsiteltävä
uudelleen. ”Mökin mummot” on vapautettava moisesta riesasta.
Lulu Ranne
Perussuomalaiset
ympäristö- ja hankeasiantuntija
Hämeenlinna
1. En omista.
2. Suomalaisuutta, rauhaa ja
elinvoimaa.
3. E
i. Metsän kiinteistövero johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen.
4. Tilanne on hyvä, sillä omistajaporukka on kokenutta.
Jatkossa syntyy kuitenkin
ongelmia, sillä nuorempi
polvi ei välttämättä ole niin
sitoutunut metsänhoitoon ja
hyödyntämiseen. Sukupolvenvaihdoksia tulee edistää
pääosin valistuksen keinoin.
Mikäli sukupolvenvaihdoksia
päädytään edistämään esimerkiksi verotuksellisin keinoin,
tulee niiden olla samassa linjassa muiden yritysten kanssa.
Metsätilojen koot on pidettävä riittävän suurina sukupolvenvaihdoksissakin.
5. Puunmyynnin verotus on
kohtuullinen ja linjassa muun
yritystoiminnan voittojen verotuksen kanssa.
6. Kemera-tuki on hyvistä tarkoituksistaan huolimatta liian
monimutkainen ja byrokraattinen. Markkinoiden tulisi
ensisijassa ohjata sitä, minkälaista puuta mihinkin tarkoitukseen kannattaa myydä
ja käyttää.
7. Kyllä.
8. Suojelua voidaan lisätä maltillisesti, jos sillä turvataan
kansallisaarteemme ja sen
monimuotoisuuden säilyminen myös Etelä-Suomessa.
Suojelun on perustuttava vapaaehtoisuuteen, mutta mikäli
jotain valtakunnallisesti merkittävää metsäaluetta uhkaa
tuho, on sen suojelemiseen
voitava puuttua myös viranomaistoimin. Metsänomistajille kuuluu tällöin asianmukainen korvaus.
9. Kyllä.
10. Asetus oli huonosti valmisteltu ja sen vaikutukset arvioitu
KotiMetsä 1/2015
huonosti. Se on aiheuttanut
haja-asutusalueiden asukkaille paljon harmaita hiuksia ja eriarvoisuutta. Asetus
on syytä pistää jäihin. Lisäaika ei riitä.
Tuomo Riihilahti
Kokoomus
yrittäjä
Asikkala
1. E
n omista, mutta vaimo omistaa Asikkalassa noin 90 hehtaarin sukutilan.
2. Metsä on merkinnyt minulle
pikkupojasta lähtien paljon.
Olen suorittanut metsästäjän
tutkinnon 13- vuotiaana ja siitä lähtien kulkenut metsällä.
Omistin pienen metsäkappaleenkin 2000-luvun alkupuolella. Omistan edelleen raivaus- ja moottorisahan.
3. Ei.
4. Sukupolvenvaihdosten helpottamisella alkaa olla kiire.
Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu yritysten ja maatalouden puolella, niin miksei myös
metsätilayrityksien osalta. Tämän voisi tehdä perintöveron
15
huojennuksilla tai maksuaikajärjestelyillä. Metsätilojen
pirstaloitumista pitäisi pyrkiä
ehkäisemään.
5. Keventäisin eli poistaisin progression. Se vain pienentää hakkuiden kokoa ja kiinteät kulut
kauppaa kohti suurenevat.
6. Ehdotus vaikuttaa sekavalta
ja vaikealta valvoa. Kyseessä lienee teollisuuden huoli
kuitupuun tarjonnasta. Kuitupuun hinta on tällä hetkellä
alhainen, eikä markkinoiden
sääntely yleensä johda mihinkään hyvään. Kysyntä ja
tarjonta säännelkööt kuituja tukkipuun hintaa. Energiapuun tuki on perusteltu,
koska sen korjuukustannukset
ovat korkeat ja muuten metsät risukoituu.
7. Kyllä. Kyse on Suomen suurimmista investoinneista, jotka toisivat toteutuessaan valtavasti kotimaisia työpaikkoja
ja lisäisivät puun kysyntää.
Lisäksi työpaikat sijoittuisivat
pääosin maaseudulle.
8. On suojeltu tarpeeksi. Mikäli
lisätarvetta ilmenee, tulee suojelualueet hakea vapaaehtoisuuden periaatteella. Asiasta
on hyviä kokemuksia Metsoohjelmasta.
9. Kyllä, mutta asian ympärillä
vallitsee usein turhaan lievää
hysteriaa.
10. Asetuksen vaatimukset ovat
kohtuuttomia silloin, kun
ei olla pohjavesialueilla tai
vesistöjen läheisyydessä tai
muuten herkillä alueilla.
Lisäksi tavoitteesta ulottaa
kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kaikkialle maaseudulle tulisi luopua.
Irma Taavela
Vasemmistoliitto
insinööri
Hämeenlinna
1. O
mistan vain pienen metsäisen tontin. Aiemmin olen ollut
metsää omistavan perikunnan
osakas.
2. Rauhaa, mielenterveyttä ja
marjoja.
3. Ei ole kantaa puolesta tai
vastaan.
4. Metsänomistaminen vaatii
tietoa ja taitoakin. Siirtyykö
tämä tieto? Vaarana on, että
jatkossa on enemmän ”haluttomia” metsänomistajia ja
metsää päätyy isoille toimijoille tai metsät jäävät hoitamatta ja puun saanti vaikeutuu. Metsänomistaminen on
tuottoisa tulevaisuuden trendi
ja uskon sen olevan kannustin
sukupolvenvaihdoksiin.
5. Se on epäoikeudenmukainen,
kun kaikista myytävistä mää-
Kevät tilakaupan sesonkia
Metsätilat kiinnostavat ostajia. Maailmantalouden epävarmuus ja eurojen lisääntyminen markkinoilla ovat
lisänneet mielenkiintoa metsän ostoon. Metsä on perinteisesti ollut
kohtuullinen inflaatiosuoja omistajalleen. Talletuskorkojen alittaessa
inflaation haetaan sijoituskohteita,
jotka säilyttäisivät omaisuuden arvon. Lisäksi vakavarainen ostaja saa
edelleen kohtuullisilla ehdoilla lainaa metsätilan ostoon.
Metsänomistajat ovat kuitenkin hintatietoisia ja perustavat tarjouksensa ammattilaisten arvioihin. Mitä tahansa ja
mistä tahansa ei olla valmiita maksamaan.
Kaikenlaisilla palstoilla on kuitenkin
kysyntää ja hintatasokin on hyvä. Ostajat
hakevat hyvin erilaisia palstoja. Joku kaipaa myytävää puuta, toinen taas haluaa
päästä nuoria metsiä hoitamaan. Myös
erikokoisille palstoille on omat ostajat.
Kevät on syksyn ohella metsätilakaupan sesonkia. Keväällä on helppo
tutustua myytäviin tiloihin ja pääsee
tarvittaessa heti kaupan jälkeen metsänhoitotöihin käsiksi. Ja monella lisämetsän
ostajalla on talven hakkuiden tulot tilillä.
Jos harkitset metsätilan myyntiä, niin
nyt kannattaa ottaa yhteyttä mhy PäijätHämeen kiinteistönvälittäjiin.
ristä maksetaan sama vero.
Vero ohjaa myös turhan isoihin hakkuisiin. Kaikkia tuloja
on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa.
6. Periaatteessa kannatettava
ajatus.
7. Kyllä
8. Vanhojen metsien ja soiden
suojeluun on saatava lisäresursseja etenkin Etelä-Suomessa. Kansallispuisto-ohjelmaa
on jatkettava.
9. Kyllä
10. Asetusta saatiin aika hyvin
kohtuullistettua. Toki vesistöjemme kannalta on olemassa
isompiakin saastuttajia.
Kari Tiilikkala
Vihreät
professori, Luonnonvarakeskus
Jokioinen
1. En omista.
2. Liikun ja rauhoitun metsässä.
Kerään sieltä marjat perheelle
ja suvulle. Mökkitontilta hakkaan myös omat polttopuut.
3. Ei. Metsä on paikka, johon
liittyvät jokamiesoikeudet.
Yksi osapuoli ei saa olla kiinteistöön liittyvän veron maksajana.
4. Olennaista on saada nuoria mukaan, jotta saadaan
uusia ideoita metsien moninaiskäytölle ja hyvin koulutettuja osaajia. Pitää tarjota
koulutusta ja palveluja uusille omistajille, joiden vastuulla
on biotalouden ja siten myös
maaseudun kehittäminen.
5. Pääomavero ei ole kohtuullinen.
6. Järeä puu pitää saada rakentamiseen ja siten uuden teknologian perustaksi. Pienpuu pitää
ohjata arvokomponenttien ja
energian tuottamiseen.
7. Kannatan, jos ne tuottavat
myös energiaa ja synteettisiä
kemikaaleja korvaavia tuotteita.
8. Metsiemme varassa on suuri
osa luontomme monimuotoisuudesta. On tarvetta suojella
lisää, mutta kohdentaa suojelu sinne, missä luontoarvot
ovat suuria.
9. En tunne tilannetta. On tarvetta saada tieteellinen näyttö
lajin runsaudesta.
10. Jätehuollossa pitää lähteä
paikallisen riskiarvioinnin
periaatteesta. Vaatimusten
tulee olla erilaiset, mikäli
haja-asutus on voimakkaasti
lannoitetun viljelyalueen keskellä ja kaukana vesistöistä
tai pohjavesialueista. Etusija
pitää antaa tekniikoille, joilla ravinteet saadaan tehokkaasti takaisin kiertoon ja
kasvien käyttöön.
OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA
METSÄTILAA?
Hyvä kysyntä metsätiloista jatkuu.
Tutustu palveluumme, asiantuntemusta
metsätilakaupasta jo yli 20 vuotta!
Katso kaikki
myyntikohteemme:
www.es-metsatilat.fi
Kirjaudu TILAVAHTI palveluun, saat tiedon
uusista myyntikohteista
sähköpostiisi.
Timo Hannonen
Metsäneuvoja
Kiinteistönvälittäjä, LKV
Piia Sahramies, MTI, LKV
gsm 0440 337 529
Tammitie 3, 17500 Padasjoki
Timo Hannonen, MTI, LKV
gsm 040 740 3442
Kukkastie 24, 15560 Nastola
Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV
gsm 050 307 6801
Kustaankuja 2, 17200 Asikkala
Markku Nieminen, MTI
gsm 040 547 0472
Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä
etunimi.sukunimi@metsatilat.fi
Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. 03 5899 111
Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %)
Metsän ammattilainen välittää
KotiMetsä 1/2015
16
Tiimien ammattilaiset palveluksessasi
TEHI
Padasjoen aluetoimisto
Tammitie 3, 17500 Padasjoki
Antti Alhola
kuljetus- ja
logistiikkavastaava
energiapuuneuvoja
040 591 0166
Marko Leppälä
metsäneuvoja
040 530 7767
KANAVA
Asikkalan aluetoimisto
Kustaankuja 2, 17200 Vääksy, fax (03) 855 4359
Minna Lautala
metsäsuunnittelu
ja tila-arviot
040 521 4072
Asikkala/Padasjoki
Marko Pasanen
metsäneuvoja
0400 197 000
Itä-Asikkala/
Hollolan Vesikansa
© MAANMITTAUSLAITOS
Lupa nro 264/MML/08
Vilho Laakso
metsäneuvoja
050 591 5625
Arttu Juhola
metsäneuvoja
044 542 0057
Sysmän eteläosa/
Pohjois-Asikkala
Hämeenkosken toimipiste
Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski
Thomas Lilja
metsäneuvoja
044 566 8670
Kärkölän toimipiste
Virkatie 1, 16600 Järvelä
Antero Lehti
metsäneuvoja
0400 494 873
SALPA
Hollolan aluetoimisto Kansankatu 8, 15870 Hollola
Mikko Heikkinen
metsäneuvoja
0400 798 153
Juhani Jaskari
metsäsuunnittelu ja tila-arviot
0400 713 600
Hollola/Hämeenkoski
/Kärkölä/Nastola/Lahti
Juha Hirvonen
energiapuuneuvoja
044 313 8088
Hollola/Hämeenkoski/
Lahti/Kärkölä
Nastolan toimipiste Kukkastie 24, 15560 Nastola
Marjut Makkonen
metsäneuvoja
040 839 0524
Joonas Karjalainen
energiapuuneuvoja
040 743 7377
Nastola/Heinola
KotiMetsä 1/2015
17
LOHI
VISA
Sysmän aluetoimisto,
Hartolan aluetoimisto
Metsolantie 7, 19600 Hartola, fax (03) 855 4319
Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä, fax (03) 855 4356
Reijo Ikonen
metsäneuvoja
040 848 4862
Risto Koiravuori
metsäneuvoja
0400 468 787
Ake Martikainen
metsäneuvoja
0400 371 659
Jarmo Leskinen
metsäneuvoja
0400 371 657
Jussi Leppäaho
metsäneuvoja
040 547 0473
Markku Nieminen
metsäsuunnittelu ja tila-arviot,
metsäomaisuuden hallintapalvelut, kiinteistökaupat
040 547 0472
Sysmä/Hartola
Juha Nevalainen
metsäneuvoja
0400 371 664
Teppo Laine
energiapuuneuvoja
044 542 0046
Hartola/Sysmän
pohjoisosa/Onkiniemi
KYMI
Päätoimisto
Heinolan aluetoimisto
Kaivokatu 8, 18100 Heinola, fax (03) 855 4329
Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä
puh. (03) 855 4300,
fax (03) 855 4356
paijathame@mhy.fi
www.mhy.fi/paijathame
Juha Hendunen
metsäneuvoja
0400 496 063
Kirsti Honkanen
metsäneuvoja
0400 354 495
Tiina Ojansivu
metsäsuunnittelu ja
tila-arviot
044 209 7544
Toimihenkilöiden
sähköposti on muotoa:
etunimi.sukunimi@mhy.fi
Perttu Ylisirniö
metsäneuvoja
0400 371 651
HALLINTO- JA ERIKOISPALVELUT
Jari Yli-Talonen
toiminnanjohtaja
040 848 4861
Timo Hannonen
metsäneuvoja,
kiinteistönvälittäjä LKV,
metsäomaisuuden
hallintapalvelut
040 740 3442
Seppo Sorjonen
hallintopäällikkö
044 209 7555
Piia Sahramies
metsäneuvoja
kiinteistönvälittäjä LKV
044 0337 529
Tarja Auvinen
toimistonhoitaja (Sysmä)
040 824 3633
Sinikka Saarinen
toimistonhoitaja (Hollola)
044 281 5533 (ma-ke)
30.4.2015 asti
Jyrki Mäkiranta
tie- ja oja-asiantuntija
kiinteistönvälittäjä LKV
050 307 6801
Pertti Mäkinen
Metsä-Pepe Ky
0400 355 704
Tapahtumat ja retket
pertti.makinen@phnet.fi
Katja Laukkanen
toimistonhoitaja (Hollola)
044 705 6936
Metsänhoitoyhdistysten
Palvelu Oy
Kati Häkkinen
metsäneuvoja
Simonkatu 6, 00100 Hki
puh. 040 720 3160
kati.hakkinen@mhy.fi
Mari Sarvaala
projektipäällikkö
(EU-hankkeet)
044 342 0068
Tuomo Pesälä
Metsälakipalvelut
p. 0600 393 959
ma klo 9–16 (4,01 e/
min+pvm/mpm)
KotiMetsä 1/2015
18
Vilkas toimintavuosi takana
Vuonna 2014 nopeasti
vaihteleva toimintaympäristö asetti ylimääräisiä haasteita yhdistyksen toiminnan suunnittelulle. Haasteisiin
pystyttiin vastaamaan
suhteellisen hyvin ja toiminnallisesta ja etenkin
taloudellisesta tuloksesta näyttää tulevan mhy
Päijät-Hämeen historian
paras. Useiden eri metsätalouteen liittyvien
lakien muutokset ovat
vuoden aikana osaltaan
työllistäneet sekä hallintoa että toimihenkilöitä.
Puukaupassa suuria
vaihteluja
Vuoden alkupuolisko oli
erittäin vilkasta puukauppaaikaa. Puunmyyntisuunnitelmia tehtiin vielä ripeämpää
tahtia kuin vuonna 2013, joka oli lähes historian parhaita
puukauppavuosia Päijät-Hämeessä.
Loppukesästä alkanut puukaupan hiipuminen jatkui koko loppuvuoden. Hyvän alkuvuoden ansiosta vuosi oli
kuitenkin kaikkien aikojen 4.
vilkkain, etenkin energiapuuta
välitettiin tasaisesti koko vuoden kokonaismäärän noustessa
230 000 kuutiometriin.
Puukaupan toimeksiantojen
osuus yhdistyksen tekemistä
puunmyyntisuunnitelmista oli
edelleen hyvällä tasolla (73,2 %).
Kokonaismäärä laski kuitenkin
selvästi edellisestä vuodesta. Keskihintataso laski hieman loppuvuotta kohden. Hinnat alenivat
koivukuitua lukuun ottamatta
lähes kaikissa puutavaralajeissa
ja hakkuutavoissa.
Metsänhoitopalvelut
hyvässä nosteessa
Muokkausten määrä nousi
hieman edellisestä vuodesta ollen 1386 hehtaaria. Välitetty
taimimäärä sekä istutusalan
määrä kasvoi lähes 20 % vuodesta 2013.
Taimikonhoitomääriä yritettiin lisätä taimikon varhaishoitokampanjalla.
Määrissä
saatiinkin hienoista lisäystä.
Vähäluminen talvi mahdollisti edellisiä vuosia paremmin
raivaus- ym. metsurityöt.
Lannoituskampanjan ansiosta lannoituspinta-ala yli kaksinkertaistui. Tie- ja ojapalveluissa keskityttiin pääasiassa
hankkeiden toteutukseen.
Korjuupalvelu lähes
ennätystahdissa
Korjuupalvelun välittämä
puumäärä oli 265 000 m³ ollen lähes yhdistyksen historian suurin määrä. Vain vuonna 2009 on välitetty hieman
enemmän energia- ja ainespuuta.
Tulosta parantaa vielä se,
että tulos saavutettiin kaksi
henkilötyövuotta pienemmällä
henkilömäärällä. Tehokkuutta
on pystytty parantamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Tehdas- ja laitostoimitusten
määrä kasvoi edelleen vuodesta 2013. Tulevaisuudessa toimintatapa tullee hieman muuttumaan, kun yhteistyö Family
Timberin kanssa laajentuu.
Asiantuntijapalveluissa
lievää laskua
Loppuvuonna hiipunut puukauppa näkyi myös puukauppapalvelujen tuottojen laskuna.
Hyvän vuoden jälkeen metsäsuunnittelun määrä aleni 35
% vuodesta 2013. Tila- ja vahinkoarvojen tuotot kasvoivat
hieman edellisestä vuodesta.
Kiinteistönvälityksessä
metsätiloilla oli edelleen hyvä kysyntä, mutta tarjonnan
vähetessä välitettyjen tilojen
lukumäärä pieneni. Myytyjen
tilojen pinta-ala ollessa suurempi LKV-tuottojen määrä
kasvoi reilut 8 %.
KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA
2014
2013
2012
781
572
978
712
688
500
Muokkaukset
ha
1 386
1 315
Metsänviljely
ha
1 442
1 241
Välitetyt taimet
1000 kpl
2 400
2 025
Taimikonhoito (sis. NMH)
ha
4 890
4 804
Lannoitus
ha
475
208
1 115
1 408
2 338
5 378
294
Korjuupalvelun määrä
1000 m³
265
220
josta energiapuuta
1000 m³
230
186
140
115
Metsäsuunnittelu
ha
7 457
11 616
Tila- ja vahinkoarviot
ha
7 702
8 175
Välitetyt metsätilat
ha
599
561
7 801
9 703
840
Puunmyyntisuunnitelmat
Valtakirjakaupat
1000 m³
1000 m³
Liiketoiminnan liikevaihto *
1 000 €
9 528
8 647
6 848
Kokonaisliikevaihto *
1 000 €
10 973
10 054
8 228
Tilikauden tulos *
1 000 €
470
181
98
Tilikauden yli-/alijäämä *
1 000 €
470
-298
98
Taseen loppusumma *
1 000 €
4 165
4 522
4 540
Työllistämisvaikutus
Toimihenkilöt
htv
35
37
38
Metsätyöntekijät
htv
25
25
31
Yrittäjät ja urakoitsijat
htv
188
173
112
* Talousluvut ovat lehden painovaiheessa tilintarkastamattomia
Edelläkävijä toiminnan
kehittämisessä
Historian paras
taloudellinen tulos
senkortit ja –laskut lähdössä
jäsenille.
Mhy Päijät-Häme on jo pitkään ollut valtakunnan eturivissä uusien toimintatapojen
kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Vuodesta 2014 tuli taloudellisesti yhdistyksen historian paras.
Vahvistamattomien ennakkotietojen mukaan yhdistyksen liikevaihto kohosi 9,5 miljoonaan
euroon tuloksen ollessa 470 tuhatta euroa positiivinen.
Jo viime vuoden loppu ja
alkuvuosi ovat osoittaneet,
että voimme olla suhteellisen
luottavaisella mielellä tulevaan
jäsenmäärään. Pääosa metsänomistajista kokee edelleen yhdistyksen toiminnan tarpeelliseksi ja haluaa olla mukana
ajamassa metsänomistajien
etua ja kehittämässä alueensa
metsätaloutta.
Useilla eri hankkeilla pyritään saamaan toiminnalle jatkuvuutta ja lisää tehokuutta.
Vain täten pystytään tarjoamaan jäsenille myös jatkossa
kilpailukykyisiä palveluja.
Yhdessä eri yhteistyökumppanien kanssa kehitetään mm.
energiapuun tilaus- ja toimitusjärjestelmää sekä metsäsuunnittelun mobiilisovellusta. Uusi
tekniikka tulee lähivuosina entistä enemmän käyttöön myös
metsäpuolella ja sen käytössä
halutaan olla valtakunnan eturivissä.
Pääosa tulosparannuksesta
tuli kiinteiden kulujen vähenemisestä. Kasvaneet volyymit paransivat liiketoiminnan katetta
selvästi metsänhoitopalveluissa
sekä materiaalien välityksessä.
Korjuupalvelun kate aleni huolimatta välitettävän puumäärän
kasvamisesta.
Tulevaisuuden
näkymät
Kotimetsän mennessä painoon ovat ensimmäiset jä-
Tuleva toimintaympäristö
muuttuu yhä kiihkeämmällä
tahdilla ja yhdistyksen tehtävänä on sekä pysyä mukana
kehityksessä että olla osaltaan
vaikuttamassa siihen mahdollisimman monin keinoin.
Seppo Sorjonen
Hallintopäällikkö
Kansallinen metsästrategia tavoittelee kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja
Metsäala on nykyisinkin erittäin merkittävä osa Suomen
kansantaloutta. Pelkästään
metsäteollisuuden tuotannon
arvo oli viime vuonna noin 20
miljardia euroa ja bruttokantorahatulot lähes kaksi miljardia
euroa. Lisäksi metsäkone- ja
kuljetusyrittäjien yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi
euroa vuodessa, ja puulla tuotetaan noin kahden miljardin
euron arvosta sähköä ja lämpöä. Myös metsäalan palveluilla ja luontomatkailulla on
merkittävä liikevaihto, jonka
lisäksi ne lisäävät metsistä saatavaa hyvinvointia.
– Strategiassa on suunniteltu
hyvin ja huolella, miten metsäala saadaan nousuun. Seuraavaksi on toteutuksen vuoro
eli lähdemme yhteistyössä alan
toimijoiden kanssa luomaan
biotalouden investoinneille
entistä parempia edellytyksiä,
toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.
Strategian tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan
kilpailukykyä, uudistumista ja
kasvua sekä metsien aktiivista,
kestävää ja monipuolista hyödyntämistä.
Strategia käynnistetään
yhdellätoista hankkeella
Suomen runsaita metsiä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän, kunhan luodaan monipuolista, uutta liiketoimintaa. Yksi
metsästrategian tavoitteista onkin, että runkopuuta hakataan 15
miljoonaa kuutiometriä nykyistä
enemmän vuoteen 2025 mennessä. Jos tavoite saavutetaan,
bruttokantorahatulot nousisivat
vuosittain noin 0,5 miljardia euroa ja viennin arvo varovastikin
arvioiden noin 1,5 miljardia euroa. Tällä hetkellä runkopuuta
hakataan noin 65 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Käytännössä strategiaa toteutetaan yhdentoista hankkeen
avulla. Kärkihankkeita ovat
muun muassa sähköisien asiakas- ja tietopalveluja kehittäminen, puun markkinoille tulon
edistäminen luomalla uusi kannustusjärjestelmä metsätilojen
sukupolvenvaihdoksille sekä
talousmetsien luonnonhoidon
kehittäminen.
– Strategiassa esitetään metsäalan toimijoiden yhteinen tahtotila. On tärkeää alkaa toteuttaa
tahtotilaa kärkihankkeiden nopealla käynnistämisellä, toteaa
strategiaprosessia johtanut osastopäällikkö Juha Ojala.
Metsästrategia perustuu metsäpoliittiseen selontekoon ja
eduskunnan siihen antamaan
kannanottoon. Lisäksi metsästrategian taustalta löytyy Suomen biotalousstrategia ja biodiversiteettistrategia. Metsästra-
tegia tukee biotalousstrategian
toimeenpanoa.
MMM:n tiedote 12.2.2015
Minna Lautala
Hallitus on hyväksynyt Suomen kansallisen metsästrategian, joka listaa metsäalan
tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Ennen
kaikkea halutaan luoda kasvua, investointeja ja uusia
työpaikkoja metsäalalle.
KotiMetsä 1/2015
19
Mobiilimetsäsuunnitelma kehittyy
- saatavilla nyt myös Windows Phonelle
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys on tarjonnut joulukuusta alkaen
jäsenille ilmaisena etuna
mobiilisovelluksen, jolla
voit selailla metsäsuunnitelmasi tietoja.
Ensimmäiset käyttäjät ovat
ottaneet jo sovelluksen käyttöön, ja tammikuussa julkaistun Windows Phone -version
myötä sovellus on nyt entistä
useamman saatavilla. Androidversio on jo sovelluskaupassa,
ja iPhone ja iPad -käyttäjät
pääsevät asentamaan Metsäselaimen huhtikuussa, kun se
tulee ladattavaksi Applen sovelluskauppaan.
Hintatietoa
kuvioittain
Metsäselaimessa voit selailla metsäsuunnitelmasi kuviotietoja, ja käytettävissä ovat
tarkimmat maastokartta- ja
ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Helmikuussa
sovellukseen on tuotu uutena
ominaisuutena ajantasaisiin
hintatietoihin perustuvat hakkuutuloarviot, sekä hoitotöi-
den kustannusarviot.
Kevään aikana sovellukseen
tuodaan mahdollisuus tallentaa kätevästi omia merkintöjä, kuvia sekä reittejä. Muita
tulevia toimintoja ovat yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen sekä metsäsuunnitelman
tietojen päivitys sovelluksessa.
JÄSENETUTARJOUS:
päivitä 3–7 vuotta vanha
metsäsuunnitelmasi ajan
tasalle mobiilimetsäsuunnitelmaa varten
puustotietojen sekä
tehtyjen hoito- ja
hakkuutoimenpiteiden
osalta.
Sovellus käyttöön
mhy:n avulla
Saadaksesi sovelluksen käyttöösi, ota yhteys metsänhoitoyhdistykseen. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä
olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat
palvelun käyttöösi kätevimmin
tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai tietojen päivityksen
vanhaan metsäsuunnitelmaan
metsänhoitoyhdistyksestäsi.
Sovellusta kehitetään jatkuvasti käyttäjien palautteen
perusteella, joten jos sinulla
on mielessä kehitysehdotuksia,
kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen.
Tervetuloa mukaan käyttämään mobiilimetsäsuunnitelmaa!
Jukka Hietanen
AccelBit Oy
Jäsenhintaan:
perusmaksu 200 €
+ 7,50 €/ha +alv.
Omasta metsäsuunnitelmakansiosta paperikarttoineen
voit pyytää
erillisen tarjouksen!
Pääomavero kiristyi! Mitä metsänomistaja voi tehdä?
Metsän tuloja verotetaan
pääomatuloina ja viime
vuosina tähänkin veroon
on tullut progressiota eli
veroprosentti nousee tulojen noustessa. Metsänomistajalla on keinoja, joilla verotaakkaa voi pienentää:
tulojen ja menojen ajoitus,
omistusmuodon valinta,
menovaraus.
Vuoden 2015 alusta veroprosentti on 30 % alle
30 000 euron pääomatuloista ja sen ylimeneviltä tuloilta
33 %. Tarkastelu tapahtuu
kalenterivuosittain ja kunkin
verovelvollisen osalta erikseen.
Yhteen lasketaan kaikki pääomatulot kalenterivuodelta.
Metsätalouteen tällainen verotus sopii aika huonosti, koska
tyypillisesti metsänomistajan
tilipäivä on harvoin, mutta sil-
loin tuloa voi tulla paljonkin.
Mitä keinoja metsänomistajalla on verojen suunnitteluun?
Tulovuosina hoidetaan
metsiä
Yksinkertaisesti ajateltuna verotettavat pääomatulot
kannattaisi ajoittaa siten, että
30 000 € rajaa ei ylitettäisi
verovuoden aikana. Puukauppojen kokoa ei välttämättä
Mikko Palojärvi
kannata lähteä keinotekoisesti
pienentämään, jos yksikköhinnat pienenevät samalla.
Maksuaikataulujen suunnittelu voi joskus auttaa: kaupan ennakot eri vuodelle kuin
loppumaksu. Tämä auttaa jo
jotakin.
Toinen hyvä keino on ajoittaa kuluja samalle vuodelle
kuin tulot. Esimerkiksi uudistamiskuluja kannattaa maksaa
samalle vuodelle kuin tulotkin.
Lannoitushankkeen ajoittaminen tulovuodelle voi myös tarjota hyviä vähennyksiä. Taimikonhoitoa ei kannata siirtää
vuosia eteenpäin tulovuodelle,
mutta aikaistamisesta on harvoin haittaa.
Kuolinpesästä
yhtymäksi
Kuolinpesä on oma verovelvollinen ja näin ollen tulot
verotetaan yhtenä kokonaisuutena. Jos kuolinpesän osakkailla ei ole merkittäviä pääomatuloja henkilökohtaisesti
ja kuolinpesällä tulot ylittää
30 000 €, kannattaa harkita
perinnönjaon suorittamista.
Perinnönjaon jälkeen verotusyhtymässä tulot jaetaan kullekin osakkaalle verotettavaksi
henkilökohtaisesti.
Osakkaaksi
yhteismetsään
Yhteismetsien verokanta on
edelleen 28 %, joten isommilla tuloilla yhteismetsän vero-
tus on jo selvästi edullisempaa.
Tulevaisuudesta ei tiedä, mutta
todennäköisesti yhteismetsiä ei
ainakaan tulla rankaisemaan verotuksessa tulevaisuudessakaan.
Pelkästään veroedulla ei yhteismetsää kannata perustaa,
koska ratkaisu on ikuinen.
Olemassa olevaan yhteismetsään voi myös liittyä. Yhteismetsä Päijät-Häme ottaa jatkuvasti uusia osakkaita.
Menovarauksella
tulonsiirtoa
Metsänomistaja voi tehdä
vuotuisista tuloista 15 prosentin menovarauksen. Varauksilla metsänomistaja voi tasoittaa verotusta, mutta varaukset
täytyy ehdottomasti muistaa
purkaa määräajassa. Muuten
voi säästö muuttua viivästyskoroksi. Varauksien käyttö
edellyttää suunnitelmallista
talouden pitoa.
Metsänomistajan pitää muistaa lisäksi mahdolliset muut
pääomatulot ja niiden vähennykset verotusta suunnitellessa. Lopulta verottaja yhdistää
kaikki pääomatulot. Luovutusvoitot ja –tappiot ovat kuitenkin erillisiä, eikä niihin voi
yhdistää muita pääomatuloja
tai tappioita.
Timo Hannonen
Metsäneuvoja
Metsäomaisuuden
hallintapalvelut
KotiMetsä 1/2015
20
Luonnonhoitohankkeet – 100 % tuki
maanomistajalle
Luonnonhoitohankkeet
ovat yli tilarajojen ulottuvia hankkeita ja niihin on
mahdollista saada metsäkeskuksen myöntämää
kemera-tukea. Tuki on
100 % eli maanomistajalle ei koidu kustannuksia
hankkeista. Tuki säilyy
ennallaan kemera-tuen
uudistuksessa.
Hankkeet ovat yhteishankkeita, joten vähintään kahden
maanomistajan on osallistuttava hankkeeseen. Luonnonhoitohankkeisiin osallistuminen on
metsänomistajalle vapaaehtoista.
Tyypillisiä luonnonhoitohankkeita ovat metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen
tähtäävät vesiensuojeluhankkeet.
Luonnonhoitohankevaroin voidaan tehdä tavallista suurempia
laskeutusaltaita tai pintavalutus-
Vasemmalla Alhonjärven reunaoja ennen altaan kaivua. Oikealla laskeutusallas valmiina.
kenttiä, jolloin hakkuukohteelta
liukenevien ravinteiden ja maaaineksen pääsy vesistöön ehkäistään tehokkaasti.
Luonnonhoitohankkeessa
voidaan myös keskittyä tietyn
elinympäristön, kuten soiden,
lähteiden, paahderinteiden tai
lehtojen luonnonarvojen lisäämiseen. Myös maisemanhoito ja
metsien virkistys- ja muu käyttö
voivat olla luonnonhoitohankkeen tavoitteita.
Lisää tietoa luonnonhoidosta
ja hankkeista voi kysyä metsäkeskuksesta Olli Lukanniemeltä, 0400-203605 tai metsänhoitoyhdistyksestä Jyrki Mäkirannalta, 050-307 6801.
Kaavoituksen vaikutus leviää
viherkäytävien myötä
Kohteiden kytkeytyvyys
on luonnon monimuotoisuuden suojelun uusia
trendejä. Esimerkiksi suojelualueiden välisille talousmetsille voidaan määrätä
hakkuurajoitteita. Kaavoitus näyttelee suurta roolia
suojelukohteita yhdistävien ekologisten käytävien
suunnittelussa.
Ekologiset
käytävät
Uhanalaisten eliölajien täytyy pystyä siirtymään alueelta
toiselle. Siksi arvokkaiden elinympäristöjen välisiäkin alueita
halutaan turvata ns. ekologisilla
käytävillä, viheryhteyksillä. Viherkäytävien kohdalla luontoarvot täytyy huomioida tavallista
voimakkaammin metsänkäsittelyn yhteydessä.
Heini Katajisto
Vesistöjen reunat muodostavat automaattisesti viherkäytäviä. Metsäsertifioinnin kriteerit
vaativat puustoa säästettävän vesistöjen, kuten purojen ja jokien
reunoille. Tällaiset käytävät eivät
juuri haittaa normaalia metsätaloutta.
Suojelualueiden välillä on kuitenkin usein lähinnä talousmetsää. Kun useiden uhanalaisten
eliölajien leviäminen vaatii puustoista elinympäristöä, on riskinä, että viherkäytävien kohdalla
hakkuita tullaan rajoittamaan.
Kaavoitus ja
viherkäytävät
Useissa maakunnissa on meneillään viheryhteyksien kaavaprosesseja. Niissä mm. etsitään
lainvoiman saaneet maakunnan
pysyvät suojelualueet, joiden
välille yhteyksiä suunnitellaan.
Voimakkaan rakennuspaineen
alla oleville alueille viheryhteyksiä suunnitellaan myös virkistysreiteiksi.
Viher- ja virkistyskäytäviä
koskeva maakuntakaava on
valmistelussa esimerkiksi Uudellamaalla.
Viranomaisvaikutuksen myötä maakuntakaavojen merkinnät
tulee huomioida myös yleiskaavoissa. Yleiskaavat ovat yleensä oikeusvaikutteisia. Ongelmia
seuraa, jos viheryhteyden kohdalla esimerkiksi kielletään avohakkuut kokonaan.
Hakkuurajoitteiden oikeusvaikutus onkin puhuttanut viime
aikoina paljon. Viheryhteyksiä
kuvaamaan on maa- ja metsäta-
lousalueilla käytetty mm. MY-,
MU-, V-, luo- sekä viheryhteystarpeen merkintöjä.
Kaikkien näiden oikeudellinen
vaikuttavuus on epäselvää, ja
tulkintoja haetaan eri oikeusasteista. Tällaisista merkinnöistä
tulee pyrkiä eroon jo ennen kaavan vahvistamista.
Vain luonnonsuojelualueen slmerkintä on selkeä: siellä hakkuita voidaan rajoittaa ja rajoite
useimmiten pysyy oikeudessa.
Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan soiden käyttöä koskevaa
maakuntakaavaa. Lähtökohta on ainut oikea: vain itse
soidensuojelualueille tulee slmerkintä, eikä kytkeytyvyyttä tulla merkitsemään muilla
merkinnöillä.
Vaikutukset
puumarkkinoihin
Kaikki metsänkäytön rajoitteet ovat hankalia puumarkkinoiden toimivuuden kannalta.
Vain lakisääteiset rajoitteet, kuten arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien suojelu
luonnonsuojelulain nojalla ovat
selkeitä.
Kaavoituksen rajoitteet jäävät liian usein epäselviksi, ja
puun myynti esimerkiksi viherkäytäväksi kaavoitetulta alueelta voi muodostua hankalaksi.
Lupakysymykset, velvoittavien
rajoitusten epäselvyys ja turha
byrokratia heikentävät hakkuun
kannattavuutta.
Viherkäytävät koskettavat pa-
himmillaan valtavia pinta-aloja
metsätalousmaalla, joten niitä
koskevat kaavarajoitteet vähentävät puun virtaa markkinoille.
Tämä taas uhkaa metsäteollisuuden uusien investointien
kannattavuutta, metsäenergian
tuotantoa ja muiden biotalouden
tavoitteiden saavuttamista.
Viherkäytävistä
aiheutuva
metsänsuojelun harmaa alue on
ongelmallista myös maanomistajan korvausten vuoksi. Kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja
rakennuslaki ei tunne haitan rajaa, jonka ylityttyä kaavoittajan
tulisi korvata maanomistajalle
kaavarajoitteista johtuvat hakkuumenetykset.
Hyvä metsänomistaja: seuraa
alueesi kaavoitusta ja vaikuta
ajoissa, jotta turhilta metsänkäyttöäsi rajoittavilta kaavamerkinnöiltä vältytään.
Markus Nissinen
Kenttäpäällikkö, MTK
Minna Lautala
KotiMetsä 1/2015
21
Maksutta tietoa metsästäni – Metsään.fi
Metsään.fi-palvelussa
saan nopeasti käsityksen
siitä, paljonko metsässäni
on hakkuutuloja ja hoitomenoja sekä millaisia
luontoarvoja sieltä löytyy.
Näiden tietojen pohjalta
on hyvä peilata, ovatko
ehdotukset niiden mukaisia, mitä itse metsältäni
haluan vai teenkö toisin.
det omiin tarpeisiini yksin vai
tarvitsenko mukaan kumppanin.
Jos huomaan tarvitsevani tuekseni palveluntarjoajan hoitaakseni asioita haluamallani tavalla,
on silloin tarjolle löydettävä ehdokkaita.
Metsään.fi-palvelussa löydän
metsän sijainti- ja asuinkuntani
palveluiden tarjoajat, joihin voin
ottaa yhteyttä tai antaa luvan
tutustua metsätietoihini tarjotakseen palveluitaan minulle.
Nyt voit kirjautua pankkitunnuksillasi palveluun maksutta ja
tutustua metsäsi tietoihin.
Tällä hetkellä Metsäkeskuksen
Metsään.fi-palvelussa on metsätietoja 2/3 metsänomistajista.
Miten hoidan
asioitani?
Pärjäänkö yksin?
On hyvä miettiä, osaanko hyödyntää metsätietoja ja yhdistää
metsäni tarjoamat mahdollisuu-
Yhteisesti käytössä olevan
metsätiedon äärellä voin sopia
palveluntarjoajan kanssa molemmille sopivan ajankohdan asioideni hoitamiseen.
Minun ei tarvitse välttämättä
järjestellä vapaapäivää, matkustaakseni metsän sijaintipaikkakunnalle sovittuun tapaamisen,
vaan voin hoitaa metsäasioita
vaikka työpöydän äärestä ruokatunnin aikana tai illalla kotona.
Halutessani voin olla itsekin
aktiivinen ja tehdä metsänkäyttöilmoituksen, laittaa haluamiani
hoito- ja hakkuukohteita sekä
palveluilmoituksia valitsemilleni
toimijoille pyytäen heiltä yhteydenottoja asioiden eteenpäin
viemiseksi.
Miten pidän tietoni
ajan tasalla?
Kun metsässäni on tapahtunut
jotakin, voin itse päivittää tietoni helposti Metsään.fi-palvelussa
tai pyytää toimijaa tekemään
sen puolestani. Metsätietoni päivittyvät toimenpiteiden suhteen
muutamassa viikossa.
Vuosittain vuoden lopulla
Metsäkeskus kasvattaa puustoja
vuoden kasvulla sekä laskee uudet hoito- ja hakkuuehdotukset
Hirvikannan rajoittamisella
turvataan tulevaisuuden
metsävarat
Hirvikannan säätelyn tärkeys korostuu biotalouden
nousun myötä. Merkkejä
hirvikannan kääntymisestä
kasvuun on monissa maakunnissa. Hirvilupia pitää
anoa reilusti, etteivät hirvituhot lähde uudelleen hallitsemattomaan kasvuun.
Metsästyksen
suunnittelu
käynnistyy maaliskuussa hirvitalousalueille asetettavien kantatavoitteiden määrittelyllä. Tähän
osallistuvat maanomistajat, metsästäjät ja sidosryhmien edusta-
jat. Tämän jälkeen on vuorossa
tärkeä vaihe, kun metsästysseurat hakevat kaatoluvat tulevalle
syksylle.
Kaatolupia anottava
reserviin
Kaatolupia kannattaa anoa
niin reilusti, että lupia jää reserviin ns. lupapankkeihin. Vain
tällä menettelyllä voidaan varmistaa mahdollisuudet säätää
hirvikannan määrää vielä syksyllä, kun metsästyksen aikana selviää todellinen hirvikannan taso.
Osassa Suomea tämä lupapankMarkku Wiik
kimenettely toimii jo nyt hyvin.
Kaikkialla sitä ei ole rohjettu
lähteä vielä edes kokeilemaan.
Riittävän suurilla kaatomäärillä voidaan korjata hirvikannan rakennetta ja samalla pitää
kanta tasaisena. On syytä olla
tarkkana, ettei hirvikanta liian
alhaisesta lupamäärästä johtuen
lähde räjähdysmäiseen kasvuun
kuten vuosituhannen vaihteessa.
Uusia investointeja odottava biotalous ei kestäisi vahinkomäärän
lisäystä.
Yhteistyöllä vahingot
hallintaan
Voimakkaasti vaihteleva ja
liian suuri hirvikanta on aiheuttanut merkittäviä metsätuhoja
erityisesti 2000-luvulla. Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan hirvien vioittamaa
metsää on jo noin miljoona
hehtaaria. Vakavia vaurioita on
noin 100 000 hehtaarin alueella.
Myös hirvieläinten aiheuttamien vakavien liikennevahinkojen
määrä on edelleen merkittävä.
Viime vuosien aikana hirvikantaa on pyritty johdonmukaisesti pienentämään metsästäjien
ja maanomistajien hyvällä yhteistyöllä.
Tavoitteena on ollut aikaisempaa pienempi, mutta vakaa ja
elinvoimainen kanta. Tavoitteessa on onnistuttu monissa maakunnissa, mutta on myös alueita, joissa hirvikanta on edelleen
sietämättömän korkealla. Varsinkin Pohjois-Suomessa tilanne
on vaikea.
Lisätietoja:
Mikko Tiirola,
MTK:n metsävaltuuskunnan pj.
puh. 044 538 4280
Timo Leskinen,
kenttäjohtaja, MTK
puh. 0400 754 235
seuraaville viidelle vuodelle.
Miten eteenpäin?
Voit tutustua maksutta Metsään.fi-palveluun kirjautumalla
pankkitunnuksillasi osoitteessa: www.metsaan.fi.
Metsäalan toimijat toivovat,
että antaisit metsätietosi toimijoiden käyttöön. Kirjauduhan
katsomaan metsätietojasi!
Veikko Iittainen
Palvelupäällikkö
Suomen metsäkeskus
Hakesähköesitys
vastatuulessa
Eduskunnan maa- ja
metsätalousvaliokunta
esittää puulla tuotettua
sähköä koskevan lakiesityksen hylkäämistä.
Valiokunta arvioi lausunnossaan, ettei esitys ole
nykytilanteessa tarkoituksenmukainen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
etteivät metsähakkeen energiakäyttöä koskevat tukijärjestelmät aiheuta häiriöitä raakapuumarkkinoilla. Puumarkkinat ovat kuitenkin toimineet
tasapainoisesti. Valiokunta
myös katsoo, että puuta riittää
eri teollisuuden alojen tarpeisiin, vaikka alueellisia eroja
onkin.
Lisäksi todetaan, että täyteen ja 50 prosentin tukeen
oikeutettujen energiapuuerien
rajaus on vaikeasti tulkittava
ja se kasvattaa todentamis-,
valvonta- ja hallintokuluja.
Lakiesityksessä ei ole liioin
arvioitu tuen todentamis- ja
valvontamenettelyjä eikä niistä aiheutuvia lisäkustannuksia hallinnolle ja toimijoille.
Byrokratiaa ei tulisi tietoisesti
lisätä, valiokunta korostaa.
Lakiesityksessä on ehdotettu, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa
muuttuvaa
tuotantotukea
alennettavaksi puoleen, kun
metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta
saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta.
Järeän puun hakkuukohteita ovat kohteet, jossa on
tehty uudistushakkuu taikka
kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen metsikkö
katsotaan kehitysluokaltaan
vähintään varttuneeksi kasvatusmetsiköksi.
Minna Lautala
KotiMetsä 1/2015
22
Hirsikoulukampus raivaa tietä
hirrelle julkisrakentamisessa
Pudasjärven hirsikoulun havainnekuva pohjoisen suunnalta. Taustalla oleva sininen on koulun vieressä virtaava Iijoki.
Maailman suurin hirsikoulukampus valmistuu
Pudasjärvelle
kevään
2016 aikana. Aiemmin ei
ole missään toteutettu
vastaavaa julkista rakennuskokonaisuutta modernista massiivihirrestä.
Noin 8500 asukkaan Pudasjärvelle hanke on erittäin merkittävä ja se on
saanut laajasti huomiota
kotimaassa sekä myös
kansainvälisesti.
Rakennettava koulu on lähes
800 oppilaan moderni oppimisympäristö. Samalla avataan tietä
hirrelle osallistua mittavalle uudelle julkisen rakentamisen toimialalle. Rakennuskompleksissa
on neliöitä 9800, joihin sijoitetaan ala- ja yläkoulujen lisäksi
lukiolaiset ja kansalaisopisto.
Rakennusmateriaaliksi valikoitui hirsi, koska se on kestävä ja
terveellinen vaihtoehto. Vihreää
kultaa kasvaa Suomessa enemmän kuin sitä pystytään nykyisin
käyttämään. Pudasjärven hirsikoulun tarvitseman 2100 kuutio-
metrin puumäärän kasvaminen
tapahtuu kasvukauden aikana
Suomen metsissä kymmenessä
minuutissa.
Paikallista hirsiosaamista
hyödyntäen
Työt rakentamisalueella alkoivat toukokuussa 2014 massanvaihdolla ja varsinainen rakentaminen syksyllä 2014. Pääurakoitsijana toimii Lemminkäinen
Talo Oy, joka on tilannut hirsiosat asennettuina paikalliselta
Kontiotuote Oy:ltä. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on
vastannut Arkkitehtitoimisto
Pekka Lukkaroinen Oy.
Hirsikampuksen työmaalla
paiskii töitä 44 henkilöä, joista noin puolet on paikallisia.
Projekti työllistää merkittävästi
pudasjärvisiä myös muilta aloilta: teollisuudesta kuljetustyöläisiin, konemiehiin, jätehuoltoon
ja siivousliikkeisiin, sekä paljon
muita.
Etenkin pudasjärveläinen hirsiosaaminen on edustettuna. Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy
toimittaa rakennukseen yli 28
kilometriä hirttä, josta valtaosa
on järeää 275 millimetrin vahvuista lamellihirttä. Se tarkoittaa
noin 2 100 kuutiometriä, joiden
valmistamiseen tarvitaan 8 300
kuutiota pyöreää puuta.
Kaikki tuo raaka-aine on ostettu lähialueen metsistä ja jalostettu Pudasjärvellä. Hirsirakentamiseen käytetyt varat jäävät
aina hyödyntämään kotimaan
kansantaloutta. Raaka-aineeseen
käytetyt rahat menevät kantorahatuloina metsänomistajille
ja koko valmistusketju on kotimaista työtä.
Hirsikoulun rakennustyömaa vieressä kulkevalta Oulu-Kuusamo valtatieltä katsottuna. Hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuussa.
KotiMetsä 1/2015
23
Aikataulu pitää
Suunnitelmien mukaisessa aikataulussa on pysytty ihailtavan
hyvin, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäiseltä. Kampukselle rakennetaan
neljä rakennusta, joista kolme
on hirsirakenteisia ja yksi on
betonirunkoinen.
Vastaava mestari Esa Ylisuutala lupaa, että hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt
heinäkuun puoliväliin mennessä.
Sen jälkeen voidaan panostaa
sisätöihin. Viimesilaukset pyritään tekemään toukokuun 2016
loppuun mennessä.
Ratkaisu
huoneilmaongelmiin
Hankkeen suunnittelussa hyödynnetään hirren erityisominaisuuksia. Hirsirakenteisten tilojen valaistusolosuhteet, hirren
akustiset ja kosteutta tasaavat
ominaisuudet vaikuttavat positiivisesti huoneilmanlaatuun.
Puupinta on tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali, joka edistää rauhallisen
ja luovan oppimisympäristön
rakentamista. Tavoitteena on
hyödyntää näitä hirren positiivisia ominaisuuksia erityisesti
nuorten ja aikuisten terveyttä ja
hyvinvointia edistävällä tavalla.
Hirsikoulurakennustyömaa on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kuvassa kiinalaisliikemiesryhmä tutustumassa koulun hirsirakennelmiin. Oikealla Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula ja vieraiden isäntänä ollut Rovaniemen Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja
Timo Kähkönen.
Tällä huimalla kouluhankkeella on tarkoitus etsiä uusia
ratkaisuja yleisemminkin julkisia rakennuksia vaivaaviin huoneilmaongelmiin. Muun muassa Opettajien Ammattijärjestö
OAJ on julistanut selvityksen,
jonka mukaan sisäilmaongelmat ovat huomattavan yleisiä
suomalaisissa päiväkodeissa ja
kouluissa.
- Pudasjärven kaupungin omistamissa 1970- ja 1980-luvuilla
rakennetuissa kiinteistöissä on
esiintynyt paljon sisäilmaongelmia. Sen sijaan viime vuosina
rakennetuista hirsirakenteisista toimistorakennuksista sekä
1200-neliöisestä päiväkodista
on saatu käyttäjiltä niin hyvää
palautetta, että Pudasjärven
kaupunki päätti jatkaa valittua
hirsirakentamisen linjaa myös
uudessa koulukampuksessa, toteaa Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula.
Pudasjärvellä on jo saatu hyviä kokemuksia hirsirakennuksista julkisen sektorin käytössä.
Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin
päiväkoti valmistui syksyksi
2014 hoitopaikaksi yli sadalle
lapselle.
Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta sekä tietenkin tärkeimmiltä asiakkailta: lapsilta. Hirsi
materiaalina luo viihtyisän ja
lämpimän ympäristön, sekä
oikealla suunnittelulla kaikille
pienryhmille on luotu rauhalliset erilliset tilat.
Lisäksi tällä hetkellä ainakin
Tyrnävällä, Kuhmossa ja Laukaassa on menossa koulujen
rakentaminen puusta.
Jenny Kärki,
Heimo Turunen
Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyllä 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta
henkilökunnalta ja lapsilta.
Suomi 100 vuotta: puuhaaste
Esitän valtakunnallisen haasteen
joka käynnistyy välittömästi.
PuuSuomi 100 vuotta: juhlavuonna 2017 Suomen jokaisessa
kunnassa on suunnitteilla, rakenteilla tai valmiina hirsi- tai
puukoulu!
Sysmän kunnanvaltuusto päätti
tammikuussa, että Sysmään ru-
vetaan välittömästi suunnittelemaan hirsikoulua, joka olisi valmis neljän vuoden päästä. Siihen
saakka väliaikaisina koulutiloina
toimii syksyllä valmistuva tilaelementtikoulu.
Seurataan valtakunnallisesti Pudasjärven ja Sysmän mallia sekä
erinomaisia päätöksiä!
Seuraamme aktiivisesti myös
Kotimetsä-jäsenlehdessä hirsikoulujen nousua Pudasjärvelle
ja Sysmään.
Jari Yli-Talonen
toiminnanjohtaja
Metsänhoitoyhdistys
Päijät-Häme
KotiMetsä 1/2015
24
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen saatavien
turvaamistoimet Fici-Copy Ky:n sopimuksissa
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on hankkinut hämeenlinnalaiselta Fici-Copy Ky:ltä konttorikoneita
ja -tarvikkeita toimistoilleen usean vuoden ajan.
Vuosien kuluessa ilmeni
hankaluuksia, jotka johtivat lopulta ulosottoihin.
Sopimuskokonaisuus Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen ja
Fici-Copy Ky:n kesken oli luotu
ajalle 2007-2015. Konttorikoneiden toimitukset, huolto ja kunnossapito sekä tarviketoimitukset
olivat toimineet hyvin. Vanhojen
leasingsopimusten pääomia ei oltu kuitenkaan uuden sopimuksen
mukaisesti Fici-Copy:n toimesta
lunastettu.
Metsänhoitoyhdistys vaati Fici-Copy Ky:ltä suorituksia tästä
sopimusrikkomuksesta aiheutuneista, metsänhoitoyhdistykselle
kuulumattomista, laskuista sekä
sopimusvastuista. Kun vaaditut
maksut viivästyivät, karhusi yhdistys laskuja normaalein perintäuhkauksin. Toki suorituksiakin
tuli, mutta myös uusia laskuja
saapui ja rästit lisääntyivät.
Yhdistyksen johto kävi jatkuvasti neuvotteluja saamisten
turvaamiseksi. Fici-Copy Ky:ltä
vaadittiin suorituksia esittäen
erilaisia menettelyjä ja vaihtoehtoja asian saattamiseksi sopimusten edellyttämälle tasolle.
Asiaa ei saatu kuntoon ja vaatimukset kovenivat. Metsänhoitoyhdistys toimitti lokakuussa
2010 velalliselle konkurssiuhkaisen maksuvaatimuksen. Samoihin aikoihin oli käräjäoikeus
määrännyt velallisyhtiöön mm.
yhtiömiesten riitaisuuden vuoksi
väliaikaisen selvitysmiehen. Selvitysmiehen tapaamisessa esille
tulleiden saatavien turvaamiseen
liittyvien seikkojen vuoksi yhtiötä ei kuitenkaan heti haettu
konkurssiin. Saatavia ei saatu
myöskään tämän jälkeen varmistetuksi.
Syys-lokakuussa 2011 Metsänhoitoyhdistys nosti Fici-Copy
Ky:tä vastaan velkomuskanteet
käräjäoikeudessa. Velkomustuomiot saatiin vuoden lopulla.
Yhdistyksen saatavat haettiin
heti tuomioiden mukaisina ulosottoon. Vuonna 2013 saatiin
kanteella vielä uusi velkomustuomio, joka pantiin heti täytäntöön ulosottoviranomaisten
toimesta. Metsänhoitoyhdistyksen saatavia valvottiin ulosottomenettelyssä neuvotteluin ja
vaatimuksin.
Kaikkiaan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen saatavia oli
ulosotossa korkoineen yli 1,7
miljoonaa euroa. Nyt yhdistyk-
sen arvonlisäverollinen pääoma
ulosotossa on 491.557,21 euroa,
josta veroton nettopääoma on
396.417,11 euroa. Lunastamattomia leasingvastuita vastaan on
vuoden 2013 tilinpäätöksessä
tehty vastaavan suuruinen pakollinen varaus.
Katson, että metsänhoitoyhdistyksen saatavia on vaadittu ja
valvottu asianmukaisesti käyttäen tilanteen mahdollistamia keinoja. Ulosottomenettely jatkuu
edelleen.
Tuomo Pesälä
Metsänhoitoyhdistys
Päijät-Hämeen
asiamiehenä
Avustusta vesiensuojeluun
Vanajavesisäätiö jakaa yhteensä 16 000 € avustuksia
omaehtoiselle vesiensuojelutyölle Vanajavesikeskuksen toimialueella. Alue
selviää oheisesta kartasta.
Päijät-Hämeessä avustusta
voi hakea osiin Asikkalaa,
Hollolaa, Kärkölää ja pääosalle Hämeenkoskea.
Avustuskohteiksi toivotaan
ehdotuksia hankkeista, jotka
vähentävät vesiin aiheutuvaa
kuormitusta ja eroosiota. Myös
yksityishenkilöt, kuten rantaalueiden maanomistajat ja viljelijät, voivat hakea avustusta.
Hankkeet tai toimenpiteet
voivat olla vesistöjen kunnostusten suunnittelua, tiedonhankintaa tai kunnostustoimenpiteitä sekä muuta luonnonhoitoa
vesistöissä ja rannoilla. Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpito- ja kehittämistoimenpiteet ovat myös
tukikelpoisia.
Avustettavan hankkeen tulee
olla yleishyödyllinen. Ts. yksityisiin mökkirantoihin kohdistuvia
hankkeita ei tueta, jollei niillä ole
laajempaa vesialuetta tai asukasjoukkoa hyödyttävää vaikutusta.
Valkeakoski
Asikkala
Akaa
Pirkanmaa
Aloittelijoiden raivaussahakurssi
ke 22.4.2015 Hollolassa ja ti 28.4.2015 Heinolassa
Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.
Koulutuksen hinta on 25 €/hlö jäsenille, muille 50 €/hlö,
sisältäen kahvit. Lounas omakustanteinen.
Miten käytän ja huollan raivaussahaa?
Mikä on oikea raivaustekniikka?
Lähde opettelemaan raivaussahan käyttöä alkeista.
Aamupäivällä on teoriaosuus sisätiloissa: käyttö, huolto, turvavarusteet, kustannuksia. Iltapäiväksi mennään taimikonhoitokohteelle kokeilemaan raivaamista käytännössä.
Oma raivaussaha ja varusteet mukaan, jos on.
Kouluttajina Mhy Päijät-Hämeen toimihenkilöt.
Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä Mhy Päijät-Hämeen
toimistoon puh. 03 855 4300 tai paijathame@mhy.fi.
Mukaan mahtuu 15 henkilöä kumpaankin tilaisuuteen.
Kanta-Häme
Hämeenkoski
Hollola
Hämeenlinna
Avustus on pääsääntöisesti enintään 70 % hankkeen
arvioidusta kokonaiskustannuksista. Hakuaika on 15.2.31.3.2015.
Lisätietoja hausta löytyy
Vanajavesikeskuksen verkkopalvelusta www.vanajavesi.fi
tai säätiön asiamieheltä
sanni.manninen.johansen
@vanajavesi.fi,
puh. 050 344 1715
Hattula
Janakkala
Kärkölä
Hausjärvi
Päijät-Häme
Tammela
Loppi
Riihimäki
KotiMetsä 1/2015
25
Vilahdus tulevaisuudesta
Krista Kimmo
Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä
ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Yrityskylän valtakunnallinen kiertue on
kevään 2015 Lahdessa.
Metsäyhtiön toimitusjohtaja
astuu metsänhoitoyhdistyksen
toimistoon. Tukkipuuta pitäisi
saada.
- Montako laitetaan?, kysyy
mhy:n johtaja Thomas Barrera. - Yksi riittää, asiakas
ilmoittaa.
Puulajista ei puhuta mitään,
mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja
ovat helsinkiläisen Pihlajamäen
ala-asteen kuudesluokkalaisia,
Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista.
Hanna Lehto-Isokoski
jotka opettelevat ensimmäistä
kertaa työelämän tapoja.
Suomeen
sopiva
Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu
Yrityskylä, jonka kulisseissa
toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla.
Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi
Alakosken kehittämä tuote.
Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun
siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse
osallistumalla lapset oppisivat
parhaiten.
Koululaiset viettävät yhden
päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on
käyty läpi muun muassa, mitä
työ on ja mitä ovat palkka,
voitto ja verot.
Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on
saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on
järjestänyt työhaastattelun,
jossa on muistettu kättelyt ja
katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa –
näkevät vilahduksen aikuisten
elämästä.
Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät
Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä.
Metsänhoitoyhdistyksessä
työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne
tuottavat. Toimiston vieressä
metsäkoneen kuljettaja kaataa
ja katkoo puita simulaattorin
avulla.
Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta
toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on
edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten
tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla.
Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu
on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja
saa vähentää sen verotuksesta.
Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö
maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa
siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena.
Yrityskylän esikuvia löytyi
maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi.
Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin
vain ensimmäinen Yrityskylä
aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja
40 000 kuudesluokkalaista eli
70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä.
Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on
kiitettävä.
Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta
tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen
Metsäsäätiöltä, joka on ollut
mukana alusta asti. Se haluaa
varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana
tavallista yritystoimintaa.
Syyskuussa 2014 Yrityskylä
valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation
joukkoon World Innovation
Summit for Education -kilpailussa.
Voittoa vai
tappiota?
Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on
puoleen päivään mennessä
maksanut kolmelle työntekijälle
palkan ja hakenut yrityslainaa.
Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko
toiminta voitollista vai tappiollista.
Työ tuntuu kivalta ja sopivan
haastavalta. - Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on
tullut paljon.
Hanna Lehto-Isokoski
KotiMetsä 1/2015
26
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsänomistajamatka
Metsäinen luonto- ja kulttuurimatka Kataloniaan
– Pohjois-Espanjaan 2-7.8.2015
Katalonian itsehallintoalue sijaitsee Koillis-Espanjassa. Se rajoittuu pohjoisessa Ranskaan ja Andorraan,
Välimeri lainehtii itäpuolella. Katalonian rannikolla sijaitsee alueen suurin kaupunki Barcelona.
Katalonian alueella lauhkea merellinen ilmasto vaihtuu rannikolta sisämaan vuoristojen viileämpiin alueisiin. Katalonia on Espanjan taloudellisesti
vauraimpia ja teollisesti kehittyneimpiä alueita. Matkailu on alueella merkittävää.
Matkan aikana näemme maaseudun monipuolista luontoa, maa- ja metsätaloutta sekä paikallista kulttuuria ruokineen ja juomineen.
Matkan päätteeksi viivymme päivän Barcelonan sykkeessä.
MATKAOHJELMA 2-7.8.2015
(pidätämme oikeudet muutoksiin)
Su 2.8.2015 Kohti Kataloniaa
Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 11.30 lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen. Lento Helsinki-Barcelona klo 13.10-16.05 Norwegianin suoralla lennolla. Barcelonasta jatkamme matkaa Vicin kaupunkiin, jossa yövymme Seminari Allotjaments-hotellissa
(***).
Vic on 40 000 asukkaan kaupunki 70 km Barcelonasta pohjoiseen. Se on Osonan alueen
pääkaupunki. Kaupungin historia ulottuu Rooman vallan aikoihin ja siellä on hieno vanha
kaupunki.
Tutustumme illalla kaupunkiin ja käymme yhdessä syömässä.
Vicin kaupungin vanhaa keskustaa.
Ma 3.8.2015 Katalonian alueen metsätalous
Aamiaisen jälkeen lähdemme bussilla paikkaan nimeltä Col Revell, jossa tutustumme
Katalonian alueen metsiin, metsänhoitoon ja metsien käyttöön Josep Matarón tilan alueella
olevalla metsäradalla. Puulajeina mm. korkkitammi, kastanja ja rautatammi.
Päivän aikana kohteena on myös metsäpalon jälkeen metsitetty alue, jossa käydään samalla
läpi metsäpalojen problematiikkaa.
Nautimme yhteisen aterian päivän kuluessa ja ilta on vapaata Vicin kaupungilla.
Ti 4.8.2015 Paikallisen maatilan toimintaan tutustuminen
Suuntaamme aamiaisen jälkeen pohjoiseen kohti Pyreneiden vuoristoa ja vierailemme
maatilalla, jossa tutustumme sen metsätalouteen ja metsäsuunnitelmiin sekä maatalouteen
ja maatilamatkailuun. Lisäksi tutustumme paikallisten maataloustuotteiden jalostukseen.
Päivän aikana nautimme yhteisen aterian ja yöpymään palaamme Viciin.
Ke 5.8.2015 Montsenyn kansallispuisto ja viinitilavierailu
Sagrada Familia, ikuinen rakennustyömaa.
Aamiaisen jälkeen lähdemme Barcelonan suuntaan ja käymme Montsenyn kansallispuistossa, jossa on kevyt vaellus ja puiston toiminnan esittely.
Iltapäivällä tutustumme katalonialaisen kuohuviinin cavan valmistukseen ja pääsemme
myös maistelemaan tuotteita.
Illaksi ajamme Barcelonaan, jossa yövymme. Hotellimme on nimeltään Condado (****)
ja se sijaitsee kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Nautimme yhteisen illallisen.
To 6.8.2015 Barcelonan sykkeessä
Aamupäivällä meillä on opastettu Barcelonan kiertoajelu ja yhteinen lounas. Iltapäivä ja ilta
ovat vapaata tutustumista kaupungin vilskeeseen, nähtävyyksiin ja ostostarjontaan.
Pe 7.8.2015 Koti-Suomeen
Aamulla on aikainen herätys ja paluu koti-Suomeen. Lento Barcelonasta Suomeen on
klo 8.10-13.10 Norwegianin suoralla lennolla.
Matkan oppaana toimii suomalainen metsäammattilainen Jouko Lehtoviita,
joka on innokas Espanjan maan, kielen ja kulttuurin harrastaja.
Hän on tehnyt metsäisiä retkiä Espanjaan useiden suomalaisryhmien kanssa.
Matkan hinta:
Jäsenille (2 hlöä samasta perheestä) jaetussa kahden hengen huoneessa
1050 euroa / henkilö
Ei-jäsenille jaetussa kahden hengen huoneessa 1210 euroa / henkilö
Yhden hengen huoneen lisämaksu 200 euroa / henkilö
Ryhmäkoko 30 henkilöä.
Barcelonan kävelykatu La Rambla.
ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT
20.3.2015 MENNESSÄ
Mhy Päijät-Hämeeseen
Mari Sarvaalalle puh. 044 342 0068 tai
mari.sarvaala@mhy.fi
KotiMetsä 1/2015
27
Erirakenteista metsänkasvatusta
erilaisista lähtökohdista
Onko tilallasi tärkeä metsämaisema, jonka haluat
säilyttää? Kaipaatko suojaisaa metsää mökin ympärille? Oletko huomannut metsässäsi luontaista
taimettumista? Kasvaako
metsässäsi monenkokoisia puita? Erirakenteinen
metsänkasvatus voi olla
vaihtoehto esimerkiksi
näissä tilanteissa.
Erirakenteisen metsänkasvatuksen lähtökohdat voivat olla
monenlaiset. Metsän ominaisuudet, kuten sen rakenne, ikä
ja metsämaan ravinteisuus vaihtelevat suuresti. Myös metsänomistajan metsänhoidon tavoitteet vaihtelevat. Metsä voi olla
tärkeä tulonlähde tai se voi olla
arvokas virkistyskäyttökohde.
Pääperiaatteena erirakenteisessa metsänkasvatuksessa on keskittää kasvu pieniin puihin, joilla
on suuri arvokasvu. Hakkuissa poistetaan pääasiassa isoja
tukkipuita, joiden arvokasvu on
vähäinen. Pienistä puista poistetaan vialliset ja huonokuntoiset
puut.
Tiina Ojansivu
Hakkuutapa riippuu
metsän rakenteesta
Metsän ominaisuudet, erityisesti sen rakenne, sekä metsänomistajan tavoitteet vaikuttavat
siihen miten hakkuu toteutetaan.
Valmiiksi erirakenteisessa metsässä, jossa kasvaa kaikenkokoisia puita taimista isoihin tukkipuihin, voidaan tehdä poimintahakkuu, jossa poistetaan lähinnä
isot tukkipuut. Metsissä, joissa
on puiden kokovaihtelua jonkin
verran, erirakenteisuutta voidaan
lähteä kehittämään yläharvennuksin. Tavoitteena on saada
aikaan luontaista uudistumista.
Uudistuskypsissä
metsissä
luontaista uudistumista voidaan
lähteä kehittämään tekemällä
voimakas harvennus, suojus- tai
verhopuuhakkuu tai pienaukkohakkuu. Uudistuskypsät puut
hakataan useamman hakkuun
kautta pois, ja luontaisesti syntyneestä taimikosta voidaan kehittää erirakenteinen metsä.
Riskit hallittavissa
Hakkuun suunnittelussa on
huomioitava riskitekijät. Tiheässä kasvaneen kuusikon voimakas harvennus altistaa metsän
Runsas taimimäärä on hyvä alku erirakenteiseen kasvatukseen.
tuulituhoriskille.
Isojen tukkipuiden poistaminen taimien ja pienten puiden
päältä aiheuttaa helposti korjuuvaurioita. Korjuuvaurioita voidaan ehkäistä huolellisella korjuulla, riittävän järeällä hakkuukoneella ja hakkuun ajoituksella.
Korjuuvauriot altistavat metsän
juurikääpäsienen leviämiselle.
Jos juurikääpä saastuttaa metsän, sen saa pois vain puulajia
vaihtamalla.
Yksi riski erirakenteisessa
kasvatuksessa on taimettumisen
epävarmuus. Varminta onkin toteuttaa taimettumiseen tähtäävät
hakkuut, kuten pienaukkohak-
kuu kohteissa, joissa on jo valmiina hyvälaatuista taimiainesta.
Tervetuloa tutustumaan erirakenteiseen metsänkasvatukseen
maaliskuun kurssillemme!
Tiina Ojansivu
Metsäsuunnittelija
ja -arvioitsija
Hanke erirakenteisesta metsänkasvatuksesta
Mhy Päijät-Hämeessä on
käynnissä Erirakenteinen
metsänkasvatus tutuksi
metsänomistajille- hanke.
Hankkeen tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa
erirakenteisesta kasvatuksesta,
sekä kouluttaa metsänhoitoyhdistyksen urakoitsijoita toteuttamaan erirakenteisen metsän
hakkuita. Hanketta rahoittaa
Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Hanke jatkuu vuoden 2016
loppuun asti.
Hankkeen ytimenä ovat tilakäynnit, joilla metsänomistaja
saa henkilökohtaista opastusta
erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Tilakäynnillä arvioidaan metsiköiden soveltuvuutta erirakenteiskasvatukseen ja
pohditaan metsänkäsittelyn
eri vaihtoehtoja. Päätöksentekoon voivat vaikuttaa taloudellisen tuoton lisäksi metsän
monikäyttö, kuten marjastus,
sienestys ja virkistyskäyttö, ja
luontoarvojen säilyttäminen
tai lisääminen.
Hankkeessa järjestetään koulutusta metsänomistajille. Ensimmäinen kurssi järjestetään
perjantaina 27. maaliskuuta
Kärkölässä ja Hämeenkoskella. Kurssi keskittyy erirakenteisen metsänkasvatuksen
perusteisiin. Koulutuksessa
tutustutaan myös erirakenteiskasvatuksen erilaisiin lähTiina Ojansivu
tökohtiin, sekä käydään läpi
metsänkäsittelyvaihtoehtoja
erilaisissa tilanteissa. Päivän
aikana käydään tutustumassa
erirakenteisen metsän hakkuukohteeseen. Seuraavat koulu-
tukset järjestetään syksyllä ja
vuoden 2016 keväällä.
Maksuttoman tilakäynnin
voit tilata Tiina Ojansivulta,
p. 044 209 7544.
Erirakenteinen
metsänkasvatus
tutuksi
pe 27.3.2015 klo 9-15 Kahvila Tähkä,
Kärkölä kk (Kirkkotie 20)
Sisäosuudessa perehdytään metsän erirakenteisen kasvatuksen perusteisiin ja
eri käsittelyvaihtoehtoihin.
Maastokohteena on talvella hakattu erirakenteinen metsäkokonaisuus Hämeenkoskella
Kouluttajina mm. Tiina Ojansivu,
Mhy Päijät-Häme
Kahvitarjoilu, lounas omakustanteisesti.
Ilmoittautuminen 20.3.2015 mennessä
Mhy Päijät-Hämeen toimistoon puh. 03 855
4300 tai paijathame@mhy.fi.
Erirakenteisen kasvatuksen hakkuussa vapautetaan tilaa alikasvoksille.
KotiMetsä 1/2015
28
MHY PÄIJÄT-HÄMEEN JÄSENEDUT
HELMI SÄÄSTÖPANKISSA JA SYSMÄN SÄÄSTÖPANKISSA
OMAN TALOUDEN TUOKIO
MUUT EDUT
On mukava keskusteluhetki, johon kutsumme Sinut juttelemaan
talouteesi liittyvistä haaveista, tarpeista ja mahdollisuuksista.
Puukauppatili
Säästötalletustili puukaupasta tuleville varoille,
korko 2 % ensimmäiset 3 kk.
KESKITTÄJÄN ETU
Saat kuvallisen Visa Debit/Credit -kortin ja verkkopankin
kuukausimaksutta, kun käytössäsi on lisäksi 5 palvelua
esim. seuraavista:
• Käyttötili ja Säästämistili tai Puukauppa- tai ALV-tili
• Verkkopankki
• Rahastosäästö, jatkuva- tai kertasäästö
• Säästö- tai eläkevakuutus
OMAT MHY
• Asunto- tai muu laina
KUVAKORTIT
• Luotollinen tili tai joustoluotto
• Lainaturva
Alv-tili
Määräaikaisena 3-12 kk, korko kiinteä 1 %.
500 lahjataimea (mänty/kuusi)
Metsänuudistamiseen, kun talletat puukaupasta saatavat varat (vähintään 15 000 euroa) Helmi Säästöpankkiin tai Sysmän Säästöpankkiin.
Hankinnat
Metsätilan hankinnan tai puukaupan rahoitus
räätälöidyin erityisehdoin.
Nämä edut ovat voimassa Helmi Säästöpankissa
ja Sysmän Säästöpankissa 2015-2017.
Saat ne MHY:n jäsenkortilla.
HELMI SÄÄSTÖPANKIN JA SYSMÄN SÄÄSTÖPANKIN ASIANTUNTIJAT PAVELUKSESSASI.
Soita tai varaa oma neuvotteluaikasi osoitteissa: saastopankki.fi/helmisp tai saastopankki.fi/sysmansp
LAHTI, Torikatu 3
LAHTI, Torikatu 3
Eero Heiskanen
Seppo Niukkanen
yritysmyyntijohtaja sijoituspäällikkö
050 420 0955
010 441 7406
LAHTI, Torikatu 3
PADASJOKI, Keskustie 20
HEINOLA, Torikatu 6
HOLLOLA, Kauppakuja 6
NASTOLA, Muurarintie 2
Mari Rauhala
sijoitusneuvoja
010 441 7435
Johanna Lehtinen
sijoitusneuvoja
010 441 7472
Riikka Kojo
sijoitusneuvoja
010 441 7455
Reetta Hovi
sijoitusneuvoja
010 441 7483
Terhi Ahokas
sijoitusneuvoja
010 441 7492
JOUTSA, Länsitie 8
SYSMÄ, Sysmäntie 38
HARTOLA, Keskustie 57
Marika Iikkanen Tuomas Korkeamäki Juha Lahtela
pankinjohtaja
pankinjohtaja
toimitusjohtaja
0500 577 715
040 720 1646
044 744 0010
MHY Päijät-Häme - Helmi Säästöpankki ja Sysmän Säästöpankki
ovat käynnistäneet monivuotisen yhteistyön metsänomistajan hyväksi.
VAHVAT SÄÄSTÖPANKIT PAIKALLISESTI
PALVELUKSESSASI
SÄÄSTÖPANKKIEN KYKY PALVELLA ON
AIEMPAAKIN VAHVEMPI
Metsätalouden hoidon ja EU-tukien ollessa jatkuvassa muutoksessa on erityisen tärkeää, että niin metsä- kuin maatalousyrittäjille on pankissaan helposti tavoitettavissa oleva yhteyshenkilö,
joka huolehtii heidän palveluidensa ajantasaisuudesta.
Helmi Säästöpankki ja Sysmän Säästöpankki ovat jatkuvasti
kehittäneet metsätalousyrittäjille suunnattuja pankkipalveluita ja
jo alkaneen MHY yhteistyön myötä pystyvät entistä paremmin
toimimaan metsänomistaja-asiakkaan hyväksi yhdeksän
paikallisen konttorin voimin.
Säästöpankit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 190
vuotta. Säästöpankkien tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen ja tarjota pankkipalveluja kaikille suomalaisille asemaan
ja varallisuuteen katsomatta.
Tätä tehtävää Säästöpankit jatkavat tänäkin päivänä, toiminnan
taustalla on edelleen säästöpankkiaate eli halu edistää yksilön ja
yhteisön hyvinvointia.
Säästöpankkien yhteenliittymä on 31.12.2014 toimintansa aloittanut 25 Säästöpankin ja niiden omistaman Säästöpankkiliitto
osk:n, Sp-Rahastoyhtiön ja Säästöpankkien Keskuspankin muodostama kokonaisuus.
Helmi Säästöpankki ja Sysmän Säästöpankki ovat mukana uudistuvassa ja yhteistyötään tiivistävässä Säästöpankkiryhmässä
varmistaen jatkossa nykyistäkin kilpailukykyisemmät pankkipalvelut myös metsänomistajille.
Säästöpankkien sijoitus- ja yrityspuolen asiantuntijat auttavat
metsänomistajaa oli sitten kyse metsätalousyrittäjän rahoituksesta, varallisuuden kasvattamisesta tai muista metsätalousyrittämiseen tai metsänomistamiseen liittyvistä pankkipalveluista.
Metsätalous on keskeinen osa Päijät-Hämeen talouselämää, jossa
Säästöpankkien paikallistuntemus, nopea päätöksentekokyky ja
vahva osaaminen ovat avainasemassa.
Hyödynnä Helmi Säästöpankin ja Sysmän Säästöpankin MHY
Päijät-Hämeen jäsenedut. Ota yhteyttä ja varaa aika valitsemaasi
konttoriin Metsänomistajan Oman Talouden Tuokioon.
Yhteistyöterveisin
Risto Seppälä
toimitusjohtaja
Juha Lahtela
toimitusjohtaja
KotiMetsä 1/2015
29
Appelsiini-kiivilotta
Ainekset:
Ruoka-ohje
Hyytelö:
2 appelsiinia
2 kiivihedelmää
4 dl kermaa
1 tlk maitorahkaa
1 dl sokeria
1 pieni tlk ananasmurskaa
6 liivatelehteä
Valmistus:
Kuori ja viipaloi hedelmät. Vuoraa niillä pyöreäpohjainen kulho.
Vaahdota kerma ja sokeri, lisää maitorahka sekä liemestä valutettu ananasmurska.
Liota liivatelehdet kylmässä vedessä ja liuota ne sitten kuumennettuun
ananasliemeen. Sekoita liemi kerma-rahkaseokseen ja kaada seos kulhoon.
Ravistele kulhoa, jotta seos työntyy hedelmien väleihin. Pidä jääkaapissa
vähintään pari tuntia ennen tarjoilua. Kasta kulho kiehuvan kuumaan veteen
ja kumoa tarjoiluvadille.
Paula Iso-Kuusela
Paula Iso-Kuusela
HÄGGIN
ELÄINTÄYTTÄMÖN
MUSEO URAJÄRVI
100
vuotta täytettyjä eläimiä
SUURI
METSÄILTA
TALLUKKA
26.3.2015 KLO 16.30 HOTELLI
METSÄNOMISTAJAN
MAALISLAUANTAI
14.3. klo 12–15 Mhy Päijät-Hämeen aluetoimistoilla
Avoimet ovet juuri sinulle! Tule poikkeamaan
ja viihtymään muiden metsänomistajien kanssa.
LL A
K AHVIA & PU
A
TE E TA
I M ITI L
AUS!
ARVONTA
Voita metsäreppu!
mukana mm.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
Versowood Oy, Ville Kopra, tj.
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme, Jari Yli-Talonen, tj.
Kansanedustajaehdokas Tuomo Riihilahti
Ajankohtaista asiaa ja viimeisintä tietoa metsäverotuksesta
TILAISUUTEEN VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA!
Tarjoilun takia ennakkoilmoittautumiset
viim. 24.3.2015 mennessä: sales@tallukka.fi / 03-88 881
porukka paikalla
Oman yhdistyksesi tuttu
skustele
Kysy, kyseenalaista, ke
TE RVETULOA!
Asikkalassa Kustaankuja 2 Vääksy, Hartolassa Metsolantie 2,
Heinolassa Kaivokatu 8 2. krs, Hollolassa Kansankatu 8 2. krs,
Padasjoella Tammitie 3, Sysmässä Väihkyläntie 2
Metsänomistajat
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme
Metsänhoitoyhdistys
Päijät-Häme
Väihkyläntie 2, 19700 SYSMÄ • www.mhy.fi/paijat-hame • (03) 855 4300
KotiMetsä 1/2015
30
Toimistonhoitajamme Sinikka Saarinen eläkkeelle
Työuralla: mittalista, MikroMikko ja mobiiliaika
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimistonhoitaja Sinikka Saarisen
aamukammassa on jäljellä vähän piikkejä. 42-vuotinen työura on viimeisiä
kuukausia vaille valmis.
Työvuosiin on mahtunut
monenlaista toimistotyön
muutosta ja fuusiota.
Heinolassa suoritetun kaksivuotisen kauppaopiston jälkeen
Sinikan ensimmäinen työpaikka
oli Kansaneläkelaitoksen Lahden
eläketoimisto. Mutta pian kutsui
kotikunta Kärkölä, jossa Koskisen Oy:llä vierähti reilu neljä
vuotta. Sitten alkoi pesti Kärkölän seurakunnan toimistolla,
jossa kului muutama vuosi.
Mhy-uralle mittalistoilla
Metsäala kutsui jälleen: Kärkölän metsänhoitoyhdistys haki
toimistonhoitajaa vuonna 1980
ja Sinikka sai paikan. – Olin
laskenut Koskisella mittalistoja
ja sillä taidolla pääsin yhdistykseen, muistelee Sinikka.
Mittalistoja syntyi, kun puukasat oli tienvarressa merkitty
paperille pituuksittain ja läpimitoittain ”tukkimiehen kirjanpidolla”. Näistä mittalistoista laskettiin toimistolla juoksumetrit
ja edelleen motit tilitystä varten.
ATK-aikaan
1980-luvulla toimistonhoitajan
tehtäviin kuului mittalistojen lisäksi palkanlaskenta, laskutus,
tilausten vastaanotto. Silloin ei
vielä ollut kännyköitä ja toimistolla lankapuhelin pirisi useammin. Myös metsänomistajat
poikkesivat nykyistä enemmän
paikanpäällä asioita hoitamassa.
Tietokoneet tulivat toimistolle 1988, kun kirjanpito siirtyi
pankeilta yhdistyksen itse hoidettavaksi.
- Kirjanpito-ohjelman käytön
opettelu oli samalla minun ATKkurssini, Sinikka toteaa. Tämän
jälkeen Mikro-Mikot siirsivät
työtä kirjoituskoneelta näyttöpäätteelle.
Kohti suurempaa
Kärkölässä metsänhoitoyhdistyksellä oli pieni työporukka:
toiminnanjohtaja, työnjohtaja ja
toimistonhoitaja. – Olin Kärkölän yhdistyksen ensimmäinen ja
viimeinen toimistonhoitaja, kertoo Sinikka.
1990- ja 2000-luku olivat metsänhoitoyhdistysten fuusioiden
aikaa. Hollola ja Hämeenkoski
olivat yhdistyneet vuonna 1996
Salpausselän yhdistykseksi. Kärkölä ja Nastola lähtivät samaan
kimppaan vuonna 2000.
Fuusioitumisen myötä Sinikan
työpaikka muuttui Kärkölästä
Hollolaan. Hollolassa oli myös
toinen toimistonhoitaja vähän
aikaa, mutta tämän vaihdettu
työpaikkaa Sinikka hoiti neljän
kunnan metsänomistajien toimistoasiat.
- Tällöin tuli kyllä käyttöön
ATK-ohjelmistoja palkanlaskentaan, puumaksuihin ja laskutukseen, jotka auttoivat ja helpottivat käsityötä, Sinikka selvittää.
Kärkölän yhdistyksen tiimi vuonna 1983. Vasemmalta Erkki Kilpinen, Antero Lehti, Antero Jussila, Tapio Jusko
(piirimetsälautakunnasta) ja Sinikka Saarinen.
Miljoonia motteja
ja euroja
Itä-Hämeen ja Salpausselän
yhdistykset fuusioituivat nykyiseksi metsänhoitoyhdistys PäijätHämeeksi vuonna 2009. Silloin
toimistotyöt jakautuivat uudel-
En murehdi vuosia, jotka
jääneet on taa.
En mieti päivää tulevaa.
Elän nauttien päivästä
kerrallaan, on elämä
silloin hauskempaa.
leen kolmen henkilön kesken.
Sinikka otti vastuulleen puumaksut, joiden tiedot siirtyvät toimis-
tojen välillä sähköisesti.
Sinikan käsien läpi on kulkenut miljoonia motteja puuta ja
markkoja / euroja rahaa. Viime vuosina mhy:n korjuupalvelu, erityisesti energiapuu, on
työllistänyt. Hän on hoitanut
keskitetysti kaikki yhdistyksen
puukaupan tilitykset.
Hallittu muutos eläkkeelle
Viisi vuotta sitten alkanut
osa-aikaeläke on ollut Sinikalle pehmeä lasku ja opettelua
varsinaisiin eläkepäiviin. Nyt alkuviikon kolme päivääkin jäävät vapaaksi, jolloin on aikaa
marttatoiminnalle, käsitöille ja
liikunnalle.
Työuraansa Sinikka kiittelee:
– Koko työura on ollut kivaa
aikaa, hyvin olen viihtynyt.
Miesvaltaisessa työyhteisössä on
helppo toimia, suoraviivaista ja
konstailematonta työskentelyä,
jossa asiat hoituvat.
Keväällä tuomen kukkiessa Sinikka jää pitämään rästilomia,
joiden jälkeen hän siirtyy eläkkeelle alkusyksystä. Päijäthämäläiset metsänomistajat, puunostajat ja mhy:n väki kiittävät ja toivottavat aurinkoisia päiviä. Nyt
on muiden aika keittää kahvit!
Mari Sarvaala
Muutos Roihu-tiimissä: Upolasta Heikkilään
Maaliskuun puolivälissä
olen vaihtamassa työnantajaa ja tilalleni energiapuuasioista vastaavaan Roihutiimiin on palkattu Juuso
Heikkilä, joka aloittaa hieman myöhemmin keväällä
Asikkalassa. Joten ottakaa
jatkossa yhteyttä Juusoon
puunkorjuuasioissa.
Haluan kiittää kaikki alueen
metsänomistajia, joiden kanssa
olen ollut tekemissä kuluneina
vuosina, sekä tietenkin työkavereita ja koneyrittäjiä, joiden
kanssa olen hoitanut päivittäistä
puunkorjuuta.
Samoilla seuduilla jatkan myös
itse, sillä aloitan UPM:n puunhankinnassa Asikkalan alueella.
Keväisin terveisin
Mikko Upola
Roihu-tiimi täydentyy paluumuuttajalla
Heikkilän Juuso tässä
terve. Mikko Upolan siirryttyä toisiin tehtäviin,
avautui minulle mahdollisuus palata takaisin kotikuntaani Asikkalaan ja
aloittaa työt mhy PäijätHämeessä energiapuuneuvojan tehtävässä.
Juuso Heikkilä
Paremmin ajoitus ei olisi voinut kohdallani mennä, sillä
vuoden vaihteessa teimme kotitilalla sukupolvenvaihdoksen
ja muutto Vesivehmaalla sijait-
sevalle viljatilalle olisi ollut joka tapauksessa ajankohtainen.
Metsäalan opintoni suoritin
Helsingin yliopistossa. Maaja metsätieteiden maisteriksi
valmistuin vuonna 2013. Mhy
Päijät-Häme oli metsäisen urani ensimmäinen työnantaja
kun 2009 suoritin harjoitteluni
Kanava-tiimissä myyrätuhoja
inventoiden. Sen jälkeen työkokemusta on kertynyt mm.
Stora Ensosta ja Metsäkeskuksesta.
mieleiseltä jo harjoitteluajoista
lähtien. Viimeiset kolme vuotta toimin Tampereella metsänomistajien liiton ja mhy Pirkanmaan palveluksessa. Mhy
Pirkanmaalla toimenkuvaani
kuuluivat energiapuun korjuun
ja logistiikan tehtävät.
Yksityisten metsänomistajien
edunvalvontatyö on tuntunut
Nähdään ja soitellaan
metsäasioissa!
On hienoa päästä takaisin
tuttuihin maisemiin ja haasteelliseen tehtävään. Odotan
mielenkiinnolla toukokuuta ja
töiden alkua.
KotiMetsä 1/2015
31
TAPAHTUMAKALENTERI
12-13.3.2015 Vero2015-tapahtuma Marina Congress Centerissä
Helsingissä, Katajanokanlaituri 6. Tapahtumassa metsäisiä tietoiskuja.
Tervetuloa käymään Metsänomistajat-osastolla.
25.4.2015 Sahan valinta ja peruskäyttö klo 10-14 Agrimarket,
Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää. Ilmoittautuminen 17.4. mennessä
Metsänomistajien palvelutoimistoon p. 040 720 3160.
14.3.2015 Metsänomistajan maalislauantai klo 12-15.
Avoimet ovet aluetoimistoilla, katso tarkempi ilmoitus sivulta 29.
28.4.2015 Aloittelijoiden raivaussahakurssi Heinolassa.
Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä p. 03 855 4300 tai
paijathame@mhy.fi. Katso tarkempi ilmoitus sivulta 24.
18.3.3015 Lannoituksen, metsäteiden ja ojitusinvestointien
kannattavuus klo 17.30-20.00
Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Ilmoittautuminen 9.3.
mennessä Metsänomistajien palvelutoimistoon p. 040 720 3160.
26.3.2015 Suuri metsäilta alkaen klo 16.30
Hotelli Tallukka, Vääksy (Tallukantie 1).
Ilmoittautuminen 24.3 mennessä sales@tallukka.fi tai p. 03 88 881.
Katso ilmoitus sivulta 29.
27.3.2015 Erirakenteinen metsänkasvatus tutuksi klo 9-15
Kahvila Tähkä, Kärkölä kk (Kirkkotie 20). Ilmoittautuminen 20.3.2015
mennessä p. 03 855 4300 tai paijathame@mhy.fi.
22.4.2015 Aloittelijoiden raivaussahakurssi Hollolassa.
Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä
p. 03 855 4300 tai paijathame@mhy.fi.
Katso tarkempi ilmoitus sivulta 24.
12.6.2015 Metsänomistajien kesäretki Mynnilän Arboretumiin Sysmään.
Samassa yhteydessä järjestetään metsänomistajien metsätaitokilpailut.
Ilmoittautuminen 1.6.2015 mennessä p. 03 855 4300 tai
paijathame@mhy.fi Tarkempi ilmoitus kevään Kotimetsikkö-tiedotteessa.
2-7.8.2015 Metsämatka Kataloniaan Espanjaan.
Ilmoittautuminen 20.3.2015 mennessä Mari Sarvaalalle
p. 044 342 0068 tai mari.sarvaala@mhy.fi.
Katso tarkempi ilmoitus sivulta 26.
8.8.2015 Metsänomistajat-iltamat Hartolassa, Krouvin lavalla.
Varaa päivä kalenteriisi!
Tarkempi ilmoitus kevään Kotimetsikkö-tiedotteessa.
Metsänomistajien lyhytkurssit jatkuvina viikonloppukoulutuksina
Hyvinkäällä.
Lisätietoja www.hyria.fi tai Marjukka Immonen, p. 050 415 5623.
www.mhy.fi/paijat-hame
Kokemalla oppii
Karpaloretki
Maaseutuyrittäminen tutuksi
kouluille- hanke päättyi viime vuoden lopussa. Kolmen
vuoden aikana Päijät-Hämeen
alueen alakoulun 5-6-luokkalaisia ja yläkoululaisia vietiin
maatilavierailuille 2965 oppilaan verran lähemmäs 100 eri
vierailulla. Lisäksi hankkeessa
tarjottiin oppilaille TET-harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.
Koulussamme (Vääksyn yhteiskoulu) oli 27.9.2014 liikunta- ja ympäristöpäivä. Menimme
köksäryhmän kanssa keräämään
karpaloita Kuorasjärvelle. Pikkubussimme saapui koululle noin
15 yli kahdeksan, ja matkamme
kesti 20 minuuttia. Vähän ennen
kuin saavuimme suolle, näimme
hirvestäjiä. Köksän opettaja Tiina varoitti hirvimiehiä, etteivät
he ampuisi meitä, ja kertoi matkamme suunnan.
Saavuttuamme paikan päälle,
nousimme bussista astioinemme ja rämmimme metsän läpi
suolle. Keräsimme karpaloita
Koulut ja opettajat olivat
kiitollisia päästessään mukaan
hankkeen toimintaan: sillä voitiin syventää koulujen opetusta. Hanke toi tietoa ja konk-
retiaa oppilaille ja oli samalla
kuluttujavalistusta.
Hankkeen rahoitus saatiin
Manner-Suomen maaseuturahastosta ja yksityisinä rahoittajina toimivat Päijät-Hämeen
maaseutusäätiö sekä Suomen
Metsäsäätiö.
Lue oheisesta jutusta, miten
eräs retkipäivä sujui oppilaiden silmin.
Mari Sarvaala
Projektipäällikkö
lyhytkorsikalvakkanevalla noin
tunnin ajan. Saimme tietää, että
suo ei upota, jos siellä kasvaa
heinää. Opimme myös suon toimintatavoista. Se oli mukava ja
uusi, sekä virkistävä kokemus.
Kerättyämme runsaan määrän
karpaloita, kävelimme Vähä-Äiniön niemelle, kyläyhdistyksen
laavulle. Siellä paistoimme tikkupullia ja söimme eväämme.
Tuuli ajoi ilkeästi pistelevän savun silmiimme, joten osa meistä
siirtyi rannalla oleville puupölkyille istumaan.
Seuraavaksi lähdimme pikkubussillamme läheiselle Nie-
mimäen mansikkatilalle. Siellä
saimme tutustua vanhaan riiheen ja kuulla mukavia tarinoita mummun nuoruudesta, sekä
tilan historiasta.
Meille tarjottiin itse tehtyä
mansikkamehua ja keksejä.
Mummu oli järjestänyt meille
pienen visan, jossa piti arvailla vanhoja sanoja. Palkintona
oli mansikkamehua ja –hilloa.
Saimme myös käydä kasvihuoneessa ja maistella siellä kasvavia mehukkaita tomaatteja.
Kamilla ja Helmi
Vääksyn yhteiskoulu
Mari Sarvaala
Jyrki Mäkiranta
Vuosien tauko uurastuksessa, tukkisakset odottavat käyttäjää.
KotiMetsä 1/2015
32
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on täyden palvelun metsätalo
Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta
Puunmyyntisuunnitelma
Puukaupan toimeksianto
Puukaupan korjuun valvonta
Puunkorjuupalvelu
Energiapuun korjuu
ja välitys
Taimikonhoito
Kasvatus- ja
terveyslannoitus
Metsätien rakennus
ja perusparannus
Metsätilojen sukupolvenvaihdokset
ja kiinteistönvälitys
Puunkaatoapu sähkölinjojen
vierestä ja tonteilta
Luonnonhoitopalvelut
Metsäpäivät
Metsätyönäytökset
Metsänomistajien neuvonta
ja edunvalvonta
Maanmuokkaus
Taimien ja siementen välitys,
istutus ja siementen kylvö
Taimikonperkaus
Metsäsuunnitelmien
laadinta
Asiantuntijapalvelut
*Metsäarviot
*Metsäveroilmoitukset
Metsänomistajien
koulutus
Kunnostusojitus
Nuorten metsäosaamisen
edistäminen