Tyrnävän ampumaradan kunnostaminen

TIEDOTE
sivu 1(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
Tyrnävän ampumaradan käyttäjät ja sidosryhmät
Muhostie 88
91800 Tyrnävä
Tyrnävän ampumaradan kunnostaminen
Tyrnäväläiset eivät jääneet toimettomaksi, kun ampumarata jouduttiin syksyllä
2012 sulkemaan kiristyneiden ympäristömääräysten vuoksi. Tyrnävän ampumarata on perustettu yli 50 vuotta sitten, ja sen jälkeen radalla on harrastettu erittäin runsaasti ampumatoimintaa. Radan sijainti on hyvä Muhostien varressa ja
monipuolisuudessaan se on maakunnan parhaimpia ratoja Puolustusvoimien
Hiukkavaaran ratojen jälkeen. Radalta löytyy kolme luotiaserataa ja kolme haulikkorataa, joilla sekä metsästäjät että reserviläiset harjoittelevat turvallista ja
tarkkaa aseiden käsittelyä harjoituksissa ja kilpailuissa.
Kilpailuja on järjestetty paikallisille, yhdistysten välisinä sekä myös piiritason että Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuina. Toiminnan laajuudesta ja laadusta
kertoo lukuisat järjestetyt tapahtumat. Perusammuntojen lisäksi radoilla on järjestetty muun muassa kohteensuojauskoulutusta ja toiminta-ammuntaa ja sovelletun reserviläisammunnan (SRA) harjoituksia, koulutuksia ampujille ja tuomareille sekä SRA-kilpailuja. Vastaavasti metsästyspuolella toiminta on aktiivista. Myös poliisiviranomaiset ovat käyttäneet Tyrnävän rataa harjoitteluun.
Ympäristölupa
Ympäristöluvasta ja sen tarpeesta säädetään ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa. Ympäristölupa tarvitaan toimintaan, josta saattaa aiheutua ympäristön
pilaantumisen vaaraa tai kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Luettelo niistä
toiminnoista, jotka tarvitsevat aina ympäristöluvan, on ympäristönsuojeluasetuksessa. Ulkona sijaitseva ampumarata on tällainen. Suomessa on arviolta 800
ulkona sijaitsevaa, toiminnassa olevaa ampumarataa.
Ampumaratojen kunnostamista tarvitaan ympäristöluvan uusimiseksi. Ympäristöministeriö on julkaissut seikkaperäisen 138-sivuisen oppaan ympäristölupien
uusimista varten (linkki 1). Oppaassa esitetään, mitä tietoja ampumaradan luvan hakijan tulisi antaa ympäristöluvan hakemusvaiheessa, mitä lupaviranomaisen tulisi lupaharkinnassaan ottaa huomioon ja millaisia määräyksiä hyvän ampumaradan ympäristöluvan tulisi sisältää. Opas on luonteeltaan suositus, ja sitä
tulee soveltaa kunkin ampumaradan erityispiirteet huomioon ottaen. Varsinainen hakemus on 6 sivun mittainen ja hakemuksen erillinen täyttöohje on saatu
puristettua 14 sivuun. Ympäristölupahakemukset käsitellään alueellisesti eikä
valtakunnallisesti, joten oletettavissa on erilaisia tulkintoja maanlaajuisesti sekä
lupahakijan eduksi että haitaksi, jolloin yhdenvertaisuusperiaate on mallia joustava.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 2(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
Ympäristölupaan liittyvistä velvoitteista ovat Tyrnävän Riistansuojelijoiden puheenjohtaja Kauko Matinlauri ja Tyrnävän Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Martti Pihlajaniemi neuvotelleet Oulun seudun ympäristötoimen liikelaitoksen edustajien kanssa. Neuvotteluiden tuloksena luotiaseradat kunnostetaan
hyväksytyn suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 aikana. Suunnitelmissa on
hyödynnetty Muhoksen ampumaradan suunnitelmia ja raportteja vuodelta 2011.
Työnjohtajana toimii Martti Pihlajaniemi, jonka johdolla ensimmäiseksi korjataan
hirvirata. Tämän jälkeen suoritetaan kivääriradan ja pienoiskivääri/pistooliradan
kunnostaminen syyskuun loppuun mennessä. Haulikkoratojen kunnostaminen
tapahtunee myöhemmin.
Vaihtoehtoiset ampumapaikat
Lainsäädännössä ampumarata tai ampumapaikka esiintyy käsitteenä eri yhteyksissä. Vanha ampumarata-asetus ja sen nojalla annettu Senaatin päätös (perustamislupa), ympäristönsuojeluasetus (ympäristölupa) tai ampuma-aselaki ja asetus (asealan elinkeinolupa, kaupallinen ampumarata) eivät määrittele, mikä
on ampumarata, ampuma-alue tai ampumapaikka. Valtioneuvoston päätöksessä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997, ampumameluohje) ampumarata määritellään seuraavasti:
”Ampumaradalla tarkoitetaan aluetta, jolla on yksi tai useampi ampumapaikka
eri aseita ja ampumalajeja varten. Ampumaratana pidetään myös ampumaaluetta, jolla on pysyvään käyttöön varattuja ampumapaikkoja.”
Virallisen ampumarataverkoston kutistuessa sääntelyn tiukentuessa ampuminen osin vähenee mutta toisaalta taas siirtyy vähemmän turvallisiin olosuhteisiin. Omalla maalla ampuminen tai maanomistajan luvalla ampuminen sopivalla
ampumapaikalla on lupavapaata toimintaa jolloin siinä tulee huomioida vain turvallisuusnäkökulmat. Kunhan kiinteitä ratalaitteita ei rakenneta, eli käytännössä
betonivalua yms, eikä toiminta ole luonteeltaan jatkuvaa, niin tämä tullee kasvattamaan suosiotaan jatkossa.
Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä
Valtion ympäristöhallinnon sivuilta löytyy myös Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta niminen julkaisu sisältäen 282 sivua (linkki 2). Tiivistelmässä todetaan seuraavaa: Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on todettu aiheuttaneen paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Monet radat sijaitsevat harjuilla ja pohjavesialueilla, sillä soranottoalueiden reunoja käytetään kivääriratojen taustavalleina. Maaperän korkea lyijypitoisuus ja suuret luoti- ja haulimäärät uhkaavat siten pohjaveden puhtautta.
Taajamissa toimintansa lopettaneita ratoja kaavoitetaan ja rakennetaan mm.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 3(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
asutus- ja virkistyskäyttöön. Terveysriskien poistaminen maankäytön muutoksen yhteydessä edellyttää alueiden kunnostamista. Toteutuneet riskinhallintatoimet ovat usein olleet varsin mittavia ja kalliita”
Lainaus julkaisusta lähialueen ampumarataan liittyen: ”Oulunsalossa tutkittiin
avoimessa hiekkakuopassa sijaitsevan ampumaradan maaperän ja pohjaveden
lyijypitoisuuksia. Kunnan vedenottamo sijaitsi 225 metrin päässä radasta. Ampumatoimintaa radalla oli harjoitettu noin 15 vuotta. Maan pH vaihteli välillä 5,4
ja 8,2 ja pohjaveden välillä 5,5 ja 7,6. Maaperässä lyijypitoisuudet olivat selvästi
kohonneita vertailualueisiin nähden. Ampumarata-alueella suurimmat lyijypitoisuudet olivat 27-28 mg/kg, vertailualueella < 0,05 mg/kg. Pohjavedestä ei havaittu määritysrajan (5ug/l) ylittäviä lyijypitoisuuksia (Nummi 1990).”
Ensin mainitusssa oppaassa todetaan näin:
”Maaperän happamuudella on merkittävä vaikutus lyijyn liukenemiseen. Neutraalissa ympäristössä, kuten hiekkamailla, lyijyn liukeneminen on vähäistä. Ampumaratojen metallien liukoisuus on vähäisintä pH:n ollessa 6−10. Kiekkojen sisältämien PAH-yhdisteiden kulkeutumien maahan tai vesiympäristöön on vähäistä, koska yhdisteet ovat sitoutuneet kalkkikivipohjaan ja ovat huonosti liukenevia.”
Maaperässä olevan lyijyn osalta voidaan ampumaharrastuksen lisäksi pohtia
myös muista syistä maaperään laitettua lyijyä. Alla lainaus www.eduskunta.net
internet-sivujen tuoreimmasta blogista (linkki 3):
”Kun posti- ja telelaitosta yksityistettiin Soneraksi, suuri ympäristövastuullinen
kysymysmerkki oli tuhannet kilometrit lyijyeristeistä maakaapelia ympäri Suomen, jonka ylös kaivaminen olisi tuhonnut sen tuoton mitä valtiolle oli tiedossa
Soneran osakeannin markkina-arvossa. Tutkimukset tehtiin kattavasti ja niiden lopputulos oli että metallimuotoisen lyijyn imeytyminen maaperään
on lähes olematonta, ei vaikuta pohjavesiin edes mitattavissa määrin ja
aikajänne on 2500 vuotta.”
Tyrnävän ampumarata-alue
Tyrnävän ampumarata sijaitsee Forssinkankaan ja Rauhionojan välissä osoitteessa Muhostie 88. Tällä alueella on tehty sovellettua geofysiaalista tutkimusta
(Sähkömagneettisia tutkimuksia Tyrnävän pohjavesialueilla 2006, linkki 4). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pohjavesialueiden geologista rakennetta pohjaveden hyödyntämisen kannalta. Olennaisimmat lainaukset ovat alla:
”Tyrnävän pohjavesialueita luonnehtii hyvin paksu irtomaapeite. Maa-aines tulkittiin hienorakeiseksi ja homogeeniseksi, ja sen alapuolella oleva kerros tulkit-
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 4(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
tiin Muhos-muodostuman savikiveksi. Savikiveä voidaan pitää tiiviinä, vettä läpäisemättömänä kerroksena. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt
Tyrnävän pohjavesialueilla myös kairauksia. Muhoksen muodostuma on myöhäisprekambrinen, iältään 1400 - 600 miljoonaa vuotta vanha sedimenttimuodostuma. Muodostuma sijaitsee Muhoksen, Tyrnävän, Limingan, Lumijoen,
Kempeleen, Oulunsalon ja Hailuodon kuntien alueella sekä Oulun kaupungin
lounais- ja länsilaidoilla jatkuen Perämeren pohjassa.
Muhos-muodostumaa peittävä irtomaakerros koostuu pääosin hienorakeisista
savi-, siltti- ja hiekkakerroksista. Irtomaakerroksen paksuus vaihtelee muutamista metreistä jopa sataan metriin, kun tavallisesti maapeitteen keskipaksuus
Suomessa on 8,5 m. Itse muodostuma on metamorfoitumaton savikivikerros,
jonka paksuus vaihtelee kymmenistä metreistä lähes kilometriin. Muodostuman
alapuolella, 500 - 1000 m syvyydessä, on graniittinen peruskallio.
Yhteenvedossa irtomaan paksuudeksi tulkittiin noin 65 m, mikä on pohjaveden
hyödyntämisen kannalta huomattava. Tulkintojen perusteella maa-aines on kuitenkin hienorakeista, mikä vähentää hyödyntämiskelpoisen pohjaveden määrää.”
Alueen pohjavesiluokitus on II-luokkaa, joka tarkoittaa sitä, että kyseessä on
vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Varsinaiset tärkeät vedenhankintaan
tarkoitetut pohjavesialueet ovat I-luokassa ja muut pohjavesialueet III-luokassa.
Alueen pohjavesiluokituksen rajauksen ja luokituksen muutosmahdollisuuksia
on selvitelty radanpitäjien ja Tyrnävän Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajan Kalevi
Sarsilan toimesta. Selvitys on vielä keskeneräinen. On ilmiselvää, että nämä
ampumarataverkostoon vaikuttavat asiat kiinnostavat lähestulkoon 700 000
ampuma-aseluvan haltijaa, joten läpinäkyvyys ja tiedon jakaminen on tämän
suhteen paikallaan.
Tyrnävän ampumarata-alueen saastuneisuus
Ampumaradan pitäjien toimesta on teetätetty tutkimuksia vuonna 2007 Pöyryn
konsulteilla. Mainittakoon, että mitatut pH arvot vaihtelevat alueella hieman riippuen mittauspisteestä arvojen tyypillisesti ollessa noin 7 luokkaa. Tämän lukeman perusteella voidaan todeta lyijyn liukenemisen olevan vähäistä. Pohjavesimittauksissa lyijyn määrä on jäänyt raja-arvojen alle, vaikka pohjavesi on
vain noin metrin syvyydessä. Tulokset ovat siis yhteneväisiä aiemmin Oulunsalon ampumaradalta mitattujen tulosten kanssa. Erona näillä alueilla on se, että Oulunsalossa on pohjavettä otettu ampumarata-alueen välittömässä läheisyydessä käyttöön, kun taas Tyrnävän ampumaradan alue on luokiteltu
pohjaveden ottamiseen soveltuvaksi alueeksi!
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 5(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
Maaperän mittauksissa haulikkoradan ampumasektorilla oli lyijyä eniten niillä
etäisyyksillä, joilla haulit rikkovat kiekot. Suurimmat lyijypitoisuudet löytyivät hirviradan vallista (luotien iskemäalue 23m * 3m), mihin onkin kerääntynyt reilun
50 vuoden aikana kohtuullinen määrä luoteja pienelle alueelle.
Toisessa julkaisussa mainitaan: ” Ampumaradoilla aiemmissa tapauksissa todetut haitta-aineet: Lyijyä oli maaperässä kaikkialla muualla paitsi Porin ampumaradan näytepisteessä. Halikossa ja Liedossa lyijyä oli niukasti alle maaperän raja-arvon. Sipoon ampumaradalla lyijyn määrä ylitti raja-arvon kolminkertaisesti
ja Viikissä lähes satakertaisesti.”
Lienee itsestään selvää, että lyijyä löytyy sieltä, mihin sitä on ammuttu. Insinöörilogiikalla hiukan ihmetyttää näiden mittausten luotettavuus ja toistettavuus, miten eri ampumaradoilla voidaan päätyä yli kahden kertaluokan eroihin mittaustuloksissa muuten kuin että tulokset riippuvat aivan siitä, kuinka paljon enemmän
tai vähemmän satunnaisesti sattuu tulemaan luoteja/hauleja näytteenotossa
mukaan.
Luodit ovat tyypillisesti hiekan sisällä ja haulit voivat jäädä maanpinnalle, jossa
käyttäytyminen maaperässä riippuu paljon olosuhteista. Maaperän happamuus
saattaa aiheuttaa liukenemista, kun taas neutraali tai emäksinen maaperä ei aiheuta lyijyn liukenemista.
Lisäksi julkaisussa todetaan riskienarvioinnissa seuraavaa:
”Mahdollisia saastumisesta aiheutuvia terveysriskejä ajatellen kriittisimmät alueet ovat vedenottamot sekä metsäalueet, joilla harrastetaan marjojen ja sienien
poimintaa. Kolmen mitatun ampumaradan (Anttonen, Tannilanvaara, Haaruskangas) läheisyydessä olivat pintavedenottamot lähellä (400m, 600m ja
1000m). Yhdenkään alueen vedenottamolla ei ole toistaiseksi todettu kohonneita lyijypitoisuuksia.” Näistä lisää viitatuissa tutkimuksissa.
Remontin suunnittelu
Suunnittelussa on tarvittu useita palavereita ja kokouksia, jotta asia on saatu
etenemään. Remontin suunnittelussa on hyödynnetty olemassa olevaa tietoa ja
kokemusta ampumaratojen kunnostamisesta. Vuonna 2011 Muhoksen ampumarata on kunnostettu oppaan ja Oulun seudun ympäristötoimen liikelaitoksen
ohjeiden perusteella. Tähän liittyviä suunnitelmia ja raportteja on ollut hyvä käyttää mallina, jottei turhaan keksitä pyörää uudelleen. Ympäristölupa-anomus on
ehtinyt käydä myös mutkan Vaasan hallinto-oikeudessa.
Tämän hetkinen neuvottelutilanne on seuraavanlainen: ”Haulikkoradoille ei ole
ympäristölupaa, näin ollen niillä ei saa ampua ennen kuin Oulun seudun ympä-
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 6(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
ristötoimi liikelaitoksen johtokunta on käsitellyt haulikkoradan ympäristölupaasian uudelleen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Uudelleen käsittely tulee vireille kun päivitetty ja täydennetty haulikkoratoja koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu ympäristötoimelle. ”
Haulikkoratojen osalta remonttisuunnittelu tehdään myöhemmin, sillä ensin pitää ratkaista se, että miten ratojen puhdistaminen hauleista voidaan jatkossa
tehdä. Nyt saastunut maaperä pitää poistaa, mikä on oma urakkansa 5 hehtaarin alueella. Vielä suurempi kustannus sekä rahallisesti että ympäristöllisesti tulisi olemaan tuon alueen kattaminen asfaltilla tai betonilla, joka on eräs vähemmän mieluisa vaihtoehto vaatimusten täyttämiseksi (ensimmäinen hinta-arvio on
500 000 € luokkaa).
Ensin tehdään suunnitelman mukaisesti luotiaseratojen kunnostamiset, jotta
hirvimerkkiammunnat voidaan aloittaa jo heinäkuussa 2013.
Remontin toteutus
Remontin ensimmäisissä talkoissa kaadettiin ylimääräiset puut pois taustavallien päältä, koska ne muodostivat turvallisuusriskin lähellä olevan uimapaikan takia. Teoriassa on mahdollista, että jostain syystä vahingonlaukaus menisi vallin
yli, ja luoti muuttaisi suuntaansa kimmotessaan puusta. Toisessa vaiheessa toteutettiin melumittaukset asiantuntijoiden avulla ammuttaessa yhtä aikaa haulikkoradalla ja kivääriradalla. Mittauspisteinä oli viisi lähintä taloa. Normaalin 308hirvikiväärin ääni ei kuulunut melusta eniten huolissaan olevan talolle, ja isompien kaliibereiden ääni jäi selvästi alle raja-arvojen. Haulikon laukausten äänet
kuuluivat luonnollisesti parhaiten piipun asiakaspuolella.
Kolmannessa vaiheessa kutsuttiin laajempi porukka metsästäjiä ja reserviläisiä
tekemään maansiirtotalkoita, joissa saastunut maa-aines kerättiin koneilla pois
ja valleja muotoiltiin suunnitelman mukaisesti. Vallien luotien iskemäalueen valumavedet pitää saada johdettua hallitulla tavalla oikeaan suuntaan. Samalla
jatkettiin puusavottaa ja laitettiin Tyrnävän Tupakaluste Oy:ltä lahjoituksena
saatu kontti varastoksi hirviradan vallien sisälle. Talkooväkeä oli paikalla lähes
30 henkilöä. Tyrnävän Vesihuolto Oy tarjosi talkooväelle putkilihat, kun kerran
osallistumme tärkeään pohjavesien suojeluun.
Seuraavassa vaiheessa asennetaan salaojaputket ja muut tarvittavat vedenohjausratkaisut, aidataan alue, ja korotetaan taustavalleja vastaamaan uusia vaatimuksia. Salaojaputken päästä kokoomakaivosta voidaan tehdä veden mittaukset jatkossa. Vallien korotus parantaa turvallisuutta mahdollisten vahingonlaukausten varalta ja aita tarvitaan, jotta saadaan seurattua ampumaradan käyttöä
ja laukausmääriä luvan edellyttämällä tavalla. Aidan myötä rata ei ole kaikkien
ohikulkijoiden vapaassa käytössä, vaan portin avaaminen edellyttää avaimen
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 7(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
hankkimista. Tyrnävän metsästys- ja reserviläisyhdistysten jäsenillä on edelleen
käyttöoikeus ampumarataan.
Tämän jälkeen hirvirata voidaan tarkastaa lupaviranomaisten toimesta heinäkuun alussa, jonka myötä toivottavasti päästään jatkamaan ampumatoimintaa.
Jatkonäkymät
Muiden ratojen osalta talkoot jatkuvat ja kivääri ja pistooliradat on tarkoitus kunnostaa
syyskuun
loppuun
mennessä.
Uutena
asiana
pistooli/pienoiskivääriradalle on suunniteltu ampumakatoksia sekä 25 että 50 metrin
etäisyyksille.
Jatkossa pistooliradan katokset ja hirviradan kontti mahdollistavat entistä monipuolisemmat toiminnalliset ampumaharjoitukset. Niiden avulla saadaan toteutettua esimerkiksi asutuskeskustaistelun pienimuotoista harjoittelua. Harjoittelu
voidaan toteuttaa sekä normaalina reserviläisammuntana, että pidemmälle vietynä SRA- ja IPDA-lajien ampumarasteina. Nurkan haltuunotto, siivutukset, rakennukseen sisälle meno, haltuunotto ja poistuminen, ikkuna- ja oviaukoista
ampuminen kovapanosammuntana kehittää sekä kouluttajien että koulutettavien turvallista ja tarkkaa aseenkäsittelyä soveltavissa tilanteissa.
Kuvia ampumaradan talkoista 13.6.2013
Kuva 1. Työnjohtaja evl evp Martti Pihlajaniemi dokumentoi remontin vaiheita raporttiin.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 8(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
Kuva 2. Tyrnävän Tupakaluste Oy:n toimitusjohtaja Tauno Bräysyltä saatu varastokontti
laitetaan paikalleen odottamaan tulevia toiminnallisia ampumaharjoituksia ja kilpailuja.
Kuva 3. Ampumaradan talkooväki nauttii Tyrnävän Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Sarsilan sponsoroimia talkooeväitä päivän päätteeksi.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 9(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
Lisätietoja ja viittaukset
Paikallisten metsästys- ja reserviläisyhdistysten internet-sivut:
URL: http://www.reservilaisliitto.fi/liitto/piirit/sivustot/tyrnavan_reservilaiset
URL: http://www.simplesite.com/riistansuojelijat/12547904
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö: URL: https://www.mpk.fi/Default.aspx?tabid=346
Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti verkossa:
URL: http://www.pohjanpoika.net/
Lisätietoja tekstissä mainittuihin linkkeihin liittyen on internetissä:
1) Sy23/2012 Ampumaratojen ympäristölupa
Opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille
AMPY-työryhmä, 2012
Suomen ympäristö 23/2012, Ympäristönsuojelu, s. 135. URN:ISBN: 978-95211-4044-0. ISBN 978-952-11-4044-0 (PDF). Julkaisu on saatavana myös painetussa muodossa 978-952-11-4043-3 (nid.)
URL: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=417725&lan=FI
2) SY543 Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta
Petri Naumanen, Jaana Sorvari, Outi Pyy, Päivi Rajala, Riina Penttinen, Jari Tiainen ja Sirpa Lindroos. Suomen ympäristö 543, ympäristönsuojelu, 282 s.
ISBN: 952-11-1092-9
URL: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=66030
3) Päätöksentekoon liittyviä blogikirjoituksia
URL: www.eduskunta.net
4) Sähkömagneettisia tutkimuksia Tyrnävän pohjavesialueilla
Pro gradu –tutkielma, Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikka
Annu-Marju Martinkauppi, 2006
URL: http://arkisto.gtk.fi/opinnaytteet/martinkauppi-annu-gradu.pdf
5) Sovellettu reserviläisammunta (SRA) ja International Defensice Pistol Association (IPDA) – lajien esittelyvideot
URL: http://www.youtube.com/watch?v=gy_cKD3UtPM
URL: http://www.youtube.com/watch?v=5RnluQoieHI
URL: http://www.youtube.com/watch?v=zsunsBR02So
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi
TIEDOTE
sivu 10(10)
TYRNÄVÄN AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN
pvm 17.6.2013
ArkTun 2/2013
Liitteet
Alla mainitut ohjeet on hyvä opetella ja opettaa myös muillekin turvalliseen
aseidenkäsittelyyn liittyen:
AMPUJAN ”KYMMENEN KÄSKYÄ”, JOTKA KAIKKIEN TULEE OSATA
1. Asetta on käsiteltävä aina kuin se olisi ladattu
2. Älä koskaan osoita tyhjälläkään aseella ihmistä
3. Aloita aina aseen käsittely tarkastamalla, että se on tyhjä
4. Opettele käsittelemään asettasi huolellisesti ennen ampumaharjoittelun
aloittamista
5. Lataa aseesi vasta, kun aloitat ammunnan
6. Huolehdi, että piippu osoittaa aina tauluille/maalialueelle (=piippukontrolli)
7. Pidä sormi liipaisinkaaren ulkopuolella kunnes olet valmis laukaisemaan
aseesi (=sormikontrolli)
8. Tyhjennä ase välittömästi ammunnan päätyttyä
9. Huolla aseesi – varmistu aseesi kunnosta
10. Nollatoleranssi. Aseet ja päihteet eivät sovi yhteen
Muutamia reserviläis- ja ampumatoimintaan liittyviä tietolähteitä internetissä
# Internet-sivut
URL (www-osoite):
1. Puolustusvoimat
www.mil.fi
2. Maanpuolustuskoulutusyhdistys
www.mpk.fi
3. Reserviläisliitto
www.reservilaisliitto.fi
4. Reserviupseeriliitto
www.rul.fi
5. Maanpuolustuskiltojen liitto
www.mpkl.fi
6. Reserviläisurheiluliitto
www.resul.fi
7. Suomen Ampumaurheiluliitto
www.ampumaurheiluliitto.fi
8. Aselaki Info
www.aselaki.info
9. Toiminta-ampujat
www.toiminta-ampujat.fi
10. NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry
www.nra.fi
Maanpuolustusterveisin,
Asmo Saarela
Puh: 044 299 3710
Sähköposti: asmosaarela@gmail.com
Tyrnävän Paikallispäällikkö, Maanpuolustuskoulutusyhdistys
1. varapuheenjohtaja, Tyrnävän Reserviläiset ry
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Y-tunnus 2175871-8
Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö, PL 119, Hiukanreitti 225, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa@mpk.fi www.mpk.fi