Palkattu seuraan – Mitä seuraa?

1
Lasten ja nuorten liikunnan
paikalliset kehittämishankkeet 2012–
2013
Hakemusarviointi
Johanna Paukku
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 267
LIKES-tutkimuskeskus
ISBN 978-951-790-326-4
ISSN 0357-2498
2
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 267
ISBN 978-951-790-326-4
ISSN 0357-2498
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä
www.likes.fi
tilaukset@likes.fi
© 2012 LIKES-tutkimuskeskus ja tekijä
2
1
Sisällys
1 JOHDANTO ............................................................................................................................... 1
1.1 RAPORTIN TARKOITUS........................................................................................................................ 1
1.2 RAPORTIN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................................... 1
2 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUS KAUDELLA
2012–2013 ................................................................................................................................... 3
2.1 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA KRITEERIT................................................................................................ 3
2.2 AVUSTUSPÄÄTÖKSET KAUDELLA 2012–2013 ..................................................................................... 3
3 TOTEUTTAJAT, TOIMINNOT JA KOHDERYHMÄT ......................................................................... 5
3.1 HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT ................................................................................................................ 5
3.2 HANKKEIDEN TOIMINNOT................................................................................................................. 5
3.3 HANKKEIDEN KOHDERYHMÄT............................................................................................................ 6
4
HAKUKRITEERIEN TOTEUTUMINEN JA HANKKEISSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ.............................. 7
4.1 HAKUKRITEERIEN TOTEUTUMINEN HANKKEISSA ...................................................................................... 7
4.2 HANKKEISSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ ...................................................................................................... 9
5
KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ................................................................... 11
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
6
LAPIN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ........................................................... 12
POHJANMAAN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ............................................. 13
POHJOIS-POHJANMAAN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ................................ 15
POHJOIS-SAVON ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET........................................... 17
UUDENMAAN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET .............................................. 19
VARSINAIS-SUOMEN ELY-ALUEEN KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ..................................... 20
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNALLISTAMISHANKKEET ..................................................... 23
6.1 HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT JA YHTEISTYÖ ........................................................................................... 23
6.2 HANKKEIDEN TOIMINNOT JA KEHITTÄMINEN ..................................................................................... 24
7
KERHOTOIMINTAHANKKEET............................................................................................... 26
7.1 HANKKEIDEN TOTEUTTAJAT JA YHTEISTYÖ ......................................................................................... 26
7.2 HANKKEIDEN TOIMINNOT JA KEHITTÄMINEN ..................................................................................... 27
8
MUUT HANKKEET............................................................................................................... 29
9
POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET........................................................................................ 30
LÄHTEET .................................................................................................................................... 32
LIITTEET
LIITE 1 VALTIONAVUSTUSHAKULOMAKE LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEEN 2012
LIITE 2 HAVAINTOMATRIISIIN KYSYMYSRUNKO JA ESIMERKIT HANKKEIDEN ARVIOINNISTA
1
2
2
1
1 Johdanto
Tämä on raportti lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden hakemusarvioinnista kaudella 2012–2013. LIKES-tutkimuskeskuksen LINET-yksikkö huolehtii hankkeiden seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta (opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Hankkeiden tukemisen tarkoituksena on luoda uudenlaisia toimintamalleja paikallistasolle lasten ja nuorten liikunnan
edistämiseksi.
1.1 Raportin tarkoitus
Raportin tarkoituksena on luoda kokonaiskuva tuetuista lasten ja nuorten liikunnan
paikallisista kehittämishankkeista. Tämän raportin tiedot on koottu tukea saaneiden
hankkeiden hakemuksista ja ELY-keskusten rahoituspäätöksistä. Raportissa selvitetään,
paljonko hankkeet ovat saaneet avustusta, mitkä tahot niitä toteuttavat, mille kohderyhmille ne on suunnattu ja millaisia toimintoja niissä toteutetaan. Lisäksi selvitetään,
kuinka hankkeet täyttävät opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat kriteerit. Hankkeita käsitellään sekä yhtenä kokonaisuutena että toiminnoittain eriytettyinä. Raportissa
nostetaan esiin uusia tai innovatiivisia toimintamalleja. Tarkoituksena on tuottaa sellaista tietoa, jonka avulla hankkeet voivat monipuolistaa toimintaansa ja ELY-keskukset
yhdenmukaistaa hakumenettelyä.
1.2 Raportin toteuttaminen
Raportin aineistona on käytetty kevään 2012 lasten ja nuorten liikunnan paikallisten
kehittämishankkeiden puollettuja valtionavustushakemuksia sekä ELY-keskusten rahoituspäätöksiä hankkeille. Rahoitusta on haettu opetus- ja kulttuuriministeriön hakulomakkeella numero 10 (liite 1). Lisäksi hakemuksissa on pitänyt olla liitteinä hankkeen
toimintasuunnitelma, hankkeen talousarvio, hankkeen rahoitussuunnitelma, josta ilmenee järjestävän tahon omarahoitusosuus (kunnan talousarvio tai yhdistyksen edellisen
kauden tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto sekä yhdistysrekisteriote), hankekumppaneiden sitoumukset yhteistyöstä ja selvitys hankkeelle haetusta tai saadusta
muusta avustuksesta.
Avustushakemukset ovat keskenään erilaisia. Osa on yksityiskohtaisesti ja osa yleisemmällä tasolla kirjoitettuja. Koska hakemukset ja rahoituspäätökset ovat tämän raportin
ainoa lähde, joidenkin hankkeiden tiedoista saattaa puuttua toimintomuotoja, joita
hankkeissa käytännössä toteutetaan mutta joista ei ole mainittu hakemukseen liitetyssä
toimintasuunnitelmassa.
Valtionavustushakemusten tietojen perusteella on luotu kysymysrunko, johon on koottu tiedot hankkeiden 18 oleellisesta asiakokonaisuudesta. Näiden 18 asiakokonaisuuden sisällä on lukuisia alakohtia (liite 2), yhteensä 161 tutkittua kohtaa. Yhdestä hankkeesta on arvioitu 90–140 kohtaa. Tutkitut pääkohdat ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
avustuksen saaja
hankkeen nimi
hankkeen teemat
valtionavustuksen määrä
päävastuullinen järjestäjä
yhteyshenkilö ja hankkeen koordinointi
Liikkuva koulu -hankkeen tiedot
varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeen tiedot
kerhotoimintahankkeen tiedot
muun hankkeen tiedot
hakukriteerien ja painopistealueiden toteutuminen
lasten ja nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet
suunnitelma hankkeen arvioinnista
yhteistyötahot hankkeessa
hankkeen erityiset innovaatiot
hankkeen taustatiedot
hankkeen laajuus (montako lasta/nuorta).
Kohdat on arvioitu kaksi- tai viisiportaisella asteikolla tai sanallisin arvioin. Arviointi on
ollut kaksiportainen (kyllä/ei) aina, kun se on ollut mahdollista. Viisiportaista arviointia
on käytetty hakukriteerien ja painopistealueiden toteutumisen sekä yhteistyön arviointiin. Viisiportainen arviointi on sovellus Likertin asteikosta, jossa:
1
2
3
4
5
= ei (ei toteudu, ei mainintaa)
= jokseenkin ei (pelkkä maininta, toteutus ei konkreettisesti kuvailtu, hyväntahtoinen
toive)
= epäselvä
= jokseenkin kyllä (toteutus melko konkreettisesti kuvailtu)
= kyllä (toteutuu kiistatta, toteutus täysin konkreettisesti kuvailtu).
Hankkeet on arvioitu kysymysrungon mukaan kahdesti virheiden välttämiseksi ja mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden luomiseksi. Hankearvioinneista laaditun havaintomatriisin perusteella kullekin kysymykselle on laadittu keskiarvo tai muu kuvaava tunnusluku, mikä mahdollistaa hankkeiden vertaamisen toisiinsa ja kokonaiskuvan
luomisen tämän kauden hankkeista.
2
2 Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden rahoitus
kaudella 2012–2013
Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö julisti haettaviksi tuet lasten ja nuorten
liikunnan paikallisille kehittämishankkeille (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Periaatteet tuen myöntämiselle olivat muuten samat kuin aikaisempina vuosina, mutta koulupäivän liikunnallistamista haluttiin nyt painottaa entistä voimakkaammin. ELYkeskukset jakavat avustukset hankkeille opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän
määrärahan puitteissa. Tämänvuotisessa haussa tukea myönnettiin 88 hankkeelle yhteensä 1 153 000 euroa. Avustusmäärärahat ovat kasvaneet viime vuosina: tämänvuotinen määräraha on 80 % suurempi kuin kaudella 2010–2011. Hankkeista 25 on uusia ja
59 jo aiemmilla hankekausilla tuettuja. Neljän hankkeen osalta ei pystytty selvittämään,
ovatko ne uusia vai jatkuvia hankkeita.
2.1 Avustuksen tarkoitus ja kriteerit
Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden avustuksilla on tarkoitus tukea paikallista toimintaa. Yleinen tavoite määrärahan myöntämisessä on löytää toimintamalleja, joiden avulla voidaan nostaa liian vähän terveytensä kannalta liikkuvien lasten ja
nuorten päivittäistä liikunta-aktiivisuutta suositusten mukaiselle tasolle. Hankeavustusta ei voi saada vakinaisten työntekijöiden palkkakuluihin. Avustusta ei myönnetä myöskään yksittäisiin tapahtumiin, rakennuskuluihin tai hallinnollisiin kuluihin.
Avustuksella on tarkoitus tukea erityisesti kuntakoordinoituja yhteishankkeita, joissa
tehdään yhteistyötä liikunnan kansalaisjärjestöjen kanssa. Hankkeiden tulee myös tähdätä osaksi järjestävän tahon palvelujärjestelmää. Hankkeiden tavoitteena pitää lisäksi
olla tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen, liikunnasta syrjäytymisen ehkäiseminen sekä terveyserojen kaventaminen. Kauden 2012–2013 haussa
hankkeiden avustamisessa oli neljä painotusta:
•
•
•
•
koulupäivän liikunnallistaminen
omatoimisen tai arkiliikunnan edistäminen
varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen
vanhempien ja perheiden tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa.
2.2 Avustuspäätökset kaudella 2012–2013
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tukea lasten ja nuorten liikunnan
paikallisille kehittämishankkeille. Määrärahan jakajina toimivat ELY-keskukset, jotka
arvioivat hakemukset ja päättävät tuen saajat hakemusten perusteella. Kaudella 2012–
2013 tuettiin yhteensä 88 lasten ja nuorten liikunnan paikallista kehittämishanketta.
Tuetuissa hakemuksissa anottiin avustusta yhteensä 2 159 998 euroa. ELY-keskukset
3
myönsivät hanketukea yhteensä 1 153 000 euroa. Yksittäinen hanke sai keskimäärin
13 102 euroa ja 65 % hakemastaan tuesta (taulukko 1).
TAULUKKO 1 Tuetut hankkeet ELY-alueittain kaudella 2012–2013.
ELY-ALUE
Lappi
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Uusimaa
Varsinais-Suomi
YHTEENSÄ
HANKKEITA
10
12
12
15
25
14
88
SAATU TUKI
80 000 €
188 000 €
208 000 €
157 000 €
400 000 €
120 000 €
1 153 000 €
% HAETUSTA
95 %
68 %
80 %
37 %
61 %
66 %
65 %
TUKI/HANKE
8 000 €
15 667 €
17 333 €
10 467 €
16 000 €
8 571 €
13 102 €
Hankekaudelle myönnetty suurin avustussumma oli 48 000 euroa Siilinjärven Liikkuva
koulu -hankkeelle. Pienimmät avustussummat myönnettiin Kiikoisiin, Humppilaan ja
Suonenjoelle, kullekin 2 000 euroa.
Suurimmat avustussummat suhteessa haettuun tukeen myönnettiin WAU ry:n Uudenmaan ja Pohjanmaan hankkeille sekä Lapissa Ranuan, Savukosken ja Sodankylän hankkeille. Nämä hankkeet saivat 100 % hakemastaan tuesta. Pienimmät avustukset suhteessa haettuun tukeen saivat Kitee, Pieksämäki ja Savonlinnan Seudun Liikunta ry.
Nämä Pohjois-Savon hankkeet saivat 19 % hakemastaan tuesta.
4
3 Toteuttajat, toiminnot ja kohderyhmät
Hakuohjeen perusteella avustuksilla oli määrä tukea erityisesti kuntakoordinoituja
yhteishankkeita. Tukea saivat sekä kunnat että yhdistykset. Kehittämishankkeet on tässä raportissa jaettu neljään erilaiseen luokkaan niiden päätoimintojen mukaan. Luokat
ovat koulupäivän liikunnallistaminen, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, kerhotoiminta ja muut kehittämishankkeet. Painotus koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävistä hankkeista tuotti 46 paikallishanketta varsinaisen Liikkuva koulu -ohjelman
rinnalle. Hankkeiden kohderyhminä on alle kouluikäisiä, ala- ja yläkouluikäisiä sekä
16–19-vuotiaita.
3.1 Hankkeiden toteuttajat
Hankkeiden pääasiallisena toteuttajana oli kunta tai kaupunki. Kuntien koordinoimia
projekteja oli yhteensä 75, eli 85 % tuetuista hankkeista. Tukea myönnettiin 13 yhdistyksen hallinnoimalle hankkeelle. Näistä kolmea hallinnoi sama yhdistys, WAU ry. Yhdistys järjestää liikunnallisia iltapäiväkerhoja ja leiritoimintaa pääkaupunkiseudulla,
Vaasan seudulla ja Rovaniemellä. Tukea myönnettiin kahdeksalle urheiluseuralle ja
kahdelle 4H-yhdistykselle. Kuntien toteuttamat hankkeet saivat avustusta keskimäärin
noin 13 500 euroa ja yhdistysten toteuttamat hankkeet noin 10 500 euroa.
3.2 Hankkeiden toiminnot
Hankkeiden toiminnot on jaettu tässä raportissa neljään luokkaan, jotka ovat koulupäivän liikunnallistaminen, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, kerhotoiminta ja muu
hanke. Kuudentoista hankkeen osalta ei pystynyt määrittämään ainoastaan yhtä päätoimintoa hankkeelle (taulukko 2). 15 hankkeella on kaksi päätoimintoa ja Tarvasjoen
kunnalla kolme päätoimintoa.
TAULUKKO 2 Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden päätoiminnot.
Päätoiminto
Koulupäivän liikunnallistaminen
Varhaiskasvatuksen
liikunnallistaminen
Kerhotoiminta
Muu hanke
Hankkeita
yhteensä
46
16
joista yhdistelmähankkeita
12
11
40
4
8
2
5
3.3 Hankkeiden kohderyhmät
Tässä raportissa hankkeiden kohderyhmät on jaettu iän mukaan alle kouluikäisiin, alaja yläkouluikäisiin sekä 16–19-vuotiaisiin. Lasten ja nuorten liikunnan paikallisissa
kehittämishankkeissa pääpaino on kouluikäisille suunnatuissa hankkeissa. 91 prosentissa hankkeista toimintaa on tarjolla alakouluikäisille ja 78 prosentissa yläkouluikäisille. Lähes kaikissa hankkeissa toimintaa on suunnattu usealle ikäryhmälle.
Tyypillisintä on tarjota toimintaa kahdelle ikäluokalle. Näin tehdään 42 hankkeessa. 24
hanketta tarjoaa toimintaa kolmelle ikäryhmälle ja seitsemän hanketta kaikille neljälle
ryhmälle. Viidessätoista hankkeessa toimintaa tarjotaan yhdelle ikäryhmälle. Näistä
hankkeista suuri osa on varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeita. Kohderyhmissä
on pieniä eroja ELY-alueiden välillä. (Ks. taulukko 3.)
TAULUKKO 3 Toiminnan kohderyhmät hankkeissa ELY-alueittain.
ELY-alue
Lappi
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Uusimaa
Varsinais-Suomi
YHTEENSÄ
Hankkeita
yhteensä
10
12
12
15
25
14
88
Alle
kouluikäiset
3 (30 %)
5 (42 %)
2 (17 %)
4 (27 %)
10 (40 %)
7 (50 %)
31 (35 %)
Alakoululaiset
Yläkoululaiset
10 (100 %)
11 (92 %)
11 (92 %)
15 (100 %)
22 (88 %)
11 (79 %)
80 (91 %)
9 (90 %)
11 (92 %)
8 (67 %)
12 (80 %)
19 (76 %)
10 (71 %)
69 (78 %)
16–19vuotiaat
2 (20 %)
2 (17 %)
3 (25 %)
4 (27 %)
3 (12 %)
5 (36 %)
19 (22 %)
Hakemuksissa ei ole pääsääntöisesti huomioitu eri sukupuolia. Kahdessa koulupäivän
liikunnallistamishankkeessa toimintaa on kohdennettu erityisesti vähän liikkuville tytöille. Yhdessä kerhotoimintahankkeessa on tarkoituksena kehittää uudenlaisia toimintamalleja ylivilkkaille pojille. Erityisryhmät on huomioitu 27 hankkeessa (30 %). Erityisryhmäksi on luettu myös maahanmuuttajat. Erityisryhmät on huomioitu useimmin
Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla: Uudenmaan hankkeista 40 prosentissa ja Pohjois-Pohjanmaan hankkeista 42 prosentissa on huomioitu erityisryhmät.
6
4 Hakukriteerien toteutuminen ja hankkeissa tehtävä yhteistyö
Tässä luvussa esitetään, kuinka hyvin hankkeet täyttävät niille asetetut hakukriteerit.
Hakuohjeessa ei mainita, että kaikkien hakukriteerien tulisi täyttyä. Niiden toteutuminen saattaa kuitenkin kertoa hankkeen laaja-alaisuudesta ja laadusta. Toisaalta kaikkien
kriteerien täyttyminen saattaa kertoa epärealistisista tavoitteista tai odotuksista. Kaikkien kriteerien täyttäminen ei olekaan tarkoituksenmukaista suurimmalle osalle hankkeita. Tässä luvussa kerrotaan myös, millaisten tahojen kanssa hankkeissa tehdään yhteistyötä ja kuinka yleistä yhteistyö on.
4.1 Hakukriteerien toteutuminen hankkeissa
Arviointia varten luotiin kysymysrunko. Kysymysten avulla on arvioitu hankkeita sekä
selvitetty niiden toimintoja. Hankkeista arvioitiin viisiportaisella asteikolla hakukriteereihin ja painopistealueisiin liittyen:
•
•
•
•
•
•
•
•
terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien huomiointi
suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta
suunnitelma omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä
suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta
tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen
syrjäytymisen ehkäiseminen
terveyserojen kaventaminen
vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa.
Viisiportaisen asteikon avulla on laskettu jokaisen kriteerin toteutumiselle keskiarvo
(1–5) koko hankekaudelle. Lisäksi jokaista ELY-aluetta on tarkasteltu erikseen. (Ks. taulukko 4 seuraavalla sivulla.)
Kriteereistä parhaiten hankkeissa toteutuvat tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja
saavutettavuuden edistäminen sekä suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta. Hakemuksen liitteeksi vaadittu suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta lienee vaikuttanut kriteerin hyvään toteutumiseen. Vakiinnuttamissuunnitelmien konkreettisuus kuitenkin vaihtelee, eikä suunnitelmia vaatimuksesta huolimatta
ole kaikissa hakemuksissa. Esimerkiksi Vantaan Liikkuva koulu -hankkeen osalta hakemuksesta selviää toiminnan jo osittain vakiintuneen. Lisäksi hanke on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa kaikkiin Vantaan kouluihin kaupungin eri palvelukeskusten yhteistyön voimin, ja sille suunnitellaan toisen kokopäiväisen koordinaattorin palkkaamista.
Vantaan kaupunki sai avustusta myös toiseen hankkeeseen, jonka hakemuksessa hankkeen vakiinnuttamista ei mainita lainkaan.
Heikoimmin hankehakemusten arvioinnin mukaan toteutuvat vanhempien ja perheen
tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa, suunnitelma omaehtoisen
7
liikunnan lisäämisestä sekä suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta. Vanhempien ja perheen tukeminen sekä omaehtoinen liikunta ovat tämän hankekauden painotuksia.
TAULUKKO 4 Hakukriteerien ja painopistealueiden toteutumisen keskiarvot alueittain asteikolla
1–5.
Alue
Lappi
PohjoisPohjanmaa
3,25
PohjoisSavo
3,27
Uusimaa
3,20
Pohjanmaa
3,42
3,64
VarsinaisSuomi
3,21
Koko
Suomi
3,38
Terveytensä kannalta
liian vähän liikkuvien
huomiointi
Suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta
Suunnitelma
omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä
Suunnitelma hankkeen
toimintojen vakiinnuttamisesta
Tasa-arvoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja
saavutettavuuden
edistäminen
Syrjäytymisen
ehkäiseminen
Terveyserojen kaventaminen
Vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa
Kaikki
3,10
2,83
2,08
3,00
3,04
2,93
2,86
2,00
2,58
1,92
2,93
3,20
2,64
2,67
3,60
3,92
3,83
3,80
3,88
4,67
3,92
4,30
3,75
4,17
4,07
3,80
3,79
3,94
2,90
3,08
3,08
2,80
3,32
3,21
3,10
3,40
3,42
3,92
3,47
3,84
3,57
3,64
1,90
2,33
2,42
2,60
2,76
2,93
2,56
3,05
3,17
3,08
3,24
3,44
3,35
3,22
Hakukriteerien toteutumisessa hankkeiden välillä on suuria eroja. Yksikään hanke ei
täytä kaikkia kriteerejä kiistattomasti. Arviota 5 kaikista kahdeksasta arvioitavasta
kohdasta ei saa yksikään hanke. Siilinjärven Liikkuva koulu ja Huittisten motoriikkajumppa saavat arvion 5 seitsemän kriteerin kohdalla. Vantaan Liikkuvassa koulussa
täyttyy täysin kuusi kriteeriä. Kaikista kohdista arvion 4–5 saaneita hankkeita on kahdeksan: Huittisten kaupungin motoriikkajumppa, Vantaan Liikkuva koulu -hanke sekä
Tarvasjoen kunnan, Iisalmen kaupungin, Kiteen kaupungin, Siilinjärven kunnan, Nokian
kaupungin ja Oulun kaupungin hankkeet.
Uusien ja aiemmin rahoitusta saaneiden hankkeiden välillä on suuria eroja. Uusi hanke
on saanut keskimäärin arvion 4–5 (melko konkreettinen–täysin konkreettinen) neljässä
arvostelukohdassa ja uudelleen rahoitusta saanut hanke viidessä kohdassa. Arvion 5
8
(täysin konkreettinen) uudet hankkeet ovat saaneet keskimäärin yhdessä kohdassa ja
jatkuvat hankkeet 1,8 kohdassa. Ainoa kriteeri, joka uusien hankkeiden osalta toteutuu
paremmin kuin jatkuvilla hankkeilla, on suunnitelma hankkeen toimintojen vakinaistamisesta. Kriteerien heikko toteutuminen kertonee siitä, kuinka vaikeaa on kehittää laaja-alaisia ja vaikuttavia keinoja kyseessä olevien toimintojen toteuttamiseksi.
4.2 Hankkeissa tehtävä yhteistyö
Hakuohjeessa on toivomus hankkeiden yhteistyöstä liikunnan kansalaisjärjestöjen
kanssa ja kuntien eri hallintokeskusten kanssa. Tässä raportissa yhteistyö on jaettu kuuteen eri kategoriaan. Nämä ovat koulujen ja/tai päiväkotien, kunnan eri hallintokeskusten, paikallisten urheiluseurojen, muiden tahojen (esim. korkeakoulut, yksityinen sektori, seurakunta, muut yhdistykset) sekä liikunnan aluejärjestön kanssa tehtävä yhteistyö.
Samasta kategoriasta ei pysty erottamaan eri toimijoiden määrää. Esimerkiksi jos hankkeessa tehdään yhteistyötä kahden urheiluseuran sekä kunnan liikuntapalveluiden ja
opetuspalveluiden kanssa, taulukosta ilmenee, että yhteistyötä on kahden erilaisen tahon kanssa (”15.3 Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa” ja ”15.5 Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa”). Yhteistyötä arvioitiin skaalalla 1–5 (katso luku 1.2).
Taulukossa 5 näkyy, kuinka monessa hankkeessa alueittain on yhteistyötä melko konkreettisesti tai täysin konkreettisesti eri tahojen kanssa.
TAULUKKO 5 Hankkeiden yhteistyötahojen määrä alueittain.
ALUE
LAPELY
POHELY
POPELY
POSELY
UUDELY
VARELY
Koko
Suomi
ERILAISTEN YHTEISTYÖTAHOJEN MÄÄRÄT ALUEITTAIN
Koulut,
HallintoMuut
Urheilupäiväkodit
kunnat
kunnat
seurat
4 (40 %)
6 (60 %)
3 (30 %)
9 (90 %)
3 (25 %)
9 (75 %)
3 (25 %)
10 (83 %)
3 (25 %)
9 (75 %)
3 (25 %)
5 (42 %)
4 (27 %)
9 (60 %)
6 (40 %)
11 (73 %)
9 (36 %)
17 (68 %)
3 (12 %)
20 (80 %)
6 (43 %) 14 (100 %)
2 (14 %)
9 (64 %)
29 (33 %)
64 (73 %)
20 (23 %)
64 (73 %)
Muut
tahot
2 (20 %)
4 (33 %)
5 (42 %)
4 (27 %)
4 (16 %)
4 (29 %)
23 (26 %)
SLU-alue
1 (10 %)
4 (33 %)
5 (42 %)
4 (27 %)
5 (20 %)
6 (43 %)
25 (28 %)
Yleisimmät yhteistyön muodot ovat urheiluseurayhteistyö sekä kunnan eri hallintokeskusten välinen yhteistyö. Koulujen tai päiväkotien välinen yhteistyö on yleisintä Varsinais-Suomen sekä Lapin ELY-alueilla. Varsinais-Suomessa kaikilla hankkeilla on yhteistyötä kunnan eri hallintokeskusten kanssa. Muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on eniten Pohjois-Savon ELY-alueella. Siellä on kuitenkin vähiten urheiluseurayhteistyötä. Muiden tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä yleisintä on korkeakouluyhteistyö. Liikunnan aluejärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on mainittu 25
hankkeessa, ja useimmin yhteistyö liittyy Nuoren Suomen Välkkäri-koulutukseen.
9
Yhdellä hankkeella on keskimäärin 2,6 erilaista yhteistyötahoa. Alueiden välillä ei ole
huomattavia eroja. Sen sijaan vaihtelut hankkeiden välillä ovat suuria. Viisi tai kuusi
erilaista yhteistyötahoa on kymmenessä hankkeessa: Hyvinkään motoriikkajumpassa,
Iisalmen Liikkuvassa koulussa, Jyväskylän LiikuntaLaturissa sekä Haukiputaalla, Heinolassa, Kiteellä, Oulussa, Ranualla, Siilinjärvellä ja Tarvasjoella. 20 hankkeessa on 0–1
yhteistyötahoa. Uusien ja uudelleen rahoitusta saaneiden hankkeiden kesken ei ole eroja.
10
5 Koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Haussa tuettiin 46 koulupäivän liikunnallistamishanketta (taulukko 6). Koulupäivän
liikunnallistamishankkeissa toiminnan tulee lisätä liikunnallisuutta koulupäivän aikana
tai sen välittömässä yhteydessä. Muunlaiset hankkeet ovat jääneet rajauksen ulkopuolelle.
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen hankkeista neljä kuntaa 21:stä ei hakenut avustusta toiminnan jatkamiseksi tässä haussa. Näitä paikkakuntia ovat Kempele, Myrskylä,
Pori ja Uurainen. 12 hanketta on yhdistelmähankkeita, joilla on jokin muukin päämuoto
kuin koulupäivän liikunnallistaminen.
TAULUKKO 6 Tuetut koulupäivän liikunnallistamishankkeet ELY-alueittain.
ELY-alue
Lappi
Hankkeita
3
Tuki yht.
24 200 €
Pohjanmaa
8
106 000 €
PohjoisPohjanmaa
7
125 000 €
PohjoisSavo
9
118 500 €
Uusimaa
13
244 000 €
VarsinaisSuomi
Yhteensä
6
62 000 €
46
679 700 €
1
Tuki/hanke Paikkakunnat (ja muu päätoiminto1)
8 067 € Enontekiö, Pello ja Posio
13 250 € Jyväskylä, Kannus, Karstula, Kauhajoki,
Lestijärvi (VK), Maalahti & Korsnäs
(VK), Toholampi ja Vaasa (KT)
17 857 € Haukipudas, Kalajoki (KT), Kuusamo,
Merijärvi, Siikalatva, Sotkamo ja
Suomussalmi (VK)
13 167 € Iisalmi, Kitee, Liperi, Mikkeli, Pieksämäki (VK), Puumala, Savonlinna, Siilinjärvi ja Suonenjoki
18 769 € Asikkala, Heinola, Hyvinkää, Imatra
(M), Karkkila, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Pornainen (VK), Riihimäki (VK),
Savitaipale, Vantaa ja Vihti (KT)
10 333 € Kiikoinen (KT), Lieto, Raisio, Rusko,
Tarvasjoki (VK ja KT) ja Uusikaupunki
14 776 €
VK = varhaiskasvatuksen liikunnallistamishanke, KT = kerhotoimintahanke, M = muu hanke.
Kaikkiin hankkeisiin Karstulan kuntaa lukuun ottamatta kuului ohjattu välituntiliikunta.
Jokaiseen hankkeeseen sisältyi myös välinehankintoja. Tästä syystä hankkeiden toimintojen erittelyssä ei mainita niitä erikseen.
Liikkuva koulu -hankkeista 44 on kunnan hallinnoimia. Näistä 24:ää koordinoivat pääasiassa koulut itse, ja 20 hanketta on jonkin kunnan hallintokeskuksen alaisuudessa.
Kahden hankkeen päävastuu on urheiluseuralla. 14 hankkeella on erikseen palkattu
koordinaattori. Koulupäivän liikunnallistamishankkeissa nuoret ovat useammin mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kuin muissa hankkeissa. Hakukriteereistä
keskimääräistä harvemmin täyttyy suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta.
Hankkeiden tekemä urheiluseurayhteistyö on vähäisempää kuin muissa hankkeissa.
11
Alaluvuissa käydään läpi koulupäivän liikunnallistamishankkeet ELY-alueittain. Jokaisesta hankkeesta on eritelty tuen määrä, toiminnan organisoija ja mitä kouluasteita
toiminta kattaa. Lapin ELY-alueen hankkeiden keskeinen toiminta on kuvattu lyhyesti.
Käsittelytapa on erilainen kuin muilla alueilla hankkeiden vähäisen määrän vuoksi.
Muiden alueiden hankkeiden olennaisista toiminnoista, kehittämisestä, urheiluseurayhteistyöstä, nuorten osallistamisesta ja hankekoordinaattoreista on laadittu taulukot.
Olennaisiksi toiminnoiksi on valittu jokapäiväistä liikuntaa edistävät toimenpiteet sekä
erityistä tukea tarvitseville kohdennettu toiminta.
5.1 Lapin ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Lapin ELY-alueella koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävät hankkeet ovat saaneet
keskimäärin 94 % hakemastaan hanketuesta. Pieni ero haetun ja saadun tuen määrässä
kertoo tiiviistä yhteistyöstä ELY-keskuksen virkamiehen ja hankkeiden välillä. Lapissa
Liikkuva koulu -paikallishankkeita on Enontekiöllä, Pellossa ja Posiolla (taulukko 7).
Kaikki hankeavustukset on myönnetty kunnille.
TAULUKKO 7 Lapin ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet.
Kunta
Enontekiö
Pello
Posio
YHTEENSÄ
Tuki
3 500 €
11 200 €
9 500 €
24 200 €
Organisoija
kunta
koulu
koulu
Alakoulu
+
+
+
3
Yläkoulu
+
+
+
3
2. aste
+
1
Enontekiön koulupäivän liikunnallistamishanke on pienimuotoinen ja koskee Hetan
koulukeskusta sekä Peltovuoman, Kaaresuvannon ja Kilpisjärven kyläkouluja. Keskeinen sisältö on hankkia yhteinen välineperäkärry kouluille. Kärry kiertää kunnan kouluilla keskimäärin kerran lukukaudessa 1,5 viikkoa kerrallaan. Toimintasuunnitelmaan
kuuluu Välkkäri-koulutusta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä urheiluseurojen kanssa.
Pellon hanke on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille. Hankkeessa päivittäistä liikuntaa lisätään pitkien välituntien, ohjatun välituntiliikunnan ja taukoliikunnan avulla.
Hankkeeseen kuuluvat myös erilaiset lajikokeilut. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Hanketta kehitetään arvioinnin avulla.
Posion hanke koulupäivän liikunnallistamiseksi on laaja, ja sitä toteutetaan Posion yhtenäisessä peruskoulussa sekä Aholan peruskoulussa. Päivittäistä liikuntaa lisätään välituntiliikunnan, taukojumppien ja iltapäiväkerhojen avulla sekä liikuntavälinekirjaston
toimintaa laajentamalla. Erilaisia toimintoja on yhteensä 16. Hankkeessa tehdään yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa myös
itse. Hanke on tarkoitus vakinaistaa, ja lukuvuoden 2012–2013 jälkeen toiminta laajenee lukion puolelle. Hanketta kehitetään koululaiskyselyn avulla.
12
5.2 Pohjanmaan ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Pohjanmaan ELY-alueella hankeavustusta myönnettiin kahdeksalle paikkakunnalle (ks.
taulukko 8). Hankkeet saivat keskimäärin 65 % hakemastaan tuesta, mutta hajonta oli
suuri. Pohjanmaan ELY-alueen hankkeita hallinnoi keskimääräistä useammin kunnan
sivistys- tai opetustoimi. Yhdenkään hankkeen kohderyhmään ei kuulu toisen asteen
opiskelijoita. Lestijärven ja Maalahden & Korsnäsin hankkeisiin kuuluu myös varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen ja Vaasan hankkeeseen vapaa-ajan kerhotoimintaa.
TAULUKKO 8 Pohjanmaan ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet.
Kunta
Tuki Organisoija Alakoulu Yläkoulu 2. aste
Jyväskylä
8.000 €
Koulu
+
+
Kannus
7.000 €
Kunta
+
+
Karstula
6.000 €
Kunta
+
+
Kauhajoki
8.000 €
Kunta
+
+
Lestijärvi
6.000 €
Koulu
+
+
Maalahti & Korsnäs 30.000 €
Koulu
+
+
Toholampi
9.000 €
Koulu
+
Vaasa
32.000 €
Kunta
+
+
YHTEENSÄ
106.000 €
8
7
0
Hankkeissa on vähemmän toimintoja kuin koko Suomen hankkeissa keskimäärin, ja
niissä tehdään vähemmän yhteistyötä. Kaikkiin Liikkuva koulu -hankkeisiin verrattuna
keskimääräistä enemmän erilaisia toimintoja on Lestijärven (16 erilaista toimintoa),
Maalahden & Korsnäsin (15) ja Vaasan (13) hankkeissa. Seuraavan sivun taulukossa 9
on eritelty keskeisten toimintojen esiintyvyys Pohjanmaan ELY-alueen Liikkuva koulu hankkeissa.
Jyväskylässä hyödynnetään lisäksi Creating and Developing Games (CDG) -mallia. CDGmalli on lähtöisin Australiasta, ja siinä oppilaat kehittelevät yhteistoiminnallisesti uusia
pelejä ja liikkumistapoja sekä opettavat niitä toisilleen (Kalaja, Kytölä, Pentinniemi &
Salminen 2011).
Lestijärvellä on lisätty liikuntatuntien määrää alakoulun opetussuunnitelmaan, ja oppilaille on tarjolla kerhotoimintaa myös aamuisin. Lestijärvellä ja Toholammilla kuljetusoppilaille järjestetään liikunnallista toimintaa odotusajoille.
13
TAULUKKO 9 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen
esiintyvyys Pohjanmaan ELY-alueen hankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Kerhotoiminta
Jyväskylä, Kannus, Karstula, Kauhajoki, Lestijärvi,
Maalahti & Korsnäs, Vaasa
Koulumatkaliikunnan edistäminen
Kannus, Lestijärvi
Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus
liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Vaasa
Liikuntatuokiot koulupäivän aikana,
liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin
Lestijärvi, Toholampi, Vaasa
Loma-aikojen liikunnallistaminen
Kannus, Maalahti & Korsnäs, Vaasa
Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen
uudella tavalla
Jyväskylä, Kannus, Karstula, Kauhajoki, Lestijärvi,
Maalahti & Korsnäs, Toholampi
Koulupäivän rakenteen muuttaminen
Lestijärvi, Maalahti & Korsnäs, Vaasa
Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa
ja toteuttamisessa
Jyväskylä, Kauhajoki, Lestijärvi
Urheiluseuroilla konkreettinen rooli
hankkeessa
Maalahti & Korsnäs, Vaasa
Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen,
palautteen tms. kautta
Jyväskylä, Kannus, Kauhajoki, Maalahti & Korsnäs,
Vaasa
Hankkeelle on tarkoitus palkata
koordinaattori tai vastaava
Kannus, Maalahti & Korsnäs, Vaasa
14
5.3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueella avustusta koulupäivän liikunnallistamiseksi myönnettiin seitsemälle hankkeelle (ks. taulukko 10). Hankkeet saivat keskimäärin 84 % hakemastaan tuesta. Haukiputaan, Kalajoen ja Kuusamon hankkeet saivat selvästi keskimääräistä suuremmat avustukset. Kalajoen hankkeeseen kuuluu koulupäivän liikunnallistamisen lisäksi sivukylien vapaa-ajan kerhotoiminta. Suurin osa hankkeista on koulun
hallinnoimia.
TAULUKKO 10 Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet.
Kunta
Haukipudas
Kalajoki
Kuusamo
Merijärvi
Siikalatva
Sotkamo
Suomussalmi
YHTEENSÄ
Tuki
27 000 €
21 000 €
37 000 €
9 000 €
9 000 €
13 000 €
9 000 €
125 000 €
Organisoija
Koulu
Kunta
Kunta
Koulu
Koulu
Koulu
Kunta
Alakoulu Yläkoulu
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
7
6
2. aste
+
1
Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen hankkeista Haukiputaan, Merijärven ja Suomussalmen
hankkeet ovat uusia. Toimintojen määrät vaihtelevat suuresti hankkeiden välillä. Sotkamossa (19 toimintoa), Haukiputaalla (16) ja Kuusamossa (14) on eniten toimintoja.
Yhdessäkään Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen hankkeessa ei järjestetä kutsukerhoja.
Alueen hankkeissa liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin on keskimääräistä
yleisempää. Lähes kaikissa hankkeissa järjestetään oppilaiden vanhemmille tiedotusta
ja tapahtumia, mutta uudenlaisia keinoja vanhempien ja perheen tukemiseksi ei tullut
ilmi. Seuraavan sivun taulukossa 11 näkyy keskeisten toimintojen esiintyvyys alueella.
Haukiputaalla ja Sotkamossa on tavoitteena mahdollistaa kaksi pitkää liikuntavälituntia
joka päivä. Haukiputaalla on lisätty kolmas liikuntatunti opetussuunnitelmaan luokille
4–6 ja tytöille järjestetään erillistä toimintaa. Sotkamossa hankkeeseen kuuluu kerhotoimintaa aamupäivisin, ja kuljetusoppilaiden odotusajat pyritään liikunnallistamaan.
Lisäksi harjaantumisoppilaille järjestetään perheliikuntakerho.
15
TAULUKKO 11 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen
esiintyvyys Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen hankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Kerhotoiminta
Haukipudas, Kalajoki, Kuusamo,
Merijärvi, Sotkamo, Suomussalmi
Koulumatkaliikunnan edistäminen
Kuusamo, Sotkamo, Suomussalmi
Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus
liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Haukipudas, Sotkamo, Suomussalmi
Liikuntatuokiot koulupäivän aikana,
liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin
Haukipudas, Kuusamo, Merijärvi,
Sotkamo
Loma-aikojen liikunnallistaminen
Merijärvi
Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen
uudella tavalla
Haukipudas, Merijärvi, Siikalatva,
Sotkamo
Koulupäivän rakenteen muuttaminen
Haukipudas, Siikalatva, Sotkamo,
Suomussalmi
Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa
ja toteuttamisessa
Haukipudas
Urheiluseuroilla konkreettinen rooli
hankkeessa
Haukipudas, Kalajoki
Hanketta kehitetään selvitysten,
kyselyjen, palautteen tms. kautta
Haukipudas, Kalajoki
Hankkeelle on tarkoitus palkata
koordinaattori tai vastaava
Kuusamo
16
5.4 Pohjois-Savon ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Pohjois-Savon ELY-alueella tukea sai yhdeksän hanketta (ks. taulukko 10). Hankkeet
saivat 19–75 % hakemastaan tuesta. Kuusi hanketta sai alle 26 % hakemastaan tuesta.
Tuki oli keskimäärin noin 13 000 euroa hanketta kohden. Siilinjärvelle myönnettiin
hankehaun suurin tuki, 48 000 euroa. Jos Siilinjärven jättää pois laskuista, keskimääräinen tukisumma on noin 8 800 euroa hanketta kohden. Pieksämäen hankkeeseen kuuluu
myös varhaiskasvatuksen liikunnallistamista. Savonlinnan hankkeen järjestää Savonlinnan Seudun Liikunta ry.
TAULUKKO 12 Pohjois-Savon ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet.
Kunta
Iisalmi
Kitee
Liperi
Mikkeli
Pieksämäki
Puumala
Savonlinna
Siilinjärvi
Suonenjoki
YHTEENSÄ
Tuki
7 000 €
13 000 €
9 000 €
20 000 €
9 000 €
6 000 €
4 500 €
48 000 €
2 000 €
118 500 €
Organisoija
Kunta
Koulu
Koulu
Koulu
Kunta
Kunta
Yhdistys
Koulu
Koulu
Alakoulu Yläkoulu
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
9
7
2. aste
+
1
Pohjois-Savon ELY-alueella urheiluseurayhteistyö on yleisempää kuin koko Suomen
hankkeissa keskimäärin. Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi lajikokeiluja. Sen sijaan liikunnan integroimisesta muihin oppiaineisiin tai liikuntatuokioiden lisäämisestä mainitaan vain Kiteen ja Mikkelin hakemuksissa. Keskimääräistä enemmän erilaisia toimintoja koulupäivän liikunnallistamiseksi järjestestään Siilinjärvellä (21 toimintoa), Kiteellä
(17), Mikkelissä (17) ja Iisalmessa (16). Siilinjärven hanke on toiminnoiltaan laajin kaikista kauden 2012–2013 hankkeista. Taulukossa 11 näkyy toimintojen esiintyvyys alueen hankkeissa.
Iisalmessa on käytössä liikuntaläksyt. Kiteellä kuljetusoppilaille tarjotaan liikunnallista
toimintaa odotusajoille. Mikkelissä on käytössä harrastereppuja, jotka kiertävät oppilaiden kodeissa. Repuissa on liikuntavälineitä, ja käytöstä raportoidaan. Mikkelissä on
suunnitteilla myös hyötyliikunta-TET ja kansainvälistä toimintaa. Siilinjärvellä kerhotoimintaa on iltapäivien lisäksi aamuisin ja koulupäivän aikana. Koulupäivän jälkeen
oppilaat saavat käyttää liikuntasalia. Oppilaat voivat suorittaa liikunnallisen TETjakson, ja tyttöjen liikuttamiseksi on käytössä erityistoimia.
17
TAULUKKO 13 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen
esiintyvyys Pohjois-Savon ELY-alueen hankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Kerhotoiminta
Iisalmi, Kitee, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna, Siilinjärvi, Suonenjoki
Koulumatkaliikunnan edistäminen
Iisalmi, Kitee, Mikkeli, Puumala,
Siilinjärvi
Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus
liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Iisalmi, Kitee, Siilinjärvi
Liikuntatuokiot koulupäivän aikana,
liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin
Kitee, Mikkeli
Loma-aikojen liikunnallistaminen
Savonlinna
Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen
uudella tavalla
Iisalmi, Liperi, Mikkeli, Pieksämäki,
Puumala, Siilinjärvi, Suonenjoki
Koulupäivän rakenteen muuttaminen
Kitee, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala,
Siilinjärvi, Suonenjoki
Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa
ja toteuttamisessa
Iisalmi, Kitee, Mikkeli, Puumala,
Siilinjärvi
Urheiluseuroilla konkreettinen rooli
hankkeessa
Iisalmi, Liperi, Mikkeli, Pieksämäki,
Siilinjärvi, Suonenjoki
Hanketta kehitetään selvitysten,
kyselyjen, palautteen tms. kautta
Iisalmi, Kitee, Pieksämäki, Puumala,
Siilinjärvi
Hankkeelle on tarkoitus palkata
koordinaattori tai vastaava
Kitee, Pieksämäki, Savonlinna
18
5.5 Uudenmaan ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Uudenmaan ELY-alueella on eniten Liikkuva koulu -paikallishankkeita. Haussa tukea sai
13 hanketta (taulukko 14). Hankkeet saivat keskimäärin noin 52 % hakemastaan tuesta,
ja keskimääräinen tukisumma oli 18 769 euroa hanketta kohden.
Lappeenrannan hanketta koordinoi Lappeenrannan Catz rf. Pornaisten ja Riihimäen
hankkeisiin kuuluu koulupäivän liikunnallistamisen lisäksi varhaiskasvatuksen liikunnallistamista, ja Vihdin hankkeeseen kuuluu vapaa-ajan kerhotoimintaa.
TAULUKKO 14 Uudenmaan ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet.
Kunta
Asikkala
Heinola
Hyvinkää
Imatra
Karkkila
Kotka
Lahti
Lappeenranta
Pornainen
Riihimäki
Savitaipale
Vantaa
Vihti
YHTEENSÄ
Tuki
10 000 €
34 000 €
20 000 €
20 000 €
25 000 €
15 000 €
10 000 €
10 000 €
18 000 €
10 000 €
10 000 €
35 000 €
22 000 €
244 000 €
Organisoija
Koulu
Kunta
Koulu
Kunta
Koulu
Koulu
Koulu
Yhdistys
Koulu
Kunta
Koulu
Kunta
Kunta
Alakoulu Yläkoulu
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
13
11
2. aste
+
1
Uudenmaan ELY-alueen hankkeilla on hieman keskimääräistä useammin oma koordinaattori. 13 hankkeesta viidellä on oma hankevastaava. Kokonaisuudessaan Uudenmaan ELY-alueen hankkeissa on enemmän erilaisia toimintoja kuin muiden alueiden
hankkeissa (ks. taulukko 15). Eniten toimintoja on Vantaalla (19 toimintoa), Heinolassa
(18) ja Savitaipaleella (16). Koulupäivän rakennemuutos, nuorten osallistaminen ja
hankkeiden arviointi ovat keskimääräistä harvinaisempia.
Asikkalassa on käytössä liikuntamummoja ja -pappoja ”personal trainereina” sekä luokittain liikuntareput, jotka kiertävät oppilailla kotona. Reppujen on tarkoitus kannustaa
koko perhe liikkumaan yhdessä. Heinolassa pyritään järjestämään kerhotoimintaa myös
koulupäivän aikana, järjestetään opettajavaihtoa sekä suunnitellaan kansainvälistä yhteistyötä. Vantaalla on liikunnan tukiopetusta ja läksyjä myös yhdessä perheen kanssa.
Lisäksi liikuntaseura on mukana koulumatkaliikunnan järjestämisessä.
19
TAULUKKO 15 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen
esiintyvyys Uudenmaan ELY-alueen hankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Kerhotoiminta
Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus
liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Asikkala, Heinola, Karkkila, Kotka, Lahti,
Pornainen, Riihimäki, Savitaipale,
Vantaa, Vihti
Asikkala, Heinola, Hyvinkää, Karkkila,
Kotka, Lahti, Pornainen, Riihimäki,
Savitaipale, Vantaa
Asikkala, Kotka, Riihimäki, Savitaipale,
Vantaa
Liikuntatuokiot koulupäivän aikana,
liikunnan integroiminen muihin oppiaineisiin
Asikkala, Karkkila, Kotka, Lahti,
Savitaipale, Vantaa, Vihti
Loma-aikojen liikunnallistaminen
Karkkila, Lahti, Pornainen
Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen
uudella tavalla
Asikkala, Heinola, Hyvinkää, Imatra,
Karkkila, Lahti, Pornainen, Savitaipale,
Vantaa
Asikkala, Lahti, Savitaipale, Vantaa
Koulumatkaliikunnan edistäminen
Koulupäivän rakenteen muuttaminen
Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa
ja toteuttamisessa
Hyvinkää, Imatra, Pornainen, Vantaa
Urheiluseuroilla konkreettinen rooli
hankkeessa
Heinola, Lappeenranta, Riihimäki
Hanketta kehitetään selvitysten,
kyselyjen, palautteen tms. kautta
Heinola, Vantaa
Hankkeelle on tarkoitus palkata
koordinaattori tai vastaava
Hyvinkää, Karkkila, Pornainen,
Riihimäki, Vantaa, Vihti
5.6 Varsinais-Suomen ELY-alueen koulupäivän liikunnallistamishankkeet
Varsinais-Suomen ELY-alueella tukea myönnettiin tällä hakukierroksella kuudelle
hankkeelle (ks. taulukko 16). Hankkeet saivat keskimäärin 10 333 euroa ja 62 % hakemastaan tuesta. Hankkeet ovat kuntien hallinnoimia.
Uudenkaupungin hankkeessa ovat mukana kaikki kouluasteet alakoulusta lukioon. Kiikoisten hankkeeseen kuuluu myös varhaiskasvatuksen liikunnallistamista ja Tarvasjoen
hankkeeseen varhaiskasvatuksen liikunnallistamista ja vapaa-ajan kerhotoimintaa.
20
TAULUKKO 16 Varsinais-Suomen ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeet.
Kunta
Tuki Organisoija Alakoulu Yläkoulu 2. aste
Kiikoinen
2 000 €
Kunta
+
Lieto
17 000 €
Koulu
+
+
Raisio
7 000 €
Koulu
+
Rusko
6 000 €
Kunta
+
+
Tarvasjoki
10 000 €
Kunta
+
+
Uusikaupunki
20 000 €
Kunta
+
+
+
YHTEENSÄ
62 000 €
6
4
1
Varsinais-Suomen ELY-alueella koulupäivään on tehty rakennemuutoksia jo neljässä
hankkeessa (ks. taulukko 17), mikä on keskimääräistä useammin. Eniten erilaisia toimintoja koulupäivän liikunnallistamiseksi on Uudessakaupungissa (18 toimintoa) ja
Raisiossa (16). Uudenkaupungin hankkeella on oma koordinaattori.
TAULUKKO 17 Päivittäistä liikuntaa edistävien toimintojen, yhteistyön ja hankkeen kehittämisen
esiintyvyys Varsinais-Suomen ELY-alueen hankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Kerhotoiminta
Kiikoinen, Lieto, Raisio, Tarvasjoki,
Uusikaupunki
Koulumatkaliikunnan edistäminen
Kiikoinen, Raisio, Uusikaupunki
Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus
liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Kiikoinen, Tarvasjoki
Liikuntatuokiot koulupäivän aikana, liikunnan
integroiminen muihin oppiaineisiin
Kiikoinen, Tarvasjoki, Uusikaupunki
Loma-aikojen liikunnallistaminen
Raisio
Koulupihan ja sisätilojen hyödyntäminen
uudella tavalla
Kiikoinen, Lieto, Raisio, Uusikaupunki
Koulupäivän rakenteen muuttaminen
Kiikoinen, Lieto, Raisio, Uusikaupunki
Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa
ja toteuttamisessa
Raisio, Uusikaupunki
Urheiluseuroilla konkreettinen rooli
hankkeessa
Rusko, Tarvasjoki, Uusikaupunki
Hanketta kehitetään selvitysten, kyselyjen,
palautteen tms. kautta
Kiikoinen, Raisio, Tarvasjoki,
Uusikaupunki
Hankkeelle on tarkoitus palkata
koordinaattori tai vastaava
Uusikaupunki
21
Raisiossa liikunnan määrää pyritään lisäämään myös tarjoamalla enemmän valinnaista
liikuntaa opetuksessa. Kaikkia hankkeita kehitetään joko ohjausryhmän tai selvitysten,
kyselyjen tai muiden keinojen avulla.
Kaikissa Varsinais-Suomen ELY-alueen Liikkuva koulu -hankkeissa tehdään yhteistyötä
kunnan eri palvelu- tai hallintokeskusten kanssa. Uudessakaupungissa selvitetään mahdollisuutta rakentaa armeijatyylinen kuntoesterata yhden koulun pihaan.
22
6 Varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeet
Kauden 2012–2013 lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden
haussa oli painotuksena toimintakulttuurin liikunnallistaminen varhaiskasvatuksessa.
88 hankkeesta kuudessatoista toimintaan liittyi varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen. Useimpiin näistä hankkeista liittyi toinenkin päätoiminto liikkuvan varhaiskasvatuksen lisäksi. Seitsemässä hankkeessa toinen päätoiminto oli koulupäivän liikunnallistaminen, kolmessa hankkeessa kerhotoiminta ja Tarvasjoen hankkeessa sekä koulupäivän liikunnallistaminen että kerhotoiminta. Oulun, Hyvinkään, Tuusulan, Huittisten ja
Liedon hankkeiden ainoa päätoiminto on varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen. (Ks.
taulukko 18.)
TAULUKKO 18 Tuetut varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeet ELY-alueittain.
ELY-ALUE
HANKKEITA
TUKI YHT.
TUKI/ HANKE PAIKKAKUNNAT
(JA MUU PÄÄTOIMINTO1)
Pohjanmaa
2
36 000 €
6 000 € Lestijärvi (LK)
30 000 € Maalahti & Korsnäs (LK)
PohjoisPohjanmaa
2
45 000 €
36 000 € Oulu
9 000 € Suomussalmi (LK)
Pohjois-Savo
2
19 000 €
Uusimaa
4
47 000 €
VarsinaisSuomi
6
37 000 €
9 000 €
10 000 €
4 000 €
18 000 €
10 000 €
15 000 €
7 000 €
4 000 €
2 000 €
3 000 €
11 000 €
10 000 €
Pieksämäki (LK)
Varkaus (KT)
Hyvinkää
Pornainen (LK)
Riihimäki (LK)
Tuusula
Aura (KT)
Huittinen
Kiikoinen (LK)
Lieto
Nousiainen (KT)
Tarvasjoki (LK ja KT)
YHT.
16
184 000 €
11 500 €
1
LK = Liikkuva koulu -hanke ja KT = kerhotoimintahanke
6.1 Hankkeiden toteuttajat ja yhteistyö
Kaikki 16 varhaiskasvatuksen liikunnallistamiseen pyrkivää hanketta ovat kuntakoordinoituja. Useimpia hankkeita koordinoidaan kunnan eri hallintokuntien tai palvelukeskusten yhteistyönä. Seitsemälle projektille on tarkoitus palkata oma hankekoordinaattori tai vastaava. Nämä ovat Pornaisten, Riihimäen, Tuusulan, Pieksämäen,
Varkauden, Maalahden & Korsnäsin, Lestijärven ja Oulun hankkeet.
23
Urheiluseurayhteistyö on keskimääräistä harvinaisempaa. Niistä hankkeista, joissa varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen on ainoa päämuoto, tehdään urheiluseurayhteistyötä vain Hyvinkäällä. Yhteensä urheiluseurayhteistyötä tehdään yhdeksässä hankkeessa. Kuudessa hankkeessa tehdään koulutusyhteistyötä oman SLU-alueen kanssa.
6.2 Hankkeiden toiminnot ja kehittäminen
Varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeissa yleisimmät toiminnot ovat liikuntatuokioiden lisääminen tai laadun parantaminen ja henkilökunnan kouluttaminen.
Hankkeissa on keskimäärin 5,6 erilaista toimintoa. Eniten toimintoja on Oulun (10 toimintoa), Huittisten (8) ja Kiikoisten (8) hankkeissa. (Ks. taulukko 19.)
Lestijärven, Maalahden & Korsnäsin, Kiikoisten ja Tarvasjoen hankkeissa on tarkoitus
laajentaa Liikkuvan koulun periaatteita varhaiskasvatukseen. Niiden toimet ovat samankaltaisia kuin kuntien koulupäivän liikunnallistamishankkeissa. Kaikkia niitä hankkeita, joiden ainoa päätoiminto on varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, arvioidaan
ja kehitetään ohjausryhmätyöskentelyn, palautteen keräämisen tai selvitysten ja kyselyiden avulla.
TAULUKKO 19 Keskeisten toimintojen esiintyvyys varhaiskasvatuksen liikunnallistamishankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Henkilökunnan koulutus
Aura, Hyvinkää, Kiikoinen, Lestijärvi, Lieto, Maalahti
& Korsnäs, Oulu, Riihimäki, Suomussalmi, Tarvasjoki, Tuusula ja Varkaus
Huittinen, Kiikoinen ja Oulu
Kutsukerhot tai lasten monialainen kartoitus
liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Lasten yksilöllinen ohjaus
Huittinen, Kiikoinen ja Oulu
Liikuntatuokioiden lisääminen tai laadun
parantaminen hoitopäivän aikana
Aura, Hyvinkää, Kiikoinen, Lestijärvi, Lieto, Maalahti
& Korsnäs, Nousiainen, Pieksämäki, Pornainen, Riihimäki, Suomussalmi, Tuusula ja Varkaus
Huittinen, Hyvinkää, Oulu, Riihimäki, Suomussalmi
ja Tarvasjoki
Varhaiskasvatuksen liikunnan opetussuunnitelman uudistaminen
Välinehankinnat
Hanketta kehitetään ohjausryhmän, selvitysten, kyselyjen, palautteen tms. kautta
Aura, Huittinen, Hyvinkää, Lestijärvi, Kiikoinen,
Maalahti & Korsnäs, Oulu, Pornainen, Riihimäki,
Suomussalmi ja Tuusula
Huittinen, Hyvinkää, Kiikoinen, Lieto, Maalahti &
Korsnäs, Oulu, Pieksämäki, Tarvasjoki, Tuusula ja
Varkaus
24
Huittisten hankkeessa järjestetään motoriikkakerho, johon lapset ohjataan monialaisen
arvioinnin kautta. Kerhosta annetaan perheille viikoittaisia liikuntatehtäviä kotona tehtäväksi.
Oulun hankkeessa on tarkoitus kehittää varhaiskasvatuksen liikuntaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeeseen kuuluu esimerkiksi hyvinvointineuvolan perustaminen ja päivähoitoyksiköiden välisen liikuntavastaavaverkoston luominen.
25
7 KERHOTOIMINTAHANKKEET
Kaudella 2012–2013 kerhotoimintahankkeet ovat toiseksi yleisin hankemuoto koulupäivän liikunnallistamishankkeiden jälkeen. Haussa tuettiin 40 kerhotoimintahanketta
yhteensä 476 300 eurolla. Hankkeiden saama keskimääräinen avustussumma on 11 908
euroa, mikä on noin 1 000 euroa pienempi kuin kaikilla hankkeilla keskimäärin. Alueelliset vaihtelut avustuksissa ovat suuria. Hankkeista kahdeksan on yhdistelmähankkeita.
18 hankkeessa kerhotoimintaa on alle kouluikäisille, 37:ssa alakouluikäsille, 32:ssa yläkouluikäisille ja neljässätoista 16–19-vuotiaille nuorille.
TAULUKKO 20 Tuetut kerhotoimintahankkeet ELY-alueittain.
ELY-ALUE
Lappi
HANKKEITA
7
TUKI YHT.
55 800 €
TUKI/ PAIKKAKUNNAT/TOTEUTTAJA
HANKE (JA MUU PÄÄTOIMINTO1)
7 971 € Inari, Kolari, Muonio, Ranua, Savukoski,
Sodankylä ja Rovaniemi / WAU ry
Pohjanmaa
4
94 000 €
23 500 € Jyväskylä, Nokia, Vaasa (LK) sekä Mustasaari
& Vöyri / WAU ry
PohjoisPohjanmaa
5
68 000 €
13 600 € Kalajoki (LK), Oulainen, Oulu / Auta Lasta ry,
Pudasjärvi / 4H-yhdistys ja Pyhäjoki
Pohjois-Savo
6
38 500 €
6 417 € Iisalmi / 4H-yhdistys, Mikkeli / Juniori-Jukurit
ry, Kontioniemi / Lehmo Balls -96 ry, Nilsiä /
Liike ry, Rautalampi / Rautalammin urheilijat
ry ja Varkaus (VK)
Uusimaa
11
159 000 € 15 900 € Humppila, Kouvola / Pohjois-Kymen liikuntayhdistys ry, Lappeenranta, Lohja, Loviisa (M),
Mäntsälä, Pyhtää, Tammela, Vantaa, Vihti
(LK) sekä Espoo, Kauniainen ja Vantaa / WAU
ry
Varsinais7
61 000 €
8 714 € Aura (LV), Huittinen, Kaarina, Nousiainen
Suomi
(LV), Pori, Rauma ja Tarvasjoki (LK ja LV)
YHTEENSÄ
40
476 300 € 11 908 €
1
LK = Liikkuva koulu -hanke, LV = varhaiskasvatuksen liikunnallistamishanke ja M = muu hanke.
7.1 Hankkeiden toteuttajat ja yhteistyö
Kerhotoimintahankkeiden järjestäjinä on kuntia ja yhdistyksiä. Kuntien järjestämiä
hankkeita on 29 ja yhdistysten järjestämiä hankkeita 11. Kuntien hankkeet ovat pääosin
liikunta-, nuoriso- tai vapaa-aikatoimen järjestämiä. Yhdistysten järjestämät hankkeet
on esitetty taulukossa 20. Kuntien hankkeet ovat saaneet keskimäärin 12 200 euroa ja
71 % hakemastaan hanketuesta. Yhdistysten hankkeet ovat saaneet keskimäärin 11 136
euroa ja 62 % hakemastaan tuesta.
26
TAULUKKO 21 Yhdistysten toteuttamat kerhotoimintahankkeet.
YHDISTYKSEN TARKOITUS
HANKKEITA TOTEUTTAVAT YHDISTYKSET
Urheiluseura
Juniori-Jukurit ry, Lehmo Balls -96 ry, Liike ry,
Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry ja Rautalammin Urheilijat ry
4H-yhdistys
Iisalmi ja Pudasjärvi
Muu yhdistys
Auta Lasta ry (lastensuojeluyhdistys) ja WAU ry
35 hankkeella on joko palkattu koordinaattori tai palkattuja ohjaajia. Viiteen kerhotoimintahankkeeseen ei kuulu lainkaan palkkakustannuksia.
Yhteistyötä SLU-alueen kanssa tehdään vain kuudessa hankkeessa. Näistä hankkeista
kolmeen kuuluu myös koulupäivän liikunnallistaminen.
65 %:ssa hankkeista tehdään yhteistyötä kunnan eri hallinto- tai palvelukeskusten välillä, mikä on hieman keskimääräistä vähemmän.
Urheiluseurayhteistyö on keskimääräistä yleisempää. Näitä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä selittänee yhdistysten yleisyys hankkeiden toteuttajina. Urheiluseurayhteistyö tai
lajikokeilut ovat yleisiä, mutta niitä ei toteuteta kuitenkaan kaikissa hankkeissa. 23:ssa
kunnan toteuttamassa hankkeessa toteutetaan lajikokeiluja tai tehdään muunlaista urheiluseurayhteistyötä.
7.2 Hankkeiden toiminnot ja kehittäminen
Hankkeiden pääasiallinen sisältö on kerhotoiminnan järjestäminen lasten ja nuorten
kouluvuoden aikana. Ainoastaan Iisalmen 4H-yhdistyksen hanke ei järjestä toimintaa
kouluvuoden aikana vaan pelkästään kesällä. Hankkeiden erilaisia toimintoja on koottu
seuraavan sivun taulukkoon 22.
Hakemusten perusteella toiminta on ilmaista 18 hankkeessa. 13 hakemuksesta toiminnan kustannukset käyttäjälle eivät selvinneet, ja yhdeksässä hankkeessa toiminta on
maksullista. Esimerkiksi Porissa maksut ovat hyvin pieniä, 2–5 euroa koko kouluvuoden
ajalta, ja ne kattavat myös kuljetuksia.
Ohjaajien tai muiden toimihenkilöiden koulutusta liittyy 27 hankkeeseen. Erilaisia tapahtumia ja retkiä liittyy 24 hankkeeseen. 26 hankkeen avustussummasta osa käytetään välinehankintoihin.
27
TAULUKKO 22 Erilaisten toimintojen esiintyvyys kerhotoimintahankkeissa.
TOIMINTO
PAIKKAKUNTA
Erityisryhmille on omaa /
integroitua toimintaa
Humppila, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli (Juniori-Jukurit ry),
Nousiainen, Pori, Pudasjärvi (Pudasjärven 4H-yhdistys), Pyhäjoki,
Ranua, Rauma, Rautalampi (Rautalammin urheilijat ry), Vantaa,
Varkaus, Vihti
Mäntsälä, Nokia, Nousiainen, Pori, Pyhtää, Pyhäjoki, Rauma, Varkaus, Vihti
Kutsukerhot
Perhekerhot tai vastaavat
Humppila, Lappeenranta, Muonio, Nokia, Nousiainen, Pyhäjoki,
Rauma, Varkaus
Kerhot koulun loma-aikoina
Aura, Iisalmi (Iisalmen 4H-yhdistys), Inari, Kolari, Muonio, Nilsiä
(Liike ry), Nokia, Nousiainen, Lappeenranta, Oulainen, Oulu (Auta
lasta ry), Ranua, Rautalampi (Rautalammin urheilijat ry), Tammela, Vaasa
Huittinen, Humppila, Pori, Mikkeli (Juniori-Jukurit ry)
Haasteet ja turnaukset
Vapaavuorot
Huittinen, Lappeenranta, Loviisa, Mikkeli (Juniori-Jukurit ry),
Nokia, Nousiainen
Leirit
Iisalmi (Iisalmen 4H-yhdistys), Jyväskylä, Kontioniemi (Lehmo
Balls -96 ry), Pyhtää, Vaasa, WAU ry (Uusimaa, Vaasan seutu,
Rovaniemi)
Huittinen, Kouvola (Pohjois-Kymen liikuntayhdistys ry), Loviisa,
Mäntsälä, Pori, Tammela, Varkaus, Vihti
Liikuntapassi tai muu kampanja
Lohjan hankkeessa on tarkoitus kehittää uudenlaista pedagogiikkaa vilkkaiden poikien
ohjaamiselle. WAU ry:n hankkeisiin kuuluu toimintaa myös aamupäiville. Huittisten ja
Nokian hankkeissa on liikunta- ja hyvinvointineuvolan toimintaa.
Hankkeissa on syrjäytymistä ehkäiseviä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä
toimia keskimääräistä useammin. Esimerkiksi Auta Lasta ry:n hankkeeseen Oulussa
liittyy toimintaa maahanmuuttajille, ja toiminnan perustana ovat lastensuojelulliset tarpeet.
14 hankkeella on oma ohjausryhmä. Hankkeita kehitetään sekä ohjausryhmätyöskentelyllä että jollain muulla keinolla Jyväskylässä, Oulussa (Auta lasta ry), Vaasassa ja Varkaudessa.
28
8 MUUT HANKKEET
Hankekauden 2012–2013 tuetuissa hakemuksissa oli kolme hanketta, joiden toiminnassa oli piirteitä, jotka eivät liittyneet koulupäivän tai varhaiskasvatuksen liikunnallistamiseen tai kerhotoimintaan (ks. taulukko 23). Nämä muiden toimintamuotojen hankkeet saivat avustusta yhteensä 54 000 euroa.
Loviisan hankkeeseen liittyy myös kerhotoimintaa ja Imatran hankkeeseen koulupäivän
liikunnallistaminen. Tässä luvussa hankkeet esitellään lyhyesti.
TAULUKKO 23 Muut tuetut hankkeet ELY-alueittain.
ELY-ALUE
Pohjanmaa
Uusimaa
HANKKEITA
1
2
TUKI YHT.
20 000 €
TUKI/ HANKE PAIKKAKUNNAT
(JA MUU PÄÄTOIMINTO1)
20 000 € Kurikka
34 000 €
20 000 € Imatra (LK)
14 000 € Loviisa (KT)
YHTEENSÄ
3
54 000 €
18 000 €
1
LK = koulupäivän liikunnallistamishanke ja KT = kerhotoimintahanke.
Imatran hankkeessa on tarkoitus järjestää liikuntaneuvolapalveluita alle kouluikäisille
ja kouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen. Liikuntaneuvolan avulla järjestetään
myös kohdennettua toimintaa liikkumisessa erityistä tukea tarvitseville sekä vapaavuoroja koululaisille. Imatralla on myös vähän liikkuville mielenterveyspalveluiden
asiakkaina oleville tytöille oma liikuntaryhmä.
Kurikka ja JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ovat lähteneet suunnittelemaan
toimintamallia ylipainon vähentämiseksi. Tarkoituksena on luoda ylipainoisten lasten ja
heidän perheidensä omaehtoiseen aktiivisuuteen perustuva ohjelma, johon kuuluu
myös yksilöllistä ohjausta ja tukea sekä ryhmätoimintaa.
Loviisan hankkeessa on monenlaisia toimintoja sekä koulujen liikuntakulttuurin että
kunnan lapsille ja nuorille suunnattujen liikuntapalveluiden parantamiseksi. Hankkeeseen liittyy liikuntapassikampanja, Välkkäri-koulutusta, uintiretkiä, luontoliikuntaa
edistävä kiintorastirata, nuorten vapaavuoroja liikuntasalissa sekä kerhotoimintaa.
29
9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden tuki on kasvanut viime
vuosina. Hankekaudella 2012–2013 tuetaan 88 hanketta, joista yli puolet liittyy koulupäivän liikunnallistamiseen. Hakemusten arviointia vaikeutti niiden erilaisuus. Kaikista
hakemuksista ei löytynyt niin tarkkoja tietoja, että arvioinnin voisi sanoa kattavan kaikkien hankkeiden kaikki toiminnot.
Hankkeille myönnetty osuus haetusta rahoituksesta vaihtelee suuresti alueittain. Tämä
voi johtua siitä, että hankkeet ovat tasoltaan erilaisia, että niissä on haettu erittäin suuria tukisummia tai että niitä on arvioitu eri tavoin. Usein tuki suhteutetaan omarahoitusosuuteen. Omarahoitusosuutta ei ole tässä raportissa otettu huomioon. Syynä
on se, että Jaakon ja Laineen (2011, 21) mukaan talousarvioiden ja toteutuneiden kustannusten välinen ero on suuri. Eräs syy suureen kuiluun on juuri saadun tuen vähäisyys.
Hankkeet on kohdistettu pääasiassa peruskouluikäisille. Vain 19 hankkeessa on toimintaa 16–19-vuotiaille. Drop out -ilmiön vähentämiseksi ja liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi rahoituspäätöksissä voisi harkita nuorten liikuntaharrastusten kehittämishankkeiden painottamista.
Toiminnan kohdentamista hankkeissa on syytä kehittää. Esimerkiksi terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kohdennettuun toimintaan voi olla vaikeaa saada lapsia ja
nuoria mukaan. Tämän vuoksi olisi tarpeellista koota hyviä käytäntöjä ja levittää niitä
uusiin hankkeisiin. Hankkeissa on vähän eri sukupuolille kohdennettua toimintaa. Olisi
syytä selvittää, millaisissa oloissa, milloin ja minkälainen toiminta kannattaa eriyttää.
Hakukierroksen painopistealueista huonoiten toteutui vanhempien ja perheiden tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa. Hakemusten perusteella hankkeissa pääasiassa tiedotetaan vanhemmille ja saatetaan järjestää perheliikuntatapahtumia. Myös omaehtoista liikuntaa lisäävät toimet ovat harvinaisia muutoin kuin erilaisten kampanjoiden, esimerkiksi liikuntapassin, avulla.
Hakukriteerit ja painopistealueet täyttyivät paremmin uutta rahoitusta saaneissa hankkeissa kuin ensimmäistä kertaa rahoitusta saaneissa hankkeissa. Tästä voidaan tehdä
tulkinta, että toiminta kehittyy rahoituksen avulla. Hakukriteeri hankkeen vakinaistamisesta toteutui uusilla hankkeilla paremmin kuin uudelleen rahoitusta saaneissa. Uutta
rahoitusta hakevilla hankkeilla voisi olla kriteerinä tarkempi suunnitelma vakinaistamisesta, esimerkiksi kunnanvaltuuston tai hallintokeskuksen johtajan päätös asiasta. Tämän johdosta hankkeiden olisi pakko paneutua asiaan ja pyrkiä aidosti vakiinnuttamaan hankkeen toiminnot. Hankkeiden yhteistyötahojen määrällä ei ole eroa uusien ja
vanhojen hankkeiden välillä. Se saattaa tarkoittaa sitä, että hankkeiden yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa ei välttämättä kehity ajan myötä.
30
Liikkuvien koulujen tulee edistää sitä, että koululaiset saisivat tarvittavan liikuntaannoksen päivittäin. Hankkeet ovat harvinaisempia yläkouluilla ja toisen asteen koulutuksessa, mikä antaa aihetta kehittää nuorille suunnattua toimintaa. Hankkeet ovat hyvin eri vaiheissa, joten hyvien toimintojen leviäminen ei tapahdu nopeasti.
Tällä hakukierroksella tuettiin kuuttatoista ”Liikkuva päiväkoti” -hanketta, jotka ovat
vasta aloittaneet toimintansa. Näistä vain kuudessa varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen on ykkösprioriteetti. Nämä tekijät antavat syyn jatkaa varhaiskasvatuksen liikunnallistamista yhtenä painopisteenä.
Kerhotoimintahankkeet ovat hyvin eritasoisia. Useissa hankkeissa näyttäisi olevan kyse
perustoiminnan ylläpidosta. Kerhotoimintahankkeissa toiminnan kehittäminen jonkinlaisen arvioinnin kautta on harvinaisempaa kuin muissa hankemuodoissa. Näistä syistä
tulisi kirjata, mitä hankkeilta edellytetään, jotta ne voivat saada rahoitusta kehitystoimintaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahan tarkoituksena on tukea paikallisia kehittämishankkeita. Sitä, mitä kehittämishankkeella tarkoitetaan, ei ole tarkasti määritelty.
Koulu- ja päiväkotipäiviä liikunnallistamalla kehitetään paikallista liikuntakulttuuria ja
pyritään etsimään ja vakiinnuttamaan uusia toimintamalleja. Rajanveto on vaikeampaa
esimerkiksi vakiintuneemmassa kerhotoiminnassa: missä määrin määrärahalla kehitetään palvelua ja vakiinnutetaan se uudenlaisena palveluna osaksi järjestävän tahon palvelujärjestelmää? Tarkemmat kriteerit tekisivät rahoituspäätösten tekemisestä yksinkertaisempaa. Lisäksi rahoituksen hakijat tietäisivät, millaisia hankkeita halutaan tukea.
Eräs ongelma hakemusten tulkitsemisessa oli kerhotoimintahankkeiden maksullisuus.
Hankkeista 18 oli mainittu ilmaisiksi ja 9 maksullisiksi. 13 hankkeen kohdalta maksullisuus jäi epäselväksi. Toiminnan odotetut tuotot pitäisi pystyä erittelemään, sillä se vaikuttaa erittäin paljon rahoituksen tarpeellisuuteen. Hakuohjeessa kannattaa jatkossa
mainita tästä erikseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että rahoituksen avulla pystytään löytämään uusia toimintamalleja erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan määrän nostamiseksi suositusten vähimmäistasolle. Hakemusarvioinnin
perusteella voi todeta, että tämä on hankkeille vaikeaa. Asiaa vaikeuttaa myös se, että
innovatiivisten toimintojen laajemmalle levittämiselle ei välttämättä löydy kanavaa.
Jotta hankkeet pystyisivät kehittymään ja luomaan entistä tehokkaammin uudenlaisia
toimintamalleja, voisi niiden välistä yhteistyötä kehittää. Tällaisten tukitoimien kehittämisessä ovat avainasemassa ELY-keskukset yhdessä liikunnan aluejärjestöjen kanssa.
31
LÄHTEET
Jaako, J. & Laine, K. 2011. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2010–2011.
Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Kalaja, S., Kytölä, M., Pentinniemi, S. & Salminen, J. 2011. Liikkuvaksit – liikunnan oppilaskunnat. Hankekuvaus. Saatavilla www-muodossa:
http://www.edu.fi
/download/135453_Kilpisen_koulu_ja_Keski-Palokan_koulu_Jyvaskyla.pdf. Luettu
30.11.2012.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittäminen ja Liikkuva koulu -ohjelma. Saatavilla www-muodossa: http://www.minedu.fi
/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/lasten_ja_nuorten_liikunnan
_kehittamisavustukset.html?lang=fi. Luettu 13.11.2012.
32
LIITE 1 Valtionavustushakulomake lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2012.
Dnro
Viranomainen täyttää
VALTIONAVUSTUSHAKEMUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEEN 2012
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LOMAKE NRO 10
1. Tiedot hakijasta
Hakijan nimi
Hakijayhteisön Y-tunnus
Hankkeen nimi
Hakijan lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Hankkeen vastuuhenkilö
Sähköposti
Työpuhelin
Matkapuhelin
Faksi
Matkapuhelin
Faksi
Talousasioiden yhteyshenkilö
Sähköposti
Työpuhelin
Hakijan pankkitili
Hankkeeseen osallistuvat muut tahot (esim. muut kunnat, järjestöt jne.)
2. Tiedot haettavasta avustuksesta
Haettu avustus
Hankkeen kustannusarvio
Hankkeen suunniteltu aloitusaika
Hankkeen suunniteltu päättymisaika
Haetaanko/onko hankkeeseen saatu muuta julkista tukea (jos haetaan/on saatu, niin erillinen selvitys liitteenä)
Ei
EU-tukea
Muuta valtion tukea
Muuta julkista/yksityistä tukea
Avustuksen käyttötarkoitus (yksityiskohtainen toimintasuunnitelma liitteenä)
3. Hankkeen kustannusarvio
Toimintavuosi
2012-2013
Palkkamenot sivukuluineen
Matka- ja kuljetuskustannukset
Kurssi- ja koulutuskustannukset
Materiaali- ja välinekustannukset
Vuokra- ja leasingkustannukset
Yksittäinen toiminta: tapahtumat, retket, leirit jne.
Muut kustannukset
YHTEENSÄ
4. Hankkeen rahoitussuunnitelma (selvityksenä erilliset liitteet)
Toimintavuosi
2012-2013
Kunnan/kuntien omarahoitus (ote kunnan talousarviosta)
Yksityinen omarahoitus (yhdistykset, säätiöt jne.)
ELY-keskuksen/opetus- ja kulttuuriministeriön avustus (haettu avustus)
Muut avustukset (selvitys, päätökset)
Yhteistyötahojen rahoitus (selvitys, sitoumukset)
Muu tulonhankinta, mikä:
Muu ulkopuolinen julkinen/yksityinen rahoitus, mikä?
YHTEENSÄ
5. Avustuksen käyttösuunnitelma (täytetään vain haettavan avustuksen osalta)
Mahdollisen avustuksen käyttösuunnitelma euroina:
Palkkiokustannukset
Matka- ja kuljetuskustannukset
Toimintavuosi
2012-2013
Kurssi- ja koulutuskustannukset
Materiaali- ja välinekustannukset
Vuokra- ja leasingkustannukset
Yksittäinen toiminta: tapahtumat, retket, leirit jne.
Muut kustannukset
YHTEENSÄ
6. Hakemuksen liitteet
Hankkeen toimintasuunnitelma, josta ilmenee tavoite, sisältö ja aikataulu sekä suunnitelma hankkeen vakinaistamisesta
Hankkeen yksityiskohtainen talousarvio ja rahoitussuunnitelma
Mahdollinen ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeeseen varattu määräraha
Mahdollisten hankekumppaneiden sitoumukset ja yhteystiedot
Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote
Muut samaa tarkoitusta varten saadut ja haetut avustukset
Muut liitteet, joihin hakija haluaa vedota
Kustannusselvitys ja vapaamuotoinen väliraportti jatkorahoitusta hakevien hankkeiden osalta
7. Allekirjoitus
Paikka ja päiväys
Allekirjoitus (yhteisön virallinen nimenkirjoittaja)
Nimenselvennys
Niiden ELY-keskusten yhteystiedot (liikuntatoimi), joihin hakemukset toimitetaan (www.ely-keskus.fi):
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue
PL 8060
96101 ROVANIEMI
020 636 0010 (vaihde)
kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet:
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue
PL 131
65101 VAASA
020 636 0140 (vaihde)
kirjaamo.pohjanmaa@ely-keskus.fi
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet:
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue
PL 86
90101 OULU
020 636 0020 (vaihde)
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely.keskus.fi
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet:
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue
PL 2000
70101 KUOPIO
020 636 0080 (vaihde)
kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi
Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet:
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue
PL 36
00521 HELSINKI
020 636 0070 (vaihde)
kirjaamo.uusimaa@ely.keskus.fi
Satakunnan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet:
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue
PL 236
20101 TURKU
020 636 0060 (vaihde)
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
LIITE 2 Havaintomatriisiin kysymysrunko ja esimerkit hankkeiden arvioinnista.
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISAVUSTUS
Myönnetyt avustukset 2012
5=KYLLÄ: täysin konkreettisesti kuvattu
4=JOKSEENKIN KYLLÄ: melko konkreettinen
3=Epäselvää
2=JOKSEENKIN EI: hyväntahtoinen toive, ei konkretiaa
1=EI
1. Avustuksen saaja
2. Hankkeen nimi
2. Teemat
4. Avustuksen määrä
4.1. Haettu summa
4.2. Saatu summa
4.3. Prosenttia haetusta
5. Hankkeen pääasiallinen luonne
5.1. Liikkuva koulu -hanke
5.2. Kerhotoiminta tai vastaava
5.3. Varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen
5.4. Muu
5.4.1. Mikä?
6. Päävastuullinen järjestäjä
6.1. Kunta
SIILINJÄRVEN KUNTA
Liikkuva koulu - Siilinjärven peruskoulut ja lukio
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Nuorten LiikuntaLaturi
Liikkuva koulu
"LiikuntaLaturi", matalan kynnyksen
toiminnot, maksuton liikunta nuorille, maahanmuuttajat, välinehankinnat
75000
48000
64 %
51800
25000
48 %
5
1
1
1
1
5
1
1
5
5
6.1.1. Koulu
6.1.2. Liikunta-/nuoriso-/vapaa-aikatoimi
6.1.3. Varhaiskasvatus
6.1.4. Opetus-/sivistystoimi
6.1.5. Sosiaali- ja terveystoimi tmv.
6.1.6. Kuntayhtymä/liikelaitos/kuntaliitos
5
1
1
1
1
1
1
5
1
5
1
1
6.2. Yhdistys
1
1
6.2.1. Urheiluseura tai muu -yhdistys
6.2.2. 4H-yhdistys
6.2.3. Muu yhdistys
6.2.3.1. Mikä?
7. Yhteyshenkilö ja koordinointi
1
1
1
1
1
1
7.1. Yhteystiedot
7.2. Hankkeelle on tarkoitus palkata erikseen työntekijä
7.2.1. Toiminnan koordinoija, hankevastaava
7.2.2. Kerho- tai muu ohjaaja
7.2.3. Muu toimihenkilö
8. Liikkuva koulu -hankkeen tiedot
8.1. Koulu (nimi)
8.1.1. Alakoulu
8.1.2. Yläkoulu
8.1.3. Yhtenäiskoulu
Timo Hyötyläinen
p. 0447401314, timo.hyotylainen@siilinjarvi.fi
5
1
5
1
5
Kaikki Siilinjärven peruskoulut (10) ja
lukio, myös erityiskoulu
5
5
5
Vastuualuejohtaja Ari Karimäki
p. 0142664001, ari.karimaki@jkl.fi
5
5
1
1
1
8.1.4. Toisen asteen koulu
8.2. Liikkuva koulu -kriteerien toteutuminen
8.2.1. Koulupäivän rakenteen muuttaminen
8.2.2. Enemmän kuin yksi pitkä välitunti päivässä
8.3. Liikkuva koulu -hankkeen toiminnot
8.3.1. Erityistyhmien integraation tai inkluusion
edistäminen
8.3.2. Haasteet, turnaukset, kampanjat
8.3.3. Kerhotoiminta: aamukerhot
8.3.4. Kerhotoiminta: koulupäiväkerhot
8.3.5. Kerhotoiminta: iltapäiväkerhot
8.3.6. Kerhotoiminta: kutsukerhot
8.3.7. Koulumatkaliikunta
8.3.8. Koulutus: opettajat/muut ohjaajat
8.3.9. Koulutus: oppilaat
8.3.10. Koulutus tai vastaava tuki (vanhemmat)
8.3.11. Lajikokeilut, urheiluseurayhteistyö
8.3.12. Liikunnan määrän lisääminen opetussuunnitelmaan
8.3.13. Liikuntaneuvonta tai -lähete
8.3.14. Liikuntapassi tmv. seuranta
8.3.15. Liikuntareppu
8.3.16. Liikuntatunneilla mukana liikunnanohjaaja
tmv.
8.3.17. Liikuntatuokiot: taukojumppa, liikunnalliset
aamunavaukset, yhteiset kävelyretket tms.
8.3.18. Liikuntavälinekirjasto tmv. (vapaa-ajalle)
8.3.19. Loma-aikojen liikunnallistaminen
8.3.20. Monialainen yhteistyö riskilasten löytämiseksi ja auttamiseksi
8.3.21. Rakennemuutos oppitunneilla, liikunnan
integroiminen muihin aineisiin
8.3.22. Tapahtumat, retket
8.3.23. Teemaviikot/-kuukaudet tmv.
8.3.24. Tilojen hyödyntäminen uudella tavalla tai
esim. piha-alueen suunnittelu
8.3.25. Välinehankinnat
8.3.26. Välituntiliikunta
8.3.27. Välkkärit, ohjattu välituntiliikunta
8.3.28. Muuta, mitä?
9. Varhaiskasvatuksen liikunnallistamishanke
9.1. Päiväkodit (nimi)
9.2. Toiminnot
9.2.1. Kerhotoiminta
9.2.2. Kerhotoiminta (kutsukerhot)
9.2.3. Koulutus (henkilökunta)
9.2.4. Koulutus tai vastaava tuki (vanhemmat)
9.2.5. Lapsen yksilöllinen ohjaus
9.2.6. Liikuntapassi
9.2.7. Liikuntatuokiot
9.2.8. Liikuntatuokioiden laadun parantaminen,
esim. ohjausapu
9.2.9. Liikuntavälinekirjasto tmv.
9.2.10. Monialainen yhteistyö riskilasten löytämiseksi ja auttamiseksi
9.2.11. Tapahtumat, retket
9.2.12. Tilojen hyödyntäminen uudella tavalla tai
5
5
4
1
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
1
5
5
1
1
1
1
1
5
1
5
5
5
5
5
5
Liikkuva nuorisotalo eli vapaavuorot
esim koulun salissa heti koulupäivän
jälkeen, erityishuomio tyttöjen liikuntamahdollisuuksissa, liikunnalliset
TETit
1
1
esim. pihasuunnittelu
9.2.13. Varhaiskasvatuksen liikunnan opetussuunnitelman uudistaminen
9.2.14. Välinehankinnat
9.2.15. Muuta, mitä?
10. Kerhotoiminta-hanke
10.1. Kohderyhmä
10.1.1. Alle kouluikäiset
10.1.2. Alakouluikäiset
10.1.3. Yläkouluikäiset
10.1.4. 16—19-vuotiaat
10.2. Toiminnot
10.2.1. Erityisryhmien integraation tai inkluusion
edistäminen
10.2.2. Haasteet, turnaukset
10.2.3. Ilmaiset salivuorot tmv.
10.2.4. Kerhotoiminta (erityisryhmät)
10.2.5. Kerhotoiminta (integroidut ryhmät)
10.2.6. Kerhotoiminta (kutsukerhot)
10.2.7. Kerhotoiminta (perhekerhot tmv.)
10.2.8. Kerhotoiminta kouluvuoden aikana
10.2.9. Kerhotoiminta koulun loma-aikoina
10.2.10. Koulutus (aikuiset ohjaajat tmv.)
10.2.11. Koulutus (lapset/nuoret)
10.2.12. Lajikokeilut tai urheiluseurayhteistyö
10.2.13. Leirit
10.2.14. Liikuntapassi
10.2.15. Lyhytkurssit
10.2.16. Tapahtumat, retket, tilaisuudet
10.2.17. Toiminta on ilmaista
10.2.18. Välinehankinnat
10.2.19. Muu, mikä?
11. Muun hankkeen tiedot
11.1. Kohderyhmä
11.1.1. Alle kouluikäiset
11.1.2. Alakouluikäiset
11.1.3. Yläkouluikäiset
11.1.4. 16-19-vuotiaat
11.2. Toiminnot
11.2.1. Haasteet, turnaukset
11.2.2. Koulutus
11.2.3. Liikuntaneuvola
11.2.4. Tapahtumat, retket
Muu, mikä?
12. Hakukriteerien ja painopistealueiden toteutuminen
12.1. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien
huomiointi
12.1.2. Tarkempi kuvaus
12.2. Suunnitelma harrastamisen vakiinnuttamisesta
12.2.1. Tarkempi kuvaus
12.3. Suunnitelma omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä
12.3.1. Tarkempi kuvaus
1
5
1
1
5
5
1
1
1
1
1
1
1
5
1
5
5
5
5
1
1
1
5
5
1
1
5
4
Huomioitu myös erityiskoulun oppilaat. Monialainen yhteistyö liikunnallisuuden edistämiseksi.
Ilmaisia liikuntapalveluita ja ohjattua
liikuntaa nuorille. Kohteena erityisesti vähän liikkuvat ja ne nuoret,
jotka eivät liiku urheiluseuroissa.
5
4
Tarkoituksena luoda vakiintunut malli
läpi koulutaipaleen. Myös urheiluseurayhteistyötä.
Tarkoituksena vakiinnuttaa hanke.
Urheiluseurayhteistyötä.
5
Koulumatkaliikunta, urheiluseurayhteistyö, konkreettinen suunnitelma
2
Toive.
12.4. Suunnitelma hankkeen toimintojen vakiinnuttamisesta
12.4.1. Tarkempi kuvaus
lähiliikuntapaikkojen hyödyntämisestä
ja kehittämisestä.
5
Hankkeen on tarkoitus olla pysyvä.
12.5. Tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja
saavutettavuuden edistäminen
12.6. Syrjäytymisen ehkäiseminen
12.7. Terveyserojen kaventaminen
12.8. Vanhempien ja perheen tukeminen liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa
5
Tarkoituksena vakiinnuttaa hanke ja
laajentaa sitä.
5
5
5
5
5
4
4
1
Tiedotus, tapahtumat, liikuntapassi
tueksi lapsen liikunnan seuraamisessa.
Pyritään konkretisoimaan lisää.
8/8
7/8
5
6/8
3/8
1
5
5
5
3
5
5
1
2
5
5
14.2. Palautteen kerääminen
14.3. Selvitykset, kyselyt
14.4. Muu tapa
YHT. muut arviointitavat
15. Yhteistyötahot hankkeessa
15.1. SLU-alueella rooli suunnitelmassa
15.1.1. Kouluttajana
15.1.2. Muu rooli hankkeessa
1
1
5
1
1
5
1
1
1
1
1
5
5
1
15.2. Yhteistyö koulujen/päiväkotien kesken/kanssa
15.3. Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa
15.4. Yhteistyö kuntien välillä
15.5. Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa
15.6. Yhteistyö yksityisen sektorin, seurakunnan,
korkeakoulun tmv. kanssa
YHT. yhteistyöstä toteutuu >3
YHT. yhteistyöstä toteutuu = 5
16. Hankkeen erityinen innovatiivisuus
4
4
5
5
4
5
4
5
5
5
5
3
5
5
3
5
Maksuttomat liikuntapalvelut ja
ohjattu liikunta yläkouluikäisille ja
toisen asteen opiskelijoille. Suunnittelussa vahva nuorisolähtöisyys.
12.8.1. Tarkempi kuvaus
YHT. Kriteerien toteutuminen >3
YHT. Kriteerien toteutuminen = 5
12.9. Erityisryhmät huomioitu (mainittu)
13. Lasten/nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet
13.1. Lasten/nuorten toiveita kuunnellaan
13.2. Lapset/nuoret mukana suunnittelemassa
13.3. Lapset/nuoret mukana toteuttamassa
YHT. osallistamiskeinoja toteutuu
14. Suunnitelma hankkeen arvioinnista
14.1. Hankkeella oma ohjausryhmä
16.1. Tarkempi kuvaus
16.2. Muut huomiot
17. Hankkeen taustatiedot
17.1. SLU-alue
17.2. ELY-alue
17.3. Hankkeen jatkuvuus (U=uusi hanke,
J=jatkohanke)
18. Hankkeen laajuus (montako lasta/nuorta)
18.1. Päiväkotilapsia
18.2. Peruskoululaisia
18.3. Toisen asteen opiskelijoita
17.4. Vapaa-ajan liikkujia
Erityisen laaja hanke, jossa paljon
yhteistyötä.
PSL
POSELY
KESLI
POHELY
J
J
1800 + 950
300