docPelastussuunnitelma
download 
Report Transcription
Pelastussuunnitelma
Koy Casagrandentalo Linnankatu 3 A – C, Turku PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitelman laatija: PTA-Security Oy Suunnitelman ylläpitäjä: Koy Casagrandentalo 10/2012 PTA-Security Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SÄÄDÖSTAUSTA JA MUUT TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT 4 2. YLEISTIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA TOIMINNASTA .............................................. 5 3. PERUSTIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TOIMINNASTA ............................................. 6 3.1. ....................................................................................................................... 7 4. RISKIEN KARTOITTAMINEN JA HALLINTA .......................................................... 8 5. TURVALLISUUSORGANISAATIO ........................................................................... 9 5.1. Turvallisuushenkilöstön tehtävät ................................................................... 10 6. TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS.................................................. 11 7. OMATOIMISEN VARAUTUMISEN LIITTYMINEN YLEISEEN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN .......................................... 12 8. RAKENTEELLINEN SUOJELU .............................................................................. 13 9. TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEESSA ................... 14 10. TIEDOTTAMINEN ................................................................................................... 15 11. SUUNNITELMAN JAKELU JA PÄIVITTÄMINEN .................................................. 15 12. SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ .......................................................................... 15 -2- LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Pelastussuunnitelman päivitykset Turvallisuusorganisaation henkilöstöluettelo Turvallisuuslaitteistojen ylläpitovastuut Uuden työntekijän perehdyttäminen Turvallisuusorganisaation ja muun henkilökunnan koulutusseuranta Luettelo vaarallisista aineista Taulukko riskien kartoittamiseen ja hallintaan Turvallisuustarkastuslomake Ohje tilojen käytöstä, lukituksista ja kulunvalvonnasta Tulitöiden turvallisuusjärjestelyt LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 LIITE 15 LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 LIITE 21 LIITE 22 LIITE 23 LIITE 24 LIITE 25.126.15 Hätäilmoituksen tekeminen Toimenpiteet tulipalon sattuessa Asukkaiden toiminta tulipalossa Sammuttimien valinta ja käyttö Toimenpiteet tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa Toiminta kuultaessa yleinen vaaranmerkki Jälkivahinkojen torjunta Toiminta varkaus-, ryöstö- tai väkivaltatilanteissa Varkaus- tai ryöstötilanteiden tunnistamislomake Toiminta sähkökatkon sattuessa Toiminta säteilyvaaratilanteessa Turvallisuuspäällikön tehtäväluettelo siirryttäessä tehostettuun valmiuteen Suojelumateriaaliluettelo Toimintaohjeet onnettomuustilanteessa -opas ilmoitustauluille Kokoontumispaikka ja pohjapiirustukset turvamerkinnöin -3- 1. PELASTUSSUUNNITELMAN SÄÄDÖSTAUSTA Säädöstausta ja suunnitteluvelvoitteen määräytyminen Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu pelastuslain 15 ja 16 §:n sekä pelastusasetuksen 1, 2 ja 3 §:n vaatimuksiin omatoimisesta varautumisesta. Säädösten tavoitteena on ihmisten oman toiminnan sekä viranomaistoiminnan menetelmin vähentää tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden määrää siten, että väestön terveys, omaisuus, työpaikat, toimeentulo, tuotannon jatkuvuus ja puhdas ympäristö kyetään turvaamaan kaikissa olosuhteissa sekä normaali- että poikkeusoloissa. Tämä pelastussuunnitelma on suunnitelma ja toimintaohjeet siitä, kuinka kiinteistön yritykset varautuvat toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa ja kuinka yritykset organisoivat onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan. Suunnitelman lähtökohtana on erilaiset uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. Pelastussuunnitelman ensisijainen tavoite on yrityksen turvallisuutta vaarantavien riskitekijöiden kartoittaminen, henkilöturvallisuuden parantaminen sekä onnettomuus- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisy. Tätä kiinteistöä koskeva pelastussuunnitelman laatimisvelvoite on määräytynyt seuraavien tekijöiden perusteella (x): - Työntekijöiden tai muiden samanaikaisesti paikalla olevien henkilöiden määrä on yli 50. x - Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; x - Yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin x - Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin; - Lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; - Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille, myös tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; - Sairaala, vanhainkoti, hoitolaitos, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennus sekä rangaistuslaitos ja muu näitä vastaava tila, jossa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla on heikentynyt. (Pelastuslaki 18 §) - Kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; - Kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; x - Yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin - Kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen; - Yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. - Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; - Muu syy, mikä? x (pelastusasetus 1 § MUUT TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT JA OHJEET Suunnitelman tai ohjeen nimi Sijainti Ylläpitäjä -4- 2. YLEISTIEDOT Yrityksen tai laitoksen nimi Puh. Koy Casagrandentalo Osoite 0400 789079 0400 522557 Fax. Linnankatu 3, 20100 TURKU Kaupunginosan nimi/ numero Kortteli/ Tila - - Tontti Keskusta/ VI 3 8 Toimiala Asuin- ja liiketilojen vuokraus - Vuokralaisina yksityishenkilöt asunnoissa, kolme ravintolaa, eri alojen toimistoja ja myymälöitä Henkilömäärät Henkilökunta yhteensä Henkilömäärät max Aamu Henkilömäärä 200 - 180 Päivä 700 Ilta 500 -5- Yö 30 3. PERUSTIEDOT KIINTEISTÖISTÄ Tiedot toimintaan liittyvistä rakennuksista/ toimipaikoista/ niiden käyttötarkoituksesta Kiinteistö sijaitsee Turun keskustassa Aurajoen vieressä Rakennuksia tontilla 3 kpl (katso asemapiirustus), kerrosalaa yht. n. 7000 m 2 Kiinteistöjen piirustukset Kiinteistön asemapiirustus sekä pohjapiirustukset ovat liitteenä. Piirustuksissa on esitetty mm. - Uloskäynnit, alkusammutuskaluston ja sijainti. - Veden pääsulkuventtiilin paikka - Sähköpääkeskus Yritykset ja laitokset kiinteistössä Yhdyshenkilö Puhelinnumero Nimi Mami Sari Espola 045-1334213 Jim Satamo 040- 5533052 0400894171 Nimi Rocca Nimi Divaani Cristina Casagrande Nimi Administer Oy Ismo Kaakkurivaara Nimi Attendo Terveyspalvelut Oy Juhani Pälve Nimi Mikrolog Oy Kari Wakonen Nimi Arkkitehtitsto C&Co Architects Oy Ari Paukio Nimi Perjantai Kai Korpelainen Nimi UB Omaisuudenhoito Oy Timo Moilanen Nimi Nipromec Oy Kari Viitanen Nimi Artek Oy Miia Tammisto Nimi Rav.Panini / Voiveljet Oy Mika Lövgren Nimi Suomen Tietotoimisto Anneli Tervo Nimi Rambol Finland Oy Pekka Ala-Tuuhonen Nimi Bentley Systems Finland Oy Nina Johansson Nimi Ernst & Young Susan Kastman Nimi Significa Oy Otso Kallinen Nimi Saarikallio Pasi Heikkilä Nimi Nimi -6- 040-5440871 020 7474778 0400-760289 040-5013513 050- 317 0322 0500- 479920 010 2193000 02-2120900 0400-826133 040- 8337558 0207556940 010 8301213 0400 217777 040 3532800 02-4500400 3.1. Kantavan rungon materiaali Linnankatu 3 tilat ja pääasiallinen käyttötarkoitus puu x teräs A, kivirakennus, jossa kellari ja kolme maanpäällistä kerrosta betoni x – toimistoja, myymälä ja kaksi ravintolaa. Henkilömäärä B, kivikerrostalo, kellarissa muinaismuisto ja 7 maanpäällistä päivä 700 ilta 500 yö 30 kerrosta yksi ravintola, yksi myymälä, toimistoja ja asuntoja. Linnankatu 3 C, kaksi kerroksinen puutalo, jossa myymälä. Asukkaita Linnankatu 3 B n. 30 Kiinteä yhteys Koy Julininkulman pysäköintihalliin. Rak.vuosi A 1800-luku Kerrosluku B 1988 C 2003 1+3 1+7 1+2 Krs.ala 4836 m 2 Palotekniset laitteet Alkusammutuskalusto x Automaattinen paloilmoitin Valaistut poistumisopasteet x Manuaalinen savunpoisto x Verkkovirrassa olevat palovaroittimet x Keskuskuulutuslaitteisto Lämmitys Kiinteistön lämmitys on Kiinteistön lämmitystapa on: Sähkölaitteet Kiinteistön toiminnoille on Sähköpääkeskuksen paikka ja toimenpiteet sähkönjakelun katkaisemiseksi: Ilmastointi Ilmastoinnin hätäkatkaisijan paikka ja toimenpiteet ilmastoinnin pysäyttämiseksi: Talousvesi Talousveden pääsulkuventtiilin paikka ja toimenpiteet vedenjakelun katkaisemiseksi: x ei ole Autom. sammutuslaitteisto Autom. savunpoisto liitetty kaukolämpöverkkoon ei ole x varavoimakone B-rakennuksen kellarikerroksessa, katso pohjapiirros. Sähkön saa katkaista kiinteistöhuolto ja asiasta on tiedotettava kiinteistössä asuvia ja toimivia. A:n ravintoloiden keittiöt on varustettu ilmastoinnin hätäseisautuksella. B:n IV-hätäseisautuskytkin on asuinrakennuksen porraskäytävässä 1. kerroksessa. Ilmanvaihto tulee katkaista tulipaloissa ja viranomaisten kehotuksesta. Ilmanvaihdon katkaisemisesta on tiedotettava kiinteistössä asuvia ja toimivia. B-rakennuksen kellarikerroksessa, katso pohjapiirros. Talousveden saa katkaista kiinteistöhuolto ja omistajan edustajat. Asiasta on tiedotettava kiinteistössä asuvia ja toimivia. Katusulku on Linnankadun ajoradalla. Lisätietoja Automaattinen paloilmoitin Asennetaan A-rakennukseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Kattaa alusssa ravintola Roccan tilat, laajennetaan myöhemmin koko rakennukseen. Palotekninen osastointi Porraskäytävät Savunpoisto Asuinrakennuksen 1. kerroksen porrashuoneessa on porraskäytävän savunpoistoluukun laukaisu. Katso pohjapiirros. Pelastustiet, palokunnan pääsymahdollisuudet. Pelastustiet Linnankadulta Vaaralliset aineet Nestekaasupulloja ravintoloiden keittiöissä Liukupalo-ovet Asuinrakennuksen ja Koy Julininkulman välissä on kaksi liukupalo-ovea, jotka on varustettu lämpösulakkeella. Asuinrakennuksen 1. kerroksessa sijaitsevan ravintolan ja kulkukäytävän eristämiseksi tulipalotilanteessa on yksi paloliukuovi, joka on myös varustettu lämpösulakkeella. -7- 4. RISKIEN KARTOITTAMINEN JA HALLINTA Tarkoitus Riskienhallinnan tarkoituksena on estää ja minimoida erilaisista onnettomuus- ja vahinkoriskeistä aiheutuvat menetykset ja turvata siten kiinteistön henkilöstö, asiakkaat ja toiminnan jatkuvuus. Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. Turvallisuussuunnitteluun kuuluu mm. onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen, toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi sekä ohjeet toiminnasta, jos jokin riskitekijä toteutuu eli onnettomuus tapahtuu. Turvallisuussuunnittelu ei ole vain toimintaa onnettomuuden tai vahingon tapahduttua vaan se on valmiuden ylläpitämistä mahdollisen onnettomuuden varalta sekä päivittäistä ja jatkuvaa toimintaa onnettomuuksien, vahinkojen ja häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Riskitekijöiden kartoittaminen Onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen on ryhmätyötä, johon on osallistuttava henkilöitä eri työntekijäportaista sekä työnjohdon ja työnantajan edustajista. Keskeisimpiä aihealueita ovat työturvallisuus, palo- ja henkilöturvallisuus, toimitila- ja tietoturvallisuus sekä ympäristönsuojelu. Riskikartoituksessa on huomioitava omasta toiminnasta aiheutuvien riskitekijöiden lisäksi yrityksen ulkoiset riskitekijät (naapurirakennukset, liikenne ym.). Yrityksen riskikartoitus on päivitettävä vuosittain. Riskitekijöiden suuruutta voidaan mitata esimerkiksi seuraan taulukon avulla: Riskin suuruus (R) = Todennäköisyys (T) x Seuraukset (S) R = T x S Riskitekijän toteutumisen Riskitekijän toteutumisen seuraukset (S) todennäköisyys (T) 1. Vähäiset 2. Haitalliset 3. Vakavat 1. Epätodennäköinen (< 0,1/ v) 1. Merkityksetön 2. Vähäinen 3. Kohtalainen 2. Mahdollinen (> 0,1/ v) 2. Vähäinen 4. Kohtalainen 6. Merkittävä 3. Todennäköinen (> 1/ v) 3. Kohtalainen 6. Merkittävä 9. Sietämätön Riskin suuruus Merkityksetön riski (riskiluku 1) Vähäinen riski (riskiluku 2) Kohtalainen riski (riskiluku 3-4) Tarvittavat toimenpiteet riskin vähentämiseksi Riski on niin pieni, että toimenpiteitä ei tarvita Merkittävä riski (riskiluku 6) Sietämätön riski (riskiluku 9) Toimenpiteitä ei välttämättä tarvita Harkitse parempia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia Tilannetta on hyvä seurata, että riski pysyy hallinnassa On ryhdyttävä toimiin riskin välttämiseksi (hyvä sopia aikataulusta) Toimenpiteiden kannattavuutta on mietittävä tarkasti Jos riskiin liittyy erittäin haitallisia vaikutuksia, on hyvä selvittää tapahtuman todennäköisyys tarkemmin Riskin vähentäminen on välttämätöntä. Toimenpiteet on aloitettava nopeasti Riskialtista toimintaa ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on vähennetty Riskialtista toimintaa voi jatkaa, mutta kaikkien on tunnettava riski ja toiminta jos riskitekijä toteutuu Riskin poistaminen on välttämätöntä. Toimenpiteet alkuun välittömästi Riskialtista toimintaa ei pidä aloittaa Riskialtis toiminta pitää keskeyttää, kunnes riski on poistettu Riskien hallinta Kartoitetut riskitekijät kirjataan taulukkoon, jossa selvitetään mahdollisuuksia niiden hallitsemiseksi. Tyhjä kaavake on liitteessä 7. Alla esimerkki taulukon käytöstä. Riskitekijä ja riskiluku Kaatumisesta aiheutunut tapaturma R=TxS R=2x3=6 Tapahtuman syy ja vaikutukset Työntekijä kaatuu yrityksen pääoven jäisillä portailla. Seurauksena vakava kallovamma ja pysyvä työkyvyttömyys. Hallintamenetelmät Kehityssuunnitelma Portaiden jäänpoisto. Liukkauden esto hiekoittamalla. Sileän pinnan karhentaminen… Jäänpoisto ja liukkauden esto välittömästi kaikilla piha-alueilla. Pinnan uusiminen sulan maan aikaan. Liukkauden eston vastuuttaminen… -8- 5. TURVALLISUUSORGANISAATIO Organisaation toiminta Kiinteistön tuvallisuusorganisaation ensisijainen tehtävä huolehtia onnettomuus- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisystä sekä oman vastuualueen henkilökunnan kouluttamisesta toimimaan todennäköisissä onnettomuustilanteissa. Turvallisuusorganisaatiossa on jokaisella oma tehtävänsä, jonka he hoitavat muun työnsä ohella. Henkilöstön tulee perehtyä huolellisesti pelastussuunnitelmaan, omaan tehtäväkuvaukseen ja annettuihin suojeluohjeisiin ja toimia niiden mukaan sekä normaaliaikana että onnettomuuden sattuessa. Myös jokaisen muun henkilön tulee toimia annettujen ohjeiden mukaan, ylläpitää ja edistää turvallisuuskulttuurin muodostumista ja tarvittaessa ehkäistä vahingon syntyminen tai rajoittaa vahingon laajuutta. Johdon tulee omalta osaltaan varmistaa turvallisuusorganisaation toiminta antamalla sen henkilöstölle riittävät toimintavapaudet ja resurssit tehtävien suorittamiseen. Organisaation henkilöstö Turvallisuusorganisaatio henkilöstö on esitetty yhteystietoineen liitteessä 2. Organisaatiokaavio Alla oleva kaavio esittää yrityksen turvallisuusorganisaation, jossa toiminta on jaettu työpaikkasuojeluun, suojelun johtoon ja suojelupalveluun. Työpaikkasuojelun henkilöstö toimii pääsääntöisesti omalla vastuualueella. Suojelupalvelu toimii kaikkien kiinteistöjen alueella, missä vain apua tarvitaan. Suojelupalvelu perustetaan tarvittaessa. KIINTEISTÖN YRITYKSET Johtajat - TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ Vastuualue 1 Turvallisuusvalvojat Turvallisuuspäällikön varamies - Vastuualue 2 Turvallisuusvalvojat Vastuualue 3 Turvallisuusvalvojat YLEISRYHMÄ Koko kiinteistön alue ensiapu vartiointi kiinteistönhoito väestönsuojanhoitajat tiedotus SUOJELUPALVELU TYÖPAIKKASUOJELU -9- 5.1 Turvallisuushenkilöstön tehtävät Yritysten johtajat Sekä pelastus- että työturvallisuuslainsäädäntö korostavat työnantajan tai kiinteistön omistajan tai haltijan velvollisuutta varautua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä toimintaan onnettomuustilanteissa. - Antaa taloudelliset ja ”ajalliset” edellytykset turvallisuustoiminnan luomiselle ja ylläpitämiselle. - Määrittelee osaltaan turvallisuustyön tavoitteet. - Päättää laajoissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa sekä poikkeusoloissa toiminnan jatkamisen järjestelyistä sekä osallistuu tapahtumaan liittyvään tiedottamiseen. Turvallisuuspäällikkö (suojelujohtaja) Turvallisuuspäällikön tärkein tehtävä on ylläpitää turvallisuusorganisaatiota sekä huolehtia sen henkilöhallinnasta ja kouluttamisesta. - Johtaa turvallisuustyötä ja vastaa siitä, että yrityksen tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden edellyttämässä kunnossa. - Vastaa pelastussuunnitelman ylläpitämisestä, turvallisuusorganisaation henkilöhallinnasta ja kouluttamisesta sekä pitää yhteyttä turvallisuusalan viranomaisiin. - Määrittelee osaltaan turvallisuustyön painopistealueet ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. - Johtaa turvallisuushenkilöstön toimintaa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa ja järjestää tapahtumaan liittyvän jälkivahinkojen torjunnan. - Toimii asiantuntijana turvallisuutta koskevissa asioissa. Turvallisuuspäällikön varamies (apulaisturvallisuuspäällikkö) Toimii turvallisuuspäällikön varamiehenä, kun hän on estynyt hoitamasta tehtäviään. - Toimii turvallisuuspäällikön varamiehenä. - Osallistuu turvallisuuspäällikön tehtävien hoitamiseen. Turvallisuusvalvojat Turvallisuusvalvojien tärkein tehtävä on huolehtia omalla vastuualueella onnettomuuksien ennaltaehkäisystä sekä muun henkilökunnan kouluttamisesta toimimaan onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Toimintaan osallistuu myös turvallisuusvalvojalle nimetyt avustajat. - Huolehtivat päivittäisen työnsä ohella palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun turvallisuuden ylläpitämisestä omalla vastuualueellaan. - Ilmoittavat turvallisuuspäällikölle havaitsemistaan tapahtumista, joilla on vaikutusta turvallisuuden ylläpitämiseen. - Kehittävät ja tekevät esityksiä turvallisuustyön edistämiseksi. - Huolehtivat työpaikallaan pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä onnettomuus- tai vahinkotilanteissa. Poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan (jos ovat tapahtuman sattuessa työpaikallaan) muunkin henkilökunnan hallittava ensitoimenpiteet onnettomuustilanteissa. Yleisryhmä Yleisryhmä toimii sammutus-, pelastus-, ensiapu-, vartiointi- tai muissa turvallisuuspäällikön määrittelemissä tehtävissä koko yrityksen alueella. Ryhmä osallistuu myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn (päivittäistarkkailu). Palo-, henkilö- ja kiinteistöturvallisuuteen liittyvien laitteistojen ja välineiden hoitajat Laitteistojen ja välineiden määräysten ja ohjeiden mukainen ylläpito oman vastuualueen osalta (määräaikaistarkastukset, kuukausikokeilut, toimintatarkastukset, huollot, koulutus/ tiedottaminen jne.). - 10 - 6. TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS Turvallisuuskoulutuksen yleiset periaatteet Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä saa riittävästi koulutusta turvallisuus- ja terveysasioissa erityisesti omaa työpistettään koskien. Koulutuksella tarkoitetaan oman työtehtävän turvallisen suorittamisen lisäksi työympäristön riskitekijöihin perustuvaa turvallisuuskoulutusta. Turvallisuuspäällikkö vastaa siitä, että henkilökunta saa asianmukaisen turvallisuuskoulutuksen. Kulutukseen kuuluu uuden työntekijän perehdyttäminen (liite 4), turvallisuusorganisaation tehtävänmukainen koulutus, henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusasioihin sekä koulutusseuranta. Koulutus järjestetään omatoimisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Koulutuksen seurantataulukko on liitteessä 5. Turvallisuusjohdon koulutus (turvallisuuspäällikkö, turvallisuuspäällikön varamies) Avainkoulutus: Turvallisuuspäällikön peruskurssi, työsuojelun peruskurssi, alkusammutus- ja ensiapukoulutus, osallistumien palolaitoksen ja vakuutusyhtiön tarkastuksiin. Suojelujohdolle tarkoitettuja turvallisuuspäällikön peruskursseja järjestää mm. alueellinen pelastusliitto. Suojelujohdon tulee osallistua palotarkastuksiin sekä työsuojelupiirin ja työterveyshuollon tarkastuksiin. Suojelujohdon on perehdyttävä hyvin pelastussuunnitelmaan, vakuutusyhtiön antamiin suojeluohjeisiin sekä työturvallisuusmääräyksiin. Tärkeä osa suojelujohdon toimenkuvassa on myös johtamisvalmius. Turvallisuusvalvojien koulutus Avainkoulutus: Alkusammutus- ja ensiapukoulutus, turvallisuustyön perehdyttämiskoulutus, toimintaharjoitukset, pelastussuunnitelman turvallisuustarkastusohje sekä vakuutusyhtiön suojeluohjeet. Turvallisuusvalvojien tehtäväkuva muodostuu onnettomuuksien ennaltaehkäisystä sekä työpaikan henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaan onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Heillä on myös oltava valmiudet sammutus-, pelastus- ja ensiaputoimien käynnistämiseen ja johtamiseen omalla työpaikallaan. Avainkoulutus järjestetään omatoimisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Yleisryhmän koulutus Avainkoulutus: Alkusammutus- ja ensiapukoulutus, suojelun perehdyttämiskoulutus, toimintaharjoitukset Yleisryhmä toimii onnettomuus- tai vahinkotilanteessa ensiapu- ja pelastustehtävissä koko kiinteistön alueella. Yleisryhmän koulutus järjestetään yhteistyössä palolaitoksen ja sairaalan/ SPR:n paikallisosaston kanssa. Koulutukseen on sisällyttävä alkusammutus- ja ensiapukoulutusta (EA 1 ja 2) sekä toimintamalleja onnettomuustilanteissa. Palo-, henkilö- ja kiinteistöturvallisuuteen vaikuttavien laitteistojen hoitajat Avainkoulutus: Laitteistokohtainen käyttö- ja huoltokoulutus Turvallisuuslaitteistojen ylläpitäjien on perehdyttävä laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Tarvittaessa on otettava yhteyttä laitteistojen valmistajiin. Koulutusta saa myös palotarkastusten yhteydessä. Muun henkilökunnan koulutus Avainkoulutus: Uuden työntekijän perehdyttämiskoulutus Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on hallittava perusasiat onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennalta ehkäisemiseksi sekä hätäilmoituksen tekeminen, toiminta tulipalon tai tapaturman sattuessa sekä toiminta kuultaessa yleinen vaaramerkki. Koulutus järjestetään turvallisuusorganisaation toimesta. Koulutuksessa selvitetään, miten turvallisuusorganisaatio toimii erilaisissa onnettomuustilanteissa ja miten muun henkilökunnan halutaan käyttäytyvän. Henkilökunnalle suunnattu erillinen koulutustilaisuus on hyvä liittää jonkin muun, koko henkilökuntaa koskettavan tapahtuman yhteyteen. Uuden työntekijän kouluttamisessa noudatetaan liitteessä 4 esitettyä koulutusohjelmaa. Koulutuksen laajuus määräytyy henkilön työtehtävien mukaisesti. Turvallisuuspäällikkö nimeää kouluttajat koulutusohjelmaan. Koulutustaulukot säilytetään turvallisuuspäällikön toimistossa. Yrityksen mahdolliseen erilliseen perehdyttämisohjelmaan voidaan lisätä liitteessä 4 olevat turvallisuuteen liittyvät perehdyttämiset. - 11 - 7. OMATOIMISEN VARAUTUMISEN LIITTYMINEN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN Keskeisen viranomaisavun toimintavalmiusajat Palolaitos n. 6 minuuttia Sairaankuljetus n. 6 minuuttia Poliisi n. 6 minuuttia Mitä pitempi ammattiavun toimintavalmiusaika on, sitä tärkeämpää on omatoiminen onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja välitön toiminta onnettomuuden tai vahingon seurausten rajoittamiseksi. Väestönsuojelu poikkeusoloissa Yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen turvallisuusorganisaatiot ovat osa omatoimista varautumista, joka on suunniteltu ja toiminnallisesti perustettu jo normaaliaikana. Omatoimisen varautumisen suunnittelua valvovat ja ohjaavat pelastusviranomaiset. Poikkeusoloissa, joissa väestön suojaamistoimenpiteitä on tehostettava, voidaan viranomaisten avuksi voidaan perustaa yleiseen väestönsuojeluun liittyviä organisaatioita ja muodostelmia, kuten suojelupiirejä, -lohkoja ja -yksiköitä ja niiden johtopaikkoja. Näiden johtopaikkojen tarkoituksena on valvoa ja opastaa omatoimisen varautumisen ”yksiköitä (suunnitteluvelvolliset)” toimimaan oikein vallitsevassa tilanteessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty se väestönsuojeluorganisaation osa, jonka piiriin kohde kuuluu. Kiinteistö sijoittuu yleisessä väestönsuojelussa seuraavasti: Organisaation osa Nro Osoite Kunnan johtokeskus Samppalinnankatu 9 Yhteystieto puh. tied. erikseen puh. puh. Suojelupiiri tied. erikseen puh. puh. Suojelulohko tied. erikseen puh. puh. Suojeluyksikkö tied. erikseen puh. Lähin ensiapupaikka Kokoontumiskeskus Tiedotetaan tarvittaessa Järjestelykeskus Tiedotetaan tarvittaessa Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa Poikkeusoloja ovat lyhyesti sota, sodan uhka tai sen jälkitila, muiden valtioiden välinen sota tai sodan uhka, taloudellinen kriisi sekä suuronnettomuus. Yleisesti poikkeusolot voidaan määritellä tilanteeksi, jossa tapahtumia ei kyetä hallitsemaan normaaliajan lainsäädännöllä. Viranomaisten toimintavaltuuksia tehostetaan ottamalla käyttöön mm. valmiuslain, puolustustilalain sekä pelastustoimilain poikkeusoloja koskevia säädöksiä. Poikkeusoloista huolimatta lähtökohtana on, että yhteiskunnan toimintoja pyritään jatkamaan kuten normaalioloissa. ei ole x puolustustaloudellisen Kiinteistössä toimivien yritysten toiminta on suunnittelukunnan tärkeysluokittelema. - Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa: Toimintaa jatketaan yrityskohtaisten päätösten perusteella - 12 - 8. RAKENTEELLINEN SUOJELU Kiinteistön väestönsuojat Suojaluokka Valmistumisvuosi 2 Tilaa m Tilaa n. hengelle Suojan sijainti Suoja 1 S-1 1988 81 108 Asuinrakennuksen alapuolella, käynti Koy Julininkulman porraskäytävän kautta Suojatilaa on yhteensä Oma vss 108 81 hengelle m 2 Suojatilan kokonaistarve 2 (0,75 m / henkilö) 108 81 hengelle Suojatilan puute m 2 hengelle m 2 Väestönsuojien käyttökuntoon laitto suojautumista varten on voitava toteuttaa 72 tunnissa). 50 % suojan lattia-alasta on oltava aina vapaana tavaroista. Väestönsuojien käyttökuntoon laitossa noudatetaan niiden käyttö- ja huolto-ohjetta. Väestönsuojien normaaliaikaiset tavarat tyhjennetään (miten ja minne): Ulos ja käytäville miesvoimin. Yleiset väestönsuojat Suomen alueella olevat tietyt asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavat keskukset on määritelty suojelukohteiksi. Mikäli suojelukohteen asukkaiden tai siellä oleskelevien suojaamista ei pystytä muilla toimenpiteillä järjestämään, on kunnan rakennettava tarpeelliset väestönsuojat (pelastuslaki 59 ja 63 §). Lähin yleinen - Turussa ei ole yleisiä väestönsuojia. väestönsuoja sijaitsee osoitteessa: Tilapäiset suojat/ säteilysuojat Tilapäisten suojatilojen tarpeellisuus korostuu erityisesti säteilyonnettomuustilanteissa, mutta niillä on merkitystä myös erilaisia asevaikutuksia vastaan. Tilapäisten suojatilojen rakentamismahdollisuudet sekä ohjeet niiden rakentamisesta tulisi selvittää, mikäli yrityksellä tai laitoksella ei ole käytettävissä varsinaisia väestönsuojatiloja. Tilapäisen suojan paikkaa valittaessa on hyvä huomioida seuraavat tekijät: - Mitä pidempi matka on säteilyn lähteeseen (ulkoilma), sitä heikompaa säteily on. Säteily heikkenee aikanaan – kun aika seitsenkertaistuu, säteily heikkenee kymmenenteen osaansa. Väliaine heikentää säteilyä. Mitä raskaampaa väliaine on, sitä heikompi säteily. Sisäinen altistus on estettävä. Suojatilan on voitava eristää ulkoilmasta ts. suojan on oltava tiivis. 2 2 Suojatilaa tulisi varata vähintään 1,5 m / henkilö. Suojan koon tulisi olla vähintään 15 m . Tilapäissuojaksi soveltuvaa kellaritilaa on: Tilapäissuojien sijainti ja henkilömäärät: n. 300 2 m, 150 henkilölle. Kellarikerrokset Linnakatu 3 A ja B. - 13 - Talossa ei ole em. tiloja (x) 9. TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEISSA Hätänumerot Yleinen hätänumero Myrkytystietokeskus Lääkäri 112 09-471 977 (02-)10023 Palokunta, sairaankuljetus, poliisi varanumero 09-4711 varanumero (02-) 231 4543 Sisäinen hälytysjärjestelmä ja henkilökunnan varoittaminen Kiinteistössä on ei ole x keskuskuulutuslaitteistoa (x). Henkilökunnan varoittaminen uhkaavasta vaarasta toteutetaan: Palohälytyskellojen alkaessa soimaan, Tulipalotilanteessa painetaan paloilmoituspainiketta, jos palokellot eivät vielä hälytä. Hallitun evakuoinnin onnistumiseksi on poistumissuunnitelmaa ylläpidettävä ja harjoiteltava vuosittain. Henkilöstö on saatava turvallista reittä kokoontumispaikalle, missä tarkastetaan henkilöstön paikallaolo. Puuttuvista ihmisistä tehdään ilmoitus johtavalle pelastusviranomaiselle (P3/P4). Väestön varoittamiseen käytettävät äänimerkit (ulkoinen vaaratekijä) on esitetty liitteessä 16. Toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa Pelastussuunnitelmaan onnettomuus- ja vahinkotilanteiden varalta kirjatut toimintaohjeet on sijoitettu suunnitelman liitteisiin seuraavasti: - Hätäilmoituksen tekeminen Liite 11 - Toiminta tulipalon sattuessa Liite 12 - Asukkaiden toiminta tulipalossa Liite 13 - Alkusammutusvälineiden valinta ja käyttö Liite 14 - Toiminta sairaskohtaus- tai tapaturmatilanteessa Liite 15 - Toiminta kuultaessa yleinen vaaramerkki Liite 16 - Jälkivahinkojen torjunta Liite 17 - Ryöstö, varkaudet, väkivaltatilanteet Liite 18 - Varkaus- ja ryöstötilanteiden tunnistamislomake Liite 19 - Toimintaohje sähkökatkoksen sattuessa Liite 20 - Toiminta säteilyvaaratilanteessa Liite 21 - Turvallisuuspäällikön tehtäväluettelo siirryttäessä Liite 22 tehostettuun valmiuteen - Suojelumateriaali luettelo Liite 23 - Toiminta onnettomuustilanteessa –opas Liite 24 - Kiinteistö pohjapiirustukset turvallisuusmerkinnöin Liitteet 25.1 – 25.15 Rakennuksiin liittyvät perustiedot on kirjattu suunnitelman kohtaan 3. Kyseisiltä sivuilta löytyy mm. käyttöveden pääsulkuventtiilin, sähköpääkeskuksen ja ilmanvaihdon hätäkatkaisijoiden sijainti sekä tietoa rakennusten paloteknisestä osastoinnista, savunpoistosta, suojaustasosta, sammutusveden saatavuudesta, henkilömääristä yms. - 14 - 10. TIEDOTTAMINEN Ulkoinen tiedottaminen Ulkoisesta tiedottamisesta vastaavat (ketkä): Koy Casagranden asiat Benito Casagrande Yritykset nimeävät tiedotusvastuunsa yrityskohtaisesti Muilta ulkoinen tiedottaminen yritysten asioista on kielletty ellei tästä erikseen sovita. Sisäinen tiedottaminen Turvallisuusjärjestelyissä tapahtuneista muutoksista ja muista suojelutoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan seuraavissa paikoissa: Tiedotteilla asukkaille ja yrityksille. 11. SUUNNITELMAN JAKELU JA PÄIVITTÄMINEN Suunnitelman jakelu Tämä suunnitelma on kiinteistössä toimivien yritysten johdon sekä turvallisuuspäällikön käytettävissä. Suunnitelman päivityksestä on ilmoitettu pelastuslaitokselle. Suunnitelmia on kopioitu turvallisuushenkilöstön ja muun henkilökunnan luettavaksi seuraaviin paikkoihin: Koy Casagrandentalon yrityksille, kiinteistön turvallisuuspäällikölle ja isännöitsijälle. Asukkaille jataan oma tietopaketti asuntokohtaisesti. Suunnitelman päivitys Suunnitelma on tarkastettava vuosittain sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa. Henkilö- ja yhteystietojen päivittämisen on oltava jatkuvaa. Suunnitelman päivittämisestä vastaa: Benito Casagrande Varalla: Anne Lahtomaa Tehdyt päivitykset on merkittävä liitteenä 1 olevaan päivitysten seurantataulukkoon. 12. SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ Suunnitelman hyväksyntä Tämä pelastussuunnitelma on hyväksytty Koko henkilökunnan edellytetään toimivan suunnitelman ohjeiden mukaisesti. Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus Turku Turvallisuuspäällikkö 10.10.2012 Benito Casagrande Paikka ja päivämäärä Turku Allekirjoitus 10.10.2012 Anne Lahtomaa - 15 - LIITE 1 PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET Pvm 13.11.2012 Asia Kohta / liite Pelastussuunnitelman voimaan astuminen - 16 - Muutoksen tekijä PTA-Security Oy LIITE 2 SUOJELUHENKILÖSTÖ Turvallisuushenkilöstö Tehtävä Turvallisuusjohto Turvallisuuspäällikkö Nimi Puhelinnumero Benito Casagrande puh. puh. Turvallisuuspäällikön Anne Lahtomaa varamies Työpaikkasuojelu (turvallisuusvalvojat) Vastuualue 1,Linnankatu 3 A, ravintola Rocca puh. Turvallisuusvalvojat Jim Satamo puh. Ravintola / tarjoilijat Vastuualue 2, Linnankatu 3 A, ravintola Mami puh. Turvallisuusvalvojat Sari Espola puh. Ravintola / Tarjoilijat Vastuualue 3, Linnakatu 3 A, Sisustajan Divaani puh. Turvallisuusvalvojat Cristina Casagrande puh. Myyjät Vastuualue 4, Linnakatu 3 A, 2. kerros puh. Turvallisuusvalvojat Anne Lahtomaa puh. Kari Wakonen Vastuualue 5, Linnakatu 3 A, 3. kerros,Arkkitehtitoimisto C & CO Architects Oy puh. Turvallisuusvalvojat Ari Paukio puh. Kaidi Puusepp Vastuualue 6, Linnakatu 3 A, 3. kerros, Perjantai Turvallisuusvalvojat Kati Nyberg 0400 522557 0400789079 040 5533052 020 7559988 045 1334213 02-2311111 0400 894171 02-4693444 0400 789079 0400 760289 040 5013513 010 4251100 050 3170301 Vastuualue 7, Linnakatu 3 B, ravintola Panini puh. Turvallisuusvalvojat Mika Lövgren 0400 826133 puh. Ravintola / tarjoilijat 02-2515310 Vastuualue 8, Linnakatu 3 B, Saarikallio puh. Turvallisuusvalvojat Pasi Heikkilä 040 5063710 puh. Maina Laakso 040 7352854 Vastuualue 9, Linnakatu 3 B, 2.-3. kerros länsiosa + A 2. krs länsisiipi Ramboll Finland Oy puh. Turvallisuusvalvojat Osmo Aittapelto 040 5865087 puh. Jarkko Ylijoki 040 7289000 Vastuualue 10, Linnakatu 3 B, 2. kerros itäosa, Ernst & Young puh. Turvallisuusvalvojat Susan Kastman 040 3502511 puh. Jari Henttula 0400 913987 Vastuualue 11, Linnakatu 3 B, 4. kerros, länsiosa Turvallisuusvalvojat Nina Johansson (Bentley Systems Finland Oy) puh. 050 4440161 puh. Vastuualue 12, Linnakatu 3 B Turvallisuusvalvojat Kari Wakonen Benito Casagrande Vastuualue 13, Linnakatu 3 C Artek Turvallisuusvalvojat Miia Tammisto Myymälä / myyjät Suojelupalvelu Ensiapu Yrityksittäin puh. puh. 0400 760289 0400 522557 puh. puh. 050 5733671 02-2120900 puh. puh. Vartiointi Suojan hoitajat THV Turvapalvelut vaihde 24/7 päivystys Timo Tenhunen Kari Wakonen - 17 - puh. puh. puh. puh 010424 0300 02 - 284 6999 0500 244300 0400 760289 LIITE 3 TURVALLISUUSLAITTEISTOJEN YLLÄPITOVASTUUT JA MUUT YHTEYSTIEDOT HÄTÄNUMEROT Yleinen hätänumero Myrkytystietokeskus Lääkäri 112 09-471 977 10023 Kiinteistön ylläpito Tehtävä Isännöitsijä Nimi Benito Casagrande Kiinteistöhuolto Vartiointiliike Avainkontrolli/ lukitukset Alkusammutuskaluston hoitaja Ensiapuvälineiden hoitaja Turva- ja merkkivalokeskuksen hoitaja Paloilmoitinlaitteiston hoitaja Sammutuslaitteiston hoitaja Savunpoistolaitteiston hoitaja Lumen pudotus Tulityöluvat Piha-alueiden liukkaudenesto Vikailmoitukset Sähkölaitoksen vikailmoitukset Vesilaitoksen vikailmoitukset Kaukolämmön vikailmoitukset Hissin vikailmoitukset Muut yhteystiedot Vakuutusyhtiö Nuohous (ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus) palokunta, poliisi, sairaankuljetus varanumero 09-4711 varanumero Puhelinnumero puh. 0400 522557 Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy tilaa ulkopuolisen palvelun tuottajan Koy:n tilaamana Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen OTIS päivystys OTIS varalla puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. 010 836 0700 0500 244300 010 836 0700 0500 244300 010 836 0700 0500 244300 0800 168111 02048681 Fennia Tuija Viitala-Nordberg Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy tilaa ulkopuolisen palvelun tuottajan Koy:n tilaamana puh. uh. puh. puh. 010 5032259 010 836 0700 0500 244300 Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen THV Turvapalvelut vaihde 24/7 päivystys Anne Lahtomaa Ovien avaukset kh Timo Tenhunen Turun sammutinhuolto Oy Yrityksittäin Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen - puh. - 18 - 010 836 0700 0500 244300 010424 0300 02 - 284 6999 0400 789079 0500 244300 020 746 3 740 010 836 0700 0500 244300 010 836 0700 0500 244300 010 836 0700 0500 244300 010 836 0700 0500 244300 LIITE 4 UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN Työntekijän nimi Työtehtävä Aihe Yritystoiminnan esittely - toimiala ja toiminta - henkilökunta - asiakkaat - esittelykierros Hallinnolliset asiat - palkka-asiat ja todistukset - työaika - lähin esimies - työterveyshuolto Oma tehtävä - työtehtävän esittely - tarvittava ohjeistus - koneiden ja laitteiden käyttö Työsuojelu - työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu - suojavälineet - tehtäväkohtaiset ohjeet - vaaralliset kemikaalit - käyttöturvallisuustiedotteet Oleminen rakennuksissa - lukitukset - valaistus - murtosuojaus - paloilmoitin - rakennuksen palo- ja henkilöturvallisuusjärjestelyt Tietoturvallisuus - salasanat ja käyttöoikeudet - asiakirjojen säilytys ja hävittäminen - ulkoinen tiedottaminen Toiminta onnettomuustilanteessa - hälytys- ja ilmoitusjärjestelyt - alkusammutus- ja ensiapuvälineet - toiminta erilaisissa hätätilanteissa - pelastussuunnitelman esittely Muuta - harrastustoiminta / vapaa-aika - virkistystoiminta - muut aktiviteetit OK Työsuhteen aloituspäivämäärä Huom! Lisätiedot Paikka ja aika Uuden työntekijän allekirjoitus - 19 - Kouluttaja LIITE 5 (1) TURVALLISUUSORGANISAATION HENKILÖSTÖN KOULUTUSSEURANTA Päivitetty Henkilö TURVALLISUUSJOHTO Johdon edustaja , , Tarkistaja/ päivittäjä Suoritettu turvallisuuskoulutus/ päivämäärä Johdon edustaja Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikön varamies TYÖPAIKKASUOJELU Vastuualue 1, Turvallisuusvalvoja Vastuualue 2, Turvallisuusvalvoja Vastuualue 3, Turvallisuusvalvoja Vastuualue 4, Turvallisuusvalvoja Vastuualue 5 Turvallisuusvalvojat Vastuualue 6 Turvallisuusvalvojat Vastuualue 7 Turvallisuusvalvojat Vastuualue 8 Turvallisuusvalvojat SUOJELUPALVELU - 20 - LIITE 5 (2) Henkilö Turvallisuuslaitteistojen ylläpitäjät Avainkontrolli ja lukitukset Alkusammutusvälineet Suoritettu turvallisuuskoulutus/ päivämäärä Ensiapuvälineet Turva- ja merkkivalolaitteistot Automaattinen paloilmoitin Automaattinen savunpoistolaitteisto Muun henkilökunnan turvallisuuskoulutus (suoritettu turvallisuuskoulutus/ päivämäärä) Koulutus Ajankohta Kouluttaja - - - 21 - Koulutukseen osallistuneet LIITE 6 VAARALLISET AINEET Kiinteistössä säilytetään seuraavia vaarallisia aineita Aineen nimi VAK-ryhmä Ainemäärä (litraa) Nestekaasu IG 008 300 Vaarallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteet Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään seuraavissa paikoissa: Lisätiedot - 22 - Varastointi-/ käyttöpaikka Jäteastiakäytävällä, Linnankatu 3 A:n ja B:n välissä, ravintola Roccan seinustalla. LIITE 7 TAULUKKO RISKIEN KARTOITTAMISEEN JA HALLINTAAN Riskitekijä Tapahtuman syy ja vaikutukset Hallintamenetelmät Tulipalo - - Tietoturvallisuus Vesivahingot sähkölaitteet (atk+ koneet) rasvapalot tuhopoltot tulityöt autot tupakointi kynttilät ja ulkotulet Toiminnan keskeytyminen, materiaalivahingot, savuvahingot, asukkaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden vaarantuminen - Haittaohjelmien levitys - Paperitaltioiden säilytys ja hävitys - Tietosuoja-asiat - Asiakkaiden ja henkilökunnan tietosuojan vaarantuminen, kielteinen julkisuus - Sammutustyöt - Viemärit ja vesijohdot - Sadevesi - Toiminnan keskeytyminen ja vaikeutuminen, materiaalivahingot, rakennevauriot, asiakkaiden ja henkilökunnan epämukavuus, jälkihoito kestää pitkään. - - Ilmastointihormien säännöllinen puhdistus Valaistu ympäristö, ei palavaa materiaalia seinustoilla Pidetään jäteastiat lukossa Tulitöiden valvonta Sammutusjärjestelmä ravintolan keittiössä Porraskäytävät vapaat palavasta materiaalista ei kynttilöitä ja ulkotulia valvomatta Käyttäjätunnusten ja salasanojen hyvä hallinnointi Paperitaltioiden turvallinen säilytys ja hävitys Varmuuskopiointi - - 23 - Sammutusmenetelmien valinta Havaitsemisen nopeus Veden pääsulkuventtiilin sulkeminen Kehityssuunnitelma - Vastuuhenkilö pienkeittiön valvontaan (sos.tila) Jatkuva koulutus Sisäiset palotarkastukset Asukkaiden ja toimijoiden turvallisuus- ja alkusammutuskoulutus - Jatkuva koulutus Jatkuva seuranta - Kosteusilmaisimet arimpiin paikkoihin (liitetään esim. kiinteistö- tai murtosuojausjärjestelmään) Otetaan huomioon LVI-töitä suunniteltaessa - - LIITE 7 Varkaudet, ryöstöt Tapaturmat ja sairauskohtaukset Ilkivalta Huono maine - Alkoholi, rahat - Tietokoneet ja av-välineet - Soittimet / välineet - Elintarvikkeet yms. - Henkilökohtainen omaisuus - Asiakkaiden omaisuus Yrityksen, asiakkaiden ja henkilökunnan omaisuuden menettäminen, korvausvaateet, kielteinen julkisuus - Liukastumiset - Putoamiset - Lumen ja jään putoamiset katoilta ja ulokkeilta Vahingot asukkaille, asiakkaille tai omalle henkilökunnalle / sidosryhmille, korvausvaateet, kielteinen julkisuus - - Omaisuuden vahingoittaminen - Töhertely - Häiriköinti Vahingot asiakkaan tai omalle omaisuudelle, korvausvaateet, toiminnan vaikeutuminen, kielteinen julkisuus Huono palvelu Ruokamyrkytykset Varkaudet Vahingot Turvattomuus Asiakkaiden väheneminen = tulot vähenevät - - - - Huolellinen rekrytointi Jatkuva valvonta ja seuranta Rikkeisiin puuttuminen Tekniset valvontajärjestelmät Alihankkijoiden sitouttaminen ja valvonta (esim. siivous) Valvontamenetelmien kehittäminen Koulutus Henkilöstön puuttuminen epäkohtiin ja ohjeiden noudattaminen Valvonta Nopea reagointi, vaarallisen alueen eristäminen sekä lumen ja jään pudottaminen Jatkuva valvonta ja seuranta Ensiapuvalmiuden ylläpito Kameravalvonta Valvonta Liikkumisen rajoittaminen Avainten hallinta Kaikkien valvontajärjestelmien kokonaisuuden kehittäminen Häiriköintiin varautuminen Tietoisuuden lisääminen - Turvallisuustietoisuus Huolellinen henkilöstörekrytointi Jatkuva koulutus Jatkuva laadun valvonta Huolellinen vuokralaisten valinta - 24 - Koulutussuunnitelmat Laadunvalvonnan kehittäminen LIITE 8 (1) TURVALLISUUSTARKASTUSLOMAKE Tarkastettu rakennus tai alue Tarkastuksen kohde Uloskäytävät ja varatiet ovat vapaana tavaroista Poistumistiemerkinnät ovat puhtaat ja paikallaan eikä niitä ole peitetty Uloskäytävillä sijaitsevat ovet on avattavissa ilman avainta (työaika) Alkusammutusvälineet ovat toimintakunnossa merkityillä paikoillaan Käsisammuttimien määräaikaistarkastukset on suoritettu Sammuttimien edustat ovat vapaana tavaroista Sammuttimien merkinnät ovat puhtaat ja paikallaan eikä niitä ole peitetty EA-välineitä on saatavilla ensiapukaapeista. EA-välineiden päiväykset ja pakkaukset ovat kunnossa Käyttökelpoisia henkilösuojaimia on riittävästi saatavilla Ylimääräinen (tarpeeton) palava materiaali on poistettu sisätiloista Rakennusten ulkoseinustoille ei ole kertynyt tavaraa (tuhopolttojen ehkäisy) Ilmanvaihtokonehuoneissa, sähköpää- ja ryhmäkeskuksissa ei varastoida tiloihin kuulumatonta tavaraa Palo-ovet pidetään suljettuna Palo-ovet sulkeutuvat ja salpautuvat tiiviisti Osastointi on ehyt ja läpiviennit on tiivistetty Vaaralliset aineet säilytetään niin, etteivät asiattomat pääsen niihin käsiksi Vaarallisten aineiden astiat ovat hyllyillä eikä vuotoja esiinny Vaarallisten aineiden merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet on päivitetty ja paikallaan Vaarallisia aineita on työpaikalla vain päivittäin tarvittava määrä, loput ao. varastossa Sähkömoottorien tuuletus on esteetöntä Viallisia tai puutteellisia sähkölaitteita/ -johtimia ei esiinny Kiinteät sähköasennukset ovat asianmukaisesti kiinnitettynä Sähkökeskuksien edustat ovat vapaana tavaroista Kiinteistön osoitemerkinnät ovat paikallaan Pelastustiet ovat avoimet Piha-alueiden aitaus, opasteet, valaistus ja liukkaudenesto on kunnossa Talotikkaat, lapetikkaat ja kattosillat sekä kiinnityspisteet ovat kunnossa Ulko-ovien mekaaninen lukitus on kunnossa Aina lukossa pidettävät ovet (sekä ulko- että sisäovet) ovat lukossa Ilmoitustauluilla esitettävät turvallisuusasiat ja toimintaohjeet ovat paikallaan ja päivitetty Henkilökunta hallitsee alkusammutuksen, hätäilmoituksen tekemisen, toimenpiteet onnettomuustilanteissa sekä kuultaessa yleinen vaaranmerkki - 25 - ok vika LIITE 8 (2) Tarkastuksen kohde Turvallisuus- ja apulaisturvallisuuspäällikkö tarkastaa Turvallisuusorganisaation henkilöstöluettelo on päivitetty Kiinteistön turvallisuuslaitteistoihin liittyvät ylläpitovastuut on päivitetty Turvallisuussuunnitelma on keskeisiltä osiltaan päivitetty Tulityöluvat, lupamenettely ja tulitöiden tekemiseen liittyvät turvajärjestelyt ovat kunnossa Avainkontrollia noudatetaan Palotarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu Asiapapereiden säilytystä ja hävittämistä, kulkuoikeuksia sekä salasanoja ja käyttöoikeuksia koskevat järjestelyt ovat kunnossa Suojelumateriaalin määrä, laatu, kunto ja sijoitus ovat kunnossa (väestönsuojien hoitajat) ok vika Huomautettavaa: Turvallisuustarkastus Pvm - . 201 Tarkastajat Turvallisuustarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu: Pvm . 201 Tarkastajat Palo- ja henkilöturvallisuuslaitteistojen sekä muiden laitteistojen ylläpitovaatimukset AlkusammutusKäsisammuttimien tarkastusväli on kaksi vuotta. Sammuttimet on huollettava jokaisen välineet käytön jälkeen. Jos sammutin on ulkona tai työkoneessa, on tarkastusväli yksi vuosi. Automaattinen Laitteistolle on nimettävä ja koulutettava hoitaja. Laitteiston toimintakokeilut on tehtävä paloilmoitin säännöllisesti kuukausittain. Tehdyistä toimintakokeiluista on pidettävä päiväkirjaa. Laitteistolle on tehtävä määräaikaistarkastukset joka kolmas vuosi (tarkastuslaitos suorittaa). Turva- ja Laitteistolle on nimettävä ja koulutettava hoitaja. Turvavalokeskuksen akut on merkkivalokeskus koestettava 30 minuutin kuormitustestillä vähintään neljä kertaa vuodessa. Tehdyistä koestuksista on pidettävä päiväkirjaa. IlmanvaihtoRavintoloissa keittiöiden ilmanvaihtokanavat ja laitteiston tulee puhdistaa vuoden hormiston nuohous välein ja muualla 5 vuoden välein Sähkötarkastus Rakennuksen sähkötarkastus on tehtävä enintään 10 vuoden välein. - Kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan, että yllämainitut toimenpiteet suoritetaan. - 26 - LIITE 9 (1) OHJE TILOJEN KÄYTÖSTÄ, LUKITUKSISTA JA KULUNVALVONNASTA YLEISET PERIAATTEET TILOJEN LUKITUKSESSA Normaali työaika Toimistot 07.00 – 17.00 välisenä aikana Ravintolat 11.00 – 24.00 välisenä aikana Myymälät 10.00 – 18.00 välisenä aikana Avainkontrolli Anne Lahtomaa koy:n puolesta, yrityksittäin oma jakelu Ovien lukitseminen ja ylimääräisten valojen sammuttaminen Osittain sähkölukoilla varustetut ajastuksella toimivat. Viimeinen sammuttaa valot ja lukitsee ovet Ovien avaus aamulla Osittain sähkölukoilla varustetut ajastuksella toimivat. Ensimmäinen avaa. Siivous ja kiinteistöhuolto (avaimet/ kulkuoikeudet) Omat avaimet OVET/ TILAT, JOTKA ON AINA PIDETTÄVÄ LUKITTUNA Kellarikerros - Kappeli - Tekniset tilat - Varastot Linnankatu 3 B 1.krs - Porraskäytävän ovet Linnankatu 3 B 2. krs - Yritystilojen porraskäytäväovet Asuinkerrokset - Asuntojen ovet Lisätiedot Lukituksiin liittyviä lisätietoja voi tiedustella avainkontrollin vastuuhenkilöltä tai turvallisuuspäälliköltä. - 27 - LIITE 10 (1) OHJE TULITÖIDEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ 1. VELVOITTAVUUS Tässä turvallisuusohjeessa käsitellään tulitöistä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöistä annettuja suojeluohjeita, jotka ovat vakuutuksen ottajaa velvoittavia. Esitettyjä turvallisuusohjeita on noudatettava tehtäessä tulitöitä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koko kiinteistön alueella. Ohje tulitöiden turvallisuusjärjestelyistä koskee sekä kiinteistön omaa henkilökuntaa että kiinteistön alueella toimivia ulkopuolisia urakoitsijoita. Kun tulityön tekemiseen käytetään ulkopuolista toimittajaa, on tämä valvontasuunnitelma liitettävä toimitussopimuksen osaksi. 2. MÄÄRITELMÄT Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasuja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa sekä kermieristeiden kiinnittäminen kuumentamalla. 3. TULITYÖPAIKAT 3.1. Vakituinen tulityöpaikka Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu alue tai palotekninen osasto. Vakituisen tulityöpaikan rakenteet ovat palamattomia tai ne ovat paloteknisesti suojaverhottuja. Työtilassa ei saa olla työhön kuulumatonta ylimääräistä palokuormaa eikä siellä saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä. Tila ei saa olla yhteydessä tilaan, jossa on palavia kaasuja. Työtilassa on oltava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C) käsisammutinta. Tulityöt on aina, mikäli se on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla. vakituisia tulityöpaikkoja ovat: - Kiinteistön alueella ei ole vakituisia tulityöpaikkoja. Tulityöt on aina tehtävä tilapäisistä tulityöpaikoista annetun ohjeistuksen mukaisesti. - 28 - LIITE 10 (2) 3.2. Tilapäinen tulityöpaikka Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä tiloja, jotka eivät täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka. 3.3. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla Työtä edeltävät turvatoimet - - Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina työkohtaisen tulityöluvan. Nimettävä työn aikaisesta ja jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavat henkilöt. Tulityöpaikalla työskentelevien on tiedettävä lähimmän puhelimen sijainti sekä hallittava hätäilmoituksen tekeminen ja alkusammutus. Tulityöpaikka ja sen ympäristö on puhdistettava. Palavat rakenteet ja materiaalit on poistettava tai suojattava palamattomilla suojapeitteillä sekä tarvittaessa kasteltava vedellä. Rakenteissa olevat aukot on suojattava. Tulitöissä syntyvän lämmön johtuminen putkia tms. pitkin on estettävä. Ympäröivät tilat on varmistettava siten, ettei niissä pääse syttymään paloa. Tulityöpaikalle on varattava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C) käsisammutinta. Tulityötä ei saa aloittaa ennen kuin tulityöluvassa edellytetyt turvatoimet on toteutettu. Tulityön tekijä on velvollinen huolehtimaan, että hänen käyttämänsä tulityövälineet varusteineen täyttävä niille asetetut vaatimukset. tilat on varustettu automaattisella paloilmoitinlaitteistolla, joka voi aiheuttaa hälytyksen tulitöistä muodostuvista savukaasuista. Paloilmoitin-laitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta. Työn aikaiset turvatoimet - Tulityöluvassa edellytettyä tulityövartiointia on jatkettava koko työn ajan, myös taukojen aikana. Työn jälkeiset turvatoimet - - Tulityövartiointia on jatkettava vähintään tunnin ajan, ellei tulityöluvassa ole määrätty pitempää aikaa. Vartiointi edellyttää vartijan jatkuvaa läsnäoloa tulityöpaikalla. Mahdolliset palovaroitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle. - 29 - LIITE 10 (3) 4. TULITÖIDEN VASTUUHENKILÖT JA TULITYÖLUPAMENETTELY Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulitöiden vastuuhenkilön antaman tulityöluvan. Tulityöluvalla varmistetaan eri osapuolten toiminta turvallisuuteen ja palosuojeluun liittyvissä asioissa. laadittavat tulityöluvat laaditaan kolmena kappaleena siten, että luvan antaja, työn tekijä sekä työnaikaisen vartioinnin ja jälkivartioinnin suorittaja saavat luvasta oman kappaleen. Tulityölupia on säilytettävä vähintään yhden kuukauden ajan työn suorittamisen päättymisestä (luvan myöntäjä). Tulityöluvan myöntäjän on huolehdittava, että luvan myöntämisen yhteydessä tarkistetaan työn tekijän tulityökortti ja tulityövälineet. Samalla määritetään työtä edeltävät, työn aikaiset ja työn jälkeiset turvatoimet. Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt: - Kiinteistöhuolto J Rusanen - Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen 5. TULITÖIDEN VASTUUHENKILÖIDEN KOULUTUS myöntävät henkilöt sekä tulitöiden vartiointia suorittavat henkilöt ovat saaneet tulitöihin liittyvän turvallisuuskoulutuksen. Tulitöiden vastuuhenkilöillä on käytettävissään Tulitöitä sekä Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koskevat suojeluohjeet sekä tulityölupalomakkeita. 6. ULKOPUOLISET TOIMITTAJAT Ulkopuolisen työn/ urakoitsijan tilaajan on varmistettava, että työn tekijä on tietoinen kiinteistön voimassa olevasta tulityölupamenettelystä. Ulkopuolisen toimittajan on noudatettava kiinteistön tulityölupamenettelyä. Ulkopuolisen toimittajan suorittamista tulitöistä vastaa kyseessä olevan toimittajan työnjohto. Tulityön tekijältä vaaditaan aina tulityökortti. Suurista uudisrakennusten asennustyömaista tai laajoista korjaustoimenpiteistä tehdään tarvittaessa erillinen tulityönvalvontasuunnitelma (urakoitsija/ suojelun johto). - 30 - LIITE 11 HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN Hätäilmoitus on tehtävä aina, kun palo-, räjähdys-, tapaturma- tai muussa onnettomuustilanteessa paikalla olevat torjuntavoimat eivät riitä tai tilanne saattaa laajentua ja aiheuttaa muuta vaaraa. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen tekemään hätäilmoituksen tilanteen niin vaatiessa. Minne hätäilmoitus tehdään Hätäilmoitus tehdään aina hätäkeskukseen. Hätäkeskukseen tehty hätäilmoitus on tiedotettava välittömästi työpaikan johdolle (työvuorojen esimiehet) sekä kiinteistön turvallisuuspäällikölle. Jokaisesta sammutetustakin palonalusta sekä työtapaturmista on ilmoitettava turvallisuuspäällikölle. HÄTÄKESKUS (0) 112 (myös POLIISI (0) 112) Miten hätäilmoitus tehdään Hätäilmoitus tehdään puhelimitse soittamalla hätäkeskukseen. Paloilmoitus voidaan tehdä myös painamalla paloilmoittimen paloilmoituspainiketta (aina myös puhelinsoitto). Kun olet saanut yhteyden hätäkeskukseen, ilmoita selvällä ja rauhallisella äänellä: 1. 2. 3. 4. 5. 6. KUKA olet ja MISTÄ soitat MITÄ on tapahtunut MISSÄ on tapahtunut MITÄ apua tarvitaan (onko ihmisiä vaarassa) MISSÄ on opastus Jos TILANNE MUUTTUU oleellisesti hätäilmoituksen jälkeen, ilmoita siitä hätäkeskukseen Älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan !!! Huom.! Käsipuhelin toimii hätänumeroon ilman pin-koodia sekä myös näppäimet lukittuna. Jos olet epävarma hätäilmoituksen tekemisestä, hätäkeskuspäivystäjä pystyy kysymyksin avustamaan avun tarpeen arvioinnissa ja ilmoituksen tekemisessä. Kiinteistön nimi on: Kiinteistöosakeyhtiö Casagrandentalo Kiinteistön osoite on: Linnankatu 3 A - C - 31 - LIITE 12 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA PELASTA vaarassa olevat henkilöt Palo-, räjähdys-, kaasu- tai muussa onnettomuustilanteessa on ihmisten pelastaminen turvaan ensimmäinen tehtävä. Auta mahdollisesti loukkaantuneet henkilöt rakennuksesta ulos ja varmista, että kaikki tietävät palosta. Loukkaantuneille henkilöille on ensiapu annettava mahdollisuuksien mukaan jo paikan päällä. Vaikeasti loukkaantuneet on aina toimitettava sairaalahoitoon. SAMMUTA TAI RAJOITA palo lähimmällä sammuttimella Sammuta tai yritä rajoittaa palo käyttämällä käsisammuttimia ja pikapaloposteja sekä tarvittaessa pysäyttämällä palava kone tai laite. Ellei paloa saada sammumaan yrityksistä huolimatta, on ensisijaisesti pyrittävä rajaamaan palo. Rajoittaminen onnistuu parhaiten poistamalla paloalueen ympäriltä palava materiaali sekä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat. Muista varmistaa, että palo-ovet on suljettu. Muista myös ! Siirtää mahdolliset kaasupullot rakennuksesta ulos etteivät ne räjähdä lämmön vaikutuksesta tai aiheuta muuta vaaraa sammutushenkilöstölle. Ennen turvallista poistumista rakennuksesta sulje mahdollisuuksien mukaan ovet, ikkunat ja luukut sekä ilmanvaihto). Mene ulos kokoontumispaikalle, älä poistu alueelta. Kokoontumispaikat on esitetty sivun alalaidassa. TEE HÄTÄILMOITUS Heti kun huomaat ettet pysty sammuttamaan paloa, vaan palo uhkaa laajentua tai aiheuttaa muuta vaaraa, tee palohälytys hätäilmoitusohjeen mukaisesti. OPASTA palokunta paikalle Järjestä saapuvaa palokuntaa varten opastus palokunnan luonnollisen tuloreitin varrelle. Kokoontumispaikat: Aurajoen ranta kiinteistön kohdalla Varalla Hotelli Scandic Julian aula *** TOIMI RAUHALLISESTI JA HARKITEN *** PELASTA AINA ENSIN IHMISET ! - 32 - LIITE 13 ASUKKAIDEN TOIMINTA TULIPALOSSA Selvitä asuinkerroksesi poistumismahdollisuudet hätätilannetta varten ennen kuin on hätätilanne! A. Tulipalo omassa huoneistossa: 1. Suorita alkusammutus kohteella, jos se on vielä mahdollista. Käytä käsisammutinta ja pikapalopostia. 2. Hälytä palokunta numerosta 112 3. Mikäli et pysty sammuttamaan paloa, rajoita palo sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat. 4. Hälytä muut asukkaat ja kehota heitä siirtymään kokoontumispaikalle Aurajoen rantaan kiinteistönne kohdalle ja pelasta välittömässä vaarassa olevat. 5. Opasta palokunta kohteelle. 6. Tee tilanneilmoitus palokunnan saavuttua paikalle päivystävälle palomestarille (P3 tai P 4) a. mitä palaa b. missä palaa c. asunnot, joissa on ihmisiä / onko loukkaantuneita / avustettavia 7. Informoi tilanteesta Benito Casagrandea tai Kari Wakosta ja kiinteistöhuoltoa. 8. Asukkaat voivat palata rakennukseen takaisin vasta, kun päivystävä palomestari antaa siihen luvan. 9. Aloittakaa jälkivahinkojen torjunnan aloittaminen ottamalla yhteys kiinteistöhuoltoon. - 33 - LIITE 13 B. Tulipalo muualla rakennuksessa 1. Auta a. alkusammutuksessa, b. asukkaiden hälyttämisessä, c. ihmisten pelastamisessa, d. ensiavussa ja e. pelastajien opastuksessa 2. Poistu kokoontumispaikalle Aurajoen rantaan kiinteistönne kohdalle, mikäli se on turvallista. Savuiseen porraskäytävään ei saa mennä (savu tappaa parilla hengenvedolla!!). Hissin käyttö tulipalotilanteessa on ehdottomasti kielletty. 3. Jos et pysty poistumaan asunnosta porraskäytävässä olevan savun tai muun syyn vuoksi: a. Jää asuntoon ja ole rauhallinen b. Tee pelastajille selväksi, että olet asunnossasi i. Huutamalla parvekkeelta tai ikkunasta, ii. asunnon valoja tai käsivalaisinta vilkuttamalla, iii. vaatetta tai muuta näkyvää esinettä heiluttamalla tai iv. soittamalla 112 tai naapurille 4. Tiivistä mahdolliset savun sisääntulopaikat kuten ovet, ilmastointihormit ja postiluukut kosteilla tekstiileillä 5. Jos asunnon ovi kuumenee, jäähdytä sitä jatkuvasti vedellä kastelemalla 6. Varaa vettä ammeeseen ja / tai lavuaareihin 7. Jos liekit nousevat asuntosi ikkunoihin, varaudu niiden särkymiseen siirtämällä palava materiaali pois ikkunoiden läheisyydestä ja mieti seuraava suojapaikka savun sisään tulemisen varalta. 8. Noudata viranomaisten antamia ohjeita - 34 - LIITE 14 SAMMUTTIMIEN VALINTA JA KÄYTTÖ SAMMUTTIMEN VALINTA: Kiinteät, orgaaniset aineet (puu, paperi, kankaat ym.) VESI, HIILIDIOKSIDI, JAUHE Palavat nesteet tai rasvat HIILIDIOKSIDI, SAMMUTUSPEITE, JAUHE Sähkökeskukset ja -moottorit, sähkökaapelit HIILIDIOKSIDI, JAUHE ATK-laitteet, kopiokoneet, HIILIDIOKSIDI Selvitä lähimmän sammuttimen paikka ja sen käyttö etukäteen. Lue käyttöohje, tutustu itse laitteeseen ja paina toimintavaiheet mieleesi. Pyri saamaan jännitteinen sähkölaite jännitteettömäksi ennen sammuttamista. Sammuta tuulen yläpuolelta. Aloita edestä, jatka taakse. Levitä aine edestakaisella lakaisevalla liikkeellä liekkien juureen. Jatka sammuttamista, kunnes liekit katoavat. Varaudu uudelleensyttymiseen. Tuulen suunta Suojaa itseäsi sammutuspeitteellä sammutettaessa. Peitä palava kohde tiiviisti peitteellä ja odota kunnes palo on tukahtunut. Varaudu uudelleensyttymiseen. Usealla sammuttimella saavutetaan parempi teho kuin vain yhdellä. Toimita vähänkin käytetty käsisammutin huoltoon (ilmoita kiinteistöhuollolle tai suojeluvalvojalle) - 35 - LIITE 15 TOIMINTA TAPATURMAN TAI SAIRASKOHTAUKSEN SATTUESSA 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tee nopea tilannearvio, selvitä mitä on tapahtunut Estä lisäonnettomuudet Pelasta vaarassa olevat Hälytä lisäapua työpaikalta sekä ambulanssi numerosta 112 Aloita ensiapu omien kykyjesi mukaisesti Jos potilaan tila muuttuu merkittävästi, ilmoita siitä hätäkeskukseen Tärkeintä on peruselintoimintojen ylläpito. Elottomalle peruselvytys, tajuttomalle kylki-asento ja seuranta, mekaanisesti vammautuneelle suurten verenvuotojen sidonta ja murtumien tuenta. Rauhoita potilasta. Älä siirrä häntä turhaan, sairaankuljettajilla on terveet jalat tulla potilaan luokse. Ensiapu ei vahingoita potilasta. Aloita ensiapu heti ja toimi omien kykyjesi mukaisesti. Hälytä tarvittaessa lisäapua. HÄTÄENSIAPU Hätäensiapua tarvitaan tilanteissa, joissa henkilö sairauskohtauksen, tapaturman tai muun syyn vuoksi menee tajuttomaksi tai saa peruselintoimintoihin vaikuttavan vamman. Tutki peruselintoiminnot: 1. Koeta saada potilas hereille ravistelemalla ja puhuttelemalla. 2. Tunnustele, hengittääkö potilas. Jos potilas ei herää (ei reagoi mitenkään), etkä tunne hengitystä aloita peruspainantaelvytys. 3. 4. 5. 6. 7. Hälytä ambulanssi heti (0) 112! Siirrä potilas tilavaan paikkaan (pari metriä vapaata tilaa joka suuntaan). Aseta potilas selälleen makaamaan (”kova” alusta) ja avaa ylävartalon vaatteet. Aseta potilaan jalkojen alle koroke (n. 30 cm). Avaa potilaan hengitystiet kääntämällä päätä taaksepäin otsa-leuka otteella. Jos hengitys käynnistyy, käännä potilas kylkiasentoon, jos ei, aloita elvytys. 8. Sulje toisella kädellä sieraimet ja pidä toisella kädellä potilaan leukaa ylhäällä. Puhalla kaksi kertaa ilmaa potilaan keuhkoihin. Muista oikeat otteet ja huulten tiiveys. Jos teet oikein, potilaan rintakehän pitäisi nousta ja laskea. Aloita painanta kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen. 9. Jos syke tuntuu, mutta potilas ei hengitä, jatka puhalluselvytystä (n. 12 - 16 puhallusta minuutissa). 10. Jos syke ei tunnu, aloita painantaelvytys. Oikea painantakohta on rintalastan alapuoliskon keskikohta. Aseta kädet päällekkäin rintalastan päälle. Pidä sormet irti rintalastasta ja paina kämmenten tyvellä. Paina kädet suorina potilaan rintalastaa alaspäin n. 3-5 cm painalluksella. Rintakehän tulee selvästi painua alaspäin. Painelurytmi on n. 100 kertaa minuutissa. Elvytyksessä oikea rytmi on 30 painallusta 2 puhallusta kohden. Jatka elvytystä kunnes apu saapuu kohteeseen tai kunnes voimasi ehtyvät . Ensiapukaappien sijainti: Yrityksittäin - 36 - LIITE 16 TOIMINTA KUULTAESSA YLEINEN VAARANMERKKI Yleinen vaaranmerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni, jossa nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina tiedotusvälineissä annettava viranomaisten hätätiedote, jossa kerrotaan vaaranmerkin antamisen syy ja tarvittavat toimintaohjeet. Yleinen vaaranmerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa! Toimi näin: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Varoita muita vaarassa olevia (ilmoita vaaranmerkin kuulumisesta). Mene sisälle ja kehota muita tekemään samoin (kaasuvaaratilanteessa parhaan suojan antaa rakennuksen ylimmät kerrokset). Sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmanvaihto. Avaa radio ja toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Vältä puhelimen käyttöä. Älä lähde ulos ennen kuin viranomaiset antavat siihen luvan. Poikkeusoloissa (sotatila tai sodan uhka) annettu yleinen vaaramerkki tarkoittaa välitöntä suojautumista suojatiloihin (väestönsuojaan). Lähin väestöhälytin sijaitsee: Vaaranmerkistä tiedottaminen kiinteistöissä: Kuultaessa yleinen vaaranmerkki, suojaudutaan. Turun keskustassa Puhelimitse ja kiertämällä asunnot ja toimijat Suojaudutaan sisätiloihin viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuksen/ rakennuksen osa Ovet, ikkunat ja luukut suljetaan ja tiivistetään tiivistetään seuraavalla tavalla: teippaamalla. Tuuletusaukot suljetaan ja tiivistetään. Ilmanvaihdon hätäkatkaisija sijaitsee Linnakatu 3 A, ravintola Mami, takaovella, ravintola (missä): Rocca tuulikaappi Linnakatu 3 B, porraskäytävä 1. kerros VAARA OHI -MERKKI Vaara ohi -merkki on yhden minuutin pituinen tasainen äänimerkki. Merkki annetaan, kun yleisen vaaranmerkin antamiseen johtanut vaaratekijä on poistunut. KOKEILUMERKKI Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni. Merkkiä käytetään laitteiston toimintakunnon tarkistamiseen. - 37 - LIITE 17 JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tulipalosta ym. onnettomuudesta aiheutuvien lisävahinkojen syntyminen sekä käynnistämään vahinkojen saneeraus. Toimenpiteet suoritetaan oman henkilökunnan sekä jälkivahinkojen torjuntaa/ saneerausta harjoittavien ammattiliikkeiden toimesta. Jälkivahinkojen torjunta aloitetaan heti, kun onnettomuus- tai vahinkotilanne sen sallii. Palaneeseen rakennukseen ei kuitenkaan saa mennä ilman pelastustoiminnan johtajan lupaa. Jälkivahinkojen torjuntaa johtaa turvallisuuspäällikkö. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat: Ota yhteys kiinteistöhuoltoon välittömien toimenpiteiden aloittamiseksi. Vakavassa tulipalotilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, jonka asiantuntijoilta saa ohjeita jälkivahinkojen torjunnan järjestämisessä. Vakavassa onnettomuustilanteessa on huolehdittava myös asukkaiden ja henkilökunnan henkisestä hyvinvoinnista (psykososiaalinen apu). - 38 - LIITE 18 VARKAUS, RYÖSTÖ, VÄKIVALTATILANTEET Erilaisia omaisuusrikoksia voidaan kohdata asunnoissa ja työpaikalle tultaessa tai joskus myös työpäivän aikana. Ryöstö- tai murtotilanteisiin ei ole olemassa selkeää toimintaohjetta, koska tilanne sanelee usein ehdot, joiden mukaisesti on toimittava. Joitain periaatteita voidaan kuitenkin noudattaa. - Havaittaessa murron, tietomurron, ilkivallan tai muun ”sabotaasin” merkkejä työpaikalla, ilmoitetaan tilanteesta välittömästi työpaikan johdolle, työvuoron esimiehille tms. sekä turvallisuuspäällikölle ja edelleen poliisille. Asuntomurrosta ilmoitetaan suoraan poliisille ja isännöitsijälle. - Tapahtuman jälkiä ei saa siivota ennen kuin tapahtumapaikka on perusteellisesti tutkittu. Tapahtuman jäljet on kirjattava ja valokuvattava. - Lisävahinkojen syntyminen on estettävä (rikotut ikkunat, lukitukset, vesiputket tms.). Kaikki tehdyt toimet on kirjattava ylös ja tarvittaessa valokuvattava. Ryöstö- tai uhkatilanteessa on toimittava rauhallisesti ja harkiten. Tilanteessa ei kannata leikkiä sankaria, koska useimmiten ryöstäjä on valmistautunut tilanteeseen paremmin kuin sinä. Heti tapahtuman jälkeen on täytettävä liitteessä 20 oleva kaavake. Tällä helpotetaan henkilön myöhempää tunnistamista. Asuntojen ovia ei pidä aukaista tuntemattomille, ellei pystytä selvittämään kyseisen henkilön henkilöllisyyttä ja asiaa. Varmista tiedot esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvista tarkastuksista ja korjauksista isännöitsijältä, turvallisuuspäälliköltä tai kiinteistönhoitajalta. ALKOHOLI JA HUUMAUSAINEET Huumeasia kuuluu aina poliisille! - 39 - LIITE 19 TOIMINTAOHJE VARKAUS- TAI RYÖSTÖTILANTEESSA Paina mieleesi ja kirjaa tuntomerkit Sukupuoli Mies Nainen Ikä Pituus Paino Vartalo Hoikka Tanakka Lihava Normaali Ääni Korkea/ kimeä Matala Hiljainen Heikko Selkeä Soperteleva Pehmeä Miellyttävä Nopeaa Hidasta Huolellista Selvää Kiroilevaa Änkyttävää Sopottavaa Vääristynyttä Lippalakki Hattu Pipo Huivi Vaaleat Puhe Päähine Muu, mikä ? Hiukset Pitkät Lyhyet Tummat Parta /viikset Parta Viikset Pulisongit Ruskeat Muu, mikä? Millaiset ? Silmät Siniset Kasvot Hampaat Takki /pusero Paita Solmio Kantamus Ase Housut Jalkineet Kädet Liikkuminen Kulkuneuvo Rekisterinumero Merkki/ malli/ väri Poistumissuunta Muut havainnot (henkilön vaatimukset, puhelimitse tehdyssä uhkauksessa taustaäänet ym…) Nimi Pvm: Klo: Ilmoita ryöstö- tai varkaustilanteesta työvuoron esimiehille, poliisille ja turvallisuuspäällikölle - 40 - LIITE 20 TOIMENPITEET SÄHKÖKATKOKSEN SATTUESSA Sähkökatkokset ovat yleensä lyhytkestoisia, joiden varalta yritysten tietokoneet ja kassat tulee varmentaa UPS-laitteilla. Asiakkaiden turvallisuudesta on huolehdittava riittävällä valaistuksella, esimerkiksi ladattavilla käsivalaisimilla. Asukkailla ja toimistoissa on hyvä olla paristoilla / akulla varustettu käsivalaisin. - 41 - LIITE 21 TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA Ulkoinen säteilyvaaratilanne voi olla seurausta ydinvoimalaonnettomuudesta, radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa sattuneesta onnettomuudesta tai ydinaseiden käytöstä. Suojautumistarvetta edeltää voimakas viranomaistiedottaminen, jossa kerrotaan tapahtumasta, seurataan sen kehittymistä ja annetaan ohjeita suojautumisesta. Väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, johon liittyy useita radiossa annettavia pelastuspalvelun hätätiedotteita. Yleisohjeet säteilyvaaratilanteissa: 1. Mene sisätiloihin ja pysy siellä. Parhaan suojan antavat kellarikerros, rakennuksen keskiosat sekä väestönsuoja. 2. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi. Tiivistä tarvittaessa käyttämällä muovikalvoja ja teippiä. 3. Varaa ruokaa ja juotavaa ja suojaa ne tiiviisiin astioihin. 4. Kuuntele viranomaisten tiedotuksia radiosta ja televisiosta. 5. Nauti joditabletit vasta viranomaisten kehotuksesta. Liian aikaisin tai myöhään nautituista tableteista ei ole hyötyä. 6. Älä liiku ulkona ilman suojavarusteita, ellei ole pakko. Erityisen tärkeää on välttää sisäistä altistusta. 7. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeutuisi. 8. Suojaa kotieläimet. Maatiloilla kotieläimet ajetaan sisätiloihin. Rehuvarastot ja juomavesi suojataan tiiviisti muovipeitteillä. Koti- ja lemmikkieläimiä ei oteta väestönsuojiin. Muuta huomioitavaa: Aiheeseen liittyviä oppaita ovat mm. seuraavat Suomen pelastusalan keskusjärjestön julkaisut: Tilapäisen väestönsuojan kunnostamisopas, Väestönsuojan käyttö ja huolto, Säteilyltä turvassa -lehtinen, Hyvä tietää joditableteista -lehtinen sekä Kotivara -lehtinen. Materiaalia voi tilata alueelliselta pelastusliitolta. - 42 - LIITE 22 TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄLUETTELO TEHOSTETTUUN VALMIUTEEN SIIRRYTTÄESSÄ Yleistä Normaaliaikaisessa elämässä sattuvissa onnettomuustilanteissa nojaudutaan yrityksen, laitoksen tai asuinyhteisön omaan toimintavalmiuteen sekä kunnan pelastuspalvelujärjestelmään. Pelastuspalvelun osaalueita ovat mm. pelastustoimi, poliisitoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatiot, kuten SPR ym. Poikkeusolot tai erittäin vakava suuronnettomuustilanne voi edellyttää, että joko koko valtakunnassa tai osassa valtakuntaa otetaan käyttöön poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatioita. Näiden organisaatioiden rungon muodostavat normaaliajan pelastuspalveluorganisaatiot, joita vahvennetaan jo normaaliaikana väestönsuojelutehtäviin varatulla, sijoitetulla ja koulutetulla henkilöstöllä. Poikkeusoloihin liittyvä ylin käskyvalta on valtioneuvostolla. Kunnassa väestönsuojelua johtaa kunnan johtokeskus. Tämän lisäksi kunnan alue on jaettu lähinnä omatoimisen varautumisen johtamista, opastamista ja avustamista varten suojelupiireihin, -lohkoihin ja -yksiköihin, joilla kullakin on oma johtokeskus/ johtopaikka. Jos nämä väestönsuojelun organisaatiot otetaan käyttöön, kunnan omatoimista varautumista opastaa tämän jälkeen suojeluyksikön johtopaikka tai suojelulohkon johtokeskus riippuen kunnan väestönsuojelun organisaatiorakenteesta. Tämä organisaatiorakenne kysytään pelastuslaitokselta ja kirjataan suunnitelman kohtaan 7. Poikkeusolot muuttavat kuntien pelastuspalvelujärjestelmää hyvin paljon. Tapahtumat edellyttävät hyvin todennäköisesti erilaisia toimenpiteitä myös yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen omatoimiselta suojelulta. Erilaiset tehtävät perustuvat pääosin viranomaisten antamiin käskyihin ja ohjeisiin, joita tuleekin mahdollisimman pitkälti noudattaa. Seuraavassa luettelossa on keskeisiä asioita, joita omatoimisen suojelun on toteutettava yhteiskunnan siirtyessä tehostettuun valmiuteen ( = poikkeusolot tai muu erittäin vakava yhteisöä/ yhteiskuntaa uhkaava tapahtuma). KÄSKY VÄESTÖNSUOJELUN TEHOSTETUSTA VALMIUDESTA Toimenpide tai määräys lk Suorittajat Aloita viranomaisten ohjeiden mukainen toiminta 1 Turvallisuuspäällikkö välittömästi. Tarkista pelastussuunnitelma kohta kohdalta yhdessä 1 Turvallisuuspäällikkö, turvallisuuspäällikön turvallisuusorganisaation henkilöstön kanssa. varamies, suojeluvalvojat Sovi päivystyspaikan perustamisesta ja yhteydenpidosta 1 Turvallisuuspäällikkö ja varamies suojeluyksikköön (ns. suojelutoimisto). Huolehdi kiinteistön sammutus-, pelastus- ja 2 Turvallisuuspäällikkö, suojeluvalvojat ensiapuvalmiuden tarkistamisesta Järjestä kiinteistön sisäisten viesti- ja hälytysjärjestelmien 2 Turvallisuuspäällikkö toimintakokeilut Käske väestönsuojien tai tilapäissuojien käyttökuntoon 2 Turvallisuuspäällikkö laitto (viranomaisten käskystä). Huolehdi suojelumateriaalin määrän ja laadun 1 Turvallisuuspäällikkö ja varamies, tarkistamisesta ja anna ohjeet materiaalin jakamisesta suojeluvalvojat Pyydä ilmoitukset suojeluvalmiudesta turvallisuusvalvojilta, 2 Turvallisuuspäällikkö varamieheltäsi ja suojien valmistelijoilta Kokeile turvallisuusorg. toimintavalmius harjoituksilla 2 Turvallisuuspäällikkö, yrityksen johto Sovi johdon kanssa menettelyt toimintojen lopettamisesta, 2 Turvallisuuspäällikkö koneiden ja laitteiden suojaamisesta ja suojautumisesta Informoi suojelutilanteesta 2 Työpaikkasuojelun elimet ja suojien – yrityksen johdolle hoitajat – yleisen väestönsuojelun johdolle ( = suojeluyksikkö) Pidä yhteyttä viranomaisiin ja seuraa tiedotusvälineissä 2 Turvallisuuspäällikkö annettavia ohjeita (radio / tv) Pidä henkilökunta johto tietoisena tilanteesta 2 Turvallisuuspäällikkö Nopeaa ja joustavaa valmiuden kohottamista varten on määritelty seuraavat kolme valmiustilaa: Perusvalmius Tehostettu valmius (kahdessa vuorokaudessa perusvalmiudesta) Täysvalmius (kuudessa vuorokaudessa tehostetusta valmiudesta) - 43 - LIITE 23 SUOJELUMATERIAALILUETTELO Materiaalinimike Suojan viittakilpisarja Palosanko Sankoruisku Käsivalaisin Ensiapulaukku Suojasidepakkaus Paarit hihnoineen + 2 huopaa/paarit Ensiside Rautakanki Soralapio Suojan työkalut Suojakypärä (leukahihnallinen) Suojalasit Suojanaamari + yleissuodatin Suoja-asu + kumisaappaat Suojakäsineet Säteilymittari Vss-tunnus (käsivarsinauha) Joditabletit Veden säilytysaine Turvallisuussuunnitelma -opas Väestönsuojan käyttö- ja hoito-opas Väestönsuojapiirustus Suojan ( kpl) välineet 2 Henkilöstön välineet Materiaali yhteensä Huomautuksia 1 / suoja 1 / suoja 1 / suoja 1 / org.jäsen 1 / suoja, yleisryhmä 1 / suoja, yleisryhmä 1 / suoja, yleisryhmä 1 / org. jäsen 1 / suoja, yleisryhmä 1 / suoja, yleisryhmä 1 / suoja 1 / org.jäsen 1 / org.jäsen 1 / org.jäsen 1 / org.jäsen 1 / org.jäsen 1 / laitos 1 / org.jäsen 2 kpl / hlö Vesitilavuuden mukaan 1 / suoja 1 / suoja 1 / suoja 2 4 2 2 2 4 2 1 4 4 4 4 Suojan työkalut (x) x pajavasara katkaisutaltta x piikkitaltta x voimaleikkurit x kirves x sorkkarauta x käsisaha x ristipääruuvitaltta x kenttälapio x ruuvitaltta x nauloja x vasara x rautasaha+5 terää x pelastusköysi x puukko x jakoavain x linjapihdit pakkausteippi Trasselia 1 kg kantovaate Puuttuvan materiaalin hankinta Kiinteistön omistaja vastaa väestösuojan varusteiden hankinnasta, haltijan on ylläpidettävä ja tarkistettava varustus vuosittain. Lisätietoja Yritysten ja laitosten suojelumateriaaliin kuuluu sekä väestönsuojan varustukseen kuuluvaa materiaalia että yrityksen tai laitoksen suojeluhenkilöstölle ja muulle henkilökunnalle kuuluvaa materiaalia. 31.8.2001 jälkeen suojelumateriaalin hankkiminen ja ylläpitäminen on ollut vapaaehtoista (aikaisemmin määräys, nyt suositus/ ohje). - 44 - LIITE 24 TOIMINTA ONNETTOMUUSTILANTEESSA PELASTA vaarassa olevat ja VAROITA muita SAMMUTA lähimmillä alkusammuttimilla, ESTÄ lisävahinkojen syntyminen RAJOITA palo sulkemalla ovet ja ikkunat HÄLYTÄ apua turvallisesta paikasta YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Saatuasi yhteyden hätäkeskukseen ilmoita selvällä ja rauhallisella äänellä: KUKA olet ja MISTÄ soitat MITÄ on tapahtunut MISSÄ on tapahtunut (osoite ja kunta) MITÄ apua tarvitaan (onko ihmisiä vaarassa) MISSÄ on opastus Kiinteistön osoite on: Linnankatu 3 A / B / C, TURKU ANNA loukkaantuneille ENSIAPUA omien kykyjesi mukaan OPASTA apu kohteeseen JAA TEHTÄVÄT, ÄLÄ TOIMI YKSIN (ellei ole pakko)! Jos kiinteistöt on evakuoitava esim. tulipalon vuoksi, kokoontumispaikaksi on sovittu: Aurajoen ranta-alue kiinteistön kohdalla Suojeluhenkilöstö ja heidän käskemänsä muut henkilöt poistuvat kokoontumispaikalle viimeisenä. Muu henkilökunta ja oppilaat poistuvat välittömästi hälytyksestä tai erikseen käskettäessä. Ilmoita kaikista tapaturmista tai sammutetuistakin palonaluista turvallisuuspäällikölle. Turvallisuuspäällikkö a isännöitsijä Puh. 0400 522557 Puh. 0400 789079 Puh. 0500 244300 Benito Casagrande Apulaisturvallisuuspäällikkö Anne Lahtomaa Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen Nestekaasun käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään: Nestekaasuvarastoissa - 45 -
