Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma

Transcription

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO
VALVONTASUUNNITELMA
2011-2014
PÄIVITYS 2012
Esipuhe
____________________________________________________________________________________________________________
Ympäristöterveydenhuollon keskeinen tavoite on ihmisen terveyden edistäminen ja turvallisen
elinympäristön varmistaminen. Ympäristöterveydenhuolto varmistaa ihmisen terveyttä terveydensuojelun lisäksi huolehtimalla elintarvikkeiden, kemikaalien, tupakoinnin, kuluttajaturvallisuuden
sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riittävästä valvonnasta.
Imatran seudun ympäristötoimi on perustettu vuoden 2009 alusta mm. tätä tehtävää hoitamaan
Imatran seudun alueella. Alueeseen kuuluvat kunnat Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti.
Asukkaita alueella on yhteensä noin 45 000.
Ympäristötoimi toimii hallinnollisesti Imatran kaupungin organisaatiossa. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimii kuusijäseninen Imatran seudun ympäristölautakunta, jossa on edustus
kaikista seudun kunnista. Osan toimivallastaan lautakunta on delegoinut alaisilleen viranhaltijoille.
Imatran seudun ympäristötoimella on päätoimipiste Imatran kaupungissa sekä sivutoimipiste Parikkalassa. Eläinlääkäreiden vastaanottotiloja on Imatran lisäksi sekä Parikkalassa että Ruokolahdella.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on tehty nelivuotiseksi vuosille
2011-2014. Valvontasuunnitelma on laadittu valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon yhteisen
valvontaohjelman 2011-2014 ohjaamana. Valvontasuunnitelma on päivitetty ohjelmapäivityksen
2012 mukaisesti ja siihen on lisätty suunnitelma eläinlääkäripalveluiden ja eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä.
Imatran seudun ympäristötoimi
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011-2014,
Päivitys 2012
_________________________________________________________________
Sisällys
____________________________________________________________________________________________________________
LYHENTEITÄ
7
1.
9
YLEINEN OSA
1.1
Ympäristöterveydenhuollon ohjaus
1.2
Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tavoitteet
9
10
1.3
Ympäristöterveydenhuollon yhteiset painopisteet 2011-2014
1.3.1
Tietojärjestelmä
1.3.2
Toimintajärjestelmä
1.3.3
Paikallisen näkyvyyden lisääminen
1.3.4
Seudullisen toiminnan kehittäminen
1.3.5
Viranhaltijoiden erikoistumisen vahvistaminen
11
11
11
12
12
12
1.4
Ympäristöterveydenhuollon valvonnan sisältö
1.4.1
Tarkastuksen määrittely
1.4.2
Tarkastustiheys
1.4.3
Tarkastukseen käytettävä aika
1.4.4
Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen
1.4.5
Laboratoriot
1.4.6
Projektit
13
13
14
15
15
16
16
1.5
Valvonnan maksullisuus
16
1.6
Voimavarojen riittävyys ja henkilöstön koulutus
16
1.7
Toimivallan siirrot
18
1.8
Varautuminen erityistilanteisiin
18
1.9
Viestintä
19
1.10
Valvontasuunnitelma hyväksyminen
20
1.11
Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi
20
1.12
Valvontasuunnitelman kehittäminen
21
2.
ELINTARVIKEVALVONTA
22
2.1
Johdanto
22
2.2
Elintarvikevalvonnan säädösperusta
22
2.3
Elintarvikevalvonnan tavoitteet
23
3(98)
Päivitys 2012
_________________________________________________________________
2.4
Valvontakohteet
24
2.5
Tarkastuksen suunnittelu ja toteutus
25
2.6
Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma
28
2.7
Valvontakirjanpito
29
2.8
Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset
29
2.9
Terveysvaaratilanteet
30
2.10
Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi
30
3.
TERVEYDENSUOJELU
31
3.1
Johdanto
31
3.2
Terveydensuojelulaki ja sen mukaisen valvonnan tavoitteet
31
3.3
Valvontakohteet
31
3.4
33
3.5
Terveydensuojelun painopisteet
37
3.6
Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma
38
3.7
39
3.8
Terveysvaaratilanteet
40
3.9
40
4.
KULUTTAJATURVALLISUUS
41
4.1
Johdanto
41
4.2
Kuluttajaturvallisuus valvonnan säädösperusta
41
4.3
Kuluttajaturvallisuus valvonnan tavoitteet ja niiden huomioiminen paikallisessa valvonnassa
41
4.4
Valvontakohteet
42
4.5
Tarkastusten suunnittelu ja toteutus
43
4.6
Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma
45
4.7
Valvontaprojektit
45
4.8
Hallinnolliset pakkokeinot
45
4.9
46
5.
KEMIKAALIVALVONTA
47
4(98)
Päivitys 2012
_________________________________________________________________
5.1
Johdanto
47
5.2
Kemikaalilain mukainen säädösperusta ja kunnan tehtävät
47
5.3
Kemikaalilain mukaisen valvonnan tavoitteet
48
5.4
Valvontakohteet
48
5.5
49
5.6
Näytteenotto ja tutkiminen
52
5.7
Hallinnolliset pakkokeinot
52
5.8
Valvontaprojektit ja/tai painopistealueet
52
5.9
53
6.
TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTA
54
6.1
Johdanto
54
6.2
Tupakkalain mukaisen valvonnan säädösperusta ja kunnan tehtävät
54
6.3
Tupakkalain mukaisen valvonnan tavoitteet
55
6.4
Valvontakohteet
55
6.5
56
6.6
Näytteenotto ja tutkiminen
59
6.7
59
6.8
Valvontaprojektit
59
6.9
59
7. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUIDEN JA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN
VALVONTA
60
7.1
Johdanto
60
7.2
Toimintaympäristö
60
7.3
Alueelliset suunnitelmat ja kuntien suunnitelmat
61
7.4
Voimavarat
7.4.1
Resurssitarpeen kartoitus
7.4.2
Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako
7.4.3
Henkilöstön pätevyydestä ja osaamisesta huolehtiminen
7.4.4
Yksityiset palveluntuottajat
62
62
62
64
64
7.5
65
Tietojärjestelmät
5(98)
Päivitys 2012
_________________________________________________________________
7.6
Yhteistyö ja viestintä
7.6.1
Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus
7.6.2
Eritystilanneviestintä
65
65
65
7.7
Maksut
7.7.1
Eläinlääkäripalvelujen maksut
7.7.2
Subventiot
66
66
66
7.8
Valvonnan toimeenpano
7.8.1
Hankkeet
7.8.2
Eläinten terveyden valvonta
7.8.3
Eläinten hyvinvoinnin valvonta
7.8.4
Eläinten lääkitsemisen valvonta
7.8.5
Tukivalvonta
66
66
67
71
73
73
7.9
Eläinlääkäripalveluiden toimeenpano
7.9.1
Peruseläinlääkäripalvelu
7.9.2
Tuotantoeläinten terveydenhuolto
7.9.3
Kiireellinen eläinlääkärinapu
7.9.4
Saatavuus- ja laatutavoitteet
7.9.5
Toimitilat
7.9.6
Välineresurssit
7.9.7
Ostopalvelut
7.9.8
Perustason ylittävät palvelut
74
74
76
76
80
81
83
84
84
7.10
Ohjaus
7.10.1
Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta
85
86
7.11
Laatu
7.11.1
Auditointi
7.11.2
Palautteen kerääminen
7.11.3
Valitusten käsittely
7.11.4
Toiminnan kehittäminen
86
86
86
86
87
7.12
Seuranta ja raportointi
7.12.1
Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta
7.12.2
VASU-raportointi
7.12.3
Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot
7.12.4
Eläintaudeista ilmoittaminen
7.12.5
Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi
87
87
87
87
87
87
LIITE 1.
89
LIITE 2.
90
LIITE 3.
94
6(98)
Päivitys 2012
_________________________________________________________________
Lyhenteitä
____________________________________________________________________________________________________________
Ministeriöt
MMM
STM
TEM
YM
Maa- ja metsätalousministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Ympäristöministeriö
Keskusvirastot
Evira
Tukes
Valvira
SYKE
Elintarviketurvallisuusvirasto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Suomen ympäristökeskus
Aluehallinto
AVI
Aluehallintovirasto
ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lainsäädäntö
EL
Elintarvikelaki (23/2006)
ElhL
Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009)
EsL
Eläinsuojelulaki (247/1996)
EtL
Eläintautilaki (55/1980)
KemL
Kemikaalilaki (744/1989)
KuTuL
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)
TsL
Terveydensuojelulaki (763/1994)
TupL
Tupakkalaki (693/1976)
Valvontaohjelma-asetus
Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011)
Valvontasuunnitelma-asetus
Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta
(665/2006)
Yhteistoiminta-aluelaki
Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009)
Palvelulaki Laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009)
7(98)
Päivitys 2012
_________________________________________________________________
EY-asetukset
REACH-asetus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan
kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY,
93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta.
CLP-asetus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten
luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja
1999/45/ EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o1907/2006
muuttamisesta
EY-valvonta-asetus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)N:o 882/2004 rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden
varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta
AMS-asetus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan
pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista
ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta
Muut
KUTI
YHTI
Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvontakohteille ja valvontatie
doille
Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun,kuluttajaturvallisuuden,
tupakkalain sekä kemikaalilain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatie
doille
Valvontaohjelman säädösperusta
Elintarvikelaki (23/2006) 47 §
Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 8 §
Kemikaalilaki (744/1989) 7 a §
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 20 §
Tupakkalaki (693/1976) 14 §
Terveydensuojelulaki (763/1994) 4 a §
Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006)
Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista(78/2011)
8(98)
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011-2014
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
1.
Yleinen osa
____________________________________________________________________________________________________________
1.1 Ympäristöterveydenhuollon ohjaus
Ministeriöiden tehtävänä on vastata ympäristöterveydenhuollon valvonnan yleisestä johdosta ja suunnittelusta. Valvonnan johto on tällä hetkellä jaettu ministeriöiden kesken seuraavasti:
MMM
STM
TEM
YM
Elintarvikelaki ja eläinlääkintähuoltolaki
Terveydensuojelulaki, tupakkalaki ja kemikaalilaki (terveysvaarojen ja
fysikaalisten vaaraominaisuuksien osalta)
Kuluttajaturvallisuuslaki
Kemikaalilaki (ympäristövaarojen osalta)
Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset, keskusviranomaiset, suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialoillaan seuraavasti:
Evira
Tukes
Valvira
Elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki
Kemikaalilainsäädäntö, kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö
Terveydensuojelulaki, tupakkalaki, elintarvikelaki (alkoholijuomat)
AVI:t ohjaavat ja valvovat annettujen säännösten ja määräysten noudattamista toimialueillaan ottamalla valvontaja ohjaustoimissaan huomioon niitä koskevan valtioneuvoston antaman strategia-asiakirjan, valtioneuvoston ja AVI:en välisten strategisten tulossopimusten
ja keskusvirastojen/ ministeriöiden ja AVI:en välisten toiminnallisten tulossopimusten ympäristöterveydenhuoltoa koskevat linjaukset. Kemikaalilainsäädännön osalta AVI:t ja ELY:t ohjaavat ja valvovat, kumpikin omalla toimialallaan, kuntien toimintaa.
Ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti kunnissa tai yhteistoimintaalueilla, joissa itsenäisesti toteutetaan valtakunnallisten valvontaohjelmien mukaisia valvontasuunnitelmia.
Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sisältää toimialakohtaiset valvontaohjelmat, joista säädetään kansanterveyslaissa (66/1972) määritellyissä ympäristöterveydenhuollon laeissa: terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa
(23/2006), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), kemikaalilaissa (744/1989), tupakkalaissa
(693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009).
Valvontaohjelmilla ohjataan viranomaisia laatimaan valvontasuunnitelmia, joissa otetaan
huomioon hallitusohjelman ja ministeriöiden ja keskusviranomaisten asettamat ympäristöterveydenhuoltoa koskevat linjaukset, strategiset tavoitteet ja valvonnan toimeenpanon tärkeysjärjestykset. Lisäksi keskusviranomaiset koordinoivat projektien, hankkeiden ja painopisteiden suunnittelua.
Viranomaisohjauksen tavoitteena ympäristöterveydenhuollossa on:
• edistää valvonnan keskeisten periaatteiden (suunnitelmallisuus, riskiperusteisuus,
vaikuttavuus, yhdenmukaisuus ja läpinäkyvyys) toteutumista
9(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
•
•
•
•
tukea osaltaan valvontaviranomaisten pätevyyden ylläpitoa
kehittää viranomaisvalvonnan keinoja sekä tehostaa ja seurata niiden käyttöä
varmistaa viranomaisvalvonnan laatua ohjaamalla laatujärjestelmiä ja toiminnan tarkastamista (auditointeja)
tukea ja koordinoida erityistilanteisiin varautumista.
Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhdetta toimialakohtaisiin valvontaohjelmiin ja -suunnitelmiin kuvataan seuraavassa kaaviossa.
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN
VALVONTAOHJELMA
(Evira+Tukes+Valvira)
Ympäristöterveydenhuollon yhteiset asiat, toimintaympäristön muutokset,
ympäristöterveydenhuollon lait, yhteiset periaatteet ja toimintatavat
TOIMIALAKOHTAISET VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT
Elintarvikelaki Eläinlääkintähuoltolaki
Kemikaalilaki
Evira
Tukes
KuluttajaTerveydenturvallisuuslaki suojelulaki
Tukes
Tupakkalaki
Valvira
VALVONTAVIRANOMAISEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON
VALVONTASUUNNITELMA
Kuva 1/1.
Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhde
toimialakohtaisiin valvontaohjelmiin ja kuntien, AVIen ja muiden valvontaviran
omaisten valvontasuunnitelmiin.
Evira, SYKE, Tukes ja Valvira ovat laatineet yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman nelivuotiskaudelle 2011-2014 ja sitä täydentävän
päivityksen vuodelle 2012.
1.2 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tavoitteet
Ympäristöterveydenhuollon lakien tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön
terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Lakien tarkoituksena on varmistaa korkea-
10(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
laatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa.
Valvonnan tavoitteena on varmistaa ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla
näytteitä, käyttämällä hallinnollisia pakkokeinoja, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin.
Imatran seudun ympäristötoimen toimialueella ympäristöterveydenhuollon tavoitteena valvontaohjelmakaudella 2011-2014 on valvonnan tasapuolisuuden lisääminen luomalla yhtenäiset menettelyt valvonnan toteuttamiseen. Tavoitteena on myös kehittää henkilöstön
osaamista suuntaamalla resurssit sektorikohtaisesti erikoistuen ja panostamalla koulutukseen. Valvontaprosessien selkeyttämisellä pyritään varmistamaan tehokasta ja rationaalista
valvontatoimintaa. Riskinarviointia kehittämällä ja näkyvyyttä sekä informaatiota lisäämällä
halutaan parantaa valvonnan vaikuttavuutta.
1.3 Ympäristöterveydenhuollon yhteiset painopisteet 2011-2014
1.3.1
Tietojärjestelmä
Keskusviranomaiset ovat ottamassa käyttöön keskitettyä valvontatietojärjestelmää
(KUTI-YHTI). Tämä edellyttää ympäristöterveydenhuollon varautumista valvontakohdetietojen ja valvontatietojen syöttämiseen KUTI- ja YHTI-luokituksen mukaisesti
tietojärjestelmiinsä. Se edellyttää myös yhteensopivien tietojärjestelmien olemassa
oloa.
Imatran seudun ympäristötoimi on hankkinut vuonna 2009 Digia- tiedonhallintajärjestelmän, joka vastaa vaadittua valvontatietojen tiedonhallintajärjestelmää. Digia
ohjelma on otettu tuotantokäyttöön vuoden 2010 alusta. Ohjelmakaudella 2011 2014 on tavoitteena saada ympäristöterveydenhuollon keskitetty tietojärjestelmä
toimimaan niin pitkälle kuin se keskusvirastojen taholta on mahdollista. Tavoitteena
on myös kehittää ohjelman raportointitoimintoja palvelemaan valvontaa.
Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö on koulututtu Digia-ohjelman peruskäyttäjiksi,
ohjelmakaudella keskitytään osaamisen syventämiseen.
1.3.2
Toimintajärjestelmä
Keskusviranomaiset kehittävät ohjelmakaudella 2011-2014 yhteistyössä AVIen
kanssa ympäristöterveydenhuollon valvonnan laatua ja toiminnan tarkastamista
(auditointeja) valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi.
11(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
Imatran seudun ympäristötoimella on melko kattava elintarvikevalvonnan lomakkeisto, asiakirjamallisto ja tarkastusohjeistus. Ympäristöterveydenhuollon muilla sektoreilla on odotettu keskusviraston ohjeistusta, joka Valviran taholta valmistuikin syksyllä 2010. Tavoitteena on laajentaa toimintajärjestelmää soveltuvin osin ko. ohjeistuksilla.
Ohjelmakauden alkuvuosina on tarkoitus kehittää Imatran seudun ympäristötoimen
toimintajärjestelmää kattamaan ympäristötoimen toimintaa laaja-alaisesti. Toimintakäsikirja tulee sisältämään menettelytapaohjeita valvonta-, näytteenotto- ja mittaustoimintaan, tarkastuslomakkeita, asiakasohjeita sekä ohjeita analyysitulosten tulkintaan, asiakirjojen käsittelyyn ja päätöksentekoon, sekä toiminnan prosessikuvauksia.
1.3.3
Paikallisen näkyvyyden lisääminen
Keskusvirastot suunnittelevat ympäristöterveydenhuollon näkyvyyden lisäämistä alueellisesti toteutettavan projektin avulla. Tavoitteena on valvoa kohdetta samanaikaisesti usean eri ympäristöterveydenhuollon lain näkökulmasta ja tällä tavoin tuoda
esiin sitä mitä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu ja kuinka sitä valvotaan.
Imatran seudun ympäristötoimessa on tarkoituksena lisätä ympäristöterveydenhuollon näkyvyyttä kohdistamalla valvontaa osittain projektiomaisesti, joka mahdollistaa
yhteenvetotulosten paremman julkistamisen. Tavoitteena on myös kehittää internetkotisivustoa eläväksi ja osallistua yleisötapahtumiin.
1.3.4
Seudullisen toiminnan kehittäminen
Imatran seudun ympäristötoimi on aloittanut seudullisen toiminnan vuoden 2009
alusta. Tavoitteeksi asetettiin että valtuustokaudella 2009 - 2012 toiminta kehittyisi
niin, että valvonta on tasapuolista seudun eri toimijoille. Tavoitteeksi asetettiin myös
valvontaprosessien kehittäminen ja toimintamahdollisuuksien varmistaminen.
Seudulliseen toimintaan siirtymisen seurauksena ja henkilöstön tehtäväkuvien muutosten johdosta syntyi tarvetta perehtyä uusiin kohteisiin ja uusiin sidosryhmiin. Tämä työ on edelleen ympäristöterveydenhuollon henkilöstön yhteisenä painopistealueena.
1.3.5
Viranhaltijoiden erikoistumisen vahvistaminen
Seudullisen toiminnan alettua on voitu mahdollistaa viranhaltijoiden tarkoituksenmukainen erikoituminen. Imatran seudun ympäristötoimessa erikoitumista on vahvistettu sisäisellä perehdyttämisellä ja ulkoisella koulutuksella.
12(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
Kaikkea tarvittavaa koulutusta ei kuitenkaan voida hankkia yhtäaikaisesti, joten erikoistumisen vahvistaminen on ympäristöterveydenhuollon yhteisenä painopistealueena vielä tulevinakin vuosina.
1.4 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan sisältö
1.4.1
Tarkastuksen määrittely
Tarkastuksella tarkoitetaan valvontakohteeseen valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tekemää tarkastusta, jossa arvioidaan
valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tilojen, olosuhteiden, toimintojen, tuotteiden tai asiakirjojen tarkastukseen. Tarkastusten ja selvitysten
tekemiseen voidaan tarvittaessa käyttää riittävän asiantuntemuksen ja pätevyyden
omaavaa ulkopuolista asiantuntijaa. Tarkastusten määrään ja sisältöön vaikuttavat
valvontatoimenpiteiden yhteydessä sekä muuten tarkastuskohteesta saadut tiedot.
Suunnitelmallisella valvonnalla tarkoitetaan hyväksyttyyn valvontasuunnitelmaan perustuvaa valvonnan toteuttamista. Kun tarkastus on ennalta suunniteltu, puhutaan
suunnitelmallisesta tarkastuksesta. Suunnitelmallisten tarkastusten päätyypit ovat perustarkastus, tarkastus ja osatarkastus.
Perustarkastuksen yhteydessä kohde käydään läpi kokonaisuudessaan, mm. valvontakohteen asiakirjat, tilat, rakenteet ja pinnat, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet,
omavalvonta, käyttötarkkailu ja mahdollisesti näissä tapahtuneet muutokset. Perustarkastusta siihen liittyvine valvontatoimenpiteineen voidaan verrata laajuudeltaan
kohteen käyttöönottotarkastukseen.
Tarkastuksen yhteydessä valvontatoimenpiteet kohdistetaan kohteen tiloihin, rakenteisiin, laitteisiin, välineisiin, toimintoihin, tuotteisiin, omavalvontaan, käyttötarkkailuun
ja asiakirjoihin sekä näiden muutoksiin. Tarkastus voi kohdistua kohteeseen kokonaisuudessaan tai tiettyyn valvontakokonaisuuteen.
Osatarkastus on tiettyä asiaa koskeva jälkitarkastus tai kohdistuu johonkin tai joihinkin rajattuun tai rajattuihin seikkoihin.
Jokainen tarkastustyyppi voi pitää sisällään näytteenottoa, mutta pelkkää näytteenottokäyntiä, johon ei sisälly esimerkiksi tilojen ja olosuhteiden tarkastusta, ja josta ei
laadita tarkastuskertomusta, ei voida pitää tarkastuksena.
Tarkastuksissa käytetään apuna mahdollisia valvontaohjeita, tarkastuslistoja tai lomakkeita, malliasiakirjoja ja työohjeita sekä menettelytapa-ohjeita.
Tarkastuksen eri vaiheita ovat: 1) tarkastukseen valmistautuminen esimerkiksi tutustumalla kohteeseen liittyviin asiakirjoihin, tarkastuskertomuksiin ja muihin saatavilla
oleviin tietoihin, 2) tarkastus kohteessa sekä 3) tarkastuskertomuksen laatiminen tarkastuksen jälkeen. Usein on myös tarpeen tehdä kohteessa 4) jälkitarkastus, josta
myös laaditaan tarkastuskertomus
13(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
Osa valvontasuunnitelmaan kuuluvista tarkastuksista tehdään ennalta sopimatta,
mutta tarkastukset, joissa toiminnanharjoittajan tai jonkun muun toimijan läsnäolo on
tarpeen, tehdään ennalta sovitusti.
Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehdään ennalta suunnittelemattomia tarkastuksia, jotka voivat tulla vireille esimerkiksi kuntalaisen, kuluttajan tai toiminnanharjoittajan tekemän hakemuksen, ilmoituksen, valituksen tai tarkastuspyynnön perusteella.
Myöskään uusien valvontakohteen ennakko- tai käyttöönottotarkastuksia ei voi ennalta suunnitella.
Kaikista varsinaisista tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastuskertomus
voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille.
Mikäli tarkastuksessa on havaittu puutteita ja niiden johdosta on annettu korjauskehotuksia tai –määräyksiä, todetaan puutteiden korjaaminen tarvittaessa jälkitarkastuksella. Valvontaan voi liittyä myös hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä.
Mikäli samaa kohdetta valvotaan kahden tai useamman ympäristöterveydenhuollon
lainsäädännön piiriin kuuluvan lain nojalla, on yleensä tarkoituksenmukaista tehdä
tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tupakkalain mukaiset tarkastukset ja lääkelain mukaiset nikotiinivalmisteiden tarkastukset tehdään normaalisti
elintarvikevalvonnan yhteydessä. Myös tuoteturvallisuusvalvonta ja terveydensuojelulain mukainen valvonta on usein luontevaa tehdä samanaikaisesti. Tarkastuksesta
laaditan yleensä yksi tarkastuskertomus, johon merkitään minkä lakien mukaan tarkastus on tehty.
Tarkastukselle rinnasteisena valvontatoimenpiteenä on tiedustelu tai muu kohteeseen tutustuminen esim. nimettömän ilmiannon tai muutoin valvontaviranomaisen tietoon tulleen asian johdosta. Valvontaviranomainen harkitsee tällaisessa tapauksessa,
onko riittävää, että asia kirjataan tietojärjestelmään vai vaatiiko asia varsinaisen tarkastuksen tekemistä.
Kohteeseen on myös mahdollista tehdä neuvontaan, ohjaukseen, lausuntopyyntöön
tai muuhun syyhyn liittyvä käynti. Tällainen neuvonta- tai muu käynti ei ole varsinainen tarkastus eikä siitä laadita tarkastuskertomusta. Käynnistä tehdään muistiinpanot
tietojärjestelmään ja asiakkaalle voidaan antaa kirjallisia ohjeita ja neuvoja tai laatia
lausunto.
1.4.2
Tarkastustiheys
Valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppien tarkastustiheys perustuu valvontakohteiden kartoitukseen ja riskinarviointiin. Samalla on pyritty huomioimaan ympäristöterveydenhuollon voimavarojen oikea ja tasapuolinen kohdentaminen eri valvontasektorien kesken. Tarkastustiheyttä määritellessä on otettu huomioon myös toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien ohjeelliset tarkastustiheydet.
Lähtökohdan riskien arvioimiselle muodostaa kohteiden tuntemus. Riskiin vaikuttavat
tekijät sekä niiden vaikuttavuus ja todennäköisyys valvontakohteissa on määritelty
käytössä olevan tiedon pohjalta. Hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu on omiaan pie-
14(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
nentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä. Riskinarvioinnissa on pyritty järjestelmällisesti tunnistamaan valvontakohteen vaarat ja terveyshaitat sekä arvioimaan niiden merkitys.
Tavoitteena on arvioida jokainen valvontakohde erikseen. Niistä kohteista, joista ei
ole riittävästi tietoa, on tehty alustava riskinarviointi valvontakohdetyypeittäin, ja tarkastustiheys on määritelty keskimääräisenä kohdetyypeittäin.
Mikäli samaa valvontakohdetta joudutaan tarkastelemaan useamman eri ympäristöterveydenhuollon lain näkökulmasta, tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallista riskeistä. Tarkastustiheyttä määritellessä otetaan perustaksi riskialtein toiminta ja harkitaan, missä määrin muut toiminnot tarkastetaan samanaikaisesti.
Tarkemmin tarkastustiheydet on määritelty sektorikohtaisissa valvontasuunnitelmissa.
1.4.3
Tarkastukseen käytettävä aika
Tarkastuksiin käytettävään aikaan sisältyy mm. valmistautumiseen, tarkastukseen ja
tarkastuskertomuksen laadintaan käytettävä aika. Matkoihin käytetty aika on arvioitu
seudulla keskimääräisesti, eikä sitä huomioida kohdekohtaisessa tarkastussuunnittelussa. Matkoihin käytetty aika on kuitenkin huomioitava kokonaisresurssitarvetta arvioitaessa.
Tarkastuksen kuluva aika vaihtelee pääosin välillä 2-8 tuntia kohdetyypistä riippuen.
Osatarkastukseen käytettävä aika on tavallisesti puolet ja perustarkastukseen käytettävä aika kaksinkertainen tavalliseen tarkastukseen käytettävästä ajasta. Imatran
seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon maksutaksassa on määritetty
kohdetyypeittäin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika.
1.4.4
Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen
Näytteenottosuunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa.
Valvontasuunnitelmaan sisällytetään ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä
kunnan valvontaviranomaisen suoritettavaksi säädetty näytteenotto sekä maininta
hyväksytyistä laboratorioista, johon valvonta tukeutuu. Asiasta on säädetty terveydensuojelulaissa ja elintarvikelaissa. Näytteenotossa voidaan käyttää tarvittaessa
lainsäädännön vaatimukset täyttäviä ulkopuolisija asiantuntijoita.
Valvontasuunnitelmaan on sisällytetty kaikki ympäristöterveydenhuollon lakien mukaiset näytteenotot ja näytteiden tutkimukset, jotka voidaan etukäteen suunnitella.
Valvontasuunnitelmaan sisällytetyistä näytteistä ja tutkimuksista peritään maksu toiminnanharjoittajalta.
Näytteenottosuunnitelma on esitetty sektorikohtaisissa valvontasuunnitelmissa.
15(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
1.4.5
Laboratoriot
Valvonta tukeutuu sellaisiin laboratorioihin ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin, joilla on
lainsäädännössä määritelty pätevyys. Valtioneuvoston asetuksessa 1174/2006 annetaan määräyksiä elintarvike- ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekeville laboratorioille.
Tämän valvontasuunnitelman mukaisia näytteitä tutkivalta laboratoriolta edellytetään
että se on akkreditoitu ja myös kunkin näytteen testauksessa käytettävät menetelmät
on akkreditoitu tai ainakin ulkoisen tahon toimesta arvioitu, silloin kuin lainsäädännössä tätä edellytetään.
Valvonta tukeutuu mm. seuraaviin hyväksyttyihin laboratorioihin: Viljavuuspalvelu Oy,
EVIRA, VTT, Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Metropolilab, Helsingin yliopisto, Tullilaboratorio.
1.4.6
Projektit
Vuosittain osallistutaan valtakunnallisiin ja/tai alueellisin projekteihin resurssien ja
mahdollisuuksien mukaan. Keskusvirastot ja AVI:t tiedottavat projekteista vuosittain,
ne eivät yleisesti ottaen sisälly valtakunnalliseen valvontaohjelmaan, joten niiden
huomioonottaminen valvontasuunnitelmaa tehdessä on vaikeaa.
1.5 Valvonnan maksullisuus
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista.
Valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja tutkimuksista peritään hyväksytyn taksan mukainen maksu. Maksuilla katetaan valvonnasta aiheutuvia
todellisia kustannuksia.
Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Suunnitelmallinen maksullinen valvonta kohdistuu sekä ilmoituksen- ja luvanvaraisiin kohteisiin, että sellaisiin, jotka eivät vaadi ympäristöterveydenhuollon ilmoitus- tai lupakäsittelyä. Maksullisia ovat myös kohteiden hyväksymiseen liittyvät tarkastukset ja muut hyväksymiseen liittyvät toimenpiteet
Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon maksujen perusteena on
Imatran seudun ympäristölautakunnan hyväksymä ympäristöterveydenhuollon maksutaksa.
1.6 Voimavarojen riittävyys ja henkilöstön koulutus
16(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaan valvontaviranomaisella tulee olla käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävän kokenutta henkilökuntaa. Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon tulosalueella työskentelee terveysvalvonnan johtaja ja kuusi eläinlääkäriä, joista yksi toimii valvontaeläinlääkärinä. Ympäristötoimessa on tarkastustoimintaa tekeviä ympäristöinsinöörejä 10, joista ympäristöterveydenhuollon tehtäviin on mitoitettu 7 htv. Ympäristötoimen asiakaspalvelua hoitaa oma henkilö samoin, kuin myös talousasioita sekä henkilöstö- ja hallintoasioita.
Valvontasuunnitelman valmistelun aikaan ympäristöterveydenhuollon palveluksessa olevien ympäristöinsinöörien voimavarat on jaettu eri ympäristöterveydenhuollon sektoreille seuraavasti:
Terveysvalvonta
Elintarvikevalvonta
Kuluttajaturvallisuus
Tupakkalain valvonta
Kemikaalilain valvonta
Asiakaspalvelu +yleinen
kehittäminen
2,5 htv
2,5 htv
0,3 htv
0,3 htv
0,2 htv
0,6 htv
Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallinen valvonta on laadittu kohdekohtaisen riskiarvioinnin mukaan. Syntynyttä valvontatarvetta on verrattu käytettävissä oleviin resursseihin ja
arvioitu resurssien riittävyyttä. Keskusvirastojen valvontaohjeet määrittelevät suunnitelmallisen valvonnan henkilöstötarpeen olevan 50% koko valvontaan käytettävästä resurssitarpeesta. Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon valvontatehtäviin käytettävän henkilöstöresurssin määrä on 6,4 htv. Keskusvirastojen ja kohdekohtaisen riskinarvioinnin mitoituksien mukaan laskettu tarvittava henkilöstöresurssi on 7,2 htv. Ympäristötoimessa on tällä hetkellä n. yhden henkilön resurssivaje laskennalliseen tarpeeseen
nähden. Valvontaa on suunniteltu optimoitavaksi resursseja vastaavaksi elintarvikevalvonnan, kuluttajaturvallisuuden valvonnan ja tupakkalain mukaisen valvonnan sektoreilta. Tämä optimointi on otettu huomioon edellä esitetyssä henkilöstöresurssien sektorijakaumassa.
Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi ympäristöterveydenhuollon henkilöstön tehtäviin kuuluu
kuntalaisten ja sidosryhmien neuvonta ja koulutus valvonnan toimialueella, terveysvaaratilanteiden selvittäminen ja niihin varautuminen, uusien kohteiden hyväksyminen ja siihen liittyvä neuvonta, omavalvontaan liittyvä neuvonta ja opastus, erilaisten lausuntojen antaminen, valvonnan suunnittelu, kirjallisten ohjeiden laatiminen, tarkastus- ja näytteenottoprojektien yhteenvetojen tekeminen, raportointi, lautakuntaan menevien asioiden valmistelu,
valvontaan liittyvät palaverit sidosryhmien kanssa, ammattitaidon ylläpitäminen, tiedonhallintaan ja toimintaan liittyvät kehittämistyöt, suunnittelemattomat tarkastukset kuten käyttöönottotarkastukset, valitusten vuoksi tehtävät tarkastukset jne.
Ympäristöterveydenhuolto sisältää monia toisistaan eriäviä sektoreita, kuten mm. elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonta, talous- ja uimavesivalvonta, kemikaalivalvonta,
asumisterveys ja eläinlääkintähuolto. Näiden tehokas hoitaminen edellyttää, että eri viranhaltijoilla on erikoisosaamista eri osa-alueilta. Imatran seudun ympäristötoimessa työtehtä-
17(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
vät on jaettu niin, että jokaisella tarkastajalla on jokin tai joitain erikoitumisalueita ja siten,
että useimmissa sektoreissa on joko tiimi tai työpariajattelua voitu toteuttaa.
Valvontaviranhaltijan pätevyydestä on säädetty elintarvikelain 35 §:ssä, terveydensuojelulain 7 §:ssä, eläinlääkintähuoltolain 16 §:ssä, kuluttajaturvallisuuslain 31 §:ssä sekä kansanterveyslain 41 §:ssä. Kansanterveyslaissa säädetään täydennyskoulutuksesta myös
ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille. Koulutuksen tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen.
Jokaisen henkilökohtainen koulutustarve arvioidaan kehityskeskusteluiden yhteydessä ja
pyritään hakemaan aktiivisesti juuri sitä palvelevaa koulutustarjontaa. Koulutus kohdennetaan ympäristöterveydenhuollon osa-alueiden erityisosaamista lisäävään koulutukseen.
Varsinaisen sektorikohtaisen koulutuksen lisäksi osallistutaan keskus- ja aluevirastojen järjestämiin työkokouksiin ja toiminnanohjauspäiviin. Saatavaa koulutusta arvioidaan mieluummin sisällön arvolla kuin käytyjen koulutuspäivien lukumäärällä.
1.7 Toimivallan siirrot
Valvontakeinojen toteutumisen kannalta on tärkeää, että valvontaviranomainen on delegoinut toimivaltaa viranhaltijalle kunkin lain mahdollistamalla tavalla niin, että käytännön valvontatoimenpiteet voidaan tehdä ilman viivytystä.
Imatran seudun ympäristölautakunta on hyväksynyt toimintansa alussa tarkoituksenmukaiset, käytännön valvontatoimenpiteiden vaatimat delegoinnit. Lakien muuttuessa, mm.
elintarvikelaki ja kuluttajaturvallisuuslaki vuonna 2011 , delegointeja muutetaan myös tarvetta vastaavaksi.
1.8 Varautuminen erityistilanteisiin
Osassa ympäristöterveydenhuollon lakeja (EL 46 § ja TsL 8 §) ja keskusvirastojen ohjeita
velvoitetaan kuntia laatimaan erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma.
Imatran seudun ympäristötoimessa päivitettiin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteinen valmiussuunnitelma vuonna 2010 koskemaan koko yhteistoimintaaluetta. Suunnitelma on erillinen asiakirja, jolle on luotu vuotuinen päivitysmenettely.
Valmiussuunnitelmaan on listattu ympäristöterveydenhuollon tehtäviksi erityistilanteissa:
•
arvioida erityistilanteen aiheuttamat terveyshaitat, tehdä päätöksiä terveyshaitan
ehkäisemiseksi/poistamiseksi (esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen
poisto markkinoilta, koulun sulkeminen, alueelta poistuminen)
•
tiedottaa erityistilanteesta nopeasti ja totuudenmukaisesti – valmius oltava
koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle, yhteistyötahoille, naapurikunnille jne. jaettavan informaation antamiseen
18(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
•
avustaa muita viranomaisia päätöksenteossa (pelastustoimi, poliisi, ympäristönsuojelu, terveydenhuolto jne.)
•
huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta (esim. tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastavuuden seuranta, epidemialähteen etsiminen)
•
tehdä johtopäätöksiä ja antaa määräyksiä erityistilanteiden toistumisen välttämiseksi
(pysyväismääräysten antaminen, lupaehtojen muuttaminen, valvonnan tehostaminen).
1.9 Viestintä
Yleisesti viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan säädetään julkisuuslaissa
(621/1999) ja kuntalaissa (365/1995). Lisäksi tiedotusvelvollisuudesta säädetään terveydensuojelulain 6 §:ssä ja elintarvikelain 33 §:ssä.
Viranomaisviestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan näkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja varmistaa erityis- ja
poikkeustilanteissa aktiivisella tiedottamisella toimijoiden ja kuluttajien turvallisuus.. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat.
Imatran seudun ympäristötoimi kokonaisuudessaan on ottanut viestinnän yhdeksi kehittämiskohteekseen. Viestintää kehittämällä halutaan lisätä näkyvyyttä ja valvonnan vaikuttavuutta ja myös lisätä toimijoiden ja kuntalaisten tietoisuutta ympäristötoimen sektoriin kuuluvista asioista.
Keskitetty asiakaspalvelu on osa valvonnan toimintaprosessia ja sitä kehitetään jatkuvasti.
Seudullisen toiminnan aikana on pidetty tärkeänä sopimuskuntien asiakaspalvelun toimivuutta ja on haluttu säilyttää ja korostaa sillä tavoin myös kunnissa olevien sidosryhmien
luonnollisia kontaktimahdollisuuksia. Nettisivut on uusittu ja niiden kautta halutaan viestiä
palveluista ja ajankohtaisista asioista. Ajankohtaissivujen ylläpito on vastuutettu ja nyt lähdetään kokeilemaan uutta toimintamallia ajankohtaistekstien synnyttämiselle.
Asiakaspalautteen kerääminen ja käsittely on koko ympäristötoimen toiminnallisena tavoitteena. Palautejärjestelmän kehittäminen on kesken ja jatkuu yhdessä toimintajärjestelmän
kehittämisen kanssa. Toimintajärjestelmään on tarkoitus tehdä kuvaus asiakaspalautteen
käsittelymenettelyistä. Ensimmäinen otos asiakaskyselyyn on tehty toimintavuonna 2010 ,
jossa tiedusteltiin kuntalaisten näkemyksiä ympäristötoimen tehtäväkentästä ja vaikutusmahdollisuuksista. Erityisesti perinteiset ympäristöterveydenhuollon sektorit tunnettiin huonosti ja näkyvyyttä varsinkin paikallislehdistössä toivottiin lisää. Tämä tulos huomioiden
viestintää mm. lehdistötiedotteiden avulla tullaan lisäämään.
Valvontaa on tarkoitus kokeilla osittain kohdennettuna suppea-alaisena valvontamenettelynä, jolloin tulosten koonti yleisemmäksi koko valvontakohderyhmää koskevaksi tulokseksi
muodostuu julkisuudessa kiinnostavammaksi. Tällä tavoin haetaan lisää näkyvyyttä ja
myös saadaan toivottavasti lisää vaikuttavuutta.
Syksyllä 2010 järjestettiin Kaakkois-Suomessa ERTI 2010 erityistilanneharjoitus, jonka yhteydessä Imatran seudun ympäristötoimessa huomattiin viestintäyksikön toimivuuden tär-
19(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
keys. Erityistilanneviestintää on tarkoitus alkaa aktiivisesti kehittämään uusia omia harjoituksia pitämällä ja toimintatapamalleja rakentamalla.
1.10
Valvontasuunnitelma hyväksyminen
Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, joka sisältää eri toimialueiden yksityiskohtaiset suunnitelmat, hyväksytään kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä. Myös mahdolliset valvontasuunnitelman olennaiset
muutokset viedään monijäsenisen toimielimen käsiteltäviksi. Mikäli valvontasuunnitelmaan
ei tule olennaisia muutoksia, riittää suunnitelman vieminen päivittämisen yhteydessä tiedoksi toimielimelle.
Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollosta vastaava monijäseninen
toimielin on sopimuskuntien luottamusmiesedustajista koostuva Imatran seudun ympäristölautakunta. Lautakunta käsittelee ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuosille
2011-2014.
Päivittyneet kohdemäärät ja suunnitelmalliset tarkastukset sekä maininnat uusista vuotuisista projekteista viedään vuosittain tiedoksi Imatran seudun ympäristölautakunnalle. Mikäli
päivitykseen sisältyy jotain muuta merkittävää tai oleellista muutosta viedään asiakirja lautakunnan käsittelyyn.
1.11
Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi
Kunnan tai yhteistoiminta-alueen tulee arvioida valvontasuunnitelmansa toteutumista toimintavuoden päätyttyä ja laatia siitä arviointiraportti. Lautakunnassa käsitelty valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi lähetetään AVIin maaliskuun loppuun mennessä.
Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointikohteina ovat suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan, valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen, voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus, toiminnan kehittämistarpeet ja mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit).
Mikäli suunnitellut tavoitteet eivät toteudu, tarkastellaan kriittisesti suunnitelmaa, työprosesseja sekä toimialan sisäistä resurssijakoa.
Toteuman arvioinnin tuloksia käytetään pohjana suunnitellessa seuraavan vuoden valvontasuunnitelmaa. Valvontaa pyritään tekemään riskiarvioinnin, kohentamalla valvontaresursseja erityisesti riskikohteiden valvontaan
Elintarvikevalvonnan tiedonkeruu korvataan sähköisellä tiedonkeruulla vuoden 2011 tarkastuksista lähtien. Muun ympäristöterveydenhuollon osalta saadaan keskitetyn tietojärjestelmän avulla valvontasuunnitelmien toteumatiedot vuotta myöhemmin.
20(98)
Päivitys 2012
Yleinen osa
_______________________________________________________________
1.12
Valvontasuunnitelman kehittäminen
Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista on valmistunut syksyllä 2010. Kunnilta on edellytetty ohjaaman valvontasuunnitelman laatimista 1.11.2011 mennessä. Valvontasuunnitelma on
valmis ja se on tarkastettu AVIssa. Valvontasuunnitelma liitetään osaksi Imatran seudun
ympäristötoimen / ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa.
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan on luotu sisälle jatkuvan päivityksen
toiminto, joka koskee kohteiden poistumista ja/tai uusien syntymistä, jolloin suunnitelmasta
vastaavasti poistetaan tai sinne lisätään kohteita. Kohteisiin kohdistuva suunnitelmallinen
valvonta voi myös suunnitelmakaudella riskiarvioinnin perusteella kohdekohtaisesti muuttua, tällöin tarkastustiheyttä voidaan muuttaa vastaamaan tarvetta myös kesken tarkastuskauden.
Valvontasuunnitelma on nyt tehty nelivuotiseksi. Toimintakauden alkuvuosina on tarkoitus
arvioida suunnitelmaa ja etsiä sen kehittämiskohteita. Arviota tehdään itsearvioiden ja
mahdollisesti myös ulkopuolista arvioijaa apuna käyttäen sekä huomioonottaen AVI:n antamat arviot.
Mikäli suunnitelman arvioinneissa tulee esiin merkittäviä muutostarpeita, toteutetaan ne jo
suunnitelmakaudella päivitysversioihin, muutoin keskitytään uuden suunnitelman laadintaan
vuonna 2014.
21(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
2.
Elintarvikevalvonta
____________________________________________________________________________________________________________
2.1 Johdanto
Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että elintarvikevalvonnan tulee perustua suunnitelmallisuuteen. Tämän vuoksi jokaisen valvontayksikön on laadittava kirjallinen suunnitelma elintarvikevalvonnan toteuttamista varten. Suunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Suunnitelmassa tulee esittää myös valvonnan painopistealueet sekä ottaa huomioon valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman valvontahankkeet ja -projektit sekä maakunnalliset yhteisprojektit.
Valvontasuunnitelman yleisessä osassa on kappaleessa 4 kuvattu ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan sisältö: tarkastuksen määrittely, tarkastustiheyteen vaikuttavia asioita ja tarkastusaikaan sisällytetyt toiminnat. Yleisessä osassa on myös kuvattu
näytteenoton osuutta suunnitelmallisessa tarkastuksessa ja mainittu tutkimuksiin käytetyiltä
laboratorioilta edellytetyt vaatimukset ja listattu yleisimmin käytetyt laboratoriot.
Yleisessä osassa on myös käsitelty Imatran seudun ympäristötoimen viestintäperiaatteet ja
kerrottu suunnitelmallisen valvonnan maksullisuudesta. Henkilöstön määrä ja jakautuminen
eri ympäristöterveydenhuollon sektoreille on selvitetty yleisessä osassa samoin kuin henkilöstön perehdyttämis- ja koulutusperiaatteet.
2.2 Elintarvikevalvonnan säädösperusta
Elintarvikevalvontaa ja elintarvikkeiden turvallisuutta säätelee lukuisa joukko erilaisia säädöksiä. Tärkeimpiä näistä ovat mm
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikehygieniasta (EY) N:o
852/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eläinperäisistä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EY) N:o 853/2004
MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta
(37/EEO/2006)
Elintarvikelaki (23/2006)
Valvontaohjelma-asetus (78/2011)
Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006)
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004;
Lihantarkastusasetus (38/EEO/2006)
STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007);
22(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
•
•
•
•
•
•
Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia
tekevistä laboratorioista (1174/2006);
Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004;
Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006);
Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002; ja
Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007).
MMM:n asetus ensisaapumistoiminnoista (118/2006)
Elintarvikelakia (23/2006) on muutettu lailla elintarvikelain muuttamisesta (352/2011). Muutokset ovat astuneet voimaan 1.9.2011.
Elintarvikelain muutoksella elintarvikevalvonnan painopistettä on siirretty huoneistojen ennakkohyväksymismenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Hyväksymismenettelyn piirissä ovat ainoastaan eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset. Lainmuutoksen myötä
omavalvontasuunnitelmia ei enää hyväksytetä valvontaviranomaisella.
Pienemmät toimijat, kuten yksityishenkilöiden ja harrastekerhojen vähäinen elintarvikkeiden
myynti tai tarjoilu on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta, kun toimintaan liittyvät riskit ovat
elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä.
Lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta pienteurastamoissa ja riistankäsittelylaitoksissa on
siirretty kunnilta Eviran vastuulle. Lisäksi Eviran tehtävänä on myös niiden sekä niiden yhteydessä olevien laitosten hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi. Evira voi kuitenkin tehdä
kunnan kanssa sopimuksen siitä, että kunta hoitaa niissä lihantarkastuksen.
Elintarvikelainmuutoksessa on säädetty myös valvontatietojen julkistamisesta. Elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla.
2.3 Elintarvikevalvonnan tavoitteet
Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Valvonnalla varmistetaan elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus ja muu
elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä jäljitettävyys. Valvonnan tarkoituksena on myös
varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda
kuluttajaa harhaan.
Eviran valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko elintarvikeketjussa on, että:
•
•
•
•
•
•
•
valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa;
valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista;
valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa;
valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta;
valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa;
laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että
valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan.
23(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
2.4 Valvontakohteet
Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 §). Evirassa valmisteltavien valvontakohdejärjestelmän
(KUTI 1) ja valvontatietojärjestelmän (KUTI 2) avulla muodostetaan valtakunnallinen kohderekisteri, johon kaikki viranomaiset tuottavat tietoja elintarvikehuoneistoista ja niiden valvonnasta järjestelmien valmistuttua kokonaan.
Kunnan tulee pitää ajan tasalla alkutuotantopaikkarekisteriä elintarvikelain mukaisten tehtävien edellyttämässä laajuudessa. Uusien toimijoiden tulee tehdä ilmoitus alkutuotannon
toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen alkutuotannon
aloittamista.
Elintarvikelain 21a §:n mukaan toimijan, joka saattaa markkinoille elintarvikkeiden kanssa
kosketukseen joutuvia tarvikkeita, on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta
toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikeviranomaiselle.
Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus valvontaviranomaiselle neljä viikkoa
ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneisto,
jossa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita, on hyväksyttävä silloin, kun yhteisölainsäädäntö sitä edellyttää (laitoshyväksyntä).
Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueen elintarvikevalvontakohteista pääosa on
alkutuotanto-, tarjoilu- ja myyntipaikkoja. Taulukkoon II/1 on listattu valvontakohteet KUTIluokituksen mukaisesti seutukunnan eri kunnissa.
Kohdetyyppi
Liha-alan valmistus (alle 1 Mkg/v)
Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely / kalajalosteiden valmistus (alle
250 000 kg/v)
Munapakkaamo (tuotantomäärä
alle 100 000)
Helposti pilaantuvien leipomotuotteiden valmistus
Ruoka- ja kahvileivän valmistus
Pakkaamotoiminta
Kasvis,-marja- ja hedelmätuotteiden valmistus
Keskuskeittiö ja pitopalvelu
Laitoskeittiö
Tarjoilukeittiö
Ravintola
Grilli- ja pikaruokala
Kahvila
Pubi
Elintarvikkeiden vähittäismyynti,
teollisesti pakattuja, ei helposti
pilaantuvia elintarvikkeita
teollisesti pakattuja, helposti pilaan-
Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti yhteensä
2
1
1
0
0
0
2
0
0
2
0
1
0
0
1
2
1
0
2
0
1
1
0
0
0
0
0
5
1
1
0
9
40
17
35
6
39
10
1
2
3
8
7
3
5
0
0
2
5
6
4
1
2
2
0
2
6
8
9
1
5
0
1
15
54
39
55
11
51
12
6
1
0
0
7
19
7
4
4
34
24(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
tuvia elintarvikkeita
myydään pakkaamattomia elintarvikkeita
käsitellään helposti pilaantuvia
elintarvikkeita
Tori
Kontaktimateriaalit
Elintarvikekuljetus
Maidontuotanto
Lihakarjan kasvatus, kalastus ja
vesiviljely
Muu alkutuotanto
Valvontakohteita yhteensä
8
1
1
0
10
8
3
3
6
3
4
3
0
3
70
1
1
0
2
19
1
1
0
0
27
14
8
3
11
119
8
55
279
52
195
372
8
42
101
3
90
157
71
382
909
Taulukko 2/1: Elintarvikevalvonnan valvontakohteet kohdetyypeittäin Imatran seudun eri kunnissa
2.5 Tarkastuksen suunnittelu ja toteutus
Valvontaviranomaisen on suunniteltava elintarvikevalvontakohteiden tarkastukset riskiperusteisesti. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonnan sektorilla oleville kohteille on pääosin tehty riskiarviointiin perustuva tarkastussuunnitelma. Niille kohteille joille riskinarviointia ei ole vielä tehty on tarkastussuunnitelmaa laadittaessa käytetty ohjeellisena tarkastustiheytenä Eviran ohjearvoa. Alkutuotannon valvontaa, lukuun ottamatta
maitotiloja ja lihakarjan kasvatusta sekä kalastusta, ei ole suunniteltu. Suunnitelmakaudella
tullaan tekemään resurssien puitteissa kohteiden kartoitusta ja itse valvontatoimiin odotetaan tarkempaa Eviran ohjausta.
Kohdekohtainen riskiarviointi on tehty käyttäen arviointimenettelyä, jossa huomioitavia asioita ovat kohteen toiminnan luonne ja laajuus, omavalvonnan toimivuus, henkilökunnan
asiantuntemus, kohteen rakenteellinen kunto, siisteys ja puhtaustaso, aikaisemmat näyteja tarkastustulokset sekä muut mahdolliset elintarviketurvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Valvontakohteiden riskiarviointimenettelyiden kehittämiseen odotetaan Eviran Risksherif-mallia
ja mahdollisesti sen mukana tulevia uudistuksia.
Imatran seudun ympäristötoimessa on tehty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma koko valvontaohjelmakaudelle 2011-2014. Elintarvikevalvonnan osa-alueella on määritelty paikalliseen kohdekohtaiseen riskiarviointiin perustuva kohdetyyppikohtainen keskimääräinen tarkastustiheys. Koko nelivuotiskauden tarkastusten määrä ja suunniteltujen tarkastuksien keskimääräinen vuotuinen kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on määritelty.
Vuodelle 2012 on valvontasuunnitelmaan tehty päivitys, johon on huomioitu tapahtuneet
muutokset.
Ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonnan sektorilla on tehty keskimääräinen vuotuinen toteuma-arvio, jossa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit ja muiden esim. kehittämistehtävien ja uusiin asioihin perehdyttämisen vaatima ajankäyttö.
25(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
Maidontuotanto
Lihakarjan kasvatus, kalastus
ja vesiviljely
Muu alkutuotanto
Tarkastuksia yht
Suunniteltuja tarkastuksia
2011-2014yhteensä
Suunniteltujen tarkastuksien keskimääräinen vuotuinen
tarkastustiheys
Huomiot
11
3,0
24
3,0
1
5
2
1,5
1
12
4
1,5
1
1
1
3
1,8
35
1,8
1
1
4
2
1
3
3
3
0,7
1
0,5
1,9
1,1
1
1,9
1,5
0,9
0,6
4
2
111
249
153
402
64
172
28
1
0,5
1,9
1,2
1,0
1,8
1,5
0,8
0,6
0,3
0,6
18
0,6
0,7
0,9
116
0,9
1,7
0,9
35
0,9
3
1,9
102
1,8
1
0,7
0,7
0,5
0,8
0,6
16
10
27
0,5
0,8
0,6
Evira:
ohjeellinen tarkastus
tiheys/v
Kohdetyyppi
Liha-alan valmistus alle 1
milj/kg
Kala-alan laitos
Munapakkaamo
Helposti pilaantuvien leipomotuotteiden valmistus
Ruoka- ja kahvileivän valmistus
Pakkaamotoiminta
Keskuskeittiö ja pitopalvelu
Laitoskeittiö
Tarjoilukeittiö
Ravintola
Grilli- ja pikaruokala
Kahvila
Pubi
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja, ei helposti pilaantuvia elintarvikkeita
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja, helposti
pilaantuvia elintarvikkeita
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydään pakkaamattomia
elintarvikkeita
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita
Tori
Kontaktimateriaalit
Elintarvikekuljetus
Paikallinen riskinarviointi:
keskimääräinen
takastustiheys/ vuosi
Talukossa 2/2 on kuvattu elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset ohjelmakaudella 2011-2014., päivitys 2012. Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu uusia kohteita tai
kohteen tarkastustiheys riskinarvioinnin perusteella muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti.
3
5
ei arvioitu
0,33
0,2
2
4
0,8
10
0,8
0,1
1594
26(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
Taulukko II/2: Suunnitelmallinen elintarvikevalvonta kohdetyypeittäin vuosille 2011-2014, päivitys 2012
Huomiot:
1)Liha-alan ja kala-alan laitokset sekä munapakkaamo: ovat seudun alueella pienimuotoisia, joten Eviran ohjeiden mukainen tarkastustiheys olisi niiden kohdalla ylimitoitettu. Niillä on suppea tuotevalikoima
ja vain paikallinen levikki.
2)Keskuskeittiöt: omavalvontasuunnitelmat kattavia ja toimivia, tilat siistit ja puhtaat, rakenteellisesti
pääsääntöisesti hyväkuntoisia, henkilökunta asiantuntevaa.
3)Ravintolat: ryhmässä "ravintolat" on mukana myös lounasruokaloita, joissa riskit ovat vähäisemmät
sekä yleisesti ottaen ko. kohteet ovat siistejä ja rakenteellisesti pääsääntöisesti hyväkuntoisia ja omavalvonta toimii.
4)Laitoskeittiöt: omavalvontasuunnitelmat kattavia ja toimivia, tilat siistit ja puhtaat, rakenteellisesti pääsääntöisesti hyväkuntoisia, henkilökunta asiantuntevaa.
5) Kahviloissa pääosin vähäriskisiä tuotteita.
Liikkuva elintarvikehuoneisto -tyyppikohtainen tieto sisältyy jokaiseen toimintatyyppiin. Liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvontatarve ja -aika on 0,7 / 1.
Toiminnassa olevan elintarvikehuoneiston valvonnassa tarkastus ei voi aina kattaa koko
yrityksen toimintaa, vaan se voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen, riskitekijöiden arvioimiseen, elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin ja välineisiin, henkilöstön ammattitaidon selvittämiseen, työohjeisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja materiaaleihin tai mittalaitteiden rekisteröimien arvojen lukemiseen ja niiden oikeellisuuden todentamiseen. Valvonta voi olla myös toimijalle annettavaa ohjausta ja neuvontaa tai yleistä havainnointia.
Imatran seudun alueella olevien elintarvikehuoneistojen joidenkin yksittäisten valvontaaiheiden yleisen tilan selvittämiseksi on katsottu aiheelliseksi suunnata valvontaa ohjelmakaudella 2011-2014 valitsemalla tarkastuksille painopistealueita seuraavasti:
2011
Keskus- ja laitoskeittiöiden erityisruokavalioiden valmistus, säilytys ja
omavalvonta
Myymälöissä itsepakattujen tuotteiden merkinnät
Ravintoloiden kylmälaitteet - lämpötilojen mittaukset ja lämpömittarei
den kunto, tuotteiden suojaukset ja päiväysmerkinnät
2012
Ravintoloiden yleinen puhtaus ja siisteys
Kalatuotteiden myynti myymälöissä - lämpötilat, säilytys, esitetiedot ja
tuotteiden laatu
2013
Jäätelön / pakasteiden myynti myymälöissä - lämpötilat ja kylmälaittei
den täyttö ja käyttö
Keskus- ja laitoskeittiöiden ateriakuljetukset
2014
Kahviloiden vitriinitarjoilu - lämpötilat, lämpötilaseurannat, tuotteiden
säilytys ja päivämäärät
Ravintoloiden henkilökunnan pukeutuminen, vaatehuolto, käsihygienia
ja sosiaaliset tilat
27(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
Eviran järjestämiin vuosittaisiin valvontahankkeisiin osallistutaan resurssien puitteissa seudullinen tarkoituksenmukaisuus arvioiden.
Lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta pienteurastamoissa ja riistankäsittelylaitoksissa on
siirretty kunnilta Eviran vastuulle elintarvikelainsäädännön muutoksien myötä. Lisäksi Eviran tehtävänä on myös niiden sekä niiden yhteydessä olevien laitosten hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi. Evira voi kuitenkin tehdä kunnan kanssa sopimuksen siitä, että kunta
hoitaa niissä lihantarkastuksen. Alueellamme on yksi pienteurastamo. Lihantarkastuksen
osalta Evira on tehnyt sopimuksen Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Jokainen teurastettava eläin tarkastetaan ennen teurastusta elävänä (ante mortem tarkastus) ja teurastuksen jälkeen (post mortem tarkastus).
Luonnonvaraista riistaa voidaan 1.9.2011 alkaen tarkastaa ainoastaan hyväksytyissä riistan
käsittelylaitoksissa, pienteurastamoissa ja teurastamoissa. Lainmuutoksen mukaan ns. lahtivajoissa ei enää voida tarkastaa lihaa. Lahtivajoille annetaan kuitenkin kahden vuoden
siirtymäaika siten, että niissä lahtivajoissa, joissa lihaa on tarkastettu ennen 1.9.2011, voidaan tarkastaa lihaa 31.8.2013 asti. Kaupungineläinlääkärit tekevät lihantarkastuksia myös
luonnonvaraisen riistan teurastuspaikoissa.
Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtäessä käytetään Imatran seudun ympäristötoimen toimintajärjestelmään sisällytettyjä elintarvikevalvontaan liittyviä ohjeita, tarkastuslomakkeita, riskinarviointilomakkeita ja asiakirjamalleja tai Eviran laatimia tarkastuslomakkeita. Vuotuisten
painopistealueiden tarkastukseen laaditaan aihekohtainen tarkastusohje ja/tai lomake.
Suunnitelmakauden alkuvuosina on keskusvirastojen ohjaamaan tietojenkeruujärjestelmien
toimintaan saattamiseen resursoitava voimavaroja, joten varsinaisten suunnitelmallisten
tarkastusten teko tulee painottumaan enemmän suunnitelmakauden jälkipuolelle.
2.6 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma
Elintarvikelain (23/2006) mukaan valvontaviranomaisen on laadittava oma näytteenotto- ja
tutkimussuunnitelmansa osana vuosittaista elintarvikevalvontasuunnitelmaansa, jossa näytteenottotiheydet samoin kuin näytteistä tehtävät analyysit on määriteltävä. Evira suosittelee
viranomaisnäytteenoton suuntaamista ennen kaikkea hyvin suunniteltuihin patogeeniprojekteihin. Yksittäisten toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi Evira suosittelee pistokoeluontoista näytteenottoa. Näytteenottotiheyteen vaikuttavat toimijan näytteenottosuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä omavalvontanäytteiden tulokset.
Elintarvikelaitoksilla on vuosittaiset kohdekohtaiset näytteenottosuunnitelmat, jotka sisältävät myös omavalvontanäytteet. Näytteenottosuunnitelmat perustuvat mikrobikriteeriasetukseen ja Elintarvike ja Terveys-lehden julkaisemaan pintahygieniaoppaaseen.
Muun elintarvikevalvonnan näytteenoton suunnittelu rajataan tässä vaiheessa vain vuosille
2011-2012. Valvontayksikössä nähdään maakunnallinen tai jopa laajempi näytteenottoprojekti tehokkaimmaksi ja informatiivisimmaksi toimintamalliksi. Tuleville vuosille saattaa sellaisia syntyä, joten tässä suunnitelmassa jätetään tilaa laajempien projektien toteuttamiseen.
Vuodelle 2011 oli suunniteltu ravintoloiden omavalvontaan sisällytettävän näytteenoton tehostettua ohjausta ja opastusta. Toimijoita koulutettiin ja neuvottiin näytteenotossa. Tilaisuuden palautteen perusteella koulutustilaisuuksia suunnitellaan myös vuodelle 2012.
28(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
Vuonna 2012 on valvonnan painopistealueina ravintoloiden yleinen puhtaus ja siisteys. Tätä valvontaa tukemaan suunnitellaan otettavaksi ko. vuonna 150 kpl ravintoloiden pintapuhtausnäytteitä. Käytettävistä pintapuhtausnäytteenoton menetelmistä päätetään myöhemmin. Tällä valvonnan ja näytteenoton yhteisprojektilla toivotaan voitavan vahvistaa edellisen
ja kuluvan vuoden ohjausta ja neuvontaa, sekä todentaa sen vaikuttavuutta.
Vuodelle 2012 on myös suunniteltu kalatuotteiden myynnin valvontaprojekti. Tätä valvontaa
tukemaan suunnitellaan samalle vuodelle kaloihin ja niiden säilytystilojen puhtauteen liittyvää näytteenottoa. Tämä näytteenotto suunnitellaan tarkemmin myöhemmin.
Mikäli tarkastuksilla herää epäilys tuotteiden laadusta tai tilojen puhtaudesta, voidaan tarvittaessa ottaa näyte tai näytteitä. Tämä näyte on tällöin osa suunnitelmallista valvontaa.
Näytteiden tutkimiseen käytettävien laboratorioiden pätevyysvaatimuksia on kuvattu valvontasuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 4e.
Näytteenottomenettelyt on kuvattu toimintakäsikirjan liitteenä olevissa näytteenottoohjeissa.
2.7 Valvontakirjanpito
Valvontakirjanpito sisältää huoneistohyväksyntään ja ilmoituksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat, tarkastuksista laadittavat tarkastuskertomukset, neuvotteluista pidettävät muistiot, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset, arviointiraportit sekä viranomaisen muista toimenpiteistään kirjaamat asiat, esimerkiksi mahdollisten puheluiden ajankohdat ja niissä käsitellyt
asiat.
Valvontaviranomaisella on oltava käytössään sähköinen järjestelmä, jossa ylläpidetään tiedot valvontakohteista ja niihin tehtävistä valvontatoimenpiteistä, ja josta Eviran määrittelemät tiedot voidaan jatkossa siirtää keskitettyyn tietojärjestelmään.
Imatran seudun ympäristötoimessa valvontakohteiden perustiedot ja valvontatiedot tallennetaan Digia- tiedonhallintajärjestelmään. Paperisten asiakirjojen arkistointia toteutetaan
arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti.
2.8 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset
Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä
muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisten pakkokeinojen toimeenpaneminen Imatran seudun ympäristötoimessa tullaan kuvaamaan toimintakäsikirjaan.
Hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on kunnassa siirretty kunnan viranhaltijalle
lievempien pakkokeinojen osalta. Tällaisia ovat:
• elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen;
• kielto;
• elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen;
29(98)
Päivitys 2012
Elintarvikevalvonta
_______________________________________________________________
•
•
haltuunotto; ja
elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös.
2.9 Terveysvaaratilanteet
Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden (elintarvikelaki 6 §, kohta 8). Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Tätä varten kunnan
on laadittava toimintaohje. Kuntien on myös varauduttava mahdollisesti tarvittavaan näytteenottoon ja tutkimuksiin.
Vaaratilanteet eroavat toisistaan, joten yleispäteviä ohjeita tilanteiden varalta on vaikea antaa. Viranomaisen onkin käytettävä tapauskohtaista harkintaa päättäessään tilanteen vaatimista toimenpiteistä. Elintarvikevalvontaa tekevien tarkastajien joukosta on nimetty ruokamyrkytysvastaava. Ruokamyrkytysvastaavan tehtävänä on toimia asiantuntijana sekä
edistää varautumista ruokamyrkytysepidemiatilanteisiin. Imatran seudun ympäristöyksikön
valmiussuunnitelmaan on sisällytetty ruokamyrkytystyöryhmän toimintaohje. Imatran seudulle on perustettu epidemiaselvitystyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti arvioimaan
toimintaohjettaan ja elintarvikeperäisiä vaaroja. Terveysvaaran uhatessa ryhmä kokoontuu
suunnittelemaan toimenpiteitä.
Elintarviketurvallisuusvirasto ylläpitää terveysvaarakansiota, jossa on annettu ohjeita terveysvaaratilanteita varten. Terveysvaarakansion nettiversioon tulevia muutoksia seurataan
aktiivisesti ja yhteisissä kokouksissa käydään epäselviä asioita läpi. Terveysvaaratilanteen
sattuessa konsultoidaan asiantuntijoita ja pyritään huolehtimaan siitä, että tilanteet selvitetään parhaalla mahdollisella ammattitaidolla. Tarvittaessa muut työt keskeytetään ja tilannetta selvittämään resursoidaan tarvittava määrä valvontahenkilöstöä.
Kaikki elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet selvitetään. Jokaisesta vaaratilanteesta
laaditaan kirjallinen yhteenveto, jossa tapauksen kuvaamisen lisäksi pohditaan kriittisesti
mm. toimintaa ja tiedottamista ko. tilanteen aikana.
Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen tapahtuu elintarvike- ja vesinäytteiden osalta ympäristötoimen ja potilasnäytteiden osalta ko. kunnan kustannuksella. Epidemioiden selvittämisestä aiheutuvat kustannukset katetaan Imatran seudun ympäristötoimen seudullisen
yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
2.10
Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan Imatran seudun ympäristötoimessa pitkin
toimintavuotta osana normaalia operatiivista työtä. Vuosittain laaditaan ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan toteuma-arviointi, joka sisältää myös elintarvikevalvonnan toteutumisen arvioinnin. Toiminto on kuvattu yleisessä osassa kohdassa 11.
30(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
3.
Terveydensuojelu
____________________________________________________________________________________________________________
3.1 Johdanto
Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma ohjaa kuntien terveydensuojelun valvontaa, edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua sekä yhtenäistää valvontaa. Jokaisen valvontayksikön tulee laatia ohjelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma terveydensuojelulain mukaisen valvonnan toteuttamisesta.
Valvontasuunnitelman yleisessä osassa on kappaleessa 4 kuvattu ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan sisältö: tarkastuksen määrittely, tarkastustiheyteen vaikuttavia asioita ja tarkastusaikaan sisällytetyt toiminnat. Yleisessä osassa on myös kuvattu
näytteenoton osuutta suunnitelmallisessa tarkastuksessa ja mainittu tutkimuksiin käytetyiltä
laboratorioilta edellytetyt vaatimukset ja listattu yleisimmin käytetyt laboratoriot.
3.2 Terveydensuojelulaki ja sen mukaisen valvonnan tavoitteet
Terveydensuojeluvalvontaa säätelee terveydensuojelulaki (763/1994). Terveydensuojelun
mukaista valvontaa ohjaa lukuisa joukko kohdekohtaisia säädöksiä. Valmisteilla olevaan
Imatran seudun ympäristötoimen toimintajärjestelmään tullaan liittämään normirekisteri, johon sisällytetään tarkemmin käytössä olevat säädökset.
Terveydensuojelulain tavoitteena on ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on kunnilla.
Suunnitelmallisella valvonnalla tavoitellaan valvonnan tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta kohdentamalla valvontaa riskiperusteisesti ja yhtenäistämällä valvontakäytänteitä.
3.3 Valvontakohteet
Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet vaativat joko viranomaisen hyväksynnän
tai ovat ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai
ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Tämän jälkeen
valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi.
31(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
Terveydensuojelulain suunnitelmallisen valvonnan kohteita on hyvin laajasti yhteiskunnan
eri alueilla. Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueen tiedossa olevat terveydensuojelulain mukaiset valvontakohdemäärät on kuvattu taulukossa 3/1 kohdetyyppikohtaisesti
eri kunnissa.
Kohdetyyppi
Imatra
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
yhteensä
1
0
0
0
1
2
0
0
1
3
0
0
0
0
0
Teatterit, elokuvateatterit, oopperaja konserttisalit, sirkukset, baletti-,
juhlahuoneistot sekä muut esityksiin
ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat
5
0
0
0
5
Kirkot, merimieskirkot ja muut uskonnollisten yhdistysten tilat
12
11
4
2
29
1
1
0
1
3
11
8
7
2
28
Hotellit
7
2
2
1
12
Aamiaismajoitus sekä majoitus
maatilamatkailun yhteydessä
1
0
0
1
2
Hostellit, kuten retkeilymajat, retkeilyhotellit, kesähotellit, huoneistohotellit, matkustajakoti/motelli, täyshoitola
1
6
2
1
10
5
6
0
2
13
0
0
0
0
0
Yleinen sauna
2
0
1
1
4
Uimahalli
1
1
0
0
2
Uima-allas, uimala
3
1
0
0
4
Kylpylä
1
0
0
0
1
Asetuksen (177/2008) mukaiset
uimarannat
1
0
0
0
1
Muut yleiset uimarannat
11
7
7
8
33
Eläinsuojat ja aitaukset asemakaava alueella tai vastaavat
9
1
0
1
11
TsL 13 § 1 mom. 1 kohdan kohteet
Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset,
lasten iltapäiväkerhot, lasten sisäleikkipuistot
Luentosalit ja auditoriot muualla
kuin koulujen tai oppilaitoksien yhteydessä
Bingohallit, pelisalit ja -kasinot,
tanssisalit ja -lavat
Messu- ja kongressikeskukset,
muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot
Lomakeskusten ja leirintäalueiden
mökit
Muu loma-asuntojen ammattimainen tarjoaminen, asuntolat, yömajat, pakolaisten vastaanottokeskukset
32(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
Peruskoulu
12
2
3
5
22
Lukio, yliopisto, kansalaisopisto
3
0
0
1
4
Keskiasteen erilliset oppilaitokset
6
0
0
1
7
Päiväkodit, lastenpäivähoito sekä
esiopetustilat
17
3
3
3
26
Lasten leikki- ja päivätoiminta, iltapäiväkerhot
1
0
1
0
2
Lastenkodit, koulukodit ja muut
vastaavat lastensuojeluyksiköt
4
0
0
1
5
Vanhainkodit ja muut vastaavat
vanhustenhuollon yksiköt
15
7
3
4
29
Erityisryhmien kohteet, kehitysvammaisten laitokset, päihdehuoltolain mukaiset laitokset ja muut vastaavat
7
0
0
0
7
Parturi, kampaamo
75
12
11
9
107
Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely tai -hoitopaikka, solarium
13
2
3
2
20
Julkinen kuntosali tai liikuntatila
9
6
4
1
20
Hautausmaa tai hautapaikka
3
6
2
1
12
Muut laitokset ja huoneistot, joissa
harjoitetusta toiminnasta saattaa
aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa
0
0
0
0
0
Talousvettä toimittavat laitokset
(vähintään 5000 käyttäjää tai yli
1000 m3/d)
1
0
0
0
1
2
2
2
3
9
2
17
10
13
42
244
101
65
65
475
Talousvettä toimittavat laitokset
(vähintään 50 käyttäjää mutta alle
5000 tai vähintään 10 mutta alle
1000 m3/d) tai muu asetuksen
461/2000 mukainen kohde
Talousvettä toimittavat laitokset(alle
50 käyttäjää tai alle 10 m3/d) tai
muu 401/2001 asetuksen mukainen
kohde.
Yhteensä
Taulukko 3/1:Terveydensuojelulain mukaisien valvontakohteiden määrät kohdetyypeittäin Imatran seudun eri
kunnissa
Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran - ja haitan esiintyminen eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia
tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja
tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset ja määräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja
näytteenottoa jatkotutkimuksia varten.
33(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
Valvontakohteiden suunnitelmallinen tarkastustiheys perustuu valvontakohteiden tai kohdetyypin riskinarviointiin. Tarkastustiheyttä määritellessä on otettu huomioon myös valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ohjeelliset tarkastustiheydet. Kaikille kohteille
ei ole vielä tehty riskinarviointia, näiden kohteiden tarkastustiheys pohjautuu ohjeelliseen
tarkastustiheyteen.
Riskinarvioinnin perusteena on toiminnasta johtuvat terveysuhat tai kohteen olosuhteet,
joista voi aiheutua terveyshaittaa, altistuvien ihmisten määrä ja tyyppi (lapset, nuoret, heikot, sairaat), altistavan tekijän vaarallisuus, altistukset kesto ja/tai toistuvuus. Riskiarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä on kohdekohtaisesti nostettu tai laskettu valvontaohjelman
ohjeelliseen tarkastustiheyteen verraten.
Imatran seudun ympäristötoimessa on tehty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma koko valvontaohjelmakaudelle 2011-2014 ja sille päivitys vuodelle 2012. Terveydensuojelun osa-alueella on määritelty paikalliseen kohdekohtaiseen riskiarviointiin perustuva kohdetyyppikohtainen keskimääräinen tarkastustiheys. Koko nelivuotiskauden tarkastusten
määrä ja suunniteltujen tarkastuksien keskimääräinen vuotuinen kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on myös määritelty.
Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelun sektorilla on tehty keskimääräinen vuotuinen
toteuma-arvio, jossa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit ja muiden esim. kehittämistehtävien ja uusiin asioihin perehdyttämisen vaatima ajankäyttö.
2011-2014
yhteensä
Suunniteltujen tarkastuksien
keskimääräinen vuotuinen
tarkastustiheys
TsL 13 § 1 mom. 1 kohdan kohteet
0,3-0,2
0,25
1
0,25
Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat,
nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten
iltapäiväkerhot, lasten sisäleikkipuistot
0,5-0,3
0,20
3
0,25
Luentosalit ja auditoriot muualla kuin
koulujen tai oppilaitoksien yhteydessä
0,25
Kohdetyyppi
Huomiot
keskimääräinen
tarkastustiheys/ vuosi
Valvira:
ohjeellinen tarkastus tiheys/v
Taulukossa III/2 on kuvattu terveydensuojelun suunnitelmalliset tarkastukset ohjelmakaudella 2011-2014. Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu uusia kohteita tai kohteen tarkastustiheys riskinarvioinnin perusteella muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti.
0
34(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
Teatterit, elokuvateatterit, oopperaja
konserttisalit, sirkukset, baletti-, juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja
tapahtumiin tarkoitetut sisätilat
0,2
0,16
5
0,25
Kirkot, merimieskirkot ja muut uskonnollisten yhdistysten tilat
0,2
0,20
28
0,24
Bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja -lavet
0,2
0,20
3
0,25
Messu- ja kongressikeskukset, muut
kokoontumis- ja juhlahuoneistot
0,2
0,20
28
0,25
Hotellit
0,2
0,22
10
0,21
Aamiaismajoitus sekä majoitus maatilamatkailun yhteydessä
0,2
0,20
2
0,25
Hostellit, kuten retkeilymajat, retkeilyhotellit, kesähotellit, huoneistohotellit,
matkustajakoti/motelli, täyshoitola
0,2
0,20
10
0,25
Lomakeskusten ja leirintäalueiden
mökit
0,3-0,2
0,20
12
0,23
Muu loma-asuntojen ammattimainen
tarjoaminen, asuntolat, yömajat, pakolaisten vastaanottokeskukset
0,3-0,2
Yleinen sauna
0
1
0,5
8
0,5
Uimahalli
2-1
1
8
1
Uima-allas, uimala
2-1
1
16
1
Kylpylä
2-1
1,5
6
1,5
Asetuksen (177/2008) mukaiset uimarannat
2-1
1
4
1
Muut yleiset uimarannat (ja paikat)
2-1
0,72
96
0,73
0,3-0,25
0,25
9
0,20
Peruskoulu
0,3
0,31
26
0,30
Lukio, yliopisto, kansalaisopisto
0,3
0,30
5
0,31
Keskiasteen erilliset oppilaitokset
0,3
0,30
7
0,25
Päiväkodit, lastenpäivähoito sekä esiopetustilat
0,5-0,3
0,31
32
0,31
Lasten leikki-ja päivätoiminta, iltapäiväkerhot
0,5-0,3
0,30
2
0,25
Lastenkodit, koulukodit ja muut vastaavat lastensuojeluyksiköt
0,5-0,3
0,30
4
0,25
Vanhainkodit ja muut vastaavat vanhustenhuollon yksiköt
0,5-0,3
0,30
29
0,25
Erityisryhmien kohteet, kehitysvammaisten laitokset, päihdehuoltolain
mukaiset laitokset ja muut vastaavat
0,5-0,3
0,34
8
0,29
Eläinsuojat ja aitaukset asemakaava
alueella tai vastaavat
1
35(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
Parturi, kampaamo
0,2
0,15
64
0,15
Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely
tai -hoitopaikka, solarium
0,5-0,3
0,20
15
0,19
Julkinen kuntosali tai liikuntatila
0,3-0,25
0,25
20
0,25
0,2
0,14
5
0,1
Hautausmaa tai hautapaikka
Muut laitokset ja huoneistot, joissa
harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa
0,5-0,3
Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 5000 käyttäjää tai yli 1000
m3/d)
2-1
1,5
7
1,75
Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 50 käyttäjää mutta alle 5000
tai vähintään 10 mutta alle 1000 m3/d)
tai muu asetuksen 461/2000 mukainen
kohde
2-1
(0,5)
0,67
27
0,75
Talousvettä toimittavat laitokset(alle 50
käyttäjää tai alle 10 m3/d) tai muu
401/2001 asetuksen mukainen kohde.
1
(0,5)
0,46
74
0,44
Yhteensä
2
0
574
Taulukko 3/2 Suunnitelmallinen terveydensuojelulain mukainen valvonta kohdetyypeittäin vuosille 2011-2014,
päivitys 2012
Huomiot:
1) Kohteina mukana myös pieniä uimapaikkoja, jotka eivät varsinaisesti kuulu yleisiin uimarantoihin,
mutta joita halutaan kuitenkin harvennetulla tarkastustiheydellä valvoa.
2)Pääosin hyväkuntoisia pieniä toimipisteitä, jotka ovat riskiarvioinnin perusteella arvioitu vähäriskiseksi
Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtäessä käytetään Imatran seudun ympäristötoimen toimintajärjestelmään sisällytettyjä terveydensuojeluun liittyviä ohjeita, tarkastuslomakkeita, riskinarviointilomakkeita ja asiakirjamalleja ja/tai Valviran laatimaa tarkastusohjeistusta. Ohjeistuksissa on huomioitu valtakunnallisen valvontaohjelman ohjaama kohdetyypin tarkastuksen yleisen sisällön märittely.
Suunnitelmallinen tarkastus ei aina kata koko toimintaa vaan voi kohdistus toiminnan johonkin osa-alueeseen. Kulloinkin valittu tarkastuksen osa-alue riippuu asian merkityksellisyydestä, riskialttiudesta, yleisistä tarkastuksien painopisteistä tai yleisestä mielenkiinnosta.
Terveydensuojelun valvontasuunnitelmaa laadittaessa on varauduttu suunnitelmallisen valvonnan lisäksi suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliseen valvontaan. Tällaista muuta valvontaa, jota ei voida suunnitella, on terveydensuojelun sektorilla erityisesti asunnontarkastukset. Asunnontarkastusten osalta on varauduttu Imatran seudun alueella arviolta 50
asunnontarkastuspyynnön käsittelyyn vuodessa. Asunnontarkastuspyyntö sisältää useita
erillisiä työvaiheita ja yleensä vähintään kaksi erillistä tarkastusta.
Kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset on tarkoituksenmukaista tehdä yleensä samanaikaisesti kohteissa, joita valvotaan kummankin lain nojalla. Samoin
36(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
tupakkalain mukaista valvontaa voidaan tehdä terveydensuojeluvalvonnan yhteydessä niissä valvontakohteissa, jotka ovat yhteisiä.
3.5 Terveydensuojelun painopisteet
Terveydensuojelun valtakunnallinen valvontaohjelma nostaa ohjelmakaudelle yleiseksi painopisteeksi terveydellisten olojen valvonnan kohteissa, joita lapset ja nuoret käyttävät sekä
vanhusten palveluita antavat laitokset, asetuksen 177/2008 mukaiset uimarannat, talousvettä toimittavien laitosten näytemäärät ja varautumisen erityistilanteisiin talousvesilaitoksilla.
Asetuksen 177/2008 mukaisten uimarantojen uimavesiprofiilit ja uimaveden laadusta yleisölle tiedottaminen on vuosina 2011 ja 2012 painopisteenä.
Talousveden valvonnassa on painopisteeksi nostettu talousvettä toimittavien laitosten erityistilannesuunnitelmat. Niihin on kiinnitetty huomiota jo edellisen valvontaohjelmakauden
loppupuolella ja valvontayksikössä varaudutaan huomioimaan painopiste tarkastusten yhteydessä. Valvontatutkimusohjelmia päivitettäessä kiinnitetään huomiota näytteenottomäärien säädösten mukaisuuteen, ja varmistaudutaan siitä, että seudun eri vesilaitoksissa on
yhteneväiset käytänteet tässä suhteessa.
Lasten ja nuorien käyttämät kohteet ovat koko ajan painopisteenä. Koulu- ja päiväkotirakennusten kunnon eteen on myös kuluneena ohjelmakautena tehty työtä seudun kunnissa.
Se on pitkäjänteistä, suunnitelmallista, sidosryhmien kanssa yhteistyössä tehtävää työtä,
jota ei pelkällä suunnitelmallisella tarkastuksella saavuteta. Koska lasten ja nuorten käyttämien kohteiden laadussa on ollut viime vuosina paljon huomautettavaa, painotetaan tätä
valvonnan aluetta ohjelmakauden alkuun.
Ohjelmakauden alkuvuosille halutaan valvontaohjelmassa painottaa myös vanhusten palveluita antavien kohteiden valvontaa, mutta koska seudulla joudutaan ohjelman alkuvuosina keskittymään nuorten ja lasten tiloihin, joudutaan vanhusten tilojen valvonnan painotusta
siirtämään ohjelmakauden loppupuolelle niiltä osin, kuin se riskiperustein mahdollista.
Loppupuolella valvontaa ohjataan kohdistettavaksi myös majoitus- ja kokoontumishuoneisiin, paikallisessa suunnittelussa tämä valvonta on jaettu suhteellisen tasaisesti koko ohjelmakaudelle.
Valvira on vuoden 2010 aikana julkaissut terveydensuojelun valvontaohjeistuksen, jonka
sopeuttaminen ja käyttöönotto Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on paikallisena painopisteenä ohjelmakauden alkuvaiheessa
yksikön toimintajärjestelmän laatimisen yhteydessä.
Vuoden 2012 valvontasuunnitelman toteumatiedot on tavoitteena saada keskitetyn tiedonhallintajärjestelmän kautta alue- ja keskushallinnon käyttöön vuonna 2013. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen tietojärjestelmän (KUTI-YHTI) käyttöönotto edellyttää, että valvontaviranomaisella on käytössään KUTI-YHTI yhteensopiva valvontatietojärjestelmä ja että
valvontakohde- ja valvontatiedot on syötetty järjestelmään KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti. Imatran seudun ympäristötoimen käyttämä Digia-tiedonhallintajärjestelmä on vaatimukset täyttävä järjestelmä. Ennen kuin tiedot ovat syötettävissä valtakunnalliseen järjestelmään, on niiden luokituksessa ja tarkastamisessa paljon työtä. Tämä työ on ohjelmakaudella yhtenä toiminnan painopistealueena.
37(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
3.6 Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma
Terveydensuojelulain mukainen valvonta perustuu joidenkin kohdetyyppien osalta hyvin
merkittävästi tuotteiden tai olosuhteiden valvomiseen näytteenoton avulla. Tällaisia kohteita
ovat erityisesti veteen eri tavoin liittyvät tarkastuskohteet, talousvedet ja uimavedet. Taulukossa III/3 on kuvattu Imatran seudun ympäristötoimessa valvonnan tueksi otetut näytteet,
joko yksikön henkilöstön itse ottamat näytteet tai hyväksytyn asiantuntijan kohteeseen jonkin velvoitteen kautta otettavaksi määritellyt näytteet.
Vesilaitoksilta taulukon luvuissa on verkostovesinäytteet ja lähtevän veden näytteet, niiltä
osin kuin ne ovat viranomaisvalvontatutkimuksia. Vesilaitoksilta otetaan näiden lisäksi käyttötarkkailunäytteitä mm. raakavesistä, laitoksilta lähtevästä vedestä, vesitorneista, yhdysvesiputkista ja yksittäisten kiinteistöjen vedestä.
Uima-allaskohteiden näytteenottomäärä on arvio. Uima-altaiden näytteenottosuunnitelmat
päivitetään vuosittain maaliskuun jälkeen, jolloin terveysvalvonnalla on käytössään toiminnanharjoittajien keräämät edellisen vuoden raportit mm. veden laadusta ja kävijämääristä.
Tällöin näytemäärät voivat muuttua ja silloin taulukko päivittyy vastaavasti.
Hostellit, kuten retkeilymajat, retkeilyhotellit,
kesähotellit, huoneistohotellit, matkustajakoti/motelli,
täyshoitola
6
Lomakeskusten ja leirintäalueiden mökit
21
Huomiot
Kunnan toimesta otetut näytteet
2011-2014
Kohdetyyppi
Valvontatutkimusohjelmien tai
muiden velvoitteiden takia ulkopuolisen asiantuntijan yms. ottamat näytteet 2011-2014
Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu kohteita tai kohteen näytteenottotiheys riskinarvioinnin, lainsäädännön muutosten tai valvontatutkimusohjelmien päivityksen perusteella
muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti.
38(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
Muu loma-asuntojen ammattimainen tarjoaminen, asuntolat, yömajat, pakolaisten vastaanottokeskukset
Yleinen sauna
Uimahalli
156
Uima-allas, uimala
148
Kylpylä
260
Asetuksen (177/2008) mukaiset uimarannat
16
Muut yleiset uimarannat
249
Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään
5000 käyttäjää tai yli 1000 m3/d)
474
Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 50
käyttäjää mutta alle 5000 tai vähintään 10
mutta alle 1000 m3/d) tai muu asetuksen
461/2000 mukainen kohde
88
396
Talousvettä toimittavat laitokset(alle 50 käyttäjää tai alle 10 m3/d) tai muu 401/2001 asetuksen mukainen kohde.
105
10
Yhteensä
1049
880
Taulukko 3/3 Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan sisältämä näytteenotto Imatran seudun ympäristötoimessa.
Tulosten arviointi on osa näytteiden avulla tehtävää kohteen laadun arviointia. Siinä huomioidaan tulosten vaatimusten ja tavoitteiden mukaisuus. Arviointi saattaa johtaa joskus uusintanäytteisiin, jotka sisältyvät niiltä osin suunnitelmalliseen näytteenottoon.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän terveydensuojelulain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla. Tekemättä jätetty toimenpide voidaan teettää laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeyttää tai kieltää.
Terveydensuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesta toiminnasta, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, säädetään
rikoslaissa terveysrikoksena. Ilmoituksen tekemättä jättämisestä sekä viranomaisen antaman kiellon tai määräyksen rikkomisesta voidaan tuomita terveydensuojelurikkomuksesta
sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Terveyden vaarantamisrikkomuksesta säädetään terveydensuojelulaissa.
Hallinnollisten pakkokeinojen toimeenpaneminen Imatran seudun ympäristötoimessa tullaan kuvaamaan toimintakäsikirjaan.
39(98)
Päivitys 2012
Terveydensuojelu
________________________________________________________________
3.8 Terveysvaaratilanteet
Terveysvaaratilanteita pyritään estämään huolellisella ennakoinnilla ja riskiä aiheuttaviin
asioihin puuttumisella ennen kuin vaaratilanteita on syntynytkään. Kohteiden erityistilannesuunnittelulla pyritään varmentamaan, että vaaratilanteissa osataan toimia tehokkaasti ja
oikein. Erityistilannesuunnittelua edellytetään kohteilta, joiden terveydelliset riskit toiminnan
vaarantumisen kautta ovat suuret.
Vaaratilanteet eroavat toisistaan, joten yleispäteviä ohjeita valvontaviranomaiselle tilanteiden varalta on vaikea antaa. Viranomaisen onkin käytettävä tapauskohtaista harkintaa
päättäessään tilanteen vaatimista toimenpiteistä. Imatran seudun ympäristöyksikön valmiussuunnitelmaan on sisällytetty epidemiatyöryhmän toimintaohje. Imatran seudulle on perustettu epidemiaselvitystyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti arvioimaan terveysperusteisia vaaroja. Työryhmään kuuluu muiden asiantuntijoiden lisäksi talousvesiasioista vastaava tarkastaja ja vesilaitosten edustajat. Terveysvaaran uhatessa ryhmä kokoontuu
suunnittelemaan toimenpiteitä.
3.9 Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi
toimintavuotta osana normaalia operatiivista työtä. Vuosittain laaditaan ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan toteuma-arviointi, joka sisältää myös terveydensuojelulain mukaisen valvonnan toteutumisen arvioinnin. Toiminto on kuvattu yleisessä
osassa kohdassa 11.
40(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
4.
____________________________________________________________________________________________________________
4.1 Johdanto
Kuntien tai yhteistoiminta-alueiden tulee suunnitella alueellaan toteutettava kuluttajaturvallisuusvalvonta osana kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa. Kuluttajaturvallisuusvalvontaa käsittelevä osuus tulee laatia kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman yleisessä osassa on
kappaleessa 4 kuvattu ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan sisältöä:
tarkastuksen yleinen määrittely, tarkastustiheyteen vaikuttavia asioita ja tarkastusaikaan sisällytettäviä toimintoja.
4.2 Kuluttajaturvallisuus valvonnan säädösperusta
Kuluttajaturvallisuusvalvontaa ohjaa kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011). Lain 22 §:ssä edellytetään, että kunnat laativat valvontasuunnitelman valvonnan laadun ja säännöllisyyden
takaamiseksi lain 16 §:n mukaan kuntien tulee alueellaan valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Muita kuluttajaturvallisuusvalvontaa suorittavia viranomaisia ovat Tukes, Tullilaitos ja aluehallintovirastot.
Uusi kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012 Laki muuttaa kuluttajapalveluiden tuottamisen osittain ilmoitusvelvolliseksi. Uusi laki tulee myös velvoittamaan ilmoitusvelvollisista
kuluttajapalveluista turvallisuusasiakirjan laatimista.
4.3 Kuluttajaturvallisuus valvonnan tavoitteet ja niiden huomioiminen paikallisessa valvonnassa
Kuluttajalle tarkoitetut tuotteet tai palvelut eivät saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle
eivätkä omaisuudelle. Valvonnan tavoitteena on varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on
huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään.
41(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma on nostanut ohjelmakaudelle 2011-2014 kolme erityistä teema-aluetta:
•
Uuden lain muutosten omaksuminen ja toteuttaminen.
Muutoksia tulee mm. turvallisuutta vaarantavien palveluiden ilmoitusvelvollisuuteen. Ilmoitusvelvollisilta kuluttajapalveluiden tarjoajilta tullaan edellyttämään, että
he ovat laatineen omavalvontajärjestelmäänsä turvallisuusasiakirjan. Uusi laki
edellyttää myös valmistautumista erityistilanteisiin.
Imatran seudun ympäristötoimessa on valmiussuunnitelma, joka sisältää myös
erityistilanteet kuluttajapalveluissa. Valmiussuunnitelma on erillinen asiakirja, jota
päivitetään vuosittain.
Uuden lain voimaan astuttua ilmoitusvelvollisten ilmoituskäytännön luominen ympäristöterveydenhuollon palveluprosessiin on ohjelmakauden ensimmäisiä kehittämisasioita. Sen suhteen tullaan käyttämään Tukesin ohjeistusta apuna.
Turvallisuusasiakirjojen arvioiminen tulee vaatimaan tarkastajilta perehtymistä ja
kouluttautumista. Tähän asiaan tullaan valvontaohjelmakaudella panostamaan.
•
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden päivityksen aiheuttamien muutosten omaksuminen ja toteuttaminen
Valvontakriteeristö tullaan kokonaisuudessaan päivittämään ohjelmakauden aikana. Uusia valvonnan painopistealueita ovat sisäleikkipaikat ja turvapuhelinpalvelut. Näiden uusien asioiden haltuunotto tulee vaatimaan perehtymistä ja kouluttautumista, joka tullaan huomioimaan henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa.
•
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen
Resurssien varmistamisella pyritään siihen, että valvontayksiköissä on kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita, joiden työtehtävät koostuvat
suurimmaksi osaksi tai ainakin merkittävässä määrin kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävistä. Erikoistuminen nähdään viranhaltijoiden motivaation ja valvonnan
tehokkuuden kannalta tavoitteellisena tilana. Jokaisessa valvontayksikössä tulisi
olla vähintään yksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö.
Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollossa ollaan erikoistumassa myös kuluttajaturvallisuusasioihin.
4.4 Valvontakohteet
Valvonta kohdistuu pääasiassa paikallisten kuluttajapalveluiden tarjoajiin sekä kosmetiikan,
lelujen ja kynttilätuotteiden paikallisiin valmistajiin. Kuluttajapalveluista valvonta kohdistuu
erityisesti nk. painopistealueiden kohteiden valvontaan. Muita kohteita valvotaan mm. ilmoitusten ja valvontayksikössä tapahtuvan riskinarvioinnin perusteella. Taulukossa IV/1 on lueteltu painopistealueittain tiedossa olevien kohteiden määrä Imatran seudun eri kunnissa.
42(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Edellinen tuoteturvallisuuslainsäädäntö ei ole edellyttänyt ilmoitusta tai lupamenettelyä, joten kaikki kohteet eivät välttämättä ole valvontaviranomaisen tiedossa. Kohteiden kartoittaminen tulee lisäämään kohteita, jotka tullaan myös liittämään valvontakauden aikana sitä
myöten suunnitelmallisen valvonnan piiriin.
Kohdetyyppi
Huvi-/ teemapuisto (kotikunta)
Kuntosali
Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus
Leikkikenttä tai -puisto
Sisäleikkipaikat
Rullalautailupaikka tai vastaava pyöräilypaikka
Ohjelmapalvelu
Kiipeilykeskus/ -seinä
Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu
Kartingrata
Uimahalli/kylpylä
Uimaranta
Talviuintipaikka
Tatuointi, lävistys tms
Turvapuhelinpalvelu tms
Yleisötilaisuus
Kynttilätuotteiden valmistaja
Lelujen valmistaja
Kosmetiikan valmistaja
Imatra
0
9
0
33
0
Parikkala
0
4
0
10
0
Rautjärvi
0
4
1
7
0
Ruokolahti
0
1
1
16
0
yhteensä
0
18
2
66
0
1
10
2
3
2
5
12
2
1
1
2
0
0
0
0
8
0
3
0
2
8
1
0
0
1
0
0
0
0
1
0
5
0
0
7
1
0
0
2
1
0
0
0
4
0
1
0
0
8
1
0
0
0
0
0
2
1
23
2
12
2
7
35
5
1
1
5
1
0
2
83
37
29
34
183
Taulukko 4/1 : Kuluttajaturvallisuuden painopistealueiden valvontakohteiden määrät Imatran seudun
ympäristötoimessa
4.5 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus
Valvontakohteiden suunniteltu tarkastustiheys perustuu kohteiden riskinarviointiin ja valvontaohjelman ohjeellisiin tarkastustiheyksiin.
Kauden 2011-2014 kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksia suunniteltaessa on pyritty
huomioimaan valtakunnalliset painopisteet sekä Tukesin että AVIn valvontaprojekti. Kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti
samanaikaisesti kohteissa, joita valvotaan kummankin lain nojalla.
43(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Tarkastuksissa käytetään apuna Tukesin julkaisemia sekä Imatran seudun ympäristötoimen toimintajärjestelmään liittyviä tarkastuslistoja, malliasiakirjoja, työohjeita ja lomakkeita.
Imatran seudun ympäristötoimessa on tehty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma koko valvontaohjelmakaudelle 2011-2014 ja siitä on tehty päivitys vuodelle 2012. Kuluttajaturvallisuuden osa-alueella on määritelty paikalliseen kohdekohtaiseen riskiarviointiin
perustuva kohdetyyppikohtainen keskimääräinen tarkastustiheys. Koko nelivuotiskauden
tarkastusten määrä ja suunniteltujen tarkastuksien keskimääräinen vuotuinen kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on myös määritelty.
Riskiin on vaikuttanut arvio mahdollisen vaaran vakavuudesta ja todennäköisyydestä sekä
palvelua käyttävien kuluttajien määrästä. Riskiin vaikuttaa myös toiminnanharjoittajan
asenne turvallisuuskysymyksiin, sekä varautuminen onnettomuuksiin ja omavalvontasuunnitelman toimivuus.
Ympäristöterveydenhuollon kuluttajaturvallisuuden sektorille on tehty keskimääräinen vuotuinen toteuma-arvio, jossa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit ja muiden esim. kehittämistehtävien ja uusiin asioihin perehdyttämisen vaatima ajankäyttö.
Huomiot
tarkastustiheys
2011-2014
yhteensä
keskimääräinen tarkastustiheys/ vuosi
Kohdetyyppi
Huvi-/ teemapuisto (kotikunta)
Kuntosali
Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus
Leikkikenttä tai -puisto
Sisäleikkipaikat
Rullalautailupaikka tai vastaava pyöräilypaikka
Ohjelmapalvelu
Kiipeilykeskus/ -seinä
Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu
Kartingrata
Uimahalli/kylpylä
Uimaranta
Talviuintipaikka
Tatuointi, lävistys tms
Turvapuhelinpalvelu tms
Yleisötilaisuus
Tukes:
ohjeellinen tarkastus tiheys
Taulukossa 4/2 on kuvattu kuluttajaturvallisuuden suunnitelmalliset tarkastukset ohjelmakaudella 2011-2014. Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu uusia kohteita tai kohteen tarkastustiheys riskinarvioinnin perusteella muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti.
vieraileva
1
0,33
1
0,5
1
0,32
1
0,44
20
8
118
0,28
1
0,45
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
1
1
1
0,33
0,33
0,5
0,5
0,4
0,3
0,4
0,38
1
0,72
0,44
0,25
0,30
0,32
2
35
2
20
3
26
101
8
1
1
7
0,5
0,38
0,25
0,4
0,38
0,9
0,72
0,40
0,25
0,25
0,35
1
2
3
44(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Kynttilätuotteiden valmistaja
Lelujen valmistaja
Kosmetiikan valmistaja
0,5
0,5
0,5
0,25
1
0,25
0,5
4
0,5
Yhteensä
357
Taulukko 4/2: Suunnitelmallinen kuluttajaturvallisuuden valvonta painopistekohtaisesti vuosille 2011-2014
Huomiot:
1) Alueen kiipeilyseinät ovat hyvin rajoitetusti käytössä.
2) Talviuintipaikkojen toiminta on alueella pienimuotoista, osin sattumanvaraisesti toiminnassa olevaa ja
seuratoimintaan perustuvaa.
3) Osa yleisötapahtumista on pienimuotoisia ja/tai tapahtumia, jotka eivät joka vuosi toteudu.
4.6 Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma
Valvonta Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueella on pääosin kuluttajapalveluiden
turvallisuuden valvontaa, johon valvontaan ei yleensä liity näytteenottoa.
Alueella oleviin kulutustavaratuotekohteisiin saattaa jossain tapauksissa tulla kysymykseen
näytteenotto. Tällaisia tilanteita ovat esim. epäily tuotteen vaarallisuudesta tai myrkyllisyydestä, jolloin testit ja analyysit tilanteen arvioimiseksi ovat tarpeen. Tällaisissa tilanteissa
näytteenotto ja tutkiminen sisältyvät suunnitelmalliseen valvontaan.
4.7 Valvontaprojektit
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnalliseksi valvontaprojektiksi vuodelle 2012 on asetettu sisäleikkipaikkojen turvallisuus. Toiminta-alueella ei ole merkittäviä sisäleikkipaikkoja.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella valvontaprojektina vuodelle 2012 on kartingin
turvallisuus. Tähän projektiin osallistutaan.
Ohjelmakauden muiden vuosien valtakunnallisia tai alueellisia projekteja ei vielä ole määritelty.
Omia tai maakunnallisia projekteja ei myöskään tässä vaiheessa ole katsottu tarpeelliseksi
asettaa vaan voimavarat suunnataan uusiin asioihin perehtymiseen ja valvontasektorin ja kohteiden haltuunottoon.
4.8 Hallinnolliset pakkokeinot
45(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että muun muassa kuntien
ympäristöterveydenhuollon valvontaa suorittavat tahot kykenevät käytännössä eteen tulevissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan tilanteissa ryhtymään välittömästi itse tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi uuden lain hallinnollisia pakkokeinoja koskevia säännöksiä on
selkeytetty ja osittain muutettu. Uusi laki antaa mahdollisuuden käyttää mm. korjaus- ja oikaisumääräystä, toiminnan keskeyttämistä ja toimenpiteen teettämistä. Lain mukaan on
myös mahdollista antaa kielto tai väliaikainen kielto. Tarkemmat ohjeet pakkokeinojen käytöstä tullaan kuvaamaan toimintakäsikirjaan.
toimintavuotta osana normaalia operatiivista työtä. Vuosittain laaditaan ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan toteuma-arviointi, joka sisältää myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan toteutumisen arvioinnin. Toiminto on kuvattu yleisessä osassa kohdassa 11.
46(98)
Päivitys 2012
Kemikaalilain mukainen valvonta
________________________________________________________________
5.
Kemikaalivalvonta
____________________________________________________________________________________________________________
5.1 Johdanto
Vuosille 2011–2014 laadittu valtakunnallinen kemikaalilain valvontaohjelma on valmisteltu
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Suomen ympäristökeskuksen
(SYKE) yhteistyönä ja kattaa sekä kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristövaarojen
että fysikaalisten vaarojen valvonnan. Ohjelmalla ohjataan kunnan kemikaaliviranomaisen
toimintaa. Kunnan tulee laatia ohjelman mukainen valvontasuunnitelma alueellaan oleviin
kemikaalilain mukaisiin kohteisiin.
Kemikaalien tuotevalvontatehtävät on keskitetty vuoden 2011 alussa Evirasta, SYKEstä ja
Valvirasta Turvallisuus ja kemikaalivirastoon (Tukes).
Ohjelmakaudella aloitetaan kemikaalilain kokonaisuudistus. Vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä on annettu uusi VN:n asetus vuonna 2011. Muutoksella on tiukennettu myrkyllisten ja erittäin myrkyllisten kemikaalien myyntiä.
Imatran seudun ympäristöterveyden huollon valvontasuunnitelman yleisessä osassa on
kappaleessa 4 kuvattu ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan sisältö: tarkastuksen yleinen määrittely, tarkastustiheyteen vaikuttavia yleisiä asioita ja tarkastusaikaan sisällytetyt toiminnat.
5.2 Kemikaalilain mukainen säädösperusta ja kunnan tehtävät
REACH -asetus (EY) N:o 1907/2006
CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008
Pesuaineasetus (EY) N:o 648/2004
Kemikaalilaki 744/1989
Kemikaaliasetus 675/1993
VN:n asetus 647/2009
STM:n asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä 807/2001
STM:n asetus CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista 5/2010
STM:n asetus vaarallisen kemikaalin päällyksen turvasulkimesta ja näkövammaisille tarkoitetusta vaaratunnuksesta 414/2011
VN:n asetus biosidivalmisteista 466/2000
STM:n asetus biosidivalmisteiden pakkaamisesta ja merkinnöistä 422/ 2000
Suojauskemikaaliasetus 123/1994
VN:n asetus kemikaalien vähittäismyynnistä 573/2011
STM:n asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta 553/2008
47(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Kunnan kemikaaliviranomaiset tehtävänä on valvoa kemikaalilain ja sen nojalla annettujen
säännösten noudattamista, kun on kyse kemikaalien markkinoille saattamisesta tai vähittäismyynnistä. Kemikaaliviranomaisen tulee erityisesti valvoa, että
•
•
•
•
•
markkinoille saatettavat kemikaalit on luokiteltu ja pakattu sekä niiden päällykset on
merkitty CLP-asetuksen tai kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti
toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet kemikaalilain 48 a §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot kemikaalituoterekisteriin
REACH-asetuksen 31–33 artiklassa tarkoitettuja tiedottamisvelvoitteita noudatetaan
REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisia rajoituksia noudatetaan sekä
vaarallisen kemikaalin vähittäismyyntiä koskevia kemikaalilain ja sen nojalla annettuja säännöksiä noudatetaan.
5.3 Kemikaalilain mukaisen valvonnan tavoitteet
Kemikaalivalvonnan tavoitteena ja tarkoituksena on selvittää, täyttävätkö Suomessa
markkinoilla olevat kemikaalit kemikaalilainsäädännön vaatimukset. Vaatimusten noudattamisen valvonta on osa kemikaaleista aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen
sekä fysikaalisten vaarojen ehkäisemistä ja torjuntaa ja siten myös onnettomuuksia
ennaltaehkäisevää työtä.
Kemikaalilainsäädännössä kunnan kemikaaliviranomaiselle säädettyjen valvontatehtävien
perusteella valvontaohjelmaan sisällytettyjen tarkastusten tavoitteena ja tarkoituksena on
valvoa, että
•
•
•
•
•
kemikaalit on luokiteltu, merkitty ja pakattu oikein
käyttöturvallisuustiedote on laadittu vaaraa aiheuttavista kemikaaleista
kemikaalitiedot vaaraa aiheuttavista kemikaaleista on toimitettu KETU-rekisteriin
erittäin myrkyllisten ja myrkyllisten kemikaalien säilytys ja luovuttaminen vähittäismyynnissä on asetuksen mukaista
kemikaalien jakelulaitteiden merkinnät ovat kunnossa.
5.4 Valvontakohteet
Kemikaalilain mukaiset valvontakohteet ovat kohteita jotka joko valmistavat tai maahantuovat kemikaalilain mukaisia tuotteita tai joissa kohteissa kemikaalilain mukaisia tuotteita on
vähittäismyynnissä.
Imatran seudun ympäristötoimen alueella ei ole kemikaalilain mukaisten tuotteiden valmistajaa, maahantuojiakin tiettävästi vain yksi. Pääasiallisia valvonnan kohteita ovat siis vähittäismyyntikohteet.
48(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Taulukoon 5/1 on kuvattu Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueella olevat kemikaalilain mukaiset kohteet kohdetyypeittäin eri kuntien alueella.
Kohdetyyppi
Kemikaalien toimittajat
Kuluttajakemikaalit
0
0
0
0
0
1
0
0
0
1
14
10
4
2
30
Vähittäismyynti
Itsepalvelutavaratalot
7
1
0
0
8
Vähittäismyynti
Erikoistumattomat vähittäismyymälät
24
10
4
5
43
46
21
8
7
82
Teollisuuskemikaalien toimittajat
Vähittäismyynti
Erikoismyymälät
Taulukko 5/1: Kemikaalilainmukaiset valvontakohteet Imatran seudun ympäristötoimen alueella
Imatran seudun ympäristötoimessa on tehty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma koko valvontaohjelmakaudelle 2011-2014, se on päivitetty vuodelle 2012. Kemikaalilain
mukaisessa valvonnassa on määritelty paikalliseen kohdekohtaiseen riskiarviointiin perustuva kohdetyyppikohtainen keskimääräinen tarkastustiheys. Koko nelivuotiskauden tarkastusten määrä ja suunniteltujen tarkastuksien keskimääräinen vuotuinen kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on myös määritelty.
Valvontasuunnitelma on laadittu suhteessa valvontatarpeeseen. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä on joko nostettu tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai
vähennetty valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä.
Riskiä kemikaalitoimittaja-kohteissa arvioitaessa huomioidaan seuraavia asioita:
Valvontakohteen riskiä ja tarkastustiheyttä lisää
•
•
yrityksen markkinoille saattamissa kemikaaleissa on vähittäismyynnin tarkastuksissa havaittu paljon puutteita
yrityksen kemikaaliasiantuntemuksen taso, jos
yrityksen päätoimiala on jokin muu kuin kemikaaliala
edellisessä tarkastuksessa oli todettu paljon puutteita/virheitä
49(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
•
•
•
•
KETU:ssa on paljon korjattavaksi palautettuja ilmoituksia
markkinoille saatettavat kemikaalit ovat erityisen vaarallisia (CMR, T+, T, C, herkistävä tai kuuluvat kandidaattilistan aineisiin)
toiminnanharjoittajan tuotevalikoima vaihtuu usein
kemikaaleja tuodaan maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta, jolloin kemikaalisäädökset lähtömaassa eivät vastaa EU:n säädöksiä
kemikaali on valtakunnallisen valvonnan painopisteenä.
Valvontakohteen riskiä ja tarkastustiheyttä alentaa
•
•
•
toiminnanharjoittajalla on hyvä kemikaaliasiantuntemus
markkinoille saatettavien kemikaalien vakiintunut valikoima
edellisessä tarkastuksessa todettujen puutteiden pieni määrä
Riskiä vähittäismyyntikohteissa arvioitaessa on otettu huomioon seuraavia asioita:
Valvontakohteen riskiä ja tarkastustiheyttä lisää
•
•
•
•
•
•
•
myynnissä on erittäin myrkyllisiä (T+), myrkyllisiä (T), joita koskevat vähittäismyyntiasetuksen kemikaalien säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset
myynnissä on erityisen vaarallisia kemikaaleja, joille edellytetään turvasuljinta tai
näkövammaisille tarkoitettua turvasuljinta
myynnissä on kemikaaleja, joihin kohdistuu REACH-asetuksen rajoituksia
myynnissä on yrityksen omia tuotesarjoja (ominaista esimerkiksi erikoismyymälöille)
usein vaihtuva tuotevalikoima (tyypillistä esimerkiksi halpamyymälöille)
edellisellä tarkastuksella todettu paljon puutteita
myynnissä on kemikaaleja, jotka ovat valtakunnallisen valvonnan painopisteenä.
Valvontakohteen riskiä ja tarkastustiheyttä alentaa
•
•
•
vakiintunut tuotevalikoima, kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupassa
miehittämätön jakeluasema
edellisellä tarkastuksella todettu vähän puutteita.
Kaikkien kohteiden valvontasuunnitelmaa ei vielä ole voitu tehdä riskinarvioon perustuen,
tällaisten kohteiden valvontasuunnitelma perustuu valtakunnallisen kemikaalilain mukaisen
valvontaohjelman kohdetyyppikohtaisiin ohjeellisiin tarkastustiheyksiin. Suunnitelmallisten
tarkastusten yhteydessä jatketaan kohteiden riskinarvioinnin määrittelyä.
Ympäristöterveydenhuollon kemikaalilain valvonnan sektorilla on tehty keskimääräinen vuotuinen toteuma-arvio, jossa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit ja muiden esim. kehittämistehtävien ja uusiin asioihin perehdyttämisen vaatima ajankäyttö.
Talukossa 5/2 on kuvattu kemikaalilain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset ohjelmakaudella 2011-2014. Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu uusia kohteita tai kohteen tarkastustiheys riskinarvioinnin perusteella muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti.
50(98)
Kuluttajakemikaalit
Teollisuuskemikaalien toimittajat
Vähittäismyynti
Erikoismyymälät
Vähittäismyynti
Itsepalvelutavaratalot
Vähittäismyynti
Erikoistumattomat vähittäismyymälät
yhteensä
1
Huomiot
tarkastustiheys
2011-2014
yhteensä
Kohdetyyppi
Valvira:
Päivitys 2012
________________________________________________________________
0
0,2
0,2
1
0,25
1-0,33
0,28
29
0,24
1-0,33
0,55
17
0,53
0,2
tai
<0,2
0,14
3
0,02
1
50
Taulukko 5/2: Suunnitelmallinen kemikaalilain mukainen valvonta kohdetyypeittäin vuosille 2011-2014
Huomio
1) Vähittäismyymälöiden keskimääräinen kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on 0,14, sitä alentaa ryhmään
kuuluvat polttoainejakelun kylmäasemat, joiden kohdekohtainen tarkastustiheys on pääosin 0,1. Suurimpien
Marketeiden tarkastustiheys on 0,2 ja pienempien vähittäismyymälöiden tarkastustiheys on pääosin luokkaa
0,15.
Suunnitelmallisilla tarkastuksilla tarkastetaan, että vaarallinen tai vaarallisia aineita sisältävä kemikaali on kemikaaleja koskevassa kansallisessa tai EU lainsäädännössä edellytettyjen vaatimusten mukainen. Vähittäismyynnin tarkastuksilla tarkastetaan myös vähittäismyynnin säännösten noudattamista kemikaalien myynnin osalta.
Tarkastuksella käytetään apuna Imatran seudun ympäristötoimen toimintajärjestelmään liittyviä tai Tukesin omia ohjeita, tarkastuslomakkeita, riskinarviointilomakkeita ja asiakirjamalleja. Valtakunnallisen kemikaalilain valvontaohjelman sisältämä ohjeistus tarkastuskertomuksen sisällöstä huomioidaan paikallisessa tarkastuksessa.
51(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
5.6 Näytteenotto ja tutkiminen
Kemikaalilain mukaiseen tarkastukseen ei varsinaisesti liity näytteenottoa eikä tutkimusta,
mutta tuotteiden pakkausmerkintöjen tarkastaminen on käytännössä vaikeaa suorittaa kohteessa, joten tuotteiden "lainaaminen" pakkauksen tarkistamista ja arviointia varten on
osoittautunut hyväksi toimintatavaksi.
5.7 Hallinnolliset pakkokeinot
Mikäli toimenpiteitä tarkastuksella havaittujen puutteiden korjaamiseksi edellytetään, tarkastuslomakkeet toimitetaan tiedoksi keskusviranomaiselle ja kemikaalivalvontaviranomaiselle siihen kuntaan, jossa kemikaalia valmistetaan tai jossa on sen maahantuoja ensisijaisesti valvontatietojen raportointijärjestelmänkautta. Jos kemikaalista ei ole tehty ilmoitusta
kemikaalituoterekisteriin, keskusviranomainen ryhtyy myös omalta osaltaan tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Kemikaalien muihin puutteisiin vaikutetaan valvontakeinoin kunnallisella
tasolla.
Mikäli puutteita ei korjata tarkastuskertomuksessa annetun kehotuksen perusteella, kunnan
kemikaalivalvontaviranomainen voi kemikaalilain 45 §:n nojalla kieltää kemikaalin markkinoille saattamisen, mutta ennen päätöksen tekemistä ollaan yleensä yhteydessä keskusviranomaiseen.
Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen kuulla kemikaalitoimittajaa välittömästi valvonnassa
todetusta säännösten vastaisesta menettelystä kemikaalilain 45 §:n mukaisten kieltojen ja
rajoitusten toimeenpanemiseksi. Tätä menettelyä käytettään aina, jos kemikaali voi aiheuttaa välitöntä vaaraa terveydelle, esimerkiksi myrkyllinen kemikaali, josta puuttuvat merkinnät tai turvasuljin, tai jos kyseessä on REACH-asetuksen liitteen XVII mukaisten rajoitusten
räikeä rikkomus, josta voi aiheutua vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Hallinnollisten pakkokeinojen toimeenpaneminen Imatran seudun ympäristötoimessa tullaan kuvaamaan tarkemmin toimintakäsikirjaan.
5.8 Valvontaprojektit ja/tai painopistealueet
Keskusvirasto ei ole ilmoittanut vielä erillisiä valvontaprojekteja ohjelmakaudelle.
Paikallisesti panostetaan erityisesti kemikaalilain mukaisten myrkyllisten/ erittäin myrkyllisten aineiden vähittäismyynnin neuvontaan ja valvontaan.
Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit ovat muuttumassa. Uusien merkkien merkityksen
avaaminen kaikille kemikaalilain mukaisten tuotteiden käyttäjille, eli kaikille seudun kuntalaisille on valvontaohjelmakauden yksi merkittävä tehtävä. Tämän asian puitteissa tullaan
ohjelmakaudella olemaan näkyvissä ja pitämään yllä ajantasaista informaatiota eri mediavälineissä.
52(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
toimintavuotta osana normaalia operatiivista työtä. Vuosittain laaditaan ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan toteuma-arviointi, joka sisältää myös kemikaalilain
mukaisen valvonnan toteutumisen arvioinnin. Toiminto on kuvattu yleisessä osassa kohdassa 11.
53(98)
Päivitys 2012
Tupakkalain mukainen valvonta
________________________________________________________________
6.
____________________________________________________________________________________________________________
6.1 Johdanto
Valtakunnallisella tupakkalain valvontaohjelma ohjataan kuntia valvomaan tupakkalain toteutumista sekä edistetään valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua. Sillä myös yhtenäistetään valvontakäytäntöjä koko maassa ja pyritään siten saattamaan toiminnanharjoittajat
valvonnan osalta samanarvoiseen asemaan. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon
tupakkalain mukaista valvontaa kuvaava valvontasuunnitelma on laadittu valvontaohjelmaa
noudattaen.
Valvontasuunnitelman yleisessä osassa on kappaleessa 4 kuvattu ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan sisältö: tarkastuksen määrittely, tarkastustiheyteen vaikuttavia asioita ja tarkastusaikaan sisällytetyt toiminnat.
6.2 Tupakkalain mukaisen valvonnan säädösperusta ja kunnan tehtävät
Tupakkalain 14 a §:n 1 momentin mukaan kunta valvoo alueellaan tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Lain velvoittamia tehtäviä ovat
•
•
•
•
•
•
•
tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastukset
tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin valvonta,
automaattisten myyntilaitteiden sijoittamisen valvonta,
tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvonnan valvonta
tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonnan ja muun
myynninedistämistoiminnan valvonta
tupakointikieltojen ja –rajoitusten noudattamisen valvonta omalla toimialueellaan.
tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan myöntäminen
Tupakkavalvonnan yhteydessä tupakkalain lisäksi sovelletaan mm. seuraavia säädöksiä ja
ohjeita:
• Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 225/1977
• STM:n asetus ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta 964/2006
• Tupakkalain 700/2006 voimaantuloa koskeva siirtymäaikaohje (nro 400/53/06)
54(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
•
•
•
STM:n asetus tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnin omavalvontasuunnitelmasta 99/2009
STMp tupakointivälineistä 1158/1999
STMa tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haittaaineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista 641/2002
6.3 Tupakkalain mukaisen valvonnan tavoitteet
Tupakkalaissa (693/1976) on säädetty toimenpiteistä, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään niiden terveysvaarojen ja -haittojen syntymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden syntymisalttiutta se lisää. Lain tarkoituksena on vähentää ympäristön tupakansavulle altistumista kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä painopisteenä on kuitenkin
alle 18-vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisten tupakan saatavuutta. Lain tarkoitus on myös rekisteröidä ja luvanvaraistaa
kaikki tupakanmyyntipaikat.
Tupakoinnin aiheuttamia haittoja ehkäistään parhaiten rajoittamalla uusien tupakoitsijoiden
määrää. Käytännössä tupakoinnin aloittaminen ja tupakoinnin muodostuminen säännölliseksi tavaksi tapahtuu melko nuorena, monilla jo ennen kuin ovat saavuttaneet tupakan ostamiseen oikeuttavan iän. Juuri tässä vaiheessa on ennaltaehkäisevillä toimilla eniten terveyttä edistävä kokonaisvaikutus. Tupakkalain tehokas valvonta ehkäisee nuorten tupakointia vaikuttamalla tupakan saatavuuteen ja kysyntään sekä tehostaa nuorison tupakoinnin rajoittamiseksi asetettujen tupakointikieltojen valvontaa.
6.4 Valvontakohteet
Tupakkalain perusteella valvottavat kohteet ovat hyvin erilaisia riippuen siitä valvotaanko
tupakkatuotteiden myyntiä ja myynnin mainontaa vai tupakointikieltoja ja rajoituksia. Näin
ollen kaikki ravintolat, myymälät ja alle 18-vuotiaiden oleskelutilat kuuluvat tupakkalainmukaisiin valvontakohteisiin. Taulukkoon VI/1 on kerätty tupakkalain perusteella valvottavat
kohteet kuntakohtaisesti Imatran seudun ympäristötoimen alueella.
Kohdetyyppi
Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa
on erillinen tupakointitila
13
0
1
1
15
Kaikki ravitsemisliikkeet
103
15
11
20
149
Päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja
ulkoalueet
36
8
7
9
60
Alaikäisille lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla hoitoa antavat laitokset
4
0
0
1
5
60
16
11
9
96
Virastojen ja viranomaisten sekä niihin
verrattavien julkisten laitosten
yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat
Myyntilupa-asiat
55(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Tupakkatuotteiden tukkumyymälät
joissa ei ole vähittäismyyntiä
0
0
0
0
9
6
4
3
22
Automaattiset myyntilaitteet
muissa kuin ed. mainituissa paikoissa
0
0
0
0
0
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden, tupakkajäljitelmien ja tupakan
vastikkeiden myymälämainonta sekä
tupakkatuotteiden esilläpito
60
14
11
9
94
285
59
45
52
441
Pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille
tarkoitettujen oppilaitosten läheisyydessä sijaitsevat tupakkatuotteiden ja
tupakointivälineiden myyntipaikat ja
automaattiset myyntilaitteet
Pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitettujen harrastus- ja kehotilojen sekä
muiden alle 18- vuotiaiden suosimien
paikkojen läheisyydessä sijaitsevat
tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat ja automaattiset
myyntilaitteet
Taulukko 6/1: Tupakkalain valvonnan valvontakohteet kohdetyypeittäin Imatran seudun eri kunnissa
Kohdetyypin "virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle
ja asiakkaille varatut sisätilat" kohteita ei ole vielä kartoitettu. Tässä vaiheessa niihin kohdistetaan tarkastuksia tehtyjen yleisten havaintojen tai valitusten perusteella.
Imatran seudun ympäristötoimessa on tehty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma koko valvontaohjelmakaudelle 2011-2014 ja päivitetty 2012. Tupakkalain mukaisessa
valvonnassa on määritelty paikalliseen kohdekohtaiseen riskiarviointiin perustuva kohdetyyppikohtainen keskimääräinen tarkastustiheys. Koko nelivuotiskauden tarkastusten määrä ja suunniteltujen tarkastuksien keskimääräinen vuotuinen kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on myös määritelty.
Valvontasuunnitelma on laadittu suhteessa valvontatarpeeseen. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä on joko nostettu tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai
vähennetty valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä.
Riskiä lisääviä tekijöitä ovat olleet esimerkiksi:
•
•
•
valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä
kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin
omavalvonnan puutteellisuus
myyntipaikan läheisyys suhteessa oppilaitoksiin tai muihin alle 18-vuotiaiden suosimiin paikkoihin
56(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
•
•
tietty ajankohta (esimerkiksi alaikäisten yritykset ostaa tupakkatuotteita lisääntyvät
yleensä syksyisin koulujen alettua)
tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja mahdollinen erityisryhmä (lapset,
nuoret, vammaiset, sairaat)
Kaikkien kohteiden valvontasuunnitelmaa ei vielä ole voitu tehdä riskinarvioon perustuen,
tällaisten kohteiden valvontasuunnitelma perustuu valtakunnallisen tupakkalain mukaisen
valvontaohjelman kohdetyyppikohtaisiin ohjeellisiin tarkastustiheyksiin. Suunnitelmallisten
tarkastusten yhteydessä jatketaan kohteiden riskinarvioinnin määrittelyä, ja uusien kohteiden hyväksymisvaiheessa kullekin kohteelle tehdään riskinarvio. Näiden arvioiden perusteella valvontaa tullaan jatkossa kohdentamaan.
Ympäristöterveydenhuollon tupakkalain valvonnan sektorilla on tehty keskimääräinen vuotuinen toteuma-arvio, jossa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit ja muiden esim. kehittämistehtävien ja uusiin asioihin perehdyttämisen vaatima ajankäyttö.
tarkastustiheys
0,97
58
0,97
Kaikki ravitsemisliikkeet
0,3
0,2
23
0,04
Päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet
0,3
0,26
68
0,28
Alaikäisille lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla hoitoa antavat laitokset
0,3
0,26
5
0,25
Virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten
yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat
0,2
Myyntilupa-asiat
0,25
Tupakkatuotteiden tukkumyymälät
joissa ei ole vähittäismyyntiä
0,5
Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa on
erillinen tupakointitila
Huomiot
2011-2014
yhteensä
1
Kohdetyyppi
Valvira:
Talukossa VI/2 on kuvattu tupakkalain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset ohjelmakaudella 2011-2014. Mikäli kauden aikana syntyy tai poistuu uusia kohteita tai kohteen tarkastustiheys riskinarvioinnin perusteella muuttuu, päivittyy taulukko vastaavasti.
0
0,25
96
0,25
0
57(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille tarkoitettujen oppilaitosten läheisyydessä sijaitsevat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat ja automaattiset
myyntilaitteet
0,5
Pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitettujen
harrastus- ja kehotilojen sekä muiden alle
18- vuotiaiden suosimien paikkojen läheisyydessä sijaitsevat tupakkatuotteiden ja
tupakointivälineiden myyntipaikat ja automaattiset myyntilaitteet
0,3
0
Automaattiset myyntilaitteet
muissa kuin ed. mainituissa paikoissa
0,2
0
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden,
tupakkajäljitelmien ja tupakan vastikkeiden
myymälämainonta sekä tupakkatuotteiden
esilläpito
0,5
yhteensä
0,5
0,25
44
94
0,5
0,25
388
Taulukko 6/2: Suunnitelmallinen tupakkalain mukainen valvonta kohdetyypeittäin vuosille 2011-2014
Valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa on valvonnan painopistealueeksi asetettu vuodelle 2011 tupakkakieltojen ja rajoitusten valvonta ravintoloissa, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen tupakointitila. Vuosina 2012-2014 painopisteenä ovat koulut sekä sellaiset lasten ja nuorten suosimat sisätilat, jotka ovat tupakkalain
12 §:ssä tarkoitettuja tiloja.
Myyntipaikkojen valvonnassa valvontaohjelmassa painopisteenä ovat vuosina 2011-2012
tupakkatuotteiden myyntilupa-asiat sekä koulujen läheisyydessä olevat myyntipaikat. Vuosina 2012-2014 painopisteenä on 1.1. 2012 voimaan tulevan tupakkatuotteiden esilläpitokiellon valvonta vähittäismyymälöissä.
Imatran seudun ympäristötoimessa toteutetaan valvontaohjelman painopistealueita huomioiden ympäristöterveydenhuollon muiden sektoreiden valvonta.
Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-alueen valtakunnanrajan läheisyydestä johtuen
alueella ilmenee runsaasti laitonta tupakkatuotteiden välittämistä. Osa välitystoiminnasta
kohdistuu myös alle 18-vuotiaille käyttäjille. Tämä asia huomioiden valvonnan seudullisena
painopisteenä pidetään kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin alle 18-vuotiaille tarkoitettuihin tiloihin kohdistuvaa tarkastusta sekä ko. tilojen toiminnasta vastaavien tahojen ohjausta ja
opastusta.
Tupakkalain mukaiset tarkastukset tehdään normaalisti muun tarkastuksen yhteydessä.
Esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja vastaaviin kohdistuva tarkastus yhdistetään terveydensuojelulain mukaiseen huoneistotarkastukseen ja myyntipaikkojen tarkastus elintarvikelain mukaisiin tarkastuksiin.
58(98)
Päivitys 2012
________________________________________________________________
Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtäessä käytetään Imatran seudun ympäristötoimen toimintajärjestelmään sisällytettyjä tupakkalain valvontaan liittyviä ohjeita, tarkastuslomakkeita,
riskinarviointilomakkeita ja asiakirjamalleja tai Valviran laatimia tarkastuslomakkeita.
6.6 Näytteenotto ja tutkiminen
Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Ilmassa voidaan todeta olevan tupakansavua, jos savu on nähtävissä,
haistettavissa tai tunnettavissa. Tupakansavun kulkeutumista saattaa joskus olla tarpeen
selvittää niin sanotulla merkkisavututkimuksella. Epäselvissä ja riitaisissa tilanteissa voidaan valvontaviranomaisen harkinnan mukaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä ilmaa pumpulla näytekeräimen läpi. Näytteenotto ei kuitenkaan liity yleisesti normaaliin suunnitelmalliseen tarkastukseen.
Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen
tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Jos tarkastuksessa tai
muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee tupakkalain 17 §:n 2 momentin mukaan kieltää kyseinen toiminta. Kieltoa voidaan tupakkalain 20 §:n 2momentin
mukaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Muita mahdollisia toimenpiteitä ovat tupakkalain 33 a §:ssä tarkoitetut kirjallinen huomautus ja varoitus, jotka ovat tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan peruuttamisen edellytyksiä.
Hallinnollisten pakkokeinojen toimeenpaneminen Imatran seudun ympäristötoimessa tullaan kuvaamaan tarkemmin toimintakäsikirjaan.
6.8 Valvontaprojektit
Valvontaohjelmassa on pyydetty varautumaan mahdollisiin vuosittaisiin valtakunnallisiin ja
alueellisiin valvontaprojekteihin. Valvontaprojekteista on ilmoitettu tiedotettavan erikseen.
Tämän valvontasuunnitelman laatimisvaiheessa ei ollut vielä tietoa mahdollisista projekteista, joten on vaikeaa arvioida niiden vaatimaa resurssia ja aikaa. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa seudullista suunnitelmallista valvontaa ja niihin osallistutaan
kulloinkin mahdollisuuksien mukaan.
toimintavuotta osana normaalia operatiivista työtä. Vuosittain laaditaan ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan toteuma-arviointi, joka sisältää myös tupakkalain
mukaisen valvonnan toteutumisen arvioinnin. Toiminto on kuvattu yleisessä osassa kohdassa 11.
59(98)
Suunnitelma eläinlääkäripalveluiden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
valvonnan järjestämisestä
________________________________________________________________
7.
Suunnitelma eläinlääkäripalveluiden ja
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
________________________________________________________________________________
7.1 Johdanto
Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Valtioneuvoston asetus
eläinlääkintähuollosta annettiin 10.12.2009. Uuden lain 7 § :ssä määritellään kunnan tehtäviä seuraavasti
7§
Kunta
Kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun sekä
elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien
hoidon siten kuin tässä laissa säädetään. Kunnassa näistä tehtävistä huolehtii kunnan
määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös kuntayhtymää ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta
annetussa laissa (410/2009) tarkoitettua yhteistoiminta-aluetta.
Lain 10:nnen §:n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma
7.2 Toimintaympäristö
Imatran seudun ympäristötoimi on perustettu vuoden 2009 alusta hoitamaan ympäristöterveydenhuoltoa ja ympäristönsuojelua Imatran seudun alueella. Alueeseen kuuluvat kunnat
Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti. Asukkaita alueella on yhteensä noin 45 000.
Alueen väestön ja kotieläinten jakauma ei ole tasainen, vaan pohjoisessa päässä etenkin
Parikkalassa on eniten hyöty- ja suureläimiä, suurin väestömäärä ja sitä kautta suurin lemmikkieläinten määrä on keskittynyt eteläiseen päähän, Imatran kaupunkiin.
Eläinlääkintähuolto toimii osana ympäristöterveydenhuoltoa, jonka keskeinen tavoite on
ihmisen terveyden edistäminen ja turvallisen elinympäristön varmistaminen. Ympäristöterveydenhuolto varmistaa ihmisen terveyttä terveydensuojelun lisäksi huolehtimalla elintarvikkeiden, kemikaalien, tupakoinnin, kuluttajaturvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riittävästä valvonnasta. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluu eläinten terveyden ja sairauksien hoidon eli eläinlääkäripalveluiden keskeytyksetön järjestäminen.
60(98)
________________________________________________________________
Kaavio 7/1 lehmien ja väestön suhteellisesta jakaumasta alueella:
80 %
70 %
60 %
50 %
väestö%
40 %
lehmä %
30 %
20 %
10 %
0%
Imatra
Rautjärvi
Ruokolahti
Parikkala
Ympäristötoimi toimii hallinnollisesti Imatran kaupungin organisaatiossa. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimii kuusijäseninen Imatran seudun ympäristölautakunta, jossa on edustus kaikista seudun kunnista. Osan toimivallastaan lautakunta on delegoinut
alaisilleen viranhaltijoille.
Imatran seudun ympäristötoimella on päätoimipiste Imatran kaupungissa sekä sivutoimipiste Parikkalassa. Eläinlääkäreiden vastaanottotiloja on Imatran lisäksi sekä Parikkalassa että Ruokolahdella.
Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon Suunnitelma eläinlääkäripalveluiden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä on laadittu kolmevuotiseksi 20122014. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain.
Valvontasuunnitelma on laadittu valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO 2011-2014), Eviran
ohje 15903/1 ohjaamana.
7.3 Alueelliset suunnitelmat ja kuntien suunnitelmat
Eläinlääkintähuoltolaki:
10 §
Kunnan suunnitelma
Kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä tässä laissa
tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan.
Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta,
laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja
muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten
eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut.
61(98)
________________________________________________________________
Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen
suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen
vuoden välein. Lääninhallitus ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi
sen toteutumista.
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA on antanut Valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO
2011-2014), Eviran ohje 15903/1. Valtakunnallisen ohjelman Johdannossa määritellään ohjelman tavoitteet:
"Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatiman valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden
ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa.
Tarkoituksena on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua ohjaamalla
valvontaviranomaisia valvontasuunnitelman laatimisessa valvonnan toimeenpanemiseksi.
Tavoitteena on erityisesti yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja varmistaa toiminnanharjoittajien samanarvoinen asema suhteessa valvontaan. Ohjelma sisältää lisäksi
eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan
kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että toimijat varaavat riittävät henkilö- ym. resurssit valvontatehtäviin ja eläinlääkäripalveluihin koko maassa"
Ohjelman mukaiset kunnan suunnitelman tavoitteet:
"Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi.
Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti."
EHO 2011- 2014 antaa yksityiskohtaisia ohjeita kunnan suunnitelman sisällöstä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut oman alueellisen suunnitelmansa 19.1.2011
(Elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä eläinlääkintähuollon suunnitelma vuodelle 2011).
7.4 Voimavarat
7.4.1
"Kunnan on valvontasuunnitelmaansa varten suoritettava resurssitarvekartoitus, valvontaja palvelutarpeen selvittämiseksi. Kartoitus suoritetaan käyttäen EHO 2011-2014 liitteenä
olevaa lomaketta (liite 2). "
Lomake on täytetty ja se on tämän valvontasuunnitelman liitteenä.
7.4.2
Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako
"Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilöstöä. Kunnaneläinlääkärien vastuualueet ja työnjako tulee esittää suunnitelmassa"
62(98)
________________________________________________________________
Imatran seudun Ympäristötoimen eläinlääkintä- tulosalueen henkilöstö: 5 praktiikkaa tekevää eläinlääkäriä sekä valvontaeläinlääkäri, henkilöstöstä tarkemmin kohdassa peruseläinlääkäripalvelut, sisältö.
Taulukko 7/1: Eläinlääkäreiden Työnjako
I kaupungineläinlääkäri
Marjukka Sarkanen
- Tulosalueen vetäjä, eläinlääkintähuollon esimiestehtävät
-pieneläinten peruseläinlääkäripalvelut
ja erikoiseläinlääkäripalvelut, sekä kiireellinen eläinlääkärinapu Imatran toimipisteessä.
-osallistuminen päivystykseen
Ruokolahden toimipisteen kaupungineläinlääkäri
Päivi Pulkkinen
- Suureläinten peruseläinlääkäripalvelut
ja terveydenhuoltopalvelut Ruokolahden
ja Imatran, sekä osin Rautjärven kuntien
alueella
-Pieneläinten peruseläinlääkäripalvelut
Ruokolahden toimipisteessä
- valmiuseläinläääkäri
- osallistuminen päivystykseen
Parikkalan toimipisteen kaupungineläinlääkäri
Pekka Lapinlampi
- Suureläinten peruseläinlääkäripalvelut
ja terveydenhuoltopalvelut Parikkalan
sekä osin Rautjärven kuntien alueella
-Parikkalan toimipisteen käytännön järjestelyvastuu
Parikkalan toimipisteessä
- lihantarkastus
Heli Heikkonen
Suureläinten peruseläinlääkäripalvelut
- lihantarkastus
- valmiuseläinläääkäri
Sini Siitonen
Suureläinten peruseläinlääkäripalvelut
63(98)
________________________________________________________________
Valvontaeläinlääkäri
- eläinlääkintähuoltolain 15 § 2. momentin mukaiset valvontatehtävät (60 % työtehtävistä)
- elintarvikevalvonnan tehtäviä (40 %,
eläinperäinen alkutuotanto, laitokset,
asiantuntijatehtävät)
Imatran eläinklinikka OY:
Eläinlääkäri
Vastaanottoavustajat
Ostopalvelusopimus:
Pieneläinten perus- ja erikoiseläinlääkäripalvelut Imatran toimipisteessä, jonne
yhtiö on sijoittanut sopimuksessa mainitut välineet ja avustavaa henkilöstöä. Tilat ja välineet ovat myös I kaupungineläinlääkärin käytettävissä.
Taulukko 7/2: Tukipalvelut
Siivous
Imatra
Ruokolahti
Parikkala
Toimistopalvelut
Imatra, Ruokolahti, Parikkala
7.4.3
RTK-siivous hoitaa tilojen siivouksen 7
h /viikko
Siivous kahdesti viikossa
Siivous kahdesti viikossa
päivystysilmoitukset, henkilöstöhallinto,
valvontakäyntien laskutus ym. vastaavat
toimistopalvelut hoitaa keskitetysti ympäristötoimen toimistohenkilöstö.
Muut tarvittavat toimistopalvelut eläinlääkärit hoitavat itse
Henkilöstön pätevyydestä ja osaamisesta huolehtiminen
7.4.3.1 Henkilöstön riittävän pätevyyden varmistaminen rekrytoinnissa
Pätevyys tarkistetaan opinto- ja työtodistuksista. Mikäli on epäilystä pätevyydestä, eläinlääkärien pätevyyden voi lisäksi tarkistaa myös EVIRA:n kautta.
Muille kuin eläinlääkäreille ei anneta työtehtäviä, jotka säädösten mukaan kuuluvat eläinlääkärin tehtäväksi. Imatran Seudun Ympäristötoimen palveluksessa ei ole muuta eläinlääkintähuollon henkilöstöä, kuin eläinlääkäreitä. Imatran Eläinklinikka Oy vastaa omasta henkilöstöstään.
7.4.3.2 Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen
Ymppiohjelman mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan olisi päästävä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vähintään kahdeksana päivänä vuodessa.
Eläinlääkintähuollon henkilöstön monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma on liitteenä
(Liite 1)
7.4.4
Yksityiset palveluntuottajat
64(98)
________________________________________________________________
Imatran Seudun Ympäristötoimella on sopimus eläinlääkäripalveluiden tuottamisesta yksityisen palveluntuottajan, Imatran Eläinklinikka Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan yhtiö
tuottaa pieneläinten eläinlääkäripalveluita arkisin klo 9 -16 ja yhtiö tuo tiloihin välineet ja
henkilökunnan, tilavuokrista ja ylläpidosta vastaa kaupunki. I kaupungineläinlääkäri saa ottaa myös potilaita vastaan näissä tiloissa.
Imatran Seudun Ympäristötoimen toiminta-alueella on em. lisäksi yksi yhden eläinlääkärin
vastaanotto, joka tuottaa eläinlääkäripalveluita pieneläimille.
Yksityisten palveluntuottajien solmimia tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimuksia toimialueella on muutamalla sikalalla. Nautatiloilla ei ole sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa
.
7.5 Tietojärjestelmät
Tietojärjestelmien ja eläinrekistereiden tehokas käyttö valvonnan apuna on vielä kehittymässä. Valvontaeläinlääkärin virka on vielä niin uusi, että rutiininen muodostuminen ja tiedonhankinnan kehittyminen on kesken. Tältä osin odotetaan myös lisää koulutusta. Resurssit ja osaaminen huomioidaan talousarviossa ja koulutussuunnitelmassa.
Tuotantoeläimiä hoitavat eläinlääkärit ovat osallistuneet mm. Naseva- ja Sikavakoulutukseen, myös Traces-järjetelmän käytöstä on saatu koulutusta.
Eläinlääkäreillä on käytössään Provet- tai Viljo-potilasohjelmat, joilla yhteys Naseva- ja Sikava-järjestelmiin hoidetaan.
Resurssitarpeen kartoitusta varten on saatu AVI:n kautta tiedot eläinrekistereistä.
7.6 Yhteistyö ja viestintä
7.6.1
Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus
Viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilöt sekä tiedotuskanavat ja yhteydenpito aluehallintovirastoon sekä muihin paikallisiin viranomaisiin, kuten poliisiin ja terveysviranomaisiin:
Viestinnästä vastaa koko ympäristötoimen osalta ympäristöjohtaja. Eläinlääkintähuollon
osalta viestinnästä vastaa I kaupungineläinlääkäri, ja valvontatehtävien osalta valvontaeläinlääkäri. Kaikilla kaupungineläinlääkäreillä on oikeus vastata tiedotusvälineiden kysymyksiin siltä osin kuin ne koskevat heidän omaa tehtäväaluettaan. Periaatteena se viestii,
joka parhaiten asian tuntee. Mikäli on epäselvää, voiko lausunnon antaa, eläinlääkäri ottaa
yhteyttä esimieheen ennen lausunnon antamista. Salassa pidettävistä tai arkaluontoisista
asioista ei anneta kommentteja
7.6.2
Eritystilanneviestintä
Kuvattu valmiussuunnitelmassa
65(98)
________________________________________________________________
7.7 Maksut
7.7.1
Eläinlääkäripalvelujen maksut
Kaupungineläinlääkärien maksut perustuvat kunnalliseläinlääkärin taksakorttiin. Imatran
eläinklinikka OY noudattaa ostopalvelusopimuksen mukaan hinnoittelussaan myös kunnalliseläinlääkäritaksaa.
Klinikkamaksuja kunnalle ei peritä tällä hetkellä (2011-2012) missään Imatran Seudun Ympäristötoimen toimipisteessä.
Yhteydenotto puhelimella päivystysnumeroon maksaa 1,71 € / min. Virka-aikainen yhteydenotto ei poikkea normaaleista puhelinmaksuista.
7.7.2
Subventiot
Kunnat osallistuvat eläinlääkärikäynnistä hyötyeläimen omistajille aiheutuviin kustannuksiin
omien päätöstensä mukaisesti, kunnat maksavat itse nämä omavastuun ylittävät korvaukset. v. 2011 korvaus on virka-ajan ulkopuolella tapahtuneesta käynnistä arvolisäverottomasta osuudesta käyntimaksun ja matkakulujen 50 € ylittävä osa. Lisäksi Parikkalan kunta
maksaa virka-aika tapahtuneesta käynnistä samoin käyntimaksun ja matkakulujen osalta
35 € ylittävän osan.
7.8 Valvonnan toimeenpano
7.8.1
Hankkeet
Valtakunnallisen ohjelman päivityksessä, sen liitteessä 1 on Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontahankkeet vuodelle 2011. Tämän suunnitelman liitteenä 3 on hanke(projekti-)luettelo 2012. Useissa hankkeissa toimijana on aluehallintovirasto ja läänineläinlääkärit, mutta myös kunnaneläinlääkäreitä ja valvontaeläinlääkäreitä koskevia
hankkeita on. Osassa hankkeista läänineläinlääkärien valvontatoimenpiteet kohdistuvat
kunnaneläinlääkäreihin, esim. lääkekirjanpidon tarkastukset.
Kunnaneläinlääkärien ja valvontaeläinlääkärin tehtäviä on esim. seuraavissa hankkeissa,
joihin pyritään ottamaan osaa.
-
Viljeltävien kalojen hyvinvointi
Munivien kanojen häkkikasvatus
Eläintunnistusjärjestelmälain edellyttämä haaskapaikkojen rekisteröintivelvoitteen toimeenpano, haaskakäytön vuosiraportoinnin yksinkertaistaminen ja valvonnan tehostaminen
Luonnonravintolammikot ja rapuviljelylaitokset
66(98)
________________________________________________________________
7.8.2
7.8.2.1 Eläintautivalmius
Imatran seudun ympäristötoimessa eläintautivalvonta kuuluu valvontaeläinlääkärin tehtäviin. Lisäksi yksiköllä on kaksi valmiuseläinlääkäriä, Päivi Pulkkinen ja Heli Heikkonen.
Valvontaeläinlääkärin ollessa lomalla tai poissa, nämä tehtävät siirretään toiselle, nimetylle
eläinlääkärille, ensisijaisesti toiselle valmiuseläinlääkäreistä.
Poikkeustilanteessa läänineläinlääkäri tai EVIRA voi määrätä muutkin eläinlääkärit toimimaan eläintautitilanteessa määrällään tavalla.
Valmiuseläinlääkärit osallistuvat valmiuseläinlääkärien täydennyskoulutukseen, osallistuminen mahdollistetaan sijaisjärjestelyin. Lisäksi muutkin kaupungineläinlääkärit osallistuvat
Aluehallintoviraston järjestämiin eläintautivalvonnan ajankohtaisiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksiin.
Poikkeustilanteessa tulee kuitenkin turvata välttämättömien eläinlääkintähuollon tehtävien
hoito. Tämä turvataan siten, että vähintään yksi, mieluummin kaksi eläinlääkäriä jää hoitamaan eläinlääkintähuoltoa, ensisijaisesti yksi Parikkalan toimipistettä, toinen Imatran/ Ruokolahden aluetta.
7.8.2.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset
Ilmoitusmenettelyt eläinlääkintähuollon ja terveydenhuollon virkamiehille:
Eläintautiepäilyssä kunnaneläinlääkäri ottaa yhteyden valvontaeläinlääkäriin ja läänineläinlääkäriin eläintautilainsäädännön mukaisesti
7.8.2.3 Zoonoosien valvonta
Zoonoosiepäilyssä, esim. rabies, yhteys terveydenhuoltoviranomaisiin tilanteen mukaan.
7.8.2.4 Terveysvalvontaohjelmat
Taulukko 7/3: Toimialueen pitopaikat, joita terveysvalvontaohjelmat koskevat:
Eläinlaji
Kanala
Omistaja, osoite
Maija Repo
Vuoriniementie 231
59310 Särkisalmi
Ohjelma
Salmonella
Status
vapaa
Lampola
Vesa Rita
Melkoniementie 817
59310 Särkisalmi
Riitta Matikainen
Soile Jäppinen
Maedi-Visna
M3?
Maedi-Visna
Maedi-Visna
M3
S1
Lampola
Lampola
Muuta
Käydään kerran
vuodessa ottamassa näytteet (valvontaeläinlääkäri)
Ollaan otettu näytteitä 2008, 2009 ja
2010
Uuhia 11 kpl
4.1.2011
67(98)
________________________________________________________________
Terveysvalvontaohjelmat koskevat yllämainittuja tiloja. Valvontaeläinlääkäri pitää kirjaa tiloista. Mikäli valvontatoimia tekee joku muu eläinlääkäri, hän toimittaa tiedot valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri säilyttää tiedot arkistossaan ja tietojärjestelmässä. Valvontakäynnit suunnitellaan vuosikelloon
Kotiteurastettavien nautojen BSE -testausta ja ilmoituksia valvotaan vertaamalla eläinlääkärille tulleita ja AVI:iin ilmoitettuja tietoja keskenään vuosittain. Mikä on epäselvyyksiä,
pyydetään selvitystä tilalta.
Mikäli terveysvalvontaohjelmaa ei ole toteutettu säädösten mukaisesti toimitaan AVI:n ohjeiden mukaan
7.8.2.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta
Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta tapahtuu EVIRA:n ja Aluehallintoviraston ohjeiden mukaisesti. Sitä hoitaa valvontaeläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri on perehtymässä vesiviljelylaitosten riskiperusteiseen valvontaan, ja tämä huomioidaan täydennyskoulutussuunnitelmassa.
Alueella olevat vesiviljelylaitokset:
Caviar Empirik (entinen Imatran Kala ja kaviaari)
Kuhina
Kaukopään kalamiehet
Ruokolahden rapuviljely
Kuokkalammen lohi
Vesiviljelylaitosten valvonnasta on suunnitelmataulukot, johon tarkastukset ja näytteenotto
suunnitellaan riskiperusteisesti ja seurataan niiden toteutumista.
Lisääntynyt vesiviljelyriski:
Kunnan suunnitelmassa tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavat tekijät, joiden on katsottu lisäävän laitoksen riskiä saada ja levittää tauteja:
■■ laitokset, jotka tuovat materiaalia merialueelta sisämaahan
■■ laitokset, jotka tuoneet kalaa / mätiä ulkomailta 3 vuoden sisällä
■■ laitos merialueella, jossa perkaamo 5 km säteellä
■■ laitokset, jotka sijaitsevat Vuoksen ja Kemijoen latvavesissä, alle 100 km Venäjän
rajasta
■■ laitokset, joilla edellisten vuosien tarkastukset näytteenotot, kirjanpito jne. ovat
olleet puutteellisia
Alueen laitoksissa on todettavissa edellä mainittuja riskitekijöitä ja ne otetaan huomioon
laitoskohtaisissa valvontasuunnitelmissa lisäämällä tarkastustiheyttä EHO 2011-2014 mukaisesti.
7.8.2.6 Kyyhkyslakat
Tiettävästi alueella ei ole kyyhkyslakkoja
68(98)
________________________________________________________________
7.8.2.7 Muu tautiseuranta
Mikäli EVIRA pyytää seurantanäytteitä, niiden ottamisen järjestämisestä vastaa valvontaeläinlääkäri. Näytteiden ottaminen määräajassa varmistetaan ottamalla ne määräajassa.
Etenemistä seurataan, tiedot taltioidaan tietojärjestelmään, sekä ilmoitetaan Aluehallintovirastolle sen ohjeiden mukaan sähköpostilla, puhelimitse , telefaxilla tai kirjeitse.
7.8.2.8 Eläimistä saatavat sivutuotteet
Sivutuotealan laitokset
Imatran Seudun ympäristötoimen alueella ei ole sivutuoteasetuksen mukaan hyväksyttyjä
laitoksia.
Sivutuotteita käsitellään Louhen Lihan teurastamossa, ja siellä sivutuotteiden käsittelyä
valvoo EVIRA ja tarkastuseläinlääkäri.
Sivutuotteiden hautaaminen
Imatran seudun Ympäristötoimen alue on nautojen, lampaiden, vuohien ja biisonien osalta
keräilyaluetta ja sikojen ja siipikarjan osalta syrjäistä aluetta. Syrjäisellä alueella sikojen ja
siipikarjan raatojen hautaaminen on sallittua. Hautaamisen tulee tapahtua annettujen ohjeiden mukaisesti. Hautaamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta kunnaneläinlääkärille
Keräilyalueella edellä mainittujen märehtijöiden eläinten raatojen hautaaminen on kielletty.
Kuolleina syntyneet eläimet saa kuitenkin haudata. Samoin alkuperätilalla ainoastaan tuottajan ja hänen perheensä omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista eläimistä saatavat teurassivutuotteet saa haudata koko maassa. Kotiteurastuksen sivutuotteiden hautaamisesta
on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille.
Keräilyalueella tuottajien pitää toimittaa kaiken ikäiset edellä mainitut eläimet sivutuoteasetuksen mukaiseen luokan 1 käsittelylaitokseen hävitettäväksi. Tällä hetkellä tuottaja voi tilata keräilyauton arkipäivisin klo 8.00–17.00 puhelinnumerosta 010 834 6460 (kuljetusliike
Lauhaluoma) tai internetsivulta http://www.lauhaluoma.fi. Numerossa palvellaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Keräilyauto käy tilalla kolmen arkipäivän sisällä tilauksesta paitsi
1.6.- 31.8 kahden arkipäivän sisällä. Arkipäiviksi lasketaan myös lauantait. Tuottajan on
säilytettävä raadot siten, että siirto keräilyautoon käy mahdollisimman joustavasti.
Kaupungineläinlääkärit valvovat tilojen ja muiden toimijoiden sivutuotteiden hävittämistapoja käyntien yhteydessä. Mikäli on aihetta epäillä säädösten noudattamatta jättämistä, tekee
valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri tarkastuksen. Jos väärinkäytös todetaan, viranomainen kieltää toimijaa jatkamasta säädösten vastaista toimintaa ja tekee määräajan
kuluttua uuden tarkastuksen.
Hautausilmoitukset kerätään valvontaeläinlääkärille, joka pitää niistä kirjaa. Yhteenveto
toimitetaan läänineläinlääkärille seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Tavoite suoritettavien hautaustarkastusten ja hautaamisen kirjanpitotarkastusten määrien
osalta:
69(98)
________________________________________________________________
Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti tiloille, joilla on aikaisempien tarkastusten tai
eläinluetteloista saatavien tietojen perusteella viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Tarkastustavoite on viisi tarkastusta vuodessa.
Mikäli todetaan säädösten vastaisuutta, kielletään säädösten vastainen toiminta ja lisätään
kyseisen kohteen tarkastusmäärää.
Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat
Toimijan on tehtävä aloitusilmoitus kunnaneläinlääkärille ( valvontaeläinlääkäri). Haaskakäytöstä tehdään vuosi-ilmoitus, muusta käytöstä kertaluonteinen ilmoitus. Tarvittaessa
sen alueen kunnaneläinlääkäri, mistä sivutuotteet ovat peräsin, tarkastaa ne ennen käyttöä. Valvontaeläinlääkäri tarkastaa sivutuotteet sekä paikan, jossa sitä käytetään.
Mikäli haaskaksi aiotun aineksen käyttöä ei voida sallia, valvontaeläinlääkäri määrää sen
hävittämisestä.
Valvontaeläinlääkäri seuraa karhunkaatolupien käyttöä, jotta luokan 2 ainesta ei käytetä
karhujen ruokinnassa karhun metsästyksen ollessa käynnissä alueella.
Valvontaeläinlääkäri syöttää tiedot haaskarekisteriin.Valvontaeläinlääkäri tarkastaa pysyvät
haaskat vuosittain. Raportointi aluehallintovirastoon vuosittain
7.8.2.9 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti
Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvontaa hoitavat AVI ja ELY-keskus. Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri ilmoittavat havaitsemistaan puutteista em. valvoville
viranomaisille.
7.8.2.10 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus
Mikäli AVI ilmoittaa, että paikkakunnalle saapuu kolmansista maista eläin- tai tuote-erä,
joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään. että eläin- tai tuote-erä on tuotu
maahan laittomasti valmiudet paikallistason toimenpiteisiin:
Ilmoitukset ohjataan valvontaeläinlääkärille, joka tekee tarkastuksen ja sen perusteella tarvittaessa yhteistyössä AVI:n kanssa toimenpiteet, esim. tuote-erän tai eläimen palauttamisen lähtömaahan, tai määräämisen lopetettavaksi tai hävitettäväksi
7.8.2.11 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden
sisämarkkinakauppa ja vienti
Sisämarkkinatuonti
Sisämarkkinakaupassa käytetään TRACES-järjestelmää, tuotavien erien mukana tulee
seurata TRACES- terveystodistus.
Tavoitteena on että kultakin tuojalta tarkastetaan ainakin yksi esim. ,vuoden ensimmäinen
erä. Tuontitarkastus raportoidaan täyttämällä TRACES-järjestelmään III-osa.
70(98)
________________________________________________________________
Mikäli saapuva erä ei täytä tuonnin ehtoja, yhteistyössä AVI:n kanssa toimenpiteet, esim.
tuote-erän tai eläimen palauttamisen lähtömaahan, tai määräämisen lopetettavaksi tai hävitettäväksi
Sisämarkkinavienti
Valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä ja laatii
terveystodistuksen TRACES-järjestelmään.
Lemmikkieläimille ei tarvitse tehdä terveystarkastusta ennen ei-kaupallista vientiä, lemmikkieläinpassin ja sitä varten vaadittavan tunnistusmerkinnän ja raivotautirokotuksen voi antaa myös muu kuin virkaeläinlääkäri. Ulkomaille kilpailumatkoille lähteville rekikoirille tehdään virkaeläinlääkärin terveystarkastus ja todistus.
Rekisteröidyn hevosen terveystodistusta ei välttämättä tarvitse laatia TRACESjärjestelmään.
Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin
Tapauskohtaiset virkaeläinlääkärin toimenpiteet.
7.8.3
Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että
eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti.
Imatran Seudun Ympäristötoimen alueella eläinsuojeluvalvonta kuuluu valvontaeläinlääkärin tehtäviin. Lisäksi tehtävää tarvittaessa hoitavat praktikkoeläinlääkärit ja poliisi sekä kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavat viranhaltijat (ympäristöinsinöörit).
Eläinsuojelutarkastuksia tehdään epäilyilmoituksen perusteella sekä säännöllisesti, suunnitelman mukaan ilmoituksenvaraisiin kohteisiin.
Kun valvontaeläinlääkäri saa eläinsuojeluilmoituksen, hän kirjaa kohteen tietojärjestelmään
ja tekee tarkastuksen. Mikäli tarkastuksen perusteella todetaan eläinsuojelusäädöksiä rikotun, viranomainen tekee päätöksen, jossa hän voi antaa määräyksiä. Määräyksille annetaan määräaika, missä toimijan tulee ne toteuttaa, tarkastaja tekee uusintatarkastuksen
määräajan kuluttua. Päätökset annetaan tiedoksi poliisille. Määräaikojen noudattamista ja
poliisille ilmoittamista seurataan jatkuvasti.
Tilanteen vaatiessa tarkastaja voi ryhtyä 44 §:n mukaisiin kiiretoimiin.
Eläinsuojelutarkastuksiin liittyvät asiakirjat säilytetään valvontaeläinlääkärin toimistossa.
Valvontatoimenpiteet kirjataan Digia- tarkastajaohjelmaan sekä kaupungin ATK-verkossa
olevaan tiedostokansioon ("H-asemalle").
.
71(98)
________________________________________________________________
7.8.3.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus
Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset tekee valvontaeläinlääkäri. Vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta hän voi pyytää apua läänineläinlääkäriltä tai joltakulta praktikkoeläinlääkäreistä tai poliisilta. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle
esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija ei ole noudattanut hänelle toistuvasti annettuja kieltoja
tai määräyksiä, ja kieltoa tai määräystä on tarvetta tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle myös esimerkiksi tilanteessa,
jossa tarkastuskohteessa on useita eläimiä joiden osalta on tarve ryhtyä eläinsuojelulain
44§:n mukaisiin välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Imatran seudun ympäristötoimeen perustettiin uusi 1.1.2011 valvontaeläinlääkärin virka,
tähän virkaan kuuluvat mm. eläinsuojelutehtävät. Tämän viran myötä eläinsuojeluun varatut resurssit on saatu riittävälle tasolle. Valvontaeläinlääkärin tehtäviin ei kuulu eläinlääkärinavun antaminen, joten esteellisyysnäkökohdat on otettu huomioon, esteellisyyttä ei synny.
7.8.3.2 Tiloilla tehtävät EU-eläinsuojelutarkastukset
Kuuluvat aluehallintoviraston tehtäviin.
7.8.3.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus
Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin
paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja -näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä
ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin.
Tavoitteena on tarkastaa luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta vuosittain. Kaikki tehdyt
tarkastukset kirjataan Elite-järjestelmään.
Imatran seudun ympäristötoimen alueella olevat luvan- ja ilmoituksenvaraiset kohteet ovat
Liitteessä 2 resurssitarpeen kartoitus. Valvontaeläinlääkäri pyrkii tarkastamaan ne vuosittain.
7.8.3.4 Eläinkuljetukset
Aluehallintovirasto huolehtii eläinkuljetuslainsäädännön täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta toimialueellaan.
Kunnaneläinlääkärillä ja valvontaeläinlääkäreillä on tarvittaessa oikeus myös tarkastaa kuljetuksia seuraavissa tilanteissa:
72(98)
________________________________________________________________
Jos on aihetta epäillä, että eläintä kuljetetaan eläinkuljetussäädösten vastaisella tavalla, on
myös poliisilla, kunnaneläinlääkärillä ja aluehallintovirastolla oikeus tarkastaa eläinkuljetus.
Eläinkuljetusta tarkastettaessa on viranomaisella oikeus tarkastaa myös kuljetuskalusto.
Tarkastuseläinlääkärillä on oikeus tarkastusten tekemiseen teurastamossa ja pienteurastamossa sekä niiden alueella ilman epäilyä eläinsuojelusäädösten vastaisesta toiminnasta.
Teurastamoiden tarkastuseläinlääkärit ovat
EVIRA:n palveluksessa, mutta pienteurastamoissa tarkastuseläinlääkärinä toimii kunnaneläinlääkäri. Tarkastuseläinlääkärillä on oikeus tarkastaa myös teurastamolle saapuvat
eläinkuljetukset
Teurastamon eläinsuojeluvalvonnan lisäksi, jos tarkastuseläinlääkäri epäilee, että eläinsuojelulainsäädäntöä on rikottu teuraseläimiä toimittavassa eläintenpitoyksikössä, hänen on
ilmoitettava asiasta sen alueen aluehallintovirastolle, jonka toimialueella eläintenpitoyksikkö sijaitsee. Näin läänineläinlääkäri voi määrätä paikallisen kunnaneläinlääkärin suorittamaan tarkastuksen kyseiseen pitopaikkaan.
7.8.3.5 Teurastamot ja pienteurastamot
Pienteurastamoiden eläinsuojeluvalvontaa hoitaa kulloinenkin tarkastuseläinlääkäri. tarkastus hoituu ante mortem ja post mortem lihantarkastuksen ohessa ilman merkittävää lisäresurssipanostusta. Imatran Seudun ympäristötoimella on lihantarkastusta pienteurastamossa koskeva kuntasopimus EVIRA:n kanssa.
7.8.4
Eläinten lääkitsemisen valvonta
7.8.4.1 Eläinlääkäreiden valvonta
AVI:n tehtävä
7.8.4.2 Tuotantotilojen lääkkeiden käytön ja lääkekirjanpidon valvonta
Tuotantotilojen lääkekirjanpitoa valvotaan säännöllisesti elintarvikevalvontaan kuuluvan alkutuotannon valvonnan yhteydessä (valvontaeläinlääkäri) sekä pistokoeluonteisesti havainnoimalla ja aiheen ilmetessä, esim. tuottajan maidossa on todettu antibioottijäämiä.
7.8.5
Tukivalvonta
"Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa ovat viljelijöitä velvoittavat ns. täydentävät ehdot. Näiden ehtojen noudattaminen on EU:n viljelijöille maksamien suorien tukien ja EU:n osittain rahoittamien ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja eläinten hyvinvointituen maksamisen edellytyksenä.
Valvontaa tehdään otantatiloilla ja laajennuksina mahdollisiin ilmiantoihin perustuvien tarkastusten perusteella sekä mm. seuraavista valvonnoista:
EU-eläinsuojelutarkastukset
maitohygieniatarkastukset
73(98)
________________________________________________________________
-
salmonellavalvonta
munantuotantotilojen hygieniavalvonta
vierasainevalvontaohjelman mukainen valvonta
kasvinsuojeluaineiden jäämävalvontaohjelman mukainen valvonta
lääkekirjanpidon valvonta"
Siitä, että aluehallintovirasto saa riittävän nopeasti riittävät tiedot niistä perustarkastuksista,
joissa havaitaan mahdollisia aluehallintoviraston vastuulle kuuluvia täydentävien ehtojen
indikaattorien laiminlyöntejä huolehditaan seuraavalla tavalla:
Kunnan viranomaisten (kunnaneläinlääkäreiden ja kunnan elintarvikevalvontaviranomaisten) on tehtävä perustarkastusten pöytäkirjat riittävän tarkasti, jotta laajennuksia täydentävien ehtojen valvontoihin voidaan tehdä.
Perustarkastusten, esim. maidontuotantotilojen tarkastusten pöytäkirjat toimitetaan aluehallintovirastolle kerran kuussa.
Maidontuotantotilojen valvonta ja muu alkutuotannon valvonta on elintarvikevalvonnan
suunnitelmassa.
7.9 Eläinlääkäripalveluiden toimeenpano
7.9.1
Peruseläinlääkäripalvelu
Kunnan / ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten
sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita
kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta-alueella.
Kaikkia kunnan alueella pidettäviä hyötyeläimiä varten kunnan on kuitenkin järjestettävä
arkipäivisin virka-aikana eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu.
Eläinlääkintähuoltolain mukaan hyötyeläimiä ovat alkutuotannossa ja muussa elinkeinotoiminnassa sekä ihmisille tarpeellisissa työsuorituksissa käytettävät eläimet
7.9.1.1 Sisältö
Peruseläinlääkäripalvelua EHO 2011-2014 mukaan on puhelinneuvonta, sairaanhoito, terveydenhoito, eläinten lopetus ja todistusten antaminen. Ne on tarkemmin määritelty ko ohjelmassa.
Puhelinneuvonta
Imatran seudun ympäristötoimen praktikkoeläinlääkärit antavat arkisin virka-aikaan myös
puhelinneuvontaa. Puhelinneuvonta on tällöin maksutonta, mikä se ei johda lääkemääräykseen. Parikkalan ja Ruokolahden eläinlääkäreillä puhelinaika arkisin klo 8-9. jolloin eläinlääkäri on tavattavissa puhelimitse, mikäli kiireelliset tehtävät eivät ole esteenä. Imatralla
74(98)
________________________________________________________________
ostopalveluklinikan vastaanottoavustajalta saa neuvontaa klo 8-16, tarvittaessa puhelut ohjataan eläinlääkärille, mikäli tämä on vapaana, tai otetaan soittopyyntö.
Virka-ajan ulkopuolella eläinlääkärin neuvontaa saa maksullisesta päivystysnumerosta, puhelun hinta on 1,75 €/minuutti.
Eläinsuojelu- ja eläintautiasioista koskevat puhelut ohjataan valvontaeläinlääkärille virkaaikana, virka-ajan ulkopuolella myös ne ohjataan päivystävälle eläinlääkärille.
Sairaanhoito, terveydenhoito, eläinten lopetus ja todistusten antaminen.
Imatran seudun Ympäristötoimessa on tällä hetkellä 5 kunnaneläinlääkäriä (kaupungineläinlääkäriä) jotka tuottavat peruseläinlääkäripalvelua ja osittain myös erityistä perehtyneisyyttä edellyttävää palvelua. Lisäksi Imatran Seudun Ympäristötoimella on sopimus yksityisen palveluntuottajan kanssa eläinlääkäripalvelujen, mukaan lukien erikoiseläinlääkäripalvelu, tuottamisesta pieneläimille.
Imatran seudun ympäristötoimella on kolme toimipistettä eläinlääkäripalvelujen tuottamista
varten.
-
Parikkalassa on kolmen eläinlääkärin yhteisvastaanotto.
Ruokolahdella on yhden eläinlääkärin vastaanotto.
Imatralla on osittain ostopalveluna toteutettu pieneläinklinikka. Myös I kaupungineläinlääkäri ottaa potilaita vastaan näissä kaupungin tiloissa ja niitä käytetään päivystykseen.
Parikkalan ja Ruokolahden toimipisteistä hoidetaan ensisijaisesti toiminta-alueen hyötyeläimet, ja suureläimet, mutta myös lemmikkieläimiä resurssien puitteissa. Parikkalan toimipisteestä hoidetaan myös kunnassa sijaitsevan tilateurastamon lihantarkastus. Lihatarkastuksesta on EVIRA:n kanssa solmittu kuntasopimus.
Ruokolahden toimipisteestä hoidetaan myös Imatran kaupungin alueen suureläinkäynnit.
Parikkalan ja Ruokolahden pisteistä voi lähettää tarvittaessa pieneläimiä Imatran klinikalle.
Seutuyksikön itse tai ostopalveluna tuottamia peruseläinlääkäripalveluja on saatavissa hyötyeläimille sekä myös muille kotieläimille arkipäivisin virka-aikaan Imatralla, Ruokolahdella
ja Parikkalassa sijaitsevilla vastaanotoilla, sekä sairaskäynteinä suureläinten pitopaikkoihin.
Seutuyksikkö tuottaa peruseläinlääkäripalveluja hyötyeläimille ja muille kotieläimille.
Parikkalan toimipisteessä on lisäksi mm. röntgenlaitteisto ja digitaalinen röntgenkuvien kehitys, inhalaationarkoosilaitteisto ja verinäytteiden tutkimismahdollisuus sekä ultraäänilaiteet ja videoendoskoppi.
Ruokolahden toimipiste on perustasoinen, eläinlääkärillä on käytössä myös ultraäänilaite ja
leikkauspöytä. Inhalaationarkoosia, verinäytteiden analyysilaitteita tai röntgenlaitteita ei ole.
Imatran toimipisteessä on saatavana myös pieneläinten erikoiseläinlääkäripalvelua ostopalveluklinikalta, tiloissa on Imatran Eläinklinikka OY:n omistamat laitteet, mm. digitaalinen
röntgenlaitteisto, verianalysaattorit, korkeatasoinen ultraäänilaite, endoskooppi, silmätutkimusvälineet, EKG, hengityskone-inhalaationarkoosi, mahdollisuudet luunmurtuma-
75(98)
________________________________________________________________
operaatioihin ym, sekä avustavaa henkilökuntaa. Sopimuksen mukaan yhtiö tuo tiloihin välineet ja henkilökunnan, tilavuokrista ja ylläpidosta vastaa kaupunki.
I kaupungineläinlääkäri ottaa myös potilaita vastaan näissä tiloissa ja yhtiön välineillä.
Imatran seudun ympäristötoimen peruseläinlääkäripalvelut on mitoitettu kysynnän, kokemuksen, tuotantoeläinmäärän, väestömäärän ja maantieteellisten etäisyyksien mukaan, ottaen huomioon alueen yksityiset eläinlääkäripalvelut, sikäli kun niistä on saatavissa tietoa.
Tällä hetkellä seudulla toimii ostopalveluklinikan lisäksi yksi yhden yksityisen eläinlääkärin
pienvastaanotto.
7.9.2
Tuotantoeläinten terveydenhuolto
Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut
kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava.
Kunnan on suunnitelmassaan esitettävä miten se on varmistanut, että terveydenhuoltopalveluja on saatavissa kysyntää vastaavasti. Suunnitelmassa tulee ilmoittaa terveydenhuoltosopimuksen solmineiden nauta- ja sikatilojen prosenttiosuus alueen kaikista nauta- ja sikatiloista. Prosenttiosuutta laskettaessa on huomioitava myös mahdollinen yksityinen palvelutarjonta.
Terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa on 39 %:lla ( 68/ 174) nautatiloista ja
25%:lla (3/12) sikatiloista
Nautojen ja sikojen terveydenhuolto-ohjelmien mukaiset käynnit hoidetaan siten, että Parikkalan toimipisteestä pääsääntöisesti Parikkalan ja Rautjärven kohteet, Ruokolahden toimipisteestä Ruokolahden ja Imatran kohteet, ja jokunen Rautjärven kohde.
Imatran seudun ympäristötoimi on varmistanut, että terveydenhuoltopalveluja on saatavissa kysyntää vastaavasti riittävällä määrällä tuotantoeläimiä hoitavia eläinlääkäreitä (4), sekä varaamalla sijaismäärärahaa. Sijaisten saamisessa on kuitenkin ajoittain vaikeuksia.
Terveydenhuoltokäynnit pyritään hoitamaan vuosittain sopimusten mukaisesti järjestämällä
eläinlääkäreille kiireetöntä aikaa käynteihin sekä kouluttautumiseen ja tuottajien kouluttamiseen tarvittaessa.
7.9.3
Kiireellinen eläinlääkärinapu
7.9.3.1 Sisältö
Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina.
Kiireellisen eläinlääkärinavun määrittely ja välttämättä suoritettavat toimenpiteet EHO
2011-2014 mukaisesti.
76(98)
________________________________________________________________
Kiireellinen eläinlääkärinapu virka- ajan ulkopuolella
Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä
eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Päivystysaluetta varten on järjestettävä
keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. "
Imatran seudulla päivystysalue on sama kuin Imatran Seudun Ympäristötoimen kuntien
alue eli Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala. Kukin virkaeläinlääkäri päivystää vuorollaan arki-iltaisin ja öisin klo 16-8 sekä viikonloput ja juhlapyhät. Jonkun verran on käytetty
myös ulkopuolisia päivystäjiä. Päivystys on yhteinen suur- ja pieneläimille.
Päivystyksen eriyttämistä pien- ja suureläimille on harkittu, mutta käytännön toteutus on
vaikeaa:
Nykytila koko Etelä-Karjalan alueella:
Eläinlääkintähuollosta vastaa kaksi erillistä seudullista yksikköä, Lappeenrannan seudun
ympäristötoimi (eteläinen osa) ja Imatran seudun ympäristötoimi (pohjoinen osa). Päivystys
on järjestetty siten että päivystysalueena on seudun alue ja seudun palveluksessa olevat
virkaeläinlääkärit vastaavat kukin vuorollaan samanaikaisesti suur- ja pieneläinten päivystyksestä.
Pääpiirteittäin myös nykytila täyttää uuden lain vaatimukset.
Päivystysalue:
77(98)
________________________________________________________________
Päivystysalueena on yhden seutukunnan alue. Yhteydenotot ohjataan kaikki päivystävälle
eläinlääkärille, joten samalla toteutuu keskitetty palvelu yhteydenottoja varten päivystysalueella.
Suureläinpäivystys
EHO 2011-2014 : Tavoitteena tulee pitää vähintään maakunnan kokoisia päivystysalueita,
joiden muodostamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden on sovittava
yhteistyössä. Päivystysalueen sisällä on oltava paikalliset olosuhteet huomioiden riittävä
määrä suureläinpäivystyspiirejä. Piireille ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista asettaa
kiinteitä rajoja, vaan kaikkien päivystäjien toimialueena tulee olla koko maakunta. Näin ollen samanaikaisesti vuorossa olevat päivystäjät voivat tehdä tiimityötä ja apua tarvitsevaan
kohteeseen voidaan lähettää pääsääntöisesti lähin päivystäjä. Jos joku päivystäjistä joutuu
sitoutumaan aikaa vievään toimenpiteeseen voivat alueen muut päivystäjät ottaa vastuun
hänen mahdollisista muista tehtävistään. Päivystäjillä on mahdollisuus konsultoida toisiaan,
ja todella vaativien tapausten hoitoon voidaan lähettää tarvittaessa useampikin eläinlääkäri.
Mahdollisuuksien mukaan tulisi maahan pyrkiä saamaan joitakin hevosiin erikoistuneita
päivystyspisteitä, jotka voisivat palvella maantieteellisesti laajoja alueita. Kunnat voisivat
sopia hevosten hoidon järjestämisestä näiden päivystyspisteiden kanssa.
Maakunnan kokoinen päivystysalue tarkoittaisi käytännössä maakuntana Etelä-Karjalaa,
missä silloin olisi kaksi yhtä aikaa päivystävää eläinlääkäriä. Alue on pitkäomainen, joten
käytännössä lähin päivystäjä on kuten nytkin joko Imatran tai Lappeenrannan piirin päivystäjä, joskus voi Joutsenon aluetta olla lähempänä Imatran päivystäjä, ja Imatran aluetta
Lappeenrannan/Joutsenon päivystäjä, mutta toisaalta Imatran piirin päivystysmatkat painottuvat pohjoiseen kärkeen, missä on suurin osa tuotantoeläimistä.
Virallisesta yhteistyöstä sopiminen toisi päivystäjälle varmuuden, että vastuut ovat kunnossa, ja se asetetaan tavoitteeksi.
Pieneläinpäivystys
EHO 2011-2014 mukaan :
Tavoitteena on keskittää pieneläinpäivystys maakuntatasolla yhteen pisteeseen. Kun maakunnan kaikki kunnat osallistuvat pieneläinpäivystyksen rahoittamiseen, on päivystyspiste
mahdollista varustaa tarkoituksenmukaisilla tiloilla, välineillä ja henkilökunnalla tai hankkia
pieneläinpäivystys ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Erityisesti suurten kaupunkien pieneläinpäivystyksissä työmäärät ovat suuria ja palvelujen mitoituksessa on huomioitava riittävä eläinlääkäri- ja avustajamäärä.
Kun maakunnallinen pieneläinpäivystyspiste perustetaan, olisi se syytä mitoittaa ja varustaa lain minimivaatimukset ylittäen niin, että siellä pystytään suorittamaan esimerkiksi vierasesineleikkaukset ja torsioleikkaukset. Varustukseen tulisi kuulua röntgen- ja ultraäänilaitteet sekä riittävä laboratoriovalmius.
Edellä oleva EHO:n tavoite olisi pieneläinten kannalta selkeä parannus nykytilanteeseen.
Tämän toteuttamista vaikeuttaa kuitenkin kaksi asiaa: kuntien mahdollinen haluttomuus
78(98)
________________________________________________________________
lähteä mukaan kustannuksiin ja mahdollisesti myös eläinlääkärien saaminen toimintaan
mukaan. Yksityissektorilla toimivat eläinlääkärit ovat usein juuri siksi yksityisiä, että päivystysvelvollisuutta ei ole. Etelä-Karjalan alueella eriytetty pieneläinpäivystys tarkoittaisi yhtäaikaisesti päivystävien eläinlääkärien määrän lisäämistä kahdesta kolmeen, ja virkaeläinlääkärien resursseilla tämä ei ole mahdollista.
Päivystyksen eriyttämismahdollisuuksien tarkastelua (koko Etelä-Karjalan aluetta koskeva)
A.
Eriytetty pieneläinpäivystys yhteisenä Etelä-Karjalassa + 2 suureläinpiiriä, kaikki kunnallisin
voimin.
Tässä vaihtoehdossa eriytetään suur- ja pieneläinpäivystys. Koska Etelä-Karjalan ääripäästä toiseen matka on pitkä (n. 200 km), tulee olla kaksi suureläinpäivystäjää. Pieneläinpiste voisi olla Lappeenrannassa ja Imatralla vuorotellen. Tämä vaihtoehto aiheuttaisi nykytilaa enemmän kustannuksia, koska verrattuna nykytilanteeseen, päivystäjiä olisi kahden
yht'aikaisen sijasta kolme samalla kertaa
Suureläinpäivystyspiirejä ei välttämättä olisi syytä muuttaa nykyisestä (raja Imatran ja Lappeenrannan välissä) Jotta päivystystiheys ei olisi kohtuuton, se voi olla joka 5. vuoro. Tällöin ei Imatran seudun piiristä riitä pieneläinpäivystykseen eläinlääkäreitä lainkaan, jos ei tilalle tule toista, eikä Lappeenrannastakaan kuin 1-2. Näin ollen ilman lisävirkoja ei tätä
vaihtoehtoa voi toteuttaa. Lisävirkojen perustaminen ei ole mielekästä, koska päivätöitä ei
riitä uusille viroille. Päivystykseen keskittyvien virkojen perustaminen voisi olla mahdollisuus toteuttaa tämä vaihtoehto, mutta tällaisten virkojen täyttäminen on ollut vaikeaa.
B
Eriytetty pieneläinpäivystys yhteisenä Etelä-Karjalassa + 2 suureläinpiiriä kunnallisin + yksityisin voimin.
Tässä vaihtoehdossa suureläinpiirit ovat samat kuin vaihtoehdossa A. Pieneläinpäivystys
olisi kaupungeissa Lappeenrannassa ja Imatralla vuorotellen. Pieneläinpäivystykseen voisi
osallistua sekä kunnalliset eläinlääkärit, että yksityiset. Tämäkin vaihtoehto aiheuttaisi nykytilaa enemmän kustannuksia, koska verrattuna nykytilanteeseen, päivystäjiä olisi kahden
yht'aikaisen sijasta kolme samalla kertaa. On myös erittäin epätodennäköistä, että yksityiset eläinlääkärit osallistuisivat päivystykseen nykyisellä kunnallisen eläinlääkärin päivystyskorvauksella, ja tämä aiheuttaisi vielä enemmän kustannuksia.
C.
Perustelut yhteispäivystykselle
"Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että pienikokoisia kotieläimiä, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja kotieläimiä, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimen pitopaikassa, hoitaa
pääasiassa eri henkilökunta. Vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa pienikokoisten kotieläinten osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä
syystä perusteltua. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten"
Erityinen syy voisi olla esim. henkilökunnan vähäisyys ja pieni eläintiheys. Imatran seudun
ympäristötoimen alueella on nyt viiden päivystäjän rinki. Päivystystiheys sellaisenaan on
79(98)
________________________________________________________________
kohtuullinen ja suur- ja pieneläinkäyntien määrä on sopiva, harvoin on tilanteita, ettei eläinlääkärinapua kohtuullisessa ajassa ehtisi antaa, ja eläinlääkärille jää useimmiten myös aikaa lepoon. Näin ollen on perusteltua jatkaa ilman erityttämistä. Virallista yhteistyötä laajemmalla alueella ei ole, vaikka tilanteen mukaan rajoista joustetaan.
Ympäristön kaupunkien (Lappeenranta, Mikkeli, Savonlinna, Imatra) yksityisten eläinlääkäriasemien halukkuus lähteä mukaan pieneläinpäivystykseen on kartoitettu kyselyllä. Mahdollisesti kiinnostuneita jättämään tarjouksen oli kaksi toiminnanharjoittajaa. v. 2012 aikana
tutkitaan mahdollisuus remissiotyyppiseen pieneläinpäivystykseen.
7.9.4
Saatavuus- ja laatutavoitteet
"Kunnan on suunnitelmassaan kuvattava, miten eläinlääkäripalveluissa on arkipäivisin järjestetty työnjako ajanvarausperusteisen palvelun ja kiireavun kesken. "
Imatran toimipisteessä on pääsääntöisesti kaksi eläinlääkäriä työssä, jolloin kiireellisille potilaille tai aikaa vieville leikkauksille voidaan järjestää aikaa. Yleensä pyritään jättämään
vapaita aikoja kiireellisiä potilaita varten.
Ruokolahden toimipisteessä on vain yksi eläinlääkäri. Kiireellisille pyritään jättämään vapaata aikaa ja hätätilassa ei-kiireellisten ajanvaraukset perutaan, kiireellisiä pieneläimiä voi
myös lähettää Imatran vastaanotolle. Imatran ja Ruokolahden toimipisteiden kesken pystytään sopimaan lyhyistä yksittäisistä keskinäisistä sijaisuuksista, ja Ruokolahden suureläinmatkat voidaan yksittäistapauksissa ohjata myös Parikkalan toimipisteestä käsin tehtäviksi.
Parikkalan toimipisteessä on kolme eläinlääkäriä, kiireelliset ohjataan aamuvastaanoton
jälkeen automaattisella puhelinvastaajalla yhdelle eläinlääkärille. Jos on tiedossa, että
kaikki eläinlääkärit eivät ole työssä, ei oteta etukäteen useita kiireettömiä potilaita ko. päivälle,
7.9.4.1 Saatavuus
Saatavuus on EHO 2011-2014 mukainen:
"Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla saatavilla palvelujen
käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.
Jos avun tarve ei ole kiireellinen, tulee sairaskäynti- tai vastaanottoaika pystyä järjestämään viikon sisällä tilauksesta. Kiireettömät terveydenhuolto- ja massatyökäynnit sekä terveille eläimille suoritettavat kohdassa 9.1.1.3 kuvatut leikkaukset on lomakauden ulkopuolella voitava varata alle kolmen viikon ja lomakaudella alle kuuden viikon sisällä yhteydenotosta. Jos asiakas haluaa palvelut nimetyltä eläinlääkäriltä saavat jonotusajat olla pitemmät. Hyvänä palvelutasona voidaan väestötiheillä alueilla pitää peruseläinlääkäripalvelun
järjestämistä siten, että pääosa asiakkaista saa palvelun alle viidenkymmenen kilometrin
etäisyydeltä.
80(98)
________________________________________________________________
Kiireellisen eläinlääkärinavun resurssit on mitoitettava siten, että apua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 %:ssa tapauksista. Päivystysalueet on siten mitoitettava, 90 %:ssa tapauksista päivystävän eläinlääkärin matka eläintenpitopaikkaan tai eläimen omistajan matka pieneläinvastaanotolle on alle sata kilometriä.
Tästä etäisyydestä voidaan poiketa Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä saaristokunnissa.
Kuntien olisi suositeltavaa subventoida sairaskäyntien ja terveydenhuoltokäyntien matkoista johtuvia kustannuksia eläinlääkintähuoltolain 22 §:n mukaisesti. Kuntalaisten yhdenvertaisuus lakisääteisten peruspalvelujen käyttäjinä sekä eläinsuojelulliset syyt puoltavat subventioita"
Imatran Seudun ympäristötoimen toimialueen maantieteellinen koko ja muoto aiheuttaa
sen, että toimipisteitä on kolme, näin ollen kiireettömän eläinlääkärinavun saa alle viidenkymmenen kilometrin etäisyydellä, ja päivystysaikana pääsääntöisesti alle sadan kilometrin
etäisyydellä. Apua saa pääsäänöisesti, yli 90 %:ssa tapauksista kolmen tunnin sisällä.
7.9.5
Toimitilat
"Jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, kunnan on järjestettävä palveluja
varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät.
Lääkkeet on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti pystyttävä säilyttämään asiallisissa
lämpötiloissa. Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oltava lukittava tila. "
Imatran Seudun ympäristötoimen eläinlääkärien toimipisteet: , Parikkalassa on kolmen
eläinlääkärin yhteisvastaanotto, Ruokolahdella on yhden eläinlääkärin toimipiste ja Imatralla kahden, joista toinen yksityinen ostopalveluna.
81(98)
________________________________________________________________
Taulukko 7/4: Tilat
Imatra
Ruokolahti
Parikkala
toimistohuoneet
lämpimät autotallit
ja riittävät varastotilat
Asianmukaiset pesu- ja
kuivaustilat
instrumenteille
ja suurillekin praktiikkavarusteille
x
x
x
x
x
x
x
1 huone
1
x
x (hieman pieni)
x
x
x (melko huono)
ja suojavaatteille
pakkopilttuu
tilat, joissa hevosten
kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa.
sosiaaliset tilat
peseytymistilat
lepotilat
Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat asianmukaiset tilat
odotushuone
toimenpidehuoneet
leikkaushuoneet
potilaiden pesuun soveltuvat tilat
päivittäinen siivous
kunnossapito
jätehuolto
vanhentuneiden
lääkkeiden sekä käytettyjen
ruiskujen, neulojen ym.
hävittäminen.
murtosuojaus
asianmukainen vartiointi
x
-
x
-
x
x
-
x
-
x (huonokuntoinen)
-
x
x
x
x
2
1
-
x
x
ei erikseen
-
x
1 huone
1 huone
-
x
tarvittaessa
x
x
2x vk
tarvittaessa
x
x
2 x /vk
tarvittaessa
x
x
x
x
-
-
82(98)
________________________________________________________________
7.9.6
Välineresurssit
Taulukko 7/5: Suureläinpraktiikan varusteet
ultraäänilaite rektaalianturilla,
hevosen kaatovälineet
hammasvälineet
astutusliinat,
pulttipistooli
synnytysapuvälineet
kirurgiaan tarvittavat
instrumentit ja välineet
suojavaatteet
jalkineet
erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja
zoonoosien
varalta
näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen
Imatra
x (sopimusyhtiön)
Ruokolahti
x
x
x
x
x
x
x
omat,ei fetotomia)
x (omia)
x
x
x
omia
omia
x
Parikkala
1
1, muut omat
1
2
omat
1,
muuten
omat
omat
omat
x
Taulukko 7/6: Pieneläinpraktiikan varusteet
Imatra
x (sopimusyhtiön)
ultraäänilaite
elektrotomi
eläinvaaka
säädettävät toimenpidepöydät
säädettävät leikkauspöydät
valaisimet
kaikki normaalit tutkimusvälineet
pakastin
kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen
Ruokolahti
x
Parikkala
1 (sama kuin
isoille, rektaalianturi)
vanha
x
1
x (sopimusyhtiön)
x (sopimusyhtiön
x
x
x(sopimusyhtiön
x (vanha)
1
x(sopimusyhtiön
x (sopimusyhtiön
x
x
tarvetta olisi
jotain
x (SET)
x
x
Taulukko 7/7: Muuta
Imatra
ohjelmi- x
atk-laitteet
neen
tietoliikennepuhelinyhteydet
ATK ajanvarausjärjestelmä
x
x
x
Ruokolahti
x
x
x
-
Parikkala
3
x
x
-
83(98)
________________________________________________________________
ATK potilaskortisto
Instrumenttien pesu ja
desinfiointi
Työvaatteiden pesu ja
kuivatus
7.9.7
x
x (sopimusyhtiön
x
-
x
uuni
x
x
x
Ostopalvelut
"Kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tuottamisesta. Palveluntuottaja voi olla
luonnollinen henkilö, yksityisoikeudellinen oikeushenkilö tai oppilaitos. Sopimusta ei voi
tehdä valvontatehtävien hoitamisesta. Palvelut on kilpailutettava hankintalainsäädännön
mukaisesti.
Kunnan on suunnitelmassaan esitettävä, miten se valvoo ostopalveluina hankkimiensa
eläinlääkäripalvelujen laatua ja tarjousasiakirjoissa esitettyjen asiakasmaksujen noudattamista. Palveluja kilpailutettaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä tarjouspyynnössä esitettäviin laatukriteereihin. "
Imatran Seudun Ympäristötoimella on ostopalvelusopimus pieneläinten eläinlääkäripalvelujen tuottamisesta yksityisen palveluntuottajan, Imatran Eläinklinikka Oy:n kanssa. Sopimus
on peräsin vuodelta 1991, jolloin se oli Imatran kaupungin ja yhtiön välinen, ja se päivitettiin
v. 2009 alusta niin, että toinen sopijapuoli on Imatran Seudun Ympäristötoimi. Sopimukseen ei sisälly rahallista korvausta, vaan yhtiö sitoutuu tuottamaan palveluita arkisin 9-16,
ja tuo kaupungin eläinlääkäritiloihin sopimuksen liitteessä luetellun välineistön, mm. käsittelypöydät, anestesialaitteet, ortopedisen kirurgian laitteet, endoskopialaitteet, röntgen, kehityskone, ultraäänilaitteet, verianalysaattorit, sekä henkilökunnan, ja I kaupungineläinlääkäri
saa käyttää tiloja ja välineitä vastaanottotoiminnassaan.
Kunta valvoo palveluiden laatua seuraamalla asiakaspalautetta sekä säännöllisillä kehityskeskusteluilla.
7.9.8
Perustason ylittävät palvelut
7.9.8.1 Erikoiseläinlääkäripalvelut
Ostopalvelusopimuksen mukaan yhtiö tuottaa myös pieneläinten erikoiseläinlääkäripalvelua Imatran toimipisteessä. Yhtiön välineillä ja henkilökunnalla tehdään mm. vaativampia
leikkauksia, esim. luunmurtumaleikkaukset, sekä tähystykset, sydämen ja vatsaontelon ultraäänitutkimukset. Verinäytetulokset valmistuvat odottaessa. Alueen elinkeinorakenne on
huomioitu eläinlääkärien jatkokoulutuksessa siten, että maaseutukuntien toimipisteiden
eläinlääkärien jatkokoulutus suuntautuu pääasiassa tuotantoeläimiin ja hevosiin, kaupungin
toimipisteen (Imatra) eläinlääkäri on pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ja jatkokoulutus painottuu pieneläinten sairauksiin.
84(98)
________________________________________________________________
7.9.8.2 Remissiomahdollisuudet
Pieneläinten suhteen vaativampien tapausten remissio on mahdollista Imatran Eläinklinikalle, tarvittaessa etenkin virka-ajan ulkopuolella kauemmas esim. Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Hevoset joudutaan lähettämään klinikkahoitoon kauemmas, esim. Helsinkiin tai Hyvinkäälle.
Lähetepotilaista ei ole sopimuksia.
7.9.8.3 Laboratoriopalvelut
Näytteiden tutkiminen on järjestetty seuraavasti
Maitonäytteet .
lähetetään tai tuottaja lähettää Finnzymes-laboratorioon. Tulokset tulevat Parikkalan toimipisteessä yhteiseen sähköpostiin, mistä ne ovat kaikkien luettavissa. Ruokolahdella eläinlääkärin sähköpostiin. Osa eläinlääkäreistä viljelee näytteitä myös itse etenkin päivystysaikana. Tähän tarkoitukseen ei ole erikseen henkilökuntaa.
Verinäytteet
tutkitaan omilla laitteilla soveltuvin osin, muilta osin lähetetään kaupallisiin laboratorioihin.
Imatralla käytettävissä Imatran Eläinklinikan Vetscan VS2 kuivakemian analysaattori ja
Vetscan HM5 verenkuvan analysaattori sekä SCA2000 hyytymätekijäanalysaattori. Parikkalassa Spotchem kuivakemian laite sekä Hb-, Hkr- ja valkosolujen laskentalaite. Ruokolahdella näytteet lähetetään eteenpäin. Vastaukset saadaan sähköpostiin heti kun ne ovat
valmiit
Ulostenäytteet ja virtsanäytteet
voidaan soveltuvin osin tutkia vastaanotoilla, kudos-, ym. näytteet lähetetään pääsääntöisesti eteenpäin kaupallisiin laboratorioihin.
Ihoraapenäytteet
tutkitaan itse mikroskoopilla.
Ulkopuolisia laboratoriopalveluita eläinlääkintähuollon tarpeisiin on nykyään jo hyvin saatavissa.
Kalat ja raadonavausta tarvitsevat kokonaiset eläimet
lähetetään EVIRA:aan Helsinkiin, joskus myös Ouluun tai Kuopioon matkahuollon kautta.
Laboratoriovastausten viivytyksetön vastaanottaminen tapahtuu sähköpostilla tai faxilla,
Imatran Eläinklinikalla osa tulee suoraan tietojärjestelmään. Jotkut laboratoriot (etenkin
EVIRA) lähettävät vastukset kirjepostilla.
Tartuntavaarallisen materiaalin pakkaaminen ja lähettäminen tapahtuu suojavarustusta
käyttäen ja lähetykseen tulee asianmukaiset merkinnät, ohjeet on löydettävissä EVIRA:n
internetsivuilta ja kuuluvat eläinlääkärin perusosaamiseen muutenkin.
7.10
Ohjaus
85(98)
________________________________________________________________
7.10.1 Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta
"Kunnan tulee toimittaa ensimmäinen eläinlääkäripalveluja sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa koskeva suunnitelmansa aluehallintovirastolle 1.11.2011 mennessä ja
sen jälkeen aina, kun suunnitelmaa on tarkistettu, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Kunnan tulee arvioida suunnitelmansa toteutumista ensimmäisen kerran vuoden 2013
alussa ja sen jälkeen aina toimintavuoden päätyttyä ja laatia siitä arviointiraportti. Raportin
hyväksyy asianomainen lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, joka myös käsittelee
korjaustoimenpiteitä. Hyväksytty raportti lähetetään aluehallintovirastolle viraston laatiman
aikataulun mukaan."
Suunnitelmaa arvioidaan yllä olevan mukaisesti. Se päivitetään vuosittain.
7.11
Laatu
7.11.1 Auditointi
Aluehallintovirasto tulee auditoimaan myös kuntien järjestämää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa
7.11.2 Palautteen kerääminen
"Kunnan on pyrittävä seuraamaan eläinlääkäripalvelujen saatavuutta säännöllisesti toteutettavien asiakaskyselyjen avulla"
Asiakaskyselyitä ei ole vielä toteutettu.
7.11.3 Valitusten käsittely
"Kunnan on suunnitelmassaan esitettävä, miten kunta palvelujen ja valvonnan järjestäjänä
sekä työnantajana käsittelee eläinlääkintähuoltoa koskevat mahdolliset asiakasvalitukset ja
korvauspyynnöt. Suunnitelmasta on käytävä ilmi kunnan voimassa olevat vastuu- ym. vakuutukset ja niiden korvausmäärät sekä menettelytavat pyydettäessä lausuntoja Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta."
Asiakasvalitukset ohjataan eläinlääkintähuollon esimiehelle (I kaupungineläinlääkäri) sekä
toimialajohtajalle, jotka yhdessä käsittelevät ne tapauskohtaisesti. Valittajaan ja hoitaneeseen eläinlääkäriin otetaan yhteyttä ja pyritään ensin selvittämään, onko heidän käsityksensä tapahtumien kulusta sama. Sen jälkeen pyritään ratkaisemaan asia sopimalla. Mikäli on epäselvää, onko esim. tapahtunut hoitovirhettä, pyydetään lausunto eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta. Lautakunnan päätöstä noudatetaan.
Imatran kaupunki on vastuuvakuuttanut työntekijänsä.
Jos näytetään toteen, että vahinko johtuu eläinlääkärin törkeästä huolimattomuudesta tai
laiminlyönnistä, niin että vakuutus ei sitä korvaa, lautakunta voi velvoittaa eläinlääkärin korvaamaan vahingon itse.
86(98)
________________________________________________________________
7.11.4 Toiminnan kehittäminen
Kehitetään palautteiden ja auditointien sekä omien kehityssuunnitelmien ja kehityskeskustelujen perusteella.
7.12
Seuranta ja raportointi
7.12.1 Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta
Viranomaistoimenpiteiden sekä mahdollisten korjaavien toimenpiteiden loppuun saattaminen varmistetaan siten, että valvontaeläinlääkäri ja muutkin eläinlääkärit tarvittaessa pitävät kirjaa määräyksistä ja kalenteroivat uusintatarkastukset. Uusintatarkastuksia tehdään
niin kauan kuin asia vaatii ja tarvittaessa käytettään hallinnollisia pakkokeinoja.
Annetut määräykset, niiden seuranta ja määräysten noudattaminen raportoidaan vuosittain
7.12.2 VASU-raportointi
Imatran seudun ympäristötoimi raportoi Eviran ohjeen ”Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan
sekä eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintovirastoon” (Eviran toimintaohje 11009) mukaisesti.
7.12.3 Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot
-
eläinsuojelutarkastuskertomukset/päätökset
terveysvalvontaohjelmien käynnit
tautiepäilyt
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan työt, joista kunta laskuttaa valtiota
muut viranomaisten pyytämät vuosiyhteenvedot ym
terveysvalvontaohjelmien liittymisasiakirjat
vastustettavien eläintautien hallinnassa
tehdyt toimenpiteet
"Kunnan suunnitelmassa kuvataan, miten varmistetaan yllä mainittujen asiakirjojen lähettäminen määräaikojen puitteissa asianomaisille viranomaisille. "
Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri lähettävät yllämainitut asiakirjat määräaikojen puitteissa viranomaisille. Tämä varmistetaan toimintajärjestelmän "vuosikellon" avulla
sekä siten, että niiden lähettämisestä vastaa valvontaeläinlääkäri, joka huolehtii asiakirjojen
keräämisestä ja lähettämisestä.
7.12.4 Eläintaudeista ilmoittaminen
ks. kohta 8.2.2
7.12.5 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi
"Resurssien riittävyyden arvioimiseksi kuntien tulee ylläpitää tilastoa järjestämiensä eläinlääkäripalvelujen käytöstä. Tilasto on liitettävä kunnan suorittamaan suunnitelman toteutumisen arviointiin ja toimitettava vuosittain aluehallintovirastolle."
87(98)
________________________________________________________________
Suoritetiedot eläinlääkärikäynneistä ja valvontakäynneistä ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöstietoina. Ne liitetään myös tämän suunnitelman toetutumisen arviointiin.
Suunnitelman liitteet:
LIITE 1.
Eläinlääkintähuollon henkilöstön monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma 2012 - 2014
LIITE 2.
LIITE 3.
Vuoden 2012 valtakunnallinen EHO-hanke
88(98)
________________________________________________________________
LIITE 1.
Eläinlääkintähuollon henkilöstön monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma
2012 - 2014
I kaupungineläinlääkäri, Imatran toimipiste, Marjukka Sarkanen
- pieneläinten sairaudet
- asiakaspalvelu
- suunnittelu
- esimieskoulutus
- muu ammatillinen jatkokoulutus
kaupungineläinlääkäri, Ruokolahden toimipiste Päivi Pulkkinen
- terveydenhuolto
- valmiuseläinlääkäritoiminta
- asiakaspalvelu
kaupungineläinlääkäri, Parikkalan toimipiste Pekka Lapinlampi
- terveydenhuolto
- röntgenkuvien tulkinta
- kuvantaminen
- asiakaspalvelu
- lihantarkastukseen liittyvä koulutus
kaupungineläinlääkäri, Parikkalan toimipiste Heli Heikkonen
- terveydenhuolto
- valmiuseläinlääkäritoiminta
- kuvantaminen
- asiakaspalvelu
- lihantarkastukseen liittyvä koulutus
kaupungineläinlääkäri, Parikkalan toimipiste Sini Siitonen
- terveydenhuolto
- kuvantaminen
- asiakaspalvelu
valvontaeläinlääkäri Kaarina Leiviskä
- eläinsuojelulainsäädäntö ja viranomaismenettelyt, tietojärjestelmät
- eläintautilainsäädäntö
- hankalan asiakkaan kohtaaminen
- elintarvikevalvonta
89(98)
________________________________________________________________
LIITE 2.
RESURSSITARPEEN KARTOITUS
KUNTA / YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE:
Imatran Seudun Ympäristötoimi (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala)
1. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT
1.1. Tuotantoeläintilojen määrä
1.1.1. Nautatilat
1.1.1.1 Lypsykarjatilat
1.1.1.2 Lihanautatilat
1.1.1.3. Emolehmätilat
1.1.2. Sikatilat
1.1.2.1. Lihasikalat
1.1.2.2. Emakkosikalat
1.1.3. Lammastilat
1.1.4. Vuohitilat
1.1.5. Hevostilat (hevosen omistjat)
1.1.6. Siipikarjatilat
1.1.6.1. Munintakanalat
1.1.6.2. Broilerkasvattamot
1.1.6.3. Kalkkunakasvattamot
1.1.6.4. Siitoskasvattamot
1.1.6.5. Muut siipikarjayksiköt
1.1.7. Vesiviljelylaitokset
1.1.7.1. Ruokalalaitokset
1.1.7.2. Poikastuotantolaitokset
1.1.7.3. Luonnonravintolammikot
1.1.7.4. Muut laitokset
1.1.8. Turkistarhat
1.1.9. Tarhatun riistan toimintayksiköt
1.1.10. Mehiläistarhat
1.1.11. Muut tuotantoeläinyksiköt
174
117
42
15
12
5
7
7
2
476
4
3
0
0
0
1
0
3
0
2
2
1
1
0
1.2. Terveydenhuoltosopimusten määrä
1.2.1. Naudat
1.2.1.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus
1.2.1.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa
1.2.1.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus
kaikista nautatiloista
1.2.2. Siat
1.2.2.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus
1.2.2.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa
1.2.2.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus
kaikista sikatiloista
68
68
39
4
3
33
90(98)
________________________________________________________________
1.2.3. Siipikarja
1.2.3.1.Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus
1.2.3.2.Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa
1.2.3.3.Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus
kaikista siipikarjatiloista
0
0
0
1.3. Tuotantoeläinten määrä
1.3.1. Naudat
1.3.2. Siat
1.3.3. Lampaat
1.3.4. Vuohet
1.3.5. Hevoset
1.3.6. Siipikarja
1.3.7. Turkiseläimet
1.3.8. Tarhattu riista
1.3.9. Porot
1.3.10. Muut tuotantoeläimet
9267
6751
25
15
565
328
1200
37
1.4. Väestömäärä
44328
1.4.1. Lemmikkieläinten määrä (arvio 1/10 asukasta)
5541
1.5. Alueen pinta-ala km2
2043,1
0
1.6. Yksityinen palvelutarjonta
1.6.1. Hyötyeläinpraktiikassa htv
1.6.2. Muussa praktiikassa htv
0
1
Mahdolliset palveluresursseja vaativat erityiskohteet esitetään kunnan suunnitelmassa.
Suunnitelmassa esitetään myös ostosopimukset, jotka kunta on tehnyt yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottajien kanssa.
2. VALVONTA
2.1. Eläinten terveyden valvonta
Resurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5.
2.1.1. Terveysvalvontaohjelmiin kuuluvat tilat
2.1.1.1.
2.1.1.2.
2.1.1.3.
2.1.1.4.
2.1.1.5.
2.1.1.6.
Maedi-Visna
Scrapie 3
Broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelma
Kanojen salmonellavalvontaohjelma
Tarhattujen hirvieläinten terveysvalvontaohjelma
Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet
3
0
1
0
3
91(98)
________________________________________________________________
2.1.4. Sivutuotevalvonta
2.1.4.1.Haaskat
2.1.4.1.1.Haaskan pitäjäksi ilmoittautuneet toimijat kpl
2.1.4.1.2.Ilmoitetut haaskat /v kpl
7
7
7
2.1.4.2.Sivutuotealan laitokset kpl (ks. valvontaohjelma)
2.1.4.3.Hautaamisilmoitukset / v kpl
0
10
2.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Resurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5.
2.2.1. Ilmoituksenvaraiset kohteet
2.2.1.1.Kennelit
2.2.1.2.Hevostallit
2.2.1.3.Riistanhoidolliset tarhat
2.2.1.4.Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat
2.2.1.5.Eläinkaupat
2.2.1.6.Eläinhoitolat
2.2.1.7.Muut
2.2.1.8. Vakinaiset porotarhat talvikaudella kpl
1
23
1
5
1
3
49
0
Mahdolliset valvontaresursseja vaativat erityiskohteet esitetään kunnan suunnitelmassa.
Eläinlääkintähuollon henkilöresurssit
htp
htv
Eläinlääkärit:
Eläinlääkäripalvelut**
Elintarvikevalvonta*
Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät
Muut tehtävät
Eläinlääkäriresurssit yhteensä
0,3
0,3
5,4
0,6
0,4
0
7 (1 ostop.)
Muut kuin eläinlääkärit:
Eläinhoitajat/avustajat*
Välinehuolto, siivous ym.
Sihteeri-/toimistopalvelut
Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät
Muut tehtävät
Muut kuin eläinlääkäriresurssit yhteensä
1 (1 ostop:
0,1
0,1
0,1
0
1,3
92(98)
________________________________________________________________
1 htv = 220 htp
*
Elintarvikevalvonta sisältää:
maidontuotantotilojen tuotantohygieniset tarkastukset
teurastamoiden ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus
riistanlihan tarkastus
munapakkaamojen valvonta
muut elintarvikevalvontaan liittyvät tehtävät
**yksi eläinlääkäri ja eläintenhoitaja ostopalveluna
93(98)
________________________________________________________________
LIITE 3.
Eläinten terveys- ja hyvinvointivalvontaohjelman mukaiset hankkeet vuodelle 2012
1. Hankkeet, joita painotetaan aluehallintovirastojen lakisääteisten tehtävien joukossa
1.1.
Viljeltävien kalojen hyvinvointi
Viljeltävien kalojen pidossa tulee noudattaa eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa annettuja
yleisiä vaatimuksia eläinten pidolle. Vuoden 2010 lopussa voimaan astunut valtioneuvoston
asetus viljeltävien kalojen suojelusta (812/2010) tarkentaa näitä vaatimuksia. Asetusta sovelletaan tuotantoeläiminä viljeltäviin kaloihin ja soveltuvien osin myös luonnonravintolammikoissa kasvatettaviin kaloihin.
Asetuksessa säädetään vähimmäisvaatimukset viljeltävien kalojen pitopaikan rakenteille,
laitteille, puhtaanapidolle ja veden laadulle sekä kalojen käsittelyyn käytettäville laitteille ja
välineille. Lisäksi asetuksessa on vähimmäisvaatimuksia kalojen hyvinvoinnin seurannalle
ja hyvinvoinnista huolehtimiselle, kalojen ruokinnalle ja käsittelylle sekä kalojen siirroille viljelylaitoksen alueella.
Hankkeen tarkoituksena on selvittää viljeltävien kalojen pito-olosuhteita. Lisäksi tarkoituksena on eläinsuojelutarkastusohjeen ja -lomakkeen kehittäminen sekä eläinsuojeluvalvontaperiaatteiden yhtenäistäminen viljeltävien kalojen osalta.
Esimerkiksi vierasainevalvontakäynnin yhteydessä kunnaneläinlääkäri mahdollisesti yhdessä läänineläinlääkärin kanssa suorittaa seuraavat toimenpiteet:
1)
2)
3)
4)
5)
6)
arvioidaan pitopaikan yleistä siisteyttä ja turvallisuutta
tarkastetaan laitteiden ja välineiden asianmukaisuus
tarkastetaan veden laatu ja miten laatua on seurattu
arvioidaan miten kalojen hyvinvoinnista on huolehdittu
selvitetään miten kalojen tainnutus ja lopetus suoritetaan
tarkastetaan, että kalojen pidolle asetettuja säädöksiä on myös muilta osin noudatettu.
Tarkastustulokset kootaan ja niistä keskustellaan läänin- ja kunnaneläinlääkäreiden koulutustilaisuuksissa. Yhteenvedon perusteella muotoillaan tarkastusohje, jonka avulla tarkastuskäytännöt maassa saadaan yhtenäistettyä. Aluehallintovirastot kouluttavat ja ohjeistavat
kunnaneläinlääkärit toimialueillaan.
Tarkoituksena on kartoittaa 10-30 vesiviljelylaitosta. Yhteen tarkastuskäyntiin arvioidaan
kuluvan laitoksen koosta riippuen enintään 1 tunti (pl. matkat). Tarkastuskäynnit pyritään
tekemään muiden tarkastusten ohella, esimerkiksi vierasainevalvontakäynnin yhteydessä.
94(98)
________________________________________________________________
Läänineläinlääkärit voivat tehdä osan tarkastuksista yhdessä kunnaneläinlääkärien kanssa.
Näihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin läänineläinlääkärien työaikaa arvioidaan kuluvaksi yhteensä 3 päivää. Lisäksi ohjeistuksen, määräysten ja yhteenvetojen laatiminen vievät läänineläinlääkärien ja osastosihteerin työaikaa. Kunnaneläinlääkäreiden koulutukseen varataan 1 työpäivä.
Hankeen tarkastukset aloitetaan keväällä 2012. Muutama pilottikäynti voitaisiin tehdä mahdollisesti jo syksyllä 2011. Yhteenvedon tulosten kokoaminen ja koulutukset ajoittuvat alkusyksyyn 2012.
Hankkeen toteutus: Evira, aluehallintovirastot, kunnat
Yhteyshenkilö Evirassa
Jaana Mikkola
Puh. 02 077 24 210
Faksi: 02 077 24 355
sähköposti jaana.mikkola@evira.fi
1.2.
Munivien kanojen häkkikasvatus
Munivien kanojen suojelua koskevassa lainsäädännössä ollut siirtymäaika kanojen pidolle
varustelemattomissa häkeissä päätyy 31.12.2011, jonka jälkeen kananmunantuotanto on
sallittua ainoastaan varustelluissa häkeissä sekä avokanaloissa (lattiakanalat ja kerroslattiakanalat).
Hankkeen tarkoituksena on valvoa tehostetusti munivien kanojen häkkikasvatusta ja kasvatusjärjestelmiä. Munintakanaloihin, joiden tuotantotapa on maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän mukaan häkkikanala, tehdään alkuvuodesta 2012 lähtien eläinsuojelulain
(247/1996) 48 §:n nojalla eläinsuojelutarkastuksia. Tarkastusten yhteydessä valvotaan tilan
käyttämien häkkikasvatusjärjestelmien säädöstenmukaisuus. Tarkastuksia ei tehdä kanaloihin, joiden on aiemmissa tarkastuksissa jo todettu siirtyneen kanojen pitoon varustelluissa häkeissä.
Tarkastukset suorittavat läänineläinlääkärit ja/tai kunnaneläinlääkärit aluehallintovirastojen
määräyksestä. Tarkastus voidaan suorittaa myös esimerkiksi vierasaine- tai salmonellavalvontakäynnin yhteydessä. Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä potilaskäynnin tai muun
omistajalta veloitettavan käynnin yhteydessä.
Tarkoituksena on kartoittaa 7-10 % jokaisen aluehallintoviraston hallintoalueen häkkikanaloista, kuitenkin vähintään 5 häkkikanalaa / aluehallintovirasto. Tarkastuksia kohdennetaan erityisesti kanamäärältään pieniin häkkikanaloihin. Niiden aluehallintovirastojen alueilla, joilla on alle 5 häkkikanalaa, kartoitetaan kaikki häkkikanalat. Yhteen tarkastuskäyntiin
arvioidaan kuluvan kanalan koosta riippuen korkeintaan yksi tunti (pl. matkat). Hankkeen
tarkastukset aloitetaan heti alkuvuodesta 2012. Evira tekee tuloksista yhteenvedon.
Sanna Varjus
Puh. 02 077 24 330
Faksi: 02 077 24 355
sähköposti sanna.varjus@evira.fi
95(98)
________________________________________________________________
1.3. Eläintunnistusjärjestelmälain edellyttämä haaskapaikkojen rekisteröintivelvoitteen käyttöönoton toteutumisen varmistus ja valvonnan tehostaminen hyödyntäen
rekisteristä saatavia raportteja
1.5.2010 voimaan tullut laki eläintunnistusjärjestelmästä edellyttää, että haaskaruokintapaikasta vastuussa oleva toimija ilmoittaa haaskaruokintapaikkarekisteriin tiedot mm. haaskaruokinnan aloittamisesta ja lopettamisesta, haaskaruokintapaikan sijainnista, eläimistä peräisin olevan sivutuotteen lajista
tai laadusta sekä keräilyalueesta tai -paikasta. Haaskaruokintapaikkarekisteri on osa eläinten pitopaikkarekisteriä. Rekisteriin pystyttiin syöttämään tietoja syksystä 2010 ja rekisterin raportointiosia
saataneen käyttöön vuoden 2011 toisella neljänneksellä.
Tällä hetkellä toimijat tekevät haaskaruokinnan aloitusilmoitukset vuosittain ja toimittavat ne paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri puolestaan toimittaa kansallisen asetuksen (MMMa
850/2005) mukaisesti ilmoitukset AVIin läänineläinlääkärille, joka kokoaa yhteenvedon saamistaan
ilmoituksista ja toimittaa kunkin vuoden alussa edellisvuoden haaskaruokintatiedot Eviraan. Jatkossa
kunnaneläinlääkäri/ kunnan toimihenkilö vie aloitusilmoituksen tiedot suoraan haaskapaikkarekisteriin, josta sekä läänineläinlääkärit että Evira saavat vuosiraportit koostettua. Rekisteristä voidaan ajaa
raportteja esim. kaikista karhun kuvaukseen tarkoitetuista haaskapaikoista, sikaa houkuttimena käyttävistä haaskapaikoista, tietyn kunnan haaskapaikoista jne. Haaskapaikkojen rekisteröinti ja siitä saatavat raportit helpottavat ja tehostavat haaskakäytön valvontaa. Ajantasainen tieto koko maan haaskapaikoista on viranomaisten nähtävissä rekisteristä.
Hankkeen tarkoitus on varmistaa rekisteröintikäytännön käyttöönotto ja raporttien hyödyntäminen
valvonnan tehostamiseksi. Lisäksi tavoitteena on aktivoida toimijat tekemään entistä paremmin käyttöilmoitukset sivutuotteiden haaskaksi vienneistä sekä tehostaa kunnaneläinlääkäreiden tekemiä
haaskapaikkatarkastuksia ja haaskamateriaalin luovuttajien ja käyttäjien kirjanpitoihin liittyviä tarkastuksia.
Hankkeen toteutus
- Tiedotus ja rekisteröinnistä vastaavien henkilöiden neuvonta ja opastus (Evira, AVIt)
- Valvonnan tehostamiseen liittyen asetetaan tavoite kunnaneläinlääkäreiden tekemien haaskapaikkatarkastusten ja kirjanpitotarkastusten määrille (AVIt). Seurataan ja valvotaan, että rekisteriin viedyt
haaskapaikkojen vastuuhenkilöt tekevä lakisääteiset käyttöilmoitukset. Todetuista puutteista annetaan
kirjallinen huomautus ja puutteiden korjaamisen toteutumista valvotaan (KEL). Hankkeen päätyttyä
valvonnan tulokset kotaan yhteen, analysoidaan ja toimitetaan Eviraan (AVIt).
Osallistujat
Evira, AVIt ja kunnaneläinlääkärit, joiden alueella luonnonvaraisia eläimiä ruokitaan sivutuotteilla.
Taina Heimonen-Kauppi
Puh. 02 077 24 213
sähköposti taina.heimonen-kauppi@evira.fi
1.4.
Luonnonravintolammikkoviljelyn ja rapulaitosten ensimmäiset tarkastukset eläintautien näkökulmasta
Vuonna 2008 muuttunut vesiviljelyeläinten tautivalvontaa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että lääninhallitusten on yhdessä kunnaneläinlääkäreiden kanssa suunniteltava ja toteutettava alueensa vesiviljelylaitosten valvonta Eviran ohjeiden mukaisesti. Luonnonravintolammikkoviljelmät ja rapulaitokset tulivat valvonnan piiriin vuonna 2009 ja ne tulee tarkastaa kerran neljässä vuodessa. Jokaisella
näistä tulisi siis tehdä tarkastuskäynti viimeistään vuonna 2012.
96(98)
________________________________________________________________
Hankkeen tarkoitus
Saada valvonta alkamaan luonnonravintolammikkoviljelmillä ja rapulaitoksilla.
Hankkeen toteutus
Läänineläinlääkärit huolehtivat siitä että kunnaneläinlääkärit tekevät tarkastuksen niillä alueensa luonnonravintolammikkoviljelmillä ja rapulaitoksilla, joilla ei vuosina 2009-2011 ole
käyty. Tulokset raportoidaan yhdessä kalalaitosten valvonnan kanssa Eviraan helmikuun
2013 loppuun mennessä. Evira on tarjoutunut järjestämään koulutusta kala- ja rapuasioista
alkutalvesta 2012 tarpeen mukaan.
Hanna Kuukka-Anttila
Puh. 02 077 24 331
sähköposti hanna.kuukka-anttila@evira.fi
2. Hankkeet, joihin eri aluehallintovirastot voivat osallistua tarpeidensa mukaisesti
Hankkeet ovat osa valvontaa, mutta eivät koko valvonta. Hankkeeseen osallistuminen tai
siihen osallistumattomuus ei sulje pois AVIen perusvalvontatehtävää. Jos AVI ei osallistu
EHYTin järjestämään EHO-hankkeeseen, sen täytyy joka tapauksessa valvoa ao sektorin
lainsäädännön noudattamista alueellaan.
2.1. Eläinlääkäreiden lääkkeiden käytön, luovuttamisen ja määräämisen sekä lääkekirjanpidon ja potilaskortiston tarkastukset
Osana eläinlääkäreiden ammatinharjoittamisen sekä lääkkeiden käytön, luovutuksen sekä
määräämisen valvontaa lääninhallitukset tarkastavat alueillaan 3-4 % praktisoivista eläinlääkäreistä. Tarkastettavat eläinlääkärit valitaan riskiperusteisesti siten, että vuosittain tarkastetaan eläinlääkärit, jotka ovat tilanneet eniten lääketukkuliikkeistä kansanterveyden tai
elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä lääkevalmisteita tai joilla on esimerkiksi runsaasti terveydenhuoltosopimuksia. Vuoden 2012 tarkastukset kohdennetaan eläinlääkäreihin, jotka ovat valmistuneet ulkomaisista eläinlääketieteellisistä opinahjoista sekä eläinlääkäreihin, jotka ovat valmistuneet Suomessa vuosien 2010-2011 aikana ja hoitavat pääasiassa tuotantoeläimiä. Tarkoituksena on mm. kiinnittää eläinlääkärien huomiota lääkkeiden
käytön ja luovutuksen yhteydessä tiloille jätettävien lääkitystietojen riittävyyteen ja ajantasaisuuteen.
Hankkeen toteutus: Evira ja aluehallintovirastot
Henriette Helin-Soilevaara
Puh. 02 077 24224
sähköposti henriette.helin-soilevaara@evira.fi
2.2. Tuotantotilojen lääkekirjanpidon tarkastukset
Lääkekirjanpidon tarkastukset tuotantotiloilla pyritään vakiinnuttamaan. Aluehallintovirasto
valitsee alueeltaan tilat riskiperusteisesti. Tarvittava otos olisi 3 % karjoista aluehallintovirastoittain. Tarkastuksia pyydetään painottamaan mahdollisuuksien mukaan suuremmille tiloille.
97(98)
________________________________________________________________
Hankkeen toteutus: Evira ja aluehallintovirastot.
Saija Kalenius
Puh. 02 077 25 138
sähköposti saija.kalenius@evira.fi
98(98)

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma

Transcription

Similar documents

MUURAHAINEN - Uutisvuoksi

Lue lisää sivuilta 6–11

1/2014 - Uutisvuoksi

Teknisten palvelujen raportti - Etelä

Linkki - Erkkisaari Oy