Lue lisää sivuilta 6–11

Transcription

Lue lisää sivuilta 6–11
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
1 • 2011
Lue lisää sivuilta
6–11
Matkailu 1 • 2011
1
Matkailutoimittajien Kilta
jakoi kunniakirjoja Matka
2011-messuilla
Laavavirta Alajärven Tulivuorikeskuksessa
Aino Rimppi
M
atkailutoimittajien Kilta täyttää tänä vuonna
42 vuotta. Yhdistykseen kuuluu 109 mediaalan jäsentä toimittajista valokuvaajiin ja tvsekä radiotoimittajiin. Kilta on jakanut kunniakirjoja vuodesta 1972.
Vuoden 2010 kotimaan matkailukohde on Tulivuorikeskus
eteläpohjalaisella Alajärvellä. Kivihionnasta alkanut toiminta laajeni 1998 Tulivuorikeskukseksi, jossa matkailijat
voivat tutustua aitoihin meteoriitteihin ja fossiileihin, kokea
maanjäristyksen voiman ja geysirin purkauksen. Tulivuorikeskuksen ovat pieteetillä rakentaneet Risto ja Anna-Liisa
Saarela.
Tulivuorikeskus täydentää eteläpohjalaisen Alajärven kunnan monipuolista kulttuuritarjontaa: Aalto-keskus, Nelimarkka-museo ja Engelin suunnittelema puukirkko ovat näkemisen arvoisia. Lisäksi voi poiketa viinimaistiaisiin Punaisen
Tuvan Viinitilalle.
www.tulivuorikeskus.fi www.epmatkailu.fi
Paras nettisivusto Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämä luontoon.fi -sivusto on koko maan kattava linkki Suomen
retkeilyalueille ja kansallispuistoihin. Sivustoilla on otettu
huomioon maamme monipuolinen luonto, jossa jokainen halukas pääsee räätälöimään itselleen sopivan retkireitin.
2
Retkikohteita löytyy myös lapsiryhmille ja liikuntaesteisille. Retkille annetaan vinkkejä retkieväisiin, -varusteisiin, autiotuvissa yöpymiseen ja koiran kanssa retkeilyyn. Sivustot
on rakennettu suomen, englannin, ruotsin ja saamen kielellä.
www.luontoon.fi
Vuoden 2010 matkailuhenkilö on Turun ja Turku Touring
Oy:n matkailujohtaja Anne.Marget Niemi. Hän on toiminnallaan onnistunut lähes mahdottomassa, ylistää Matkailutoimittajien Kilta. Niemi on saattanut yhteen Turun seudun yksityisen ja julkisen sektorin, yritykset, poliitikot ja virkamiehet,
joiden kanssa hän on luonut toimivan ja energisen kokonaisuuden. Toimintamalli on 10 vuoden aikana levinnyt myös
muualle Suomeen.
Vuoden häppeningiksi raati valitsi Tuska Open Air Metal
Festivaalin, joka on saanut maailmanlaajuista huomiota. Festivaali loisti ja kuului 2010 Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Yleisö täytti puiston lisäksi kaupungin hotellit, ravintolat
ja baarit.
Vuoden 2010 ulkomaan matkakohde on suurkaupunki Berliini, jonka jokainen kaupunginosa näyttää erottuvan kuin
omaksi itsenäiseksi kyläkseen.
Vuoden 2009 epäpalkinnon eli Seitikin sai kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, joka raadin mukaan on laiminlyönyt ministeriönsä tavoitteen, karsinut museoita ja vaikeuttanut niiden toimintaa.
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on 1887 perustetun alkuperäisen
SMY:n perinteitä vaaliva järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää matkailumahdollisuuksia Suomessa sekä edistää kulttuuriin, luontoon, ulkoiluun
ja vaellukseen liittyvää matkailua ja siten maan ja sen eri osien ja niiden
olosuhteiden monipuolista tuntemista.
SMYn uusin aikaansaannos matkailun artikkelikirjaan Lomasuuntana
Suomi on otettu innostuneesti vastaan. Jäsenyhdistykset ovat tilanneet kirjaa
edellistä enemmän ja kiitoksia on tullut laajalti. Talkootyönä aikaansaatua
kirjaa voidaan pitää tärkeänä kulttuuritekona ja tästä aikaansaannoksesta
suurin kiitos kuuluu edesmenneelle yhdistyksemme perustajajäsenelle Pekka Laukalalle. Pekan panos oli korvaamaton samoin kuin mukana olleiden
kirjoittajien, MEKn ja kaikkien muidenkin tahojen. Kaikille lämmin kiitos!
Lomasuuntana Suomi kirja toimii mainiosti yhdistystemme keinona
muistaa paikallisia matkailun vaikuttajia heidän työstään ja ansioistaan matkailun saralla.
Kotimaan matkailu voi hyvin viime vuonna ja näyttää, että vuodesta 2011
tulee vieläkin parempi. SMYn jäsenmäärä kuvastaa myös tätä trendiä ja on
hienoisessa kasvussa melkein kaikissa jäsenyhdistyksissä.
Timo Havola
SMY puheenjohtaja
Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi
”Pieni ele” -keräys
6.–12.4. ja 17.4.2011
Auttaminen alkaa läheltä
4–5...................Näyttelijä Minna Hämäläinen
6-11.............Turku 2011 Euroopan kultuuri
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
13-17.........Kotimaiset matkailijat vallanneet
1 • 2011
Lue lisää sivuilta
6–11
Matkailu 1 • 2011
Turku, talvinen Aurajoki
pääkaupunki
1
Oulun
18-19.........Arktikum - Ounasvaara
20...................Näyttelijä Pekka Räty
21-27.........Kevään teatterit
28-29.........Suomen Kansallismuseo
30...................Kokkolan asuntomessut
32...................Ruukkihistoriaa Mathildedalissa
35...................Käsityksiä Salon Taidemuseossa
Matkailu 1 • 2011
3
Pääasia on antaa
katsojalle jotakin
Minna Hämäläinen Turun kaupungin teatterin esityksessä ”Yksityisiä keskusteluja”,kuva: Yehia Eweis.
Turun kaupunginteatterissa Yksityisiä keskusteluja -näytelmässä loistoroolin tekevä Minna Hämäläinen pitää teatterin ja näyttelijän tärkeimpänä asiana antaa jotakin katsojille.
O
n liikaa sanoa, että haluaisin
näyttelijänä parantaa maailmaa. Mutta jos kykenen parantamaan yksittäisen katsojan ja ihmisen maailmaa sekä jakamaan yhteisen
kokemuksen edes parin tunnin ajaksi,
tunnen tehneeni ison työn, arvioi Hämäläinen teatterin merkitystä.
Minna Hämäläinen sai kipinän teatteriin veren perintönä, sillä hänen isänsä oli näyttelijä. Hämäläistä kiinnosti
myös tanssi ja hän kävikin kotikaupungissaan Kuopiossa tanssilukion. Teatteri
vei kuitenkin voiton ja Hämäläinen valmistui näyttelijäksi Tampereella 1991.
Kuopion kaupunginteatterista löytyi en-
4
simmäinen vakituinen työpaikka. Turkuun hän päätyi jo 1995.
-Olen viihtynyt Turussa hyvin. Pidän
sekä kaupungista että työpaikastani. Olen
saanut tehdä monenlaisia rooleja. Tosin
edellisestä Yksityisten keskustelujen Annan kaltaisesta suuresta roolista on jo aikaa.
Elokuva ja tv kiinnostavat
Hämäläinen iloitsee, että on saanut
näytellä myös Turun kaupunginteatterin ulkopuolella. Hänestä oli ihana olla
mukana esimerkiksi Veikko Aaltosen
ohjaamassa neliosaisessa tv-elokuvassa Naisia kaupungilla, joka esitettiin
TV1:n kotikatsomo -sarjassa.
-Tuollaisia keikkoja on kiva tehdä,
kun käsikirjoitus on hyvä ja vetäjänä
mahtiohjaaja.
Hyvä teksti on näyttelijälle roolin tekemisen perusta. Kun vielä työporukka
on innostunut ja ohjaaja luottaa näyttelijöihin, ovat onnistumisen edellytykset
koossa. Teatterissa näytteleminen on
Hämäläiselle kuitenkin ehdottomasti
mieluisinta. Varsinkin harjoitteleminen
on hänestä innostavaa ja mielenkiintoista.
-Kun näyttelijä luottaa itseensä ja
itsetuntoasiat ovat kohdallaan, voi periaatteessa tehdä mitä vain. Juuri itsetunto on a ja o, jotta uskaltaa heittäytyä
pelkäämättä roolinsa ja näytelmän maailmaan..
Roolit eivät sekoa
Vaikka näyttelijä joutuu teatterissa tekemään montaa roolia limittäinen ja
päällekkäin, roolit eivät ainakaan Hämäläisellä sekoa koskaan. Sen sijaan
ensi-illan lähetessä arjen sietokyky on
koetuksella. Kotona on odottamassa äidin rooli kahden pienen lapsen vaateineen.
-Yksityisten keskustelujen harjoitusten viime metreillä olin varmaankin huono huono äiti. Kahden ja kuuden ikäisille
lapsille äiti on vielä tärkeä. Sen huomaa
hyvin, kun ehdin olemaan enemmän
kotona. Toisaalta omaatuntoa lohduttaa,
etteivät lapset paremmastakaan tiedä,
naurahtaa Minna Hämäläinen.
Teatterissa roolista toiseen siirtyminen tapahtuu automaattisesti. Joihinkin
esityksiin valmistautuminen alkaa jo
edellisenä päivänä. Kysymys on Minna Hämäläisen mukaan siitä, miten saa
mielensä ja kehonsa oikeaan uomaan.
Näyttelijässä on aina myös tietty määrä
narsismia.
-Näyttämöllä on otettava oma tila.
Jonkinlainen narsisti täytyy olla, että
jaksaa illasta toiseen koikkelehtia yleisön edessä. Narsismi ammatissa ja yksityiselämässä ovat kuitenkin aivan eri
asioita.
Minna Hämäläisen mielestä näyttelemisessä on hienointa ja haastavinta
oman pelkonsa ja häpeäntunteensa voittaminen. Näyttelijä voi olla tyytyväinen
kyetessään tekemään roolinsa kuten se
on harjoiteltu. Ja jos se vielä koskettaa
ja liikuttaa katsojaa. Pääasia on, että saa
jotakin annettua katsojalle.
Työtunteja ei laskettu
Annan roolia Ingmar Bergmanin Yksityisiä keskusteluja tehtäessä Minna
Hämäläinen ei laskenut työtunteja. Teatteriharjoitusten lisäksi taustatyötä oli
tehtävä myös kotona.
-Sain tietää roolista jo viime kesänä,
vaikka harjoitukset alkoivat vasta marraskuun alussa ja ensi-ilta oli tammikuun 21. päivänä. Kyseessä on minulle
harvinainen megarooli. Sen tekeminen
ei olisi koskaan onnistunut teatterin
työtuntien puitteissa. Rooli otti minut
kokonaisvaltaisesti vieden myös loppuvaiheessa yöunet.
Minna Hämäläinen luki Bergmanin
kirjan ja dramatisoinnin heti saatuaan
tietää roolistaan, joten alitajunta ehti
tehdä omaa työtään ennen varsinaisten
harjoitusten alkua. Hänen ensimmäinen
ajatuksensa oli: Jees,jees, tämä on mun
juttu! Vasta lokakuussa Hämäläinen alkoi tutustua tosissaan Annaan ihmisenä
ja paneutua rooliin.
-En ole vieläkään nähnyt Bergmanin
kirjasta tehtyä elokuvaa. Sehän on tullut
televisiosta, mutta nyt ajateltuna en olisi
edes halunnut nähdä sitä.
-Tekstissä on itsellenikin paljon tuttuja elementtejä. Olen kokenut vastaavaa.
Lukiessani kirjaa ajattelin, että onpas
”kivaa”, kun saa käydä läpi vanhat paskat. Eikä se enää tuntunut pahalta.
Minna Hämäläisen oli helppo samaistua Annan elämään ja ajatuksiin. Roolin työstäminen ja tekeminen tuntuikin
helpolta.
-Eikä vähiten loistavan ohjaajan ansiosta, tunnustaa Hämäläinen.
-Minulla on sellainen olo, että olen tämän roolin myötä oppinut paljon näyttelijäntyöstä. En ole aikaisemminkaan
pitänyt itseäni laiskana näyttelijänä,
mutta nyt tajuan vasta oikeasti kuinka
paljon työtä pitää tehdä onnistumisen
eteen, päättää Minna Hämäläinen ja hymyilee. (KA)
Eila Halonen ja Minnä Hämäläinen: Kuva: Yehi Eweis
Matkailu 1 • 2011
5
Turussa pöytä
katetaan kulttuurilla
Tammikuun puolivälissä näyttävästi avattu Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on suurimpia suomalaisen kulttuurin panostuksia vuosikymmeniin. Vuoden ohjelma koostuu kaikkiaan 155
projektista.
E
ri tapahtumia ja projektia toteuttaa suuri joukko suomalaisia ja kansainvälisiä tekijöitä. Yksittäisiä tapahtumia on vuoden aikana noin 5000.
Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja Cay Sevon kertoo Turun olevan
valmis ottamaan paikkansa eurooppalaisessa kulttuuripääkaupunkien ketjussa. Pitkän ja laaja-alaisen valmistelun tuloksena Turun vuoden ohjelma on korkeatasoinen ja monipuolinen.
Turku 2011-säätiön toimitusjohtaja
Gay Sevon. Kuva Jussi Vierimaa.
-Tavoitteemme ulottuvat pidemmälle
kuin vain yhteen vuoteen. Panostamalla
kulttuuriin panostamme koko kaupungin kehittämiseen, asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten hyvinvointiin. Vuosi vie
Turkua eteenpäin kohti uusia haasteita,
uskoo Sevon.
Kulttuuriareena Logomo. Kuva Arkk.tehtitoimisto Vapaavuori Oy.
Turku 2011 avajaiset. Kuva Olli Sulin.
6
EU:n kultuurikomissaari Androulla Vassilioun saapui Turkuun, Gay Sevon vastassa. Kuva Arto Takala.
Kulttuuurivientiä ja
kansainvälisyyttä
Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki samaan aikaan Tallinnan kanssa.
Turussa tavoitteena on lisäksi luovan
talouden ja kulttuuriviennin kasvattaminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen.
<Leipäteksti>-Kaikessa toiminnassa pyritään pitkäaikaisiin vaikutuksiin.
Lähtökohtana on, että kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma tekee ihmisille
hyvää, korostaa Cay Sevon.
-Turussa kulttuuri on tänä vuonna
kohdattavissa niin kaupan kassalla kuin
kulttuuripääkaupunkivuoden keskuksena toimivassa vanhassa VR:n konepajassa Logomossa. Kaikki tapahtumat
ja koko vuoden ohjelma tähtää hyvän
tekemiseen ihmisille.
Turku 2011 -ohjelmassa on runsaasti
hyvinvointiin suoraan liittyviä tai sitä
lisääviä hankkeita, joissa luodaan esimerkiksi kulttuuriohjelmia vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin.
Lisäksi aivan erityislaatuisena palveluna terveyskeskuslääkärit jakavat
vuoden aikana vastaanotoillaan liki
5500kulttuurireseptiä eli vapaalippuja
kulttuurivuoden tapahtumiin.
Cay Sevonin mukaan Turussa kulttuuri ymmärretään laajasti ja eri kulttuurinaloja on yhdistetty ennakkoluulottomasti. Ohjelmassa on runomuotokuvia,
kulttuurikuntoilua, matonkudontaa tarinamuodossa, haitaripainia, heviä musikaalina ja muita yhdistelmiä.
Ohjelmajohtaja Suvi Linnilä pitää
tärkeänä, että Turku 2011 -ohjelma on
kaikille helposti lähestyttävä ja kokemuksellinen. Pyrkimyksenä on rikkoa
raja-aitoja, lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä houkutella uusia kohderyhmiä kokemaan kulttuuria.
<Väliotsikko>Näyttävät avajaisjuhlat
<Anfangi>Turku aloitti vuotensa Euroopan kulttuuripääkaupunkina 14.-16.
tammikuuta koko viikonlopun kestäneillä juhlilla.Päätapahtumapaikat olivat Aurajokiranta ja uusi kulttuuriareena Logomo.
<Leipäteksti>Avajaisten ja koko
vuoden suurin yksittäinen tapahtuma
nähtiin jokirannassa lauantai-iltana
15. tammikuuta. Tällä puolen, tuolla
puolen -niminen rakkaustarina tarjoili
katsojille muun muassa huikeaa pyrotekniikkaa sekä ilma-akrobatiaa. Mark
Murphyn ohjaamasta eistyksestä vastasi
brittiläinen Walk the Plank -ryhmä vahvistuksenaan lähes 350 paikallista kuo-
rolaista. Shown toteutukseen osallistui
kaikkiaan noin 1700 turkulaista. Avajaisiin osallistui vajaat 100 000 katsojaa.
Sunnuntaina 16. tammikuuta avattiin
avattiin näyttävä näyttely- ja tapahtumakeskus Logomo. Aivan Turun päärautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan
Logomoon sijoittuvat koko vuoden auki
olevat näyttelyt ja osa suurista esityksistä.
Menestyneen kansainvälisen kuvataiteen lisäksi Logomossa on esillä koko
perheen kokemuksellisia näyttelyitä.
Tapahtumapuolella tarjolla on tanssia, teatteria ja musiikkia aina jazzista
oopperaan. Logomo, sen taidekahvila
ja kauppa ovat avoinna yleisölle viikon
jokaisena päivänä, myös juhlapyhinä.
(KA)
www.turkutouring.fi
www.turku.fi
Matkailu 1 • 2011
7
Keskiaika ja taide
yhdessä Auran rannalla
Aboa Vetus & Ars Nova. Kuva Jari Nieminen
Kun latinankielinen kertoo vanhan Turun ja uuden taiteen yhdistelmästä, tiedät olevasi Turussa
Aurajoen rannalla. Aboa Vetus & Ars Nova on kiehtova käyntikohde.
A
boa Vetus sisältää ainutlaatuisen rauniokorttelin ja Ars Nova on yksi
Turun kolmesta taidemuseosta. Tänä
keväänä siellä voi tutustua vakituisten
kokoelmien lisäksi vaikkapa Ulla Jokisalon taiteeseen.
Keskiaikainen Turku oli Ruotsi-Suomen toiseksi suurin kaupunki. Aboa
Vetus kertoo Suomen vanhimman kaupungin mielenkiintoisesta ja pitkästä
historiasta aitojen raunioiden keskellä.
Ne löydettiin uudistettaessa vanhaa Rettigin palatsia museokäyttöön ja kaivettaessa lisärakennuksen perustuksia. Aboa
Vetus on keskiajan helmi ja ainutlaatuinen museo, jossa yleisö pääsee mukaan
menneeseen.
Ars Nova on saanut alkunsa Matti
Koivurinnan taidekokoelmasta ja toimii
aktiivisena nykytaiteen museona. Museossa kävijä tavoittaa kokoelman helmet
ja nykytaiteen näyttelyt yksityispalatsiin
tehdyissä näyttelytiloissa.
Biennaali kesällä
Ars Novassa järjestetään eurooppalainen nykytaiteen biennaali parittomina
vuosina. Ensi kesän Turku Biennaali
2011 keskittyy Mielen kuvioihin.
Tämän vuoden teema tavoittelee ajatusta ja ajatuksen polveilevaa kulkua
ihmisen mielessä. Se kutsuu taiteilijoita
käsittelemään mietteitä ja aatteita; ikuisia ajatuksia aatehistoriassa ja välähdyksiä tästä päivästä. Mielen kuvioita antaa
avaimeet kriittiseen ajatteluun ja tark-
8
Ulla Jokisalon teos;
Neulankantaja
kasilmäisiin havaintoihin ympäröivästä
maailmasta ja sen trendeistä.
Turku Biennaaliin on kutsuttu yhdeksäntoista taiteilijaa, jotka tulevat täyttämään Ars Novan kaksi kerrosta syvällisillä ja haastavilla teoksilla. Taiteilijoita
on eri puolilta Eurooppaa.
Leikin varjossa keväällä
Jo ennen kesää voi koko talven ja kevään ajan ihastella Ulla Jokisalon yksityisnäyttelyyn Leikin varjo. Näyttely on
laaja, yhtenäinen teoskokonaisuus taiteilijan vuosina 2005 - 2011 syntyneestä tuotannosta. Tekniikaltaan Jokisalon
teokset ovat valokuvia, käsinkirjonnalla
ja paperileikkauksella tehtyjä kollaaseja
sekä esineinstallointeja..
Näyttelyn nimi Leikin varjo viittaa
todellisuuskäsitykseen, jossa leikillä
kaikkine sen ilmenemismuotoineen on
tärkeä, aikuisenkin maailmaa hahmottava tehtävänsä. Leikki itsessään on
myönteinen, arjen sovinnaisuuksia karttava ja ihmismielen vapautta ylläpitävä
voima. Leikkimällä ja fantasioiden voi
myös päästä yhteyteen elämänsä pimeiden, joka vaarallisten puolten kanssa.
Se, mikä pelottaa, herättää houkutusta.
Keskeinen inspiraation lähde Ulla Jokisalon viimeaikaiselle työskentelylle
on löytynyt 1800 -luvun lastenkirjallisuudesta. Erityisesti kirjojen piirroskuvitukset ovat innoittaneet taiteilijaa.
Jokisalon viime vuosien tuotannon voi
myös nähdä vuoropuheluna vanhan
kirjallisuuden kuva- ja tarinaperinteen
kanssa. (KA)
Lähes kaksi miljoonaa
osallistujaa
T
urku 2011 -ohjelmalle odotetaan lähes kahta miljoonaa
osallistujaa. Tapahtumia järjestetään Turun keskustassa,
kaupunginosissa sekä muualla Varsinais-Suomessa ja saa-
ristossa.
Turussa tavoitteena on laajentaa kulttuurin käsitettä. Pyrkimyksenä
on rikkoa rajoja, etsiä uutta ja tarjota yllättäviä kokemuksia kaiken
ikäisille. Sisällöllisesti Turun ohjelma jakaantuu viiteen teemaan, jotka kuvastavat sen eri näkökulmia. ”2011 arjen muuttujaa” tuo kulttuurin arkeen ja tekee kohtaamisesta helppoa. ”2011 lentoonlähtöä”
tarjoaa suuria ja pieniä elämyksiä ja vahvistaa Turulle tärkeitä kulttuurinaloja. Turku Itämeren, saariston ja Aurajoen kaupunkina esittelee puolestaan ”2011 sukellusta saaristoon”. Mieleen, minuuteen ja
identiteetteihin liittyviä ksymyksiä pohtii teema ”2011 henkilökohtaista”. Turun pitkää historiaa ja tulevaisuutta tarkastellaan ”2011
muistijälkeä” -teeman alla.
Pääosa vuoden ohjelmasta on rakennettu avoimen hankehaun pohjalta. Suomalaisten ja kansainvälisten tekijöiden hakemuksia vastaanotettiin yli tuhat. Historian ensimmäisenä kulttuuripääkaupunkina
Turku avasi haun myös tutkimusprojekteille, joita ohjelmassa on mukana yksitoista. (KA)
Kuvaaja: Arto Takala
Täällä kulttuuri
on kuin kotonaan.
Turun uusi kulttuuriareena Logomo on nyt auki
ja toimii koko kulttuuripääkaupunkivuoden
näyttävänä keskuksena.
Kuusi näyttelyä, lukuisat esitykset, upea kahvila ja
Logomo Shop tarjoavat kaikki kulttuurielämyksiä.
Näyttelyt:
Only A Game? –jalkapallonäyttely
Tuli on irti –näyttely
Liisa ihmemaassa -valokuvanäyttely
Tom of Finland -näyttely
Kiasma/ARS11: Eija-Liisa Ahtilan Where is where? - Missä on missä?
Avoinna 11-19. Joka päivä. | Köydenpunojankatu 14
Koko ohjelma: www.turku2011.fi
Matkailu 1 • 2011
9
Esittävän Taiteen Toukokuussa
liikutaan Euroopan reunalla
Ohjaaja Andriy Zholdak. Kuva Robert Seger.
Esittävän Taiteen Toukokuu tuo Turun Kaupunginteatterin kolmelle näyttämölle
ja muihin tiloihin 12 vierailuesitystä, joissa esiintyjiä on 14 eri maasta.
T
eatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo halusi
ohjelmistoa valitessaan hypätä KeskiEuroopan ylitse ja tuoda esiin näkökulmia meille vieraammista kulttuureista.
-Halusin katsoa, miten eurooppalainen elämäntyyli näyttäytyy toisilla Euroopan laidoilla. Tarkoitus on tutkailla myös kommunikoivatko Euroopan
reuna-alueet toistensa kanssa.
Toukokuun ohjelmistoa suunniteltaessa katsottiin tarjontaa taidefestivaalin vinkkelistä. Vaikka
budjetti oli rajallinen halusi Raija-Liisa Seilo ottaa
Una familia portuguesa. Kuva Teatro Aberto.
10
mukaan myös suurempia esityksiä kaupunginteatterin päänäyttämölle. Mukana on kokeellisiakin
esityksiä.
-Vuosi koostuu omista produktioista, kansainvälisistä ja kotimaisista vierailuista, yhteistuotannoista muiden euroopplaisten teattereiden kanssa.
Tarkoitus on lähteä myös maamme rajojen ulkopuolelle, linjaa Seilo tavoitteita.
-Kulttuuripääkaupunkivuosi on antanut ainutkertaisen tilaisuuden toiminnallisesti ja tuotannollisesti ylittää totutut rajat ja tehdä konkreettista yh-
teistyötä muiden eurooppalaisten teatterintekijöiden kanssa.
Kun ovet on avattu, toivomme niiden myös jatkossa pysyvän
auki.
Historiallinen perspektiivi
Esittävän Taiteen Toukokuun ohjelmisto avaa Eurooppaa historiallisesta perspektiivistä, yksilön kokemana ja uusin esittävän taiteen keinoin.
-Luomme läpileikkauksen siihen, miten teatteri heijastelee
todellisuutta missäkin suunnassa. Mitkä ovat päivän aiheet,
mikä on suhde menneeseen ja tulevaan, toteaa Seilo.
Esityksistä osa perustuu perinteisiin teatterintekemisen
muotoihin. Myös esitysten muoto vaihtelee; ohjelmistossa on
neljä yhden henkilön esitystä, joissa näyttelijän valovoimaisuus ja ilmaisun kirkkaus kannattavat läpi kokonaisen draaman.
Äärilaidassa on Andriy Zholdakin ohjaama suurtuotanto
Lenin Love. Stalin Love, sekä nykyteatterin että koskettavan
näyttelijätyön keinoin kerrottu tarina ihmisen julmuudesta1900 -luvun Euroopassa.
A Portuguese Family taas kuvaa elämää aivan Euroopan
toisella laidalla huolimatta siitä, että se ennen kaikkea on tunnevoimainen kertomus perheestä. Perheen elämän kautta on
aistittavissa koko ympäröivän yhteiskunnan todellisuus. Näytelmä voitti vuoden 2008 SPAutoresin (Portuguese Society
of Authors) ja Teatro Alberton parhaan näytelmän palkinnot.
Läpikulkeva Fado -teema antaa esitykselle hyvin tunteellisen
peruslatauksen.
Osana kuukautta on kaksi merkittävää tanssivierailua. Norjalainen Carte Blanche tuo Turkuun maailmankantaesityksensä ja toukokuun lopussa - varsinaisen festivaalin jo päätyttyä
- meidän oma Kansallisbalettimme vierailee Turun kaupunginteatterissa, osana Kansallisoopperan 100 -vuotisjuhlaa.
(KA)
www.turku.fi
www.teatteri.turku.fi
Tunnustuspalkinto
Krista Kososelle
T
urun teatterikerhon säätiö on päättänyt luovuttaa
säätiön vuoden 2010 tunnuspalkinnon merkittävästä teatteriteosta Turussa näyttelijä Krista Kososelle hänen suorituksestaan Turun
kaupunginteatterin Anna Karenina
näytelmän nimiosassa.
Päätösperusteluissa todetaan, että
Anna Karenina on erittäin merkittävä
teatteritapahtuma vuonna 2010. Sen
nimiosa on poikkeuksellisen raskas
niin fyysisesti kuin henkisestikin ja
asettaa esittäjälleen suuria vaatimuksia, joista Krista Kosonen selviytyy
kypsällä, loistavalla näyttelijäntyöllä. Anna Kareninan esitys sellaisenaan osoittaa ohjaajan kykyä löytää
vanhasta klassikosta kokonaan uudenlaisia piirteitä, tulkita näytelmää
uudesta näkökulmasta, luoda uutta
teatteria. Krista Kosonen sen nimiosassa antaa yleisölle uuden unohtumattoman teatterikokemuksen.
Tunnustuspalkinnon suuruus on 12
000 euroa ja se luovutettiin Krista
Kososelle esityksen päättyessä perjantaina 10.12.2010 Turun Kaupunginteatterissa.
Krista Kosonen Andriy Zholdakin ohjaaman Anna Kareninan nimiosassa.
Matkailu 1 • 2011
11
Oulun Nallikarin Talvikylän avajaiset.
Kotimaiset matkailijat
suuntaavat Ouluun
Monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat kotimaisten matkailijoiden mieleen Oulussa.
V
aikka ulkolaisten matkailijoiden osuus kasvaa koko ajan ja heihin
panostetaan entistä enemmän Oulussa ja sen vaikutuspiirissä, ovat kotimaiset matkailijat valtaenemmistönä.
Meillä käy Oulussa vuosittain reilusti
yli puoli miljoonaa yöpyjää ja heistä
neljä viidestä tulee kotimaasta, toteaa
toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska
Oulun Matkailu Oy:stä. Koko Pohjois-Pohjanmaalla rekisteröitiin viime
vuonna yli 1,5 miljoonaa yöpymistä,
josta kotimaan matkailun osuus oli 85
prosenttia.
Oulussa riittääkin tapahtumia, kokemista ja tekemistä yllin kyllin. Pelkän
tapahtumakalenterin selaaminen hengästyttää. Kaupunkiin saapuvia matkailijoita luonnollisesti helpottaa, että vierailu- ja käyntikohteet voi valita omien
mieltymystensä mukaisesti.
12
Lisäksi Oulun seudulla on upeita
luontokohteita ja aktiviteetteja, jotka on
lyhyiden välimatkojen ansiosta helppo
yhdistää kaupunkilomaan. Tai matkustaa liikenteen solmukohdassa olevan
Oulun kautta kohteeseen koko lomaksi.
Kaisu Laurila-Seluska poimii vieraille tärpeiksi muutaman kiinnostavan tapahtuman ja kohteen.
-Ulkoilusta, luonnossa liikkumisesta
ja urheilusta pitäville on mm. Rokuan
Geopark, Syötteen ja Taivalvaaran rinteet ja Kainuun vaarat, kotimaista huippujääkiekkoa ja jääpalloa tai vaikkapa
lintujen tarkkailua Limingassa ja koskikalastusta vapaana virtaavassa Kiiminkijoen Koitelinkoskessa.
Kulttuurin puolella esimerkiksi Oulun musiikkijuhlat 25.2. - 24.3. tarjoaa
lukuisia hienoja konsertteja, näyttämäteoksia sekä lasten ja nuorten konsertteja. Teatterista ja taiteesta voi nauttia
runsain mitoin ympäri vuoden. Toppilan Möljän kesäteatteriliput pitää varata
hyvissä ajoin.
Oulun suosituin käyntikohde on Tiedekeskus Tietomaa, jonne perheiden
kannattaa suunnata. Ja kaupungin kupeeseen jäisen Pohjanlahden rannalle rakennettu Nallikarin Talvikylä on
tapahtumapaikka varsinkin perheille,
luettelee Laurila-Seluska vain pienen
osan mahdollisuuksista.
Ouluun pääsee kaikilla
kulkuneuvoilla
Ouluun on helppo tulla, sillä sinne pääsee kaikilla kulkuneuvoilla. Oulun lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain ja
sinne lennetään yli 20 päivittäistä lentoa
Helsingistä ja Turusta neljän lentoyhtiön operoimana. Linja-autoja ja junia
suosivilla on valinnanvaraa koko maan
kattavista yhteyksistä. Sekä juna- että
linja-autoaseman sijaitsevat aivan
keskustan tuntumassa lähekkäin.
Näiden lisäksi Ouluun pääsee hyviä
valtateitä pitkin omalla autolla ja esimerkiksi etelästä tultaessa on tarjolla
korkeatasoisia yöpymispaikkoja kuten Emolahti Camping Suomen keskipisteessä. Rannikolta löytyy myös
vierasvenesatamia esimerkiksi Hailuodossa ja Pihtiputaalla, jos vieraat
saapuvat vaikkapa omalla veneellä.
Oulun ja ympäröivän seudun hotelleissa muissa majoitusvaihtoehdoissa on mistä valita. Rokualla on upea
Health & Spa hotelli, Iso-Syötteen
tunturihotelli ja mökit ovat näköalapaikalla. Lentokentän läheltä löytyy
kotoinen Airport hotelli. Haukiputaan
Samantassa on tanssi-iltoja ja Virpiniemessä on hostelmajoitusta.
Keskustan alueelta löytyvät niin isot
hotelliketjut kuin pienemmät kodik-
kaat hotellit. Keskustassa on tarjolla
myös huoneistoja. Hietasaaressa on
sekä Nallikarin mökkimajoitusta että
kylpylähotelli Oulun Eden. Hailuodossa voi nauttia saaristomökkeilyn
tunnelmasta.
Rotuaari kesän keskipiste
Oulun kuuluisalle kävelykadulle,
Rotuaarille voi mennä ostoksille ja
viettää aikaansa tunnelmallisissa
kahviloissa ja ravintoloissa. Kesäisin
katu kuhisee elämää ja viihdyttää tapahtumillaan, joiden parhaimmistoon
kuuluu kaupunkifestivaali Rotuaari
Piknik.
Tulevana kesänä Rotuaaria uudistetaan, joten tapahtumia järjestetään
pääosin kauppatorin alueella.
Kauppatori patioineen ja torimyyjineen onkin kaupungin sydän. Perinteikkäällä markkinapaikalla historia
kohtaa nykyajan ja matkailija paikal-
liset asukkaat. Kauppahallista on vaikea lähteä ilman ostoksia.
C.L. Engelin suunnittelema Oulun tuomiokirkko kuuluu kaupungin
suosituimpiin nähtävyyksiin ja on
merkittävä osa kaupunkikuvaa. Idyllisessä Pikisaaressa puukaupunki ja
teollisuusmiljöö odottavat kulkijaa.
Ainutlaatuisessa saaressa sijaitsee
mm. Oulun vanhin puurakennus, joka
on nykyään museona. Muita hienoja
piipahtamiskohteita ovat mm. monet
puistot ja kasvitieteellinen puutarha.
Tähtitornin kahvilassa voi kokea ainutlaatuista historiaa. Vuonna 1912
aloittanut kahvila rakennettiin Oulun
linnan kellarin päälle, alunperin merikoulun tähtitorniksi. Kivikellarissa
on näyttely Oulun linnan historiasta.
(KA)
www.ouluon.fi
www.oulutourism.fi
Nallikarin Talvikylässä
viihdytään
Oulun Nallikarin Talvikylässä riittää tekemistä niin lapsille kuin aikuisille. Talvikylä on avoinna
helmikuusta huhtikuulle.
T
änä talvena on Nallikarissa tarjolla ennätysmäärä
erilaisia tapahtumia kuten
Beachvolley, lastenteatteria, Nallicross,
lumiukkokilpailu ja paljon muuta.
Nallikarin Talvikylässä on erinomainen mahdollisuus tutustua lumi- ja
jäärakentamiseen sekä pohjoiseen eksotiikkaan. Jäätyneen meren päällä kävelykin voi monelle olla elämys.
Nallikarin Talvikylään on vapaa pääsy ja
tarjolla olevista toiminnoista on ilmaiseksi
käytettävissä aukioloaikoina lasten hiihtolatu, hoijakka, lasten pulkkamäki ja luistinrata. Lisäksi Talvikylän Kahvila palvelee
asiakkaita aukioloaikoina. Kahvilasta on
saatavilla muun muassa makkaraa, kahvia,
kaakaota, munkkeja ja mehua.
Talvikylän lämmin keittolounas ja
buffetruokailu tarjoillaan Kylpylähotelli Edenin alaravintola Arassa sekä maisemaravintolassa.
Maksullisia mutta edullisia palveluja
ja ohjelmanumeroita ovat esimerkik-
si mönkijäajelu, tuubimäki, rekiajelu
moottorikelkalla tai porolla sekä poniajelu.
Talvikylästä tehdään myös moottorikelkkaretkiä ja siellä voi pelata jopa
talvigolfia. Samoin Talvikylästä voi
vuokrata erilaisia välineitä lumikengistä
potkukelkkoihin ja pilkkisettiin.
Nallikarin Talvikylä on avoinna helmikuusta huhtikuun alkuun viikonloppuisin kello 11 - 16. Viikolla 10 Talvikylä on auki joka päivä. (KA)
www.talvikyla.fi
Hoijakka
Matkailu 1 • 2011
13
Oulun Musiikkijuhlilla
hienoja vierailijoita
Talvinen kaupunkifestivaali, Oulun Musiikkijuhlat hemmottelee yleisöään laajalla ja laadukkaalla ohjelmistolla 25.2.-24.3. Ohjelmisto nivoutuu yhteen runouden ja tanssillisuuden teeman myötä.
K
aupunjohtaa Oulu Sinfonian
kifestanssien maailmaan.
tivaaKonsertin
solistina
leille on koottu suuri
hurmaa harpputaiteivalikoima monipuolija Laura Hynninen
lisia sinfonia-, jazz-,
Debussyn parissa.
kamarimusiikkija
Kamarikonsertkirkkokonsertteja
tisarjassa
kuullaan
sekä lasten ja nuorten
mm. pianisti Joonas
konsertteja. Oulun liAhosta. Vibrafonisti
säksi esityksiä kuulArttu Takalon ja harlaan Haukiputaalla,
monikan taitaja Niko
Kiimingissä ja OulunKumpuvaaran tulkinsalossa.
nat Frank Zappan muMusiikkijuhlat
siikista ovat varmasti
käynnistyvät ”Oulu
elämys. Sarjan muista
All Star Big Band”
esiintyjistä kannattaa
-festivaalilla, jonne
mainita viulisti Pekka
vieraaksi
saapuvat
Kuusisto, Mikko Peroululaisen Funksons
kola (viola da gam-räptrion lisäksi lonba) ja Aapo Häkkinen
toolainen The Leano.
(cembalo).
Klubijazzin ystäville
tarjoillaan intensiivisUlkomaisia
tä groovea trumpetisti
huippuja
Jukka Eskolan ja sakHarvoin
Suomessa
sofonisti Timo Lassyn
nähty hulvaton norjavoimin. lainen Farmers MarOulun
Musiikkiket tulee kummasjuhlien ja Musixinen
tuttamaan oululaista
yhteisavajaisia vieteyleisöä. Yhtyeen mutään 13. maaliskuuta
siikissa yhtyvät bulNallikarin
Talvikygarialainen kansanlässä. Koko perheen
musiikki, jazz sekä
ilmaistapahtumassa
populaarimusiikki
on tarjolla elävää muhauskalla tavalla.
Pedro
Hietanen
ja
M.A.
Numminen
viihdyttävät
lapsia
Pommi
siikkia, elokuvia sekä
Musiikkijuhlat huija
Gommi
-konsertissa.
tulitaidetta.
Lisäksi
pentuu
portugalilailapsille ja lapsenmiesaapuu vihdoin Ouluun. Solisteina
sen fadotähden, Ana
lisille on tarjolla M.A. Nummisen
esiintyvät Sami Saari ja Juha Hos- Mouran vierailuun. Mick Jaggerinja Pedro Hietasen Pommi ja Gommi
tikka. Musiikkijuhlilla on mahdolli- kin kanssa duetoineen laulajattaren
-konsertti.
suus kuunnella orkesterin sävelmiä riipaiseva runolaulanta kumpuaan
niin konserttisalissa kuin pyörähdellä menetetystä rakkaudesta sekä kaipaVanha kunnon Dallape
tanssilattialla.
uksesta. (KA)
Legendaarinen vuonna 1925 aloitta”Sinfoniset tanssit” -sinfoniakonnut ja viime vuosina uuden miehityk- sertissa läpimurtoaan tekevä nuori
sen saanut Dallape -tanssiorkesteri kapellimestari Santtu-Matias Rouvali
www . oulunmusiikkijuhlat . fi
14
Aistikaaos Oulun
taidemuseossa
Oulun taidemuseossa saa tänä talvena nauttia aistikaaoksesta. Näyttelyn perusidea on,
että taide kuuluu kaikille.
N
äyttelyssä on huomioitu ihmisten erilainen
tapa käyttää aisteja. Ja kaikkiin teoksiin saa
koskea!
Aistikaaos -näyttelyssä jokainen voi olla utelias ja nauttia
omalla tavallaan kuvataiteesta katsoen, kosketellen, kuunnellen ja itse tehden. Vaikka teosvalinnoissa ja esille panossa on otettu huomioon erityisesti aisti- ja liikuntavammaiset, kehitysvammaiset sekä muut erityisryhmät, jokaiselle
ihmiselle avautuu tilaisuus nähdä ja kokea asioita, joita ei
välttämättä ole aikaisemmin ymmärtänyt tai huomioinut.
Teosten kosketeltavuus tekee taiteen kohtaamisesta erilaisen kokemuksen kuin yleensä. Tavoitteena on ollut mahdollisimman saavutettava ja esteetön näyttely. Näyttelyn ajatus
pohjaan Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -malliin.
Näyttely on avoinna huhtikuun 21. päivään saakka.
Näyttelyn kahdeksan taiteilijaa ovat John Court, Minna Kangasmaa, Lea Karjalainen, Niilo Komulainen, Leila
Lipiäinen, Esa Meltaus, Kimmo Nissinen ja Antti Ylönen.
Taiteilijoilta on esillä monipuolinen kokonaisuus mm. veistoksia, tilataidetta, kierrätystavaroista ja -materiaaleista
koottuja soittimia ja videoteoksia.
Oleellinen osa Aistikaaosta on, että yleisö kokeilee, tekee
ja muokkaa teoksia.
Oulun taidemuseossa on tänä talvena mahdollisuus tutustua myös Tarja Pitkänen-Walterin maalausinstallaatioihin 27. maaliskuuta asti. Ne vetoavat kosketus-, tunto- ja
näköaistiin. Samaan aikaan on esillä myös Essi Renvallin
tuotantoa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Essi
Renvallin syntymästä.(KA)
www.ouka.fi/taidemuseo
Matkailu 1 • 2011
15
Koko perheen
Tietomaa
O
ulussa sijaitseva Tiedekeskus Tietomaa on elämyksellinen vierailukohde kaikenikäisille. Tietomaan
näyttelyaiheet vaihtelevat vuosittain. Teemanäyttelyt esittelevät eri tieteenaloja sekä tekniikkaa kiehtovalla ja
viihdyttävällä tavalla.
Uutuusnäyttelyssä Painovoima lähestytään fysiikkaa nimensä mukaisesti. Kohteissa tutkitaan mm. tasapainoa,
kitkaa, virtausta ja ballistiikkaa. Näyttelykohteita ovat esimerkiksi painosi avaruudessa, kuulavaaka, heiluriauto ja nestekaruselli. Toiminnallisia kohteita on parikymmentä.
Illuusiot -näyttely on täynnä toinen toistaan oudompia harhoja. Ihmeteltävää riittää niin silmille, korville kuin sormenpäillekin.
Suuret keksinnöt - luovuuden lähteillä -näyttely esittelee
keksintöjä aina Leonardo Da Vincin anometristä Aikakoneeseen. Aikakone on liikesimulaattori, jolla voi matkustaa eri
aikakausien kulkuvälineillä.
Väribaletti -kohteessa sekoitellaan värejä boleron tahdissa.
Varaosaihminen kätkee sisäänsä tietoa erilaisista proteeseista ja apuvälineistä. Ja mikä hienointa: Leonardo Da Vincin
keksintöjä voi kokeilla käytännössä. Toimivatko ikiliikkuja,
tuulimittari ja konevasara todella?
Tietomaassa on monta muutakin mielenkiintoista näyttelyä
ja kohdetta. Sieltä löytyy kaikkiaan yli 150 kohdetta, jättielokuva ja näköalatorni. Tietomaahan tutustumiseen kannattaakin varata riittävästi aikaa. (KA)
www.tietomaa.fi
16
Eräalan suurtapahtuma;
Pohjois-Suomen
Erämessut
Pohjois-Suomen Erämessut 19.-22.5. 2011 yhdeksännen kerran
M
essupaikka on Ouluhalli, Aktiivihalli ja tiivis laaja ulkoalue. Ouluhallin paikat on
varattu täyteen. Näytteilleasettajilla on varattuna näyttelytilaa 4000 m2 Tämä tarkoittaa, että 12 000 m2 hallissa on 33 % näytteilleasettajille ja 66 % messuvieraille.
Ouluhallin ulkoalueilta on kivetty alue varattu kokonaan. Nurmialueilla on vielä hyviä paikkoja
vapaana. Tällä hetkellä on varauksissa 10-15 % lisäys edellisiin messuihin verrattuna. Toisin sanoen
lisäystä on pienten messujen verran.
Kokonaisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomen Erämessuihin luotetaan. Näytteilleasettajat tuovat messuille parhaat tuotteet ja palvelukset. Esittelijöinä ovat maan parhaat esittelijät.
Messujen kansainvälisyyttä edustavat venäläiset, ruotsalaiset, norjalaiset, virolaiset yritykset. Osastoilla on monista eri maista tulevia edustuksia.
Messuilla on siis brändiosastoja ja myyntiosastoja. Brändiosastoilla yritykset esittelevät alan viimeisiä uutuuksia. Myyntiosastoilla on perinteiseen tapaan edullisia messutarjouksia. Niinpä messuille kannattaa tulla niin tiedon hankinta kuin myös osto mielessä. Lisää sisätilaa on tehty ulkoalueelle pystytettävään kevythalliin eli Aktiivihalliin, joka on nyt laajempi kuin aikaisemmin.
Aktiivihallissa järjestetään messujen tietoiskut, trofeenäyttely ja aktiivihallissa on osastoja.
Varaa aikaa Pohjois-Suomen Erämessuille!
Erämessut ovat todella iso tapahtuma. Messujen tehokas hyödyntäminen vie aikaa monta päivää.
Yhden päivän kävijöiden kannattaa vara aikaa koko päivä. Runsasta tarjontaa on muuten vaikeaa
sulattaa. Järjestäjät ovat varautuneet palvelemaan messukävijöitä. Saatavana on mm messulippu,
joka on voimassa koko messujen ajan. Messuilla on myös lastenhoitopaikka.
Pohjois-Suomen Erämessuilla on paljon toiminnallisia osastoja. On jousiammuntaa eri muodoissa, On iso vesiallas, jossa voi esitellä uimavälineitä, pelastusliivejä, kanootteja jne. On perhokalastusalue jaossa ammattitaitoiset opastajat tutustuttavat. On erilaisia ampumapaikkoja, stimulaatiorata
jne. Messuilla on kaksi telttakylää, trofeenäyttely, johon voi lähettää arvosteltavaksi saaliseläinten
osia.
Oman lukunsa ansaitsee laaja Lapin osasto, jossa laajan Lapin alueen yritykset esittelevät omaa
toimintaansa. Lappilaisia yrityksiä on toki muillakin alueilla.
www.eramessut.net
Matkailu 1 • 2011
17
Kulttuuritalo Korundiin
oma myyntipalvelu
Rovaniemi saa uutta kulttuuritarjontaa, kun Kulttuuritalo Korundi avataan toukokuun 26. päivä vuonna 1933
valmistuneen postiautovarikon tiloihin. Postiautovarikko
on yksi harvoista toisessa maailmansodassa säilyneistä
rakennuksista Rovaniemellä. Vuosina 2009 -2011 tehtävien muutostöiden ja laajennuksen suunnittelusta vastaa
Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa, jonka kädenjälki
näkyy postiautovarikolla jo vuodesta 1986 sijainneen Rovaniemen taidemuseon tiloissa. Muutostöiden yhteydessä
Korundin sisäpihalle nousee myös konsertti- ja monitoimisali, jonka akustiikan suunnittelusta vastaa suomalainen
Akukon.
K
ulttuuritalo Korundin toiminnan ytimen muodostaa kaksi kansallisesti merkittävää ja kansainvälisesti kiinnostavaa taideorganisaatiota:
Lapin kamariorkesteri ja Rovaniemen taidemuseo.
Lapin kamariorkesteri on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri. Lapin kamariorkesteri on
muotoutunut sekä työtavoiltaan että voimavaroiltaan erääksi
maamme monipuolisimmista orkestereista. Orkesterin monipuolisuus ja ammatillinen osaaminen nostavat sen suomalaisen taide-elämän eturiviin. Orkesterin profiiliin kuuluu
jatkuvat Suomen ensiesitykset kaikkien aikakausien kansainvälisten säveltäjien teoksista ja se on kantaesittänyt useiden
merkittävien säveltäjien teoksia kuten Aulis Sallinen, Kalevi
Aho, Paavo Heininen, Pehr Henrik Nordgren ja Jószef Sári.
Rovaniemen taidemuseo saa laajennetut näyttelytilat, uudet taidevarastot ja taidekasvatustilat kulttuuritalo Korundissa. Taidemuseon kokoelma, Jenny ja Antti Wihurin rahaston
kokoelma esittelee laajasti suomalaista nykytaidetta 1940-luvulta tähän päivään. Kokoelma on yksi Suomen hienoimpia
nykytaiteen kokoelmia. Keväällä 2011 Rovaniemen taidemuseon kokoelmat laajentuvat runsaalla 400 taideteoksella, jotka
kuljetetaan kevään aikana Helsingistä Rovaniemelle.
Kulttuuritalo Korundin tuotteiden; näyttelyiden, konserttien, tapahtumien ja tilojen myyntiä hoitaa Korundissa oma
myyntipalvelu, josta vastaa Arktikum-palvelu Oy. Arktikumpalvelu Oy hoitaa myös Arktikum-talon myynnin ja markkinoinnin sekä asiakaspalvelun. Näiden kahden kulttuuritalon
myynnin ja asiakaspalvelun yhdistäminen tuo synergiaetuja
molemmille taloille. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Rova-
18
Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaan
suunnittelema laajennus.
niemen alueen markkinoinnista vastaavan Rovaniemen Matkailu & Markkinointi Oy:n kanssa.
Kulttuuritalo Korundiin avataan 26.5. oma infopiste, josta
hoidetaan fyysinen lipunmyynti sekä muu talossa tapahtuva
myynti. Kulttuuritalo Korundin nettisivut julkistetaan ystä-
vänpäivänä 14.2. Rovaniemi Design Weekin avajaisten yhteydessä klo 16.00. Julkistamisesta on tiedotustilaisuus Sampokeskuksessa klo 10.00 Lapin taiteilijaseuran taidelainaamossa.
www.korundi.fi
Talvikelkkarata avattu
Ounasvaaralla
Talvikelkkarata tuo odotetun lisän rinnelajien valikoimaan
Ounasvaaran hiihtokeskuksessa. Ounasvaaran rinteelle, Rovaniemellä, avattu Talvikelkkarata on pituudeltaan 800 metriä, ja
korkeuseroa matkan aikana kertyy 110 metriä.
T
alvikelkkailu on hyvä laji,
joka soveltuu kaikenikäisille
ja -tasoisille ulkoilun ystäville.
Laskettelu ja hiihto vaativat usein lyhyen harjoitteluvaiheen, mutta talvikelkalla
päästään heti kiinni vauhdin hurmaan.
Ohjattavissa kelkoissa on jarrut,
ja rata on lumetettu koko mitaltaan.
Korkeimmillaan vauhti voikin nousta
jopa 50 kilometriin tunnissa. Kypärä
kuuluu varustukseen ja sisältyy vuokraushintaan. Kelkkailu on täysin turvallista, sillä vauhtia voi itse säädellä.
Talvikelkkailu sopii kaikille, sillä
nuorimmatkin voivat laskea yhdessä
aikuisen kanssa.
Lajin ovat jo löytäneet mm. erilaiset ryhmät, joille ”porukkakelkkailu”
on hauska tapa viettää
vapaa-aikaa mukavan ulkoilun merkeissä.
Talvikelkkarata lähtee huipulta,
Skyhotellin vierestä ja sinne noustaan
hiihtokeskuksesta tuolihissillä. Pakkasraja on -17 astetta.
Talvikelkkaradalle myydään kertalippuja ja sarjalippuja. Tilauksesta
talvikelkkailu järjestetään Ounasvaaran hiihtokeskuksen aukioloaikojen
puitteissa. Ryhmähinnastot saa tiedusteltaessa.
Lisätietoja:
hiihtokoulu@ounasvaara.fi
Matkailu 1 • 2011
19
Teksti Aino Rimppi, kuva Kai Skyttä
Näyttelijä Pekka Rädyllä
on monta roolia
Pekka Räty on näytellyt lähes ikänsä. Hänet
noudettiin suoraan koulusta tukkilaiseksi Enon
harrastajateatteriin. Nykyinen Räty on kuntoilija, näyttelijä, poliitikko, konserttien järjestäjä,
mutta ennen kaikkea teatterialan vahva ammattilainen.
T
avoitan Pekka Rädyn puhelimeen Imatran ja Enon
väliltä. Näyttelijällä on takanaan viisi Nine -musikaalin esitystä Imatran Teatterissa. Mies vaikuttaa
tyytyväiseltä.
Vähemmän tyytyväiseltä vaikutti 9. päivä joulukuuta 1954
Pekan äiti. Nähtyään vauvan hän tokaisi: ”Voi hyvä ihme kuitennii, minkälainen oravan ruato tull tuosta pojasta!” Pekka
kertoo tarinaa naureskellen. Samalla hän tunnustaa olevansa
noin 100-kiloinen, urheileva näyttelijä.
- Olen juossut 31 maratonia.
Suomalainen tukkilainen vai italialainen
Guido Contini
Tukkilaisen rooli kansantaiteilija Samppa Uimosen ohjaamassa näytelmässä onnistui porkkanana oli matka Kööpenhaminaan. Koululainen Pekka sai matkan lisäksi suositukset
opiskelemaan teatterialaa. Muutama vuotta myöhemmin hänet hyväksyttiin Tampereen yliopistoon.
Vuonna 1977 Pekka Räty valmistui näyttelijäksi. Ensimmäinen työpaikka oli Lahden Kaupunginteatteri. Lahdessa
Pekka ehti näytellä 26 vuoden aikana hyvin erilaisia rooleja, hyvin erilaisissa produktioissa. Lahteen sijoittuivat
myös kolme hänen lempirooleistaan: Kolme muskettisoturia
D‚Artagnan ja Akselin rooli näytelmässä Täällä pohjantähden
alla. Seitsemän veljeksen Juhanin roolissa Pekka Räty juhli
25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Rakas on myös Artturi Leinosen rooli Seinäjoen Kaupunginteatterissa, näytelmässä Meno
Mäntsälään. Näytelmä kertoo kapinalaisista Seinäjoella. Seinäjoelle Pekka Räty sitten jäi. Hän näytteli eteläpohjalaisten
pääkaupungissa neljä vuotta, mutta suuntasi takaisin itäiseen
Suomeen, ja Imatran Teatteriin. Hän tunnustaa juuri nyt olevansa yhdessä lempirooleistaan, Arthur Kopitin musikaalissa
Nine. Kevätkauden uutuusproduktiossa elokuvaohjaaja Guido
Contini, Pekka Räty, eläytyy 16 naisen ympäröimänä Federico Fellinin puolittain omaelämäkerralliseen elämään.
Rädyllä on takanaan myös 13 elokuvaroolia. Heikki Turusen Simpauttajassa Imppa Ryynäsen rooli lankesi Pekalle,
kun hän oli ensimmäistä vuottaan teatterikoulussa. Kunniakirjakin tuli ensikertalaisnäyttelijän työstä. Kolme miestä
-elokuvan Röönluntin rooli toi Jussi-kunniakirjan.
20
Jos on rooleja, niin harrastuksiakin piisaa
Räty osaa yllättää. Hänellä on takanaan jopa politiikkaan sitoutunut ”harrastus”. - Olin ensimmäinen koulutettu ammattinäyttelijä eduskunnassa vuosina 1991-1995 - Lahden kaupunginvaltuutettuna 16 vuotta! Entä tarvittiinko siinä työssä
näyttelijän lahjoja?- Kaikki oppi esiintymisessä on eduksi
eduskunnassa, vastaa Räty empimättä. On hyvä kun osaa ilmaista kantansa ja mielipiteensä selkeästi. Kirkkokonserttien
järjestäminen on sekin mieluinen harrastus.
- Yhteensä vajaa 5000 kuulijaa, tulot lapsityölle, sotaveteraaneille ja heidän leskilleen. Toinen hyvä harrastukseni on
verenluovutus. Olen luovuttanut verta 107 kertaa, ja 321 potilasta on saanut avun harrastuksestani. Räty tuntuu olevan
tyytyväinen elämänkaareensa. Sitten hän suorastaan hihkaisee. - Olen onnellisessa avioliitossa ja neljän ihanan lapsen
ukki! Parasta mitä maailmassa voi nähdä, on omien lasten ja
lastenlasten syntymä ja kasvaminen. Lapsista hehkuttaessaan
näyttelijä Pekka Räty ei näyttele. Hän on vilpitön. Matkaa kotiin Enoon on jäljellä 248 kilometriä. Ne hän taittaa hyvillä
mielin. Hyvillä mielin hän myös palaa Imatralle, sillä pöytälaatikossa on sopimus vakituisesta kiinnityksestä 1.8. alkaen,
näyttelijänä.
Teksti Aino Rimppi, kuva Kai Skyttä
Katri Storhammar – teatterinpyörittäjän ammattilainen
Syksyllä 2009 Katri palasi kotikulmilleen Imatralle. - Viisikymmentä prosenttia työajastani jakaantui lastenkulttuurihankkeelle ja viisikymmentä prosenttia Teatteri Imatran
tuotantosihteerin tehtävälle. Elokuusta 2010 olen tehnyt
myynti- ja markkinointipäällikön sijaisuutta, joka jatkuu näillä näkymin kuluvan vuoden elokuulle.
Nine-musikaali jatkuu Vuoksenniskan Imatran kulttuurikeskuksessa 26.3. saakka. Mukana on tunnettuja osaajia,
mm. Satu Silvo, Sinikka Sokka, Leena Rousti ja Pekka
Räty.
K
atri Storhammar on eteläkarjalainen, vuodelta
1977 – juuri nyt hän on nainen parhaassa iässä. Katrilla on takanaan aikamoinen kimppu
kokemusta, muiltakin aloilta kuin teatterien markkinoinnista.
Katri Storhammar kouluttautui ammattikoulun vaatetuslinjalla. Mieli muuttui ja hän lähti lähihoitajaksi. Hänellä on
yrittäjätausta lastenhoidon alalta.
Teatterialan tuntemus alkoi harrastuksesta Imatralla. Ei aikaakaan, kun ammattikorkean käynyt humanisti oli valmis
kulttuurituottajaksi. Ensin Katrilla oli omia projekteja, omia
produktioita. Yksi esityspaikoista oli Rauhan vanha sairaala
Joutsenon ja Imatran välillä. Kokemusta kertyi myös helsinkiläisestä Teatteri Takomosta.
Perinteiset Kivi-juhlat
Pyrkiessään Kivi-juhlille Nurmijärvelle Katrilta kysyttiin tietoa Aleksi Kiven tuotantoon, perinteiseen teatteriin. Vastaus
oli lyhyt. - En ole Aleksis Kivi -asiantuntija vaan teatterituottaja.
Nurmijärvellä kului kolme vuotta. Työtehtävät vaihtelivat
markkinoinnista ja tiedotuksesta yhdistyksen pyöritykseen.
Jälleen syntyi vahvaa kokemusta. - Kivi-juhlat on maamme
vanhin harrastaja- ja talkoovoimin toteutettu kesätapahtuma.
Ainoa ympärivuotisesti palkattu toimi on toiminnanjohtajan
paikka. Ammattiohjaajat palkataan produktiokohtaisesti. Taaborinvuoren produktiot ovat yleensä myös perinteisiä, kertoo
Katri.
Tuhannen hengen katsomo Taaborinvuorella on yleensä lähes täysi – ihmiset pitävät perinteisestä teatterista. Katri Storhammarin aikana Nurmijärvellä lämmitettiin vuonna 2007
Kullervo ja synnytettiin kaksi uutta tuotantoa: 2007 Nummisuutarit ja 2009 Lea. Vuosina 2008 ja 2009 lämmitettiin myös
Nummisuutarit.
Hemmottelua
Kylpylälomalla
Imatran Kylpylässä
tutustut erilaisiin
liikuntamuotoihin,
saat tietoiskuissa
terveysvinkkejä ja samalla nautit kylpylän
monista palveluista
etelä-karjalaisella iloisuudella höystettynä.
Kylpyläloma 3 vrk
• 270 €/hlö promenadihuone
• 254 €/hlö standardihuone
Hintoihin sisältyy majoitus 2 hh, monipuolinen aamiainen, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja
kuntosalille sekä yksilöhoitoina:
• Kosken Kuohut (automaattinen vesihieronta),
• minipedikyyri sekä
• lämpöhoito ja osahieronta.
Imatra
Kylpylä • Spa
Kysy lisää ja varaa lomasi myyntipalvelustamme
puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi
www.imatrankylpyla.fi
Matkailu 1 • 2011
21
Teksti Aino Rimppi, kuva Maija Saajanlehto
Saimaan
maisemissa
Imatran Kylpylä on yksi valovoimaisimmista kylpylöistämme. Ei ihme, sillä se sijaitsee EteläKarjalassa, Saimaan rannalla.
I
matran Kylpylä ei lepää talvellakaan. Ympäristössä
on hyvät ulkoilumaastot. Kylpylän pihasta on lyhyt
matka niin hiihtoladuille kuin retkiluisteluradalle. Samoin Saimaalle.
Kylpylän tiloissa toimiva ohjelmapalveluyritys Saimaa Adventures vuokraa suksia, lumikenkiä, retkiluistimia ja järjestää erilaista toimintaa, kuten mönkkärillä ajelua ja riippuliitoa Saimaan
jäällä. Rohkeimmilla on jopa mahdollisuus kokeilla Vuoksikelluntaa.
Tähtitaivas avautuu aikuisille iltaisin
Luonto pyrkii Imatran kylpylässä sisälle asti. Avara alakerran
aula muistuttaa lähinnä etelän terassia. Kylpylä Taikametsä viekoittelee lapset ja lapsenmieliset vihreään seikkailuun ja elämyksiin. Siellä kohtaa jopa tuulen, sateen ja ukonilman.
Viihderavintola Tähtitaivas takaa tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kevyttä keinahtelua aikuisille, elävän orkesterin tahdittamana. Milloin tanssiparketti ei kutsu tanssijoita, järjestetään muuta
iltaohjelmaa. Aulabaari Helmessä avautuvat karaokeillat keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Kylpylän viikko-ohjelma
tarjoaa vesijumppaa, fitness-jumppaa, laulu- ja keskusteluiltoja.
Nuotiokahvia tarjoillaan Kylpylän kodalla.
Kylpyläkadun varrelta löytyvät myös á la carte -ravintola Kastanja, Kahvila Akseli G. ja aulabaari. Siellä sijaitsevat myös Vesija kauneushoitola tuoksuineen sekä fitness-tilat ja keilahalli.
Talven kulttuuritarjonnasta löytyy musikaalipaketti yhdessä
Imatran Kulttuurikeskuksen kanssa. Pakettiin sisältyy lomanen
Imatran Kylpylässä ja pukuloistossaan värikäs Nine -musikaalin
esitys Kulttuurikeskuksessa.
www.imatrankylpyla.fi
22
KAIKEN TAKANA ON NAINEN
Imatran
kesäteatterissa
2011
musiikkikomedia
K
aiken takana on nainen -musiikkikomedia on
Matin ja Tepon musiikin kuljettama tarina rehdistä suomalaisesta miehestä, jonka kunnollisuuteen vaimo pitkästyy ja pistää miehen pitkin tietä. Tästä
suivaantuneena, aallonpohjassa käytyään mies päättää perustaa oman kaupungin, johon naisilta on pääsy kielletty. Esitys
on hulvattoman hauska komedia naisten ja miesten eroavaisuuksista!
Käsikirjoitus Eppu Nuotio ja Tiina Brännare, ohjaus Pekka Räty. Rooleissa muun muassa Pia Lunkka, Heikki Pöyhiä,
Kaija Kaikkonen, Pauliina Hukkanen ja Timo Rissanen. Esitykset Valtionhotellin Kruunupuistossa 29.6.-7.8.2011.
PYYKKI
Pesuohjelman mittainen
traaginen
komedia
E
ttekö te ikinä ole nähny naista pesukoneen
päällä? Nyt näette. Tässä on koko mun
eroottinen elämäni Koistisen jälkeen. Annan tämän ensin lämmetä ja nousen sitten päälle. Ja
kun alkaa huuhtelut ja linkous, tämä täristää ihanasti.
Joskus on pakko varata pesutupa pari kertaa viikossa.
Niin että meille on nyt vaan jääny toisemme.”
Kun kaksi onnettoman rakkauden riuduttamaa hahmoa kohtaa sattumalta pyykkituvalla, voi tapahtua
mitä tahansa. Pyykki on pesuohjelman mittainen traaginen komedia uskosta ja uskottomuudesta, toivosta
ja toivottomuudesta, rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta. Esitys on kahden upean näyttelijän taidonnäyte
pesukonetta unohtamatta.
Käsikirjoitus Outi Nyytäjä, ohjauksesta vastaa Henna Hyttinen. Rooleissa Ulla-Maija Järnstedt-Kauppinen ja Karo Lauronen. Esitykset Teatteri Imatrassa 29.4.-14.5. Esitys tilattavissa kiertueelle syksylle
2011.
Matkailu 1 • 2011
23
Hulvaton Hotelli -farssi
saa kaikki takuulla hyvälle tuulelle!
Komediateatteri
naurattaa
Tampereella
K
otimaan matkailijalle hauskinta kesäteatteria on tänä kesänä tarjolla Tampereen Komediateatterissa. Ray Cooneyn
”Hulvaton Hotelli” (Out of Order) on brittifarssien kirjoittajan menestyneimpiä tuotoksia.
Konservatiivipuolueen liukasliikkeinen apulaisministeri Sir Willey on kertonut vaimolleen, että öisestä
kokouksesta tulee pitkä ja raskas. Ministeri suuntaa
kuitenkin salaa Westminster Hotellin sviittiin, jonka
hän on varannut itselleen ja vastapuolueen sihteerille
Janelle – lemmenyötä varten. On samppanjaa ja ostereita.
Ministeri joutuu kuitenkin kiipeliin, ja hankalaa on
ministerin avustajallakin: salarakas-suhde opposition
sihteeriin ei olekaan helppo nakki.
KESÄN 2011 HAUSKIN NÄYTELMÄ!
Komediateatterin näytös Hulvaton Hotelli,
kuvassa Jani Karvinen ja Jukka Leisti, kuvaaja Petri Heinonen
Westminster Hotellin kuudennessa kerroksessa olevasta
sviitistä avautuu maisema yli Thamesjoen, mutta kukapa sitä
ehtisi ihailemaan. Tuskin ehditään divaanille istahtaa, kun
mopo alkaa karata käsistä. Julkisuuden paineet ja salaisen
lemmensuhteen paljastuminen vie katsojan ajatukset iltapäivälehtien tuttuihin lööppeihin.
Cooneylle tyypilliset juonen käänteet alkavat, kun tarjoilija
vainuaa helppoa rahaa ja parvekkeelta löytyy ruumis. Hotellinjohtaja jahtaa tirkistelijöitä, Janen aviomies on normaalia
äkkipikaisempi ja lopulta siivooja, sairaanhoitaja ja vaimokin
saapuvat paikalle. Mitä onkaan tapahtumassa, miten tästä selvitään?
Hulvaton hotelli on brittihuumorin ystäviä ilahduttava farssi, jota tulkitaan niin lahjakkaasti, että naurussa on koko ajan
pitelemistä.
Esityksen on kirjoittanut Ray Cooney, suomennos Mikko
Viherjuuri ja ohjaus Panu Raipia.
Rooleissa Jukka Leisti, Jani Karvinen, Karoliina Blackbum,
Emilia Pokkinen, Heikki Railevirta, Esko Rissanen, Hannu
Kivinen, Harri Penttilä ja Senja Meriläinen.
www.komediateatteri.fi
24
HH
Jani
Jukka
KARVINEN ja LEISTI
Lapsille
PINOKKIO
Esitykset 9.5. alkaen!
ENSI-ILTA
8.6.2011
HUIPPUHILPEÄ
KESÄKOMEDIA!
HILLITÖNTÄ
BRITTIHUUMORIA!
Ohjaus
Panu RAIPIA
Esitykset ajalla 6.-22.6.,
12.7.-7.8. ja 14.8.
LIPUT MYYNNISSÄ!
Liput alk. 22/26/28 €
T A M P E R E E N K O M E D I A T E A TT E R I
p. 0207 288 388, www.komediateatteri.fi
Puhelun hinta yritysnumeroon 0,069e/min+0,0821e puhelu, matkapuhelimesta 0,149e/min+0,0821e puhelu.
Vaasan kaupunginteatterin
kevätuutuus
Remonttijengi
– railakas farssi
Näytelmä Remonttijengi. Kuvassa Usva Kärnä ja Joose Mikkonen. Kuvaaja: Jyrki Tervo
V
aasan kaupunginteatterin kevätuutuus on
Remonttijengi, tanskalaisen Line Knutzonin kirjoittama tuore komedia, joka
äityy jopa farssiksi. Näytelmä kertoo nuorestaparista, Alicesta ja Manfredista, jotka ovat ostaneet
vanhan talon ja ryhtyneet remontoimaan siitä unelmiensa kotia. Urakkaan on pestattu kirjava joukko
remonttimiehiä.
Sitten asiat mutkistuvat. Aikataulu mättää ja remonttireiskat näyttävät saavan aikaan enemmän sekasortoa kuin ehjiä pintoja. Kipsilevyjä katkeaa kuin
näkkileipiä. Mihin vessan seinät katosivat? Rahaakin palaa hurjia summia. Remontin kiemurat pistävät myös parisuhteen koetukselle. Määrätietoinen ja
käytännöllinen Alice tuskastuu, kun hänen viulistimiehensä ei osaa sanoa juuta eikä jaata kaakeleiden
sävystä tai takan sijoittelusta.
Remonttijengi pureutuu pintaa syvemmälle. Se
nauraa täydellisyydentavoittelulle, ahneudelle ja
elämän onttojen kulissien pönkittämiselle. Tarina
saa villejä ja absurdejakin käänteitä, kun unelmaa
tavoiteltaessa ei keinoja kaihdeta. Komiikka ja tragiikka sekoittuvat tässä hurjassa ja hauskassa sopassa, ihan kuin elämässä.
Näytelmän on ohjannut Matti Mäntylä. Keskeisissä rooleissa nähdään Usva Kärnä (Alice) ja Joose
Mikkonen (Manfred).
www . vaasa . fi / teatteri
Matkailu 1 • 2011
25
Kuin ensimmäistä
päivää
Anna Krogeruksen palkittu tragikomedia Kuin ensimmäistä päivää ensi-iltaan
5.2. Kokkolan Kaupunginteatterissa
H
oitoalan arkea – hoitohenkilökunnan jaksamista, vanhusten hyvin- ja pahoinvointia - ja maahanmuuttajien työllistymistä
käsittelevä tragikomedia saa pohjanmaan alueen teattereiden
ensi-illan tulevana viikonvaihteena Kokkolan Kaupunginteatterissa.
Näytelmän on ajankohtainen, hauska ja samaa aikaan traagisen koskettava komedia perushoitaja Ritvasta, joka puurtaa
pätkätyöläisenä kutsumusammatissaan vanhusten hoitokoti
Lepolassa. Työaika on täynnä tehostamisvaatimuksia ja leikkausuhkia, vaikka henkilökunnan määrä ei tahdo riittää nykyiselläänkään. Siitä huolimatta nämä ”kiltit hiljaiset” puskevat työtä aamuviidestä keskiyöhön ja hymyilevät nätisti
päälle, vaikka suusta voisi tulla ihan jotain muuta.
Anna Krogeruksen kirjoittama palkittu näytelmä nostaa
esille vanhuuden aseman ja arvon kriittisellä, mutta samaan
aikaan hienotunteisella tavalla. Näytelmä kysyy ja ihmettelee
aikakauttamme, muttei anna valmiita vastauksia.
Kokkolan kaupunginteatteriin esityksen on ohjannut Mats
Holmqvist (vier.), lavastanut
Markus Serala, puvustanut Mirjami Saarni ja valot suunnitellut Veli-Matti Ersta.
Teatterin näyttelijöiden lisäksi mukana on Kongosta Kokkolaan muuttanut Matshouda
Bakadiasa. Perushoitaja Ritvan roolissa Sini Hukkanen.
www.teatteri.kokkola.fi
Agapetus: SYNTIPUKKI
ohjaus MIKKO KIVINEN
ensi-ilta 29.1.2011
OHJELMISTOSSA JATKAVAT:
Hellstenius: ELLING
mutkaton komedia unelmista ja
todellisuudesta
Borgeson, Long, Singer:
WILLIAM
SHAKESPEAREN
KOOTUT TEOKSET
kaikki Shakespearet 2 tunnissa!
Golden, Horan, Stephens:
RUKSAAKS´ MUA?
deittikomedia rakkauden etsimisestä
LIPUNMYYNTI:
ti-la 12-17 ja 2 h ennen esitystä
* 029 007 4230 tai 029 007 4231
myynti@riihimaenteatteri.fi
Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki
Lippupisteen toimipaikoissa lipun hintaan lisätään 1,5 € toimitusmaksu
* 8,21 snt/per puhelu + kiinteän puhelinverkon liittymästä 1,47 snt/min / matkaviestinverkon liittymästä 16,42 snt/min
www.riihimaenteatteri.fi
26
Krapin kesäteatteri 10 vuotta
Enemmän kuin teatteria
- pääroolissa elämys
Tuusulanjärven tunnelmallisessa kulttuurimaisemassa vietetään riemukasta teatterikesää Agapetuksen Muuan sulhasmiehen
matkassa.
T
ämä komediallinen musiikkinäytelmä on Krapin
kesäteatterin 10-vuotisjuhlanäytäntö, jonka sovittaa ja ohjaa Jukka Mäkinen – tuo tuttu TV-ohjaaja
rehevistä maalaiskomediasarjoistaan kuten mm. “Pirunpelto”, “Mooseksen perintö”, “Peräkamaripojat” ja monia monia muita.
Nyt Mäkinen käy kiinni Agapetuksen herkullisiin henkilöhahmoihin, joille Krapin kartanomiljöö tarjoaa ihanteelliset
puitteet.
Aatelissuvun viimeinen vesa paroni Moritz “Moppe”
Grafvenhejlm (Matti Ristinen) on hairahtanut huvielämän
puolelle, menettänyt kartanonsa ja hankkii elantonsa kaverinsa Villerin Villen (Eero Järvinen) kanssa huijaamalla.
Kaverusten elämä muuttuu kun he tapaavat hotelli Belvederen tarmokkaan omistajattaren Svea Jonssonin (Sanna Saarijärvi). Miten tarinaan nivoutuvat tissutteluun taipuvainen
kirjanpitäjä Saarikko, amerikansuomalainen riidanhaastaja
Riita-Janne ja monet muut tämän musiikillisen komedian
herkulliset hahmot – se sinun täytyy tulla itse katsomaan!
Päärooleissa: Sanna Saarijärvi ja Matti Ristinen. Muissa
rooleissa: Seppo Halttunen, Ari-Matti Hedman, Eero Järvinen, Tiina Karvinen, Annaleena Sipilä ja Juha Svahn. Muusikot: Olli Haavisto ja Jussi Hongisto.
Sovitus ja ohjaus
Jukka Mäkinen
Päärooleissa
Sanna Saarijärvi
ja Matti Ristinen
Teatteria, herkuttelua ja hemmottelua
Krapi on kokonaisuus, joka muodostuu hotellista, ravintoloista, savusaunasta ja laajasta puistoalueesta monine aktiviteetteineen. Alueen kunniakas historia näkyy Krapilla, sen
rakennuksissa ja ruokapöydässä. Ravintola on kuuluisa herkullisesta suomalaisesta Kesä-buffetistaan, johon tarjoutuisi
mahdollisuus ennen tai jälkeen esityksen. Väliajalle kesäterassi Aitan Piknik-kassin herkut voi itse valita - Krapihovin
teatteritarjoilut niin ryhmille kuin yksittäisille vieraillekin
ovat aina elämys. Tilaukset myyntipalvelusta ark. 9-16.30
puh. (09) 2748 4242 / www.krapi.fi
Tutustu samalla taiteilijoiden Rantatiehen!
Krapin kulmalta alkaa Suomen ensimmäinen museotie,
Tuusulan Rantatie. Järven rantaa seurailevan tien varrella
voi nauttia historian sävyttämistä maisemista ja taide- ja
kulttuurielämyksistä. Rantatien taiteilijayhteisö (johon kuuluivat mm. Eino Leino, Juhani Aho,Venny Soldan-Brofeldt,
Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J.H. Erkko, Jean Sibelius) on
vaikuttanut merkittävästi Suomen kulttuurihistoriaan.
www.kut.fi
Esitykset toukokuusta elokuuhun
to 26.5.
pe 27.5.
la 28.5.
su 29.5.
ti
ke
su
ti
ke
to
pe
la
su
ti
ke
to
pe
31.5.
1.6.
5.6.
7.6.
8.6.
9.6.
10.6.
11.6.
12.6.
14.6.
15.6.
16.6.
17.6.
klo 18 LM
klo 18 LV
klo 18 LM
klo 14
ensi-ilta
klo 18 LM
klo 18
klo 13 ja 17
klo 18
klo 18 LM
klo 18
klo 18
klo 13
klo 13 ja 17
klo 18
klo 18
klo 18
klo 18
su
ti
ke
to
pe
ti
ke
ke
pe
la
su
ti
ke
to
pe
la
su
ti
19.6.
21.6.
22.6.
23.6.
24.6.
28.6.
29.6.
30.6.
1.7.
2.7.
3.7.
26.7.
27.7.
28.7.
29.7.
30.7.
31.7.
2.8.
klo 13 ja 17
klo 18
klo 18
klo 18
klo 14
klo 18
klo 18
klo 18
klo 18
klo 13
klo 13 ja 17
klo 18
klo 18
klo 18
klo 18
klo 13
klo 13 ja 17
klo 18
ke
to
pe
la
su
3.8.
4.8.
5.8.
6.8.
7.8.
klo 18
klo 18
klo 18
klo 13
klo 13 ja 17
Lisätiedot
050 328 2250
meebu.lahdenpaa
@kut.fi
Liput 26/24 €
Väliaikatarjoilut
www.krapi.fi
(09) 2748 4242
Keski-Uudenmaan Teatteri
Kauppakaari 8, 2. krs, Kerava
(09) 273 54000 • www.kut.fi
LIPUT www.piletti.fi
Matkailu 1 • 2011
27
Hvitträsk – kokonaistaideteos Kirkkonummella
Kansallisromanttinen Hvitträsk valmistui vuonna 1903.
Asuinrakennukset ja ateljee
ovat Herman Geselliuksen,
Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemat. Herrat
olivat perustaneet yhteisen
arkkitehtitoimiston jo vuonna
1896. Hvitträskin sisustukseen
osallistui moni tunnettu taiteiMuseon ateljeessa ja näyttelytilassa
lija, mm. Erik O.W. Ehrström,
avataan 8.4.2011 näyttely, ” Suur-MeriVäinö Blomstedt ja Akseli
joen kartano – kokonaistaideteos ja miten
Gallen-Kallela.
se syntyi”. Näyttely käsittelee Viipurin
T
änä päivänä Hvitträsk on ainutlaatuinen vierailukohde,
myös jylhä metsä ja kirkasvetinen Vitträsk-järvi tekevät lähtemättömän vaikutuksen vierailijoihin. Alueella on museo, museokauppa, ravintola
ja kahvila. Museossa järjestetään myös
konsertteja ja lasten työpajoja. Ravintolasta voi vuokrata ainutlaatuisia kokousja juhlatiloja.
maalaiskunnassa sijainnutta, Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelemaa Suur-Merijoen kartanoa. Kartano
rakennettiin vuosina 1901–1904 ja sen
suunnittelussa noudatettiin Hvitträskin
tapaan vuosisadan vaihteessa suosittua
kokonaistaideteos -ajattelua. Pyrkimyksenä oli saada yhdistettyä eri taiteenlajit
toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi.
Rakennuksen sisäosien suunnitteluun
osallistui Geselliuksen, Lindgrenin ja
Ruokasali. Kuva Museovirasto
Saarisen lisäksi myös joukko arkkitehtien luottotaiteilijoita, mm. Eric O.
W. Ehrström, Loja Saarinen ja Väinö
Blomstedt. Rakennuksen jokaisessa
huoneessa oli taiteilijoitten suunnittelemia tekstiilejä, veistoksia sekä seinä- ja
kattomaalauksia.
Suur-Merijoen kartanon rakennutti
saksalaissyntyinen liikemies Maksimilian Othmar Neuscheller seitsenlapsiselle
perheelleen kesäasunnoksi. Rakennus
sai osuman talvisodan pommituksissa ja
sen katto ja puiset rakenteet tuhoutuivat.
Rakennuksesta on 2000-luvulla jäljellä
enää vain osia kivijalasta.
Louhisaaren kartanolinna
Opastetuilla kierroksilla on mahdollisuus eläytyä aatelisperheen elämään.
Mannerheimin suvusta kiinnostuneille
suositellaan erikoisopastusta Helene
Mannerheimin johdolla. Kierroksen aikana Marsalkan äiti kertoo miehensä
suvusta ja aatelisperheen elämästä. Lapsiperheille mukava vaihtoehto on sisäpiika Bertan kierros. Berta oli Louhisaaren puutarhurin tytär, joka työskenteli
sisäpiikana Louhisaaressa 1870-luvulla.
Bertalla on paljon mielenkiintoista kerrottavaa kartanon tapahtumista.
Rooliopastuksia järjestetään tilauksesta pienille ryhmille (max 25 henkeä).
Ruokasalin kattaus Kuva: Kirmo Ekholm 2009, Museovirasto
Louhisaarella on pitkä ja värikäs historia ja sen omistajina
ovat olleet monet Suomen
historian merkkisuvut Flemingeistä Mannerheimeihin.
Tänä päivänä tämä jo 1650-luvulla rakennettu ainutlaatuinen barokkilinna tunnetaan
28
parhaiten Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Louhisaari on ollut
museona vuodesta 1967 lähtien. Kolmikerroksisessa kartanolinnassa on upeita interiöörejä kolmelta vuosisadalta. Ensimmäinen
ja kolmas kerros ovat pääosin 1600-luvun
asussa ja toinen, varsinainen asuinkerros on
sisustettu 1700- ja 1800-lukujen tyyliin ja
edustaa Mannerheimien aikaa.
Työpajat ja kokoustilat
Sivurakennuksessa sijaitsevassa idyllisessä työpajassa järjestetään lapsille
vaakuna- ja kruunutyöpajoja. Samalla
on mahdollisuus Kartanon lasten karderoopissa sovittaa entisajan lasten juhlaasuja ja vaikka ottaa valokuva muistoksi
vierailulta Louhisaaressa. Työpajatila
soveltuu hyvin pienimuotoisten kokouksien, luentojen ja lastenjuhlien järjestä-
miseen (max 20 henkeä). Opastuksista
ja työpajoista sekä tarjoilusta sovitaan
museonhoitajan kanssa. Tilaa vuokrataan linnan avoinnaoloaikoina.
Nuoren tutkijan salkku
koululaisille
Louhisaaressa koululaiset pääsevät itse
selvittämään historian arvoituksia ja ko-
keilemaan kykyjään tutkijoina Nuoren
tutkijan salkun avulla. Salkussa olevan
materiaalin avulla voi pohtia, mitä kartanorakennus voi kertoa meille 1600-luvun elämästä, tapahtumista ja ihmisistä
tai millaista oli olla lapsi ja elää arkea
1800-luvun kartanomiljöössä? Salkkuun
kuuluu oheismateriaalin lisäksi opastus
linnassa sekä tehtävien ratkaisut. Hinta
on 60 e/ryhmä, yhteen ryhmään mahtuu
25 oppilasta. Koululaisilta opettajineen
ei peritä sisäänpääsymaksua.
Lisätietoa Louhisaaresta ja kesän tapahtumista museon verkkosivuilla osoitteessa: www.nba.fi
Seurasaaren
ulkomuseo
– Vehreä
keidas keskellä
pääkaupunkia
Karunan kirkko. Kuva: Museovirasto
S
eurasaari on kesällä täynnä elämää. Museo
tarjoaa opastuksien lisäksi tarjolla käsityönäytöksiä, markkinoita ja musiikkia. Lapsille on
satukierroksia ja työpajoja pellavan, villan ja tuohen käsittelyssä. Luhtiaitta on sisustettu kesäaitaksi, jossa voi
lukea vanhoja aapisia ja satukirjoja tai vaikkapa askarrella käpylehmiä, kaarnaveneitä tai solmeilla nauhoja.
Museokokonaisuuteen kuuluu 87 eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneiden ihmisten elämään ja työntekoon liittyvää
rakennusta, joiden tarinat ovat hyvin mielen-kiintoisia.
Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1600-luvulta ja uusimmat 1900-luvun alusta. Kansanpukuihin pukeutuneet
oppaat johdattavat museokävijät vanhan-ajan käsitöiden,
puhdetöiden ja erilaisten tapahtumien avulla entisajan
elämään.
Museo perustettiin vuonna 1909. Tuolloin täydellisen
pihapiirin kaikkine rakennuk-sineen muodostava Niemelän torppa siirrettiin Konginkankaalta luonnonkauniiseen
Seurasaareen. Säätyläisten elämää valaisevat 1600-luvun
lopulla rakennettu Karunan puukirkko ja 1700-luvulta peräisin olevat Kahiluodon kartano puistoineen. Talonpoikaistalot eri Suomen maakunnista tutustuttavat kävijän
talonpoikien elämänpiiriin.
Vietä kesäpäivä Seurasaaressa. Antin kaffeliiterissä on
keittolounaan ja virvokkeiden lisäksi tarjolla herkullisia
leivonnaisia. Museokaupasta voi tuliaisiksi ostaa kotimaisia käsitöitä ja matkamuistoja sekä kansanperinteeseen
liittyvää kirjallisuutta, opaskirjoja, ja kortteja.
Lisätietoa Seurasaaresta ja kesän tapahtumista verkkosivuillamme osoitteessa www.seurasaari.fi
HVITTRÄSK
Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarisen inspiroiva ateljeekoti
Hvitträsk, kokonaistaideteos, jossa luonto ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa
Vitträsk-järven rannalla. Korkeatasoinen
museokauppa ja ravintolapalvelut.
Englantilaistyylinen muotopuutarha.
Avoinna: 2.3.-30.4. ke-su 11-17
1.5.-30.9. ma-su 11-17
1.10.-22.12. ke-su 11-17
Hvitträskintie 166, 02440 LUOMA
puh. (09) 4050 9630
hvittrask@nba.fi • www.hvittrask.fi
LOUHISAAREN KARTANOLINNA
Barokkilinna 1600-luvulta ja C.G.E. Mannerheimin synnyinkoti
Astu sisään Louhisaaren kartanolinnaan
ja eläydy aatelisperheiden elämään Flemingeistä Mannerheimiin. Interiöörejä ja
esineistöä kolmelta vuosisadalta.
Englantilainen maisemapuutarha.
Museokauppa ja kahvilapalvelut.
Avoinna: 15.5.-31.8. ma-su 11-17
Louhisaarentie 244, 21240 ASKAINEN
puh. (02) 431 2555
louhisaarenkartanolinna@nba.fi • www.nba.fi
SEURASAAREN ULKOMUSEO
Kylä keskellä kaupunkia
Vietä kesäpäivää maalla: pirteissä, saleissa ja pihapiireissä. Syö pannukakkua
Kaffeliiterissä ja tee ostoksia museokaupassa. Käsityöläisiä, kansanmusiikkia
sekä konsertteja Karunan puukirkossa.
Avoinna: 15.5-31.5. ma-pe 9-15, la-su 11-17
1.6.-31.8. ma-su 11-17
1.9.-15.9. ma-pe 9-15, la-su 11-17
Seurasaari, 00250 HELSINKI
puh. (09) 4050 9660
seurasaarenulkomuseo@nba.fi • www.nba.fi
matkailulehti1.indd 1
16.2.2011 15:16:46
Matkailu 1 • 2011
29
Teksti Aino Rimppi, kuvat Kokkolan kaupunki
Vuoden asuntomessut
ensi kesänä Kokkolassa
Kokkola on merellinen kaupunki, josta yhä
löytyy vanhaa puutaloidylliä. Lisää idylliä rakennetaan paraikaa – Kokkolaan nousee ensi
kesänä asuntomessut.
T
ampereelta matkaa Kokkolaan on 324 kilometriä.
Uudenkaarlepyyn paikkeilla voi jo aistia merituulen kosketuksen – matkaa on jäljellä noin 60 kilometriä. Junalla pääsee aivan Kokkolan keskustaan. Kruunupyyssä sijaitsevalta lentokentältä, noin 15 kilometrin päässä
keskustasta, kulkee bussi.
Kokkolan ympäristö on lähes ihanteellinen. Seitsemän sillan saaristo takaa merellisen ilmaston ja ulkoilureitit polveilevat vaihtelevassa maastossa, meren ja kaupungin välillä.
Rakenteilla oleva asuntomessualue sijaitsee sekin niemellä,
Vanhansatamanlahdella.
Neristan on vanha kaupunginosa
Länsirannan kaupungeistamme löytyy yhä vanhoja puutalokortteleita, niin Kokkolastakin. Keskustassa oleva Neristan
käsittää kaksitoista vanhaa puutalokorttelia. Puutaloja on satoja, kun mukaan lasketaan piharakennukset. Vain värit ovat
muuttuneet kirkkaammiksi. Vanhimmat talot ovat peräisin
1600-luvulta.
Kruununvoudintalo on yksi Kokkolan vanhoja rakennuksia. Kruununvoudintalossa toimii nykyisin museo ja kahvilaravintola. Kahvilan nimikkokahvileipä on Hakalaxtorttu.
Mannermainen menu löytyy Vanhankaupungin Ravintolan
ruokalistalta punaviinivoilla ja aurajuustolla kuorrutettuine
valkosipulietanoineen.
Ohjelmaa Kokkolassa on tarjolla vuoden ympäri. Aivan
keskustassa kohoaa kaupunginteatteri, Vartiolinna. Teatterissa on kaksi näyttämöä ja vakituinen ohjelma, satunäytelmineen. Kesätapahtumista mainittakoon kalamarkkinat keväisin
ja syksyisin, kirpputori Neristanissa heinäkuun lopussa ja
elokuun puolivälissä. Kokkolan oopperakesä tuo näyttämölle
Taikahuilun. Tutut Venetsialaiset päättää kesän, mutta veden
päällä Kokkolassa voi nauttia kesät ja talvet.
Majakkasaari Tankar sijaitsee kaupungin edustalla, 18 kilometrin etäisyydellä. Saari on kivikkoinen, tyrnipensaat viih-
30
tyvät erinomaisesti kivien ja kallioiden välissä, entinen kalastajien tukikohta. Majakkasaaren nykyinen tehtävä on olla
matkailukohde, viehättävine ravintoloineen; sinne on säännöllinen laivaliikenne. Se on myös tärkeä maamerkki merenkulkijoille. Majakka täytti äskettäin 120 vuotta.
Kokkolan Asuntomessut 15.7. - 14.8.
Kokkolan asuntomessut rakennetaan Vanhansatamanlahdelle, kaksi kilometriä kaupunkikeskustasta länteen. Rakenteilla olevan asuntoalueen lähellä sijaitsee Kokkola Camping ja
uusi hiekkaranta, jonne kokkolalaiset mielellään retkeilevät
uimaan ja piknikille.
Asuntomessujen alla olevaa Vanhansatamanlahden niemeä
on rakennettu merelle päin. Niemi on syvätiivistetty ja muokattu pyöreään muotoonsa. Niemelle nousee 30 omakotitaloa, kaksi rivitaloa ja yksi paritalo. Keskiössä kohoaa lisäksi
kolme kerrostaloa. Asuntoja valmistuu messuihin mennessä
kaikkiaan 131, joista 40 esitellään yleisölle. Messujen ajaksi
alueelle rakennetaan myös Tuotetalo, jossa messuvieraat voivat tutustua eri rakennusmateriaaleihin. Messualueen talojen
rakennusmateriaaleiksi on valittu puu, puuelementit, kivi, betoni ja betoniharkot.
Messualueelta löytyy myös kolme suurta puistovyöhykettä
ja pienvenesatama. Pienvenesatamassa järjestetään messujen
aikana pienvenenäyttely. Pyöreän asuntoalueen keskelle tulee
tori.
www.visitkokkola.fi
www.asuntomessut.fi/kokkola
Tapahtumia Kokkolassa
City Run – maakunnallinen kuntotapahtuma 6.5.2011.Akkain
Ajot – Kokkola-Pietarsaari-Kokkola 18.6.
Mustakari in Memories – kevyen musiikin tapahtuma meren
rannalla 30.6.-3.7. Wanhan Kallen Kesäviikko -” hymyilevä
kaupunkifestivaali 3.-12.7. Asuntomessut Kokkolassa 15.7.14.8. Kokkolan Oopperakesä; W.A.Mozart: Taikahuilu 14.22.7. Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 31.7.-7.8. Kokkola Rock
Hollihaan puistossa 5.-6.8.Venetsialaiset 26. -28.8.2011.
Ähtärin alue on ryhmäretkien aarreaitta!
Ä
htärin historia on monivaiheinen, rikas ja
mielenkiintoinen. Paikkakunnan kehityksessä
luonto ja vesistö ovat usein olleet lähtökohtana. Opastetuilla kierroksilla ilmenee, miksi Sibelius, Järnefeldt, Hugo Simberg ym taiteilijat viihtyivät Ähtärissä jo
menneinä aikoina. Ruukkihistoriasta kertovat Fiskars Oy:n
ja Vääräkosken kartonkitehtaan miljööt, joista jälkimmäinen
on tänä vuonna ensimmäistä kertaa ryhmien käyntikohteena. Kotiseutumuseo sekä kansakoulu- ja metsäkoulumuseot
ovat ikkunoita paikkakunnan historiaan ja Pirkanpohjan Tai-
dekeskuksessa voi ihailla taiteilija-professori Eero Hiirosen
upeita teoksia, joihin luonto ja erityisesti vesi ovat antaneet
inspiraatioita. Lehtosuon turvehoitolassa ja luontokaupassa
kuulee tuhansia vuosia vanhan turpeen tarinan, joka on jalostunut erilaisiksi hoitaviksi tuotteiksi ja hoidoiksi. Viereisestä
leipomo-kahvilasta voi ostaa aitoa ähtäriläistä lisäaineetonta
ruisleipää, jonka juuri on 40-luvulta. Erinomaisia käyntikohteita ovat myös Käsityökeskus Kehrä ja Koskelan Keramiikka, joissa paikallinen osaaminen kiteytyy ihaniksi käsitöiksi ja
keramiikka-esineiksi.
Ryhmäretkeen voi yhdistää myös lähialueen kohteita kuten
Killinkosken Wanhan Tehtaan, Virtain Perinnekylän ja laivaristeilyt, Kuortaneella Soile Yli-Mäyryn taidehallin, Alavudella Taidekeskus Harrin sekä Tuurin Kauppakeskuksen.
Ähtärissä ryhmiä palvellaan laatimalla aikataulutettu ohjelma hintatietoineen, hoitamalla varaukset eri kohteisiin jne.
Yhdessä suunnitellen retkestä tulee monipuolinen ja onnistunut.
Matkailu 1 • 2011
31
Ruukkihistoria tulee heinäkuussa kaikkien ulottuville
Eteläisessä Salossa, Mathildedalin kylässä ensi
heinäkuussa ensimmäistä kertaa vietettävä
Ruukkipäivä esittelee vuosisataista ruukkihistoriaa nykypäivän ihmisille. Asiantuntijaluennot, markkinahumu sekä 1800-luvun elämykset
kiehtovat koko perhettä.
R
uukkipäivä perjantaina 8.7.2011 toteutetaan
osana Mathildedalin
kylässä käynnissä olevaa, kaksivuotista KulttuuriValimo-hanketta, joka toimii elinvoimaisen maaseudun
hyväksi ympäristön ehdoilla. Historiamatkailuun keskittyvä
hanke saa rahoituksensa Ykkösakseli ry:n kautta EU:n Maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kulttuuri Valimon käytännön toteutuksesta vastaa
Meri-Teijo Makasiinit kulttuuriyhdistys.
Projektipäällikkö Anu Gustafsson hakee parhaillaan yhteistyökumppaneita. - Tilaisuus sopii mainiosti esimerkiksi museoille, kotiseutuyhdistyksille tai muille lähialueen ruukeille,
jotka voivat päivän aikana esitellä toimintaansa. Yhteistyöhön
ovat tervetulleita niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilöt,
jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja haluavat vaalia maamme
rikasta ruukkikulttuuria, Gustafsson kertoo.
Luentoja aidossa ympäristössä
Perniössä toimi 1600- ja 1700-luvuilla kuusi ruukkia. Mathildedalin ruukin historia alkaa vuodesta 1686, kun Teijon
herra Lorenz Creutz sai oikeuden perustaa vasaralaitoksen
Hummeldaliin, nykyiseen Mathildedaliin. Matildan Ruukinrannassa säilyneet vanhat tehdasrakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jota on viime vuosina restauroitu
matkailutarkoituksiin. Vanha tehdasmiljöö tarjoaa tapahtumapäivälle aidot puitteet.
Ruukkitapahtumassa kuullaan asiantuntijoiden luentoja
ruukkihistoriasta. Taalintehtaan ruukkimuseon johtaja Hans
Ginlund luennoi rannikon ruukkikulttuurista. Teijon Tehtaista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Niina Lehmusjärvi Turun
yliopistosta puolestaan kertoo Teijon Tehtaiden historiasta.
Lisäksi kuullaan asiaa 1800-luvun
rakennusten oikeaoppisesta korjaamisesta. Luentoja on sekä
suomeksi että ruotsiksi.
Elämyksiä kaikille aisteille
Luentojen lomassa voi tutustua Mathildedalin Ruukkitehtaitten vanhaan
putlauslaitokseen rakennettuun Teijon Tehtaat Vuosisatojen
Saatossa -näyttelyyn. Markkinatorilta löytyy alueen käsityöläisten valmistamia laadukkaita tuotteita. Idyllisen miljöön
keskellä voi kuvitella olevansa menneessä ajassa. Tapahtumaalueella on myös leikkejä ja kisailua, joissa voi testata ruukkitietouttaan.
www.meriteijomakasiinit.fi
32
EDULLISIA SAARISTORETKIÄ
- VIIHTYISÄ LOMAKESKUS
Esim. päivä Brändön saaristossa, alk. 39 euroa/hlö
(sisältää opastuksen ja ruokailut)
Ps. Mainitse “Matkailu -lehti”
+358 (0)400 621 490
info@lomavalkama.fi
www.lomavalkama.fi
Degerbyn Igor-museo:
Suursiivouksen aika
Porkkalassa 1956
Kirkkonummen rautatieaseman venäläinen kyltti poistettiin pikaisesti. 12.3.1956 päivitetyssä kuvassa kylttiin ovat nojaamassa vasemmalta oikealle: Arne Forsberg, Runar Nylund, Ebba Hagman, Åke Hagman. (Juha Miettisen kuvakokoelma)
Ilo oli silmiinpistävä kun Neuvostoliitto oli palauttanut Porkkalan alueen ennenaikaisesti jo
vuonna 1956. Suurella innolla poistettiin kaikki jäännökset jotka viittasivat siihen että Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn alueella oli toiminut venäläinen tukikohta. Venäläiset kilvet,
riemukaaret, kirjeet tuhottiin. Suursiivous oli tarpeen. Porkkalalaisten uusi elämä oli alkanut!
P
orkkalan vuokrakauden merkillinen, poliittisesti Suomelle erittäin vaarallinen ja Euroopan historiassa ainutlaatuinen ajanjakso
esitetään Degerby Igor museossa kesäkaudella 2011 aivan
uudessa ja laajennetussa muodossa.
Degerbyn vilkas kyläyhdistys laajensi viime syksyn aikana museorakennuksen runsaalla 20 neliömetrillä. Tämä
tarkoittaa sitä että kaikki näyttelyt oli uusittava. Lisä materiaalia näyttelyihin on jatkuvasti tullut viime vuosien
aikana, ja tietenkin esineitäkin.
Mukana on tällä kertaa myös Porkkalan edustalla tapahtunut tuhoisa haaksirikko kun kaksi saksalaista hävittäjää
törmäsivät omiin miinoihin syksyllä 1944 – pari kuukautta vuokrakauden alkamisen jälkeen. Uutta aineistoa tästä
tapahtumastakin on löytynyt. Ja sen lisäksi paljon muuta,
evakuoinnin tunnelmista, vuokra-ajan tapahtumista, paluusta.
NYT TULI SALOON HAUSKUUTTA LISÄÄ!
MEILTÄA JA
ILO
A
SA T UNTAA!
K
LII
Sisäseikkailukeskus Namila tarjoaa tekemistä perheen jokaiselle jäsenelle pienimmästä suurimpaan. Lapsille
ja nuorille Namila tarjoaa ikimuistoisia
seikkailuelämyksiä erilaisten toimintaratojen ja huvittelulaitteiden muodossa.
Myös vanhemmat pääsevät helposti
kaikkiin seikkailuihin mukaan.
S
SOPII MYÖ !
RYHMILLE
Cafe Namilassa voi viettää rauhallisia
kahvihetkiä, tai käydä lounaalla tankkaamassa lisäenergiaa iltapäivän ja illan
seikkailuihin.
TERVETULOA
SEIKKAILEMAAN!
LUE LISÄÄ:
Avoinna: TI -SU klo 10-20
Kiertokatu 4, 24280 SALO
Matkailu 1 • 2011
33
Salon taidemuseo
Veturitalli
2.4.-29.5.2011
Käsityksiä Salon taidemuseossa avautuu 2.4.
yleisölle kuvanveistäjä Minna Kangasmaan, kuvataiteilija Merja Miettisen ja kuva- ja tekstiilitaiteilija Silja Purasen yhteisnäyttely käsityksiä. Esillä on taiteilijoiden uusinta tuotantoa.
M
inkälainen on maailmamme nyt? Miten käsitämme sen? Miten nämä kolme taiteilijaa
näkevät ja kokevat itsensä suhteessa maailmaan? Miten taiteilijoiden havainnot ympäröivästä todellisuudesta, kokemukset ja pohdinnat näkyvät teoksissa?
Minna Kangasmaan, Merja Miettisen ja Silja Purasen tuotantoja yhdistää käsityön merkitys taiteen tekemisessä sekä
materiaalin uudelleen käsittely ja kierrätys. Nämä kolme taiteilijaa käsittelevät kukin omalla tavallaan teoksissaan henkilökohtaisia asioita ja samalla niiden kautta laajemmin elinympäristömme ilmiöitä. Suhde arkisiin asioihin ja esineisiin,
traditioihin ja ajattelutapoihimme saa heidän teoksissaan uusia merkityksiä.
Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa (s. 1967) dokumentinomaiset teokset tuovat luonnon näyttelytilaan sisältöjen
merkityksellistäjänä ja muodon innoittajana. Kangasmaan
veistoksien päällisin puolin arkiselta vaikuttava estetiikka
luo monimutkaisia viitteiden verkostoja. Luonnontieteellinen
systeemiajattelu sekä kasvimaailman rekonstruoiminen ovat
johtaneet Kangasmaan tutkimaan laajemmin ihmisen luontosuhteen rakentumista.
Tamperelainen kuvataiteilija Merja Miettinen (s. 1962) tutkii teoksissaan ajan ja paikan teemoja lähinnä oman muuttoliikkeensä kautta. Ajan, paikan, tilan ja ilmapiirin muuttuessa
menneen ja nykyisyyden väliin syntyy uusia tulkintoja mahdollistava viitekehys. Karjalainen identiteetti, itäinen kuvakieli sekä siihen liittyvä värikäs perinne ovat innostaneet Miettistä maalaamaan käspaikat, punapoiminnat ja ristipistot uudelle
vuosituhannelle. Kirjovirkkaukset muuttuvat reittikartoiksi,
harharetkiksi ja navigoinneiksi tässä ajassa – rajalla oleminen
muuttuu kaukaa katsomiseksi.
Kuva- ja tekstiilitaiteilija Silja Puranen (s. 1961) poimii aiheita lähiympäristöstään ja muuntaa ne kertomuksiksi yksilön
ja yhteisön suhteista - vallasta, normeista ja ihanteista. Purasen taiteen keskeisiä teemoja ovat elämän odottamattomuus
sekä asetettujen ihanteiden ja todellisuuden ristiriidat. Millaista elämämme odotetaan olevan ja mitkä ovat mahdollisuudet
niillä, jotka eivät täytä yhteisön asettamia normeja? Miten käy
kun hallinta pettää?
Purasen teosten pohjana ovat tekstiilit, joilla on historia.
Hänen teoksissaan yhdistyvät digitaalisesti käsitelty valokuva
ja kirpputoreilta löydetyt kodintekstiilit, maalaus, ompelu ja
kirjonta. Teoksissa on päällekkäisinä kerroksina nykyteknologiaa ja perinteistä hidasta käsityötä.
Salon taidemuseon muut näyttelyt: 2.4.- 29.5. Veturitallin
torni: David Graham - Why Me?
www.salontaidemuseo.fi
34
Silja Puranen: ”Ilman turvaverkkoa”
Minna Kangasmaa: ”With and without”
Merja Miettinen: ”Vihreä sade”
Matka 2011
-tutkimus
M
atkamessujen TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat matkustaa entistä enemmän ulkomaille vuoden 2011
aikana. Kotimaassa matkaillaan entiseen tahtiin. Kotimaassa
aikoo lomalla 63% suomalaisista, muualla Euroopassa 47%.
Suomalaisten lomanviettoaikomukset kotimaassa 2011 ovat
pysynet melko samalla tasolla aiempiin vuosiin verrattuna –
lomaa aiotaan viettää etenkin mökeillä (51%) tai kotikaupungissa (57%).
Matkakohde valitaan jatkossakin kohteen kiinnostavuuden,
matkan hinnan ja toivotunlaisten olosuhteiden perusteella.
Matkan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpänä suomalaiset pitävät matkakohteen kiinnostavuutta (96%). Toiseksi
tärkein matkan kriteeri on matkan hinta (92%). Seuraavaksi
tärkeimpinä kriteereinä suomalaiset pitävät hotellin sijaintia (89%), toivotunlaisia olosuhteita (86%) ja hotellin tasoa
(78%). Paikallinen hintataso tulee kyselyssä viimeiseksi
(71%).Luvuissa ei ole tapahtunut muutosta verrattuna edelliseen vuoteen.
Suomalainen matkaaja on valmis käyttämään matkakohteessa rahaa paikallisiin tuotteisiin ja palveluihin. Näin tekee
kaksi kolmesta matkaajasta (65%). Lähes puolet tutustuu etukäteen matkakohteen tapoihin ja kulttuuriin ja käyttäytyy matkallaan niitä kunnioittaen.
Itä-Suomen ilopilleri
Vuodesta 1913
Tilaa keväällä 2011 mm.
Zorbas
Kuplille kehuttu suurmusikaali.
pe 1.4. klo 14
la 2.4. klo 19
la 9.4. klo 19
pe 15.4. klo 19
pe 29.4. klo 19
la 30.4. klo 19 viim.
Miehen kylkiluu
i
aal
stiv
e
f
i
e
s
or i ll
u
ta n s
n
a
i lle j
011
laps
7. 4 . 2
1
.–
1
1
Kääk - rakkaus on ikuista!
pe 4.3. klo 19
ke 9.3. klo 12
to 7.4. klo 12
pe 15.4. klo 14
la 30.4. klo 14
pe 6.5. klo 19
la 14.5. klo 19
la 21.5. klo 14 viim.
Teatteripaketit alk. 39 €/hlö
TanssiTeaTTeri HurjaruuTH
Kaapelitehdas, www.hurjaruuth.fi
Votkaturistit
Hulvaton seuramatka ruplan
voimalla.
ke 16.3. klo 12
la 16.4. klo 19
la 7.5. klo 19
Parhaissakin perheissä
Uusi kotimainen, sydäntä
lämmittävä tragikomedia.
kirj. Anna Krogerus
pe 4.3. klo 14
pe 11.3. klo 19
pe 1.4. klo 19
pe 8.4. klo 19
Kolme iloista rosvoa
Hauskanjänskä veijarisatu.
pe 25.3. klo 18 enn.
la 26.3. klo 14 ensi-ilta
ke 13.4. klo 10
Lippumyymälä, p. (017) 264 8830
Liput 10-30 € • Lippupalvelu • www.varkaudenteatteri.fi
Matkailu 1 • 2011
35
Huittisten museossa
on paljon nähtävää
P
rofessori, kuvanveistäjä Lauri Leppänen muovaili poikasena Huittisissa joenrantojen savesta
veistoksia, jotka kuitenkin tahtoivat murentua
alkutekijöihinsä. Sitten poika keksi veistellä kotipuutarhan
nauriisiin puukollaan monenlaisia muotoja, eläinhahmoja kuten kissoja ja koiria. Tie vei pian Helsinkiin. Maalaustaiteen
opinnot vaihtuivat kuvanveistoksi Gunnar Finnen oppilaana.
Huittisten museossa voit nähdä taiteilijan tuotantoa yli sadan teoksen näyttelyssä. Taiteilijat, tiedemiehet, sotilaat ja
monet muut ovat ikuistettuina pienikokoisissa ilmeikkäissä tai
massiivisen kookkaissa veistoksissa. Esillä on Leppäsen koko
taiteilijan ura. Itse Leppänen sanoi teoskokoelmansa lahjoitusta Huittisiin v. 1966 suurimmaksi omaksi näyttelykseen. Leppäsen veistoksia on toteutettu useissa Suomen kaupungeissa
kuten Eino Leino Helsingissä, Minna Canth Tampereella ja
Selim Palmgren Porissa, nämä työt ovat esillä Huittisissakin.
Huittinen on kuitenkin ainoa paikka missä voit tutustua Leppäsen tuotantoon yhtä laajasti.
Museosta parin kilometrin päässä sijaitsi Presidentti Risto
Rytin syntymäkoti. Paikalla on nykyisin muistokivi, mutta
museossa voit tutustua Presidentti Rytin vaiheisiin lapsuudenkodin maisemista nuoreksi ylioppilaaksi, Suomen Pankin pääjohtajaksi ja valtionpäämieheksi. Näyttelyn kuvissa
voit nähdä nuoren hymyilevän Rytin Gerda-vaimon rinnalla
ja myöhemmän vakavailmeisen, raskasta taakkaa mielessään
kantavan valtiomiehen, pääministerin ja Presidentin.
Nuori Risto Ryti Gerda-vaimonsa kanssa.
36
Suomen esihistorian tunnetuin esine, Huittisten Hirvenpää –
veistos, on nykyään esillä Helsingissä kansallismuseossa. Tämän 7000 vuotta vanhan veistoksen ilmeikkyyttä ja veistäjänsä
taitavuutta voi ihailla Huittisten museossa, jossa on esillä veistoksen tarkka kopio. Museossa voit nähdä nykyisen Huittisten
kaupungin alueella toimineen keskiaikaisen killan muistona
massiiviset yksipuiset pitopöydän juurakkojalat, joihin on joskus keskiajan lopulla veistetty korea pallokoriste. Suomessa
näitä esineitä
on säilynyt
vain ani harvoja. Katsele
ja
kiertele,
tutkaile entisajan käyttöesineitä,
eläydy
ja
voit melkein
kuulla arkisen
aherruksen
ääniä. Anna
itsellesi mahdollisuus ajatuksissasi liukua hetkeksi
pois
oman
aikamme kiireestä ja aikatauluista!
Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen teos Marjatta.
Pitsihuvilan
idylliset salit
Villa Tallbo on osa raumalaista merenkulun historiaa. Se on tulosta vuosisadan vaihteen purjelaivakauden kukoistuksesta Raumalla.Talon rakennutti laivanvarustja Gabriel Granlundin
perikunta suvun kesäasunnoksi. Villa Tallbo on kokoluokkansa ainoa säilynyt muisto vuosisadan
vaihteen raumalaisesta huvilakulttuurista. Huvilan suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt ja se
valmistui vuonna 1901.
Granlundin perheen kaupunkiasuntona oli nykyisin museokohteena oleva laivanvarustajan talo Marela. Perhe menetti omaisuutensa muutaman vuoden kuluessa ja kiinteistöt siirtyivät uusille
omistajille. Vuonna 1906 Villa Tallbo siirtyi apteekkari Hellforsin
omistuksen takaussaatavien suorituksena. Vuonna 1911 apteekkari Tötterman aloitti Rauman Ensimmäisen Apteekin omistajana
ja hän osti edeltäjältään myös komean Villa Tallbon.Vuonna 1920
tanskalainen tehtailija perusti Rauman ikkunalasitehtaan Kompin
Korkeakariin ja samalla hän hankki omistukseensa myös Villa Tallbo’n, joka varustettiin ympärivuotiseen asumiskäyttöön
firman suunnitteluinsinöörille ja kasöörille. Kiinteistöön tehtiin
runsaasti rakennusteknisiä muutoksia, huonejakoja muutettiin
sekä ulkoparvekkeita ja -koristeita poistettiin.
Vuonna 1926 lasitehdas tuhoutui tulipalossa ja tehtailija myi
kiinteistönsä konsuli Jalmari Penttilälle hänen perheensä kesähuvilaksi. Penttilän suvun hallussa huvila oli vuoteen 1991, jolloin
Maila ja Erkki Sinervaara ostivat sen ja aloittivat mittavan entisöinnin sekä perustivat kiinteistön alkuperäistä nimeä kantavan
Ravintola Villa Tallbo’n. Vuodesta 1992 lähtien ravintola on tarjonnut ainutlaatuiset ja upeat puitteet perhejuhlille, juhlalounaille
ja edustusruokailuille. Ruokailu pitsihuvilan idyllisissä saleissa,
nauttien seisovan pöydän lukuisista herkuista, on matkailijaryhmän retken ehdoton kohokohta.
Matkailu 1 • 2011
37
Tunne maasi
Lähes 200 sivuinen Tunne Maasi -kirja syntyi Suomen Matkailun Seniorien aloitteesta. Tarkoituksena oli koota talteen se tieto, mikä matkailualn väistyvillä toimijoilla on hallussaan sekä taltioidea se matkailun tutkijoille ja tuleville historian
kirjoittajille. Maamme matkailun historia Tuhansien järvien maa julkaistiin 1987,
jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta Suomen Matkailuyhdistyksen perustamisesta.
Jokunen vuosi sitten uudelleen perustettu Matkailijayhdistys tuli mukaan kirjahankeeseen. Ajallisesti kirja kattaa koko 1900-luvun keskittyen kuitenkin kolmeen
viimeiseen vuosikymmeneen eli siihen aikaan, kun Matkailun edistämiskeskus on
ollut toiminnassa.
Seniorit muistelevat viime vuosikymmenien työtään
Lomasuuntana Suomi
S
uomen matkailua on kehitetty järjestäytyneesti 1880-luvun lopulta alkaen. Matkailu on ollut oiva työkalu kansallisen
heräämisen, itsenäisyyden ja itsetunnon
rakentamisessa, sillä on suora yhteys
sisä- ja ulkopolitiikkaan, kauppaan ja
liikenteeseen, kulttuuriin, historiaan,
aluepolitiikkaan ja lähes kaikkiin inhimillisen elämän alueisiin. Erityisen
ripeä matkailumme kehitys on ollut
muutaman viime vuosikymmenen aikana. Tätä aikaa muistelee noin 40 matkailumme johtotehtävissä ollutta henkilöä
juuri ilmestyneessä kirjassa ”Lomasuuntana Suomi, näin teimme Suomesta
matkailumaan”.
Kirja koostuu viidestä teemasta. Yhteiskunta ja matkailupolitiikka-osiossa
entiset ministerit Pertti Salolainen, Antti
Kalliomäki, Eero Rantala ja Pertti Paasio sekä nykyinen matkailuministeri
Mauri Pekkarinen kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan matkailusta. Bengt
Pihlström muistelee MEK:n syntyä, Juhani Kivelä Rantalomaa, Risto Peltola
Itämeren laivaliikennettä jne. Kulttuuri
ja matkailu-osassa Tuula Lindberg kertoo kongressimarkkinoinnin vaiheista,
Markus Aaltonen matkailusta ja arkki-
tehtuurista, Pekka Paavola Särkänniemen synnystä, Eero Rantala Savonlinnasta, Marja-Liisa Rönkkö museoista ja
näyttelyistä jne.
Merkittävät matkailukohteen-teema
alla kerrotaan Imatrasta, Savonlinnasta ja Punkaharjusta, Kolista, Puistosta,
Aulangosta, Rovaniemestä, Levistä,
Rukasta, Tahkovuoresta, Vuokatista,
Visulahdesta ja Saariselästä. Luontomatkailu-teema kertoo autiotupien ja
retkireittien synnystä, melonnasta, mat-
kailusta ja porotaloudesta, laskettelun
alkutaipaleesta ja kansallispuistoista.
Kirjan lopussa on MEK:n ylijohtaja
Jaakko Lehtosen epilogi matkailumme
tulevaisuudesta.
Lomasuuntana Suomi-kirjassa on 248
sivua. Sen ovat julkaisseet yhteistyössä
Suomen Matkailun Seniorit sekä Suomen Matkailijayhdistys SMY ry. Kirjan
on kustantanut Hipputeos Oy. Samalla
koostumuksella julkaistiin vuosi sitten
kirja ”Tunne maasi”. Kirjojen suunnitteluryhmässä ovat olleet Olavi Syrjänen,
Bengt Pihlström, Pekka Laukala, Kalevi
Etelä, Erkki Torniainen ja Seppo J. Partanen sekä SMY:stä Timo Havola. Tavoitteena on ollut taltioida matkailumme
kehitystyötä tulevaisuuden tarpeita varten; tutkijoille, opiskelijoille, matkailusta kiinnostuneille, perusteilla olevan
matkailumuseon käyttöön.
LOMASUUNTANA SUOMI, näin
teimme Suomesta matkailumaan, 248
sivua, sidottu, kuvitettu, osittain neliväri
Julkaisija Suomen Matkailun Seniorit ja
Suomen Matkailijayhdistys SMY
Kustantaja Hipputeos Oy
Taitto ja kuvasuunnittelu Terra Nord /
Risto Hemming.
ISBN 978-952-5617-17-7.
Suositushinta 28:-
Imatran Vuoden 2011 toimintaa
22.2.klo 18.00 Makumatka Unkariin
Butenhoffin kautta, omavastuu 15 euroa
- 6.3. klo 11-14 Laskiaisriehan, yhdistys
tarjoaa rokkaa jäsenkorttia vastaan
- 19.3. Nine Musikaali, Kulttuurikeskus
- 29.4. klo 19 Emma Salokoski konsertti
Kulttuurikeskus
- Toukokuussa; kotiseuturetki lähialueelle
- Vko 24 (alustavasti 16-20.6.) Baltian
38
matka, Tallinna - Tarto - Riika- Heinäkuussa Jänhiälän lavatanssit
- Vko 38 Ruskamatka Kuusamoon, majoitus Rukalla. Ilm. Tuula tai Eija 040
559 2996
Imatran yhdistyksen jäsenkortilla etuja:
AlexSandra Koskenparras 10%, Ravintola Buttenhoff 10% ruuan hinnasta,
Carelia 15%, Kosken Kuvaamo 10%
liikkeen määrittelemistä tuotteista. Ken-
kä-Ripa 10% alennus , Vuoksen Lautturi ja Vuoksen Kalastuspuisto 10% alennus palveluista, 5% ruuasta. Rantahovi
5% alennus lounaasta ja 10% a’la cartelistalta, Mansikkalan Hautauspalvelu ja
Kukkakauppa Oy, Siitolanranta 10%,
Yhdistyksen matkat jäsenhintaan.
Seuraa U-Vuoksen seurapalstaa, lehtiilmoittelua ja kotisivua.
www.imatranmatkailuyhdistys.net
Imatralla puheenjohtaja vaihdos
Ottaessani 21 vuotta yhdistystä luotsannut Riitta Tiitolalta puheenjohtajan
tehtävät monen hallituskauden jälkeen
tuntuu kuin alkaisi itsekin kaiken uudestaan, mutta uskon ja toivon, että perinteistä ja historiallista Suomen suurinta
matkailuyhdistystä luotsatessa on teidän
Arvoisat jäsenet tuki enemmän kuin tarpeen monissa asioissa. Olkaa rohkeita
jos teille tulee ajatuksia matkailun monimutkaisella saralla. Me hallituksen jäsenet, jotka tehtäviin on valittu pyritään
valvomaan niitä etuja joita yhdistyksen
sääntöihin on kirjattu.
Meidän tehtävämme on viedä matkailun sanomaa niin hyvien retkien
muodossa muille paikkakunnille, mutta ehdottomasti myös viedä eteenpäin
Imatran alueen matkailua ja matkailun
mahdollisuuksia, mitä meillä onkin melkoisesti. Tälle alueelle rakentuu mahtavia uusia matkailun vetovoimaisia kohteita, mutta ehdottomasti ei pidä unohtaa
vanhoja hyviä kohteita joita täällä piisaa.
Minusta kun tätä mahdollisuutta kannatetaan, niin matkailulla on merkittävä
asema nousta yhdeksi tärkeäksi taloutta
tukevaksi toiminnaksi taantuvassa teol-
lisessa yhteiskunnassa ja olla luomassa
uusia työpaikkoja.
Hyvät Jäsenet Te olette tärkeitä ja
me hallituksessa pyrimme järjestämään
Teille hyviä ja edullisia retkiä niin
omalla paikkakunnalla kuin muuallekin
suuntautuen sekä neuvottelemalle teille hyviä paikallisia etuja paikkakunnan
liikkeisiin.
Hyvää jatkuvaa vuotta teille ja ottakaa yhteyttä.
Taisto Kainulainen
Turun Seudun Matkailijat ry
15.5. 35 v. juhlaristeily Viking
Linella;
9-12.6. Kesämatka
Saarenmaalle.
Turku-Maarianhamina-Turku. “Piknik”risteilyyn sisältyy yhteinen kokoustila
menomatkalla, kahvi-ja hedelmätarjoiluineen. Paluumatkalla Buffet -ruokailu
juomineen sekä hytti yhteiskäyttöön.
Lähtö klo 8.00 Turusta, paluu klo 19.50.
Hinta 40 /hlö. Tied. ja ilm. 050-5711303
Torsti Rekola 12.4. mennessä.
Opastettu tutustuminen Saarenmaan ja
Muhun saareen.
Lähtö Turusta torstaina klo 7.30 linjaautoas. til.ajopysäkiltä, 7.40 Kupittaan
Stadion parkkipaikalta, klo 8.00 Paimion Nesteeltä ja Helsingistä jatkamme
Viking Linen laivalla. Yövymme Kuressaaren Linna hotellissa. Mukana opas ja
oma bussi koko matkan ajan.
Kiertoajelu kauniissa Saarenmaan maisemissa ja ohjelmallinen illallinen
kansanmusiikin parissa sekä tutustuminen Muhun saareen ym.
Hinta sisältäen matkat Turusta, laivamatkat ja kaikki matkat Virossa “omalla”
bussilla, yöpymiset, aamiaiset, ja illallinen 390,00 /hlö/2hh. 1hh huoneen
lisämaksu 20,00 /yö. Tied. ja ilm. 20.4.
mennessä 050-5711303 Torsti Rekola
tai 040-8610389 Terje Suominen.
6.-7.8.2011 Kesäteatteri Kalajoella; suosittu Myrskyluodon Maija, 2 pv. matka.
Katso: www.turunseudunmatkailijat.fi
Matkailu 1 • 2011
39
Ahvenanmaalle!
Golfloma 2 päivää alk. 127 €/hlö
Pyöräilyloma alk. 205 €/hlö
Perhepaketti alk. 140 €/2 aik + 2 lasta
Puutarhamatka ryhmille alk. 104 €/hlö
Puh. 018-28 040 (palvelemme suomeksi). www.alandsresor.fi