docKemin LumiLinna – Lue lisää sivut 10-11 - Matkailu
download 
Report Transcription
Kemin LumiLinna – Lue lisää sivut 10-11 - Matkailu
F. SUO ME N F ÖR Kemin LumiLinna – Lue lisää sivut 10-11 TF IS T FR 5 • 2015 T UR Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti ILIJAYHDIST TKA YS MA Y. YR SM Matkailu lehti EN I N GE N I FINLA ND IHMISELLINEN MIES SIRKKU PELTOLA Ohjaus Ismo Apell • Ensi-ilta 16.1.2016 Ilmari Rajola PATOMÄEN PAVAROTTI Ohjaus Helena Ryti Ensi-ilta 4.2. Tennessee Williams LASINEN ELÄINTARHA Ohjaus Irene Aho Ensi-ilta 19.3. Kesäteatterissa Naisvuorella Neil Hardwick– Jussi Tuominen TANKKI TÄYTEEN Ohjaus Mika Nuojua Esitykset 22.6–30.7. Dickens–Auvinen SAITURIN JOULU Ohjaus Katriina Honkanen 5.1.2016 saakka (Esitys palaa ohjelmistoon syksyllä.) mikkelinteatteri.fi • lippu.fi • Ryhmävaraukset ti–pe klo 11-14 (015) 411 0440 Teatterin lippumyymälä avoinna ti–pe klo 11–17 ja 2 h ennen näytöksiä TE E KOE SAIMAAN KAUNIS MIKKELI V MA ARA RE A K TK ES I A ÄN JO ISS A ! Mikkelin seudun vaikuttava luonto, palvelut ja maittava lähiruoka houkuttelevat alueelle tuhansia vapaa-ajan matkaajia ympäri vuoden. Tilaa esite! Kenkäveron pappila ja maalaispuutarha Hanhenmaksaa ja tryffeliä Karjalanpiirakoita ja viinitiloja Puutarhamatka Mikkelin seudulla Kolmen Kartanon kierros Mikkeli Jyväskylä n. 1 h 2 Lappeenranta n. 1 h Helsinki n. 2 h Mikkelin matkailu- ja ryhmäpalvelut Maaherrankatu 22, 50100 Mikkeli • Puhelin 044 794 5669 sales@mikkeli.fi • www.hurmaavatpuutarhat.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Tertin Kartano aamusumussa Mikkelin seudun Hurmaavat Puutarhat P uutarhat ovat paljon muutakin kuin kauniisti leikattuja pensaita ja muhkeita perennapenkkejä. Kiertäessäsi Mikkelin seudun puutarhoja pääset kuulemaan tarinoita puutarhan tekijöistä, intohimoisista puutarhureista ja kasveista, jotka ovat löytäneet oikean paikkansa. Jokaisella puutarhalla on oma kiinnostava tarinansa. Hurmaavissa Puutarhoissa olet taatusti henkeäsalpaavan puutarhalumon vallassa. Mihin näistä erityisesti haluaisit mennä? Vai haluaisitko kiertää ne kaikki? Kenkävero M A T K A I L U lehti Mikkelipuiston mallipuutarhoista löydät kekseliäitä toteutuksia ja tarumaisia kasveja. Vanhan Kilkkilän englantilainen puutarha on saanut alkunsa harrastepuutarhasta. Vuosien saatossa siitä on kasvanut ainutlaatuinen nähtävyys. Kulinaristien kestihovin, Tertin Kartanon runsaassa kesäpuodista löydät vaaleanpunaisia, hennosti tuoksuvia, numeroituja Tertin ruusuja. Niin Tertin salattu puutarha, Heikkilän Yrittitilan tuoksuntäyteinen miljöö kuin Vanhan Kilkkilän nostalginen pihakin hurmaavat kävijät. Keskustan tun- tumassa Mikkelipuiston mallipuutarhat ja Kenkäveron upea pappilapuutarha täydentävät toisiaan ja inspiroivat viherpeukaloita läheltä ja kaukaa. Ota yhteyttä Mikkelin matkailuneuvontaan ja kysy ryhmien kiertokäyntejä Hurmaaviin Puutarhoihin sales@mikkeli.fi. www.visitmikkeli.fi Mikkelipuisto 5 • 2015 3 Kolumni Aino Rimppi Luvassa uutta hyvinvointia F innairin siivin lennetään nyt ”uuteen aikaan”. Lokakuussa lennot aloittanut Airbus A350 lupaa kosolti lisämukavuutta matkustajille: koneen ilmansuodatusjärjestelmä on ”edistyksellinen”, ilmatila vedoton ja matkustamossa korkeampi paine. Bisnesmatkaajien puolella yksittäiset istuimet ovat kaikki käytävän vierellä ja ne voi kipata vaakatasoon. Kelpaa nyt lähteä kokouksiin ja kaupantekoon Kaukoitään. Toivottavasti myös japanilaiset ja kiinalaiset huomaavat, että on entistä miellyttävämpää lentää länteen ja varaavat näin ollen entistä enemmän matkoja Suomeen – eikä ainoastaan ohikulkumatkaa. Tosin tällä hetkelläkin kiinalaisten vierailut ovat nousseet ennätyslukemiin, ArtTravelin uutiskirje kertoo yöpymisten sieltä lisääntyneet peräti 53 prosenttia! Baijerilaisten pääkaupungista Münchenistä joka tapauksessa on tulossa lomalaisia Lappiin, suoraa soittoa Kittilän hiihtokeskuksiin (HS 7.11.15), kun ”kotimaisen matkailun osalta odotukset ovat epävarmempia”. *** Lensin itse syyskuussa Müncheniin Finnairin kyydissä – valitettavasti A350 ei vielä tuolloin ollut liikenteessä. Silti hämmästelin sujuvaa matkaa. Reilussa kahdessa tunnissa ehdin juuri ja juuri syödä, juoda ja lukea Blue Wingsin. Jalkatila piisasi mainiosti laukulle ja jaloille, mutta mielessä välähti, miten joskus valitettiin Finnairin matkustamon kapeista istuinväleistä. Sellaista en ainakaan Münchenin lennolla pannut merkille. Lokakuussa lensin Tampereelta Malagaan. Tilan ja hapen puute rupesivat todella vaivaamaan. Tosin lento myös kesti melkein viisi tuntia. Edessä olevan istuimen takanakaan ei ollut verkkoa, mihin ruokaillessa työntää kirja. Nyt Malagan lennot Tampereelta on lopetettu, mutta moni taitaa niitä kaivata, sillä Etelä-Espanjasta kehittyi 80 -90 -luvuilla suomalaisten rakkauskohde. Amorina toimi Espanjan Valtion Matkatoimiston silloinen johtaja José Miquel Barbadillo. Hän se osasi markkinoinnin taidon. 4 *** Saapuvat Suomeen matkaajat sitten Kaukoidästä tai Espanjasta, aina olen ihmetellyt sitä, miten he sopeutuvat meidän itsepalveluumme. Lähes kaikkialla muualla palvelu on henkilökohtaista; tarjoilijat huolehtivat mm. astiat pöydiltä ja kerrossiivoojat petaamisen hotellihuoneissa, mutta meillä Suomessa asiakas huolehtii niistä itse. Visit Finlandin aviisissa (Matkailusilmä 03/15) haastateltiin elinkeinoministeri Olli Rehniä. Hän veisi vieraansa mieluiten Nuuksioon ja laittaisi heille ruokaa nuotiolla. Rehnin mukaansa henkilökohtainen palvelu hakisi Suomeen ”uutta talouskasvua ja hyvinvointia”. Olli Rehn myös näkee luontomatkailun ohella ”runsaasti kasvupotentiaalia”. ”Hyvinvointimatkailussa!” Kun Suomi nyt on avannut viisumikeskuksia Kiinaan ja Sanghaihin, meidän pitää ryhtyä oitis opettelemaan palvelevaa palvelutyyliä, ja päästä pois olankohautuksista ja liiasta säästäväisyydestä. *** Samalla kun matkailu-Suomi kirii kiinni vieraanvaraisuuttaan, kotimaan pikkuyrittäjät ja omat matkailijat saavat lähiesimerkkejä oikeanlaisesta palvelusta. Ensin se saattaisi tuntua hemmottelulta, mutta kannattaa muistaa, että juuri hemmotellen vieraan saa myös palaamaan. Ainakin ulkomaalaisen vieraan. Meillä ei valitettavasti ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota kansainväliseen, sosiaaliseen käyttäytymiseen. Se on kautta aikojen ollut hakusessaan, vaikka Lenita Airisto ja tapakouluttaja Kaarina Suonperä ovat jatkuvasti yrittäneet herätellä meitä hyville tavoille. Itä-Suomen yliopisto toi syksyn viestinnässään esille tutkimuksen, missä ulkomaiset matkailuryhmät kokivat hauskan, kannustavan ja ammattitaitoisen ohjaajan loman parhaaksi kokemukseksi – jopa ratkaisevaksi tekijäksi loman onnistumisen kannalta! M A T K A I L U lehti 5 • 2015 PÄÄKIRJOITUS ILIJAYHDIST TKA YS MA F. Y. YR SM F ÖR TF IS T FR 5 • 2015 T UR Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti SUO ME N Matkailu lehti EN I Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303 torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545 Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951 Lasse Lähteenmäki puh. 0500 955 695 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 470 2315 matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander puh. 040 414 3800 merja.helander@matkailulehti.fi Aineistojen toimitus: Matkailu -lehti puh. 050 571 1303 matkailu@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: SiistitSivut, Tarja Välimäki siistitsivut@gmail.com Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy N GE N I FINLA Suomen Matkailijayhdistys SMY ry ja Matkailu lehti onnittelevat 80 vuotta täyttävää Itä-Hämeen Matkailuyhdistys ry:tä ja 40 vuotta täyttävää Turun Seudun Matkailijat ry:tä ND Turun Seudun Matkailijat 40 vuotta ”Aate on kantanut”, vahvisti Suomen Matkailijayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Orama tervehdyksessään Turun Seudun Matkailijat ry:n 40-juhlaristeilyllä Itämerellä. Onnittelutervehdyksiä oli kuulemassa noin 40 Turun Seudun Matkailijat ry:n jäsentä m/s Viking Amorellalla. Juhlaristeilylle varattu sunnuntai 15.lokakuuta valkeni sateettomana ja tuulettomana. Turun Seudun Matkailijoiden puheenjohtaja ja Matkailulehden päätoimittaja Torsti Rekola toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi. Hän kiinnitti osallistujien huomion Suomen Matkailuliiton lopettamisen jälkeiseen uuteen alkuun, jolloin elinvoimaiset Matkailuliiton yhdistykset aloittivat toimintansa itsenäisinä. Lounais-Suomessa uusi alku merkitsi mm. Turun Seudun Leirintämatkailijoiden nimen muuttamista muotoon Turun Seudun Matkailijat ry. Tänä vuonna toimintavuosia on kertynyt kaikkiaan 40. Matti Orama toi esille suomalaisen matkailun synnyn vuonna 1887, jolloin SMY eli Suomen Matkailuyhdistys perustettiin. SMY oli alkujaan aatteellinen organisaatio edesauttamaan kotimaista matkailua. Turku Touringin terveiset juhlakokoukseen toi matkailujohtaja Liisa Lemmetyinen: ”Kotimaan matkailu on voita leivälle, ulkomaan matkailu persiljaa voin päälle”. Hän painotti Somen merkitystä matkailussa ja kertoi mm. siitä, miten aika on tuonut muutoksia myös matkailualan nimikäytäntöön – Turku Touring löytyy parhaiten nimellä VisitTurku. Tervehdysten lomaan turkulainen runoharrastaja Tuula Walden lausui paikallisella murteella kirjoittamiaan runoja kokoelmasta ”Punassi lankapätki”, mm. Turun syntymisestä. Huomionosoitukset ja tulevat tapahtumat saivat osuutensa ennen kuin juhlakansa Maarianhaminassa siirtyi paluumatkalle m/s Viking Gracen kannelle. Paluumatka taittui juhlalounasta nauttien, ja halukkaille aikaa piisasi jopa pyörähtelyyn aluksen parketilla. Aino Rimppi TÄSSÄ NUMEROSSA 6-7 Guggenheim taidemuseon merkitys matkailule 8-9 Naantalilainen Akvarellisti Tapani Kiippa 12-13 Oulu Sinfonia turvaa pohjoisen kulttuuritarjonnan 14-17 Lapin talvimatkailu Pallaksen nousu 20-21 Saaristo Matka 2016 messuille 34-35 Joulukalenteri-ikkunat Wanhassa Raahessa 36-37 Kaustisen parantavat kädet 46-47 Koli valkoisten vaarojen lumo 54-55 Loviisa avaa ovensa jouluun Kemin LumiLinna M A T K A I L U lehti 5 • 2015 5 Kuva: © Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab Guggenheimin taidemuseon merkitys matkailulle Olavi Syrjänen Suomen Matkailuliiton ja Suomen Matkailualan Seniorien ent. puheenjohtaja P ohjoismaissa ja muualla Euroopassa avataan koko ajan uusia hienoja kulttuurikohteita. Niissä käy kasvava määrä muista maista tulevia matkailijoita. Olemme pahasti jääneet jälkeen. Kulttuurin ja matkailun ystävänä olen useimmissa niistä käynyt. Helsinkiin toteutettavan Guggenheimin taidemuseon äärelle voi joka päivä saapua laivoilla 5000 matkailijaa, jotka kaipaavat kansainvälisesti mielenkiintoisia kohteita ja kokemuksia. Ainoa uusi kohde on ollut maailmanpyörän pystyttäminen. Onko se se kulttuurin taso, johon Helsinki nykyisin yltää? On myös esitetty, että Helsingissä on riittävästi museoita eikä Helsinki tarvitse elvytystä ja kasvojen kohotusta. Eikö todella? Emmekö halua ja voisi olla kansainvälisesti tunnetumpi, kilpailukykyisempi ja nykyistä vetovoimaisempi matkailu- ja kulttuurikaupunki? 6 Olemme pieni maa meren takana. Meidän mahdollisuutemme saada matkailija tekemään matkustuspäätös Helsinkiin on jo maantieteen vuoksi paljon huonompi kuin Tukholmalla, Oslolla, Kööpenhaminalla puhumattakaan Amsterdamista, Berliinistä, Pariisista, Roomasta, Lontoosta tai Madridista. Vaikka Helsinki on hieno kaupunki, sillä ei ole tarjota niin korkeatasoisia ja kansainvälisesti kiinnostavia kohteita kuin esim. näillä kaupungeilla. Käynti äskettäin Pariisin uudessa Frank Gehryn suunnittelemassa Louis Vuittonin museossa ja Jean Nouvelin suunnittelemassa Pariisin Philharmonian uudessa konserttisalissa olivat mahtavia elämyksiä. Ne ovat täydentämässä kaupungin valtavaa perinteistä kulttuuritarjontaa, joissa jokaiseen paikkaan oli pitkät jonot. Kansainvälisesti hyvin tunnettu Guggenheimin taidemuseo voisi kilpailla uusimpien maailman matkailukohteiden kanssa. Vientiteollisuuden kasvu on maamme tulevaisuudelle erittäin tärkeä. Matkailu on maailman eniten kasvava elinkeino. Se kasvaa 5 prosenttia vuodessa. Suomessakin se on ollut jatkuvasti kasvava elinkeino, joka on bruttokansantuoteosuutena ylittänyt maaja metsätalouden, pankkisektorin ja elintarviketeollisuuden. Sen vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta on ollut 4,2 miljardia euroa vuodessa. Matkailu työvoimavaltaisena elinkeinona työllistää vuodessa yli 180 000 henkilöä. Matkailun kasvu mahdollistaa tulevaisuudessa paljon uusia työpaikkoja. Maija Anttila esitti kesäkuussa HS:n yleisönosastokirjoituksessa tärkeitä matkailunumeroita Helsingin osalta. Rovaniemellä toimivan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja professori Johan Edelheim on sitä M A T K A I L U lehti 5 • 2015 mieltä, että ”Suomen matkailualan suurin ongelma on, että matkailu edelleen mielletään huuhaaksi, työn vastakohdaksi”. Tätä mielestäni kuvastaa sekin, että viime hallitus lakkautti Matkailun edistämiskeskuksen ja siirsi sen resurssit Finpron osastoksi. Useissa maissa matkailu nähdään niin tärkeäksi elinkeinoksi, että matkailun edistämistä hoitaa matkailuministeriö. Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle on alkanut. Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Tämä on upea tulevaisuudenuskoa luova päätös. Aivan oikein on kaivattu vastaavanlaisia panostuksia muilla aloilla. Matkailun suurten mahdollisuuksien vuoksi meidän tulisi panostaa matkailun vetovoimatekijöiden ja matkailupalvelusten kehittämiseen ja matkailun markkinointiin paljon enemmän taistellaksemme maailman turistivirroista. Matkailusta on kehittynyt osaavien ammattilaisten hoitama kasvava elinkeino, joka tarvitsee yhteisiä ponnistuksia, markkinointia, koulutusta ja sen tekijät arvostusta ja kannustusta. 3-D Model of ”Art in the City” by Moreau Kusunoki Architectes. Kuva Riitta Supperi Erinomaista että maamme matkailuelinkeinon edunvalvoja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on ollut mukana Guggenheimin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun järjestämisessä. Nyt kun kilpailu on ratkaistu, tulisi löytää toteuttamisratkaisu, joka kohottaisi Suomen kansainvälisen tunnettuuden uudelle tasolle. Se on oikeaa vientiteollisuuteen panostamista, jolla on laajat heijastusvaikutukset Helsingin ja koko maan matkailuun. Kuva: © Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab M A T K A I L U lehti 5 • 2015 7 Sinistä ja punaista valoa sekä kullan kimallusta Lassi Lähteenmäki Kultakuume iski Tapani Kiippaan liki kymmenen vuotta sitten. Naantalilainen akvarellisti reissaa useamman kerran vuodessa Jäämerelle maalaamaan. Sitten hän palaa maalaamaan kotimaisemia Saaristomerellä. Siinä välissä taiteilija käy kaivamassa kultaa Lapin puronvarsilla. – Taidan olla levoton luonne, myöntää Tapani Kiippa. T aiteilijan silmä huomaa eron valossa. Pohjoisessa, varsinkin Inarin korkeudella ja Jäämerellä valo on sinistä. Etelässä se on punertavaa. Nämä sävyerot 76-vuotias Tapani Kiippa toistaa paperille taitavasti. Takana on vuosikymmenien kokemus pensselin käsittelystä ja värien sekoittelusta. Tapani Kiippa on käynyt kuvausmatkoillaan myös mm. Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Jonkun vuoden Kiippa asui ja taiteili Helsingissä. – En tahdo oikein pysyä paikallaan, Kiippa toteaa. Moni muistaa Tapani Kiipan ateljeestaan Naantalin vanhassa kaupungissa. Nyt työtila on kaupungin keskustassa, mutta näyttelyitä hän pitää edelleen sään- 8 nöllisesti vanhassa kaupungissa. Kiipan perinteinen joulunäyttely on Naantalin taidehuoneella 4.-6. joulukuuta. Sitten se kultakuume iski… Vuonna 2007 Tapani Kiippa sai kultakuumeen. Hän lähti Marjatta-vaimonsa kanssa tutustumaan kullankaivamiseen pienelle purolle Kutturantien varrelle. Oppaana oli Johan Grönlund sekä Olli Lind, joka tunnetaan paremmin lempinimellä ”Nopsajalka”. Miesten tarinat olivat niin väkeviä, että kuume vain yltyi ja syveni. Kultakuume tarttui myös Kiipan poikaan Petriin sekä tämän poikaan Mikkoon. Kullankaivuun veteraani Johan Grön- lund päätti seuraavana vuonna hidastaa tahtia ja hän myi letkut, pumput, rännit, rihlat, hakut, lapiot ja kottikärryt Kiipalle. – Eipä tarvinnut kauan miettiä ja näin alkoi varsinainen kullankaivuuharrastuksemme, Tapani muistelee. Tankavaaran kautta kullan makuun Tapani Kiippa suosittelee tutustumaan kullanhuuhdontaan Tankavaaran kultamuseossa. Siellä on kullanhuuhdontapaikka, jossa voi kokeilla onneaan ihan oikeassa ympäristössä. Kiipan perheellä on vuokrattuna vuosipaikka ja se sopii heille. Kiipat käyvät M A T K A I L U lehti 5 • 2015 kultajoella yleensä kolme kertaa vuodessa: ensin kesäkuussa korvasienten aikaan, sitten heinäkuussa hilla-aikana ja vielä syyskuussa kun puolukka saa punaisen värinsä. Kuukkeli käy useasti kultaväkeä tervehtimässä, toisinaan sopuleita on jonoksi asti. Poroja kultapurojen varsilla näkee myös usein. – Kultaa tulee enemmän tai vähemmän, mutta koskaan ei riittävästi, Kiippa naurahtaa. Matkailija voi vuokrata paikan päiväksi Kullankaivuun on luvanvaraista toimintaa. Lapiokaivuulupa ja rekisteröinti hoidetaan Tukesin kautta. Tuottoisan paikan löytäminen onkin vaikeampi homma, sillä parhaat puronvarsipaikat on jo varattu ja kaivettu. Liittymällä Lapin Kullankaivajain Liiton jäseneksi saa lapiokaivuuoikeuden ilmaiseksi liiton valtauksille mm. Kotaojalle, Palsinojalle ja Lemmenjoelle. Tapani Kiippa neuvoo menemään ensimmäiseksi kesäksi rengiksi jollekin ammattilaiselle. – Näin opit kaivuun tekniikan, rännityksen ja vaskauksen, Kiippa selventää. Metsähallituksen kautta vuokrattu paikka sisältää takuumaksun, jonka saa takaisin, kun kaivuupaikka on käytön jälkeen siistitty. Tämä on Kiipan mukaan hyvä tapa huolehtia ympäristöstä. Pohjoisessa piipahtava matkailija voi vuokrata itselle huuhdontapaikan vaikka vain päiväksi tai viikoksi. Lapiolla, rännillä ja vaskoolilla löytää joskus kultaa ja aina kunto nousee. Kullan hurja historia Kultaa on kaikkialla ja sitä on vanhoin menetelmin rännitetty ja ja vaskattu tuhansia vuosia. Kulta on tuonut iloa ja synnyttänyt sotia. Sen kaivamisessa on tuhottu luontoa ja syrjäytetty alkuperäiskansoja omilta asuinsijoiltaan. Suomessa ensimmäinen kultapitoinen kivenkappale löytyi 1830-luvulla Kemijoen varrelta Laurilasta. Vasta kahdeksan vuoden kuluttua tästä käynnistyi suuremman luokan kullanetsintä Kemijoen varressa. Lapin kullanhuuhdonta-asetus hyväksyttiin senaatissa vuonna 1870. Seuraavana vuonna liki 500 kullankaivajaa ahkeroi lapion varressa ja saalis oli yhteensä yli 50 kiloa. Rovaniemeläinen Oy Lapin Kulta Ab etsi kultaa Sotajoen varrelta huonoin tuloksin. Yhtiö ajautui konkurssiin, mutta nimi ostettiin myöhemmin olut- ja virvoitusjuomatehtaan uudeksi nimeksi. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Jäämeren rannoille on hylätty kymmenittäin puuveneitä ja troolareita. Tapani Kiipan akvarellien kautta ne saavat uuden elämän. Inarilainen Eevetr Kiviniemi löysi Laanilan tienoilta Lapin kultahistorian suurimman hipun, 392,9-grammaisen kimpaleen. Kaivajat ovat nimenneet hiput koon mukaan. Alle puolimillinen on nimeltään hengetön. Sitä suuremmat ovat saivareita, penikkatäitä, täitä, lutikoita, russakoita ja isomuksia. 9 Kemin LumiLinna kohoaa jälleen V uodesta 1996 alkaen joka talvi Kemiin on rakennettu lumesta – isosti. Ensimmäinen LumiLinna pääsi Guinnessin Ennätysten kirjaan maailman suurimpana, mittarinaan linnaa ympäröivä yli kilometrin pituinen muuri. Runsaat 20 vuotta myöhemmin rakennetaan edelleen isolla mittakaavalla, mutta rakentamisen tavoitteet ovat ajan saatossa muuttuneet. ”LumiLinna on edelleen mittava kokonaisuus, mutta tätä nykyä maailman suurimman sijasta tavoittelemme mahdollisimman hyvää ja nautittavaa kokonaisuutta vierailijoiden viihtymi- 10 seen. LumiRavintolassamme voi ruokailla päivittäin, lounasaikaan jopa ilman ennakkovarausta. Tämän vuoden teemana on ”Linna Linnassa”, ja sen mukaisesti ravintolakabinetit on koristeltu linnan kellarin ja juhlasalin tapaan. Herkullisen kuuman menukokonaisuuden lisäksi tarjolla on siis myös silmänruokaa”, toteaa Kemin Matkailun viestinnästä vastaava Noora Barria. Lumesta ja jäästä rakennetaan paitsi ravintola, myös LumiHotelli ja LumiKappeli. ”Hotellissa yöpyjille on valittavana niin koristeellisia sviittejä kuin Linnan perinteisiä kahden hengen huoneitakin. Lisäksi meillä on lämmi- tettävä majoitusvaihtoehto Olokoloissa, joissa voi bongailla tähtitaivasta ja vaikka revontulia, jos uni ei heti maita”, naurahtaa Barria. Uuttakin suunnitellaan. Vuonna 2017 Linna siirtyy Kemin Sisäsatamasta Mansikkanokan alueelle ja osa LumiLinnan palveluista muuttuu ympärivuotisiksi. ”Tunnelmallinen Rantamaja ja kota palvelevat ryhmiä jo tänä talvena, ja kesäajan toiminta alkaa Mansikkanokalla matkailuvaunualueen myötä jo kesällä 2016” Barria valottaa. ’ www.visitkemi.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Pitopalvelu Alavudella M aku Pirtti on toiminut Alavudella ensin lounaskahvila pitopalveluna elinkeinotalolla. Olemme muuttaneet uusiin tiloihin Alavuden keskustaan aivan kirkon viereen. Erilaisten tilaisuuksien kuten rippijuhlien, ristiäisten, muistotilaisuuksien ym. järjestäminen on helppoa. Paikkoja löytyy 45:lle, joten myös ryhmä tai kokousmatkalaiset ovat tervetulleita. Alavus-areena sijaitsee reilun kilometrin päässä, josta myös peliryhmät voivat varata ruokailun tai jopa toimituksen jäähallille. Juhla ja pitopalvelua voi järjestää ravintolamme tiloissa tai tilata isompiin paikkoihin tai vaikka mökille tai matkalle helpottaen ruuan valmistusta lomalla. Ruoka on itsevalmistettua kotiruokaa, myös leivonnaiset, kakut, pullat, piirakat, voileipäkakut, pikkuleivät ym. valmistetaan itse. Yritys pyörii perheyrityksenä. TILAUSRAVINTOLA: TILAUSRUOKAILUT,-KAHVIT KOKOUSPALVELUT CATERINGPALVELUT PITO-JA JUHLAPALVELUT ALAVUS LOUONTIE 3 P. 0405206865, 05040723965 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 11 Juhlavalaistu Musiikkikeskus. Oulu Sinfonia turvaa pohjoisen kulttuuritarjonnan Teksti Aino Rimppi, kuvat Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on maamme – ja EU-maiden – pohjoisin 61 muusikon sinfoniaorkesteri. Orkesterin kotisali on musiikin ystäville tutuksi tullut Madetoja sali. O ulun Soitannollinen Seura perustettiin vuonna 1901, mikä käynnisti Oulun orkesteritoiminnan, mutta ”musikaalisen kapellin ylläpito” on ollut tuttua Oulussa jo 1800-luvun puolivälissä. Talvella 1910 -1911 konsertteja johti mm. säveltäjä Toivo Kuula ja kapellimestarina vieraili myös Jean Sibelius. Konsertteja saattoi olla viikossa kaksikin kertaa. Oulun orkesteri on toiminut vuodesta 1937 – tuolloin 30 soittajan voimin. 12 Orkesteri sai vuonna 1954 oikeuden nimeen Oulun kaupunginorkesteri ja seitsemän vuotta myöhemmin se kunnallistettiin. Vuonna 2005 käyttöön otettiin nimi Oulu Sinfonia. Tuolloin orkesterin kapellimestarina toimi venäläissyntyinen Dmitri Slobodeniouk. Nykyinen kapellimestari on maailmallakin tunnettu, ruotsalainen Johannes Gustavsson, joka nimettiin Oulu Sinfonian kapellimestariksi kaksi vuotta sitten. Ensimmäisenä konserttimes- tarina vuorottelevat viulistit Lasse Joamets ja Kreeta-Julia Heikkilä. Kreeta-Julia siirtyi viime keväänä Ouluun Tanskan Radion kamariorkesterin 2. konserttimestarin paikalta. Pelinörtit hämmästyivät Nuoresta iästään huolimatta viulisti Kreeta-Julialla on takanaan ansiokas ura. Hänen asiantuntemuksensa klassisen musiikin merkityksestä on varmaa ja mielipiteet suorastaan soljuvat hänen M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Oulu Sinfonian bassot. kuvailleessaan taidemusiikin vaikutusta ihmiseen. - Oulu Sinfonia turvaa kaupungin kulttuuritarjonnan. Taidemusiikki on kulttuuriperintö, joka väärissä käsissä olisi virhe. Taidemusiikissa on teemat. Siitä hämmästyivät jopa pelinörtit, jotka kutsuttiin Score-pelimusiikkikonserttiin. Heistä monet olivat otettuja sinfonisen musiikin voimasta ja kauneudesta. Kreeta-Julia jatkaa vuolaasti kuten vain voi muusikko, joka tismalleen tietää ja tuntee musiikin psyykkisen vaikutuksen. - Taidemusiikki haastaa, opettaa kriittiseksi ja panee näin ihmisen ajattelemaan. Kompleksisuus taiteessa löytyy eniten juuri musiikissa. Klassinen musiikki on sielun hoitoa, mutta myös älykkyyden ja mielikuvituksen stimulaatiota. Harmonia musiikissa on tutkittu – soinnissa on jännitteitä, solmuja, jotka ratkeavat tiedostamattomasti, kun ne hyökyvät ihmismielen lävitse. - Mielestäni ei ole ihan sama, minkälaista resonanssia kehoomme syötämme! Taidemusiikin sävelkieli on hyvin värikästä ja monikerroksista ja säveltaajuudet ovat taas tekemisissä valon ja resonanssin kanssa. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Taiteen arvo kiinni rahoituksesta? Innostunut, palkittu viulisti Kreeta-Julia on kuitenkin huolissaan musiikillisen kulttuurin jatkuvuudesta ja osaa senkin oitis pukea sanoiksi. - Oulu Sinfonia on sivistyskulttuuria. Meidän työtämme. Kulttuurin rahoitus vain on aivan liian pieni. Rahoituksen pienentyessä on karsittava konsertteja, vaikka ihmiset niihin jonottaisivat. Kokonainen instituutio on näin vaarassa pyyhkiytyä, ja sitä me yritämme välttää. Taiteen arvo pitäisi ymmärtää. - Taiteiden tarjoamien ja kouluttaminen yhteiskunnalle maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Mikä voisi olla hyödyllisempää kehittyvälle maailmalle kuin sielullisesti herkkä, kauneutta kokeva, älykäs, luova ja mielikuvitusrikas ihminen! Paras esiin soittajista - Pidän itseäni säveltäjien sanansaattajana. sanoi puolestaan Oulu Sinfonian ylikapellimestari Johannes Gustavsson, kun hän syksyllä 2013 aloitti tehtävänsä Oulussa. Mielestäni kapellimestarin tehtävä ei ole määrätä orkesteria, vaan hänen täytyy houkutella paras esiin soittajista. Kreeta-Julia Heikkilä. Niinpä Madetoja salissa kuullaan Pohjolan parhaita soittajia. Madetojan salissa ja kaupungintalolla Oulu Sinfonia virittelee myös Jannen juhlapäiviä 8.-10. joulukuuta, kapellimestarina Johannes Gustavsson. Oulu Sinfonia on myös levyttänyt paljon, mm. säveltäjä Leevi Madetojan koko orkesterituotannon. Orkesterin kotisali on nimetty Madetojan mukaan ja katuositekin on nykyiseltä nimeltään Leevi Madetoja katu. 13 Lapin talvimatkailu nousi Pallaksen raunioista Seppo J. Partanen Lapin matkailu elää vilkkaimmin talvella ja se on nostanut palvelut pohjoisen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Miten vuosisata sitten tietön erämaa - ”Ultima Thule”- on kasvanut koko maan matkailun veturiksi ja tulevaisuuden toivoksi. Matkailu työllistää Lapissa noin 5000 ihmistä, tuo rahaa noin 630 miljoonaa euroa vuodessa eli 5 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta, yöpymisiä kertyy vuosittain noin 2,4 miljoonaa, josta talven osuus on 60-70 prosenttia. T alvimatkailun historia Lapissa on lopultakin lyhyt. Pohjoinen osa Suomea on vuosisatoja ollut suurten seikkailijoiden kohde, jonne tavallisella matkailijalle ei ollut asiaa. Maailman matkakirjailijat levittivät tietoa Lapin eksotiikasta, revontulista, yöttömästä yöstä, poroista, kaamoksesta ja luonnon erikoisuuksista 1700- ja 1800-luvuilla ja noilla samoilla myyteille nykymatkailukin pohjautuu. Jäämeren tien rakentaminen ja Petsamon liittäminen Suomeen 1920-luvun alussa käynnisti muutoksen, toi tiet, majoituspaikat ja matkailijat. Vuosikymmenet valtio, Suomen Matkailijayhdistys ja kestikievarin pitäjät harjoittelivat matkailijoiden palvelemista kievareissa ja matkailumajoissa. Yksityinen yrittäjätoiminta heräsi sotien jälkeen ja kasvoi elinkeinoksi 1980-luvulla. Matkailu ja luonnonsuojelu marssivat yhtä jalkaa Pallakselle, Petsamoon, Kilpisjärvelle, Saariselälle, Pyhätunturille, Kolille, Aulangolle ja monelle muulle kohteelle avaten ne matkailulle. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1938 näyteikkunoiksi ja niihin rakennettiin matkailupalvelut yhteistyössä luonnonsuojelua edustavan Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen ja Matkailijayhdistyksen kanssa. Talviset tunturi valloitetaan Tunturihiihto ja Lapin retkeily tuli mukaan urheilujärjestöjen toimintaan 1930-luvun alussa. Suomen Naisten liikuntakasvatusliiton ”Kaarinan” retkeilivät Käsivarressa, Pallastuntureilla, Saariselällä, Kainuussa, Sallassa ja Uhtualla. Suomen Hiihtoliitto piti Rovaniemen Ounasvaaralla ”tunturihiihtokursseja” sekä järjesti vastaavan ruotsikielisen jär- 14 jestön kanssa hiihtoretkiä Äkäslompolossa ja Sirkassa. Tämä innostus tunturihiihtoon ja retkeilyyn loi perustan Lapin talvimatkailulle. Kenttäsihteeri Immu Sorjonen ja hiihdonopettaja Gunnar Stenforsin hakivat matkailun mallia ja oppia Alpeilta, Norjasta ja Ruotsista talvi- ja tunturimatkailun luomisesta Suomeen. Matkailijayhdistys avasi hotelleja ja matkailumajoja v. 1937 eri puolille Lappia ja Suomea. Tieyhteydet eivät olleet esteenä ja näin nousi hiihtomaja Enontekiön Ounastunturin Pyhäkerolle, toinen valmistui Kilpisjärvelle. Se pystytettiin ensin Karesuvantoon ja kuljetettiin sieltä venekyydillä tiettömän taipaleen taakse. Lähes olematon oli myös maantie Ivalosta Inariin, mutta se ei estänyt matkailuhotellin avaamista Juutuanjoen koskirantaan, nykyisen Kultahovin paikalle. Matkailurakentamista ei siivittänyt kustannuslaskenta ja kaupallisuus vaan kansallistunne ja kotimaan luonnonihanuuksien esitteleminen. Pallastunturin hotelli tienraivaajana Ensin tehtiin tie, sitten perustettiin saha ja tiilitehdas, sitten ryhdyttiin rakentamaan Lapin ensimmäistä tunturihotellia Pallastunturille. Tällä 1936-1938 rakennetulla hotellilla on ollut keskeinen vaikutus Lapin talvimatkailun syntymiselle. Se on yksi matkailuhistoriamme kunniahimoisimmista hankkeista, jolla luotiin perusta myös nykyisille matkailulle. Puolesta miljoonasta sementtitiilestä rakennetussa hotellissa oli 17 yhden hengen, 27 kahden hengen, yksi neljän hengen, neljä kuuden hengen ja kolme kahdeksan hengen huonetta, suuri halli, kaksi seurusteluhuonetta, kolme ruoka- salia, kahdeksan kylpyhuonetta, seitsemän suihkuhuonetta ja neljä vaatteiden kuivaushuonetta. Matka Helsingistä Pallastunturille kesti talvella 1938 yli 30 tuntia. Pikajuna lähti Helsingistä klo 11,15, oli Tampereella 14,26 ja Haapamäellä 18,11. Siellä junaan liitettiin makuuvaunut. Ouluun saavuttiin aamulla 6,30, Kemiin 9,11 ja Tornioon 10,19. Juna Kaulirantaan lähti 11,00 ja perillä oltiin 13,20. Kaulirannasta lähti postiauto 13,30 ja se saapui Muonioon 19,40. Sieltä matka jatkui autoilla Kutunivaan, josta loppumatka porokyydillä hotellille. Loppumatka noin 10 km Jerisjärven Kutunivasta jouduttiin usein tekemään poro- tai hevoskyydillä siitä syystä, että aurauskalustoa ei ollut. Pallashotelli sai kokea vain kaksi normaalia talvea. Perääntyvät saksalaiset räjäyttivät suuren funkkishotellin sivurakennuksineen 26.11.1944 klo 12 päämajan komentamien pelastuspartioiden seikkaillessa kymmenien kilometrien päässä. Uusi Pallas valmistui vajaan kilometrin päähän v. 1948 ja vuosituhannen loppuun mennessä vanhan Pallaksen savuavat rauniot kasvattivat Lappiin uuden elinkeinon, talvimatkailun. Silloin käynnistyivät monet talvimatkailun keskeisimmät palvelut ja aktiviteetin vuosina; laskettelu ja alppihiihto, maasto- ja tunturihiihto, opas- ja ohjelmapalvelut, porosafarit, välinevuokraus, juna-, lentoja automatkailupaketit jne. Mutkamäenlaskusta lasketteluksi Tunturihiihto ja laskettelu otti ensimmäisiä mutkiaan Pallastuntureiden Taivaskeron rinteillä 1934, jolloin siellä ryhdyttiin järjestämään naisten tunturihiihtokursseja. Samaan aikaan Kauniaisiin M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Näin Lapin talvi valloitettiin 1930-luvun lopulla. Pallaksen kuvat ovat Matkailijayhdistyksen ja Hartti Hämäläisen kokoelmista sekä turisti kohtaa Lapin shamaani Niila Hirvasvuopion Laanilan majatalon pihalla Max Peroniuksen kokoelmista, Seppo J. Partasen arkisto. avattiin Suomen ensimmäinen pujottelurinne. Norjasta tuotiin Telemark-välineet ja tekniikka, St Antonissa toimineesta Hannes Schneiderin maailmakuulusta alppihiihtokoulusta haettiin lisäoppia, varusteita ja uskoa Lapin tuntureiden sopivuudesta uuden harrastuksen ja urheilun näyttämöksi. Muutamassa vuodessa laskettelu valloitti Suomen ja Lapin kunnes sotavuodet katkaisivat matkailun kehittämisen. Jatkosodan aikana suomalaiset opettivat saksalaisille maastohiihtoa ja alppijääkärit puolestaan neuvoivat suomalaisia upseereita alppihiihdossa ja laskettelussa vanhan Sallan ja Pallaksen rinteillä. Tätä kautta tieto, taito ja tekniikka levisi muun muassa sotilaspoikajärjestön kautta koko kansan keskuuteen. Sodan jälkeen Suomen ensimmäinen hiihtohissi, 200 m pitkä teräsvaijeri, käynnistyi Janakalan Kiianlinnassa tammikuussa 1950. Seuraavana vuonna samanlainen hissi rakennettiin Kauniaisten pujottelurinteeseen. Kolmas hiihtohissi avattiin olympiavuonna -52 Kolille ja sillä oli jo pituutta 600 metriä. Nouseeko talven arvo Jälleenrakennustyöt sodan hävittämässä Lapissa käynnistyivät välittömästi saksalaisten vetäydyttyä Pohjois-Norjaan syksyllä 1944, mutta vasta 30 – 40 vuoden kuluttua siitä Lapin matkailu saavutti saman aseman ja suosion, mihin se oli pääs- M A T K A I L U lehti 5 • 2015 syt 1930-luvun lopulla. Matkailijayhdistyksen lisäksi mukaan tulivat yksityiset ja lappilaiset matkailuyrittäjät, jotka loivat pohjan talvimatkailun kasvulle. Pohjoisen Lapin vanhimpia samalla paikalla toimineita majoituspaikkoja ovat Ivalon Kultahippu ja Enontekiön kirkonkylän Hetan Majatalo, molemmat aloittivat v. 1924. Hetan hotelli on säilynyt saman Vuontisjärven suvun omistuksessa koko toimintansa ajan. Kultahippu oli valtion rakentama ja Matkailijayhdistyksen ylläpitämä majatalo ja kestikievari. Vanhin matkailuhotelleista on Inarin Kultahovi, jonka Matkailijayhdistys rakensi 1937, siitä vuoden päästä avautui Pallas. Kaikki Lapin matkailukohteet poltettiin ja räjäytettiin Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Matkailuyrittäjien pioneereja 19601980 -luvuilla olivat Oloksen Arvo Yliniemi, Suomun Martti Kinnunen, Ratkinin Pekka Pohjonen, Yllästunturin Jorma Raudasvirta Äkäslompo- losta ja Aukusti Lämsä Ylläsjärveltä, Rukan Osmo Saastamoinen ja monet muut. He maksoi henkilökohtaisesti kovat oppirahat yrittäjän arjesta. Lamojen, onnistumisien ja epäonnistumisien, omistajavaihdosten, rahoitusmutkien, valuuttavaihteluiden ja markkinointikokeilujen kautta on löydetty kestäviä tapoja toimia. Uusi sukupolv on nostanut matkailun Pohjoisen Suomen tärkeimmäksi ja nopeimmin kasvavaksi elinkeinoksi. Kansainväliselle tasolle Lapin talvimatkailun ovat tuoneet muun muassa Juhani Aho, Paavo Holopainen, Jussi Heiramo ja Pertti Yliniemi, joka on tuomassa Lapin brändiä Lapland Hotels-ketjun kautta muualle Suomeen. Näin ympyrä sulkeutuu menneiden vuosisatojen Suomikuvan rakentajiin, jotka loivat maailmalle Lapin näköisen kuvan koko maasta. Maailmanlaajuinen ilmastomuutos lupailee talvimatkailulle menestystä myös tulevaisuudessa. 15 Talven lumitakuu houkuttelee pohjoiseen Seppo J. Partanen T alvi on noussut entistä keskeisemmäksi Suomen matkailussa. Pohjoisessa panostetaan palveluihin, hiihtolatuihin, laskettelurinteisiin, lapsiin, nuoriin, perheisiin, kansainvälisyyteen. Etelän rinnekeskukset puolestaan sinnittelevät säiden armoilla ja joutuvat lyhytjännitteisemmin kehittämään toimintaansa. Tämä kävi ilmi Skiexpo-messuilla Helsingissä loka- ja marraskuun vaihteessa, jonne Suomen Hiihtokeskusyhdistys oli koonnut edustavan matkailukylän jäsentensä palveluista. Kävijöitä messuilla oli 42 000, edellisenä vuonna heitä oli 55 000. Tämän vuoden hiihtokeskus on Hollolassa Lahden kupeessa sijaitseva Messilä, lähikeskuksen kunnian saa vanha kunnon Solvalla-Swinghill Nuuksiossa ja vuoden hiihtokouluksi valittiin pieni Kauhajoen Sotkan hiihtokoulu. Valinnan teki Finnpro ry:n - Visit Finland eli entinen Matkailun edistämiskeskus viime keväänä. Pohjoisen suuret talvimatkailukeskukset Levi on suosituin Kittilän Sirkan pienestä matkailukylästä on runsaassa 30 vuodessa kasvanut Levin matkailukeskus, Suomen suurin ja suosituin. Kasvuvauhti on ollut valtava eikä sen loppua ole näkyvissä, sillä nyt panostetaan palveluihin ja kansainvälisyyteen, sanoo Levin Matkailun puheenjohtaja Jouni Palosaari. Samalla Levi nostaa esille paikallisuutta, aitoutta, lappia ja lappalaisuutta, hiljaisuutta, hyvinvointipalveluja, vihreitä arvoja. Häivähdyksen aitoa menneisyyden Lappia voi löytää Sirkan kylästä tai Immeljärvestä, joka on yksi Lapin pyhistä saivojärvistä, Jumalanjärvi. 16 000 ravintolapaikan ja 2053 sauna lisäksi Levillä on keskimäärin 111 revontulta vuodessa ja kesäisin 45 päivää, joina aurinko ei laske lainkaan. Levin talvikausi avattiin marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, laskettelun kansainvälinen Maailmancup levitti tietoa Levistä marraskuun puolivälissä. 16 Terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat tulleet oleelliseksi osaksi hiihtokeskuksen toimintaa. Näitä Skiexpo-messuilla esittelivät Janette Karvonen, Emmi Lehtovaara ja Mirka Hietanen. Alueen matkailun juuret ovat 1910-luKahden kylän Ylläs vulla, jolloin rakennettiin Petsamon tieTunturi ja tie yhdistävät Äkäslompolon tä Sodankylästä Jäämerelle. Laanilaan ja Ylläsjärven kylät matkailukeskuk- kunnostettiin kestikievari 1913. Sotiseksi. Kummankin kylän matkailu otti en jälkeen 1940-luvun lopulla tulivat ensiaskeleitaan 1930-luvun alussa tun- Kaunispään Ylä- ja Alamaja sekä Tunturihiihtäjien löytäessä vauhdikkaat rin- turihotellin kohdalle Lapin lasten leiriteet. Näiltä ajoilta on lähtöisin Stenan keskus. Saariselkä on ryhtynyt voimakmaja, jonka perusti tunturiopas ja yksi kaasti ehostamaan itseään, kunnostaLapin talvimatkailun uranuurtaja Gun- maan teitä, katuja, latuja, lähireittejä ja nar Stenfors. Tie Äkäksen puolelle tuli opastauluja. Saariselän lomakeskuksen 1953, Ylläsjärvi sai sähköt 1975, hiih- eteläpuolella ovat Laanila, Kakslauttokeskusten kasvu ajoittuu 1980-luvulta tanen ja Kiilopää sekä upouusi Joulunykyhetkeen. Seitsemän tunturia välis- pukin valtakunta, mielikuvituksellisen sään järvet. joet lompoloineen ja metsät upea kylä Kultaojan varrella. Saariselkynttiläkuusikkoineen luovat mahtavat kä on erityisen mieluinen maastohiihpuitteet pitkille tai lyhyille hiihtoretkil- täjille. Kahden tunturin eli Kaunispään le. Korkeimmalle nousee Ylläs 719 m. ja Iisakkipään hissit vievät lasketteliPaikallisia asukkaita alueella on noin jan Luttojoen laaksosta vastakkaisille 850. Hiihtokauden avaus on marras- huipuille. Hissiyhtiö on saanut uudet kuun loppupäivinä. omistajat. He ovat heinäkuussa 2015 Inarin kunnan kanssa solmitun kaupan Saariselkä uusi ilmettään jälkeen Jarmo Katajamaa, Juha TahvaLapin matkailukeskusbuumi alkoi Saa- nainen, Petri Tahvanainen, Jukka Anttiriselältä, jonne ryhdyttiin rakentamaan la ja Juha Tahvonen. He lupaavat pitää lomakaupunkia 1970-luvun alussa. rinteet auki marraskuun lopulta ainakin Sveitsistä tuodun mallin mukaan kes- vappuun saakka sekä parantaa muitakin kuksissa piti olla vähintään 5000 vuode- palveluja, muun muassa yli kilometrin paikkaa, jotta siitä saataisiin kannattava. pituista pulkkamäkeä. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Hiihto- ja lasketteluvarusteet kiinnostivat Skiexpo messujen kävijöitä. Tässä tutkitaan maastohiihdon Kamapörssiä. Jouni Palosaari on luotsannut Levin hiihtokeskuksen Lapin suurimmaksi ja suosituimmaksi läpi monien ongelmien. Hän on Levin Matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja. jääneen Kuolajärven Sallatunturin perinnettä. Siitä tuli suosittu tunturihiihtokohde 1930-luvulla, siellä kisailivat suomalaiset ja saksalaiset aseveljet alppihiihdossa. Nykyisen Sallatunturi peri myös nimen, sillä aiemmin kaksi lakea olivat Pieni ja Iso Pyhätunturi. Käytettävissä on hiihtolatuja 160 km, rinteitä 15 ja hissejä 5. Majoitusta löytyy hotelleista mökkeihin ja loma-asuntoihin, on tilaa caravanisteille ja monenlaisia palveluja kylpylästä liikuntakeskukseen. Sallatunturi profiloituu lapsiperheiden lomakohteeksi. Suomu toimii normaalisti Älä unohda näitä Suomutunturi jatkaa toimintaansa normaalisti syksyisen ravintolapalon jälkeen. Rinteitä on lumetettu, lumetustekniikkaa uusittu, tampparikalustoa täydennetty, rinteitä parannettu. Majoitustilaa on loma-asunnoissa ja hotellihuoneissa ja tilapäisravintola on käytössä. Hoidetut ladut lähtevät hotellin pihalta. Suomun rakensi alunperin Martti Kinnunen ja se aloitti toimintansa 1965 yhtenä ensimmäisistä lappilaisista matkailuyrityksistä. Sallatunturi kantaa perinnettä Sallatunturin matkailukeskus syntyi 1970-luvulla ja se kantaa rajan taakse M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Lapin ensimmäinen tunturihotelli Pallas avautuu koululaisten hiihtoloman alkaessa 19. helmikuuta. Talvimatkailun ja tunturihiihdon alkulähteillä on tarjolla yhdeksän rinnettä, joista pisin on 2400 m. Taivaskero ja muuta upeat tunturit ovat erityisesti tunturihiihtäjien ja telemarklaskijoiden mieleen. Pallaksen omistaa Suomen suurin yksityinen hotelliketju Lapland hotels, jonka alkujuuret ovat Pallaksella. Sieltä sai matkailuyrittämisen kipinän 1960-luvulla hiihdonopettaja Arvo Yliniemi ja perusti Olokselle hotellin. Hänen poikansa Pertti on kasvattanut yritysryppään ja laajentunut Lapista Tampereelle ja Ouluun. Samalla hissilipulla pääsee Pallaksen, Oloksen ja Luoston rinteisiin. Vuokatti Sotkamossa on siitä erikoinen matkailukohde, että siellä voi hiihtää kesät ja talvet. Urheiluopisto, hiihtotunneli, lokakuun 10. päivä avattu ensilumenlatu, Angry Birds seikkailumaa, kaikentasoista majoitusta ja 8000 petipaikkaa, kauppoja ja ravintoloita, 13 laskettelurinnettä, asuntovaunualue ja Kajaanista vajaan puolen tunnin matka. Iso-Syöte Pudasjärvellä on sijoittanut 700 000 euroa hissi- ja rinnekapasiteetin lisäämiseen ja parantamiseen. Aloittajalle on 500 m pitkä ja 90 m leveä laskettelurinne, lapsille seikkailumetsä, uusi ankkurihissi. Taustalla on hiihtokeskuksen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff. Suomen vanhin laskettelukeskus Koli Pielisen rannalla sai alkunsa 1937, jolloin sinne raivattiin pujottelumäki. Seuraavana vuonna tuli 1100 m pituinen syöksylaskurinne. 600 m pituinen hiihtohissi valmistui 1952 ja se oli kolmas Kiianlinnan ja Kauniaisten jälkeen. Kansainväliset alppihiihdon kisat Kolilla pidetään 10-11. 2. 2016. Uusi erikoisuus Kolilla on kaksi erilaista kylpylää; Spa Lotus vesihierontaa, porealtaita, hoitavia saunoja sekä maisemakylpylä RELAX Spa hotellissa. Kolin kansallispuiston luontokeskuksessa on esillä Kolin kunniakas historia ja luonto, taiteilijoiden innoittaja. 17 Pellon pelottomat porot P oron lämmin uloshengitys tiivistyy kylmässä tammikuun pakkasilmassa huuruksi. Kilpa-ajajan lihakset jännittyvät ja sydän tykyttää adrenaliiniryöpystä. Yleisö pidättää hengitystään. ”Yks, kaks, aja” kuuluttaja lähettää parivaljakot sprinttikisaan. Kyseessä on Pellon porosprinttikisat, jossa käydään armoton pudotuspeli: joka lähdössä voittaja jatkaa seuraavalle kierrokselle niin kauan, että jäljelle jää koko kisan voittaja. 200 m radan reunoilla on tungosta ihmisten pyrkiessä eturiviin. Porot viiltävät niin läheltä, että niitä voisi melkein koskettaa. Oulusta 250 km pohjoiseen Suomen ja Ruotsin rajalla, Napapiirin pohjoispuolella sijaitsee Pellon kunta, entiseltä nimeltään Turtola. Valtakuntia erottaa 510 km pitkä Torniojoki, joka on samalla Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Seutu jaettiin kahtia Suomen sodassa, jolloin Suomi erotettiin Ruotsista. Maita erottavan joen voi ylittää Pellon keskustan tuntumasta siltaa pitkin vaikka kävellen ja hups, olet Ruotsin puolella. 18 Porosprintin puuhanainen Anne-Mari Kovalainen osoittautuu aikamoiseksi energiapakkaukseksi. Eteläpohjanmaalta Kuortaneelta kotoisin oleva nainen sai omakohtaisen kosketuksen poroihin ostamalla poroarvan ja niin kohtalo johdatteli häntä, että soi hänelle pääpalkinnon - nuoren poron vasan. Lihoiksi suloista vasaa ei raaskittu laittaa, vaan siitä alkoi Anna-Marin uusi ura. Nykyisin hän on porotilallinen reilun 100:n poron kera. Pellossa heti Uuden Vuoden päivänä alkaa Pellon Tammisprint, joka kestää loppiaiseen saakka. Huikean 16 poron sprinttikisan lisäksi ohjelmassa on mm. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 leikkimielinen joulupukkihiihtokisa, sekarotuisten koirien näyttely, jääkiekko-ottelu, bingo, laskettelurieha, jossa lasketellaan laskettelusuksilla, ns. donitseilla eli ilmatäytteisillä renkailla ja pulkilla. Musiikin ja tanssin ystäville on kahdet tanssit ja kahvikonserttia tarjolla. Tehdään historiaa ensimmäistä kertaa Pellossa Pellon Kittisvaaran moottoriurheilukeskuksessa huolletaan huippukuntoon 2.3 km pituinen rallirata. Kun H-hetki lähestyy, on rata pyhä. Autoilla ei sinne ole asiaa, vain kävellen, potkukelkalla tai polkupyörällä pääsee tutkimaan radan kaarteita ja mahdollisia hyviä jarru- tuspisteitä. Radan oppimiseen on varattu kaksi tuntia. Kyseessä on rallisprint, joka järjestetään Pellossa loppiaisena 2016 ensimmäistä kertaa. Kisaan imoittautuneita on lähes 100 autokuntaa historic-luokasta 4-vetoisiin ralliohjuksiin, joilla ajetaan yli 200 km/h. Rallisprintissä ajetaan kelloa vastaan. Jokaisella autolla on vähintään kaksi lähtöä. Kisaajat lähtevät puolen minuutin välein 2,3 km pituiselle huippuradalle, joten radalla kisaa koko ajan 4-5 autoa kerrallaan. Rata avautuu katsojien silmien eteen kokonaisuudessaan, niin että koko ajan on jotain nähtävää. TAMMI SPRINT PELLON 1.-6.1.2016 WEEK Kokonainen viikko vauhdikkaita talvitapahtumia ja hauskanpitoa! Lisätietoa vko 49: Eksotiikkaa rallikisoihin toivotaan pakkasen muodossa, mutta ei hätää, sillä katsomoalueella on lämmin alppitalo, jonka toisesta kerroksesta voi seurata kisaa. Ulkona on myös lämmittäviä roihuja, jos rallisprinttiä haluaa seurata ulkoa käsin. Kauden avauskisa on siinäkin mielessä tärkeä, että niissä rallikuskit pääsevät testaamaan autojaan ja renkaitaan talven muita kisoja varten. Rallisprintin puuhamies Ari Södervall lupaa kovaa menoa ja tapahtumarikasta päivää. Lisätietoa www.travelpello.fi 1.12. alkaen. Tapahtumien aikataulut: Perjantai 1.1.2016 • Pe-Ki:n peli, Pellon jäähalli • Uuden vuoden tanssit, ravintola Granni Lauantai 2.1. 2016 • Match show, Rohkihalli • Poro Sprint, kuntakeskus Sunnuntai 3.1. 2016 • Joulupukki hiihto, kuntakeskus • Tornionlaakson musiikkiklubin kahvikonsertti, koulukeskus • Bingo, Konttajärven nuorisoseuran talo Maanantai 4.1. 2016 • Lumipörrö laskettelurieha, Ritavalkean laskettelukeskus Tiistai 5.1. 2016 • Jarkko Honkanen & Taiga, Rohkihalli Keskiviikko • Ralli Sprint, Kittisvaaran 6.1. 2016 moottoriurheilukeskus Yrittäjäpalkinto Lapland Hotels yritykselle L apland Hotels -konserni palkittiin Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa lokakuusa 2015. Koserniin kuuluu Lapin alueella 15 hotellia ja neljä laskettelukeskusta. Syyskuussa yritys avasi hotellin Tampereella ja lokakuussa Oulussa. Lapland Hotelsin historia alkoi vuonna 1965, kun Arvo Yliniemi perusti hiihtokeskuksen Olostunturille. Konsernin hallituksen puheenjohtajana Pertti Yliniemi. Hän on koulutukseltaan kirurgi ja siirtyi 30 vuotta sitten vetämään Olostunturin matkailukeskusta isänsä sairastuttua. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat valitsi lautakunta, johon kuului edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Lapland Hotels Oy on Suomen suurin yksityinen hotelliketju, johon kuuluu 15 hotellia ja 1600 huonetta ja huoneistoa sekä 8 000 ravintolapaikkaa Ylläksellä, Levillä, Saariselällä, Rovaniemellä, Oloksella, Luostolla, Kilpisjärvellä, Pallaksella ja Hetassa sekä kaupunkihotellit Tampereella ja Oulussa. Lisäksi hotelliketjulla on hiihtokeskustoimintaa Ylläksellä Äkäslompolon kylässä sekä Luostolla, Oloksella ja Pallaksella. Lapland Hotels on myös osaomistajana Lapin Safarit -ohjelmapalveluyrityksessä. Hotelliketjulla on juuret syvällä Lapin matkailun historiassa, sillä ketjun vanhin hotelli Lapland Hotel Pallas on rakennettu vuonna 1938. Arvo Yliniemi sai sieltä matkailukipinän toimiessaan hiihdonopettaja 1950- ja 1960-luvuilla. 19 Saaristossa jokainen matkailija löytää paikkansa. Saaristo avautuu laajalti matkamessuilla Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Laaja saaristokierros on helppo tehdä Helsingin matkamessuilla. Muutama loikka ja olet kulkenut Salon rannoilta Ahvenanmaan ja Turun kautta Poriin. Saaristo-osastoilla tuoksuvat juhannuksen kukat ja välkehtii raikas sininen vesi. S uomen lounaiskulman saaristo ei ole yhdestä puusta tehty. Tarkkasilmäinen matkailija huomaa eron, kun mennään mantereelta ulkosaaristoon tai vaikkapa Paraisten vesiltä Rauman edustalle. Sisemmällä saaristossa puu kasvaa rehevästi, Ahvenanmaalla mänty taipuu tuulessa käkkäräksi ja kalliot ovat myrskyjen hiomia. Turunmaan saaristossa löytyy syviä vesiä, Satakunnassa veneilijän pitää osata väistää tuhansia pinnan alla väijyviä kiviä. Jääkausi on myös muovannut saaristoa eri pensseleillä: Rymättylä on maastomuodoltaan poimuinen ja Kustavissa löytyy paljon laajoja sileitä kallioalueita. 20 Saaristossa liikkuminen onnistuu helposti henkilö- ja linjaautolla. Siltoja pitkin ja losseilla pääsee suurimpiin asuttuihin saariin, yhteysalukset kuljettavat ulkosaaristoon. Yli tuhat neliötä saaristoa messuilla Saariston kulttuuria ja matkailutarjontaa esitellään poikkeuksellisen laajasti 21.–24. tammikuuta perinteisillä matkamessuilla Helsingissä. Turku, Ahvenanmaa, Parainen, Naantali, Kemiönsaari, Rauma, Pori, Salo ja Kaarina muodostavat messuilla Suomen saaristo – korttelin. Uudenkaupungin, Kustavin ja Taivassalon eli Vakka-Suomen yhteisosasto on ihan siinä vieressä. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Suomen saaristo – korttelin teemana on juhannus – Paikalle nostetaan myös juhannussalko, sanoo Visit Turun myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja. Matkailutarjontaa ja ohjelmapalveluja esitellään kaikilla aisteilla. Osastolla on myös saaristokauppa, jossa on myynnissä paikallisia tuotteita. Korttelin lavalla ja osastoilla esiintyvät mm. Muumit, Ville Viking, Thomas Lund, musiikkijuhlaesiintyjiä Naantalista ja Raumalta sekä teatteriryhmiä Turusta ja Porista. TERVETULOATURKUUN! Punainen majakka johdattaa perille Vakka-Suomen saariston merellisen yhteisosaston tunnistaa Uudenkaupungin Isokarin punaisen majakan pienoismallista, joka ei ihan pieni ole. Uusikaupunki ja Kustavi esittelevät messuilla erityisesti ensi kesäksi kasvavaa risteilymatkailua. – Messujen kautta saadaan paljon kontakteja ja monet kesävieraat tulevat tervehtimään meitä, hehkuttaa Uudenkaupungin matkailusihteeri Irmeli Laaksonen. – Näillä messuilla on oltava, jatkaa Kustavin vapaa-aikasihteeri Maritta Jalonen. Pohjoismaiset matkamessut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 21.–24. tammikuuta 2016. Tapahtuma on avoinna yleisölle perjantaina klo 12–19, lauantaina klo 10–18 ja sunnuntaina klo 10–18. Matkamessut lahjoittaa osan lipputuloistaan pakolaistyöhön TUTUSTUTURUNMAKUIHIN Tahdotko haukata Turusta useamman palan kerralla? Osta FoodWalk-etukori, valitse viisi mieleistäsi kymmenestä mukana olevasta ravintolasta ja aloita makumatka Turun kulinaariseen ytimeen. Oman FoodWalk-korisi saat matkailuneuvonnasta (Aurakatu 2) tai osoieesta visiurku.fi. Hinta 44 €/kpl. Mukana menussa Brahen Kellari, Café Art, Café Brahe, Di Trevi, Grill it! Marina, Pinella, Sevilla & co, Smör, Stefan’s Steakhouse ja Svarte Rudolf. M atkamessut lahjoittaa jokaisesta lokamarraskuun aikana myydystä lipusta euron Punaisen Ristin katastrofirahastoon, kertoo Matkamessujen myyntiryhmäpäällikkö Lumia Ankkuri. – Matkamessujen tunnus on ”Kohtaa koko maailma”. Kanavoimalla lipputuloja auttamiseen haluamme omalta osaltamme kohdata hätää kärsivät myötätuntoisella tavalla ja tarjota saman mahdollisuuden auttamiseen myös messuvieraillemme. Matkamessut järjestetään seuraavan kerran 21.– 24.1.2016. Loka-marraskuun kuluessa lipun voi hankkia ennakkoon Messukeskuksen verkkokaupan kautta (www.messukeskus.com/shop). Matkamessut on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Tapahtuma kokoaa Messukeskukseen Helsinkiin noin tuhat yritystä, 70 000 messuvierasta ja yli 1200 median edustajaa. Tuleva tapahtuma on Matkamessujen 30-vuotisjuhlavuosi. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Matkailuinfo: Aurakatu 2, 20100 Turku p. 02 262 7444 • www.visiurku.fi 21 Naantalin kokouspaikoista löytyy puutaloidylliä ja saariston rauhaa Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Kesäkaupunki Naantali on hereillä myös talvella. Monet vanhankaupungin kuppilat ja saariston lomakohteet avaavat mielellään ovensa ryhmille ja kokousvieraille. N aantalin Kaivohuoneen ja historiallisen Merisalin välissä sijaitsevassa Cafe Amandiksessa ei ole aikomustakaan ottaa muumien lailla pitkiä talvinokosia. Kahvila pidetään auki läpi talven kaikkina viikonloppuina. Lisäksi ryhmille Cafe Amandis räätälöi palveluja muinakin päivinä. Ja kun nälkä yllättää, herkkuja loihditaan keittiön puolella. Kahvilan toiminnanvastaava Annika Virtanen mainitsee esimerkiksi vohvelin. Sen reseptiä hiottiin pitkään ja siinä työssä oli apuna myös maankuulu kokki Antti Vahtera. – Vohveliraudat maksoivat aika paljon, mutta ne ovatkin aidot belgialaiset, Annika kehuu. Pihan yläpuolella on kahvilan kuuden huoneen hotelli, jota ryhmät myös usein hyödyntävät. Amandiksen kuuluisin vakituinen kesäasukas on professori Arto Noras, joka saapuu joka kesä johtamaan Naantalin musiikkijuhlia ja viettämään aikaa Naantalin vanhankaupungin maisemissa. Pienempää ja isompaa Naantalin sydämessä Cafe Amandis sopii kokonsa puolesta noin 20 hengen ryhmille. Pienen matkan päässä oleva 1700-luvun porvariskodin miljöön Villa Randala on myös parhaimmillaan pienille ryhmille. Naantalin ja Raision rajalla sijaitseva Tammiston tila tarjoaa monen koon kokoustiloja. Saliin mahtuu jopa 40 henkeä. Muumihahmojen valloittaman Kailon saaren takaa löytyy Ruohokari, jonka tiloihin mahtuu 15 kokousvierasta. Sen puulämmitteistä saunaa on kehuttu ja hiiligrillissä kypsyy kokousväen ateria. 22 Kahvia, leivoksia, vohvelia, aterioita, viiniä ja paljon muuta. Sitä tarjoaa Cafe Amandis Naantalissa, lupaa toiminnanvastaava Annika Virtanen. Naantalin Kylpylän tiloista löytyy kokouspaikka jopa 450 hengelle. Tarvittaessa läheltä löytyy tuhat paikkaa lisää. Kultaranta Resort on muutaman kilometrin päässä Naantalin Luonnonmaan saarella. Resortin täysimittainen golfkenttä on monen mieleen ja paikan pizzaa on kehuttu paljon. Saaristo lumoaa myös talvella Talvinen saaristo on vaikuttavan hiljainen ja sen värisävyt hehkuvat vaatimattoman kauniisti. Naantalin saaristokohteita löytyy Velkualta ja Rymättylästä. Rymättylän Farmers Golfissa iso pallo kulkee pitkin heinäpeltoa ilman tiukkaa pukukoodia. Remontoidusta vanhasta navetasta löytyy pelin jälkeen tilat 50 hengelle. Herrankukkaro tunnetaan lukuisista saunoista meren äärellä. Velkuan Vaihelan erikoisuus on oma viinikellari. Äijälän Rustin Rengon saarelta löytyy erilaisia kokouspaikkoja yhteensä sadalle hengelle. Majoitustilaa on 50 hengelle ja pienempiä kokouksia voi pitää vaikka Rustin jahdilla. Villa Kutuluodon kokouspalveluihin on tarjolla myös kalastusta pilkillä tai uistelemalla. Kettumaan saaristohuviloilla kokousväelle tarjotaan mm. retkivaellusta ja kanoottisafaria. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Kurkista kevätkauteen: www.tfo.fi Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi 2016 tarjoaa hittejä ja harvinaisuuksia Teksti: Paula Kahtola, kuva: Seilo Ristimäki T urun filharmonisen orkesterin kevätkauteen kuuluu näyttäviä suurproduktioita, taidemusiikin helmiä Vivaldista Beethoveniin ja kantaesityksiä. Huhtikuussa heittäydytään agenttitunnelmiin Diandran kanssa. Kevään aikana koetaan lisäksi mm. idän mystiikkaa, uuden maailman tuulahduksia, titaanit Mahler ja Penderecki sekä ainutlaatuinen Leif-gaala, jossa kunnioitetaan ylikapellimestari Leif Segerstamin 50-vuotista kapellimestariuraa. Kevään avaa suurproduktio Carmina Burana Tammikuu avataan suurella Carmina Burana -produktiolla. Carl Orffin näyttämökantaatin tulkitsevat Turun filharmonisen orkesterin kanssa huippuso- M A T K A I L U lehti 5 • 2015 listit sopraano Kaisa Ranta, tenori Dan Karlström, baritoni Ville Rusanen sekä suuret kuorot. Vuosi 2015 päättyy jazziin ja Sibeliukseen Marras-joulukuu tarjoaa kevään odotukseen jazzia sekä Sibelius-maratonin. Pe 27.11. Konserttitalossa kuullaan filharmonikoita jazzrytmien pyörteissä kun valtavaan suosioon nousseen Verneri Pohjolan teokset ”Filtered Image” ja ”A Late Thought” kantaesitetään. Sibelius on keskiössä joulukuun Sibelius-maratonissa, jossa säveltäjän kaikki seitsemän sinfoniaa esitetään yhden viikon aikana kolmessa konsertissa 8., 10. ja 11.12. www.tfo.fi Ylikapellimestari Leif Segerstam johtaa tammikuussa Carl Orffin Carmina Buranan. 23 M/s Aavatar tuli tutuksi elokuvassa Viikossa aikuiseksi. Sitä kuvattiin Merimaskussa ja Rymättylässä vuosi sitten. Aavatar piirtää viivan Naantalin ja Kustavin väliin Lassi Lähteenmäki Saariston ystäviä hemmotellaan uudella vesibussireitillä. Juhannuksen jälkeen elokuvasta tuttu vesibussi alkaa liikennöidä Naantalin ja Kustavin välillä. A Vesibussin toinen omistaja Kimmo Hotanen uskoo uuden reitin kiinnostavan matkailijoita. 24 iriston Vesibussit Oy:n 54 hengen Aavatar tuli talvella tutuksi Vuoksenniskan elokuvasta Viikossa aikuiseksi. Tässä filmissä Aavatar vei ihmisiä saariston aikuistumisleirille. Vesibussi oli elokuvassa sivuroolissa, mutta kesän vesiliikennemarkkinoilla Aavatar nousee taatusti matkailijoiden huulille. Naantalin ja Kustavin välissä ei ole julkista vesiliikennettä pitkään aikaan ollut, mutta nyt siihen ryhdyttiin monestakin syystä. Kimmo Hotanen Airiston Vesibussista sanoo uuden yhteyden tuovan helpotusta varsinkin saariston rengastien polkijoille. Veneyhteys korvaa esimerkiksi pitkäksi koetun Kustavintien taipaleen. Matkan varrella Aavatar poikkeaa Merimaskuun, Velkualle, Taivassaloon ja Parattulaan. Pyöräilijä voi siis valita, minkä M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Kustavin maisemaa. rengastien osuuden hän haluaa korvata venekyydillä. Päivän saaristoristeilyssä monta vaihtoehtoa Aavattaren pysähdyspaikat on valittu myös sataman palveluiden mukaan. Ravintola löytyy kaikista paikoista. Naantalissa ja Kustavissa kuppiloita on paljon, Merimaskussa on Rantamakasiini, Teersalossa Salakuljettaja, Taivassalon Hak- kenpäässä Sahan Saluuna ja Kustavin Parattulassa Peterzens. Vesibussi lähtee aamulla yhdeksän jälkeen Naantalista vanhankaupungin satamasta ja palaa sinne illaksi ennen seitsemää. Kierroksella ehtii olla Kustavissa melkein kolme tuntia tai esimerkiksi Hakkenpäässä viisi tuntia. Vesibussin kahvilasta saa jäätelöä, kahvia, olutta, saaristolaissämpylää ja muuta pientä syötävää. Kimmo Hotasen mukaan kyselyjä ja varauksia on tullut jo mukavasti. Bussiryhmän vetäjätkin ovat tätä jo kyselleet. Hotanen on tyytyväinen, että kuntien matkailuväki reitin varrelta on innoissaan uudesta yhteydestä. Aavatar liikennöi Naantalin ja Kustavin välillä maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Liikennöinti alkaa 29. kesäkuuta. Viimeinen ajo on 1. elokuuta. www.vesibussiaavatar.fi Kustavi Tervetuloa maalta ja mereltä! i Kustavin kunta, puh. (02) 842 6600 Matkaluinfo kesä-elokuu, puh. (02) 842 6620 www.kustavi.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 25 Esteetön ja lapsiystävällinen kauppakeskus S kanssi on avara, moderni ja samalla kodikas kauppakeskus vain viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Skanssiin pääsee kätevästi moottoritietä pitkin liittymästä 4 sekä Helsingin että Turun suunnalta. Skanssi on myös hyvin tavoittavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Bussit pysähtyvät kauppakeskuksen oven viereen. Skanssista löytyy monipuolinen valikoima liikkeitä sekä kahviloita ja ravintoloita. Mielenkiintoista kauppakeskuksessa on 90 liikkeen lisäksi mm. arkkitehtuuri ja ympäristöystävällisyys; Skanssi on Euroopan vihrein kauppakeskus. Skanssilta löytyy kaksi kansainvälisestikin arvostettua Leed- ympäristöluokitusta ja ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa tekemisessä. Skanssin katolta löytyy myös mehiläispesiä sekä yli 400 m2 aurinkopaneeleita. Skanssi on esteetön ja lapsiystävällinen kauppakeskus. Lasten leikkipaikkoja on useita ja niissä viihtyvät sekä pienet että isommatkin temmeltäjät. Kiitosta saa myös lastenhoitohuone, jossa on nojatuolit imettäjille, mikro, useita pesupisteitä, lasten ja aikuisten wc sekä leikkitilaa. www.skanssi.fi Parhaita Varsinais-Suomen SPORTTISIN ja EKOIN kauppakeskus! Skanssi on valoisa, avara ja monipuolinen kauppakeskus vain 5 kilometrin päässä Turun keskustasta. Tervetuloa ympäristöystävälliseen kauppakeskukseen! Kauppakeskus Skanssi Skanssinkatu 10, 20730 Turku Puh. 040 195 3742 26 Ostoksia Turussa! www.skanssi.fi Bussit 9, 99 ja 221 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Hus Lindmanin ravintola ja kahvila Fika Turun Tuomiokirkon kupeessa R avintoloitsija Henrik Ulfstedt toivottaa tervetulleeksi nauttimaan lounaasta, joka sisältää runsaan alkuruokapöydän lisäksi liha-, kala- ja kasvisvaihtoehtoja. Hus Lindman on myös suosittu juhla- ja kokousravintolana. Erotumme kilpailijoistamme luonnonkauniilla sijainnilla, näkymä joelle on erittäin idyllinen, kuvailee Ulfstedt. Kesällä avattiin Piispankadulle, Hus Lindmanin vastakkaiselle puolelle Kahvila Fika, jossa tarjotaan pikkusuolaista, leivonnaisia, sekä keittoja. Vuodelta 1830 oleva rakennus oli alun perin leivintupa, ja ehkä juuri siksi kahvilassa on ainutlaatuinen tunnelma, arvelee Ulfstedt. Kahvilassa on 24 asiakaspaikkaa. Suurin osa tuotteista valmistetaan Hus Lindmanin keittiössä, kuten lounaan herkullinen kalakeitto ja päivittäin vaihtuva toinen keitto. Kahvilasta saa myös Take Away lounaita ja salaatteja. Fikan kondiittorit Aino Brunila ja Pirjo Lahti ovat saaneet kiitosta gluteenittomista ja laktoosittomista kakuista, joita voi ostaa myös mukaan. Ne ovat upeita luomuksia ja maistuvat niin herkullisilta, että kaikki tahtovat syödä niitä. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Fikassa on runsaasti kahvi- ja teevaihtoehtoja sekä A-oikeudet. Fikassa voi viettää pienimuotoisia perhejuhlia, merkkipäiviä ja yhdistysten kokouksia. Fika on avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 11-16. 27 Paraisten omenasta jalostui huippuviini Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Moni Paraisten, Nauvon ja Korppoon saarille suuntaava matkailuryhmä osaa jo poiketa Lemlahden saarella. Perillä odottaa Tammiluodon viinitila monine herkkuineen. E nsi vuosi on Tammiluodon viinitilalle juhlavuosi. Viinitilan perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Tammiluoto oli ensimmäisten joukossa, sillä tilaviinitoiminnan mahdollistava alkoholilain muutos astui voimaan 20 vuotta sitten. Oman viinin teko alkoi Tammiluodon tilalla siitä, että oman omenatarhan pienille ja pintavikaisille omenoille piti löytää hyödyllistä käyttöä. Oma viinitu- pa rakennettiin vuonna 2000, ravintola valmistui 2006 ja myymälä vuonna 2011. Vuosien varrella on tullut myös menestystä suomalaisten tilaviinien kisassa. Kaksi vuotta sitten tilan omenalikööri nostettiin Suomen parhaaksi. Tänä vuonna Tammiluodon valkoherukkakuohuviini oli kuohuviinisarjan paras ja Tammiluodon mansikka otti saman sarjan kakkossijan. Tammiluodon valikoimassa on nyt kolme kuohuviiniä, kuusi perusviiniä ja yksi siideri. – Omena tulee omalta tilalta ja herukat saadaan lähistöltä, selventää viinitilan isäntä Timo Jokinen. Omenakukkien loisto lumoaa Tammiluodon tilalla on nyt liki 7000 omenapuuta ja lisää on lähivuosina tu- Tänä vuonna Tammiluodon viinitila nappasi kultaa ja hopeaa tilaviinien kuohuviinien sarjassa, iloitsee viinitilan isäntä Timo Jokinen. 28 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 lossa. Omenatarhasta vastaava Jani Jokinen on tilannut yli 3000 kääpiökasvuista tainta, joita istutetaan 80 sentin välein. Omenapuurivistöstä tulee seinämä, joka on syksyllä täynnä omenoita ja keväällä valkoisena kukista. Tänä vuonna moni hieroi silmiään nähdessään omenapuiden kukkivan heinäkuussa. – Kylmäkäsitellyt taimet oli istutettu alkukesällä ja kolea kesä laukaisi puissa kukinnan vasta heinäkuussa, Timo Jokinen selventää ihmettä. Moni viinimyymälän kävijä pysähtyy omenatarhan vieressä ihailemassa kukkaloistoa. Kukkiva omenapuu onkin nyt oivallettu tilalla myös matkailumielessä. – Ensi vuonna on tarkoitus rakentaa omenatarhoille luontopolku, jonne matkailuryhmiä ohjataan, Jokinen paljastaa. Nyt viinitiloja on Suomessa noin 25 ja elämä näyttää jo valoisalta. Moni tila on kasvattanut valikoimaansa mm. likööreillä. Yksi iso edellytys menestykseen on Timo Jokisen mukaan se, että viinintuotannon yhteyteen kytketään muuta toimintaa. Kohteesta tulee houkuttelevampi, jos samalla reissulla voi maistella viinejä, ostaa niitä kotiin ja viihtyä tilan muissa riennoissa. Paraisten Tammiluodossa, Anttolan Ollimäen tilalla, Hämeen Rönnvikin tilalla ja esimerkiksi Tyryn tilalla Mäntyharjulla on hyvät tilat perhejuhlien järjestämiseen. Alahovin viinitilalla Kuo- pion kupeessa voi hypätä viiniristeilylle. Viiniheila Heinolassa myy myös eri pienpanimoiden oluita. Revontulen tilaviinimyymälä toimii Ranuan eläinpuiston yhteydessä ja Uusi-Yijälän tila on Himos-keskuksen kyljessä. Viiniverlan viinitupa ja puoti löytyvät kesäisin Unescon suojelulistalle kuuluvan Verlan tehdasmuseon alueella. Tammiluodossa ryhmiä käy joka viikkoa ja juhlatila on kovassa käytössä. Tammiluodon viinimyymälä on auki kesäkuukausina sekä kaksi viikkoa ennen joulua ja sopimuksen mukaan muulloinkin. Viinitilalle pääsee myös veneellä. Tilaviini ja matkailu on hyvä yhdistelmä Suomalaisilla tilaviineillä on nyt 20-vuotinen historia. Monet ovat jo hyvinkin tunnettuja. Hermannin viinitila Ilomantsissa on Suomen vanhin. Valamon Viiniherman tuottaa mm. kirkkoviinejä moniin seurakuntiin. Lepaan ja Mustilan viinitiloilla hehkuu kartanokulttuuri. Monen suomalaisen viinitilan alkutaival oli ankea. Alkuinnostuksen jälkeen moni lopetti toimintansa heikon kannattavuuden takia. Marjasta tehty viini ei löytänyt helposti tietään suomalaisten ruokailu- ja seurustelupöytiin. Suomen Pankin rahamuseo Kiehtova retki rahan maailmaan Avoinna ti–pe 11–17 la–su 11–16 Snellmaninkatu 2 puh. 010 19 5702 www.rahamuseo.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 29 Hulvattoman Puhtaana käteen -farssin rooleissa nähdään mm. Janne Kataja ja Raisa Sorri. Raumalla laadukasta teatteritarjontaa ympäri vuoden Valokuvat: Harri Joensuu Rauman Kaupunginteatterin kevätkauden monipuolinen ohjelmisto sisältää niin klassikkomusikaalia ja tyylipuhdasta farssia kuin brittiläistä nykydraamaa ja hyväntuulista laulunäytelmääkin. Rauman kesäteatterin lavan taas valtaa 1980-luvun kotimaisen televisioviihteen helmi. R aumalla jo syyskaudella niin yleisöä kuin kriitikoitakin ihastuttaneet Cabaret ja Puhtaana käteen jatkavat myös kevään ohjelmistossa. Cabaret on intohimoinen rakkaustarina 1930-luvun alun Berliinissä. Broadway-musikaali sisältää 20 hurmaavaa orkesterin säestämää musiikkinumeroa. Täysille saleille koko syksyn esitetty Puhtaana käteen on hulvaton ja vauhdikas farssi. Janne Katajan esittämä päähenkilö on jo kaksi vuotta elänyt sosiaaliturvahuijausten varassa. Tähän asti kaikki on sujunut kuin tanssi, mutta huijauskierteen lopettaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Sekaannuksien sarja kasvaakin lopulta uskomattomiin mittasuhteisiin! 30 Vuoden 2016 ensimmäinen ensi-ilta Rauman Kaupunginteatterissa on brittiläisen nykydraaman Suomen kantaesitys. Toisten käsissä on kertomus urbaanista yksinäisyydestä, odotuksista rakkaudessa ja kykenemättömyydestä tarttua ongelmiin. Tommi Kainulaisen suomentama ja ohjaama koskettava näytelmä saa ensi-iltansa 30.tammikuuta. Helmikuussa 2016 Rauman Kaupunginteatteri ottaa käyttöönsä myös uuden esitystilan. Huoneteatteri sijaitsee Rauman Nuorisotakuutalon tiloissa. Noin 40 katsojaa vetävän tilan avaa hyväntuulinen laulunäytelmä Huru-ukot. Vanhainkotiin sijoittuva humoristinen tarina sisältää useita ikivihreitä iskelmiä. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 LIPUNMYYNTI: puh. (02) 8376 9900, raumanteatteri@raumanteatteri.fi Upean Cabaret-musikaalin Sally Bowlesina nähdään Kirsi Kärnä. Rauman kesäteatterissa Sisko ja sen veli Fåfängassa sijaitsevan Rauman kesäteatterin lavan valtaa tulevana kesänä Neil Hardwickin 1980-luvun kotimaisiin televisio-ilmiöihin lukeutava Sisko ja sen veli. Näytelmän nimirooleja tähdittävät Kirsi Ylijoki ja Jukka Rasila. Kuten moni varmasti muistaakin, niin Sisko ja sen veli kertoo kotitalossaan asuvista naimattomista sisaruksista. Tuija työskentelee bingoemäntänä ja Immu on jo kymmenettä vuotta kirjoilla yliopistossa. Puheliaat sisarukset eivät sanojaan säästele ja juttua riittää niin arkisista kuin hieman erikoisemmistakin aiheista! Lisätietoja: www.raumanteatteri.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 RISSA E T T A E T Ä S E K N A M U RA 2.6. - 9.7.2016 31 Mars museoon! N äyttelykevät Vaasan kaupungin museoissa on täynnä kiinnostavia ja ajankohtaisia teemoja. Näyttelyissä liikutaan turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksissa, ekologisissa haasteissa ja mahdollisuuksissa valokuvan, videon ja installaation keinoin. Lisäksi kokoelmat näytetään tänä keväänä uudessa valossa. Näyttelyssä Ennen sotaa 22.1.–8.5.2016 Tikanojan taidekodin kokoelma rakentuu yhdeksi suureksi tilateokseksi, jossa kuvarinnastukset, tekstit ja mielleyhtymät rakentavat sisällön. Näyttelyn kuraattorit, taiteilija Hannele Rantala yhdessä graafinen suunnittelija Jorma Hinkan kanssa tekevät alkukeväästä intervention museoon ja tarkastelevat taidekodin kokoelmaa ajanjakson kautta, joka tunnetaan Suomessa termillä ”ennen sotia”. Minkälainen teoskokonaisuus syntyy kokoelman teoksista, jotka ovat syntyneet maailmansotien välisellä ajalla? Miten aihe rinnastuu omaan aikaamme? Vaasan Taidehallissa esitellään 30.1.–20.3.2016 kolmen taiteilijan yhteisnäyttely nimeltään Olen ollut täällä ennenkin, mutten muista siitä mitään. Näyttelyssä esittäytyvät taiteilijat Simo Ripatti, Anssi Taulu ja Anne Tamminen. Kuntsin modernin taiteen museossa helmikuussa avautuva näyttely UN/SAFE 13.2.–8.5.2016 nostaa esiin kotimaisten taiteilijoiden videoteoksia turvallisuuden ja turvattomuuden teemoilla. Näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Videovalli. Pohjanmaan museossa nähdään Jukka Rapon ja Lauri Rotkon Eemu Myntin (1890–1943) Tupakoiva tyttö vuodelta 1916 on osa teoskokonaisuutta Tikanojan taidekodin kokoelmanäyttelyssä Ennen sotaa. Kuva: Mikko Lehtimäki 32 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 valokuvaprojekti Itämeren elämästä ja kuolemasta näyttelyssä Dreaming of the Sea. Kaksikko on neljän viime vuoden aikana kuvannut korkeatasoisen kokoelman valokuvateoksia Itämeren yhdeksän rantavaltion alueella. Näyttely on esillä 4.3.–5.6.2016. Vaasan kaupungin museoihin kuuluvat Kuntsin modernin taiteen museo, Pohjanmaan museo ja Terranova – Merenkurkun luontokeskus, Tikanojan taidekoti, Vaasan Taidehalli ja Vanhan Vaasan museo. Suurin osa museoista sijaitsee vain muutaman korttelin päässä toisistaan. Kesäisin avoinna oleva Vanhan Vaasan museo sijaitsee historiallisesti merkittävällä alueella Vanhassa Vaasassa. Kaikkiin avoinna oleviin näyttelyihin voi tutustua vaivattomasti saman päivän aikana museoiden yhteisellä päivälipulla. Vaasan Taidehalliin on maksuton sisäänpääsy. Museoiden tarjontaan voi tutustua myös vuoden voimassa olevalla Museokortilla, jolla pääsee Vaasan kaupungin museoiden lisäksi lähes 200 muuhun suomalaiseen museoon. Joensuun kaupungin nettikysely: Noin 70 prosenttia siirtäisi koulujen kesälomia myöhemmäksi K oulujen alettua syksyllä 2015 Suomessa nautittiin lämpimästä säästä. Samaan aikaan Pohjois-Karjalan yrittäjiltä tuli Joensuun kaupungille aloite tutkia sitä, voisiko koulujen kesälomia siirtää nykyistä myöhemmäksi. Kaupungin nettisivuilla oli syyskuussa avoin kysely koululaisten kesälomien ajankohdasta. Reilussa parissa viikossa saatiin 2 419 vastausta. Yhtä aktiivisesti ei ole koskaan aiemmin kaupungin kyselyihin vastattu. Noin 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että koululaisten kesälomien tulisi alkaa nykyistä myöhemmin. Loput 30 prosenttia piti nykyistä lomien alkamisajankohtaa sopivimpana. Suosituimpana kesälomien alkamisajankohtana pidettiin kaksi viikkoa nykyistä myöhempää ajankohtaa. Yli 500 vastaajaa haluaisi, että lomat alkaisivat vasta juhannukselta. Alkamisajankohdan siirto viikkoa myöhemmäksi oli annetuista vaihtoehdoista vähiten houkuttelevin. Nykyiseen kesäloman pituuteen ollaan tyytyväisiä, vain noin viidenneksen mielestä koululaisten kesäloma on joko liian pitkä tai liian lyhyt. Erilaisia kommentteja sekä lomien alkamisajankohtaan että koululaisten kesälomiin ja lomiin yleensä vastaajat antoivat runsaasti – yhteensä yli 3 000 vas- tausta eri näkökulmista. Suurin osa vastaajista oli oppilaiden vanhempia, lähes 1600. Noin 500 koululaista tai opiskelijaa ja 250 koulujen henkilökunnan edustajaa osallistui myös kyselyyn. Elinkeinoelämän edustajia kysely ei suuremmin kiinnostanut, vastaajia tässä ryhmässä oli noin 50. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ja osaltaan myös kaupunginhallitus ovat suhtautuneet positiivisesti asian jatkoselvittelyyn. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimenjohtaja Mauno Väänänen toteaa, että asia vaatii perusteellisen selvittelyn niin, ettei muutoksia ole luvassa vielä lähiaikoina. Hanskoja ei hänen mukaansa ole kuitenkaan vielä heitetty tiskiin, vaan asian selvittely jatkuu. Kaupunki ei voi päättää itse nykyistä myöhäisemmästä ajankohdasta, vaikka muuten koulujen työ- ja loma-ajoista voidaan päättää paikallisesti. Nykyisen asetuksen mukaan koulutyön on päätyttävä viimeistään viikon 22 lauantaina eli viimeistään suunnilleen silloin, kun nykyiset kesälomat alkavat. Jatkoselvittelyissä on tärkeää varmistaa mm. mitä muutos tarkoittaisi peruskoulun päättävien ja jatko-opintoihin suuntaavien kannalta. Moro Maraton -rappujuoksussa kerättiin rahaa lapsille E nsimmäistä kertaa 17.10.2015 järjestetty Moro Maraton -rappujuoksu veti 160 osallistujaa lasten asialle. Moro Maratonin osallistujat keräsivät rahaa lapsipotilaiden hoitoon ja testasivat samalla kestävyyttään nousemalla Solo Sokos Hotel Torni Tampereen huipulle. Jouko Juntunen ja Timo Silander suoriutuivat nousu-urakasta nopeimmin, ajassa 1,54 minuuttia. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Moro Maraton -kilpailussa tehtävänä oli nousta 442 askelta eli 25 kerrosta Suomen korkeimman hotellin, Solo Sokos Hotel Torni Tampereen, huipulle. Osallistumismaksut ja tuotot Moro Sky Barissa tapahtumapäivänä nautituista keittolounaista ohjataan lyhentämättömänä Taysin lastenosastolle. 33 Joulukalenteri-ikkunat Wanhassa Raahessa W anhan Raahen asukkaiden ja yritysten ikkunoissa joulukuussa paljastuu joulukalenteri-ikkuna yksi toisensa jälkeen. Kuten tavanomaiset adventtikalenterit, niin myös joulukalenteri-ikkunoiden on tarkoitus lievittää joulun odotuksen jännitystä ja samalla valmistaa meitä suureen Kristuksen syntymäjuhlaan. Joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien Wanhassa Raahessa aamuisin paljastuu päivän ikkuna. Jopa ikkunan valmistusvaiheessa salaisuudesta on pidetty tiukasti kiinni peittämällä ikkuna esimerkiksi paperilla tai kankaalla. Maineen kiiriessä, yhä enemmän ihmiset odottavat kalenteri-ikkunan avautumis- 34 ta: mitä ikkunasta paljastuu ja millaista ohjelmaa ikkunan omistaja kenties tarjoaa yleisölle. Kaikki toimii vapaaehtoisuuden periaatteella ja yleisölle se on ilmaista. Olit sitten kaupungin oma asukas tai satunnainen matkailija, pääset osalliseksi joulun odotukseen, joko yksi ikkuna päivässä tai kaikki ikkunat kerralla, riippuen ajankohdasta. Ikkunat on helppo löytää, sillä kaupungissa jaetaan ilmaisia vanhanajantyylisiä karttoja, joihin on merkitty kunkin päivän kalenteri-ikkuna osoitteineen. Raahessa tänä vuonna vasta toista kertaa järjestetty joulukalenteri-ikkunatempaus on organisoitu Raahen matkailun toimesta. Järjestelyihin on paneuduttu huolella. Joka aamu Raahen matkailusivuille napsahtaa päivän ikkunasta valokuva osoitteineen ja historiatietoineen. Lähes puolessa ikkunoista on ikkunan omistaja järjestämässä myös oheisohjelmaa, joka sekin on yleensä yllätys yleisölle. Luvassa on musiikkiesityksiä, avoimet ovet, lämmintä glögiä pipareineen, tiernapoikien esityksiä jne. Raahelainen kirjailija ja opas Kirsti Vähäkangas on perehtynyt kotikaupunkinsa historiaan ja hänen kotiseuturakkautensa hedelmänä on syntynyt pieni historiikki jokaisesta kalenteri-ikkunan kohteesta. Oli kyse sitten Wanhan Raahen museosta tai raatihuoneesta, Pekkatorin idyllisestä aukiosta tai yksityistalojen tunnelmallisten kotien ikkunoista, joka kohteesta on kaivettu historia esiin ja on luettavissa visitRaahen nettisivuilta. Myös Raahen Seutu on juonessa mukana. Lehden toimittaja kameroineen on ikuistanut ikkunan koristelijat ja heistä voi lukea päivän lehdessä - adventtikalenterin tapaan niin ikään päivä kerrallaan. -Idean lainasin Kokkolan vanhasta kaupungista Neristanista, paljastaa raahelainen Tuula Ventonen. - Lähdin ideoimaan ja kehittämään ajatusta, sanoo Ventonen ja kiittää raahelaisten nopeaa toimintaa asiassa. - ”Jos kaikki maailmassa järjestyisi yhtä nopeasti, kuin mitä viime vuonna ensimmäistä kertaa tempausta järjestäessämme, niin miten paljon saisimmekaan hyvää aikaiseksi”. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 XVIII Kokkolan Talviharmonikka Sydäntalven runsaudensarvi, Kokkolan Talviharmonikka, valloittaa kuulijansa ja lämmittää helmikuun pakkasissa 14.-21.2.2016 jo 18. kerran. Festivaaliviikon yllättävä, monipuolinen, rajoja rikkova ja uusia siltoja rakentava ohjelma ylittää odotukset. K okkolan Talviharmonikan taiteellinen johtaja Raimo Vertainen lähtee miltei lentoon kuvaillessaan festariviikon kohokohtia – niillä on selvästi nostet- ta! – Talviharmonikka on jälleen pursuvan vuolas runsaudensarven virtaus! Mukana on monia tuttuja elementtejä ja paljon uutta, Vertainen kertoo tohkeissaan ja listaa viikon huippuhetkiksi mm. ranskalaisen huippuvierailun: Musiikin Jonglööri. Ainutlaatuisen kokemuksen takaa kahden taiturin – jonglöörin ja harmonikkataiteilijan – saumaton yhteistyö. Unohtaa ei saa myöskään Kimmo Pohjosta, pitkän tauon jälkeen paluutaan tekevää, taiturimaista Trio Fratresia eikä Guardia Nuevan Suurta Viihdekonserttia solisteinaan säkenöivä Saara Aalto ja kuninkaallinen Teemu Roivainen. – Yhteistyö Pietarsaaren kanssa vahvistuu entisestään, torstai on jo vakiintunut festareiden Pietarsaari-päiväksi. Schauman-saliin saapuu ruotsalainen huippuduo Bengan Jansson ja Janne Åström. Illan jazz-pläyksestä O´Learyn pubissa vastaa Viivi-Maria Saarenkylä & Jakob Combo. www.talviharmonikka.com M A T K A I L U lehti 5 • 2015 X V III K WWW.TALVIHARMONIKKA.COM Talviharmonikka okkolan XV I I I K arleby Vinteraccordeon 14.-21.2.2016 Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa 35 Kaustisen parantavat kädet Maarit Kopaly L ihaksia särkee, nikamat naksuvat, selkä kipeä, niska jäykkänä, nilkkaa vihloo ja päässä humisee - kolottaa sieltä, kolottaa täältä. Mikään ei ole niin kuin ennen. ”Ei syyttä kuolla, eikä suotta sairasteta”, lupaa suomalainen sananparsi. Tähän uskotaan lujasti myös Kaustisella, KeskiPohjanmaan pienellä, noin 4300 asukkaan kunnassa Perhojokilaaksossa. Kansanparantajat, entisajan hoitajat, ovat aina tienneet, miten ihmistä hoidetaan: erilaisin luonnon yrtein ja hellävaraisin hoidoin, kudoksia ja lihaksia lukevin käsin ja sormin. Sittemmin nykylääketiede lähes tyystin syrjäytti vanhan kansan perinnetiedon. Paljon tietoa on mennyt hukkaan, valitettavasti. Onneksi kuitenkin Pohjanmaalla ollaan oltu sitkeitä ja kenties jääräpäisiäkin ja tänään kansanparannustaitoa elvytetään kovasti. Perinteisesti kansanparantajat ovat välittäneet tietonsa ja taitonsa vain valituille ja harvoille, sopiviksi katsomilleen perinteen jatkajille - oppipojille, joista kehittyi kisällejä ja taidon ja kokemuksen karttuessa, heistä kehkeytyi parantajia ja 36 kenties jopa erittäin arvostettuja mestariparantajia. Näitä parantajasukujen mestareita on kiittäminen, että taito on pysynyt elävänä meidän päiviimme saakka. Epävirallisesti arvellaankin, että esimerkiksi Kaustisen kunnassa julkisissa terveydenhoitomenoissa säästetään, koska kuntalaiset ovat tottuneet käyttämään kansanparantajia. Kansanparannuksen katsotaan olevan ihan normaalia ja se kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Missä muualla mennään ensin apteekkiin tai lääkäriin, Kaustisella ja sitä ympäröivällä Pohjanmaalla mennään ensin kansanparantajalle. Parannustaitoon uskotaan Pohjanmaalla niin lujasti, että voidaan puhua jopa Suomen kansanparantajakeskittymästä. Yksi merkittävimmistä parantajakeskittymistä on Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa, jossa kansanparannusperinteen ja koululääketieteen erilaiset hoitomuodot ovat sulassa sovussa keskenään. Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa yhdistyy terveys- ja hyvinvointimatkailun tärkeimmät elementit: terveys- ja hyvinvointihoitojen runsas valikoima, maukas ja monipuolinen ruoka, konstailematon majoitus ja lähistön kaunis luonto. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Päästä varpaisiin Kansanlääkintäkeskuksessa ihminen hoidetaan kirjaimellisesti päästä varpaisiin. Kestosuosikkien kaustislaisen jäsenkorjauksen ja hieronnan lisäksi tarjolla on yli 20 erilaista hoitomuotoa, kuten jalkahoitoa, yrttinyyttihierontaa, kuumakivihierontaa, turvehauteita koko keholle, lymfaterapiaa, hopikorvakynttilähoitoja jne. Näiden lisäksi keskuksessa on kosmetologin ja kampaajan palvelut, solarium, ”Sylin” rentoutushuone, kuntosali, ryhmäliikuntasali ja sauna. Siellä tehdään myös esimerkiksi UKKkävelytestejä ja polkupyöräergometritestejä. Kaustislainen jäsenkorjaus Kansanlääkintäkeskuksen käytetyin hoitomuoto on ns. kaustislainen jäsenkorjaus. Se on nivelten, nikamien, jänteiden ja lihasten hellävaraista käsittelyä, jossa käytetään hyväksi jäsenten omia liikeratoja. Mitään ei tehdä väkisin ja siksi hoito ei kuormita kehoa liikaa. Ikivanhaa hoitomuotoa käytetään useimmiten selkä- ja niskavaivoissa, jotka johtuvat selkänikamien, lantion ja polvien virheasennoista ja aiheuttavat erilaisia kiputiloja. Muita vaivoja ovat esim. migreeni, nikamien virheasennot ja tenniskyynärpää. Käsitellessään asiakasta, jäsenkorjaaja käyttää erityisiä käsiotteita, jotka ovat asiakkaalle miellyttäviä ja jokaiselle yksilöityjä hoitotapahtumia. Kaustislaisessa perinteisessä jäsenkorjauksessa keskitytään ongelma-alueeseen ja siitä säteilevään kipuun. Hoitoaika on ongelman laajuudesta riippuen 10 minuutista 60 minuuttiin. Pidemmissä hoitoajoissa yhdistetään manipulaatioon sekä jäsenkorjausta että hierontaa. Nykyään elävää kaustislaista jäsenkorjausperinnettä voi opiskella Kaustisen Evankelisella Opistolla. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 37 Vietä joulu kultainen Kankaanpäässä! J oulusaunan lämpimät löylyt ja virkistävät allasosaston poreet odottavat sinua jouluna Kankaanpäässä! Runsaat joulupöydän herkut, monipuolinen ohjelma sekä ihana ja rauhaisa tunnelma tekevät joulustasi onnistuneen. Kuntoutuskeskus Kankaanpään perinteinen joulu on saanut vuosittain kiitosta mukavasta ohjelmasta, rauhallisesta tunnelmasta ja erittäin ystävällisestä palvelusta. Monet tutut asiakkaat palaavatkin vuosi vuodelta joulun viettoon Kankaanpäähän. Joulun ohjelma tarjoaa muun muassa kulttuuria ja viihdettä, rentoutumista, askartelua, ohjattua liikuntaa, joulujuhlaa, joulupukin vierailun ja Tapanin hevosajelun. Ravintolan loihtimat joulukattaukset notkuvat ihania herkkuja läpi joulun. Helpoiten joulun tunnelmaan pääsee hyppäämällä järjestämäämme yhteiskuljetukseen, joka lähtee aaton aattona Kiasman edestä. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta reitiltä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Ikaalinen–Kankaanpää. Kaikki kiltit jouluasiakkaamme huomioidaan joulupukin toimesta aattoiltana. www.kuntke.fi Vietä joulu kultainen! Joulumuorin virkistyspaketit 23.-26.12.2015 Í Í Í Í Í Í Í majoitus tilavissa kahden hengen huoneissa täysihoito ihanilla herkuilla joulusaunaa ja uintia joulukirkko musiikkiesityksiä yhteisiä illanviettoja ja tanssit ohjattua liikuntaa ja pelailua Hinnat: 267e/hlö/2 vrk 350e/hlö/3 vrk 420e/hlö/3 vrk ja kuljetus (reitti: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -Ikaalinen-Kankaanpää) Tutustu: www.kuntke.fi Kysy lisää ja varaa! p. 050 394 7526 Kuntoutuskeskus Kankaanpää • Kelankaari 4 • 02 57 333 38 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Museon etupihaa. Kuva Emil Cedercreutzin museo Ainutlaatuinen museo ja matkailukohde Satakunnassa S atakunnan sydämessä Kokemäenjoen luonnonkauniilla rantatörmällä sijaitseva Emil Cedercreutzin museo on yhdistelmä taidetta ja satakuntalaista kulttuurihistoriaa. Museo perustuu vapaaherra Emil Herman Robert Cedercreutzin (1879-1949) elämäntyölle. Kuvanveistäjänä, siluettitaiteilijana, kirjailijana ja kansatieteellisen kokoelman keräilijänä tunnettu Cedercreutz rakennutti 1914 taiteilijakotinsa Harjulan Harjavaltaan Kilukanlahden rannalle. Nykyään taiteilijakodin ympäristö rakennuksineen ja näyttelyineen tarjoaa kävijälle monipuolisen ja ainutlaatuisen museokokonaisuuden. Ympäri vuoden avoinna oleva museo järjestää perusnäyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyjä ja tapahtumia. 27.10.2015 Emil Cedercreutzin museossa avautuu museon talvikauden päänäyttely Koko pitäjä rakennettiin sit uudestas – 1950-luvun Harjavalta valokuvissa. Kotiseutuyhdistys Harjulan Kilta ry:n tuottama valokuvanäyttely tutustuttaa katsojan teollistuvan maalaispitäjän elämään. Näyttely on avoinna 21.2.2016 saakka. www.harjavalta.fi/museo Näkymä 1950 –luvun Harjavallasta. Kuva: “Naakan kuvakokoelmat” M A T K A I L U lehti 5 • 2015 39 Riihivuoren huipulla on Lapin tuntua. Riihivuorella et ole montussa Lassi Lähteenmäki Riihivuori kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin hiihtokeskuksiin, joissa palvelut ovat huipulla. L appimainen näkymä ja kelohonkaiset huvilat ovat elementtejä, joista keskisuomalaisen Muuramen Riihivuori tunnetaan. Hiihtokeskuksen palvelut ovat hupulla, joten montussa käydään vain kääntymässä. – Suurin osa ajasta asiakas on komeiden maisemien äärellä, tiivistää toimitusjohtaja Janne Andersin. Viimeistään jouluna luistaa Riihivuorella on kunnia-asiana saada laskettelukausi käyntiin jouluun mennessä. Parhaina talvina on Andersinin mukaan aloitettu jo itsenäisyyspäivänä. Lumetukseen on viime vuosina satsattu Riihivuorella vahvasti. Ennen rinteiden lumetus vei kymmenen päivää, nyt se onnistuu kuudessa päivässä. Kausi on pidempi ja energiaa säästyy. – Tämän hiihtokauden alla Riihivuorella paranneltiin pohjia laduilla ja rinteessä, toimitusjohtaja Andersin sanoo. Riihivuorella on kaikkiaan seitsemän laskettelurinnettä. Tasaisempaa murtomaahiihtoa on tarjolla Päijänteen jäällä, Muurameharjun laduilla on mäkisempää. 40 Moottorikelkat viuhuvat tammikuussa Riihivuoren ohjelmatarjonta on pääasiassa urheilullista ja lumista. Riihivuoren uudenvuodenjuhlissa on luvassa ilotulitusta ja soihtulaskua. Rinne on auki aattona kello 23 asti. Riihivuoressa järjestetään alkuvuonna useiden suksimerkkien testipäiviä. Tammikuun 23. päivänä Riihivuoren maisemissa järjestetään jo kolmatta kertaa peräkkäin snowcrossin eli moottorikelkkailun SM-osakilpailu. Ravintolan keittiössä käy kuhina Toimitusjohtaja Janne Andersin on erityisen tyytyväinen kohteen pääravintolan, 300-paikkaisen Riihikelon suosion kasvuun: muutamassa vuodessa ravintolan myynti on tuplaantunut. Ravintolaa on viime vuosina ehostettu moneen otteeseen ja ateriavalikoimaa on kasvatettu. Riihikelosta toimitetaan myös valmiita ruoka-annoksia mökkikylään. Riihikelo on auki ympäri vuoden ja siellä on mahdollista pitää myös kokouksia. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Mannerin lipan alla – nuoruuden historiaa Kouvolassa Seppälän parkissa 1970-luvulla. Kuva: Veli Vartiala K ouvolan kaupunginmuseon uudet näyttelytilat avautuvat yleisölle marraskuussa 2015. Näyttelytiloihin johdattelee kansainvälisesti arvostetun taiteilija Charles Sandisonin mediateos ”Joki”, jossa virtaa Kouvolan historia kuvina, niminä ja puumerkkeinä. Mannerin lipan alla-näyttely kertoo nuoruudesta Kouvolassa 1960-1980-luvuilla. Kauppalankadulla sijainnut Mannerin baari oli nuorison kokoontumispaikka baarin avaamisesta, vuodesta 1955 lähtien aina 1990-luvun lopulle asti. Mannerin lipan alle kokoontui viikonloppuiltaisin nuorisoa Kouvolan lisäksi lähialueilta mm. Valkealasta, Myllykoskelta, Kuusankoskelta. Kouvola oli koko Pohjois-Kymenlaakson nuorisotila; 1980-luvulla uutisoitiin, että kaupungille kokoontui viikonloppuiltaisin 2000 nuorta. Näyttely alkaa Manskin lipan alta, josta matka suuntaa kohti Seppälän ja Sipparin parkkia kävellen, amerikanraudan tai kuplavolkkarin kyydissä. Urheilupuistossa pääsee kesän 1979 bändikeikalle, ravintolamaailmassa herää henkiin ”Retku”, Ravintola Red Car. Nuorisotalolla pelataan biljardia. Näyttelyssä voi ihastella menneiden vuosikymmenien muotia, lueskella vanhoja Tekniikan Maailmoja, katsella runsasta filmimateriaalia ja muistella nuoruutta – vaikkei olisi Kouvolassa nuoruuttaan viettänytkään. Kouvolasta löytyy nyt taidemuseo ja kaupunginmuseo saman katon alta, Kouvola-talosta. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 41 Porealtaan uusi tuleminen on huomattu Himoksella Lassi Lähteenmäki Porealtaan piti olla jo vanha juttu, mutta toisin kävi. Suosion kasvu johtuu siitä, että allas onkin nyt taivasalla, ei enää pesuhuoneen nurkassa. E hkäpä parin vuoden kuluttua meillä on poreallas jo sadassa mökissä, haaveilee HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju. Poreileva allas on tänäkin talvena kovin suosittu. Mäntyharjun mukaan esi- merkiksi uudenvuoden päiviksi kaikki porealtaalliset mökit ovat olleet varattuja jo kauan. Toimitusjohtaja ymmärtää 90-luvulla suositun porealtaan uuden tulemisen. Kun allas on mökin pihalla, kattona on tähtitaivas ja hiljalleen satava lumi tuo lisää tunnelmaa. Porealtaat on varustettu paksuilla kansilla, jotka pitävät lämmön visusti sisällä. Bilehuuma tarttunut myös keski-ikäisiin Viime kaudella Himoksella laskettiin vappuun saakka. Jämsäläinen Himos on tuttu laskettelurinteistä, muu toiminta tunnetaan entistä paremmin. Kohde markkinoi vahvasti bileviikonloppuja. Mökkejä vuokrataan Tiina Mäntyharjun mukaan tähän tarkoitukseen ahkerasti. Bileviikonloppuun kuuluu yleensä mökkimajoitus koko viikonlopuksi, aterioinnit kohteen ravintoloissa ja illanvietot Himos Areenalla. Bileasiakkaiden keski-ikä on 39 vuotta ja Areenan ohjelmatarjonnassa tämä on otettu huomioon. Lavalle nousevat joulukuussa mm. Jari Sil- lanpää, Eini, Yö ja Elastinen. Tammikuun nimiä ovat Jean S, Ressu ja Jussi, Matti ja Teppo, Neljänsuora ja Käsityöläiset. Tammikuulle osuvat myös hiphopin ja heavyn teemaviikonloput. Helmikuussa esiintyvät mm. Anna Puu ja Arttu Wiskari. – Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei ole kesämökkiä ja Himoksen mökkiviikonloppu korvaa sen hyvin. On luksista perheen isälle ja äidille, että voi istua valmiiseen ruokapöytään, Tiina Mäntyharju sanoo. 3000 vuodepaikkaa Himoksella on kaikkiaan 450 mökkiä ja huonetta, vuodepaikkoja on yli 3000. Tarjolla on edullisia perusmökkejä, 300 neliön design-mökkejä ja paljon siltä väliltä. Vuosittain Himoksella majoittuu noin 320 000 asiakasta. Ravintoloita on puolisen tusinaa. Laskettelukausi on Himoksella pitkä. Esimerkiksi viime kaudella viimeiset laskut laskettiin vappuna. Ohjatut aktiviteetit keskeisiä hyvinvointiloman onnistumisessa M atkailijakohderyhmien tarpeiden mukaan suunnitellut ohjelmat, terveellinen ja ravitseva ruoka sekä hyvä porukkahenki ovat onnistuneen hyvinvointiloman edellytys. Tähän tulokseen tultiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, jossa seurattiin kahden eri lomailijaryhmän lomakokemuksen muodostumista noin viikon mittaisella, ohjelmallisella hyvinvointilomalla. Tutkimus toteutettiin Lomakeskus Huhmarissa, joka sijaitsee Polvijärvellä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu matkailututkimuksen kansainvälisessä Tourism Management -lehdessä. Aineiston keruusta vastasi matkailumarkkinoinnin opiskelija Riikka Ilves, ja professori Raija Komppula (Itä-Suomen Yliopisto) ja- 42 losti tulokset tutkimusartikkeliksi yhdessä englantilaisen professorin David Aireyn kanssa. Ohjaajalla on tulosten mukaan varsin suuri merkitys loman onnistumisen kannalta, sillä hauska, kannustava ja ammattitaitoinen ohjaaja koettiin monessa haastattelussa jopa loman parhaaksi kokemukseksi ja ratkaisevaksi tekijäksi loman onnistumisessa. Toinen hyvinvointiloman onnistumisen kannalta tärkeä tekijä oli tutkimuksen mukaan ruoka ja nimenomaan ruokailuhetket yhdessä muiden lomailijoiden kanssa. Kolmas hyvinvointiloman onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä on tutkimuksen mukaan loman aikana syntyvä ryhmähenki, uudet tuttavuudet ja sosiaalinen aktiivisuus. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Liikuntakeskus Pajulahti Vapaa-ajan keidas lähellä pääkaupunkiseutua, tarjoaa liikuntaa ja lepoa sopivassa suhteessa T alven lomasesongit ovat käynnistymässä. Mikäli kaipaat lomallesi vaihtelua ja aktiivista toimintaa Liikuntakeskus Pajulahti tarjoaa tähän erinomaisen kotimaisen vaihtoehdon. Pajulahti sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien päässä Nastolassa Lahden kupeessa, jolloin matkanteko ei vie kallisarvoista aikaa. Pajulahden liikuntaolosuhteet ovat vertaansa vailla ja näin kelit eivät rajoita monipuolisten lomaohjelmien läpivientiä. Tekemistä riittää kaiken ikäisille niin lapsille kuin aikuisille, yhdessä ja erikseen. Eri sesonkiaikoina hyödynnetään luonnollisesti vuodenaikojen suomat ulkoliikuntamahdollisuudet. Talvella mikäli mahdollista retkiluistellaan, hiihdetään, lumikenkäillään, lasketaan pulkkamäkeä tai pyöritellään napakelkkaa. Huonoimmilla säillä hyödynnetään eri urheiluhallien suomia mahdollisuuksia ja rentoudutaan uimahallissa. Rantasaunat lämpiävät lomalaisille iltaisin ja rohkeimmat voivat pulahtaa avannossa. Perheen pienimmille (3-5 v.) lapsille on tarjolla lastenhoitoa päivittäin, jolloin aikuiset saavat keskittyä pelkästään oman kunnon kohentamiseen. Talven sesonkilomista; joulu, välipäivät, uusivuosi ja hiihtoloma, löytyy varmastikin jokaiselle mieluisa ja erilainen lomakokonaisuus, jota kannattaa kokeilla. Uusi huikea 8-ratainen seikkailupuistomme on myös lomasesonkeina auki, mikäli kelit ovat suosiolliset. Tule liikkumaan ja ihastu aktiivilomaan! Lue lisää tarjonnastamme www.pajulahti.com sekä tutustu Pajulahden Seikkailupuistoon www.seikkailupuistopajulahti.fi. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 LOMIA TULOSSA, OTA KOPPI! Talven toimintarikkaat lomat lähestyvät. Varaa perheellesi ja itsellesi sopivan puuhakas Pajulahti-paketti. Me hoidamme kokkaamisen ja ohjelman, hoida sinä liikkuminen ja rentoutuminen. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! www.pajulahti.com/vapaa-aika Pajulahden perinteikäs joulu 22.– 27.12.2015 esim. 3 vrk alkaen aik. 294 € ja lapset 6–16v. 183 € Välipäivä ja uusivuosi 27.12.2015– 1.1.2016 esim. 3 vrk alkaen aik. 255 € ja lapset 6–16v. 150 € Hiihtolomat viikoilla 8 ja 9 esim. 3 vrk alkaen aik. 255 € ja lapset 6–16v. 150 € Lisätiedot ja varaukset: asiakaspalvelu@pajulahti.com puh. 044 7755 206 tai 044 7755 202 Pajulahdentie 167, 15560 Nastola 43 Tarua ja totta Joensuun taidemuseossa Joensuun taidemuseo Onnin alkuvuoden näyttelyissä liikutaan satujen ja tarinoiden maailmassa. Karen Bit Vejlen paperileikkaustaidetta. KASARITAIDETTA LENINGRADISTA Bella Matvejeva, Kunnianosoitus Louise Brooksille Venäläistä taidetta 1980-luvulta 21.1.-24.4.2016 Joensuun taidemuseo Onni, Kirkkokatu 23 Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20. Liput: 3-5 €. www.joensuuntaidemuseo.fi 44 V uoden avaa 1980-luvun venäläistä taidetta esittelevä Kasaritaidetta Leningradista 21.1.24.4.2016. Näyttely on koottu taidemuseoon vuonna 2014 lahjoituksena saadusta kokoelmasta. 80-luvun leningradilaistaiteilijat vastustivat virallisia suuntauksia ja hakivat työskentelyssään ilmaisunvapautta. Vaikka monet etsivät kapinallisesti uusia virikkeitä tekemiseensä, venäläinen kulttuuriperintö oli vahvasti esillä murroksenkin keskellä: muun muassa klassikkoromaanit, venäläiset sananparret ja kansantarut ovat toimineet monien näyttelyn töiden innoittajina. Keskelle kiehtovaa satumaailmaa kurkistetaan erityisesti lapsille suunnatussa tekstiilitaidenäyttelyssä Prinsessa Ruusunen ja muita satuja 25.2.-3.4.2016. Anita Kiiskin herkät teokset ovat saaneet innoituksensa tunnetuista sekä vähemmän kuulluista saduista. Teokset on valmistettu erilaisilla tekstiilitaiteen tekniikoilla kuten ompelemalla, kirjomalla, kutomalla ja huovuttamalla. Kesänäyttelynä nähdään tanskalais-norjalaisen Karen Bit Vejlen Sakset siveltimenä 12.5.-28.8.2016. Vuosikymmeniä paperileikkauksia työstänyt Vejle piti ensimmäisen näyttelynsä 2009, minkä jälkeen hänen omaperäisiä mutta paperileikkaustyön perinteitä kunnioittavia töitään on ollut esillä lukuisissa museoissa ja gallerioissa ympäri maailmaa. Vejle kertoo saksillaan taianomaisia tarinoita ja luo suurikokoisilla teoksillaan uudenlaisia tiloja. Töiden taustalta on löydettävissä monia tuttuja teemoja ja tarinoita, muun muassa kiinalaista ja skandinaavista mytologiaa sekä H.C. Andersenin satuja. www.joensuuntaidemuseo.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Monien tapahtumien Veturitallit ja Veturitori Pieksämäen keskustassa Pieksämäen Mediapaja H istoriallisista veturitalleista on perusteellisen korjauksen myötä valmistunut Pieksämäelle monipuolinen vapaa-ajan ja tapahtumien keskus. Veturitallit ja niiden yhteyteen rakennettu Veturitori toimivat matkailijoiden ja Pieksämäen asukkaitten tapaamispaikkana ja erilaisten yleisötapahtumien näyttämönä. Uudelle Veturitorille mahtuu useampi tuhat kuulijaa konserttiin tai esimerkiksi satamäärin tanssipareja pyörähtelemään kiillotetulle betoniparketille. Lavatansseja Veturitorilla on järjestetty kerran viikossa sen valmistumisesta lähtien. Veturitorilla on mahdollista järjestää myös messuja, seminaareja, koulutustilaisuuksia, liikuntatapahtumia ja muita tilaisuuksia. Arkisin Veturitorilla on torimyyntiä. Veturitorin erikoisuus ovat betonilattiaan piirretyt vanhat veturipihan kääntöpöydän ääriviivat, jotka viestivät rakennuksen historiasta veturien kunnostuspaikkana. Torin pintaala on hulppeat 1850 neliötä. Tunnelmalliset, punatiiliseinäiset Veturitallien pilttuut luovat puitteet kaupallisille palveluille. Tiloissa palvelevat tällä hetkellä matkailuinfon lisäksi Café Unelma ja ravintola Paalupaikka. Veturitalleilla on lisäksi neljä erikokoista kokoustilaa, joita voi vuokrata matkailuinfosta kokous- ja juhlakäyttöön. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Korkeus ja punatiiliseinät luovat omanlaisensa tunnelman Café Unelmaan. Uniikki villitsi yleisöään Veturitallien avajaisissa. 45 Huippu on valloitettu. Valkoisten vaarojen lumo Teksti: Mirja Lindgren Kuvat: Kolin Matkailuyhdistys ry:n kuva-arkiston kuvaajat Koli on enemmän kuin kansallispuisto ja matkailukohde. Se on suomalaisuuden symboli – lähes pyhä maisema. Valkoiset kvartsiittikalliot ja tykkylumikuusikot sykähdyttävät niin hiljaisessa hämyssä kuin kevättalven huikeassa valossa. L uonto on muovannut Kolin maisemaa miljardeja vuosia ja vaarojen huipuilta avautuva panoraama kiehtonut matkailijoita ja taiteilijoita jo yli sata vuotta. Maisemasta inspiroituivat mm. Suomen taiteen kultakauden mestarit Eero Järnefelt, Jean Sibelius, Juhani Aho ja I.K. Inha. Kolilla on perspektiiviä. Matkailupalvelujen rakentaminen aloitettiin jo 120 vuotta sitten ja syöksylaskurinne Ukko-Kolilla avattiin 1938. Koli on säilyttänyt identiteettinsä. Vetovoima on edelleen vahvasti maisemassa, mutta entistä painotetuimmin myös laadukkaissa matkailupalveluissa. Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Veli Lyytikäinen toteaakin, että Kolin talvikausi avataan rinteiden uudistuneella ilmeellä, joka näkyy markkinoinnissa ja myös rinteillä ja rinneravintoloissa. 46 – Olemme ottaneet käyttöön uuden lumetusveden jäähdytysjärjestelmän ja Ukko-Kolin mustaksi luokiteltu rinne on nyt valaistu koko rinnealueella. Tavoitteena on avata rinnekausi 5.12. Myös ensilumen ladulle Kolilla päästään yleensä joulukuun alussa ja ladut pidetään kunnossa huhtikuun alkupuolelle saakka. – Matkailua on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ympärivuotisen ja kansainvälisen vetovoiman vahvistamiseksi. Rinteitä on parannettu ja lumetusta tehostettu, Break Sokos Hotel Koli on uusittu ja alakertaan avattu uudella konseptilla toimiva Koli Relax Spa -maisemakylpylä. Loma-Kolilla on Snowparkeja laajennettu ja avattu uusi Lastenmaa. Purnuniemeen, kansallispuiston tuntumaan, valmistui viime kesänä myös uusi perhekylpylä Koli Spa Lotus, selvittää Lyytikäinen. Koli on huomioitu maailmallakin Koli on viime vuosina saanut niin valtakunnallista kuin kansainvälistäkin tunnustusta. Vuonna 2013 Koli valittiin vuoden valtakunnalliseksi retkikohteeksi, Kolin rinteet vuoden hiihtokeskukseksi ja Break Sokos Hotel Koli vuoden 2013 hotellimiljööksi. Tänä vuonna Koli Relax Spa -hemmottelu- ja maisemakylpylä sai kansainväliseltä raadilta Luxury Travel Award -kunniamaininnan vuoden kylpylänä Suomessa. Luontokeskus, hotelli ja kylpylä huippujen tuntumassa Kansallispuistossa, Kolin parhaalla paikalla, sijaitsevat luontokeskus Ukko, Break Sokos Hotel Koli ja Koli Relax Spa -maisemakylpylä. Uk- M A T K A I L U lehti 5 • 2015 ko on kansallispuiston opastuskeskus ja sen toiminnasta vastaa Metsähallitus. Luontokeskuksesta voi varata vuokratupia ja siellä on palvelut liikuntaesteisille. Ukon pysyvä näyttely Katse kansallismaisemaan esittelee Kolin geologiaa, luontoa ja kulttuurihistoriaa. Hotellista ja sen maisemaravintolasta avautuvat maalaukselliset näkymät Pieliselle ja vaaroille. Huoneiden ilme on raikas ja hillityn tyylikäs. Ravintola tarjoaa puhtaita, paikallisia makuja. Uniikissa hemmottelu- ja maisemakylpylässä voi rauhoittua sielua hivelevässä kansallismaisemassa. Vieraalla on mahdollisuus valita erilaisista kylpyohjelmista mieleisensä saunapolun ja rentoutua virkistävissä poreissa, elämyssuihkuissa ja lempeissä hoidoissa. Luontoelämyksiä kaikenikäisille Kansallispuistossa on upeat puitteet luontoaktiviteeteille, niin rauhalliseen kuin vauhdikkaaseenkin menoon. Kolin vaarat ovat Suomen eteläisimmät tykkylumen lakialueet ja ne vetävät erityisesti lumikenkäilijöitä. Retki sinisen hetken hämyssä tai kuutamon valaisemassa tykkylumikuusikossa on taianomainen kokemus. Alueella on kolme merkittyä lumikenkäreittiä ja ne vievät niille parhaille näköalapaikoille. Suosittuja ohjelmapalveluja ovat myös koiravaljakko, poro- ja hevosajelut ja ratsastusretket islanninhevosilla. Pielisellä voi pilkkiä, kokeilla jääcurlingia, pulahtaa avantoon ja kellua hyisessä järvessä. Moottorikelkkareitit kulkevat kansallispuistoa sivuten. Kolin latuverkosto on kymmenien kilometrien pituinen. Sivakoida voi vaikka Suomen pisintä yhtämittaisesti valaistua 25 km:n latua. Suomen kauneimmiksi laturetkiksi kutsutut, Kolin Maisemahiihto ja Ahmanhiihto, hiihdetään maaliskuun alkupuolella. Valtimon Puukarista Nurmekseen vievä Majatalosta majataloon -hiihtovaellus on täyden palvelun paketti hiihdon ja lähi- ja luomuruuan ystäville. Kaksi erilaista rinnealuetta Kolin toisiaan täydentävät rinnealueet, Ukko-Koli ja Loma-Koli, palvelevat laskettelijoita ja lautailijoita yhteislipulla. Keskusten kaikki 13 rinnettä ovat lumetettu ja kahta lukuun ottamatta myös valaistu. Hissejä on yhteensä kahdeksan, joista yksi tuolihissi. Keskuksissa on rinneravintolat, hiihtokoulut ja välinevuokraamot. Kummastakin keskuk- M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Lastenmaan mattohissi vie turvallisesti mäen päälle. Maisemakylpylän kylmäallas karaisee. sesta voi vuokrata myös telemarkvälineet ja Loma-Kolilta maastosukset. Legendaarisen Ukko-Kolin rinteisiin pääsee suoraan Break Sokos Hotel Kolin ulko-ovelta. Rinteet ovat jyrkät ja eteläisen Suomen korkeimmat. Loma-Kolin rinnekeskus sijaitsee noin 10 kilometriä Ukko-Kolilta. Rinteet sopivat perheille ja lautailijoille. Snowparkkien hyppyrit ja reilit ovat lautailijoiden suosiossa. Lastenmaassa voi hurvitella suksilla tai ilman, rinteissä, tuubimäessä, pulkkarinteessä, suksi- ja kelkkakarusellissa. Taikamatolla eli mattohissillä pienikin lapsi pärjää omin avuin, ja ehkäpä ainoana Suomessa mattohissi on tuubija pulkkamäen käyttäjille ilmainen. Majapaikkoja ja kareliaanisia makuja Päivän päätteeksi päänsä voi painaa mieleisensä majapaikan tyynyyn. Mökkejä ja loma-asuntoja on eri puolilla Kolia. Perinteitä vaalii muun muassa Keskikievari Herraniemi Pielisen rannalla. Se tarjoaa huone- ja mökkimajoitusta, erilaisia saunoja sekä maukasta maalaisruokaa Karelia á la Carte. Monta tietä – jo tunnissa perille Kolille on lähimmistä kaupungeista vain noin tunnin ajomatka. Helsingistä lähimmille kentille, Joensuuhun ja Kuopioon, lentää tunnissa ja matka junalla Helsingistä Joensuuhun vie reilut neljä tuntia. Paikallisjuna kulkee Joensuusta Vuonislahteen, josta voi jatkaa taksilla jäätietä Kolin kylälle. Pielisen yli kulkeva Euroopan pisin sisävesien jäätie avataan tammikuussa ja suljetaan maaliskuussa. Etukäteen tilattava kimppataksi liikennöi Joensuu-Koli välillä. 47 www.kotimaanmatkailumessut.fi » www.supermessut.fi Kotimaan Matkailu Kotimaan matkailun messutapahtuma Kotimaan Matkailumessut järjestetään 15.–17.4.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa uudessa E-hallissa osana Supermessuja. Kotimaan Matkailumessuilla esitellään kotimaan kiinnostavimmat lomaideat ja uutuuskohteet. Seitsemännen kerran järjestettävä tapahtuma esittelee kotimaan matkailukohteita eteläisen Suomen saaristosta aina Pohjois-Lapin tuntureille. Kotimaan Matkailumessut ovat osa Supermessuja – neljän samanaikaisen tapahtuman kokonaisuutta. Itsenäiset tapahtumat luovat superkokonaisuuden, josta nauttivat niin kävijät kuin näytteilleasettajat. Oletko kiinnostunut tapaamaan messuhallillisen verran potentiaalisia asiakkaita? Tule näytteilleasettajaksi Kotimaan Matkailumessuille! Edellisen kerran vuonna 2015 » 20 638 tyytyväistä kävijää** » 188 tyytyväistä näytteilleasettajaa* » Neljä suurta messuhallia » Noora Karma, Katti Matikainen, Risto Räppääjä + muita huippuja Suomen Aktiivitieto 2015: ** Supermessujen kävijöistä * Kotimaan Matkailumessujen näytteilleasettajista Ammattilaisaamu perjantaina 15.4. klo 10–12 Varaa paikkasi Tavoita tehokkaasti matkailualan ammattilaiset Ammattilaisaamuun kutsutaan matkanjärjestäjät, sihteerit, assistentit ja ryhmämatkanvetäjät. Varaa nyt esittelypaikka ammattilaisaamusta tai vaikka koko messuviikonlopun ajaksi! Pöytäpaikka...................... 180 € (vain ammatilaisaamuksi, pe klo 10–12) Osastopaikka alkaen ...... 340 € (koko tapahtuman ajaksi pe–su 15.–17.4.) Ota yhteyttä Pauliina Lindgren, p. 0207 701 211 48 Tampereen Messut Oy | Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere asiakaspalvelu p. 0207 701 222 (arkisin klo 8–16) info@tampereenmessut.fi | www.tampereenmessut.fi Anne Saarinen, p. 0207 701 234 etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Ilolla ja intohimolla – taidemaalari Raili Tangin värimaalauksia helmikuusta 2016 lähtien Kimmo Pyykkö -taidemuseossa R aili Tangin (s. 1950) näyttely ”Ilolla ja intohimolla” avaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon vuoden 2016 näyttelytarjonnan. Näyttelyssä nähdään Tangin tuotantoa 1980-luvulta tähän päivään asti, värikylläisiä akryyli- ja öljyvärimaalauksia sekä uusimpia paperipohjaisia kollaaseja. Vaihtuvien näyttelyiden ti- loihin - taidemuseon kahteen alimpaan kerrokseen - ripustettava kokonaisuus koostuu Raili Tangin noin kahdestakymmenestä teoksesta. Juuriltaan taidemaalari Raili Tang on abstrakti ekspressionisti. Tang on maalannut suurikokoisia värimaalauksia aina taidemaalariksi valmistumisestaan lähtien. -Luonto, valo ja vuodenajat ovat aina toistuvasti innoittaneet minua maalauksissani. Kaikesta eniten. Kimmoke maalaukseen löytyy usein ympäristön virikkeistä tai maalipurkista, kertoo Tang. Raili Tangin näyttely ”Ilolla ja intohimolla” on avoinna 30.1. – 21.8.2015. Taidemuseon kolmannessa kerroksessa jatkaa kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämästä ja urasta kertova näyttely Pitkän matkan ateljee. Kahdessa alimmassa kerroksessa on taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden tilat, jossa on esillä avajaisnäyttely Jokin meissä vielä 10.1.2016 saakka. www.kimmopyykkötaidemuseo.fi Raili Tang, All around my hat, 2015. Sekatekniikka kankaalle. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 49 Grease Musikaali valtaa Valkeakosken kaupunginteatterin kevätkaudella J im Jacobsin ja Warren Caseyn kirjoittama Grease musikaali saa ensi-iltansa 4.2.2016 Valkeakosken kaupunginteatterissa. Greasesta tehtiin menestynyt elokuva vuonna 1978, jossa pääosia esittivät John Travolta ja Olivia Newton-John. Tämä klassikkomusikaali on 1950-luvun lukio-opiskelijoiden keskuuteen sijoittuva rakkaustarina jossa käsitellään teinien tyypillisiä ongelmia esim. ryhmäpaine ja jengiväkivalta. Musikaalin tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Rydell High- koulu Chicagossa. Grease sisältää monia vauhdikkaita laulu- ja tanssinumeroita, joista tunnetuin laulu on ”Sinut haluan vain”. Live-orkesteri säestää noin kahtakymmentä nuorta laulajaa, näyttelijää ja tanssijaa. Valkeakosken kaupunginteatterissa päärooleissa nähdään viehättävä Nea - Maria Alanko ja komistus Janne Saarinen (Salatut elämät) sekä muissa rooleissa taitava joukko nuoria. Produktion pääohjaaja on Marco Bjurström, henkilöohjaaja Christian Sandström, koreografia Marco Bjurström, Mönziä Kurbanali, Laura Hell, lavastesuunnittelu Oskari Löytönen, kapellimestari harjoituksissa/laulujen harjoituttaja Antti Vauramo, pukusuunnittelu Sanni Tamminen & Anita Valo, valosuunnittelu Jukka Kuronen, äänisuunnittelu Samuel Merisalo sekä kapellimestari esityksissä Juhani Fredrikson. Esitykset jatkuvat 28.4. saakka. Naapurit Show jatkaa uudistuneella konseptilla kevään ohjelmistossa kolmella esityksellä, sekä lisäksi teatterissamme nähdään myös kaksi huikeata vierailua kun maaliskuussa Jorma Uotisen ja muusikoiden draamakonsertti vie meidät Pariisin taivaan alle St-Germainin kahviloista aina Seinen pohjalle asti.Edith Piaf, Jacques Brel, Leo Ferre, Juliette Greco, ranskalaisen chansonperinteen kuolemattomat tulkit innoittavat laulajia edelleen, niin tässäkin konsertissa kuullaan sellaisia ikivihreitä kuin La vie en rose, Ne me quitte pas, Avec le temps ja Il n’y a plus d’apres. Esitys la 5.3.2016 klo 17.00 Sekä Sutela ja Salminen, Stand uppia esitys nähdään ti 12.4. klo 19.00 päänäyttämöllä. Show’ssa hauskuus on taattua, vaikka blondit Krisse Salminen ja Heli Sutela ovatkin lavalla pääasiassa peräjälkeen… Heli ja Krisse hauskuuttavat yleisöä vuorotellen suosikkijutuillaan. Esitys tarjoaa ihania kuteita ja kenkiä, naurua ja syviä tunteita. Uskomme ja toivomme että kevätkaudella entisen asiakaskuntamme lisäksi saamme uusia asiakkuuksia pitkienkin matkojen takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista teatteritaloamme. www.valkeakoskenteatteri.fi 50 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Värien hehkua Carolus Enckellin näyttelyssä T aidemaalari Carolus Enckellin laaja takautuva näyttely Sara Hildénin taidemuseossa esittelee maalauksia, piirustuksia ja kolmiulotteisia teoksia 1960-luvun lopulta tähän päivään. Carolus Enckell (s. 1945) teki 1972 Marokon-matkan, johon liittyvä teossarja on hänen varhaistuotantonsa merkittävin kokonaisuus. Valoa, maisemaa ja arkkitehtuuria tutkiva teossarja on vaikuttanut Enckellin myöhempiin taiteellisiin kehityslinjoihin. Matkan inspiroimissa teoksissa Marokon näkymät hehkuvat värikenttinä. 1980-luvun teoksissa Enckell esittelee värikentistä koostuvan portti-teeman, joka levittäytyy myöhemmin laajoiksi panoraamisiksi näkymiksi. 2000-luvun teoksissa väri itsessään on teosten aiheena. Näyttelyn teoksissa on nähtävissä myös Enckellin kiinnostus muinaisten kulttuurien kuten Egyptin, antiikin Kreikan ja inkakulttuurin arkkitehtuuriin. Taiteellisista vaikutteista kysyttäessä Enckell sanoo näkevänsä modernismin hiekkalaatikkona, josta hän on poiminut vaikutteita – joita hän myös kehittää eteenpäin. Näyttely Sara Hildénin taidemuseossa 6.2.–15.5.2016. www.tampere.fi/sarahilden Carolus Enckell: Taulun valo III (1979–80). Sara Hildénin säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen Carolus Enckell: Arkitekton I (2006–08). Sara Hildénin säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen M A T K A I L U lehti 5 • 2015 51 Uusi Sisumetsän Seikkailupuisto Somerniemellä T äysin ainutlaatuinen matkailukohde Hiidenlinna löytyy Somerniemeltä Särkjärven rannalta. Ainoa Suomessa 1900-luvulla rakennettu linna on taiteilija Reino Koivuniemen taidonnäyte ja elämäntyö. Kivilinnasta löytyy kahdesta kerroksesta nähtävää koko perheelle. Hiidenlinna on uudistunut kovaa vauhtia. Yrittäjävaihdoksen jälkeen linnassa on tehty suuria muutoksia ja panostus on jälleen vankkaa! Hiidenlinna remontoitiin ja piha-alueet siistittiin. Linnaan avattiin kahvio B-oikeuksin sekä aurinkoterassi. Nyt Hiidenlinnaa ympäröivään upeaan metsämaisemaan avattiin Sisumetsän Seikkailupuisto. Puistossa on eritasoisia köysiratoja lapsille ja nuorille. Lisäksi puisto tarjoaa ainoana Suomessa riippusiltoja myös senioreille. Perheen pienimmät voivat poiketa Hiidenpolulla tai pomppulinnassa. Hiidenlinnassa pidetään arvostettujen taiteilijoiden näyttelyitä. Linnaa voi varata myös yksityiskäyttöön. Hii- 52 denlinnassa järjestyvät niin kokoukset kuin häätkin. Järjestämme myös opastettuja kierroksia. Linna on avoinna erillisvarauksesta koko vuoden.Hiidenlinna sijaitsee vain reilun tunnin matkan pääs- sä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Hiidenlinna on avoinna kaikille kesäkuukaudet ja lisätietoja löytyy osoitteesta www.hiidenlinna.com M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Panssarimuseo – sotahistoriaa parhaimmillaan P anssarimuseosäätiön ylläpitämä, vuonna 1961 perustettu Panssarimuseo sijaitsee luonnonkauniissa harjumaisemassa Hattulan Parolassa. Ympäri vuoden avoinna olevan museon sisä- ja ulkoalueeseen jakautuva kokoelma esittelee itsenäisen Suomen panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen käytössä ollutta kalustoa vuodesta 1919 alkaen. Esillä on viisikymmentä panssarivaunua ja kolmekymmentä panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Sisähallien perusnäyttelyvitriineissä on lisäksi näytteillä aiheeseen liittyvää pienesineistöä. Tarjontaa täydentävät myös vuosittain vaihtuvat eri aihepiireistä kootut erikoisnäyttelyt. Koko perheelle suunnatun museon tapahtumapäivät ovat suosittuja. Kesäkausi 2016 avataan 1.5. Kewätsawutus -tapahtuman myötä. Tapahtumista laajin on 2.7. järjestettävä perhepäivä. Näitä tapahtumia täydentävät 6.8. järjestettävä teema/ M A T K A I L U lehti 5 • 2015 harrastepäivä sekä 26.5. ja 25.8. järjestettävät korsulauluillat. Lisätietoa museosta ja sen tulevista tapahtumista saa kotisivuilta osoitteesta www.panssarimuseo.fi. 53 Loviisa avaa ovensa jouluun Teksti: Mirja Lindgren Kuvat: Creative Peak Etelärannikon idyllinen pikkukaupunki Loviisa on kiinnostava vierailukohde myös joulunalusaikaan. Vanhojen puutalojen yksityiskodit avaavat ovensa yleisölle ja Malmgårdin, Laivasillan ja Strömforsin ruukin joulumarkkinat jatkavat Loviisan käsityöläis- ja kauppakaupunkiperinnettä. L oviisanlahden länsirannalla sijaitsevan Loviisan juuret ovat 1700-luvun puolivälissä, jolloin se perustettiin linnoituskaupungiksi Suuren rantatien varteen. Kuningas Adolf Frederik luonnehti paikkaa Suomen avaimeksi ja nimesi kaupungin puolisonsa kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. Pittoreskina pikkukaupunkina Loviisalla on luontaiset puitteet vanhan ajan joulukaupungiksi. Ihmisen mittainen mittakaava, ehyet puukaupunginosat ja leppoisa elämäntapa ovat omiaan luomaan entisajan levollisen joulutunnelman. Aitous ja omintakeisuus tavoitteena Loviisan Joulu -viikonloput avaavat ovet kymmeneen joulukotiin 5.-6. ja 12.-13.12. Loviisan matkailusihteeri Lilian Järvinen kertoo, että kaikki joulukodit ovat yksityiskoteja ja niihin voi tutustu jokainen vanhoista puutaloista, interiööreistä ja vanhan ajan joulutunnelmasta kiinnostunut. – Olemme pyrkineet teemassamme aitouteen ja omintakeisuuteen. Tänä vuonna mukana on kaksi uutta kotia ja yksi vuoden tauon jälkeen palannut. Puutalokortteleissa asuu monenlaisia perheitä ja joulukodit avautuvat erilaisin tunnelmin. Monet kodeista ovat asukkaidensa pikku hiljaa kunnostamia ja niissä kohtaavat ajan patina ja moderni sisustus. Vanhat talot ja pihapiirit kertovat monta eri tarinaa esimerkkeinä vanha matkustajakoti Helgas ja vossikkakuski Alfred Lindborgin Ajurintalo, jonka pihapiirissä on edelleen vanha hevostalli. Tapahtumia arvokkaissa rakennuksissa Loviisan jouluun sisältyy monenlaista ohjelmaa konserteista kuusenhakuretkiin. Monet kulttuuritapahtumista ovat vanhoissa 1700- ja 1800-luvun rakennuksissa. Komendantintalossa, jossa aikanaan vieraili myös Kuningas Kustaa III, toimii kaupungin museo. Komendantin joulu -näyttely avataan 17.11. Se tutustuttaa herraskartanon rouvan seurapiirielämään 1700-luvun Yksilöllinen Vackerbackan joulukoti asukkaineen Puutarhakadulla.) 54 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Joulumarkkinat historiallisissa ympäristöissä Pitkänpöydäntalon tunnelmallinen joulukoti Mariankadulla. toisella puoliskolla. Venäläiskaudella rakennetussa patriisilinna Bongassa on nähtävänä professori Riitta Nelimarkan töitä. Bongan Linnan galleria on avoinna 12.-13.12. 150-vuotias Loviisan kirkko on suosittu konserttitila, jossa kuullaan mm. Sibelius-konsertti itsenäisyyspäivänä. Nuori Jean Sibelius vietti kesiään Lo- viisassa isoäitinsä ja tätinsä talossa. Sibeliuksen 150-juhlavuoden merkeissä järjestetään opastettu kävelykierros Evelina-tädin kahvikutsut yhteistyössä ravintola Loviisan Kappelin kanssa 5.12. Tilausravintola Degerby Gille vanhassa Degerbyn rusthollissa pitää ovensa avoinna joulun teemaviikonloppuina kaikille vierailijoille. AVOINNA TI-SU KLO 11-17. VAPAA PÄÄSY! Wanhan Ajan Joulukoteja KUVA (YKSITYISKOHTA): LK/KIMMO RÄISÄNEN, 1989. Strömforsin ruukin joulu 5.-6.12. Malmgårdin joulumarkkinat 12.-13.12. www.visitloviisa.fi/loviisanjoulu M A T K A I L U lehti 5 • 2015 O ЯE IA AS U I А DEM D Н IA EН N MЕ M DIEAD М G DEE Е NРIG ETM N HD GЕIG MGG E R G L LIINN N O ANПÄ N A E GR A V I BID N CHCÄHIR GN NÄIA P R F ÖCA RH CFVHA Loviisan Joulu 2015 5.-6.12. & 12.-13.12. Loviisan monista joulumarkkinoita suurimmat ovat Malmgårdin, Laivasillan ja Strömforsin ruukin joulumarkkinat, joissa on ohjelmaa ja jouluiloa koko perheelle. Laivasillan markkinoiden 12.12. tapahtumapaikkana on Loviisan vierasvenesatama, jonka punaisten suola-aittojen tuntumaan käsityöläiset pystyttävät kojunsa. Aikanaan aittoihin varastoitiin mm. ulkomailta tuotuja suolaa ja mausteita. Malmgårdin kartanon alueelle saapuu 12.-13.12. kymmeniä lähiruuan tuottajia ja käsityöläisiä. Kartanopuodissa on myynnissä kartanon omia luomutuotteita. Malmgårdin linna on Creutzin kreiviperheen sukutila, joka tunnetaan luonnonmukaisesta viljelystään ja panimotuotteistaan. Strömforsin ruukin joulussa Tallinmäellä 5.-6.12. on joulumyyjäiset ja ohjelmaa lapsiperheille. Ruukin käsityöläisten pajat ja puodit ovat avoinna. Strömfors on maaherra Johan Creutzin 1600-luvun lopulla perustama ruukki Ruotsinpyhtäällä. www.visitloviisa.fi/loviisanjoulu Uudistunut museo median muutoksesta 3.12.2015 Ludviginkatu 2-4 Helsinki. 55 Majatalo Onnela – historiallisessa Rantatien miljöössä M ajatalo Onnelan tarina alkaa vuodesta 1905, jolloin neiti Johanna Sofia Björklund (s. 1880) sai Onnelan tilan lahjaksi vanhemmiltaan. Johanna Sofia opiskeli tuolloin balettia Pietarilaisessa balettikoulussa. Myöhemmin hän toimi hovinaisena Pietarin keisarillisessa hovissa ja ryhtyi varsin nuorena venäläisen upseerin Paul Nikolajevitsh Shabelskin rakastajattareksi. Pariskunta siirtyi pysyvästi Onnelaan vuonna 1917. Ajat olivat vaihtelevasti ylellisiä ja loisteliaita, kun taas välillä elettiin kädestä suuhun köyhyyden ahdistaessa. Johanna Sofia perusti 1920- luvulla Onnelan täysihoitolan, mikä toimi kohtauspaikkana Rantatien merkkihenkilöille, kuten Jean Sibelius, Pekka Halonen, Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt, Juhani Aho ja Eino Leino, joka asui Onnelassa vuosina 1923–24. Erinäisten, jopa dramaattisten tapahtumien seurauksena, Johanna Sofian menehtymisen jälkeen, Onnela myytiin Sokeain liitolle vuonna 1937. Sokeain Ystävät ry. osti Onnelan vuonna 2009. Tänä päivänä täysin uudistettu Onnela tarjoaa laadukkaita kokous- ja majoituspalveluita kauniissa Tuusulanjärven maisemissa. www.onnela.com YHTEISLIPPU YHTEISLIPPU Lottamus eo ja Ilma tor ju Lottamuseo ja O s t o p ä ivä : O s t o p ä ivä : Kaksi museota yhdellä l ip u l l a ! Rantatie 34, 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com www.onnela.com Suurille ajatuksille * Kokoustiloja * Tilausravintola * Ohjelmapalveluita * Rantasaunoja * Majoituspalvelut * Alueen kulttuurikohteet * Opaspalvelut ntamuseo Lottamuseo Syväranta, atie 39, 04310 TuusRant ula Ilmatorjuntam I l mKlaa a tvola o rntie j u useo 04300 Tuusula2,n t a m u s e o useo Vo i m aLottam s s a 1nta, v uRantat Syvära oden. 04310 Tuusula ie 39, Ilmatorjuntamuseo Klaavolantie 2, 04300 Tuusula Vo i m a s s a 1 v u o den. Hinta vain 9 euroa! Yhteislippu Lottamuseo ja Ilmatorjuntamuseo Ota yhteyttä ja kysy lisää! Klaavolantie 2, Tuusula itmuseo@gmail.com ilmatorjuntamuseo.fi Rantatie 39, Tuusula info@lottamuseo.fi lottamuseo.fi Museot löytyvät myös facebookista, aina ajan tasalla. 56 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Bell P-39 Q Airacobra Ilmatorjuntamuseon uudessa näyttelyssä Ilmatorjuntamuseo ja Lottamuseo Tuusulassa I lmatorjuntamuseossa on kaksi laajaa näyttelyhallia, sotilasvirkatalo 1700-luvun alkupuolelta sekä ulkonäyttelyalue, kahvio ja museomyymälä. Sota-ajan näyttelyssä käydään läpi toisen maailmasodan aika 1939-1945 Suomessa ilmatorjunnan näkökulmasta aina talvisodasta Lapin sotaan asti. Esillä on mm. laaja aitoja esineitä sisältävä kokoelma Helsingin ilmatorjunnan torjuntavoitosta helmikuun 1944 suurpommituksissa. Helmikuussa 2016 Ilmatorjuntamuseolla avataan uusi näyttely Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa, jossa käydään läpi ilmatorjunnan koulutuksen ja kalustohankintojen kehitys Suomessa 1920-luvulta nykypäivään. Nähtävissä on myös harvinainen Bell P-39 Q Airacobra lentokone. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Lottamuseon päänäyttely kertoo Lottajärjestön historiasta ja tuo esiin lottien tarinoita sekä kokemuksia. Lotta-aiheiset draamaopastukset tarjoavat aikamatkan menneeseen ja elävöittävät museovierailua. Tunnelmallisessa Lottakanttiinissa on tarjolla lounasta kaikkina aukiolopäivinä sekä herkullisia makeita ja suolaisia leivonnaisia omilla resepteillä leivottuina. Vuosi 2016 on Lottamuseon 20. toimintavuosi. Juhlan kunniaksi avataan Nostalgiset Naiset -blogi, joka esittelee entisaikojen lifestyleä. www.nostalgisetnaiset.fi Nostalginen hattu 57 Kaarina Kaikkonen – Kerrostumia Hyvinkään taidemuseo 20.11.2015–24.1.2016 K aarina Kaikkonen on tällä hetkellä yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista ja arvostetuimmista kuvanveistäjistä. Hänen vaatteista, erityisesti miesten paidoista ja pikkutakkeista, rakentamiaan installaatioita on ollut esillä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2011 valmistui taiteilijan tilaustyö Kohti uutta huomista vanhalle villatehtaalle saneeratun Hyvinkään uuden kaupungintalon aulaan. Kaarina Kaikkonen on käyttänyt teoksessa kaupungin työntekijöiden lahjoittamia vaatteita. Taiteilijalle ominaiseen tapaan tilateoksessa on hyvin voimakas symbolinen side tilan, materiaalien ja tekniikan välillä. Kaarina Kaikkonen on juuri saanut valmiiksi installaation We share a Dream (2015) Buffalo Niagara International -lentokentälle New Yorkin lähelle. Teosta varten paikkakuntalaiset lahjoittivat 1000 paitaa. Hyvinkään taidemuseon tulevassa näyttelyssä on mukana taiteilijan teoksia pitemmältä aikajaksolta, keskeisenä on monumentaalinen Maisema. Hänen käytettyjä tekstiilejä kuten vaatteita, mutta myös muita kierrätysmateriaaleista luoduissa teoksissaan yhdistyy niin maalauksellisuus kuin veistoksen kolmiulotteinen muoto. 4.12.2015–24.1.2016 Kaapon galleriassa: Tiina Valkeapään ”Herbarium”, kuivattujen kasvien innoittamia akvarelleja. Tulossa kesällä 2016 Humala ja Krapula 100 vuotta -näyttely. Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken ja Terho Sakin ateljeekodit. 58 Tiina Valkeapää, Pieni ohdake, 2015, vesiväri. Kuva: Hyvinkään taidemuseo Kaarina Kaikkonen, Toivo, 2014, tekstiili. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Kuva: Sami Lamberg Harmaat Pantteri 2 – Käpyhovi Kerava-salissa M uistatko vielä viime keväänä ensi-illassa olleen suositun vanhainkotikomedian Harmaat Pantterit - Kapina Käpyhovissa? Heikki Lundin kirjoittamalla Käpyhovin vanhainkodista kertovalla näytelmällä on ollut jo yli 40 ensi-iltaa eri puolilla maata. Vakavasta aiheesta kirjoitettu komedia on rikkonut yleisöennätyksiä kaikkialla myös Kerava-salissa viime keväänä. Nyt voimme ilolla ilmoittaa että helmikuussa 2016 esitämme komedialle itsenäisen jatko-osan, jonka pääosassa loistaa hivenen dementoituneena majurina Jussi Lampi. Harmaat Pantterit 2 – Käpyhovi taistelee jatkaa railakkaasti tarinaa. Luutuneet toimintatavat ja asenteet saatiin ensimmäisessä näytelmässä uudistettua, ja hetken kaikki näyttää hyvältä. Kunnes kunta ilmoittaa järkyttävän uutisen. Kansainvälinen pörssiyhtiö on tekemässä ostotarjousta eli kaappaamassa Käpyhovin. Tästä alkaa taistelu, joka on täynnä vauhtia ja yllätyksiä. Pohjalla kulkee taas totisia kysymyksiä: ovatko vanhukset heittopusseja? onko heillä ihmisarvoa? eikö kukaan välitä? ”Ketteryys on päivän sana. Teette niin kuin parhaalta tuntuu. On tätä puljua yritetty panna kuriin, vaikka kunnassakin on muutama, jotka ovat itkeneet tämän puolesta. Mutta nyt, kun teette hyvän tarjouksen ja hoidatte asiat mallilleen, saatte tästä kyllä kultakaivoksen. Vaikka täällä on muutosvastarintaa, kunta on teidän takana ja potilaitahan riittää. ” - sosiaalitoimenjohtaja Natunen Näytelmän käsikirjoituksen on tehnyt edellisen osan tapaan näytelmäkirjailija Heikki Lund, jonka näytelmiä on esitetty eri puolilla Suomea. Esityksen ohjaa muun muassa Helsingin kaupunginteatteriin ohjannut Katja Krohn. Päärooleissa Jussi Lampi, dementoitunut majuri jaAnna-Leena Sipilä, räväkkä feministimummo Ensi-ilta 5.2. klo 19. Muut esitykset: 7.2. – 13.3.2016 Keuda-talon Kerava-sali M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Käsikirjoitus Heikki Lund Ohjaus Katja Krohn Päärooleissa Jussi Lampi ja Anna-Leena Sipilä Ensi-ilta 5.2.2016 Keravan Keuda-talolla Muut esitykset 7.2.– 13.3. Liput ja tiedustelut KUT:n toimisto p. (09) 2735 4000 info@kut.fi www.kut.fi 59 Uusi Lahnajärvi on otettu ilolla vastaan Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Helsingin ja Turun välillä 1950-luvulta asti reissailleet muistavat hyvin Lahnajärven pysähdyspaikan. Yllättävän iso joukko kulkijoita on jo käynyt kesällä avatussa uudessa Lahniksessa. Jyrki Sukulan lista tuo taatusti uutta väkeä paikalle. S uomusjärven Lahnajärvi oli vuosikymmeniä se pakollinen pysähdyspaikka Helsingin ja Turun puolivälissä. Muita kahviloita ei juurikaan väylän varrella ollut. Lahnajärvi oli luksusta, siellä sai maistaa katkarapuleipää. Tästä tulikin yksi Lahnajärven klassikoista. Lahnajärvellä pysähtyivät ministerit, virkamiehet, timpurit sekä tietysti bussimatkustajat. Lahnajärven pihalla saattoi olla jopa kymmenen linja-autoa samaan aikaan. Parhaimpina vuosina silloin 80-luvulla Lahnajärven listoilla oli asiakkaita palvelemassa 70 henkeä. Sitten tuli moottoritiesuunnitelma. Uusi väylä rakennettiin 2000-luvun puolella ja se jätti Lahnajärven sivuun. Harva uskoi enää Lahnajärven nousevan, mutta toisin kävi. Lahnajärvi löytyy vanhan ykköstien varrelta. Moottoritieltä on lyhyt matka poiketa Lahnikselle. Saranat ovat olleet kovilla Pia Landen ei enää voinut katsoa Lahnajärven hiljaiseloa. Hän osti kiinteistön ja kunnosti sen, vaikka moni varoitteli. Seitsemän vuoden hiljaiselo päättyi loppukesällä kun Linden avasi uusiutuneen Lahnajärven monien iloksi. Ensimmäisinä päivinä oli hyvin vilkasta ja eteisen vieraskirja täyttyi nimistä ja terveisistä hetkessä. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana on ollut jo yli 20 000 asiakasta. Uuden Lahnajärven ulkokuori on sitä samaa vanhaa Lahnajärveä, mutta sisätiloissa remonttivasara on paukkunut. Tiski on tyylikäs, sali avara ja seinissä hohtaa supisuomalainen puu. Vessat ovat vanhoilla paikoillaan ja niiden seinäkirjoitukset ovat patinasta päätellen aitoja ja alkuperäisiä. Eteisen seinällä on nostalgisia kuvia Lahnajärven menneiltä vuosikymmeniltä. Biljardipöytä, pelihuone ja karaoke löytyvät myös uudesta Lahniksesta. Piha-alueen vesiliukumäki kaipaisi vie- 60 Suomusjärven Lahnajärvi avasi ovensa ensimmäistä kertaa vuonna 1952. Vanhoja kuvia löytyy uudistuneen Lahnajärven eteisestä. lä ehostusta, mutta varmasti senkin aika vielä tulee. Sukula tuli ja pelasti Lahnan Lahnajärven uusi alku ei ollut ihan itsestään selvä juttu. Tämä tuli selväksi Jyrki Sukulan tv-ohjelmassa Kuppilat kuntoon marraskuun lopulla. Kun mestarikokki Sukula tuli Lahnajärvelle ensimmäisenä päivänä, oli tunnelma lohduton. Yrittäjä Pia Landen oli valtavan remonttiurakan jälkeen ihan puhki ja työnjohdossa oli tekemistä. Muutamassa päivässä tilanne kääntyi. Keittiön työnjakoon tuli ryhtiä, ilmapiiri parani ja sisustukseen tuli uutta ilmettä. Kaiken kukkuraksi Sukula loihti Lahnajärvelle ruokalistan, joka pohjautuu vuoteen 1952, jolloin vanha Lahnajärvi avasi ovensa ja Suomi järjesti olympialaiset. Landenin mukaan Jyrki Sukula pelasti Lahnajärven. Suosittu ohjelma tuo lisäksi taatusti uusia asiakkaita Helsingin ja Turun väliselle uudestisyntyneelle historialliselle levähdyspaikalle. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Venäläinen taide valtaa Sinebrychoffin taidemuseon V enäläisten taiteilijoiden sielunmaisemaan ja rauhoittavaan ikonitaiteeseen voi tutustua Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyissä helmikuusta 2016 alkaen. Museolle venäläisen kuvataiteen esittely onkin luontevaa, sillä Sinebrychoffien perheen sukujuuret ovat lähtöisin Venäjältä, Gavrilovin kauppalasta. Panimosuvun isä Peter saapui Kymiin 1700-luvulla ja toimi Ruotsinsalmen linnoituksessa kauppiaana. Osa perheestä palasi takaisin Venäjälle, mutta vanhin poika Nikolai (1786−1848) kotiutui Suomeen ja aloitti oluen valmistuksen Helsingin Hietalahdessa 1819. Nykyisin taidemuseona ja Sinebrychoffien kotimuseona toimiva kaupunkitalo Bulevardi 40:ssä on Nikolain rakennuttama. ”Venäläiset mestarit – Aivazovskista Repiniin” -näyttely esittelee monipuolisesti 1800-luvun venäläistä taidetta romanttisista näkymistä aina henkilökuvien elävään realismiin. Esillä on muun muassa taiturimaisia merimaisemia, maa- laiselämän seesteisiä tunnelmia, satuaiheita ja muotokuvia. Teoksia on esillä kolmeltakymmeneltä taiteilijalta suomalaista taidekokoelmista, mukana on myös harvoin esillä olleita maalauksia yksityiskokoelmista. Ortodoksien pyhät kuvat Näyttely ”Pyhä, kaunis ja maallinen” museon tunnelmallisessa kellarissa esittelee 30 ikonia niiden taidehistoriallisessa ja uskonnollisessa kontekstissaan. Näin laajasti ikoneita on esitelty museon tiloissa viimeksi 1990-luvulla. Ikonit kuuluvat Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaan ja vanhimmat ikonit ovat 1500-luvulta. Näyttely teemoja ovat Kristuksen, Jumalanäidin ja pyhimysten kuvaaminen ikonitaiteessa sekä ikonin merkitys ortodoksisen rukouselämän osana. Näyttelyssä tuodaan myös esille ikoneissa käytettävää maalaustekniikkaa sekä vanhojen ikonien ajoittamiseen liittyviä ongelmia. Huipputaidetta panimonomistajan kodissa! Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo (2.krs) Kotimuseoon on vapaa pääsy! Taidesalonki 100 vuotta,10.1.2016 asti Menneisyyden jäljet – Livio Ceschinin grafiikkaa 31.1.2016 asti Venäläiset mestarit – Aivazovskista Repiniin 11.2.–8.5.2016 Ikonit – Pyhä, kaunis ja maallinen, 20.2.–31.12.2016 Tuntematon, Pyhä Nikolaus, venäläinen ikoni, 1400-l jälkipuoli, tempera puulle, 97 cm x 74 cm, Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi & Hannu Pakarinen. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO KANSALLISGALLERIA Bulevardi 40 | Opastus lauantaisin klo 14 | 12–10 €, alle 18-v. ilm., www.siff.fi 61 Kuvat: Mitro Härkönen Supersuosittu Mielipuolen päiväkirja Ryhmäteatterissa keväällä 2016 E sa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama Nikolai Gogolin novelleihin Nenä ja Hullun päiväkirja perustuva Mielipuolen päiväkirja sai ensiiltansa helmikuussa 2015 Ryhmäteatterissa ja esityskausi myytiin hetkessä loppuun. Suuren suosion vuoksi esitys jatkuu Ryhmäteatterin ohjelmistossa 22.1.-18.3.2016. Esa Leskisen ohjaama Mielipuolen päiväkirja on jatkoa Ryhmäteatterin Gogol-trilogialle, jonka ensimmäinen osa oli vuonna 2009 esitetty Päällystakki. Mielipuolen päiväkirjan suosio ei yllätä, kun miettii näytelmän ajankohtaisuutta ja tekijöitä. Vesa Vierikon esittämää näytelmän päähenkilöä on monessakin eri tahossa sanottu Vierikon parhaaksi rooliksi. Vierikko viettääkin näytelmän myötä 35-vuotista taiteilijajuhlaansa. Vierikon lisäksi lavalla nähdään näyttelijät Minna Suuronen, Robin Svartström ja Taisto Oksanen. ohjaus: ESA LESKINEN rooleissa: VESA VIERIKKO ROBIN SVARTSTRÖM MINNA SUURONEN TAISTO OKSANEN ESA LESKINEN & SAMI KESKI-VÄHÄLÄ MIELIPUOLEN PÄIVÄKI RJA KEVÄÄ LISÄES N 2016 NYT M ITYKSET YY NNISS Ä LIPUT ALKAEN 18,50€ (09) 718 622 WWW.RYHMATEATTERI.FI 62 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Näytelmän teema tuskin voisi olla ajankohtaisempi. Näytelmässä käsitellään tragikomedian keinoin, kuinka työelämän muutokset koskevat tavallista työntekijää. Se tuo lavalle teatterin keinoin nykypäivän työelämän muutoksineen – voittajineen ja häviäjineen. Ryhmäteatteri sijaitsee Helsingin Kalliossa, josta löytyy runsaasti erilaisia majoituspalveluita sekä ravintoloita. Väliaikatarjoiluja suuremmille ryhmille voi kysyä teatterilta etukäteen. www.ryhmateatteri.fi Luistimet vaihtuvat tanssikenkiin – Kiira Korpi valloittaa Peacockissa T ulevana keväänä taitoluistelutähti Kiira Korpi astelee ensimmäistä kertaa yleisön eteen revyy-taiteilijana, kun Uuden Iloisen Teatterin musiikki-ilottelut Linnanmäen Peacockin lavalla Soitellen soteen – musiikkiilottelussa. Korpea ei kuitenkaan jännitä. – En tiedä yhtään, mitä odottaa keväältä. Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että tulossa on jotain todella hyvää, Korpi kertoo. Soitellen soteen! -ilottelu kostuu hulvattomista sketseistä sekä näyttävistä tanssi- ja musiikkinumeroista. Vaikka tanssi on jäällä esiintyneelle Korvelle tutuin teatterin osa-alue, hän ei pelkää heittäytyä muihinkaan rooleihin. – Minua kiinnostaa lähteä tutkimaan, mitä kaikkea minusta löytyy. Omasta mielestäni en osaa laulaa, mutta sitäkin olisi hauska päästä kokeilemaan. On helppo laittaa itsensä likoon, kun ympärillä on Suomen teatterialan huiput. Haasteita rakastava Korpi lupaa, että katsojat eivät lähde Peacockista ilman naurun kyyneliä. – Voin luvata katsojille, että vähintään myötähäpeää on tarjolla, Korpi vitsailee. Soitellen soteen! -musiikki-ilottelu Linnanmäen Peacock-teatterissa 14.5.–16.6.2016. www.uit.fi. Uusi Iloinen Teatteri mukana matkamessuilla 21.–24.1.2016 M A T K A I L U lehti 5 • 2015 63 Suomen Saaristo – aitoa saaristolaistunnelmaa Matkamessuilla kaikilla aisteilla S uomen saaristo esittäytyy tulevilla Matkamessuilla ennennäkemättömän laajasti uudella teema-alueella, joka tuo Suomen saaristomaisemat messukävijöiden koettavaksi Messukeskukseen tammikuussa. Alueella kävijät pääsevät muun muassa aistimaan ja tuntemaan saariston tunnelmaa sekä tutustumaan sen monipuoliseen tarjontaan. Saaristo-alueella virittäydytään jo kesätunnelmiin, sillä yleisteemana siellä on juhannus. Alueen ohjelmalavan viereen kohoaa muun muassa näyttävä juhannussalko, jonka lisäksi teema näkyy myös alueen ohjelmassa. Juhannusteemaisten ohjelmanumeroiden lisäksi alueella messuvieraita viihdyttävät myös esimerkiksi Ville Viikinki, Muumit ja Nunnat ja Konnat. – Saaristokohteet ovat kaikki lähellä toisiaan. Matkailijan on helppo vaihtaa merellisestä tunnelmasta toiseen ja siinä välillä viihtyä kaupunkikulttuurin parissa. On hienoa, että Matkamessuilla uuden teema-alueen myötä asiakas voi hahmottaa saariston kokonaisuutena ja löytää sieltä juuri hänelle sopivaa tarjontaa, sanoo Turku Touringin markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja. 64 Alueella ovat esittelyssä muun muassa Ahvenanmaa, Pori, Rauma, Parainen, Kemiönsaaret, Naantali, Salo, Kaarina ja Turku. Teema-alueella on myynnissä tarjouspaketteja, ja lisäksi osastolla kävijät saavat arpajaislipun, jolla voi voittaa mahtavia lomapalkintoja. Aina on aikaa hemmotella itseään. Palkintoja on erittäin runsaasti ja ne julkaistaan juuri messujen aattona. Matkamessut järjestetään 21. – 24.1.2016 Messukeskuksessa Helsingissä. Uuden saaristoa-alueen lisäksi muita teema-alueita messuilla ovat Sun & Sea, Wine & Tasty Travel ja Active Holidays. Tutustu messuihin ja laajaan ohjelmaan sekä muuhun tarjontaan osoitteessa www.matkamessut.fi M A T K A I L U lehti 5 • 2015 KOHTAA KOKO MAAILMA 22.–24.1.2016 Messukeskus | matkamessut.fi Matkamessuilla esillä YLI 80 MAATA ja SUOMEN KIINNOSTAVIMMAT MATKAKOHTEET Yhteistyössä: M A T K A I L U lehti Uudet maat ETIOPIA JA KIRGISIA. Mukana myös MADAGASCAR SEKÄ NAMIBIA. Partnerimaa: 5 • 2015 Upeina teema-alueina mm. SUOMEN SAARISTO, TASTE OF TRAVEL ja SUN&SEA Lataa uusi Messukeskus-applikaatio älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! 65 Autosi asiantuntija F ixus-ketju on syntynyt alan tunnetuimpiin kuuluvan autovaraosien ja -tarvikkeiden maahantuonti- ja tukkuliike Koivunen Oy:n sekä sen pitkäaikasten kumppaneiden yhteistyön tuloksena vuonna 2005. Ketju tarjoaa autoilijoille kilpailukykyiset ja kattavat vaihtoehdot autovaraosissa, lisävarusteissa, kemikaaleissa, työkaluissa sekä huoltokorjaamopalveluissa. Tähän on päästy yhdistämällä Koivunen Oy:n maahantuonnin ja tukkutoiminnan erikoisosaaminen, jälleenmyyjien paikallisten olojen tuntemus ja maantieteellinen kattavuus sekä huoltokorjaamoiden nykyaikasten ajoneuvojen tekninen tuntemus ja asennuspalvelu. Fixus-ketjuun on sitoutunut yli 170 itsenäistä suomalaista varaosakauppiasta sekä yli 230 huoltokorjaamoyrittäjää. Ketju palvelee asiakkaitaan valtakunnallisesti aina Tammisaaresta Ivaloon ja Maarienhaminasta Ilomantsiin. Miksi valita Fixus Fixus-ketju sitoutuu tarjoamaan autoilijoiden käyttöön kattavan ja laajan valikoiman laadukkaita ja kilpailukykyisesti hinnoiteltuja autojen varaosia, tarvikkeita, lisävarusteita, työkaluja ja autonhoitotuotteita. Varaosapalvelu kattaa kaikki merkit ja automallit. Korkean palvelutason ansiosta tuotteet ovat nopeasti kuluttajan saatavilla missä päin Suomea tahansa. Tässä onnistutaan vahvan varaston, pitkälle vietyjen tilausjärjestelmien ja saumattoman logistiikan avulla. Fixus-ketjussa on helppo asioida, sillä palvelua on jo yli 400 toimipisteessä ympäri Suomea. Katso www.fixus.fi. Avattu! Uusi kotimainen autovaraosien ja -varusteiden nettikauppa! Fixusnet.fi –verkkokauppa tuo Fixus-ketjun laajan valikoman asiakkaan saataville reaaliajassa kellonajasta riippumatta. Verkkokaupan valikomaan kuuluvat varaosat, lisävarusteet, kemikaalit, työkalut ja koneet sekä kiinnitystarvikkeet. Toimitukset hoituvat nopeasti Postin välityksellä, tuotteet ovat parhaassa tapauksessa noudettavissa jo seuraavana päivänä! Tilaukset voi myös noutaa myymälästä ilman toimituskuluja. Normaalien verkkopankki- ja luottokorttivaihtoehtojen lisäksi voi Fixusnetissä ostokset maksaa myös laskulla tai erissä! 66 Yli 100 000 tuotteen valikoima Luotettava kotimainen verkkokauppa Varaosien haku rekisterinumerolla Nopeat toimitukset, alkaen 1 pv! Tilaa turvallisesti! Voit maksaa myös laskulla tai osamaksulla Kaikilla tuotteilla 14 päivän maksuton palautusoikeus M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Tyynelän tontut 1 Teksti Maarit Kopaly 700-luvulla Luotoon (ruots. Eugmo) rakennettut lukkarin talo ja samassa pihapiirissä oleva kirkkoväärtin talo sai uudet asukkaat 30 vuotta sitten. Aiemmin antiikkialalla toimineet Eija ja Jouko Porkola ovat aina pitäneet vanhoista taloista, huonekaluista ja esineistä. Pikkuhiljaa rakennuksia on kunnostettu ja pihaa muokattu. Sittemmin pihapiiriin on siirretty lisää vanhoja rakennuksia Vetelistä, Kaustiselta, Halsualta, Alavieskasta, Närpiöstä ja Kauhavalta. Eija Porkolan mieltymys tonttuihin konkretisoitui 15 vuotta sitten itsetehtyjen tonttujen valmistamiseen - näin tonttujen suosion voittokulku sai alkunsa. Nykyään tonttuja valmistuu tiuhaan tahtiin, mutta edelleen tontut tehdään itse käsin ja kaikki ovat yksilöllisiä tonttuja, ei ole kahta samanlaista. On riihitonttuja, saunatonttuja, pieniä, suuria, tonttutyttöjä ja tonttupoikia. On Santeri, Jalmari, Topi ja Valtteri. On Asseri, Elmeri, Santtu ja Taavi... Kaikilla tontuilla on oma nimi. Tonttujen kotitila Tyynelä on oikein hurmaava kokonaisuus: leipomo, suutari, puoti, sauna, riihi, aitta, kappeli ja tonttuverstas, kudontamuseo ja talonpoikaismuseo, jossa nukkekokoelma, M A T K A I L U lehti 5 • 2015 nukkekoteja, lelukokoelma, vanhoja talonpoikaistekstiilejä, käyttöesineitä ja talonpoikaisantiikkihuonekaluja. Paikka on mielenkiintoinen retkikohde: museoesineitä, kahvila, kokoustiloja ja ihastuttava joulupuoti, jossa on tarjolla monenlaisia joulukoristeita ja kaiken kruunaa emännän itsevalmistetut joulutontut. Parasta tässä on vielä se, että jouluiseen tunnelmaan pääsee vaikka keskellä heinäkuun auringonpaistetta. 67 F ÖR TF IS T FR T UR F. SUO ME N Y. YR SM ILIJAYHDIST TKA YS MA EN I N GE N I FINLA ND SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY Turistföreningen I Finland TFF rf Tosi nuorekkaat nelikymppiset ja varttuneemmat, mutta hyväkuntoiset kasikymppiset! T ätä kirjoittasessani on vain muutama päivä siitä, kun osallistuin Turun Seuden Matkailijat ry:n 40- vuotis juhlaristeilyyn. Parin viikon kuluttua toinen jäsenyhdistyksemme, Itä-Hämeen Matkailuyhdistys ry täyttää 80 vuotta. Saman teki joulukuussa 2014 Lapin Matkailuyhdistys ry. Muutkin jäsenyhdistyksemme ovat eläneet läpi vuosikymmenten, monet siis jo ennen sotia perustettuja ja toimivat edelleen aktiivisesti kotimaamme matkailussa. Sen käyttäjinä itse matkustaen tottakait, mutta mm oman kokemuksen kautta myös sen kehitykseen vaikuttaen. Vaikka ajat ovat nyt täysin toiset, vaikuttamista tarvitaan edelleen! On usein sanottu, että maamme on yhdistystoiminnan ”luvattu maa”. Yhdistystoimintaa harjoitetaan mitä moninaisimpien nimikkeiden alla ja toiminnan erot ovat suuria. Yhden asian suhteen ne ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia, kaikki matkustavat! Joissain tapauksissa matkustaminen on se varsinainen syy, miksi jäsenet ovat kiinnostuneita olemaan mukana, joissain taas matkustaminen on enemmänkin välttämätön tai tarpeellinen osa sitä toimintaa tai harrastusta, minkä tähden on yleensä tultu mukaan toimintaan. Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenyhdistykset kuuluvat varmaankin tuohon ensiksi mainittuun ryhmään. Ei ehkä kuitenkaan pelkästään halusta matkustaa, vaan myös osin halusta olla mukana vaikuttamassa asioihin ja kehitykseen, ellei maanlaajuisesti niin ainakin paikallisesti. Uskon, että vastaavanlaisia yhdistyksiä, tai ainakin lähes vastaavia on maassamme runsaasti. Toivotamme heidät tervetulleeksi joukkoon! Valitettavan usein tuntuu olevan niin, että asioihin vaikuttaminen nähdään mahdottomana, ainakin hyvin vaikeana. Monet hyvät kehitysideat ja parannusehdotukset jäävät nostamatte esille ja hyödyntämättä, kun ajatellaan ”ettei kukaan kuitenkaan tästä kiinnostu tms”. Tai kun ei ole mitään tuttua ja helposti lähestyttävää tahoa tai kanavaa, mitä kautta asiaa voisi ajaa. SMY:n toiminnan lähtökohta on kotimaanmatkailun kehittäminen erityisesti matkailijan näkökulmasta katsottuna. 68 Voimme käyttää asioiden esille nostamiseen ja vaikuttamiseen mm jäsenlehteämme Matkailulehteä sekä käynnistettävää Neuvottelukuntaa, jossa on jäseniä useista keskeisistä omaa jäsenistöään edustavista organisaatioista sekä joukko matkailu-alan ammattilaisia. Yhtenä viime vuosien kestoaiheena matkailun kehityksestä puhuttaessa on ollut koulujen ja oppilaitosten kesäloma-ajan siirtäminen parilla viikolla myöhemmäksi. Ei siis lyhentämiseksi vaan siirtämiseksi alkamaan noin kaksi viikkoa nykyistä myöhemmin. Matkailulehden edellisessä numerossa, sen pääkirjoituksessa, sain tuotua asiasta esille muutamia näkemyksiä. Tässä numerossa on erittäin mielenkiintoinen artikkeli asiasta vähän eri näkökulmasta katsottuna. Joensuun kaupunki on alueen yrittäjien aloitteesta tehnyt tutkimuksen asiasta omilla nettisivuillaan. Tulos on erinomaisen selkeä, lähes 70 % vastaajista pitää parhaana vaihtoehtona lomakauden siirtämista kahdella viikolla tai jopa niin että kesäloma alkaisi juhannuksesta ja jatkuisi nykyisen pituisena. Lomien siirtämistä on toistaiseksi perusteltu pääasiassa matkailu- ja muulle elinkeinoelämälle ja yleensä Suomen taloudelle tulevina hyötyinä (kasvavat matkustajamäärät ja tulot, monipuolistuvat palvelut, lisääntyvä työllisyys jne). Lisäksi on tuotu esille perheiden parempi mahdollisuus yhteisten loma-aikojen viettoon ja myös se, että olisimme paremmin keski-eurooppalaisessa rytmissä kiinni. Joensuun alueella tehty tutkimus antaa syyn olettaa, että muuallakin Suomessa perheet ja koululaisten vanhemmat olisivat tämän asian puolella. Ainakin asiasta kannattaisi pikaisesti tehdä riittäävän kattava selvitys. Helsingin Sanomien ”kakkos pääkirjoituksessa” esitetyn toiveen selvityksen tekemisestä ovat muutamat puolueetkin jo aiemmin ilmaisseet. Me SMY:ssä jatkamme tämänkin asian ajamista. Tuntuu olevan mitä suurimmassa määrin myös kuluttajan kannalta keskeinen asia. Matti Orama Suomen Matkailijayhdistys SMY ry Puheenjohtaja M A T K A I L U lehti 5 • 2015 In Memoriam Seppo Aho “Matkailututkimuksen emeritusprofessori Seppo Aho menehtyi 8.7.2015 sairauteen Rovaniemellä. Opimme tuntemaan Seppo Ahon aktiivisena, idea- ja tietorikkaana henkilönä, jolle matkailun parissa työskenteleminen ja erityisesti kotimaanmatkailun kehittäminen oli sydäntä lähellä. Tämä korostui mm hänen toiminnassaan Lapin Matkailuyhdistys ry:n puheenjohtajana. Hän toimi lisäksi pitkäaikaisena ja erinomaisen tuotteliaana Suomen Mat- kailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehden – Matkailulehden - toimittajana sekä osallistui myös aktiivisesti SMY:n hallitustyöskentelyyn mm sen varapuheenjohtajana ja keskeisenä jäsenenä useissa hallituksemme työryhmissä. Menetimme Sepon myötä yhden toimintamme keskeisistä henkilöistä. Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistys SMY ry Imatran Matkailuyhdistys ry Joulupuuro Hiljan Pihassa, lauantaina 12.12. klo 14 – 18 Perinteisenä joulutervehdyksenä yhdistys tarjoaa jäsenistölle joulupuuron Hiljan Pihan tuvassa. Puuron saa jäsenkorttia näyttämällä. Don Quijote-baletti, Kulttuuritalo Virrassa, perjantaina 1.1.2016 klo 17 Vuoden 2016 Imatralla aloittaa yksi klassisen baletin merkkiteoksista, Ludwig Minkunsen Don Quijote. Baletin esittää maailmalla tunnettu ja arvostettu St Petersburg Ballet Thetre, SPBT, Konstantin Tachkinin johdolla. Näytökseen on varattu 60 lippua. Liput jäsenille 49 e permanto ja 44 e parvi, lapset alle 12 v. 35 e. Ei jäsenille lippujen hinnat ovat 54 e/48 e. Ilmoittautumiset Marja Lankiselle 30.10. mennessä sähköpostilla marja.lankinen@pp1.inet.fi tai p. 040 5740 433. Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.imatranmatkailuyhdistys.net. Mikäli haluat jäsenkirjeesi sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 69 80 vuotta matkailutyötä Itä-Hämeessä Teksti: Esa Arvekari Kuva: Sami Lettojärvi J oulukuussa kahdeksankymmentä vuotta täyttävän Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen varhaiset juuret juontavat vuonna 1935 perustet tuun Suomen Matkailijayhdistyksen Heinolan paikallisosastoon. Tuolloin toimialueena olivat Heinolan kaupunki, maalaiskunta, Hartola, Sysmä ja Joutsa. Osaston tehtäväksi tuli matkailun ja retkeilyn edis täminen omalla alueellaan. Se julkaisi matkailuohjeita ja nähtävyyskuvauksia. Niin ikään osasto edisti tie- ja liikenneasioita sekä huolehti majapaikkojen saatavuudesta. Osastolla oli käytössä 1930-luvun lopulta alkaen höyryvene Heinola, jolla tehtiin lyhyitä retkiä. Myös yhdistyksen järjestämät linja-autoretket keräsivät runsaasti osallistujia. Systemaattisen matkaillunedistämistyön alkuna voidaan pitää vuonna 1939 koottua Itä-Hämeen mat kailutoimikuntaa. Vuonna 1939 Suomen matkailuyhdistyksen organisoituessa keskusliitoksi myös Heinolan paikallisosastosta tuli itsenäinen Itä-Hämeen matkailuyhdistys. Ensimmäinen opaskurssi pidettiin vuonna 1950 ja ensimmäiset valtakunnalliset retkeilypäivät Heinolassa 1951. Vuosien 1951-52 painopisteenä olivat olympialaiset, joiden odotettiin vilkastuttavan myös Itä-Hämeen alueen matkailua. Vuonna 1953 alkoi yhdistyksen 40-vuotinen vesi tornin kahvilan isännöinti. 1950-luvun alussa yhdistys ryhtyi pitämään myös retkeilymajaa, jolle saatiin tilat entisestä Kylpylän koulurakennuksesta. Vuoden 1950-luvun lopun hankkeita olivat muun muassa Heinolan ja Lahden välisen laivaliikenteen elvyttäminen ja Ilvespolun avaus. 1960-luvulla yhdistys sai Heinolan kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella hoitaakseen Heinä saareen perustamansa leirintäalueen. Heinäsaaren palveluvarustus oli parhaimmillaan 70-luvulla, kun nes 80-luvulla tuli vastaan korjausvaihe isoine haasteineen. 70 Vuonna 1983 kaupungin matkailutyö eriytettiin Heinolan matkailupalvelu oy:lle, myöhemmin Heinolan ohjelmapalvelu oy:lle. Kaupunki peruskorjasi näkötornin 1990-luvulla ja nykyaikaisti Heinäsaaren palvelut 2000-luvulla. Yhdistyksen voimavarat eivät enää riittäneet laajan yritystoiminnan pyörittämiseen, joten kahvila- ja lei rintäalueliiketoimista luovuttiin palaa- malla aatteelliseksi yhdistykseksi. 2010-luvulla yhdistys on toiminut matkailun aatteellisena edunvalvojana. Se on tehnyt aloitteita, järjestänyt alan seminaareja ja markkinoinut Itä-Hä meen aluetta. Luopuessaan leirintäalueen pidosta Itä-Hämeen matkailuyhdistys lahjoitti Heinolan kaupungille Heinäsaareen rakennuttamansa sillan. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 Turun Seudun Matkailijat ry Turun Seudun Matkailijat piknikillä. Yhdistyksen 40 –vuotisjuhlaa vietettiin Viking Amorellalla piknik risteilyllä. Mukana oli 40 jäsentä ja matkailun ystävää. Kokoustiloissa puheenjohtaja Torsti Rekola toivotti osallistujat tervetulleeksi. Suomen Matkailijayhdistys SMY:n puheenjohtaja Matti Orama toi SMY:n terveiset. Ja Turku Touringin Liisa Lemmetyinen kertoi uudistuksia Visit Turku matkailun sektorilla. Saimme kuulla runonlausuntaa Tuula Waldenin esittämänä. Yhdistyksellä on ollut tapana muistaa tasavuosia täyttäneitä hallituksessa mukana olleita jäseniä. Vuoden aikana merkkipäiväänsä ovat viettäneet Matti Lyly, Torsti Rekola ja Tarmo Haapala. Suomen Matkaililijayhdistys SMY ry palkitsi Torsti Rekolan kultaisella ansiomerkillä ja Leena Rekolan kunniakirjalla. Torsti Rekola kertoi tulevista tapahtumista, teatterimatkasta Uudenkaupungin teatteriin katsomaan Satavuotiasta, joka karkasi ikkunasta ja katosi, sekä keväällä tehtävästä ryhmämatkasta Tampereen Kotimaan Matkailu- ja Puutarha- Antiikki- ja Viinimessuille. Messujen yhteydessä järjestetään myös SMY:n jäsenpäivät. Lisäksi Matkailu –lehdellä on osasto messuilla. Terje Suominen kertoi toukokuun lopulla tehtävästä Tuula Walden lausui runoja Viron matkasta, tulevana vuonna menemme Viljantiin ja sen ympäristöön tutustumaan. Paluumatkalla Gracellä nautimme mahtavan buffet –aterian, ja sen jälkeen jäi vielä aikaa tehdä ostoksia laivan kaupassa ja ”pistää vaikka vähän jalalla koreasti” tanssiravintolan puolella. Terveisin Leena Matti Orama toi Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n terveiset 5.3.2016 Uudenkaupungin teatterimatka – Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. Yhdistys huomioi vuoden aikana merkkipäiviään viettäneitä Torsti Rekola, joka sai myös SMY ry:n kultaisen ansiomerkin, Matti Lyly ja Tarmo Haapala. Kuvassa myös vasemmalla Leena Rekola, jolle SMY myönsi kunniakirjan ja Terje Suominen taaempana. .J.Jonassonin menestysromaaniin perustuva näytelmä ”100 –vuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi.” 100-vuotias Allan karkaa syntymäpäivänään vanhainkodin ikkunasta ja siitä alkaa valloittava seikkailu, jossa kaikki menee niin kuin menee ihan vaan puolivahingossa. Mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on rutkasti riihikuivaa rahaa ja Allan huomaa olevansa elossa enemmän kuin aikoihin. Allan mm. keksi atomipommin, tapasi mm. Stalinin ja Francon. Kaikkea voi sattua kun vanhaksi elää! Kansainväliseen menestysromaaniin ja huippusuosittuun elokuvaan perustuva kantaesityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Raija ja Pentti Nokkala. Suomennos kirjasta Raija Rintamäki. Hinta 70 e/ hlö, sisältäen matkan, teatterilipun, ruokailun ja väliaikatarjoilun. Tied/ilm. p. 050 571 1303 Torsti Rekola tai matkailu@matkailulehti.fi Ensi kesän matkamme Viroon: Viljandimaan helmet 23.-26.5. Lähdemme torstaina Eckerön iltapäivälaivalla Tallinnan kautta Viljandiin, Etelä-Viroon. Tallinnasta jatkamme suoraan Viljandia kohti, puolivälissä matkaa pysähdymme ruokailemaan. Hotellina on hotelli Centrum Viljandin keskustassa. Viljandin ympäristössä tutustumme uusiin erilaisiin paikkoihin ja ainakin yksi kartano jää matkan varrelle. Matkan hinta on 450 e sisältäen bussmatkat, laivamatkat, retket, oppaat, tulkin, matkanjohtajan ja puolihoidon, eli aamupalan ja vähintään yhden lämpimän aterian jokaisena matkapäivänä. Paluupäivänä on myös yhteinen puffetti laivalla, missä vaihdamme mielipiteitä matkastamme hyvän ruoan ja viinin merkeissä. Tied. ja ilmoitt. Terje Suominen p. 040 861 0389 tai Torsti Rekola p. 050 571 1303 tai matkailu@matkailulehti.fi Tervetuloa! Ps. Varaa paikkasi ajoissa, niin varmistat mukanaolosi. M A T K A I L U lehti 5 • 2015 71 Merkillisen reilu. Aero-reelinkitaakkatelineet Autoform-kattokotelot Valmiiksi esikoottu ja heti käyttövalmis. Tangon leveys 122 cm. Leveyden säätö ilman työkaluja. Varkaussuojattu sylinterilukon avulla. Varmista sopivuus autoosi myyjältä. UUTUUS Alumiininen polkupyöräteline katolle n ine uote. t ala aks laatu s ty en llin äksyt a v r yv - Tu sh -h Cra City - paino 3 kg - nopea ja helppo asentaa - Sopii sekä neliön että ovaalin muotoisiin tankoihin. - Soveltuu kaikille pyörille - Mahdollista asentaa useampia rinnakkain Laadukkaat Autoform-kattokotelot on valmistettu iskun-, pakkasen- ja UV- säteilynkestävästä ABS-termomuovista. Koteloita on saatavana useita eri kokoja ja värisävyjä. Kattokotelot ovat City Crash-hyväksyttyjä ja niillä on 5 vuoden takuu. Esimerkiksi 430-sarjan kotelot on varustettu alumiinisilla Quick Grip-pikakiinnikkeillä, joiden ansiosta kotelo voidaan kiinnittää kaikenmuotoisiin taakkatelinetankoihin. Kuormaamisen helpottamiseksi kotelo on mahdollista avata kummalta puolelta tahansa. Tilavuus 430 litraa, pituus 225 cm, leveys 80 cm, korkeus 34 cm. Saatavilla olevat värit harmaa, mattamusta tai kiiltolakattu musta. Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut Lähes jokaiseen automerkkiin. Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Auton iän kattava katkeamattomuustakuu. Akut Paras tyrmäys vetopulmiin... Testattua käynnistysvoimaa! Kestäviä, huoltovapaita tai vähähuoltoisia akkuja, jotka on valmistettu levymääristä tinkimättä. Sydäntalven pakkasista aina heinäkuun helteisiin Hankook-akut tarjoavat varmoja käynnistyksiä edulliseen hintaan. Myös raskaalle kalustolle. OIKEA KOUKKU! Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin Exide Technologies toimii yli 80 maassa ja on yksi maailman suurimmista lyijy- akkujen valmistajista ja kierrättäjistä. Exidellä on erittäin laaja akkuvalikoima, joka kattaa henkilö- ja kuorma-autojen, veneiden, moottoripyörien ja jopa golfkärryjen akut. Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, matkailu- ja perävaunuihin. Valikoimassamme on jarrukenkäsarjoja sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit. www.valeryd.fi Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internethakukoneellamme helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä jarrun tunnistemerkintä, nimike, tuotenumero tai mitat. Boschin uusinta teknologiaa edustavasta mallistosta löytyy paras vaihtoehto niin henkilöautolle, kuin raskaalle kalustolle. SmartCharge älylaturit! SmartCharge on turvallinen, tehokas ja älykäs ratkaisu lähes kaikkiin lataustarpeisiin. SmartCharge 4A ja 8A Lähin myymäläsi: fixus.fi Fixusnet.Fi -verkkokauppa on nyt avattu!
