doc2.–28.8.2014 - Matkailulehti
download 
Report Transcription
2.–28.8.2014 - Matkailulehti
Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 3 • 2014 Lohjan Tenoripäivät tarjoaa loppukesän konserttielämykset 2.-28.8.2014 s. 8-9 Kolumni Aino Rimppi Kuva: Minna Lautamäki Mikä meitä vaivaa? L ähdimme saksalaisen vieraittemme kanssa veneretkelle. Veneessä oli paikkoja vain neljälle, joten päätimme soutaa vastapäiselle kalliorannalle kahdessa erässä. Miehet lähtivät matkaan ensin. Yhtäkkiä järvenselältä kantautui riemastunut kiljahtelu – vieraamme oli saanut virvelinsä täkyyn kookkaan hauen. Kotona kala perattiin ja valmistettiin lounaaksi, lounas nautittiin pihavaahteran alla. Myöhemmin kävi ilmi, että kalan tarttuminen täkyyn, sen ylöskiskominen ja syöminen jäivät pysyvästi vieraittemme mieleen. Siinä siis suomalainen lomaresepti, jota pitäisi markkinoida enemmän ulkomaille. Toinen muistuma juontaa ajalta noin 20 vuotta sitten. Sveitsiläinen ystävä oli pienen poikansa kanssa palaamassa kotimaahansa. Viimeisenä iltana ystävättäreni pyysi nähdä hirven! Me pakkasimme naureskellen vieraat autoon ja muistutimme heitä siitä, etteivät hirvet ole paikoillaan kuten eläintarhassa. Ajoimme metsäautotielle korpisuon kulmaan. Ja kas, parinkymmenen metrin päässä tiestä seisoskeli nuori hirvi. Ystävättäreni ja hänen pieni poikansa olivat haltioissaan. Heidän mielestään näky oli monta kertaa lumoavampi kuin hirven näkeminen eläintarhassa. *** Mikä ulkomaalaisia Suomessa kiehtoo eniten? Mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota matkailua markkinoidessa? Sen tietää kirjeenvaihtaja Helena Petäistö. Hän kirjoitti neljän sivun verran Mekin asiakaslehdessä, Matkailusilmä 1/14, Suomen varteenotettavista houkutuksista ja niiden vajaakäytöstä. ”Keskiyön aurinko tehokäyttöön! Luonto tuotteistukseen! Hiljaisuus ja luonnonrauha brändiksi!”, siinä osa Helenan pontevia lausahduksia. Helena päättää suorat sanansa: ”Suomi auki silloin, kun eurooppalaiset lomailevat.” Helena ei takuulla ole väärässä väittäessään, että Suomen matkailupotentiaali on vakavasti vajaakäytössä. Hänen mielestään valoisat kesäyömme on ehdottomasti meidän kiehtovin houkutus. Helenan mielestä poliitikkomme ovat myös unohtaneet sen, miten tärkeää olisi pitää maaseutu asuttuna ja viljeltynä. Ranska kuulemma pitää maataloudestaan huolta jo matkailunkin vuoksi. ”Suurin valttimme” Helenan mielestä on luonto – ”itsestäänselvyys, jota ei tiedosteta tarpeeksi.” Hän muistuttaa, miten meillä pohjoismaissa on vielä luonnonreservaatit, joita Manner-Euroopassa ei enää ole. Kesäaikakin on meillä muutoksen tarpeessa. *** Suomi menee kiinni elokuussa, jolloin muu Eurooppa lähtee lomille. Sen me taatusti tiedämme. Asiasta on kirjoitettu ja seminaareissa puhuttu niin kauan kuin olen Suomen matkailun kanssa tekemisissä ollut, eli yli 30 vuoden ajan. Muutosta vain ei näy. Ovatko päättäjämme niin jääräpäisiä matkailun vastustajia, etteivät halua parantaa tilannetta siirtämällä vaikka vain parilla viikolla koulujemme ja oppilaitostemme kesälomia, tuiki välttämättömien matkailutulojen vuoksi? Hyvinvointimatkailu suuri mahdollisuus M enestyvä yrittäjä etsii arkityössään myös uusia, kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuodesta toiseen saman tarjonnan kanssa puurtava saattaa ajan oloon huomata olevansa iltaruskon miehiä. Uusi liiketoiminta on vankalla pohjalla, jos se nousee toimintaympäristöstä luontevasti, ilman päälleliimaamista. Varmoihin voittajiin kuuluu terveysmatkailu, joka jakautuu sairaudenhoitomatkailuun ja hyvinvointimatkailuun. Sairaudenhoitomatkailuun en puutu tässä, vaikka silläkin sektorilla Suomeen on pulpahdellut yritystoimintaa vaikkapa kirurgian ja synnytysten alueilla. Pelkästään eläkeläisten kasvava määrä perustelee hyvinvointimatkailua.Monet eläkeläiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat riittävän terveitä matkustaakseen, heillä on sen verran rahaa, että on varaa matkustaa, ja he haluavat hemmottelua ja kunnon kohennusta. Myös mielen virkistys on tärkeä asia. Pidettäisiinkö esimerkiksi viikon vesivärimaalauskurssi jossain luonnonkauniissa paikassa? Eläkeläiset voisivat hieman tasata sesonkivaihtelujakin, etenkin jos rospuuttohinnat olisivat normaaleja edullisempia. 2 Luonto on jo sinänsä hyvinvoinnin lähde. Lyhytkin jakso metsässä alentaa verenpainetta, ihan tutkitusti. Järvemme ovat puhtaita ja rauhoittavia. Uimme, soutelemme ja kalastamme juomavedessä. Me suomalaiset olemme niin tottuneita luontoon, että meistä on hiukan vaikea ajatella sillä rahastamista. Se on vähän kuin myisi pääsylippuja kirkkoon. Mutta ainakaan ulkomaalaisia ei pieni maksu oikeudesta kävellä metsäpolkua haittaisi. Ideointia saa olla kehissä: pelkkä ”metsäpolku” ei ehkä kuulosta niin kovin kuohuttavalta. Mutta ”keuhkojen syväpuhdistus metsäpolulla” kuulostaa. Tai laitettaisiinko tuoli laiturinnokkaan, veloitettaisiin 20 euroa puolen tunnin istahduksesta ja nimettäisiin se ”maisematerapiaksi”? Hyvinvointimatkailu on todellakin paljon enemmän kuin pelkästään kylpylät. Sauna toki on ehdoton elementti. Mitä muuta? Siitä vaan jokainen yrittäjä pohtimaan tuotetarjontaa. Eikä useinkaan tarvita kuin mielikuvitusta, ei suuria investointeja hyvinvointituotteisiin. Jaakko Lehtonen Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 2 • 2014 Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303 torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545 Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 470 2315 matkailu@matkailulehti.fi PÄÄKIRJOITUS SMYn hallitus on linjannut toimintamme kulmakiviksi seuraavaa: Aatteellinen toiminta: • Aatteellisen toiminnan toteuttamiseksi SMY käy keskusteluja eri sidosryhmien kanssa matkailijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi mm. kansalaisaloitteiden muodossa. SMY haluaa jatkuvasti vaalia kotimaanmatkailun historia- ja perinnetoimintaa olemalla mukana Matkailumuseoverkosto – hankkeessa ja kokoamalla katoavaa matkailutietoa kirjalliseen muotoon. Matkailijoiden edunvalvonta: Raija Kivinen p. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net • Matkailijoiden edunvalvonnan toteuttamiseksi SMY laatii julkisuuteen tiedotteita tai kannanottoja kotimaanmatkailun edistämiseksi, hyvistä matkailutavoista, oman maan tuntemisen tärkeydestä ja matkailun arvoista. Merja Helander p. 040 414 3800 merja.helander@matkailulehti.fi Kotimaanmatkailun edistäminen: Sivunvalmistus: Matkailu -lehti puh. 050 571 1303 aineistot: matkailu@matkailulehti.fi Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy, Tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy TÄSSÄ NUMEROSSA 5 Pori Kirjurinluoto, kesäteatteri 7 Krookan merenrantateatteri 8-9 Lohjan Tenoripäivät 11 Nurmijärven Taaborin teattteri 16-17 Suomussalmi, Raatteen maraton – SuomussalmiRock 20 Taivalkoski. Päätalo 28-29 Aurajoki kutsuu- Gangut Regatta 30-31 Uusia tuulia Paraisilla 40-41 Raaseporissa lumoavat viisi tähteä 54-55 Seinäjoen Tangomarkkinat 65 Ilmajoen Musiikkijuhlat • Kotimaanmatkailun edistämistä tukemaan ja neuvoa antamaan yhdistyksellä on neuvottelukunta, johon kuuluu 22 matkailualan ammattilaista. Puheenjohtajana toimii Ministeri Pertti Paasio, 1. varapuheenjohtajana Professori Olavi Syrjänen. • Yhdistys pyrkii edesauttamaan valtakunnallisten kotimaanmatkailun edistämiskampanjoiden aikaansaamista. • Yhdistys pyrkii vaikuttamaan matkailijoiden kokonaisetujen huomioimiseen pyrkimällä edesauttamaan muutoksen aikaansaamista koululaisten lomien nykyistä paremmalla ajoituksella. • Yhtenä pääteemana halutaan edistää kulttuuri- ja lähimatkailun sekä niiden arvomaailman tuntemusta. • Jäsenetuna yhdistyksellä on Matkailu –lehti. Lehden kustantaminen on annettu ulkopuolisen tehtäväksi ja se ilmestyy 4-5 kertaa vuonna 2014. Lehden tarkoitus on toimia yhdistyksen palveluväylänä jäsenistöön, jäsenistön uushankintaan ja positiivisen mielikuvan luomiseen. • Paikallisyhdistysten jäsenalennukset ovat kaikkien jäsenten hyödynnettävissä. • Yhdistys valitsee vuonna 2014 Kotimaan matkailun huippukohteen ja pyrkii näin tuomaan matkailijoille esille merkittäviä kotimaisia matkailukohteita. • Hallituksen asettama työryhmä ” Suomen matkailu 2025” valmistelee työtään niin, että ensimmäinen näkemys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmien ytimessä ovat: tekijät, joita ei ole otettu riittävästi huomioon Suomen matkailukentässä – työnimellä ”Suomen Matkailun Villit Kortit” sekä asiat, joilla on uutuusarvoa niiden erityisyyden vuoksi. Toimintavuoden puolivälin lähestyessä olemme etenemässä suuntaviivojen mukaisesti ja loppuvuosi tuo vielä paljon uutta mukanaan.Yhtenä merkittävänä asiana on uuden puheenjohtajan valinta. SMYn uutena puheenjohtajana on aloittanut vannoutunut matkailumies, Matti Orama. Matilla on laaja kokemus kotimaan matkailusta ja hän on ollut mukana hallituksessamme jo muutaman vuoden ajan. Onnea Matille haastavassa tehtävässä. Omasta puolestani haluan kiittää lehden lukijoita ja kaikkia kotimaan matkailun ystäviä mielenkiintoisista 13 vuodesta. On ollut ilo olla mukana edistämässä kotimaamme matkailua kanssanne! Timo Havola SMY M A T K A I L U lehti 3 • 2014 3 Suomen matkailun villit kortit S uomen matkailijayhdistys (SMY) ry:n mittava maamme matkailun historia-projekti saatiin päätökseen vuonna 2012. Tämän jälkeenhallitus otti valmisteluun kurkistelun tulevaisuuteen. Tätä ovat tehneet monet muutkin tahot, perusteellisimmin kai virkatyönään Työ- ja elinkeinoministeriö. Sen elinkeino- ja innovaatioosaston tämän vuoden alussa valmistunut raportti on otsikoitu ”Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät: katse vuoteen 2030”. Matkailuun vaikuttavien ”varmoina pidettyjen” megatrendien käsittelyn jälkeen raportti mainitsee lyhyesti yllättävät tekijät eli ”villit kortit”, joilla voi olla radikaaleja vaikutuksia matkailualaan. SMY:n hallitus päätti huhtikuun kokouksessaan ottaa Suomen matkailun villit kortit erityishuomionsa kohteeksi. Näin täydennetään monilla eri tahoilla niin tutkimuslaitoksissa kuin hallinnossa ja yrityksissäkin tehtävää jatkuvaa trendien seurantaa ja ennakointia. Kun trendt ovat yleisiä ja laajaalaisia pidemmän aikavälin kehityskulkuja, niin ”villit kortit” tuovat matkailun kehityskuvaan kokonaan uusia, pääosin ennakoimattomia tekijöitä. Niiden arvailu ja seuranta on jännittävää ja hyödyllistä sekä asian harrastajille että ammattilaisille. Mistä voi tunnistaa matkailun villin kortin? Sille voi tässä vaiheessa ehdottaa seuraavanlaisia ominaispiirteitä: – Se on omalaatuinen ja tulee yleensä yllättäen. –Sen aiheuttaja on usein matkailuelinkeinon ulkopuolinen. – Se tuo tulopaikalleen jotain uutta mieliä ja toimintoja virkistävää. – Sen sisältö on selkeä ja erityinen. – Se täydentää tulopaikan matkailuilmettä ja alan toimintoja. – Se osoittautuu sekä ammatillisesti että yleisön keskuudessa kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. – Se luo merkittäviä vaikutuksia kohteen matkailuun ja käynnistää usein myös uusia kehittämisprosesseja jotka noudattavat kannatettavia periaatteita. – Se voi johtaa pysyviin muutoksiin kohteensa matkailun muodoissa ja rakenteissa. Hyvänä esimerkkinä matkailun villistä kortista voi tuoda esiin Rovaniemellä viime maaliskuun lopulla pidetty Talviuinnin MM-kisatapahtuman. Kun kisojen toteuttajataho esitteli hankettaan viime vuonna, se todettiin siinä määrin yllättäväksi asiaksi että kaupungin luottamushenkilöelimet 4 suhtautuivat asiaan varsin nihkeästi. Eihän mitään vastaavaa ollut täällä järjestetty ennenkään, eivätkä asialla olleet edes matkailun ammattilaiset vaan kyseisen lajin harrastajat. Haluttujen kisarakenteiden teko evättiin yksimielisin päätöksin. Talviuinnin MM-kisat näkyivät lähes viikon Rovaniemen kaupunkikuvassa ehkä selvemmin kuin mikään muu tapahtuma vuosikymmeniin. Kisapaikasta Kemijoen rannassa keskellä kaupunkia tuli nopeasti suosittu liikunnallinen pistäytymiskohde suurelle joukolle kaupunkilaisia. Joen ylittävää pääsiltaa koristi tapahtuman ajan 34 maan liput – ennätys tämäkin. Ja katukuvassa oli runsaasti uutta ilmettä, vaikka Rovaniemi on pitkään ollut Suomen kakkossijalla ulkomaalaisten majoittajana. Erityisen arvokasta oli se että talviuinnin MM-kisat antoivat uutta näyttöä arktisen ympäristön ja osaamisen keskukseksi pyrkivän kaupungin meriittilistaan. Tieto kisoista levisi uutisvälityksessä ympäri maailman, ilman kustannuksia isäntäpaikkakunnalle. Paikalliset hotellit, ravintolat ym. yritykset saivat palveluksilleen täysin uutta kysyntää, josta tuoreen tutkimuksen mukaan jäi Rovaniemelle 2,5 milj. euroa. Tapahtuma oli hieno malliesimerkki siitä, miten harrastusjärjestöt voivat omiin verkostoihinsa perustuen toteuttaa valitulla paikkakunnalle taloudellisestikin merkittävän ”villin kortin”. Tässä tapauksessa kunnia kuuluu ensi sijassa Ounasvaaran Latu ry:lle. Hieno onnistuminen rohkaisee myös muita toimijoita entistä merkittävämpiin uusiin hankkeisiin. Arktisen uintitapahtuman saama hyvin myönteinen jälkikaiku tarkoittaa sitä, että kysyntä ja vastaanottokyky tämäntyyppisille matkailun villeille korteille on Rovaniemellä selvästi kasvanut. Niitä nykytilanteessa kipeästi kaivataankin, kun eräät selviksi oletetut kasvun trendit – kuten venäläismatkailun kasvun jatkuminen – eivät olekaan enää lainkaan varmoja. Tulemme SMY:n piirissä aloittamaan Suomen matkailun villien korttien keruun ja niiden arvon arvioinnin. Tiedot ja ehdotukset näistä ovat tervetulleita yhdistyksessä perustettuun Suomen matkailu 2025 –projektiin osoitteella: seppo. ah(at)ulapland.fi eli hankkeen vetäjänä toimii allekirjoittanut. Ehdotuksia lähettäneiden kesken arvotaan lahjakirjoiksikin sopivia viime vuosina julkaistuja Suomen matkailuun liittyviä yleisteoksia. Matkailulehti seuraa tiiviisti Suomen matkailun villien korttien prosessin etenemistä julkaisten esittelyjä eri puolilta maatamme saaduista hyvistä esimerkeistä. – Huomatkaa: mukaantulo hyvien esimerkkien esittelyyn ja ehdotusten tekoon Suomen matkailun ”villeiksi korteiksi” on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille! Seppo Aho, matkailun professori SMY:n varapuheenjohtaja Dario Fon rahapulma on täydellisesti ajoitettu farssi Porin Kirjurinluodon kesäteatterin tämän kesän esitys ei ole mitään kukkamekkohömppää. Dario Fon kirjoittama Näillä palkoilla ei makseta osuu tähän aikaan täydellisesti, hehkuttaa työläisnaista näyttelevä Satu Silvo. S atu Silvon, Jukka-Pekka Palon, Katariina Kaitueen, Reidar Palmgrenin ja Jukka Puotilan tähdittämä Dario Fon vuonna 1974 kirjoittama näytelmä on saanut teatteriväen liikkeelle. Monet kesän esitykset Kirjurinluodossa on jo myyty loppuun. Vapaita penkkejä toki vielä löytyy. Antoniaa esittävä Satu Silvo ymmärtää suosion, sillä tämä tarina on täydellisen ajankohtainen. - Antonia on työläisnainen, joka on ollut työttömänä jonkun aikaa ja hän yrittää selvitä mahdottomassa tilanteessa, kun rahat eivät riitä kaasuun, sähköön eikä lainanlyhennyksiin ja kaupoissa hinnat nousee joka kuukausi, selventää Silvo. Aivoon ottaa, mutta hiljaa ollaan vaikka kaikki kallistuu kallistumistaan. Antonia ja Margherita kuitenkin ovat toista maata, he saavat tarpeekseen elinkustannusten jatkuvasta noususta ja perheidensä tulojen loputtomasta laskusta. Naiset päättävät käyttää oman käden oikeutta tilanteen tasoittamiseksi ja marssivat lähimarkettiin salakuljettaen sieltä ruokaa, vieläpä kassan kautta kulkematta ja aviomiehille kertomatta! Satiirinen farssi tarjoaa katsojalle väärinkäsitysten, valkoisten valheiden, sattumien ja salailun soppaa, höystettynä oivalluksilla moraalikadosta ja yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta. Dario Fo imi Poriin Porilaiset ovat jo useana vuonna pyytäneet Satu Silvoa mukaan kesäteatteriin Kirjurinluodolle. Nyt aikataulu sopi yhteen ja esitettävä näytelmä kiinnostaa Satua kovasti. - Dario Fon historia poliittisen satiirin ja teatterin tekemisen suurena hahmona on legendaarinen ja ihailtava. Hän loi teatterin, joka oli ja on edelleenkin yhteiskunnallisesti tärkeässä roolissa, potkimassa huumorilla persuksille niin politiikkaa, Paavia kuin muitakin virkamiehiä ja yhteiskunnan jähmeitä rakenteita, Satu Silvo tykittää. 1920-luvulla syntynyt Dario Fo sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1997. Fo käyttää taiteessaan Commedia dell'arten keinoja ja improvisaatiota. Fon tunnetuimpia näy- Miten siinä käy, kun rahat eivät riitä? Tästä ongelmasta saavat Porissa solmuja aikaan mm. Satu Silvo ja JukkaPekka Palo. telmiä ovat keskiaikaisiin monologeihin perustuva Mysteerio Buffo sekä Porissa nyt kesällä esitettävä Näillä palkoilla ei makseta. Silvo keskittyy kesällä Poriin Satu Silvo on suomalaisille tuttu näyttelijä teatterinäyttämöiden, musikaalilavojen, televisiosarjojen ja elokuvien kautta. Silvo on lisäksi mieltynyt elävään ravintoon ja homeopatiaan. Vauhtia tuntuu riittävän, Silvo myöntää. - Minulla on ollut jo nyt hurja vuosi takana, olen paahtanut kolmessa kaupungissa neljän jutun ympärillä. Nyt kesällä teen vain tätä täällä. Syksyllä Kuubalainen serenadi kutsuu Hämeenlinnaan. Loppuvuodesta Espoon teatterissa on luvassa Marthan unelmarooli näytelmässä Kuka pelkää Virginia Wolfia. www.kirjurin.fi Lassi Lähteenmäki M A T K A I L U lehti 3 • 2014 5 Kasarit pääsivät esille Hotelli- ja ravintolamuseossa Teksti Aino Rimppi, kuvat Hotelli- ja ravintolamuseo Hotelli- ja ravintolamuseo on suomalaisen ruokaja juomakulttuurin erikoismuseo Helsingissä. Museo tallentaa ja tutkii majoittumisen ja ruokailun historiaa, mutta se myös elävöittää sitä. E lettiin 80-lukua, elämä sai lisämaustetta niin sanotuista ketjuravintoloista. Ketjuuntumisen myötä ruoka-annosten hinnat laskivat ja siten hyvin monelle kynnys ravintolaan menoon laski. Juppikulttuuri toi myös kotikeittiöihin tehokkaita apuvälineitä. Vuosikymmenen aikana ruoanlaitosta tuli koko perheen harrastus, kun ihmiset ostivat teknisiä sähkölaitteita apureiksi ruoanvalmistuksessa. Ihmisten kiinnostus ruokaan kasvoi ja kasarit nousivat kunniaan. Kasari! Nostalginen ruokamatka 80-luvun ruokakulttuuriin on toiminnallinen näyttely. Helsingin kaapelitehtaalla sijaitseva museo on Suomessa alansa ainoa ja avasi maaliskuussa teemanäyt- Tripit tulivat 80-luvulla. telyn Kasari! Näyttely saatiin aikaan yhdessä yleisön kanssa. Voisi sanoa, että nostalginen ruokamatka suomalaiseen gourmet-aikaan alkoi, kun Hotelli- ja ravintolamuseo peräänkuulutti kadonneita kasareita; kodinkoneita, muistoja ja kotialbumien valokuvia. Ja yhteenottoja saapui, tosin moni myös ilmoitti, että 80-luvun laite on yhä käytössä eikä sitä voi lainata. - Yhteistyö yleisön kanssa oli mielenkiintoinen tutkimusmatka, jota meillä aiemmin ei tässä mittakaavassa ole ollut. Oli kiva tutustua näihin ihmisiin ja kuulla esineiden ja valokuvien taustoista. Saimme lainaksi ja lahjoituksina esineitä, valokuvia sekä kuulimme niihin liittyviä tarinoita, kertoo museonjohtaja Anu Kehusmaa. Näyttely ei ole mikään perinteinen katselukierros vaan toiminnallinen, kaikkia aisteja hyödyntävä kokemus. Näyttelyssä on mahdollista kokeilla, koskettaa, haistaa ja maistaa. Tuoksubaari sisältää 57 eri suomalaisen ruokakulttuuriin liittyvää tuoksua. Mielenkiintoista on vertailla tuoksuja ja makuja. Kohtaavatko entinen ja nykyinen? Löytyykö jotain yhteistä Jaakko Kolmosen perinneruokakulttuurille, ketjuravintoloiden kultaajalle ja nykyiselle Michelin tähtien siivittämälle nykyajalle, joka oikeastaan alkoi jo vuonna 1987, kun silloinen Palace Gourmet -ravintolan keittiöpäällikkö Eero Mäkelä sai huomiota Michelin-tähdillään. Kasariolkkarissa pyörii kolme kanavaa Ravintola Piratti, Helsinki. 6 Kierroksella voi välillä istahtaa kasariolkkariin lepäämään ja katselemaan ruoan höystämiä televisioesityksiä. Ykkösellä pyörii Patakakkosen jakso ja riisipiirakoiden valmistus. Kakkosella tutustutaan mm. kiivi-hedelmään ja siellä myös näkee, miten Ransu ja Helena-kokki tarjoilevat haukkapaloja pikkulapsille. Kolmosella juoksee eri ravintola-alan mainoksia eri vuosilta. Hotelli- ja ravintola-alan museo tallentaa juuri nyt 80-lukua. Museo on avoinna ti-su klo 11-18, tutustua voi omatoimisesti tai ennakkoon tilaamalla opastettu kierros. Maukkainta historiaa! www.hotellijaravintolamuseo.fi ”Toivotaan, toivotaan” Krookan merenrantateatterissa Teksti: Lea Blomberg ja Aino Rimppi Ratkiriemukas c-kasettimusikaali ”Toivotaan, toivotaan” esitetään ensi kesänä Merikarvian Krookan merenrantateatterissa. M usiikkinäytelmä pohjautuu käsikirjoittajakolmikon Johanna Keinäsen, Sami Kojosen ja Kimmo Virtasen teksteihin. C-kasetti täytti viime vuonna 50 -vuotta. Tuolloin vinyylilevyt pyörivät puoliautomaattisissa levysoittimissa ja c-kasettisoittimessa, joka takasi tauottoman musiikin. Musikaali sai ensiesityksensä viime kesänä Kuopiossa. Se uskoo yrittäjyyteen, onneen ja epäonneen, mutta ennen kaikkea musiikkiin ja c-kasettiin, lyijykynään ja Kekkosen tulemiseen. Musiikkinäytelmä on nostalginen aikamatka tästä päivästä kultaiselle 70-luvulle. Kolmikon, Johanna Keinänen, Sami Kojonen ja Kimmo Virtanen käsialaa on mm. Matti ja Teppo -musikaali Kaiken takana on nainen 2010, urheiluaiheinen Olen Suomalainen 2011 ja italohenkinen Buana Sera Signorina 2012. Suomalaisuuteen ja sen hykerryttäviin ilmiöihin sukeltava trilogia sai Toivotaan, toivotaan -musiikkinäytelmässä arvoistaan jatkoa. Tästä se alkaa On vuosi 2014. 70-luvulla rakennetun homevaurioituneen kongressihotellin purkutyömaalta löytyy muovikassillinen ckasetteja. Kaseteilla on hotelliyrittäjän äänipäiväkirjat ja suo- Merikarvian Krookan upea merenrantakatsomo musiikkinäytelmineen houkuttaa katsojia vuodesta toiseen sankoin joukoin. Kuva: Seija Väre. sikkikappaleet Kekkosen kahdelta viimeiseltä kaudelta. Tästä alkaa nostalginen ja nauruhermoja kutitteleva aikamatka menneeseen, 70-luvun loistoon, voittoon ja tappioihin - ja Kekkosen tulemiseen. Tämä kaikki tarjotaan esityksessä ihanimmilla 70-luvun hiteillä maustettuna, Krookan erikoisella Merenrantanäyttämöllä aikana 26.6. – 6.7.. Näytelmän ohjaa Anneli Heino, rooleissa harrastajateatteri Ouraooppera -yhdistys ry:n laulavat näyttelijät. Merikarvian Krookan merenrantanäyttömällä kesällä 2014 Hilpeä C-kasettimusiikkinäytelmä Toivotaan, toivotaan Kirjoittanut: Kimmo Virtanen, Johanna Keinänen ja Sami Koljonen. Ohjaus: Anneli Heino Liput: Esitykset: Naisten saunaillan paukku: hotellinjohtaja Terttu Toivonen (Kirsi Kangas) paljastaa kokilleen (Linda Peltomäki), kunnanjohtaja Birgitalle (Tarja Kuusinen) ja pankinjohtaja Pile´nille (Tanja Karipalo), ketä arvovierasta hotelli odottaa – itseään Kekkosta! Kuva: Lea Blomberg. I II III IV V VI VII VIII IX to 26.6. klo 18 la 28.6. klo 15 su 29.6. klo 15 ma 30.6. klo 18 ke 2.7. klo 18 to 3.7. klo 18 pe 4.7. klo 18 la 5.7. klo 20 su 6.7. klo 15 20,- ennen 15.6. ostetut, sen jälkeen 22,- Myyntipaikat, käteismyynti - R-kioski Merikarvia - Tyyli-Muoti Pori, Teljäntori - www.ennakkolippu.com Ryhmien lipunmyynti ja tiedustelut p. 044 527 5273, avoinna 7.4.- 6.7. ma - pe klo 9 - 14. Numeroidut paikat! Tervetuloa! Esitysoikeudet: Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat M A T K A I L U lehti 3 • 2014 7 Lohjan kirkkokuoro, kuvat Studio Lindell Lohjan Tenoripäivät 2.–28.8.2014 V uodesta 2000 lähtien järjestetty Lohjan Tenoripäivät on vakiintunut osaksi Suomen kesäistä musiikkifestivaalitarjontaa, ja tänäkin vuonna on luvassa 14 upeaa konserttia nautittavaksi ennen kesälomakauden loppumista. Tänä vuonna Lohjan Tenoripäivät levittäytyy Laurentius –salin, Lohjan perinteisen kulttuuriareenan, ohella laajasti uusiin ja idyllisiin miljöisiin. Konsertteja voi ihastella mm. Lohjan Museolla, Karjalohjan kirkossa, Pusulan kirkossa ja Lohjan Teatterissa. Itäisen uudenmaan asukkaiden iloksi Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset nähdään myös Porvoon tuomiokirkossa osana Musiikin Yö -konserttisarjaa. Ohjelmistossa on klassisen musiikin ja oopperan ohella myös tangoa, jazzia, sekä tanssi- ja viihdemusiikkia. Muka- 8 Jyrki Korhonen Lohjan Tenoripäivien Vuoden Taiteilija Heikki Orama. Kuva Johann Kvarnström. na on kolme maksutonta torikonserttia. Lohjan Tenoripäivien Vuoden Taiteilija 2014 on Heikki Orama, jota kuullaan Lohjan Tenoripäivillä kuudessa konsertissa, mm. Vuoden taiteilija -konsertissa. Heikki Orama toimii myös Tenoripäivien pop up –taiteilijana, ilmestyen tapahtumaa edeltävinä kuukausina satunnaisesti kansan keskelle esiintymään, eri kaupungeissa, ilman ennakkoilmoitusta. Toistaiseksi ”popahduksia” on tapahtunut mm. Menneen ajan joulumarkkinoilla ja Matka2014 -messuilla. Esa Heikkilä johtaa Lohjan kaupunginorkesteria ja esiintyjäkaarti on vaikuttava. Solisteina nähdään mm. Helena Juntunen, Mika Pohjonen, Angelika Klas, Seppo Hovi, Laura Pyrrö, Jouni Kokora, Arja Koriseva, Riikka Hakola, Monica Groop, Johanna Rusanen, Teppo Lampela ja Jyrki Korhonen. Tenoripäivät huipentuu huippusolistein Joonas Kokkosen Viimeiset Kiu- Riikka Hakola Angelika Klas saukset -konserttiversioon, jossa laulaa Uusimaa-kuoron, Laurentius-kuoron ja Kirkkonummen kamarikuoron laulajista koottu jättikuoro. Lisätietoja ja koko ohjelma: www.tenoripaivat.fi Monipuolisesta valikoimasta löytyy laadukkaita esityksiä vaativaankin makuun ja tyylilajien kirjo on laaja. Saat nauttia ja kuulla oopperamusiikin helmiä, kolme oopperaa Monologioopperasta Kokkosen Viimeisiin kiusauksiin, Tangoa Yössä! ja kimmeltävää Tähtisumua teatterin lavalla sekä vanhaa hyvää tanssimusiikkia maailmalta, Glenn Millerin & Frank Sinatran – tyyliin. Lisätiedot & ohjelma: www.tenoripaivat.fi Liput myy: Lippu.fi Ryhmämyynti: tenoripaivat@lohja.fi tai 044-374 1552. M A T K A I L U lehti 3 • 2014 9 Huuhaata vai merkittävä elinkeino? J os ulkomaalaisilla lomailijoilla on Suomessa hauskaa, miten sellaisen lisääminen voisi olla merkittävää elinkeinotoimintaa? Rovaniemellä toimivan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja professori Johan Edelheim äskettäin piti Suomen matkailualan suurimpana ongelmana sitä, että matkailu edelleen mielletään huuhaaksi, työn vastakohdaksi. Matkailu on kuitenkin maailman eniten kasvava elinkeino. Se kasvaa 5 prosenttia vuodessa. Suomessakin se on ollut jatkuvasti kasvava elinkeino, joka on bruttokansantuoteosuutena ylittänyt maa- ja metsätalouden, pankkisektorin ja elintarviketeollisuuden. Sen vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta on ollut 4,2 miljardia euroa vuodessa. Matkailu työvoimavaltaisena elinkeinona työllistää vuodessa yli 180 000 henkilöä. Matkailun kasvu mahdollistaa tulevaisuudessa paljon uusia työpaikkoja. Joskus menneinä vuosikymmeninä jopa pelättiin ulkomaisten turistien täyttävän matkailukohteemme niin, että heiltä tulisi periä erityistä maksua. Ryntäystä Suomeen ei tullut. Nyt ilmeisesti ainakin osittain Ukrainan kriisin vuoksi ulkomaisten turistien tulo Suomeen on vähentynyt. Meidän tulisi panostaa matkailupalvelusten kehittämiseen ja matkailun markkinointiin paljon enemmän taistellaksemme maailman turistivirroista. Matkailusta on kehittynyt osaavien ammattilaisten hoitama kasvava elinkeino, joka tarvitsee yhteisiä ponnistuksia, markkinointia, koulutusta ja sen tekijät arvostusta ja kannustusta. Matkailun osa-alueet ja toimialat eivät toimi riittävästi yhteistyössä. Matkailun merkitys on nähty aivan liian suppea-alaisesti majoituspaikkoina, ravitsemusliikkeinä ja liikennevälineinä, vaikka matkailulla on myös suuret vaikutukset esim. kauppaan, teollisuuteen ja rakennustoimintaan. Matkailussa tarvitaan kokonaisnäkemystä ja paljon nykyistä enemmän yhteistä edunvalvontaa. Nyt matkailuyrittäjät joutuvat liiaksi ponnistelemaan yksin keskittämättä voimiaan parempien tulosten aikaansaamiseen. Matkailun kehittymis- 10 tä vaikeuttavat myös turhat toiminnan esteet. Kesä on Suomen matkailun tärkein kausi. Silloin kasvava matkailupalvelusten kysyntä mahdollistaa useimpien matkailuyritysten taloudellisen toiminnan. Se tarjoaa nuorille koululaisille ja opiskelijoille paljon kesätyöpaikkoja ja turvaa ympärivuotiset työpaikat. Muissa Euroopan maissa tärkein lomakausi sijoittuu elokuuhun. Ikuisuuskysymykseksi Suomessa näyttää muodostuneen koulujen alkaminen parhaaseen eurooppalaiseen lomakauteen. Suomen Matkailualan Seniorit ja Suomen Matkailijayhdistys SMY ovat pyrkineet osoittamaan loma-aikojen muutoksen tärkeyttä ja merkitystä matkailulle. Myös toimittaja Helena Petäistö on ihmetellyt sitä, miksi valitamme matkailusesonkimme lyhyyttä ja sitten lyhennämme sitä aivan itse. Koulut alkavat ja kaikki loppuu kuin seinään! Matkailukausi katkaistaan tehokkaasti kesken parhainta lentoaan. Kahden viikon loma-ajan siirrolla voitaisiin hyödyntää koko kesäsesonki. Opetusministeriö on kymmenisen vuotta sitten selvittänyt koulujen lomaaikoja. Siinä selvityksessä on nähty, että koulujen työajoilla on suuret yh- teiskunnalliset vaikutukset. Se on aivan oikea havainto. Yllättävää kuitenkin on, että yhteiskunnalliset vaikutukset on johtopäätöksissä nähty vain opetusalaa koskevina. Asiasta silloin lausunnon antaneiden Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n esityksillä, että opetusministeriö ryhtyisi valmistelemaan koulujen kesälomien myöhentämistä, ei ollut vaikutusta. Liitot katsoivat, että kesälomien alun siirtäminen kaksi viikkoa myöhäisempään ajankohtaan ja talvilomien nykyistä tasaisempi porrastaminen ovat sekä suomalaisten että ulkomaalaisten lomailijoiden kannalta myönteisiä ratkaisuja. Lisäksi näillä toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävällä tavalla matkailualan toimintaedellytyksiä ja palvelualojen työllisyyttä. Nyt on oikea aika ottaa eurooppalaisuus tosissaan ja tarkastella asiaa uudelleen ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat riittävän laaja-alaisesti. Kun asialla on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, valtioneuvoston kanslia voisi parhaiten suorittaa selvityksen. Olavi Syrjänen professori Ohjaileeko Taavitsainen tahtipuikkoja Kapteeni Koukun takana Taaborissa? Lapsen silmin maailmaa katseleva Peter Pan säntäilee seikkailusta toiseen taltuttaakseen Kapteeni Koukun. Nurmijärven Taaborilla selviää tänä kesänä, minkälainen rooli Kapteeni Koukun siskolla on tapahtumien kulkuun. Siskon roolissa kesäteatterissa esiintyy Marita Taavitsainen. L aulajana paremmin tunnettu Marita Taavitsainen hyppäsi teatterin maailmaan jo 18-vuotiaana synnyinkaupungissaan Kotkassa. - Meripäiville tehtiin Nuorisoteatterin kanssa West Side Story, joka vei sydämeni täysillä, Taavitsainen muistelee. Taaborin kesäteatteriin Taavitsainen lähti pari vuotta sitten. - Kun muutimme vuonna 2011 Nurmijärven alueelle soitin ohjaajalle eli Taavi Vartialle ja ilmoittauduin palvelukseen jos tarvetta olisi. Olemme työn kautta vanhoja tuttuja. Juontaessani Videotreffejä Taavi ohjasi tuotannon. Taavitsaisen debyytti Taaborin kesäteatterissa oli vuosi sitten Liinan rooli Vaahteranmäen Eemelissä. -Työ oli aivan ihanaa ja etenkin työ huippu ammattilaisten esimerkiksi Eija Vilppaan ja Oskari Katajiston kanssa oli huikeaa, Marita Taavitsainen hehkuttaa. Heinäkuussa Nurmijärvellä on kuhinaa Peter Panin harjoitukset ovat vauhdissa heinäkuun alusta alkaen. Taavi Vartia kirjoitti Taavitsaisen roolin mittatilaustyönä. Marita on Kapteeni Koukun sisko eli merirosvokuningatar. Tästä siskon roolista voidaan paljastaa sen verran, että jonkinlainen komentoyhteys näyttää löytyvän siskolta veljen toimiin. Peter Panissa on paljon musiikkia ja siinä Taavitsainen on tietysti vahvoilla. Peter Pan -näytelmä on osuva kertomus niistä tunteista ja haaveista, joita Syksyn Sävelessä André-kappaleella läpimurron tehnyt Marita Taavitsainen ehtii kierrellä lavoja, vaikka loppukesä kuluu tiiviisti Taaborin näyttämöllä Nurmijärvellä. kaikki ihmiset joutuvat käymään läpi ikään, paikkaan ja aikakauteen katsomatta. Matka lapsuudesta aikuisuuteen ei ole kenellekään suora polku, mutta toisten poluissa on mutkia enemmän. Kun jotkut yrittävät suoristaa mutkia, tekee Peter Pan puolestaan kaikkensa saadakseen ne solmuun. Tästä kaikesta seuraa juonikäänteitä täynnä jännitystä ja naurua, ja samalla monet tilanteet pysäyttävät myös ajattelemaan. Marita Taavitsaisen lisäksi Taaborin kesänäyttämölle nousevat mm. Veeti Kallio, Valtteri Lehtinen ja Pihla Maalismaa. Peter Pan seikkailee joukkoineen Taaborilla 11.7. - 5.8. Peter Pan, Kapteeni Koukku ja Helinä-keiju synnyttävät säpinää Taaborin lavalla. Mikä on Koukun siskon rooli tapahtumiin? Se nähdään Nurmijärvellä. http://www.taaborinkesateatteri.fi Lassi Lähteenmäki M A T K A I L U lehti 3 • 2014 11 Merikeskus Vellamo Kotkassa on arkkitehtonisesti sangen näyttävä. Kuva: Kaakko 135. Suomen kaakko on paljon enemmän kun kaksi kaupunkia Teksti Aino Rimppi Kaakkois-Suomessa matkailija törmää moninaisiin elämänvoimaa antaviin kokonaisuuksiin: houkutteleviin tapahtumiin, kauniiseen luontoon, monipuoliseen kulttuuriin, Suomen historiaan. K aakko135 o – kompassissa idän ja etelän välissä 135 asteen kohdalla – muodostuu Haminan ja Kotkan kaupungeista sekä yli kuusisataakuusikymmentä vuotiaista Pyhtään ja Virolahden kunnista ynnä Miehikkälästä. Kuntien ikä kielii kauas menneisyyteen kurkottavasta historiasta. Ensi kesä Kaakko135 o -alueella on tapahtumien supervuosi, kertoo matkailujohtaja Birthe Suni. Vuosi 2014 on myös juhlan aikaa, sillä keisarillinen Langinkosken kalastusmaja rakennettiin 125 vuotta sitten. Kotkan kaupungilla on 135-vuotisjuhlavuosi ja Haminan kaupunki täytti sekin viime vuonna 360 vuotta. Venäjän keisarin lomapaikka Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui Kotkan Langinkoskeen ja rakennutti sen partaalle 1800-luvun lopulla viehättävän kalastusmajan. Keisari vietti kalastusmajassa aikaa yhdessä perheensä kanssa. Valamon munkeilla oli koskeen kalastusoikeus jo 1790-luvulla. Kalastusmajan yhteyteen on näin rakennettu myös ortodoksinen kappeli, joka oli myös keisariperheen käytössä. Paikkaan voi tutustua päivittäin, vain juhannusaatto on poikkeus. Kotkan kaupungilla on pitkä merenkulun historia. Kaupunkikeskusta sijaitsee saarella, meren ja Kymijoen yhtymäkohdassa. Kotkaan on viimeisten vuosien aikana noussut pari erityisesti matkailuun liittyvää rakennusta suomalaisten kalojen akvaariotalo Maretarium ja Merikeskus Vellamo, joka jo arkkitehtonisesti on sangen näyttävä. Aina kannattaa poiketa myös keskustan tuntumassa sijaitsevaan Sapokan Vesipuistoon ja pienvenesatamaan. Kuuluisa ympyräkaava Venäläisiä vieraita Langinkosken majalla. Kuva Museovirasto. 12 Haminan keskustan ympyräkaava ja linnoitusvallit ovat niin ikään tutustumisen arvoiset. Vanhan kaupungin säteiden lailla lähtevien katujen keskiössä nousee Kymin ortodoksisen seurakunnan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko. Vanhoissa puutaloissa toimii vielä pikkumyymälöitä. Haminan Bastionin kohdalla vanhat vallit on entisöity vuonna 1998, mutta ensimmäinen Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtuma järjestettiin jo vuonna 1990. Puolustusvoimat olivat alusta pitäen mukana joka toinen vuosi järjestettävässä kansainvälisessä sotilasmusiikin suurtapahtumassa. Salpalinjaa kohti pohjoista Yhä toimintavalmis Salpalinja etenee Suomenlahdelta Sallaan ja Sallasta Jäämerelle. Toisen maailmansodan aikainen linnoitusketju on mittavin koko Euroopan alueella. Korsuja, taisteluhautoja ja panssarivaunujen kiviesteitä on yhä käyttövalmiina. Salpalinjaa ei ole koskaan käytännössä koestettu, eikä toivottavasti tulla koskaan käyttöön panemaan. Salpalinja ja sille pyhitetty museo ovat kuitenkin ainutlaatuinen pala suomalaista lähihistoriaa. Mahtava luonto Kaakko135 o rajoittuu noin 100 kilometrin matkan Suomenlahteen. Luonto on muutoinkin tärkeä elementti alueella. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ja Valkmusan kansallis- puisto pitkospuupolkuineen houkuttaa alueelle kävijöitä. Kaakko135 o alueen kunnat ovat perustaneet Cursor Oy:n, joka on käynnistänyt hankkeen kehittää alueen luontopalveluita. Luontomatkailustrategia- ja toimenpideohjelma ajoittuvat vuosille 2014-2020. Kesän tärkeimpiä tapahtumia: Arktika, Virolahden arktisten lintujenmuuttoseuranta 23.–25.5. Pyhtään XXII Saaristomarkkinat 15.–16.8. Miehikkälän kansankulttuuri- ja pelimannipäivät 1.–6.7. Kotkan Meripäivät 24.–27.7. Hamina Tattoo Sotilasmusiikkifestivaali 29.7.–2.8. www.kaakko135.fi Kouvolan taidemuseo Poikilossa juhlitaan valon voimaa Kouvolan Poikilon kesänäyttelyssä 8.5. 31.8.2014 on esillä kakis merkittävää näyttelyä, Laila Pullisen ”Valon Kaari” ja Nikolai Tscherbakoff / Tervakorven ”Veden Valoa. K uvanveistäjä, professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttelykiertue jatkuu Kouvolan taidemuseo Poikilossa, jossa taiteilijan laajasta tuotannosta on esillä veistoksia, piirustuksia ja ryijyjä eri vuosikymmeniltä. Uusimmat teokset ovat viime vuodelta. Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa Ilja Repinin johdolla opiskellut Nikolai Tscherbakoff, myöhemmin Tervakorpi, oli maisema- ja merimaalari, jota kiehtoi valon kuvaus. Aivan erityisessä asemassa oli Laatokan merimaisema; sen valoheijastuksia vedessä ja taivaalla taiteilija maalasi kaikkina vuodenaikoina. LAILA PULLINEN Valon kaari NIKOLAI TERVAKORPI Veden valoa Laila Pullinen, Dolce Rêverie, 2007 Kuva: Petri Nisonen 8.5.-31.8.2014 Varuskuntakatu 11 Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 Laila Pullinen, ”Sibylla”, 2003. Kuva Vesa Aaltonen www.poikilo.fi Nikolai Tervakorpi, Laatokka, 1930 Kuva: Leena Markkanen, Käkisalmi-säätiö. M A T K A I L U lehti 3 • 2014 13 Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - Maailmanperintökohteen kesä 2014 M aailmanperintökohde Verla on ainutlaatuinen nähtävyys. Vanha pahvitehdasmiljöö ja sympaattinen kylä Verlankosken äärellä tarjoavat vierailijoille hienon historiallisen elämyksen. Museoituun Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen pääsee tutustumaan oppaan johdolla. Opas toimii tehtaan tulkkina ja elävöittää museota siihen liittyvillä tarinoilla. Suomenkieliset kierrokset tasatunnein, päivän viimeinen kierros lähtee klo 17.Vieraskieliset kierrokset sopimuksen mukaan. kestä idyllisessä maailmanperintömaisemassa. Lisäksi metsätietopolku sekä Kokkokallion luontopolku tarjoavat mahdollisuuden muutaman kilometrin mittaiselle luontoretkelle. Palvelut Verlan kesän 2014 tapahtumia Verlaan kannattaa tutustua ajan kanssa ja vierailulle varata useampikin tunti aikaa. Museokierroksen lisäksi Verlassa voi tutustua näyttelyihin sekä ihastella alueen esihistoriallisia kalliomaalauksia, jotka löytyvät museon parkkipaikan välittömästä läheisyydestä. Ruukkikylän puodeista ja museokaupasta löytyy kotiin viemisiä ja tuliaisia koko perheelle. Lounaskahvilassa voi nauttia maittavan lounaan tai nauttia kahvihet- Elävän Kuvan Päivä 7.6.2014. Verlan Seuratalossa esitetään lauantaina 7.6. matineanäytöksenä Kymiyhtiön tilaamia, harvoin julkisuudessa nähtyjä lyhytelokuvia eri vuosikymmeniltä. Vanhin filmi on vuodelta 1928. Matineassa on kaksi samansisältöistä esitystä: ensimmäinen klo 13-15 ja jälkimmäinen 15-17. Filmit esittelee kulttuurineuvos Eero Niinikoski. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Perinteinen puhvetti. Pro Litografia – yhdistyksen taidenäyttely Pro Litografia - yhdistyksen näyttely avautuu tehdasalueen kollamakasiinissa kesäkuun alussa. Iitin musiikkijuhlien THE BEATLES – konsertti Verlan tehdasmuseossa 11.6.2014. Tarkemmat tiedot: www.iittifestival.fi Kaislikossa suhisee Verlan seuratalolla heinäkuussa Tänä vuonna Ryhmäpaineen kesäteatteriohjelmistossa Kenneth Grahamen klassikkosatuun perustuva Kati Kaartisen näytelmä KAISLIKOSSA SUHISEE. Esitykset Tehdasmuseo Verlan Seuratalolla 9.-16.7.2014, tarkemmat tiedot: www. verla.fi. Lippuja pystyy jo ennakkoon varaamaan osoitteesta: ryhmapaine@gmail.com. Verla-päivä 18.7.2014. Perinteeksi muodostunutta Verla – Päivää vietetään 18.7.2014. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta tehtaan tuotannon päättymisestä. Päivää juhlistetaan perinteiseen tapaan monenlaisella ohjelmalla klo 12.00 eteenpäin. Luvassa on musiikkia, näyttelyitä ja näytöksiä. Kaikuvat kalliot – Konsertti 2.8.2014. Kaikuvat kalliot – konserttisarja on saanut innoituksensa suomalaisista esihistoriallisista kalliomaalauksista. Suomalaisten taiteilijoiden luomassa konserttisarjassa musiikki, kirjallisuus ja kuvataide yhdistyvät. Verlan konsertti pidetään 2.8.2014 klo 18.00. Samassa yhteydessä on mahdollisuus tutustua Verlan esihistoriallisiin kalliomaalauksiin. Tarkemmat tiedot: www.kaikuvatkalliot.com. Lisää ajankohtaista tietoa Verlan maailmanperintökohteesta ja sen palveluista osoittesesta: www.verla.fi 14 Oispa putti ollaksein = oispa hyvä olla P uttipaja on valmistanut Jyväskylässä kynttilöitä vuodesta 1976. Kynttilöitä valmistettiin aluksi tukkumyyntinä, lahja- ja käsityömessuja varten. Puttipaja nimi muodostui toimitusjohtaja Terttu Kilpisen nimittäessä pientä kynttilää Lilliputiksi, lopulta kaikilla kynttilöillä oli omat nimet; Miniputti, Pikkuputti, Keskiputti, Isoputti, Jättiputti ja Mamputti. Putti-sanan merkitys on Suomen kielen sanakirjan mukaan tullut vanhasta Karjalan murteen sanonnasta "Oispa putti ollaksein = oispa hyvä olla", jonka mukaan Puttipaja sai nimensä. Nykyisin Puttipaja myös suunnittelee erilaisia sisustustekstiilejä, nalleja , tonttuja ja tuottaa ne muualla oman tuotemerkin alla. Puttipajan tuotteita löytyy ympäri Suomea erilaisista sisustus-ja lahjatavaraliikkeistä sekä kynttilöitä Sketjuliikkeistä ja Anttilasta. Puttipajan oma liike Naissaaren Wanha Paja Vaajakoskella, 60 metriä 4-tieltä ja iso parkkipaikka, on ihastuttava, tunnelmallinen sisustajan paratiisi. Rakennus on rakennettu jo vuonna 1876 ja tuo myös omaa tunnelmaa. Täältä löytyy persoonallisia sisustus-ja kattausideoita, värikäs maailma Puttipajan omia käsintehtyjä kynttilöitä, lahjatavaraa. Nalle-ja joulumaailmassa voivat ihastella myös perheen pienimmäiset. Kaarevan katon alta löytyy myös suomalaista design käsityötä lähes 30:n eri käsityöyrittäjän osastolta. Lisäksi täällä on laaja Puttipajan Outlet-osasto, missä voi kerätä oman kassillisen poistoerä kynttilöitä 30 e:n hintaan ja tehdä löytöjä. Kannattaa tulla tutustumaan. Tervetuloa! Wanha Paja on Puttipajan suurmyymälä Jyväskylän Vaajakoskella kanavan varrella, mistä löytyy ihania Vaajakoskella käsintehtyjä kynttilöitä, valloittavia sisustus-ja kattausideoita, pörröinen nallemaailma, Korvatunturin taikaa huokuva joulumaailma. Puttipajalla on myös laaja Outlet-osasto, missä voi tehdä mielenkiintoisia löytöjä mm.kynttiläkassi täynnä Outletkynttilää 30 € Wanhan Pajan valikoimasta löytyy myös upeita kotimaisia käsityö-ja designtuotteita eri valmistajilta. Tule poikkeamaan! Avoinna joka päivä Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI 020 779 8682, www.puttipaja.fi, wanhapaja@puttipaja.fi, 4-tien varrella M A T K A I L U lehti 3 • 2014 15 Suomussalmella tapahtuu Koonnut Aino Rimppi Suomussalmen suvi on täynnä mitä erilaisimpia tapahtumia ja ohjelmia.Tapahtumiin voi osallistua yksin, kavereiden kanssa tai vaikka koko perheen voimin. I nternetistä löytyy ajantasainen tapahtumakalenteri (www.suomussalmi.fi/matkailija), jossa tarjontaa on vielä lisää. Ohessa pieni läpileikkaus. Raatteen marssi 30.8.2014 Ensi elokuussa Suomussalmella järjestetään 1. Raatteen maraton. Maraton juostaan talvisodan taisteluista tunnetulta Raatteen tieltä Suomussalmen kuntakeskukseen. Ensimmäistä kertaa järjestettävän maratonin lähtö tapahtuu 30.8.2014 Raatteentien rajan puomilta klo 11. Maratonin matka on mitattu virallisesti. Samanaikaisesti maratonin kanssa järjestetään puolimaraton, joka starttaa Portin majatalolta ja päättyy Suomussalmen kuntakeskukseen. Puolimaraton kulkee samaa reittiä maratonin kanssa. Lähtö puolimaratonille on klo 12:30. Maratonin ajatuksena on kunnioittaa Raatteentien taisteluissa itsenäisen Suomen puolesta taistellutta veteraanisukupolvea. Maratonreitin varrelle sijoittuu useita sota-ajan taitelupaikkoja ja muistomerkkejä – maraton juostaan alkuperäisessä taisteluympäristössä. Marjastuskisat 16 Kesäteatteri - Enemmän Suomussalmen tapahtuma on kuitenkin sosiaalinen tapahtuma, ja silloin seurataan myös ohjelmaa torilla. Teatteria korvessa, Suomussalmella 13.7. – 12.8.2014 Suomussalmi Rock Maratonin järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomussalmen Rasti ja Suomussalmen kunta. Matti Yli-Mattila sanoo juoksun olevan kulttuurimaraton. - Juoksu on haasteellinen, koska maasto on mäkistä, mutta mukana on myös historian havinaa. Ilmoittautua voi joko netissä olevalla lomakkeella www. raatteenmaraton.fi tai puhelimitse numeroon 044 367 2003. Ilmoittautumismaksu sisältää osallistumisen, kuljetuksen osuudella Ämmänsaari-Raate, mitalin, vakuutuksen ja kylpylälipun. Teatteri Retikka esittää kappaleen nimeltä Kaikenkelin Kaikkonen, kun Karjalan siirtoväen asuttaminen oli yksi sodanjälkeisen Suomen yhteishengen taidonnäytteistä. Yhteentörmäyksiltä ei vältytty, kun alkuperäisväestö ei aina sopeutunut uusiin asukkaisiin eikä ilomielin luopunut omistamastaan. Karjalan evakolle Nikolai Kaikkoselle on luvattu tila pieneltä nuutuneelta kyläpahalta. Kylää hallitsevat elämän ehtoopuolta lähestyvät vanhat piiat Amanta ja Olga Kärkkäinen, joiden tiluksilta Kaikkosen tulevan kodinkin pitäisi löytyä. Kaikkonen saa kylmää kyytiä törmätessään pysähtyneisyyden ilmapiiriin, jossa kaikki uusi ja vieras koetaan uhkana. Elämä on kuitenkin koulinut Kaikkosesta miehen, joka ei pienistä lannistu ja pian kylä saakin kokea täydellisen myllerryksen, jossa kukaan ei välty muutoksen pyörteeltä. Vaikka näytelmä tuntuu lennokkaan mielikuvituksen tuotteelta, perustuu se keskeisiltä osin tositapahtumiin. Onkohan Kaikkonen juuri se henkilö, jota tänä päivänä haetaan ideariihissä ja ”selkärankaseminaareissa” ympäri Suomen, kysyvät teatterilaiset. Kappaleen ovat kirjoittaneet Eero ja Ulla Schroderus ja kantaesitys on sunnuntaina 13.7. kello 15. Lue lisää www. teatteriretikka.net SuomusalmiRock 18.–19.7.2014. Järjestelyistä vastaava Nakke Rannikko kertoo, että SuomussalmiRock on musiikillista antia eri tyylilajeja. Mukana on bändejä eri saralta. Tapahtuma on rentoa, monipuolista ja mukavaa mukanaoloa ulkoilmassa ja ravintoloissa. Musiikki soi niin kirkonkylällä kuin noin kymmenenkilometrin säteellä sijaitsevissa pikkukylissä. Monissa paikoissa tapahtuu – koko Suomussalmi soi! Viikonloppu aloitetaan Wanhan Kalevan Startti-klubilla, lauantain pääkonsertti pidetään tänä vuonna Kauppakadulla klo 14 -17. . Ohjelma ja tarkemmat tiedot: suomussalmirock.suntuubi.com Marjoja keräämään Suomussalmelle 6.9.2014 Arktiset Aromit ry suosittaa syömään marjoja kaksi desilitraa päivässä. Marjat ovat terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja värikkäitä ruoka-aineita. Marjojen päivittäistä käyttöä lisäämään voi sitoutua liittymällä Marjoja 2 dl päivässä -tiimiin mutta myös lähteä Suomussalmella järjestettävään Marjastuksen MM-kisaan 6.9.. www.arktisetaromit.fi. - MM-kilpailuna järjestettävä marjanpoiminta on yksi kesän huvitapahtumista Suomessa, kertoo toiminnanjohtaja Simo Moisio. Ulkomailla tapahtuma on herättänyt kovasti kiinnostusta. Kisat onkin tehty alun perin tunnetuksi marjaharrastuksen vuoksi, ja ennen kaikkea puolukan poimimisen vuoksi Suomessa, koska marjastus meillä oli jo lähes kateissa. Nyt poiminta on taas lisääntynyt, mutta Suomussalmen tapahtumaa Simo Moisio painottaakin ennen kaikkea sosiaalisensa tapahtumana. M A T K A I L U lehti 3 • 2014 17 Rämsöö soi moottorimusiikkia Vesilahden aktiivisin kylä, 2007 Vuoden kyläksi valittu Rämsöö on kyläkerhonsa 35 toimintavuoden aikana nostanut kylän tasokkaasta kesäteatterista ja vähän erilaisista tapahtumista kiinnostuneiden tietoisuuteen. T änä kesänä Rämsöössä valloittaa jälleen Suomessa ainutlaatuinen Moottorimusiikin festivaali. Aiemmin vuosina 2008 ja 2011 järjestetyn rouhean ja rohkean festivaalin konserteille peruspoljennon antavat vanhat sytkyttävät maamoottorit ja muut maaseudun koneet, ja niitä täydentävät muut ääntä tuottavat esineet yhdessä kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden ja paikallisten esiintyjien kanssa. Tämän vuoden Moottorimusiikin festivaalin tähtiesiintyjiä ovat maamme johtaviin ja kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluvat lyömäsoitintaiteilijat Samuli Kosminen ja Samuli "Teho" Majamäki, suositusta PMMP-yhtyeestä tuttu laulaja Paula Vesala sekä maailmanlaajuisesti arvostettu jouhikkomestari ja runonlaulaja Pekko Käppi. Kokoonpanon täydentää palkittu ja kriitikoiden ylistämä jazzsaksofonisti Linda Fredriksson. Moottorimusiikin festivaali on elämys, jollaista ei koe missään muualla kuin Vesilahden Rämsöön kylässä. Festivaalilla kansanmusiikki, jazz sekä musiikin monet äänimaailmat yhdistyvät elämää nähneiden koneiden välillä omatahtoisiinkin sooloihin. Moottorimusiikin festivaalissa suomalainen musiikki ja kulttuuriperinne kohtaavat ainutlaatuisella tavalla, ja upea luonnonläheinen Rämsöön kesäteatteri kruunaa kokonaisuuden upeilla järvimaisemillaan. Moottorimusiikin festivaali – Motor Music Festival 15. ja 16.8. ja koostuu kahdesta konsertista: RAUTALA-konsertti - Musiikkia moottoreilla ja ihmisillä, eli sykkivää terästä ja eloperäisiä lauluja. Paula Vesala, Pekko Käppi, Samuli Kosminen, Samuli "Teho" Majamäki ja Linda Fredriksson sekä Rämsöön koneet ja moottorimestarit. TEMPOLA -esityskokonaisuus: laulua ja musisointia eriikäisten paikallisten esiintyjien, kuoron, erikoisten soittimien ja moottorien voimin (mm. Paula Vesalan musiikkia). Ohjelma-aikataulu: klo 18.30 portit auki, klo 19.00 – 19.30 TEMPOLA –esitys, klo 19.30 – 20.30 väliaika, klo 18 20.30 – 21.30 RAUTALA-konsertti. Molempina päivinä sama ohjelma.Moottorimusiikin festivaali on ainutlaatuinen ja moniulotteinen elämys, jossa Rämsöön juureva koneperinne yhdistyy musiikkiin ja luontoon. Rämsöön vanhat maatalouskoneet antavat rautaisen rytmin uudelle musiikille, joka syntyy moottoreiden ja maailmanluokan muusikoiden yhteistyöstä. Esitykset ovat Rämsöön kesäteatterilla, (Rämsööntie 967, 37350 Rämsöö), järjestäjänä Rämsöön kyläkerho ry. www. ramsoo.fi/mmf, Facebook ja Twitter. Ranuan eläinpuiston kesäterveiset P ienten kuonojen tuhinaa ja pikkutassujen tepsutusta kuuluu Ranuan eläinpuiston tämänvuotiseen kesään. Helmikuussa syntyneet ahmanpennut ovat alkaneet liikkua yhä enemmän pesäluolansa ulkopuolella emon tarkassa valvonnassa. Kaksi kuukautta emo piti eläintenhoitajia jännityksessä ja piileskeli pesässään, kunnes toukokuulla päästi pörröiset pentunsa ensi kertaa ulos. Nämä näätäeläimistä suurimmat eivät lisäänny helposti tarhaoloissa, joten sitäkin suuremmalla syyllä eläinpuiston väki on haltioissaan uusista ahmatulokkaista. Toisaalla tammikuun pakkasten aikaan syntynyt karhunpentu saa eläintenhoitajilta hellää huolenpitoa. Talvipesästä ulosAVOINNA JOKA PÄIVÄ! KESÄ: 1.6.-31.8. klo 9-19 TALVI: 1.9.-31.5. klo 10-16 Eläinvauvamme odottavat PLUSMARK SINUA! KEKSI PIKKU KARHULLEMME NIMI JA VOITA ELÄMYSVIIKONLOPPU! >> www.ranuazoo.com/nimi ik! Kl ! ik Kl Kuvaa paras kesäkuva ja voita matka Wieniin katsomaan Ranzoa! Kts. ohjeet > Tänä vuonna eläinystävillä on erityinen syy tulla eläinpuistoon, sillä 8.1. syntyi pieni karhunpentu! Pentu nauttii ulkona olosta ja viilentävistä leikeistä vesialtaassa. Myös eläinpuiston ahmoille Batsille ja Rasputinille, on tullut perheenlisäystä! RanuaZoo on oheispalveluineen, lomakylineen ja camping-alueineen monipuolinen lomakohde – unohtamatta Suomen ainoita jääkarhuja! Ruokintanäytökset päivittäin: Klo 12.30–17 TULEVIA TAPAHTUMIA: S-Etupäivät RanuaZoossa 14.-15.6. Vieraana taikuri Jokeri Pokeri Box! Rovaniementie 29, 97700 Ranua puh. 016 355 1921 fax 016 355 1034 ranuan.zoo@ranua.fi Lisää tietoa: www.ranuazoo.com • www.ranua.fi • www.gulo.fi pääsy sekoitti sen emon äidinvaistot ja pentu piti ottaa hoitajien hoiviin. Hurjaa vauhtia kasvava nalletyttönen riemastuttaa leikeillään sekä hoitajia, että eläinpuiston kävijöitä. Kaikkien lasten mielestä vedessä lutraaminen on kivaa, eikä tämä karvainen karhulapsi ole poikkeus. Jos on kesäkiireitä hoitajilla, on niitä myös pöllöemoilla; hiiripöllön pöntöstä kuuluva kiivas piiskutus kertoo nälän kurnivan pöllöpoikien mahoissa. Emoilla on täysi työ ruokkia poikasensa, jotta nämä kasvaisivat kesän mittaan täysikokoisiksi. Pöllönpoikaset jättävät kotikolonsa ennen kuin oppivat lentämään, joten lintualueella kierrellessä kannattaa tarkasti silmäillä myös aluskasvillisuuden sekaan, jos sieltä vaikka tuijottaisi takaisin pari pikkupöllön silmiä. Myös hirvieläinaitauksiin odotetaan uusia perheenjäseniä. Hirvet ennättävät yleensä ensimmäisinä ja saattavat vasoa jo huhtikuulla, metsäpeurojen synnyttäessä touko-kesäkuun vaihteessa. Valkohäntäkauriiden vuoro on sitten kesäkuun puolella. Vasojen huterat ensiaskeleet varmistuvat pian niin, että ne kykenevät seuraamaan tarpeen tullen emoaan. Emot jättävät kuitenkin pikkuvasat usein piiloon heinikon suojaan mennessään itse syömään. Vasat luottavat suojaväriinsä ja makaavat hipihiljaa toivoen, ettei niitä huomata. Tässä vaiheessa hoitajat saavat ne helposti kiinni tarkastusta ja merkitsemistä varten. Kesän saavuttua myös kotieläimet palaavat talvilomiltaan eläinpuistolle. Aasin tai suomenhevosen kyydissä saa turvallisesti kokeilla ratsastusta. Halutessaan voi silittää lammasta tai rapsuttaa sikaa. Iltapäivällä on mahdollisuus seurata eläinten ruokintaa sekä kotieläinpihalla, että villieläinten parissa. Ruskeakarhut läträävät omissa uimalammikossaan odottaen eläintenhoitajan tuomia välipalaomenoita. Jääkarhutkin sukeltavat lohijäädykkeensä perässä altaaseen. Niiden syödessä hoitajalla on aikaa jutella kävijöiden kanssa ja vastailla kysymyksiin. Illalla virkeiden saukkojen ruokintanäytöksessä kastuvat paitsi vedestä kalaa noutavat saukot, myös niiden hoitaja. Jos ei muutoin, niin lahkeeseen itsensä kuivaavan pikkuveijarin toimesta. Koska pikkuinen orpo karhunpentu on nimetön, toivotaan kävijöiden ehdottavan sopivia nimiä joko eläinpuistolla käydessään tai eläinpuiston nettisivuilla. Karhunpennun nimen lisäksi kävijät voivat lähettää meille Facebookissa Ranuan eläinpuistossa ottamansa kesäkuvan ja osallistua kilpailuun, jonka voittaja saa kahden hengen matkan Wieniin tapaamaan Ranualla syntynyttä Ranzo-jääkarhua. M A T K A I L U lehti 3 • 2014 19 Päivä Päätalo, ilta teatteria K irjailija, professori Kalle Päätalon kotipitäjässä, Taivalkoskella, panostetaan kulttuuriin. Taivalkosken kesään 2014 kuuluu Kalle Päätaloon liittyvää kulttuuria ja historiaa, kesäteatteriesityksiä kahden teatterin voimin, sotahistoriaa, pöllinparkkuuta ja kesän huipennus, Päätalo-viikko. Opastetut vierailut Kalle Päätalon lapsuudenkotiin, Kallioniemeen, avaavat suomalaista 1930-luvun elämää ja asumismuotoa. Tutustuminen Kalle Päätalon näköistyöhuoneeseen ja hänen elämästään kertovaan näyttelyyn Päätalo-keskuksessa valottaa suuren suomalaisen kirjailijan henkilökuvaa ja elämänvaiheita. Päätaloviikon alkajaisiksi 30.6.2014 avattavan näyttelyn teema on Musiikki Jokijärven kyläseuran näytelmäryhmä esittää Jokijärven katetulla PÖLKKY-teatterilla PEKKA, Lakealammin vanhapoikaisäntä AUNE, Pekan äiti, vanhaemäntä TUULIA, Veijon vaimo : ISSA E ROOL CUNILLA KUIKANSALO, et cetere, Pekan avokas GUNNAR, Cunillan poika jost. ed. aviol. TOISTUVAN ULPU, naapurin leski VEIJO HURMALAINEN, naapurin isäntä VOITTO INTONEN, sijoituskonsultti MÄKINEN, rovasti "Näytelmä Taistelevat koppelot kertoo anopin, aikamiespojan ja tulevan miniän yhteiselosta samassa taloudessa. Ystävälliset naapurit, rovasti mukaanlukien, yrittävät pelastaa miesparan ja tämän äidin häikäilemättömän miniän hirmuvallasta. Lisämausteen näytelmään antaa miniän hyyssättävänä oleva oma mammanpoika." Liput 12 €, alle 12 v 5 € Tiedustelut ja varaukset Raija Kelly puh. 044 3073764 sähköposti raija.kelly@gmail.com Ryhmille tilauksesta myös ruokailumahdollisuus ennen näytöstä. Pyydä tarjous! Katso lisää www.jokijarvi.com Ahti Nevanperä, Arja Majava, Kimmo Räisänen, Leena Laatikainen, Ulla Räisänen, Pasi Kivimäki, Raija Kelly, Leo Räisänen, Osmo Räisänen Ensi-ilta: La 28.6.2014 klo 18 Muut esitykset: Su 29.6.14 klo 14 Ti 01.7.14 klo 19 Ke 02.7.14 klo 19 Pe 04.7.14 klo 19 La 05.7.14 klo 18 Su 06.7.14 klo 14 Pe 11.7.14 klo 19 20 Su Ke Pe Ti La Su 13.7.14 16.7.14 18.7.14 22.7.14 26.7.14 27.7.14 klo 14 klo 19 klo 19 klo 19 klo 18 klo 14 KUVAT: Lea Mikkonen JULISTE: Osmo Rantapelkonen Käsikirjoitus: Heikki Luoma Ohjaus: Elsa Ruokangas Kalle Päätalon elämässä ja tuotannossa. Taivalkoskella on kaksi ulkoilmateatteria, Pölkky-teatteri Jokijärvellä ja Herkonmäki Taivalvaaralla. Kesän 2014 näytelmä Pölkky-teatterissa on Heikki Luoman Taistelevat koppelot ja Herkonmäellä Hella Wuolijoen Niskavuoren naiset. Taivalkoskella järjestettävät luennot ja maastokierrokset sodanaikaisen kenttäradan kohteisiin tuovat esille koko Suomea koskevaa sotahistoriaa. Kulttuuripolulla Taivalkosken keskustassa kuvataulut kertovat Kalle Päätalon kirjojen maisemista, rakennuksista ja henkilöistä. Pöllinparkkuu oli nuoren Kalle Päätalon mielityötä savotoilla. Jokijärven Hiltukankaalla voi osallistua Pöllinparkkuun MM-kisoihin 14.6.2014 joko kilpailijana tai katsojana. Päätalo-viikolla 30.6.-6.7.2014 järjestetään monipuolista ohjelmaa pitäjän eri puolilla. Matkailijoilla on mahdollisuus saada paikallinen opas mukaan linja-autoon Taivalkosken eri kohteisiin. Pääsymaksu Päätalo-keskukseen ja Kallioniemeen ja mahdolliset linjaauto-oppaan palvelut veloitetaan erikseen. Toivotamme matkailijat tervetulleeksi Taivalkoskelle, näkemään selkosen luonto, kokemaan paikkakunnan kulttuuritarjontaa, tuntemaan historian havinaa, nauttimaan kotiruuasta, kuulemaan tuhansia tarinoita, viettämään hetki Kalle Päätalon kirjojen maisemissa! www.taivalkoski.fi www.taivalkoski.fi/paatalo-keskus www.visittaivalkoski.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 21 Kalajoki kutsuu Loma-asuntomessuille L oma-asuntomessut Kalajoella 2014 -tapahtuma tullaan muistamaan hiekan, meren, auringon ja luonnon liitosta. Aurinkohiekkojen messualueelle toteutuu 28 rakennusta neljään erityyppiseen kortteliin: näköalakorttelin moderneista rakennuksista näköalat ovat täysin avoimet kohti merta. Tälle vastapainon muodostavat metsäkorttelin perinteisemmät hirsirakennukset, sekä raviratakorttelin kodikkaat asunnot. Aurinkolammen rannassa on puolestaan kymmenen rantakohdetta, joiden rantasaunoissa kelpaa katsella ilta-aurinkoa. - Loma-asuntomessuja Kalajoella on toteutettu alaotsikolla "Unelmia jokaiselle" ja näen, että neljä erityyppistä korttelia tulevat tarjoamaan messukävijöille erilaisia elämyksiä. Erityisesti minua ilahduttaa se, että alueelle mahtuvat tyylikkäästi rinnakkain sekä perinteinen pitkänurkkainen hirsirakentaminen että täysin moderni tapa rakentaa. Ja toisaalta, kun alue on kompakti ja selkeä, messukävijän on helppo löytää oma suosikkinsa 28 kohteen joukosta, sanoo projektijohtaja Laura Ruohola. Puutarhoja ja istutuksia Aurinkohiekkojen alueelle ei tehdä. Ratkaisulla kunnioitetaan Hiekkasärkkien ainutlaatuista luontoa. Terassineliöitä kohteissa on yli 2000, joiden kautta sisätilat jatkuvat luontevasti pihalle. 22 - Rakennuspaikkana alue on uniikki, ja on poikkeuksellista päästä toteuttamaan loma-asumisratkaisuja meren äärellä sijaitseville hiekkasärkille. Merinäkymästä halutaan nauttia suurilla terasseilla ja terassipinta-alaa onkin ennätyksellisesti enemmän kuin messutalojen huoneistoalaa yhteensä. Messuteemoiksi muodostuivat luonto, terassit ja rantaelämä, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo. Luonnon inspiroima sisustus Sisustukset on toteutettu vahvasti skandinaavisen vaaleasti, mutta mukaan mahtuu myös väreillä ilottelevia kohteita. Sama pätee osittain myös saunoihin, joiden materiaaleissa on käytetty paljon lämpökäsiteltyä puuta, mutta värityksen ääripäät ovat pikimusta ja täysin vaalea. Inspiraatiota sisustuksiin on haettu muun muassa Kalajoen luonnosta, joutsenista, meren turkoosista sävyistä sekä rantaelämästä. Messutaloissa nähdään monia eri materiaalein toteutettuja erikoispintoja, kuten paikan päällä tehtyjä tehostemaalauksia, erilaisia kivipinnoitteita sekä puunpintoja, niin käsiteltynä kuin raakapintaisenakin. Persoonalliset, raa´at puupinnat yllättävät messuvieraat modernissakin kohteessa. Kalajoen hiekat 12 500 asukkaan Kalajoki tunnetaan parhaiten Hiekkasärkistään. Yhteensä 14 kilometrin pituinen yhtenäinen hiekkaranta-alue on maamme mittakaavassa ainutlaatuinen, ja siksi Särkkien alue on noussut myös maamme ykkösranta- ja aktiivilomakohteiden joukkoon. Messualueen välittömästä läheisyydestä löytyvät hotellit, kylpylä, ravintoloita ja baareja, leirintäalue, karting-rata, vesipuisto, huoltoasema, päivittäistavarakauppa ja golfkenttä. 23.6. – 6.7. Messut avoinna päivittäin klo 10–18. Liput ja lisätiedot: www.loma-asuntomessut.fi Liput: aikuiset 13 €, lapset 7–15-vuotiaat 8 € ja 0–6-vuotiaat vanhempien mukana ilmaiseksi. Perhelippu kaksi aikuista ja 7–15-vuotiaat lapset 26 €. Lipunmyynti päättyy klo 17. Kalajoki_ilmoitus_185x260.indd 1 2/11/14 11:49 AM Finnlines lisää laivavuoroja Ahvenanmaalle Aamuin ja illoin Ahvenanmaalle Naantalista ja Kapellskäristä 16.6.–31.8. K esäkuun puolivälistä aina elokuun loppuun asti Finnlinesin laivat Suomesta Ruotsiin poikkeavat kaksi kertaa päivässä Ahvenanmaalla. ”Finnlines alkoi liikennöidä lokakuussa 2013 aamuvuoroilla Ahvenanmaan kautta. Iltavuorojen myötä Långnäsistä on lähtöjä Naantaliin ja Kapellskäriin alkuiltapäivän lisäksi myös aamuöisin”, kertoo Finnlinesin Suomi–Ruotsi-liikenteen linjajohtaja Antonio Raimo. Finnlinesin Suomi–Ruotsi-liikenteessä kulkee tällä hetkellä matkustaja-rahtialukset Finneagle, Finnfellow ja Finnsailor. Aluksille Finneagle ja Finnfellow mahtuu enimmillään noin 400 matkustajaa, kun taas Finnsailorilla on tilaa reilulle sadalle matkalaiselle. Suoran Suomi–Ruotsi-liikenteen tapaan Finnlinesin matkustaja-rahtialukset kuljettavat Ahvenanmaan-liikenteessä vain ajoneuvollisia matkustajia. Moderni, täyden palvelun laivasto Finnlinesin modernit matkustaja-rahtilaivat tarjoavat viihtyisät puitteet loma- ja työmatkustukseen. Laivojen peruspalveluihin kuuluvat buffetravintola, baari, lasten leikkinurkkaus ja laivamyymälä. ”Finnlinesin laivat eivät ole uivia viihdekeskuksia vaan tehokkaaseen ja vaivattomaan kulkemiseen suunniteltuja aluksia”, tiedottaa Finnlinesin matkustajaliikenteen myynti- ja markkinointijohtaja Kaj Takolander. ”Erityisesti pienten lasten vanhemmat arvostavat tätä vaihtoehtoista tapaa liikkua Itämeren yli lomalle.” 24 Suoraan Suomesta Saksaan tai Ruotsin kautta Manner-Eurooppaan Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitin lisäksi varustamon matkustaja-rahtialukset liikennöivät ympäri vuoden Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä Saksaan. Helsinki–Travemünde-reitillä lähtöjä on molempiin suuntiin kuusi tai jopa seitsemän kertaa viikossa ja Helsinki–Rostock-reitillä kerran viikossa. Malmöstä Travemündeen pääsee jopa kolme kertaa päivässä, ja Pietari–Lyypekki-linjan alukset seilaavat neljästi viikossa yli Itämeren. www.finnlines.com Ympäri vuoden Ahvenanmaalle, Ruotsiin ja Saksaan Nyt Naantalista Ahvenanmaalle Ennakkovaraajan etu –20 % finnlines.com/suvi Lisätietoja: finnlines.com tai 010 343 4500 (8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min lankaverkosta tai 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta) matkailulehti 86x260.indd 1 M A T K A I L U lehti 3 • 2014 25 6.5.2014 15:45:48 Iso teatteriremontti ei keskeytä esityksiä Turussa Näyttämöllä ketterästi liikkuvat näyttelijät ottivat kesän alkaessa loikan Aurajoen toiselle puolelle. Remontoitavan Turun kaupunginteatterin korvaa pari vuotta Logomo. Osa teoksista nähdään myös Linnateatterin tiloissa. T urun kaupunginteatterin elämässä moni asia on muuttunut ja uutta on odotettavissa lisää. Mikko Kouki aloitti hiljattain teatterin johtajana. Samalla teatterin hallintamuotoa uudistettiin. Kouki valmistaa ensimmäiset teoksensa Logomoon, sillä kaupunginteatterin kiinteistö Aurajoen rannassa on remontissa. Logomo syntyi kulttuuripääkaupunkivuoden näyttämöksi ja sitä on kiitelty moneen kertaan. Logomo olikin luonteva valinta, kun teatterille etsittiin väistötilaa. Logomon 350-paikkaisessa teatterisalissa kelpaa esittää musikaalia ja puheteatteria. Kun remontti ja laajennus valmistuvat, Turun kaupunginteatteri saa entistä paremman pysyvän kodin. Teatterin tekniset tilat paranevat ja yleisöllekin on luvassa herkkuja. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan turkulaiset pitävät teatteri ohjelmistosta ja mm. aulapalvelusta. Teatterin remonttia on moni odotellut. Kävijät haluavat teatteriin lisää tilaa, uutta sisustusta ja nykyaikaisempia olosuhteita. Kaikkea tätä on luvassa parin vuoden kuluttua, kun peruskorjaus valmistuu. Ruotsalaista vadelmaa ja ikääntyviä artisteja Tätä turkulaista teatterisyksyä on moni odottanut. Mikko Kouki oli perustamassa Turkuun Linnateatteria ja hän tiimeineen hän nosti sen maankuuluksi teatteriksi. Turkulaiset odottavat Mikolta nyt railakasta ja viihdyttävää teatteria. Aika näyttää, miten toiveet toteutuvat. 26 Näyttämöllä ketterästi liikkuvat näyttelijät ottivat kesän alkaessa loikan Aurajoen toiselle puolelle. Remontoitavan Turun kaupunginteatterin korvaa pari vuotta Logomo. Osa teoksista nähdään myös Linnateatterin tiloissa. Turun kaupunginteatterin Logomon ensimmäinen tuotanto on maailmalla katsojia kasapäin kerännyt Kvartetti. Tämä näytelmä kertoo kolmesta oopperalaulajasta, jotka viettävät eläkepäiviään taiteilijoiden vanhainkodissa. Kolmikon lupsakas rauha särkyy, kun vanhainkotiin saapuu asiakkaaksi heidän vanha kollegansa. Nelikkoa pyydetään esiintymään vanhainkodin juhlaan heidän vanhalla bravuurinumerollaan. Katsojat saavat tässä teoksessa jännittää, miten vanhat konkarit selviytyvät haasteesta. Turun Kvartetissa näyttelevät Maija-Leena Soinne, Leena Takala, Ismo Kallio ja Risto Salmi. Ensi-ilta on 5. syyskuuta. Vadelmapakolainen esitetään Linnateatterissa 24. syyskuuta alkaen. Tämä tarina kertoo suomalaisesta, joka haluaa ihan välttämättä olla ruotsalainen. Pääroolin esittäjä kokee olevansa kansallisuustrasvestiitti ja siitäkös riemu ratkeaa. Kouki heijastelee kaikuja mielisairaalasaaresta Syksyn raapaisevin tuotanto on 3. lokakuuta valmistuva Seili-musikaali. Käsikirjoittaja Satu Rasila uppoutui maakunta-arkistoon tutkimaan Seilin saaren mielisairaalan ja leprahoitolan historiaan. Seili-musikaali on fiktio, mutta Rasila lupaa kertoa musikaalissa välähdyksittäin syvästi koskettaneiden ihmiskohtaloiden tarinoita: -Piilotan fiktioon pieniä muistomerkkejä heille, joiden kohtalo oli kohtuuton, Rasila tilittää. Seilin ohjaa Mikko Kouki ja musiikin sävelistä vastaa Jussi Vahvaselkä. Tarinaa kuljettaa suomalaisten naisartistien tunnetuksi tekemä musiikki, eli luvassa on Jenni Vartiaista, Emma Salokoskea, Eriniä ja Irinaa. Kuva ja teksti: Lassi Lähteenmäki Kauppakeskus Skanssi KAUPUNKIKULTTUURIA SAARISTONSYLISSÄ S kanssi on avara, moderni ja samalla kodikas kauppakeskus vain viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Skanssiin pääsee kätevästi moottoritietä pitkin liittymästä 4 sekä Helsingin että Turun suunnalta. Skanssi on myös hyvin tavoittavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Bussit pysähtyvät kauppakeskuksen oven viereen. Skanssista löytyy monipuolinen valikoima liikkeitä sekä kahviloita ja ravintoloita. Mielenkiintoista kauppakeskuksessa on 90 liikkeen lisäksi mm. arkkitehtuuri ja ympäristöystävällisyys; Skanssi on Euroopan vihrein kauppakeskus. Skanssilta löytyy kaksi kansainvälisestikin arvostettua Leed- ympäristöluokitusta ja ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa tekemisessä. Skanssin katolta löytyy myös yli 400 m2 aurinkopaneeleita. Skanssi on esteetön ja lapsiystävällinen kauppakeskus. Lasten leikkipaikkoja on useita ja niissä viihtyvät sekä pienet että isommatkin temmeltäjät. Kiitosta saa myös lastenhoitohuone, jossa on nojatuolit imettäjille, mikro, useita pesupisteitä, lasten ja aikuisten wc sekä leikkitilaa. ! KLASSIKKO n mäenlaste Koira tki kaupunkire i–laklo •–t i •varaaomas kufi w w wvisittur Lisää Skanssista: www.skanssi.fi www.skanssi.fi FOODWALK Skanssi on valoisa, avara ja monipuolinen kauppakeskus vain 5 kilometrin päässä Turun keskustasta. Tervetuloa ympäristöystävälliseen kauppakeskukseen! –kävelykierros Aurajokirannassa kaikillaherkuilla wwwvisitturkufi UN RKU « TU Itäharju 3 Ska rpp aku llan tie I LÄHDETURKUUN! E18 1 Navigaattori: Sorakatu 10 tai Itäkaari 20 P P BUSSI 9 P P P TAKSI 4 ari Itäka 99 SI 9, BUS KIIN SIN HEL tu inka Sk anss So maantie Uuden rak atu Suomen vanhimmassa kaupungissa voit syventyä museoihin ja kuluurikohteisiin, herkutella rakastetuissa ravintoloissa ja kahviloissa tai seilata saaristoon. Hyppää tänä kesänä vaikka Aurajokirannan nähtävyyksiä esielevän Jokke Jokijunan kyytiin tai lähde opastetulle jokiristeilylle! Tutustu retkiin ja hotellipakeeihin: visiurku.fi/shoponline » ” TurkuCard – kaikki edut yhdellä kortilla. Skanssinkatu 10, 20730 Turku Puh. 040 195 3742 www.skanssi.fi I Bussit nro 9 ja 99 ” Aurakatu 4, 20100 Turku tourist.info@turku.fi • www.visiurku.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 27 Aurajoki kutsuu taas purjealuksia Turku on niin sopiva paikka suurille purjealuksille, että kaupunki tekee kohta ennätyksiä purjelaivatapahtumien järjestämisessä. Gangut Regatta tuo tänä kesänä aluksia Turkuun, Kotkaan ja Hankon. G angut Regatta tuo merellisen tuulahduksen eteläiseen Suomeen. Tapahtuma starttaa 22.7. Kotkassa ja päättyy Turussa 3.8. Siinä välissä 26.-27.7. regatta on Hangossa. Gangut Regattaa vietetään Riianlahden taistelun muistoksi. Heinäkuussa vuonna 1714 eli 300 vuotta sitten Pietari Suuren laivasto voitti Ruotsin laivaston koko päivän kestäneen taistelun tuloksena. Kotkassa Gangut on osa meripäiviä. Hangossa korostetaan regatan historiallisia piirteitä eli vietetään taistelun 300-vuotisjuhlaa. Turun vahvuutena on runsas ja monipuolinen ohjelma. Gangut on tavallaan Tall Ships Racen pikkuveli. Alukset ovat vähän pienempiä ja osallistujat tulevat Itämeren alueelta. Satamien välillä alukset eivät kisaa nopeudessa vaan siitä, mikä alus kulkee pienimmällä hiilijalanjäljellä. Mir ja Shtandart tapahtuman vetonauloina Gangutin 30 alusta ovat pääasiassa pienempiä, kuin Tall Ships Race -kisassa, mutta poikkeuksia löytyy. Suurten purjelaivojen kisasta tuttu Mir on kiertueella mukana, samoin Shtandart. Molemmat ovat venäläisiä raakapuualuksia. 108-metrinen Mir rakennettiin purjelaivatapahtumia sekä kadettien harjoittelua varten vuonna 1987 Gdanskissa Puolassa. Yli 2300 tonnia painava alus vaatii vähintään 30 hengen miehistön. Suuresta koostaan huolimatta Mir on monien mielestä yksi maailman nopeimmista A-luokan purjealuksista. Shtandart on kopio Pietari Suuren vuonna 1703 rakennuttamasta aluksesta. Historioitsija Victor Krainyukovin löytämien tietojen pohjalta aluksen kopion suunnitteleminen aloitettiin vuonna 1991. Aluksella on paljon koristeluja ja kaiverruksia. Anna Abreu ja monet muut laulavat Aurajoen rannalla - Turun tapahtumassa on satsattu vahvasti ohjelmaan, sanoo projektipäällikkö Kimmo Hyyppä. Viihteellistä ja merellistä ohjelmaa on pitkin Aurajoen rantaa. Gangut Arenalla Varvintorilla esiintyvät Happoradio, Katri Helena, Tommi Läntinen, Juha Tapio, Samuli Edelman, Yö, Eini, Tuure Kilpeläinen sekä Anna Abreu. Purjeiden paraati sunnuntaina iltapäivällä on sykähdyttävä kokemus Airistolla. Turkuun odotetaan neljän päivän tapahtumaan noin sata tuhatta henkeä. Aurajoen tapahtuma-alue on pitkä ja toimintaa on joen molemmin puolin. - Tungosta ei pitäisi esiintyä, mutta joen ylitykseen kannattaa varata aikaa, Hyyppä muistuttaa. Maailmanennätys häämöttää Suurten purjealusten Tall Ships Race on järjestetty Turussa nyt neljä kertaa. Viides kerta on vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää sata vuotta. Viides kerta on samalla maailmanennätys. - Missään muussa satamassa tätä tapahtumaa ei ole järjestetty näin monta kertaa, Hyyppä hehkuttaa. Turun etuna on sopiva paikka. Aurajoessa on riittävän syvä vesi ja paikka on keskellä kaupunkia. Ranta-alue on pitkä, jolloin laivat pääsevät kiinnittymään jokirantaan kyljestä. Järjestelyt ovat myös onnistuneet Turussa hyvin. Iso merkitys on Kimmo Hyypän mukaan silläkin, että jokirantaa ehostettiin isolla kädellä vuonna 1996. http://www.thegangutregatta.fi teksti ja kuva: Lassi Finferries liikennöi lautta-aluksilla, losseilla ja yhteysaluksilla yli 40 reitillä ympäri Suomea. Lisätietoa ja aikataulut osoitteesta: www.finferries.fi 28 Lähteenmäki Yhteysalukset vievät kulttuurimaisemien äärelle S uomen monipuolinen saaristo tarjoaa uniikkeja elämyksiä niin kotimaassa asuville kuin ulkomailta tuleville turisteille. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaa venettä jolla päästä ulkosaaristoon, mutta matkailijan ei siitä huolimatta tarvitse avata retkieväskassia heti kun ranta tulee vastaan. Saaristoalueilla liikkuu lukuisia yhteysaluksia, jotka vuoden ympäri kuljettavat mukanaan koululaisia, ammatinharjoittajia ja matkailijoita. Finferriesin yhteysalukset liikennöivät Turun Saaristossa ja Kotka-Pyhtää –reitillä. Yhteysaluksilla kulkeminen on pääsääntöisesti ilmaista ja niiden aikataulut löytyvät osoitteesta www.finferries.fi. Yhteysaluksilla matkustaminen on suomalaista saarihyppelyä parhaimmillaan. Reittien pituudet vaihtelevat, mutta jo tunninkin kestävällä merimatkalla saaristo on varsin vaihtelevaa. Kasvusto, maasto ja elinolosuhteet voivat vaihdella yllättävänkin paljon saman yhteysalusreitin varrella. Monilla saarilla on nykyisin matkailijoille suunnattua toimintaa. Vaihtoehtoja löytyy mökkimajoituksesta hotelleihin ja kyllä jokainen saari on varmasti ainakin yhden yön arvoinen. Oma auto kannattaa jättää mantereelle ja sen sijaan pakata reppuun kamera, hieman lämmintä merituulen varalle ja muistinpanovälineet. Ilta-auringon laskua kalliolta katsellessa ajatukset usein selkiytyvät ja silloin on hyvä kirjoittaa niitä ylös, ennen kuin mantereen kiireinen elämä kutsuu matkailijaa takaisin. Yhteysalus Falkö liikennöi Nauvon pohjoisella reitillä. Kotka-Pyhtää -reitille saapuu kesällä täysin uusi öljyntorjunta- ja yhteysalus Otava, jolla matkustaminen on jo itsessään oma pieni elämyksensä. M A T K A I L U lehti 3 • 2014 29 Leipomo-kahvila Axo on palvellut herkuillaan Paraisten kantaväkeä ja kesäasukkaita 40-luvulta lähtien. Uusia tuulia Paraisilla: Kurkista kahvilaan, lähde lounaalle Paraisten kaupungin keskustasta on aina löytynyt sopiva paikka kahvituokiolle tai lounasherkutteluun. Nyt kesäksi valikoima on uudistunut merkittävästi. P araisilla käyneet tietävät, että siellä aika pysähtyy. Paikallisten puheessa suomi ja ruotsi sekoittuvat iloisesti. Tuntuu, kuin olisi ulkomailla. Keskustan jakaa kanaali, jonka yli pääsee sujuvasti siltoja pitkin. Kirkon kulmilla kulkija löytää viehättävän puutaloalueen, Malmenin. Kanaalin länsipuolella kaupungin sydän löytyy kävelykadulta. Sen varrella ja lähiympäristössä on runsaasti kahviloita ja ravintoloita. Axo on kaikille paraislaisille ja matkailijoille tuttu ja hyvin perinteinen kahvila. Sen ohuet piparkakut tunnetaan koko maakunnassa. Raikkaita merituulia kaipaava etsiytyy vierasvenesatamaan. Sataman kahvilan terassilla on aurinkoisina päivinä vipinää kerrakseen. 30 Uusia tuulia saaristokaupungissa Nyt Paraisten ravintolaelämä on uudistunut merkittävästi. Uusia paikkoja on perustettu ja yrittäjä on vaihtunut muutamassa osoitteessa. Café Hallonblad on kävelykadulla ja se tarjoaa lounasruokaa. Kahvipannusta löytyy luomua ja belgialaista suklaata on tarjolla herkkusuille. Koulukadun TA TA Takeaway on Sari ja Sebastian Slotten ravintola, josta saa japanilaista pikaruokaa ja sushia. Uuden ruokakulttuurin tulosta kuhistaan jo vilkkaasti kaupungilla. Uusi ravintola on myös KAMU. Se tarjoilee ruokaa aamupuurosta illalliseen. Kamu suosii lähiruokaa ja talon väki etsii ateriaan sopivan viinin. TA TA Takeaway pitäjät Sari ja Sebastian Slotten. 1700-luvun punaisessa torpassa Paraisille johtavan tien varressa toimiva Sattmarkin kahvila on vaihtanut yrittäjää ja uudistanut palvelujaan. Uusi vetäjä on myös Solliden Campingissa. Kuva ja teksti: Lassi Lähteenmäki SAARISTO Uutta Paraisilla! Art Bank galleria, mm Salvador Dali private exhibition taidenäyttely www.artbank.fi Saaristoon kuuluu yli 20 000 saarta ja luotoa. Paraisten kaupunkiin kuuluvat kunta-alueet Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskär ja Iniö. Kemiönsaaren kuntaan kuuluvat Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd. Seudun värikäs historia ja kulttuuri tarjoavat mielenkiintoisia tutustumiskohteita ja eloisia tapahtumia luonnon ihmeiden keskellä. Saariston Rengastie on helppo tapa tutustua saaristoon. Kahdeksan lauttaa tai yhteysalusta ja tusina siltaa vievät kävijän saarelta toiselle halki ainutlaatuisen saaristoluonnon. Reitin varrella on runsaasti majoitus-, ravintola- sekä muita matkailupalveluja. Kokonaisuudessaan Saariston Rengastiellä on mittaa 250 km ja sen voi kiertää sekä myötä- että vastapäivään. Saariston Rengastie on merkitty kansallisilla ruskeilla matkailutiekylteillä. Houtskarin ja Iniön välinen lautta m/s Antonia liikennöi 1.6.-31.8.2014. www.finnferries.fi, www.saaristonrengastie.fi ”Pikku Rengastie” on 100 km pitkä ja kulkee Turusta Paraisten pääsaarten kautta Nauvoon ja sieltä Seilin saaren ja Rymättylän kautta takaisin. Reitin voi kiertää myös toisin päin. Pikku Rengastietä liikennöidään 16.5. 31.8.2014. Lisätietoja: www.ostern.fi Suositulle Utön saarelle pääsee pari kertaa viikossa Turusta ja kuusi kertaa viikossa Nauvon Pärnäsistä. Utöstä löytyy majoitusta aina hotellista aamiaismajoitukseen ja ravintolapalvelutkin toimivat. www.rosita.fi, www.ssl-line.fi Saariston matkailuneuvonta, Rantatie 28, 21600 Parainen. Puh. 0400 117123, info@parainen.fi, www.saaristo.org M A T K A I L U lehti 3 • 2014 31 Silli elää vaikka purkitus loppuu tuomaa ja yhtiön Röölän tehtaan jalostamaa silliä. Voidaan sanoa, että Saukko opetti suomalaiset sillin makuun. Sillin kalastus Islannin vesillä oli raavaiden miesten hommaa. Reissuilla meni aikaa kolmisen kuukautta, joskus enemmänkin. Röölän rannassa tunteet olivat pinnassa, kun sillilaiva lähti tai tuli. Varsinkin laivan saapuminen oli juhla, johon kaikki lähistön asukkaat halusivat osallistua. 1970-luvulla kalastus Islannin vesillä loppui. Saukko-laivasto lopetti toimintansa ja tehdas vaihtoi omistajaa. Rymättylän Röölä ei anna sillin unohtua, vaikka sillitehdas hiljenee tämän kesän aikana. Silli elää nyt museossa ja teatterissa. S illiperinnekeskus Dikseli nousi Röölän vanhaan myllyrakennukseen vuonna 2010. Silloin vielä uskottiin, että 1940-luvulla alkanut sillin pyynti ja purkitus rannan tehdasrakennuksissa jatkuu. Vaan toisin kävi. Kaupan kilpailu kiristyy ja tuotannon pitää olla tehokasta, jotta kisassa pärjää. Röölän sillitehtaan nykyinen omistaja Orkla Foods huomasi, että muut menee ohi. Toistuvat yt-neuvottelut johtivat lopulta kevättalvella päätökseen sulkea tehdas. Tuotanto siirrettiin Orklan muihin yksiköihin Turkuun ja Ruotsiin. Sillistä tuli museoesine Tuotannon loppuminen pani mielen apeaksi myös silliperinnekeskus Dikselissä. - Sillistä taisi tulla nyt museoesine, pohtii museonhoitaja Marja Kantonen. Dikselin toimintaa tehtaan lopetus ei horjuta. Sillin tietä meriltä suomalais- Silli taipuu teatteriksi Dikselimiehen tehtävänä oli sulkea puiset sillitynnyrit tiiviisti kiinni, jotta suolatut kalat pysyisivät sisällä ja ilma ulkona. Tästä ammatista tulee myös nimi silliperinnekeskukselle. ten ruokapöytiin halutaan esitellä jatkossakin. Dikseli on alkuvuosina saanut palkintoja ja kannustusta, sillä tällaisia erikoismuseoita Suomi tarvitsee. Rymättylä-Seura oli oikealla tiellä, kun Dikselin perusti. Dikselissä esitellään Saukko-laivaston historiaa monin tavoin. Parhaimmillaan yli 80 prosenttia suomalaisten syömästä sillistä oli Saukko-laivaston Röölässä kalan ympärille rakennetuissa tapahtumissa on ollut viime vuosina paljon väkeä. Talvella seurataan talvinuotan kalastusta, kesäkuussa vietetään uuden perunan ja uuden sillin juhlaa maistiaisten kera. Tänä kesänä sillin ja perunan juhla pidetään lauantaina 7. kesäkuuta kello 10-16. Viime vuonna rööläläiset saivat uuden kulttuurimuodon sillisatamaansa. Teatterialan ammattilaisista ja opiskelijoista koostuva teatteriseurue perusti Meriteatterin, joka esiintyi muutamaan kertaan Dikselissä. Suosio oli niin hyvä, että täksi kesäksi tehtiin uusi näytelmä ja esityskertojen määrä päätettiin moninkertaistaa. Laulu on meren laulu -esityksessä pohditaan lähtemisen vaikeutta: miehet lähtevät merille, naiset kaupunkiin, sillitehtaat Ruotsiin mutta silti ihmiset palaavat satamaan. Meriteatterin ensi-ilta on 2. heinäkuuta ja esityksiä on kuun loppupuolelle asti. Röölän rannassa järjestetään lisäksi merirosvotapahtuma 12. heinäkuuta ja jazzilta 16. elokuuta. Dikseli on tänä kesänä avoinna heinäkuussa tiistaista perjantaihin kello 1518, lauantaisin kello 12-15 ja sunnuntaisin 15-18. Muina aikoina Dikseliin pääsee sopimuksen mukaan. www.dikseli.fi www.meriteatteri.fi www.tuulamaria.fi Lassi Lähteenmäki 32 Salko nousee juhannuksena myös Kustavissa Ikivanhan postitien kulkureitillä olevalla Kustavilla on ollut sujuvat yhteydet naapureihin itään ja länteen. Ehkäpä juuri tämän takia Kustavissa elää voimakkaasti juhannussalkoperinne. Salkojen pystytys on tuttua puuhaa ruotsinkielisessä saaristossa. J uhannussalon pystytys periytyy pakanalliselta ajalta. Ruotsinkielisessä saaristossa ja varsinkin Ahvenanmaalla tämä perinne elää vahvana. Kustavi on lähes ainoa suomenkielinen kunta, jossa maistonkia on pystytetty ja koristeltu juhannuksen kunniaksi. Kustavissa masto on noussut ainakin viimeisen 200 vuoden ajan. Kustavilainen juhannussalko on korkealle paikalle pystytetty korkea lipputankomainen masto, jossa on ylhäällä laivan mastosta tutut saalingit. Aivan maston huipussa on usein tuuliviiri, jota kutsutaan äijäksi. Lisäksi saalingeissa ovat pienet purjelaivat, jotka pyörivät mukavasti tuulessa. Mastoja koristellaan kasvien avulla, mutta kasvivalikoima ja ripustustapa vaihtelevat. Eri kasveilla ja kukilla oli omat merkityksensä hyvän onnen tuottajina. Masto lasketaan pari viikkoa ennen juhannusta alas ja koristellaan. Juhannusaattona se nostetaan talkoilla pystyyn ja sitten alkavat juhlat. Kustavin Vartsalassa oli kahden kylän välillä kova kisa, kumpi ensin sai mastonsa valmiiksi. Kun masto oli ylhäällä, merkki annettiin ampumalla. Enää ei ammuta ja juhlat ovat vain Etelä-Vartsalan maistongilla, jossa martoilla on tarjolla kalakeittolounas. Lomavalkamassa on oma uudempi maistonki ja siinä käytetään vain suon kasveja koristeena ja huipussa on Kustavin viiri. Talkooväki koristele Kustavin Etelä-Vartsalassa maistonkia. Kustavi Tervetuloa maalta ja mereltä! Ahvenanmaalla tyyli vaihtelee Ahvenanmaalla salkoperinne elää rikkaana. Yksinkertaiset salot ovat tavallisempia saaristossa, kun taas ristipienaisia salkoja tavataan enemmän Ahvenanmaan pääsaarella. Pienojen päät saatetaan koristella pienillä kuusilla, lipuilla ja oksilla tai katajasta, haavasta tai koivusta sidotuilla seppeleillä. Saaristossa pienat koristellaan kataja-, lehti- tai kukkaseppelein. Mannerahvenanmaalaisissa saloissa käytetään yleensä kruunuja pienojen päissä. Kauniit, iloisenväriset kruunut ovat sukua joulun olkihimmeleille ja symboloivat neitsyyttä, nuoruutta, terveyttä ja valoisaa tulevaisuutta. Kruunut valmistetaan etukäteen ja useimmiten talkootyönä, kun taas lehvien sitominen tehdään joko juhannusaattoa edeltävänä päivänä tai vasta juhannusaattona. Ylinnä ahvenanmaalaisessa juhannussalossa seisoo juhlaasuinen puu-ukko, jonka kädet miekkailevat tuulessa. i Kustavin kunta, puh. (02) 842 6600 Matkaluinfo kesä-elokuu, puh. (02) 842 6620 www.kustavi.fi Lassi Lähteenmäki M A T K A I L U lehti 3 • 2014 33 Räppääjän kesä kuluu taas Naantalissa Risto Räppääjä, Nelli Nuudelipää ja muut Riston kaverit viilettävät taas kesällä pitkin Naantalin vanhankaupungin kapeita katuja. Elokuvista tutut kohteet kiinnostavat myös matkailijoita. O nko tuo se kissa siinä Risto Räppääjän elokuvassa? - Minkä puutalon katolla Risto mahtoikaan seurata kaupungin elämää? Tällaisia kysymyksiä saattaa hyvinkin tulla kesämatkailijoiden suusta Naantalissa. Elokuvien kautta tutuksi tulleet paikat kiinnostavat matkailijoita. - Ihmiset ovat kiinnostuneita näkemään omin silmin paikkoja, joissa elokuvia on kuvattu, vahvistaa projektipäällikkö Lotta Muje Länsi-Suomen elokuvakomissiosta. Esimerkiksi Turun Uusi Apteekki on jo nyt monen matkailijan kohteena juuri sen takia, että elokuvista tuttu yksityisetsivä Jussi Vares pitää sitä tukikohtanaan. Ystadin kaupunki Ruotsissa puolestaan houkuttelee turisteja Wallanderin tarinoiden ansiosta. Risto Räppääjä saa kesätöitä Naantalissa. Turun seudulla monta tuotantoa Yksi syy Turun seudun noususta valkokankaalle on LänsiSuomen elokuvakomissio, joka tekee ahkerasti töitä kuvauspaikkojen etsimiseksi ja sen eteen, että kuvausjärjestelyt sujuisivat mutkattomasti. Komissio toimii Turun Seudun Kehittämiskeskuksen alaisuudessa. Projektipäällikkö Lotta Mujon mukaan Naantalissa kuvataan näillä näkymin kolme elokuvaa tämän kesän aikana. Purkkiin laitetaan Johanna Vuoksenmaan ohjaama Viikossa aikuiseksi, Timo Koivusalon Risto Räppääjä ja Sevillan saituri sekä Taneli Mustosen ohjaama Luokkakokous. Turussa kuvattiin alkuvuodesta Mika Kaurismäen kansainvälinen suurtuotanto The Girl King ja tällä hetkellä täällä filmaa Petri Kotwica elokuvaansa Henkesi edestä. Kesä täydentyy todennäköisesti vielä kahdella elokuvalla, mm. uudella RE-NA-TA 15.5.2014–4.1.2015 Piispankatu 17 20500 Turku Avoinna ti–su 11–16 ja ke myös 18–20 www.sibeliusmuseum.abo.fi /sibeliusmuseum Photo: Engeström & Tervo 34 Lennart Lindberg ja lapset saapuvat rantakioskille Naantalissa. Vares-elokuvalla. Syksyksi on vielä luvassa lisää filmattavaa. Elokuvien tekijät ovat huomanneet, että Turun seutu on mainio paikka filmata, toteaa Lotta Mujo. - Turun seudulta löytyy paljon erilaisia kuvausympäristöjä ja -paikkoja saaristosta metsään ja Turun linnasta uuteen kirjastoon, eivätkä välimatkat ole pitkiä. Olemme myös sopivan automatkan päästä pääkaupunkiseudusta, jossa kuitenkin monet tuotantoyhtiöt ja ammattilaiset asuvat. Alueelta löytyy myös paljon alan ammattilaisia, joita Taideakatemia kouluttaa jatkuvasti lisää, Mujo sanoo. Filmauksen tuotteistaminen kysyy hyvää ideaa Ihan itsekseen matkailivat eivät lähde sankoin joukoin elokuvasankarin maisemiin kulkemaan. Projektipäällikkö Lotta Mujon mukaan tarvitaan elokuviin liittyviä tuotteita ja palveluja, jotta elokuvat todella näkyisivät katukuvassa ja toisivat matkailijoille nähtävää ja koettavaa. Esimerkiksi Turussa on järjestetty Vares-kierroksia ja nyt ollaan tekemässä karttasovellusta Vareksen reissuista. Myös Naantalissa on suunniteltu aktiviteetteja Risto Räppääjään liittyen. Paljon on Mujon mukaan vielä tehtävää. Elokuvakomissio etsii jatkuvasti yrityksiä, joita elokuvayhteistyö kiinnostaa. Yhdessä voidaan ideoida tuotteistamista, Muje sanoo. Lassi Lähteenmäki SuviDesign 2013. Kuva Elina Korri Taidetta ja designia Taidekeskus Purnussa V ehreiden lehtien välistä välkehtii auringonpaisteinen järvi ja kuulen hyväntuulisen jutustelun lomasta pienen naurunremakan, pysähdyn ja istun penkille. Suljen silmäni hetkeksi ja mietin miten hienoa onkaan nähdä materiaalin muuttuvan esineeksi taitajan käsissä - oma olonikin on inspiroitunut. Avaan silmäni: seison nurmikentällä, ympärilläni lasiesineitä, keramiikkaa, kodintekstiilejä, koruja, tuotteita puusta – esineitä täynnä oivalluksia ja intohimoa. Olen SuviDesign -tapahtumassa Taidekeskus Purnussa Orivedellä. SuviDesign on designtuotteiden myyntitapahtuma, joka järjestetään 11.-13.7.2014. Kävijöillä on mahdollisuus keskustella muotoilijoiden kanssa tuotteiden valmistuksesta, seurata työnäytöksiä sekä tehdä ostoksia. Samalla käynnillä voi tutustua myös Purnun nykytaidenäyttelyyn. Tänä vuonna SuviDesignissa kuullaan puheenvuoroja muotoilusta ja taiteesta, puhujina ovat Yrjö Kukkapuro ja Kirsi Neuvonen. Tapahtumaan kannattaa tulla koko päiväksi viihtymään, sillä alueella on myös kahvio, uimaranta, venelaituri ja ravintola Vallesmannin ruokateltta suvidesign.fi DESIGNTUOTTEIDEN MYYNTITAPAHTUMA 11.-13.7.2014 klo 11-18 Taidekeskus Purnu, Mustasaari 63, Orivesi Liput SuviDesign/Purnu 11 €/9 € lapset ilmaiseksi www.suvidesign.fi SuviDesign 2013. Kuva Matti Iso-Pärnä Puheenvuoroja muotoilusta Yrjö Kukkapuro ja Kirsi Neuvonen M A T K A I L U lehti 3 • 2014 35 Kansainväliset festivaalit Tampereella T ampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä ammattiteatterifestivaaleista. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 4.-10.8.2014.Pääohjelmisto muodostaa festivaalin taiteellisen rungon ja tarjoaa vuosittain mielenkiintoisimmat teatteritapaukset, laadukasta nykydraamaa ja hengästyttäviä tulkintoja sekä ulkomailta että Suomesta. Ohjelmiston kansainväliset esitykset saapuvat tänä vuonna Virosta, Hollannista, Kanadasta, Sloveniasta ja Tanskasta. Ohjelmateltta on Tampereen Keskustorilla sijaitseva Teatterikesän kohtauspaikka, jossa yleisö saa nauttia Suomen eturivin taiteilijoiden laulusta, tanssista ja pienimuotoisista teatteriesityksistä. Ohjelmateltta tarjoaa esityksiä festivaaliviikolla 5.-9.8.2014. www.teatterikesa.fi 4.–10.8.2014 tampereenTEATTERIKESÄ tampere theatre festival Maailmannainen, kuva Harri Hinkka. Tampereen Teatterikesässä kansainväliset ja kotimaiset huiput! www.teatterikesa.fi Kuningas kuolee, kuva Stefan Bremer. 36 Pianon aristokraatit ja da Vincin musiikillinen arvoitus M Vuoden 2007 Kuningatar Elisabeth –pianokilpailun voittaja Anna Vinnitskaya. 2014 itä tehdä, minne mennä elokuussa. Mäntän Musiikkijuhlilla 6.-10.8, saat aimo kattauksen loistavaa musiikkia eturivin pianistien esittämänä. Uusi esiintymisareena Serlachius-museo Gösta tulee olemaan tapaus ja hienoa kuulla miten piano siellä soi. Konsertteja järjestetään myös perinteikkäällä Mäntän Klubilla, Mäntän kirkossa sekä Honkahovissa. Pääesiintyjä, brittiläinen mestaripianisti Paul Lewis, soittaa festivaalin päätöskonsertin, joka on omistettu Gustaf Serlachiukselle. Vahvoja naisia kuullaan festivaalilla: Anna Vinnitskaya, ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva vuoden 2007 Kuningatar Elisabeth -pianokilpailun voittaja, soittaa festivaalin avajaiskonsertin. Laura Mikkola palaa Mänttään 12 vuoden tauon jälkeen, se on kuultava. Ja mikä onkaan viola organista. Renessanssinero da Vincin suunnittelema soitin soi Mäntän kirkossa rakentajansa Slawomir Zubrzyckin käsissä, ainutlaatuinen elämys luvassa! Lapsia ei unohdeta! Mänttä-Vilppulan kaupunki tarjoaa kaikille alle 10-vuotiaille ilmaisen sisäänpääsyn satuooppera Hopeisen lusikan- näytökseen. Mänttä on Suomen pianomaailman pääkaupunki elokuussa, kaikki Suomen tulevaisuuden nimet on kuultavissa useassa konsertissa. Lisätietoa janoaville www.mantanmusiikkijuhlat.fi XVI JUHLAT 6.–10.8.2014 MÄNTÄN MUSIIKKI- Pääesiintyjänä Paul Lewis. Kansainvälisiä tähtipianisteja Anna Vinnitskaya ja Laura Mikkola. Slawomir Zubrzycki konsertoi da Vincin piirustusten innoittamalla Viola organistalla. Festivaalin nuoret taiteilijat ovat Tuomas Kyyhkynen ja Johannes Piirto. Mänttä - pianomusiikin ystävien kohtauspaikka www.mantanmusiikkijuhlat.fi Pääesiintyjä brittiläinen mestaripianisti Paul Lewis M A T K A I L U lehti 3 • 2014 37 Konsertti Ruoveden kirkossa Musiikkia! Ruovesi R uoveden kamarimusiikkifestivaali järjestetään yhdeksännen kerran 25.6.–29.6.2014. Mukana on musiikkimaailman huippuja Euroopasta Amerikkaan. Kapellimestari-klarinetisti Osmo Vänskä palaa jälleen joukkoomme ja tuo mukanaan Minnesotan sinfoniaorkesterin konserttimestarin Erin Keefen. Alttoviulua tulee soittamaan saksalainen alttoviululegenda Rainer Moog. Marjukka Tepponen Yleisön viime kesänä valloittanut sopraano Marjukka Tepponen kantaesittää kamariyhtyeen kanssa päätöskonsertissa säveltäjä Olli Virtaperkon teoksen, joka pohjautuu Runebergin Lähteellä-runoon. Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana toimii kapellimestari-viulisti Okko Kamu, joka myös esiintyy festivaalilla. Konserttipaikkoina toimivat intiimi Pekkalan kartanon konserttitalli, akustisesti loistava Sofia Magdalenan kirkko Ruovedellä sekä upea vanha puukirkko Virroilla. Korkeatasoiset esiintyjät, tunnelmalliset konserttipaikat sekä mielenkiintoinen ohjelmisto takaavat kuuntelijoille ainutlaatuisia musiikkielämyksiä vuosi vuoden jälkeen! 38 Käsityömuseo Miila avasi ovensa Paimion keskustassa sijaitsevassa funkkistalossa. Pikkuliinoja Paimio – museoiden kaupunki P aimion monipuolinen museotarjonta vahvistui entisestään, kun Käsityömuseo Miila avasi keväällä ovensa. Aivan Paimion ydinkeskustassa sijaitseva museo esittelee käsillä tekemisen historiaa. Museon perustamisen taustalla on kaupungin vuonna 2008 saama perintö halikkolaiselta Lyyli Tuomolalta. Museon perusnäyttely Monellaissi kärentöit kertoo paikallisen ja alueellisen käsityöperinteen keskeisistä ilmiöistä. Näyttelyssä seurataan myös kertomusta Tuomolan suvusta ja sen käsityöperinteestä. Museovieraita palvelee lisäksi museokauppa, jonka keskiössä ovat tietenkin käsityöt. Ryhmämatkailijoita varten on suunniteltu myös paketteja, joissa vieraillaan myös muissa paimiolaisissa käsityökohteissa tai Paimion Sähkömuseossa, joka sijaitsee käsityömuseon naapurissa. Sähkömuseon uudessa perusnäyttelyssä esitellään sähköntuotannon, -jakelun ja -käytön historiaa sekä sähköön liittyviä ilmiöitä. Vuoden 2014 teemanäyttelyssä Sähkö virtaa keskiössä ovat varsinaissuomalaiset vesivoimalaitokset. Paimion kotiseutumuseo sijaitsee Paimion keskustan pohjoispuolella Museomäellä, jossa voi tutustua Yli-Hakalan torppaan tai nauttia lainamakasiinissa Kirsi Ruohomäen taidenäyttelystä RajatOn. Paimion museotarjonnan täydentää August Pyölniitun museo. Pyölniittu oli ”Paimion viisas” eli itseoppinut tiedemies ja pienviljelijä. Hänen kotinsa toimii nykyään henkilöhistoriallisena museona. PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin matkailuneuvonta: kesä-elokuussa Vistantie 24A, muulloin kaupungintalolla, Vistantie 18, p. 02 474 5440, touristinfo@paimio.fi, www.paimio.fi/palvelut/matkailu KÄSITYÖMUSEO MIILA (Kirjakuja 2). Perusnäyttely Monellaissi kärentöit ja teemanäyttely Ruuduiksi kudotut. Avoinna 1.6.—10.8. ke –su klo 11—18, la—su klo 12—16 ja 11.8.— 28.9. to—su klo 12—16., www.kasityomuseomiila.fi PAIMION SÄHKÖMUSEO (Vistantie 24A) 1.6. – 31.8.2014. Uudistettu perusnäyttely sekä teemanäyttely Sähkö virtaa—vesivoima VarsinaisSuomessa. Avoinna 10.8. asti ti – pe klo 11 – 18, la - su klo 12–16 (ei 20. –23.6.) ja 11. – 31.8. ke – pe klo 13 – 18 ja la – su klo 12 – 16, www.paimionsahkomuseo.fi AUGUST PYÖLNIITUN MUSEO (Maljamäentie 132), avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12—15. Pyölniittupäivä su 27.7. klo 12., www.pyolniittu.fi PAIMION KESÄTEATTERISSA (Sähköyhtiöntie 198) Eija-Inkeri Lahden ohjaama klassikkonäytelmä Täällä Pohjantähden alla 27.6.-18.7.2014, klo 19 (ei la).,www.paimionkesateatteri.fi. Samalla alueella toimiva PAIMION KOTISEUTUMUSEO on avoinna 27.6 – 18.7. klo 18 – 20.30 (ei la). Akun työpöytä M A T K A I L U lehti 3 • 2014 39 Raaseporissa lumoavat viisi tähteä * Fiskars, ruukkikylässä taitavat tekijät * Karjaa ja Billnäs, historiaa ja talojen tarinoita * Mustion Linnan mahtisuku ja ihana puisto * Tammisaaren vanhan kaupungin viehättävät kujat * Saariston upea kauneus, 1300 saarta T ammisaaren Vanha kaupunki kapeine, mutkittelevine kujineen vie kävijänsä aikamatkalle satojen vuosien taakse. Katuverkko on peräisin 1500-luvulta, ja arvostetut vanhat talot ovat edelleen asuttuja. Vanhan kaupungin kyljessä sijaitseva Raatihuoneentori täyttyy toripäivinä paikallisten tuottajien, viljelijöiden ja kalastajien herkuista. Raaseporin ruukkialueet tarjoavat elävän ikkunan Suomen teollisuuden syntyyn – nykypäivänäkin ne ovat tapahtumarikkaita yhteisöjä. Tuttujen oranssipäisten saksien Fiskars on ympäri vuoden vilkas käsityöläisten ja taiteilijoiden kylä, Billnäsin visiitti on ehdoton perinnerakentamisesta kiinnostuneelle ja Mustio herraskartanoineen hurmaa mannermaisella viehätysvoimallaan. Herkkureitillä pääset tutustumaan lähiruoan ja slow foodin elämyksiin. Kaupungin matkailutoimiston sivuilla on tarkempaa tietoa reitistä, joka on edustava kattaus Raaseporin makujen maailmasta, ja sen läpikäyminen autolla onnistuu hyvin yhdessä päivässä. Suomen kokkimaajoukkueen kotipaikkakunnalla on tuottajien tilakauppoja ja laadukkaita ravintoloita. Meri on aina läsnä Meren läheisyys antaa matkailijalle runsaasti lisämahdollisuuksia rentoutua 40 raikkaan luonnon helmassa. Säännöllisiä saaristoristeilyjä kesäisin ajavilla Sunnanilla ja Myggenillä pääset tutustumaan muun muassa Tammisaaren saariston kansallispuistoon kuuluviin Jussarön ja Älgön saariin. Tammisaaren keskustan ja vierasvenesataman läheisyydessä sijaitsevassa, Metsähallituksen ylläpitämässä luontokeskuksessa pääset tutustumaan saariston luonnon ja kulttuurin muutoksista kertovaan näyttelyyn. Raasepori on samanaikaisesti sekä nuori että historiallinen. Vaikka kaupunki syntyi vasta vuonna 2009, juontaa sen nimi juurensa kuitenkin jo 1300-luvulta peräisin olevaan Raaseporin linnaan, jonka rauniot ovat nykyään suosittu vierailukohde. Myös Karjaan arkeologiset kohteet, kuten Brobackan muinaismuistoalue, Kroggårdsmalmenin kalmisto ja Grabbackan linnanrauniot kielivät asutuksen pitkästä historiasta. Kulttuuri lumoaa Harva kaupunki voi ylpeillä yhtä laajalla kulttuuritarjonnalla kuin Raasepori. Kesäisin tapahtumat toimivat mökkiläisten, matkailijoiden ja kaupungin asukkaiden kohtauspaikkana. Kulttuurikohteista mainittakoon ainakin perinteiset Tammisaaren kesäkonsertit elokuun alussa, Fiskarsin ruukkimiljöö, Mustion Linnan tarjonta näytelmineen, Pro Artibus-säätiön näyttelytoiminta ja Tammisaaren Museokeskus EKTA, jonka uudessa vaihtuvassa näyttelyssä esitellään Latinalaisen Amerikan muinaisia intiaanikulttuureja. EKTA:n pysyvät näyttelyt kertovat Tammisaaren historiasta sekä Helene Schjerfbeckin elämästä ja taiteesta. Tapahtumakalenteri www.evenemax.fi Kesän 2014 uutuuksia 5.6.–7.8 Tammisaaren iltatori Stallörenin puistossa torstaisin klo 15-20. 31.7.-3.8 Tammisaaren kesäkonsertit:15-vuotisjuhla, ohjelmistossa mm. Straussin sävellyksiä. Myös jazzkonsertteja. www.ekenassommarkonserter.fi. 24.6.-20.7 Mustion Linnan kesäteatteri: Täydellinen tätini Golfia kolmella kentällä: Ruukkigolf Pohjassa, Ekegolf Tammisaaressa, Nordecenter Åminnen kartano, Pohjassa. EKTA-Museokeskuksessa Helene Schjerfbeck-näyttelyssä uusia taideteoksia! Sommaröstrand, saaristokeskus joka toimii ympäri vuoden. Vierassatama, ravintola, kauppa, sauna, kokoustilat, ohjelmapalvelut (Jussarön retki ym.). www.sommarostrand.fi Opastettuja kävelyjä ja audio-opastuksia (puhelimessa) Tammisaaren keskustassa. www.visitraasepori.fi puh. 019-289 2010 | tourist.office@raasepori.fi | www.visitraasepori.com Raseborg, with love Visitraseborg M A T K A I L U lehti 3 • 2014 41 P Hiljaiset kadut – autiot tuvat itkän hiljaisuuden jälkeen on ehkä outoa aloittaa taas Vänön blogitus eräästä toisesta saaresta. Mutta koska kyseessä on Örö on sillä monenlaistakin yhteyttä Vänön kanssa. Saari on lähes saman kokoinen kuin Vänö ja kun seisoo Vänön hiekkarannalla vastapäätä näkyvä Örön tutkatorni kertoo selvästi saaren sijainnin. Ainakin vänöläinen Erik Berg teki pitkän työuran Öröllä ja moni on käynyt siellä kertausharjoituksissa. Lin- nakkeen läheisyys tulee liiankin tutuksi jokavuotisten sotaharjoitusten aikana, jolloin armeijan laivat liikennöivät lähivesillä ja joskus luulee ikkunoiden särkyvän ammuntojen aikana. Lisäksi tarina kertoo, että vänöläinen Klindsin ukko olisi saanut Örön palkkioksi luotsatessaan ruotsalaista sotalaivastoa. Lahjoituspaperin hän antoi tuon ajan nimismiehelle, jonka piti valvoa asiaa käräjillä. Nimismies kuitenkin hukkasi paperin ja näin asia jäi todistamatta. Örö on vielä tyhjillään ja maihin nousu ilman lupaa on kielletty. Edellisestä käynnistäni saarella on yli kymmenen vuotta. Oli outoa nousta maihin tyhjään saareen. Aikaisin aamulla linnut lauloivat ja aurinko paistoi kirkkaasti, vaikka olikin viileää. Talot seisoivat tyhjillään. Mutta sisällä rakennuksissa oli lämmintä. Tuli tunne kuin avaruusolennot olisivat siepanneet asukkaat ja jättäneet saaren tyhjilleen. Rakennuksien lämpimillä seinustoil- Saaristo-Turku-Ahvenanmaa Yli 50 valmista ryhmäretkeä: Elämyksiä merellä ja saaristoluonnossa Turussa sekä Ahvenanmaalla. Saariston herkkuja, meren ja puutarhojen antimia. Menneiden aikojen tunnelmia tervantuoksuisilla aluksilla. Maailmankuulun surrealistin taidetta Paraisilla. Seilin saari, Saariston rengastien retket, majakkaretket, Saaristomeren kansallispuisto. Viihdettä, musiikkia, teatteria ja kesäjuhlia. Ja paljon muuta. Räätälöimme retkiä myös toiveittenne mukaan. Varaa unelmiesi loma saaristossa: Merenrantamökit, majoitusretkipaketit, pyöräilypaketit, melonta, kalastus. Tule mukaan opastetuille retkille Seiliin, lähdöt lauantaisin Nauvosta. Voit myös osallistua opastettuihin pyöräilyretkiin tai melontakursseille. Kemiönsaarella voit tulla mukaan retkille perinteisillä purjelaivoilla Örön linnakesaarelle. Tutustu tarjontaamme netissä: www.suomensaaristovaraus.fi | puh. 02-410 6600 42 la kävi sen sijaan kova kuhina ja tapasin tämän kevään ennätyksen käärmeitä saman päivän aikana. Muistin lapsuudestani sanonnan, että käärmeet ilmestyvät pihapiiriin, kun talo autioituu. Ilmeisesti ne viihtyvät pitkässä heinikossa. Örössä on todella paljon rakennuksia, jotka nyt voidaan ottaa uuteen käyttöön, kun saari vuoden vaihteessa siirtyy metsähallituksen omistukseen. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan monella tavoin myös Vänön tilanteeseen. Metsähallituksen tarkoitus ei ole käyttää Örön rakennuskantaa asumiseen vaan suunnitelmissa on perustaa luontomatkailun keskus. Käärmeitä lukuun ottamatta saaren luonto, sijainti, maisemat, historia linnakesaarena ja käytettävissä olevat tilat vahvistavat uskoa, että tämä voi hyvinkin toteutua. Onko odotukset kävijämäärän suhteen realistisia jää nähtäväksi. Vaeltaessamme pitkin ”Pitkää ikävää”, kiinalaisten sotavankien rakentamaa mukulakivikatua, yläpuolellamme leijaili merikotka. Näemme tykit, jotka on strategisesti sijoitettu korkeimmille kallioilla ja metsiä halkovat juoksuhaudat. Kävelemme rannan soravalleja pitkin takaisin 12 tuuman kasarmeille ja ylitämme lopuksi helikopterikentän, jonka laidalta löydämme harvinaisen Lännen kylmänkukan. Sellainen on Örö, tänään autio ja ensi vuonna kuhisee elämää. 2014 Jazzia ja venäläistä vääntöä saaristossa L ounais-saariston musiikkitapahtumissa on mukavasti variaatioita. Kemiössä kajahtaa jazz, Paraisilla uruissa on venäläinen sointi. Heti juhannuksen jälkeen alkavien Paraisten Urkupäivien teemana on venäläinen musiikki. Eurooppalaiset kriisit kannattaa jättää oven taakse, kun saapuu Paraisten kirkkoon nauttimaan venäläisistä sävyistä. Kemiönsaaren musiikkijuhlien tämän kesän tilausteos on Aulis Sallisen Jousikvartetto nro 6, joka kantaesitetään avajaiskonsertissa 8.7. Kemiön kirkossa. Nauvon Kamarimusiikkipäivillä juhlitaan säveltäjä Richard Straussin syntymän 150-vuotisjuhlaa. Strauss on vahvasti mukana myös Sibelius Korppoossa -konserttisarjassa heinäkuussa. Letkeästä jazzista tuttu saaristotapahtuma Baltic Jazz on juhlatuulella. Lauantain 5.7. huippuna on Antti Sarpilan 50-vuotiskonsertti. Iniö Folk on omaperäinen kansanmusiikin tapahtuma heinäkuun lopulla. Viikkoa aiemmin soi jazz Korppoossa. West music fest keskittyy elokuussa Paraisilla lähinnä blues-musiikkiin. Syyskuun Wiinit pelimannit -tapahtumassa Paraisilla kansamusiikin taitajat kokoontuvat mm. jameihin. http:// www.festivalnet/info Lassi Lähteenmäki Baltic Jazz paraati M A T K A I L U lehti 3 • 2014 43 Koe elokuisen Vanhan Rauman ainutlaatuinen miljöö Rauma Festivon konserteissa Teemana valtamerten ylitys: kamarimusiikkia idästä ja lännestä. Taiteilijoina mm. pianistit Olli Mustonen ja Angela Hewitt, Jousia-kvartetti ja basso Mika Kares. Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy! Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi KA TE TT U KA TS O M O ! Pyydä taRjous Ryhmälle: inFo@RaumanFestiVo.Fi www.RaumanFestiVo.Fi Jos tänä kesänä pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä RAUMAN KESÄTEATTERISSA ESITYKSET: 7.6.-13.7.2014 ROOLEISSA Anna Hanski, Annika Eklund, Sani, Juhani Laitala ja Otto Kanerva LIPUNMYYNTI puh. (02) 8376 9900, ma-la klo 9-19 raumanteatteri@raumanteatteri.fi 44 Taivaan tulet Uudenkaupungin teatteriin U udenkaupungin teatterissa nähdään kantaesityksenä (24.1. 2015 ensi-illassa) Taivaan tulet. Dramatisointi, jonka tekee teatterinjohtaja Jari Luolamaa, perustuu Taivaan tulien ensimmäiseen tuotantokauteen, jonka käsikirjoituksesta vastasivat Timo Parvela ja Kari Väänänen. Luolamaa myös ohjaa näytelmän. Taivaan tulien näyttämöversiossa musiikilla tulee olemaan suuri merkitys, erityisesti kuoron avulla luodaan erilaisia tunnelmia. Musiikin sovittamisesta ja harjoituttamisesta vastaa Rauno Melos ja sävellykset ovat TV-sarjan tapaan pääosin Ismo Alangon tekemiä. Syksyn ensimmäinen ensi-ilta (5.9.) on kantaesitys, Riitta Kilkun ja Jaana Vasaman kirjoittama komedia Kansallinen matonpesupäivä. Näytelmässä pestään mattoja matonpesupaikalla, ihmetellään maailmaa ja erityisesti meitä suomalaisia, sillä missään muualla maailmassa mattoja ei pestä, ne viedään pesulaan. Laulujen lomassa pohditaan ihmisten erilaisuutta ja myöskin samanlaisuutta. Näytelmän ohjaa Riitta Kilkku. Syksyn toinen ensi-ilta (18.9.) on viime vuosien yksi Suomen esitetyimmistä näytelmistä. Esa Leskisen ja Sami Keskivähälän kirjoittaman Päällystakin tapahtumat lähtevät käyntiin päähenkilön Akakin syntymästä Paavo Nurmen sytyttäessä olympiatulta. Akakin elämää seurataan samassa työpaikassa, joka ei todellakaan pysy samana. Pomot vaihtuvat aina vain hullummiksi, samoin koko työnteko ja siinä karusellissa on pieni ihminen välillä lievästi sanottuna aika pihalla. Huikea komedia, jossa on omat traagiset hetkensä. Näytelmän ohjaa Jari Luolamaa. Kevätkaudella loppuunmyydyille saleille esitetty Pokka pitää jatkaa vielä syksyllä ja yleisön rakastamaa huikeaa kokoperheen näytelmää Saiturin Joulu esitetään taas marras-joulukuussa. Syksyn vierailijat Tässä iässä 4.10. Tässä iässä on Susanna Haaviston, AnnaMari Kähärän ja Lea Pekkalan esitys, jossa jokainen tarina voisi alkaa sanoilla "tässä iässä". Laulut liittyvät naiseuteen, ikään, parisuhteeseen, ja arkisiin asioihin joille on pakko nauraa tai itkeä. Tai ymmärtää. Esitys kestää n. 1,5 tuntia väliaikoineen. Leninki 30.10.Komedia yksinäisyydestä. Keski-ikäinen, vaimonsa jättämä elämän virkaheitto Usko Haverinen on yksi tuhansista avioeron kokeneista miehistä. Elämä murjoo, mutta Uskon puheissa se hymyilee. Kulissi pitää ja kasvaa. Uskon tarinoissa mökkirähjä muuttuu kartanoksi, kaljakori Viestintäkeskukseksi ja marrasharmaa takapiha kukoistavaksi golfkentäksi... ja yksinäisellä miehellä puhetta riittää! Roolissa Ilkka Heiskanen, Taivaantulien Jetsu! Uudenkaupungin Teatterin! syksyssä:! Kansallinen matonpesupäivä ! Ensi-ilta 5.9.2014 Päällystakki! Ensi-ilta 18.9.2014 Pokka pitää! 7.11.2014 alkaen Saiturin joulu! 15.11. alkaen! Päällystakki näytelmässä, Raimo Nummela. Kuva Katja Laine (Puh. 02-8451 5440)! www.uudenkaupunginteatteri.Þ M A T K A I L U lehti 3 • 2014 45 Taidetta ja luontoa kauniissa saaristomaisemassa Söderlångvikin kartano Luontoa ja taidetta kauniissa saaristoympäristössä Kemiönsaarella näyttelyt: anita snellman | ylva holländer | martti jämsä L ångvikin poukamassa sijaitseva Söderlångvikin kartanotila tarjoaa ainutlaatuisen lomakokemuksen kuvataiteista, historiasta ja luonnosta kiinnostuneille matkailijoille. Museona toimivassa päärakennuksessa voi tutustua liikemies ja taidemesenaatti Amos Andersonin (18781961)vaiherikkaaseen elämään, hänen taidekokoelmaansa sekä vaihtuviin kesänäyttelyihin. Kesällä 2014 kartanossa on esillä taidemaalari Anita Snellmanin tuotantoa. Valokuvaaja Martti Jämsän työt on nähtävissä uusissa ravintolatiloissa ja taiteilija Ylva Holländerin näyttely avautuu Galleria Almassa. Uuden, lähiruokaa tarjoilevan lounasravintolan yhteydessä toimii suoramyynti, jossa kävijät voivat tutustua tilan omiin puutarhatuotteisiin sekä saaristossa valmistettuihin käsitöihin. Taide ja ruoka on nyt myös mahdollista yhdistää uudella ihastuttavalla tavalla. Ravintolasta voi ostaa museon sisäänpääsyn oikeuttavan eväskorin, jonka voi nauttia luonnon helmassa museon puutarhassa. Amos Andersonin tie 2, 25870 Dragsfjärd Puh. 02 424 662 | www.soderlangvik.fi Avoinna 15.5.– 31.8. joka päivä klo 11–18 Suljettu 20.–22.6. | Syyskuussa auki viikonloppuisin 46 Kotimainen suosikkinäytelmä, Suomen hevonen! Vuohensaaren kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Suomen hevonen! S irkku Peltola on kirjoittanut satiirisen komedian EU:n maataloustukien viidakossa kamppailevasta uusioperheestä keskellä kauneinta Suomea. Kaunein Suomihan sijaitsee keskellä metsäistä maaseutua, josta pääsee vielä mettemmälle. Kun taloa asuu vanha vaimo ja uusi naisystävä, sekä matriarkaalinen anoppi, on tilanne idyllisimmässäkin maatalossa vähintään jännittynyt. Senpä vuoksi syntyy hulvattoman hauskoja hetkiä. Talon ainoan pojan tuodessa lyömättömän idean aina Sisiliasta saakka, syntyy taloon elämää, vaikka ei ihan sillä toivotulla tavalla. Hevosellahan kuitenkin pääsee, mutta Harrikalla kuulemma vielä helpommin. Näytelmässä hevoset laukkaavat kohti viimeistä määränpäätään, mutta käykö niin myös Suomen maataloudelle EU:n tukiviidakossa? Kaikki tämä ja suomalaisten peräänantamattomuus on löydettävissä Peltolan näytelmästä. Vielä kun tämä kaikki on kuorrutettu hykertävällä komiikalla, voimme luvata iloisen kesäteatterinautinnon Vuohensaaressa kesällä 2014. Siis siellä keskellä kauneinta Suomea, kylläkin vähän mettemmällä. Näytelmää tehdessä olemme sitoutuneet toimimaan EU:n lakien mukaisesti emmekä vahingoita eläimiä... poislukien hyttyset. Käsikirjoitus: Sirkku Peltola.Ohjaus: Tarja Hemminki. Uutuutena Vuohensaaressa numeroitu katsomo. Varmista parhaat paikat varaamalla ne Salon Teatterin toimistosta! Vuohensaaren kesäteatterissa 27.6.-2.8.2014 uomen hevonen Käsikirjoitus Sirkku Peltola, ohjaus Tarja Hemminki Mariankatu 3, Salo, p. 02-7316055 toimisto@salonteatteri.com www.salonteatteri.com Per uslippu 20€, S-Etukor tilla 18€ Eläkeläinen, opiskelija, työtön 18€ Ryhmä (min 10 hlö) 16€ M A T K A I L U lehti 3 • 2014 47 Veturimuseo sijaitsee vastapäätä Toijalan vilkasta ratapiha-aluetta. A Kiskot kuljettavat Akaaseen kaan Toijalassa sijaitsevan Veturimuseon erikoisalaa ovat vanhat dieselveturit, mutta punatiilisen veturitallin pilttuista löytyy myös höyryvetureita ja monenlaista muuta rautateihin liittyvää esineistöä. Vanhan dieselveturikaluston kokoelmiin kuuluu useita maailmanluokan harvinaisuuksia, kuten tiettävästi maailman pienin leveäraideveturi, tanskalaisvalmisteinen ja Suomessa muunneltu Pedershaab. Sympaattinen Lättähattu työtovereineen herättää monessa matkaajassa nostalgisia muistoja. Veturitallin aidossa ympäristössä historia ja järeät veturivanhukset muodostavat kiehtovan kokonaisuuden. Museo tarjoaa monipuolisen katsauksen suomalaisen veturiteollisuuden ja rautatieliikenteen menneisyyteen. Veturimuseoon helppo tulla niin junalla kuin omalla autolla, sillä museo sijaitsee aivan Toijalan rautatieasemaa vastapäätä. Museon internetsivuilla, www.veturimuseo.fi on mahdollisuus tehdä virtuaalikierros museon kokoelmiin. Akaan kaupungin ja Museoveturiseura ry:n ylläpitämä Veturimuseo on avoinna 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–16 ja toukokuussa tilauksesta. Järeät veturivanhukset tarjoavat ihasteltavaa vauvasta vaariin. Ovet avautuvat 1.6.2014 Liput 5/2 € Ryödintie, 37800 Akaa puh. 040 335 3539, veturimuseo@akaa.fi Kysythän myös opastuksia - tervetuloa! VETURIMUSEO 48 Kirjavan kankaan kaupunki F orssan museon näyttely kertoo tarinoita Forssasta, kirjavan kankaan ja betonikerrostalojen kaupungista. Kirjavan Kankaan Kaupunki on lapsiystävällinen näyttely ja tarjoaa elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille: valokuvia, filmejä, leikkinurkkia ja äänimaisemia. Museo sijaitsee 1849 rakennetussa puuvillamakasiinissa, historiallisella Kehräämöalueella. Kesällä 2014 Forssassa on pienten ryhmien ja yksittäisten vieraiden iloksi hauska tekstiilitempaus: tekstiiliperintö- ja nykydesign-kohteissa on mahdollista kerätä vierailuleima Forssa-karttakorttiin. Vierailtuasi viidessä kortin kohteessa, saat pienen yllätyksen. Leimojen keräämisestä ja yllätyksistä löytyy lisää informaatiota Forssan museon sivuilta ja kortit löytyvät itse vierailukohteista.Museo on avoinna ti-to 12-18 ja pe-su 12.16 Museossa on hissi. www.forssanmuseo.fi Kuosiseinällä voi suunnitella oman tilkkutäkin. Pentinkulman päivät 27.7.−3.8.2014 Urjalassa aa, m r u h Tekstninmaisemia Sukella miele huumaan, hulluuteen ja mielen maailmoihin kesäisellä kirjallisuusfestivaalilla! Mukana mm. · Juha Hurme · Vuokko Hovatta · JP Koskinen · Kirsti Manninen · Aulikki Oksanen · Matti Rönkä · Tuija Välipakka www.pentinkulmanpaivat.fi Avoinna ti-to 12-18, pe-su 12-16 Wahreninkatu 12, 30100 Forssa www.forssanmuseo.fi TIEDUSTELUT JA LIPUT p. 040 335 4213 pentinkulmanpaivat@urjala.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 49 Tapahtumia Ruovedellä 26.-29.6. Valtakunnalliset korkeushypyn lajikarnevaalit Urheilukeskuksella. Pääkilpailu la 28.6. klo 16, kilpailuja myös to 26.6 klo 14 ja su 29.6. alkaen klo 10. Karnevaalitiedustelut: Ilpo Mikkonen, 050-5902666. Järj. Suomen urheiluliitto, Ruoveden Pirkat ja Ruoveden kunta 5.7. Ruoveden teatteri: Liika Viisas ensi-ilta klo 19.00 (esitykset 8.7.-27.7. ti, ke, to klo 19.00, su klo 16.00) 18.7. Maisemaseminaari Pekkalan kartanossa klo 11.3015.00 ilmoitt. ja lisätiedot www.tampereenkesayliopisto.fi 19.7. Kesäjuhlat Muroleen Kylätalon kentällä ja nuorisoseurantalolla klo 11 alkaen hernesoppalounas kenttäkeittiöstä, klo 12 lasten ja nuorten urheilukilpailut (juoksu ja kolmiottelu), klo 14 perinteinen Murolehölkkä (n. 8 km), klo 19.30-01 juhlailtamat nuorisoseuran talolla. juhlapuhe kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita. 25.7. Kirkkokonsertti klo 19.00 Sofia Magdalenan kirkossa solistina Laura Pyrrö, säestys Jouni Somero. 9.8. ja 10.8. Sisällissotaristeilyt. la Vilppulasta Pekkalan kartanoon, su Ruovedeltä Pekkalan kartanoon. järj. suomen sisällissotamuseo yhdistys ry. 16.8. Elomarkkinat moni-torilla klo 10-13. Paikalliset lähituottajat myyvät tuotteitaan ja tarjolla lähiraaka-aineista valmistettua hernekeittoa. 16.8. Noitien yö Laivarannassa 20-vuotta täyttävä Noitien yö juhlii tänä vuonna sirkusteemalla! 16.8. Noitien yön yhteydessä Lauluni aiheet -toivelauluilta Viljamakasiinissa klo 19. Merja Kääriäinen, Minna Katajamäki, Harri Tastula ja Seppo Heikkonen. Laulutoiveet juhannukseen mennessä toivelaululaatikkoon Ruoveden kirjastoon. Järj. Lemy ry. Ja toivelauluilta-työryhmä. Matkailuinfo Viljamakasiinissa Ruovedentie 5, Ruovesi avoinna 2.6.-31.8. joka päivä klo 11-18 p. 044 7871 388. www.ruovesi.fi K e s ä R u o ve d e l l ä 24.5. Äksöniä! Ruovesi -messut Koulukeskuksessa klo 11-15. Tule tutustumaan paikalliseen palvelu– ja harrastetarjontaan! 18.6. Yhteislauluilta Viljamakasiinissa. 25.-29.6. Musiikkia! Ruovesi Lähteellä-konsertti su 29.6. klo 16 Ruoveden kirkossa Liput 30/25€. Katso koko ohjelma www.musiikkiaruovesi.fi 25.6. Asunta-ilta Heikki Asunta 110v-juhlavuoden kunniaksi Viljamakasiinissa klo 18.00. Runoa, proosaa ja musiikkia. 4.7. Tuokio tuvassa klo 18.00 Ritoniemen kartanon tuparakennuksessa, puhujana Sampsa Heinonen 5.7. Ruoveden teatteri: Liika Viisas ensi-ilta klo 19.00 Esitykset 8.7.-27.7. ti, ke, to klo 19.00, su klo 16.00 11.-13.7. Noitakäräjät Ohjelmallinen markkinatori la 12.7 klo 9-15. Toriohjelman juontaa Alivaltiosihteeristä tuttu Jyrki Liikka. Torilla vieraana Tohtori Kiminkinen! Lastenkonsertti klo 11. Toripaikat 044 7871 332 Kotiseutumuseo avoinna 23.6.-9.8. ti-la klo 11-17. Muuna aikana 044 7871 332 Taidenäyttelyt Viljamakasiinissa ja kirjastossa touko-elokuussa Matkailuinfo Viljamakasiinissa, Ruovedentie 5 2.6.-31.8. joka päivä klo 11-18 044 7871 388 Tapahtumakalenteri osoitteessa WWW.RUOVESI.FI 50 Kesäillan valssin tunnelmiin Valkeakoskelle V alkeakoskella iloitaan kesällä 2014 kotimaisen klassikon tunnelmissa, kun Suomen Kesäteatteri esittää Apianniemen kauniissa rantamaisemassa uuden musiikkinäytelmän Kesäillan valssi. Yllätyksiä ja vauhtia on luvassa, kun klassikkoelokuvan tapahtumat siirtyvät nykypäivään. Musiikkinäytelmän romantiikka, tragikoomiset juonenkäänteet, kylänmiehet, kosijat ja maailmanmatkaajat sekoittavat hetkessä pienen kylän. Loistavat näyttelijät, valloittava tanssiryhmä ja huikea live-orkesteri siivittävät Kesäillan valssin hurmioon. - Meillä Valkeakoskella viihdytään ja uskon, että viimekesäiseen tapaan yleisö nauttii ohjelmasta ja tunnelmasta. Kesäteattereista ihmiset saavat virtaa ja onnellisuutta. Meidän tavoitteena onkin välittää yleisölle positiivista energiaa pitkän talven jälkeen, kertoo Suomen kesäteatterin ohjaaja ja näyttelijä Heikki Paavilainen. Komediaa ja romantiikkaa lavalla tarjoilevat liveorkesterin säestyksellä mm. Ilkka Koivula, Natalil Lintala, Meiju Suvas ja Matti Esko sekä värikäs Bollywood-tanssiryhmä. Apianniemen 850-paikkainen, katettu kesäteatteri sijaitsee kauniiden järvimaisemien ympäröimässä Apian kansanpuis- tossa, lyhyen kävelymatkan päässä Valkeakosken keskustasta. Vuosi vuodelta menestystä saaneet upeat musiikkinäytelmät ja tunnelmallinen miljöö ovat nostaneet Valkeakosken yhdeksi teatterimatkojen kestosuosikeista. Viime kesän On Kesäyö -musikaalin näki lähes 33 000 katsojaa. Pääosan esittäjät: Matti Esko, Meiju Suvas, Ilkka Koivula ja Natalil Lintala M A T K A I L U lehti 3 • 2014 51 Info-puh. 0600 30006 (1,78 e/min + pvm) Find us on Facebook Badge Liput 16–32 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä CMYK / .ai Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille lippupalvelu.fi Ter vetuloa koko perhe yhdessä! www.sirkusfinlandia.fi 1.6. 3.–8.6. 9.6. 10.6. 11.6. 13.6. 14.6. 15.6. 16.6. 17.6. 18.6. 19.6. 21.6. 22.6. 23.–26.6. 27.6. 28.6. 29.6. 30.6. 1.7. 2.–3.7. 4.7. 5.–6.7. 7.–10.7. 11.7. 12.7. 13.7. 14.7. 15.7. 16.7. 17.7. 18.7. 19.7. 20.–27.7. 28.7. 29.–30.7. 52 TORNIO ROVANIEMI KITTILÄ SODANKYLÄ IVALO KEMIJÄRVI KUUSAMO ÄMMÄNSAARI SOTKAMO NURMES LIEKSA ILOMANTSI TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU JOENSUU KITEE KERIMÄKI SAVONLINNA PARIKKALA IMATRA LAPPEENRANTA SAVITAIPALE MIKKELI JYVÄSKYLÄ VIITASAARI PIHTIPUDAS NIVALA YLIVIESKA KALAJOKI OULAINEN MUHOS II HAUKIPUDAS OULU, KAUKOVAINIO RAAHE KOKKOLA 13.00 ja 17.00 Ti–To 18.00, Pe–Su 17.00 18.30 18.30 18.30 18.30 17.00 17.00 18.30 18.30 18.30 18.30 17.00 17.00 Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00 19.00 18.00 18.00 19.00 19.00 Ke 19.00, To 16.00 ja 19.00 19.00 La 18.00, Su 14.00 ja 18.00 Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00 19.00 18.00 18.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 17.00 I UUS LMA E OHJ Su–Pe 19.00, La–Su 14.00 ja 18.00 18.30 18.30 31.7. 1.8. 2.–3.8. 4.–7.8. 8.8. 9.8. 11.8. 12.8. 13.8. 14.–17.8. 18.8. 19.8. 20.–24.8. 25.–26.8. 27.8. 28.8. 29.8. 30.8. 31.8. 1.9. 2.9. 3.–7.9. 8.9. 9.9. 10.9. 11.9. 12.9. 13.–14.9. 15.9. 16.9. 17.9. 18.9. 19.9. 21.9. 23.9. 24.9. 26.9.–2.11. Liput toimituskuluineen alkaen 18,50 € PIETARSAARI 15.30 ja18.30 KAUHAVA 18.30 SEINÄJOKI La 17.00, Su 13.00 ja 17.00 VAASA-VASA Ma–Ti 18.30, Ke–To 15.30 ja 18.30 KURIKKA 18.30 KRISTIINANKAUPUNKI 17.00 RAUMA 18.30 EURA 18.30 HARJAVALTA 18.30 PORI To–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 UUSIKAUPUNKI 18.30 LIETO 18.30 TURKU Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 SALO 18.30 LOIMAA 18.30 HUITTINEN 18.30 SASTAMALA 15.30 ja 18.30 HÄMEENKYRÖ 17.00 YLÖJÄRVI 13.00 ja 17.00 NOKIA 15.30 ja 18.30 PIRKKALA 18.30 TAMPERE Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 KANGASALA 15.30 ja 18.30 VALKEAKOSKI 18.30 HYVINKÄÄ 18.30 JÄRVENPÄÄ 15.30 ja 18.30 MÄNTSÄLÄ 18.30 PORVOO La 17.00, Su 13.00 ja 17.00 SIPOO 18.30 KERAVA 18.30 TUUSULA 18.30 KLAUKKALA 15.30 ja 18.30 KAUNIAINEN 15.30 ja 18.30 LOHJA 13.00 ja 17.00 NUMMELA 15.30 ja 18.30 KIRKKONUMMI 15.30 ja 18.30 HELSINKI Ti–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 Aikataulu saattaa muuttua. Tarkista netistä. Zetorit ajeluttavat yleisöä tapahtuma-alueella. Kuva: Seppo Rantanen Vilskettä Perinnekylässä. Kuva: Seppo Rantanen Juhannuskaupungin juhannus V irroilla on viettetty Suomen virallisia Juhannusjuhlia jo vuodesta 2000. Tällöin luotiin juhannustapahtumien runko, jota pääpiirteissään vieläkin noudatetaan. Juhannusjulistuksen, lavatanssien, kokkojuhlan ja juhannusseurojen oheen on myöhemmin liitetty muun muassa kirkkokonsertti sekä Wanhan ajan juhannusmarkkinat, sekä kaikkein suosituin eli Juhannuksen päätapahtuma Virtain Perinnekylässä. Vuodesta toiseen olemme saaneet alati kasvavan yleisön seurassa viettää laadukasta koko perheen juhannusjuhlaa, missä on hyvä, rento tunnelma ja ohjelmaa koko perheelle. Juhannus toivotetaan tänäkin vuonna tervetulleeksi perinteisillä Wanhan ajan markkinoilla, ja tällä kertaa Perinnekylän maisemissa onkin luvassa perinne- ja maataloustietoutta. Miten mahtoivat aikoinaan tukkijätkät huvitella uittotöissä? Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry näyttää kuinka tukkeja kuljetettiin itserakennetulla soholla, sekä taiteilevat uhkarohkeasti tukkien päällä vedessä. Tukkijätkät tuovat alueelle paljon perinteisiä työnäytöksiä, sekä antavat yleisön kokeilla kädentaitojaan muunmuassa näreenväännössä. Yleisö saa kokea letkeää talonpoikaistunnelmaa ja maalaisromannttisuutta, mutta myös ymmärrystä vanhan ajan työtavoista. Kaikki tehtiin itse ja käsin, sitä on vaikea nykyajassa kuvitella. Myös virtolaiset Tervetuloa JuhannusVirroille! Kuva: Valokuvaamo Into perinneosaajat tuovat elementtinsä Perinnekylään, jotta nykypäivän lapsetkin pääsisivät vielä näkemään vanhoja työkaluja ja kuulemaan tarinoita entisiltä ajoilta. Tänäkin kesänä Virrat luottaa siis paikalliseen osaamiseen ja tuotteisiin. Toki markkinoilla on ostettavaa ja maisteltavaa kauempaakin. Mahtavatko wanhan ajan Juhannustaiat tepsiä, jos ne toteuttaa Suomen virallisessa Juhannuskaupungissa? Tervetuloa kokeilemaan! www.juhannusvirrat.fi Satojen järvien Virrat – unelmien kesäkaupunki! www.virrat.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 53 Seinäjoen Tangomarkkinoilla 30-vuotisjuhlahumua K 54 aunis kesäilta ja suomalaiskansallinen tango saivat Ilmajoen Musiikkijuhlien taiteellisen johtajan Lasse Lintalan ja MTV3:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälän mielikuvituksen lentämään kesäisenä iltana 1980-luvun alkupuolella. Mielikuvituksen tuloksena Seinäjoen Tangomarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Ensimmäiset sateiset tangovuodet eivät lannistaneet järjestäjien uskoa ainutlaatuiseen tapahtumaan. Niin kävi, että Seinäjoen Tangomarkkinat on nykyään sekä myytyjen lippujen että kokonaiskäyntimäärän perusteella Finland Festivalsin jäsenfestivaalien Suomen kymmenen suurimman festivaalin joukossa. Ja juhlavuotena kattaus on komeimmillaan! Juhlakonsertissa lähes 40 kruunupäätä Tänä vuonna kolmen vuosikymmenen tunnelmiin on mahdollisuus päästä perjantaina 11.7. järjestettävässä Tangomarkkinat 30 v. Juhlakonsertissa, johon on kutsuttu kaikki Tangokuninkaalliset vuosien varrelta. Konserttia säestävät Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Fantasia-orkesteri yhdessä Aventura de Arcosin -jousiorkesterin kanssa johtajanaan kapellimestari Markku Johansson. Juhlakonsertin juontavat seinäjoen markkinat Anna-Liisa Tilus ja Marko Maunuksela. Seinäjoen Tangomarkkinoihin kuuluvat ilman muuta myös Tangokuningattaren ja Tangokuninkaan valinnat. Tangolaulukilpailu huipentuu torstaina 10.7. Tangokuningas Finaaliin ja lauantaina 12.7. Tangokuningatar Finaaliin. Juhlavuoden kunniaksi Tangomarkkinoiden esiintyjäkattaus painottuu muutenkin vahvasti Tangokuninkaallisiin. Lukuisten kruunupäiden lisäksi estradeille nousevat mm. Paula Koivuniemi, Juha Tapio, Mamba, Euroviisuedustajamme Softengine sekä kansainväliset esiintyjävieraat. Urugyayn tangolaulajien ykköseksi määritelty Tabare Leyton ja argentiinalainen maailman parhaaksi kutsuttu tangosekstetti Sexteto Mayor esiintyvät Tangokadulla. Monet muistavat Tangomarkkinoilta nostalgisen Uimahalli-Urheilutalon. Se palaa yhdeksi tapahtumapaikaksi Tanssitalona, jossa suosituimpien la- vatanssien saloja voi opetella ammattilaisten vetämillä tanssileireillä. Iltaisin tanssiin on mahdollisuus Tangokuninkaallisten tahdittamana. Kirkkokonsertteja Seinäjoen Tangomarkkinoilla on tänä vuonna kolme: Lakeuden Ristissä kuullaan perjantaina 11.7. Ystävän risti –kirkkokonsertti ja lauantaina 12.7. Kuninkaallinen kirkkokonsertti. Lapuan tuomiokirkossa tunnelmoidaan Suvisunnuntain iltamusiikki –kirkkokonsertissa sunnuntaina 13.7. Lyhyesti sanottuna juhlivan Tangomarkkinoiden kattaus on erittäin monipuolinen ja häikäisevä. Juhla lukuisine tilaisuuksineen on itse koettava ja nähtävä! Seinäjoen Tangomarkkinat 9. – 13.7.2014. www.tangomarkkinat.fi www.facebook.fi/ seinajoentangomarkkinat 9.-13.7.2014 www.tangomarkkinat.fi Seinäjoen Tangomarkkinat sykkii jälleen suuria tunteita ja iloisia elämyksiä heinäkuussa vietetään Seinäjoen Tangomarkkinoiden 30 v. Juhlavuotta. Ohjelmassa mm. Tangolaulukilpailun jännittävät Finaali -konsertit Tangomarkkinat 30 v. Juhlakonsertti, mukana lähes 40 Tangokuninkaallista Uutuutena upea Tanssitalo Tasokkaat ravintolat, uutuutena Kruunu Gourmet -ravintola Tangokadun monipuolinen Lipunohjelmakattaus Lisätiedot www.tangomarkkinat.fi Seinäjoen Tangomarkkinat Oy, Torikatu 15, 60100 Seinäjoki p. (06) 420 1111 arkisin klo 9-16, info@tangomarkkinat.fi, www.tangomarkkinat.fi, www.facebook.com/seinajoentangomarkkinat myynti käynnissä Liput tkä evästi verkostapiletti.fi – www.piletti.fi p. 0600 13377 (1,71 €/min + pvm) M A T K A I L U lehti 3 • 2014 55 Tarinmaalla on eletty ennenkin J anakkalan viehättävä kirkonkylän seutu on mainio historiaa, luontoa ja kulttuuria sulavasti sekoittava retkikohde. Alueella soi toistamiseen myös Janakkalan Barokki 27.-29.6. Kirkonkylän viereisellä pellolla, Hakoisten kartanon vieressä kohoaa maastosta knallin lailla Hakoisten Linnavuori, jonka on arveltu olleen Birger Jaarlin perustama alkuperäinen Hämeen linna. Niin tai näin, kalliolle kapuaminen on vaivan arvoista, joskin se vaatii kunnon kenkiä ja ketteryyttä. Laurinmäen museoalueelle on siirretty eri puolilta Janakkalaa rakennuksia kuten Vähäkurjen torppa, savusauna, riihi, tallinavettarakennus, aittoja, sepän paja, tuulimylly, savupirtti ja Hetan mökki. Museoalueeseen kuuluvassa Keltaisessa talossa on tänä kesänä avattu kesäkahvila. Museoalue ja kesäkahvila ovat avoinna 7.6.-31.8.2014 ke-su klo 11-17. Helsingin Barokkiorkesteri soittaa Laurinmäellä 28.6. kansanmusiikkia, mistä yleisö saa nauttia viinilasillisen ja iltapalan kera. Laurinmäeltä alkaa luontopolku, joka kiertää noin kahden kilometrin mittaisen reitin monimuotoisessa metsässä. Polku johtaa kulkijan upeiden näköalojen Määkynmäelle. Polun varrelta löytyy myös venäläisten vuonna 1915 rakentamia juoksuhautoja, Laurin lähde ja torppareiden muistoksi tehty muistomerkki. Laurinmäen vieressä laiduntaa kesäisin kyyttöjä ja lampaita. www.janakkala.fi/laurinmaki 56 Kauneutta kotikonstein Lottamuseossa L ottamuseolla on tarjolla ryhmämatkailijoille runsas valikoima laadukkaita ohjelmapalveluita. Lotta Svärd - järjestön historiasta ja toiminnasta kertoo informatiivinen museo-opastus. Elämyksellisellä draamakierroksella on mahdollista tutustua 1940-luvun ilmavalvontaan, joukkomuonitukseen tai Tuusulan Rantatien 1920-luvun boheemiin elämään. Toiminnallisessa Kauneutta Kotikonstein -työpajassa perehdytään 1930-luvun kauneuden hoitoon ja vanhoihin hyväksi havaittuihin kotikonsteihin, tehdään käsihoito ja valmistetaan kosmetiikkaa. Museon yhteydessä toimivan Lottakanttiinin valikoimasta löytyy makeat ja suolaiset kahvileivät, erikoiskahvit ja keittolounas. Varaa ryhmällesi täyden palvelun museovierailu. Lottamuseo palvelee asiakkaitaan ympäri vuoden. Aukioloajat: Toukokuu-syyskuu ke 11-19, ti, to-su 11-18 lokakuu-huhtikuu ke 11-19, to-su 11-17. www.lottamuseo.fi. Suomalaisten sanomalehtimiesten lepokoti avattiin Syvärantaan keväällä 1923. Juoruja ja juttuja -draamaopastuksen päähenkilö lepokodin palvelijatar Hilda Josefina tietää yhtä ja toista noista ajoista. Syväranta Rantatie 39 04310 Tuusula lottamuseo.fi Tiedustelut ja ryhmävaraukset: info@lottamuseo.fi p. 09 274 1077 M A T K A I L U lehti 3 • 2014 57 Seurasaaren juhannusvalkeat 1954 - 2014 ”Mitään kesäyötä tuskin onkaan; on vain viipyvä, viipyessään hiukan himmenevä ehtoo, mutta siinä himmeydessäkin on tuo sanalla sanomaton kirkastuksensa.”’ F. E. Sillanpää 1934 6 0 vuottaan juhliva Seurasaaren juhannusvalkeat on yksi vanhimmista kesäfestivaaleistamme. Kansatieteilijöiden ja museomiesten ideoimasta juhlasta on tullut yksi Helsingin kaupungin kansainvälisistä matkailuvalteista, joka saa vuosittain uusia ystäviä. Juhannusjuhlaa vietetään Seurasaaressa totutusti luonnon ja suomalaisten perinteiden äärellä. Vesi ja taivas, tuoreet lehvät ja kukat, tulet ja kokot, laulu ja leikki, liput ja salot ovat näkyvästi esillä koko juhlan ajan. Museoaluetta elävöittävät käsityöläiset ja tukkilaiset sekä soittajat ja tanssijat. Kesäyön runopihalla kirjoitetaan, luetaan ja kuullaan suveen liittyvää runoutta, valmistetaan kukkaseppeleitä ja pyöritetään runoseparaattoria. Museokirkkoa kiertää ohjattu taika- ja loitsupolku. Perinnekeinut ja kukonjalat odottavat käyttäjiään. Lapsille valmistetaan oma juhannuskokko ja -salko. Ohjelmaan kuuluu odotetus- ti juhannuspoloneesi, Suomen lipun nosto ja kansantanssinäytökset. Illan ohjelma alkaa Lasten konsertilla ja päättyy juhannustansseihin. Aaton tärkeimmän tehtävän, pääkokon sytyttämisen, suorittaa tänäkin vuonna vasta vihitty juhannushääpari. Seurasaaren juhannusvalkeat 20.6.2014 klo 16-01. www.seurasaarisaatio.fi 1954-2014 SEURASAAREN JUHANNUSVALKEAT 60 vuotta suomalaisia juhannusperinteitä Helsingissä The 60th Anniversary of Seurasaari Midsummer Bonfires in Helsinki 58 Vapaaehtoistyö ja Suomen Ilmailumuseo Vapaaehtoistyö on tärkeä ja jopa välttämätön osa Ilmailumuseon toimintaa. Museolla tapahtuva vapaaehtoistyö on lentokoneidenkonservointi- ja entisöintitoimintaa, arkisto- ja tutkimustyötä sekä julkaisu- ja simulaattoritoimintaa. Haukka In siipeä verhoillaan vanerilla Haukka Utissa kesällä 1927 S uomen Ilmailumuseossa Vantaalla toimii Tiistaikerho- niminen vapaaehtoistyöntekijöiden ryhmä. ”Kerho antaa Ilmailumuseolle museolentokoneiden konservointiin ja entisöintiin liittyvää asiantuntemusta ja työpanosta. Työkohteista sovitaan Ilmailumuseon kanssa”, selvittää Lassi Karivalo Tiistaikerhosta. Tiistaikerhon päätyönä on Ilmailumuseossa olevien tai sen näyttelykokoelmaan tulevien lentokoneiden tai lentämiseen liittyvien laitteiden huoltaminen, korjaaminen, entisöinti ja konservointi. ”Tarvittaessa kerholaiset voivat rakentaa myös romutettujen, mutta Suomen ilmailuhistorian näkökulmasta arvokkaiden lentokoneiden kopioita eli replikoita”, Karivalo selvittää. Nimensä mukaisesti Tiistaikerho kokoontuu tiistaisin Ilmailumuseon entisöintiverstaalle. Kerhon jäsenkunta koostuu pääasiassa eläkkeellä olevista ilmailualan ammattilaisista ja harrasta- jista. ”Riittää, että on innostunut ja kiinnostunut ilmailusta. Työkohteissa riittää tekemistä varmasti jokaiselle ja opastetun työn kautta on mahdollista oppia uusia taitoja”, Karivalo rohkaisee liittymään mukaan. Suomen Ilmailumuseon seuraava erikoisnäyttely käsittelee Ilmailumuseoyhdistyksen 45 -vuotista historiaa ja on nimeltään: Hylyistä helmiksi. Lentokoneiden entisöintiä Suomessa 29.5.2014 - 6.1.2015. Uudistunut Koko kansan käyntikohde! www.hiidenlinna.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 59 Sukella SEA LIFEn kesäkauteen! M ustekalat, nuo merten älyköt ovat valloittaneet Merimaailmaan vuonna 2014 ja lonkeroiden syövereihin pääsee kurkistamaan koko huikean mustekalavuoden ajan! Mutta toki Sea Lifen kesään kuuluu paljon muutakin elämyksellistä kuin tursastoverimme: toukokuussa Linnanmäki on jo avannut oman kesäkautensa, kesäkuussa juhlitaan kilpparifiestaa ja syksyllä tutustutaan niin rapuihin kuin käärmeisiinkin! Alkukesästä vesien lämpenemistä odotellessa Merimaailma on oiva paikka pulahtaa aaltojen alle jo ennakkoon! Loppukesän helteissä taas on kiva vilvoitella hetki merenalaisessa seikkailussa. Puhdistajakatkarapu Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla. Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30. Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 €). POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI (09) 494 436 • www.taidekotikirpila.fi 60 Tuplahupi Koko kesän ajan Kingi –rannekkeen ostaja pääsee Sea Lifeen Linnanmäen laitelipun hinnalla. Sea Lifen erikoishintaisen lipun saat, kun vilautat rannekettasi Merimaailman lipunmyynnissä tai Linnanmäen myyntipisteissä. Linnanmäellä Kingi vie hulppeisiin korkeuksiin, kun taas Sea Lifessa rentoudut ja huvittelet aaltojen alla. Muistathan myös Lintsin lukuisat ilmaiset lastenlaitteet perheen pienimmille – myös sisäänpääsymaksu Linnanmäen alueelle on täysin ilmainen! Kilppareita ja kesähulinaa Kesäkuussa vietämme Turtle Festiä merikilpikonnien suojelun hengessä. Lisäksi tapaamme maakilpikonnia, perehdymme kilpparinhoitoon. Paikalla tietysti myös Sea Lifen omat, suloiset vaippakilpikonnat sekä kilpparivauvoja.. 18.6. Merimaailma täyttää kokonaista 12-vuotta! Juhlan kunniaksi jaamme ilmaista jäätelöä ja ilmapalloja keskiviikon 18.6. synttärihumussa! Tule herkuttelemaan! Kenties kesän kunniaksi saamme SEA LIFEen myös jonkin uuden, jännittävän eläimen…. Heinäkuuksi ovensa avaa supersuosittu lasten leikkihuone avaa ovensa; 1.-31.7. leikkihuoneessa voi leikkiä ihanilla leluilla, pelata pelejä ja rentoutua merieläimiin tutustumisen lomassa. Aikuisille tilassa on lehtiä luettavaksi. Elokuussa Sea Lifessa ollaan back to school – tunnelmissa: koululaisten ei kannata huolestua, sillä aaltojen alla voi vierailla myös koulun jälkeen tai vaikka viikonloppuisin! Elokuussa pääsee juhlimme myös hieman erilaisia rapuviikkoja ja syyskuun Hae edulliset tarvikkeet kesän juhliin ja grillaushetkiin Eskimon tehtaanmyymälästä Kiinanpehmeäkilpikonna käärmepäivillä mielenkiintoisiin matelijoihin pääsee tutustumaan hyvinkin läheltä. Kohtaa pelkosi – käärme voi olla myös kaveri! Aukioloajat: toukokuu: joka päivä klo 10-19, kesäkuu:-heinäkuu joka päivä klo 10–20, elokuu: joka päivä klo 10–19, syyskuu: ma-ti 10-17, ke 10-19, to-pe 10-17, lasu 10-19. Merimaailma SEA LIFE, Tivolitie 10, Helsinki. www.sealife.fi Tuplahupi. Kingi hinta. Linnanmäen Hupirannekkeella SEA LIFEn pääsylippu 8 € • folio- ja grillaustuotteet • kerta-astiat ja aterimet • Elmukelmu • pakastusrasiat ja -pussit • leivinpaperit ja leivosvuoat • kakkulaatikot ja -paperit • pursotinpussit • suodatinpussit • Carita -yleisliinat Paikoitustilaa myös busseille ja asuntovaunuille. Tivolitie 10, 00510 Helsinki ( 09 5658 200, www.sealife.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 61 Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 35 Ilman ininää ILMAINEN YÖ Kerää kolme leimaa lomapassiin ja saat neljännen yön ilmaiseksi! Tutustu lomapassiin sokoshotels.fi/arinankesa Collect stamps and get ONE NIGHT FOR FREE TRAVELLING UP NORTH? Collect three stamps at participating Arina Sokos Hotels: • Oulu: Original Sokos Hotel Arina • Rovaniemi: Original Sokos Hotel Vaakuna • Levi: Break Sokos Hotel Levi At these hotels, you will get one stamp for every night you stay at regular rates (leisure travel) in June–August 2014. Ask for the pass at reception. FOR MORE INFORMATION, PLEASE VISIT sokoshotels.fi/arinankesa Use your free night at participating Arina Sokos Hotels before 20 December 2014 (subject to availability). TUTUSTU UUSIIN HOTELLITYYPPEIHIMME JA VARAA AINA EDULLISIMPAAN HINTAAN: FIND OUT MORE ABOUT OUR NEW HOTEL TYPES AND BOOK ONLINE FOR THE BEST RATE AVAILABLE: SOKOSHOTELS.FI > 62 Luonto hoitaa ja hellii matkailijaa Suomen kesäyön lempeys ja sen rakkaudellinen voima lähentää ja sulostuttaa lämmöllään. Luomakunnan pienet ihmeet putoavat eteemme kauniina helminauhoina, ikään kuin jotain kertoakseen. Kuin vuorovetten lailla ovat luonnonelementit jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.Toisistaan kilvoitellen, mutta silti sovussa toinen toistaan täydentäen. L uontohoitola Ruka Green Pavilion tarjoaa asiakkailleen hierontaa, helliviä hoitoja ja taide-elämyksiä Rukan kylän tuntumassa. Omat hoitonsa löytyy myös lapsille, nuorille ja odottaville äideille. Hoitolan erikoisuuksiin kuuluu mm. sulhas-morsian-, äiti-tytär-, ja sydänystävä parihoidot. ”Kauneus- ja hyvinvointitrendien kirkkaana ykkösenä on tällä hetkellä luonnonmukaisuus” kertoo yrittäjä, tuotesuunnittelija Sanna Juga. ”Myös paikalliset tuotteet ja palvelut kiinnostavat alueella vierailevia matkailijoita, ja nämä kaksi asiaa olemme yhdistäneet”. Mutta vieläpä mitä ! Uutena vivahteena perinteisten hoitolapalveluiden ohella hoitoja tehdään kesäisin myös ulkona luonnossa. Elinvoimaa luonnosta Sannan mukaan Kuusamon upea luonto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia luonto-ohjelmien toteuttamiseen. ”Hoitomiljööllä on väliä. Onko se kosken äärellä jolloin virtaavan veden puhdistava vaikutus on keskiössä vai haluammeko kenties hiljentyä mäntymetsän katveessa lämpimän kivikallion päällä? Onhan tutkittu että jo pelkkä luonnossa oleminen vaikuttaa ihmiseen rauhoittavasti ja vähentää stressiä. Mikä siis voisi olla parempi ympäristö hoitaa kuin suomen puhdas ja tervehdyttävä luonto. Hyvää oloa taiteen keinoin Keskiyön hoitoseremonia alkaa tervetulias-rituaalilla ja päättyy taian´omaisesti kellon lyödessä puoltayötä. Sanna Niikkosen, Marita Kuusiniemen ja Jere Honkalan töitä. ”Taide-elämys synnyttää aina jotain uutta. Joskus teoksia käydään katsomassa vielä uudelleen, näyttävätkö ne yhtä hyviltä kuin aikaisemminkin, vai tekikö mieli kepposen” kuvaa Sanna asiakkaidensa reaktioita. Hoitolassa voi kokeilla maalausta myös itse. ”Hoidon jälkeen kun mieli on avoin ja rentoutunut, sitä voi kuvata vaikkapa tietyin värein”. Luontoa ja paikallisuutta Sannan hoitolassa tuodaan esille myös taiteessa ja hoitolan seiniä kiertääkin reilun puolenkymmenen taiteilijan vaihtuva kokoelma. Tällä hetkellä esillä on Hannu Hautalan luontokuvia, Raimo Yli-Suvannon veistoksia, sekä Suoma Yli-Suvannon, Anu Turusen, Päivi Ollilan, Tuotteistamisen monitaituri Ruka Green Pavilion palvelee alueellaliikkuvia matkailijoita ympäri vuoden. www.novisan.fi 044 535 3404 Tuotteistamisen parissa jo 90 –luvun loppupuolelta asti toimineen yrittäjän mukaan nöyrä asenne työhön pitää naisen tiellä. ”Vanhaan hyvään” ei kannata kovin pitkäksi aikaa tuudittautua vaan haen jatkuvasti uusia ideoita ja pidän omaamistani ajan tasalla. Kukaan ei usko sitä työn määrää mitä uuden luominen vaatii. Tosin olen saanut kuulla että työn jälki on myös hyvää ja viimeisteltyä. Uskonkin, että kun tekee työtä sydämellä ja siihen lisätään vielä ripaus intohimoa, sitä jaksaa ja pystyy melkein mihin vain!” M A T K A I L U lehti 3 • 2014 63 Holiday Inn Helsinki – Messukeskus on virallinen Linnanmäki-hotelli H oliday Inn Helsinki – Messukeskus ja Linnanmäen huvipuisto ovat sopineet yhteistyöstä, joka tuo Pasilassa sijaitsevalle hotellille ainutlaatuisen aseman Linnanmäki-hotellina. Asiakkaille tämä yhteistyö tuo ennen kaikkea helpotusta elämyksen hankinnassa. Pasilaan on mainiot junayhteydet ja omalla autolla matkustavalle löytyy varmasti autopaikkoja. Linnanmäen lipputuotteet voi ostaa suoraan hotellista, jolloin elämys alkaa huvipuistossa välittömästi sisääntulon jälkeen ilman jonotusta. Yhteistyö näkyy asiakkaille myös hotellin sisääntuloaulassa, jonne huvipuisto on rakentanut lapsiystävällisen Linnanmäkipisteen, joka kesän lomakaudella on tarkoitus laajentaa kunnon leikkipaikaksi. ”Olemme todella innostuneita yhteistyöstä Linnanmäen kanssa. Virallisena Linnanmäki-hotellina vahvistamme palveluvalikoimaamme etenkin kesäkaudella, jolloin näemme mm. Linnanmäen oman maskotin Rolle Pellen riemastuttamassa aamupalalla lapsia.” kertoo hotellinjohtaja Patrick Mitzner. ”Hotellin ja Linnanmäen välillä liikennöi lomakaudella oma Linnanmäki-bussi. Asiakkaille tarjotaan näin helppo ja vaivaton tapa liikkua huvipuiston ja hotellin välillä. Hotelliimme on mainio junayhteys Pasilan aseman kautta ja omalla autolla liikkuvalle löytyy varmasti ongelmaton autopaikoitus.” jatkaa Mitzner. (bussi liikennöi 23.6-5.8.2014 ja maksaa 10,- /perhe tai autokunta) Holiday Inn –hotellien kansainvälinen perhe-etu, Kids Eat Free, tarjoaa aina majoittuvan perheen alle 13-vuotiaille ruokailun hotellissa maksutta. Linnanmäki-yhteistyön kautta, etu tarjotaan käytettäväksi myös huvipuistossa ravintola Caruzellossa, jolloin perheiden on helppo nauttia elämyspäivästä, ilman huolta syömisestä. Myös Linnanmäen kanta-asiakkaille Hupiklubilaisille on yhteistyön myötä tiedossa varteenotettavia etuja. Holiday Inn Helsinki Messukeskus, Messuaukio 5 www.finland.holidayinn.com Uutisia matkailun saralta E uroopan turistikohteiden hotellihinnat elpyvät yhdessä talouden kanssa. Talous on elpymässä useissa suosituissa matkakohteissa ja hotelliöiden hinnat ovat tasaisessa nousussa, selviää Hotels.comin tekemästä Hotel Price Index 2013 (HPI) -tutkimuksesta. Euroopan matkailualan näkökulmasta pahin talouden notkahdus on takana. Hinnat ovat lähteneet nousuun vuoden 2013 aikana useissa Euroopan matkailukohteissa, mikä kertoo selvää kieltä talouden elpymisestä. Suomalaistenkin keskuudessa suosittujen Italian, Espanjan, Portugalin ja Turkin aurinkokohteiden hinnat kehittyivät viime vuoden aikana vauhdilla. Italian rannikkokaupunki Amalfissa hinnat nousivat lähes viidenneksellä (19 %). Kohteesta saa nyt hotelliyön keskihintaan 165 e. 64 Mallorcalla hotelliyön hinnan 16 % kasvu tarkoitti 113 euron maksettua keskihintaa. Lanzarotella hinnat nousivat 14 % ja keskihinnaksi muodostui 87 e/yö. Sekä Gran Canarialla (keskihinta 102 e) että Ibizalla (keskihinta 141 e) hotelliyöt kallistuivat 11 %. Kolmessa Euroopan pääkaupungissa – Reykjavikissa, Dublinissa ja Ateenassa – hotelliöiden hinnat putosivat merkittävästi taantuman ollessa syvimmillään. Vuonna 2013 tilanne alkoi kuitenkin normalisoitua. Reykjavikissa hinnat nousivat reipasta 17 % vuositahtia ja toteutuneeksi keskihinnaksi muodostui 120 euroa/yö. Dublinissa maksettiin yöstä keskihintaa 88 euroa (+11 %) ja Ateenassa 79 euroa (+5 %). Konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla 2014 Sammon Muruja To 5.6. klo 19.00 Jean Sibeliuksen sekakuorokantaatteja ja orkesterimusiikkia karelianistisessa hengessä. Ilmajoen Musiikkijuhlien avajaiskonsertti. Ilmajoen Oopperakuoro, Vaasan Kaupunginorkesteri johtaa Tommi Niskala. Paikka: Lakeuden Risti On Hetki La 7.6. klo 20.00 Laadukasta viihteellista bigband-ohjelmistoa. Johanna Försti, Juha Uusitalo, Kauhava Big Band, Kapellimestarina Jukka Lumme. Yhteistyössä Eepee. Paikka: Ooppera-areena. Lapsiperheiden Ilta Ke 11.6. klo 17.30. Oopperan lapsi- ja nuorisokuoron konsertti, johtajanaan Marjut Vuorento. Klo 18.45 Hopeinen lusikka -satuooppera. Koko perheen satuooppera italialaisesta kokkikilpailusta. Keskeisenä teemana kilpakumppaneiden yhteisen sävelen ja yhteistyön löytyminen. Tuloksena on monikerroksinen unelmaleivos, johon kaikkien erikoistaitoja tarvitaan. Kesto n. 45min. Rooleissa: Anu Hostikka, Ville Salonen, Juha Hostikka ja Veli Kujala. Hopeinen Lusikka. Pedrillo (tenori) ja Rosina (sopraano) saapuvat kärryineen pieneen kuihtuvaan, muuttotappiolliseen kylään joen alajuoksulla. He ovat etsimässä pientä leipomoaan, jonka kevättulva on vienyt mennessään. Pedrillon ja kylän leipurin Vesuvion (baritoni) välit kuumenevat, kun Hopeinen Lusikka- kokkikilpailu alkaa etsiä maailman parasta reseptiä. Pian kilpakumppaneilta alkavat hämärtyä rehellisen kilpailun pelisäännöt. Vasta kun Rosina kummallisella tavalla katoaa, kokit taipuvat yhteistyöhön. Keskeisenä teemana on kilpakumppaneiden yhteisen sävelen ja yhteistyön löytyminen. Tuloksena on monikerroksinen unelmaleivos, johon kaikkien erikoistaitoja tarvitaan, ja se koituu koko kylän pelastukseksi. Paikka: Ooppera-areena Tuliset Tenorit Pe 13.6. klo 20.00 Unohtumattomia ja ikivihreitä sävelmiä – konsertti täynnä säihkettä ja säteilyä! Maamme hurmaavimmat tenorit panevat parastaan huippuorkesterin säestyksellä. Tomi Metsäketo, Pentti Hietanen ja Jyrki Anttila. Paikka: Ooppera-areena Club For Five La 14.6. klo 20.00. Monipuolinen a cappella lauluyhtye on valloittanut yleisönsä suvereenilla osaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhtyeen musiikkia ei voi rajata yksittäiseen tyylilajiin, sillä viisikko yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti jazz-, pop-, rock- ja klassista musiikkia tyylikkääksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Paikka: Ooppera-areena Juhlajumalanpalvelus Su 15.6. klo 10.00 Koskettava ja mieleenpainuva juhlajumalanpalvelus toteutetaan yhteistyössä Ilmajoen seurakunnan ja oopperan solistien kanssa. Paikka: Ooppera-areena Ilmajoen Musiikkijuhlat 5.–15.6.2014 KEKKONEN OOPPERA SUURMIEHESTÄ Konsertteja Kekkosen ohella Ohjelmaa koko perheelle, katso konserttiohjelmisto verkkosivuiltamme! Esitykset: 6.–8.6. ja 13.–15.6. Taiteellinen toteutus: Sävellys: Uljas Pulkkis Libretto: Lasse Lehtinen Ohjaus: Vilppu Kiljunen Kekkonen: Jyrki Anttila Liput: 62/57 € www.musiikkijuhlat.fi Puh. (06) 424 2900 M A T K A I L U lehti 3 • 2014 65 Kulttuuri valtaa Vähätorin elokuussa! V iime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty JÅ-karnevaali kokosi yhteistyöhön Turun kulttuuritoimijoita toteuttamaan iloista kulttuuri-iltapäivää kaupunkilaisille. Aurajokiverkoston koordinoima tapahtuma järjestetään tänä vuonna lauantaina 9.8. kello 15-19. Tapahtumapaikkana toimii Vähätorin alue, joka täyttyy iltapäivän mittaan erilaisista esityksistä ja puuhapisteistä. Vähätorin esiintymislavalla nähdään iltapäivän aikana mm. musiikkia, teatteria ja tanssia. Puuhapisteillä pääsee esimerkiksi visioimaan Turun tulevaisuutta yhdessä Linnateatterin kanssa. Luvassa on myös yllätyksellisiä elementtejä. Karnevaalin aikana kaikki on mahdollista! Alkuvaiheessa karnevaalia ovat olleet suunnittelemassa nukketeatteriryhmä Kuuma Ankanpoikanen, Aura of Puppets, TEHDAS teatteri, Turun Nuori Teatteri, Turun Taiteilijaseura, Tanssiteatteri ERI, Linnateatteri, sekä taideyhdistys Olohuone. JÅ-karnevaalikulkue. Kuva Ilkka Leppä. Turun Seudun Matkailijat ry 12.7. Valkeakosken kesäteatteri; Kesäillan Valssi. Kesän suosittu musiikkinäytelmä päivänäytöksenä. Rooleissa mm. Matti Esko, Meiju Suvas, Ilkka Koivunen, Natalil Lintala. Lähtö Kupittään parkkipaikalta klo 9.00 ja linja-autoaseman til.ajopysäkiltä klo 9.15. Hinta 78 e, sisältäen matkat, teatterilipun ja ruokailun. Tied./ilm. 10.6. mennessä p. 050-5711303 Torsti Rekola tai matkailu@matkailulehti.fi 66 Imatran Matkailuyhdistys ry Vuoksen varrelta Teksti: Matti Niemeläinen, Imatran Matkailuyhdistyksen pj otikaupunkimme Imatra on ensisijaisesti kesäkaupunki, unohtamatta talvisia tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. Taisto Kainulainen esittelikin jo edellisen lehden numerossa useita paikallisia kesätapahtumia, mutta paljon jäi vielä kerrottavaksi. Imatra on kehittyvä rajakaupunki, jossa panostetaan kaupunkilaisten asumiseen sekä paikkakunnalle saapuvien matkailijoiden palveluihin. Rakenteilla on liikenteen sujuvuuden parantamiseksi mm. useita kiertoliittymiä sekä uusia ostosmahdollisuuksia tarjoavia kauppakeskuksia. Harrastuspuolella etenee Ukonniemen vapaa-aikakeskuksen kehittäminen leirintäalueineen ja yhdistetyn ampumahiihto- pesäpallostadionin rakentaminen. Talvella alueella palvelee jo nyt todella monipuolinen latuverkosto ja bonuksena maakunnan tunnetuin ensilumenlatu. K Sibeliusta Vuoksen rannalla Imatralle pääsee sujuvasti junalla, vesitse Saimaata pitkin pohjoisesta tai jopa mereltä Saimaan kanavan kautta. Nelikaistatie vie helpolla kaupungin läpi ilman pysähtymistä, mutta kannattaa poiketa, sillä tarjontaa löytyy moneen makuun. Imatralla ja lähiympäristössä on useita majoitusvaihtoehtoja, tunnetuin Valtionhotelli Vuoksen rannalla. Vuoksi koskineen on tärkein nähtävyys. Koskinäytöksiä – taustalla soi joko Sibeliusta tai Nightwishiä – järjestetään kesällä 23.6.–24.8. joka ilta, klo 18 alkaen. Patoluukut avataan lähes kokonaan. Samalla alueella sijaitseva Imatrankosken keskusta Kruununpuistoineen on tavoitettavissa joko omin päin tai paikallisten matkaoppaiden järjestämällä opastuskierroksella. Nähtävää ja koettavaa Imatralla riittää vaikka useammaksi päiväksi kuten Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko, Voimalaitos, Kulttuuritalo Virta, Rajamuseo jne. Kannattaa muistaa, että Imatra on rajakaupunki ja sieltä on helppo piipahtaa vaikka Svetogorskiin – viisi kilometriä ei ole pitkä matka eikä Viipurikaan ole kuin 50 kilometrin päässä. Tapahtumien kesä Kesätapahtumista näkyvimpiä on Imatra Big Band Festival 27.6.—3.7., jossa on esiintymistarjontaa sekä nuorille että aikuisille, rockista perinteiseen BB-musiikkiin. (www. ibbf.fi) Urheilupuolelta näkyy parhaiten suunnistuksen Maailman-Cupin sprintin osakilpailu, josta paikallinen suunnistusseura SK Vuoksi (palkittu vuoden urheiluseurana vuonna 2010) vastaa. Kilpailu tapahtuu aivan kaupungin keskustassa. Teatteri Imatran Kruunupuiston kesäteatteri esittää ”Aikuinen nainen” näytelmän, jossa pääosissa nähdään Pia Lunkka ja Sinikka Sokka. Myös Paua Koivuniemi vierailee neljässä näytöksessä. Tietoa Imatran tapahtumista löytyy jatkossa sekä valtakunnallisista että paikallisista julkaisuista sekä gosaimaa. com -nettisivuilta. Imatran Matkailupalveluiden toimisto sijaitsee osoitteessa Lappeentie 12 ja on avoinna arkisin. Imatran yrittäjät ja muut toimijat odottavat innolla kesämatkailijoita nauttimaan palveluistaan. Tervetuloa tänne Etelä-Karjalaan aitojen ihmisten joukkoon – täällä ei romaheta! Messuista vielä K uten edellisessä lehdessä kirjoittelin lupasin palata vielä Tampereen kotimaan matkailumessuihin tässä lehdessä. Päätettiin että lähdetään Imatran matkailuyhdistyksen merkeissä tutustumaan messuihin ja kotimaan matkailutarjontaan , itse läksin samassa porukassa mukaan ja osallistuin omalla pienellä pöydällä myös itse Vuoksen Kalastuspuiston esittelyyn. Tässähän oli jo takana kahdet matkamessut ja odotukset olivat hieman ristiriitaiset. Tampere osoittautui jo alkuun kun saavuttiin messupaikalle mukavaksi, koska erittäin ystävällinen järjestyksenvalvoja, vanhempi naishenkilö opasti meidät oikeaan paikkaan. Tuli sellainen kotoinen olo. Kun sitten päästiin itse asiaan ja myös kiertelemään muita osastoja oman pystytyksen jälkeen oli tunnelma myös siellä heti alkuunsa mukaansa tempaava. Tuote-esittelijät olivat tehneet oman näköisiä osastoja joista henki tekemisen meininki, samalla oli välitön kontaktin ei tyrkyttäminen vaan joustava yhteyden otto mahdollisiin asiakkaisiin hyvä. Järjestäjillekin tuli positiivista palautetta kun he yrittivät ja kohtuudella ja onnistuivatkin fiksaamaan yleisilmettä vihitysämmäksi pyynnöstämme. Kotimaan matkailumessut jo sinänsä täytti toiveet mutta toisissa halleissa olevat muut messut täydensivät tapahtumaa erittäin onnistuneesti , tarjontaa oli laidasta laitaan ja aika alkoi käydä tiukaksi kotiin lähdön takia. Kokemus messuista oli itselleni ja yhdistyksen jäsenille mukava ja toivomuksissa olisi että tällaiset messut järjestettäisiin joka vuosi jos se suinkin olisi mahdollista ja kustannukset saataisiin pysymään kohtuullisuudessa esittelijöille että he kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa pystyisivät hyödyntämään messut monipuolisesti. Taisto Kainulainen Messuilla mukana olut Matkailuyrittäjä Imatralta M A T K A I L U lehti 3 • 2014 67 Juustopolku kulkee kuusimetsän suojassa vaihtelevissa maastoissa. Tainionvirran riippusilta, Hartola. Itä-Hämeen retkeilyreitit kutsuvat R etkeilijälle on Itä-Hämeessä tarjolla upeat vaellusja metsäretkimaastot. Polut, opasteet ja laavut löytyvät helposti. Hiekkapohjaiset, kirkasvetiset järvet kutsuvat uimaan, melomaan ja soutamaan. Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien kotisivut tarjoavat runsaasti vinkkejä luonnossa liikkumiseen. Heinola on viime vuosina profiloitunut liikuntakaupungiksi; terveysliikunta, Kunnossa kaiken ikää -, Kunnossa pienestä pitäen -projektit ja Reppu-Heinola -projekti ovat vahvistaneet tätä mielikuvaa. Paistjärven alue on retkeilypainotteinen luonnonsuojelualue 30 km Heinolan keskustasta. Se sijaitsee luonnonkauniilla vesistö- ja harjualueella(Natura-aluetta) Alueella on opastetut vaellusreitit, uimapaikat, telttailualue, nuotiopaikat. Vipusen melontareitti Tämä muinaishistoriallisesti arvokas 15 km:n melontareitti vie Konnivedeltä Ala- ja Ylärievelin kautta Paasoon Enovedelle. Väylä on osa ikivanhaa hämäläisten Saimaaseen johtavaa eräreittiä ja sen varrelle osuu erittäin paljon kalevalaiseen runouteen viittaava nimistöä. Ilvesreitti on valaistu 12 km:n kuntoreitti ja latu Heinolasta Suomen Urheiluopistolle. Reitin varrelta erkanee useita eripituisia kuntopolkuja ja latuja. Syksyisin järjestetään polkuretki Ilvespolkua Heinolasta opistolle ja myös opistolta Heinolaan. Juustopolku 16 km:n vaelluspolku Heinola-Vuolenkoski on kunnostettu kunnioittamaan viime vuosisadan sitkeää maaseudun väkeä, joka polkua pitkin kuljetti tuotteensa kaupunkilaisille. Polun varrella on levähdyspaikkoja ja laavu. Heinolan Latu järjestää patikkaretken 28.9.14. Sysmän retkikohteet Sysmän suosituimmat luontopolut ovat Päijätsalossa ja Kammiovuorella. Päijät-Hämeen virkistysalueyhdistyksen kotisivut antavat lisätietoa. Päijätsalo Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen keskeltä löytyy omatoimisen luontomatkailijan aarreaitta; 68 jyrkkien kallioiden, hiekkaisten harjujen, suojaisten laguunien ja pienten luotojen muodostama kokonaisuus – Päijänteen kansallispuisto. Päijätsalo on yksi näistä saarista. Patikointiin ja sauvakävelyyn soveltuva, sinisellä (0,6 km punaisella) merkitty ympyräreitti kulkee vaihtelevissa metsä- ja järvimaisemissa. Päijätsalon reitti on keskivaativa. Reitin varrella on yksitulentekopaikka Pyydysniemessä, jossa on käymälä ja polttopuita. Päijätsaloon pääsee omalla autolla Sysmästä tietä 4131 pitkin. Kammiovuori Sysmässä sijaitseva Kammiovuori 4 km mittainen polku on päiväretkeilyreitti, jonka lähtö- ja paluupisteenä toimii Kammiovuoren P-paikka. Patikointiin soveltuva, sinivalkoisin merkein opastettu ympyräreitti kulkee Kammiovuoren vaihtelevissa, jääkauden muokkaamissa maisemissa.Kammiovuorelle on matkaa Sysmän keskustasta 27 km. Reitinkääntöpaikkana on Kammiovuoren huippu, josta on upeat maisemat Päijänteen Kaitavedelle ja josta kauniina päivänä voi nähdä 7 kirkon tornit. Ohrasaari Ohrasaareen on kenen tahansa helppo mennä. Se sijaitsee aivan kirkonkylän tuntumassa Majutveden kirkkolahden rannalla. Ohrasaaressa on 2700 m pitkä valaistu pururata, jonka varrella on kuntoiluvälineitä sekä luontotauluja ja 1700 m pitkä saaren ympäri kiertävä polku. Saaressa on lintutorni ja valaistu liukumäki. Saaren puusto käsittää tavallisimpien puulajien lisäksi runsaasti istutettuja jalopuita. Tepoon harju Tepoon harju sijaitsee Nuoramoisissa, noin 15 km kirkonkylältä. Kaunis Tepoon harju sijaitsee yksityisen maalla, jonne maanomistaja on rakentanut laavun ja tulisijat. Maisemat kapean harjun huipulta ovat satumaisen kauniit. Rinteet ovat erittäin jyrkät. Maanomistaja on antanut luvan kaikkien käydä nauttimassa kauniista maisemista ja luonnosta. Lisää Itä-Hämeen retkeilystä: www.Heinola.fi/liikuntapalvelut, www.Hartola.fi, ja www.Sysma.fi sekä Päijät-Hämeen ylimaakunnalliset ulkoilu- ja luontomatkailureitit. Asko Alho Suomen ensimmäinen näkötornikahvila Heinolassa 60 vuotta H einolan vesitorni valmistui joulukuussa 1951. Näköalakerros avattiin jo kesäksi 1952. Toukokuussa 1954 avattiin kahvila ja silloin torniin pääsi jo hissillä. Tornin korkeus on 45 m, Jyrängön virrasta 80 m ja 155 m meren pinnasta. Torni oli siis ensimmäinen Suomessa, jossa oli kahvila. Ajatus kahvilan perustamisesta oli silloisen kaupunginjohtaja Mikonsaaren loistoidea. Tornikahvila oli myös Heinolan käyntikortti, jonne kaupunginjohtaja vei vieraansa katselemaan Heinolan kaupunkia ja ympäröivän luonnon kauneutta. Tornin suosio oli valtava. Torni oli suosittu matkailukohde heti avajaisvuotena. Kolmen viikon aikana torniin nousi lähes 5000 ihmistä ja vuoden 1954 aikana 27 000 kävijää. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana tornissa kävi 260 000 vierailijaa ja sen jälkeen määrät vakiintuivat 10 000- 15 000 vuodessa. 20-vuotisjuhlissa 1964 todettiin väkeä käyneen yli puoli miljoonaa. Vuoden 1988 aikana torni sai uudet ikkunat ja lämpöeristyksen. Nyt tornissa voitiin järjestää tilaisuuksia myös talviaikaan. Tornissa on vietetty iltajuhlia, pikkujouluja ja onpa uusi vuosikin vastaanotettu tornissa. Lienee ollut mieleenpainuva elämys. Itä-Hämeen Matkailuyhdistys hoiti tornia yli 40 vuoden ajan vuosina 1952 -1995. Näköalakahvio virallista 60 –vuotispäivää vietettiin 22.5.2014. Asko Alho, Itä-Hämeen Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kahvila Näkötorni. Vahvoja elämyksiä Kreetan syksyssä O tatko digikuvia matkoillasi? Teetkö myös videointeja? Haluatko kuvakertomukseesi mukaan myös paikallisia ääniä tai taustamusiikkia? Haluatko kertoa matkoistasi näyttävästi vielä ehkä vuosienkin kuluttua? Tekisikö mielesi lähettää ystävillesi ja sukulaisillesi yllättävän tuliaisen matkaltasi? – Mitä enemmän kyllä-vastauksia kertyy, sitä suuremmalla syyllä kannattaa lukea tästä eteenpäin. Tarinat ovat aina olleet vahvasti mukana matkailussa – sekä matkojen aikana että niiden jälkeen. Välineet tarinoiden elämykselliseen kerrontaan ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Kynällä tehdyt muistiinpanot ja kuvien piirtely olivat vuosisatojen ajan suurin piirtein ainoat tehokeinot tarinoiden säilömiseen. Nyt meillä on käytössä jokamiehen budjetille sopivia apuvälineitä rintataskuun sopivista digikameroista kuvia ja ääntä ottaviin, tallentaviin ja lähettäviin älypuhelimiin. Teknologian huima kehitys tarjoaa nykymatkailijalle elämysten tallentamiseen välineet, joiden pätevä käyttö on muodostunut monille ongelmaksi. Tietoa niiden laajoista käyttömahdollisuuksista on yleisellä tasolla, mutta käytännön sovelluksista ei osata kuin murto-osa. Tämän tilanteen korjaamiseksi on meille suunniteltu aivan uudenlainen matka, jolla yhdistyvät vahvojen elämysten kokeminen ja matkatarinoiden tallennustaitojen oppiminen. Lapin Matkailuyhdistys ry Digitaalisen tarinankerronnan opinto- ja elämysmatka tehdään Kreetalle lokakuun 2014 puolivälissä. Sen aikana perehdytään tämän luonnoltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan hyvin rikkaan saaren nähtävyyksiin ja tarinoihin. Aamupäivät käytetään kertyneen aineiston digitaaliseen muokkaamiseen nykyihmisten suosimilla tavoin esitettävään, tallennettavaan ja lähetettävään muotoon. Majoitus aterioineen tapahtuu media-alan palveluiltaan tasokkaassa tukikohdassa. Opastus ja opetus ovat kokeneiden ammatti-ihmisten käsissä, digitekniikan opetuksen antaa aihepiirin kansainvälisesti tunnettu taitaja, mediateknologian professori Mikaelis Meimaris (tulkitaan suomeksi). Matkan erikoishinta SMY:n ja alueellisten matkailuyhdistysten jäsenille on n. 1000 e sisältäen lennot Helsingistä, viikon hyvätasoisen majoituksen (2 hh), puolihoidon, opetuksen (16 h) ja opetusvälineet sekä opastetut päiväretket. Matka toteutuu jos lähtijöitä on vähintään 12. Hinta täsmentyy lähtevän ryhmän koon mukaan. Ilmoittautuvat voivat esittää toivomuksia (milloin ei lokakuussa?) matkan ajankohtaan. Matkan järjestelyistä vastaa Lapin matkailuyhdistys ry. Ilmoittautumiset ja lisätiedot sähköpostitse info(at)lmy.fi tai puh. 0400 804563 kesäkuun puoliväliin mennessä. XXIX Sysmän Suvisoitto 4. – 12.7.2014 Taiteellinen johtaja Martti Rousi Korkeatasoinen kansainvälinen musiikkifestivaali Sysmän suvessa. Tervetuloa! Ohjelmamme nähtävissä: www.suvisoitto.fi M A T K A I L U lehti 3 • 2014 69 Liedon Linnavuorella tuoksuu kevät ja historia Historiallinen Liedon Vanhalinna sijaitsee kahden ikivanhan valtaväylän eli Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä. Luonnonystävä kohtaa Linnavuoren laella yltäkylläisesti kukkivan kedon. T urusta ajelee nykyisin Liedon Vanhalinnan maille kymmenessä minuutissa. Keskiajalla reitti oli mutkaisempi ja ajopelit hitaampia. Osittain sama Hämeen Härkätie johdattaa yhä kulkijan perille Aurajokilaaksoon, jossa kohoaa varsinaissuomalaisittain poikkeuksellisen hyvin erottuva korkea kallio, Linnavuori. Arkeologisten löytöjen mukaan Linnavuorella on elelty jo pronssikaudella eli tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Nuolenkärkiä on löytynyt paikalta runsaasti, mikä kertoo siitä, että aluetta on jouduttu puolustamaan voimakeinoin. Linnavuoren ympäriltä on löytynyt muurin jäänteitä ja 47-metrin korkeuteen nousevan vuoren laella on merkkejä isosta linnasta. Tutkijoiden mukaan linna on ollut keskiajalla paikallisten hallussa, mutta se joutui lopulta ruotsalaisten tukikohdaksi. Linnavuori sijaitsee Varsinais-Suomen sydämessä ja se on ollut puolustuksellisesti tärkeä kohde. Linnavuoren merkitys alkoi vähentyä, kun Turun linna valmistui. Kasvistossakin syvä historia Maanviljely rantautui Aurajokilaaksossa sijaitsevaan Vanhalinnaan kivikauden lopulta lähtien ja vakiintui rautakauden aikana. Vanhalinnan alueella on asuttu vuosisatoja ja ympäröivällä seudulla on liikuttu jopa vuosituhansia. Kaikki tämä jättää jälkensä. Vanhalinnan mailta on löytynyt Suomen varhaisimmat jäänteet maanviljelyksestä. Muinaistulokas sikoangervo on rantautunut Suomeen Liedon kautta. Nykyaikana Linnavuorella retkeilevä havahtuu keto-orvokkien muodostamaan siniseen mereen. Vuoren laki on ketokasville otollinen paikka, sillä valoa on runsaasti ja tuuli kurittaa puiden kasvua. Linnavuorelta avautuu huima näkymä suomalaiseen maanviljelyksen historiaan. Hämeen Härkätie luikertelee alkuperäisessä paikassaan, Aurajoki seuraa vieressä ja väliin jää ikivanhaa viljelysmaata, jota viljellään yhä. Museo ja kokouspaikka Nykyisin Liedon Linnavuori ja sen juurelle rakennettu Vanhalinnan kartano kuuluvat Turun Yliopistosäätiölle. Edeltävät omistajat Mauno ja Ester Vanhalinna ehtivät kerätä kartano tiloihin ja sivurakennuksiin mittavan määrän museoesineitä. Vanhalinnan perusnäyttelyjä sekä täksi kesäksi rakennettua Kupittaan saven näyttelyä pääsee katsomaan sunnuntaisin kello 13-16. Ryhmille portit avataan ennakkovarauksella muinakin päivinä. Vanhalinnan tiloja vuokrataan myös kokous- ja juhlakäyttöön. Linnan mailla järjestetään myös opastettuja retkiä. Vuosittain Vanhalinnassa käy noin 20 000 vierasta. Museovirasto mukaan Liedon Vanhalinna kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen aateliin. 70 www.liedonvanhalinna.fi Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki. Yli 60.000 tuotetta saman katon alta! Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi, Kiiminki, Kokkola Alahärmä, ,Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Liminka, Muhos, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa Muhos Kokkola Siilinjärvi www.HHnet.fi www.facebook.com/halpahalli M A T K A I L U lehti 3 • 2014 71 Merkillisen reilu. Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, joita matkailu- ja perävaunut tarvitsevat. Esim. jarrutorni sisältää tavallisimmat jarrukenkämallit sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit. www.valeryd.fi Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä jarrun tunnistemerkintä esim. EU Protocol No, nimike, tuotenumero tai mitat. Paikkakuntasi jälleenmyyjän löydät: fixus.fi Vetokoukut lähes jokaiseen automerkkiin Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Ne vetävät turvallisesti kaiken pyörillä kulkevan kuorman aina peräkärryistä asuntovaunuihin. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut asennetaan aina auton omiin, valmistajan määräämiin kiinnityspisteisiin ja niillä on auton iän kattava katkeamattomuustakuu. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut ovat alkuperäislaatuisia huipputuotteita, jotka myös autonvalmistajat ovat hyväksyneet ensiasennukseen. Westfalia- ja Monoflexvetokoukut yhdessä automerkkikohtaisen sähkösarjan kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja Paras tyrmäys vetopulmiin... OIKEA KOUKKU! Valikoimassamme satoja laatumerkkejä. Katso lisää osoitteesta: fixus.fi
