lomakeskus aurinkohiekat & camping

LeilaYypänaho
LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN
KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Opinnäytetyö
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU
Matkailun koulutusohjelma
Toukokuu 2008
KESKI-POHJANMAAN
AMMATTIKORKEAKOULU
Matkailun koulutusohjelma
TIIVISTELMÄ
Työn tekijä:
Työn nimi:
Leila Yypänaho
Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping-alueen kehittämissuunnitelma
Päivämäärä:
23.5.2008
Sivumäärä: 38 + 3 liitettä
Työn ohjaaja: Sirpa Soukka
Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee Kalajoella Hiekkasärkkien matkailukeskittymässä.
Se on Fontana Hotelli Rantakallan alaisuudessa toimiva leirintäalue, joka tarjoaa
mökkimajoitusta sekä telttailu ja matkailuajoneuvojen vuokrapaikkoja. Leirintäalueella
sijaitsee kioski-grilli-huoltorakennus ja 47 erilaista mökkiä. Leirintäalue on avoinna
kesäisin.
Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää
matkailupalveluja laadukkaammiksi ja ympärivuotisiksi, leirintäalueen kunnostuksen,
rakentamisen ja markkinointi-imagon kautta. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntämällä
alueellisia matkailunstrategioita, kestävän kehityksen periaatteita ja toimintaympäristön
luonnon vetovoimatekijöitä.
Opinnäytetyö perustuu työkokemukseen Aurinkohiekoilla, havainnointiin ja
asiakaspalvelukokemuksiin. Teoriapohja kerättiin matkailuyritysten toimintaa ja
kehittämistä käsittelevästä aineistosta sekä matkailun aikaisemmista tutkimuksista.
Lisäksi on kyselyillä saatuja mielipiteitä kalajokisilta matkailun kehittämisessä mukana
olleilta matkailunkehittäjiltä.
Aurinkohiekkojen sijainnin ja kauniin luonnon ympäristön vuoksi, alueella on hyvät
kehittymismahdollisuudet toimivaksi leirintäalueeksi. Alueesta voidaan kehittää
monipuolinen ja kilpailukykyinen matkailupalveluja tarjoava lomakeskus.
Avainsanat: leirintämatkailu, luontomatkailu, kestävä kehitys, markkinointi
CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY
OF APPLIED SCIENCES
ABSTRACT
Author:
Leila Yypänaho
Name of Thesis: Development plan for Aurinkohiekat Holiday Centre & Camping
Data: 23 May 2008
Pages: 38 + 3 Appendices
Supervisor: Sirpa Soukka
Aurinkohiekat Holiday Centre is located in the Kalajoki Hiekkasärkät tourist centre. It
is a part of Fontana Hotel Rantakalla’s operations and it offers cabin accommodation
and also tent and caravan pitches. In campsite there is a service building including a kiosk and a grill and 47 different cabins. The campsite is open only in summertime.
The aim of the development plan of Aurinkohiekat Holiday Centre is to improve the
quality of travel services by renovating and rebuilding the campsite and by developing
marketing-image, and to make the services available all year round. The development
work was carried out by utilising regional travel strategies, the principles of development and attractive surroundings.
This thesis was based on work experience in Aurinkohiekat, observation and experiences on customer service. The theoretical framework was created by collecting general
information on operations of a travel business and also familiarising with the previous
studies on travel. In addition, more material was gathered with the help of a questionnaire for people who have developing travel in Kalajoki.
Because of the location and the beautiful nature around Camping Aurinkohiekat, the
area has good possibilities to develop into a functional campsite. The area can be developed into a versatile and competitive holiday centre and a travel service provider.
Keywords: camping, nature travel, sustainable development, marketing
TIIVISTELMÄ
ABSTRACT
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA
2.1 Matkailun lainsäädäntö
2.2 Leirintäalueen tasoluokitus
2.3 Markkinointi
2.4 Palvelujen laatu
3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT
3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping
3.2 Lomaliitto ry
3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle
3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia
3.4.1 Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön
3.4.2 ”Elämää Cityyn ja Särkille”, Kalajoen matkailun kehittäminen
3.4.3 Turistin luonto –Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä
neljässä Lapin matkailukeskuksessa
3.5 Kestävän kehityksen periaate
3.6 Mielipiteitä Kalajoen matkailun kehittäjiltä
4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN
4.1 Matkailun kehittäminen alueellisesti
4.2 Matkailun strategiat
4.2.1 Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia
4.2.2 Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategia Marepolis
4.2.3 Keski-Pohjanmaan matkailustrategia
4.2.4 Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia
4.2.5 Suomen matkailustrategia & Toimenpideohjelma vuosille
5 TUTKIMUSONGELMAT JA MENETELMÄT
5.1 Tutkimusongelmat
5.2 Tutkimusmenetelmät
6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET
6.1 Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus
6.2 Aurinkohiekkojen rakennukset
6.3 Aurinkohiekkojen palvelut
6.4 Aurinkohiekkojen markkinointi
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
LÄHTEET
LIITTEET
1
3
3
5
6
8
9
9
10
11
12
13
14
16
18
20
22
22
23
24
24
25
25
26
28
29
29
30
31
33
34
36
38
40
1
1 JOHDANTO
Matkailun muuttuminen ja kehittyminen on väistämätön asia matkailijoiden ja heidän
vapaa-ajan
lisääntymisen
vuoksi.
Matkailijat
ovat
laatutietoisia
ja
vaativia
matkailualueen vetovoimatekijöiden suhteen ja heillä on erilaisia motivoivia intressejä
lähteä matkalle. Matkailijan tarve rentoutumiseen, virkistäytymiseen tai harrastamiseen
ovat tällaisia tekijöitä lähteäkseen matkalle ja hakeutuakseen matkailuyrityksen
tarjoamiin palveluihin. Nykyisin matkailupalveluja tuotteistetaan asiakaslähtöisesti,
joten ne ovat jo markkinoitaessa suunniteltu ja kohdennettu tietyille asiakassegmenteille.
Asiakkaan tehtäväksi jää valita matkailuyritysten tarjonnasta juuri hänen tarpeisiinsa
sopivat matkailukohteet ja –tuotteet. Tänä suurena informaation ja sähköisten
viestimien
aikakautena, matkailupalvelujen löytäminen ja niiden vertaileminen on
helppoa. Matkailuyritykset satsaavat markkinoinnissa esitteisiin ja netti-sivustoihin,
josta löytyvät yrityksen tarjoamat palvelut, tuotteet ja sijainti.
Matkailuyrityksen kehittäminen on vastuullista ja haasteellista työtä, koska sen
vaikutukset ovat laaja-alaisia ympäristöllisesti ja alueellisesti sekä taloudelliset riskit
voivat olla mittavia.
Suunnittelutyössä on otettava huomioon monia tärkeitä osa-alueita, kuten ekologiset,
sosiaaliset, kulttuurilliset ja taloudelliset vaikuttimet paikallisesti ajateltuna. Näiden
tekijöiden ristiriita saattaa syntyä silloin, jos matkailuyrityksen omistaa maanlaajuinen
yritys ja matkailutuloista suurin osa virtaa pois paikkakunnalta. Yrityksen
menettelytavat
ja
ratkaisut
tuntuvat
lyhytnäköisiltä
ja
pelkästään
suurelta
voitontavoittelulta. Yhteistyö paikallisen asukkaiden, viranomaisten kanssa, samoin
verkostoituminen paikallisten matkailuyritysten kanssa häivyttää negatiivista ajattelua.
Suuremmassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa
päätöksenteossa on noussut arvoonsa. Periaatteet tukevat luonnon säilymisen ja
ekologisuuden tavoitteita. Kehittämismenetelmät ja -työt tulee olla pitkäkestoisia sekä
niiden
on
tähdättävä
pitkälle
tulevaisuuteen.
Valtioneuvoston
asettama
laki
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, takaa jo suunnitteluvaiheessa yritysten
alueelliset vaikutukset ympäristöön. Näin vähennetään riskejä luonnonvarojen
tuhoutumisesta ja säilyttämisestä seuraaville sukupolville.
2
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella on meneillään suuri kehittämiskausi, joka
käynnistyi jo 1900-luvun lopulla, jolloin alueelle tehtiin ympäristötutkimuksia ja
arviointeja.
Kehittämistyö
jatkui
Kalajokilaakson
matkailunkehittämisstrategian
Marepoliksen valmistuttua 2001 ja alueen suunnittelukilpailun toteutuessa 2004. Nämä
kaikki toimenpiteet tähtäsivät keväällä 2008 valmistuneeseen Hiekkasärkkien
rantaharjualueen
yleiskaavaan.
Yleiskaavaan
kuuluvat
alueet
Kalajoen
loma-
asutusalueelta, Letolta rannansuuntaisesti etelään päin lähelle Rahjan saaristoaluetta.
Yleiskaavassa on uudelleen arvioitu alueen rakentamista ja maankäyttöä.
Tämä opinnäytetyö koskee Hiekkasärkkien matkailualueen ydinalueella toimivaa
Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen kehittämistä. Uudessa yleiskaavassa
Aurinkohiekkojen
alue
on
merkitty
RM–2
merkinnällä,
mikä
tarkoittaa
matkailupalvelualuetta, jossa saa harjoittaa lomakylä- ja kaupallista majoitustoimintaa.
Alueen maapohjan omistaa Kalajoen kaupunki, Lomaliitto omistaa rakennukset ja
Fontana Hotelli Rantakalla hoitaa alueen ja mökkien vuokrauksen. Kaupunki ja
Lomaliitto ovat neuvotelleet vuosittain vuokrasopimuksen, joka on ollut liian lyhyt aika
alueen kehittämiselle. Mökit on rakennettu vuosien 1971–1975 aikana ja remontoitu
1990 luvulla, mutta alueelle ei ole tehty mitään suurempia parannustoimenpiteitä.
Kulkureitit mökeille ja ympäristöt ovat kuluneita ja huonossa kunnossa, samoin
leikkikenttä ja pelialueet kunnostamatta.
Alueen keskus eli huolto-kioskirakennus on kärsinyt osittain kosteusvauriosta ja on
muutenkin
jäänyt
jälkeen
matkailijoita
hyvin
ja
laadukkaasti
palvelevasta
huoltorakennuksesta. Saniteettitilat, sauna, siivous- ja vaatehuoltoyksikkö aistillisesti
arvioituna ovat tunkkaiset eivätkä ole enää asianmukaiset. Arviointia tukee ajatus, että
tilat ovat suurimman osan vuodesta kylmillään, ilman lämmitystä tai ilmastointia.
Osuuteni kehittämissuunnittelussa on toimia asiantuntijana käytännön ja havainnoinnin
osalta, koska olin työssä kesän 2007 Aurinkohiekoilla. Käytän kaikkea sitä kokemusta
ja havainnointia sekä matkailijoiden kanssa tapahtuneita palvelutilanteita tämän
opinnäytetyön tekemisessä. Työssä ei ole varsinaista, numeroin tai tilastollisesti
analysoitavaa tutkimusta, vaan kerätty tieto- ja
teoriapohja, johon viittaan
kehittämissuunnitelmassa ja joka tukee teoreettisesti minun omia päätelmiäni
suunnittelutyössä. Loppuosaan kirjoitan paikallisilta matkailunkehittäjiltä saatuja
3
mielipiteitä. Niistä voi päätellä ja verrata ajatuksina, olenko samoilla linjoilla
kehittämistyön tuloksessa.
2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA
2.1 Matkailun lainsäädäntö
Leirintämatkailua ja yleensä matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja valvotaan ja
ohjataan
erilaisilla
lainsäädännöllisillä
määräyksillä.
Ohjeistukset
on
laadittu
suojaamaan kuluttajaa, takaamaan palvelujen turvallisuus sekä valvomaan kyseisiä
palveluja tarjoavia yrityksiä. Lakisäännökset asettaa valtioneuvosto, lisäksi erilaisia
ohjeita antavat ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat. Näitä ovat Ympäristöministeriö,
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä matkailuyrityksen sijaintipaikkakunnan lääninhallitus
ja kunta. Keskeisimmät lainsäädännölliset ohjeet, jotka turvaavat matkailupalvelut, ovat
asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, alkoholilainsäädäntö, laki ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä, ulkoilulaki, elintarvikelaki ja kuluttajansuojalaki.
Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 28.4.2006/308 määrittelee ammattimaista
yritystoimintaa
kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen antamisesta
asiakkaiden käyttöön ja ravitsemis- ja juomatarjoiluista siihen tarkoitukseen varatuissa
tiloissa. Asetuksessa on myös ohjeistus elinkeinoilmoituksen tekemisestä, aukiolo- ja
anniskeluajoista, järjestyksen pitämisestä sekä liikkeenharjoittamisesta. Lisäksi laissa
määrätään matkustajista tehtävät rekisterit ja ilmoitukset, niiden säilyttämisestä ja
hävittämisestä sekä luovuttamisesta viranomaisille.
Alkoholilaki 26.7.1994/1143 luku 4, Vähittäismyyntilupa 14§ (30.8.2002/764),
Anniskelulupa 21a-d§, 23§, 24§ (30.8.2002/764) määrittelee alkoholin myyntiä ja
anniskelua koskevat luvat, aukioloajat, järjestyksen pitämisen, maksutavat ja myyntiä
rajoittavat tekijät. Asetuksessa annetaan anniskelupaikkaa ja –aluetta koskevat
vaatimukset ja vastaavan hoitajan sekä hänen sijaistensa edellytykset.
Ulkoilulaki 13.7.191973(606/73), muutos 22.1.1994(1343/94), luku 3, 18-24§,
määritellään leirintäalue, jossa majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana
leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuautoon ja jolla on yhteensä
4
vähintään
25
leirintämökkiä
taikka
teltalle,
matkailuperävaunulle
tai
matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 leirintämökkiä, on
kuitenkin aina leirintäalue.
Laissa määritellään leirintäalueen vaatimukset turvaamaan kuluttajan turvallisuuden,
ympäristön
ja
luonnon
huomioiminen.
Alueella
on
noudatettava
palo-
ja
henkilöturvallisuudesta asetettuja säännöksiä sekä sijainti oltava niin, ettei se vaikeuta
rakennuslaissa tarkoitettujen kaavojen toteutumista. Leirintäaluetta on hoidettava niin,
ettei se aiheuta alueen tai ympäristön pilaantumista ja vähennä viihtyisyyttä, vaaranna
liikenneturvallisuutta tai vahingoita luontoa.
Laki
ympäristövaikutusten
5.3.1999/267, muutos
arviointimenettelystä
10.6.1994/468,
muutos
8.6.2006/458, määritellään hankkeiden tai toiminnan
aiheuttamia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, luontoon ja luonnonvarojen käyttöön,
maaperään, ilman, vesistöihin, maisemaan, rakennuksiin, kulttuuriperintöön, yleensä
kaikkeen ympäristötekijöihin. Lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten
ottamista huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kansalaisten
tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta.
Elintarvikelaki 13.1.2006/23, 13–16§, 20–21§, 27–28§, muutos 4.5.2006/321 1§,
määritellään
elintarvikkeita
käsittelevästä
henkilökunnasta,
omavalvonnasta
ja
elintarvikehuoneistosta asetettuja vaatimuksia. Huoneiston täytyy olla viranomaisten
hyväksymä ja elintarvikkeiden käsittelystä ja säilytyksestä pitää tehdä dokumentoituja
omavalvonta merkintöjä. Henkilökunnalla täytyy olla elintarvikkeiden käsittelyyn
vaadittava osaamiskoulutus ja todistus.
Kuluttajansuojalaki 20.2.1978/38, tarkoitus turvata kuluttajan oikeudellinen asema
palveluiden
ja
hyödykkeiden
ostajana.
Lakia
käytetään
kuluttajan
ja
elinkeinonharjoittajan palveluiden vaihdantaan sekä sopimuksentekoon. Palveluiden
virhemääritelmä matkailussa on vaikea määritellä, sen vuoksi apuna käytetään
valmismatkalakia
28.11.1994/1079
seuramatkailussa
ja
majoitussopimuksissa
pohjoismaisia hotellisäännöksiä. Hotellisäännöksissä määritellään sopimusehdot
kuluttajan ja majoituspalveluja tarjoavan yrityksen välillä kaikkine vastuineen.
5
Markkinoinnin säätely 15.12.2000/1072, Luku 2, 1–2§, määrittelee markkinoinnin
sopimattomuuden kuluttajalle. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan
vastaista ja sopimatonta menettelyä, eikä kuluttajalle saa antaa palveluista tai tuotteista
totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. (Lainsäädäntö; Turisti.)
2.2 Leirintäalueiden tasoluokitus
Lomakylät ja leirintäalueet tarjoavat majoituspalveluja ensisijaisesti kesäaikaan,
toukokuusta syyskuuhun. Tunturi- ja talvisesonkikeskukset, laskettelukeskusten
läheisyydessä olevat leirintäalueet poikkeavat majoitus- ja leirintäpalvelujen tarjonnassa
ja ovat auki läpi vuoden. Leirintäalueet jaotellaan tähtiluokituksella, (liite 1, 3 sivua),
yhdestä viiteen tähteen, sen mukaan millainen alue on tai millaisia palveluja alueelta saa.
Leirintäalueen pitäjälle luokitus on vapaaehtoinen ja luokitusta pitää hakea. Kuluttajalle
luokitus antaa mahdollisuuden vertailla leirintäalueiden tasoa ja palveluita. Suomessa
luokitusvaatimukset on laadittu leirintäalueyrittäjien (Valtakunnallinen alueverkosto),
alan kuluttajajärjestöjen ( SF–Caravan ry) ja viranomaisten kanssa. Luokitus noudattaa
EFCO:n (European Federation of Camping Site Organzations) suosituksia. (Brännare,
Kairamo & Matero 2005, 24.)
SF – Caravan ry on matkailuajoneuvon käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on
asiantuntija järjestö matkailijoiden, viranomaisten ja matkailuyritysten välillä. Järjestö
tiedottaa ja julkaisee Caravan -nimistä lehteä sekä neuvottelee leirintäalueyritysten
kanssa alennus- ja käyttösopimuksia jäsenistölleen. Järjestö julkaisee myös erilaisia
tiedotteita ja oppaita esim. leirintäalueen suunnittelu- ja turvallisuusopas, jotka on
tarkoitettu yrittäjille tai kunnille leirintäalueen perustamisen, rakentamisen tai
kunnostamisen suunnittelunoppaaksi. Liitolla on 67 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu
57 025 henkilöjäsentä. (Piilonen 2005; Karavaanarit 2007)
Kriteereitä, miksi matkailija valitsee leirintäalueen on SF - Caravan ry:n jäsenistölleen
tekemän vuosittaisen tutkimuksen mukaan alueen siisteys ja puhtaus, henkilökunnan
palvelualttius sekä palvelujen monipuolisuus. Perhekeskeisyyttä, rauhallisuutta ja
aktiviteetteja arvostettiin myös korkealle. Karavaanarit on hyvin heterogeenistä joukkoa
ja heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, mutta peruskriteerit leirintäalueen valinnassa
ovat
hyvin
samanlaisia.
Tulevaisuuden
trendeinä
karavaanarit
arvostavat
ympäristöystävällisyyttä. Yleisesti karavaanarit tunnetaan kierrättäjinä, siisteinä ja
6
energiaa säästävinä matkailijoina, jotka arvostavat myös leirintäalueen valinnassa
kestävän kehityksen periaattein toimivia yrityksiä. Euroopasta peräisin oleva
ympäristöystävällinen
malli
on
tulevaisuuden
merkittävä
leirintäalueen
markkinointikeino. (Piilonen 2005, 134–140.)
2.3 Markkinointi
Markkinoinnin perusta pohjautuu liikeidean mukaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, eli
mitä, kenelle, miten ja millä tavalla. Liiketoimintasuunnittelussa pyritään löytämään
vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ja suunnitteleman markkinointi niin, että se
kohdistuu
toimintaympäristön
mukaisiin
vetovoimatekijöihin
ja
mahdollisiin
asiakkaisiin. Siirilän mukaan markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan
tuotteiden ja palveluiden vaihdantatapahtuma – tuotteen tai palvelun muokkaus
asiakkaille sopivaksi, hinnoittelu, viestintä sekä jakelu (saatavuus), niin että yksilöiden
ja organisaatioiden tavoitteet toteutuvat. Markkinoinnin tavoitteena on oppia tuntemaan
asiakkaat niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itsensä ilman suuria myyntiponnisteluja.
Ne osataan räätälöidä täydellisesti asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. (Siirilä
2005.)
Vuoriston mukaan markkinointia on kaikki se informaatio, mitä matkailija saa erilaisten
markkinointikanavien kautta haltuunsa matkailuyrityksestä ja sen toimintaympäristöstä.
Niiden tietojen perusteella hän tekee valintansa, onko kohteessa juuri hänelle sopivat
vetovoimatekijät. Matkailijalla on mielikuva ja motivaatio siitä, mitä matkaltaan haluaa
ja millaisissa olosuhteissa lomansa haluaa viettää. Matkailijan motivaatiotekijät ja
kohteen vetovoimatekijät ovat se perusta, jolle rakennetaan matkailuyrityksen
markkinointistrategiat,
joilla
pyritään
suuntaamaan
oikeat
palvelut
oikeille
kuluttajaryhmille ja valituille matkailijasegmenteille. (Vuoristo 2002,167-168.)
Lahtisen ja Isoviidan markkinoinnin perusteissa asiakassuhteen luomis- ja
asiakashankintavaiheessa käytetään kilpailukeinoja, joilla yritetään saada potentiaaliset
asiakkaat kiinnostuneiksi yrityksestä ja sen tuotteista. Tästä toimintamuodosta käytetään
nimitystä ulkoinen markkinointi. Se suuntautuu yrityksestä ulospäin, kohderyhmään
kuuluviin asiakkaisiin. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteena on yrityksen tai tuotteen
7
tunnettuuden parantuminen, imagon kehittyminen ja ostohalun aikaansaaminen.
(Lahtinen & Isoviita 2004, 9.)
Vuorovaikutusmarkkinoinnin tavoitteena on vakuuttaa asiakas palvelutilanteessa
yrityksen ja sen tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin verrattuna. Asiakkaan ja
yrityksen edustajan välisestä vuorovaikutuksesta käytetään nimitystä ”totuuden hetki”.
Totuuden hetkellä asiakas tekee lopullisen ostopäätöksen. Tyytyväinen asiakas palaa
takaisin ja on mahdollinen kanta-asiakas sekä suosittelee myös tuttavilleen yritystä.
Asiakaskontaktin jälkeinen asiakassuhteen kehittäminen on nimeltään
jälkimarkkinointia. Lisäksi tarvitaan yrityksen sisäistä markkinointia, jonka keinoina
ovat jatkuva henkilökunnan motivointi, koulutus ja sisäinen tiedottaminen. Sisäinen
markkinointi takaa yrityksessä motivoituneen palveluilmapiirin. (Lahtinen 2004,9)
Palvelujen ja tuotteiden kohdistamisen potentiaalisille asiakkaille, käytetään apuna
segmentointi. Siirilän mukaan segmentointi markkinoiden analysointia niin, että
heterogeenisiltä kokonaismarkkinoilta tunnistetaan lohkoja, segmenttejä, jotka eroavat
toisistaan tarpeiden ja ostokäyttäytymisen suhteen. Yrityksen toiminnot suunnataan
valittujen segmenttien palvelemiseen. Markkinointiohjelma eli mix, rakennetaan
valittujen segmenttien tarpeiden ja ominaisuuksien perusteella. Markkinointimix
koostuu tuotteesta tai palvelusta sen hinnasta, saatavuudesta sekä viestinnästä. (Siirilä
2005)
Segmentointiperusteina Siirilä pitää seuraavia jakoperusteita eli maantieteellisiä,
demograafisia ja psykograafisia kriteereitä. Maantieteelliset ovat esim. valtio, kaupungit,
kunnat, demograafiset ovat esim. ikä, sukupuoli, perhe, ammatti, koulutus, uskonto tai
kansallisuus, ja psykograafiset kriteerit ovat esim. sosiaaliluokka, elämäntapa ja
persoonallisuus. Tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja ostokäyttäytyminen voi olla myös
yksi segmenttikriteeri. (Siirilä 2005)
Segmentoidulle markkinoinnille asetetaan ensin tavoitteet. Tämän jälkeen segmentoitu
markkinointi jaetaan viiteen vaiheeseen kuvion 1 mukaisesti:
Selvitetään potentiaaliset asiakkaat.
8
Määritetään markkinoiden lohkomisperusteet ja jaetaan markkinat segmentteihin.
Valitaan markkinoinnin kohderyhmät.
Päätetään markkinointitapa kohderyhmittäin.
Toteutetaan markkinointi ja arvioidaan tulokset.
Kuvio 1. Segmentoidun markkinoinnin vaiheet (Lahtinen 2004, 33)
2.4 Palvelujen laatu
SF -Caravan ry tutkii vuosittain jäsentensä kulutustottumuksia, arvoja ja asenteita.
Tutkittavista asioista yksi on, millaisia mielipiteitä heillä on maassamme olevista
leirintäalueista. Kriteereitä, miksi karavaanarit valitsevat leiriytymispaikan, ovat vuonna
2005 valmistuneen tutkimuksen mukaan, rauhallisuus, lapsiystävällisyys, aktiviteetit,
alueen siisteys, koko perheen huomioiminen ja palvelujen monipuolisuus sekä alueen
henkilökunnan palveluhenki. Henkilökunnan merkitys hyvän palvelun toteuttajana ja
alueen itsensä tarjoamat ja välittömässä läheisyydessä olevat palvelut nousivat esille
arvostettavina asioina. (Piilola 2005, 134.)
Bromanin kokoamassa matkailun kurssimateriaalissa, matkailutuotetta voidaan kuvata
pakettina, joka koostuu viidestä komponentista eli kohteen vetovoimasta, mielikuvasta
ja palveluista, saavutettavuudesta ja hinnasta. Matkailijalle matka on kokemus,
kokonaismatkailutuote, joka alkaa silloin, kun matkailija ryhtyy suunnittelemaan
matkaa ja päättyy silloin, kun matkailija palaa kotiin. Tämä kokonaistuote on
palvelupaketti, johon kuuluu aineettomia ja aineellisia osia, ja joka perustuu johonkin
toimintaan kohteessa. Matkailija kokee tämän paketin yhtenä kokonaisuutena, jonka
hinta muodostuu niistä kustannuksista ja uhrauksista, joita hän matkan tekemiseen on
sijoittanut. (Broman 2005)
”Kokonaislaatu muodostuu odotetusta laadusta ja koetusta laadusta” (Cristian Grönroos
1988). Odotettu laatu tarkoittaa yrityksen markkinointia ja mainontaa, yrityksen yleistä
imagoa, suullista viestintää ja ennen kaikkea asiakkaan tarpeita. Koettu laatu muodostuu
teknisestä laadusta, eli siitä mitä tehdään ja toiminnallisesta laadusta, eli siitä miten
asioita tehdään. Näistä kahdesta muodostuu imago, jonka perusteella asiakas tekee
9
päätöksen koetusta laadusta. Tekniseen laatuun matkailuyrityksessä vaikuttaa
esimerkiksi toimitilat ympäristö, toiminnalliseen laatuun puolestaan henkilöstö, muut
asiakkaat ja tunnelma (Pesonen, Mönkkönen & Hokkanen 2002,93).
Lahtisen ja Isoviidan mukaan palvelun laatumielikuva perustuu kunkin asiakkaan
henkilökohtaisiin käsityksiin. Asiakas on tyytyväinen, kun hänen kokemuksensa
vastaavat odotuksia tai ylittävät ne, asiakas vertailee kokemuksiaan suhteessa
odotuksiinsa.(Lahtinen 2004, 45)
3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT
Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämistyössä on otettava huomioon useat tahot ja
monia vaikuttavia tekijöitä, koska omistajuus ei ole yksiselitteinen. Lomakeskuksen
toiminnan osalta Rantakallan ja Lomaliiton osuus on merkittävin sekä Kalajoen
kaupungin osuus asemakaavan osalta maankäytön ja rakentamisen valvojana.
Kehittämistyöhön on otettu mukaan myös matkailua koskevia aikaisempia tutkimuksia.
3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping
Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping sijaitsevat
Kalajoen Hiekkasärkillä, 6 kilometriä Kalajoen keskustasta etelään päin. Aurinkohiekat
ovat Matkailutietä 1 kilometri valtatieltä 8 ja Hotelli 1,5 kilometriä samaista tietä.
Matkailutie kiertää koko Hiekkasärkkien alueen läpi ja on päätie, jonka varteen ovat
sijoittuneet suuri osa Hiekkasärkkien matkailuyrityksistä. Savonlinnan Kylpylaitos Oy
omistaa hotellin, joka on perustettu 1972 ja kuuluu nykyisin Fontana- hotelliketjuun.
Fontana Hotelli Rantakalla tarjoaa ravintola-, kylpyosasto, viihde- ja majoituspalveluja,
ohjattua vapaa-ajantoimintaa loma-aikoina sekä järjestää ohjelmapalveluja tilauksesta.
Lomaliiton kautta Rantakalla järjestää toiminnassaan tuettuja lomia kaikkine ohjelma-,
majoitus- ja ravitsemispalveluineen. Lomalaisten käytössä on myös tenniskentät,
vuokrattavat polkupyörät, minigolf, ranta-lentopallokenttä sekä pieni uimahalli. (Hotelli
Rantakalla.2007)
10
Aurinkohiekat & Camping Lomakeskus –leirintäalueella on 47 erilaista leirintämökkiä,
joissa kaikissa on keittomahdollisuus, osassa myös WC ja suihku, yhdessä sauna.
Mökkiläisten käytössä on huoltorakennus, joka on rakennettu 1972. Rakennuksessa on
vuokrattavat saunatilat, WC:t ja suihkutilat miehille ja naisille, keitto- ja pyykkihuone
ja juomavesipiste. Huoltorakennuksessa toimii myös pieni kauppa ja kioski-grilli.
Kaupassa myydään elintarvikkeita, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä olutta ja siideriä.
Kioskilla on anniskeluoikeus juomien terassianniskeluun ja mietojen alkoholijuomien
ulosmyyntiin. Grillissä valmistetaan hampurilais- ja pikaruokatyyppisiä grillituotteita,
myydään kahvia, irtojäätelöä ja virvoitusjuomia. Sähköllisiä
asuntoauto ja –vaunu
paikkoja on seitsemän, yksi sähkötolppa ja kuusi mökkien seinissä olevaa paikkaa.
Leirintäalueella sijaitsee myös lasten leikkipuisto ja mahdollisuus telttailuun.
Leirintäalue on virallinen Caravan –leirintäalue, joka kuuluu SF -Caravan ry:n
jäsenistöön sekä Camping Card Scandinavia –kortti alue.
3.2 Lomaliitto ry
Lomaliitto ry on aloittanut toimintansa 18.2.1941 Lomankäytön Keskusliitto –nimisenä
järjestönä, jonka nimi muutettiin 1944 Lomaliitoksi. Lomaliiton perustamista edesauttoi
Suomen eduskunnan hyväksymä vuosilomalaki, joka tuli voimaan 1939. Laki koski
silloin 600 tuhatta palkansaajaa ja tarvittiin kohtuuhintaisia ja laadukkaita, kaikkien
saavutettavissa
olevia
lomakohteita.
Lomaliiton
perustajina
olivat
alussa
matkailujärjestöjä ja julkinen valta, myöhemmin tulivat mukaan työntekijäin ja
työnantajain keskusjärjestöt.
Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka edistävät
kokonaisvaltaisesti psyykkistä ja fyysistä hyvinvointi erilaisissa elämäntilanteissa.
Tuotteet ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, liittyvät vapaa-aikaan tai kuntoutumiseen.
Raha-automaattiyhdistyksen
myöntämän
toiminta-avustuksen
avulla
Lomaliitto
järjestää tuettuja lomia yksilön, ikäihmisten, perheiden, kuntoutujien sekä työssä
oleville
työkyvyn
Vuosikertomuksen
ylläpitämiseen
mukaan
vuodelta
tarvittavia
2006,
elämys
Lomaliitto
ja
virkistys
lomia.
ry:n
hoidossa
oli
5
ympärivuotista ja 10 pääasiassa kesäaikaisesti toimivaa toimipaikkaa. Vuoden lopussa
oli tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien 30 toimipaikkaa, joista hotelleja 11,
11
kesähotelleja 3, lomakeskuksia 5, leirintäalueita 7, 2 erillistä ravintolaa, Kesämaa
Punkaharjulla ja Virtalan lomamökit Kuusamossa.
Lomaliitolla oli vuonna 2006 65. toimintavuosi, jolloin myös konsernissa aloitettiin
toimialan kehittäminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi majoitus- ja palvelutuote
tarjonnassa. Konsernille luodaan uutta markkinointistrategiaa, Fontana -brändiä, eli
ydinajatus on, ”Me tuotamme asiakkaillemme iloa, elämyksiä, hyvinvointia kerta
toisensa jälkeen”. Kehitysvaiheen aikana kiinnitetään suurta huomiota kiinteistöjen
kuntoon, asiakaspalveluun, ruoan laadukkuuteen ja monipuolisuuteen sekä hinnoittelun
joustavuuteen. (Lomaliitto 2006.)
3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle
Marepolis -matkailustrategian valmistuttua vuonna 2001 Kalajoenseudulle, käynnisti se
Hiekkasärkille matkailunkehittämissuunnittelun pohjatyöt eli luonnonympäristön
arviointiselvitykset sekä luetteloinnin. Yleiskaavan valmistelu vaatii lähtötieto-,
arviointi-
ja
tavoiteraportit
sekä
perustietoraportit.
Tavoiteraportti
sisältää
suunnittelualueelle erilaisten kehitysstrategioiden ja maankäytön vaikutusten arviointia.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt myös alueelle hiekkadyyni- ja rantaalueella luontotyyppiselvityksiä luonnonsuojelulain puitteissa.
Marepolis -strategiaan tehtiin päivitys vuonna 2003, jossa tarkennettiin kehitys- ja
kasvutavoitteita. Uuden version työnimeksi tuli ”Kalajoki mahdollisuuksiensa kuntoon
2020 – Kalajoen Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu”. Suurin muutos
aikaisempaan
strategiaan
verrattuna
oli,
että
majoituskapasiteetti
kasvatetaan
suunnitellun 9000 vuodepaikan sijasta 12 000 vuodepaikkaan. Syksyllä 2003 julistettiin
suunnittelukilpailu, jossa kaavamuutosten pohjaksi etsitään Hiekkasärkkien maisemaan
ja luonnonympäristöön soveltuvia kokonaisratkaisuja. Kansainväliseen kilpailuun
ilmoittautui 37 työryhmää, joista valittiin 6 suunnitelmaa. Palkintotuomaristoon kuului
kaupungin nimittämät kahdeksan palkintotuomaria ja kilpailun palkitsemiskriteereinä
oli
mm.
omaleimaisen
merimaiseman
säilyttäminen,
ympärivuotisuus
ja
toteuttamiskelpoisuus. Kilpailun lopputulos on näkyvissä nykyisen kaavamuutoksen
pohjana, jossa kaupalliset matkailupalvelut sijoittuvat molemmin puolin Matkailutietä,
muodostaen ydinalueen sekä pohjoiseen osan ja eteläiseen osan.
12
Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 17.2.2005, kaava on saanut lainvoiman
25.8.2006, jossa Kalajoen alue sisältyy matkailun vetovoima-alueeksi ja virkistyskäytön
kohdealueeksi määriteltyyn aluekokonaisuuteen. Kohdealueeseen kuuluvat Kalajoen
taajama, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo. Maakuntakaavan hyväksyminen tarkoittaa
alueelle, että sen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien
matkailukeskuksen palveluihin ja Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon
luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen
maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden
virkistyskäyttömahdollisuuksien
edistämiseen,
niiden
välisten
reitistöjen
muodostamiseen sekä maiseman ja luontoarvojen säilyttämiseen. Yleiskaavan
suunnittelutyön tukemiseen on tehty Natura -arviointi, jonka tarkoituksena on estää
kaavan haitallisia vaikutuksia Hiekkasärkkien alueelle. Selvityksessä kaavaan merkityt
kaikista herkimmät alueet, kuten Vihas- ja
Keihäslahti ja Kalajoen suistoalue on
merkitty
Maristonpakkain–alue
luonnonsuojelualueeksi
sekä
ulkoilu-
ja
virkistyskäyttöön.
Aurinkohiekkojen alueen asemakaavan muutoksen (Liite 3) tavoitteena on matkailun
kehittämisohjelman mukaan parantaa alueella virkistys- ja matkailupalveluiden tasoa
vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiasema Oy on
valittu konsulttityön hoitamiseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) ovat
olleet nähtävillä kaupungintalolla ja kirjastossa 5.7.- 31.8.2007 välisen ajan.
Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 4 muistutusta. Neuvotteluita on käyty
maanomistajien kanssa, Natura- ja lisäselvitykset tehty, kaavaluonnoksen muutokset
toimikuntatyönä sekä esitykset kaupungin hallitukselle ja valtuustolle. Yleiskaava
hyväksyttiin
5.3.2008
kaupungin
valtuuston
kokouksessa.
(Hiekkasärkkien
rantaharjualueen yleiskaava 2006)
3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia
Matkailutuote nähdään usein palveluna, mutta markkinoinnin kannalta se voidaan
määritellä paikkaan sidotuksi tarjontatuotteeksi, joka sisältää kohdealueen luonnon ja
kulttuurin vetovoimatekijät, saavutettavuuden, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen.
13
Kohdealue nähdään tuotteena, koska matkakohde sisältää aktiviteettien keskittymiä ja
kulutuspaikkoja. (Kauppila 1995, 5.)
Koska matkailu on dynaaminen ilmiö, matkailukeskukset muuttuvat ajan myötä.
Voidaan puhua joko muuttamisesta tai muuttumisesta. Käsitteiden keskeinen ero
on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista
kehitykseen, jotta ennalta määritellyt tavoitteet saavutettaisiin, eli näkökulma on
suunnitelmallinen. Jälkimmäisessä on kysymys kohdealueen muuttumisesta, joka
voi tapahtua tahtomattakin – kehityskulkuun ei haluta tai osata vaikuttaa. Jos
kehitykseen ei vaikuteta, matkailukeskusten dynamiikka näyttää noudattavan
tiettyjä lainalaisuuksia. (Kauppila 1995, 5.)
3.4.1 Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön
Jari Jämbäck on tehnyt vuonna 1997 tutkimuksen matkailun vaikutuksesta
Hiekkasärkkien luonnonympäristöön, jonka mukaan alue on karujen alueiden pohja- ja
kenttäkerroksen
suhteen
hyvin
kulutusherkkää
ja
sen
tuhoutumisnopeus
on
poikkeuksellisen suuri verrattuna rehevämpiin metsätyyppeihin. Samoin kasvillisuuden
luontainen toipuminen on hyvin hidasta verrattuna erityyppisiin metsiin. Kuluneisuus
johtuu matkailurakentamisen ja matkailijamäärien nopeasta kasvusta. Matkailijoiden
kulkeminen maastossa johtaa tallaus-kulutukseen ja alueen polkuuntumiseen. Kun
tallaus rikkoo herkän aluskasvillisuuden, on se alttiina tuulen ja sadeveden
aiheuttamalle eroosiolle. Dyynien rinteet ovat erityisen herkkiä näille vaikutuksille.
Erityisesti ajoneuvojen painoa elollinen pinta-aines tai kasvillisuus ei kestä lainkaan.
(Jämbäck 1997,21–23.)
Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeskusten
suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. On
todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset
menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää , että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen
Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja selvitetään
se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurakentaminen aiheuttavat
luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan
hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti terveellä
tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä.
Suunnittelussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona.
14
Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme
valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyväksyä ennen kuin
katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka
saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on aina eduksi.
(Jämbäck,1995,3.)
Hiekkasärkkien matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin
koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten
kävelyyn, liittyvän potentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin
viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä
matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa
säästäneet, jättävät oman jälkensä luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tälle
alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja
ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja
laajat alat ovat vähitellen vaarassa. (Jämbäck,1995,3.)
Tutkimuksen mukaan ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua kulkemaan jo
valmiiksi tehtyjä reittejä ja polkuja, joten reittien suunnittelulla ja merkitsemisellä olisi
maastoa suojeleva toimenpide. Rakentaminen alueella tulisi olla tiivistä, kohdentua jo
olemassa
oleviin
rakennettuihin
ympäristöihin.
Silloin
turvattaisiin
maisemakokonaisuuksia ja lähivirkistysalueita lomailijoiden käyttöön. Kasvillisuuden
turmelemista laajoilta alueita vältetään myös keskittämällä viemäri- ja sähkölinjat
samoille alueille teiden kanssa.
3.4.2 ”Elämää Cityyn ja Särkille” Kalajoen matkailu kehittäminen
Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille on suuri, niin taloudellisesti
kuin ympäristöllisestikin. Voimakkaan matkailun kehittämisen vuoksi on otettava
huomioon useiden tahojen mielipiteet siitä, millaisella imagolla ja resursseilla kaikkia
tyydyttävät ratkaisut saavutetaan. Keväällä 2003 tehtiin laaja kyselytutkimus Kalajoen
alueen matkailuyrittäjille, kehittäjille, ulkopaikkakuntalaisille loma-asukkaille ja
paikallisasukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä matkailun vaikutuksista,
suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi tarkasteltiin matkailuimagoa ja markkinointia
sekä erityisesti talvivetovoimatekijöiden kehittämistä.
Tulevaisuuden
markkinoinnissa
pidettiin
tärkeimpinä
imagotekijöinä
rantalomailumahdollisuuksia, majoituspalveluita, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia,
15
myös
ohjelmapalvelujen
vetovoimatekijöinä.
kehittämistä
Valtaosa
ja
vastaajista
paikallisuuden
olivat
samaa
korostamista
mieltä
uusina
markkinoinnin
kohdistamista lapsiperheille, sekä tärkeimpinä talvivetovoimatekijöinä, kylpyläpalveluja,
laadukkaita majoituspalveluja, luontoa, ja harrastusmahdollisuuksia, kuten hyvät
hiihtoladut. Tärkeimpinä markkinoinnin kohdealueina nähtiin kotimaassa Kalajoen ja
Oulun seutu ja muu Oulun lääni sekä Länsi-Suomen lääni, ulkomailla kohteet olisivat
Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Tutkimuksen
mukaan
uhkatekijöinä
pidettiin
etupäässä
luonnon
kulumista,
roskaantumista ja matkailurakentamisen aiheuttamaa vaikutusta Hiekkasärkkien
luontoon ja maisemaan. Paikallisasukkaat esittivät myös kritiikkiä kaupungin suurta
osuutta matkailun kehittämisessä sekä heidän vähäistä osuutta tulla kuulluksi päätöksen
teossa. Vastauksia oli mielipiteitä, että matkailuun panostetaan enemmän kuin
alueellisiin palveluihin, asenteet olivat kuitenkin pääosin myönteisiä matkailun
vaikutuksista paikallisesti.
Vastaajien mielestä matkailun suunnittelu ei vielä ole ollut kokonaisvaltaista, eikä
muiden alueiden kehittämistä, kuten keskustan ja sivukylien mukaan ottamista ole
huomioitu. Toisten elinkeinojen mukaan ottamista ja keskustan palveluiden kehittämistä
sekä paikalliskulttuurin ja tietotaitojen huomioimista matkailun kehittämisessä ei ole
hyödynnetty. Mielipiteissä toivottiin tiiviimpää yrittäjien ja
matkailunkehittäjien
yhteistyötä ja markkinointia.
Matkailun kehittämisehdotuksia ja kohteita, vastaajat esittivät meren ja saariston
hyödyntämistä, venesataman kehittämistä, reitistöjen rakentamista,
ohjattuja retkiä
Leton lintualueille ja Siiponjoen suistoon sekä tiedottamista yleensäkin meriluonnosta ja
maankohoamisesta. Lisäksi Hiekkasärkkien palvelujen parantamista nykyisen lomaasuntorakentamisen lisääntymisen mukaan, kaupan ja pankkiautomaatin tarpeellisuutta
korostettiin.
Loma-asukkaat ja paikallisasukkaat olivat huolissaan liiallisesta matkailurakentamisesta,
jonka he näkivät uhkana maisemallisesti, hiekkadyynien häviämisenä. Monissa
vastauksissa
tuli
esille
kestävän
matkailusuunnittelun
merkitys,
jolloin
16
ympäristöarvojen
imagollinen
arvo
olisi
keskeinen
kehittämisen
kriteeri.
Matkailuyrittäjiä ja –kehittäjiä kiinnostivat laatu/ympäristöjärjestelmät. Matkailun
kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää huolellista suunnittelua, hallittua rakentamista
ja ympäristö- ja sosiaalisten haittojen minimointia. (Hynönen, Kutilainen, 2004,41-42.)
Tutkimus valmistui vuonna 2004, joten Kalajoen Hiekkasärkkien matkailussa on
tapahtunut hyvin paljon edistystä tutkimuksessa viitattuihin mielipiteisiin. Suurin hanke
on
ollut
vuonna
2007
kesäksi
valmistunut
Metsähallituksen
hallinnoima
Meriluontokeskus sekä laadukasta majoitusta tarjoava Sani – Hotelli ja mikä parasta,
molemmat
toimivat
ympärivuotisesti.
Nämä
hankkeet
ovat
uusia
alueen
vetovoimatekijöitä kylpyläpalveluiden ohella. Muita talven vetovoimatekijöitä on ollut
hiihtokeskuksen ympäristössä olevat ensilumenladut, joille pohja tehtiin tykkilumesta.
Toimenpide jatkoi hiihtokautta huomattavasti. Ladut ovat olleet ensiluokkaiset ja hyvin
hoidetut, vaikka talvi on ollut vaihteleva sään suhteen ja vähäluminen.
Rakentamisessa ja maankäytössä on myös päästy eteenpäin uuden yleiskaavan
valmistuttua 2008 keväällä. Kaavassa käy ilmi, miten Hiekkasärkkien aluetta
vastaisuudessa rakennetaan ja suojellaan ympäristöllisesti. Kalajoen kaupunki on tehnyt
pohjatyötä ja selvityksiä yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Pohjois-Pohjanmaan
ympäristökeskuksen
kanssa
matkailun
kehittämissuunnittelun
vaikutuksista
luonnonympäristöön. Yleiskaavan mukaan alue Letolta – Rahjan saaristoon, on jaettu
alueisiin, millaista rakentamista ja millaiseen käyttöön alue on tarkoitettu. Kaavassa on
myös luonnonsuojelu ja Natura-alueita, joissa rakentaminen on kielletty kokonaan tai
hyvin vähäiseksi. Kaavan on tarkoitus selkeyttää alueen maankäyttöä ja rakentamista.
3.4.3
Turistin
luonto
–
Tutkimus
luonnon
merkityksestä
matkailun
vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa
Järviluoman tekemä väitöskirja on hyvin laaja ja perusteellinen tutkimus matkailijoiden
käyttäytymisestä. Sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita, eikä esittää lyhennelmänä ilman
numeraalista analyysiä, joten poimin vain minun opinnäytetyöhöni liittyviä asioita.
Keräsin asioita, joita voi yleistää kuuluvan luontomatkailuun, vetovoimatekijöihin sekä
matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä.
17
Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä kuului Jari Järviluoman
tekemään väitöskirjaan, joka valmistui vuonna 2006. Sen julkaisi Lapin yliopiston
kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta ja aineistona käytettiin neljältä Lapin
matkailukeskukselta
eli
Leviltä,
Pallakselta,
Pyhältä
ja
Luostolta
kerättyjä
matkailijakyselyjä. Väitöskirja rakentuu valikoiduista käsitteellisistä ja empiirisistä
näkökulmista luonnon matkailulliseen vetomaisuuteen. Luontomatkailun määrittelyn
osalta työssä esitetään perusteluja näkemykselle, jonka mukaan luonnon merkitys
vetovoimatekijänä on yksistään riittävä kriteeri luontomatkailun rajaamiselle. Matkailun
ja
luonnon
välisiä
suhteita
kuvaavassa
tutkimuskentässä
luonto
matkailun
vetovoimatekijänä liittyy kiinteästi matkailun ja muiden elinkeinosektoreiden fyysisiin
ympäristövaikutuksiin ja niihin pohjautuviin intresseihin. Luontomatkailun kasvaessa
tämä yhteys tulee todennäköisesti tiivistymään entisestään. (Järviluoma,2006, 5–6.)
Tutkimuksen mukaan luonnon hiljaisuuden ja rauhan, kauniiden maisemien ja luonnon
yleensäkin, merkitys matkailijoiden kohdevalinnassa oli tärkeä. Naisille luonnon
merkitys oli suurempi kuin miehille sekä iäkkäämmät ihmiset arvostivat luontoa enempi.
Tutkimuksessa pohditaankin ikävaihtelun merkitystä, johtuuko ikävaihtelu henkilön
elämänvaiheen myötä muuttuvista kiinnostuksen kohteista vai sukupolvien välisistä
eroista. Samoin pohditaan onko luonnon kiinnostavuus ihmiselle myötäsyntyistä ja
geneettisesti
periytyvä
ominaisuus
vai
heijastuvatko
luontoharrastukset
ja
luontomatkailu enemmänkin kulttuurisesti välittyneitä ja yksilöllisten kokemusten
kautta suodattuneita tapoja suhtautua luontoon. (Järviluoma,2006, 5–6.)
Tutkimuksen kyselylomakkeissa kysyttiin matkailijoilta, minkä vetovoimatekijän
perusteella he valitsivat matkakohteensa. Kyselyn vetovoimatekijät liittyivät luontoon,
harrastusmahdollisuuksiin,
majoitus-
ja
ravintolapalveluihin,
hintatasoon,
matkailijoiden väliseen kanssakäymiseen ja kohteen saavutettavuuteen. Kysymyksen
muoto oli, että miten tärkeinä matkailijat pitivät juuri matkakohteen valinnassa tiettyä
kriteeriä asteikolla yhdestä viiteen, joista yksi oli tärkein ja viisi vähemmän tärkeä
valintakriteeri. Vaihtoehtoja oli 17 ja kysely oli tehty kevätsesongin ja ruskasesongin
aikana neljässä matkailukeskuksessa. (Järviluoma,2006, 121–124.)
18
Tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautui kauniit maisemat, luonnon hiljaisuus ja rauha,
yleensä luonto ja hyvät hiihtomahdollisuudet. Näiden osuus asteikossa oli yhden ja
kahden välillä. Toiselle sijalle tulivat aikaisemmat myönteiset kokemukset ja tuttavien
suositukset, hyvät laskettelumahdollisuudet ja majoituspalvelut, hinta, oma tai
työpaikan loma-asunto, vilkas ilta- ja huvielämä sekä samanhenkiset ihmiset. Vähiten
matkakohdetta valittiin mainosten tai esitteiden perusteella, mielenkiintoisten
ohjelmapalvelujen,
mahdollisen
lomaromanssin
tai
sopivasti
matkanvarrella
vaihtoehdon mukaan. Sama tutkimus tehtiin myös syksyllä ruskasesongin aikaan,
jolloin
valintakriteerien vaihtoehdot olivat muuten samat, paitsi hiihto- ja
laskettelumahdollisuuksien tilalla oli vaellus- ja kalastusmahdollisuudet. Vastausten
tulokset olivat samanlaiset kuin kevätsesongin aikaan. Luontoarvoja pidettiin parhaina
kriteereinä
matkakohteen
valinnassa
sekä
hyviä
vaellusmahdollisuuksia.
Vaihtoehtojakauma muutoin tapahtui kuten keväällä. Hyviä kalastusmahdollisuuksia ei
asetettu kuin neljännelle kohdalle asteikossa. (Järviluoma,2006, 121–124.)
Kulttuurinäkökulmasta luontomatkailu on sosiaalisesti tuotettu matkailumuoto,
joka peilaa ja samalla muokkaa yhteiskunnallista arvomaailmaa. Luontomatkailun
perimmäinen olemus ei lymyile geeneissä tai Afrikan savanneilla, vaan
yhteisöllisesti välittyneissä ja yksilöllisten kokemusten kautta suodattuneissa
tavoissa käsittää luonto tietyllä tavalla tietyssä kulttuurihistoriallisessa
kontekstissa. Siksi luonnon kiinnostavuudelle on turha etsiä yleispätevää vastausta
– selityksiä on yhtä paljon kuin erilaisia henkilökohtaisia ja sosiaalisesti jaettuja
luontokäsityksiä (Järviluoma,2006,169).
Luonnonympäristö voi kiinnostaa matkailijoita ja ihmisiäkin eri syistä. Se voi olla
luonnon havainnointia, elämyksiä tai pelkästään jonkin aktiviteetin harrastuspaikka. Oli
syy mikä tahansa, miksi luontoon hakeudutaan, yhteisenä piirteenä kuitenkin luonto
koetaan virkistävänä, rentouttavana ja kokonaisvaltaista hyvää oloa tuottavana, niin
fyysisestikin kuin henkisestikin.
3.5 Kestävän kehityksen periaate
Periaatteena kestävä kehitys on maailmanlaajuinen, alueellinen sekä paikallinen
ajattelutapa, jolla yhteiskunnallisesti pyritän turvaamaan nykyisille ja tuleville
sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tarkoittaen, että kaikessa päätöksenteossa
otetaan huomioon ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisina vaikuttajina. (Ympäristö)
19
Ensimmäisenä tahona UN (United Nations) eli YK:n (Yhdistyneet Kansakunnat)
ympäristökonferenssi 1972 Tukholmassa, otti käsittelyyn luonnonvarojen käytön sekä
luonnon tasapainon säilyttämisen kansainvälisestä näkökulmasta, jolloin alettiin puhua
ekokehityksestä. Maailman Luonnonsuojeluliiton IUCN (World Conservation Union)
laatima Maailman luonnonsuojelustrategia julkaistiin 1980. Kestävästä kehityksestä tuli
käsite, kun maailmankomission eli Brundlandin komissio 1987
mainitsi termin
kokouksessaan luonnonsuojelu ja luonnonvarojen käytöstä pitkällä aikavälillä. Termi
vakiintui YK:n Rion ympäristökonferenssissa 1992, jossa syntyi Agenda 21
päätösasiakirja.
Asiakirjan
mukaan
kestävää
kehitystä
toteutetaan
myös
elinkeinoelämässä ja kaikessa ihmisen toiminnassa. (Borg, Kivi, Partti 2002,87.)
OECD (Organization for Economic Cooreration and Developoment), taloudellisen
yhteistyön ja kehityksen järjestön Matkailukomitea kehittelee kestävää matkailua
yhteistyössä Maailman Matkailujärjestön UNWTO (United Nations World Tourism
Organization) ja WTO:n (World Trade Organization) Maailman kauppajärjestön kanssa.
Kestävän matkailun ohje syntyi 1996, Matkailuelinkeinon Agenda 21 vuonna 1997.
Matkailun kestävän kehityksen periaatteita ovat olleet kehittämässä Kansainvälinen
hotelli- ja ravintolaliitto IHRA (International Hotel and Restaurant Association) ja
Maailman matkailuneuvosto WTTC (World Travel and Tourism Council) vuodesta
1990 lähtien. Vastuullista matkailunpolitiikkaa edistää ja ohjeistaa myös Maailman
Luonnon Säätiö WWF (World Wildlife Fund) ja YK:n Ympäristöohjelma UNEP
(United Nations Environment Programme). (Borg, Kivi & Partti 2002, 89)
Nykyisellään EU ( Euroopan Unioni) laatii kestävän kehityksen strategiat Euroopan
alueelle. Vuonna 2001 valmistui ensimmäinen ja päivitetty versio 2005. Strategian
mukaan
Euroopan
politiikanosa-alueilla.
pienentämään
alueella
ympäristönäkökohdat
Strategialla
tuotannosta
luodaan
luonnonvarojen
puitteet
käytöstä
otetaan
huomioon
toiminnalle,
johtuvia
jolla
kaikilla
pyritään
ympäristöpaineita
aiheuttamalla kuitenkaan haitta taloudelliselle kehitykselle. Luonnonvaroihin liittyvät
kysymykset liitetään kaikkien alojen politiikkoihin, ja erityistoimenpiteitä toteutetaan.
Näitä ovat tietokeskuksen luominen ja indikaattorien kehittäminen sekä eurooppalaisen
foorumin ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän perustaminen. (Ympäristö, Europa.)
20
Suomessa kestävänkehityksen toimikunta on toiminut vuodesta 1993 lähtien
pääministereiden johdolla ja toiminut kansallisilla sekä kansainvälisillä tahoilla
keskustelun avaajina. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on julkaisussaan laatinut
Suomelle strategian yli sukupolvien eli vuodelle 2030 asti. Visiona heillä on
hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti sekä
ohjata lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä toimintaa, joka auttaa eri toimijoita
tekemään ratkaisuja kestävän kehityksen mukaisesti. Strategian mukaan Suomen
yhteiskuntaa kehitetään muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön ja kulttuuriseen
monimuotoisuuteen. Vision toteutumisessa kehitetään ja hyödynnetään kansallisia
vahvuuksia, kuten koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, tasa-arvoa,
hyvää ympäristön suojelua sekä oikeaa luonnonvarojen käyttöä. Luonnonvaroja
käytetään hyvinvoinnin takaamiseen siten, että ne eivät vähene ratkaisevasti, vaan
riittävät vielä uusille sukupolville. (Kansallinen kestävän kehityksen strategia 2006.)
Matkailuyrityksen ekologisuus näkyy pitkäjänteisessä kehittämistyössä, joka tähtää
yrityksen, sen toiminnan ja arvojen kokonaisvaltaiseen ympäristöä säästävään
toimintaan. Luonnon huomioonottaminen kaikessa toiminnassa on yritykselle
kilpailukeino markkinoinnissa sekä kilpailuvaltti toisiin yrityksiin nähden. Matkailijat
ovat nykyisin niin valistuneita ympäristöasioissa, että sillä on suuri merkitys
vetovoimatekijänä
matkakohteen
valinnassa.
Yrityksen
sitoutuminen
ympäristönsuojeluun, myös sisäisesti, vaikuttaa matkailijoiden käyttäytymiseen. Sisäistä
toimintaa on henkilökunnan valistuneisuus ja motivoituneisuus ympäristöasioissa, joka
heijastuu palvelutilanteissa asiakkaille. Matkailijalle sillä on yhtä suuri merkitys kuin
yrityksen
ekologisilla
puitteilla.
Ympäristöosaaminen
on
osa
henkilökunnan
ammattitaitoa ja suoralta kädeltä aiheuttaa yritykselle kustannussäästöjä. (Brännare,
Kairamo, Kulusjärvi, Matero, 2003,264–267.)
3.6 Mielipiteitä Kalajoen matkailunkehittäjiltä
Kyselyn tarkoituksena oli saada paikallisilta matkailunkehittäjiltä mielipiteitä
Aurinkohiekkojen
alueen
kehittämisestä.
Kyselykaavake
(Liite
2)
lähetettiin
sähköpostilla henkilöille, joita löysin Kalajoen kaupungin netti-sivujen kautta ja jotka
ovat olleet tekemisessä matkailun ja elinkeinoelämän kehittämisen kanssa. Kyselyjä
21
lähetin myös matkailupalveluja tarjoaville osapuolille, kuten Fontana Hotelli
Rantakallaan
sekä
Lomaliiton
edustajalle,
joilta
en
saanut
vastauksia
vuokrasopimusneuvottelujen vuoksi. Mielipiteet, jotka sain, tulivat Kalajoen kaupungin
edustajilta. Kirjoitan ne työhöni mielipiteinä, millaisina he näkevät tulevaisuuden
Aurinkohiekkojen leirintäalueella.
Kyselykaavakkeessa kysyttiin Aurinkohiekkojen nykytilaa, sijainnin arvoa, merkitystä
alueellisesti, palveluja, markkinointia ja kestävän kehityksen merkitystä. Kysymykset
laadin niiden asioiden perusteella, jotka ovat perusasioita lopputyössäni. Viides
kysymys kaavakkeessa oli ”vapaat kommentit”.
Vastaajat kertoivat Aurinkohiekkojen nykytilasta, että alue on pinnallisesti kulunut,
vanhanaikainen ja ajastaan jälkeen jäänyt. Alue sijaitsee Matkailutien varrella, eikä ole
kaunistus matkailijoille, jotka saapuvat Hiekkasärkille. Huoltorakennus sekä mökit eivät
houkuttele matkailijoita. Sijainnillisesti vastaajat pitivät Aurinkohiekkojen aluetta
hyvänä ja tulevaisuudessa merkittävänä. Nykyisin kehitystyö on keskittynyt
Hiekkasärkkien eteläpäähän, mutta tulevaisuudessa kehittämisen painopistealue siirtyy
pohjoispäähän ja Aurinkohiekkojen suuntaan. Tällä hetkellä alueen positiiviset puolet
olivat edullinen majoitus, reittien läheisyys, puusto sekä meri. Maaston monimuotoisuus
katsottiin etuna ja mielenkiintoisena kehittämismahdollisuutena. Negatiivisena asiana
vastaajat pitivät vanhanaikaisuutta ja alueen kehittämisen pitkäaikaista puutetta, mutta
tulevaisuudessa kasvavaa merkitystä Hiekkasärkille matkailupalvelujen tarjoajana.
Vastaajien mielestä alueen palvelujen uudistamisella ja kehittämisellä sekä rakennusten
muutostöillä saataisiin lomakylän toiminta jatkumaan, joka voisi tarjota esimerkiksi
leirikoulupalveluja, opastusta reiteille ja ratsastuspaketteja. Ympärivuotiseen käyttöön
tarkoitettuja rakennuksia ja alueen rakennusoikeuden parempaa toteutusta ja
hyödyntämistä, mutta osa rakennuksista olisivat edelleen vain kesäkäyttöisiä.
Markkinointi
tapahtuisi
uudistetulla,
erilaisella
imagolla,
kohteena
olisivat
luontoretkeilijät, koululaiset, hevosurheilun harrastajat, perheet sekä mahdollisesti myös
tanssin harrastajat. Mielipiteissä kaivattiin alueelle omaa ”identiteettiä”.
Kestävää kehitystä vastaajat pitivät merkitykseltään kasvavana asiana, koska
ilmastonmuutosta ja ekologisuutta on paljon tutkittu ja tiedotettu mediassa. Asioiden
22
suunnittelua ja tekemistä niin, että ne kuormittavat ja kuluttavat ympäristöä
mahdollisimman vähän, tunnistettiin kestävän kehityksen periaatteiksi vastaajien
vastauksissa. Vastaajat pitivät tärkeinä jätteiden minimointia ja lajittelua, toiminnan
energiasäästäväisyyttä ja ekologista rakentamista.
Vapaat kommentit osiossa, tuli esille mielipide, jonka mukaan Aurinkohiekkoja voisi
kehittää erilaisenkin toimintaidean mukaan kuin lomakylänä. Vastauksessa ei
täsmennetty millaiseksi, mutta viereinen ravirata voisi jatkossa antaa toiminnallisia
lähtökohtia kehittämiselle.
Kyselyn vastauksia olivat vähän, mutta niistä voi kuitenkin tulkita, että mielipiteet
olivat saman suuntaisia kuin lopputyön kehittämissuunnittelussa olen tuonut esille.
Alueen kehittämistyö on ollut jo pidemmän aikaa tarpeellinen, eikä alueelle myönnettyä
rakennusoikeutta ole käytetty kaikkea. Rakennuksia on pidetty kohtalaisessa kunnossa,
mutta uusia mökkejä ei ole rakennettu. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut
rakennukset puuttuvat alueelta kokonaan. Ne voisivat palvella esimerkiksi hiihtäjiä,
moottorikelkkailijoita sekä keväällä ja syksyllä patikoijia, luontoharrastajia.
4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN
Matkailun ja uusien matkakohteiden lisääntyminen asettaa haasteita olemassa olevien
matkailuyritysten uusiutumiselle, jotta ne pysyvät mukana kilpailussa. Matkailijat ovat
nykyisin vaativia, kokeneita sekä hintatietoisia asiakkaita, jotka haluavat yksilöllisiä
palveluita ja uusia elämyksiä. Matkailuyrityksen menestystekijöinä ovat kohteen
näkyvyys, vetovoima, helppo saavutettavuus ja
tarjonnan monipuolisuus. Sellaiset
yritykset menestyvät kilpailussa, jotka matkailija löytää mutkattomasti sekä tuotteiden
ja palveluiden ostaminen on helppoa. Joustavuus ja matkailijan odotukset täyttävä
palvelu, matkan varaamisesta aina kotiin paluuseen asti, takaa tyytyväisen ja
mahdollisesti vakioasiakkaan.
4.1 Matkailun kehittäminen alueellisesti
23
Maakuntien liitoilla, TE–keskuksilla, seutukunnilla ja kunnilla on suurin vastuu
matkailun alueellisesta kehittämisestä. Esimerkiksi vuonna 2003 voimaan tuli uusi
alueiden kehittämislaki vahvistaa maakunnan liiton asemaa maakuntansa
aluekehittämisen
vastuuviranomaisena
suunnittelun,
rahoituksen
kuin
toimeenpanonkin osalta, myös matkailussa. Matkailutoimijoita on myös muita
kuten eri ministeriöt, joissa päätetään matkailuun liittyvistä asioista, Matkailun
edistämiskeskus, maaseutukeskukset, metsähallitus, ympäristökeskukset, erilaiset
yhdistykset, organisaatiot ja liitot, muut rahoittajat, oppilaitokset, kylät sekä
elinkeinoa sivuavat toimijat. Jokaisella maakunnalla on oma matkailustrategiansa
ja tapansa toimia. Mitä kukin toimijoista tekee, ei varmasti ole kaikille osapuolille
täysin selkeää. (Santala, Vesterinen &Moilanen 2004,11.)
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen matkailupolitiikasta yksi
tärkeimmistä toimenpiteistä on maantieteellisen ja hallinnollisen yhteistyön
lisääminen. Tarkoituksena onkin saada maakunnat tehostamaan toimintaansa
matkailun kehittämisessä parhaiksi katsottuja toimintamalleja soveltamalla.
Alueilla tapahtuvan matkailun kehittämisenohella on välttämätöntä, että linkki
valtakunnallisen ja maakunnallisen tason sekä yrityskentän välillä löytyy. Lisäksi
yritysten omaa roolia ja vastuuta kaikista liiketoiminnan osa-alueista tulee
tulevaisuudessa entisestään korostaa. Koko Suomen ja jokaisen yksittäisen
yrittäjän kannalta olisi tärkeää, että yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi
saumatonta. (Santala, Vesterinen &Moilanen 2004,11.)
Kauppilan mukaan matkailuyrityksen kehittäminen on huomattavasti helpompaa, jos
paikallispolitiikka, alueen päättäjät ja virkamiehet ovat samoilla linjoilla matkailusta
elinkeinona ja sen kehittämisestä. Kehittymistä tukevat yhteiset näkökannat
kaavoitusasioissa ja maankäytössä, jotka voivat olla ratkaisevassa asemassa
kehityssuunnittelussa. Yhteisten tavoitteiden samansuuntaisuus mahdollistaa myös
ulkopuolisen rahoituksen saamisen yrityksille. (Kauppila, 1994, 54–55.)
Matkailuyrityksen kehittäminen voi olla osana yrityksen sisäistä toimintaa, mutta
kehittämistyössä voidaan käyttää myös erilaisia asiantuntijoita tai konsultointifirmoja.
Yrityksen ulkopuolinen asiantuntija voi nähdä yrityksessä sellaisia havainnollisia asioita,
joille yrityksen oma henkilöstö on tullut sokeaksi eivätkä he huomaa niitä siinä valossa
kuin ulkopuolinen henkilö. Suunnitelmissa arvioidaan yrityksen mahdollisuudet ja uhat
kilpailijoihinsa nähden sekä suuntaa, millaiseksi yritystä halutaan kehittää ja millaisella
imagolla yritystä markkinoidaan. Kehittämistyössä eteenpäin päästään vasta, jos
yrityksen johto sitoutuu kehitettyyn suunnitelmaan ja he ovat siinä mukana tosissaan.
Taloudelliset asiat täytyy tietenkin ensin tutkia, millaisella aikataululla ja rahallisella
panostuksella voidaan lähteä mukaan kehittämistyöhön, tutkia millaiset mahdollisuudet
24
olisivat ulkopuoliseen rahoitukseen tai tukiin. (Pesonen, Mönkkönen & Honkanen 2002,
82–83.)
Matkailuyrityksen kehittämisprosessi ja suunnittelutyö on usein miten lähtöisin
yrityksen omista tarpeista, mutta kehittämistarpeita asettavat myös toimintaympäristö
sekä
kilpailijat.
Toimintaympäristön
vaikutukset
ovat
vielä
suuremmat,
jos
kysymyksessä on matkailukeskittymästä tai matkailukeskuksesta, joissa on paljon
erilaisia matkailuyrityksiä. Kilpailukyvyn säilyttäminen tai sen kasvattaminen toisiin
yrityksiin nähden vaatii oman liiketoiminnan tarkastelua kriittisesti.
4.2 Matkailun strategiat
Kalajoen kaupunki noudattaa useampaa eri matkailustrategiaa, mutta ensisijaisesti omaa
elinkeinoelämän
kehittämisstrategiaan
matkailunkehittämissuunnitelmaa
eli
ja
Marepolis
-strategiaan.
Kalajokiseudun
Lisäksi
Kalajoen
Hiekkäsärkät on mainittu Keski-Pohjanmaan matkailustrategiassa vuosille 2006–2013,
Oulun Eteläisen matkailustrategiassa vuosille 2006 – 2015 ja Pohjois-Pohjanmaan
matkailustrategiassa vuosille 2006– 2013.
4.2.1 Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia
Kalajoen elinkeinoelämän kehittämisstrategia vuoteen 2010 hyväksyttiin valtuustossa
30.1.2003 ja päivitetty uusi versio vuoteen 2015 hyväksyttiin valtuustossa 11.11.2005.
Kalajoen kaupungin imagona on luoda hyvät puitteet aloittaville yrityksille ja vilkkaalle
elinkeinoelämälle, edistää työllisyyttä ja jo olemassa oleville yrityksille hyvät kasvu- ja
kehittymismahdollisuudet.
Kaupunki
tukee
erilaisia
kehittämis-,
koulutus-
ja
tutkimushankkeita sekä järjestää elinkeinoneuvontaa ja yrityksiä tukevaa toimintaa.
Elinkeinoelämän kehittäminen tuo kaupungille verotuloja väestön kasvun muodossa,
työllisyyden paranemista, alueen vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. (Kalajoki 2007.)
Kalajoen elinkeinoelämän kehittämisstrategiassa matkailun osuus on omana erillisenä
elinkeinonaan, jossa tavoitteena on, että Kalajoki olisi Pohjoismaissa paras
merihenkinen perhe-, hyvinvointi- ja teemalomakeskus. Majoitusvuorokausien lisäys
olisi noin 40 %, ulkomaalaisten matkailijoiden osuus olisi 25 % kaikista matkailijoista
25
sekä matkailijoiden viipyminen alueella pidentyisi. Toimenpiteet, joilla tavoitteisiin
päästäisiin ovat Hiekkasärkkien alueen matkailukeskusten kyläkuvan ja viihtyisyyden
parantaminen, tuotekehitys palvelujen ympärivuotiseen tarjontaan, teema-, harrastus-,
hyvinvointi- ja ohjelmapalvelujen kautta sekä hotellikapasiteetin lisääminen uuden
hotellin myötä. Toimenpiteenä on myös golf-alueen kehittäminen ja
Kalajokisuun
kunnostus. (Kalajoki 2007)
4.2.2 Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategi Marepolis
Kalajokiseudun
matkailunkehittämissuunnitelman
Marepolis
–strategian
ovat
kehittäneet Kalajoen kaupunki ja alueen yritykset yhteistyössä. Se valmistui vuonna
2001 ja siinä määritettiin alueen matkailun laadullisia ja määrällisiä kasvutavoitteita.
Strategia sisälsi 125 miljoonan kehittämishankkeet ja investoinnit vuosille 2002–2010.
Vuonna 2003 suunnitelmaan tehtiin päivitys, jonka nimeksi annettiin ”Kalajoki
mahdollisuuksien
mukaiseen
kuntoon
2020
–
Hiekkasärkkien
toiminnallinen
suunnittelu”. Uudessa suunnitelmassa arvioitiin aikaisemman suunnitelman toteutumista,
tarkennettiin kasvutavoitteita sekä kehitettiin toimenpiteitä uudelle toimintajaksolle.
Suurin
ero
aikaisempaan
suunnitelmaan
oli
majoituskapasiteetin
nostaminen
aikaisemman tavoitteen 9000 vuodepaikan sijasta 12000 vuodepaikkaan vuoteen 2020
mennessä.
Uudessa suunnitelmassa valmisteltiin myös Hiekkasärkkien alueen suunnittelukilpailun
julistamista, joka toteutui 15.9.2003–2.1. 2004 välisenä aikana. Suunnittelukilpailun
avulla etsittiin arkkitehtuurisesti omaleimaisia, maisemallisesti ja luonnonmukaisesti
suunniteltuja ratkaisuja matkailukeskuksen ydinalueeksi. Strategiassa painotetaan hyvää
yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa sekä Hiekkasärkkien yrittäjäyhdistys ry:n
kanssa, yhteistyö edistää esimerkiksi yritysten yhteismarkkinointia ja yhteistyötä
ohjelmapalvelujen kehittelyssä. (Keski-Pohjanmaa 2006.)
4.2.3 Keski-Pohjanmaan matkailustrategia
26
Keski-Pohjanmaan
Pohjanmaa
matkailustrategian vuosille 2006-2015 visiona on, että
on
tulevaisuuden
menestyjä,
moni-ilmeinen,
Keski-
houkutteleva
matkailumaakunta, jonka kehityksen perusvoimaa on puhdas luonto, toimivat palvelut
ja
runsaat
elämykset.
Strategian
mukaan
visio
saavutetaan
maakunnan
matkailukeskittymien ja niitä ympäröivien alihankintaverkostojen sekä alueen
kehittäjien välisellä yhteistyöllä. Kalajoki voisi hyödyntää lähikuntia, kuten Himangan
tarjontaa monipuolistaakseen palveluja.
Strategian mukaan Kalajoki on merellinen
perhe-, hyvinvointi- ja teemakeskus, jonka erityispiirteenä on sen ydinalue Hiekkasärkät.
Kalajoen matkailun painopistealueet ovat: Marepolis – strategia, matkailukauden
jatkaminen tuotekehityksen kautta ja yrittäjien yhteistyö. (Keski-Pohjanmaa 2006)
4.2.4 Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia
Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille 2002–2006 valmistui vuoden 2001
lopussa. Se päivitettiin 2005 maakuntahallituksen nimeämän matkailutoimikunnan
toimesta ja valmistui siten uuteen ohjelmakauteen 2007- 2013. Pohjois-Pohjanmaan
matkailutulon odotetaan nousevan 511 miljoonasta eurosta 767 miljoonaan euroon
vuoteen 2013. Matkailu työllisti 6410 henkilöä vuonna 2002 ja tavoitteena on että
työllisten määrä on 8345 vuonna 2013. Matkailustrategian tavoitteena on nostaa
elinkeinon arvostusta maakunnassa, saada kansainvälistymisellä matkailulle nopeaa
kasvua, sekä panostaa matkailukeskusten toiminta edellytysten kehittämiseen. Strategia
painottaa, että matkailun merkitys yhtenä merkittävänä elinkeinona tulee tunnustaa.
Julkisen ja yksityisten tahojen sitoutuminen strategiaan tuo menestystä hankkeiden
toteutumiseen
sekä
hankkeisiin 20 %
uuden
ohjelmasopimuksen
myötä,
uusiin,
innovatiivisiin
matkailurahoitusta. Strategian mukaan julkisen rahoituksen
saamiseksi kehittämishankkeisiin, perusperiaatteina pitää olla
kannattavan kasvun,
kilpailukyvyn, osaamisen lisääminen ja uudistumisen lisääminen. (Pohjois-Pohjanmaan
Liitto 2006.)
Lisäksi käynnistetään sellaisia kasvu- ja kehittämisprosesseja, jotka edistävät yritysten,
matkailukeskusten ja luonnollisten matkailualueiden kilpailukykyä Suomessa sekä
kansainvälisillä
markkinoilla.
Suurista
hankkeista
päättävään
maakunnan
27
yhteistyöryhmään (MYR) toivotaan matkailuelinkeinon edustusta ja asiantuntemusta.
Matkailutoimikunnan roolia matkailuasiantuntijana korostetaan ja sen jäseniksi
toivotaan matkailuyrittäjiä. Osaamisen tasoa tulee lisätä ja maakunnassa pitää olla
myös korkeakouluasteen matkailukoulutusta. (Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2006.)
4.2.5 Suomen matkailustrategia &Toimenpideohjelma
Kauppa- ja teollisuusministeriön valtakunnallinen matkailunstrategiatyöryhmä on
julkaissut kesäkuussa 2006
matkailunstrategian vuoteen 2020, joka luo matkailun
kehittämisen pitkäntähtäimen suuntaviivat sekä toimenpideohjelman vuosille 20072013 asti, jolla strategiset päämäärät toteutetaan. Strategia laadinnan tavoitteena on
Suomen matkailun kasvattaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Strategiatyöryhmän
lisäksi, laadinnassa on ollut mukana pari tuhatta aktiivista matkailutoimijaa ympäri
Suomea, jolloin on kerätty tietoa matkailun nykytilasta, matkailun tulevaisuuteen
tähtäävistä ennusteista ja trendeistä.
Suomen matkailun visio vuoteen 2020 olisi, että Suomi on Euroopan huipulla. Vision
mukaan Suomi on houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa,
jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen
puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja
matkailukohteita.(Virtanen, Vesterinen & Ahonen 2006.)
•
•
•
•
•
Strategiset päämäärät:
Luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen
yritystoiminnan kehittymiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle
Hakea matkailualan kannattavaa kasvua voimakkaasti ulkomailta ja panostaa
myös kotimaanmatkailun kehittymiseen
Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen ylivoimainen kilpailuetu
Kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja
palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille
Aikaansaada tuloksellinen verkostoituminen, yli hallinto- ja aluerajat ylittävä ja
ennakoiva matkailun pitkätähtinen kehittämisen toimintatapa
Kasvutavoitteet 2013:
Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset kasvavat 20 miljoonasta 25 miljoonaan.
Kotimaisten matkailijoiden yöpymisen sisältämät matkat kasvavat 29 miljoonasta
28
33 miljoonaan. Matkailun kokonaiskulutus kasvaa 9 miljardista eurosta 11,1
miljardiin euroon. Matkailun kasvun strategiset painopistealueet ja toimenpiteet
olisi, matkailukeskusten kehittäminen ja teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen
kehittäminen. (Virtanen, Vesterinen & Ahonen 2006.)
29
5 TUTKIMUSONGELMA JA MENETELMÄT
5.1 Tutkimusongelma
Opinnäytetyön kokoamisessa olen käyttänyt kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja,
koska työ on paikkakohtainen, projektiluonteinen, eikä ole varsinainen tieteellinen
tutkimus. Kvalitatiiviseen tutkimuksen metodit ovat joustavat aineistonkeruussa,
menetelmissä ja tutkimusongelman rajaamisessa. Tutkimusaineistoa ja tuloksia ei voi
analysoida numeerisesti, koska tutkimus suurelta osin perustuu havainnointiin,
tarkkailuun sekä osallistuvaan aineiston keruuseen ja sen päämääränä on havainnointiin
perustuvien epäkohtien ja muutostöiden konkreettinen suunnittelu. Tutkimuksen runko
on selkeä teoriapohja, joka kytkeytyy tutkimusosassa kirjoitettuihin asioihin, jotka ovat
olennaisia matkailupalveluissa ja matkailuyrityksen toiminnan kehittämisessä. (Uusitalo,
H, 70, 79–81.)
Tämän opinnäytetyön tutkimusperusta on omakohtaiset kokemukset ja havainnointi
Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping leirintäalueenhoitajana. Toimin vuonna 2007
kesän kioskiemäntä-työnimikkeellä lomakylän grilli-kioskirakennuksessa. Työhön
kuului toimia vastaavana kaikessa myyntitoiminnassa, tilauksissa sekä työvuorojen
suunnittelussa, ylipäätään kaikessa työssä, mikä kuuluu leirintäaluetoimintaa. Tehtävään
kuului myös toimia Hotelli Rantakallan kanssa yhteistyössä ja linkkinä mökkien
vuokraus- ja huoltotoiminnassa. Toimiessani alueella, tein havainnointia leirintäalueella
sekä asiakaspalvelussa. Moni asiakasviihtyvyyteen ja laadukkaaseen palveluun
vaikuttavat osatekijät eivät ole nykyaikaisella tasolla.
Opinnäytetyössäni olen tutustunut Kalajoen kaupungin valmistumassa olevaan
Hiekkasärkkien
aluetta
koskevaa
yleiskaavahankkeeseen
ja
sen
vaikutukseen
Aurinkohiekkojen lomakylän kohtaloon. Yleiskaavalla on merkitystä sen vuoksi,
millaiseen käyttöön alue on merkitty uudessa kaavassa ja millaista matkailutoimintaa
alueelle
voi
suunnitella.
Kalajoen
kaupungin
maaomistajuus
antaa
heille
etulyöntiaseman, millaista toimintaa alueelle halutaan ja ryhtyvätkö neuvottelemaan
vuokrasopimuksen jatkamisesta Lomaliiton kanssa. Sen vuoksi olen lähettänyt
sähköpostitse kyselylomakkeita (Liite 2) kaupungin päättäjille, matkailun kehittäjille
30
sekä elinkeinoelämän vaikuttajille. Liitän ne työhöni mielipiteinä lomakylän toiminnan
kehittämisessä. Opinnäytetyöhöni olisi pitänyt lisäksi tulla myös Lomaliiton ja
Rantakallan edustajien mielipiteet kyselykaavakkeen muodossa, mutta sillä taholla oli
tehty päätös, ettei kyselyyn vastata kesken kaupungin kanssa meneillään olevien
neuvotteluiden. Sisko Konun kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, he eivät voi
ilmaista mielipiteitään ennen sopimusneuvotteluita. Sisko Konu edustaa Lomaliittoa,
joten hänkään ei voinut vastata kyselyyn virallisesti. Olemme käyneet kuitenkin paljon
keskusteluita opinnäytetyöstä, hän on allekirjoittanut opinnäytetyösopimuksen ja toimii
yhteyshenkilönä kyseisiin yrityksiin. Joten teen opinnäytetyöni tekemieni havaintojen ja
kokemuksen perusteella, muutaman mielipiteen sekä löytämäni tietopohja avulla.
5.2 Tutkimusmenetelmät
Lomakeskus
Aurinkohiekat
&
Camping-
alueen
toiminnan
kehittäminen
ja
uudistuminen on pysähtynyt 2000 vuoden vaihteeseen juuri uuden yleiskaavamuutoksen
vuoksi. Lomaliitto ja Hotelli Rantakalla ovat Kalajoen kaupungin kanssa tehneet
vuokrasopimuksen aina vuoden kerrallaan, joka on
kehittämissuunnittelun
ja
uudistukset
alueella.
estänyt pitkäntähtäimen
Normaaleita
kunnossapidon
toimenpiteitä on alueelle tehty ja mökit on pidetty pintapuolisesti kunnossa, mutta
suurempivaikutteisia muutoksia ei ole suunniteltu eikä toteutettu. Hotellin johtaja Sisko
Konun mukaan lomakylä on ollut tuottava sellaisenaankin, koska alueen rakennuksista
ei ole enää velkarasitteita ja kunnossapito ja siivous ym. huolto katetaan mökkien
vuokratuloilla. Uudistumispaineita ei ole taloudellisista syistä ollut, vaikka sen johdosta
viihtyvyys ja alueen palveluiden nykyaikaistaminen on kärsinyt.
Hiekkasärkkien matkailualueen yleiskaava valmistui kevään 2008 aikana, joka käsittää
alueen Kalajokisuun – Rahjan välisen alueen merenrannassa, rajoittuen valtatie n:o 8
maanpuolella. Suunnittelualueen rantaviivapituus on noin 17 kilometriä ja pinta-alue
maa-alueen osalta on noin 2900 hehtaaria, merialueineen kokonaispinta-alue on noin
3450 hehtaaria. Alueelle sijoittuu erilaisia matkailu- ja majoituspalveluja, loma-asutusta,
urheilu- ja harrastustoimintoja, virkistysalueita, maa- ja metsätalousalueita, turkistarhoja
sekä jonkin verran pysyvää asutusta. Ympäristöllisesti ja maisemallisesti alue on
merkittävä, sisältäen luonnonsuojelualueita sekä Natura-alueita.
31
6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Uuden yleiskaavan valmistuminen ei vielä riitä kehittämissuunnitelman toteuttamiseen,
vaikka suuria paineita maisemallisesti Hiekkasärkkien vetovoimatekijät sen uudistusta
kaipaisivatkin. Toiminnan jatkumista se ei kuitenkaan vielä takaa. Asian eteneminen
riippuu siitä, millaisen sopimuksen omistajaosapuolet eli Kalajoen kaupunki ja
Lomaliitto sekä Hotelli Rantakalla tekevät. Vuokrasopimuksen ehdoilla ja pituudella
voidaan taata toiminnan jatkuminen Rantakallan lomakylänä ja kehittyminen. Asiaan
vaikuttava tekijä on Lomaliiton uusi Fontana -brändi, sopiiko Aurinkohiekat heidän
tyyliinsä matkailupalveluja tarjoavana lomakylänä ja mitä vaikutusta lomakylän
loppumisesta olisi Rantakallan majoituskapasiteettiin sesonkiaikana. Heinäkuussa,
jolloin kysyntä on suurimmillaan, majoituspaikat ovat yleensä loppuunmyyty.
Hiekkasärkkien alueelle on valmistunut kesällä 2007 Sani –hotelli ja kevään 2008
aikana valmistuu uusia lomahuoneistoja Merisärkän tanssipaikan viereen sekä Tapion
Tuvalle valmistuu lisää vuodepaikkoja, jolloin näiden majoitusvaihtoehtojen vaikutusta
ei
vielä
tiedetä
kysyntään.
Tuleva
kesä
2008
näyttää
näiden
vaikutukset
majoitustarpeeseen.
Aurinkohiekkojen lomakylä on erityyppinen majoituksen tarjoaja vaatimattomuudellaan,
verrattuna hotellimajoitukseen tai lomahuoneistotyyppisiin tarjoajiin. Lomakylälle se on
toisaalta
valtti
ja
markkinointikeino
luonnonmukaisuudellaan
ja
sijainniltaan
luontoreittien ja hevosurheilukeskuksen läheisyydellä. Hiekkasärkkien ydinkeskus
sijaitsee Matkailutien eteläosassa, jossa on yritysten ja liikepaikkojen keskittymä ja
pohjoisosa on alueen rauhallisinta aluetta, jossa lomakylä sijaitsee. Alueen kehittämin
tasokkaaksi, rauhalliseksi luontomatkailu, harraste- ja perhelomakohteeksi olisi
erilainen
vaihtoehto
alueen
majoitusvaihtoehtoihin.
Leirintäalueluokituksessa
kehitystyö tähtäisi kolmen tähden tasoluokkaan. Kehityssuunnitelma voisi tapahtua
viiden vuoden periodilla, jolloin alueen muutostyöt etenisivät vaiheittain, mutta osa
alueesta olisi käytössä.
32
6.1 Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus
Lomakylän pintamuoto on hyvin kaunis, kumpuileva ja rajoittuu hiekkadyyniin
merenpuolelle.
Maasto
on
kuivaa
kangasmetsää,
jossa
kasvaa
mäntyjä
ja
varpukasvillisuutta. Puuston säilyttäminen alueella on tärkeää, koska puiden juuristo
estää maaston eroosiota sateen ja tuulen vaikutuksilta. Maasto on paikoin hyvin
kulunutta vilkkaimmilla kulkuväylillä, mökkien ympäristössä ja poluilla. Maan
pintakerros ja kasvillisuus on tuhoutunut pois, jonka seurauksena mäntyjen juuret ovat
paljastuneet ja maan pinta on hiekka-humuksen sekaista kuivaa tomua. Samoin sellaiset
alueet, jotka ovat varattuja matkailuautoille ja –vaunuille, ovat kuluneet pehmeiksi,
hiekka-alueiksi. Raskaampien ajoneuvojen on ollut mahdotonta saapua alueelle
majoittumaan maaston pehmeyden vuoksi. Maaston tuhoutumista voitaisiin estää
suunnittelemalla merkityt reitit kulkuväyliksi liikkumisen helpottamiseksi alueella.
Kulkuväylien pinnoittaminen olisi ehdoton menetelmä estämään kulumista sekä samalla
kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Mökkien pihat ja sähköistetyt caravan-paikat, joissa
matkailijat säilyttävät autojaan tai majoittuvat, tulisi pinnoittaa. Kevyemmät väylät ja
polut voitaisiin kattaa puusta valmistetuilla käytävillä, kuten alueelta lähtevät
luontoreititkin on valmistettu. Sähköistetyt matkailuajoneuvojen paikat sijoittuisivat
nykyisien grillikatos-alueen paikalle, joka sijaitsee lähellä Lohilaakson tietä ja on
lähinnä
huoltorakennusta.
Alue
on
maanpinnaltaan
kulunut
paljaaksi
pintakasvillisuudelta samoin mäntyjen juuret ovat tullet näkyviin. Suurten mäntyjen
vähentäminen raivaamalla toisi valoisuutta alueelle, kun aurinko kääntyy iltapäivällä
etelä-länsisuuntaan. Pinnoittaminen ja sähkötolppien laitto olisi helpointa tehdä lähinnä
tietä olevalle tasaiselle alueelle.
Jätehuolto ja kierrätyskatos sijoittuisivat huoltorakennuksen ja matkailuajoneuvoalueen
väliin, jossa ne ovat keskeisellä paikalla kaikille alueen käyttäjille. Jätehuoltokatos olisi
seinällinen, jossa on kaikille jätteille omat astiat, kuten palavalle jätteelle, sekajätteelle,
lasille, pienmetallille ja erityinen tynnyri grillijäteöljylle. Jätteiden lajittelusta
tiedotetaan alueella ja astiat merkitään selvästi kyltein. Jätteiden lajittelu edellyttää
myös huoltorakennuksessa ja grilli-kioskissa jätteiden lajittelun suunnittelua ja riittävän
määrän
niille
tarkoitettuja
astioita.
Grillituotteiden
pakkauksiin
valitaan
33
ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja ja kaikki juomat ovat kierrätettävissä
pakkauksissa.
Matkailuajoneuvojen jätevesien ja kiinteän jäteveden tyhjennyskaivo eli ajokaivo
sijoittuisivat huoltorakennuksen lähettyville ja sen läheisyyteen vesipiste säiliöiden
huuhtelua varten. Ajokaivo ei kuitenkaan ole välttämätön, koska Hiekkasärkillä ABCasemalla ja Kalajoen keskustassa Shell -asemalla on ajokaivot.
Alueen
turvallisuutta
lisättäisiin
rakentamalla
aita
Matkailutien
puoleisen
kevyenliikenteenväylän vierelle ja Lohilaakson tien varteen sekä portti lomakylään
tulevan sisääntulon kohdalle. Leirintäalueluokituksessa, kolmen tähden luokassa, alueen
rajaaminen ja aitaaminen on turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi tarpeellinen
toimenpide. Toimenpiteet takaisivat matkailijoiden ja vierailijoiden valvottua
kulkemista ja estäisivät ylimääräisten kulkijoiden saapumisen alueelle. Valvominen
edesauttaa välttymään häiriötilanteilta ja takaa rauhan matkailijoille. Rajattu alue myös
selkeyttäisi tapaturman tapahtuessa Caravan –kortillista matkustajaa saamaan korvausta
leirintäalueella
sattuneesta
tapaturmasta,
koska
korttiin
sisältyy
vakiona
tapaturmavakuutus.
Lasten turvallisuutta ja viihtymistä lisäisivät leikki- ja pelikentän kunnostus. Lapsilla
pitää olla tekemistä ja puuhaa kaikenaikaa lomallaan, joten leikki- ja pelikentät tulisivat
olla esimerkillisessä kunnossa takaamaan lasten turvallinen oleskelu alueella. Tästä
alueesta voisi tehdä yhtenäisen, viihtyisän, puistomaisen kokonaisuuden, johon kuuluisi
vierekkäiset leikki- ja pelikentät sekä grillikatos pöytineen ja penkkeineen. Siellä
viihtyisivät lapset vanhempineen illanvietoissa ja lapsilla olisi tekemistä ruokailua
odotellessa. Pelikentälle tulisivat verkot lento- ja sulkapallon pelaamiseen, mutta
mahdollisuus myös jalkapallon pelaamiseen. Välineiden säilytys ja lainaus tapahtuisi
kioskilta. Tämä keskuspuisto olisi alueen keskeisin paikka, jonka ympärille sijoittuisi
kaikki muu rakentaminen.
Alueen merenpuoleiselle, metsäiselle, dyynialueelle voisi sijoittaa telttailualueen, koska
se on hiljaisin alue ja kauimmainen alue Matkailutiestä. Matkailutiellä on liikennettä
yöaikaankin. Maasto siellä on vielä sellaista, että telttojen kiinnityksen voi tehdä ja
sateen sattuessa maasto on kuivempaa. Samalle alueelle voitaisiin tehdä myös laavu
34
erähenkisten matkailijoiden käyttöön. Laavulla voisi yöpyä, käyttää nuotiopaikkaa sekä
huoltorakennusta. Paikalla olisi aina käytössä nuotiopuita, jotka kuuluisivat vakiona
leirintämaksuun. Jätehuoltoa ajatellen, alueella pitää olla riittävästi jäteastioita energiaja sekajätteelle.
6.2 Aurinkohiekkojen rakennukset
Lomakylään rakentaminen voisi käytännössä olla vaiheittaista, jolloin ensin
rakennettaisiin grilli-kioski- ja huoltorakennus. Se olisi leirintäalueen huoltokeskus ja
vetovoimatekijä niin leirintäalueella kuin sen läheisyydessäkin oleville yksityisissä
mökeissä asuville lomalaisille. Rakennuksessa tulisi olla kauppa- ja kioskitilat, tilat
pienimuotoista elintarvikemyyntiä varten ja keittiötilat grillituotteiden valmistusta
varten. Elintarvikelaki määrää elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetulle huoneistolle
asetetut vaatimukset, rakenteiden sekä elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitetuille
laitteille ja tiloille. Kylmä- ja pakastuslaitteet vievät paljon tilaa. Niiden tarve on suuri,
koska myynti keskittyy suurelta osin jäätelöiden, kylmien juomien ja kylminä
säilytettävien elintarvikkeiden myyntiin.
Omavalvontasuunnitelma tehdään toimipaikkakohtaisesti, jolloin pystytään valvomaan
elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja ja ne voidaan dokumentoida terveysviranomaisia
varten. Toimenpide vaatii kaikkiin kylmälaitteisiin lämpötilamittarit ja suunnitelman,
miten usein mittarit pitää lukea.
Koneellinen ilmastointi tiloissa on ensiarvoisen tärkeä asia, koska kesän kuumimpana
aikana kylmä- ja grillilaitteiden lauhdutusilman sekä suurten ikkunoiden vaikutuksesta
tilat ovat liian kuumat elintarvikkeiden käsittelyyn ja säilytykseen. Henkilökunnan
työskentelyolosuhteet
paranevat
myös
huomattavasti,
jos
lämpötilaa
voidaan
kontrolloida koneellisesti. Kesän alussa ja lopussa tilat voivat olla kylmät, jolloin niitä
voitaisiin lämmittää koneellisesti.
Huoltorakennukseen sijoittuisivat myös vuokrattava sauna, wc-tilat miehille ja naisille
sekä yhdistetty inva–wc ja lastenhoitohuone. Yksi huone tulisi varata keittiö–
pyykinpesuhuoneeksi, jossa matkailijat voisivat keittää, pestä astioita ja pyykkiä.
Keittiötilat
olisivat
maksullisena.
vapaassa
Keittiön
käytössä
varustuksena
kaikille,
olisivat
mutta
normaalit
pyykinpesu
tapahtuisi
keittiölaitteet,
kuten
35
mikroaaltouuni, keittolevyt ja kahvinkeitin. Lisänä jääkaappi–pakastinyhdistelmä
telttailijoiden
käyttöön,
elintarvikkeiden
säilytykseen
sekä
kylmäpakkausten
jäädyttämiseen.
Aikaisemmin telttailijat ovat saaneet kioskilta kylmälaukuissa tarvittavien kylmäpakkausten vaihto- tai ostopalvelun. Vaatehuoltoa, liinavaatteiden varastointia sekä
siivousta varten olisivat omat tilansa, joissa tuuletusta ja kostetta voitaisiin hoitaa
koneellisesti. Matkailijat arvostavat raikkaita, tuuletettuja liina- ja vuodevaatteita.
Asianmukainen siivoushuone ja nykyaikaiset siivousvälineet helpottavat henkilökunnan
työtä sekä nostavat siivouksen tasoa. Samoin hyvät olosuhteet välineistön kuivatukseen
ja säilytykseen. Leirintäalueella kuluu paljon saniteettitilojen paperituotteita, jolloin
tuotteiden varastointi voisi olla siivoushuoneen yhteydessä.
Nykyiset mökit ovat vaatimattomia leirintämökkejä, jotka ovat kooltaan 10m² - 25m²,
yksi saunallinen 43m² mökki. Kaikissa on perusastiasto, keittovarustus ja jääkaappi.
Mökkien varustukseen kuuluu 2-6 hengelle vuodepaikat vuodevaatteineen, ilman
liinavaatteita. Mökit ovat rakennettu vuosien 1971–1975 välisenä aikana ja niissä on
lämmitys sähköllä, ne ovat tarkoitettu kesäkäyttöön.
Leirintäalueen tasoa nostettaisiin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuilla mökeillä,
joissa olisi sähköllä peruslämpö, mutta lisälämmön lähteeksi takka. Seinät ja ikkunat
olisivat
eristetyt
lämpötilan
säätelyksi
vuodenajasta
riippumatta.
Mökkien
rakentamiseen ja sisustukseen käytettäisiin mahdollisimman paljon puumateriaaleja,
jotka ovat hyvin kierrätyskelpoisia materiaaleja. Sauna, pesuhuone ja we kuuluisivat
perusvarustukseen ja olisivat koneellisesti ilmastoituja kosteuden poistamiseksi saunasta
ja pesuhuoneesta. Vuodepaikkoja mökeissä olisi 4-6 hengelle sekä keittiövarustus
astioineen samalle määrälle. Oikeiden astioiden käyttö vähentää kertakäyttöastioista
tulevaa jätteen määrää. Keittiön varustus olisi liesi, jääkaappi-pakastin, kahvinkeitin,
leivänpaahdin ja mikroaaltouuni.
6.3 Aurinkohiekkojen palvelut
36
Palvelutoimet leirintäalueella ovat yleisesti hyvin monipuolisia. Siihen kuuluu
myyntityötä, neuvontaa, tiedottamista, ongelman ratkaisua, järjestyksen valvontaa ja
ennalta arvaamattomia tilanteita. Henkilökunnan sitoutuminen, tietämys ja taidot ovat
ensiarvoisen tärkeitä palvelujen laadukkuuden takaamiseen. Paikallisen kulttuuri ja
toimintaympäristön sekä luonnon tuntemus kuuluvat niihin tietoihin, joita tarvitaan
jokapäiväisessä kanssakäymisessä matkailijoiden kanssa. Kysymykset, joita matkailijat
esittävät, saattavat olla yksinkertaisia, mutta joskus hyvinkin vaativia ja erikoisia.
Matkailijat kysyvät esimerkiksi paikallista tietoutta ja palveluja, karttoja, aktiviteetteja
ja huvituksia tai iltaelämää, vain leirintäalueella tapahtuvaa, vaan koko lähialuetta
koskevaa tietoutta.
Tämän hetkiset palvelut Aurinkohiekoilla ovat jo monipuoliset, ajateltuna leirintäalueen
tavoitteet kolmen tähden leirintäalueluokitukseen. Tavoitteita pitäisi enemmän keskittää
palvelujen laadun parantamiseen alueen kunnostuksen myötä, kuin palvelujen
laajentamiseen. Huoltorakennuksen ja mökkien uusimisen myötä majoittumisen taso
nousee sekä kaupan, grillin ja terassin myyntipalvelut paranevat.
Terassin viihtyvyyteen kanttaa satsata, sillä se on matkailijoiden kokoontumispaikka,
jossa oleskella, ruokaillaan, virkistäydytään ja tavataan muita matkailijoita. Mukavasta,
viihtyisästä terassialueesta saattaa kehittyä vetovoimatekijä muillekin lähialueen
ihmisille kuin pelkästään leirintäalueen käyttäjille. Lähialueella on paljon yksityisiä
mökkejä
ja
Matkailutiellä
paljon
kulkijoita,
jotka
voisivat
käyttää
myös
ravintolapaleluita. Terassille on anniskeluoikeus, näin voidaan myydä olutta, lonkeroa
ja siideriä grillituotteiden lisäksi. Grillituotteiden valikoimaa voidaan lisätä kattamaan
ateriakokonaisuuksia,
jotta
kaikille
olisi
sopivia
vaihtoehtoja,
samoin
erityisruokavalioita noudattaville. Irtojäätelövalikoima pidetään monipuolisena, koska
sen menekki kaikesta jäätelömyynnistä on suurin ja kateprosentti on parempi kuin
kappalejäätelöiden. Erikoisuutena vohveliannosten valmistus erilaisilla täytteillä,
palvelisi lapsia sekä kahvin seurana aikuisia.
Aurinkohiekoilla
vastaanotossa,
mökkivieraiden
jossa
on
Hotellinx
vastaanotto
–
tapahtuu
varausjärjestelmä.
Hotelli
Rantakallan
Matkailijat
täyttävät
matkustajailmoituksen ja saavat avaimen sekä kartan mökin sijainnista leirintäalueella.
He voivat mennä mökilleen asioimatta enää leirintäalueen vastaanotossa, mutta
37
matkailijat, jotka saapuvat matkailuautolla tai –vaunulla tai telttailemaan, saapuvat
ensin leirintäalueen vastaanottoon. Sieltä he voivat ostaa paikan alueelta ja täyttää
matkustajailmoituksen. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, edellyttää matkustajien
rekisteröimistä sekä pitämään kirjaa matkustaja määristä ja heidän kansalaisuudesta.
Kirjanpito on yksinkertainen, johon kirjataan päivämäärät, vuorokaudet, aikuisten ja
lasten määrät, kansallisuus, majoitusmuoto, suoritettu maksu ja onko matkustajilla
Caravan –kortti, jolla saa alennusta leirinnästä.
6.5 Aurinkohiekkojen markkinointi
Aurinkohiekkojen
markkinointi
tapahtuu
nykyisin
etupäässä
Fontana
Hotelli
Rantakallan kautta. Rantakallalla on sivustot netissä, joissa esitellään sen toimintaa,
palvelut sekä voi tehdä varauksen tai tilata informaatiota toiminnasta. Rantakallalla on
myös joka vuosi päivitettävä esite, jossa on samat yleistiedot kuin netissä, mutta ei
tapahtumia tai tilaisuuksia, joita päivitetään viikoittain. Esite on löydettävissä Kalajoen
matkailulehden yhteismarkkinointi julkaisussa ja Kalajoen kaupungin netti-sivuilla,
matkailupalvelujen matkailuyritysten yhteissivuilla. Lomakeskus Aurinkohiekat löytyy
netistä yleisistä leirintäalueista sekä karavaanareiden sivustoilta.
Tulevaisuudessa markkinointia tulisi suunnata enemmän luontomatkailun suuntaan ja
kehittää
madollisesti
yhteistyötä
Metsähallituksen
ja
Kalajoella
sijaitsevan
Meriluontokeskuksen kanssa. Meriluontokeskus sijaitsee Hiekkasärkkien eteläpäässä,
mutta kulkureitit ovat hyvät läpi koko alueen pohjoispäähän. Metsähallitus tekee koko
maassa
paljon
yhteistyötä
matkailusektorin
kanssa
kestävän
luontomatkailun
edistämiseksi. Samoin Kalajoen Matkailuyhdistys pyrkii sitouttamaan kaikki alueen
yrittäjät mukaan kestävän luontomatkailun kehittämisen periaatteisiin. Tämä tukee
ajatusta kehittää Aurinkohiekkojen aluetta luonto-, harraste- ja perhelomakohteeksi
niiden vetovoimatekijöiden perusteella, joita löytyy toimintaympäristöstä.
Metsähallituksessa erikoissuunnittelijana toimiva Sari Airas kertoo lehtiartikkelissa, että
tulevaisuudessa Meriluontokeskuksesta mennään mahdollisesti entistä enemmän ulos
ympäröivään Hiekkasärkkien luontoon ryhminä. Lapsille on suunnitteilla satupolku ja
aikuisemmille
suunnattu
kulttuuripolku,
joilla
houkutellaan
luontoon
ja
ympäristöasioista kiinnostuneita matkailijoita myös kaupungeissa ja taajamissa
lapsuutensa kasvaneita ihmisiä, joilla luontokokemukset ovat vähäisiä. Airaksen
38
mukaan Metsähallitus omalta osaltaan tukee kestävän luontomatkailun periaatteisiin
sitoutuneita yrityksiä liittämällä ne linkeiksi suositulle luontoon.fi –sivustolle. Hänen
mukaansa matkailun kehityssuunta on sellainen, ettei ihmistä tyydytä enää vain
rantaloma, vaan ollaan valmiita myös maksamaan siitä että lomamatkaan sisältyy
elämyksiä, joita saa muun muassa luonnosta. (Kiviranta, P, 2008.)
Keväällä
2008
valmistunut,
toukokuussa
avattu
sauvakävelypuisto
kulkee
Aurinkohiekkojen vierestä. Huhtasen kirjoittamassa lehtiartikkelissa kerrotaan, että
vastaavanlaisia puistoja on Suomessa kymmenkunta ja koko Euroopassa noin 50.
Sauvakävelypuistossa on valittavina kahdeksan vaativuudeltaan erilaista Hiekkasärkillä
kiertävää sauvakävelyreittiä, joiden yhteispituus on 44 kilometriä. Valaistulatu sijaitsee
sadan metrin päässä, josta pääsee pohjoiseen päin hiihtokeskukselle tai etelään päin
Hiekkasärkkien läpi Sonninnokalle asti. Ranta-alueen pitkospuureitit kulkevat myös
alueen vierestä, joten joka suuntaan on hyvät yhteydet kulkien kävellen, pyörällä tai
hiihtäen. (Huhtanen, M, 2008)
Aurinkohiekkojen läpi kulkee talvella moottorikelkkareitti, jota voitaisiin hyödyntää
markkinoinnissa ja saada talvimatkailijoita uusiin, ympärivuotisiin mökkeihin. Reitti
jatkuu merelle, Rahjan saaristoon sekä sisämaahan, Alavieskaan asti.
voisivat
tulla
majoittumaan
mökkeihin,
osallistumaan
safareille,
Kelkkailijat
tapahtumiin,
pilkkimään merelle tai muuten tutustumaan Kalajokeen kelkkaillen.
Markkinointia pitäisi laajentaa myös ryhmille, jolloin alueella olisi kapasiteettia
majoittaa suuremmankin ryhmän. Tämän hetkinen vuodepaikkojen määrä on noin
kaksisataa, joka voi laskea jonkin verran uudistumisen jälkeen, mutta kuitenkin yli sata
vuodepaikkaa.
Sesonkiajan
ulkopuolella
eli
keväällä
ja
syksyllä
mökkejä
markkinoitaisiin ryhmille, jolloin kausi jatkuisi muutamilla viikolla. Sellaisia ryhmiä
voisivat
olla
koululaisryhmät,
rippikoululaiset,
luontokerhot,
lintuharrastajat,
moottoripyöräilijät tai muut harrastajaryhmät. Muut palvelut voisivat tapahtua ryhmissä
omatoimisesti tai he voisivat saada palvelut hotellilta.
39
40
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Kalajoen
Hiekkasärkillä
on
meneillään
vuosikymmeniin
mittavin
matkailun
kehittämisen ja rakentamisen aika. Hiekkasärkille on valmistunut viimevuonna Sani Hotelli ja Metsähallituksen Meriluontokeskus ja tänä vuonna valmistuu huoneistohotelli
merinäköalapaikalle. Viitapakkojen alueelle on kaavoitettu 96 uutta tonttia käsittävä
loma-asuntoalue ja Kylpylä SaniFani laajentaa hotellia uudella huoneistohotellilla ensi
vuonna. Juku Juku- maa vaihtoi omistajaa keväällä ja vaihtaa nimeä JukuPark –nimelle
ja uudistuu toiminnallisesti. Tällä hetkellä kaikki kehittämistoimenpiteet tapahtuu
Hiekkasärkkien eteläpäässä, jossa sijaitsee matkailuyritysten keskittymä.
Tulevaisuudessa kehittämishankkeet siirtyvät Hiekkasärkkien pohjoispäähän, jossa
Lomakeskus
Aurinkohiekat
sijaitsee.
Uudessa
keväällä
2008
valmistuneessa
yleiskaavassa Aurinkohiekat on kaavoitettu matkailupalvelujen alueeksi eli lomakyläksi
ja kaupalliselle majoitukselle. Alue siis säilyy entisellään matkailupalvelujen tarjoajana
sekä luo edellytykset matkailupalvelujen kehittämiselle ja alueen kunnostukselle.
Kalajoki kuuluu useampaan matkailustrategiaan, koska Hiekkasärkät on alueellisesti
merkittävä matkailukeskus ja vetovoimatekijä. Kalajoen sijainti vaikuttaa myös, koska
se on Pohjois-Pohjanmaan eteläisin kunta ja Keski-Pohjanmaalta katsottuna pohjoisin
kunta sekä rannikkokunta sisämaasta käsin. Sen halutaan kuuluvan useimpien läänien
matkailustrategioihin, koska Hiekkasärkät on myös kansainvälisestikin merkittävä
matkailualue, jota Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 painotetaan. Strategian
visiossa
nähdään
Suomen
sijoittuvan
matkailullisesti
Euroopan
huipulle.
Kansainvälistyminen ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvu on vasta alussa,
koska
palvelujen
tuotteistaminen
ja
ympärivuotisuus
Hiekkasärkillä. Markkinoinnin ja tunnettavuuden
on
vasta
kehittymässä
vaikutus näkyy vasta muutaman
vuoden viiveellä Euroopassa.
Paikallispolitiikalla on suuri merkitys matkailuyritysten olemassa olemiselle ja
menestymiselle.
Päättäjien
asenteet
matkailua
kohtaan
säätelee
paikallisesti
rakentamista, kaavoitusasioita ja maankäyttöä, joten yritysten kehittyminen tai
laajentuminen riippuu heidän päätöksistään.
41
Matkailun merkitys elinkeinona on kasvava asia, koska matkailu on suurelta osin
paikallista palvelua, jota ei voi suorittaa muualta. Matkailupalveluilla on siis työllistävä
vaikutus paikkakunnalle ja samalla se tuo hyvinvointia ja tunnettavuutta alueellisesti.
Ympäristöasioilla on nykyisin aina vain suurempi merkitys, niin matkailijoille kuin
matkailuyrityksillekin. Matkailijoille se merkitsee harkintaa oman matkustamisen
vaikutuksista ympäristöllisesti sekä matkakohteen valintaa ja sen ekologisuutta.
Matkailuyrityksiltä ympäristöasioiden huomioon ottaminen vaatii tarkkaa suunnittelua,
niin
toiminnassa
kuin
toimintaympäristössäkin.
Lainsäädännöllä
ja
viranomaisvalvonnalla on omat vaatimuksensa matkailuyrityksen toimintaa, mutta
yrityksen johdolla sekä henkilöstöllä on viimekädessä vastuu ekologisuuden näkyminen
yrityksestä ulospäin. Hyvin hoidetut ympäristöasiat ovat markkinoinnissa kilpailuvaltti.
Lomakeskus Aurinkohiekkojen alue on monimuotoinen ja sijainniltaan hyvä sekä
toimintaympäristöllisesti kehittämisen arvoinen leirintäalue. Opinnäytetyön edetessä ja
tutustuessani sen läheisyydessä olevaan luontoon ja ympäröiviin reitteihin, olen
huomannut sen parhaat puolet. Vetovoimatekijöitä on paljon ympärivuotiseksi
harrastematkailijoiden leirintäalueeksi ja Hiekkasärkillä ei ole vastaavanlaisia palveluja
tarjoavaa aluetta. Matkailuajoneuvojen kausipaikat, harraste- ja urheiluleirit ja muut
ryhmämatkailijat olisivat markkinointi segmenttejä, joille alueen palveluja voisi
kohdentaa. Hiekkasärkillä toimii ohjelmapalveluyritys, jonka kanssa yhteistyö lisäisi
liitännäispalveluita, esimerkiksi kelkkasafareiden muodossa, samoin urheilujärjestöjen
tai hevosurheilujärjestön kanssa yhteistyö lisäisi alueen monipuolista käyttöä.
Vapaa-ajan
havainnointi
on
omalta
kohdaltani
ollut
mielenkiintoisin
tässä
tutkimustyössä. Sitä olen tehnyt tutustumalla kävellen, hiihtäen ja pyöräillen koko
Hiekkasärkkien alueella. Alueesta on saatavissa hyviä karttoja ja esitteitä, joiden avulla
löytää tutustumiskohteita sekä ulkoilureittejä. Reittien varsilta löytyy myös karttoja ja
opasteita, siten kulkeminen on helppoa vieraammallekin matkailijalle.
42
LÄHTEET
Alkoholilaki 26.7.1994/1143
Borg, P, Kivi, E, Pratti, M, 2002, Elämyksestä elinkeinoksi: Matkailusuunnittelun periaatteet ja
käytäntö, WSOY
Broman, K, 2005. Matkailu yhteiskunnallisena ilmiönä. Opintomateriaali. Matkailun
koulutusohjelma. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
Brännare, R, Kairamo, H, Kuusjärvi. T, Matero, S, 2005, Majoitus- ja matkailupalvelu, 4. painos
Helsinki,WSOY,
Elintarvikelaki 4.5.2006/321
Europa. Euroopan unionin toiminta. Kestävä kehitys. Www –dokumentti. Saatavilla:
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/s15001.htm Luettu 20.5.2008
Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava, Yleiskaavan kaavaselostus, Kalajoen kaupunki,
20.6.2007, täydennetty 6.2.2008 Arkkitehtitoimisto Oulun YKE OY
Hotelli Rantakalla, Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping, 2007, Esite
Huhtanen, M, 2008, Kalajoen sauvakävelypuisto avataan. Kalajokilaakso N:o 96, 1,6.
JOKILAAKSOJEN KUSTANNUS OY
Hynönen, A, Kutilainen, S, 2004, ”Elämää cityyn ja särkille” Kalajoen matkailun kehittäminen,
Oulun Yliopisto, Oulu
Järviluoma, J, 2006, Turistin luonto, Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä
neljässä Lapin matkailukeskuksessa, Lapin yliopisto, Rovaniemi
Jämbäck, J, 1997, Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön,1.-3,
Lisensiaattitutkimus, Oulun Yliopisto
Kalajoki 2007. Kalajoen elinkeinostrategia 2015. Www –dokumentti. Saatavilla:
http://www.kalajoki.fi/index.asp Luettu 22.11.2007
Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti
kestävä Suomi. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Www-dokumentti. Saatavilla:
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j05-kohti-kestavia-valintoja/pdf166091/fi.pdf Luettu
15.5.2008
Karavaanarit, Aktiivisten ihmisten iloinen asia, Www -dokumentti. Saatavissa:
http://karavaanarit.fi/sf-caravan_ry, Luettu 18.12.2007
Kauppila, P, 1994, Matkailun vetovoimatekijät, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Oulun Yliopisto
Kauppila, P, 1995, Matkailukeskuksen elinkaari ja yritystoiminta – esimerkkinä Kuusamon Ruka,
Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Tiedonantoja, Oulun Yliopisto
43
Keski-Pohjanmaa 2006. Keski-Pohjanmaan matkailustrategia 2007-2013, Marepolis. Www dokumentti. Saatavissa: www.keski-pohjanmaa.fi/tiedostot/Matkailustrategia 2007-2013.pdf,
Luettu15.12.2007
Kiviranta, P, 2008. Meriluonnon muutokset jatkuvat maankohoamisen myötä, Maakunta –lehti.
Oulun Yrittäjäsanomat Oy. Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38, Markkinoinnin säätely, Luku 2, 15.12.2000/1072
Lahtinen, J. Isoviita, A. 2004, Markkinoinnin perusteet. Avaintulos Oy. Tampere
Lainsäädäntö, Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa
Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta 28.4.2006/7308
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 8.6.2006/458
Lomaliitto. Vuosikertomus 2006. Www - dokumentti. Saatavilla:
http://www.fontana.fi/documents/key20080507220215/Lomaliitto/vuosikerto 2006.pdf
Pesonen, I, Mönkkönen, T, Hokkanen 2002, Menestyvä matkailuyritys, 2. painos, Edita
Piilonen, T, 2005, Matkailualan vuosikirja, Helsinki, Edita Prima Oy
Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 2006. Matkailu alueorganisaatio, Matkailustrategia, PohjoisPohjanmaan matkailustrategia 2006-2013, 2006. Saatavissa: http://www.pohjpospohjanmaa.fi/index.php?309, Luettu 3.12.2007
Santala, P, Vesterinen, N, 2004, Matkailun kehittämisen alueellinen työnjako ja vastuut, Rahoitetut
tutkimukset, Markkinaosasto, KTM
Siirilä, E. 2005. Markkinoinnin perusteet. Opintomateriaali. Matkailun koukutusohjelma. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu. Ylivieskan yksikkö.
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020. Matkailuun lisää vauhtia Suomen matkailustrategian
valmistumisen myötä. Ympärivuotisuus matkailustrategian päämääränä. Www - dokumentti.
Saatavilla: http://www.tem.fi/index.pthml?s=2548. Luettu 07.05.2008
Turisti. Pohjoismaiset hotellisäännöt. Www -dokumentti. Saatavilla:
http://www.turisti.fi/majoitus/hotellisaannot.html Luettu 9.11.200
Ulkoilulaki 13.7.1993/606, Luku 3, Leirintäalueet 22.1.1994/1343
Uusitalo, H, 2001, Tiede, tutkimus ja tutkielma, 1.-7.painos, Juva, WSOY
Valmismatkalaki 28.11.1994/1079
Virtanen, E, Vesterinen, N, Ahonen, M, 2006. Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 &
Toimenpideohjelma vuosille 2007-2013, Julkaisuja, KTM
Vuoristo, K-V, 2002, Matkailun muodot, 3. painos. Helsinki, WSOY
Ympäristö. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Www –dokumentti. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=280280&lan=FI Luettu 12.11.2007
Liite 1/1
LEIRINTÄALUEEN
TASOLUOKKA
1.Pinta-ala
***
Leirintäpaikkoja on väh. 25 kpl ja yhden pinta-ala
väh. 80m² ja moottoriajoneuvon kanssa 100m² väh. 20% paikoista on varustettuna kiertomatkailua
varten
2.Ajoväylät
Asianmukainen pinnoitus
3.Sähköliitännät
Kesäalueilla 50% matkailuajoneuvopaikoista on
varattu mahdollisuus sähköön -talvialueilla 100%
käytössä olevista matkailuajoneuvopaikoista on
varattu mahdollisuus sähköön
4.Telttailumahdollisuus
Suositellaan varattaviksi telttailulle erillinen alue
5.Vastaanotto
Alueella tai sen läheisyydessä on kiinteä
vastaanottotila - vastaanotosta saatavilla paikallista
matkailuinformaatiota - mahdollisuus
sisämajoituksen ennakkovaraukseen
6.Camping-korttivastaanottojärjestelmä
Leirintäalueen vastaanotossa on käytössä Camping
-korttiin perustuva vastaanottojärjestelmä
7.Valvonta
Valvontahenkilökunta on nopeasti tavoitettavissa
myös yöaikaan
8.Käymälät
Lukittavat, seinin erotetut wc-, kompostoitavat ,
kuiva-, sähkö- tai kemialliset käymälät sekä naisille
että miehille
9.Peseytyminen
Hyvätasoiset peseytymistilat
10.Suihkut
Suihkut on erotettu toisistaan väliseinin
11.Lastenhoito
Lastenhoitotaso tai -tila
12.Keitto- ja ruokailutilat ja astianpesupaikka
Keittopaikkojen yhteydessä on riittävästi katettua
ruokailu- ja astianpesutilaa - ruokailutilassa on
pöydät ja tuolit
Liite 1/2
13.Vaatehuolto
Pesukone, silitysvälineet ja katettua kuivaustilaa
14.Jätehuolto
Matkailuajoneuvojen kiinteiden jätesäiliöiden
tyhjennyspaikka -tyhjennyspaikalle on järjestetty
säiliöiden huuhtelumahdollisuus - tyhjennyspaikan
läheisyydessä on vedentäyttömahdollisuus tyhjennyspaikan on toimittava myös kylmänä
vuodenaikana
15.Jätteiden lajittelu
Leirintäalueella järjestetty jätteiden lajittelu
16.Sauna
Leirintäalueella tai sen läheisyydessä on
asiakkaiden käytössä sauna
17.Kioski, kauppa, kahvila, ravintola
Leirintäalueella tai sen välittömässä läheisyydessä
on peruselintarvikkeita myyvä kahvila kylmävaraajien jäähdytysmahdollisuus
18.Oleskelutilat
Sisätiloissa oleva oleskelutila, jossa pöytiä ja tuoleja
19.Leikkipaikka
Leikkipaikka ja leikkirakenteita
20.Vapaa-aika
Leirintäalueella tai sen palvelukokonaisuuteen
kuuluvana on vapaa-ajantoimintoja lapsille ja
aikuisille
21.Uintimahdollisuus
Leirintäalueella tai sen palvelukokonaisuuteen
kuuluvana on uintimahdollisuus
22.Puhelin, posti ja telefax
Asiakkaiden käyttöön tarkoitettu puhelin - saapuvan
postin vastaanotto - sähköisesti tyhjennettävä
postilaatikko
23.Turvallisuusväli
Telttojen ja matkailuajoneuvojen on sijoituttava
vähintään neljän metrin etäisyydelle toisistaan.
Etäisyys mitataan majoitusyksikön uloimmasta
kohdasta
24.Seuraeläinten ulkoiluttamispaikka
Erillinen ja rajattu ulkoiluttamispaikka, mikäli
leirintäalueelle saa tuoda seuraeläimiä
25.Ilmoitustaulu
Leirintäalueella on näkyvällä paikalla ilmoitustaulu
ja järjestyssäännöt - taululla on leirintäalueen
tasoluokka
Liite 1/3
26.Valaistus
Palvelurakennukset ja leirintäalueen pääväylät on
valaistu pimeän aikana
27.Rajaaminen ja aitaus
Leirintäalue on rajattu maastoon opastein leirintäalue on aidattu tarpeellisilta osin, mikäli
siihen on järjestyksenpidon tai turvallisuuden
kannalta tarve
28.Luokituskilpi
Näkyvällä paikalla leirintäalueen sisääntulossa on
esillä virallinen tasoluokitus ja alueen nimi
29.Opastus leirintäalueelle, sisäinen opastus
ja aluekartta
Leirintäalueella on näkyvällä paikalla aluekartta,
josta selviää alueen palvelut - palvelut merkitty
myös sisäisin opastein
30.Sisääntulo
Henkilökunta pystyy rajoittamaan
ajoneuvoliikennettä
31.Pysäköinti
Leirintäalueella tai sen välittömässä läheisyydessä
on riittävästi pysäköintitilaa
32.Grillauspaikka
Grillipaikka on katettu
33.Nestekaasupullojen vaihtojärjestely
Mahdollisuus nestekaasupullojen vaihtoon kylmänä
vuodenaikana
34.Ensiapu
Leirintäalueen henkilökunnalla on ensiaputietämys henkilökunta tuntee alueen ensiapuvälineistön
käytön
35.Sisämajoitus
Leirintäalueella tai sen palvelukokonaisuuteen
kuuluvana on sisämajoitusta - sisämajoituksessa on
vähintään lämmitys ja valaistus
Liite 2
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU
YLIVIESKAN YKSIKÖ
26.03.2007
Arvoisa vastaanottaja!
Olen Leila Yypänaho ja opiskelen Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun
Ylivieskan yksikössä matkailun koulutusohjelmassa restonomiksi. Tällä hetkellä
minulla on opiskelut loppuvaiheessa ja teen opinnäytetyötä, jonka nimenä
on ”Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping, toiminnan kehittämissuunnitelma”.
Aurinkohiekkojen Lomakeskus on siitä mielenkiintoinen alue, että se on usean
osapuolen hallinnassa ja alueelle on tulossa kaavamuutos. Kalajoen kaupunki omistaa
maan, Lomaliitto ry rakennukset ja Hotelli Rantakalla hoitaa mökkien vuokrauksen ja
alueen hoidon. Alue on yli 30 vuotta vanha ja tarvitsisi uudistumista.
Nyt toivon saavani ”matkailun kehittäjien” näkemyksiä toiminnan suunnitteluun.
Tuloksia voidaan hyödyntää lopullisen kehittämissuunnitelman laadinnassa.
Kysymysten laadinnassa on käytetty lähtökohtana neljää osa-aluetta:
Aurinkohiekkojen aluetta, palveluja, markkinointia ja kestävää kehitystä
1. Alue
1.1 Millainen on mielestänne Aurinkohiekkojen nykytila?
1.2 Mikä on alueen sijainnillinen arvo?
1.3 Mitä hyvää alueella on?
1.4 Mikä on alueen negatiivisin asia?
1.5 Mikä merkitys alueella on hiekkasärkkien matkailussa?
2. Palvelut
2.1 Millaisia palveluja Aurinkohiekat voisi tarjota?
2.2 Mitä pitäisi muuttaa, jotta näitä palveluja voisi tarjota?
3. Markkinointi
3.1 Millaisella ”imagolla” aluetta pitäisi markkinoida?
3.2 Millaisille käyttäjille aluetta voisi markkinoida?
4. Kestäväkehitys
4.1 Mitä mielestänne on kestävä kehitys?
4.2 Mikä on mielestänne kestävän kehityksen merkitys matkailussa?
4.3 Miten kestävää kehitystä pitäisi toteuttaa Aurinkohiekkojen alueella?
5. Vapaat kommentit
Kiitän vastauksistanne!
Vastaukset pyydän lähettämään sähköpostilla osoitteeseen, leila.yypanaho@cou.fi
Mikäli Teillä on kysyttävää tutkimuksesta, vastaan puhelimitse: 040-5658652
Liite 3
ASEMAKAAVAN MUUTOS HIEKKASÄRKKIEN AURINKOHIEKKOJEN ALUEELLE
KUVA: ARKKKITEHTIASEMA OY 12.6.2007