Näillä palkoilla ei makseta Maidon

Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
4 • 2012
Näillä palkoilla ei
makseta.
Syksyn naurupommi Lahden
kaupunginteatterissa.
Lue lisää s.
27
KOLUMNI
Nostalgiaa
ja melankoliaa
Aino Rimppi
E
lämäni ensimmäisen risteilyn
koin äidin ja veljieni kanssa Näsijärvellä, Runoilijantiellä. Elettiin 50-lukua. Ensimmäisen
merimatkani tein kymmenkunta vuotta
myöhemmin kahden tyttökaverini kanssa Helsingistä Tukholmaan ja takaisin.
Kymmenkunta vuotta myöhemmin seilailin monen vuoden ajan Finnjetillä
Travemünden ja Helsingin väliä – asuin
Kölnissä.
Enemmistö suomalaisista lienee matkustanut laivalla ainakin kerran elämässään. Suomessahan risteilyt ovat suorastaan tarjottimella. Kesät kuin talvetkin keikumme Itämeren aalloilla, tosin
nykyisin myös Itämerta kaukaisemmilla
ja syvemmillä vesillä.
Etäisten risteilyjen tarjonta lienee
viime vuosina lisääntynyt. Tai ainakin
kiinnostus niihin. Välimeri, Norjan rannikko, Karibianmeri ovat jo monelle
tuttuja kohteita. Itse havahduin useamman yön pituiselle risteilylle kuutisen
vuotta sitten – varasimme matkan Niilille. Kokemus oli ylipursuava. Vieläkin
soittelemme erään matkakumppanin
kanssa ja kertaamme kokemaamme.
Kokemus totta kai korostuu, jos ennen matkaa on ehtinyt tutustua matkakohteisiin kirjallisuudessa. Sinuhe
Egyptiläinenkin heräsi Niilillä henkiin,
eikä vastaan kelluva kaislavene olisi ollut yllätys. Luxorin haudoistakin aistin
faaraoiden suuren hengen. Niilin kylät
eivät kaiketi ole satojen vuosien varrella
suuremmin muuttuneet.
tumaan, mutta sitäkin kiehtovammilta
laivamatkat tuntuvat seuraavana kesänä.
Kesä-Suomen sisävesiltä löytyy hivelevä määrä erilaisia ja -pituisia risteilyvaihtoehtoja, matkustaja-aluksia kun on
liikkeellä parisataa, kerrotaan Suomen
Matkustajalaivayhdistyksestä.
Entisajan höyrylaivoja on säännöllisessä liikenteessä yhä viitisen alusta.
Näsijärven Runoilijantie on yksi vanhimmista ja pisimmistä reiteistä, jota
vuonna 1908 rakennettu S/S Tarjanne
jaksaa vieläkin puksuttaa. Vanhin höyrylaiva on kuitenkin vuonna 1906 rakennettu S/S Suomi, joka vielä halkoo
Päijänteen syviä vesiä. Puilla lämmitettävät höyrylaivat alkavat kuitenkin olla
historiaa, sillä useimmat on peruskorjattu ja ne kulkevat polttoöljyn voimin.
Kuopiossa ”laevat huutelloo Kuopijoo Kuopijoo”, peruskorjattuina. Savonlinnassa voi laivalla yöpyä, sillä
Suomen suurin sisävesillä kulkeva alus,
M/S Brahe - entinen Kristina Brahe –
kulkee ylväänä Savonlinnan ja Lappeenrannan väliä. Saattaapa aluksen
nähdä myös rannikolla. <leipäteksti>
Risteilyjä rannikoltamme löytyy enemmänkin. Porvoo esimerkiksi on innostunut tarjoamaan saaristossaan romanttisia keikkoja vanhalla kaksimastoisella
kaljaasilla, ja useimmille eteläsuomalaisille lienee tuttuja m/s J.L. Runebergin matkat Helsingistä Porvooseen
ja Loviisaan. Aurajoen satamassa, Turussa, matkustajia odottelee niin ikään
edelleen pieni mutta sisukas höyrylaiva
s/s Ukkopekka.
***
S
uomen kesäiset sisävesiristeilyt ovatkin sitten toinen
kokemus. Talven aikana
Sisä-Suomen eksotiikka tuppaa unoh-
2
***
K
esällä osallistuin Laatokka-Ääninen -risteilylle. Entistä Suomea
sivuava Euroopan suurin järvi on houkutellut minua kauan ”vaarallisille” aalloilleen. Ja nousivathan ne aallot yhtenä yönä kahteen metriin, niin että Saksassa valmistettu jokialus natisi liitoksissaan. Laatokan ärhäköistä tyrskyistä
huolimatta risteilyjen suomalainen suosio jatkuu.
Menetetyillä vesillä tunteet nousevat
pintaan. Karjalan koivikoita katsellessani matkakumppaniksi hiipi melankolia,
Syvärillä sydän meinasi tehdä kiepin.
Pähkinäsaaren linnankin kuvasin moneen kertaan. Yksittäinen hetki laivalla
ja luostareissa meni ohi turhan nopeasti.
Niin myös koko matka. Omistan isäni
vuonna 1943 piirtämän taulun verkkojen nostosta Laatokalla. Se on aukeama
äidin enon vieraskirjasta. Nostalgia ei
onnekseni haihdu kokonaan.
Suomen matkailun katsotaan alkaneen vuonna 1887, kun silloinen Suomen Matkailija
yhdistys perustettiin. Elämme siis Suomen matkailun 125-vuotis juhlavuotta. Maamme
vanhin matkailun opaskirja Matkailuohjeita Suomessa ilmestyi samana vuonna. Vuonna
1912 ilmestyi tämän lehden ensimmäinen numero Matkailulehti nimellä. SMY on ollut suunnannäyttäjä kotimaan matkailun eri osa-alueiden muotoutumisessa nykyiseksi.
Opaskirjojen ja matkailulehtien painosmäärät ovat nykyään kymmenissä miljoonissa.
Kauaskatseisuutta osoitti myös se, että yhdistys kiteytti jo vuonna 1918 tehtävänsä seuraavasti: Suomessa tarvitaan matkustajaliikennetilastoja – varsin kauaskatseinen tavoite,
jos otamme huomioon kuinka paljon matkailuun liittyvää tilastotietoa ja tutkimusta on
tänä päivänä saatavilla jopa muutamalla napin painalluksella. Yhdistys näki myös tehtäväkseen ”matkailupropakandan” hoitamisen ulkomailla. SMY halusi jo näin varhain
muokata ihmisten mieliä suotuisaksi matkailla Suomessa. Sen hetkiset matkustusolosuhteet huomioiden haasteita riitti. Kulkuneuvojen ja majoitusolojen kehittämistavoite
loi puolestaan pohjan matkustajaliikenteelle ja majoituselinkeinolle. Lappi oli myös tärkeä alue, jonka matkailu- ja retkeilymahdollisuuksia haluttiin jo tuolloin tuoda kaikkien
tietoisuuteen. Matkailuun liittyvät julkaisu- ja opaskirjatuotanto käynnistettiin. Ehkä yllättävin painopistealue oli luonnonsuojelu. On kunnioitettavaa, että jo silloin nähtiin tärkeäksi säilyttää ympäristö matkailukelpoisena tuleville sukupolville, vaikka matkailun
volyymit ja sitä kautta aiheutuva luonnon kuormitus olivat aivan toista luokkaa kuin nyt.
Edellä olevia asioita kutsutaan nykyään nimillä: tiedonkeruu – markkinointi - matkailupalveluiden kehittäminen – alueellinen matkailun kehittäminen – kestävän kehityksen
huomioiminen.
SMYn hallitus päätti viime kokouksessaan ottaa katsantokannan myös tulevaisuuteen.
Päätettiin perustaa työryhmä pohtimaan kotimaanmatkailua teeman ”Suomen Matkailu
2025” alla. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin professori Seppo Aho Rovaniemeltä.
Pohdinnan painopiste on niin SMYn toiminnan suuntaviivoissa kuin koko kotimaanmatkailun avainasioissakin.
Timo Havola
SMY
puheenjohtaja
Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi
Osoitteenmuutokset: matkailu@matkailulehti.fi tai puh. 050-5711303
4................ Paula Koivuniemi, henkilöhaastattelu
6-7........... Taattisten Matkailutila, Merimasku
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
8–9........... Utö matkailusaari
4 • 2012
10............. Porvoon Taideteos
Näillä palkoilla ei
makseta.
14............. Kalajoen Hiekkasärkät 100 vuotta
16–17..... Syyslomalle Helsinkiin
32–33..... Tikanoja-Kuntsi ja Pohjanmaa -museot
34–35..... Pellon Matkailu
Syksyn naurupommi Lahden
kaupunginteatterissa.
Lue lisää s.
27
40-43..... Yhdistykset
Matkailu 4 • 2011
3
Seinäjoen Areena yltää
jättitilaisuuksiin
Teksti Aino Rimppi, kuva PKK-viihde Ky
Seinäjoen Areena on megahalli, jota vuokrataan vastuullisille tapahtumien järjestäjille. Tapahtuma voi olla hyvin suuret messut tai konsertti, mutta myös pieni yksityinen tilaisuus.Tilaisuus kuin
tilaisuus Areenalla saa omanlaisensa ilmeen, takaavat Areenan asiantuntijapalvelut.
Y
leisötilaisuudet kuten Tangomarkkinat, Provinssirock,
Vauhtiajot tai Käsityömessut ovat sieltä löytäneet oman ympäristönsä. Antiikkia ja keräilyä, Kansainvälinen koiranäyttely ja Pohjalaiset suurmarkkinat saavat tilan haltuunsa vielä
syyskaudella. Mutta myös pienempi-
muotoiset yksityistilaisuudet ovat Seinäjoen Areenalle tervetulleita - ravintolapalveluineen. Talvisin valtavan laaja
lattiapinta-ala muuttuu erilaisia pelejä,
mm. jalkapalloa, ja muuta hurjaa liikuntaa kestäväksi kumirouheiseksi joustinmatoksi.
Kunnon estradi kuuluu tietysti erilaisten esiintyjien toiveisiin, kuten myös
ääni- ja valotekniikka. Myös ne ovat
Seinäjoen Areenalla vuokran, ja erittäin
korkeaa tasoa. Itsestään selviö on tiukka
turvallisuuspalvelu, kuten 17. marraskuuta 2012 tulevassa Paula Koivuniemen ja Lauri Tähkän pikkujoulukonsertissa.
Hiljaiset sillat jatkaa
kevätkaudella
Hetkessä loppuunmyyty Seinäjoen kaupunginteatterin Hiljaiset sillat -näytelmä on saanut lisäesityksiä syyskaudelle.
- Haluamme vastata kysyntään ja saimme sovitettua syksyn
näytöskalenteriin kuusi uutta esitystä. Niistä osa on tilausnäytöksiä, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Huhtamäki.
Hiljaisia siltoja esitetään myös ensi vuoden puolella.
- Kevään kaksikymmentä näytöstä jakaantuu tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulle.
Hiljaiset sillat kertoo avioliiton ulkopuolella romanssin kokeneesta perheenäidistä. Rakkaustarinan vaikutus yltää seuraavankin sukupolven elämään. Ohjaajan Jukka Keinosen mukaan näytelmä herättää elämännälkää. - Tarina on totta joka
päivä, sillä aina joku huomaa, ettei toteuta itseään täysillä.
Näyttelijä-ohjaaja Keinonen on toiselta ammatiltaan koulutuksen saanut psykoterapeutti. Hiljaisia siltoja työstäessään
hän on lukenut paitsi Anton Tsehovia myös yhdysvaltalaisen
Harville Hendrixin parisuhdeopasta Kaikki se rakkaus mikä
sinulle kuuluu.
- Kun ihminen rakastuu, kaikki aistit herkistyvät ja sitä joutuu arvioimaan elämänsä uudelleen.
Seinäjoella nähdään Hollywood-elokuvanakin tunnetun tarinan kolmas näyttämöversio. Rooleissa esiintyvät Eija-Irmeli
Lahti, Ilkka Koivula (vier.), Maria Pere, Matti Suokonautio,
4
Tapani Korhonen ja Maria Pajula-Ilkka. Näytelmä perustuu
yhdysvaltalaisen Robert James Wallerin samannimiseen romaaniin.
Näytelmän ensi-ilta oli keskiviikkona 19. syyskuuta.
Ilkka Koivulan ja Eija-Irmeli Lahden välillä kipinöi Hiljaiset sillat -näytelmässä. Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri/
Jukka Kontkanen
Paula Koivuniemi –
megatähti Areenalla
pikkujoulutunnelmissa
P
aula Koivuniemen tuntee
varmana jokainen suomalainen. Tähden käheä ääni
soi merkillisen intensiivisesti. Vuosien iskelmälaulajan työ ei aina ole ollut
helppoa, mutta Paula tietää, miten työssä viihdytään. Mistä sitten moinen kimmoke laulamiseen?
-Laulaminen on minulla sisäsyntyistä.
Se on myös kodin perintö. Toimistotyötä opiskelin ensin, mutta… Minä tunnen
vetoa tähän työhön, vakuuttaa Paula ja
sanoo olevansa varma että on valinnut
oikean ammatin.
Miten jaksat edelleen?
-Oikea ammatinvalinta auttaa. Rankkaa
on joskus ollut, mutta nyt saan valita
työni. Ja käynhän lenkillä! Nytkin olen
lähdössä sauvakävelylle. Käyn myös
kerran viikossa rentoutuksessa – se on
hyvää ennalta ehkäisyä.
Oletko koskaan väsynyt konsertin jälkeen?
-Itse asiassa en. En ole koskaan väsynyt heti konsertin jälkeen, koska energiaa jää jäljelle. Väsymys tulee vasta kun
pääsee kotiin. Ja seuraavana päivänä
olen väsynyt.
Laulatko Seinäjoen Areenalla mahdollisesti joitain aivan
uusia kappaleita?
-Joo, tulee uusia. Mukaan on otettu
enemmän sellaisia alkuajan kappaleita
ja vanhempia isoja hittejä. Mutta totta
kai tulee myös uusia.
Oletko aikaisemmin ollut
yhteistyössä Lauri Tähkän
kanssa?
-Me laulettiin kerran Laurin kanssa levylle Kulkuri ja joutsen. Me ollaan tutustuttu Voice of Finlandin merkeissä.
Mutta nyt Seinäjoelle tulee oikeat pohjalaiset pirskeet!
Miten valmistaudut tapaamaan yleisösi?
-Olen hyvin pedanttinen ihminen, opettelen tehtävät hyvin ennalta. Vaaratilanteita – apua mitä nyt – ei saa tulla. Nuottiteline on poissuljettu, monitori näkyy
katsomoon… Harjoittelen niin, että varmasti osaan.
Matkailu 4 • 2011
5
Minisika Otto on Taattisten uusimpia eläimiä, esittelee Karin Aaltonen.
Ystävällisistä eläimistä
Taattinen tunnetaan
Turun saaristossa Naantalin Merimaskussa sijaitsevaan Taattisten matkailutilaan moni tekee visiitin
mukavien eläinten takia. Niitä tule vastaan melkein joka nurkan takaa.
P
onteva musta possu Otto tepastelee reippain
sorkaniskuin pihalla. Sille on opetettu koiralle
tyypillisiä käyttäytymissääntöjä. Vajaan vuoden
ikäinen minisika osaa jo istua kun Karin-emäntä sitä opastaa.
Samanvärinen seiskarinkoira viihtyy hyvin possun seurassa.
Kissoja tilalta löytyy parikin.
Yksi Taattisten uusimmista tulokkaista on afrikkalainen minivuohi. Lisäksi taloon tuliLampa keväällä kani nimeltään Piimä. Määkimistä kuuluu lampolan puolelta.
Likka-hevonen on ollut monen matkailijan suosikki. Tänä
vuonna 21-vuotiaan Likan elämä päättyi äkillisesti sairauskohtaukseen. Likka kuljeskeli Taattisten pihamaalla vapaana
ja verkkaisesti kuin Peppi Pitkätossun Pikku-Ukko Huvikummun maisemissa.
päättivät keskittyä tilallaan matkailuun reilut 20 vuotta sitten.
Vuosien myötä majoitustiloja on rakennettu vanhoihin tilarakennuksiin sekä mökkeihin metsän siimekseen, lammen rannalle ja venevajan. Petipaikkoja löytyy kesällä 75 ja talvella
viitisenkymmentä. Vanhaan sikalaan on rakennettu juhlasali ja
tallin vintin juhlatila. Juhlasalin alakerrassa on pubi, Kallen
kellari. Saunoja löytyy joka lähtöön. Monen mielestä paras on
holvisavusauna, joka on rakennettu maan sisälle.
Tänä vuonna Taattisten toiminnot eriytettiin. Karin ja Markku Aaltonen vastaavat majoituksesta. Juhla- ja kokouspalveluista vastaa Tommi Pere. - Tällä järjestelylle pyrimme parantamaan palvelua ja tarjoamaan toimeentuloa kahdelle perheelle, perustelee Karin Aaltonen.
Yli 20 vuotta majoitusta ja juhlia
Saaristopyöräilijöitä, muumien ystäviä, japanilaisia...
Taattinen on vanha ratsutila ja sen juuret ulottuvat ainakin
1500-luvulle. Tilan isäntäpari Markku ja Karin Aaltonen
Taattinen on varsinkin pyöräilijöiden suosima yöpymispaikka. Tila on sopivasti Saariston rengastien varrella. Moni Muu-
6
mimaailman vierailija valitsee myös Taattisten tilan, koska se
on lähellä ja soveltuu lapsiperheille hyvin. Monenkirjavasta
kansainvälisestä vierailijajoukosta Karin Aaltonen poimii japanilaiset. - Ensimmäinen japanilainen kirjoitti Taattisista sikäläiseen matkailukirjaan ja tämä on houkutellut muitakin japanilaisia Merimaskuun.
Taattinen on matkailupaikkoja ajatellen keskeisellä paikalla.
Puolessa tunnissa ajelee Turkuun, Naantaliin, Askaisten Louhisaareen tai Röölän sillimuseoon. Lähistöllä on lukuisia yhteysalussatamia, joista pääsee syvemmälle saaristoon. Taattinen
tekee tiivistä yhteistyötä Naantalin Matkailun, Turku Touringin, Saaristovarauksen ja SaariToursin kanssa.
Tapahtumia ympäri vuoden
Taattinen kerää väkeä eri tapahtumiin kaikkina vuodenaikoina. Kehon ja mielen hyvinvoinnin päivä on 3. marraskuuta.
Joulumarkkinapäivänä 9.12. halukkaat voivat mm. hakea itselleen kuusen Taattisten metsästä. Taattistenjärven talvitapahtuma on taas maaliskuussa.
Vanhoista työkaluista saa kätevästi maalaismaisemaan sopivia koristeita.
Lassi Lähteenmäki
Tervetuloa kokemaan Naantalin
ja saariston viehätys
Ryhmäretkellä Naantalin idyllisessä kaupungissa ja
ainutlaatuisen kauniissa saaristossa nautitte aidoista
elämyksistä ja kiehtovista tarinoista.
Tilaa retkiesitteemme 2013–14.
Ruiskyrsää ja piimää – saariston
makuja ennen ja nyt
Makumatkalla maistellaan lähiruokaa ja luomutuotteita,
mausteena oppaan hauskat ruokatarinat ajalta, jolloin vielä
nähtiin ruoka rasvoilta ja hiilihydraateilta.
Trokarit ja pirtukuninkaat
Pirturetkellä salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän
Röölään tai Velkualle kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja
salakuljetuksesta sekä saariston historiasta.
Keskiajan kartanot ja kaunottaret
Kartanoretken tarinat kertovat erityylisten kartanoiden elämästä
keskiajalla, millaisia kaunottaria ne kätkivätkään sisäänsä;
miten elettiin ennen tuulipukuja ja farkkuja.
Valitse valmis paketti tai anna meidän räätälöidä
ryhmällesi retki ihan mittatilauksena.
Naantalin Matkailu Oy
Kaivotori 2, puh. 02 435 9800
info@naantalinmatkailu.fi
www.naantalinmatkailu.fi
Matkailu 4 • 2011
7
Luotsien ja varusmiesten Utö on nyt
joka kelin matkailusaari
Utön saari on pieni ja siksi oppaan reitti jää lyhyeksi. Matkan varrella pitää pysähtyä useasti, jotta
ehtisi kertoa saaren värikkäästä ja pitkästä historiasta edes huippukohdat. Matkailu ja uudisasutus
ovat saaren tuoreimpia ilmiöitä.
H
anna Kovanen katselee kahvilarakennustaan
tarkalla silmällä. Remonttia pitäisi tehdä.
Tuulisella saarella rakennusten julkisivut ovat
kovalla koetuksella. Sisätiloissa Hanna ei halua muutoksia
tehdä. Jyrkkään rinteeseen rakennettu puutalo oli aikoinaan
varuskunnan toimisto ja sen aistii huoneiden ilmeestä. Ensimmäinen merkki talon historiasta löytyy heti kynnyksen jälkeen
lattialta. Lomaa anomaan tulleet ja muissa asioissa esimiehen
puheille saapuneet varusmiehet iskivät kantapäänsä niin tiukasti yhteen, että puulattiaan on kulunut siihen kohtaan selvä
kuoppa. Tämän Hanna muistaa esitellä kaikille asiakkaille.
Hannas horisont on Hannan yrityksen nimi ja ensi kesänä
tulee kymmenen vuotta täyteen kahvilan ja majoitusliikkeen
pitämisestä. - Heinäkuussa taitaa olla juhlan aika, hän aprikoi.
Hannalla on toistakymmentä petipaikkaa. Sen lisäksi hän
opastaa matkailijoita kolmella kielellä ja pyörittää pitopalvelua. Väliajat Hanna hoitaa vanhempiaan. Hannan isä ja äiti
pyrkivät olemaan saarella mahdollisimman paljon.
Liki 200 merionnettomuutta
Vuosikymmenten aikana Hanna Kovanen on nähnyt monenlaista ja kuullut paljon vanhoja tarinoita. Näistä on hyötyä kun
matkailijat kyselevät saaren historiasta. Utön majakkakirkko
on Hannalle erityisen läheinen: siellä hänen vanhempansa vihittiin. Utön kivisten vesien haaksirikoista matkailijat yleensä
haluavat kuulla eniten. Hanna kertoo yleensä jonkun merihätätarinan vähän sen mukaan mistä tuulee, ja minkälainen ryhmä on kyseessä.
Utön vesillä on tapahtunut 180 merionnettomuutta. Varsinaisia haaksirikkoja näistä on noin 80. Vanhimmat haaksirikossa uponneet laivat ovat 1600-luvulta. Tunnetuin haaksirikko on Park Victoryn jouluyönä vuonna 1947 tapahtunut haaksirikko. Lumimyrskyn takia suojaan jäänyt alus ajautui kiville
tuhoisin seurauksin kun ankkuri irtosi. Utö oli tärkeä etappi
kun uponneen Estonian uhreja pelastettiin.
Saarelaisten elämä on ollut täynnä haaksirikkotarinoita,
myrskyä ja kelirokkoa. Kun haaksirikossa veden varaan joutuneita merimiehiä tuotiin maihin, saarelaisilla oli tapana ottaa
heitä hoitoon koteihinsa. Tämä yhteisöllisyys toimii varmaan
vieläkin.
Luotseja ja varusmiehiä
Utön elämä on kulkenut pitkälti valtiovallan ohjauksessa. Utö
sijaitsee ulkomerellä Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. Utö on toiminut ainakin 1600-luvulta alkaen
8
Majakan näkee jo kaukaa kun Utön saarta lähestyy. Nykyinen majakka valmistui vuonna 1814. Samalle paikalle
1750-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen valomajakka tuhoutui Suomen sodassa 1800-luvun alussa.
luotsien, majakanvartijoiden, tulliväen ja sotilaiden tukikohtana. Venäjän armeija asettui saarelle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Venäjän vallan aikana saarella asui toista sataa ihmistä.
Saarelaiset eivät aina pitäneet venäläisten puuhista, mutta
historiallisen jäljen venäläiset saarelle jättivät. Utön mukulakivitie on venäläisten tekoa. Pääväylällä oli vielä 1960-luvulla
asti kiskot, joita pitkin kuljetettiin ammuksia tykeille. Venäläiset lähtivät saarelta vuonna 1918. Tämän jälkeen Utö on tullut
tutuksi suomalaisille varusmiehille. Moni muistaa Utön siitä,
että marssit olivat lyhyitä, mutta kanervikossa ja liukkailla
kallioilla liikkuminen oli työlästä.
Uusi aika toi asukkaita
Puolustusvoimat lähti saarelta vuonna 2005. Tämä oli iso kolaus Utölle. Asukkaita ja työpaikkoja lähti joukoittain saarelta.
Kun 1800-luvulla perustetun koulun oppilasmäärä laski yhteen oppilaaseen, Korppoon kunta päätti lakkauttaa sen. Saarelaisten aktiivisuus sai kuitenkin päättäjät pyörtämään päätöksensä, tosin vasta tiukan äänestyksen jälkeen.
Utön uusi nousu alkoi siitä, että Korppoon kotiseutuyhdistys osti tyhjäksi jääneet rakennukset haltuunsa ja alkoi vuokrata niitä uusille tulijoille. Vuokra-asuntoja on keskellä Utön
kylää nyt kymmenkunta ja vipinää on piisannut. Moni on saarella vain vuoden tai kaksi. Kun ensimmäinen lapsista menee
yläasteelle, on kynnys lähdölle korkea. Saarella on toki myös
uusia pitkäaikaisia vuokralaisia. Nyt saarella asuu noin 40
henkeä ja ala-asteen koulussa on neljä oppilasta.
HYVIÄ ÖITÄ
HOSTELLISSA!
Purjepaatilla tai yhteysaluksella
Utön matkailijamäärät ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvussa. Saarelle pääsee kätevästi yhteysaluksilla: Eivor lähtee
saarelle Nauvon Pärnäisistä, Aspö liikennöi Turusta Aurajoen
varrelta. Moni menee saarella omalla veneellä. Pikkuisella
purrella sinne ei kannata lähteä, sillä Utön avarat vedet ovat
tuulisia.
Kesällä väkeä on eniten. Lisääntyvä lintuharrastajien joukko
miehittää saaren keväällä ja syksyllä. Aika moni haluaa viettää rauhallisen joulun Utön hiljaisuudessa. - Tammi- ja helmikuussa on matkailurintamalla hiljaisinta aikaa, sanoo Hanna
Kovanen.
Matkailu tuo monelle saarelaiselle tuloja, mutta kesäaikaan
väkeä alkaa olla monen mielestä jo melkein liikaa. Saariston
luonto on herkkä ja Utön erityispiirre kärsii, jos matkailu kehittyy massojen siirtelyyn.
Utön arkkitehtuuri on kiehtova. Kylätien varrella on kymmeniä kauniita puutaloja, osa niistä venäläistyylisiä. Maisemaa hallitsee vuonna 1814 valmistunut majakkarakennus.
60-luvulla rakennettu betoninen varuskunta on nyt hotellina. Saarella on kauppa sekä matkamuistomyyntipisteitä. Utöstä löytyy myös taidetta ja hierojan vastaanotto.
Hostel Borea
YÖVY aUraJoeN aalloIlla
•MainiosijaintikävelymatkanpäässäTurun
satamasta,merikeskusForumMarinumin
tuntumassa
•43suihkullajawc:llävarustettuahyttiä
•Aamiainenjaaamusaunakuuluvathintaan
•Vastaanotto24h
Linnankatu72,20100Turku
Varaukset:0408436611•hostelborea@turku.fi
www.hostelborea.fi
Lisää tietoa saaresta: www.uto.fi
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
Hostel tUrKU
NelJÄN tÄHDeN UNet KesKUstaN KUpeessa
•RauhallinensijaintiTurunkeskustankupeessa
•Huoneita1–6henkilölle
•Kaksiitsepalvelukeittiötä,vaatehuoltotilat
jalangatoninternetsekämukavatoleskelu-
tilatasiakkaille
•Hyvätkulkuyhteydetsatamastasekälento-ja
bussiasemilta
Linnankatu39,20100Turku
Varaukset:(02)2627680•hostel@turku.fi
www.hostelturku.fi
Hanna Kovanen on paljasjalkainen utöläinen. Hannas horisont -matkailuyritys täyttää ensi kesänä kymmenen vuotta.
Matkailu 4 • 2011
9
Teksti Aino Rimppi, kuvat Taidetehdas
Porvoon Taidetehdas
– kuin uusi keskusta
Avanti! soitti Taidetehtaan vihkiäisjuhlassa. Kreditointi: Fotokonttori.fi.
Keväällä 2012 Porvoojoen länsirannalle avattiin Taidetehdas kulttuuria ja harrastusmahdollisuuksia
varten. Elokuussa tehtaalla juhlittiin kauppakujan avajaisia.
V
altaisan Taidetehtaan kiviseinien sisäpuolella
viihtyvät nyt taide ja viihde, mutta myös koulutus ja yritysmaailma ovat saaneet jalansijaa.
Voisi melkein sanoa, että Porvoo on saanut toisen keskustan,
nykyaikaisen harraste- ja ostosmiljöön, vain kävelymatkan
päässä torilta ja Vanhasta Porvoosta.
Töissä Taidetehtaalla
visoitto on Porvoossa syntyneen oman orkesterin jokakesäinen tapahtuma. Konserttien sarja Taidetalossa jatkuu sisälle
syksyyn, mm. lokakuun 4. päivänä esitetään Jean Sibeliuksen
Kullervo-sinfonia, sävelruno, jossa Johanna Rusanen-Kartano
laulaa sopraanon osan.
Taidetehdas on saanut suojiinsa myös ammattiteatterin. Jokiteatteri on Porvoon ikioma, Merja Larivaaran ja Kari-Pekka
Toivosen luotsaama. Näytelmä ”Gabriel tule takaisin” kuuluu
syksyn ohjelmistoon Avanti-salissa: 8.–12.lokak. ja 12.–18.
marrask. 2012.
Taidetehtaasta löytyy tietysti myös taidehalli. Taidehallissa
on esillä erilaisia kuvataidenäyttelyjä, mm. 13.10.–4.11. Aaro Heinon veistoksia, 9.11.–2.12. ja Taira Tiger, maalauksia.
Syksyllä Taidetehtaassa aloitti kansalaisopiston taidekoulu,
joten siellä nähdään myös taidekoulun oma näyttely, 8. joulukuuta. Tehtaan suojissa toimii niin ikään taidelainaamo.
Taidetehtaan elokuvateatteri on digitaalinen BioRex. Syyskauden suuret tapahtumat elokuvateatteriin tulevat ulkomailta: Verdin Nabucco Italiasta, Tsaikovskin baletti Joutsenlampi
Moskovasta ja Mozartin ooppera Cosi Fan Tutte Salzburgista.
Jatkossa esitykset BioRexissä ovat suoria lähetyksiä maailman oopperalavoilta.
Joulumarkkinat levittäytyvät Taidetehtaan tiloihin 13.–16.
joulukuuta ja Jari Sillanpää & AiA täydentävät 20.12. joulumielen. Porvoosta kasvoi äkkirynnäköllä monitasoinen kulttuurikohde, joka takaa myös varman yöpymisen – Taidetehtaan viereen on kaavoitettu hotellitontti.
Nyt Porvoossa paiskitaan töitä Taidetehtaalla. Tehdas tarjoili heti alkutaipaleellaan mm. Avanti! -konsertin. Avanti! Su-
www.taidetehdas.fi
Ensin oli linnoitus Linnamäellä
Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, perustettu vuonna 1380. Sokkeloiset ja mukulakiviset kadut ovat houkutelleet
Porvooseen matkailijoita jo ennen kuin suomalainen matkailu
varsinaisesti sai edes alkunsa.
Porvoon nimi juontaa ruotsinkielisestä nimestä Borgå. Linnamäelle noussut linnoitus – ruotsiksi Borg – ja mäen alapuolella virtaava joki – å – yhdistyivät nimeksi. Seutu oli ruotsinkielistä. Kaupungille piti löytää myös suomenkielinen nimi, ja
Porvoo tuntui luontevalta.
Porvoojoen länsirannalla oli jo 1900-luvun alussa tehdaskiinteistö, joka aikojen kuluessa kätki tiiliseiniensä taakse lista- ja vanerituotannon, traktorien ja kevyiden koneiden valmistuksen ynnä Fiskarsin nostokurkituotannon. Vuonna 1986
Porvoon kaupunki osti kiinteistön kulttuurin ja toiminnan
tarpeisiin. Nyt suunnitelmat ehtivät lopulliseen tavoitteeseen,
kun koko tehdasmiljöö avattiin uuteen tarkoitukseensa – syntyi Taidetehdas.
10
Abicin®
Pihkalakka
30% – apu
sieni-infektion
hoitoon
P
ihkavoiteen käyttö ihon
haavojen ja infektioiden
hoidossa on vanhaa suomalaista ja varsinkin pohjois-suomalaista kansanlääkintää. Nyt kuusenpihkasta on kehitetty tasalaatuiset tuotteet,
joissa kuusen pihka on valmistettu formuloiduksi salvaksi (Abilar ®Pihkasalva 10%) sekä lakaksi (Abicin® Pihkalakka 30%).
Kun kuusen kylki vaurioituu alkaa
haavakohta erittää pihkaa suojautuakseen taudinaiheuttajilta. Vuosien kuluessa kaarnavaurion kohtaan muodostuu
kovettunutta runkopihkaa, joka käsityönä kerätään talteen. Kolarilais-espoolainen Repolar Oy jalostaa pihkan
tuotteiksi, joita on saatavissa vain apteekeista, mutta potilaiden hoitoon myös
sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
Kynsisieni eli kynsisilsa on kynnen
sienitulehdus, josta kärsii noin joka
kymmenes suomalainen. Infektoituneet kynnet ovat paksuuntuneet, sameat ja hankalasti hoidettavat. Kynsisieni
voi toimia myös infektioporttina muille
pieneliöille kuten bakteereille. Seurauksena voi olla ihonalaistulehdus tai pai-
sekertymä. Myös jalkasilsa on yleinen
vaiva jossa sieni-infektio on varvasvälissä ja jalkapohjassa.
Abicin® Pihkalakka 30% on tieteellisesti tutkittu apteekkituote, joka on
tarkoitettu kynsisienen, jalkasilsan ja
bakteeriperäisen kynsivallintulehduksen
paikallishoitoon. Pihkalakalla on voimakas sienten kasvua estävä vaikutus
kaikkia Trichophyton lajin dermatofyyttejä vastaan.
www.repolar.com
Matkailu 4 • 2011
11
Härmän Kylpylä on
pikkuusen
paree
paikka
V
arhain iltapäivällä Härmän Kylpylän vastaanotossa on vilkasta. Senioriryhmä miettii
iltaohjelmaansa samalla, kun joukko teiniikäisiä tutkailee liikuntavälinevaraston tarjontaa. Nuoripari suuntaa kylpytakeissa kohti kylpyläosastoa ja ravintolasta kantautuva ruoan tuoksu vetää nälkäisiä vieraita
puoleensa. Jotkut viihtyvät aulassa huvikseen ja seuraavat
vierestä muiden kylpylävieraiden virtaa. Rento lomatunnelma tarttuu tulijaan heti ovella.
Sisääntulon hulinasta huolimatta peremmällä rakennuksessa sijaitsevissa hotellihuoneissa on rauhallista. Kun
esimerkiksi ravintola on rakennuksen toisessa päässä, eivät sen äänet kantaudu huoneisiin asti.
Kylpylän mittava laajennus ja peruskorjaus valmistuivat
vappuna.
Myyntipäällikkö Pasi Vainio esittelee uudistettuja tiloja
mielellään. Tutustumiskierros alkaa viihtyisästä tilausravintola Banketista, jossa ryhmät voivat järjestää omia tilaisuuksiaan. Näkymä allasalueelle tuo Bankettiin välimerellistä tunnelmaa, jota voidaan tehostaa merta ja myrskyä
jäljittelevillä ääni- ja valoefekteillä.
Tilaan mahtuu jopa 60 henkeä ja valittavana on kolme
omaa menua ja lisäksi buffetvaihtoehto.
Vainion mukaan rauhallinen ravintola on suosittu pitopaikka esimerkiksi sukujuhlille tai yritysten tilaisuuksille.
Rantaelämää ympäri vuoden
Laajennuksen myötä kylpyläosastolla on kokonaan uusi
kuntouintiallas, lasten allas ja kylmä allas sekä kuuman
kiven sauna. Lisäksi kylpylän tiloihin rakennettiin ainutlaatuinen Härmän Sunny Beach eli lasikabinetissa sijaitseva oikea hiekkaranta.
Noin sadan neliön rannalle on tuotu 26 kuutiota pölyämätöntä hiekkaa. Se ei leviä muualle kylpylään, sillä tilaan saavutaan ja sieltä poistutaan automaattisesti toimivan pesukäytävän kautta.
– Tämä on jotain sellaista, mitä muissa suomalaisissa kylpylöissä ei vielä ole, Vainio kertoo. Härmän Sunny Beachilla nautitaan ympäri vuoden 30 asteen helteestä. Lämmin hiekka tuntuu mukavalta niin aikuisten kuin
lastenkin varpaissa. Vainio toteaa, että hiekkarannalla voi
leppoisan oleilun lisäksi pitää vaikka vähän erilaisen kokouksen tai järjestää työhyvinvointipäivän ohjelmaa, esimerkiksi rantasambaa, rantalentopalloa tai frisbeegolfia.
12
Hemmottelua joka makuun
Kylpylän puku-, pesu- ja saunatilat peruskorjattiin samoin
kuin terapia-, keidas-, pore- ja vauva-altaat.
Kuntouimareille tarkoitettu allas on pituudeltaan 25 metriä. Keidasaltaassa voi nautiskella hierovasta vesiputouksesta
ja poreilevasta vedestä. Vainio iloitsee siitä, että laajennuksen
myötä kylpylään saatiin yli kaksinkertainen määrä vettä entiseen verrattuna. Samalla koko kylpylän Wellnessosasto koki
miellyttävän kasvojenkohotuksen. Hoitohuoneet päivitettiin
ajanmukaisiksi ja hoitojen jälkeen asiakkaat voivat halutessaan jäädä lepäilemään rauhalliseen oleskelutilaan, joka on
tuoksua ja ääniä myöten viimeistelty. Tilaa on jaettu verhoilla
ja oleskeluhuoneeseen sijoitetut lepotuolit houkuttelevat puoleensa nauttimaan vaikkapa kupillisen vihreää teetä tai vain
hiljentymään ja palautumaan hemmotteluhoidoista. Hämärä
valaistus hellii silmiä ja kiire tuntuu varsin kaukaiselta asialta.
Aktiviteetteja laidasta laitaan
Härmän Kylpylän liikuntatarjonta on laaja. Alueella on yhdeksänreikäinen golf-rata ja Anssin Jussin
Areenalla taas voi muun muassa pelata pallopelejä, jumpata, juosta 150 metriä pitkällä radalla, keilata tai harjoitella golf-lyöntejä. Hallissa järjestetään myös konsertteja pitkin
vuotta. Tanssin ystävälle kylpylän ravintolassa on ohjelmaa
kuutena iltana viikossa. Maanantain naistentanssit eli Mantamyrskyt tunnetaan myös muualla maakunnassa ja sinne saavutaan usein pidemmänkin matkan päästä.
Taitopajassa taas askarrellaan.
Käsillä tekemisen halu iskee helposti ohikulkijaankin, sillä tilassa on esillä paikan päällä valmistettuja kauniita töitä kuten
värikkäitä helmikoruja, tyttömäisiä prinsessakruunuja, näyttäviä paperinarupalloja ja painettuja t-paitoja. Työt vaihtelevat
aina kausittain. Jos aika loppuu kesken, voi myymälästä ostaa
askartelupakkauksia mukaan kotiin vietäväksi.
Seudun aktiviteetit eivät rajoitu kylpylän omiin tiloihin, sillä lähistöllä sijaitsee esimerkiksi Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto, PowerPark. Juhannuksena taas kylpylään vetää
väkeä Kauhavalla järjestettävä perinteinen Lentäjien juhannus
-tapahtuma.
Härmässä kokouskin voi olla Pikkuusen
Paree
Viime syksynä Härmän kylpylässä lanseerattiin Pikkuusen
Paree -kokouskonsepti. Samalla kokouspalvelut uudistuivat
täysin ja nykyään kokouksen yhteyteen voi valita esimerkiksi
Pikkuusen Paremman Kaffipaussin tai Pikkuusen Paremman
Aamiaisen unohtamatta ravintolan kokousmenuja sekä illallisia. Myös kokoustilat ovat moderneja ja sopivat monenlaisiin
tarpeisiin.
– Meillä on todella monipuolinen valikoima nykytekniikalla
varustettuja kokoustiloja. Anssin Jussin Areenassa voi järjestää peräti 1300 hengen seminaarin, Lakeussaliin mahtuu 250
henkeä kokoustamaan ja valittavina ovat myös 105 hengen auditorio, 50 ja 30 hengen kokoustilat sekä useita 16 hengen kokoustiloja ja pienempiä ryhmätyötiloja, luettelee myyntipäällikkö Pasi Vainio.
Kokoukseen, koulutustilaisuuteen tai muuhun tapahtumaan
voi liittää monenlaista oheisohjelmaa aina liikunnasta kädentaitoihin tai hemmotteluun. Yritysten ja yhteisöjen henkilökunnille on tarjolla myös ohjattuja liikuntatunteja. Lajeja ovat
esimerkiksi fysiokimppa, joogavenyttelyt ja punttijumppa sekä kaikki uudet ranta- ja allasliikuntamahdollisuudet.
Kesän Asuntomessut
oli hyvä matkailukohde
Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa keräsi yleisöä sateisesta kesästä huolimatta. Asuntomessut esittelevät asumisratkaisuja, mutta ne toimivat mainiosti myös matkailukohteena.
Tampereen asuntomessuilla 13.7. – 12.8. vieraili yhteensä 145 581 maksanutta kävijää. Päiväkohtainen kävijäennätys tehtiin lauantaina – 6 864 asumisesta kiinnostunutta. Kävijämäärä kasvoi edellisen vuoden 127 546 kävijästä.
Vuoden 2013 Asuntomessualue nousee Hyvinkään Metsäkaltevan alueelle keskustan kupeeseen, luonnon keskelle. Vuonna 2014 Asuntomessut ovat Jyväskylässä. Loma-asuntomessut
vuonna 2014 rakennetaan matkailukohteena nyt 100 -vuotiaalle Kalajoen merenrannalle.
Matkailu 4 • 2011
13
Kalajoen hiekkasärkillä
100 vuotta
Teksti ja kuva Aino Rimppi
Kalajoen hiekkasärkät löydettiin 1800-luvun lopulla. Maisema ihastutti, aurinko ja merivesi kutsuivat kylpemään. Suomi oli saanut oman rivieransa.
K
alajoen rannoille perustettiin ensimmäinen
liikeyritys 1920-luvulla. Kävijöiden rohkaisemana Kärjän kioski aloitti toimintansa rannalla. Se myi limonaatia ja nisua Tuomipakkain ja Herranpakkain välillä. Liikeyrityksen aloitettua toimintansa yhä enemmän ihmisiä saapui rannalle vastaanottamaan yötöntä yötä.
Juhannuksenvietosta tuli tapa.
Vuonna 1931 kuuluisa Hilman hotelli avasi ovensa Hiekkasärkillä. Vakiovieraaksi lukeutui jopa kirjailija Ilmari Kianto.
Kiannolla kun oli sana hallussaan ja hän nimitti runoissaan
hotellin omistajaa ”Pohjolan pontevaksi naiseksi”. Hilma nimittäin aina tarvittaessa heitti rauhanhäiritsijät itse ulos. Toisaalta Hilma sai hotellivieraansa hyvinkin viihtymään.
Kunta kiinnostui rannasta
Hiekkasärkkien matkailua ruvettiin kehittämään tosissaan
1960-luvulla. Kunnan oli vain ensin vuokrattava merenrantaalue jakokunnalta. Tuo alue suunnattiin ”palvelemaan matkailua,
nostamaan Kalajoen mainetta ja tuomaan kuntaan hyvinvointia”.
14
Kohta vuokrasopimuksen jälkeen alueelle perustettiin leirintäalue, joka ylsi Suomen suosituimmaksi. Hilman hotellin
naapuriin, Tuomipaikoille rakennettiin vähän myöhemmin
Suomen Matkailijayhdistyksen ajanmukainen matkailumaja.
Matkailumaja on nykyisin ravintola Dyyni.
Viimein vuonna 1971 valmistui hotelli Rantakalla. Vähitellen rannalle ilmestyi myös muita yrityksiä ja erilaisia palveluja. Kalajoen avaa aluetta kehitetään edelleen.
Nostalgiaa
Kirjailija Kianto oli Kalajoen rantojen ensimmäinen kuuluisuus. Sittemmin heitä saapui lisää: Presidentti Urho Kekkonen vieraili Kalajoella useamman kerran. Erään kerran hän
jopa saapui paikalle Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginin kanssa. Tuolloin elettiin vuotta 1966. Seurueen käyttämä rantasauna palvelee paikalla edelleen – tavallisia matkailijoita.
Hiekkasärkkien 70-luvun nostalgiaa löytyy Veikko Huovisen romaanista ”Lampaansyöjät”. Samoin Hiekkasärkät ovat
esillä romaanista tehdyssä, alueella kuvatussa elokuvassa. Tapani Kansa puolestaan on sanoittanut kappaleen ”Kalajoen
hiekat”.
Kalajoella juhlittiin nostalgisissa merkeissä, kun syksyllä
2012 järjestettiin seminaari lomakohteen korkean iän kunniaksi. Seminaarissa mm. toimitusjohtaja Tony Manninen esitelmöi aiheesta ”Merta, hiekkaa ja videopelejä”. Myös MTV3
-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, sukujuuriltaan kalajokilainen, oli paikalla hänkin ja jutteli juhlayleisölle aiheesta ”Suomi matkakohteena; osumia ja ohareita”. Seminaarin päätteeksi lanseerattiin Kalajoen matkailun kotisuvut.
www.hiekkasarkat100.fi
Helsingin asemalta
Venäjän viisumeita
V
enäjälle junassa matkustaminen helpottui, kun
Helsingin päärautatieasemalla avattiin 13. elokuuta viisumipiste.
Lähialuematkojen palvelupisteen valikoimaan kuuluvat
monipuoliset Venäjän matkustuksen palvelut, kuten viisumit,
hotellivaraukset, matkaliput ja liput kulttuuri- sekä urheilutapahtumiin. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen lisäksi
viisumeita saa muun muassa Kiinaan ja Intiaan. Palvelua saa
myös venäjänkielellä.
VR kehittää junamatkustukseen liittyviä palveluja yhteistyössä kumppaniensa kanssa, sanoo matkustajaliikenteen toimitusjohtaja Antti Tiitola. Yhteistyö Lähialuematkojen kanssa
on jatkunut 1990-luvun alusta. Uusi toimipiste Helsingin asemalla on hyvä parannus matkustajien palveluihin.
Asiakas voi uudessa toimipisteessä hankkia koko matkapaketin yhdeltä luukulta, kertoo Lähialuematkojen toimitusjoh-
taja Peter Holst. Meiltä voi hankkia niin Pietarin- tai TransSiperian matkan kuten kaikki tarvittavat matkaliput, viisumit
ja majoituksen. Viisumin käsittelyaika on 7-8 arkipäivää. Pikaviisumin voi saada nopeammalla aikataululla.
Helsingin ja Pietarin välinen junamatkustus on kasvanut
merkittävästi. Allegro-junalla tehtiin heinäkuussa 500 000
matkaa. Tammi-heinäkuussa Allegron matkustajamäärä kasvoi 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Allegro-junien
tarjoushinnoittelua kehitetään edelleen, ja edullisimmillaan
Pietariin pääsee syksyllä 49 eurolla.
Lähialuematkat on yksi suomen suurimmista Venäjään ja
entisen Neuvostoliiton alueen viisumeihin ja matkoihin erikoistuneista matkatoimistoista. Vuonna 1991 perustetun yrityksen asiakkaisiin kuuluu liikematkailijoita ja ryhmä- sekä
omatoimimatkailijoita. Helsingin päärautatieaseman viisumipiste palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin klo
8-18.
www.vr150.fi
Matkailu 4 • 2011
15
Designia
ja vähän
herkkujakin
”Monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan, joka piristää
ympäri vuoden. Yövy laadukkaissa hotelleissa,
shoppaile pienissä putiikeissa ja kauppakeskuksissa ja
nauti kauden herkut Helsinki Menu –ravintoloissa”.
Tutustu Helsingin tarjontaan matkailun verkkosivuilla
www.visithelsinki.fi
Matkailu- ja kongressitoimisto, Pohjoisesplanadi 19, PL 28, 00099 Helsingin kaupunki, Puh. (0)9 3101 3300
matkailu_178x128_syksy2012.indd 1
17.9.2012 9:50:05
Helsingissä runsaasti
koettavaa syyslomalla
ja loppuvuonna
Helsingin tapahtuma- ja elämysvalikoima on runsasta myös designpääkaupunkivuoden loppukaudella.
K
aupungin suosituimpien nähtävyyskohteiden
joukosta paikkansa löytänyt Kampin hiljentymiskappeli kiinnostaa matkailijoita ja marraskuussa avautuvasta Hakaniemenrannan Kulttuurisaunasta
odotetaan suosittua kohdetta. Sauna kaupungin keskustassa
tarjoaa ulkomaalaisille matkailijoille mieleenpainuvan tavan
kokea suomalaista saunomiskulttuuria ja kaupunkilaisille uuden virkistäytymispaikan.
Kauppatorin ja Senaatintorin välissä sijaitsevat Torikorttelit ovat laajentaneet tarjontaansa vahvasti. Muotoilualan putiikkeja, ravintoloita ja monimuotoisia kaupunkitapahtumia
16
on tarjolla ympäri vuoden. Arkkitehtuurista kiinnostuneiden
kannattaa puolestaan suunnata Helsingin yliopiston uuteen
pääkirjastoon, Kaisa-taloon, joka on Suomen suurin yliopistokirjasto.
Helsinkiin syntyy myös toisentyyppinen matkailijoita kiinnostava kohde, kun yhdysvaltalaisen ravintolaketjun Hard
Rock Cafe ja oheistuotemyymälä avautuvat lokakuussa ydinkeskustaan, Stockmannin tavarataloa vastapäätä.
Majoituspuolen uutuuksiin kuuluu Suomen ensimmäinen
”story-hotelli”, Scandic Paasi, jonka suunnittelussa on haettu innoitusta alueella aikoinaan vaikuttaneista persoonista ja
kannattaa suunnata myös Suomenlinnan joulutapahtumaan 1.–2. joulukuuta sekä Seurasaaren joulupolulle 16. joulukuuta.
Vuosi vaihtuu musiikin siivittämänä Senaatintorin perinteisessä Uuden vuoden vastaanotossa. Juhlakauden päättää eri puolilla kaupunkia
nähtävä Lux Helsinki -valotapahtuma, joka toimii upeana starttina tulevalle vuodelle 4.–8. tammikuuta.
www.visithelsinki.fi
Kuva: Esko Jämsä
tapahtumista. Uutta lupaa myös Radisson Blu Plaza
Hotel, joka uudistaa tilojen lisäksi palvelumalliaan.
Rautatieaseman vieressä sijaitseva Plaza tulee tarjoamaan asiakkaiden majoituselämykseen aiempaa
enemmän räätälöintimahdollisuuksia Made by You
-konseptilla. Uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2013 tammi-helmikuussa.
Syyslomalla Helsinkiin
Ohittamaton syyslomakohde lasten kanssa on myös
Linnanmäen huvipuiston kupeessa sijaitseva Merimaailma Sealife. Eläintenystävät viihtyvät myös
Korkeasaaressa ja trooppista tunnelmaa tarjoavassa
eläintalo Tropicariossa. Historiaa huokuva Suomenlinna kiehtoo ympäri vuoden. Lasten kanssa jo yksin merimatka linnoitukseen on elämys ja seikkailu
saaren tunneleissa taskulamppujen valossa jää kaikille mieleen.
Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden
teemakatu on Unioninkatu, jonka varrella järjestetään loppuvuoden aikana useita tapahtumia ja näyttelyitä. Juhlahetkiin kuuluu Tähtitieteen yleisökeskuksen avautuminen 24. lokakuuta Tähtitorninmäellä, Helsingin observatoriossa.
Lähiseudulla lasten kanssa kannattaa katsastaa
EMMAn BMW Art Cars -näyttely, joka on esillä 31.
lokakuuta asti. Jännittävälle matkalle tulevaisuuteen
pääsee 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyssä ja
ilmastonmuutokseen puolestaan perehdytään Klima
X -näyttelyssä, jotka molemmat jatkuvat Heurekassa tammikuun loppupuolelle asti.
Kuva: Santeri Laamanen
Joulukausi täynnä elämyksiä
Helsingin joulukausi alkaa Aleksanterinkadun jouluvalojen sytyttämisellä 25. marraskuuta. Marraskuussa avautuu myös Rautatientorin suosittu Jääpuisto, jossa luistellaan ja viihdytään maaliskuulle
saakka.
Joulun alla lukuisat markkinat tarjoavat kotimaisia käsitöitä, koriste-esineitä, kauden herkkuja ja
muita matkamuistoksi tai lahjaksi sopivia tuotteita.
Senaatintorilla järjestettävien Tuomaan markkinoiden kojuista tehdään löytöjä 7.–22. joulukuuta.
Tanssiteatteri Hurjaruuthin lumoava Talvisirkus
Afrikka kuuluu juhlakauden ykkösmenojen joukkoon 8.11.–6.1. Kaapelitehtaalla. Perheen kanssa
Matkailu 4 • 2011
17
EMMA
– taiteenystävän
keidas Espoossa
E
MMA - Espoon modernin taiteen museo on yksi Suomen merkittävimmistä taidemuseoista. Upea pysyvästi esillä
oleva kokoelma sekä vaihtuvat kotimaiset ja kansainväliset näyttelyt oheisohjelmistoineen tarjoavat katsottavaa ja
koettavaa koko perheelle.
EMMAn talvinäyttelyssä keskeisenä teemana on valo. Katalonialaisen kuvanveistäjän Jaume Plensan suuret ihmishahmoiset
veistokset ovat nähtävillä 14.11.2012-27.1.2013.
EMMA sijaitsee arkkitehtonisesti merkittävässä entisessä kirjapainotalossa näyttelykeskus WeeGeellä. Saman katon alta löydät myös neljä muuta museota, museokaupan ja kahvila-ravintolan.
Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la ja su 11-17.
www.emma.museum.
Puh 05 234 4170
05 234 4199
teatteriliput @kotka.fi
1.9.-31.10.2012
BMW ART CARS /
14.11.2012-27.1.2013
JAUME PLENSA /
14.11.2012-27.1.2013
MODERNI JULISTE
1890-1940 /
Katso koko monipuolinen ohjelmisto:
www.kotkanteatteri.fi
18
BMW AG
TI, TO, PE 11-18,
KE 11-20, LA, SU 11-17
AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA
PUH. (09) 8165 7512
WWW.EMMA.MUSEUM
KAMPISTA BUSSIT 106 JA 110
Gabriel,
tule
takaisin!
Mika Waltarin rakastettu, sydämetön klassikokomedia.
M
ihin kaikkeen ihminen on valmis rakkauden
tähden, entä rahan?
Angelin sisarusten, Kristiinan ja Ulriikan,
hillitty elämä pikkukaupungin paperikauppiaina järkkyy kun
komea kapteeni Gabriel Lindström tulee ja hurmaa heidät
molemmat. Sisarentytär Raili seuraa sivusta kun tätien elämätön elämä ja tukahdetut tunteet ja haaveet vaihtuvat unelmaan jossa rakkaus vie jalat alta ja järjen päästä - samantien
perintörahat.
Sisarukset ovat valmiita sokaistuneen rakkautensa vuoksi
antautumaan ehdoitta ja tekemään hirveitäkin tekoja ja elämään valheessa - niin suloisessa!
Gabriel, tule takaisin! näytelmän teemat ovat vahvasti tässä ajassamme – ahneus, yksinäisyys, narsismi ja rakkauden
kaipuu.
Nykypäivän Auervaarat höynäyttävät hyväuskoisia naisia ja
häpeämättömin on voittaja.
Terävä ja tarkkanäköisyydessään julma näytelmä on samalla myös täysiverinen komedia jonka myötä katsoja nauraa
myös omalle itselleen.
Upeat roolit takaavat nautinnollisen illan!
Ohjaaja: Taneli Mäkelä, lavastaja: Jyrki Seppä. Rooleissa: Gabriel -Mikko Rantaniva, Ulriika - Sara Paavolainen,
Kristiina – Anne Nielsen, Raili – Hanna Lekander. Esityksiä
13.12. saakka
Kuvassa Angerin sisarukset Kristiina (Anne Nielsen) ja Ulrika (Sara Paavolainen). Kuvaaja Jenni Kaurila/Studio Nevian, kuvankäsittely Maarit Järvinen.
Mika Waltari (1908-1979) on sivuuttamaton luku kotimaista kirjallisuushistoriaa. Hänen tuotantonsa määrä ja suosio
hipovat kaikkia ennätyksiä. Läpimurtoteos oli Suuri Illusioni ja maailmanmaineeseen vei Sinuhe Egyptiläinen. Yhä suomalaiset katsovat Komisario Palmu – elokuvia ja näyttämöllä
esitetään Waltarin lukuisia näytelmiä. Kirjailijan tyyli ulottuu
vakavasta ja historiallisesta hilpeään ja satiiriseen, ironiseen
realismiin sekä huumoriin ja romantiikkaan. Teatteri Vantaan
näyttämöllä on nähty Waltarin näytelmistä komedia Rakas
Lurjus.
www.teatterivantaa.fi
Ensi-ilta
5.10.2012
Mikko Rantaniva,
Anne Nielsen,
Sara Paavolainen ja
Hanna Lekander
Ohjaus:
Taneli Mäkelä
Gabriel tule takaisin näytelmän ohjaaja Taneli Mäkelä.
Kuvaaja Janne Mikkilä.
Varaukset: 09 836 1919, Tikkurilantie 44 | www.teatterivantaa.fi
Matkailu 4 • 2011
19
Jouluviikot - uusi
tapahtumakokonaisuus
Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja Rauman City-kauppiaat ovat koonneet joulunalustapahtumia uudenlaiseksi, maakunnallista ja
valtakunnallista mielenkiintoa herättäväksi Joulu tulee Vanhaan Raumaan – kokonaisuudeksi.
Joulu tulee
vanhaan J
Raumaan
ouluviikoilla, 7.–31.12.2012, raumalainen jouluperinne esittäytyy aivan omanlaisenaan muiden
kaupunkien jouluperinteiden rinnalla tunnelmallisessa Vanhassa Raumassa. Maailmanperintökohteen omintakeinen miljöö, seurakunnan, kaupungin ja yhdistysten tilaisuudet, joulutorituotteineen ja tapahtumineen kutsuvat kiireisimmänkin joulun rauhoittavaan tunnelmaan.
Raumalaisia joulunajan perinteitä
Jouluviikkojen aikana vahvistetaan raumalaisia joulunajan
perinteitä, tapahtumia ja rauhoitutaan yhdessä joulunajan sanomaan. Joulutori ja torikojujen salaperäiset luukut avautuvat 7.12. Lauantaina 15.12 Pyhän Ristin kirkossa lauletaan
500 minuuttia kauneimpia joululauluja. Rauman seurakunnan
pappeja jalkautuu aattona kansan pariin kauppakeskukseen
lukemaan jouluevankeliumin sanomaa seimen äärellä ja muistuttamaan hyvän elämänlaadun merkityksestä, hyvistä teoista
ja läheisten huomioimisesta. Jouluviikot ovat myös yksi Rauman kaupungin 570-juhlavuoden päätapahtumista.
Idea Jouluviikoista sai alkunsa viime joulukuussa, kun Ylen
aamutv:ssä haastateltiin jouluevankeliumia Rauman Prismassa lukenutta raumalaista pappia Valtteri Virtaa. Tuolloin
jouluevankeliumi-teemaan päätettiin liittää yhdeksi kokonaisuudeksi tyylillisesti sopivia, jo olemassa olevia jouluviikon
ajan tapahtumia ja toimintoja, jotka joka tapauksessa järjestetään tai on järjestetty jo useampina vuosina. Kokonaisuuteen
sopivat erinomaisesti muun muassa Raumalla viime jouluna
käyttöön otetut uudet joulutorikojut ja jo useampana vuonna
järjestetty Tonttujen yö. Seurakuntien järjestämät perinteiset
kauneimmat joululaulut – tilaisuudet yms. valmiit ohjelmat
tulivat luonnollisesti tärkeäksi osaksi jouluviikkoja.
Uuden joulukonseptin markkinointi
Uudet jouluiset tapahtumaviikot tavoittelevat tunnettuutta,
vahvistavat kaupallisuutta ja esittelevät raumalaista joulua
uudessa valossa myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.
Jouluviikkoja tuodaan monipuolisesti esille myös sosiaalisessa mediassa.
Vanhaa Raumaa. Kuvaaja: Esko Jämsä.
20
www.rauma.fi
Rauman historia ja perinteet
kohtaavat Tallbo-ravintolassa
Villa Tallbon pihapiiri Raumanmeren rannalla on luotu onnistuneiden juhlien ja erilaisten
yritystilaisuuksien paikaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat idyllinen pitsihuvila korkeatasoisine
keittiöineen ja uusi, moderni juhlatalo.
sin toimipiste on samaan pihapiiriin
vasta valmistunut punainen juhlatalo.
Se on suunniteltu erityisesti kokousja koulutustiloiksi sekä erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi. Asiakaspaikkoja on 240.
lounasravintola Wähä Tallbo. Arkisin
avoinna olevassa ravintolassa on tarjolla lounas ja a la carte -lista. Asiakaspaikkoja on 130.
Kaupunkiravintola vanhassa Raumassa
Maila ja Erkki Sinervaara ova aikaisemmin pyörittäneet 13 vuotta lounasravintolaa Ulvilassa, jossa heidät
valittiin vuonna 1986 vuoden yrittäjiksi. VuonnBlue - käädyt ja Maila
Sinervaara valittiin Rauman Naisyrittäjäksi.
Sinimailanen Oy:n perheyrityksessä vanhemmat asuvat ja toimivat Villa
Tallboss. Wähä Tallbon toiminnasta
Rauman keskustassa vastaavat tytär,
poika ja miniä. Perheen ulkopuolisia
työntekijöitä on 5-8.
V
Tunnustusta työlle
Tallbo-raviantoloiden ainutlaatuisen
illa Tallbon pihapiiri hakokonaisuuden kruunaa nyt Rauman
kee vertaistaan. Vuonna
sydämessä, vuonna 1996, hankittu
1901 rakennetun, kulttuurihistorialliseti merkittävän, entisen huvilan on Tallbo-ravintoloiden
yrittäjäpariskunta Maila ja Erkki Sinervaara kunnostanut juhlien viettoon
ja ryhmien ruokailuun.
Huvilan kolmessa upeassa salissa
ja isolla lasikuistilla on yhteensä 130
ravintolapaikkaa. Yläkerrassa on 2030 hengen kokoustila. Talon uusinta
osaa on nykyaikainen keittiö, joka on
tunnettu hyvästä ruoastaan.
-Keittiömme on hyvin perinteinen. Tarjolla on selkeää suomalaista ruokaa, ryyditettynä ripauksessa klassista kettiötä,
Laadukkaita ravintolapalveluja idyllisissä ja persoonallisissa Tallbossa.
kuvailee talon rouva
Maila Sinervaara. VarRavintola Villa Tallbo
Ravintola Wähä Tallbo
sinainen keittiömestaPetäjäksentie 178, 26100 RAUMA
Vanhankirkonkatu 3, 26100 RAUMA
ri on Erkki Sinervaap. 822 0733
p. 822 6610
ra, joka vaalii työssään vanhoja ravintolaperinteitä.
Uusi juhlatalo
yritys- ja perhetapahtumiin
Villa Tallbo on Tallbo -ravintoloiden pääpaikka, jonka toiminta
painottuu kesään, viikonloppuihin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Uu-
Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu
ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta.
Mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sop. mukaan. Kysy lisää
maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com
Viihtyisä ruokaravintola
Wanhan Rauman sydämessä. Monipuolinen
lounas ja À la carte. Myös
iltaisin sop. mukaan.
www.tallbo-ravintolat.com
Matkailu 4 • 2011
21
Rauman Kaupunginteatterissa
komediapitoinen syksy, keväällä
kotimaisen draaman kantaesitys
Rauman Kaupunginteatterin syyskaudella nähdään kaikkiaan kolme ensi-iltaa. Kauden avasi
Tove Janssonin rakastettu lastenkirjallisuuden klassikko, Kuka lohduttaisi Nyytiä? Yli 3-vuotiaille suunnattu esitys sai ensi-iltansa jo 17.elokuuta ja vastaanotto on ollut loistava. Ujon Nyytin
tarina on kertomus yksinäisyydestä, pelosta ja niiden voittamisesta. ”Yksin kukaan ei nauti edes
näkinkengästään.”.
M
arie Jonesin menestysnäytelmä Kiviä taskussa rantautui myös Raumalla, kun Petteri
Sallisen ohjaama tragikomedia sai ensi-iltansa 1.syyskuuta. Näytelmä on todellinen näyttelijöiden taidonnäyte, sillä Timo Julkunen ja Jerry Mikkelinen urakoivat
yhteensä jopa 15 eri roolissa! Vauhdikas näytelmä on loistavan näyttelijätyön myötä todellinen teatterielämys, sillä roolihahmot vaihtuvat huimaa vauhtia. Kiviä taskussa haastaakin
näyttelijöiden lisäksi myös katsojat, sillä sekuntiakaan ei kannata hukata.
Syyskauden viimeisenä ensi-iltana, 18.lokakuuta, nähdään
Raila Leppäkosken musiikkikomedia Iltatähti. Jopa 22 suosittua musiikkinumeroa 1930-80 –luvuilta sisältävän näytelmän
pääosissa ovat Iltatähden vanhainkodin kolme iäkästä asukasta. He pakenevat uniin ja unelmiin - välillä spontaanisti, välillä lääkityksen avulla. Haaveissaan naiset ovat mitä ja keitä
haluavat, heihin eivät yllä aika tai painovoima, eikä ihailijoita
puutu. Näiden vanhojen rouvien todellisuudessa elämä todella on kabaree!
Tammikuussa 2013 Rauman Kaupunginteatterissa nähdään
kotimaisen draaman kantaesitys, kun ensi-iltansa saa Tapio
Koivukarin ja Sakari Kirjavaisen Missä aallot murtuvat. Näytelmän maailma on tuttu Tapio Koivukarin samannimisestä
tositapahtumiin perustuvasta romaanista. Luodetuulen maan vuonna 2010
aloittama saaristolaissaaga
laajenee ja tarinan keskushenkilönä on Kuuskajaskarin Aaronin ja Fiinan poika Enok Havström (Ilkka
Koivula), joka on joutunut
potilaaksi Niuvanniemen
mielisairaalaan. Entisenä
pukseerin eli hinaajan lämmittäjänä hänet sijoitetaan
sairaalan
lämmittäjäksi.
Rauman edustan Kylmässä
Santkarissa sattunut tapaus
on suistanut Enokin radalUjon Nyytin tarina koskettaa
taan.
”Kun sopivasti tuulee, voi koko perhettä. Kuvassa Nyyti
matalikoiden lomasta pur- (Ville Kiljunen), Tuittu (Raisa
jehtia. Kun näkee, missä Sorri) ja Mymmeli (Ritva Loijas). Kuvaaja Harri Joensuu
aallot murtuvat.”
22
Timo Julkunen ja Jerry Mikkelinen laittavat kaikki taitonsa peliin ja urakoivat yhteensä 15 eri roolissa Marie Jones
menestysnäytelmässä Kiviä taskussa. Kuvaaja Harri Joensuu.
“Näytelmä siitä, miltä
meistä kerran tuntui.”
RAUMAN
KAUPUNGINTEATTERI
www.raumanteatteri.fi
LIPUNMYYNTI
Alfredinkatu 2
puh. (02) 8376 9900
ma-pe klo 10-17
Luodetuulen maan aloittama
saaristolaissaaga laajenee.
Tositapahtumiin perustuvan
tarinan keskushenkilö on
Kuuskajaskarin Aaronin ja
Fiinan poika Enok Havström,
jonka Rauman edustan Kylmässä Santkarissa sattunut
tapaus on suistanut radaltaan.
Sofia-sisko jatkaa ankaraa
elämäänsä luodolla miehensä
Jan Erikssonin kuoltua...
Raumalla sijaitseva BEST WESTERN Hotel
Kalliohovi on uudistunut.
Rikkaan historian omaava hotellimiljöö sai
vihdoin kauan kaipaamansa uudistuksen
kun kaikki sen hotellihuoneet remontoitiin
täysin.
Nyt huoneista löytyy mm. isot taulu tv:t sekä
ilmastointi.
Remontin yhteydessä hotelli on
muutettu täysin savuttomaksi.
Matkailu 4 • 2011
23
Poleenin värikäs syksy
Kulttuurikeskus Poleenin syksyn ohjelmisto on ihailtavan värikäs, moniääninen ja lähellä ihmistä.
Ohjelmisto koostuu teatterista ja konserteista, joita tarjotaan monipuolisesti eri-ikäiselle yleisölle.
Marraskuussa Poleenin salin valtaa mennyt aika kun Lahden Kaupunginteatterista tutuksi tullut The Beatles Story Band saapuu
Pieksämäelle. Tunnetuista ammattimuusikoista ja –näyttelijöistä koostuvan ryhmän esiintyminen ei jätä ketään kylmäksi. The
Beatles Story Band Poleenissa 9. marraskuuta.
Tunteiden
teatteria
Poleenin Teatteri:
* Kymmenen tikkua laudalla,
13.10. saakka
* Hipsun tiuku,
ensiaamu 17.11.
* The Outsider,
4.-5.10.
* Vain Bocelli puuttuu,
20.10.
* Siunattu hulluus,
30.-31.10.
* Kiviä taskussa,
21.11. LOPPUUNVARATTU
The Outsider
Laatuvierailut:
Astu itse
lavalle ja nauti!
Joulukuussa lauluyhtye Viisi ja Kuopion kaupunginorkesteri
yhdistävät voimansa joulukonsertin muodossa. Viiden nuoren naisen muodostama lauluyhtye Viisi esittää konsertissaan
ensimmäistä kertaa yhdessä Atso Almilan johtaman Kuopion
kaupunginorkesterin kanssa joululauluklassikoita. Kello löi jo
Viisi –joulukonsertti 13. joulukuuta Poleenissa.
24
* Open Stage!
26.9. ja 28.11.
KULTTUURIKESKUS POLEENI
• Savontie 13, Pieksämäki • www.poleeni.fi
• Poleenin Lippupalvelu p. 0400 855 614
Kuvassa vas. Linda Taskinen, Aino Mankonen, Mika Rask, Marjo Välimäki, Veera Vanninen ja Tuija Poutiainen.
Kuva Hanna Vartio.
Mustat kalat
lupaa
jännitystä ja
romantiikkaa
S
avonlinnan Teatterin syksyn ensimmäinen ensiilta ja kantaesitys Mustat kalat on Olavinlinnaan
sijoittuva romanttinen dekkari. Tapahtumat saavat
alkunsa kun Liisa Rautasalo saapuu kauniiseen Savonlinnaan
ja aloittaa kesätyönsä Olavinlinnan oppaana. Pian kesä saa
tummia sävyjä, kun linnassa tapahtuu kummallisia onnettomuuksia ja murha. Aino Mankonen esittää tarinan sankaritarta, ”Miss Marplemaista” Liisaa ja kertoo näin roolistaan:
”Tämä on minulle ensimmäinen rooli jännitysnäytelmässä.
Liisan pelko ja uhkarohkeus on tuonut arkeenkin lisää kylmiä
väristyksiä ja jännitystä. On ollut hienoa luoda kokonainen
ihminen kaikkine epäloogisuuksineen ja virheineen.”Mustat
kalat on dramaturgi-ohjaaja Aila Lavasteen suurponnistus.
”Dekkarin tie näyttämölle on mielenkiintoinen haaste. Otteen
täytyy pitää loppuun asti ja ennen kaikkea esitys on toivottavasti suurten tunteiden teatteria”.
Kirjailija Eeva Tenhusen esikoisromaani Mustat kalat ilmestyi vuonna 1964. Hän on työskennellyt äidinkielen ja historian aineopettajana Kiteellä. Suomen Dekkariseura palkitsi
hänet Hornanlinna-kunniakirjalla vuonna 2010. Tenhusen romaanista Kuolema savolaiseen tapaan tehtiin televisionäytelmä vuonna 1983. Tenhunen on sijoittanut Kuolema sukupuussa – dekkarin tapahtumat myös Savonlinnaan.
Savonlinna Teatteri tekee uudenlaista yhteistyötä myös museoviraston kanssa. Näytäntökauden aikana museovirasto järjestää Mustat kalat –teemakierroksia Olavinlinnassa dekkarin
autenttisille tapahtumapaikoille.
Matkailu 4 • 2011
25
Kaarneet
ruokkivat
Jumalan
omaa
Liisa Kuningas
yksityisnäyttelyssä
P
oikilon näyttely on Liisa Kuninkaan ensimmäinen yksityisnäyttely taidemuseossa. Yksityisten
taiteilijoiden ikoninäyttelyt ovat taidemuseoissa vielä harvinaisia, sillä ikoneita ei vanhastaan ole ajateltu
taideteoksiksi vaan ikkunoiksi tuonpuoleiseen. Ikoneilla on
kuitenkin tekijänsä, joista Liisa Kuningas lukeutuu suomalaisen ikonitaiteen keskeisiin nimiin. Kuninkaan kädenjälki
on omintakeinen koskettavuudessaan. Hän noudattaa taiteessaan ikonimaalarin keskeistä sääntöä, jonka mukaan sielunsa
autuuden tähden ikonimaalari ei saa muuttaa kuvattavan ulkonäköä. Toisin sanoen ikonin piirteet pitää säilyttää. Tämän
ohjeen mukaisesti Kuningas maalaa niitä ikoneita, joita hänet
kulloinkin johdatetaan tekemään. Jokainen pyhä on mahdollista tunnistaa hänelle ominaisten piirteiden ansiosta.
Kuninkaalla on laaja tuotanto perinteisiä ikoneita ja sen
lisäksi hän noudattaa tätä samaa sääntöä maalatessaan raakalaudalle tai kankaalle. Vanha puu yhdistyy raakalaudalle
maalatuissa ikoneissa pyhän elämään ja tunteisiin. Se paljastaa pyhästä jotakin hyvin haavoittuvaista ja inhimillistä
rohkaisten samalla ikonin edessä olijaa elämään ihmisenä ja
luottamaan Jumalaan.
Profeetta Elia Tisbeläinen
Profeetta Elia syntyi n. 900 eKr. Gileadissa Tisben kaupungissa. Hän on yksi merkittävimmistä ja arvostetuimmista
profeetoista. Profeetan elämänvaiheista on kerrottu Vanhassa
Testamentissa. Hän vastusti voimallisesti epäjumalien palvelemista ja sai usein hallitsijoiden, mm. kuningatar Iisebelin ja
kuningas Ahabin vihat niskoilleen. Kuningas jopa yritti surmauttaa Elian. Tällöin Jumala käski profeettaa pakenemaan
Keritin purolle, Jordanin itäpuolelle. Pakopaikassaan hän joi
purosta vettä ja söi kaarneiden, eli korppien tuomaa ruokaa.
teksti: Johanna Vuolasto, FT
Kuva: Liisa Kuningas, Pyhä profeetta Elia
26
museot
Hillitön farssi
kansalaisrohkeudesta
Dario Fo
Näillä
palkoilla
ei
makseta
M
aidon, leivän ja makkaran
hinta nousee! Matkalippujen hinnat kohoavat!
Sähkön hinta karkaa käsistä! Kaikki
kallistuu, eikä kukaan tee mitään! Elinkustannusten jatkuvaan nousuun kyllästyneet naiset saavat tarpeekseen ja päättävät ottaa oikeuden omiin käsiinsä. He
marssivat läheiseen supermarkettiin ja
salakuljettavat maksamatta ruokaa ulos
niin paljon kuin jaksavat kantaa. Kansalaisrohkeuden puuskassa tehdyt sankariteot yritetään viimeiseen saakka salata
tietämättömiltä aviomiehiltä ja nuuskivalta virkavallalta.
Tästä alkaa Dario Fon hulvaton, vauhtia, väärinkäsityksiä ja sattumia
täynnä oleva keitos, joka puhuu suureen ääneen pienen ihmisen puolesta.
Ensi-ilta17.10.2012 suurella näyttämöllä. Ohjaus Kimmo Kahra
rooleissa Ritva Sorvali, Anna Vihanto,
Jarkko Pajunen, Jari-Pekka Rautiainen
ja Mikko Jurkka.
www.lahdenkaupunginteatteri.fi
Kuva: Tarmo Valmela
Matkailu 4 • 2011
27
Forssan Vesihelmessä
viihdytään
V
iihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen
ja monipuolinen vesiliikuntakeskus Forssan
keskustassa. Se on nautiskelijoiden kylpylä ja
kuntoilijoiden uimahalli. Lasten suosikkeja ovat liukumäet,
hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat nauttivat porealtaista,
hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä on myös kaksi kuntosalia monipuolisine
laitteineen ja ne ovat käytössä sisäänpääsyn hinnalla.
Kokoustiloissa ja tilaussaunalla onnistuvat niin illan vietot
ja juhlat, kuin kokoukset ja koulutuksetkin. Kahviosta löytyvät maistuvat eväät uinnin ja kuntoilun jälkeen, sekä ryhmille
ruokailut tilauksesta.
Tule viihtymään Vesihelmeen ja tutustumaan järkivihreään
ja lapsiystävälliseen Forssan seutuun.
Sukella iloiseen
Forssan Vesihelmeen
Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa,
puh. (03) 4141 5640.
28
AVOINNA:
ma, ke, pe 6-21
ti, to
10-21
la
10-18
su
12-18
EDULLISET HINNAT:
Aikuiset
9e
Lapset (4-14v.) 6e
Perhelippu:
20e
(2 aik.+1 lapsi
seuraavat 5€/ lapsi)
Punainen
viiva
Taas vedetään punainen viiva
I
lmari Kiannon Punaisessa Viivassa suomalainen
yhteiskunta ottaa ensimmäiset askeleensa kohti
demokratiaa, tasa-arvoa ja kansanvaltaa. Kiannon
kuvaus äänioikeuden synnystä on suurta luonnonkuvausta ja
vahvaa korpidraamaa, suomalaisen sivistyksen synkeää alkuhuminaa.
Punaisessa Viivassa seurataan ensimmäisten eduskuntavaalien lähestymistä ja köyhän kansan agiteerausta Romppasen
perheen kautta. Siihen punaiseen viivaan kiertyy lupaukset,
uskon, toivon ja pettymyksen kokemukset. Topi ja Riikka sekä lapset ja russakat elävät Suomussalmen Korpiloukossa seuranaan nälkä, taudit, kurjuus ja kylmyys. Agitaattorit lupaavat
muutosta ja herrainvallan loppua, kunhan vain jokainen töllin
ukko ja akka vetää punaisen viivan oikeaan kohtaan äänestyslippuun.
Ilmari Kianto on ollut loistava havainnoitsija ollakseen aikalainen. Kianto tuntee kansansa ja sen elämän, hän saa kuvattavansa elämään humoristisena ja riipaisevana vielä yli sadan
vuoden jälkeenkin. Forssan Teatterin Punainen Viiva on näytelmä kansanvaltaisen Suomen synnystä, ihmisistä oman kohtalonsa kourissa, hetkistä jotka edelleen koskettavat.
Vahva näytelmä kohtaloista!
Tanja Thomsson ja Jukka Sippola. Kuva Risto Seppälä
Forssan Teatterissa 2012–2013
Ilmari Kianto
Juha Hurme
PUNAINEN
VIIVA
Ensi-ilta 13.10.2012
Taas vedetään punainen viiva
Ilmari Kiannon Punaisessa Viivassa suomalainen yhteiskunta ottaa ensimmäiset
askeleensa kohti demokratiaa, tasa-arvoa ja kansanvaltaa. Kiannon kuvaus äänioikeuden synnystä on suurta luonnonkuvausta ja vahvaa korpidraamaa, suomalaisen sivistyksen synkeää alkuhuminaa.
Forssan Teatterin Punainen Viiva on näytelmä kansanvaltaisen Suomen synnystä, ihmisistä oman kohtalonsa kourissa, hetkistä jotka edelleen koskettavat.
Esityspäivät:
Pe
La
Ke
La
Pe
Ke
La
Su
Pe
La
19.10.
20.10.
24.10.
27.10.
2.11.
7.11.
10.11.
11.11.
16.11.
17.11.
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 14.00
klo 19.00
klo 19.00
Ke
La
Su
Pe
La
Ke
To
Su
Pe
La
21.11.
24.11.
25.11.
30.11.
1.12.
5.12.
6.12.
9.12.
14.12.
15.12.
klo 19.00
klo 19.00
klo 14.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 14.00
klo 14.00
klo 19.00
klo 19.00
Hinnat:
aikuiset 15 €, lapset, eläkeläiset 12 €,
yli 20 ryhmä 12 €, koko esitys 1490 €.
Tiedustelut ja lippujen ennakkovaraukset:
Iltaisin Rauha Kallio, puh. 040 569 6897
Lippuvaraukset myös:
Q-Kirjakauppa, Sibeliuksenkatu 1, Forssa
Voit myös varata lippusi helposti netissä:
www.forssanteatteri.fi
www.forssanteatteri.fi
Matkailu 4 • 2011
29
Musiikkiteatteri
Kapsäkin
syksyssä
ranskalaisteema
Musiikkidraama Edith
Piafista sekä 30-luvun
tunnelmaa Seinen rannalta
Susanna Haavisto tulkitsee tunteella sukulaissielunsa
Edith Piafin rakastettuja kappaleita.
M
usiikkiteatteri Kapsäkki on monipuolinen
kaupunkiteatteri Helsingin Vallilassa Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Kapsäkin ohjelmistoon kuuluu musiikkiteatteria, oopperaa,
konsertteja ja klubeja kaiken ikäisille. Teatterin yhteydessä
on myös tunnelmallinen ravintola Allotria, johon voi piipahtaa ennen esitystä tai jäädä nauttimaan illallisesta esityksen jälkeen.
Ranskalaistunnelmaan pääsee tänä syksynä helposti ja
nopeasti Kapsäkin Matka Pariisiin – Voyage à Paris -tapahtumassa 7.10. klo 14 alkaen. Iltapäivään kuuluu ranskalaista musiikkia laulaja Reetta Ristimäen ja pianisti Jukka Nykäsen esittämänä sekä pikkuballerinojen hurmaava esitys.
Lisäksi kirjailija Anna Kortelainen kertoo uutuuskirjastaan
1930-luvun Pariisista. Tapahtumassa voi myös tutustua antikvariaatti Laterna Magican kirjatarjontaan ja nauttia ranskalaisesta sipulikeitosta ja laatuviinistä.
Pariisin varpunen lennähtää
Kapsäkkiin
Kapsäkissä tullaan näkemään myös Susanna Haaviston
käsikirjoittama, ohjaama ja visualisoima musiikkidraama
Piaf – Pakko Saada laulaa. Esityksessä pienet naiset keskustelevat laulamisen pakosta, äänestä, rakkauden ja hyväksynnän sammumattomasta janosta. Rakastetut laulut
kutovat esityksen koskettavaksi kokonaisuudeksi. Esitykset
Kapsäkin Teatterisalissa 13.10. ja 19.10. klo 19.
www.kapsakki.fi
30
monen maun musiikkiteatteri
MATKA PARIISIIN
Voyage à Paris
su 7.10. klo 15
RANSKALAISSÄVELMIÄ
JA TUNNELMIA SEINEN
RANNALTA
Kirjailija Anna Kortelainen,
laulaja Reetta Ristimäki ja
pianisti Jukka Nykänen sekä
pikkuballerinojen esitys.
Mukana antikvariaatti
Laterna Magica.
Ovet avataan 14.00
Liput: 28/24 €
PIAF -
pakko saada laulaa!
la 13.10./pe 19.10. klo 19
Susanna Haaviston käsikirjoittama, visualisoima ja
ohjaama musiikkidraama
Edith Piafista.
Esiintyjät: Susanna Haavisto,
Merja Ikkelä, Esa Helasvuo
ja Juha Tikka
Liput: 28/24 €
TEATTERITARJOUS RAVINTOLASSA
Saman illan teatterisalin
lipulla pääruoasta -20%
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI
Hämeentie 68, Helsinki
09 260 0907 www.kapsakki.fi
Luontoa - taidetta ja
hyvää ruokaa
– Meidän talomme on paikka, jossa saariston luonto ja moderni arkkitehtuuri kohtaavat. Tarjoamme kokoustilaa, mutta
myös modernia taidetta ja hyvää ruokaa, toimitusjohtaja Pekka Kuru tiivistää. Hänen kokouspalveluja tarjoava yrityksensä
Kustavin Kipinä Oy on mukana Kustavien matkailuyrittäjien
yhteishankkeessa.
Vajaa kaksi vuotta toiminut yritys tekee yhteistyötä paikallisten ravintoloiden ja keittiömestarien kanssa. Kokousvieraille toimitetaan tarjottavat joko paikan päältä talon omasta, hyvinvarustetusta keittiöstä taikka lähiseudun ravintoloista. Kipinässä järjestetään myös taitavien keittiömestareiden vetämiä
ruoanlaittokursseja. Varsinaista yömajoitusta täällä ei tarjota,
mutta sitä saadaan järjestettyä. Pekka Kurun mielestä avoin
yhteistyö paikallisten yritysten kesken tuo lisäarvoa kaikille.
– Pidän ahvenanmmaalaisten yritysten yhteistyötä hyvänä
esimerkkinä siitä, mitä yhteen hiileen puhaltamalla saadaan
aikaan. Pyrimme nyt samaan täällä täällä Kustavissa, yhteistyötä tekemällä me hyödymme siitä kaikki, Pekka Kuru kertoo.
Aiemmin muun muassa henkilöstön kehittämisen parissa
työskennellyt yrittäjä on halunnut luoda Kustavin Kipinästä
paikan, jossa ihmiset voivat saada monipuolisia elämyksiä.
Yhteinen ateria on tärkeässä roolissa, ja yritystenkin kehittämispäivät rakennetaan usein ruoanvalmistuksen ja ruuasta
nauttimisen ympärille. Kokoustiloissa on myös vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ja siellä on mahdollisuus järjestää konsertteja.
– Työelämä muuttuu ja nyt tarvitaan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Haluamme olla omalta osaltamme mukana luomassa
uudenlaista kulttuuria työelämään. Mielestäni yhteisöllisyyden luomisessa yhteinen ateria on keskeinen rituaali, Kuru
painottaa.
Kustavin Kipinä tarjoaa asiakkailleen juuri heitä varten
räätälöityjä ratkaisuja. Vieraat nauttivat paikallisten tuottajien saaristolaisruokaa ja tilauksesta Kipinä järjestää
täällä kokoustaville myös vierailuja paikallisiin yrityksiin.
Teos on Juhani Vuorisalmen.
tutustu Kipinässä vaihtuviin näyttelyihimme
Matkailu 4 • 2011
31
Tunteikasta valokuvaa, tuoretta
maalaustaidetta ja kodin idylliä
taidemuseoiden syksyssä
Syyskauden päänäyttelyt vaasalaisissa Kuntsin
modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa esittelevät monipuolisen kirjon valokuvaa, maalausta ja kuvitustaidetta, ja vievät
suuriin metropoleihin ja niiden turvattomuuteen
ja toisaalta kodin rauhaan.
V
alokuvataiteilija ja yhteiskuntatutkija Johanna Hackmanin (s. 1966) ainutlaatuiset ja tunteisiin vetoavat valokuvat esitellään Kuntsin
modernin taiteen museoon kootussa näyttelyssä Näen sinut
vierelläni. Näyttely on hänen taiteensa laajin Suomessa nähty
kokonaisuus tähän mennessä. Hackman tarttuu rohkeasti meitä kaikkia koskettaviin asioihin, joita usein piilotetaan tai tukahdutetaan ja kuvaa yhteiskunnan heikkoja, vähemmistössä
olevia tai syrjittyjä. Taiteilija tuo taidokkaasti esille yleismaailmallisia tunnetiloja, joskus asettumalla osaksi kuvaa itsekin.
Kodittomuus yhteisenä teemana
Kodittomuuden teemassa voi nähdä yhtymäkohtia myös syksyn muihin näyttelyihin Kuntsilla. Nuori kuvataiteilija Toni R.
Toivonen (s. 1987) esittäytyy museon Café Simossa, joka toimii syksyn ajan omana näyttelytilanaan. Toivonen valmistui
keväällä 2012 Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta
ja kuvaa teoksissaan
eri puolilla maailmaa
asuvia syrjäytyneitä
- heitä, joita ei haluta katsoa tai kuulla. Muun muassa
kodittomuus toimii
heijastuspintana onnellisuuden, vapauden ja syrjäytymisen
teemoille. Kuntsin
näyttelyt ovat esillä
27.1.2013 saakka.
Rakastettu
kuvittaja
taidekodissa
Johanna Hackamin teos sarjasta:
Välissä.
Tikanojan taidekodissa avautuu yleisölle ovi Martta Wendelinin kuvituksiin
29.9.2012-6.1.2013. Martta Wendelin (1893-1986) oli merkittävimpiä suomalaisia kuvittajia 1900-luvulla. Herkät ja herttaiset kuvat lapsuudesta, kodista ja perhepiiristä olivat suomalaisille tärkeitä läpi viime vuosisadan suurten tapahtumien.
Tikanojan Martta Wendelin -näyttelyssä voi kohdata idylliset kodin kuvat ja nostalgiaa huokuvat, jälkipolvillekin tutut
Kotiliesi-lehden kansikuvat samoin kuin suurten ikäluokkien
käsissä kuluneiden aapisten kuvitukset. Tärkeä osa näyttelyä
ovat satukirjojen kuvitukset ja nuortenkirjat ˆ myös lasten
maailmaan kurkistetaan!
Näyttelyssä on mukana kuvia Martta Wendelinin koko
60-vuotisen uran ajalta 1910-luvulta 1970-luvulle. Näyttely
on tehty yhteistyössä Tuusulan taidemuseon kanssa, ja sen on
kuratoinut näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja Tuusulan taidemuseosta.
www.tikanojantaidekoti.fi
Martta
Wendelin
29.9.2012 - 6.1.2013
Martta Wendelin kansikuvitus K. Ruovalan teokseen
Myrskytuuli.
32
Hovioikeudenpuistikko 4, Vaasa www.tikanojantaidekoti.fi
Carl Axel Setterberg
ja Uusi Vaasa
Näyttely Vaasan taidehallissa 19.10.2012-13.1.2013
Tänä vuonna, 14. päivä elokuuta, on kulunut 200 vuotta arkkitehti Carl Axel Setterbergin syntymästä Bogstan pitäjässä Ruotsissa. Ennen muuttoaan Vaasaan Setterberg opiskeli Tukholman
taideakatemiassa ja toimi sen jälkeen muurarimestarina Gävlen kaupungissa ja lääninrakennusmestarina Gävleborgin läänissä.
V
aasaan Setterberg muutti tammikuussa
1853, muutama kuukausi 3. elokuuta 1852
tapahtuneen tuhoisan palon jälkeen. Uusi
Vaasa, joka sai nimen Nikolainkaupunki Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) mukaan, rakennettiin Setterbergin asemakaavalle. Hän piirsi lisäksi useammat
kaupungin julkiset rakennukset sekä koko joukon yksityisiä asuintaloja. Setterberg toi Vaasaan uusgoottilaisen
tyylin, jota edustavat mm. hovioikeuden talo, kaupunginkirkko ja useat pienet yksityispalatsit. Virkamiesten,
kauppiaiden ja käsityöläisten puurakennuksissa hän
käytti sitä vastoin yksinkertaista myöhäisempiretyyliä.
Lääninarkkitehtina hän laati piirustukset moneen julkiseen rakennukseen ympäri silloista Vaasan lääniä.
Setterberg asettui asumaan Vaasaan pysyvästi ja toimi
täällä sekä lääninarkkitehtina että kaupunginarkkitehtina. Hän kuoli Vaasassa 7. tammikuuta 1871. Setterbergin perintö on edelleen näkyvissä kaupungin kaavan
rakenteessa, ja erityisesti edustavassa keskuspuistossa
Hovioikeudenpuistikon ja Vaasanpuistikon välissä. Siinä julkiset rakennukset, kaupungintalo, kirkko ja koulu
(entinen raatihuone) on sijoitettu vapaasti puistomaiseen ympäristöön ja antavat Vaasan keskustalle arvokkaan historiallisen ilmeen.
Pohjanmaan museo järjestää näyttelyn Vaasan taidehallissa yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Elokuun 16.
on myös kulunut 150 vuotta kaupunginoikeuksien siirtämisestä palaneesta Vaasan kaupungista juuri rakennettuun Nikolainkaupunkiin. Taidehallin näyttelyssä
esitetään siten myös arkkitehteja, jotka ovat toimineet
Vaasassa Setterbergin jälkeen. Näyttelyn yhteydessä
järjestetään pedagogista ohjelmaa nuoremmille ja vanhemmille koululaisille. Ohjattu toiminta tähtää oman
kaupungin historiantuntemuksen vahvistamiseen ja haluaa luoda oppilaille työkaluja rakennetun ympäristön
laatutekijöiden näkemiseen ja arvostamiseen.
Katarina Andersson
POHJANMAAN MUSEO
Nikolaintori kaupungin keskustassa, sellaisena kuin C. A.
Setterberg oli sen vuoden 1855 kaavassaan hahmotellut.
Akvarelli A. T. Gellerstedt.
Museokatu 3 Vaasa
06 325 3800
museo.vaasa.fi
ti, to, pe, la, su 12–17
ke 12–20
Oskari Paatela: Pojat veneessä
Matkailu 4 • 2011
33
Pellon hiihtomaine
muistetaan vieläkin
Teksti Aino Rimppi, kuvat Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy
Joulupukin voi nähdä jo Pellossa! Pellosta löytyy myös kesyttämätön Tornionjoki ja tietysti Ruotsinrajan rikkaus. Silti hinnat ovat varsin kohtuulliset – yöpyminen ei maksa maltaita.
P
ello sijaitsee vilkkaiden kulkuväylien risteyksessä, joten siellä on helppo viivähtää
– vaikka matkalla tuntureille, Norjaan tai
Ruotsin puolelle. Juna on erinomainen matkustustapa
pohjoiseen, Kolariin saakka, sesonkiaikana jopa kolmasti päivässä. Pohjoista kohti vievä E8-tie vie Tromssaan saakka. Vanha väylänvarrentie eroaa Pellon jälkeen
ja myötäilee jokea matkalla Pellosta Kolariin.
Pellon tunnetuin pysähdyspaikka lienee Vihreä Pysäkki, jossa ohimatkalla olevat turistibussit tapaavat poiketa. Vihreällä pysäkillä matkailijaa tervehtii uskomaton
määrää lappilaisia tuotteita. Jos jokin tuliainen ei tarttunut mukaan Lapissa, paluumatkalla se vielä voi löytyä
Vihreältä pysäkiltä. Paikalla on myös matkailuinfo, jossa pohjoisen matkailija voi tarkentaa oikean menosuunnan ja kysellä pohjoisen nähtävyyksistä.
Varma talviurheilupaikka
Vaaramaisemat alkavat Pellosta. Luonto on muutoinkin
moninaista – ja puhdasta. Miekojärvi on Pellon suurin
järvi, ja se elää talvellakin: kalastuksesta kiinnostuneet
voivat lähteä järvelle moottorikelkalla valmista reittiä
onnea kokemaan. Kelkkareitit vievät kaikkiin ilmansuuntiin, niin kuin maantietkin.
Pello tunnetaan talviurheilupitäjänä. Maine kuuluu
entiselle hiihtäjäsuuruudelle, Eero Mäntyrannalle. Maineesta on myös pidetty kiinni, sillä talvella Pellossa löytyy hoidettuja latuja noin 200 kilometriä. Osa laduista
on valaistuja. Myös jokivarressa on valmiit ladut, joita
pitää yllä Jokivartisten Kyläseura ry.
34
Ritavaaran talviurheilukeskus on oma lukunsa. Sijainnista johtuen lumi jää maahan aikaisin – kesällä
laaksossa on lämpöisempää ja talvella kylmempää kuin
muualla ympäristössä. Taitoja pääsee näin mittelemään
jo marraskuun alkupuolelta. Ritavaarassa on laskettelukeskus, jossa on vuokran suksia ja lasketteluvarusteita.
Ruotsin puolella, 25 kilometriä etelään, sijaitsee Svansteinin hiihto- ja laskettelukeskus ja alueen pisin rinne
– 2200 metriä! Päiväreissun päässä Pellosta!
Pellolaiset pitävät mieluusti kiinni perinteistään. Niinpä Tornionjoen ylittävällä sillallakin on merkityksensä
paikkakunnan historiassa – Rauhan silta, kolmen kilometrin päässä keskustasta, on kauan taannut mutkattoman ylityksen Ruotsin puolelle.
www.travelpello.fi
Kansainvälisiä
festivaalivieraita
ja lehtimiehiä
F
estivaali on vuosien varrella kerännyt suuren
joukon kansainvälistä festivaaliyleisöä. Sinfonia Lahden 9.9. päättynyt, oskerterin ylikapellimestari Okko Kamun johtamana 13.kansainvälinen
Sibelius-festivaali ylsi yleisötavoitteeseensa. Fesivaalin kolmeen oskerterikonserttiin kahteen kamarimusiikkikonserttiin
ja johdatus konserttiin -tilaisuuksiin osallistuin noin 3300
henkilöä.
Festivaalin alla arvovaltainen amerikkalaisjulkaisu The
Wall Street Journal haastatteli Kamua orkesteriin ja festivaaliin liittyen, ja elokuun lopussa Ruotsin suurin päivälehti
Dagens Nyheter listasi festivaalin yhdeksi loppukesän seitsemästä kiinnostavasta kulttuuritapahtumasta ympäri maailman.
Sibelius-festivaali 2013
Sinfonia Lahden 14. kansainvälinen Sibelius-festivaali järjestetään Okko Kamun johdolla 5.–8.9.2013. Irtolippujen myynti käynnistyy 7.1.2013, ryhmä- ja ennakkovarauksia otetaan
vastaan jo syksyllä 2012.
www.sinfonialahti.fi
Kuvassa ylikapellimestari Okko Kamu. Kuva Markus
Henttonen
Matkailu 4 • 2011
35
Kulttuuria ja lähiruokaa
saman katon alla
K
iuruveden kulttuuritalo on koko kaupungin yhteinen olohuone. Kulttuuritalo on valmistunut
marraskuussa 2008 ja avajaisia vietettiin tammikuussa 2009. Talon toiminnot rikastuttavat ihmisten elämää tarjoamalla monipuolista ja laadukasta kulttuuria. Kulttuuritalosta löytyy moniin eri tilaisuuksiin soveltuva Kiurusali, kaksi näyttelytilaa, kirjasto, kahvila-ravintola Iltalypsy
sekä kokous- ja atk-tilat.
Kiurusali tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia nauttia kulttuurista. Sen toteutuksessa on huomioitu kulttuurin
eri muodot ja esitystavat. Salissa on 316 paikkaa musiikki-,
teatteri-, elokuva- yms. esityskäyttöön. Paikkalukuun sisältyy neljä invapaikkaa, joita tarvittaessa voidaan lisätä. Salin
nouseva katsomo on 261 neliömetriä ja permantotasolla oleva
näyttämö 153 neliömetriä. Salia voi vuokrata myös kokous- ja
koulutustiloiksi.
Viihtyisässä kahvila-ravintola Iltalypsyssä tarjoillaan päivittäin käsintehtyä kotiruokaa, kahvilassa on herkulliset talon nimikkoleivokset ja pullan tuoksu. Ravintolassa suositaan paikallisia tuotteita erityisesti järvikaloja, lihaa, juustoja,
luonnonyrttejä, marjatuotteita ja metsäsieniä. Kahvilassa on
myös paikallisten elintarvikkeiden myyntipiste. Iltalypsy on
avoinna arkisin ja tilaisuuksien aikana sekä tilauksesta. Yritykselle on myönnetty Maakuntien Parhaat laatumerkki vuonna 2010. Lisätietoja ja ohjelmistotiedot http://kulttuuritalo.
kiuruvesi.fi ja www.iltalypsy.com
Kiuruveden kulttuuritalo on viihtyisä paikka tapahtuman
järjestämiseen
Koe Saimaan
vuodenajat!
Nauti mökkielämän parhaista puolista
ilman huolta mökin ylläpidosta. Hanki täydellisesti varusteltu
1/4-lomaosake Rantasalmelta, Savonlinnan läheltä!
Kakkoskoti on käytössäsi
yhteensä 13 viikkoa vuodessa
ympäri vuoden!
Iltalypsyn
herkullinen
karjakonleivos
www.hoviholiday.fi
36
Esim. 50 m2 vapaa-ajan koti:
Tupakeittiö, 2 mh,
saunaosasto ja parvi (10 m2)
sekä erillinen rantasauna
Vh. 1/4-osuus 34.500 €
+ hoitovastike 60 €/kk
(sisältää kaikki kulut)
Ota yhteyttä!
tiina.kukkonen@hoviholiday.fi
Puhelin 050 339 6679
Valmiita
tuotteita
jälleenmyyjille
idyllisellä
Saimaalla
Kiehtova paikallishistoria, viehättävät puutarhat, herkullinen
lähiruoka ja idyllinen järviluonto ovat suomalaisessa matkailussa valitettavan vähän tuotteistettuja valttikortteja.
Rantasalmella Savonlinnan naapurissa näiden nyt aallonharjalla olevia asioiden tuotteistamiseen on paneuduttu viime
vuodet toden teolla. Ensikokemukset näiden teemojen ympärille rakennetuista ryhmäretkistä ovat olleet todella positiivisia.
Nyt yli 30 erilaisen matkailuyrittäjän verkosto Rantasalmen Matkailu etsii jälleenmyyjiä myymään mm. tuottamiaan
kartano- ja puutarhakierroksia sekä retkiluistelun, lähiruuan
ja Saimaan saaristoluonnon ympärille kehitettyjä 1-3 päivän
mittaisia hemmottelupaketteja.
Matkoihin voidaan yhdistää ainutlaatuisten lähikohteiden
lisäksi myös vierailut esim Savonlinnan, Punkaharjun ja Mikkelin vetovoimaisimpiin matkailukohteisiin. Majoitusvaihtoehtoina mm. tyylikkäät lomahuoneistot, maalaishotellit sekä
erityyppiset mökit.
Miltäpä kuulostaisi esimerkiksi retkiluistelu tai potkukelkkailu talvisella Saimaalla, pitkin hoidettua jääreittiä, joka
kiertelee saariston sokkeloissa Linnansaaren kansallispuiston
upeissa maisemissa. Sen jälkeen maittava ateria keskiaikaiseen tyyliin sisustetussa maalaisravintolassa, ja lopuksi iltasauna savolaisessa ”saunamualimassa” hämyisine saunoineen
ja lämpimine paljuineen.



­
ƒ„


­
€

­
‚ƒ„
www.rantasalmitravel.com/ryhmät
Matkailu 4 • 2011
37
Lähde makumatkalle Lappeenrantaan Isommalla tai pienemmällä porukalla
Tervetuloa lumoutumaan!
Wanhan Makasiini tunnelmallinen
Viinikabinetti sopii kymmenelle.
38
Lähde teatteriin, kokoukseen, koulutukseen tai
ihan vaan makumatkalle!
Tervetuloa Lappeenrantaan!
Maukkaita Makuja Makasiinilla!
Lähde kokemaan herkullisia makuja
Lappeenrannan Satamaan, historialliseen
makasiinirakennukseen.
Meillä onnistuvat ruokailut isommallekin
ryhmälle.
Pyydä tarjous ryhmällesi p. 010 666 8612/Jani
Kaikkiin 30.11.2012 mennessä tehtyihin yli 15hengen
ryhmävarauksiin, alennus listahinnoista -15%. (Mainitse
varauken yhteydessä Matka2012)
Lumoudu Lumussa!
Tule nauttimaan skandinaavisia makuja
paikallisista raaka-aineista.
Keskustan ytimessä, teatterin naapurissa.
Muista pikkujoulut! Kysy räätälöityjä
paketteja p. 010 666 8612/ Jani
_______________________________________
Tykkää meistä facebookissa!
&'"(%"!)"%*
Y
ksi mainio syy lähteä Lappeenrantaan, on ruoka. Kaupunki on parin viimevuoden aikana saanut sekä omaksi ilokseen, että vierailijoiden iloksi parikin
uutta ravintolaa, jotka tarjoavat erinomaisia makunautintoja. Ravintola
<Leipäteksti>Wanha Makasiini satamassa, yli 100-vuotiaassa punatiilisessä makasiinirakennuksessa, tarjoaa
mahtavia pihvejä, tuoretta kalaa sekä
ehdottomasti kaupungin parhaat pitsat.
Kaksi salia ja kaksi kabinettia tarjoavat tilat niin isommallekin porukalle,
kuin pienemmille ryhmille. Makasiinilla onnistuu myös kokoukset ja koulutuset, sekä perhejuhlat. Scandinavian Kitchen Lumu aivan keskustan ytimessa, teatterin naapurissa, tarjoilee
upeita skandinaavisia makuja, hyödyntäen mahdollisimma paljon paikallisia raaka-aineita. Lumun erikoisuus
on Lumukset, pienet skandinaaviset
tapakaset. Syksyllä molemmat ravintolat tekevät yhteistyö teatterin kanssa,
tarjoten makumatkan saaristoon Myrskyluodon Maijan matkassa.
Käy tutustumassa www.ravintolawanhamakasiini.fi tai www.lumu.fi
+(%),-)%%.-+"%
/'!(%%
!"#$%&'(()*
!""##$$%
!"#$"%"$&'()*'+,-..'/"001123"2$"*'0&45'.-.6)))'7)8.
Wanha
MAKASIINI
s bw j o u p m b ! ! s f t ub v s b o u ! !
Herkullisen ruoan perheravintola tunnelmallisessa
makasiinirakennuksessa
Lappeenrannan satamassa.
Satamatie 4, 53900 Lappeenranta, puh. 010-666 8611
www.ravintolawanhamakasiini.fi
Myrskyluodon Maija – suuri
suomalainen musikaali
Lappeenrannassa
Alunperin laulunäytelmäksi kirjoitettu teos on kasvanut Lappeenrannan työryhmän käsissä suureksi suomalaiseksi musiikkidraamaksi, joka täyttää täysverisen musikaalin mitat.
M
yrskyluodon Maija on Lappeenrannan
kaupunginteatterin yhteen hitsautuneen
ensemblen taidonnäyte, jota on pohjustettu viimeiset neljä vuotta. Hankkeen toisena ohjaajana
on aistillisen teatterikerronnan mestari Ilari Nummi, joka on saatu pitkästä aikaa houkuteltua ohjaajanpallille
laitosteatteriin. Toisena ohjaajana on teatterin oma teatterijohtaja Jari Juutinen, jolle musikaali on uusi aluevaltaus. Musiikin sovituksesta vastaa kapellimestari Jani Pola. Hän johtaa loistavaa 9 hengen orkesteria, jota
täydentää Lappeenrannan musiikkiopiston lahjakkaista
aikuisopiskelijoista koostuva 10 hengen kuoro.
Pääosassa Maijana nähdään teatterin oma näyttelijä
Liisa Sofia Pöntinen. Jannen roolissa vierailee karismaattinen Antti Jaakola. Keskeiseen kertojan rooliin
on saatu houkuteltua Kotkan kaupunginteatterista Irja
Korhonen, joka oli aikoinaan Maija Tampereen työväen
teatterin kantaesityksessä 1992.
Vakituisen ensemblen rinnalle on Maijaan saatu mukaan huippuammattilaisten joukko: kapellimestari Jani
Polan lisäksi äänisuunnittelija Hannu Hauta-Aho sekä
koreografi Kira Riikonen. Myrskyluodon tekijäjoukkoa on täydennetty luomalla kunnianhimoinen yhteistyö Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Mukana
on iso joukko nuoria laulajia, soittajia ja näyttelijöitä.
Lappeenrannan teatterin tulevaisuuden tekijät saavat
ensikosketuksensa teatterin tekemiseen ammattilaisten
rinnalla ja tukemana.
ENSI-ILTA 13.10. KLO 19
JUKOLA-SALISSA
Musiikki: Matti Puurtinen
Kuva harjoituksista. Kuvaaja Ilari Nummi
LIPUNMYYNTI puh. 05 616 2290 ti-la 11-17
www.lappeenrannanteatteri.fi
Liput:
32/30/30/29/20€
Matkailu 4 • 2011
39
Heinolan KaupunkiSydän ry:n toiminnanjohtaja Pekka Rusila
Suomen Joulupuukaupungin
valovoima kasvaa!
Heinola julistautui 14.11.2011 Suomen joulupuukaupungiksi. Tavoitteena oli tämän vuoden loppuun mennessä valaista vähintään 100 joulupuuta. Ensimmäiset
Suomen joulupuukaupungin valot sytytti 3.12.2011 klo
17 nykyinen presidentti, silloinen presidenttiehdokas
Sauli Niinistö.
Joulupuukaupungin emokuusi on Rantapuistossa oleva,
Suomen pisin Albertan valkokuusi, joka on ollut valaistuna jo yli kaksikymmentä vuotta. Heinolalla on pitkät
perinteet joulupuiden valaisemisessa. Loppuvuoden
suunnitelmiin kuuluu yli 20 joulupuun valaiseminen,
jolloin 100 joulupuun virstanpylväs ylitetään. Sisääntuloteiden yläpuolelle asennetaan valaistut ”Tervetuloa
Joulupuukaupunkiin”-kyltit.
Myös moottoritien varteen on tulossa muutama valaistu
joulupuu, jos viranomaiset sallivat. Lasten, joulupuuteemalla piirtämiä joulukortteja ja postimerkkiä on saatavana torivalvojilta ja Luontaishoitola Illuusiasta, Kauppakatu 5.
Joulupuukaupunki- teemaa on tarkoitus jatkossa laajentaa ja syventää. Teemaa pidetään esillä koko vuoden
synnyttämällä teemaan liittyviä tapahtumia, yrityksiä,
tuotteita jne. Korttelitori-sivustoille luodaan Joulupuukaupungille omat sivut.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä kaupunginjohtajamme Tita Rinnevaara sytyttää valot yli sataan joulupuuhun ja esittää torilla ensimmäisen joulutervehdyksensä
heinolalaisille. Joulupuukaupunki-projektissa ovat munakana: kaupunki, yritykset, yhdistykset, taloyhtiöt ja
yksityiset omakotitalojen omistajat. Tämä hanke on ollut suuri yhteistyön näyte. On tuotu kaupunkiin valoa ja
uskoa huomiseen, yhteistyön voimaan .
Heinolan radan ja rautatiesillan 80v. juhlavuoden kunniaksi joulupuukaupunki valaisee myös rautatiesillan
juhlavalaistukseensa. Seuraavan jouluna on vesitornin
vuoro saada juhlavalaistuksensa.
Tulevan joulun ajan Heinola on valon kaupunki, joulukaupunki. Täältä löytyy pikkukaupungin aitoa joulutunnelmaa, jouluisia tapahtumia, joulumusiikkia ja
kaupoista ihania joululahjoja.
Jos nyt pitäisi käydä
yhdessä näyttelyssä
Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely
avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään
ja kokemaan miten sähköä syntyy!
Avoinna joka päivä klo 10-20. Olkiluodon Vierailukeskus,
27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut
puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi
Vierastoimintaa
Länsirannikolla
A
.Ahlström Osakeyhtiön Noormarkun ja
Kauttuan Klubeilla voi viettää yritys- ja
perhejuhlia, pitää kokouksia, majoittua
viihtyisissä ja romanttisissa huoneissa sekä nauttia länsisuomalaisista upeista ruukkimiljöistä sekä vieraanvaraisuudesta.
Palkittujen keittiömestareiden toiminta perustuu vanhaan ahlströmiläiseen maalaiskartanokeittiöön, jonka
raaka-aineina käytetään lähiruokaa eli yhtiön metsistä
tulevaa riistaa, sieniä ja marjoja sekä lähialueiden kalaa,
rapuja ja pientoimittajien tuotteita.
Ruukkialueiden kierroksilla voi tutustua kulttuuriin ja
teollisuushistoriaan. Yhteistyö arkkitehti Alvar Aallon
kanssa näkyy sekä Noormarkun että Kauttuan ruukkialueiden kuuluisissa rakennuksissa, kuten Villa Maireassa ja Terassitalossa.
Noormarkun Klubi
Vuonna 1806 perustetussa Noormarkun ruukissa ovat
A. Ahlström Osakeyhtiön sekä omistajasuvun juuret.
Noormarkun Klubi avattiin vuonna 1924 ruukin virkailijoiden kokoontumistilaksi. Nykyään Klubi palvelee sekä yritys- että yksityisasiakkaita. Arkipäivisin on
tarjolla lounas noutopöydästä ja kesällä ja syksyllä voi
Klubin kiireettömään hetkeen poiketa nauttimaan myös
maalaiskartanon sunnuntailounaan. Klubilla sekä sen
läheisessä kokous- ja juhlatalo Villa Ettissä on runsaasti
kauniita ja tyylikkäitä kokous- ja juhlatiloja. Kokoustilojemme erikoisuus on wieniläistyyppinen kokouskahvila Café Strömfors. Klubin edustussaunasta löytyy savusauna ja kylpytynnyri sekä Liiteri ja Kultalan saunat.
Ohjelmatarjontana ovat mm. opastetut kulttuurikierrokset Ahlström Voyage -näyttelyyn ja Villa Maireaan sekä ruukkialueelle patikointi-, melonta- ja resiinaretket,
sekä ohjatut liikuntatuokiot, kuten esim. zumba ja kahvakuula.
Kauttuan Klubi
Euran Kauttualla sijaitseva kartanoravintola ja –hotelli
Kauttuan Klubi on rakennettu v. 1802. Kartano palveli
vuoteen 1916 asti Ahlströmin perheen asuntona. Nykyisin Klubi tarjoaa hotelli- ja ravintolapalveluita yrityksille ja yksityisille asiakkaille. Toimintaperiaate on pitkälti
samanlainen kuin Noormarkussa.
Klubilla on paljon erilaisia tiloja, mikä mahdollistaa
talon moninaisen käytön. Majoittumaan pääsee mm. Alvar Aallon suunnittelemaan kuuluisaan Terassitaloon.
Oheisohjelmaa Kauttualla ovat opastetut kierrokset,
tutustumiskäynnit Kauttuan Tehtaitten museoon ja ohjatut liikuntatuokiot, kuten esimerkiksi Zumba ja kahvakuula.
www.facebook.com/A.Ahlstrom.Vierastoiminta
Perhejuhlat, yritystilaisuudet, majoitus- ja ravintolapalvelut
Arkkitehtuuria, taidetta ja elämää Noormarkun ja
Kauttuan ruukeissa
Koe ruukin tunnelma
A
Kauttuan ja Noormarkun ruukkialueen mahtavat entisajan rakennukset luovat elämykselliset puitteet ikimuistoisiin hetkiin.
Ahlströmin ruukkien opastetut kulttuurikierrokset tarjoavat ryhmämatkalaisille unohtumattoman kulttuurielämyksen ainutlaatuisessa
ympäristössä. Jokainen tilaisuus ja vierailu höystetään osaavan
henkilökunnan, keittiömestariemme ammattitaidolla ja Ahlströmin
taianomaisia makunautintoja tarjoavan maalaiskeittiön antimilla.
Kysy lisää!
Yksittäiselle matkaajalle Noormarkun ja Kauttuan Klubit tarjoavat
miellyttävät ja rauhalliset majoituspalvelut aamiaisineen. Klubeilla
tarjolla myös arkilounas (ma-pe).
A. Ahlström Osakeyhtiö - Vierastoiminta
Laviantie 14, NOORMARKKU, puh. 050 518 3677
Ruukinpuisto/Sepäntie 3, KAUTTUA, puh. 050 518 3680
vierastoiminta@a-ahlstrom.fi | www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi
Matkailu 4 • 2011
41
Karjalasta kajahtaa!!
Imatran Matkailyhdistys ry.
Kesä meni kesää ootellessa ja syksy näyttää jatkavan
sammaa tahtia!
Vanhoja juttuja.
Syyspäivän tasauksen aikaan näkyvät revontulet ennustivat pakkasia. Keski-Suomessa sanottiin, että palokärjen huuto syyspäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen välillä tiesi hyviä ilmoja.
Kuunnellaan ja katsellaan syksyä ja sytytellään kynttilöitä sisällä.
Katsaus syksyn tulevasta toiminasta:
Konserttimatka Helsingin Musiikkitaloon 13. - 14.10.
Music of the Kings -konsertti lauantaina 13.10. klo 18.00. The
Great Helsinki Swing Big Band musisoi Antti Rissasen johdolla Matkalle lähdetään lauantaina 13.10. Imatran Kyytibussilla
Keskusasemalta klo 8.00 ja Olavinkadulta klo 8.05. Ohjelmassa
klo 12.00 tutustuminen Eduskuntataloon, kansanedustaja Jukka Kärnän vieraana. Juomme kahvit Eduskuntatalon kahviossa.
Noin klo 14.00 mahdollisuus ruokailuun omalla kustannuksella
Ravintola Kaisaniemen buffet-pöydässä, hinta 25 e. Ravintolan
isäntä on lupautunut kertomaan talon historiaa. Majoittuminen
(klo 14 alkaen) Scandic Hotelli Simonkenttään kahden hengen
huoneisiin. Hotelli on aivan ydinkeskustassa lähellä Musiikkitaloa. Sunnuntaina 14.10. klo 11.00 tutustuminen Helene Schjerfbeckin näyttelyyn Ateneumissa. Klo 13.00 bussi lähtee kohti
Imatraa. Matkalla pysähdys Pukaron Paronissa, jossa mahdollisuus ruokailla omalla kustannuksella. Hinta on jäsenille 150 e, ei
jäsenille 160 e. Lipuista on osa jo varattu, joten ilmoittaudu ajoissa! Tied./ilm. Marja Lankinen p. 040 5740433 tai sähköpostilla
marja.lankinen@pp1.inet.fi
Jäsenilta Virkkukoukkusessa ke. 17.10. klo 17.00.
Tutustutaan Virkkukoukkusen tuotteiden valmistukseen. Mahdollisuus myös ostoksiin 10 % alennuksella. Ilm. Marja-Terttu
Vilkolle 15.10 mennessä puh. 050 303 4009 tai marjaterttuvilkko@gmail.com .
Yhdistyksen syyskokous ma. 12.11. klo 17.30 Vuoksen
Kalastuspuistossa. Kahvitarjoilu.
Yhdistyksen 60-vuotisjuhla Imatran Valtionhotellissa
lauantaina 24.11. klo 17.00. Juhlapuhujana Ylijohtaja
Jaakko Lehtonen
Ensi kesänä, 17.7. tehdään oopperamatka Savonlinnaan Verdin La Traviata katsomaan ja kuuntelemaan.
Oopperamatkasta kerrotaan tarkemmin kevään jäsentiedotteessa, mutta tiedustella ja ilmoittautua voi jo
Marja-Terttu Vilkolle puh. 050 303 4009 tai marjaterttuvilkko@gmail.com
Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa jäsenkirjeiden
lisäksi Uutisvuoksen seurapalstaa seuraamalla, sekä yhdistyksen
kotisivuilta osoitteessa www.imatranmatkailuyhdistys.net!
Vuoksen Kalastuspuiston ja Imatran kuulumisia:
Saimaassa on vettä riittävästi ja Vuoksi virtaa vuolaasti, Imatrankoskea sekä Tainionkoskea ohijuoksutettaan joten meillä
on koskinäytöstä olut tuplaten ja joka jatkuu ainakin toisessa
koskessa lokakuu lopuille asti. Vuoksen virtaama on n. miljoona
litraa sekunnissa, se on paljon vettä se. Matkailupaikka vuoksen
varrella laskeutuu syksyyn ja pikkujouluaikaa odotellaan, samal-
42
la ollaan rakentamassa Karjalaisen Kotitalon miljööseen pientä
joulumaata jonka avajaisia vietetään 9.12 ja puuroa ja tonttuja
on näkyvissä reilu kahdenviikon ajan ennen joulua joulupukkikin näyttäytyy vielä joulunkin jälkeen naapurimaan lapsille
uudenvuoden ja loppiaisen tienoilla. Imatralainen joulumaa on
nyt alkuaan ensimmäinen näin aidossa miljöössä jossa on joulun
tuntua ilman mitään rakentamistakin, sinne ei tule mitään markkinameininkiä vaan rauhallinen koko perheen käyntipaikka josta
rauhallinen jouluun laskeutuminen onnistuu mainiosti.
Löytyy sieltä tietenkin jotain ostettavaakin ja suuhun pantavaa,
herkkuja ainakin, asia tarkentuu syksyn aikaan ja tässäkin peräänkuulutetaan käsitöiden tekijöitä jos on halua tulla myymään
niin ottakaa yhteyttä Päätonttu Taisto Kainulaiseen 0400655848.
Kun liikutte Imatralla, muistakaa” Hiljan Pihan Joulumaa”
osoitteessa Kotipolku 1
Joulu kylpylässä
on tunnelmallinen ja lämmin
Vietä mukava ja kiireetön joulu
kylpylässä. Siinä tuoksuvat jouluruuat,
piparkakut, kuuset ja kynttilät. Jouluinen
ohjelma luo tunnelmaa ja kylpylän
virkistävät pyörteet vievät huolet ja
kiireet mennessään.
JOULU 24.–26.12.2012
Hinta per huone / 2 vrk
540 €
Promenadi
Standardi
518 €
Economy
470 €
Lisävuoteet
Aikuinen
Kolmas lapsi 6-14 v.
166 €
116 €
Hintoihin sisältyy 2 aikuiselle majoitus täysihoidolla, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja jouluohjelma. HUOM! Lisäksi
1-2 lasta (6-14 v.) veloituksetta Standardi- tai
Promenadihuoneessa! Standardihuoneeseen
tilattavissa yksi lisävuode ja Promenadihuoneeseen 1-3 lisävuodetta.
Kysy myös joulun edullisia lisävuorokausia!
Kylpylä • Spa
Varaukset
Myyntipalvelu puh. 020 7100 502
myynti@imatrankylpyla.fi
www.imatrankylpyla.fi
Lapin matkailuyhdistys ry. palasi juurilleen – ja yllättyi!
V
uoden 1934 kuluessa Rovaniemen päättäjät olivat tulleet
siihen johtopäätökseen, että kunnan matkailulautakunta
ei ollut paras mahdollinen organisaatio kehittämään alueen matkailua. Asiassa oli otettu yhteyttä myös Suomen Matkailijayhdistykseen (myöhemmin Suomen matkailuliitto, SML), joka oli tuolloin
merkittävin uuden matkailutoiminnan aikaansaaja Suomen Lapissa.
Alueen ylimpien vaikuttajien toimesta ja SMY:n avustamana 13.12.1934
perustetun Lapin matkailuyhdistyksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli
ja on auttaa Rovaniemen seudun ja koko Lapin matkailun kehittämistä
ajan vaateita vastaavalle tasolle. Toimeen myös tartuttiin. Jo 1936 Rovaniemelle valmistui Pohjanhovi keskelle kaupunkia Kemijoen rantaan.
Se nousi nopeasti myös kansainvälisen matkailun vetonaulaksi tuottaen
ihastusta ja mainetta laajalti myös ulkomailla.
Rovaniemi on edelleen erittäin vahva ulkomaalaisten majoittaja.
Suomen tilastoissa yleensä vain Helsinki kirjaa vuosittain korkeammat
luvut. Tämän aseman pitäminen ei ole helppoa, vaikka Rovaniemi sijaitseekin poikkeuksellisen hienossa luonnonympäristössä. Tietoisena
kunnallisen päätöksenteon pulmallisesta tilanteesta myös nyt Lapin
matkailuyhdistys kutsui yhteiseen tilaisuuteen 18.9.12 kaksi matkailun
ja yrittämisen johtavaa ammattilaista sekä kaikkia seitsemää valtuustopuoluetta edustavat kunnallisvaaliehdokkaat tarkastelemaan tilannetta.
Asian tärkeyttä osoittaa se, että varsin vähän mainostettu tilaisuus veti
entisen valtuustosalin miltei täyteen matkailusta kiinnostuneita paikkakuntalaisia. Puheenjohtajana toiminut matkailun professori Seppo Aho
oli asettanut etukäteen kaksi kysymystä vastattaviksi: Polkeeko Rova-
niemen matkailu paikoillaan? Mitä parannuksia tänne tarvitaan? Erittäin vilkkaaksi muodostunut keskustelu onnistui tarjoamaan näihin varsin selkeitä vastauksia, joista sitä paitsi oltiin yllättävän paljon samaa
mieltä.
Kantavien ehdotusten kolmen kärki selvisi kahden tunnin keskustelussa. Pitkän talven kaupunkina Rovaniemi tarvitsee Kemijoen kaupunkirantaan fiksusti ideoidun ja muutoinkin tyylikkäästi toteutetun
talviuimalan. Tänne pitää kehittää ja vakiinnuttaa yleisöä kiinnostavan
laadukkaan talvitaiteen tapahtuma: jäänveistoa, lumiluomuksia ym. talviraaka-aineiden muotokauneutta, leikkimieltä ja myös tekemisen iloa.
Ounasvaaran poikkeuksellisen arvokkaan alueen kehittämisessä pitää
edetä kokonaisvaltaisiin, kansainvälisestikin kiinnostaviin ratkaisuihin,
jotka palvelevat niin paikallisia kuin vierailijoitakin nykyistä paremmin.
Tilaisuudessa selvisi myös että enemmistö pitää tärkeänä kehittää Rovaniemen matkailua vierailijat tänne kunnolla pysäyttäväksi – läpikulkupaikaksi vaipuminen osoittaisi päättäjien kyvyttömyyden ammentaa
ja työstää alueen suurenmoisista resursseista niiden arvoisia palveluita
ja muita matkailutuotteita. Näin palvellaan parhaiten myös paikallista
taloutta ja väestöä.
Koetun pohjalta Lapin matkailuyhdistys ry. suosittaa alan julkisen
keskustelun lisäämistä kaikilla matkailusta uusia mahdollisuuksia halajavilla paikkakunnilla.
Seppo Aho, puheenjohtaja
Turun Seudun Matkailijat ry 10 vuotta
Yhdistys on perustettu 1975 Turun Seudun Leirintämatkailijat ry. -nimellä.
Turun Seudun Matkailijat ry:n tehtävänä on viedä matkailun
sanomaa järjestettävien retkien ja tapahtumien merkeissä niin
muille paikkakunnille kuin Turun seudun alueellekin. Neljä
kertaa vuodessa valtakunnallisesti ilmestyvä Matkailu -lehti
on yksi jäsenetu jäsenille.
Tapahtumia
10.11. Teatteri-ja museomatka Uuteenkaupunkiin.
Teatteri: Ronald Hardwood tunnettu, pidetty näytelmä:
Kvartetti klo 19.00.
Ennen teatteria klo 12.30-13.30
käymme Kulttuurihistoriallisessa museossa ja kenkätukkukauppa Alinassa, jossa mahdol-
lisuus tehdä edullisia kenkäostoksia. Kahvitarjoilu.
Ruokailu klo 16.30 ravintola Pooki. Ruokailua varten pyydämme ilmoittamaan erikoisruokavalioista.
Lähtö klo 10.45 Kupittaan Stadionin parkkipaikalta ja klo
11.00
Turun linja-autoaseman tilausajopysäkiltä.
Hinta: 65 euroa sis. matkan, teatterilipun, museokäynnin,
ruokailun yht.
Ilm./tied. 18.10. mennessä 050-5711 303 Torsti Rekola.
Huom! Ensi kesänä 6.-9.6.2013
teemme jo perinteeksi muodostuneen matkan Viron, nyt
Haapsalun kautta Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Hinta 450
e, sisältäen bussimatkat, laivamatkat, puolihoito, yöpymiset
ja opastukset ja sisäänpääsyt. Tied./ilm. Terje Suominen p.
040 8610 389.
Ensi kesän reissu Viroon 6.–9.6.2013
Luvassa rauhaa ja nostalgiaa
Ensi vuoden matkaa suunnittelimme jo edellisellä kerralla, bussissa. Kyselyyn vastasi melkein jokainen ja ylivoimaisia voittajia olivat taas kerran Viron
saaret. Nyt reittimme kulkee Haapsalun ja Hiidenmaan kautta Saarenmaalle.
Oma bussi on mukana ja laivayhtiönä Viking Line. Puolihoito matkalla ja
buffet ateria laivalla sisältyy hintaan.
Haapsalu
on pieni idyllinen rantakaupunki menomatkalla Hiidenmaalle. Opastetulla
kiertoajelulla tutustumme kaupunkiin, sen historiaan ja nykypäivään ja illalla
jatkamme lautalla Hiidenmaalle.
Hiidenmaan ainoa kaupunki, Kärdla sijaitsee saaren koillisosassa. Lounaan
syömme Soeran Maalaismuseolla kansallismusiikin säestämänä. Iltapäivällä
poikkeamme Vaemlan Villatehtaalla, jossa meillä on mahdollisuus tehdä kauniita tuliaisostoksia. Illansuussa jatkamme lautalla Saarenmaalle.
Saarenmaa
onkin osalle meistä jo tuttu paikka, myöskin Kuressaaren ”Linna” -hotelli,
johon majoittaudumme. Lauantaina tutustumme saareen paikallisen oppaan
johdolla mm. Piispanlinnaan. Iltapäivällä teemme kiertoajelun Kuressaaren
ulkopuolelle. Illalla nautimme yhteisen illallisen.
Sunnuntain aamupalan jälkeen suuntaamme taas kotimatkalle.
Hiidenmaa
Terveisin Terje
on aivan ihana pieni saari, jossa syömme yhteisen päivällisen ja yövymme.
Perjantai päivän aikana tutustumme saareen paikalliseen oppaan johdolla.
Matkailu 4 • 2011
43
F.
SUO
ME
N
F
ÖR
TF
IS T
FR
T UR
Vuonna 1912 ilmestyi tämän
lehden ensimmäinen numero
Matkailulehti -nimellä.
Y.
YR
SM
Suomen Matkailijayhdistys
SMY ry. 125 vuotta
ILIJAYHDIST
TKA
YS
A
M
EN I
N GE N I FINLA
ND
Lapin matkailu alkoi Kolttakönkään pienestä ”hotellista”, jonka paikalle rakennettiin 1930 luvulla tämä funkkishotelli,
joka sitten tuhoutui syksyn 1944 taisteluissa.