Teatterisyksy 2010

4 • 2010
Mennään teatteriin! Teatterisyksy 2010 sivut 18–29
Taimen ja lohi houkuttelevat Kymijoelle
lue lisää sivuilta 30-31
Matkailu 4 • 2010
1
Salmelasta matkailun
huipputuote
Suomen Matkailijayhdistys ry valitsi tämän vuoden kotimaan matkailun huipputuotteeksi
Taidekeskus Salmelan Mäntyharjulta. Valinta tehtiin nyt toista kertaa.
K
unniakirjat luovutettiin
sekä Taidekeskus Salmelalle että Mäntyharjun
kunnalle viime kesän näyttelyn avajaisten
yhteydessä kesäkuussa.
Taidekeskus Salmelan johtaja Tuomas
Hoikkala kertoo tunnustuksen lämmittäneen paljon. Hänen mukaansa tunnustuksella on palkittu pitkäjännitteinen työ, jota
Salmelassa on tehty.
-Olemme saavuttaneet tasaisen kasvun ja
hyvän aseman kulttuurimatkailun alueella.
Tällaisella tunnustuksella on useita vaikutuksia ja se innostaa meitä edelleen kehittämään toimintaamme, toteaa Hoikkala.
Kulttuurimatkailu on Tuomas Hoikkalan
mukaan tärkeä kansan liikuttaja. Kuvataiteella on monia positiivisia vaikutuksia
ihmisiin.
-Tutkimuksissa on todettu, että taide
kaiken muun hyvän lisäksi mm. hidastaa
dementian kehittymistä. Suomen Matkailijayhdistystä on syytä kiittää hyvästä työstä,
jota se on tehnyt kotimaan kulttuurimatkailun edistämiseksi.
Suomen Matkailijayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Havola perustelee
Taidekeskus Salmelan valintaa kotimaan
matkailun huipputuotteeksi sillä, että Salmela on jo vuodesta 1990 lähtien yhdistänyt menneitä sukupolvia kunnioittavan ja
nuoria taiteilijoita tukevan taidetarjonnan
ainutlaatuisella tavalla.
-Mäntyharjun vanhan kirkonkylän
suojeleminen ja elävöittäminen yhdessä
kunnan kanssa on esimerkillistä. Jatkuvasti uusiutuva monitaiteellinen ohjelma
ja taidekeskuksen kehittäminen pitkällä
aikavälillä tukee koko seutukunnan vetovoimaisuutta, linjaa Havola.
Viime kesänä Taidekeskus Salmelassa
kävi ennätykselliset 26 500 vierasta. Määrä
2
lisääntyi edellisvuodesta noin tuhannella.
Tuomas Hoikkala uskoo, että uusi ennätys
saavutetaan taas ensi kesänä. Tämän takaa
lähistöllä järjestettävät Loma-asuntomessut, joka tuo paikkakunnalle runsaasti
väkeä. Salmelakin saa paljon uutta yleisöä.
Yksi suurimmista
kulttuuritapahtumista
Taidekeskus Salmela on yksi Suomen
suurimmista kesäaikaisista kulttuuritapahtumista. Yhtenä toiminnan keskeisenä
tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti
merkittävän ympäristön suojeleminen,
elävöittäminen ja käyttöönotto.
Näyttelytilaa Salmelalla on yhteensä
noin 1000 neliömetriä. Vanhimpana
näyttelytilana toimii 1850 -luvulla rakennettu vanha pitäjäntupa, Salmela. Vuonna
2000 valmistui Salmelan ulkomaalaus,
joka palautti rakennuksen 1920 -luvun
tunnelmaan.
Salmelan rannassa sijaitsee vuonna
2000 valmistunut huvimaja Höijer, joka
toimii myös näyttelytilana. Samoin ran-
nassa sijaitsee veden päälle vuonna 2009
toteutettu veistosnäyttely. Veistosten vesipuisto uudistuu joka kesän kuten muutkin
näyttelyt. Salmelan pihapiirikin sai kesällä
2009 ”kehykset”, kun näyttelyalueelle
toteutettiin 1920 -luvun mallin mukaiset
aita ja portit.
Näyttely jatkuu kulttuurihistoriallisesti
arvokkaalla Domanderin näyttelyalueella,
noin 150 metrin etäisyydellä päärakennuksesta. Miljööseen kuuluvat vanhat
Posti- ja Apteekkitalo, Palvelijan asunto
sekä piha-aitat ja -rakennukset. Domanderin näyttelyalueella ja Salmelan rannassa
sijaitsevat myös maisemalaiturit, joilta
kulttuurimaisemaa ja taidetta voi ihailla
”veneperspektiivistä”.
Iso-pappilan pihapiirissä noin 500
metrin päässä Salmelasta sijaitsee 400 neliön näyttelytila, vuonna 1850 rakennettu
Graniittimakasiini. Siellä on myös Nina
Terno Museo. (KA)
www.taidekeskussalmela.fi
Ajankohtaista
K
otimaanmatkailun palveluiden tuottaminen
on pitkäjänteistä työtä.
Toimijan on uskottava tuotteeseensa ja
sen kiinnostavuuteen. Investoinnin ja
markkinoinnin jälkeen usein taloudelliset
resurssit jäävät liian niukoiksi ja yrittäjän
usko hiipuu vastuiden kasvaessa. Yrittäjän
onkin edettävä taitavasti ja harkiten. Miten
se puolestaan tehdään, on aina yksilöllistä.
Yhtenä mielenkiintoisena kotimaanmatkailun kohteena, jota on kehitetty pitkällä
aikavälillä, on Taidekeskus Salmena Mäntyharjussa. Lamankin keskellä taidekeskuksen 21. toimintavuosi oli kaikkien aikojen
vilkkain ja se saavutti kävijäennätyksensä
kesällä 2010. Salmelan onnistumisen
taustalla voi nähdä kolme seikkaa: ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden, jatkuvan
kehitystoiminnan ja hedelmällisen yhteistyön kunnan kanssa. Näiden saavutusten
siivittämänä SMY valitsikin Taidekeskus
Salmelan Kotimaan matkailun huippukohteeksi vuonna 2010.
Kymijoki, Kotkan matkailutoimiston
kuva-arkisto
4
6
7
10
12
16
18-29
32-34
MV3:n uutisten kirjeenvaihtaja Helena
Petäistö otti kolumnissaan Suomen Kuvalehden numerossa 35/2010 kärkevästi kantaa koululaisten kesälomien ajoitukseen.
Piristävä eurooppalais-suomalainen kannanotto toi jälleen esille sen epäkohdan,
että Suomi tuhlaa valtavasti resurssejaan
sulkiessaan Kesä-Suomen elokuun alussa,
eurooppalaisten suosituimpana lomakautena. Jopa 100 miljoonan Euron matkailutulojen menetys ei tunnu saavan aikaan
sen suurempaa pohdintaa vaan Opetusministeriön kapea-alainen näkemys koululaisten lomien ajoituksesta on edelleen
käytäntönä. Monen asian ratkaisu näyttää
olevan niin lähellä, mutta todellisuudessa
aika vain kuluu. Esimerkiksi MEK, Mara
ja Brändityöryhmä voisivat nostaa asian
toimenpidelistojensa kärkeen, niin kenties
jo ensi kesänä voisimme matkailumaana
ottaa taas pitkän askeleen eteenpäin.
Timo Havola, SMY, puheenjohtaja
Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi
Turku 2011
Topi Lehtipuu
Sastamala, vanhoja kirkkoja
Merenkurkku
Teijon kylät
Vaeltajan peruskunto
Teatterit
Kansallispuistot
Matkailu 4 • 2010
3
Turussa korostuu
kulttuurin merkitys
ihmiselle ja ympäristölle
Turun kulttuuripääkaupunki 2011 ohjelma nostaa esiin kulttuurin merkityksen ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnille. Kyseessä on yksi suurimmista suomalaisen kulttuurin panostuksia
vuosikymmeniin.
K
ulttuuripääkaupungin
laajan ohjelman keskiössä on noin 140
erilaista taide ja kulttuurihanketta.
Ensi vuoden aikana Turussa järjestetään
tuhansia tapahtumia.
Kulttuuripääkaupunkiohjelma on
EU:n merkittävin kulttuurialoite ja sillä
on suuri kansainvälinen huomioarvo.
Turku 2011 -ohjelmalle odotetaan lähes
kahta miljoonaa osallistujaa. Valtaosa
ohjelmasta on ilmaista.
Ensi vuoden aikana Turku laajentaa
kulttuurin käsitettä. Pyrkimyksenä on
rikkoa rajoja, etsiä uutta ja tarjota yllättäviä kokemuksia kaiken ikäisille. Vuoden ohjelmistossa on runsaasti suoraan
hyvinvointiin liittyviä tai sitä lisääviä
hankkeita. Niissä luodaan esimerkiksi
kulttuuriohjelmia vanhainkoteihin ja
kouluihin.
-Lähdemme siitä, että kulttuuripääkaupungin ohjelma tekee ihmisille
hyvää. Kulttuuri lisää henkistä ja tutkitusti myös fyysistä hyvinvointia, sanoo
Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja
Cay Sevon..
Tapahtumia järjestetään Turun keskustassa, kaupunginosissa sekä muualla
Varsinais-Suomen alueella. Kulttuuri
ulottuu myös Turun saaristoon ja tapahtumia järjestetään esimerkiksi Mäntässä
ja Porissa. Turussa suurten esitysten ja
näyttelyiden päänäyttämönä toimii Logomoksi ristitty VR:n vanha konepaja.
4
Ohjelmassa viisi teemaa
Suuri panostus Turulle
Sisällöllisesti kulttuuripääkaupunki
-ohjelma jakautuu viiteen teemaan,
jotka kuvastavat sen eri näkökulmia.
”2011 arjen muuttujaa” tuo kulttuurin arkeen ja tekee sen kohtaamisesta
helppoa. ”2011 lentoonlähtöä” tarjoaa
suuria ja pieniä elämyksiä ja vahvistaa
Turulle tärkeitä kulttuurinaloja. Turkua Itämeren, saariston ja Aurajoen
kaupunkina esittelee puolestaan ”2011
sukellusta saaristoon” -teema. ”2011
henkilökohtaista” pohtii mieleen,
minuuteen ja identiteetteihin liittyviä
kysymyksiä. Turun pitkää historiaa ja
tulevaisuutta tarkastellaan puolestaan
”2011 muistijälkeä” -teeman alla.
Eri kulttuurinalat ja kohderyhmät
ovat ohjelmistossa laajasti edustettuina.
Siitä löytyy muun muassa sirkusta, vedenalaisia konsertteja, ilma-akrobatiaa,
saunakulttuuria, huikeita näyttelyitä,
nykyoopperaa ja teatteria. Ohjelma on
helposti lähestyttävä ja kokemuksellinen, uskoo ohjelmajohtaja Suvi Innilä.
Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma on rakennettu avoimen hankehaun
pohjalta. Suomalaisten ja kansainvälisten tekijöiden hakemuksia vastaanotettiin yli tuhat. Ohjelman toteuttaa
tuhansien taiteilijoiden ja muiden
tekijöiden joukko Turusta, muualta
Suomesta ja maailmalta - kaukaisimmat
taiteilijavieraat tulevat Japanista.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on merkittävä panostus Turun
kaupungille, jonka osuus rahoituksesta
on 18 miljoonaa euroa. Kaupungissa
kulttuuripääkaupunkivuosi nähdään
sijoituksena. Rahan uskotaan tulevan
moninkertaisena takaisin sekä kaupungille että koko alueelle.. Vuoden
budjetti kokonaisuudessaan on 50
miljoonaa euroa.
Turku 2011 -säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell arvioi,
että kulttuuripääkaupunkivuosi on
ainutlaatuinen tilaisuus esitellä Euroopalle Suomea kulttuurimaana ja Turku
kulttuuripääkaupunkina. (KA)
Suuret
purjelaivat
palaavat
Turkuun
Suuret purjelaivat saapuvat Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi 2011. Jo kolme
Tall Ships Race -tapahtumaa vuosina 1996, 2003
ja 2009 isännöinyt kaupunki ottaa regatan tyytyväisenä vastaan.
V
iime kesän Tall Ships Races -tapahtuman jälkeen arvioitiin, että suuria purjealuksia nähdään Turussa vasta
2016 - 2017 tienoilla.. Turun kulttuuripääkaupunki
-status muutti kattojärjestö Sail Training Internationalin suunnitelmia
ja Itämerelle päätettiin järjestää The Culture 2011 Tall Ships Regatta.
Kesäksi 2011 sovittu Tall Ships Race päättyy Ruotsin Halmstadiin elokuun 8. päivänä. Osa aluksista jatkaa Saksan Rostockin kautta Liettuan
Klaipedaan, josta The Culture 2011 Tall Ships Regatta alkaa.. Regatan
isäntäsatamat ovat Klaipeda, Turku ja Puolan Gdynia. Regatta järjestetään
Turussa 26. - 28. elokuuta ja se starttaa kilpailuosuudelle maanantaina
29. elokuuta Utön vesiltä.
Samana viikonloppuna regatan kanssa kulttuuripääkaupungin ohjelmassa on useita tapahtumia erityisesti Aurajoen ympäristössä. Viikonloppu kruunaa mm. kymmenpäiväisen sirkusfestivaalin, joka päättyy
ilma-akrobatiaesityksiin Aurajoen päällä muinaistulien yönä 27. elokuuta.
Elokuun viimeisestä viikonlopusta onkin tulossa yksi kulttuuripääkaupunkivuoden välihuipennuksista. (KA)
Matkailu 4 • 2010
5
”Turku levittää
kulttuurin
ilosanomaa”
Turun musiikkijuhlien uusi taiteellinen johtaja, kansainvälisiä
konserttilavoja kiertävä huipputenori, Topi Lehtipuu iloitsee,
että Turku on EU:n kulttuuripääkaupunki ensi vuonna.
N
yt on resursseja levittää
kulttuurin ilosanomaa.
Musiikkijuhlatkin hyötyy juhlavuodesta varsinkin markkinoinnissa, kun tukena on suuri ja osaava
organisaatio.
Topi Lehtipuu kuitenkin myöntää, että
menneen kesän hänen ensimmäinen Turun
musiikkijuhlien suunnittelu ja toteutus
oli kovan työn takana. Yleisön ja median
palaute musiikkijuhlista oli kiitokseksi
positiivista ja antoi hänelle uskoa tulevaa varten. Musiikkijuhlat tekivät myös
yleisöennätyksen. Ja kun talouskin on
kunnossa, on entistä helpompi lähteä kohti
tulevia haasteita.
-Olen iloinen, että omat ideani toimivat
ja yleisökin sai jotakin uutta..
Tarjolla on paljon muutakin. Toisaalta se
myös haastaa.
-Kyseessä on turkulainen musiikkifestivaali. Olen miettinyt, miten Turku voisi
soida. Olen etsinyt uusia konserttipaikkoja. Turussa on loistavia konserttitiloja
perinteisten salien ohella. Tänä vuonnahan
konsertteja oli mm. Kakolan entisessä
vankilassa, kaasukellossa ja Seilin saarella.
Musiikkihan on aina tilansa armoilla.
Ajankohtaisia musiikillisia ilmiöitä
Lehtipuun tavoitteena on tuoda Turussa
esiin ajankohtaisia musiikillisia ilmiöitä
sekä saada huippumuusikoita esiintymään.
Tärkeää tulee olemaan perinteisen konseptin ja taiteen lajien sekoittaminen.
Tänä vuonna Topi Lehtipuu oli niin
kiireinen, ettei ehtinyt olla koko musiikki-
juhlien aikaa paikalla Turussa. Hän lupaa
kuitenkin olla ensi kesänä ja seuraavinakin
vuosina koko festivaalin ajan paikalla.
Tämän lupauksen toteuttaminen vaati
häntä peruuttamaan yhden ulkomaisen
produktion vuodelta 2011.
Topi Lehtipuu ei koe joutuvansa luopumaan omassa, edelleen nousussa olevassa
urassaan mistään taiteellisen johtajuuden
vuoksi.
-En joudu muuttamaan mitään. Johtajuus Turussa sopii hyvin aikataulullisestikin. Kun kierrän esiintymässä maailmalla,
saan luonnollista tietä kontakteja mahdollisiin esiintyjiin Turun musiikkijuhlilla. Ja
täytyy tunnustaa, että musiikkijuhlien hyvä
ja pätevä toimisto auttaa suuresti, kiittelee
Lehtipuu. (KA)
Teemat jatkuvat
Topi Lehtipuu on jo hahmotellut musiikkijuhlien teemat tulevillekin kolmelle
vuodelle, joista hän on tehnyt sopimuksen
taiteellisena johtajana. Viime kesänä oli
teemana vapaus ja vastaavia kokoavia teemoja tullaan toteuttamaan myös tulevina
vuosina. Ohjelmistossa tullaan näkemään
pari suurempaa orkesteria, ulkomaisia ja
kotimaisia huippuesiintyjiä sekä turkulaisia
osaajia.
-Orkesterit ovat musiikkikulttuurin
kulmakivi, huomauttaa Lehtipuu.
Vaikka erilaisia musiikkityylejä tuodaan
Turussa tulevinakin vuosina esiin, klassinen musiikki pysyy keskiössä. Lehtipuun
valinnat ratkaisee laatu. Ensi vuosi on hänen mielestään erikoinen, koska Turku on
Euroopan unionin kulttuuripääkaupunki.
Jossakin mielessä Topi Lehtipuu kokee,
että tietyllä tavalla kulttuuripääkaupunki
-hanke vähentää musiikkijuhlien vastuuta.
6
Topi Lehtipuu
Australiassa syntynyt ja Tampereella varttunut Topi Lehtipuu opiskeli SibeliusAkatemiassa kuoronjohtoa, etnomusiikkia, äänenmuodostusta ja pianon- ja viulunsoittoa sekä laulua.
Lehtipuu on noussut nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi barokkimusiikin ja
Mozartin oopperoiden tenoriksi. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu sekä vanhaa että uutta
musiikkia, oratorioita ja kantaatteja Bachista Monteverdiin, Einojuhani Rautavaaran
Vigilia sekä mm. Arnold Schönbergin ja Arvo Pärtin teoksia.
Topi Lehtipuun ensimmäinen oopperarooli oli Mozartin Taikahuilun Tamino
Pariisin Theatre des Champs-Elysees’ssä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän on esiintynyt vuosina 2000 ja 2002. Kesän 2009 Salzburgin musiikkijuhlilla Lehtipuu lauloi
toisessa miespääosassa Mozartin Cosi fan tutte -oopperassa. Tänä kesänä Topi Lehtipuu vieraili Glyndebournen festivaaleilla Englannissa ja marraskuussa hän esiintyy
Wienissä Mozartin La finta giardiniera -oopperassa.
Lehtipuu on johtanut Joroisten Musiikkipäiviä vuodesta 2004 ja Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana hän aloitti tänä vuonna. Kiinnitys on toistaiseksi
sovittu vuoteen 2013 asti.
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Sastamala – vanhoja kirkkoja
ja väkeviä persoonia
Sastamala on uusi kunnan
nim – kuntaliitos toteutettiin
2009 alussa. Mutta Sastamala on myös ikivanha kuntanimi. Jo keskiaikana Sastamalassa asuttiin, viljeltiin
ja rakennettiin kirkkoja.
R
autaveden rannat olivat
jo 1200–1300-luvuilla
hyvinkin asuttuja. Muinaisen Ancylus-järven pohja on ollut
hedelmällistä. Ensimmäinen kirkko sinne
lienee rakennettu puusta. Toki kirkkoja
on voinut olla useampiakin, sillä tuli poltti
herkästi puisen rakennelman.
Vanhat kirkot
Viimeisen puisen kirkon roihuttua 1300
-1400 -lukujen vaihteessa tilalle rakennettiin kivinen Sastamalan Pyhän Marian kirkko. Se toimi Sastamalan keskuskirkkona
ja on vanhin Rautaveden rannalla olevista
kirkoista. Tunnettuutta on lisännyt kesäisin
järjestettävät Sastamala Gregorianan konsertit - Wanhan Musiikin Päivät.
Pyhän Marian kirkon länsipuolella sijainnut Tyrvää erotettiin vuonna 1439 omaksi
kappeliseurakunnaksi. Kappeliseurakunta
tarvitsi tietysti oman kirkon, ja vuonna
1516 valmistui lopulliseen asuunsa Tyrvään
Pyhä Olavi. Neljäs Tyrvään kirkko nousi
Vammaskosken rannalle vuonna 1855,
seurakunnan pääkirkoksi.
Tyrvään Pyhä Olavi unohdettiin yli 100
vuoden uneen. Nykyisin ei kuitenkaan
ole enää Vammalaa, ei Tyrväätäkään, on
vain uudelleen synnytetty Sastamala. Ja
yksitoista kirkkoa!
Pyhän Olavin maalarit
Pyhä Olavi on kirkoista kuuluisin. Se
poltettiin heti uuden paanukaton valmistuttua, vuonna 1997. Me tehrään se
uurestaan, sanoi yksi vanhoista rakennusmiehistä ja sai päättäväisyydellään muut
muukaan.
Ensin nousivat eheäksi palaneet, törröttävät kivimuurit, sitten kurkihirret ja
jälleen kerran uusi, 36 000 paanun katto.
Seudun asukkaille tuntuu olevan ominaista
peräänantamattomuus – mukana ahersi
mm. nyt 99-vuotias Aarne Järä! Rakennusmateriaalit ja työmenetelmät olivat samat
kuin aikoinaan esi-isillä. Tuhkasta kerättiin
4 400 naulaa ja ne puhdistettiin käsin.
Käsin tekivät arvokkaan työnsä myös
taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.
Heidän kädenjälkensä lehterillä ja alttaritilassa on herättänyt uteliaisuutta ympäri
Suomenniemen. Vaelluksen paljoutta
Pyhän Olavin kirkkoon on jopa arvosteltu
– kesäkaudella 2010 kirkossa vieraili noin
100 000 ihmistä.
Erikoisten ihmisten seutua
Sastamalan seudulla on vaikuttanut
massasta erottuvia persoonia. Vanhan Tyrvään kiroilevat äijät löytyvät murrekirjasta:
voimamies Suppula, Väkevä Tuomas ja
riihitonttu Remmantuu ovat tyrvääläistä
kansantietoa.
Taitelija Akseli Gallen-Kallela kasvoi
lapsuutensa noiden äijänköriläiden elinpiirissä, sai tarpeekseen alkuvoimasta ja jätti
koko seudun. Sykähdyttäviä postikortteja
piirtänyt Rudolf Koivu ja lasten sydämet
valloittanut Mauri Kunnas ovat hekin kotoisin Sastamalan laajojen peltojen reunoilta.
Tyrvään Sanomat on Suomen vanhin
paikallislehti ja Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät tunnettu juhannuksenjälkeinen tapahtuma. Seudun luonnetta
ilmentänevät nykyiset kuntaliitoksetkin:
kun Tyrvään kirkko paloi, Vammalan
seurakunta rakensi sen uudelleen, mutta
Sastamalan seurakunta toteutti alttarin ja
lehterien maalaukset – entinen Vammalan
seutu palasi alkujuurilleen.
www.sastamala.fi
www.sastamalagregoriana.fi
www.pyhaolavi.fi
www.sastamalanseurakunta.fi
www.tyrvaansanomat.fi
www.vanhankirjallisuudenpaivat.com
Matkailu 4 • 2010
7
Tampereen ja ympäröivän
seutukunnan matkailuelinkeino ja matkailun markkinointi on yhdistetty samojen
siipien alle Tredea Oy:öön.
Tuoreen toimitusjohtajan,
Ari Tuulentien mukaan näin
matkailu ja sen kehittäminen
halutaan nostaa elinkeinostrategiseen keskiöön.
K
e h ittä misp alv eluj en
ytimessä ovat mm. kansainvälistyminen, seudullisesti merkittävät yritys- ja elinkeinoalueet, erilaiset ohjelmat ja hankkeet
sekä strategisten klusterien kehittäminen.
Kotimaisessa matkailussa asemamme on jo
nyt erittäin vahva, huomauttaa Tuulentie.
Tredea Oy on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Siinä ovat
Tampereen lisäksi mukana Kangasala,
Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tredea on elinkeinoelämän
seudullisen kehittämisen kokoava voima ja
käytännön yhteistyön rakentaja.
Tredea Oy:n toimitusjohtaja Ari Tuulentie.
Tredea levitti siipensä
Tampereella
-Tredean perustaminen lisää matkailualan markkinoinnin tehoa ja siihen käytettävät rahat kaksinkertaistuvat miljoonaan
euroon vuodessa, iloitsee Ari Tuulentie.
Kaikki tyytyväisiä
Tampereen lisäksi myös ympäristökuntien päättäjät ja asukkaat ovat uuteen
järjestelyyn tyytyväisiä. Syykin on yksinkertainen, sillä kustannukset kuntien
kesken jakautuvat tulojen mukaan. Jos
siis kunnan matkailutulot ovat pienet,
niin myös kunnan oma sijoitus Tredean
toimintaan pienenee samassa suhteessa. Ari
Tuulentien mukaan Tampereen matkailutulot ovat selkeästi suurimmat, joten se myös
rahoittaa toimintaa eniten.
8
-Kotimaisen matkailun markkinoinnin
aiomme keskittää internetiin. Oma matkatoimisto vahvistaa myyntiä. Matkailun
neuvontakin tehostuu sähköisen palvelun
myötä.
Ari Tuulentie korostaa matkailupalvelujen laadun kehittämistä. Tätä sektoria vetää
laatujohtaja Kari Saikkonen. Hän paneutuu
nyt erityisesti matkailukohteiden laatuun ja
kehittämiseen.
-Matkailupalvelujen laadun puolesta
onkin paljon tekemistä. Tässäkin suhteessa
on tärkeää yhdistää alueen voimat, linjaa
toimitusjohtaja Ari Tuulentie tätä päivää ja
tulevaisuutta.
GoTampere aputoiminimeksi
Vanha GoTampere sulautettiin uudistuksessa osaksi Tredea Oy:tä. Uudistuksessa
GoTampereesta muodostettiin Tredean
aputoiminimi, jonka päätehtävä on myydä
matkailupalveluja ulospäin. Matkailuneuvonta ja -tiedotus sekä matkailupalvelujen
myynti toimivat sulautumisen jälkeen
entisellään.
-Näillä toimenpiteillä ja järjestelyillä
on tavoitteena nostaa matkailutoimiala ja
sen kehittäminen elämystalousstrategian
mukaiseen merkitykseensä Pirkanmaalla,
kiteyttää Ari Tuulentie. (KA)
www.tredea.fi, www.gotampere.fi
Forssa- aktiivista lomaa
koko perheelle
L
apsiystävällinen ja vireä Forssa kutsuu koko perheen
viettämään liikunnallista ja mutkatonta perhelomaa
tai rentouttavaa viikonloppua mukavasti yhdessä
touhuten. Majoitusvaihtoehtoja löytyy oman valinnan mukaan
aivan kaupungin keskustasta ja sen tuntumasta. Herkutteluhetkistä
voi nauttia Forssan monissa kahviloissa ja ravintoloissa.
Viihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen viihdeuimala
Forssan keskustassa, jossa viihtyvät kaikki perheen vesipedot vauvasta vaariin. Kylpylätason Vesihelmessä on lapsille liukumäkiä,
ponnareita ja aaltoallas, kun taas vanhempia miellyttävät poreal-
taat, hierovat suihkut, kuntouintiallas ja rentouttava terapia-allas.
Tutustu Vesihelmen palveluihin netissä www.vesihelmi.fi.
Täysin uutta lapsille Forssassa on Kutomon Liikuntakeskuksen
Lastenmaailma. Siellä 6-13 –vuotiaat voivat liikkua, temppuilla,
vipeltää tai discoilla omin voimin tai ohjatusti, pienemmät yhdessä
vanhempien kanssa. Lastenmaailmassa toimii myös lastenhoitopalvelu.
Tervetuloa Forssaan koko perheen voimin!
Koko
perhe
viihtymään Forssaan!
Scandic Forssa ja Viihdeuimala Vesihelmi tarjoavat yhdessä
virkistystä ja hyvää oloa Etelä-Suomalaisen
pikkukaupungin keskustassa!
Plussa-kortilla
84 €
/vrk
Ilman korttia 95 €/vrk.
Scandic Forssa
Hämeentie 7, 30100 Forssa
puh. 040-4848 111
forssa@scandichotels.com
scandichotels.fi/forssa
Matkailu 4 • 2010
9
Tutustu Merenkurkkuun
opastuksella
Vaasan ja Merenkurkun saaristoon voi nykyisin tutustua helposti oppaiden opastuksella.
Vaasan Aikuiskoulutuskeskus (VAKK) on yli kymmenen vuotta kouluttanut erä-, luonto- ja
kalastusoppaita.
M
erenkurkun saaristo on hyväksytty Unescon maailmanperintökohteeksi. Uusinta uutta opaskoulutuksessa on ollutkin maailmanperintökohde -oppaiden
koulutus. Ensimmäinen 12 oppaan ryhmä on jo valmistunut.
Vaasan Aikuiskoulutuskeskus on järjestänyt erä-, ja luonto-oppaiden
koulutusta jo vuodesta 1998. Vuonna 2004 opinto-ohjelmaan otettiin
mukaan myös kalastusoppaiden koulutus. Ja nyt ovat siis valmistuneet
ensimmäiset maailmanperintö -oppaat.
VAKK:n kouluttaja Jukka Vaaranniemi paljastaa, että opaskoulutusta
ollaan edelleen kehittämässä ja laajentamassa.
-Esimerkiksi meillä on ollut jo yksi saaristo-opas -koulutus sekä
ympäristörakentamiseen perehdyttävä opintojakso. Molemmille on
lisätarvetta myös jatkossa. Suunnitelmissa on myös ohjelmapalveluihin
keskittyvä ja eräkokin koulutus. Viimeksi mainittu kiinnostaa ihmisiä
hyvin paljon, kertoo Vaaranniemi.
Luonto ja alue tunnettava
Opaskoulutus kestää 1,5 - 2 vuotta. Koulutus sisältää 1 - 2 lähiopiskelujaksoa viikonloppuisin kuukausittain sekä iltakoulutusta. Lähiaikoina
alkavaan koulutukseen haastateltiin 25 hakijaa, vaikkei koulutusta
juurikaan mainostettu. Jukka Vaaranniemen mukaan kysyntää näyttää
hyvin riittävän.
-Eräpuolella korostuu luonnon tuntemus. Täällä myös meri ja
maailmanperintöstatus otetaan kaikissa koulutuksissa huomioon,
huomauttaa Vaaranniemi.
Maailmaperintö -oppailta vaaditaan eniten tietoa ja Merenkurkun
alueen tuntemusta. Oppaiden on tunnettava perusasioiden lisäksi mm.
alueen maanmuodostus, kivilajit ja kulttuuri. Tietoihin kuuluvat myös
luonnonsuojeluasiat, kasvit, linnut ja eläimet.
-Merenkurkun alueen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. On pidettävä huolta, että aluetta ei turmella. Se edellyttää tarpeellisen määrän
ammattitaitoisia oppaita, linjaa Jukka Vaaranniemi.
Pelkästään Metsähallituksen rakennuttamassa Björköbyn näkötornissa kävi viime kesänä yli 20 000 vierasta ihailemassa maailmanperintökohteen komeita maisemia.
Pohjanmaan Matkailu ry:llä on ollut tärkeä rooli opaskoulutuksen
järjestämisessä. Yhdistys on ollut aktiivisesti mukana koulutuksen eri
vaiheissa. Yhdistys on toiminut mm. ammattinäytön vastaanottajana
arvioimassa opiskelijoiden taitoja. Maailmanperintöoppaiden koulutus
tuli myös Pohjanmaan Matkailulta ja sen rahoitus toteutettiin silloisen
maailmanperintöalueen markkinointi- ja kehittämishankkeen varoilla,
jota Pohjanmaan Matkailu hallinnoi. (KA)
www.matkailupohjanmaa.fi
www.vakk.fi
10
Martti Ahtisaaren paljastama Merenkurkun saariston hyväksymisestä
Unescon maailmanperintökohteeksi.
Björköbyn Svedjehamn.
Rantasipi Aulanko panostaa
liikuntaan
Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla hellitään vieraiden hyvinvointia. Erityinen panostus on tehty kuntoiluun ja lasten
totuttamiseen liikkumaan tietokoneidensa äärestä.
L
apset liikkuvat yleensäkin liian
vähän ja me tuemme Aulangolla toivetta saada lapset huolehtimaan kunnostaan paremmin. Ohjattu
vesijumppa parantaa puolestaan aikuisten
kuntoa ja hyvinvointia, linjaa kylpyläpäällikkö Jani Rantanen Aulangon ohjelmatarjontaa.
Rantasipi Aulangolla on laaja tarjonta erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja. Kylpylähotellia
on jo pitkään ja määrätietoisesti kehitetty
hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistämiseksi.
Kylpylän lisäksi Aulangolta löytyy mm.
6-ratainen keilahalli, tenniskenttiä, kaksi
golfkenttää pihapiirissä, valaistu pururata- ja
maastohiihtoreitit. Ratsastustakin on mahdollisuus harrastaa. Kaiken tämän lisäksi
vieraiden käytössä on Aulanko Areenan
monipuoliset liikuntapalvelut kuntosaleineen. Ulkoilua voi harrastaa Aulangon
luonnonpuistossa, jossa on liikuntareittejä
ja näköalatorni.
Ilmaista vesijumppaa
Itse kylpylässä on erilaisia saunoja, saunakabinetti, poreallas ja lapsillekin oma allas.
Kylpyläkokonaisuuteen kuuluu allasosaston
lisäksi valoisa ja avara kahvila-ravintola
Karlberg, hyvinvointikeskus ja hoito-osasto.
Kylpyläpäällikkö Jani Rantasen mukaan
tavoitteena on ollut kaikkien asiakkaiden
viihtyvyys.
-Hyvä etu palvelutarjonnassamme on
kylpyläasiakkaiden vesijumppa, jota järjestetään maanantaista perjantaihin kello 11 ja
Allasjumppaa Aulangon Rantasipi -kylpylässä.
lisäksi maanantaisin sekä keskiviikkoisin iltapäivisin. Jumppa sisältyy kylpylän hintaan,
korostaa Rantanen.
Lapset ovat ottaneet omakseen Aulangon
synttäripaketit, joissa voi valita kolmesta
vaihtoehdosta yhden tai useamman. Lapset
voivat lähteä iloitsemaan kylpylään, riemuita
hohtokeilun parissa tai vaikkapa sukeltaa
Areenan liikuntamaailmaan. Areenassa voi
kokeilla eri lajeja aina lattia-curlingista jousiammuntaan. (KA)
www.rantasipi.fi/hotellit/aulanko
Matkailu 4 • 2010
11
Teijon alueen kylistä
Varsinais-Suomen vuoden
kylä 2010
Teksti Johanna Laaksonen Kuvat Aila Salmivaara
Maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain
maakunnallisen vuoden kylän. Nyt tehtävä valinta oli järjestyksessään yhdeksäs ja voittajana palkittiin Teijon alue Salon Perniöstä. Vuoden 2010 vuoden kylä -kilpailua käytiin teemalla
”Turisti tulee kylään”. Tällä haluttiin korostaa, että elävällä eteläsuomalaisella maaseudulla kylien erityispiirteiden tunnistamiseen ja esilletuontiin kannattaa panostaa. Vuoden kylä
täytti tarvittavat tunnusmerkit ja vielä paljon enemmän. Teijon alue koostuu käytännössä
neljästä kylästä, Teijon ohella mukana ovat Mathildedal, Kirjakkala ja Mutainen. Alueella
asuu vakituisesti reilut 700 ihmistä.
-Tämä on Teijon kylille iso asia. Suurella ilolla on voitto
otettu vastaan. Jokaisessa kylässä on voiton takia juhlat musiikin, karaoken ja tanssin muodossa. Tarkoituksena on saada
mahdollisimman paljon ihmisiä liikkeelle. Muissa kylissä on
jo juhlittu, mutta Mathildedalin tapahtuma on lähempänä
joulua, Teijon Alueen Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko
Salmivaara kertoo.Kylän toiminnan ytimessä on yli 20 vuotta
toiminut kyläyhdistys. Jokaisesta neljästä kylästä on edustajia
ikähaarukalla nuorista eläkeläisiin. Kyläyhdistys on tunnettu
siitä, että se toimii todella aktiivisesti. Salaisuus on siinä,
että yhdistyksen hallituksen lisäksi on koottu tiimejä, jotka
vastaavat eri asioista. Tällä hetkellä on kymmenisen tiimiä ja
50 reipasta tekijää. Teijon alueella toimii useita matkailualan
yrityksiä. Yhteistyö yritysten, kyläyhdistyksen ja asukkaiden
kesken on huomattavaa.
Tunnusomaiset vihreät soikiot
Kilpailun raatia miellytti erityisesti se, miten alueen asukkaat, niin yhdistyksissä kuin yrityksissäkin, yhteistyössä
12
on kirkkoyhdistyksen hoidossa. Monipuolinen kulttuuritarjonta, joista mainittakoon kesäteatteri ja kartanovierailut.
Tärkeimpänä vetovoimana on kuitenkin
monimuotoinen luonto, jota ei voi olla
ihastelematta.
-Täällä on jokaisena vuodenaikana
ihmettelemistä, Teijo on keskellä todella
kaunista luontoa. Toisena hetkenä liitoorava hyppää puusta ja toisena kuikka
lentelee järven pinnan yllä, Salmivaara
toivottaa matkailijat tervetulleiksi tutustumaan Varsinais-Suomen vuoden kylään.
pyrkivät tuomaan Teijon vetovoimatekijöitä esille. Alueella on esimerkiksi kyläyhdistyksen voimin
luotu erinomainen persoonallinen
viitoitus yhdistysten ja yritysten
palveluille.
-Idea viitoitukseen syntyi ensimmäisen kerran vuonna 1997,
kun muutimme vaimon kanssa Espoosta Teijolle golfiin ja purjehtimiseen mieltyneinä. Siihen aikaan
ei pahemmin viitoituksia ollut,
emmekä löytäneet golf-kenttää.
EU-rahalla toteutettu hanke sai
aikaan pääteiden kylttien lisäksi
Teijolle tunnusomaiset vihreät soikiot, joissa on kultaiset reunukset
ja valkoinen teksti. Minulta on
tultu jopa kysymään, jos ideaa saa
lainata, Salmivaara naureskelee.
Uusin esimerkki matkailuyhteistyöstä on tuore Meri-Teijon
matkailu ry, jossa matkailua edistetään yrittäjien ja yhdistysten
yhteisvoimin. Mitä sitten ovat
nämä vetovoimatekijät, joita asukkaat ja yrittäjät vaalivat, ja jonka
takia kylässä käy 150 000 turistia
vuodessa? Teijolta löytyy laskettelukeskus, jossa on Etelä-Suomen
korkein rinne. Tunnettu retkeilyalue, joka sijoittuu useiden järvien
ympärille. Meri-Teijo Golf, jonne
on mahdollista saapua vaikka
omalla veneellä. Lukuisa määrä
extreme-aktiviteetteja muun muassa paintballia ja rinneautoilua.
Tämän lisäksi Teijolta löytyy historialliset ruukit ja kartano, sekä
Suomen pienin kivikirkko, joka
Matkailu 4 • 2010
13
Merikarhujen oma kaupunki avautuu kotimaan ystävällekin
Rauma hurmaa rennolla
tunnelmallaan
Rauma tunnetaan pitsikaupunkina, mutta
merenrantakaupungissa riittää nähtävää ja
koettavaa ympäri vuoden.
”
Rauma on vilkas kaupunki, jossa kohtaa kansainvälistä
tunnelmaa”, kertoo Rauman Best Western -hotellien hotellijohtaja Anne Ignatius-Helander.
”Hotellivieraistamme noin puolet on ulkomaalaisia ja se tuo
mukavasti kansainvälisyyttä kaupunkiimme.” Vanha Rauma
hurmaa jo miljööllään, mutta siellä voi tehdä myös aitoja löytöjä;
on viehättäviä putiikkeja niin askarteluun, sisustamiseen kuin
pukeutu-miseenkin.
Nainen kirkon penkillä, Kerttu Horilan teoksesta.
Kulttuurinälkäisille nähtävää
PIKKUJOULU
ON SUURI AHVENANMAALLA
Ahvenanmaa tarjoaa useita hienoja kulttuuritapahtumia ennen joulua. Jan Karlsgårdenin pikkujoulumarkkinat, Peter Jöbackin konsertti Alandicassa, perinteisiä joulupöytiä, joulumarkkinoita, konsertteja ja runsaasti muita
tapahtumia. Sydämellisesti tervetuloa!
visitaland.com
14
Museoitakin löytyy niin merikarhuille kuin menneistä vuosisadoista
kiinnostuneille. Rauman kivikirkko tarjoaa mukavan levähdyspaikan - eräällä
kirkonpenkeistä voi tavata hartaammankin uskonystävän. Vallan
näin ei tarvitse paikalleen kivettyä vaan kirkko kestää kiertämisen
ja ihmettelemisen. Kulttuurinnälkäiselle voi puolestaan suositella
kaupungin omaa teatteria, jonka ohjelmisto on pirskahtelevan monipuolinen houkutellen tunnettuja nimiäkin, kuten Martti Suosalon ja Mikko Kivisen. Ja kun ehdit kierrokseltasi ruokalistan pariin,
katso onko tarjolla lapskoussia. Paikallinen merimiesten mukanaan
tuoma lihaisa juuresherkku tarjoillaan makoisan voisulan kera - ja
on omiaan lämmittämään mieltä ja kieltä viileämmälläkin.
Valtakadulla Best Western Hotel Raumanlinnan tunnistaa Valtakadulla tyylikkäästä funkisfasaadistaan. Jo 1930-luvulta matkailijoita majoittanut hotelli palvelee edelleen vilkkaaseen tahtiin.
Sisarhotellinsa Best Western Hotel Kalliohovi palvelee Merimuseota
vastapäätä. Vanha Rauma on kävelymatkan päässä molemmista
hotelleista. Best Western Hotel Kalliohovissa on ryhmille omat
erikoishinnat ja ruokailu järjestyy ravintola
Kapteeninhuoneen herkkujen parissa. Iltaa voi jatkaa huippuesiintyjien tahdissa hotellin yhteydessä sijaitsevassa iltaravintola Bar
Hovissa. ltauninenkin vieras saa leponsa, sillä Bar Hovi sijaitsee
erikseen hotellista.
Syksyiset kukat Raumalla.
Ja kun kerran olet Raumalla - Ol niingon Gotonas!
www.raumanlinna.fi, www.kalliohovi.fi
Taitava kokki ja
ystävällinen palvelu
T
ämä tarina sai alkuunsa 1960-luvun alussa kun nuori
Nikulan pariskunta käynnisti yritystoiminnan pienellä
baarilla Himangan keskustassa, Lestijoen varrella.
80-luvun alussa sinne rakennettiin uusi kiinteistö ja 10 vuotta
myöhemmin baarista kasvoi ravintola.
Sukupolvenvaihdos sai sinetin muutama vuosi sitten, perheyrityksenä pysytään. Nykyisin Koski-Hovista kuuluu kahden
tarmokkaan sisaren heleä nauru. Tunnelma on yhä sama – lämmin
ja kotoinen: on perheen kuvia ja isoisän tuliainen Ranskasta – hienonhieno kabareepiano.
Koski-Hovi on todella monipuolinen ravintola: tilausravintolana
palvellaan niin ohiajavia bussiryhmiä kuin syntymäpäivien juhlijoita, vietetään niin häitä kun hautajaisiakin. Päivisin on tarjolla
monipuolinen ja runsas lounasruoka, iltaisin
Koski-Hovista saa, ellei koko maailman, niin ainakin Suomen
parasta pitsaa. Raaka-aineina kotimainen on tietystikin suosiossa.
Yläkerran saliin mahtuu n. 50 henkilöä, alakerrassa on kokoustila, johon mahtuu toiset 50 henkeä. Kokoustilojen varustuksina on
saatavana niin piirtoheitin kuin nettiyhteys. Koski-Hovi on loistava
paikka yritysten koulutustilaksi, johon järjestetään tarvittaessa
myös maittavat tarjoilut. (TS)
Olemme vain 20 km Hiekkasärkiltä
Kokkolan suuntaan!
TERVETULOA
KODIKKAASEEN RAVINTOLAAMME
•
seisova pöytä
•
•
•
•
•
juhla-/pitopalvelu
ryhmäruokailut
A-oikeudet
pizzat
aurinkoterassi
- joka päivä
Koski-Hovi p. 06 875 003
Matkailu 4 • 2010
15
Peruskunto ja hyvät varusteet
takaavat onnistuneen vaelluksen
Kokenut pohjoisen vaeltaja, fysioterapeutti sauvolainen Maija Pakkanen on oman kantapään
kautta oppinut, että vaeltaessa pitää olla kuntoa ja hyvät retkeilyvarusteet.
J
os haluaa nauttia vaeltamisesta, niin perusasiat on
oltava kunnossa. Eihän ole
järkeä taapertaa lumoavissa maisemissa, jos se on tuskallista ja
epämukavaa. Varsinkin kun sopivaa säätä
ei voi etukäteen tilata, toteaa Pakkanen.
Retkeily ja vaeltaminen on imeytynyt
Maija Pakkasen vereen jo lapsuuden partioleireillä. Reilut parikymmentä vuotta
hän löysi jo edesmenneen aviomiehensä ja
lastensa kanssa pohjoisen hurman. Ja sillä
tiellä Pakkanen on edelleen, jopa entistäkin
ahkerammin.
-Alku oli melkoista kompurointia.
Lähdimme Haltin reitille ja lumisade ja
kylmyys yllätti. Mukanamme oli vain kesämakuupussit. Retken jälkeen mieheni lähti
heti ostamaan kunnon varusteita, muistelee
Pakkanen.
16
Varusteet kehittyneet
Noista ajoista maailma on suuresti muuttunut ja Maija Pakkanenkin on varustautunut kunnon rinkalla, kevyillä Goretexasusteilla ja kunnon vaellusjalkineilla.
Hän neuvoo ensikertalaisia huolehtimaan
kunnostaan esimerkiksi kävellen, juosten
tai pyöräillen. Fysioterapeuttina hän tietää
hyvin, mistä puhuu.
Vaeltelu luonnossa on miellyttävää, kun
on kuntoa. Kylmiltään ei pitkille vaelluksille kannata lähteä. Ja pitää aina muistaa,
että matka ei tapa vaan vauhti. Talvella
kulkeminen pohjoisen luonnossa on haastavaa, sillä maaston korkeuserot katoavat
ja sumussa on helppo eksyä. Kulkiessa on
oltava tarkkana.
-Suomen Ladun kautta voi tutustua
ohjattuihin reitteihin. Pohjoisessa tunturi
on kuitenkin tunturi. Niissä olosuhteissa
on osattava suunnistaa ja käyttää karttaa.
Luonto on aina ihmistä vahvempi, joten
erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin pitää
varautua, neuvoo Maija Pakkanen.
Tietoa internetistä
Internet on mainio väline retkeilijälle.
Sieltä saa periaatteessa kaiken mahdollisen
tiedon esimerkiksi reiteistä ja varusteista.
Netissä käydään myös paljon hyödyllisiä
keskusteluja. Myös Suomen Ladun ja Polku
-yhdistyksen kautta saa helposti tietoa.
-Varusteiden ohella ruoka on muuttunut
paljon. Nykyisin käytetään paljon kuivattuja tuotteita kuten sieniä ja jauhelihaa.
Soijastakin saa helposti maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa. Tällaisia tuotteita on kevyt
kantaa ja vaivatonta valmistaa.
Maija Pakkanen osaa arvostaa Suomen
retkeilyreitistöjä. On hieno asia, että vero-
Hettaan ja Pallakselle
rahoilla retkeilijöiden ja vaeltajien käytössä
on reittejä, nuotiopaikkoja ja erämaatupia.
Pakkanen pitää erityisen tärkeänä, että
luonnossa liikkuvat ihmiset huolehtivat
omista jätöksistään ja roskistaan.
-Olisi suuri menetys, jos esimerkiksi
autiotuvat muuttuisivat maksullisiksi
vaeltajien välinpitämättömyyden vuoksi.
Hetta ja Pallas suosikkeja
Maija Pakkasen omia suosikkeja vaelluksilla ovat Kilpisjärven maisemat Hetan
ja Pallastunturin seuduilla. Tuo seutu on
Pakkaselle se oikea Lappi.
-Käyn siellä lähes joka kesä ja jopa pari
kertaa talvisin hiihtämässä. Jäädessäni
neljä vuotta sitten leskeksi retket ovat
vain lisääntyneet. Luonnossa vaeltelu on
erinomainen keino surun voittamisessa.
Hän haluaa sanoa myös mielipiteensä
kiisteltyihin Pallaksen rakennushankkeisiin. Pallaksen remontti lisäisi alueen
käyttömahdollisuuksia ympärivuotiseksi.
-Mielestäni Pallaksella pitää olla nykyaikaiset tilat ja olosuhteet. En vastusta
henkeen ja vereen suunnitteilla olevia parannuksia ja laajennuksia. Oheispalvelujen
määrää pitäisi ehdottomasti rajoittaa. Tämä
koskee erityisesti moottorikelkkailua. (KA)
Pallas-Yllästunturin kansallistunturin suosituimpiin retkikohteisiin kuuluu 55 kilometrin
pituinen Hetta-Pallas vaellusreitti, joka linjattiin jo vuonna 1934.
Reitti kulkee yli tuntureiden poiketen välillä alas kuruihin kuin valmistaakseen kulkijaa kohtaamaan uuden henkeä salpaavan maiseman seuraavan tunturin laelta. Reitti on
merkitty nuoliviitoituksella.
Kesäkuun alkuun mennessä lumi on jo pääosin sulanut alueelta, mutta reitti on sulamisvesien vuoksi märkä ja siksi hyvin altis kulumiselle. Suositeltavin vaellusaika alkaakin
juhannuksen tienoilta. Talven kynnyksellä lokakuun puolivälissä reitillä tapaa enää satunnaisen kulkijan.
www.luontoon.fi/hetta-pallas
Pohjoisen syysvaelluksen
varusteet
T
urun Partiovarusteen myyjä
Lasse Räsänen on kokenut retkeilijä, joka tuntee tarpeelliset
ja hyvät varusteet. Hän antaa tärkeitä neuvoja kokemattomille pohjoisen muutaman
päivän syysvaeltajille.
Alusasut ja sukat:
-Merinovillaiset alusasut ovat erinomaisia. Ne ovat miellyttäviä päällä, eivätkä
raavi käyttäjäänsä. Jalassa kannattaa
käyttää ohuita alussukkia ja niiden päällä
tavallisia vaellussukkia. Näin välttää ikävät
hiertymät.
Päällysvaatteet:
-Syksyllä pitää pohjoisessa varautua
täysin vedenpitävällä vaatekerralla eli ns.
kuorivaatteilla. Kuoritakissa on hyvä olla
kiristettävä huppu ja vähän lippaakin. Se
pysyy tunturin tuiverruksessakin. Paksu
fleecetakki tuo lisälämpöä.
Kengät:
-Kunnon vaelluskengät ovat tärkeät.
Niissä on pohjoisen maastoissa oltava kunnon nilkkatuki ja jäykkä välipohja.
reena sekä juustoja ja makkaraa. Lisäksi
on hyvä varata sopivaa pureskeltavaa
vaellukselle. Sillä saa tasaisen energiavirran,
eivätkä voimat lopu.
Teltta:
Retkikeitin:
-Syksyllä teltan äärilämpötilan on oltava
vähintään -15 astetta. Teltalle on tärkeää
tuulen kesto tunturissa, olipa teltta kupolitai tunnelimallinen.
-Suosittelen kaasukeitintä, jonka saa pakattua nyrkinkokoiseksi. Rankia on toinen.
Rinkka:
-Rinkkaan kannattaa panostaa. Koko
saa olla 50-60 litraa. Rinkkaan kannattaa
panostaa. Jo 200 eurolla saa todella mukavia rinkkoja.
Ruoka ja juoma:
-Pakastekuivatut ruokapussit ovat kevyitä ja niistä on helppo laittaa ravitsevaa
ruokaa. Niitä löytyy monia erilaisia - myös
kasvisvaihtoehtoja. Leipää voi ottaa tuo-
Muuta huomioitavaa:
-Retkeilijän ensiapulaukku
-Vilukissoille keinotekoinen toppatakki
taukokäyttöön
-Tulentekovälineet ja puukko
-Puhelimen vara-akku
-Ruokaa enemmän kuin arvioi syödä
(KA)
www.partiovaruste.fi
Matkailu 4 • 2010
17
Teatteri Imatran sängyssä
on varas
Veera Pulkkinen ja Aki Honkatukia.Kuva: Kai Skyttä/Näppäri Imatra
Teatteri Imatran syyskauden avasi 2. lokakuuta pohjoismainen kantaesitys Michael
Parkerin farssista Kääk! Sängyssäni on varas.
M
arraskuussa ohjelmistossa jatkaa syksyllä 2009
ensi-iltansa saanut suosittu Elvis Presley - kaikki hyvin, äiti.
Timo Rissasen suomentama ja ohjaama Kääk! Sängyssäni on
varas on kutkuttavan hauska kertomus siitä, mitä tapahtuu kun
William Worthington III ja hänen vaimonsa Ashley ovat lähdössä
viettämään viikonloppua toisaalle valtavasta kartanostaan. Worthington on menossa sorsastamaan ja hänen rouvansa vierailemaan
äitinsä luona. Itseasiassa molemmat ovat kuitenkin järjestäneet
salaisen kohtaamisen rantahuvilalle. Vääjäämättä polut kohtaavat
ja räjähdys kipunoi ilmassa.
Ei rouva eikä herra ole valmiita luopumaan maailmankuulusta
Worthington -kaulakorusta, joten he laativat salaa suunnitelman.
Ja farssin lakien mukaan kumpikin varkaus ajoittuu valitettavasti
samaan yöhön, jolloin hervoton kaaos pyörähtää käyntiin. Lopussa
paljastuu kenellä oikea koru onkaan ja kuka korjaa koko potin!
Farssin pääosassa vierailee Salatut elämät TV-sarjasta tuttu Jaana
Saarinen.
Elvis Presley -näytelmä avaa Elviksen elämää kronologisesti
etenevien laulujen ja osittain myös unimaailman kautta. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Saku Heinonen. Elviksenä näyttelee
Aki Honkatukia. (KA)
www.teatteri-imatra.fi
18
SYKSYLLÄ OHJELMISTOSSA MYÖS
My Fair Lady - Hurmaava aikuisten musikaalisatu • Faijat - Tragikoominen näkökulma isyyteen • Heinähattu ja Vilttitossu - Villi tarina vapaudesta ja vakoilusta • Vaavin salattu elämä - Näytelmä naperoikäisille
Hemmottelua
Vapaudenkatu 36
Lippumyymälä
p. 014 266 0110
Ryhmämyynti
p. 014 266 0623
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
Kylpylälomalla
Imatran Kylpylässä
tutustut erilaisiin liikuntamuotoihin, saat tietoiskuissa terveysvinkkejä ja samalla nautit
kylpylän monista palveluista etelä-karjalaisella
iloisuudella höystettynä.
Kylpyläloma 3 vrk
• 246 €/hlö promenadihuone
• 226 €/hlö standardihuone
Voimassa 31.1.2011 saakka, ma-to tai ti-pe.
Hintoihin sisältyy majoitus 2 hh, aamiainen ja päivällinen buffet-pöydästä, vapaa sisäänpääsy Kylpylä
Taikametsään ja kuntosalille ja monipuolinen vapaaajan ohjelma.
Lomalla on aikaa itselle!
Varaa aika hemmotteluun, esim. Kristallikylpy 27 €,
Suklaakokohieronta 65 € tai Jalkahoito 50 €.
Imatra
Kylpylä • Spa
Kysy lisää ja varaa lomasi myyntipalvelustamme
puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi
www.imatrankylpyla.fi
Matkailu 4 • 2010
19
Idiootti vilpittömänä
Kansallisteatterissa
Fjodor Dostojevski on säilyttänyt ajankohtaisuutensa jo 150 vuotta. Suomen Kansallisteatteri on nyt tarttunut vilpittömään Idioottiin. Kyseessä on jo kolmas versio tänä vuonna Suomessa.
I
diootti on suomennettu neljästi. Kansallisen esitys
perustuu Olli Kuukasjärven tänä vuonna julkaistuun
käännökseen. Sitä on kehuttu ”eläväksi nykykieleksi”.
Eräänä sumuisena marraskuun aamuna ruhtinas Myskin,
epileptikko, palaa Pietariin vietettyään viisi vuotta sveitsiläisessä
parantolassa. Junamatkalla hän on sattumalta tutustunut kahteen
mieheen, kiihkeään Rogoziniin ja Ilmestyskirjaa mahtipontisesti
tulkitsevaan Lebedeviin.
Kun Myskin aloittaa paluunsa pietarilaiseen todellisuuteen, hän
saa pian huomata, että hänen junassa tapaavansa miehet liittyvät
hänen kohtaloonsa. Kapinallinen Aglaja ja huonomainen mutta
kiehtova Nastasja panevat miesten päät pyörälle. Kehkeytyy ihmissuhdedraama, jossa juorut, salajuonet ja kohtalot punoutuvat
Myskinin ympärille.
Juha Muje ja Elli Castrén, kuva: Lassi Kaaria.
20
Myskin on samanaikaisesti merkillisen syvällinen ja hämmästyttävän yksinkertainen ihminen. Hän filosofi ja idiootti, jonka
lapsenkaltaisessa viattomuudessa ovat läsnä niin Kristus kuin Don
Quijote. Myskinin olemus tekee vaikutuksen kaikkiin ja hänen
rakkautensa on pyyteetöntä. Tästä syystä hänestä tulee muiden
ihmisten halujen välikappale. Mutta kuinka voi olla hyvä ja viaton
läpeensä turmeltuneessa maailmassa?
Idiootin ohjauksesta vastaa Janne Reinikainen. Pääosissa nähdään mm. Hannu-Pekka Björkman, Elli Castren, Ismo Kallio ja
Juha Muje. Idioottia esitetään Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. (KA)
www.kansallisteatteri.fi
Maailmanmenestysmusikaali kreetalaisilla mausteilla
Zorbas valtaa Varkauden
teatterina
Y
liopistomies Niko saapuu Kreetalle avatakseen uudelleen perimänsä kaivoksen. Hänen seuraansa lyöttäytyy
jo Ateenassa elämäntaiteilija Zorbas. Mies
on elämänilossaan vertaansa vailla, rehevä kansanihminen ja välitön nautiskelija.
Perillä ystävysten elämään kytkeytyvät kyläläisten erilaiset ihmiskohtalot. Zorbas alkaa kosiskella paljon kokenutta pariisitarta,
madame Hortensea. Nikoa vetää puoleensa kaunis leski, jonka
myös kylän muut miehet haluaisivat saada omakseen. Syrjäisen
kylän elämä ei ole pelkkää idylliä.
Zorbas on musikaali, joka pursuaa draamankin keskeltä elämäniloa kreikkalaisin maustein. Väkevästi sykkivät laulut ja tanssit
kuuluvat erottamattomasti ihmisten arkeen - kuin rosmariinin
tuoksu meren syleilemälle Kreetalle.
Ajankuvaa kreetalaisesta kylästä 1920-luvulta
Nikos Kazantzakisin (s. Iraklion, Kreeta 1883) kirjoittama romaani Kerro minulle Zorbas ilmestyi 1946. Kirjailija lähti Kreetalta
nuorena miehenä ja kierteli mm. virkamiehenä ympäri Eurooppaa.
Hän palasi Kreetalle vuonna 1924, mutta lähti jälleen maailmalle.
Taiteessaan Kazantzakis palasi aina uudestaan Kreikkaan.
Zorbaksen nimirooleissa Ossi Ahlapuro ja Riitta Elstelä, kuva: Varkauden Teatteri/Tatu Pulliainen ja Sini Koistinen.
seuraavan Elstelää läpi uran, sillä hän tekee sen nyt jo kolmannen
kerran, vihdoinkin oikean ikäisenä. Kertojan roolissa on Marianne
Kettunen, leskeä Mirja Ryytty ja Niko on Tommi Niemi.
Suomen Zorbas on vihdoin nimiroolissaan
1970-luvun alussa Ossi Ahlapuro aloitti vetämään Seura –lehden
lukijamatkoja Kreikkaan. Mies viihdytti lauluillaan matkalaisia
ja legendaarinen toimittaja Eero Nokelainen nimesi tuolloin
Ahlapuron osuvasti Suomen Zorbakseksi. Nyt vuonna 2010,
yli viidenkymmenen Kreikan matkan jälkeen mies on vihdoin
Zorbaksen roolissa.
Upeita naisia ja uusi mies
Hortensen roolissa vierailee upean uran teatterissa, televisiossa
ja valkokankaalla tehnyt Riitta Elstelä. Hortensen rooli tuntuu
-ilta
Ensi .10
4.9
Luotettava parivaljakko ohjaksissa
Zorbas on Kurt-Henrik Putkosen 140. ohjaus Varkauden Teatterille ja hänen oikeana kätenään vierailee koreografi Kaarina Tuunanen. Parivaljakko on tehnyt aikaisemminkin loistavaa yhteistyötä
Kuismasta ja Helinästä Danny –musikaaliin ja kaikkea siltä väliltä.
Lavastus Riitta Huttunen (vier.), puvustus Taina Peltomäki,
kapellimestari Sami Ruutiainen. Hänen ovat myös Zorbaksen
musiikin sovitukset. Solistien ja kuoron harjoitus Jyrki ja Anna
Immonen. Kampaukset sekä maskeeraukset Riikka Hakamäki.
Lisätietoja: Ohjaaja Kurt-Henrik Putkonen GSM 040 748 0411
TULOSSA
Maria Jotuni
Miehen kylkiluu
Ensi-ilta 27.11.10
kirj. Joseph Stein • ohj. Kurt-Henrik Putkonen
Perustuu Nikos Kazantzakisin romaaniin
“Kerro minulle Zorbas”.
Sinikka & Tiina Nopola
Heinähattu, Vilttitossu
ja Littoisten riiviö
Ensi
2.10 ilta
.10
Juha Jokela
Fundamentalisti
Hulvaton retrokomedia.
Seuramatka maahan, jota ei enää ole.
Kirj. Aimo Vuorinen • ohj. Jukka Tyrväinen
Maailman valloittaja!
Rooleissa mm. Ossi Ahlapuro ja Riitta Elstelä.
Lippumyymälä, puh. (017) 264 8830 • Liput 10-30 € • Myös Lippupalvelun toimipisteet • www.varkaudenteatteri.fi
Matkailu 4 • 2010
21
Tunnettujen humppasävelien siivittämä musikaali
suomalaisesta tanssihulluudesta!
Suuri humppamusikaali
Lappeenrannassa
viimeisen kerran, kun sateen uhatessa paikallisradio kuuluttaa:
”Iloitkaa lappeenrantalaiset, humppakansa kastuu!”
Tositapahtumiin pohjautuvassa villissä musikaalissa soivat mm.
ikivihreät Tulipunaruusut, Jätkän humppa, Kappale kauneinta
Suomea - ja tietenkin ikuisen jäljen jättänyt Lappeenranta-humppa!
Käsikirjoitus ja ohjaus Janne Saarakkala, skenografia Tarja Jaatinen, koreografia Kira Riikonen (vier.), musiikin sovitus Jani Pola
(vier.), lavalla nähdään lähes koko näyttelijäkunta sekä 5 hengen
humppabändi ja avustajia
www.lappeenrannanteatteri.fi
www.lappeenrannanteatteri.fi
SYKSYN OHJELMISTO
Jari Juutinen Ahti Taponen - Kaj Chydenius
Kuvassa Sanna Kemppainen, Kaisu Kärri, Seppo Kaisanlahti, Ilona
Pukkila, Jussi Johnsson.Kuvaaja: Aki Loponen
O
n vuosi 1980. Lappeenrannan Humppafestivaalit järjestetään neljännen kerran ja koko maassa podetaan
humppakuumetta. Humppamaratoonikilpailussa
saavutetaan maailmanennätys: 65 tuntia 15 minuuttia. Kilpailussa
tanssiparit humppaavat 55 minuuttia ja lepäävät 5 minuuttia kunnes lavalla on jäljellä enää yksi pari – voittajat. Maratoonin konkarit
valmistautuvat koetukseen kuin huippu-urheilijat treenaten koko
vuoden; heillä on sponsorit, tiukat ruokavaliot ja valmentajat.
Jokainen heistä on päättänyt olla osallistumatta hullutukseen enää
ikinä, mutta jälleen kerran he ovat paikoillaan ja valmiina. Pelkästä
humpan riemusta, voitontahdosta vai kenties rakkauden tähden?
Ihmisiä tulee bussilasteittain seuraamaan tätä pähkähullua
voimainkoetusta ja samalla nauttimaan humpan jytkeestä. Osa
lappeenrantalaisista kantaa maratoonareille ruusuja ja keitettyjä
kananmunia, osa upottaisi koko festivaalin Saimaaseen. Se on
liian äänekäs, liian kaupallinen, liian pinnallinen ja liian suosittu.
Festivaalin puuhamies Heikki Hietamies vetää herneen nenään
22
KEKKONEN!
Musiikillinen satiiri vallasta
ja sen käyttäjistä
16.12. asti
Franz Xaver Kroetz Lauri Maijala
Ei lintu eikä kala
Ajankohtainen ja
puhutteleva draama
16.12. asti
ss 1s1331.1.131.11..1.
eesisietyty
sity
kkaaknnatatanta
Tunnettujen humppasävelien
Liput (05) 616 2290
siivittämä musikaali suomalaisesta
Ryhmät (05) 616 2300
tanssihulluudesta!
teatteri@lappeenranta.fi
www.lappeenrannanteatteri.fi
Perustuu tositapahtumiin.
Rautaa rajalta - Etelä-Karjalan populaarimusiikin historiaa
18.9. - 31.12.2010
Lappeenrannan museoiden
syksyn 2010 tarjontaa
N
äyttely esittelee eteläkarjalaisen populaarimusiikin historiaa 1960-luvulta tähän päivään.
Näyttely sisältää myös yleiskatsauksen populaarimusiikin historiaan Suomessa ja maailmalla. Esillä tulee olemaan
mm. maakunnan musiikkivaikuttajien esiintymispukuja, soittimia
ja paljon muuta mielenkiintoista. Pienoisteatterissa voi katsella
ennennäkemätöntä dokumentaarista aineistoa ja jukeboksista
kuunnella maakunnan ykköshittejä. Tänä syksynä museo on rock!
Kuvia kiveltä - Pro Litografia -yhdistyksen taidenäyttely
10.10.2010 – 6.2.2011
Pro Litografia –yhdistyksen ryhmänäyttely esittelee monipuolisesti kivilitografiaa ja sen tekijöitä Suomessa. Kivilitografia on
nimensä mukaisesti kiveltä painettavaa grafiikkaa. Vanha kirjapainomenetelmä on taiteilijoiden käsissä jalostunut yhdeksi taidegrafiikan ilmaisuvoimaisimmista ja rikkaimmista muodoista. Kivi elää
tekijänsä käsissä maalauksellisissa piirroksissa ja valokuvamaisissa
yksityiskohdissa. Kuvia kiveltä -näyttelyn lähtökohtana on muisti
ja ajallisuus, nykyisen virtuaali- ja offset-maailman rinnalla vaalitaan ikivanhaa kuvan tekemisen perinnettä.
Näyttelyn taiteilijoina ovat Anna Alapuro, Ben Allal Ayad, Kalle
Berg, Annika Dahlsten, Leonora Fredriksson, Matti Hintikka,
Valpuri Kylmänen, Kuutti Lavonen, Vappu Rossi, Kaisu Sirviö ja
Aila Tikkala.
Enkeli-joulukuusenkoriste 1800-luvun lopun Pietarista. Wolkoffin
kokoelmat.
Wolkoffin joulu 7.-23.12. ja 26.12.2010
Wolkoffin talomuseo on ainutlaatuinen nähtävyys keskellä
Lappeenrannan keskustaa. Venäläisen kauppiasperheen kauppakartanona toiminut, 1820-luvulla valmistunut talo on yksi Lappeenrannan vanhimmista säilyneistä puurakennuksista. Talo ehti
toimia neljän Wolkoffin sukupolven kotina ja sen vuosien saatossa
kerrostunut rikas sisustus luovat kodin ilmapiiriin ainutkertaisen
tunnelman. Talossa vietetään edelleen kahta tärkeää vuotuista
juhlaa, joulua ja pääsiäistä. Joulun aikaan talo on koristeltu jouluiseen asuun ja esim. korkeasta kuusesta voit löytää tämän Pietarista
peräisin olevan enkelin, joka on koristanut Wolkoffien kuusta jo
1800-luvun lopulta lähtien.
www.lappeenranta.fi/museot
Matkailu 4 • 2010
23
Kokkolassa unelmoidaan
nyrkkeilykehässä
Näytelmä: Unelmia kehässä. Kuva: Jyrki Tervo
Kokkolan kaupunginteatterissa nähtiin syyskuussa kantaesityksenä Sami Parkkisen kirjoittama näytelmä Unelmista suurin. Keskushenkilönä on Olli Mäki.
M
illainen voisi olla maailma, jossa ei olisi lainkaan voittamista? Mikä se sellainen maailma
voisi olla? Näitä suuria kysymyksiä Unelmista
suurin -näytelmä pohtii.
Unelmista suurin on väkevä draama voittamisesta ja erityisesti
voittamisen halusta. Näytelmä sijoittuu maailmaan, jossa voitto halutaan maksimoida mahdollisimman pienellä panoksella. Yksityisja työelämä täytyy urheilun retoriikasta. Yhteiskunnan jokaisella
tasolla käydään otteluita, otetaan eriä, voitetaan ja hävitään - on
voittajia ja voitettuja.
Urheilu on vienyt äärimmilleen mittaamisen ja toisiin vertaamisen ja voi sanoa, että urheilu on toisiin mittaamisen taidetta. Ja
urheilu, jos mikä, heijastaa yhteiskuntaa ja päinvastoin.
Bertil ”Pera” Hedberg sanoo näytelmässä työstään: ”Mä haluan
vain päästä eteenpäin!” Tämä halu on kohtalokas, sillä tämä halu
ei lopu mihinkään, eikä sillä tunnu olevan lopullista kohdetta.
Halunkohde vaihtelee sen mukaan, miten ja mitä muut haluavat.
Meidän aikamme arvostaa voittajia. Ja siksi me haluamme voittamista. Me haluamme sitä vallan tunnetta, joka voittamisesta syntyy.
Olli Mäki on näytelmän esikuva, kahdellakin tavalla: ensiksi,
näytelmässä hän poikien isän esikuva ja isän mielestä Olli on
voittaja. Ja voiton maksimointi saa Olli Mäessä hahmon, mallin,
johon pyrkiä. Toiseksi hän on esikuva työryhmälle, inspiraatio
24
ajatella voittamista, viedä eteenpäin omaa ajattelua ja omaa aihetta.
Olli Mäen roolissa vierailee Kai Vaine ja mukana on myös Kokkolan Veikkojen nyrkkeilijöitä. (KA)
www.kokkola.teatteri.fi
Savonlinnan teatterin syyskauden
avaa Suomen lähihistoriaan
sijoittuva kotimainen draama
S
avonlinnan Teatterin syysnäytäntökauden aloittaa 18.
syyskuuta ensi-iltansa saava Raija Talvion kirjoittama
ihmissuhdedraama Viimeinen juna länteen. Jatkosodan
viimeisiin hetkiin sijoittuvan näytelmän tapahtumat vievät juhannusviikolle 1944, Karjalan Äänislinnaan.
Suomen armeija on vetäytymässä. Hotelli Äänislinnan johtajatar Irja
Salo on saanut käskyn tyhjentää hotelli ja matkustaa takaisin Suomeen.
Aikaa viimeisen junan lähtöön on vuorokausi.
Vetäytymiskäsky aiheuttaa sekasortoa kaupungissa. Puna-armeija on
jo Viipurin porteilla, ja haaveet Suur-Suomesta on haudattava. Jokainen
pyrkii pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Irja Salon rakastettu,
siirtoleirin vartiomies Johannes Santanen karkaa ja piiloutuu hotelliin.
Suomalaisen sotilashallinnon tulkki, venäläinen Sonja pelkää itsensä ja
pienen tyttärensä puolesta. Ketkä saavat paikan viimeisestä siviilijunasta,
ja millä ehdoin?
Näytelmässä kuullaan
myös sota-ajan iskelmiä.
Mukana ovat laulut ”Sulle salaisuuden kertoa
mä voisin”, ”Katupoikien laulu ”sekä Ansa
Ikosen ja Tauno Palon
tunnetuksi tekemä elokuvaiskelmä ”Pot pot pot
potkut sain”.
Viimeinen juna länteen sai kantaesityksensä
Suomen Kansallisteatterissa vuonna 2006. Savonlinnassa näytelmän
ohjaa teatterinjohtaja
Tiina Luhtaniemi.
”Housut pois” jatkaa ohjelmistoa
Lokakuun puolivälissä Savonlinnan Teatterin ohjelmistoon palaa
viime kevätkaudella ensi-iltansa saanut musikaalikomedia Housut Pois.
Tommi Erkon ohjaama musikaali on lämminhenkinen tarina kuudesta kaveruksesta, jotka ovat paikallisen tehtaan sulkemisen myötä
menettäneet työpaikkansa. Nähtyään kiertävän Chippendale-esityksen
saavan kaupungissa suursuosion päättävät miehet -puuttuvista tanssitaidoistaan huolimatta – pistää raha-asiansa ja itsetuntonsa kertarysäyksellä
kuntoon. Suljetun tehtaan tyhjässä hallissa syntyy Hot Metal. tosimiesten
tanssiryhmä, joka on valmis menemään loppuun asti.
Tammikuussa vuorossa kotimaista komediaa
Vuodenvaihteen jälkeen Savonlinnan Teatteri jatkaa komeasti kotimaisella komedialla. Agapetuksen samannimiseen romaaniin perustuva
”Aatamin puvussa ja vähän Eevankin” saa ensi-iltansa tammikuussa.
Hullunkurinen kertomuksen epäonnisesta asemapäälliköstä dramatisoi
ja ohjaa Ritva Söderström.
Savonlinnan Teatterin ohjelmisto ja esityspäivät ovat nähtävissä www.
savonlinnanteatteri.fi
Housut pois musikaalissa Ritva Södeström,
kuvaaja Tommi Erkko
Viimeinen juna näyttelijät Mervi Koskinen ja Matti Ruuska, kuvaaja
Jarmo Hirvonen.
Matkailu 4 • 2010
25
Teksti Johanna Laaksonen Kuvat Mika Haaranen, Robert Seger
Teatteri Hevosenkengässä
eläimetkin osaavat puhua
Teatterin ensi-illoissa on aina erityistä taikaa.
Silloinkin kun niitä on kokenut 35 vuoden
ajan niin useita, että sormet ja varpaat eivät
ole riittäneet enää aikoihin laskemiseen.
-Vaikka tiedän miten lapset reagoivat, niin
on se joka kerta jännittävää. Ensi-illoissa on
tunnelma aina koholla, niin yleisön kuin henkilökunnan keskuudessa, teatteri Hevosenkengän johtaja Kirsi Aropaltio kertoo matkalla Saapasjalkakissa näytelmän ensi-iltaan.
E
spoossa sijaitsevan hevosenkengän syntyhistoriassa mennään ajassa taaksepäin, aina vuoteen 1975 asti. Tuolloin
ohjaaja koulutuksen saanut Aropaltio sai idean lavastaja
siskonsa Sara Sirenin kanssa perustaa teatteri 3-12 -vuotialle lapsille ja perheille. Alkujaan teatterin perustaminen lähti tarpeesta.
Lapsille haluttiin esittää korkealaatuista teatteria, mutta tarjontaa
ei juuri ollut. Idean ydin oli ammattiteatteri, jossa käytetään
nukke- ja musiikkiteatterin eri ilmaisumuotoja monipuolisesti.
Urpon ja Turpon joulu.Kuva Robert Seger
Hevosenkengän näytelmät ovat hauskoja ja jännittäviä. Tarkoituksena on tuoda esiin syvällinen sanoma ja kertoa ihmisen
suhteesta toisiin ihmisiin ja luontoon. Rehellisyys on näytelmiin
liittyvä arvo ja rohkeus olla oma itsensä, vaikka vähän eritavalla
kuin muut. Nuket ja niiden taitava käyttö tuovat lisämahdollisuuksia ja rikkautta näyttelijäntyöhön. Esineet voivat lentää ja eläimet
puhua eli huikeimmatkin fantasiat voivat toteutua. Tänä päivänä
teatterissa käy vuosittain noin 30 000 katsojaa.
Kutsu Japaniin
Teatterirakennus – vuonna 1899 rakennettu idyllinen kansakoulu - on kunnostettu ja laajennettu ihanteelliseksi miljööksi
lapsiyleisölle, nouseva katsomo on 130-paikkainen. Lisäksi tiloista löytyy oma näyttelytila, Galleria Hevosenkenkä, vaihtuvine
näyttelyineen. Teatterissa on yli 300 suomenkielistä ja ruotsinkielistä esitystä vuodessa, mutta tämän lisäksi Hevosenkenkä on
mukana monessa muussa. Teatteri Hevosenkengässä järjestetään
esimerkiksi unohtumattomia syntymäpäiväjuhlia, niin lapsille,
kuin aikuisillekin. Yksityisnäytöksen yhteydessä saa käyttöön
edustavat juhlatilat, joissa on mahdollisuus tarjoiluun kakkukahveista illallisiin, kristallikruunun loisteessa. Alakerrassa on tilat
säännöllisesti toimiville työpajoille ja kursseille, joita järjestetään
sekä aikuisille että lapsille. Hevosenkengän voi tilata esiintymään
myös teatterin ulkopuolelle. Kouluilla on mahdollisuus integroida
esitys opetukseen, vaikka äidinkieleen, vieraisiin kieliin, historiaan,
kuvaamataiteisiin, luonnontieteisiin tai itseilmaisuun.
Kotimaan lisäksi, on teatteri tottunut vierailija myös ulkomailla.
Vierailuja on ollut Japanissa, Ruotsissa, Itävallassa, Tanskassa,
Latviassa, Etelä-Koreassa, Espanjassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.
-Olemme olleet Japanissa jo kahdeksan kertaa esiintymässä.
Taas olemme lähdössä sinne, kun kutsu tuli, Aropaltio kertoo.
Johtamisen lisäksi Kirsi Aropaltio ohjaa ja kirjoittaa. Hän onkin
ohjannut ja dramatisoinut muun muassa marraskuun puolivälissä
ensi-iltansa saavan ”Urpon ja Turpon joulun”. Aikaisemmin mainittu Saapasjalkakissa jatkuu aina marraskuun loppuun ja samaan
aikaan ohjelmistossa on myös muita näytelmiä.
-Ensi vuoden helmikuussa alkaa Pikku Prinssi näytelmät, se
tulee olemaan hieno juttu, Aropaltio vinkkaa ja kiiruhtaa Saapasjalkakissan taianomaiseen ensi-iltaan.
26
Ylellisiä makuja Marskin Majalla
Vuonna 1942 korpisoturit rakensivat kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan
Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi. Nyt nuo samaiset rakennukset palvelevat
matkailijoita ja muita vieraita Lopella, jossa herkutellaan Mannerheimin herkuilla.
M
arskikin Majan omistaa Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry., joka on puolestaan vuokrannut
tilat Majan Herrat Oy:lle. Alkuperäinen sijaintipaikka
oli Lieksajärven rannalla. Sotatapahtumien muututtua rakennukset
purettiin ja siirrettiin Lopelle Punelia -järven rannalle.
Marskin maja on ollut matkailunähtävyytenä jo yli 50 vuotta. Sen
läheisyyteen avattiin vuonna 1992 kenttävartiomuseo Sisu. Museossa
yleisöllä on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua sota-ajan kenttävartioiden oloihin. Nykyisin maja-alueen palveluihin kuuluu myös kelohonkainen huvila, joka toimii majoitus- ja kokoontumistilana.
-Meillä on täällä sauna, kelohuvila, tilausravintola sekä paviljonki.
Perinteisesti kävijät ovat olleet veteraaneja ja eläkeläisiä, mutta viime
aikoina myös yritykset ja nuorempi polvi on ollut kiinnostunut Mannerheimin metsästysmajasta ja sen historiasta, kertoo Majan Herrat
Oy:n vetäjä Heikki Kujansuu.
Useimmat vieraat tulevat Marskin Majalle nauttimaan hyviä ruokia ja
juomia Mannerheimin tapaan. Tilausravintolassa järjestetään ruokailut
retkiryhmille, yritysasiakkaille ja perhejuhlien järjestäjille. Ravintolassa
on 70 asiakaspaikkaa.
-Täällä käy vuosittain noin 16 000 asiakasta, joita reilut 10 000 on
pääkaupunkiseudulta tulleita tilausryhmiä, kertoo Kujansuu.
Majoitustilaa 12 henkilölle
Marskin Majan yhteydessä on kelohonkainen huvila, jossa voi majoittua, pitää kokouksen tai järjestää juhlat. Huvilassa on majoitustilaa
12 hekilölle. Päärakennuksen ja piha-aitan lisäksi pihapiirissä on grillikatos ja rantasauna. Tilausravintolan läheisyydessä on terassi ja lisäksi
hirsirakenteinen paviljonki, joka on käytössä kesäaikaan.
Ruokailu on alkanut Marskin Majan tuvassa jo 1960 -luvulla. Ruokalista koostuu Marsalkka Mannerheimin lempiruoista ja juomista.
Retkiryhmille suunniteltuun noutopöytäruokailuun kuuluu myös
tutustuminen Majan historiaan.
Yksi suosituin ruokavaihtoehto on Marskin perinneateria. Perinteisen reseptin mukaan valmistetun vorschmackin kruunaa jäliruokana
tarjottava sacherkakku. Palan painikkeeksi kaadetaan Mannerheimin
lempijuomia.
Mannerheimin Majan läheisyydessä sijaitsee Lopen kunnan omistama
Pirunkallion Prammi, jossa voi myös järjestää erilaisia tapahtumia, kokouksia ja juhlia. Prammin tyyliin voi tilata tarjoilun Marskin Majalta. (KA)
www.marskinmaja.fi
Erämaa-ateljee Villa Vesper
tulijat Lummelammen rannalle. Aito kelopuinen Lapin Taidekota
esittelee lammen rannalla Vesperin maalauksia Ruotsin korkeimmilta tuntureilta Kebnekaiselta. Vieressä on katettu ateljeen oma
amfiteatteri, jossa voidaan esittää kiinnostuksen mukaan mm.
tanssi- ja musiikki-esityksiä touko-syyskuussa.
Mikael Vesperin teoksia on kotimaan lisäksi lähes kaikissa Euroopan
maissa,Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa.
Lisätietoja: www.loppi.net/villavesper
Erämaa-ateljee
A
teljee näyttelygalleria Villa Vesper sai uuden lisäsiiven 25 v. kuvataidenäyttelyyn 2010. Laajennuksen
ympäri kiertää katettu kuisti ja yläparvelta avautuu
maisema Lummelammen suuntaan n. 20 m. korkeudelta lammen
yläpuolelta. Laajennuksen myötä näyttely sai runsaasti lisätilaa
sekä veistoksille että maalauksille kahdessa kerroksessa ja entistä
väljemmät kulkuväylät myös ryhmävieraille. Palaute on ollut
poikkeuksetta erittäin myönteinen sekä yksittäisten että ryhmävierailijoiden taholta, joita on vieraillut 25 v. näyttelyssä runsaasti
niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Tutustumiskierrokset aloitetaan taiteilija Mikael Vesperin
opastuksella sään salliessa lyhyellä luontopolulla, joka johdattaa
Villa V e s p e r
Lummelammen rannalla Lopen
Sajaniemessä. 3 km Teatterista.
Avoinna kesäisin ti-su 11-17 ja
ryhmille sop. mukaan ympäri
vuoden. Mikael Vesperin teoksia
kahdessa kerroksessa. Tiedustele
suosittua Päiväretki Lopellepakettia: Marskin Maja, vanha kko
1600-l. Santa Pirjo ja Villa Vesper.
Ateljee Studio Villa Vesper
Villa Vesperintie 11, 12630 Loppi
Puh. 041-4528 555, E-mail:
mikael.vesper@villavesper.inet.fi
www.loppi.net/villavesper
Matkailu 4 • 2010
27
Johanna Laaksonen
Ravintola Alberga
yhdistää illallisen
ja teatterielämyksen
R
avintola Alberga on ymmärtänyt viihdyttämisen
salaisuuden; Ruokailu yhdistettynä viihteelliseen ohjelmaan. Ilta Jukka-Pekka Palon seurassa käynnisti Ravintola Albergan teatteritoiminnan vuonna
1990. Maamme vanhimpiin lukeutuvassa teatteriravintolassa
on sittemmin eläydytty esityksiin illallisen saattelemana toista
tuhatta kertaa. Idean ravintolateatterista toi Ravintola Albergaan
näyttelijä Eeva Litmanen, jonka ohella ravintolan estradilla
usein nähtyjä näyttelijöitä ovat muun muassa Eija Ahvo, Tiina
Brännare, Jussi Lampi, Tiia Louste, Eero Saarinen ja Kirsi Ylijoki. Näyttelijöille ravintolateatteri on ammatillisesti haastava ja
kiehtova rohkeuslaji, sillä yleisö on hyvin lähellä ja tunnelma
käsinkosketeltava, ja siitä syntyykin ravintolateatterin viehätys.
Ravintola Albergassa tarjotaan perinteistä ruokaa kauden herkuilla höystettynä. Erikoisuutena on jokaista näytelmää varten
suunniteltu oma menu viinisuosituksineen. Menun innoittaja voi
löytyä näytelmän ajasta, aihealueesta tai vaikkapa päähenkilön
ruokamieltymyksistä
Ravintola Alberga Oy on vuonna 1988 perustettu perheyritys, jonka kolme ravintolaa sijaitsevat Espoon Leppävaarassa.
Asiakaspaikkoja ravintoloissa on yhteensä 450, joita kesäkaudella kasvattavat lisäksi 150 terassipaikkaa. Ravintola Albergan
70-paikkaisessa ravintolasalissa on mahdollista järjestää myös
syntymäpäivät tai muut yksityiset juhlat. Ravintolan henkilökunta järjestää tarjoilun tilaisuuden ja sen luonteen mukaan,
ja kaikkiin tilaisuuksiin voi myös yhdistää teatteriesityksen.
Yrityksen kasvu on kulkenut käsi kädessä Leppävaaran kehityksen kanssa, ja alueen historiaa näkyy edelleen ravintoloiden
nimissä. Ravintola Alberga on myös palkittu Espoon vuoden
2005 yrittäjäksi.
Vuosittain Ravintola Albergassa esitetään 2-3 eri pienoisnäytelmää, joista useimmat ovat tilausteoksia. Lokakuun puolivälissä
ensi-iltansa saa Eeva-Kaarina Kolsin käsikirjoittama “Jättipotti”.
Jättipotti kertoo, mitä kaikkea voi tapahtua, kun rahaa alkaa
virrata. Kun Raksu ja Leksa saapuvat Rivieralle, heidän elämänsä
heittää kuperkeikkaa. Näytelmä on kertomus myös parisuhteesta, unelmista ja valheista sekä lomamatkailusta, jonka riemut voi
kyseenalaistaa. Hersyvässä komediassa esiintyvät monista teatterirooleista tunnetut Seppo Halttunen ja Minna Kivelä, joka on
naurattanut televisionkatsojia suositussa Kätevä emäntä-sarjassa.
28
Täyden palvelun Kiehinen
Saariselällä sijaitseva Siula-talossa sijaitseva palvelukeskus Kiehinen on luonnossa liikkujan
lähtöpaikka ja tietotori. Kiehisestä saa neuvoja ja tietoa niin kesä- kuin talvireiteistäkin.
H
ammastunturin ja Urho Kekkosen kansallispuiston retkeilijät ovat löytäneet Kiehisen. Ja
syystä, sillä monipuolinen luontopalvelukeskus
näyttelyineen antaa hyvän kuvan retkeilykohteesta. Ruijan polulla
-näyttely esittelee alueen upeita ja monipuolisia mahdollisuuksia.
Ruijan polulla -näyttely ja multivisio esittelevät Saariselän
lähialueen, Urho Kekkosen kansallispuiston, Sompion luonnonpuiston, Ivalojoen, Hammastunturin ja Tsarmitunturin erämaaalueiden sekä Inarinjärven kaunista luontoa ja monipuolisia
retkeilymahdollisuuksia.
Näyttelystä saa lisäksi eväitä ympäristöystävälliseen retkeilyyn
ja kalastajatkin on huomioitu. Tutuksi tulevat selkosilla viihtyvät
kasvit ja linnut sekä pohjoisen luonnon eksotiikka.
Sompion luonnonpuistosta löytyy pienessä mittakaavassa kaikki
ne luontotyypit, joista Urho Kekkosen kansallispuistokin tunnetaan. Nattasten paljakka- ja tunturikoivikkoalueita reunustavat
tiheät kynttiläkuusikot ja Riestonaavan kuivahkot aapasuojuotit.
Maisemallista vaihtelua luonnonpuistoon tuovat lukuisat tunturikurut ja Sompiojärvi.
Ytimenä Nattaset
Sompion luonnonpuiston ytimen ja näyttävimmän osan muodostavat Nattastunturit. Ne koostuvat kuudesta tunturista, jotka
ovat asettuneet puolikaaren muotoiseen jonoon. Tuntureiden
terävät huiput kohoavat yli 500 metrin korkeuteen ja näkyvät
kymmenien kilometrien päähän.
Sompion luonnonpuisto sijoittuu Metsä-Lapin ja Peräpohjolan
kasvillisuusvyöhykkeiden rajalle, joten siellä kasvillisuudessa
tavataankin molemmille vyöhykkeille tunnusomaista lajistoa.
Riestonaapa on tyypillinen Metsä-Lapin kovera aapasuo, jonka
matalin kohta eli suon keskusta sijaitsee Sompion luonnonpuiston ytimessä. Tunturien väliin työntyvät rinnesuojuotit ovat suon
keskustaa ohutturpeisempia. Siellä täällä työntyykin esiin turvekerroksen alapuolisia kivikoita. (KA)
www.luontoon.fi
www.saariselka.fi
Tampereella 26.-28.11.2010
Mutkaton
komedia
unelmista ja
todellisuudesta
ks
ö
t
Lisä
äy
n
tiedot ja
8 esitystä, 2 workshopia ja festivaaliklubi!
Käsiohjelma julkaistaan lokakuussa.
Festivaalin sivut: www.tnl.fi
et n e ti s s ä !
Matkailu 4 • 2010
29
Taimen ja lohi houkuttelevat
Kymijoelle
Kymijoesta on tullut yksi Etelä-Suomen suosituimmista kalastajien kohteista. Joen alajuoksulta pyydetään varsinkin merestä nousevaa lohta ja taimenta, mutta joesta löytyy paljon
muitakin kalalajeja.
Kotkan Matkailutoimiston kuva-arkisto. Kuva: Kari Taimisto.
Kevät- ja syyssesonkien aikaan Kymijoella käy tuhansia kalamiehiä. Kalaakin tulee, jos osataan olla oikeassa paikassa oikeaan
aikaan. Tässä auttavat monet alueen yritykset ja kalaoppaat.
Kymijoki on maamme eteläisin lohijoki, joka virtaa Päijänteestä
itäiseen Suomenlahteen. Joki sijaitsee vain puolentoista tunnin
ajomatkan päässä Helsingistä. Runsaat lohikannat takaavat, että
joessa riittää pyydettävää.
Kymijoella urheilullinen kalastus oli vielä 1800 -luvun alkupuolella heikkojen liikenneyhteyksien vuoksi harvinaista,
enimmäkseen paikallisen asujaimiston harrastamaa. Vasta 1870
-luvulla Riihimäki-Pietari radan rakentamisen myötä kiinnostus
näitä lohirikkaita vesiä kohtaan heräsi pääkaupungin harvalukuisen
urheilukalastajakunnan keskuudessa.
Siikakosken alue koostuu useasta koskesta muodostaen noin
kilometrin mittaisen koskijakson. Alueella kalastetaan metsäisellä
joen itärannalla, jonne on rakennettu kulkuväyliä ja heittopaikkoja.
Pohjoisin osa on tarkoitettu vain perhokalastukseen, muilla alueilla
sallitaan muutkin vapavälineet.
Langinkoski tarjoaa maisemallisesti upeat puitteet historiallisen
kalastusmajan kupeessa. Haastava koski on yleispiirteitään matala
ja kivikkoinen.. Alueella sallittu kalastusmuoto on perhokalastus
kahdeksan luvan kiintiöissä. Langinkoskea ympäröi Metsähallituksen luonnonsuojelualue. Kuturauhoitus koko Langinkosken
haarassa on lokakuun alusta helmikuun loppuun.
175 hehtaaria kalastusalueita
Kymijoen alaosalla koski- ja niva-alueita yhteensä 175 hehtaaria..
Pohjanlaadultaan alueet ovat kovaa moreenia tai kalliota, jonka
päällä on erikokoista kiviainesta. Lohen ja taimenen poikastuotantoon soveltuvaa aluetta arvioidaan olevan 75 hehtaaria ja hyvää
poikastuotantoaluetta 18 hehtaaria.
Suurin osa Kymijoen poikastuotantoalueista jää useana vuonna
vaelluskaloilta saavuttamatta, koska ne sijaitsevat voimalaitospatojen yläpuolella. Koivukosken voimalaitoksen alapuolinen
Langinkosken haara on ainoa alue, joka voi vuosittain tuottaa
suuremmassa määrin vaelluskalojen poikasia. Tämänkin alueen
tuotanto on kuitenkin virtaamista riippuvainen. (KA)
www.kotka.fi
Kymijoki tänään
Kokoustamista ja kalastamista
Kymijoen lohien keskipaino on tänä päivänä kunnioitettavat yli
kuusi kiloa, eikä ole mahdotonta saada sitäkin suurempia vonkaleita. Vuodesta toiseen joesta saadaan useita yli viisitoistakiloisia lohia.
Lohi nousee Kymijokeen kesäkuun lopulla aloittaakseen kudun. Päänousun aikana kesä-elokuussa on mahdollisuus saada
kaikkein tavoitelluin, kirkaskylkinen nousulohi. Meritaimenen
parhaat pyyntiajat ajoittuvat huhtikuun puolestavälistä aina kesäkuun loppuun. Lohen ja meritaimenen kalastussesonki kestää
aina kuturauhoitukseen saakka, joka alkaa joessa lokakuun alussa.
Kalastusmuodoista sopivimmat Kymijoen tehokkaaseen kalastukseen ovat mm. perho- ja heittokalastus, spinflugakalastus sekä
lohen soutukalastus. Koskikalastuspaikoilla on myös laavuja ja
kalastuslaitureita kalastajien mukavuudeksi.
Fishventures Oy järjestää kalastus- ja koskenlaskuretkiä Kymijoella Pernoon ja Kultaan koskilla sekä merikalastusta. Oppaana
toimiva Niko Lehtola kertoo yrityksellä olevan kokouspaketteja,
joihin kuuluu kalastusta ja koskenlaskua. Yrityksellä on 40 hehtaaria yksityisiä koskialueita Kymijoella.
-Asiakkaat, yritysryhmät ja yksityiset, tulevat pääosin EteläSuomesta. Jonkin verran kävijöitä on myös Keski-Euroopasta,
kertoo Lehtola.
Asiakkaan ei periaatteessa tarvitse kuin tulla paikalle. Fishventures pystyy järjestämään kaikki varusteet. Opetusta ja opastustakin
on tarjolla. Myös yöpyminen onnistuu yhteistyökumppanien kautta
kahdessa huipputason mökissä.
Parhaat kalapaikat
Kymijoella kalastukseen parhaiten sopivat Langinkosken ja Korkeakosken haara, joissa sijaitsevat Korkeakosken, Langinkosken ja
Siikakosken koskikalastusalueet. Korkeakoskella voimalaitoksen
alapuolella sijaitsee 300 metriä pitkä heittolaituri. Joki on tässä
kohden 20-100 metriä leveä ja melko syvä. Alueelle mahtuu rajoitettu määrä kalastajia.
30
Oheistarjontaakin löytyy
Kolme vuotta toiminut Kymi Fishing on keskittynyt vain kalastukseen ja kalastusmatkailuun. Tarjolla kuusi erilaista pakettia
ryhmille ja yrityksille. Niiden pohjalta asiakkaille suunnitellaan
ohjelma. Asiakas voi tulla vaikka puku päällä.
-Välineet ja luvat kuuluvat pakettiin ja yhteistyökumppanien kautta järjestyy myös yöpyminen, kertoo Niko Rokka Kymi Fishingistä.
Kouvolan seudullakin
hienot kalapaikat
Vaikka Kymijoki on lähes suljettu voimalaitospadoin, löytyy ylempääkin hienoja kalapaikkoja.
Kouvolan seudulla on lukuisia erilaisille kalastusmuodoille soveltuvia koski-, virta- ja suvantovesiä.
K
ouvolan ja Iitin seuduilla ei ole ainoastaan
hienot kalavedet, vaan sieltä löytyy myös
kalastusmatkailijoita avustavia, opastavia ja
palvelevia alan yrittäjiä. Kalavieraiden kelpaa pyytää monenlaista saalista.
Inkeroisiin saakka ulottuvan jokialueen kehittämiseksi on
jo vuodesta 2007 ollut vireillä ProKymijoki -projekti. Tavoitteena on, että keskisen Kymijoen alueelle muodostuu kestävän
kehityksen periaatteita noudattava erityiskalastuskohde ja
esimerkiksi melontaan ja retkeilyyn soveltuva virkistysalue.
Hankkeessa jokivarteen rakennetaan mm. kalastus- ja venelaitureita sekä opasteita kävijöille.
-Jokivarteen tulee myös kaksi taukopaikkaa, joissa on
nuotiopaikat, vessat ja laavut, lisää projektipäällikkö Vesa
Vanninen.
Lisää kalateitä
Keskiselle Kymijoelle myydään vajaat tuhat kalastuslupaa
vuosittain. Kymijoki ei ole täysin tukossa suurten voimalaitosten
kohdalla ja sinne voisi periaatteessa nousta merestä kalaa Koivukosken haaran kautta, jossa on kaksi kalatietä. Vesa Vannisen
mukaan ongelmana on kuitenkin veden vähyys Koivukoskella.
-Kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen on edellytys kalastusmatkailun kehittämiselle. Nyt meillä on kyllä hyvät
kuha- ja haukikannat ja toutaintakin esiintyy. Kirjolohta istutetaan,
mutta villillä lohella on suuri status kalastajien keskuudessa, arvioi
Vanninen.
Virkistyskäytön ja kalastuksen apuna Kouvolan seudulla toimii
useita ohjelmapalveluyrityksiä, jotka järjestävät mm. melonta-,
vene-, ja kalastusretkiä sekä koskenlaskua. Tällaisia yrityksiä ovat
esimmerkiksi SeikkailuviiKari Oy, Yli-Kaitala, Tmi Lohisupi ja
Retkipalvelu Ilander. Näistä löytyy tietoja internetissä. (KA)
Huskysafarille Lappiin, Posiolle!
Koirasafareihin, hevosvaelluksiin, erä- ja luonto-opastuksiin sekä mökkivälitykseen erikoistunut yritys Polar Lights Tours Oy, Posiolla.
Huskysafarit alkavat Posion Lehtiniemestä ja perille pääsee joko
lentäen Kuusamoon (80 km) tai Rovaniemenlle (130 km), junalla
Rovaniemelle tai Kemijärvelle (100 km), joista yritys auttaa kuljetuksen ja majoituksen järjestämisessä.
Pidemmät huskysafarit järjestetään 1- 6 henkilölle ja ryhmille
suunnitellaan omat ohjelmat toivomusten mukaan. Oppaana toimii
Pasi Kiviranta, hänellä on erilaista koirakokemusta 30 vuoden
ajalta ja huskysafareiden oppaana Pasi on toiminut vuodesta 2003
lähtien Enontekiön, Muonion ja Ylläksen maisemissa.
www.polarlightstours.fi
Y
Huskysafarit Posiolla
ritys järjestää eri pituisia, jopa viidenkin päivän
retkiä ja vaelluksia mukavien rekikoiriemme kanssa. Hintaan sisältyy opastus, oma valjakko, jossa
4-6 alaskanhuskya ja niiden varusteet, ruokailut
ja majoitukset ohjelman mukaan sekä mahtavat
maisemat ja kokemukset.
• Lyhyet ajelut 50 e/hlö
• Koko päivän Huskysafari 190 e/hlö
• Kahden päivän Huskysafari 420 e/hlö
• Kolmen päivän Huskysafari 840 e/hlö
• Viiden päivän Huskysafari 1100 e/hlö
Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä!
Polar Lights Tours Oy p. 040 4139248
info@polarlightstours.fi www.polarlightstours.fi
Matkailu 4 • 2010
31
Harvinainen Tammisaaren
kansallispuisto
Tammisaaren saariston kansallispuisto on Uudenmaan ja Itämeren saaristoa parhaimmillaan. Puisto tarjoaa varsinkin veneilijöille hyvät mahdollisuudet retkeilyyn.
K
ansallispuisto sijaitsee
Länsi-Uudellamaalla ja
ulottuu avomereltä aina
sisäsaaristoon saakka.
Tammisaaren saariston kansallispuisto
kattaa kolme neljästä saaristovyöhykkeestä eli sisäsaaristo-, ulkosaaristo- ja
ulkomerivyöhykkeen. Kansallispuistoon
ei kuulu yhtään manneraluetta, vaan
vajaat 90 prosenttia puistosta koostuu
vesialueista.
Puistoon kuuluvia saaria ovat mm.
Älgö, Fladalandet, Modermagan ja Jussarö. Puistossa sijaitsevat yksityiset maa- ja
vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon,
eivätkä ne siksi kuulu myöskään puiston
järjestyssääntöjen piiriin.
Kaksi suomalaista kansallispuistoa on
saanut Euroopan Neuvoston luonnonsuojelualuediplomin. Puistoista toinen
on Tammisaaren saariston kansallispuisto ja toinen Seitsemisen kansallispuisto.
Diplomin perusteissa arvioidaan, että
Tammisaaren kansallispuisto suojelee
ainutlaatuista saaristoaluetta ja Itämeren
rannikkovesiä. Erittäin tärkeänä Euroopan Neuvosto pitää kansallispuiston
laajuutta; että se kattaa koko saaristovyöhykkeen. Alue kuuluu myös Vesi
Projektin piiriin ja sitä tutkittu tarkasti
ja paljon koko 2000 -luvun ajan.
Luontokeskuksen näyttely
Tammisaaren luontokeskuksessa kaupungin ydinkeskustan tuntumassa voi
tutustua näyttelyyn, joka kuvailee läntisen Uudenmaan saariston erityispiirteitä
maalta merelle. Näyttelyssä kuljetaan
mannerrannikolta sisä- ja ulkosaariston
kautta merivyöhykkeelle. Jokaisen vyöhykkeen luonnosta annetaan yleiskuva
ja lisäksi esitellään kunkin erikoisaiheita. Vyöhyketeemaa täydennetään
”kuivalla” akvaariolla.
Näyttelyssä kerrotaan myös leväkukinnoista ja saariston ilmastosta sekä
annetaan vihjeitä siitä, miten voi osallis32
Tammisaaren Luontokeskus. Kuva Hans-Erik Nyman
tua herkän saaristoluonnon suojeluun.
Näyttely pohjautuu elämyksiin. Kävijä
voi esimerkiksi eläytyä ihailemaan
majakasta ulkomeren auringonlaskua.
Luontokeskus toimii 160 vuotta vanhassa makasiinirakennuksessa.
Luontokeskuksessä on myös auditorium, jossa voi katsella filmejä. Lapsille
on oma piirustus- ja lukunurkkaus.
Opiskelunurkkauksessa ja käsikirjastossa saa perusteellista tietoa luonnosta
ja ympäristöstä.
Tammisaaren museokeskus EKTAssa
voi tutustua kaupungin ja sen ympäristön historiaan. Näyttelyssä on mielenkiintoisia valokuvia ja tietoiskuja.
Museokeskukseen kuuluu museohalli,
Porvaristalo ja Valokuvaamo.
Retkeilemään
Tammisaaren saaristossa on Älgön,
Modermaganin ja Jussarön saarilla
merkittyjä polkuja. Kahden kilometrin
mittainen Älgön luontopolku alkaa
Rödjanin kalastajatilalta. Polku on alussa melko jyrkkä, eikä se sovellu liikuntaesteisille. Polun varrella on näkötorni,
korsun jäänteet viimeisimmästä sodasta
sekä Storträsket -järvi.
1,5 kilometrin Modermaganin luontopolulla ei ole varsinaista aloituskohtaa,
vaan polulle voi poiketa mistä kohtaa
tahansa. Polun varrella on kylttejä, joista
saa tietoa ulkosaaristovyöhykkeestä.
Maasto on melko epätasaista. Sateen
jälkeen kalliot ovat liukkaita. Polun varressa on entisöity sirpalesuoja ja korsu.
Jussarön polku on 4,7 kilometrin
mittainen, mutta siitä voi kulkea myös
3,3 tai 2,1 kilometrin pituiset osat.
Polku kulkee ohi kaivoskuilujen, jotka
ovat peräisin 1800 -luvun puolivälistä.
Niiden jälkeen polku jatkuu vanhaan
metsään, joka on jylhine mäntyineen ja
kuusineen hyvin harvinainen merivyöhykkeellä sijaitsevalla saarella.
(KA)
www . luontoon . fi
Oulangalla mainioita retkikohteita
Kuusamon ja Sallan kuntien alueilla sijaitseva Oulangan kansallispuisto on erinomainen retkeilykohde. Puiston läpi kulkee mm. suosittu vaellusreitti Karhunkierros.
O
ulangalla voi jo muutaman tunnin päiväretkellä saada hyvä
yleiskuva alueen luonnosta ja nauttia kansallispuiston
maisemista.
Oulanka sijaitsee Koillismaan ylänköalueella. Puisto rajoittuu
idässä valtakunnan rajaan ja rajan takaiseen, vuonna 1992 perustettuun Paanajärven kansallispuistoon, jonka kanssa tehdään jatkuvaa
yhteistyötä.
Oulangan kansallispuisto on ainutlaatuinen ja monipuolinen
yhdistelmä pohjoista, eteläistä ja itäistä luontoa. Maisemaa hallitsevat mäntymetsät, jokilaaksot hiekkatörmineen ja koskineen sekä
pohjoisosan laajat suoalueet. Eliölajisto on rikas ja alueella viihtyvät
monet uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit.
Talvellakin voi retkeillä
Oulangalla voi retkeillä myös talvella. Luontokeskukselta lähtevä
Kiutakönkään polku on avoinna ympärivuoden ja lähireitit Hiidenlammen kulttuuripolku ja Rytisuon luontopolku toimivat lumikenkäreitteinä. Oulangan kansallispuistoon voi tutustua omatoimisesti tai
yhteistyöyritysten - kuten Basecamp Oulanka, Erä-Susi luontomatkat,
Green Line Safaris tai North Trek - vetämillä opastetuilla retkillä.
Oulangalla on lukuisia mahdollisuuksia valita itselle, kunnolleen
sekä ajalleen ja varusteilleen sopivia retkeilyreittejä. Kiutakönkään
8 kilometrin päiväreitin kulkuaika on noin kolme tuntia. Reitti
johdattaa kulkijan tutustumaan Hiidenlammen kulttuuripolkuun,
josta suunnataan Merenojan kotkansiipien peittämään purolehtoon.
Matkalla Kiutakönkäälle voi ihailla Oulankajokivarren maisemia.
Reitin lähtöpiste on Oulangan luontokeskus,jossa asiakaspalvelupiste,
näyttelytilat sekä kahvila- ja ruokailupalvelut.
Oulangan kanjonin 6 kilometrin päiväreitti alkaa Savilammen
pysäköintialueelta. Se myös päättyy ympyräreittinä sinne. PohjoisOulankaan sijoittuva reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa. Matkan varrella voi tutustua alueen maastomuotoihin, soihin, puroihin
ja näyttäviin kanjoneihin.
Lempeästi liplattelevalla lammella voi evästellä ja levähtää ennen
sykettä kohottavia nousuja jokirinteelle kanjonin äärelle, joka on reitin
kohokohta. Ennen Savilampea avautuu huima näkymä yli Savilammen. Takaisin lähtöpisteeseen palataan Karhunkierros -reittiä pitkin.
Kuva: Markku Pirttimaa.
Keroharjun 17 kilometrin reitti on kaunis soiden ympäröimä
harjupolku kansallispuiston pohjoisosassa. Se alkaa Taka-Ahon lähtöpaikalta ja päättyy Niittelyksentielle Kuusamoharjulle. Niittelysjoki
ylitetään köysiveneellä. Ohjeellinen kulkuaika on noin yksi päivä. (KA)
Lisää tietoa Oulangan kansallispuiston palveluista www.luontoon.
fi/oulunka
Pieni tai suuri Karhunkierros
Tämän lisäksi on 12 kilometrin pituinen Pieni Karhunkierros.
Reitti kulkee kansallispuiston eteläkärjessä ja sen kulkuaika on
5 - 6 tuntia. Reitti on maastonmuodoltaan vaihteleva ja vaativa.
Suomen tunnetuimman vaellusreitin Karhunkierroksen ( 80
km) ohjeellinen kulkuaika on 4 - 6 päivää, joten se vaatii jo
kunnolliset retkivarusteet. Reittiä voi kulkea etelästä pohjoiseen
tai päinvastoin. Kyseessä ei ole rengasreitti. Vaellusreitti kulkee
Oulangan kansallispuiston upeimpien maisemien ja luonnonnähtävyyksien kautta. Reitillä on mm. kuusi riippusiltaa, pitkoksia,
siltoja ja maaportaita.
Matkailu 4 • 2010
33
Joulupukin ja kultaukon
fantasiakylä
nousee Saariselän Kultaojalle
Nyt on vihdoinkin selvinnyt lapsia askarruttanut kysymys, miten joulupukilta riittää lahjoja maailman kaikille
lapsille. Hän kaivaa kesät kultaa ja on kehittänyt menetelmän, jolla kultahiput muuttuvat lahjoiksi ja sinkoavat
puhelinviestien tapaan kaikkialla maailmaan. Joulupukki on nykyajan alkemisti, joka muuttaa kullan lahjoiksi.
Alkemistithan aikanaan koettivat keksiä keinon tuottaa
kultaa kemiallisesti.
Silta johtaa vanhan joenuoman yli, taustalla näkyy joulupukin kotitalo.
J
oulupukin ja kullankaivajan ympärille on rakentumassa mittava fantasiakylä Saariselän kylkeen
Kultaojalle 4 km Kakslauttasesta etelän. Idean ja
tarinan takana on Saariselän alueen vanhin yrittäjä,
hotelli Kakslauttasen omistaja Jussi Eiramo. Hän kertoo hankkeen
kustannusarvion olevan 3,5 miljoonaa euroa. Noin 20 hehtaarin
alueelle on nousemassa parikymmentä erikokoista rakennusta
250 hengen juhla- ja ravintolatilasta kullankaivajan kämppään ja
poroaitaan asti. Jussi Eiramon aiempia innovaatioita ovat muun
muassa jääkappeli, iglukylä, revontuli-iglut ja lumi-iglut ja kelonveistoviikot. Inarijärvellä on retkeily- ja kalastustukikohta
Leviä-Petäjäsaaressa.
Ensimmäinen osa ”Santa’s Resort”-nimisestä fantasiakylästä
valmistuu maaliskuussa 2011, mutta siellä on käynyt vieraita jo
joulusta 2009 alkaen. Kylään pääsee autolla, moottorikelkalla tai
huskyvaljakolla Kakslauttasesta ja se on avoinna vain tilauksesta.
Joulun tienoilla ja kevään hiihtolomien aikana kylään voi tutustua
ennalta ilmoitettuina aikana tonttujen opastuksella kaksi tuntia
kestävillä kierroksilla.
Tolosjokeen nelostien länsipuolella laskeva Kultaoja on ollut
kullankaivun kohteena 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Paikalla
ovat kaivaneet muun muassa Purnumukan Lapinkylän asukkaat
ennen sotia. Muutama vuosi sitten puro sai runsaasti julkisuutta
geologien kerrottua löytäneensä ”palan Lapin kullan emäkalliota”
siltä alueelta, johon fantasiakylä on nousemassa. Raimo ”Räyhä”
Paasikontu löysi 1992 valtaukseltaan lähes 30 grammaa painavan
kultahipun. Lempinimensä ”Räyhä” ansaitsi sillä, ettei koskaan
korottanut ääntään.
Joulupukki ja kultaukko
Jussi Eiramo yhdistää fantasiakylässä kaksi Lapin myyttistä satuhahmoa joulupukin ja vanhan kullankaivajan. Pukilla on oma
upea koti, jossa tontut palvelevat vieraita. Läheisyydessä on iso
poroaita, jossa talvisin on aina poroja ja mahdollisuus poroajeluun.
Kesäisin porot kulkevat lähitienoilla vapaana ja niille on rakennettu
suojaksi kaksi ”räkkäsuojaa” eli turvekammia. Kylän tuntumassa on
ikivanha Vuomaselän poroerotusaita, joten paikalla on perinteitä
myös porotaloudessa.
Yli 10 metriä korkea ja 50 metriä pitkä silta yhdistää pukin kodin
ja kultapuron. Sillan on suunnitellut siltainsinööri ja kullankaivaja
Risto Mäkipuro. Siltatonttu vartioi siltaa korkeassa tornissaan.
Kultatonttu kaivaa kesäisin kultaa muiden tonttujen kanssa vieden kultahiput puron rannalla olevaan sepän pajaan. Siellä hiput
heitetään ahjoon, josta ne korkeana valokaarena lentävät kaikkialle
maailmaan muuttuen lahjoiksi maailman lapsille.
Juhla- ja ravintolatilassa voi järjestää vaikkapa uuden automerkin
julkistamistilaisuuden; salin kesällä on hissi, jolla esiteltävät tuotteet
voi nostaa ylös 250 kutsuvieraan ihailtavaksi. Matkamuisto- ja kahvilarakennus on lappilaisten puunveistotaiteilijoiden viimeistelemä
nähtävyys ja sen edessä suurikokoinen jouluseimi. Lapsia varten
rakennetaan talvisin pulkkamäki Kultaojan rinteeseen.
Joulupukilla on myös oma kullanhuuhtomo, jossa voi vaskata
omat kultahiput matkamuistoksi. Paikalta löytyy myös kauniita
korukiviä, jotka löytäjä voi hioa koruksi viereisessä korupajassa.
Kultatontut opastavat kullankaivussa ja kivien hionnassa. Tontut
takaavat, että jokainen löytää vähintään yhden hipun ja löytäjä saa
pitää kaiken löytämänsä.
Seppo J. Partanen
34
Kalajoella hieno
Meriluontokeskus
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskukseen ytimessä sijaitseva Meriluontokeskus on jo
kolmen vuoden ajan tarjonnut tietoa Perämeren luonnosta matkailijoille.
Luontokeskuksen näyttely esittelee maankohoamisrannikon
kasvillisuutta ja eläimiä, merta, hiekkaa ja dyynejä sekä vanhaa
kalastuskulttuuria. Erityisesti keskitytään Kalajoen seudun luontoon ja sen ominaispiirteisiin.
Luontokeskuksen Hiekka -näyttely on kolmessa kerroksessa,
joten sieltä löytyy paljon tutkittavaa koko perheelle. Näyttelytila
koostuu suurista ympyränmuotoisista solmuista, joissa voit mm.
katsella filmejä ja pelata lajintunnistuspelejä. Perheen pienimmille
on sisustettu oma solmu pehmoeläimineen. Näyttelyssä on esillä
myös kalastuskulttuuriin liittyvää esineistöä. Pysyvän näyttelyn
lisäksi Meriluontokeskuksessa on esillä eri teemojen mukaisia
vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.
Portailta luontopoluille
Luontokeskuksen portailta pääsee Hiekkasärkkien reiteille.
Särkkäin lankkupolku on kahdeksan kilometriä pitkä. Kesällä 2010
raviradalta Vihaslahden poukamaan ulottuvalle reitille on pystytetty
”Kirkolta Kallaan” - kulttuuripolun taulut, joissa esitellään Kalajoen merellistä historiaa. Polun päässä on kota, tulentekopaikka
ja lintutorni. Siiponjoen polku lähtee Tapion Tuvalta ja sen koko
pituus on 20 kilometriä. Polku kulkee Siiponjoen laakson hiekkatörmien kautta.
Polun varressa
on kota ja kaksi
laavua.
Rahjan saaristossa Pappilankarin ja mantereen väliin jäävällä suojaisella,
matalalla lahdella on veneluontopolku. Se on
noin kymmenen kilometrin
mittainen reitti,
jonka voi kiertää
Kalajoen
Meriluontokeskus
Jukupolku 5, 85100 Kalajoki, puh 0205 64 7007
s-posti: kalajoki@metsa.fi
www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/kalajoki
!
Vapaa pääsy
soutaen tai meloen. Veneluontopolun varrella on kuusi opastaulua,
kaksi autiotupaa ja laavuja.
Monet yritykset tarjoavat matkailijoille palvelujaan Kalajoen
Meriluontokeskuksen läheisyydessä. Yritykset järjestävät mm.
opastettuja retkiä, linturetkiä, majoitusta, kokoustiloja, ruokailua,
melontaa, välineiden vuokrausta sekä lomahuoneistoja. Ja tietenkin
alueella on kylpylähotelli Sani.(KA)
Tarkemmat tiedot aukioloajoista ja näyttelyistä:
www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/kalajoki
www.meriluontokeskus.fi
Yhdistykset ilmoittaa
Imatran Matkailuyhdistys
- 26.11. Syyskokous ja pikkujoulu Valtionhotellin Imatrasalissa klo 18.00. Kokouksen jälkeen nautitaan jouluisen
buffet-pöydän antimista Linnasalissa. Ilm. 5.11, menn. Riitta
040-5515349 tai Airi 0400-865078.
- 22.3.-29.3.2011 Kanariansaarille, Kevät kukkii Kanarialla!
Seniori-ikäisten perinteinen luonto- ja kulttuurimatka. Kohteina Teneriffa ja La Gomera. Ohjelmassa on neljä varsinaista
retkipäivää lyhyine vaelluksineen ja yksi vapaapäivä. Retkien
aikana tutustutaan saarten tuliperäiseen luontoon, kasvi- ja
eläinlajistoon sekä alkuperäisasukkaiden historiaan ja toimintaan. Majoitus hotelli apt. Masaru+++ Puerto de la Cruzissa. Matkan hinta 880 e ( 1-hh 1100 e ) sis. lennot Thomas
Cook Airlinesin tilauslennolla Helsingistä, lentokoneateriat,
kuljetukset, oppaan palvelut, majoituksen, buffet-aamiaiset
sekä retkipäivien bussi- ja lauttakuljetukset ( La Gomera ).
Matkaan on mahdollista liittää edullinen lisäviikko aamiaisineen yhteishintaan 1100 e ( 1-hh 1630 e ) Ilm. Leena ja
Hannu Aarniolle, puh 040-5331864, hannu.aarnio@gmail.
com. Vastuullinen matkanjärjestäjä Tjäreborg.
Lisää tietoa www.imatranmatkailuyhdistys.net
Turun Seudun Matkailijat ry 35 vuotta
25.10. klo 18.00Vuosikokous Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskuksessa, Martinkatu 5, Turku. Luonnonsuojelukeskuksen toiminnan esittelyä: Hannu Kleemola. Vapaa pääsy
kaikille asiasta kiinnostuneille.
Kaikkiin tapahtumiin ovat tervetulleita myös ei-jäsenet.
22.1.2011 Matka 2011 Helsingin Messukeskus.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
050-5711303 Torsti Rekola
e-mail: torsti.rekola@matkailulehti.fi
Matkailu 4 • 2010
35
Kirja Petsamosta ja
Lapin matkailun alusta
Petsamo liitettiin Suomeen 90 vuotta sitten Tarton rauhassa ja vajaat 24 vuotta siitä alue
menetettiin. Petsamo jätti Suomelle muutakin kuin katkeransuloiset muistot. Alue kehittyi
valtavasti, nikkelilöytöjen takia se joutui kansainvälisen politiikan keskiöön ja sotien seurauksena menetettiin. Uusi kirja ”Petsamo, siellä kuljimme kerran” kertoo sanoin, kuvin ja
kartoin Petsamon tulosta Suomeen, nopeasta kehityksestä ja sodan järkyttävistä tapahtumista. Kirjan on koonnut Seppo J. Partanen ja kustantanut Hipputeos Oy.
P
etsamon merkitys Lapille
ja koko Suomelle on ollut
suuri. Liinahamarin sataman kautta kulki valtava määrä tavaraa.
Petsamosta sai alkunsa Lapin matkailu,
joka jo 1930-luvulla saavutti kansainväliset
mitat. Kirjailijat, toimittajat, valokuvaajat,
ja tiedemiehet loivat myytin Petsamosta.
Myytin varjoon jäi kolttien kulttuurin ja
muu menneisyys.
Missä ovat Kolttaköngäs, Liinahamari,
Nurmensetti, Kalastajasaarento, Vaitolahti,
Heinäsaaret, Trifona, Luostari, Kolosjoki,
Salmijärvi, Kuvernöörinkoski ja monet
muut tarunhohtoiset Petsamon paikat? Sen
kertovat tämän kirjan teksti, kuvat ja kartat.
Oman lisänsä Petsamon historiaan toivat
saksalaiset valloitettuaan Norjan kesällä
1940. Tästä alkoi välitön yhteistyö talvisodan runteleman Suomen kanssa. Se aika
muutti oleellisesti Petsamon karttakuvaa;
rakennettiin uusia teitä, siltoja, lentokenttiä,
hautausmaita, kunnostettiin talvisodassa
hävitettyjä rakennuksia ja lopulta kaikki
menetettiin.
Kirja sisältää aiemmin vähän julkisuudessa olleita tai julkaisemattomia aikalaiskuvauksia, valokuvia ja karttoja. Lähdeaineistona
on käytetty muun muassa Suomen Matkailijayhdistyksen kirjoja, lehtiä, esiteitä
ja kuva-arkistoa, Tullimuseon, GTK:n ja
monien yksityisten kuvakokoelmia. Ennen
julkaisemattomia ovat muun muassa kuvat
talvisodan aikana hävitetyistä matkailumajoista. Ne löytyivät SMY:n arkkitehtina vv.
1935 – 1945 toimineen Aulis Hämäläisen
pojan, arkkitehti Hartti Hämäläisen kokoelmista. Vanhoja tekstejä täydentävät Seppo
J. Partasen artikkelit ja Leif Rantalan kuvaukset Petsamosta sodan jälkeisinä vuosina
neuvostovallan aikana.
Keskeisintä kirjassa on kulkeminen ja
matkailu, sillä Lapin matkailun alku on
myyttisessä Kolttakönkäässä. Valtio luovutti Paatsjoen rannalla sijainneen pienen
Petsamon matkailumerkkejä
Kirjan kannet
Kolttakönkään matkailumajan Suomen Matkailijayhdistykselle 1922. Tästä alkoi koko
maan matkailun rakentaminen pala palalta
ja vuosi vuodelta. Seuraavan vuosikymmenen lopulla saavutettiin jo kansainväliset
mitat. Petsamossa kerättyjen kokemusten
pohjalta SMY ryhtyi 1930-luvulla rakentamaan Aulankoa, Punkaharjua, Terijokea,
Suursaarta, Kolia, Tolvajärveä, Pohjanhovia,
Pallasta, Kilpisjärveä, Inaria ja monta muuta
kohdetta.
Sodan jälkeen kului yli 40 vuotta rakentaa
raunioitunut Lapin matkailu samalle tasolle.
1930-luvulta peräisin olevien Rovaniemi –
Liinahamari automatkakuvausten vastapainoksi kirjan tekijä on ottanut vastakkaiseen
suuntaan opastavan marssireittikuvauksen
”Puna-armeijan marssiopas Suomeen
1939”-kirjasta. Talvisodassa vaurioituneet
matkakohteet rakennettiin uudelleen ja
neljän vuoden päästä ne olivat raunioina
jälleen.
Kirjan vanhin artikkeli on T.I. Itkosen
kuvaus venematkasta Inarijärveltä Jäämerelle v. 1913 ja tuoreimmat norjalainen
kertomus Saksan armeijan pakenemisesta
Petsamosta Norjaan 1944 sekä Rantalan
matkakuvaukset viime vuosilta. Harvinaista
antia ovat otteet Petsamon kartoista, jotka
sodan jälkeen hävitettiin. Kirjan kuvat ovat
osin nelivärisiä. Kirjassa on kaikkiaan 168
sivua sekä noin 120 valokuvaa ja karttaa.
Kustantajan suositushinta on 34 euroa.
Lapin matkailu alkoi Kolttakönkään pienestä ”hotellista”, jonka valtio luovutti sen
Suomen Matkailijayhdistykselle 1922. Seuraavalla vuosikymmenelle paikalle rakennettiin suuri puuhotelli, joka tuhoutui tulipalossa. Tilalle nousi Pohjanhovin, Aulangon
ja Pallaksen tyylinen funkkishotelli. Sen
ylin kerros paloi kohta avaamisen jälkeen ja
norjalaiset tuhosivat hotellin talvisodan alkuviikkoina. Uudelleen hotelli rakennettiin
Saksan valtion varoin odottamaan lopullista
tuhoa syksyn 1944 taisteluissa.