Jäsentiedote 2/2011 - Suomen tietokirjailijat ry

Suomen tietokirjailijat ry
Jäsentiedote
2/2011
• Uusia jäseniä hyväksyttiin 63
• Haettavana kirjailijakotipaikka Damaskoksessa
• Tietokirjallisuuden TIETOKIRJA.FI Helsingissä elokuussa
• Kustannussopimusmalli on uudistettu
Pohjoismaat
esillä
Pariisin
kirjamessuilla
Toimittanut Katri Maasalo • 19.4.2011
R
anska on maailman toiseksi tärkein kieli, mikäli
asiaa mitataan julkaistun kirjallisuuden määrällä. Frankofonisen kielialueen tärkeimmät kirjamessut pidettiin Pariisissa 18.–21. maaliskuuta. Messuilla esiteltiin noin 100 000 kirjaa, 2 500 kirjailijaa ja
1 200 kustantajaa. Yleisöä oli satojatuhansia.
Pariisin messujen tämänvuotisina kunniavieraina
olivat Pohjoismaat. Virallisesti messuille oli kutsuttu 57
pohjoismaalaista kirjailijaa, jotka kaikki edustivat kaunokirjallisuutta. Alueittain he jakautuivat seuraavasti:
Norja 14, Ruotsi 10, Suomi 9, Tanska 9, Saamenmaa 6,
Islanti 5, Grönlanti 2, Ahvenanmaa 1, Färsaaret 1.
Messujen avajaispäivänä oli Pohjoismaiden yhteiset
kokkarit, joilla esiintyi muun muassa Ranskan kulttuuriministeri Frédéric Mitterrand, taannoisen presidentin veljenpoika. Ranskan arvostetuin media raportoi
Pohjoismaiden kirjallisuuden nykytilasta laajasti ja
asiantuntevasti. Suomalaiskirjailijoista mediassa näkyvin oli Sofi Oksanen, hyvänä kakkosena Monika
Fagerholm. Heidät olisi voinut ohittaa ainoastaan
Arto Paasilinna, joka ei ollut paikalla.
Kaunokirjailijamme eivät kuitenkaan osanneet
ranskaa. Kun mediaväen keskuuteen levisi tieto, että
paikalla on ranskaa taitava suomalainen tietokirjailija,
minunkin kertojanäänelleni syntyi kysyntää. Esiinnyin
Ranskan radion pääkulttuurikanavalla (France-Culture) yhteensä toista tuntia kertoillen tietojani niin Jean
Sibeliuksesta kuin saamelaisten poronhoidon ongel-
Tyypillinen pohjoismaisen kirjallisuuden esittelyhylly pariisilaisessa kirjakaupassa. Lippujen määrä kertoo, mitkä
maat osaavat myydä kulttuuriaan. Kuva: Osmo Pekonen
mista. Ja tulinpa minäkin yhden ranskalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi, joskin asia ratkeaa vasta
myöhemmin.
Henkilökohtainen menestykseni todistaa, että myös
suomalaista tietokirjallisuutta kohtaan olisi Ranskassa ollut mielenkiintoa. Mitään erityistä ei kuitenkaan
ollut tehty suomalaisen tietokirjallisuuden viemiseksi
ranskalaiselle kielialueelle.
Messuilla julkistettiin vain yksi ranskaksi käännetty
suomalainen tietokirja, uskontotieteilijä Juha Penti-
TIETOKIRJA.FI HELSINGISSÄ 25.-26.8.2011
käisen Mythologie des Lapons (Imago).
Hyvä tilaisuus suomalaisen tietokirjallisuuden viemiseksi meni ikävä kyllä sivu
suun, sillä joudumme odottamaan kauan
ennen kuin Suomi on uudestaan kutsuvieraana Pariisin messuilla.
Viidestä Pohjoismaasta Suomi näkyi
Pariisissa suhteellisesti vähiten.
Kirjallisuutemme on vielä kovin nuorta. Nobelin kirjallisuuspalkinnoissa muu
Pohjola johtaa luvuin 14–1. Emme voi
mitenkään ohittaa Islannin saagoja, H.
C. Anderseniä tai Stieg Larssonin Millennium-trilogiaa.
Eritoten Islanti on panostanut sekä
tieto- että kaunokirjallisuutensa vientiin
aivan valtavasti, onhan se tämän vuoden
teemamaa Frankfurtin kirjamessuilla. Samanlaista tehokampanjaa tarvitsisi myös
Suomi valmistautuessaan Frankfurtin
teemamaaksi vuonna 2014.
Osmo Pekonen
hallituksen jäsen
Vaalivaliokuntaan
kolme uutta jäsentä
S
uomen tietokirjailijat ry:n kevätkokous valitsi vaalivaliokunnan uusiksi jäseniksi Juhani Lokin, Antti Pekolan ja Pekka Visurin. Vaalivaliokunnan
muut jäsenet ovat Paula Havaste, Raine
Raitio ja Pertti Ranta.
Kevätkokous hyväksyi vuoden 2010
toimintakertomuksen, joka on luettavissa
verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi (Yhdistys > Toiminta).
Hallituksen esittämä tilinpäätös vahvistettiin sekä myönnettiin vastuuvapaus
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin
Kotkan konserttitalossa 19. maaliskuuta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin
Petri Pietiläinen. Kokoukseen osallistui
62 jäsentä.
Yhdistys kiittää Kaakonkulman aluevastaavaa Tuija Junkkaria ja muita
kaakonkulmalaisia hyvin sujuneista järjestelyistä!
Seuraava kevätkokous järjestetään
16.-17.3.2012 Varsinais-Suomessa.
2
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2011
Pääkirjoitus
Vaalien jälkeen
T
yö ja arki jatkuvat, vaikka tunteisiin
voimakkaasti vetoavan tapahtuman
päättyminen synnyttää aina tyhjän
tunnetilan. Näin käy aina, olipa kysymyksessä omien kannattaminen kiekkofinaalissa, paluu arkeen Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla vietetyn viikon jälkeen
tai ensimmäiset päivät eduskuntavaalien
jälkeen. Kuukausia jatkunut intensiivinen
vaalityö äänestäjien parissa on takana.
Harvojen edustajiksi valittujen nimet
ovat selvillä ja heidän juhlansa jatkuvat.
Mutta suurin osa vaaliaktiiveista palaa
tavalliseen arkeen, jota lopulta sanelevat
päivittäiset askareet: työrutiinit, kauppaasiat, harrastukset, perhe-elämän koukerot ja ystävien tapaamiset. Jotenkin tuo
tuttu arki aina loksahtaa paikalleen.
Meidän tietokirjailijoiden arkeen kuuluu kuitenkin asioita, jotka vaativat yhä
huomiota ja paljon työtä myös vaalien
jälkeen. Tarkoitan politiikkatyötä jäsenistömme etujen kohentamiseksi. Työ
aloitettiin vuosi sitten, kun Hämeenlinnan kevätkokouksen tuloksena käynnistimme työn päästäksemme vaikuttamaan
uuteen hallitusohjelmaan.
Vuoden aikana olemme tuottaneet
materiaalia jäsenistömme käyttöön ja
järjestäneet 12 kansanedustajien tietokirjapaneelia suurimmissa kaupungeissa.
Olemme myös keskustelleet muiden tekijänoikeusjärjestöjen edustajien kanssa ja
olemme kertoneet tavoitteistamme ministeriöiden keskeisille virkamiehille, kun
mahdollisuus siihen on tarjoutunut.
Entä miten tästä eteenpäin? Eduskuntavaalien usealla tavalla historiallinen tulos johtaa väistämättä siihen, että
hallituskoalition rakentaminen on varsin
haastava urakka. Yhtäältä tämä johtuu
siitä, että hallitus tarvitsee eduskunnassa
noin 120 ääntä pystyäkseen työskentelemään menestyksellä läpi vaalikauden.
Toisaalta hallitusneuvottelut tulevat
olemaan haastavat siksi, että jokaisen
hallituskoalitioon ajateltavan puolueen
vaalilupaukset ovat varsin kaukana yhteisestä poliittisesta näkemyksestä. Katsoipa vaalin tulosta mistä näkökulmasta
tahansa, hallituskoalition rakentaminen
tarjolla olevista puolueista tarkoittaa vaikeita neuvotteluja. Tämä taas tarkoittaa
sitä, että neuvotteluja tulevat dominoimaan politiikan isot kysymykset.
Tilanne on meille kova haaste. Meidän
nimittäin täytyy saada neuvottelijoiden
huomio kiinnittymään seikkoihin, jotka
helposti näyttävät murusilta politiikan
pöydällä. Mutta nyt ei ole syytä antaa
periksi ja luopua, vaan entistä ahkerammin jatkaa vaikuttamista.
Politiikkatyöryhmä jatkaa keskusteluja
hallitusohjelman laatijoiden kanssa. Samoin jatkamme keskusteluja virkamiesten
kanssa. Ja pyydämme jokaista jäsentämme osallistumaan vaikuttamiseen aina,
kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Eduskunnassa on edustettuna koko
kansa kaikkialta Suomesta. Olkaa siis
yhteydessä oman alueenne valittuihin
edustajiin ja käyttäkää materiaalia, jota
ryhmämme on teille valmistanut. Toimistoltamme saa materiaalia lisää.
Vain vaikuttamalla voimme päästä tavoitteeseemme.
Nyt on vaikuttamisen aika!
Markku Löytönen
varapuheenjohtaja
Digi, bugi, virus, wlan
-kuinka tietotekniikka kääntyy rautalangaksi?
Tietokirjailijailta 18.5. klo 18 Villa Kivessä Helsingissä
Kimmo Rousku ja Reima Flyktman, puheenjohtajana Minna Lindgren
Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Villa Kivi, Linnunlauluntie 7.
uudet jäsenet
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14. huhtikuuta jäseniksi 63 hakijaa. Yhdistyksessä on nyt 2 681 jäsentä.
Elina Aalto, KTM, konsultti (Helsinki)
Marja Aarnipuro, toimituspäällikkö
(Helsinki)
Kirsikka Arkimies, FM, YTK (Ylöjärvi)
Paula Arvas, FT (Helsinki)
Marjatta Bell, FK (Lontoo)
Liisa Byckling, FT, dosentti (Helsinki)
Harriet Fagerholm, yrittäjä (Helsinki)
Eero Haapanen, FM, luontovalvoja (Helsinki)
Sari Haikka, eläinlääkäri (Espoo)
Matti Hakulinen, TkL (Lappeenranta)
Milla Hannula, vapaa kirjoittaja (Mäntsälä)
Jussi Hanska, FT, dosentti (Rooma)
Elli Heikkilä, dosentti (Turku)
Timo Hellenberg, VTT (Helsinki)
Ben Hellman, FT, yliopistonlehtori (Helsinki)
Jakke Holvas, FT, toimittaja (Helsinki)
Anu Hopia, professori, ETT (Helsinki)
Kimmo Huttu, FT, lehtori (Suomussalmi)
Martti Huttunen, graafikko, väritutkija
(Vihti)
Katja Hyry, opettaja, FL (Espoo)
Esko Juntunen, YTT, MMM, FM (Jalasjärvi)
Jere Jäppinen, FM, tutkija (Helsinki)
Santeri Kannisto, urbaani nomadi
Marja-Liisa Kinturi, VTM (Helsinki)
Riitta Kittilä, YTM (Helsinki)
Raili Kiviranta, KTT (Jyväskylä)
Teemu Korpi, markkinointipäällikkö
(Tampere)
Erja Laurila-Hellman, FL, lehtori (Helsinki)
Lottaliina Lehtinen, OTL, lakimies (Helsinki)
Uolevi Lehtinen, professori (emer.) (Helsinki)
Tatu Lehtovaara, ruokatuotannon opettaja
(Helsinki)
Asta Leppä, YTM, toimittaja (Raisio)
Kari Leppälä, TkT, toimitusjohtaja (Helsinki)
Tero Linjama, kustannustoimittaja
(Jyväskylä)
Mari Maasilta, YTT, tutkija (Tampere)
Kaija Markus, FM (Vantaa)
Aarne Nikka, eläkeläinen (Kittilä)
Hanna Nikkanen, toimittaja (Helsinki)
Mervi Niskanen, professori (Kuopio)
Veli-Pekka Nurmi, johtaja, dosentti (Turku)
Pekka Nykänen, KTT, yliassistentti (Vantaa)
Pasi Ockenström, FM, insinööri (Vihti)
Hanna Partanen, TtM (Vantaa)
Risto Pekkala, toimittaja (Vantaa)
Heikki Pesonen, dosentti (Hausjärvi)
Pirkko Pesonen, OTL (Helsinki)
Tuula Pesonen, KK, luokanopettaja (Kuopio)
Outi Pylkkä, KT, yliopettaja (Jyväskylä)
Manne Pyykkö, yrittäjä, psykologi (Helsinki)
Mirja Pyykkö, toimittaja (Helsinki)
Ilona Rauhala, psykologi (Helsinki)
Timo Räbinä, KTT, OTL, VTM (Hyvinkää)
Unto Siikanen, TkL, arkkitehti (Lahti)
Raisa Simola, FT, dosentti (Joensuu)
Kaija Suonsivu, HTL, HT (Tampere)
Tuomas Tepora, FT, tutkija (Helsinki)
Mirja Tervo, FM, etnologi (Kemiönsaari)
Pirjo Uimonen, FM, tutkija (Joensuu)
Kirsi Uola, FT, lehtori (Rauma)
Ville Viljanen, FM, tutkija (Pori)
Laura Vuorela, FM (Helsinki)
Liisa Väisänen, FT (Genova)
Jouni Yrjänä, FT (Helsinki)
Haettavana
kirjailijakotipaikka
Damaskoksessa
S
uomen tietokirjailijat ry julistaa
jäsentensä haettavaksi yhden kuukauden mittaisen kirjailijakotipaikan Suomen Damaskoksen-instituutista
Syyriasta.
Majoitus on maksuton. Kirjailijakotipaikan saanut voi hakea yhdistykseltä
matka-apurahaa.
Residenssiaika on käytettävä syksyn
2011 tai kevään 2012 aikana. Ajankohta
sovitaan Suomen Damaskoksen-instituutin kanssa.
Vapaamuotoisen hakemuksen tulee
olla perillä Suomen tietokirjailijat ry:n
toimistossa viimeistään maanantaina 16.
toukokuuta 2011.
Hakemuksesta on käytävä ilmi hanke,
jota hakija aikoo tehdä matkansa aikana. Hakemuksia arvioitaessa suositaan
tietoteoshankkeita, joilla on kytkentä
Lähi-idän alueeseen, kieleen, kulttuuriin,
historiaan tai nykypäivään.
Instituutti avustaa tietokirjailijaa yhteyksien saamisessa paikalliseen tiede- ja
kulttuurielämään.
www.damascus.fi
Tietokirjallisuuden
TIETOKIRJA.FI
Helsingissä elokuussa
T
ietokirjallisuuden ajankohtaistapahtuma TIETOKIRJA.FI järjestetään Helsingissä 25.–26.8.2011.
Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa esiintyy yli 70 tietokirjailijaa ja
tietokirjallisuuden ystävää ja lukijaa.
Ohjelmassa Markku Jokisipilä, Jenni Kirves ja Matti Klinge keskustelevat
tietokirjoista Suomen historian kipupisteiden kuvaajana. Paula Heinonen, Ulla
Järvi ja Pertti Mustajoki kertovat, miksi
terveystiedosta on niin vaikea olla samaa mieltä. Keskustelua käydään myös
taidekirjoista, ruokakirjoista ja musiikkikirjoista.
Kustannusalan ammattilaiset kertovat,
miten sosiaalinen media on muuttanut
kirjabisnestä. Pirjo Hiidenmaan johdolla
pohditaan miten diginatiivit suhtautuvat
oppikirjoihin.
Aiemmista tapahtumista tutut puheenvuorot ja keskustelut Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija
saavat jatkoa. Mukana ovat mm. Jaakko
Heinimäki, Pekka Tarkka, Maarit Huovinen, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen,
Juhani Lokki, Anne Moilanen, Seija
Sartti, Risto Uimonen ja Janne Virkkunen.
Tietokirjaraati, Heidi Hautala, Holle
Holopainen, Lasse Lehtinen ja AnnaStina Nykänen, arvioi Minna Lindgrenin puheenjohdolla ajankohtaisia tietokirjoja.
Osallistumisensa ovat varmistaneet
myös Jukka Ahtela, Jaana Airaksinen,
Eevaliisa Anttila, Matti Apunen, Annamari Arrakoski-Enghart, Anne Brunila, Juhani Koivisto, Anna Kortelainen,
Maija Kuusi, Mikko Lahtinen, Markku
Löytönen, Tapio Markkanen, Heljä Misukka, Kirsti Mäkinen, Jaakko Pietiläinen, Helena Ruuska, Jukka Sarjala,
Anna-Maria Soininvaara, Ari Turunen
ja Kaari Utrio.
Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton.
www.tietokirja.fi
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2011
3
KOVA LAKI
TUUMANTUPA
Kustannussopimusmalli on uudistettu
Y
hdistyksen verkkosivu-uudistuksen yhteydessä myös kustannussopimusmalli
on päivitetty. Uudessa sopimusmallissa on huomioitu aiempaa paremmin
erilaiset julkaisumuodot. Siinä on esitetty suosituksia, esimerkiksi tekijänpalkkioprosentista ja oikeuksien palautumisesta, jotka on hyvä pitää mielessä sopimusneuvotteluissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei mallisopimukseen ole voitu
kirjata kaikkia erityistilanteita, joita kustannussopimuksia solmittaessa ilmenee.
Erilaiset julkaisumuodot sopimusten haasteena
Tekniikan kehittyessä teosten taloudelliset hyödyntämistavat ovat moninaistuneet,
mikä näkyy myös kustannussopimuksissa. Erilaisista sähköisistä julkaisumuodoista
– e-kirja, sähköinen oppimisalusta, nettipeli tai muunlainen sovellus – sopiminen on arkipäivää. Kustantajat haluavat usein oikeudet kaikkiin näihin. Joissain
tapauksissa kustantajalla ei ole mahdollisuutta hyödyntää muuta kuin painetun
kirjan kustannusoikeutta, mutta kaikki oikeudet halutaan ikään kuin varmuuden
vuoksi. Tämä on ongelmallista, koska se sitoo perusteetta tekijän mahdollisuuksia
hyödyntää teostaan. Lisäksi tällöin saattaa aiheutua turhia ongelmia kilpailukieltoon ja oikeuksien palautumiseen liittyen. Näitä ongelmia on käsitelty edellisessä
tiedotteessa (1/2011).
Tietyissä tilanteissa kannattaa luovuttaa kustantajalle nk. optio-oikeus neuvotella muista kuin kustannussopimuksessa määritellyistä julkaisutavoista. Tällöin
tekijä on velvollinen tarjoamaan teoksen erilaisia julkaisuoikeuksia ensin kyseiselle kustantajalle, mutta sopimusehdoista neuvotellaan erikseen. Optio-oikeus
on perusteltua antaa vain sellaisista julkaisumuodoista, joiden osalta kustantaja
harjoittaa kaupallista liiketoimintaa, ja sopimuksen syntymistä voidaan näin pitää
todennäköisenä.
Tulevaisuuden julkaisutavat – suuri tuntematon?
Tulevaisuudessa voi olla aivan uudenlaisia teosten julkaisu- ja levitystapoja, joita
emme vielä osaa edes kuvitella ja joilla saattaa myöhemmin olla suuri kaupallinen
potentiaali. Kustantajat haluavat toisinaan oikeudet myös tällaisiin mahdollisesti
keksittäviin julkaisumuotoihin. Tämä on oikeudellisesti kestämätöntä, koska tekijä
ei tiedä, mihin hän sopimushetkellä sitoutuu. Sopimusluonnoksissa olevia epämääräisiä ja laajoja ilmaisuja, kuten ”myös kaikissa muissa julkaisumuodoissa” tai
”kaikkia tekniikan kulloinkin mahdollistamia julkaisumuotoja”, ei pidä hyväksyä.
Kustannussopimusta solmittaessa tulee määritellä selkeästi luovutettavien oikeuksien sisältö, jottei tekijä vahingossa luovuta teoksensa taloudellisia hyödyntämisoikeuksia laajemmin kuin on tarpeellista.
Uudenlaiset julkaisumuodot eivät ole vain uhka, vaan ne luovat uusia mahdollisuuksia jakaa tietosisältöjä ja hyödyntää teoksia. Sopimusneuvotteluissa
kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Koko kustannussopimukseen ja mahdollisiin
yleisiin sopimusehtoihin tutustuminen ennen sopimuksen allekirjoittamista on
äärimmäisen tärkeää.
Uudistettu kustannussopimusmalli ja ohjeistus löytyvät osoitteesta www.suomentietokirjailijat.fi/edunvalvonta/kustannussopimus/.
Suomen tietokirjailijat ry
Tee varaus ajoissa
Tuumantuvan suosituimpien lomaviikkojen varaukset syyskaudelle (30.7.–1.10.)
otetaan vastaan 31. toukokuuta mennessä. Mikäli samalle viikolle tulee useita varauksia, varaaja ratkaistaan arvalla.
Ilmoita toiveesi suoraan toimistoon.
Vapaita viikkoja on vapusta alkaen.
Tarkista tilanne verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi (Jäsenyys > Lapinmaja ja residenssit).
Varauksen voi tehdä verkkosivuilla tai
puhelimitse tai sähköpostitse (järjestösihteeri Eija Tiihonen, puh. 09 4542 250,
toimisto@suomentietokirjailijat.fi).
Kevään apurahoja
haettiin 531
K
evään apurahojen hakuaika päättyi 31. maaliskuuta. Määräaikaan
mennessä hakemuksia saapui alustavien laskelmien mukaan 531.
Puolivuotisapurahoja haettiin 211.
Esikoistietokirjan kirjoittamiseen haettiin
211, lasten ja nuorten tietokirjoihin 44 ja
tietokirjakritiikkiin 65 apurahaa.
Apurahatoimikunta käsittelee hakemukset, ja hallitus päättää apurahan
saajista kokouksessaan 31. toukokuuta.
Päätökset julkaistaan yhdistyksen
verkkosivuilla viikolla 23. Apurahan saajille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.
Tietokirjailijailta, Helsinki
18.5.
Hallituksen kokous
31.5.
TIETOKIRJA.FI
25.–26.8. Helsinki
Seuraava jäsentiedote 3/2011
ilmestyy kesäkuun alussa.
Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250 | faksi 09 4542 2551
toimisto@suomentietokirjailijat.fi | www.suomentietokirjailijat.fi