Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012

Metsäteollisuuden ympäristötilastot
vuodelta 2012
1
Sisältö
Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen
Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä
Vesi
Ilma
Energia
Jätteet ja kierrätys
Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 2012
4–5
6
8–9
10
11
12–13
14
Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2012
Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2012
Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2012
Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt
Määritelmiä
2
15
16
17
18
19
Metsäteollisuus
panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen
vähentämiseen
Vuonna 2012 massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut
veteen kohdistuvat päästöt laskivat, ilmaan kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Paperia ja kartonkia
tuotettiin vertailuvuoteen nähden hieman vähemmän, sellun tuotanto
puolestaan kasvoi.
Päästöt ovat vähentyneet merkittävästi pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi
tuotantoon suhteutetut rikkipäästöt ilmaan ovat vähentyneet 95 prosenttia ja fosforipäästöt
vesistöihin 77 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna. Päästöt ovat pienentyneet myös lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi fossiilisen hiilidioksidin päästöt vähenivät 15 prosenttia viime vuoden
aikana. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen aiheutui muun muassa polttoainemuutoksista, kun
muutamassa tuotantolaitoksessa siirryttiin fossiilisen polttoaineen käytöstä bioenergiaan.
YMPÄRISTÖNSUOJELUUN PANOSTETAAN JATKUVASTI
Vuonna 2012 metsäteollisuus käytti ympäristönsuojeluun yhteensä 134 miljoonaa euroa, josta
ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 52 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset lähes 82 miljoonaa euroa. Taloustilanteesta huolimatta investointien määrä edelliseen vuoteen verrattuna yli
kaksinkertaistui, mikä vaikutti käyttökustannusten osuuden pienenemiseen. Metsäteollisuus
pyrkii ympäristönsuojelutyössä jatkuvaan parantamiseen kustannustehokkaasti.
4
TUTKIMUKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAUSTALLA
Metsäteollisuus teettää vuosittain useita selvityksiä ympäristöasioista. Vuonna 2012 tutkittiin
muun muassa metsäteollisuuden jätevirtojen hyötykäyttömahdollisuuksia sekä teetettiin selvitys materiaalitehokkuuden toteutumisesta tuotantolaitoksilla. Lisäksi vuonna 2012 metsäteollisuuden yhteisiä ympäristötutkimuksia olivat esimerkiksi selvitys sellutehtaiden typen oksidien
päästöistä sekä selvitys vesistöihin kohdistuvista päästöistä.
METSÄTEOLLISUUS JULKAISI YMPÄRISTÖ JA VASTUULLISUUSSITOUMUKSET
Vuoden 2012 keskeisin ympäristöasioiden projekti oli metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumusten laatiminen osana laajempaa ympäristö- ja vastuullisuusstrategiatyötä. Metsäteollisuus aloitti vuonna 2011 keskustelun siitä, miten voimme omaehtoisesti kehittää toimintaamme ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Alan yhteiset sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä vuoteen 2020 mennessä julkaistiin helmikuussa 2013. Metsäteollisuus
on muun muassa sitoutunut kertomaan ja raportoimaan avoimesti ympäristö- ja vastuullisuusasioista. Lisätietoa sitoumuksista ja siihen liittyvä julkaisu ”Vastuullisuus biotalouden kehittämisen ytimessä” löytyy Metsäteollisuus ry:n nettisivuilta.
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit kasvoivat vuonna 2012
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Ympäristönsuojelun tavoitteena on jatkuva
parantaminen kustannustehokkain keinoin
Paperin, kartongin ja markkinasellun tuotantoon suhteutetut
päästövähenemät, %
%
-69
Kemiallinen hapenkulutus (COD)
Fosfori (P)
-77
-50
Typpi (N)
Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX)
-88
-53
Jäteveden määrä
-27
Typenoksidit (NOX)
-95
Rikkipäästöt
-84
Hiukkaset
-60
Fossiilinen hiilidioksidi (CO2) *
-88
Kaatopaikkajätteet
Milj. EUR
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto,
vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu)
Käyttökustannukset
Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun
kustannuksista on käyttökustannuksia, kuten jätehuoltoa, jätevedenpuhdistamoiden käyttöä sekä
päästöjen ja vesistöjen tarkkailua. Tehtailla on jo
laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka
(BAT).
5
*) vertailu vuoteen 1990
Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja
päästöt eivät ole suhteessa toisiinsa. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään
huomattavasti. Päästöjen vähentämisessä pyritään
jatkuvaan parantamiseen, esimerkiksi vähentämällä
päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita.
Metsäteollisuus
vaikuttaa
ympäristöönsä
VESI
Paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Tehtailla vesi kiertää jopa 15 kertaa prosessissa
ennen kuin käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ja palautetaan takaisin vesistöön.
Sellun ja paperin valmistuksen jätevedet sisältävät pieniä määriä happea kuluttavia
orgaanisia yhdisteitä, rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja orgaanisiin yhdisteisiin
sitoutunutta klooria. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana eikä sitä sen
vuoksi tarvitse puhdistaa.
Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, jolloin samalla säästetään energiaa.
ENERGIA JA ILMA
Massa- ja paperitehtaat tuottavat itse noin puolet tarvitsemastaan sähköstä. Energian tuotanto
aiheuttaa ilmakehään päästöjä, joista merkittävimpiä ovat polttoaineista peräisin olevat rikin ja
typen oksidit. Ne saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksideja
vähennetään prosessien tehokkaalla ohjauksella, mutta päästöjen vähentäminen nykyisestä
tasosta on haastavaa. Rikin oksideja on saatu vähennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien
päästöjen hallinnalla. Myös ilmaan kohdistuvia hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkailla talteenottojärjestelmillä.
Metsäteollisuudella on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut hiiltä valtava määrä. Kun puut kasvavat,
niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä
6
tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten
polttoaineiden osuus on 82 prosenttia ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä
60 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1990.
JÄTTEET JA KIERRÄTYS
Metsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Materiaalien käytön tehokkuutta parannetaan myös kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä.
Pitkällä aikavälillä metsäteollisuus on vähentänyt kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää
murto-osaan. Massa- ja paperiteollisuuden jätteistä noin 6 prosenttia joudutaan sijoittamaan
kaatopaikoille. Suuri osa jätteestä hyödynnetään energiana. Lisäksi esimerkiksi lietteitä ja tuhkia
käytetään maarakentamisessa ja lannoitteena. Metsäteollisuus kehittää uusia keinoja jätteiden
hyötykäyttöön.
Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä voidaan edelleen parantaa myös lainsäädännön keinoin,
jotta jätteitä sijoitettaisiin jatkossa yhä vähemmän kaatopaikoille. Materiaalitehokkuutta
voidaan kasvattaa esimerkiksi edistämällä tuhkien hyötykäyttöä lannoitteena ja maarakentamisessa.
Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida
enää valmistaa uusia tuotteita, soveltuvat ne hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Näin parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään kaatopaikkajätteitä.
7
Vesi
Metsäteollisuus on onnistunut
vesiensuojelussa erinomaisesti
Päästöt vesistöihin ovat vähentyneet
huomattavasti
Indeksi 1992 = 1
1,8
1,6
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
92 94 96 98 00 02 04 06 08
600
12
6
4
100
10
Tuotanto milj. t/v
55 60 65 70 75 80 85 90
Biologinen hapenkulutus (BOD7)
Kiintoainepäästö
10
0
Paperin ja kartongin
tuotanto
Sellu
Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus
tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 1970-luvun
alusta kiintoainespäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7 -päästöjä on vähennetty
merkittävästi samaan aikaan kun sellun ja paperin
tuotanto ovat kasvaneet.
AOX-päästöt ovat alentuneet 87 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
25
15
200
10
100
5
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
2
0
50
12
300
0
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus) on
vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja
sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan sekä satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja CODpäästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun
lähtökohta.
8
8
200
20
COD (kemiallinen
hapenkulutus)
10
300
400
0
16
14
400
COD-päästöt ovat vähentyneet 69 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
Päästö 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
500
Paperin ja kartongin tuotanto
Jäteveden määrä
Typpi
Kemiallinen hapenkulutus (COD)
Fosfori
Kiintoaine
Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX)
500
Päästö 1000 t/v
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
AOX-päästö 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
AOX
12
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Sellun tuotanto
Sellun valkaisussa syntyvien klooriyhdisteiden
päästöt ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä.
Vuonna 2012 sellun tuotannon kasvusta huolimatta AOX-päästöjä saatiin vähennettyä 15 %
edelliseen vuoteen verrattuna.
Typpipäästöt ovat vähentyneet 50 % ja
fosforipäästöt 77 % tuotettua tonnia
kohden vuodesta 1992
8
Päästö 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
24
6
18
4
12
2
6
0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
Fosfori
Typpi
0
Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat
laskeneet selvästi 1990-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä
vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja
välttämällä häiriötilanteita.
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
Massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on noin 4 %
Fosfori
Typpi
Maatalous 68,7 %
Haja-asutus 8,9 %
Metsätalous 5,8 %
Laskeuma 5 %
Yhdyskunnat 3,9 %
Massa- ja paperiteollisuus 3,9 %
Kalankasvatus 1,8 %
Turkistarhaus 1,1 %
Turvetuotanto 0,5 %
Muu teollisuus 0,4 %
Lähde: SYKE 2011
Maatalous 56,8 %
Yhdyskunnat 15,2 %
Laskeuma 12,6 %
Metsätalous 4,7 %
Massa- ja paperiteollisuus 3,6 %
Haja-asutus 3,6 %
Muu teollisuus 1,3 %
Kalankasvatus 0,9 %
Turvetuotanto 0,8 %
Turkistarhaus 0,6 %
Lähde: SYKE 2011
Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Suurin osa
kokonaiskuormituksesta tulee maataloudesta.
9
Ilma
Metsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan
kohdistuvista päästöistä on alle 10 %
Typenoksidipäästöjen vähentäminen on
erittäin haastavaa
Indeksi 1992 = 1
1,8
1,6
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
40
36
32
28
24
20
16
12
8
4
0
Sellun, paperin ja kartongin tuotanto
Typenoksidit (NOX)
Hiilidioksidi (CO2)
Hiukkaset
Rikkipäästöt
Tuotanto milj. t/v
25
15
10
5
Prosessiperäiset päästöt
Energian tuotannon
päästöt
0
Sellun, paperin
ja kartongin
tuotanto
Hiukkapäästöt ovat vähentyneet 84 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992. Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi sähkösuodattimilla. Suurin osa hiukkaspäästöistä on
peräisin puuperäisistä polttoaineista.
10
15
10
5
0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
Sellun, paperin
ja kartongin
tuotanto
Rikkipäästöt ovat laskeneet 95 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
20
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
25
Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon
suhteutettuna 27 prosenttia vuodesta 1992. Typenoksidipäästöjä syntyy aina, kun ilman typpi ja happi
reagoivat keskenään palamisen yhteydessä. Typenoksideja on vähennetty säätämällä palamisolosuhteita. Metsäteollisuuden osuus Suomen typenoksidipäästöistä on noin 9 prosenttia.
Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 84 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
Päästö 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
20
Prosessiperäiset päästöt
Energian tuotannon
päästöt
Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt
ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt on saatu pidettyä tuotannon kasvusta huolimatta vuoden 1992 tasolla.
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Päästö 1000 NO2-t/v
40
36
32
28
24
20
16
12
8
4
0
Päästö 1000 S -t/v
Tuotanto milj. t/v
25
20
15
10
5
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
TRS (sellu)
Rikkidioksidi
(prosessi+energia)
0
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä
on noin 10 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja
käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita ja laitoksilla tuotetaan yhdistettynä sekä sähköä että
lämpöä. Energiantuotannon rikkipäästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja.
Energia
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat
alentuneet 60 % tuotettua tonnia kohti
vuodesta 1990
Suomen metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt
uusiutuvien energialähteiden osuutta
Päästö milj. t/v
300
Tuotanto milj. t/v
1000 TJ
25
250
20
200
15
150
10
100
5
50
0
90* 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
Hiilidioksidi
* = arvio
0
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
Kivihiili
Raskas polttoöljy
Maakaasu
Turve
Kuori, puru, hake
Bioliemet
Lähde: Tilastokeskus
Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästot ovat pää osin peräisin tehdasvoimalaitoksista. Investoinnit
energiatehokkuuteen sekä bioenergian osuuden
kasvaminen ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä
huomattavasti alle vuoden 1990 tason.
Metsäteollisuuden tehtailla tuotetaan
noin 50 % tarvittavasta sähköstä
30
Mrd. kWh
25
20
15
10
5
0
96
98
00
02
04
06
08
10
12
Ostosähkö
Oma sähköntuotanto
Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus
Metsäteollisuus pystyy tuottamaan suuren osan
tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla kuorta ja tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä. Metsäteollisuus on
merkittävä hiilidioksipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman omistaja.
11
Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut
tasaisesti 1990-luvun alun reilusta 60 prosentista
nykyiseen 82 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen
käyttö on vähentynyt yli 75 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeustilanteissa.
Jätteet
ja kierrätys
Kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa
96 % vuonna 2010
Suomessa on pitkät perinteet paperin ja
kartongin kierrätyksessä
%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
45 50 55 60 80 85 90 95 00 05 10
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Kuitu
Lasi
Metalli
Vuonna 2012 Suomessa kerättiin talteen 705 000
tonnia paperituotteita, eli noin 130 kiloa henkilöä
kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 71 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa
maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin
567 000 tonnia raaka-aineena Suomessa, 96 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 4 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön.
Muovi
Puu
Lähde: Pakkausalan
ympäristörekisteri PYR Oy
Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja
kartonkipakkaukset, kierrätetään tarkasti. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 2010
muovipakkauksista kierrätettiin 26 prosenttia,
lasista 61 prosenttia ja metallipakkauksista 78 prosenttia. Puupakkausten hyötykäyttöaste (kierrätys
ja energiakäyttö) vuonna 2010 oli 84 prosenttia.
Puupakkauksilla on ollut kierrätystavoite vasta vuodesta 2008.
Vuodesta 1992 kaatopaikkajätteet ovat
vähentyneet 88 % tuotettua tonnia kohden
1200
1100
1000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
Jätteet 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
24
20
16
12
8
4
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12
Kaatopaikkajätteet
0
Paperin ja kartongin
tuotanto
12
Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan
ne on sijoitettava kaatopaikoille.
13
Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja
jätteet Suomessa 2012
Muutos
2012/2011, %
2012
Tuotanto
Paperi
Kartonki
Massat
7,9 milj. t
2,8 milj. t
10,2 milj. t
Päästöt vesistöihin
Kiintoaine
Biologinen hapenkulutus, BOD7
Kemiallinen hapenkulutus, CODCr
Fosfori, P
Typpi, N
Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX
13 496
9 953
132 911
133
2 175
933
Päästöt ilmaan
Rikkidioksidi, SO2
Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS
Typenoksidit, NOX
Hiukkaset
Hiilidioksidi, CO2
4 485
359
18 143
2 727
3,1
Jätteet
Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena)
• tuhkat
• soodasakka ja meesa
• siistausliete- ja jäte
• kuitu- ja pastalietteet
• jätevedenpuhdistamojen lietteet
• puujäte
• muut jätteet *)
*)
146 600
24 200
64 200
2 100
1 700
39 500
1 200
13 600
-8
1
-1
t
t
t
t
t
t
-6
18
-8
-16
-2
-15
t(S)
t(S)
t(NO2)
t
Mt
1
-2
-3
15
-15
t
t
t
t
t
t
t
t
3
lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte
Päästöt tuotettua tonnia kohti
1992
2012
Päästön muutos
%/tuotantotonni
päästöt
kg /tuotantotonni
päästöt
kg/tuotantotonni
2012/1992
31,10
5,70
3,32
0,04
0,32
1,12
1,80
2,00
1,23
1,01
478,37
88,82
70,04
9,65
0,72
0,98
0,01
0,16
0,15
1,32
0,33
0,20
0,05
192,68
10,52
32,77
-69 %
-87 %
-70 %
-77 %
-50 %
-87 %
-27 %
-84 %
-84 %
-95 %
-60 %
-88 %
-53 %
COD, kemiallinen hapenkulutus
BOD, biologinen hapenkulutus
Kiintoaine
P
N
AOX
NOX
SO2
Hiukkaset
Rikkipäästöt (sellu)
CO2 *)
Kaatopaikkajätteet
Jäteveden määrä m3
*)
vertailu vuoteen 1990
Tuotantolukuna on käytetty paperin, kartongin ja markkinasellun yhteenlaskettua tuotantoa.
Poikkeuksena AOX (valkaistu sellu) ja rikkipäästöt (sellu).
14
Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, sertifioidut
ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2012
Massat 1) , t
Delfortgroup
Tervakoski Oy
Jujo-konserni
Jujo Thermal Oy
Kotkamills Oy
Kotkan tehtaat
Mondi
Mondi Lohja Oy
Metsä Group
Metsä Tissue Oyj
Mänttä
Metsä Board Oyj
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Metsä Fibre Oy
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Pankaboard Oy
Pankakosken kartonkitehdas
Powerflute Oyj
Savon Sellu Oy
Sappi Finland Oy
Kirkniemi
Sonoco-Alcore Oy
Karhulan kartonkitehdas
Stora Enso Oyj
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd.
Enocell Oy
Heinolan Flutingtehdas
Imatra
Sunila
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
UPM-Kymmene Oyj
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Pietarsaari 3)
Rauma
Tervasaari 4)
1)
2)
3)
4)
242 000
45 000
Paperi/
kartonki, t
ISO 14001
113 000
x
60 000
x
306 000
x
55 000
x
5 000
7 711
116 000
x
552 000
1 137
79 000
190 000
107 000
312 000
13
148
343 000
216 000
227 000
192 000
202 000
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
4 157 000
273 000
251 000
55 000
81 000
606 000
539 000
573 000
519 000
41 000
83 000
x
234 000
234 000
x
237 000
685 000
x
EMAS
Ympäristöinvestoinnit
yht. EUR
Kaatopaikkajätteet
ka-t 2)
26
659
35 000
100 000
561 000
115 000
968 000
257 000
844 000
138 000
417 000
867 000
573 000
682 000
482 000
685 000
606 000
494 000
708 000
196 000
995 000
256 000
933 000
x
3 550 000
44 654
3 949 000
205
4
x
x
x
x
x
x
x
x
x
1 324 000
611 000
3 779 000
1 962 000
502 000
961 000
x
743 000
273 000
12 037
13
155
1 314
5 838
3 544
80
1 603
3 002
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
3 665 000
1 600 000
153 000
6 826 000
14 720 000
454 000
125 000
26
28
5 252
9 260
12 067
1 066
1 143
Sellu/mekaaninen massa/CTMP/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa
Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen
BillerudKorsnäsin ja UPM:n välinen kauppa kesällä 2012
Tuotantoa ei ilmoiteta
15
13 643
75
8 079
6 339
1 585
75 000
444 000
113 000
419 000
250 000
1 011 000
350 000
326 000
209 000
435 000
3 900
91
385
221
Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa
tehtaittain 2012
Delfortgroup
Tervakoski Oy
Jujo-konserni
Jujo Thermal Oy 1)
Kotkamills Oy
Kotkan tehtaat
Mondi
Mondi Lohja Oy
Metsä Group
Metsä Tissue Oyj
Mänttä
Metsä Board Oyj
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Metsä Fibre Oy
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Pankaboard Oy
Pankakosken kartonkitehdas
Powerflute Oyj
Savon Sellu Oy
Sappi Finland I Oy
Kirkniemi
SCA Tissue Finland Oy
Nokia
Sonoco-Alcore Oy
Karhulan kartonkitehdas
Stora Enso Oyj
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd.
Enocell Oy
Heinolan Flutingtehdas
Imatra
Sunila
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
UPM-Kymmene Oyj
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
1)
Kiintoaine, t
CODCr , t
P, t
N, t
52
192
0,5
6,0
111
192
0,3
7
620
2336
7,0
53
86
337
0,1
21
156
446
0,4
14
9
246
88
196
44
11
112
946
207
785
543
290
98
560
0,2
1,7
1,3
1,2
1,3
0,04
0,3
10
19
11
19
12
0,9
5,9
246
500
265
349
5819
7519
73
4792
7,8
6,6
6,3
5,0
113
179
69
73
46
417
66
979
1,2
326
836
2237
2,4
16
33
281
0,8
7,8
64
1293
167
33
103
173
2316
539
720
461
2329
2293
343
8125
1223
17883
6784
8875
2431
15427
2,7
0,1
2,4
1,9
11
9,1
9,0
6,0
16,9
143
14
45
10
174
45
79
58
177
283
146
716
347
605
263
160
1748
2314
11264
8303
11734
3161
660
3,5
2,5
4,3
4,0
10
5,2
0,9
46
35
95
98
129
55
10
Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt
yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu
16
AOX, t
93
77
71
46
64
175
56
56
14
37
97
89
58
Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa
tehtaittain 2012
Sellun- ja paperintuotannon suorat päästöt ilmaan 1)
SO2 , t(SO2)
Delfortgroup
Tervakoski Oy
Jujo-konserni
Jujo Thermal Oy
Kotkamills Oy
Kotkan tehtaat
Mondi
Mondi Lohja Oy
Metsä Group
Metsä Tissue Oyj
Mänttä
Metsä Board Oyj
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Metsä Fibre Oy
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Pankaboard Oy
Pankakosken kartonkitehdas
Powerflute Oyj
Savon Sellu Oy
Sappi Finland I Oy
Kirkniemi
SCA Tissue Finland Oy
Nokia
Sonoco-Alcore Oy
Karhulan kartonkitehdas
Stora Enso Oyj
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd.
Enocell Oy
Heinolan Flutingtehdas
Imatra
Sunila
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
UPM-Kymmene Oyj
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
1)
TRS, t(S)
NOx ,
t(NO2)
Hiukkaset, t
Energian tuotannon päästöt ilmaan 1)
SO2 ,
t(SO2)
NOx ,
t(NO2)
Hiukkaset,t
56
2,7
65
3,4
149
37
17
0,01
13
38
2,0
236
58
91
184
17
45
5,9
41
1057
953
1067
778
614
25
149
1,4
803
83
1485
602
595
361
438
20
16
41
1176
990
920
5,8
Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset CO2 -päästötiedot
17
259
160
20
75
63
9,1
69
140
16
2,8
122
7,0
103
187
70
79
1,2
0,7
2,3
88
2,1
6,4
71
2,0
8,5
406
88
41
368
2,0
0,2
13
353
230
7,9
120
389
39
150
174
8,7
49
72
26
336
91
704
112
331
442
74
664
384
746
47
5,1
1,0
3,2
8,2
18
7,6
247
105
1,0
1,9
39
26
406
282
9,2
194
27
1,4
4,0
153
378
10
12
38
145
192
339
411
11,0
0,2
63
30
18
4,9
10
20
25
1,1
235
10
0,2
21
322
83
19
5,8
77
49
163
108
14
93
1,7
Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt
Yhtiö
Tehdas
Paikkakunta
Ympäristöasioista
vastaavat henkilöt
Sähköposti
Puhelin
Delfortgroup
Tervakoski Oy
Tervakoski
Janakkala
Lisen Henriks-Lehikoinen
lisen.lehikoinen@delfortgroup.com
(040) 733 7235
Nokia
Jenni Vainio
jenni.vainio@sca.com
(040) 547 0059
Kauttua
Eura
Mari Pirttimäki
mari.pirttimaki@jujothermal.com
(050) 524 0758
Kotkan tehtaat
Kotka
Hannu Wahlberg
hannu.wahlberg@kotkamills.com
(05) 210 1604
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Mänttä
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyröskoski
Simpele
Tampere
Äänekoski
Mänttä
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Mika Leino
Johanna Harjula
Marika Alapoikela
Sirpa Eskelinen
Mika Leino
Sirpa Eskelinen
Sari Tupitsa
Juuso Nurmi
Mika Leino
Marika Alapoikela
Johanna Harjula
Sari Tupitsa
mika.leino@metsagroup.com
johanna.harjula@metsagroup.com
marika.alapoikela@metsagroup.com
sirpa.eskelinen@metsagroup.com
mika.leino@metsagroup.com
sirpa.eskelinen@metsagroup.com
sari.tupitsa@metsagroup.com
juuso.nurmi@metsagroup.com
mika.leino@metsagroup.com
marika.alapoikela@metsagroup.com
johanna.harjula@metsagroup.com
sari.tupitsa@metsagroup.com
(050) 598 8514
(040) 354 1159
(050) 464 0022
(050) 589 5100
(050) 598 8514
(050) 589 5100
(050) 598 9067
(040) 833 1728
(050) 598 8514
(050) 464 0022
(040) 354 1159
(050) 598 9067
Lohja
Tero Nevalainen
tero.nevalainen@mondigroup.com
(040) 776 2450
Pankakoski
Lieksa
Juha Keränen
juha.keranen@pankaboard.com
(040) 575 6319
Savon Sellu
SCA
SCA Tissue Finland Oy
Jujo Thermal Oy
Kotkamills Oy
Metsä Group
Metsä Board
Metsä-Tissue Oyj
Metsä Fibre
Mondi Group
Mondi Lohja Oy
Pankaboard Oy
Powerflute Oy
Powerflute Oy
Kuopio
Kari Koistinen
kari.koistinen@powerflute.com
(050) 372 1339
Sappi Fine Paper Europe
Sappi Finland I Oy
Kirkniemi
Lohja
Jenni Kukkonen
jenni.kukkonen@sappi.com
(050) 598 7654
Sonoco-Alcore S.a.r.l.
Sonoco-Alcore Oy
Karhula
Kotka
Arto Lindberg
arto.lindberg@sonoco-alcore.net
(050) 444 1377
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd
Enocell Oy
Heinola Fluting
Imatra
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
Sunilan tehdas
Anjalankoski
Pori
Uimaharju
Heinola
Imatra
Oulu
Varkaus
Kemi
Sunila
Heini Kukkonen
Minna Kurittu
Teppo Rovio
Kati Manskinen
Juha Oksanen
Mervi Partanen
Ulla-Maija Olander
Hannu Nurmesniemi
Terttu Heinonen
heini.kukkonen@storaenso.com
minna.kurittu@storaenso.com
teppo.rovio@storaenso.com
kati.manskinen@storaenso.com
juha.oksanen@storaenso.com
mervi.partanen@storaenso.com
ulla-maija.olander@storaenso.com
hannu.nurmesniemi@storaenso.com
terttu.heinonen@storaenso.com
(040) 716 1563
(040) 583 6960
(040) 533 5919
(044) 742 9725
(040) 577 3498
(040) 730 0596
(040) 753 7110
(040) 089 5532
(050) 529 8512
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
Jämsänkoski
Kaipola
Lappeenranta
Kuusankoski
Pietarsaari
Rauma
Valkeakoski
Pia Siirola-Kourunen
Pia Siirola-Kourunen
Minna Maunus-Tiihonen
Päivi Hyvärinen
Kari Saari
Eerik Ojala
Harri Hiltunen
pia.siirola-kourunen@upm.com
pia.siirola-kourunen@upm.com
minna.maunus-tiihonen@upm.com
paivi.hyvarinen@upm.com
kari.saari@upm.com
eerik.ojala@upm.com
harri.o.hiltunen@upm.com
(040) 844 9591
(040) 844 9591
(040) 833 0323
(020) 415 2514
(040) 585 2770
(020) 414 3143
(040) 511 5372
Stora Enso Oyj
UPM-Kymmene Oyj
18
Määritelmiä
TUOTANTO
Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t).
PÄÄSTÖT
Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/a) tai
kilogrammaa vuodessa (kg/a).
JÄTEVESIPÄÄSTÖT
Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden
ominaisuuksia ja vaikutuksia:
•
Kiintoaine
Kiintoaineksen, puun kuoren osien, kuidun palasten, täyte- ja päällysteaineiden,
määrä jätevedessä
Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand): kuinka paljon jäteveden
• BOD7
sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä
seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden
määrää
Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand): paljonko jäteveden
• CODCr
sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea,
kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää
• AOX
Orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrä (Adsorbable Organic Halogens)
• P
Fosfori: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa raakaaineena käytetystä puusta
• N
Typpi: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa puuraakaaineesta sekä eräistä kemikaaleista
PÄÄSTÖT ILMAAN
Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina:
•
•
SO2
TRS
•
•
•
NOx
CO2
Hiukkaset
Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2)
Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu
rikkinä
Typenoksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO2)
Hiilidioksidi (fossiilisista polttoaineista ja turpeesta)
Päästön sisältämät kiinteät aineet
Sellutehtaiden ja integraattien ilmapäästöt on eritelty sellun ja paperin valmistuksesta sekä energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni,
haihduttamo, keittämö, pesemö, valkaisimo ja kemikaalien valmistus. Kuorikattilan päästöjen katsotaan kuuluvan energiantuotantoon.
JÄTTEET
Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä
ne ongelmajätteet, jotka käsitellään ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa. Sellu- ja paperitehtaiden
jätteet on ilmoitettu kuiva-aineena.
19
vastaa ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin sekä maailman ilmasto-,
energia- ja ympäristöhaasteisiin vastuullisesti. Metsäteollisuuden uusiutuvaan ja kierrätettävään raaka-aineeseen perustuvilla tuotteilla voidaan vähentää ehtyvien luonnonvarojen käyttöä.
METSÄTEOLLISUUS
B I OTA L O U D E N S U U N N A N N ÄY T TÄ J Ä
M E T S ÄT E O L L I S U U S R Y
P L 3 3 6 , 0 0 17 1 H E L S I N K I
W W W . M E T S AT E O L L I S U U S . F I
S N E L L M A N I N K AT U 13
P U H E L I N  0 9  13 2 61
H T T P : // T W I T T E R . C O M / M E T S AT E O L L I S U U S
0 0 17 0 H E L S I N K I
T E L E K O P I O  0 9  13 2 4 4 4 5
M E T S AT E O L L I S U U S  M E T S AT E O L L I S U U S . F I
20
Kesäkuu 2013
Metsäteollisuus kantaa vastuunsa ja parantaa jatkuvasti toimintaansa ympäristö- ja vastuullisuusasioissa. Tuotantoprosesseja kehittämällä ja päästöjen puhdistusta tehostamalla
metsäteollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pienentyneet huomattavasti. Ympäristönsuojeluinvestoinneilla ja parhaan teknologian käyttöönotolla on myönteinen vaikutus ympäristön tilaan maassamme, jossa on poikkeuksellisen paljon metsäteollisuutta.