Innovaatiot eivät lähde tyhjästä”

1
13
NUMERO
METSÄ
FIBREN
ASIAKASLEHTI
ECHO
MIKKO
KOSONEN
”Innovaatiot eivät
lähde tyhjästä”
T E E M A · LAATU
ECHOES FROM
THE WORLD
VERKOSTOT OVAT YHÄ TÄRKEÄMPIÄ, SIVU 6
MARKET
REVIEW
KIINAN KASVU HAASTAA TUOTANNON, SIVU 28
HEAR
HEAR
SIVU 2
HEAR HEAR
28
KATSEET
kohti Kiinaa
Kiinassa on käynnissä voimakas
kaupungistuminen ja elintason
nousu. Vaurastuvassa maassa ihmiset
haluavat yhä parempaa ruokaa,
korkealaatuisempia tuotteita ja
tunnetumpia brändejä.
Kiinan pehmopaperimarkkinat
kasvavat nyt noin 12 prosentin
vuosivauhtia.
”Kun kerran on kokenut, miltä
hyvä pehmopaperi tuntuu, harvoin
haluaa palata takaisin huonompaan”,
toteaa tohtori Zhenlei Cao.
ZHENLEI CAON NÄKEMYKSIÄ KIINAN
PEHMOPAPERIMARKKINOISTA VOIT
LUKEA SIVULTA 28.
HEAR HEAR
SIVU 3
AINUTLAATUISEN
TUOTEKEHITYKSEN
RESEPTI
”TIIVIS ASIAKASYHTEISTYÖ
VARMISTAA ASIAKKAAN
TARPEIDEN TUNNISTAMISEN.”
SIVU
SSIV
IIVV U 4
Metsä Fibressä tuotekehitysprosessi on osa liiketoiminnan kehittämistä. Teemme tuotekehitystä
yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tuemme osaamisen
kehittymistä ja uudistumista pidemmän tähtäimen
tutkimusprojekteilla.
Tuotekehityksen tavoitteena on tuotteemme toimivuuden tukeminen asiakkaiden prosesseissa ja
asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen. Lisäksi
kehitämme asiakasta tukevia lisäarvopalveluja.
Millä reseptillä tässä työssä onnistutaan?
Tarvitaan osaamista. Olemme kehittäneet sekä
teoreettista että sovellusosaamistamme pitkäjänteisesti. Vuosien saatossa tehdyissä hankkeissa meille
on kertynyt syvällistä kuituosaamista ja ymmärrys
asiakkaidemme prosesseista ja tarpeista. Olemme
verkostoituneet tutkimusmaailmaan ja teemme
yhteistyötä alan parhaiden osaajien kanssa. Yhteistutkimuksesta saamme syötteitä omaan, asiakkaitamme palvelevaan tuotekehitykseemme sekä kasvatamme osaamistamme.
Tiivis asiakasyhteistyö varmistaa asiakkaan tarpeiden tunnistamisen. Yhteistyötä tehdään sekä
yhteisissä hankkeissa että liiketoimintaympäristön
muutosten tunnistamisessa. Asiakkaiden rooli tuotekehitysideoiden lähteenä on merkittävä.
Hyvä sisäinen yhteistyö teknisen asiakaspalvelun kanssa varmistaa ajantasaisen tiedon asiakkaan tarpeista myös tuotekehitystiimille. Yksi
tuotekehityksen tehtävä on osaamisen jalostaminen teknisen asiakaspalvelun palvelutuotteeksi. Esimerkiksi Laatukeskuksen vuoden
2012 laatuinnovaatiokilpailun voittanut sellun laatuindeksi, Botnia FOX, yhdistää innovatiivisesti Metsä Fibren pitkäaikaisen asiakasosaamisen, sellunvalmistuksen teorian ja
tilastomatematiikan hyödyntämisen. Botnia FOXin reaaliaikaista laatutietoa voidaan hyödyntää läpi koko arvoketjun
tehokkuuden parantamiseksi.
Ainutlaatuisen tuotekehityksen
reseptin toteutumisen takaa halu kehittää ja onnistua kehitystyössä. Olen ylpeä
osaavasta tuotekehitystiimistämme,
joka on valmiina palvelemaan asiakkaitamme.
KAIJA PE HU-LE HTONE N
JOHTAJA, LIIKE TOIMIN N AN KE HIT YS
ME TSÄ FIBRE
▶
[sisällys]
ECHOES FRO M
T HE WO RLD
1
13
6
ECHO
T ECH
16
GREEN
SOU NDS
22
BUSIN ESS
AS USUALL
34
Julkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja markkinointi.
Päätoimittaja: Saija Tuomikoski.
Toimitus: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom,
Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski.
Tuotanto ja graafinen suunnittelu: Otavamedia Asiakasviestintä,
Helsinki. Tuottaja: Maija Kajanto. Graafinen suunnittelu:
Riina Walli. Toimituspäällikkö: Jaana Pakkala.
ISSN 2324-0172 (painettu)
ISSN 2324-0180 (verkkojulkaisu)
Paino: Erweko Oy.
Metsä Fibre Echo
ilmestyy englanniksi,
suomeksi, saksaksi
ja kiinaksi. Kaikki
lehdet on saatavissa
osoitteesta
www.metsafibre.fi.
2
HE AR HE AR
KATSE E T KOHT I KIIN AA
4
PÄÄKIRJOITUS
UN IIKKI T UOT E KE HIT YS
ASIAKASRAJAPIN N ASSA
5
SISÄLLYS
6
ECHOES FROM THE WORLD
IN N OVAAT IOT SYN T YVÄT, KUN
E RILAISE T IHMISE T YHDISTÄVÄT
AJAT UKSE N SA
14
TALKING ECHO
ESITTELYSSÄ BOTNIA FOX
16
ECHO TECH
LISÄÄ PE HMEYT TÄ,
VÄHE MMÄLLÄ E N E RGIALLA
21
KOLUM NI
MISTÄ KILPAILUKYKY
MUODOST UU?
22
G RE E N SOUNDS
TAVOIT T E E N A N OLLA
TAPAT URMAA. T URVALLISUUS
LÄHT E E VAHVASTA TAHDOSTA
26
BUSINESS AS USUAL
AN T RAKIN ON IA E I KÄYT E TÄ
ME TSÄ GROUPIN SE LLUT E HTAILLA
28
M ARKE T REVIEW
KAUPUN GIST UMIN E N
JA E LIN TASON N OUSU
KASVAT TAVAT KIIN AN
PE HMOPAPE RIMARKKIN OITA
32
ECHO M ONITOR
KARLSTADIN YLIOPISTOSSA
T UT KITAAN SE LLUN
MAHDOLLISUUKSIA
34
ECHO M ARK
SE LLUKUIT UA SE IN ÄLLE
M ETSÄ F I B R E EC H O.
NUMERO 1/ 20 13.
M ETSÄ F I B R E OY,
PL 3 0, 02020 M E TSÄ .
W W W. M ETSA FI B R E. F I
Kansipaperi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art Silk 130 g.
SIVU 5
ECHOES
FROM
THE
WORLD
TOIMINTAA PITÄÄ
KEHITTÄÄ SEKÄ HYVINÄ
ETTÄ HUONOINA AIKOINA.
JOS KEHITTÄMINEN
LAKKAA, ON KYSE
KRIISISTÄ.
SIVU 6
ECHOES FROM THE WORLD
U U D E T I DEAT
S Y N T YVÄT
YH TE IST YÖLL Ä
Uusia oivalluksia syntyy, kun erilaiset ihmiset yhdistävät
ajatuksensa. Siksi monipuoliset verkostot ovat yhä
tärkeämpiä jokaiselle yritykselle.
TEKSTI / RISTO PENNANEN, KUVAT / TOMMI TUOMI
▶
”Tärkeintä on, että koko henkilöstö hakee aktiivisesti kehitettävää ja uusia mahdollisuuksia nykyisen
toiminnan ympäriltä”, pohtii Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä.
Uudet innovaatiomahdollisuudet ovat usein yllättävän lähellä, mutta niitä on silti vaikea havaita. Vahvat perinteet ohjaavat vuosikymmenien voimalla
arkea niin, että kävelemme helposti mahdollisuuksien ohi. Suuret muutokset tuntuvat usein mahdottomilta ja pienet kehitysaskeleet puolestaan liian
vähäpätöisiltä.
Pienetkin oivallukset voivat kuitenkin olla arvokkaita. Amerikkalainen professori Rosabeth Moss
Kanter on muistuttanut, että liian juhlallinen näkemys innovaatioista voi estää kehitystä. Kaikki ideat
eivät voi synnyttää iPadin ja Angry Birdsin kaltaista
menestystuotetta, mutta silti on tärkeää uudistua jatkuvasti. Käytännöllinen toimintatapamuutos, pieni
laadunparannus tai asiakkaan elämää helpottava palvelu saattavat merkitä paljon. Jos ne auttavat asiakasta
ECHOES FROM THE WORLD
menestymään, lisäävät ne myös omaa kilpailukykyä.
Pienetkin kehitysaskeleet vaativat kuitenkin
kyseenalaistamista. Toisinaan on hyvä pohtia jopa
omaa käsitystä perustehtävästä. Onko keskiössä
raaka-aine vai asiakkaan tarve? Voiko teollisuuskone muuttua palvelijaksi?
”Pitäisi päästä irti oman toimialan rajoittavista
reunoista, ettei jää toimialan vangiksi”, tiivistää Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.
Uuden kehittäminen vaatii tutkimusta ja tuotekehitystä. Siksi myös Metsä Fibre on kääntänyt uuden
vaihteen pitkän tähtäyksen kehitystyöhön.
Innovaatiot eivät ole silti tuotekehitysosaston
yksinoikeus. Parhaat oivallukset saattavat tulla ihmisiltä, jotka katsovat prosessia päivittäin ja keskustelevat asiakkaiden kanssa arjen tekemisestä.
Lainaa asiakkaan aivoja
Harva innovaatio valmistuu yhden ihmisen tai edes
yhden yrityksen tekemänä. Verkostomainen toimin-
SIVU 7
ECHOES
FROM
THE
WORLD
▶
tatapa on noussut yhä tärkeämmäksi aseeksi tuotekehityksessä kaikilla toimialoilla.
Etenkin elektroniikkateollisuudessa yritykset ovat
erikoistuneet hyvinkin kapeisiin tuotteisiin. Yksittäisistä tuotteista on iloa asiakkaalle vasta kun ne liitetään yhteen toisten tuotteiden kanssa. Siksi erikoistuneiden yritysten täytyy kuulua ekosysteemiin, joka
palvelee asiakkaita.
Esimerkiksi matkapuhelinbisneksessä ekosysteemiin
kuuluvat puhelimen lisäksi muun muassa sen vaatimat palvelut kuten musiikki, pelit ja operaattorit. Kilpailu käydään entistä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä.
Metsäteollisuudessa vastaavanlaista toimintaa on
ollut pitkään, vaikka ala ei ole käyttänyt ekosysteemikäsitettä. Tuotekehityksessä ovat olleet mukana muun
muassa laitevalmistajat, sellunvalmistajat, asiakkaat ja
alan tutkimuslaitokset.
”Kehitystyössä on pääsääntöisesti mukana laaja verkosto. Erityisen tärkeitä ovat asiakkaat, joiden kanssa
tehdyt kehityshankkeet tuovat aina tärkeää tietoa
uusista tarpeesta”, sanoo Ilkka Hämälä.
Metsä Fibre tekee syvällistä tuotekehitysyhteistyötä
asiakkaiden kanssa, jotta tuotteet toimivat parhaalla
tavalla asiakkaan prosessissa. Koko ajan on syytä muistaa, että innovaatiot eivät ole itseisarvo. Niiden tulee
tukea asiakkaan ja yrityksen omaa kilpailukykyä.
Asiakkaan toiveita kannattaa kuunnella, koska kehitysmahdollisuus on olemassa yhtä kauan kuin asiakas.
Amerikkalainen professori Theodore Levitt painotti
aikanaan kontaktien merkitystä toteamalla, että ”varmin merkki huonosta tai hiipuvasta asiakassuhteesta
on valitusten puute. Kukaan ei ole koskaan niin tyytyväinen”.
”Yritys kääntyy helposti sisäänpäin, kun vain myynti
ja markkinointi tapaavat asiakkaita. Kaikilla pitäisi
olla aikaa kuunnella asiakkaita ja myös asiakkaiden
asiakkaita”, pohtii Sitran Mikko Kosonen, joka ranskalaisprofessori Yves Dozin kanssa kirjoittamassaan
teoksessa Fast Strategy kannustaa lainaamaan asiakkaiden aivoja.
”Uusi kasvu ei lähde
tyhjästä, vaan se on usein
tulosta nykyisten vahvojen
yritysten kehittämisestä”,
sanoo Sitran yliasiamies
Mikko Kosonen.
Mukaan uusiin verkostoihin
Kun yritys tavoittelee täysin uusien tuotteiden kehittämistä uusille asiakasryhmille, kannattaa etsiä myös
tuoreita verkostoja. Vallankumous on mahdollista, kun
jokin häiritsee totuttuja ajattelumalleja.
”Kun kehitämme tuotteita nykyisen tuotannon sivuvirroista, ovat asiakkaat eri toimialoilla. Silloin pitää
▶
SIVU 8
ECHOES FROM THE WORLD
“YRITYS KÄÄNTYY
HELPOSTI SISÄÄNPÄIN,
KUN VAIN MYYNTI
JA MARKKINOINTI
TAPAAVAT ASIAKKAITA.“
ECHOES FROM THE WORLD
SIVU 9
ECHOES
FROM
THE
WORLD
SUURET HAASTEET
MUUTTUVAT
INNOVAATIOIKSI
PIENETKIN ONGELMAT synnyttävät mahdollisuuden tehdä uusia oivalluksia ja suuret ongelmat avaavat tilaa suurille innovaatioille.
”Maailmassa on kova paine tehostaa resurssien käyttöä ja ekologista kestävyyttä. Monet näkevät kehityksen rajoitteena, mutta ne ovat valtava
innovaatioiden mahdollisuus”, pohtii Sitran Mikko
Kosonen.
Samaan ajatukseen nojaa myös Metsä Fibren
kehitystyö, sillä prosessien tehostaminen, tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ja jätteiden hyötykäyttö sekä bioenergia ovat yhtiön tutkimuksen ja
tuotekehityksen tärkeimpiä kohteita.
Jos yritys etsii suuria innovaatioita, kannattaa
pohtia suurten megatrendien vaikutusta yhteiskuntaan. Esimeriksi kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio tarjoavat hyvän kasvualustan.
Myös vaikea suhdannetilanne pitää nähdä mahdollisuutena, joka ei saa pysäyttää uuden kehittämistä. Esimerkiksi Kone Oyj suuntasi finanssikriisin
alkuaikoina lisää panoksia uuden toiminnan kehittämiseen.
”Toimintaa pitää kehittää sekä hyvinä että huonoina aikoina. Jos kehittäminen lakkaa, on kyse
kriisistä”, sanoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka
Hämälä.
SIVU 10
ECHOES FROM THE WORLD
▶
JOS YRITYS ETSII SUURIA
INNOVAATIOITA, KANNATTAA
POHTIA MEGATRENDIEN
VAIKUTUSTA YHTEISKUNTAAN.
myös verkostoitua uudella tavalla. Siinä meilläkin on
varmasti paljon kehittämismahdollisuuksia”, pohtii
Hämälä.
Metsä Fibren kohdalla sivuvirrat tarkoittavat esimerkiksi ligniinistä johdettujen jatkojalosteiden ja mäntyöljystä tehtävien tuotteiden kehittämistä. Tällaiset
oheistuotteet tuovat jo noin 15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Niiden kehittäminen uusiksi tuotteiksi
on yhtiölle vahva mahdollisuus.
Meno täysin uusiin verkostoihin vaatii kaikilta joustavuutta. Tutulla toimialalla on sujuvaa tehdä yhteistyötä,
koska ihmiset puhuvat samoilla termeillä samoista asioista. Eri toimialojen välillä sen sijaan voi olla kovin
erilainen kulttuuri ja toimintalogiikka. Tapa tehdä
yhteistyötä, halu asettaa aikataulutavoitteita, aktiivisuus
kommunikoida kehityshankkeen aikana ja kyky muuttaa suunnitelmia kesken matkan voivat vaihdella paljon.
Toimialojen sisäisestä yhteistyöstä kannattaa kuitenkin jatkaa entistä innokkaammin toimialat ylittävään kehitystyöhön.
”Silloin voi syntyä täysin uudenlaista liike-toimintaa ja kokonaan uusia ekosysteemejä”, sanoo Mikko
Kosonen.
Yritys ei voi rajata tarvittavia verkostoja yhteen muottiin. Kehitystä janoavalla yrityksellä on yhtä aikaa toimialan sisäisiä verkostoja, rajat ylittäviä suhteita ja muodollisia sekä epämuodollisia verkostoja.
Villeimmillään uusien verkostojen rakentaminen voi
olla täysin rajatonta. Yhdysvaltalainen kulutustavarajätti Procter & Gamble halusi kymmenisen vuotta sitten
kehittää uudella tavalla muotoiltuja välipaloja. Yhtiö
arvioi kehitystyön kestävän kaksi vuotta. Siksi P&G
lähetti ongelman kansainvälisen verkostonsa kautta
avoimeksi kenen tahansa ratkottavaksi. Vastaus löytyi
pienestä italialaisleipomosta Bolognasta, jonka omistava professori oli kehittänyt painomenetelmän leivoksille ja kekseille. Italiasta löytynyt ratkaisu nopeutti
merkittävästi uusien tuotteiden markkinoille viemistä.
ICT avaa uutta
Tietotekniikka on entistä suurempi voima, joka muuttaa jollain tavalla kaikkia toimialoja. Lisäksi globalisaatio ja kansainvälinen työnjaon muutos vauhdittavat uuden kilpailun syntymistä.
Uudet voimat muuttavat perinteisiä arvoketjuja. Toimialojen rajat kaatuvat tai muuttavat paikkaa. Teol-
▶
ECHOES FROM THE WORLD
SIVU 11
ECHOES
FROM
THE
WORLD
”Asiakkaiden kanssa
tehtävät kehityshankkeet
tuovat aina tärkeää
tietoa uusista tarpeista”,
sanoo Metsä Fibren
toimitusjohtaja Ilkka
Hämälä.
▶
VERKOSTOT VAATIVAT
UUTTA ASENNETTA
ERILAISTEN KULTTUURIEN kohtaaminen voi
synnyttää uusien oivallusten lisäksi myös ikäviä törmäämisiä. Tätä riskiä lisää se, että perinteiset johtamisopit ovat keskittyneet yhden yrityksen johtamiseen. Kokonaisten verkostojen
ohjaamisesta on niukasti tutkimustietoa, vaikka
sen määrä on luonnollisesti kasvussa.
Verkostoissa on oleellista, että kaikki ymmärtävät oman roolinsa. Lisäksi täytyy muistaa, että
yrityksellä voi olla hyvin erilainen rooli eri tilanteissa. Yhdessä verkostossa veturina toimiva
yritys on pienessä tukiroolissa toisessa yhteistyökuviossa.
Verkostojen hyödyt ovat kuitenkin haasteita
suuremmat sekä uusien innovaatioiden tekemisessä että myös nykyisen toiminnan kehittämisessä.
”Toimitusketjun kehittäminenkään ei onnistu,
jos optimoi vain omaa toimintaansa. Siksi pitää
kehittää koko ketjun läpimenoaikaa yhdessä
kumppaneiden kanssa”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.
SIVU 12
lisuuden ja palveluiden raja hämärtyy. Digitaalisten
palveluiden suuri aalto kerää vasta voimiaan. Tietotekniikka on tähän asti tehostanut etenkin organisaatioiden omaa toimintaa, mutta internet on avannut täysin
uudenlaisia palvelumahdollisuuksia.
McKinseyn tutkimuksen mukaan internetin hyödyistä vain neljännes on mennyt varsinaisille internet-yrityksille. Niin sanotut perinteiset toimialat ovat
korjanneet 75 prosenttia verkon hyödyistä. Tämä oli
yksi keskeinen sanoma myös Suomen kasvumahdollisuuksia kartoittaneen Pekka Ala-Pietilän työryhmän raportissa.
”Kaikilla toimialoilla on valtavia mahdollisuuksia
tuoda tuotteisiin lisäarvoa ICT:n avulla. Rajoitteena
eivät ole toimialan rajat, vaan kyky hyödyntää uutta”,
muistuttaa Sitran Mikko Kosonen.
Metsäteollisuudessa tietotekniikka on ollut aivan ratkaisevassa roolissa tuotannon ohjauksessa jo vuosikymmenien ajan. Nyt uudet ratkaisut ulottuvat yhä laajemmin koko ketjun toimintaan. Esimerkiksi Metsä Fibren
sellutoimitukset merkitään RFID-tekniikalla niin, että
tuotetta voidaan seurata valmistuksesta käyttöhetkeen
saakka. ICT on keskeinen komponentti myös Botnia
FOX-laatusimulaatiotyökalussa, joka sai viime vuonna
Suomen laatuinnovaatiopalkinnon.
Uusien ratkaisujen virta tulee vain kiihtymään, sillä
ICT:n mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Osa ratkaisuista lisää nykyistä kilpailukykyä, osasta voi tulla
täysin uutta liiketoimintaa.
Toisinaan voi olla jopa vaikea ennustaa, johtaako
uusi askel kapealle polulle vai suurelle moottoritielle.
Päämäärä pitää kuitenkin löytyä uudenkin kehittämisessä mahdollisimman nopeasti.
”Ei fokus voi pyöriä kovin pitkään 360 astetta. Yrityksellä pitää olla tietoisuus siitä, mitä se on tekemässä”,
sanoo Ilkka Hämälä.
ECHOES FROM THE WORLD
TUOTTEEN
LAATU
PROSESSIN
LAATU
YMPÄRISTÖVASTUU
ENERGIATEHOKKUUS
RESURSSITEHOKKUUS
ASIAKKAAN TARPEET
INNOVAATION
KESKIÖSSÄ
TUOTANNON
SIVUVIRRAT
KUSTANNUSTEHOKKUUS
JOUSTAVA
PALVELU
ECHOES FROM THE WORLD
TUOTANTOKETJUN HALLINTA
JA TIEDON TARVE
SIVU 13
TALKING
ECHO
Metsä Fibre
-SELLUTEHTAAT
ONLINEMITTAUKSET
▶
Botnia FOX –
uusi laadun mittari
Tehtaiden online-mittarit toimittavat
nykyisin reaaliaikaista tietoa sellun
vaaleudesta, roskaluvusta ja kuidun
pituudesta. Nyt niiden rinnalle kehitetty,
tuotteen lujuusominaisuuksia kuvaava
Botnia FOX-indeksi täydentää kuvaa
tuotannon laadusta.
PALAUTE JA JATKOKEHITYS
▶
JOUTSENO
KEMI
RAUMA
ÄÄNEKOSKI
TEKSTI / PETJA PARTANEN
Metsä Fibre ottaa vuoden 2013 aikana kaikilla tehtaillaan käyttöön uuden sellun reaaliaikaisen laadunvalvontamenetelmän. Botnia FOX (Fibre Online Index)
-järjestelmän suurin muutos asiakkaille on uusi, sellun
lujuusominaisuuksia kuvaava laatuindeksi. Selluyksikön
RFID-tunniste kertoo tuotantoeränumeron. Tunnisteen
avulla asiakas voi uusilla verkkotyökaluilla tarkastaa
selluerän tuotantoajankohdan sekä tuotteen Botnia
FOX –arvon paperikoneellaan.
Botnia FOX -indeksi uudistaa sellun laatukäsitteen.
Neljän vuoden kehitystyön tuloksena syntynyt laskentaalgoritmi koostaa mittaustuloksista yhden, sellun
laatua kuvaavan indeksiluvun. Ennen tieto selluerän
lujuusominaisuuksista on saatu vasta vuorokausien
kuluttua, laboratoriotestien valmistuttua. Botnia FOX
-järjestelmän myötä tieto on käytettävissä Metsä Fibren
valvomossa heti sellun valmistushetkellä. Asiakas voi
hyödyntää tietoa välittömästi toimituserän RFIDluennan jälkeen.
Tuotteet
▶
SIVU 14
TALKING ECHO
MUU
LAADUNVALVONTA
BOTNIA FOX
-INDEKSI
▶
▶
Botnia FOX
-indeksi
uudistaa sellun
laatukäsitteen.
Botnia FOX -indeksi arvioi reaaliaikaisesti sellun
valmistusprosessia. Tuotteen paperitekniset ominaisuudet
arvioidaan samalla kun tuote valmistetaan sellutehtaalla.
Botnia FOX parantaa ja kehittää tuotteitamme sekä
pitkällä tähtäimellä että jokapäiväisessä työssä. Iso muutos
on se, että laatupoikkeamiin voidaan puuttua aikaisempaa
tehokkaammin jo valmistusprosessin aikana.
Tasalaatuisuuden kehittäminen on ollut asiakkaittemme tärkeimpiä vaatimuksia. Botnia FOX antaa tasalaatuisuuden arviointiin aivan uudet mahdollisuudet.
Botnia FOX mittaustuloksia saadaan sellutehtaalla 4 400
kappaletta kuukaudessa. Mittaustulos saadaan prosessista
10 minuutin välein. Suuri mittaustiheys mahdollistaa
luotettavan tasalaatuisuuden arvioinnin.
Järjestelmän kehitys ei pääty tähän. Nyt FOX-indeksin
kehittäjätiimi rakentaa työkaluja, joiden avulla Metsä
Fibren asiakkaat voivat hyödyntää Botnia FOX -tietoa
omalla paperikoneellaan. Mahdollisuudet paperin kustannusrakenteen ja laadun parantamiseen näyttävät lupaavilta.
Asiakkaat
▶
TALKING ECHO
LAADUN PARANTUMINEN,
TASALAATUISUUS,
KUSTANNUSTEHOKKUUS
SIVU 15
ECHO
TECH
LISÄÄ PEHMEYTTÄ
vähemmällä ENERGIALLA
SIVU 16
ECHO TECH
Sappin Kirkniemen paperitehdas ja
Metsä Fibre ovat kuin perheenjäseniä.
On sellukauppaa, teknistä tukea ja huimia
kehitysprojekteja, joista viimeisimpänä
polysulfidisellun tulo Kirkniemeen.
TEKSTI / PETJA PARTANEN, KUVAT / AKI LOPONEN
Joutsenon tehtaan uusi polysulfidisellu tuo säästöä pehmopaperin
valmistajille.
etsä Fibren Joutsenon tehtaan uusi polysulfidikeitto
parantaa sellun paperiteknisiä ominaisuuksia. Entistä
elastisemmasta havupuukuidusta hyötyvät niin hienokuin pehmopaperien valmistajat.
”Pehmeys on tärkeä osa pehmopaperituotteiden brändiä”,
Metsä Fibren kehityspäällikkö Raili Koponen muistuttaa.
Pehmeyttä voidaan parantaa kemiallisesti, mutta merkittävä
osa pehmeydestä on peräisin raaka-aineista. Joutsenon pitkäkuituista havusellua käytetään pehmopapereissa antamaan tuotteille vetolujuutta. Pehmeys tehdään pääasiassa seokseen käytettävällä lyhytkuidulla.
M
2 000 TONNIA
AIKAKAUSLEHTIJA LUETTELOPAPERIA
JOKA PÄIVÄ.
190 TONNIA:
PAINAVIN
KOSKAAN
TAVATTU
VALAS.
▶
ECHO TECH
SIVU 17
ECHO
TECH
▶
Etua jo jauhatuksessa
Metsä Fibren kuituteknologiapäällikkö Tuomo Niemi on
kartoittanut Metsä Fibren pehmopaperiasiakkaiden toiveita havusellulle. Hän on vakuuttunut siitä, että uudet
sellulajit, Botnia Nordic Pine+ ja Botnia Nordic Strong+,
tuovat merkittäviä hyötyjä pehmopaperivalmistajille.
Laboratoriotestien perusteella uudet massat tarvitsevat
10–20 prosenttia vähemmän jauhatusta, ja niiden vetolujuus on 5–10 prosenttia entistä parempi.
”Kun pitkäkuituisen massan lujuus paranee, sitä tarvitaan entistä vähemmän. Mitä suurempi lyhytkuidun
osuus massassa on, sitä suurempi on massan pehmeyspotentiaali”, Niemi pohtii.
Edut näkyvät heti, kun sellupaalit pulpperoidaan ja
jauhetaan. Jauhatusvaiheessa massa saavuttaa lujuutensa,
mutta toisaalta jauhatus heikentää lopputuotteen pehmeyttä. Joutsenon uudet polysufidisellulajit tarvitsevat
entistä vähemmän jauhatusta. Energiansäästö on merkittävä, mutta yhtä tärkeää on paperitekninen parannus.
”Uuden polysulfidimassan lujuus kehittyy jauhatuksessa
aiempaa nopeammin. Pienempi jauhatustarve merkitsee
paitsi suurempaa pehmeyspotentiaalia, myös paperikoneella pölyävän hienoaineksen vähenemistä”, Niemi kertoo.
Polysulfidituotteet tuotantoon kesäkuussa
Kesäkuussa 2013 Joutsenossa otetaan uusi keittoprosessi
käyttöön. Uuden keittokemian ansiosta entistä suurempi
osa puun hemiselluloosasta jää massaan, eikä enää päädy
poltettavaksi soodakattilaan.
Havupuukuitua tarvitaan pehmopaperituotteissa vähän,
mutta sillä on tärkeä rooli ohuiden, 15–20-grammaisten
paperituotteiden valmistuksessa.
”Kuituverkosto on hieno rakenne. Tuntuu melkein
ihmeeltä, että pehmopaperikoneita pystytään ajamaan yli
2 000 metriä minuutissa”, Koponen sanoo.
Monet asiakkaat pitävät Metsä Fibren Kemin tehtaan
havusellua Euroopan parhaana pehmopapereille lujuutta
antavana kuituna. Pohjoisessa hitaasti kasvaneen havupuun
kuiturakenne on Koposen sanoin kuin suomalainen hiuslaatu: ”paljon, mutta ohuita kuituja”.
Raili Koposen mukaan
pohjoisessa hitaasti
kasvaneen havupuun
kuiturakenne on kuin
suomalainen hiuslaatu:
paljon, mutta ohuita
kuituja.
Uusien
polysulfidituotteiden
toimitukset alkavat kesäkuussa 2013.
▶
SIVU 18
ECHO TECH
Polysulfidiprosessin avulla kuitujen hemiselluloosapitoisuudesta saadaan talteen entistä suurempi osa.
”Hemiselluloosa antaa kuidulle taipuisuutta”, Koponen kertoo.
Elastinen kuitu kestää kreppauksen
Kuidun parantuneelle vetolujuudelle ja kimmokertoimelle on käyttöä erityisesti pehmopaperin kreppauksessa.
Kreppauksessa määräytyy pitkälti lopputuotteen pehmeys
ja tuntuma.
”Tässä kohtaa myös pitkillä kuiduilla on tärkeä rooli.”
Kreppauksessa paperin bulkki jopa kolminkertaistuu,
samalla kun vetolujuus putoaa.
”Kreppauksessa murskataan paperin rakennetta. Elastiset, joustavat havukuidut antavat sopivasti myöden, eivätkä
päästä kuitusidoksia aukeamaan.”
Paljon hemiselluloosaa sisältävän polysulfidisellun ansiosta paperin vetolujuus säilyy paremmin kreppausterän
väkivaltaisessa käsittelyssä.
Uusien polysulfidituotteiden toimitukset alkavat kesäkuussa 2013.
”Olemme kertoneet kaikille asiakkaillemme, mitä parannuksia uuden massan jauhautuvuuteen ja lujuuteen on odotettavissa”, Niemi kertoo.
Pian pehmopaperiasiakkaiden pehmeyspaneelit ympäri
maailmaa näkevät käytännössä, miten uusi raaka-aine
parantaa lopputuotteen ominaisuuksia. Tuomo Niemi
odottaa tuloksia innolla.
”Olemme tarvittaessa tukemassa asiakkaitamme prosessin hienosäädössä.”
Samalla saadaan arvokasta palautetta omalle tuotekehitykselle.
”Tuotekehityksemme voi sen perusteella miettiä, miten
massaa vielä voisi parantaa. Optimointityö jatkuu.”
Bisneshyödyt asiakaskohtaisia
Raili Koponen kertoo, että Metsä Fibren polysulfidisellua tutkitaan asiakaspalautteen lisäksi omissa koeajoissa ja
yhteistyöhankkeissa yliopistojen kanssa. Erityisesti raakaainetoimittajaa kiinnostaa uuden tuotteen tuoma lisäarvo
asiakkaalle.
”Hyödyt ovat silti hyvin asiakaskohtaisia.”
▶
Joutsenon tehdas ottaa
askelen kohti tulevaisuutta,
kun polysulfidisellun keittoprosessi käynnistyy.
ECHO TECH
SIVU 19
ECHO
TECH
Odotukset ovat korkealla. Esimerkiksi WC-papereiden resepteissä on noin 20 prosenttia pitkiä havupuukuituja ja 80 prosenttia pehmeyttä antavaa lyhytkuitua, koivua tai eukalyptusta. Kalleimman havupuukuidun osuutta
halutaan minimoida niin kustannus- kuin pehmeyssyistä.
”Polysulfidikeitossa saamme lujempia kuituja, jotka mahdollistavat pienemmän pitkäkuituosuuden. Jos osuutta saadaan vähennettyä esimerkiksi 15 prosenttiin, säästöä syntyy, ja lopputuotteeseen saadaan lisää pehmeyttä.”
Kiinnostavaa on myös se, miten uusi raaka-aine parantaa kreppaustapahtumaa ja sitä kautta lopputuotteen kuohkeutta. Monissa pehmopaperituotteissa lopputuotteen
bulkkisempi rakenne on nopein keino parantaa tuotannon kannattavuutta.
”Jos pystyt vähentämään tuotteen painoa vaikkapa viisi
prosenttia samalla bulkkimäärällä, kuluu myös kaikkia
raaka-aineita viisi prosenttia vähemmän.”
Polysulfidisellun edut
pehmopaperivalmistajalle
Massan korkea hemiselluloosapitoisuus tekee
kuiduista joustavampia ja parantaa niiden
vetolujuutta.
1 Massa jauhautuu nopeammin, energiaa säästyy.
2 Parempi lujuus mahdollistaa havupuumassan
osuuden pienentämisen. Kalleinta raaka-ainetta
tarvitaan vähemmän, ja suurempi lyhytkuituosuus parantaa lopputuotteen pintapehmeyttä.
3 Joustavammat kuidut edesauttavat kreppaustapahtumaa. Lopputuotteen bulkkisuus paranee,
samoin sen pehmeyspotentiaali.
SIVU 20
ECHO TECH
KOLUMNI
EFQM
EXCELLENCE
▶
MISTÄ
KILPAILUKYKY
MUODOSTUU?
Suomalaisessa elinkeinoelämässä puhutaan
tänään paljon yritysten kilpailukyvystä, mutta
millaisista osasista se oikein rakentuu? Lähestymistapoja aihepiiriin lienee yhtä monta kuin
yrityksiäkin, mutta erään jäsennellyn ja perusteisiin pureutuvan näkemyksen tarjoaa uudistettu
EFQM Excellence -malli 2013.
Kilpailukyvyn perustasta puhuttaessa, jos mennään tarpeeksi alkulähteille, päästään hiljentymään syntymän ihmeen äärelle. Ihmislapset
syntyvät luovina – ja tämä luovuus toimii myös
kilpailukyvyn kehittämisen moottorina.
Leikkivän ja kohti aikuisuuden työelämää varttuvan lapsen luovuutta toki ryhdytään pian hillitsemään ja kahlitsemaan kielloilla ja säännöillä,
niin kotona, koulussa kuin työpaikoillakin, mutta
onneksi luovuuden tukahduttamisessa harvoin
täysin onnistutaan. Tuolla sitä on tänäkin päivänä, tuiki tavallisissa suomalaisissa organisaatioissa, niiden henkilökunnassa, asiakkaissa,
asiakkaiden asiakkaissa, toimittajissa ja yhteistyökumppaneissa, aivan tavallisissa veronmaksajissa siis.
Todelliset edelläkävijäyritykset osaavat kanavoida
niin oman henkilöstönsä kuin asiakkaittensa ja
yhteistyökumppaniensa henkilöstön luovuuden
kehittäessään uudenlaisia palveluita, tuotteita ja
toimintatapoja, eli innovaatioita. Tämä edellyttää yritykseltä paitsi toimintamalleja innovatiiviseen kehittämiseen, myös yrityskulttuuria, jossa
kannustetaan osallistumiseen, ajatustenvaihtoon,
kokeiluihin ja jossa sallitaan epäonnistumiset. Jos
KOLUMNI
EFQM Excellence -malli korostaa henkilöstön
merkitystä menestyksen tekijänä. Oli yrityksessä miten hieno prosessiarkkitehtuuri tahansa,
tosiasia on se, että liiketoiminnan prosessit eivät
”pörise” itsekseen.
Laatupalkintokilpailun voittajat ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, joissa henkilöstöä arvostetaan ja joissa yrityksen ja sen henkilöstön tavoitteet kohtaavat. Ihmiset ovat motivoituneita ja
sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstön
voimavaroja kehitetään ja hyödynnetään systemaattisella tavalla. 2010-luvun voittajayritykset
tarjoavat omille työntekijöilleen tilaisuuden loistaa ja päästä hyödyntämään koko potentiaaliaan
jo työpaikalla ja työaikana.
Kilpailukykyisillä yrityksillä on silmät ja korvat
auki joka suuntaan. EFQM-mallin edustama
Business Excellence lähtee ajatuksesta, että
ollaan tietoisia kaikkien sidosryhmien
tarpeista ja odotuksista. Voittajayrityksissä palveluita, tuotteita ja toimintaa kehitetään ja ylläpidetään
tasolla, joka täyttää tai ylittää kaikkien sidosryhmien odotukset.
Yksittäinen hyvä tulos voidaan
saavuttaa sattumalta, mutta kestävä tuloskunto rakennetaan systemaattisella palveluiden, tuotteiden ja toiminnan kehittämisellä,
jossa luovat ihmiset ovat tärkein
voimavara.
LAATUKESKUS,
SENIOR
CONSULTANT,
HEIKKI NIEMI
▶
EFQM-malli on Metsä Fibrenkin käyttämä liiketoiminnan systemaattisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Sen mukaan erinomaiset organisaatiot erottaa keskinkertaisista kahdeksan
erinomaisuuden tunnuspiirrettä, joista tässä tarkastellaan ”ihmisperäisiä”.
ei tule floppeja, ei tule onnistumisiakaan. Luova
idea ei vielä ole bisnestä, mutta siitä liikkeelle lähteneen kehitystyön tuloksena syntynyt innovatiivinen palvelu tai tuote voi olla ainutlaatuinen
ja lyödä kilpailijat laudalta.
GREEN
SOUNDS
TEKSTI / PERTTI SUVANTO, KUVAT / METSÄ GROUP & PETRI BLOMQVIST
TYÖTURVALLISUUS
AJAA KAIKEN MUUN
EDELLE
Metsä Fibren Äänekosken tehtaan johtaja Camilla
Wikström ja CP Kelcon tuotantojohtaja Jukka Kivimäki
sanovat, että jokaisella on oikeus lähteä terveenä
työpäivän jälkeen kotiin. Siksi terveys ja turvallisuus
arvotetaan kaiken muun edelle.
etsä Fibren yksiköissä otettiin vuoden
2009 alusta käyttöön turvallisuusjohtamismalli, jonka tavoitteena on estää kaikki työtapaturmat. Työterveys ja turvallisuus nostettiin tärkeimmiksi kehityskohteiksi. Tulokset
ovat olleet mittavat. Työtapaturmat ovat vähentyneet ja henkilöstön myönteinen asenne turvallisuutta kohtaan on vahvistunut.
Kun tapaturmataajuus vuonna 2008 oli yli 20,
viime vuoden lukema oli laskenut jo seitsemään.
Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden.
Metsä Fibren Äänekosken tehtaan johtaja
Camilla Wikströmin mukaan hyvät tulokset tiivistyvät paljolti yhteen sanaan – ennakointi. Jokaisen työntekijän asenteen tulee olla, että turvallisuus
on kaikista tärkein asia.
"Turvallisuus lähtee vahvasta tahdosta, että
kaikki tapaturmat voidaan estää. Jokainen, joka
tehdasalueella työskentelee, miettii jo ennakkoon,
onko tekemäni työ turvallista. Jos epäkohtia on,
niihin puututaan."
M
SIVU 22
Vaarat esille
Tehtaan arjessa ennakoiva turvallisuustyö on jatkuvasti läsnä. Se on paljon muutakin kuin että riittävät suojaimet ovat kunnossa ja niitä käytetään.
Wikström kertoo muutamin esimerkein mitä tämä
tarkoittaa.
"Olemme luoneet sähköisen turvallisuuspäiväkirjan, joka on kaikille työntekijöille avoin. Sinne
kirjataan kaikki pienetkin turvallisuushavainnot ja
vaaratilanteet. Ne käydään läpi aamupalavereissa.
Vastuuhenkilöt vastaavat toimenpiteistä, miten
vaaratilanteet estetään."
Viime vuonna Metsä Fibressa tehtiin noin 6 000
havaintoa, Äänekosken tehtaalla noin 1 200.
"Pidämme myös turvallisuusvartteja, joissa koko
henkilöstö käy pienryhmissä läpi turvallisuuteen
liittyviä asioita. Aiheena on esimerkiksi joku vaaratilanne, jota pohditaan oman työyhteisön kannalta. Näitä pidettiin viime vuonna Metsä Fibressa
yli 4 000 ja Äänekoskella yli 900."
GREEN SOUNDS
CP KELCON
ÄÄNEKOSKEN
TEHTAALLA
EI YHTÄÄN
TAPATURMAA
900 PÄIVÄÄN
”Turvallisuus lähtee vahvasta
tahdosta: kaikki tapaturmat
voidaan estää.”
Metsä Fibren
Äänekosken tehtaan
johtaja Camilla Wikströmin
mukaan turvallisuus on
perusta, jolle rakennetaan
luottamusta.
"Niin sanotut tuumaustuokiot tarkoittavat
puolestaan sitä, että jokaista työtä edeltää riskiarviointi. Se antaa miettimisaikaa, että onko
tämä, mitä olemme tekemässä, turvallista."
"Jokaiselle tuotanto-organisaation toimihenkilölle on lisäksi määritelty turvallisuuskierros kerran kuukaudessa. Osastoilla tehdään
kierros ja katsotaan, että paikat ovat kunnossa,
käydään turvallisuutta läpi ja tehdään pienimuotoisia riskiarviointeja. Kierroksia tehtiin
Metsä Fibressa viime vuonna 1 200 ja Äänekosken tehtaalla 200."
Jos ei osaa johtaa turvallisuutta?
Wickström sanoo, että tehdasalueella toimivilta urakoitsijoilta ja palveluntoimittajilta
edellytetään samanlaista turvallisuusjohtamista ja ennakointia kuin Metsä Fibrella on.
GREEN SOUNDS
"Turvallisuus on perusta, josta monet asiat
nousevat. Se rakentaa luottamusta. Jos turvallisuus on hyvässä kunnossa, voimme luottaa
siihen, että muutkin asiat hoidetaan samalla
tavalla."
Äänekosken CP Kelcon CMC-tuotantojohtaja Jukka Kivimäki kertoo, että myös heidän
yrityksessään ajatellaan samoin. Partnereilta
edellytetään korkeinta turvallisuusstandardia
ja turvallisuusjohtamismallit.
"Tehdasalueelle tulevilta urakoitsijoilta tarkistetaan, onko heillä kuolemaan johtaneita
tapaturmia. Keskustelut voivat päättyä jo siihen. Jos tapaturmataajuudet ovat korkeita, yritys ei sovi yhteistyömme piiriin."
Kivimäen mukaan raaka-aineen hankinnassa
ollaan menossa samaan suuntaan.
"Jos ei osaa johtaa turvallisuutta, ei osaa joh-
taa muutakaan. Myös prosessiturvallisuus saattaa olla huonoilla kantimilla ja jonain päivänä
emme saakaan enää raaka-ainetta."
Oikeus operoida yhteiskunnassa
Kivimäki sanoo, että myös CP Kelcon tavoitteena on nolla tapaturmaa. Siksi ennakoiva
turvallisuustyö on monin tavoin korostunut.
Jokainen työntekijä on oman työnsä turvallisuuspäällikkö. Tärkein työ tehdään omien
korvien välissä.
"Tunnemme suurta epäonnistumista, jos
sattuu yksikin tapaturma. Maailmanlaajuisesti koko CP Kelcossa oli viime vuonna 19
tapaturmaa, joista yksikään ei ollut vakava.
Äänekoskella ei ole ollut yhtään tapaturmaa
900 päivään. Lähestymme tuhannen päivän
maagista lukua."
SIVU 23
GREEN
SOUNDS
CP KELCON
TAVOITTEENA ON
NOLLA
TAPATURMAA
CP Kelcon Jukka Kivimäki
tietää, että turvallisuusasioissa tärkein työ
tehdään korvien välissä.
Kivimäen mukaan sitoutuminen turvallisuustyöhön on suuri kulttuurimuutos, joka ei tapahdu sormia napsauttamalla. Erittäin tärkeää on, että siihen
sitoudutaan toimitusjohtajasta lähtien.
"Yhdysvaltalaisomistuksessa turvallisuus on
noussut prioriteettilistan ykköseksi. Tämä asettaa
tehtaan johtamiselle omat tiukat lainalaisuudet,
jossa ei voida hyväksyä kompromisseja. Toisaalta
toiminta on selkeää, kun suurin osa toiminnasta
on riskikartoitettu ennalta ja sovittu miten myös
poikkeustilanteissa toimitaan."
"Kutsumme turvallisuutta oikeudeksi operoida
yhteiskunnassa. Ihmisen on pakko hengittää, että
hän pysyy hengissä. Yrityksen on pakko hoitaa turvallisuutensa kuntoon, että se voi toimia yhteiskunnassa", Kivimäki sanoo.
Turvallisuus ja tuotanto kulkevat käsi
kädessä
Äänekosken metsäintegraatissa on yhteinen alueturvallisuuspäällikkö. Sekä Metsä Boardilla ja
Metsä Fibrellä on samanlainen turvallisuusjohtamismalli. Myös CP Kelco on mukana yhteistyössä,
jossa turvallisuustietoa ja hyviä käytäntöjä vaihdetaan sekä luodaan pelisääntöjä.
Camilla Wikström muistelee, että kun turvallisuusjohtamismallia ajettiin Metsä Fibressa sisään,
häneltä usein kysyttiin – turvallisuutta vai tuotantoa?
"Vastasin aina, että se ei ole joko tai. Ne kulkevat käsi kädessä."
Samaa mieltä on Jukka Kivimäki.
"Tuotanto ja turvallisuus eivät ole mitenkään
vastakkaisia. Siitä on myös paljon tutkimustietoa
maailmalta. Yritykset, jotka ovat hoitaneet turvallisuuden hyvin, ovat kärjessä myös kaikilla muilla
osa-alueilla."
”Tuotanto ja
turvallisuus eivät ole
mitenkään vastakkaisia.”
SIVU 24
GREEN SOUNDS
LUE
LISÄÄ
METSAFIBRE.FI/VASTUULLISUUS
IHMISEN ON PAKKO
HENGITTÄÄ, ETTÄ HÄN PYSYY
HENGISSÄ.
YRITYKSEN ON PAKKO HOITAA
TURVALLISUUTENSA KUNTOON,
ETTÄ SE VOI TOIMIA
YHTEISKUNNASSA.
GREEN SOUNDS
SIVU 25
BUSINESS
AS
USUAL
PUHTAAT PAPERIT
Karsinogeeniksi epäiltyä antrakinonia ei käytetä
Metsä Groupin sellutehtailla.
Sellunvalmistajia on viime aikoina puhuttanut antrakinoni-niminen orgaaninen yhdiste. Aine joutui arveluttavaan valoon, kun European Food Safety Agency
(EFSA) totesi kesäkuussa 2012, että antrakinonilla saattaa olla karsinogeenisia vaikutuksia.
Saksan valtiollinen riskinanalyysi-instituutti BfR
huolestui EFSA:n tutkimustuloksista aina siinä määrin, että otti antrakinonin – joka oli BfR:n turvallisten aineiden listalla – uudelleen tutkittavaksi. Lopulta
BfR päätti vetää antrakinonin pois ruokapakkauksissa
käytettyjen sallittujen aineiden listaltaan 29. marraskuuta 2012.
Myös alan keskusjärjestö, Confederation of European Paper Industries (CEPI), otti kantaa antrakinoniin. CEPI totesi omassa, 26. helmikuuta 2013 julkaistussa tiedotteessaan, että organisaatio kehottaa paperin
ja kartongin tuottajia lopettamaan antrakinonin käytön omassa tuotannossaan. Nyt keskustelu on kääntymässä siihen, millaisia kustannuksia antrakinonista luopuminen aiheuttaa selluntuottajille.
Tietoinen valinta
Metsä Groupin osalta tilanne on erilainen kuin monilla
kilpailijoilla. Botnia-selluja valmistavissa Metsä Groupin sellutehtaissa ei lisätä antrakinonia lainkaan, kertoo
Tom Nickull, Vice President, Key Accounts & Technical Customer Service.
”Metsä Groupin Joutsenon, Kaskisten, Kemin, Rauman, Äänekosken ja Husumin tehtaissa ei käytetä antrakinonia lisäaineena kuitulinjalla”, Nickull toteaa
ykskantaan.
Tehdyn tietoisen valinnan takana on yhtiön arvomaailma: vastuullisuus ja tuoteturvallisuus ovat avaintekijöitä Metsä Groupin kaikessa tuotannossa. Metsä
Group on sitoutunut kestävään kehitykseen, ja Botniatuotebrändi halutaan vastaisuudessakin pitää takeena
siitä, että yrityksen asiakkaat saavat vastuullisesti tuotettua, korkealaatuista sellua.
TEKSTI / SAMI ANTEROINEN, KUVA / AKI LOPONEN
SIVU 26
BUSINESS AS USUAL
▶
BOTNIA N O R DIC PINE
▶
BOTNIA N O R DIC B IRC H
BOTNIA N O R DIC STRONG
BOTNIA H IG H Y IE LD
C14H8O2
▶
▶
MIKÄ
ANTRAKINONI?
ANTRAKINONI eli 9,10-dioksoantraseeni (C14H8O2) on
aromaattinen orgaaninen yhdiste, jonka rakennekaava on
C6H4(CO)2C6H4. Sitä käytetään puunjalostusteollisuudessa
katalyyttinä sellun keitossa. Antrakinonia käyttämällä sellun
saantoa voidaan kasvattaa arviolta 1–3 prosenttia.
Alun perin antrakinonia valmistettiin hapettamalla antraseeniä
(C14H10) typpihapolla. Nykyään lähtöaineina käytetään bentseeniä ja ftaalianhydridiä tai indaania.
Antrakinonista käytetään myös nimityksiä 9,10-antrakinoni,
9,10-antraseenidioni ja difenyyliketoni.
9,10-antrakinonin johdannaisia käytetään myös lääketeollisuudessa, esimerkiksi laksatiivien valmistuksessa.
European Food Safety Authority (EFSA) tutki antrakinonin vaikutusta hiiriin ja rottiin kahden vuoden ajan. Tutkimus paljasti,
että aineella saattaa olla karsinogeenisia vaikutuksia koe-eläinten munuaisiin ja maksaan. Kesäkuussa 2012 EFSA totesi, että
antrakinonin toksikologiset ominaisuudet ovat edelleen tuntemattomat eikä potentiaalista karsinogeenista vaikutusta voida
sulkea pois.
BUSINESS AS USUAL
SIVU 27
MARKET
REVIEW
Kiinassa
PELATAAN
KORKEIN
PANOKSIN
SIVU 28
MARKET REVIEW
”Kiinalaiset ovat yhä
laatutietoisempia”,
tohtori Zhenlei Cao
sanoo.
Kiinan pehmopaperimarkkinat jatkavat nopeaa kasvuaan.
Pehmopaperin valmistajilla on edessään haastava
kilpailutilanne, sillä kentällä on lukuisa määrä pelaajia
kilpailemassa oman siivun valtaamisesta.
TEKSTI / LENA BARNER-RASMUSSEN, KUVAT / JERE HIETALA & SHUTTERSTOCK
ygieniatuotteiden kysyntä kasvaa sitä mukaa,
kun kaupungistuminen etenee ja elintaso nousee. Samalla kasvaa myös pehmopaperin kulutus.
Kuka haluaisikaan pestä pyyhkeitä, kun on paljon
mukavampaakin tekemistä?
Kehitys näkyy selkeimmin kasvavilla markkina-alueilla – erityisesti Kiinassa. Kiinalaisten pehmopaperin kulutus on kasvanut seitsenkertaiseksi viimeisen
20 vuoden aikana. Voimakas kasvu on houkutellut
markkinoille monia kansainvälisiä yrityksiä, joita on
ollut vastassa kova paikallinen kilpailu.
Kiinan pehmopaperivalmistajat ovat olleet varsin
ahkeria myös investoimaan uusiin kohteisiin. Tänä
päivänä Kiina on maailman toiseksi suurin pehmopaperin valmistaja, ja jotkut arviot viittaavat siihen, että
se saattaa siirtyä johtoon vuoteen 2020 mennessä.
Myös ulkomaiset yhtiöt ovat tehneet huomattavia
investointeja Kiinan markkinoille. Pystyykö kysyntä,
vaikka nopeasti kasvaakin, haastamaan tarjonnan?
Oikea mies vastaamaan tähän kysymykseen on Kiinan paperiteollisuuden teknisen yhdistyksen pääsih-
H
teeri, tohtori Zhenlei Cao. Yhdistys on suurin paperiteollisuutta palveleva järjestö Kiinassa.
Laatutietoisuus lisääntyy
Zhenlei Caon mukaan ylikapasiteetti on ongelma.
Hän ennustaa, että hinnat laskevat ainakin väliaikaisesti.
”Tilanne on haastava 3–5 seuraavan vuoden
aikana, koska alalla on investoitu niin paljon.”
Toisaalta taas kiinalaiset kuluttajat vaativat yhä
äänekkäämmin aina vain parempaa laatua. Tämä
yhdistettynä lisääntyvään merkkitietoisuuteen tarjoaa mahdollisuuden markkinoiden eriytymiseen.
”Varsinkin kuluttajat Kiinan itärannikolla vaativat
enenevässä määrin korkeampaa laatua. Isojen yritysten markkinointikulut ovat kasvaneet huomattavasti,
mikä on merkki kiinalaiskuluttajien voimistuvasta
bränditietoisuudesta.”
Tämä koskee kuitenkin lähinnä suuria kaupunkeja.
Sisä-Kiinan pehmopaperimarkkinat eivät ole yhtä
kehittyneet kuin itärannikon suurten kaupunkien.
▶
MARKET REVIEW
SIVU 29
MARKET
REVIEW
▶
Paperin ja sellun
asiantuntija
Tohtori Zhenlei Caolla on yli 20 vuoden kokemus paperi- ja
selluteollisuuden tutkimus- ja johtotehtävistä Kiinassa. Hän
opiskeli paperi- ja sellutekniikkaa Etelä-Kiinan teknillisessä
yliopistossa ja väitteli kemian tohtoriksi Saskatchewanin
yliopistossa. Hän on toiminut runsaat kymmenen vuotta
”Yksi syy siihen,
Kiinan kansallisen paperi- ja sellualan tutkimuslaitoksen
pääjohtajana ja on nykyisin Sinolight Corporationin varapääjohtaja sekä Kiinan paperiteollisuuden teknisen yhdistyksen
pääsihteeri.
Maan keskiosissa maaseudulla elintaso ei ole noussut
yhtä ripeästi kuin suurissa kaupungeissa. Pehmopaperin
kulutus on siellä edelleen huomattavasti alhaisempaa,
vajaat kolme kiloa henkilöä kohden vuodessa, kun taas
Shanghaissa vastaava kulutus on lähes yhdeksän kiloa.
Tohtori Cao ennustaa kuitenkin melko nopeaa muutosta.
”Ihmisten matkustaessa suuriin kaupunkeihin esimerkiksi sukulaisiaan tapaamaan kiinalaisen uudenvuoden aikaan, he tutustuvat parempilaatuiseen pehmopaperiin. Ja kun kerran on kokenut, miltä hyvä
pehmopaperi tuntuu, harvoin haluaa palata takaisin
huonompaan.”
Yksi kiinalaisyhtiöiden etu ulkomaalaisiin kilpailijoihin verrattuna on paremmat jakelukanavat Sisä-Kiinassa. Siinä onkin haastetta ulkomaisille yhtiöille, jotka
etsivät hyödyntämättömiä markkinoita.
Tuontisellua tarvitaan myös tulevaisuudessa
Yksi asia on selvä: Kiina on jatkossakin riippuvainen
ulkomaisesta kuidusta. Kiinassa talouspaperin ja lautasliinojen valmistuksessa kierrätyskuidun käyttö on kiellettyä, mikä rajoittaa kuitumarkkinoita. Kierrätyskuidun osuus on kiinalaistuotannossa alle viisi prosenttia.
Vaikka bambua on Kiinassa käytetty paperinvalmistuksessa aikojen alusta, se ei Zhenlei Caon mukaan ole
kestävä vaihtoehto. Ongelmallista on nopeakasvuisen
bambupuun – tai itse asiassa heinän, kuten kasvi luokitellaan – kerääminen.
”Koneellisesti leikatun bambun avohakkuualueet
eivät koskaan enää kasva uutta bambua. Kasvit on siis
leikattava käsin, mikä taas lisää työvoimakustannuksia.
Mielestäni bambu ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto
pitkällä tähtäimellä”, Zhenlei Cao sanoo.
Kiinan eteläosassa kasvaa joitain kuitupuulajeja,
mutta ei tarpeeksi kysynnän tyydyttämiseksi.
”Kiinan on ilman muuta pakko tuoda sellua maahan vastaisuudessakin ainakin puolet siitä, mitä paperija kartonkiteollisuus tarvitsee”, tohtori Cao sanoo.
▶
SIVU 30
MARKET REVIEW
Kiinan
pehmopaperimarkkinat
Kiinan pehmopaperin
kulutus on seitsenkertaistunut 20
vuodessa.
▶
MARKET REVIEW
• Kiinan pehmopaperimarkkinat
kasvavat keskimäärin 12 prosenttia
vuodessa.
• Kiinan osuus maailman pehmopaperin
kulutuksesta on noin 15 prosenttia.
• Keskimääräinen pehmopaperin kulutus henkeä kohti on noin neljä kiloa
vuodessa. Kulutus vaihtelee suuresti
Kiinan eri osien välillä.
• Neljä suurinta pehmopaperin
valmistajaa Kiinassa ovat ulkomaisia
yhtiöitä. Kärjessä on maailman markkinajohtaja Kimberly-Clark, ja seuraavina tulevat Georgia-Pacific, SCA
ja Procter & Gamble. Viidenneksi
suurin valmistaja on Singaporessa päämajaansa pitävä Asia Pulp & Paper.
Tärkeimmät kiinalaiset kilpakumppanit ovat HengAn International Group
ja Vinda Paper Group.
SIVU 31
ECHO
MONITOR
Tutkimusyhteistyötä Karlstadin yliopiston kanssa
VEDENPOISTO JA ENERGIATEHOKKUUS
PEHMOPAPERITUOTANNOSSA
TEKSTI / LEENA KOSKENLAAKSO, KUVAT / VELHOT
Ruotsalainen pehmopaperitutkimus tiedetään maailmalla
korkealaatuiseksi. Keski-Ruotsissa sijaitsevassa Karlstadin
yliopistossa pehmopaperitutkimus alkoi yli kymmenen vuotta
sitten, ja nykyisin yliopisto tunnetaan juuri tämän alan opintoja tutkimusohjelmastaan (Tissue Education and Research
Programme, TERP).
arlstadin yliopistossa paperiteknologian kaksi pääasiallista tutkimusaluetta ovat pehmopaperi ja ajettavuus. Yliopiston tutkimus keskittyy relevantteihin teollisiin ongelmiin, ja tutkimusohjelmat pohjaavat sitoutuneeseen yhteistyöhön teollisuuden kanssa. Pehmopaperitutkimus
ulottuu kuitujen valinnasta ja räätälöinnistä aina spesifisiin
jalostustoimintoihin saakka. Toinen merkittävä tutkimuksen
osa-alue on kuluttajakäyttäytyminen.
”Alussa tärkein tavoitteemme oli perustaa pehmopaperikurssi, ja nykyisin tarjoammekin vuosittain varsin suosittua
pehmopaperituote- ja -teknologiakurssia. Kurssilaiset ovat
ympäri maailmaa tulevia maisteri- ja tohtoriopintojaan suorittavia opiskelijoita sekä teollisuuden edustajia”, kertoo vanhempi lehtori Christophe Barbier Karlstadin yliopiston
kemian teknologian laitokselta.
K
Fokus vedenpoistossa ja energiatehokkuudessa
Nykyisin Karlstadin yliopiston alan tutkimus keskittyy vedenpoistoon ja energiatehokkuuteen pehmopaperituotannossa.
”Yhteistyömme Metsä Fibren kanssa alkoi vuonna 2009,
kun he tulivat mukaan toiseen TERP-tutkimusohjelmaamme
yhdessä viiden muun yhtiön kanssa. Tässä ohjelmassa,
joka päättyi 31. joulukuuta 2012, tutkittiin muun muassa
SIVU 32
vedenpoistoprosessia ja sitä, miten erilaiset kuitutyypit ja
kemikaalit siihen vaikuttivat”, Barbier kertoo.
”Metsä Fibre liittyi joukkoon, koska yhtiössä haluttiin lisätä
pehmopaperiosaamista ja kehittää selluja, joilla olisi entistä
paremmat vedenpoisto-ominaisuudet, mikä parantaa pehmopaperivalmistuksen energiatehokkuutta. Testasimme muun
muassa kahta heidän sellulajiaan”, Barbier jatkaa.
”Verkostoituminen oli myös hyvin arvokas osa ohjelmaa,
olihan siinä mukana pehmopaperialan eri toimijoita”, hän
huomauttaa.
Vedenpoisto märkäpäässä säästää energiaa
Kuuden osanottajayhtiön maksamat osallistumismaksut käytettiin rahoittamaan tohtoriopintojaan suorittavan Johan
Kullanderin tutkimusta kuitujen vaikutuksesta vedenpoistoja puristamisprosessiin. Kullanderin lisensiaattityö Evaluation of Furnishes for Tissue Manufacturing (Raaka-aineiden evaluointi pehmopaperivalmistuksessa) ilmestyi vuonna
2012 Karlstadin yliopiston julkaisusarjassa Karlstad University Studies.
Lisensiaattityön tavoitteena oli kuvata kolmen muuttujan – puulajin, jauhatuksen ja lisäaineiden – vaikutusta
neliömassaltaan alhaisen paperin vedenpoistoon viira- ja
ECHO MONITOR
”Alussa tärkein tavoitteemme
oli perustaa pehmopaperikurssi, ja nykyisin tarjoammekin vuosittain varsin
suosittua pehmopaperituote- ja -teknologiakurssia”,
Christophe Barbier kertoo.
puristinosassa. Tarkoituksena oli arvioida, miten kuiva-ainepitoisuus vaihtelee näiden muuttujien vaihdellessa. Myös vaikutusta lopputuotteen laatuun haluttiin arvioida.
Yksi tutkimuksen päätelmistä oli, että tyhjiöavusteisella
vedenpoistolla saavutettu kuiva-ainepitoisuus on merkittävästi riippuvainen sellun laadusta ja että jauhatus vaikuttaa
siihen negatiivisesti, mutta eroja syntyy käytetystä puulajista
riippuen. Toinen havainto oli, että sellun laatu vaikuttaa märkäpuristukseen. Tämä puolestaan selittyi kuitujen huokosrakenteen ja siis veden absorptiokyvyn eroavaisuuksilla.
”Koska pehmopaperituotannossa suuri osa energiasta kulutetaan pehmopaperikoneen kuivatusosassa, tehokkaampi
vedenpoisto koneen märkäosassa on omiaan johtamaan merkittäviin säästöihin valmistusprosessissa”, Barbier sanoo.
”TAVOITTEENA
ON SUUREMPI
PEHMEYS JA
PAREMPI VEDENABSORPTIO.”
Uusia tutkimusohjelmia
”Seuraavaksi katsomme kuitujen muokkaamista entsymaattisen käsittelyn avulla ja sitä, miten tätä voidaan käyttää siihen, että kuiduissa olisi vähemmän vettä ennen kuivatusta.
Tavoitteena on suurempi pehmeys ja parempi vedenabsorptio.
Meillä on myös tekeillä uusi tutkimusohjelma, jonka aiheena
on energiatehokas paperinvalmistus.”
Koska pehmopaperi on kulutustavaraa, tarvitaan myös
kuluttajalle tärkeiden ominaisuuksien tutkimusta. ”Olemme
jo laatineet uuden tutkimusohjelman työjärjestyksen. Siinä
keskitytään pehmopaperin tuoteominaisuuksiin. Ohjelma
alkaa kuluvan vuoden syksyllä, ja yritämme saada myös amerikkalaisia yhtiöitä osallistumaan.”
Polysulfidisellusta lupaava innovaatio
”Metsä Fibren Joutsenon tehtaan tuottama uusi polysulfidisellu on erittäin lupaava innovaatio, joka voi säästää energiaa
erityisesti jauhatusvaiheessa. Eritoten se seikka, että polysulfidisellu lisää pehmeyttä, tekee siitä pehmopaperin valmistajia
kiinnostavan menetelmän”, Barbier kertoo.
Hän tähdentää, että pehmopaperin valmistuksessa on kaksi
tärkeää tekijää: toisaalta kuluttajan pitää hyväksyä tuote kaikkine ominaisuuksineen, ja pehmeyden ja vetolujuuden täytyy olla kohdallaan; toisaalta taas prosessissa on pyrittävä kustannussäästöihin toimimalla energiatehokkaasti. Nämä tekijät
olisi Barbierin mukaan saatettava keskenään tasapainoon.
ECHO MONITOR
SIVU 33
ECHO
MARK
SELLUKUITUJA
MINERAALISIA
TÄYTEAINEITA
SEMENTTIÄ
CEMBRITIN
RAKENNUSLEVYT
SELLUKUITUA
SEINÄLLE
Cembritin levyä sisä- ja
ulkoseinissä. Frami-talo,
Seinäjoki, Suomi.
SIVU 34
ECHO MARK
Haluaisitko asua talossa, jonka rakennuslevyissä on
käytetty asbestia? Emme mekään. Onneksi on tarjolla
ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.
TEKSTI / SAMI ANTEROINEN, KUVA / CEMBRIT OY
embrit Oy on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen
valmistajista, markkinoijista ja kehittäjistä. Levyjen pääasiallisena raakaaineena käytetään sementtiä (50–70 %), sellukuituja (n. 5–15 %) ja mineraalisia täyteaineita
(n. 20–40 %).
Kehityspäällikkö Ari Järmälä Cembrit
Oy:stä kertoo, että levyissä ei aina ole ollut sellua – vuosikymmenten ajan niissä käytettiin terveydelle haitallista asbestia.
”Vasta 1970-luvulla alettiin laajemmin ajatella, että asbestin voisi korvata sellulla.”
Cembritin Luja-levy – yrityksen ensimmäinen täysin asbestiton tuote – näki päivänvalon
jo vuonna 1979.
C
ECHO MARK
”Sellu parantaa
levyn ominaisuuksia.”
Miksi sellua sitten lisätään sementin ja erilaisten täyteaineiden joukkoon levyjä tehdessä?
”Sellu toimii prosessikuituna, jonka ansiosta jauhemaiset raaka-aineet saadaan levyyn
mukaan. Ihan ensimmäisenä sellu jauhetaan
samaan tapaan kuin paperitehtaissakin, koska
se parantaa levyn ominaisuuksia.”
Valmiit levyt soveltuvat sekä uudis- että saneeraushankkeisiin ja niiden käyttökohteena ovat
mm. julkisivut, väliseinät, märkätilat, sokkelit
ja parvekekaiteet.
Sellunsa Cembrit on aina hankkinut pääosin
Metsä Fibreltä.
”Yhteistyötä on tehty jo pitkään ja tulokset
ovat olleet kaikin puolin hyviä.”
SIVU 35
LUE
LISÄÄ
METSAFIBRE.FI
LONTOO KUTSUU
LONDON PULP WEEK JÄRJESTETÄÄN
TÄNÄ VUONNA 11. -15. MARRASKUUTA.
SEURAAVA ECHO - LEHTI SAAPUU
LUKIJOILLEMME SAMALLA VIIKOLLA.
TAPAAMISIIN!