docSisukas - henkilöstölehti N:o 4/2013
download 
Report Transcription
Sisukas - henkilöstölehti N:o 4/2013
Marraskuun 18. päivänä valmistui Kiinassa, AGCO Powerin Changzhoun tehtaalla 4000. moottori. Maan ja tehtaan tavan mukaan oli syytä yhteiseen iloon ja porukkakuvaan. Tuhansia ja taas tuhansia uusia moottoreita on tehtaan linjoilta tulossa, sillä Aasian markkinat ovat suuret. HENKILÖSTÖLEHTI N:o 4/2013 ISSN 1459-7047 Eila ja Pertti Järvi ovat viettäneet antoisan kauden Changzhoussa | sivu 14 Tero Luodolla on "kysyntää" Kiinan tehtaalla | sivu 16 1 AGCO tekee aggregaatteja Shanghaissa | sivut 21-23 Riuttalat ovat suomalaiskiinalaisia | sivu 15 N:o 4/2013 | joulukuu PÄÄKIRJOITUS luksi on paikallaan kiittää Eeroa ja Sisukkaan toimituskuntaa, kun saimme täyttää kokonaisen lehden Kiinan kuulumisilla. Lehdestä taisi tulla vieläpä ennätyspaksu, koska kerrottavaahan täältä suunnasta kyllä riittää. Ensimmäinen kokonainen toimintavuotemme Changzhoun moottoritehtaalla alkaa tulla päätökseen ja jos sitä pitäisi tiivistää muutamaan sanaan, niin ensimmäisenä tulee mieleen vaiherikas, työläs, haastava, mutta myös palkitseva. Vuoteen mahtuu monia onnistumisia, joista voimme olla ylpei- Juha Tervala Changzhou HENKILÖSTÖLEHTI tä, mutta valitettavasti kaikessa emme ole onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Virheistä pitää oppia ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Tälle vuodelle myyntibudjettimme oli maltillisesti reilut kolme tuhatta moottoria, mutta vuoden vaihteeseen mennessä 4.000 tulee ylitettyä selkeästi, joten budjettikin tullaan ylittämään reilulla kolmanneksella. Alkuvuonna kokoonpanon päivävauhti oli alle kymmenen moottorin luokkaa, mutta pari viimeistä kuukautta on oltu jo vauhdissa 30 kpl/pv. Luvuthan ovat vielä hyvin pieniä Linnavuoren tai Mogin vastaaviin verrattuna, mutta haasteellinen kasvu täällä on käyty läpi uudella ja pienellä organisaatiollamme. Uusia käsiä on luonnollisesti palkattu tuotantomäärän noustessa ja hyvin on saatu porukka myös pidettyä, joka ei ole Kiinassa ollenkaan itsestäänselvyys. Kaikki moottorithan täältä tehtaaltamme lähetään tällä hetkellä Kiinan ulkopuolelle ja jokainen kontti sekä Japaniin että Ranskaan on onnistuttu toimittamaan asiakkaillemme annettujen lupausten mukaisesti. Toimitusvarmuus siis täydet 100 %. Suurimmat pettymykset liittyvät laatuun. Valitettavasti osaa valmistamistamme moottoreista on jouduttu korjaamaan asiakastehtaillamme ja jopa loppuasiakkailla. Erityisesti haasteet liittyvät toimittajalaadun pitämiseen tasaisella ja korkealla tasolla ja tässä emme ole täysin onnistuneet. Olemme saaneet kantapään kautta kokea, että pienen ja halvan osan puutteellinen laatu voi aiheuttaa isoja kustannuksia, jos virhettä ei havaita omassa prosessissamme. Pitkä kuljetusmatka konteissa ei helpota yhtään tilannetta ja olemme joutuneet toteamaan, että tehtaalta lähtenyt lopputarkastettu moottori ei ole kaikilta osilta täydellinen saavuttuaan kahdeksan viikon kuljetuksen jälkeen asiakkaalle. Laadun varmistamisen eteen tulemme panostamaan entistä enemmän ja sen koordinointiin onkin juuri saatu tuoretta verta Linnavuoresta Randellin Juhan otettua vastaan laatupäällikön tehtävät. Laatuun on myös budjetoitu merkittävä määrä lisähenkilöitä ensi vuodelle. Tulevalle vuodelle haasteet vain lisääntyvät. Moottoreitamme aletaan asentaa myös täällä Changzhoussa valmistettaviin traktoreihin. Ja heti vuodenvaihteen jälkeen alamme vähitellen korvata kilpailijan moottoreita Massey Fergusonin ns. BX200 -trak- 2 toreissa, joita myydään Kiinan lisäksi myös muissa Aasian maissa ja aina Mexikossa asti. Merkittävä volyymin kasvu tapahtuu kevään aikana, kun AGCOn kaikkien aikojen mittavin projekti ”Centurion” pääsee vihdoinkin tuotantovaiheeseen. Centurionhan pitää sisällään useita traktoriprojekteja, joilla korvataan modernilla tekniikalla useita vanhoja traktorimalleja tehoalueella 60 - 130 hp. Lisäksi alamme valmistaa moottoreita myös Linnavuoren tapaan asiakkaiden varastoon. Näiden sekä uusien projektien myötä moottorimäärä budjetoitiin ylittämään 12.000 moottoria, eli kolminkertainen määrä kuluvaan vuoteen verrattuna. Uuden Greenfield -tehtaamme ensimmäinen vaihe alkaa olla valmis ja parhaillaan asennamme koneistuskeskuksia, joilla tullaan koneistamaan sylinterikansia Kiinassa valmistettaviin moottoreihin. Kevään aikana alamme myös asentaa uutta moottoreiden kokoonpanolinjaa ja hankkimaamme kolmatta koekäyttösolua. Kaiken pitäisi olla valmiina syyskuuhun mennessä. Kiihtyvän moottorituotannon keskellä meidän pitää sitten muuttaa kaikki toimintomme uuteen tehtaaseen, joten tehtävää ja haastetta riittää ja siihen tarvitsemme taas tukeanne, arvoisat Linnavuoren kollegamme. Saamastamme tuesta haluan kiittää täydestä sydämestäni. Jälleen lukuisat linnavuorelaiset ovat auttaneet meitä saavuttamaan merkittävät virstanpylväät kuluneiden kuukausien aikana. Teistä useiden Kiina-kommentteja saammekin lukea tästä lehdestä. Tila-, tavoitettavuus- ja aikaongelmat estivät laajemman kommentointikierroksen tekemisen. Niin Teillä kuin meilläkin on vaativa vuosi pian takana ja ainakin itse odotan kovasti tulevaa Joulua, jolloin pääsemme muutamaksi päiväksi Suomeen rauhoittumaan ystävien ja sukulaisten kanssa kotoisan ruuan ääreen ja …saunaan. Toivotan Teille kaikille omasta ja koko Kiinan tiimin puolesta Rauhallista Joulua lähimmäistenne kanssa ja voimia tulevalle vuodelle! Juha Visiokuva tulevasta Teksti: Ulla Aurio AGCO rakentaa Changzhoussa VALTAVA TEHDAS VALMISTUMASSA Kymmenen kertaa Linnavuoren uutta kutoshallia kookkaampi. Kiinan AGCO Powerin tehtaalla eletään kiehtovan odotuksen aikaa. Muutaman kilometrin päähän nykyisestä tehtaasta on nousemassa kovalla vauhdilla valtavan kokoinen uusi teollisuuslaitos, ultramoderni moottori- ja traktoritehdas. Ensivaiheessa rakennettavan greenfield -tehtaan pinta-ala on yli 20 000 m2 ja kun kaksi seuraavaakin vaihetta on aikanaan saatu valmiiksi oheistiloineen, on tällä kymmenen hehtaarin tontilla yli 60 000 neliömetrin suuruinen laitos. Se on kymmenen kertaa Linnavuoren uutta kutoshallia kookkaampi. Suuresta tehdaskokonaisuudesta on vähitellen valmistumassa yksi kolmasosa. Viittä vaille valmis on myös ruokalarakennus, samoin sen vierelle rakennettava keinojärvi. Järvi on yksi suunnitteluun liittyvä oiva innovaatio. Siitä tulee alueen kaunistus ja samalla se täyttää kiinalaisten paloviranomaisten vesivarastovaatimukset. Kun Kiinan agcolaiset puhuvat greenfield -tehtaasta, he tarkoittavat niin sanottua puhtaalta pöydältä liikkeelle lähtenyttä rakennusprojektia eli alusta alkaen täysin rakentamattomalle tontille kohoavaa kokonaisuutta. Tuotanto käynnistyy ykkösvaiheen tehtaassa suunnitelmien mu- kaan vuoden 2014 elokuussa eli reilun puolen vuoden kuluttua. Silloin tehtaassa on valmius jo 20 000 traktorin ja yli 30 000 moottorin valmistamiselle. – Useilla aloilla ja alueilla Kiina on kirinyt vauhdilla länsimaiden tasolle, jopa ylikin. Mutta maatalouskonemarkkinat täällä ovat vasta kasvun alkuvaiheessa. Muun muassa Kanadassa on 1000 työntekijää kohti 1800 traktoria, Kiinassa 1000 työntekijää kohti on 3 (kolme) traktoria. Markkinoita siis riittää ja niille markkinoille me pyrimme, toteaa AGCO Powerin Kiinan tehtaan johtaja Juha Tervala. Lisää uudesta tehtaasta sivulla 8 Teksti: Pertti Järvi | Kuvat: Pertti Järvi & sxc.hu Aikoinaan Kiinaan lähtiessäni lupasin kirjoittaa täältä jotakin Sisukkaaseen. Se jäi kuitenkin vähiin, mutta nyt, pestini lopussa, sain viimein jotain aikaiseksi. Tässä siis paloja kokemuksistamme Kiinassa, jossa vaimoni kanssa olemme asuneet lähes kolme vuotta. 3 Aivan alkajaisiksi voin sanoa, että Kiina ei ole sellainen kuin sen kuvitellaan olevan. Ei ole loputtomia määriä sinisissä Mao-puvuissa polkupyörillä ajavia ihmisiä tiukkojen poliisien ohjaamina kuten uutiskatsauksissa näimme vuosia sitten. Kiina on myös paljon suurempi kuin Suomessa osaamme kuvitellakaan. Jatkuu seuraavalla sivulla ARKIELÄMÄÄ KIINALAISITTAIN N:o 4/2013 | joulukuu Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Juha Tervala, Changzhou: Kiinalaiset työntekijämme ja yhteistyökumppanimme ovat iloisia, välittäviä ja ystävällisiä ihmisiä, joiden kanssa ei ole tullut ongelmia. Changzhoun kaupunki, jossa AGCO Powerin tehdas sijaitsee, on paikallisten mukaan pikkukaupunki. Se on juuri ja juuri siinä rajoilla, merkitäänkö se yleiskarttoihin vai ei. Asukkaita on kuitenkin liki Suomen verran eli 5 000 000. Wujin:in kaupunginosa, jossa kirjoitushetkellä Powerin suomalaiset asuvat 500 000 kiinalaisen kanssa, on kaupunginosista sieltä pienemmästä päästä, eli jotakuinkin Helsingin kokoinen. Ja Suomessa puhutaan Helsingin alueesta jonain metropolina. Seuraava radanvarsikaupunki Changzhousta rannikolle päin on Wuxi, joka on asukasmääräl- HENKILÖSTÖLEHTI tään Ruotsin kokoinen ja sitä seuraava Suzhou, joka taas on väkiluvultaan kuin Suomi ja Ruotsi yhteensä, kohtuullisesti liioiteltuna. Seuraava onkin sitten Shanghai, jossa liioittelematta on väkeä enemmän kuin kaikissa pohjoismaissa yhteensä, viimeisimmät arviot liikkuvat 26 000 000 tienoilla. Jos on väkeä paljon, niin on lääniäkin. Kun lentokone lähtee Shanghaista Suomea kohti niin muutaman tunnin jälkeen alkaa matkaaja katsella kelloa, josko oltaisiin lähestymässä määränpäätä. Silloin huomaa kulkija kuitenkin koneen juuri ylittävän Mongo- lian ja Kiinan rajaa, sitten tulee Hohhot ja Surgut ynnä muut. Moskovan tasalle tultaessa tuntuu kuin oltais melkein perillä, vaikka on siinä Venäjässäkin lääniä. Asuinkaupunki Jos Changzhou ei ole kooltaan mitään merkittävää paikallisten silmissä, on kaupunki kuitenkin kuuluisa kahdesta perinteisestä asiasta laajemmalti. Kaupungissa tehdään vielä suuria määriä puukampoja ja melkein kokonaan käsityönä. Ne ovat todella laadukkaita ja 4 Laatuhaasteiden kautta kasvuun – Aivan näin isoksi en osannut laatuhaastetta ennakoida, myöntää Kiinan moottoritehdasta johtava Juha Tervala. – Myös työkulttuuri ja siihen liittyvä asennekulttuuri on Aasias- voittaneet vuosien varrella paljonkin palkintoja eri puolilla maailmaa. Kyllä kammoistakin saadaan tehtyä monimutkaisia ja käsityötaidetta kun oikein aletaan. Tärkein ominaisuus on kuitenkin kampojen terveysvaikutus. Changzhoussa sanotaan, että kampoja kun säännöllisesti käyttää, tulee jatkuvasti hyvälle mielelle, tukan lähtö loppuu ja jo lähteneet hiukset alkavat kasvaa uudestaan, näkö ja kuulo terävöityvät, aivokasvaimien parantuminen edistyy ja sokerina pohjalla, kampa parantaa myös pahan aamujyskytyksen, jos sellainen on tullut hankit- sa hieman erilainen kuin esimerkiksi pohjoismaissa. Ohjeistamisen ja opastamisen tarve on täällä välttämättömämpää kuin Suomessa. Varmistamiseen ja myös jopa vahtimiseen menee joskus paljon aikaa. Sovitusta kiinnipitäminen, sekin on silloin tällöin vähän löysempää täällä kuin Euroopassa, kertoo Tervala, kun listaamme suurimpia moottorituotannon haasteita Kiinassa. Mutta haasteita kuuluukin olla. Se tiedetään Changzhoussa, jossa oppivuosia on takana vasta reilut kaksi, tuotantokautta vain vähän yli yksi vuosi. Linnavuoressa moottorivalmistusta on opeteltu sitä vastoin kymmeniä vuosia. Plusmerkkien määrä on kiinalaisessa työelämässä Juha Tervalan mukaan kuitenkin haasteita suurempi. – Ihmiset ovat olleet sekä täällä tehtaalla että tehtaan ulkopuolella todella positiivinen yllätys. Kiinalaiset työntekijämme ja yhteistyökumppanimme ovat iloisia, välittäviä ja ystävällisiä ihmisiä, joiden kanssa ei ole tullut ongelmia. tua. Voi olla, että kammoilla on vielä muitakin vaikutuksia, mutta kaikkea ei sovi kirjoittaa tähän ”perhelehteen”. Toinen Changzhoun merkittäväksi tekevä asia on, että kaupunki on lohikäärmeiden syntymäpaikka. Silloin kun ensimmäiset ihmiset tulivat alueelle, he tapasivat sieltä neljä lohikäärmettä, jotka jo asuivat alueella. Koska moisia ei ollut muualla, niin onhan niiden tarvinnut syntyä juuri Changzhoussa. Kiinalainen lohikäärme on käärmeen näköinen olento, jonka uskotaan tuovan ihmisille vaurautta ja kaikkea muutakin hyvää, mitä ku- Aasialaisella kulttuurilla on paljon annettavaa länsimaisille ja länsimaisilla vastaavasta runsaasti annettavaa aasialaisille. Kaksisuuntaisen avoimuuden merkitystä painottavat Changzhoussa sekä kiinalaiset että suomalaiset. Hyviä ihmisiä – Olemme saaneet hyviä ihmisiä taloon. Työntekijöittemme vaihtuvuus on meillä vain reilun viiden prosentin luokkaa, kun se yleensä Kiinassa on noin 20 %. Tämä kertoo, että olemme onnistuneet rekrytoinnissa ja onnistuneet työyhteisön ilmapiirin luomisessa, ilmeisesti muissakin HR -toiminnoissamme. On nähtävissä, että kiinalaiset tulevat meille mielellään töihin. AGCOlla on siis Kiinassakin hyvä maine. Changzhoun moottori- ja traktoritehtaassa työntekijöille on järjestetty päivittäiset bussikuljetukset töihin ja töistä kotiin. vitella voi. Se on ihan eri otus kuin eurooppalainen dinosauruksen tyylinen ilkiölohikäärme. Kaikista näistä Changzhoun tunnetuksi tehneiden asioiden oikeellisuudesta en kuitenkaan mene ihan takuuseen. Kaupungin asukkaat Changzhoun kaupungin väestö on melkein sataprosenttisesti sellaista, jollaisina kiinalaisia pidämme. He ovat suomalaisia pienempiä ja lähes poikkeuksetta mustatukkaisia. Joskus kuitenkin tulee vastaan joku, joka ei täy- 5 Jatkuu seuraavalla sivulla sin sovi ”paikalliseen Han-kiinalaisstandardiin”. Oudoimpia ilmestyksiä olemme me länsimaiset isonenät, joita on vain osa kaupungissa asuvista noin 3000:sta ulkomaalaisesta. Meikäläiset kummajaiset hukkuvat katukuvaan, sillä laisiamme otuksia tulee vastaan tosi harvoin. Kiinassa on meneillään kova muuttoliike itärannikoille päin. Se näkyy myös katukuvassa. Suurin osa mm. Changzhoun väestä on sopeutunut kerrostaloasumisen mukaiseen käyttäytymiseen, mutta vastamuuttaneista näkee selvästi, että he elävät kaupungissakin N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Oppivuosia takana ja oppivuosia edessä. Tämän tietävät kaikki AGCOn Changzhoun moottoritehtaan palveluksessa olevat henkilöt. Ja tämän tietävät kaikki uuden kiinalaistuotannon kanssa tekemisissä olevat linnavuorelaiset. Kiinassa valmistetaan nyt ja siellä valmistetaan myös tulevaisuudessa kooltaan, tehoiltaan ja kustannuksiltaan pienempiä moottoreita kuin AGCO Power Oy:n tehtaalla Suomessa. Pienempi ei kuitenkaan saa olla huonompi. Eli laatu on ykköskriteeri niin Kiinassa kuin Suomessakin. Se on myös ykköshaaste Changzhoun tehtaalla. Jatkuu edelliseltä sivulta – Kahdeksan bussia keräilee ennalta määrätyiltä reiteiltä ja pysäkeiltä kaikkina arkipäivinä tehtaalle tulevia ihmisiä. Tämä on välttämätöntä, sillä suurimmalla osalla ei ole autoja. Mopolla tai pyörällä matka on monelle liian pitkä ja julkinen liikenne ei yleensä ylety tänne teollisuusalueille, kertoo Tervala. – Tarjoamme väellemme myös päivittäisen lounaan. Ja maan tavan mukaan jokaisen isomman onnistumisen tai välitavoitteen saavuttamisen jälkeen pidämme täällä pienimuotoiset juhlat, Juha toteaa. – Työt alkavat tehtaalla aamulla kello 9.00 ja työpäivä päättyy kello 17.30, sanoo Juha, joka itse aloittaa useimmiten kuuden jälkeen illalla uuden työpäivän kotikoneiden äärellä. Maailmanlaajuisessa AGCOssa eri aikavyöhykkeillä toimivien ihmisen kohtaaminen vaatii monta kertaa päivän venyttämistä hyvinkin pitkäksi. Kohti uutta AGCOn Kiinan traktoritehdas ja AGCO Powerin moottoritehdas toimivat samoissa tiloissa, rintarinnan. Moottoritehtaassa työntekijöitä on kaikkiaan noin 60, koko tuotantolaitoksessa noin 450 henkilöä. Vuosien kuluttua määrä voi olla jopa 1 500. – Nykyinen teollisuuslaitoksemme on Kiinan valtion AGCOlle tervetuliaislahjaksi tarjoama ”vuokratila”, mutta kohta muutamme uuteen, omaan tehtaaseemme, kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, sanoo Tervala. Onnistunut auditointi Varsinainen tuotantotoiminta Kiinan moottoritehtaalla alkoi reilu vuosi sitten. Tehtaan ensimmäinen asiakas oli japanilainen Iseki. Ennen tuotannon aloittamista Iseki auditoi tehtaamme kuuden hengen voimin kolmen päivän ajan ja he olivat lopputulokseen tyytyväisiä. Tammikuussa myös paikallinen sertifiointilaitos TUV auditoi meidät ja tämän tuloksena saimme ripustaa seinillemme ISO 9000 laatusertifikaatit. – Viime heinäkuussa aloitimme moottoreiden valmistamisen AGCOn Ranskan tehtaalle Beauvaisiin, eli koneiden tekemisen uusiin, pienemmän kokoluokan Massey Ferguson -traktoreihin, kertoo Tervala. Tämän vuoden loputtua Changzhoussa ylitetään melkoisella varmuudella 4200 moottorin tavoite. Ensi vuonna Kiinassa varaudutaan yli 13 000 moottorin valmistamiseen ja seuraavana vuonna puhutaan jo 20 000 AGCO Powermoottorista. – Eli muutaman vuoden kuluttua voitaneen todeta, että AGCOlla on maailmassa kolme kohtuullisen suurta AGCO Power -moottoritehdasta, yksi Suomessa, yksi Brasiliassa ja yksi täällä Kiinassa, Juha Tervala toteaa. Vauhdilla kasvava traktorituotanto tulee suuntautumaan jatkossa lähinnä Kiinan omille ja muille Aasian markkinoille. Ne markkinat ovat suuret, sillä vasta nyt Kiina on pääsemässä vauhtiin elintarvikkeiden omavaraisuuspyrkimyksissään. Maatalouden kasvuvauhti on valtava. Mutta myös kilpailu on kovaa. – Meidän tehtävämme ja päämäärämme on tehdä niin hyviä moottoreita ja niin kilpailukykyisellä kustannuksilla, että moottoreillamme varustetut lopputuotteet tulevat hyväksytyksi Kiinan valtion tukipolitiikan piiriin. Maatalouskoneiden hankkiminen perustuu täällä nimittäin valtion tukeen, joka tarkoittaa maanviljelijälle merkittäviä alennuksia konehankinnoissa. Juha Tervala, Changzhou: Muutaman vuoden kuluttua voitaneen todeta, että AGCOlla on maailmassa kolme kohtuullisen suurta AGCO Power -moottoritehdasta, yksi Suomessa, yksi Brasiliassa ja yksi täällä Kiinassa. aiemman kyläyhteisön turhia kursailemattomien tapojen mukaan. Suhtautuminen meihin isoneniin on todella ystävällistä ja uteliasta. Kadulla kulkiessa huomaa usein jonkun nykäisevän kaveriaan ja näyttävän isonenää sormellaan, että ”katsohan outoa ilmestystä”. Lähikortteleissamme, joihin on kerääntynyt enemmänkin AGCO:n ulkomaalaisia, on meihin jo jossain määrin totuttu, mutta kauas ei tarvitse mennä, kun ihmettely alkaa. Kadulla paikalliset huutelevat ohi kulkiessaan hellouta, kun huomaavat isonenän. Rohkeammat tulevat helposti juttelemaan, tosi huonollakin englannintaidollaan, kokeillakseen, josko ulkomaalainen ymmär- HENKILÖSTÖLEHTI 6 täisi heitä. Moni paremmin englantia osaava haluaa vain saada harjoitusta taidoilleen. Kiinastahan pitää lähteä todella kauas ennen kuin on jollain toisella kielialueella. Japani olisi lähempänä, mutta monesta syystä se ei ole suosittu ja PohjoisKoreassakin on sellaisia puolia, ettei kukaan kiinalainen sinne halua. Ja kun väestön kiinnostus kohdistuu melkein yksinomaan englannin kieleen. Ensimmäinen kadulla pysäyttävän kysymys on, mistä olet Kiinaan tullut. Kun vastaus on, että Suomesta, alkaa useimmiten ihmettely, mikä se oikein on. Jotkut kuitenkin osaavat sijoittaa maamme jonnekin Saksan pohjoispuolelle. Selitystä varten minulla on yleensä mukanani A4 -kokoinen kartta, jossa näkyvät molemmat valta- – Näiltä linjoilta valmistuvien moottoreiden kehitystyön taustalta löytyy monta nimeä, ennen kaikkea kuitenkin pääsuunnittelija Timo Kauppi ja erinomaisen eko-työn aikanaan tehnyt Mauno Ylivakeri, sanoo Juha. Osia omasta maasta Moottorin osista lähes 80% on jo paikallistettu ja loput tulevat Suomesta ja muualta Euroopasta. Toimitukset ulkomailta kulkevat laivarahtina. Matkaan menee kuusikin viikkoa. – Jos laivoille tulee teknisiä ongelmia ja osat ovat sen vuoksi vaikka kaksi viikkoa myöhässä, joudumme pysäyttämään täällä tuotantomme moneksi päiväksi. Niin on käynyt jo yhden kerran, kertoo Juha. Eli päämääränä on lisätä kaiken aikaa kiinalaisten alihankkijoiden ja osatoimittajien määrää. Juuri tällä alueella AGCO Powerin laatukriteerit ovat korkeat. Parhaiden mahdollisten aasialaisten toimittajien ”metsästys” on käynnissä koko ajan. Siinä työssä ja tehtävässä linnavuorelaiset apujoukot ovat Kiinan moottoritehtaan tulevaisuuden kannalta kullanarvoisia. Juha Tervala sanoo olevansa syvästi kiitollinen isolle joukolle, kymmenille aikaansa, taitoansa ja ammattiosaamistaan antaneille ja antaville suomalaisille. – Ilman heitä olisimme pulassa, sanoo Juha Tervala. Centurion AGCO-konsernissa on parhaillaan työn alla valtava, satojen miljoonien dollareiden arvoinen, globaali traktoriprojekti , joka kohdentuu merkittävästi Kiinaan. Uudesta mallisarjasta on ”alkupaloja” jo testauksessa, suurin osa projektista on vielä yhtä suurta salaisuutta, mutta huomattavia maailmanluokan maatalouskonemarkkinoiden uutisia on tulossa. kunnat, Kiina ja Suomi. Silloin katsojan naamasta näkee, ettei hän ole moisesta paikasta ikinä mitään kuullutkaan. Minkäänlaisesta epäystävällisyydestä ei kaupungissa ole havaintoja, mutta jotkut vanhemmat ovat arkoja ja katselevat ulkomaalaisia hieman kauempaa. neiden seassa. Sama jatkuu vielä ainakin 60 km ohi määränpään Nangingiin päin, vasta sen jälkeen näkösälle tulee maatalousmaata. Minulle on kerrottu, että Kiinassa on 60 % maailman rakennusnostureista. Se on helppo uskoa kun katselee ympärilleen. Kauempaa katseltuna kaupunkien ”profiilit” ovat rikkonaisia, kortteli pari on korkeita kerrostaloja ja vieressä on vanhaa matalaa rakentamista, joka kohta jyrätään tasaiseksi uusien tieltä. Ilmeisen pehmeästä maaperästä johtuen ja maanjäristysten kestävyysvaatimusten vuoksi rakentajat möyrivät kauan perustuksien kanssa, mutta kun tullaan maanpinnalle, niin rakennus kyllä sitten kohoaa vauhdilla. Ei ehkä kerros päi- Rakentaminen Kiinassa on nyt meneillään jonkun "vuotissuunnitelman" mukainen rakennusurakka, jossa rakennetaan 50 000 000 (seitsemän nollaa) uutta asuntoa. Matkustaessani junassa Shanghaista Changzhouhun vajaan 200 km, näen koko matkan ajan rakenteilla olevia kerrostaloja valmistu- 7 N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Tervala esittelee Suomesta saapuneelle journalistille siistiä ja toimivan näköistä tehdasta. Moni asia näyttää tutulta. Kokoonpanolinjalla on 15 asemaa ja osat kerätään moottorin mukana kulkevaan vaunuun supermarketista Linnavuoren tapaan. Suomalaisten asiantuntijoiden avustukselle tuotanto on saatu pyörimään hyvin. Teksti: Ulla Aurio | Kuvat: Thomas Enghof, Tero Luoto ja Ulla Aurio Maapohjan rakentaminen on ollut uuden tehtaan työmaalla isoakin isompi urakka. Visiokuva tulevasta Thomas Enghof vie hanketta eteenpäin Innostuneena yli esteiden Ovatkohan kaikki tehdasrakentamisen taitajat jotenkin samassa uunissa paistettuja tai yhteisellä neulalla rokotettuja? Tätä mietin, kun kuljen Kiinassa työllensä palavan ja intoa puhkuvan Thomas Enghofin perässä tutustumassa AGCOn uuden greenfield -tehtaan rakennustyömaahan. Enghof on rakennettaAGCOn muualle van moottori/traktoritehtaan projektijohtaja. rakennuttamien Hänestä huokuu vahva tehtaiden kokeja terve ylpeys, kun hän muksista on saaesittelee hanketta vierailleen. Tilanne tuntuu tu Kiinaan paljon minusta jotenkin tutulhyödyllistä tietoa. ta. Samanlaisen projektin vetäjän innostuksen olen nähnyt Linnavuoressakin, Kari Lyytikäisessä. Miehissä, Thomaksessa ja Karissa, on totta vieköön paljon samaa tarttuvuutta, samaa rohkeutta, optimismia ja hurjista haasteista huolimatta melkein epätodellista varmuutta onnistumisesta. – Ongelmia tässä on tullut eteen toinen toisensa jälkeen, ja ylitettävänämme on jatkuvasti jopa epätoivoisen tuntuisia talouskysymyksiä, mutta eteenpäin menemme, toteaa Thomas Enghof ja hypähtelee kipeästä jalastaan huolimatta yli esteiden, sekä symbolisesti että käytännössä. kestävää ja kiiltävää uuden hallin lattiapintaa. – Tämä pinta hylkii öljyläikät, kertoo projektipäällikkö vierailleen, ranskalaisen Beauvaisin tehtaan edustajalle Jerome Clementille, Luodon Terolle ja allekirjoittaneelle. Projektipäällikkö antaa kiitoksensa AGCOn nimeämälle neljän hengen tiimille, joka vartioi kustannuspuolta tarkastamalla jokaisen sopimuksen, laskun, oston, hankinnan ja tilauksen. – Tämä tekee työmme etenemisen varmaksi, tarkaksi ja turvalliseksi, sanoo Thomas. Maapohjan rakentaminen on Changzhoun tehdastyömaalla ollut isoakin isompi urakka. Kansainvälinen verkosto on myös ollut Enghofille isoksi avuksi. AGCOn muualle rakennuttamien tehtaiden kokemuksista on saatu Kiinaan paljon hyödyllistä tietoa. – Samoja virheitä ei kannata tehdä kahteen kertaan, sanoo Thomas esitellessään muun muassa peilinkirkasta, joustavaa, vässä –vauhdilla, mutta ei siihen montaa päivää kulu. Alkuvaiheessa taloihin tehdään vain kantava teräsbetoninen runko ja katto päälle. Sitten koko rakennus kääritään ulkopuolelta vihreään verkkoon ja teräsputkiristikkoon kuin toukka kuoreensa. Kuoriutuminen alkaa yläpäästä. Siinä vaiheessa näyttää kuin katto olisi kiinnitetty taivaankanteen ja siitä sitten rakennetaan alaspäin. Esiin tulee lopulta aivan hyvän näköinen talo, joka on muutakin kuin suoraseinäinen laatikko. Viimeksi valmistuneissa taloissa kerroksia on 35 tai jonkin verran enem- HENKILÖSTÖLEHTI – Linnavuoressa meillä oli kivi kiven päällä, jonka vuoksi vaadittiin paljon räjäyttämisiä ja maa-aineksen poiskuljetamisia. Täällä taas ollaan suistomaalla, jonka vuoksi ensin jouduttiin pumppaamaan pois tuhansia kuutioita vetta ja kuljettamaan pois savista velliä. Tämän jälkeen tilalle tuotiin vastaava määra tukevampaa maa-ainesta, mutta siitä huolimatta pelkästään ensimmäisen vaiheen tueksi jouduttiin upottamaan viitisen sataa teräsbetonipaalua 16 metrin syvyyteen, kertoo Juha Tervala työmaakuvia esitellessään. män. Itse asun kulmakunnan matalampiin kuuluvassa, viisi vuotta vanhassa talossa, jossa on kerroksia vain 22. Naapuritaloista löytyy yli 30 kerrosta. Myynti-ilmoituksissa huoneistojen koko vaihtelee 40 neliöstä 300:aan. Uuden asunnon kun ostaa, sen saa itselleen 70 vuodeksi. Sen jälkeen omistus palautuu yhteiskunnalle. Asunnon saa kuitenkin ostettua itselleen uudestaan kohtuuhinnalla, jos kiinnostaa. Talojen käyttöiäksi lasketaan vain noin 40 vuotta. Ostaessaan uuden asunnon, asukas saa tilan, jossa on harmaat kantavat betoni- 8 rakenteet ja ulkoseinät ilman minkäänlaista sisustusta. Väliseinätkin tarvitsee rakentaa itse tai rakennuttaa. Alan yrityksiä löytyy runsaasti. Lämmitys/viilennys -järjestelmää ei myöskään asunnosta löydy eikä lämpöeristystä. Sähköjohdon ja kaasuputken päät ja viemärireiät löytyvät. Muutamassa rakennuksessa olen ollut näkevinäni ulkoseinissä jotain ohutta lämpöeristystä, mutta sellaiset ovat poikkeuksia. Jos ostaa talon halvimman huoneiston, on asunnon hinta suuruusluokaltaan asiansa osaavan asentajan kuukausipalkan verran neliöltä. Hinta nou- Toimitusjohtaja Eero Tomi: "Näkymämme Aasiassa ovat hyvät!" Ruokalarakennuksen äärelle tulee uimaallas/tekojärvi, joka toimii samalla paloviranomaisten vaatimana vesilähteenä. Projektipäällikkö Thomas Enghof (vas.) ja ranskalainen Jerome Clement Beauvaisin tehtaalta tarjosivat toimittajalle kiehtovan kierroksen tehdastyömaalla. Kun toimitusjohtaja Eero Tomi puhuu johtamastaan maailmanlaajuisesta AGCO Powerin dieselmoottorituotannosta, hän kuulostaa lähes perheenisältä. – Käytännön tasollahan Kiinan tehdas on yksi meidän yksikkömme, samoin kuin Linnavuori ja samoin kuin Brasilian tehtaamme. Ja yksiköissämme toimivat ihmiset ovat ennen muuta ”sisulaisia”, tietenkin myös agcolaisia, näin ajattelen. Vaikka tehtaiden ylin johto on Eero Tomin käsissä, hän alleviivaa, että Kiinan tehdasta johtava Juha Tervala toimii hyvin itsenäisesti. – Olemme toki viikoittain yhteyksissä ja pohdimme ratkaisuja monella tasolla. – Kiinan tehtaan myötä meille tarjoutuu nyt mahdollisuus kasvattaa ja vahvistaa globaalia asemaamme koko AGCOssa. – Moottoreiden vieminen täältä Suomesta Kiinan markkinoille ei olisi ollut mahdollista. Ja niille markkinoillehan me nyt ennen kaikkea tähtäämme, vaikka myös Japani ja Ranska ovat jo Changzhoun tehtaamme merkittäviä asiakkaita. On kaikkiaankin hyvin luonnollista, että AGCO päätti satsata moottorituotantoon Kiinassa, Eero Tomi toteaa. Uuden tuotantotoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit, haasteet ja päänsäryt ovat toimitusjohtajan mielestä tässä vaiheessa hyvin ymmärrettäviä ja odotettujakin. – Meillä on sentään täällä Linnavuoressa 70 vuoden kokemus moottorituotannosta. Kiinassa ollaan vasta alkumetreillä ja moni asia on opeteltava siellä kantapään kautta. Näitä tehtaita ei siis voi eikä saakaan verrata vielä toisiinsa. – Kiinan ja Aasian markkinoiden ”valloittaminen” muutaman vuoden sisällä 20 000 – 30 000 moottorilla onnistuu, kun teemme sen yhdessä, sanoo toimitusjohtaja. Eero Tomi arvelee, että henkilöliikenne Suomesta Kiinaan lisääntyy kaiken aikaa. – Haasteemme on löytää halukkaita ihmisiä lähtemään uuteen ja vähän tuntemattomaankin maahan. Lähtö vaalii luonnollisesti tiettyä kansalaisrohkeutta. Mutta on hyvä tietää, että Kiinassa on yhä enenevässä määrin länsimaalaisia. Lyhyempiaikaistakin muuttoa voisi luonnehtia eräänlaiseksi kulttuurivaihdoksi, myös elämänkokemukseksi, josta varmasti riittää vanhana monenlaista muisteltavaa. – Kokonaisuutta ajatellen olen hyvin luottavainen Kiinan tehtaan suhteen. Erilaisia vaikeuksia meillä on, ja niitä tulee, mutta ne voitetaan. Näkymämme Aasiassa ovat hyvät. Linnavuoressa tulevasta vuodesta tulee väistämättä vaihteleva, eräänlainen sekavuosi, lähinnä varastomoottorien tilanteen muutoksista johtuen, toteaa toimitusjohtaja Eero Tomi. –ua- Avunanto merkityksellistä Tomin mukaan on hyvin merkityksellistä, että linnavuorelaiset jakavat osaamistaan ja apuaan Kiinan tehtaalle. – Tuotekehityshän on keskitetty kokonaan Suomeen. Mutta myös kaikki muut tukitoimet ja avunannot täältä Linnavuoresta Kiinaan päin ovat tärkeitä ja tarpeellisia, kiitoksen ansaitsevia. see, jos mennään parempaan sijaintiin rakennuksessa. Monet asuvat myös asunnoissa, joita laitetaan kuntoon sitä mukaa kuin varat sallivat. tainen huoneiston ulko-ovi käytävään, jossa on käytännössä ulkolämpötila. Paikallisten mukaan talvella kuuluukin palella parin kolmen kuukauden ajan. Ne, jotka ovat tulleet pohjoisempaa Kiinasta, ovat kovasti eri mieltä asiasta. Töissä ollaan talvella sisälläkin ulkovaatteet päällä. Perinteisesti Kiinassa on käsitys, ettei Jangtsejoen eteläpuolella tarvita asuntoihin lämmitystä. Pohjoisempana taloissa onkin kunnon eristys ja lämmitysjärjestelmä. Huonoa tuuria on juuri Changzhoun sijainti alueella, jossa joki tekee mutkan pohjoiseen. Kaupungin Asuminen Lämpöeristyksen puute tulee kiinalaistaloissa äkkiä selville talvisaikaan kun ulkolämpö laskee nollan kieppeille. Vaikka lämpöpumput painavat täysillä lämmintä ilmaa, niin vain huoneen keskellä on puhallusilman virtauksessa lämpimämpää, seinät ja lattia eivät lämpene ollenkaan. Asiaa eivät helpota asunnon liukuikkunat eikä yksinker- 9 alue rajoittuu osin juuri Jangtsen etelärantaan ja lämmityssäännöt ovat sen mukaiset. Kesällä kun lämpö on 30-40 asteen välillä kolme neljä kuukautta , niin lämpöpumput toimivat jäähdyttiminä. Tämä mahdollistaa nukkumisen. Kortteleiden porteilla on aina vahdit. Heidän pääasiallisena työnä näyttäisi olevan asukkaiden pitäminen sen verran järjestyksessä, etteivät he levittäydy asumaan piha-alueelle. Näin todella hienot pihat pysyvät myös kuosissaan. Piha- ja katualueilla on siivoojia, jotka keräävät roskia päivittäin. Se on- N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Lattia kiiltää ja kestää, kuten Linnavuoressakin, kun on oikeat aineet. KIINASSA - KIIN Changzhou Palosen perheen Kiina-päätös syntyi minuutissa Juha Randell laatupäällikkö, Changzhou Minkälaiset haasteet Sinua odottivat siellä Changzhoun moottoritehtaalla? – No, täällä nyt vasta kolmatta viikkoa vietettyäni, on vielä vaikea vastata tähän, mutta uskoisin, että suurimmat haasteet tulevat eteen erilaisen yrityskulttuurin muodossa. En tarkoita tässä omaa yritystämme, vaan toimittajia tuolla kentällä. Suomessa omaa osastoa vetäessäni totuin, että alaiseni toimivat hyvin oma-aloitteisesti, täällä varmaan joutuu tukemaan heitä aivan eri tavalla. Siinä toinen suurempi kulttuurinen haaste. Kun Kiinan moottoritehtaalla alettiin opettaa sarjatyön omaista valmistamista ja sitä, miten linjan eri vaiheita voidaan optimoida tasaiselle tuotantovirralle, silloin paikalle kutsuttiin ja saatiin Ville Palonen. Minkälaisena näet laajenevan moottorituotannon tulevaisuuden siellä Kiinassa? – Ensi vuosi, jolloin tuotanto kolminkertaistuu, tuo jo nyt haasteita eritoten toimittajien kapasiteettipuolella. Samalla meidän pitäisi luoda riskitön prosessi, jossa valmistamme laadukkaita tuotteita. Tuotantomäärään kasvaessa laadun pitää olla kunnossa. Isoimmat iloa tuottavat asiat tällä hetkellä? – Se, että saamme täällä pikku hiljaa arjen rullaamaan, kodin perheelle ja pojat kouluun, jossa alkaa muodostua uusi sosiaalinen verkosto. Minkälaisin ajatuksin kohti joulua? – Vietämme täällä joulun. Ikeasta on hankittu jo pieni joulukuusi. Perinteisiä jouluruokia täältä tuskin kannattaa lähteä etsimään, mutta jos edes jotain löytyisi. Pieniä lahjoja varmaan perheen kesken vaihdamme. Ei siis mitään suuria odotuksia. Hyvää Joulua Suomeen. kin tarpeellista, sillä paikalliset ovat melkoisia roskaajia. Siivoojat näyttävät olevan eläkeläisiä, jotka hankkivat näin hieman lisätienestiä. Myös omakotitaloja rakennetaan Changzhoun kaupunkialueelle, mutta niiden hinnat ja lukumäärä ovat sitä luokkaa, että ne ovat vain harvojen herkkua. Omakotitalot sijaitsevat korkeiden kerrostalojen ympäröiminä omilla alueillaan. Tontti on sen kokoinen, että talon ympäri pääsee kävellen kiertämään ja auton saa parkkeerattua aidan sisään, joku pensas ja kukkapurkki mahtuvat myös tontille. Maan- HENKILÖSTÖLEHTI Ville oli ensimmäinen linnavuorelainen, joka uskaltautui ottamaan koko pesueensa mukaan, ja muutti puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa puoleksi vuodeksi Changzhouhun. Ihailun ja arvostuksen terveisiä miehelle ja teolleen satelee Kiinasta edelleen. – Poutalan OP ja Tenhon Tero olivat tehneet siellä jo sitä ennen ison ja tärkeän pohjatyön, muistuttaa Ville. Pitikö lähtöä pitkään miettiä? – Ei tarvinnut. Kun Hintikan Harri kysyi minulta, lähtisinkö, pistin saman tien tekstiviestin vaimolleni ja kysyin: ”Lähdettäiskö Kiinaan?” Minuutin kuluttua tuli vastaus rohkealta ja ennakkoluulottomalta puolisolta: ”Alanko jo pakkaan!” – Teimme hypyn tuntemattomaan, totta, mutta onneksi teimme. Asiat järjestyivät hyvin. Asunto löytyi samasta talosta, jossa Ter- valat asuvat nyt. Muutto sujui vaikeuksitta, vaikka tavaraa oli paljon. Viime joulun vietimme Shanghaissa. Tutustuimme kaupunkiin ja jaoimme lahjat hotellissa. Se oli erilainen joulu, mutta ei huono. – Koko perheen sopeutumisen kannalta Järven Pertin vaimolla Eilalla oli suuri merkitys. Hän tunsi paikat, osasi neuvoa ruokaostoksissa ja opetti julkisen liikenteen käytön. Viihdyimme kaikki Kiinassa erinomaisesti. Ainoaksi Kiina-miinukseksi Palosen Ville luokittelee sen, että kolmen vaaleatukkaisen lapsen kanssa liikkuminen oli joskus hieman ahdistavaa. –Pahimmillaan en meinannut päästä itse kuvaamaan joulukuusen eteen asetettuja lapsiani, kun kiinalaiset kännykkäkuvaajat muodostivat niin sankan muurin heidän ympärilleen. Olihan se huvittavaakin, vaikka ei aina. Toistakymmentä vuotta Linnavuoressa työskennellyt Ville Palonen toimii tällä hetkellä vitoshallissa, moottorikokoonpanon työnjohtajana. Hän pitää Kiina-kauttaan yhtenä elämänsä mielenkiintoisimpana ajanjaksona. – Kun menin Changzhouhun, näin heti, miten hyvää työtä Olli-Pekka ja Tenhon Tero olivat siellä tehneet ja kuinka tasokkaan koulutuksen antaneet. Kiinalaisten tuotantotyöntekijöiden ammattitaito yllätti minut kaikelta osin. Usean miehistä olisin voinut ottaa tänne töihin. Palosen Villen mielestä kaikki Kiinan tehtaan työntekijät voivat olla tyytyväisiä, että he ovat selvinneet jatkuvasti kasvavista haasteista näinkin hyvin, ja ylpeitä siitä, että prosessia on pystytty pyörittämään varsin pienellä väkimäärällä. – Haasteet kasvavat ja tuotantomäärät nousevat, mutta Kiinan markkinat ovat suuret, joten kasvunvaraa siis on. Toivotan kaikille voimia tulevaan vuoteen. Näen Kiinan tehtaan tulevaisuuden hyvänä, sanoo Ville. –ua- ty pari kappaletta mutta sellainenhan vain piristää. päällisiä kerroksia omakotitaloissa on kolme tai joskus neljä, kellari on myös asumiskäytössä. Taloissa on hissi, ja vessa sekä kylpyhuone jokaisessa kerroksessa. Niissä on lisäksi paljon pieniä huoneita kapeiden rappujen yhdistäminä. Maa on kortilla Kiinan itärannikolla. Veden ja kaasun saanti täällä ei ole pätkinyt yhtään, mutta netti silloin kun kaapelitöitä tehdään lähikulmilla. Asunnon pääsulake on kärähtänyt pari kertaa vuoden kylmimpään aikaan, silloin kun se ei ole kestänyt lämpöpumppuja. 4,5 lämpöasteen öitä on vietet- Meteli Kun kiinalaisia kerääntyy joukoksi bussissa, ravintolassa tai muualla, silloin kyllä ääntä piisaa ja hauskaa on kaikilla, ei juroteta niin kuin me suomalaiset. Kiinalaiset ovat iloista väkeä tykkänään. Vaikka väkeä ja vilskettä on paljon, ei sitä kuitenkaan ole joka paikassa. Rauhallisia puistoja ja pihoja on runsaasti. Puistot ovat suuria, monipuolisia ja hyvin hoidettuja, myös vesialue kuuluu asiaan vaikka uimaan ei ole menoa. 10 Alette Tyynelä ja Hans Lönnqvist (istumassa) saavat monta kiitosta esimieheltään Kari Mettälältä. Aikamoista veivaamista Alette Tyynelä ja Hans Lönnqvist ovat lähes päivittäin yhteyksissä Kiinan moottoritehtaalle. He nimittäin vastaanottavat kaikki sisartehtaalta tulevat moottorien osatilaukset ja käynnistävät tilausta seuraavan hankintaprosessin. – Tilauksesta alkaakin sitten todella pitkä ”veivaus” tuotekehityksen, osto-osaston, logistiikan, keräilyn, varaston, pakkaamon ja lähettämön kanssa. Suurin osa Suomesta toimitettavista osista menee laivalla, kiireessä joudumme joskus käyttämään lentorahtia ja onhan noita osia joskus pakkotyönnetty jopa Kiinaan lentävien linnavuorelaisten matkalaukkuihin. – Kun toimintaa Changzhoussa käynnistettiin, oli listoillamme lähes sadan erillisen osan toimittamistarve, nyt lokalisoituminen on huomattavasti laajentunut eli kiinalaisten toimittajien määrä on lisääntynyt, kertovat Alette ja Hans. Liike ulkona alkaa aamulla siinä kello kuuden maissa ja rauhoittuu jo aika hiljaiseksi klo 21 mennessä, mutta yökyöpeleitäkin löytyy aina keskustoista. Aamulla usein ensimmäinen asia, joka herättää, on ilotulituspauke. Sillä ajetaan yön aikana kulmille tulleet pirut kauemmaksi. Tätä ei tapahdu kuitenkaan joka aamu mutta silti aika usein. Paukutukselle on tarvetta myös silloin, kun on joku erityinen tapahtuma; uusi liike avattu tai sen pitäjä on palannut lomalta ja putiikki on taas auki, ehkä syntymäpäivä, tai on muutettu uu- Myynti- ja markkinointijohtaja Kari Mettälä on seurannut hyvin läheltä kaksikon sekä heitä avustaneiden henkilöiden urakointia. – Ellei tämä kaksikko olisi jaksanut puurtaa niin ahkerasti, ei Kiinassa olisi päästy etenemään moottorituotannossa. Aleten ja Hansin työ on ollut ja on edelleen aivan ainutlaatuista. Mettälä pitää merkittävänä apuna sitä, että Hans osallistui jo parikymmentä vuotta sitten Arain kanssa Brasilian tehtaan starttaamistoimiin. – Sillä kokemuksella on ollut nyt suuri arvo, sanoo Kari. Aletta ja Hans haluavat omalta osaltaan välittää tämän lehdenkin kautta terveisensä Kiinan tehtaalle. – Meillä on edelleen suuri halu auttaa ja täysi yritys ylläpitää toimitusvarmuus, joskus jopa hinnalla millä hyvänsä. Erityisterveisemme ja kiitoksemme Celinelle.Hänen kanssaan olemme kaiken aikaa tekemisissä. –ua- teen asuntoon, ehkä häät tai on keksitty joku muu hyvä syy jyskeen tarpeeseen. Pauke alkaa kahdeksikon muotoon laitetulla papattimatolla, ”kasilla” on maassa pituutta 1,5- 2 metriä, sitten ovat vuorossa isommat paukut ja raketit, jotka lähetetään laatikoista, joilla on kokoa kenkälaatikosta pienen pesukoneen mittoihin. Paukkeen tarpeesta ja paukuttajan varallisuudesta riippuen jytinä voi kestää huomattavan kauankin. Suomessa ei ainakaan asetusten mukaisista paikoista saa niin tukevia jytkyjä edes ostaa, jotka Kiinassa ovat tavallisia ja normaaleja. Kiinan tehtaan tulevaisuus näyttää hyvältä. Moottorimäärät ovat kovassa nousussa. Tästä iloitsee ostopäällikkö Vesa Nurminen, joka on yksi AGCO Powerin Kiinan tehtaan pioneereja ja toiminnan etenemiseen sekä nykytilaan merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä. Vesan vastuulla on löytää toimittajia ja hankkia muun muassa moottorien valuosat sekä öljy- ja vesipumput. – Tehtävänäni on tukea Kiinan tehtaan ostotoimintaa. – Olen matkustellut siellä vuodesta 2007 asti. Takana on yhteensä yli 50 Kiinan matkaa. – Reissut ovat antaneet minulle tosi paljon. Jokainen matka sinne on erilainen. Aina kun luulet tuntevasi tavat ja kulttuurin, tulee vastaan jotain, joka osoittaa, että et oikeastaan tiedä maasta paljon mitään, toteaa Vesa. – Olen oppinut, että Kiinan matkaajalla tarvitsee olla lehmän hermot, koska mikään ei mene niin kuin olet ajatellut, asiat muuttuvat aina. Mutta huomaat kuitenkin lopulta, että asiat myös järjestyvät, toteaa Vesa Nurminen. Vesa pitää edelleen yhtenä hurjimpana reissunaan sitä, kun häntä ja kiinalaista AGCOn työntekijää kuljettanut auto juuttui lumeen moottoritiellä. – Kuljettaja ei saanut autoa irti hangesta vaikka yritimme kuinka työntämällä häntä auttaa. Auto irtosi vasta kun ajoin itse sen pois lumesta. Seuraava yllätys tuli kun pysähdyimme huoltamolle WC-käynnille. Menin miestenhuoneen ovesta sisään ja vastassani oli iso puupöytä, jolla makasi kaksi isoa kuollutta sikaa, kertoo Vesa. –ua- Sesonkiaikoina (uusivuosi ja kiinalainen uusivuosi) myyjillä on tavaraa kuutiokaupalla pinottuna jalkakäytäville, josta sitten vain ostamaan. Kiinalaiseen uuteen vuoteen liittyy kolme ilotulitushuippua, jotka osuvat reilun viikon ajalle. Näinä päivinä pauke on melkein jatkuvaa koko päivän. Aamun ilotulitteiden jälkeen tulevat kattilanpaukuttajat kolmipyöräisillä polkupyörillään tai vastaavilla sähköpeleillä. Kulkupelin sarvissa on kattila, jonka pohjaa paukutetaan jollakin metallipalikalla, jotta tiedetään paukuttajan olevan liikkeellä. 11 Jatkuu seuraavalla sivulla Ääni kuuluu yllättävän hyvin pienestäkin kattilasta, jotkut ovat jopa automatisoineet touhun siten, että pyörän liikkuessa kolistelu aina kuuluu. Nämä kulkijat keräävät kaupoista ja yksityisiltä henkilöiltä pahvia, muovipulloja, styroksia yms. jätettä ja maksavat siitä hiukan, jonka jälkeen he vievät kuorman keräyspaikkaan, jossa myyvät sen tietysti pienellä voitolla. Kun pyörissä on kevyttä tavaraa, niin lastin koko on tosi mahtava. Kuormassa päällimmäisenä saattaa vielä olla vaimo tai perheen nuori jäsen auttamassa sen kasassa pysymistä. N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla NASTA - KIINAAN Yli 50 matkaa jo takana Jatkuu edelliseltä sivulta ”Miksi emme pärjäisi Kiinassa?” Ensin oli vain tyhjä halli Harri Hintikan (kuvassa oik.) nimi tulee esiin Kiinassa tuon tuostakin. Miestä kiitetään muun muassa strategiataidoista, ja kyvykkyydestään kustannusanalyysien tekijänä. Itse hän pitää hienoimpana kokemuksena sitä, että eri osa-alueiden ammattilaisten kanssa saatiin asioita valmiiksi täysin uudessa toimintaympäristössä. Edelleenkin hän jatkaa Kiinan moottoritehtaan toiminnan tukemista ja työskentelee sekä Eero Tomin että Tervalan Juhan kumppanina strategioita pohdittaessa. Harrit Ruponen (kuvassa vas.) ja Hintikka ovat molemmat olleet Kiina-projektissa mukana lähes alkumetreiltä saakka. – Kun lähdimme Changzhouhun ensimmäisen kerran, tehtaalla ei ollut vielä mitään, ei sähköjä, ei vettä, ei toimistoja, vain tyhjä halli. Vuosi oli 2010. Siellä tyhjässä hallissa meitä seisoi viisi ihmistä, Marjukka Lemmetti, Lars Sakwerda, Arai ja me kaksi, kertovat Harrit. – Siitä se alkoi. Jaoimme vastuut ja ryhdyimme töihin, toteavat Hintikka ja Ruponen. Ensivaiheessa Kiinassa piti koordinoida tukitoimet, selvittää linkit, operoida ostotoiminta, tehdä taloussuunnitelmat, aloittaa ensimmäiset rekrytoinnit sekä määritellä itse tehtaan ja tuotannon tarpeet, kuten sähköt, vedet ja paineil- mat ja niin edelleen. Harreilla ja kumppaneillaan riitti työtä. – Kyllä meillä molemmilla oli jo silloin hyvin positiivinen odotus Kiinan toimintojen suhteen, sanovat Hintikka ja Ruponen. – Kulttuurisidonnaisten erilaisuuksien ymmärtäminen vaati luonnollisesti oman aikansa, mutta se ei ollut ylitsepääsemätön ongelma. Jokaisen meistä on pitänyt oppia, että suomalainen tapa tehdä tai ajatella ei ole aina se oikea tapa eikä kiinalaisten tapa missään määrin väärä malli. Ja tämä myös toisin päin. Samassa opissa olemme olleet molemmat, sekä kiinalaiset että me, toteavat miehet. Harri Hintikka sanoo uskovansa, että AGCO Powerin tehtaista suurin kasvu tullaan jatkossa näkemään juuri Kiinassa. – Oletukseni perustuu tuleviin Centurion-luokan traktoreihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Tuotantojohtaja Harri Ruponen uskoo myös, että Kiinan moottoritehtaalla saadaan vähitellen kaikki "laatupalikat järjestykseen" ja tuotannon suuri haaste eli moottorimäärän kolminkertaistaminen tulee ensi vuonna onnistumaan. – AGCOn moottorinäkymät Kiinassa ovat kaikkiaan positiiviset. Me haluamme muistuttaa, että tuemme työtänne täältä käsin ja yritämme ottaa oppia myös teiltä. -ua- Protopajalla kehitysinsinöörinä työskentelevä Timo Nurminen on ollut AGCO Powerin palveluksessa noin puolitoista vuotta. Hän vastaa muun muassa moottoreita koskevan tuotantosoftan siirtämisestä Kiinan tehtaalle. Nurmisen yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin toimia Kiinan tehtaan tuotannon tukena. – Tulin juuri Changzhousta, jossa kävin tekemässä installaatiotarkastuksen Kiinan markkinoille suunnattavalle traktorimallille, kertoo Vesa. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja aikaa Kun AGCO Powerissa puhutaan moottorien komponenteista, silloin puhutaan myös vastuutasolla Xavier Rodriguez´sta. Hän johtaa ja koordinoi osto-osastolla sekä Suomen, Kiinan että Brasilian tehtaiden moottoriosien hankintastrategiaa. Yhdessä Kiinan ostotiimin kanssa olemme etsineet toimittajia, joita kehitetään toimittamaan moottoriosia Kiinan tehtaalle ja mahdollisesti myöhemmin myös Suomeen ja Brasiliaan. Osatoimittajien löytäminen Kiinasta on Xavierin mukaan todellinen oppimisprosessi. – Maassa nimittäin on erittäin laadukkaita toimittajia, mutta itse Kiina on niin suuri ja laaja, että tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja aikaa oikeiden toimittajien löytämiseksi. Lukuisten työmatkojensa kautta Rodriquez sanoo saaneensa paljon kokemuksia, iloa ja oppia. – Kiina kasvaa kaiken aikaa, nuori sukupolvi on jo korkeasti koulutettua, he ovat halukkaita oppimaan lisää ja uutta ja he Liikenteessä raskaan kaluston äänimerkeissä on voimaa, mutta ne tekevät itsensä tiettäviksi vain päiväsaikaan. mopoon kiinnitettäväksi. Läpyskän saa poliisilta varkauksien varalta. Ja sitten liikenteeseen, ilman ajokorttia, ilman vakuutusta tai ilman minkäänlaista käsitystä liikennesäännöistä. Yksi sääntö tosin on: ”jos johonkin rakoon mahtuu niin tunge sinne”. Akkua säästäen näillä mopoilla ajetaan pimeällä ilman valoja. Kyytiin mahtuu useampikin kiinalainen, isä ajaa ja lapsi seisoo isän edessä pitäen sarvista kiinni, äiti on takasatulassa tavaroiden kanssa. Vanhempien väliin mahtuu vielä hyvin yksi lapsi jos sellainen on mukana. Kahden aikuisen ja neljän lap- Liikenne Liikenne on Kiinassa se asia jonka kanssa pitää olla varpaillaan, muuten maa on turvallinen, mitä nyt jokunen huijari tai taskuvaras elää Shanghain turistialueella. Arvaamattomin asia liikenteessä on "Hiljainen Kuolema" eli sähkömopo, joka saattaa tulla mistä suunnasta hyvänsä ja milloin hyvänsä, ja niitä on paljon. Niiden ajamiseen ei tarvitse muuta kuin mopo, ja pieni peltiläpyskä HENKILÖSTÖLEHTI – Viikon aikana näin, että pienten alkuvaikeuksien jälkeen tuotanto on saatu tehtaalla toimivaksi. – Kun virheistä otetaan opiksi, ja niitä vältetään jatkossa, sen jälkeen ollaankin jo hyvällä polulla, toteaa Nurminen. – Ja kunhan uudet Centurion -mallit saadaan tuotantoon, uskon, että sikäläisen tehtaamme merkitys tulee huomattavasti kasvamaan. Kysymys voisi oikeastaan kuuluakin, että ”miksi ihmeessä emme pärjäisi Kiinassa”. Lähtisikö tämä nuori kehitysinsinööri itse Kiinaan, kysyn Timolta. Hän ei varsinaisesti vastaa kysymykseen, mutta sanoo olevansa avoin uusille haasteille. – Kulttuurishokkia Kiina ei ole minulle aiheuttanut. Maassa tapahtuva kasvu on enemmänkin kiehtovaa seurattavaa. Kehitys on siellä huikeaa, vaikka on sillä vauhdilla toki nurjatkin puolensa, sanoo Timo näkemänsä ja kokemansa perusteella. -ua- 12 ovat sen lisäksi erittäin ahkeria sekä sitoutuneita. Henkilökohtaisesti iloitsen paljon myös Kiinan ikivanhasta kulttuurista ja maan ystävällisistä ihmisistä. –Kiinan moottoritehtaan tulevaisuuden näen hyvin valoisana. Perustekijät ovat kunnossa, markkinat ovat suuret ja tehtaassa työskentelee loistava joukkue. –Haluaisin toivottaa kaikille ystävillemme ja heidän perheilleen Hyvää Joulua joulupukin maasta! -ua- sen kyydin olen parhaimmillaan nähnyt. Poliisia ei moinen meno kiinnosta muuten paitsi joskus he tarkastavat olisiko menopeli varastettu. Mopoilla ajetaan ympäri vuoden. Talvella sarviin on kiinnitetty ajohanskat suojaksi viimalta. Polvensuojat on rakennettu usein pahvista, mutta lasten muovinen kylpyammekin käy tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Tällaisten uusien mopojen hinta alkaa siinä 200 €:n kieppeillä, 350 €:lla saa jo luksusmallin. Sähköpotkulauta irtoaa 70 eurolla. Samat säännöt ja säännöttömyydet tuntuvat koskevan myös muita säh- Sinnikkäitä ”sissejä” Olli-Pekka Poutala neet viimeisen kahden vuoden sisällä Kiinaan parikymmentä matkaa. – Alun perin meidän piti lähteä vain kouluttamaan, mutta kyllä työn laajuus oli lopulta paljon enemmän, kertovat kaverukset hieman hymähdellen. – Kun Ruposen Harri tilasi perusraudan linjastoon, saimmekin oikeastaan aika vapaat kädet tuotannon suunnittelemiseksi, työkalujen hankkimiseksi ja varustelun hoitamiseksi. Tyhjästä on lähdetty ja käyntiin se on saatu, naurahtavat OP ja Tero. Vaikka työtä on ollut paljon ja aika ajoin se on ollut hyvinkin raskasta, ovat Poutala ja Tenho sitä mieltä, että ne monet matkat on kannattanut tehdä. – Kyllä se silmiä aukaisee, kun pääsee rakentamaan tuotantoa vieraassa kulttuurissa lähes nollasta asti. Kiinaa maana ja Changzhouta paikkana nämä molemmat miehet pitävät mielenkiintoisena. – Todellisuus on ollut paljon positiivisempi kuin ennakkokuvitelmamme. –ua- ”Timon puumerkki” AGCO Powerin Kiinan moottoritehtaalla on tähän mennessä valmistettu yli 4 000 konetta. Jokaisessa moottorissa on ”Timon puumerkki”. Timo Kauppi on nimittäin tämän keskiraskasta luokkaa edustavan kiinalaismoottorin pääsuunnittelija. Suunnittelijat eivät ole Timon mukaan riehakkaita, joten hän tyytyy rauhallisesti vain toteamaan, että ”hyvältähän se tuntuu, kun vähitellen päästään Kiinan markkinoita valloittamaan”. Kauppi ei halua omia kunniaa vain itselleen. – Saimme suunnitteluun liittyvän toimeksiannon Huhtasen Teron ja Siirosen Tapion kanssa kolmikkona jo vuonna 2007 Kalevi Salménilta, joka oli silloinen suunnittelupuolen johtajana. Samoihin köllä liikkuvia ajopelejä. Mielenkiintoisin on peltikuorinen ”koppimopo”, johon mahtuu neljä matkustajaa ja kuski. Sellainen on useimmiten taksikäytössä. Niillä ajetaan korkeintaan muutaman kilometrin keikkoja, esimerkiksi kaupasta kotiin. Kyydin hinta on 5 RMB eli 0,6-0,7 €, mutta isonenänä maksan 10 RMB ja sillä saa todella hyvän palvelun. Potkulaudan ja pienen auton välimaastoon mahtuvat kaikki mahdolliset kulkuvälineet on jo Kiinassa keksitty. En ainakaan pysty kuvittelemaan mitä vielä puuttuisi kun selaan Taobaon aikoihin Nurmisen Vesa alkoi kiertää Kiinassa etsiäkseen potentiaalisia osatoimittajia, kertoo Timo Kauppi. – Tavoitteenamme oli luoda siis keskiraskaan luokan moottori, joka laadultaan ja hintaluokaltaan sopii Kiinan markkinoille ja istuu myös tulevaisuuden Centurion -traktoriperheeseen. Timo näkee Kiinassa rajattomat mahdollisuudet moottoreille ja toivoo, että juuri tämä AGCO Powerin moottori olisi se, joka oikean hintaisena ja kaikella tavalla kilpailukyisenä pystyisi nousemaan suuren maan suurille markkinoille. – Samalla kun kiitän lukuisia yhteistyökumppaneitani niin Kiinassa kuin täällä Linnavuoressakin, toivon, että yhteyden- pito ja hyvä tiedonkulku jatkuu entistä tiiviimpänä myös tulevaisuudessa, sanoo pääsuunnittelija Kauppi. –ua- Vientituotteena tietotaito Kun Linnavuoren kutoshalli valmistui, tiesi Mikko Kaunismäki, että hänen projektissa hankkimalleen työkokemukselleen; tiedoille, taidoille ja näkemyksille on käyttöä myös Kiinassa. Mikon osaamisen erityisalue on moottorien kokoonpano. Hänellä on myös vahva tuntuma ekonomisiin kysymyksiin ja taloudelliseen toimintaan. Tuotantotekniikka oli nimittäin tämän nuoren diplomi-insinöörin pääaine yliopistossa. – Changzhoun tehtaalla lähin yhteistyökumppanini on Leal Tang ja toinen tietenkin on Arai. Brasiliasta Kiinan tehtaalle siirtynyttä Araita, tätä huippuosaajaa ja moottorikonkaria, Mikko pitää todellisena lahjana aasialaistehtaalle. Myös Tero Luoto on tärkeä linkki Changzhoun ja Linnavuoren välisessä yhteydenpidossa. Mikko Kaunismäki tuli Linnavuoren moottoritehtaalle kesätöihin jo lähes 10 vuotta sitten. Konetekniikan opiskelujen kesäkausina tutustuminen taloon jatkui useilla osastoilla. Diplomityönsä hän teki laatuosastolle. Eteläpohjalainen Mikko on jo muutaman kerran käynyt Chang-zhoussa, ja arvelee matkatahdin vilkastuvan jatkossa. – Uskon siihen, että koko konsernin kannalta on hyvä asia, että olemme mukana Aasian markkinoilla. Täältä sinne ei moottoreita kannata viedä. – Suomalaisella tietotaidolla on kuitenkin ollut ja on jatkossakin suuri merkitys. Sen vieminen kannattaa, tietää ja uskoo Mikko. –ua- tä ei seuraa ihmettelyä, kaikki menevät sieltä missä vähäkin on tilaa. Kiilaaminen ja tunkeminen eteenpäin on vakio, yhteispelistä ei ole tietoakaan. Kun kolme autoa tulee T-risteykseen yhtä aikaa, niin siinä on ruuhka pystyssä. Kaikenlainen oman vuoron odottaminen liikenteessä on ilmeisen mahdoton ajatus. Tällainen kuuluu asiaan, eikä kukaan siitä "ota nokkiinsa". Jotenkin ne tilanteet vaan siitä laukeaa ja ajo jatkuu seuraavaan tukokseen. U-käännös pääkadulla ruuhka-aikana sujuu sekin erinomaisen hyvin. Äänimerkkiä käytetään reippaasti jotta muut huomaisivat (Kiinalainen nettimyyntifirma) nettisivuja. Todella harmittaa, ettei moisilla saa Suomessa laillisesti ajaa. Henkilöautoja on runsaasti ja uusia tehdään vauhdilla. Jokin aika sitten Kiina nousi maailman ykköseksi henkilöautojen vuotuisen valmistuksen määrässä. Asukaslukuun suhteutettuna autoja ei nyt kovin paljon ole, ei ainakaan Suomeen verrattuna. Mutta väkimäärähän on suuri. Autoliikenne on oikeankätistä mutta käytännössä molempikätistä, ainakin risteyksissä. Risteysajotapoihin kuuluu oikaista vastaantulevan puolelta ja ohittaa sisäkautta, mis- 13 Jatkuu seuraavalla sivulla Tero Tenho Tero Tenho ja Olli-Pekka Poutala eivät halua omaa osaamistaan ylistää eivätkä merkitystään Kiinan tehtaan käynnistymisen suhteen isotella. Juha Tervala sen sijaan haluaa heistä sanasensa sanoa: – Nämä kaksi miestä ovat jaksaneet sinnikkäästi kouluttaa kiinalaisia asentajiamme ja avaintoimittajiemmekin työntekijöitä, päivästä toiseen ja viikosta viikkoon, reissu reissun jälkeen, joskus lähes kädestä pitäen. Ohjeistaessaan väkeämme, he tekivät tarkkaa ja enemmän kuin kiitettävää työtä. Käytössämme olevat työohjeemme ovat myös tämän kaksikon käsialaa, sanoo Tervala. Juhalta tulee myös kiitos Janne Saksalalle, joka tinkimättömällä tyylillään pystytti Kiinan moottoritehtaan koekäyttötoiminnot. – Janne on myös pitänyt huolen siitä, että täällä tehdään kaikki eurooppalaisten standardien mukaisesti. Protopajan moottoriasentaja Olli-Pekka eli OP ja tuottavuuden kehityksen asiantuntija Tero ovat teh- N:o 4/2013 | joulukuu Teksti: Ulla Aurio Kuva: Järven perheen kotikansiosta Mitä kaikkea Eila ja Pertti Järvi ovat Kiina-kautenaan kokeneet, nähneet, ihmetelleet ja ihastelleet, se selviää tässä lehdessä sivu sivulta alakertana kulkevassa juttukokonaisuudessa. Eila sanoi EI ja sitten mentiin! Reilut 30 vuotta sitten Järven Pertti palasi perheensä kanssa Ruotsista Suomeen. Pitkä rupeama Scanialla jäi taakse ja kotimaan ovi avautui Valmetin tehtaalla Linnavuoressa. Laatuinsinööri Järvi, jota voisi kutsua myös mittakonemaisteriksi, ehti kolmisen vuotta sitten jo orientoitua jäämään piakkoin eläkkeelle. Mutta kuinkas kävikään? – Eero heitti ajatuksen, josko lähtisin vielä joksikin aikaa Kiinaan, uuden tehtaan käynnistystöihin, minulle tuttuihin hommiin. – Ja kun minä sen kuulin, sanoin, että ehdottomasti ei. Me emme lähde mihinkään Kiinaan. Sinä jäät eläkkeelle ja sillä siisti, sanoo sivusta Eila, Pertin puoliso. Tätä, meitä kaikkia kovasti naurattavaa tarinaa kerrotaan toimittajalle hetkellä, jolloin Järvet pakkaavat viimeisiä tavaroitaan laukkuunsa, palatakseen lyhyeltä Suomi-lomaltaan Kiinan kotiinsa vielä muutamaksi kuukaudeksi. Järvet ovat asuneet Changzhoussa kohta kolme vuotta. Eilan vastarinta oli siis hyvin lyhytikäinen, eikä ehkä aivan todellinenkaan. Kaikesta kuulee, että Järvet ovat viihtyneet "pienessä" viiden miljoonan Changzhoussa erinomaisesti. – Viihtymisessä on kysymys asennoitumisesta. merkinantajan olemassaolon, ei siksi, että huomautettaisiin toiselle kuinka hölmö hän on. Jos auto on yrityksen edustuskäytössä, sen tarvitsee olla pitkä ja musta. 700 -sarjan BMW on paras, sitten seuraava luokka ovat Mersu ja Audi, sen jälkeen tulevat muut tuontiautot ja isot Kiinassa valmistetut. Auto on aina pidennetty versio perusmallista, jos ei muuten niin se on kalliimpi. Jos kiinalaisella on varallisuutta, sen pitää myös näkyä ulospäin. Oman yrityksen auto on näyttämiseen erinomainen, mutta vauraus esitellään myös muillakin keinoilla. Useimpien kuorma-autojen lastien sidonta on hoidettu niin, että Suomessa matka loppuisi siihen paikkaan, jos osuisi poliisin silmiin. Suu- HENKILÖSTÖLEHTI Mitä kaikkea Eila ja Pertti Järvi ovat Kiinakautenaan kokeneet, nähneet, ihmetelleet ja ihastelleet, se selviää tässä lehdessä sivu sivulta alakertana kulkevassa juttukokonaisuudessa. Alussa oli tyhjä halli – Kun menin Kiinaan, nykyisessä tehtaassa ei ollut kuin seinät paikallaan. Halli oli tyhjä ja sitä tyhjyyttä Arai sitten lähti täyttämään. Suomesta tuli tuotantopuolelle apuvoimia ja nyt Changzhouhun valmistuu pian jo seuraava, ihan uusi tehdas. – Jos Suomessa rakennettaisiin tällä hetkellä jotakin yhtä suurta kuin tämä meidän nouseva uusi greenfield -tehtaamme, siitä kohisisi koko valtakunta uutisissaan. Kiinassa koko ei kummeksuta, sillä maa on suuri ja tehtaat sen mukaiset, tietävät Järvet. Ihailua taitojen tartuttajille Linnavuorelaisella moottoriosaamisella on oma hieno, ja merkittävä historiansa. Pertti Järvi antaa suuren arvon tämän päivän huippuosaajille, mutta hän haluaa myös ilmaista ihailunsa Mauno Ylivakerille, Jokke Tommilalle ja Kalevi Salménille, heille, jotka ovat taitojaan rin piirtein kaikki kuormurit ovat kiinalaismerkkejä, mutta merkittävää yhtäläisyyttä ulkonäössä on mm. Scanian ja Mersun kanssa. Kaupungin sisäinen linja-autoliikenne on tiheää, autoja kulkee niin paljon, ettei ole tarvetta huolehtia aikatauluista muuten kuin siitä, milloin päivän liikenne reitillä loppuu. Maksu Changzhoussa on 1 rämpylä (~0,12 €) autoon mennessä maksettaessa, reitin tai kuljetun matkan pituudella ei ole väliä. Jos on hankkinut maksukortin, silloin hinta 0,6 rämpylää/ RMB/juan. Yleensä busseihin mahtuu mukaan, mutta ruuhka-aikana on ahtaampaa ja ”tunnelmallisempaakin, varsinkin kun ulkolämpö lähentelee 40 astetta”. Autot on toki ilmastoitu. 14 omana aikanaan tartuttaneet ja nuorempiaan ansiokkaasti opettaneet. Ylivertaista osaamista Kiinan tehtaan johtaja Juha Tervala toteaa puolestaan, että Järven Pertin merkitys Changzhoun tehtaan pystyttämisessä on ollut niin suuri, ”ettei sitä osaa edes kaikin osin ymmärtää”. – Hänen mittaamiseen ja tarkastamiseen liittyvä osaamisensa on ollut aivan ylivertaista. Siitä on päässyt osalliseksi myös traktoreita valmistava naapuriorganisaatiomme. Tervalan mielestä Pertti voisi eläkepäiviensä sivutoimeksi perustaa Changzhouhun opastusyrityksen, sillä niin auliisti ja ansiokkaasti Järvet ovat kuulemma tutustuttaneet suomalaisia kiinalaisiin saloihin. Jaa´a! – Ai mitenkö maltan jäädä eläkkeelle? Jaaaa´a! Autotallissa odottaa monta mukavaa konetta harrastajaansa. Ja ehkä sitä voisi vielä myöhemmin keväällä käydä katsomassa, miten mittakoneasennukset sujuvat Kiinan uudella tehtaalla, naurahtaa konkari Pertti Järvi. Lento Shanghaihin lähtee muutaman tunnin kuluttua haastattelusta. Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Jälkimarkkinoinnin valvoja/mikrotukihenkilö/tuotannonkehittäjä/asentaja/lopputarkastaja Riuttalan Kimmon työ on monipuolista – Ajatus Kiinaan töihin lähdöstä syntyi jo vuonna 2005, kun olin Shenyangissa opiskelemassa paikallista kieltä. Samaisella reissulla tapasin myös vaimoni, joka tulikin sitten Suomeen vuotta myöhemmin. Vaimoni on siis kiinalainen ja hänen vuokseen halusin myös tulla tänne töihin. – Olin aikaisemmin töissä Metso Paperilla, mutta heillä ei ollut tarjota töitä Kiinasta. Sen vuoksi olinkin hyvin iloissani, kun sain viimeinen AGCO Powerin kautta tilaisuuden työskennellä täällä ja kokea kiinalaista työelämää, kertoo Kimmo Riuttala. LAVEA TOIMENKUVA Kimmon mukaan Kiinan AGCO Powerilla työskentely ja henki muistuttavat perheyritystä, jossa pääsee tekemään töitä hyvinkin monipuolisesti ja laajalla alueella. – Välillä mennään oman mukavuusrajan yli, mutta vastapal- veluksi se tuo uusia kokemuksia ja osaamista. Käyntikortissani voisi lukea nykyisen työn lisäksi muun muassa mikrotukihenkilö/tuotannonkehittäjä/asentaja/lopputarkastaja. – Työni on haastavaa. Harvassa ovat ne päivät, jolloin saa rauhassa kirjoitella sähköposteja. Kiinalaiset tulevat herkästi nykimään hihasta ja pyytämään apua. Sinänsä hyvä, ettei itse tehdä mitä sattuu, toteaa Kimmo. TIUKKAA TYÖNTEKOA Taaksepäin katsoessaan Kimmo toteaa, että alkuvaihe Changzhoun tehtaalla olisi toki voinut mennä paremminkin. – Mutta olemme oppineet virheistämme ja näen, että tehtaalla on hyvä tulevaisuus. Onnistuminen vaatii kuitenkin tiukkaa työntekoa ja Linnavuoren tukea. – Hyvän yhteistyön avulla saamme tehtyä jatkossa laadukkaita moottoreita, joista voimme kaikki olla ylpeitä. Olen erityisen mielissäni siitä, että Kiinan tehdas ei ole vienyt suomalaisten työpaikkoja, vaan on pystynyt työllistämään myös linnavuorelaisia, sanoo Kimmo Riuttala. AVOIMELLA MIELELLÄ Kokemus ja kaukaisen maan tuntemus ovat opettaneet Kimmolle, että Kiinaan lähtevän on syytä omata avoin mieli ja halu tutustua erilaiseen kulttuuriin. – Ulkomaan komennukset avartavat aina ajatusmaailmaa ja Suomea oppii kauempaa katsoessaan arvostamaan ihan eri tavalla. Kyllä täälläkin hommat hoituvat, mutta hieman eri tavalla. Kiinalaiset osaavat kyllä tehdä moottoreita, mutta valvonta ja ohjeistus on oltava kunnossa, puhumattakaan osien laadusta, tietää Riuttala. AVULIAISUUS YLLÄTTÄÄ Kulttuurisiin eroihin myös Kimmo on Kiinassa törmännyt. – Asioiden hoitaminen voi joskus kestää suomalaisen silmin Kerran en yksinkertaisesti mahtunut bussista ulos vaikka muut matkustajat parhaansa mukaan yrittivät tehdä tilaa. Jos ei ole aivan huippuruuhka, niin meille isonenille useimmiten löytyy istuin kun nuoremmat luovuttavat omansa. Uusilla kaduilla on leveitä jalkakäytäviä, jotka ovat autojen valloittamia, sillä kadun reunan parkkipaikoille ei ajeta kadulta vaan rakennusten ja parkkipaikkojen väliseltä alueelta, joka suomalaiskäsityksen mukaan olisi tarkoitettu vain jalankulkijoille. Jos autot tunkevat jalankulkijoiden alueelle, niin on se usein päinvastoin- turhan kauan, koska kiinalaiset ovat hyvin hierarkista porukkaa. He odottavat pienimmänkin käskyn menevän esimiehen kautta. Se aiheuttaa suomalaismalliselle tyypille joskus vähän ihmetystä. Kimmon mukaan Kiinassa työkavereiden avuliaisuus yllättää usein iloisesti, samoin se, että maassa näkee ilkivaltaa hyvin harvoin. – Ihmiset täällä ovat pääosin rehellisiä, mutta liian sinisilmäinen ei silti parane olla. – Täytyy mainita myös paikallisesta ruuasta, joka on erilaista kuin Suomen kiinalaisissa ravintoloissa, mutta useimmiten hyvää sekin, kertoilee Kimmo. – Ihailen myös kiinalaisten perhekeskeisyyttä, eli perheestä pidetään hyvin huolta ja usein näkee, että isovanhemmat asuvat nuoren parin kanssa saman katon alla. Senkin Kimmo kertoo havainneensa, että Kiinassa ihmiset eivät kovin helposti valita. – Eivät, vaikka talvella lämpötila saattaa olla hallissa vähän nollan yläpuolella ja kesällä melkein +40°C. Poliisi ottaa silloin tällöin jonkun alueen valvontaan muutamaksi päiväksi ja rauhoittaa menoa alueella, mutta se jatkuu heti entiseen malliin järjestysiskun päätyttyä. kin. Vaikka jalkakäytävällä olisi tilaa, ”kunnon" kiinalaiset kävelevät ajotiellä, eikä siinä turhia muusta liikenteestä välitetä. Jos nyt auto sattuu ”torveamaan” takana, sitä mennään vain, ja jossain välissä sivuilleen vilkuilematta siirrytään sen verran, jotta auto pääsee tunkemaan ohi. Kadun ylitys on myös joustavaa, yli vaan ja mistä vaan, autojen sekaan. Autot väistävät tai ainakin antavat äänimerkin, sähkömopot pienempinä väistävät. jos pujottelultaan huomaavat. Jalankulkijat ovat rohkeaa porukkaa. Ruoka Kiinalainen ruoka on hyvää (protopajalta päin voi kuulua eriäviä mielipiteitä mutta niitä ei nyt huomioida tähän hätään). Se on pääsääntö keskihintaisissa paikoissa, joissa nälkä lähtee 6-7 eurolla, mutta jonkinlainen käsitys ruoasta on hyvä olla, kun sapuskat tilaa. 15 N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Kimmo Riuttala, 32 asuu ja elää Kiinassa. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja suloinen, kohta 1-vuotias hymytyttö. Kone- ja tuotantoinsinöörin koulutuksen saanut Kimmo työskentelee Changzhoun moottoritehtaalla jälkimarkkinoinnin valvojana. Linnavuoressa toimiessaan hän vastasi varaosakirjojen ja muun teknisen materiaalin tuottamisesta. Mutta mikä veikään miehen Kiinaan? Teksti ja kuva: Ulla Aurio Siurolainen Changzhoussa Teron vientituotteita ovat osaaminen ja asenne Tarkkailin yhtenä Chngzhoun päivänäni Luodon Teroa. Tein sen vähän niin kuin salaa. Mies liikkui AGCO Powerin Kiinan moottoritehtaalla – ilmeisesti luonteelleensa ominaisesti – levollisesti kiiruhtaen. Aasialaisen tavan mukainen lämmin hymytervehdys vastaantulijalle näytti tarttuneen tähän siurolaismieheen. tänyt. Muutamassa kuukaudessa ihminen selvästi kotoutuu. – Kun olin vielä ammattikoululainen tai työharjoittelija ja sittemmin Linnavuoren moottoritehtaalta töitä saanut koulutettu automaatioasentaja, en osannut todellakaan kuvitella työskenteleväni joskus elämässäni Kiinassa. Ajatuskin sellaisesta olisi tuntunut silloin utopialta. Mutta täällä sitä nyt vain ollaan, naurahtaa nuori Luoto, osaava vaihekokoonpanija, opastaja, ohjaaja, tukihenkilö ja taitojensa tartuttaja. – Ja sen verran kiirettä täällä riittää, että ihminen pääsee tuntemaan olevansa kovastikin tarvittu ja tarpeellinen. Asenteella Tarkkailupaikaltani näin Teron välillä konttoripöydän ääressä ja välillä neuvonpidossa kiinalaisten kanssa. Hetken kulutta hän jo tutki uteliaana jotakin putken osaa, pian mies opasti paikallista kollegaansa linjalla, seuraavassa hetkessä hän oli jo tietokoneen ääressä vaihtamassa mielipiteitä kotimaan kontaktien kanssa ja illalla istuimme saman ruokapöydän ääressä ravintolassa. Näytti siltä, että Tero on puikkojenkin käyttäjänä jo vanha tekijä. Eikä hän epäröinyt tarjottavankaan suhteen, vaikka kaikki ravinto ei aivan tutulta suomalaissilmille näyt- Tero on tuonut mukanaan Kiinaan yhden tärkeän "tuotteen", jota hän käyttää itse päivittäin ja jota hän tarjoilee myös kiinalaiskollegoilleen. Se on periaate ja se on asenne tekemiseen. – Olen aina halunnut työskennellä ja tehdä moottoreita ajatuksella, että lopputuotteen pitää olla sellainen, jonka ostaisin myös itselleni. On tietenkin monia irrallisia osatekijöitä ja syitä, että tulos ei aina ole sataprosenttinen, mutta siihen pitää pyrkiä, miettii Tero, nyt Kiinassa, josta hän palaa puolen vuoden komennuksensa loputtua eli vuoden alkupuolella. Ennen tätä pitkää työperiodiaan Tero työskenteli Kiinan tehtaalla muutaman kolmen viikon jakson, muun muassa kaimansa Tenhon Teron kanssa. Ulkomaakokemuksia hänelle on kertynyt myös USA:n puolelta. Lyhyemmät keikkakokemukset ovat olleet Teron mukaan hyviä sopeuttamiskoulutuksia tätä pitempää työkautta ajatellen. – Tiedän toki, että monilla agcolaisilla on epäilyksiä ja pelkoja lähteä kuukausiksi tai pidemmäksi aikaa töihin näin kauas. Kieli pelottaa, uudet olosuhteet arveluttavat, ehkä muutkin asiat. Mutta esimerkiksi kielen suhteen ei kannata olla huolissaan. Jos on motiivi oppia, ihminen kyllä oppii. Itse olen pärjännyt yllättävän hyvin ammatillisen lukion lyhyellä oppimäärällä, kertoo Tero. Ei kannata kuitenkaan mennä kaikkein halvimpiin soppapaikkoihin syömään, sillä niissä nuudelin ja vihannesten kera liemessä kelluu jotakin, joista ei halua tietää, mitä se on. Halkaistu kananpää, sen sisältö imaistaan suuhun pääköpasta. Kilpikonna makaa selällään lautasella. Siitä nypitään pää ja jalat pois, poistetaan vatsanpuolen kilpi ja syödään sisukset, lopuksi juodaan kuoreen keräytynyt neste. Ehkä siannahka karvoineen tai ilman. Ja lukematon määrä muita tavanomaisempia ruokia. Ne ovat todella hyviä ja kuuluvat keskihintaluokan ra- HENKILÖSTÖLEHTI Turvallista – Minun mielikuvani Kiinasta oli täysin erilainen kuin tämä todellisuus. Kiina on maana ehdottomasti monin verroin positiivisempi ja parempi kuin kuvittelin, kertoo Tero, joka asuu tällä hetkellä mukavasti ja varsin länsimaalaisesti kerrostalossa. – Hotelliasumista ei kukaan pitkään jaksa. Tero kertoo nauttivansa vapaa-aikanaan kävelystä, Changzhoun kukkivasta katukuvasta, biljardin pelaamisesta, Riuttalan Kimmon ja muiden ystävien kanssa vietetyistä illallishetkistä, kiinalaisesta ystävällisyydestä ja yleisestä turvallisuudesta. Liikenteen kaaosmainen vilkkaus hämmentää miestä kuulemma edelleenkin, eikä sekaan tee mieli. – Olen tässä ehtinyt jo teettää Shangaissa puvunkin ja muutaman paidan, se kun ei ole täällä ollenkaan kallista lystiä. Ja yhden paikallisen työkaverin häissäkin olen ilokseni saanut olla mukana, kertoo Tero ja kiittelee erityisesti Järven Perttiä monipuolisesta opastuksesta kiinalaisuuden saloihin. – Onhan tämä työkeikka kokonaisuudessaan kertakaikkisen hieno tilaisuus nähdä maailmaa hieman toiseltakin puolelta, tiivistää Tero tunnelmiaan. Tuliaisia Luodon Teron mukaan suurin ilon aihe niin Kiinassa kuin Suomessakin on moottorintekijälle se, että "käsistä" lähtee kuluttajalle kone, joka toimii moitteettomasti. Se on hieno tunne, joka rohkaisee. Se on haasteemme jokaisena päivänä. Minä uskon, että AGCO Power menestyy tämän haasteensa kanssa kaikkialla maailmassa, toteaa Tero ja lähtee kohta pehmolelukauppaan. Hänelle on mielessään aasialaisittainkin aika iso tuliainen rakkaalle kummilapselleen. Tarkkailevaa toimittajaa jäi kyllä vähän mietityttämään, mahtaako nuori Luoto selvitä niistä aktiivisista, mutta lempeistä "hyökkäyksistä", joita häneen näytti kohdistuvan vastakkaisen sukupuolen taholta. Mies itse ei ole niitä huomaavinaankaan. vintoloihin. Ongelmana ovat vain länkkärien ennakkoluulot. Tosi hienoissa ja kalliissa ruokapaikoissa saattaa olla joskus epämukavaa jos isäntänä on kiinalainen. Pöytään tulee kallista ja kuulemma terveellistä jotakin, joka on limaista, inhottavan näköistä eikä oikeastaan maistu paljon miltään. Varsinkin merestä peräisin olevia herkkuja yritän parhaani mukaan välttää. Näissä hienommissa paikoissa saa myös on "terveysruokia" lahjaksi, tai kotiin vietäväksi. Eräässä tällaisessa paikassa oli muiden arvoruokien/ 16 lahjojen joukossa koristeellisessa silkkivuoratussa puulaatikossa jokin kuivattu, noin 45 cm pitkä eläimen osa. Kysyessäni, minulle sanottiin sen olevan (saksan)hirvestä peräisin. Kysyin tarkemmin, kun se ei mielestäni ollut jalka eikä sarvenpalanen, mutta oli siinä selvästi nahka päällimmäisenä. Vastauksena kerrottiin sen syömisen olevan hyväksi miehille. Enempää en kysellyt. Ravintoloissa on paksut ” kuvakirjat”, josta voi sormella näyttää, mitä haluaa syödä, joskus myös ”muovimallit” ovat näkösällä. Celine oli tehtaan ensimmäinen nainen – Koskaan emme voi kiittää liikaa niitä pioneereja, jotka ovat paaluttaneet perustan koko toiminnallemme täällä Kiinassa. Näistä pioneereista päällimmäisenä ja ensimmäisenä on ehdottomasti mainittava vaatimaton ystävämme Brasiliasta eli Arai. – Arai on yksi ensimmäisistä Changzhoun tehtaan työntekijöistä, mies, joka on uurastanut täällä kohta jo neljä vuotta. Ylläolevat kauniit sanat lausuu työtoveristaan Kiinan tehtaan johtaja Juha Tervala, toimittajan pyytäessä häntä luonnehtimaan Araita, hienoa miestä, joka tuntuu nauttivan ylivertaista kunnioitusta ja ainutlaatuista ammatillista arvostusta ainakin Kiinassa, Suomessa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Celine Chunyuan Gong on 32 -vuotias prosessi-insinööri ja ekonomi. Hän on opiskellut myös kansainvälistä taloutta. – Elokuussa, reilut kaksi vuotta sitten näin Internetissä AGCOn työpaikkailmoituksen, tutustuin konsernin sivustoihin, tunnistin brändin vahvuudet ja ymmärsin nopeasti yrityksen menestymismahdollisuudet myös täällä Kiinassa. Halusin töihin AGCOon, hain paikkaa ja pääsin haastatteluun. Arai – arvostettu ja uurastava pioneeri Toshiharu Arai, lyhyemmin ja tuttavallisemmin pelkkä Arai, on AGCOn Kiinan moottoritehtaan tuotantojohtaja. Se on hänen tittelinsä, mutta toimenkuva, se onkin sitten paljon laajempi. Se on kaikki. Ruokaa ei tilata annos/nälkäinen -periaatteella, vaan pöydän keskelle tuodaan tilatut ruuat, joista itse kukin ottaa haluamansa makupalan tikuilla, kiinalaislusikan avustuksella tai ilman. Kovin paljon ei oteta kerralla jotta kaikilla syöjillä on mahdollisuus kaikkiin ruokalajeihin. Liharuoan kanssa saa olla varovainen, koska luut ovat useimmiten mukana valmiiksi tikuilla syötäviksi tarkoitetuissa paloissa. Nahka on myös mukana, mutta sehän onkin palasen ”paras” osa? Jos ruokapöydässä vähän sattuu roiskuttamaan, se ei ole mitään kummallis- nyt töitä moottorien ja traktorien parissa. – Ilo tulee siitäkin, kun muistan ensivierailuni tänne tehtaalle ja näin silloin vain täysin tyhjän rakennuksen. Nyt näen tässä samassa rakennuksessa käynnissä olevan moottorituotannon. Ilon lähteitä ovat myös täällä syntyneet monet ystävyyssuhteet, kertoo Arai. Arai sanoo uskovansa vahvasti AGCO Powerin Kiinan moottoritehtaan kasvuun. – Meidän on kuitenkin työskenneltävä todella ahkerasti, koulutettava jatkuvasti tyontekijoitamme ja siirrettävä eteenpäin sitä tietoa, jonka olemme hankkineet pitkän moottorituotantohistorian aikana. Samanaikaisesti meidän on tuettava kiinalaisia toimittajia ja varmistettava yhdessa heille luotettavat prosesit, jotta valmistettavat tuotteet vastaavat laatuvaatimuksiamme. –Suomalaisille ystävilleni haluan toivottaa tämän lehden välityksellä Hyvää Jouluaikaa. Toivottavasti teitä siellä lähellä oleva joulupukki tuo jokaiselle mukavia lahjoja, sanoo Arai. –ua- ta. Roiskeet vaan jätetään siihen mihin ne sattuivat tipahtamaan. Luut, kalanruodot tai muut vastaavat syljeksitään sitä varten varatulle pienelle lautaselle tai perinteisemmissä paikoissa pöydälle. Syödessä saa massuttaa ja ryystää lusikasta, sillä kiinalainen posliinilusikka on muodoltaan sellainen, ettei sen tyhjentäminen muuten oikein edes onnistu. Mikäli ruokaa on vaikea syödä, silloin tuodaan ohuet muovihansikkaat ja jopa esiliina. Jos tarjoilija pitää ulkomaalaisen tikuilla syöntitaitoja tarpeeksi huonoina, hän tuo jonkin version länsimais- tyylisistä syömäkaluista pyytämättä. Ne tuodaan myös pyydettäessä, mutta kyllä tikuilla syömisenkin oppii, varsinkin, jos nälkä avittaa. Tikut ovat yllättävän monipuoliset syömisessä. Vetinen soppakin menee kun vie kupin huulilleen ja vispaa tikuilla liemen suuhunsa. Vaatetus Kiinalaismiesten vaatetus ei näytä suomalaisesta kovin merkilliseltä, päinvastoin: tummat housut, ainakin nilkkoihin asti, kesälläkin. Aina pitää olla paita, mutta sen voi vatsan kohdalta kääriä ylös. Rakennusmiehet pitävät aina 17 N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Brasilian Valmet/Valtralle Arai tuli töihin noin 40 vuotta sitten, nuorena insinöörinä. Osaavan ja ahkeran miehen vastuut lisääntyivät tehtaalla vuosi vuodelta. Ensin hän oli traktoritehtaalla laatuinsinoorina, josta siirtyi tuotekehitykseen kehitys- ja testaustehtaviin. Vuonna 1995 Araista tuli sitten varsinainen moottorimies – hänet pyydettiin vetämään SISU moottoreiden projektia Brasiliassa. Arai toimi pitkään Mogin moottoritehtaan johtajana ja sai olla osallisena nopeassa kasvussa ennen kuin lähti maailmalle uusiin haasteisiin. Kiinan tehtaalla Arai näkee tämän hetken suurimpina haasteina saada tuotanto sujumaan niin, että ensi vuodelle suunnitellut 13 000 moottoria saadaan tehtyä ja että ne lähtevät asiakkaille ajallaan. – Ja samaan aikaan meidän pitää pystyä toteuttamaan myös tuotannon aloittaminen uudessa greenfieldtehtaassamme. Haasteiden keskellä Arai sanoo tuntevansa paljon iloa siitä, kuinka paljon hän on saanut oppia niiden kymmenien vuosien aikana, jotka hän on teh- Haastattelu meni ilmeisen hyvin. – Tosiharu Arai ja Harri Hintikka tekivät ainakin minuun suuren vaikutuksen. Jännitin ja toivoin, että tulisin valituksi. Onneksi näin kävi, kertoo Celine, edelleenkin sekä moottoritehtaasta että vastuullisesta ja vaativasta työstään isosti iloiten. – Olin ensimmäinen taloon valittu nainen. Nyt meitä on jo monta. Celine sanoo nauttivansa paljon työstään moottoritehtaassa. Todella paljon hän nautti siitäkin, että sai kerran jo mahdollisuuden vierailla Suomessa ja tutustua Linnavuoren moottoritehtaaseen. – Suomessa oli silmiinpistävintä se, että ihmisiä oli niin vähän, sanoo Celine, yksi Chang-zhoun kaupungin viidestä miljoonasta asukkaasta. – Meillä on täällä Kiinassa hyvä johto, hieno tiimi ja mukava työympäristö, jossa vallitsee avoin keskusteluilmapiiri ja onnistumisen tahto. Uskon vahvasti mahdollisuuksiimme ja menestykseemme Kiinan isoilla markkinoilla, olemmehan uuden tehtaan valmistuttua alan modernein moottoritehdas tässä maassa, toteaa Celine Gong. Kiitosterveisensä Celine haluaa lähettää kaikille suomalaisille agcolaisille, heille, jotka aina jaksavat auttaa, vastaavat viesteihin nopeasti, organisoivat lähetykset joustavasti ja pakkaavat hätätilassa jopa jonkin puuttuvan koneen osan kenen tahansa Kiinaan lähtevän matkalaukkuun, jotta tuote ehtisi nopeasti perille. –ua- Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Lapsi, perhe ja työ ovat ykkösasioita Celine Gong´lla ja hänen puolisollaan Yang Zhengyu´lla on yksi lapsi. Tärkeä ja rakas. Ilo lapsesta, hänen kanssaan oleminen, hänen harrastuksiinsa paneutuminen sekä kasvun ja koulutuksen tukeminen, ne ovat työn lisäksi useimpien kiinalaisten äitien ja isien ehdottomia ykkösasioita. Kuusivuotias Yang Jianing on Celinelle ja hänen miehelleen silmäterä. Silmät loistaen Celine esittelee ottamiaan kuvia Yang Jianing´ista, tyttären tanssitaidoista, pienen neidin ilmeikkyydestä ja leikeistä kotona sekä puistoissa. – Tyttäremme on nyt esikoulun viimeisellä luokalla ja ensi vuonna hän menee oikeaan kouluun. – Perheemme elämää helpottavat paljon meidän molempien vanhemmat, jotka auttavat muun muassa hakemalla Yang Jianing´in päiväkodista. Jaamme lähellä asuvien vanhempiemme kanssa usein myös ruokavuoroja eli olemme todella paljon tekemisissä lapsemme molempien isovanhempien kanssa, kertoo Celine. Viikonloppuisin tämä pieni perhe vie tyttärensä opiskelemaan kiinalaista tanssia, tai he menevät kaikki nauttimaan kaupungin kauniista puistoista ja joskus myös yhdessä ostoksille. Perhe asuu korkeassa kerrostalossa, jota ympäröi rehevä piha. Asunto on varustuksel- taan ja sisustukseltaan paljolti suomalaisen osakehuoneiston ja tavallisen kodin kaltainen. Celinen puoliso on laatuinsinööri ja työskentelee isossa kiinalaisessa rakennusyhtiössä. –Mieheni kiinnostuksen kohteet ovat liikunnallisia. Minä puolestani innostun muun muassa lukemisesta ja ruuan valmistamisesta. Reseptikirjat ovat suorastaan harrastukseni, kertoilee Celine. – Suurin toiveeni on, että tyttäremme saa hyvän koulutuksen ja hyvän elämän. Toivon myös, että vanhempani voisivat hyvin. Itse unelmoin, että aikanaan, työelämästä eläkkeelle siirryttyäni, voisin perustaa vielä lelukaupan. Juhan mukaan Outi on heistä kahdesta lahjakkaampi kiinalaismerkkien kirjoittajana. Juha puolestaan on rohkea käyttämään kieltä, hän pärjää puhumisessa paremmin. Molemmat he kuitenkin saavat erityisen hyvät arvosanat Julialta, kiinalaiselta opettajaltaan. Tervalat itse antavat Julialle täyden kympin siitä, että hän on opettanut oppilailleen myös paljon kiinalaisen kulttuurin tuntemusta. kypärää. Se on ilmeisesti jonkinlainen eliitin/ammatin tunnus. Tytöillä ja nuorilla naisilla vaatteet ovat koristeellisia; röyhelöitä, pitsejä ja jotain kiiltävää. Kiiltävää on myös hiuksissa ja kengissä. Kun on saavutettu ikää muutaman vuoden yli 30:n, silloin röyhelöt ja pitsit jäävät vähitellen pois ja asu on pelkistetympi. Isoäiti-iässä tulee "mummu-univormun" vuoro, eli mustat pitkät housut ja pienikuvioinen pusero. Perinteinen kiinalainen naisten asu on käytössä vain juhlapukuna. HENKILÖSTÖLEHTI Miehillä perinteisiä asusteita näkee todella harvoin. Kaupat Yhteiskunnan omistamissa laitoksissa tai supermarketeissa tinkaaminen ei onnistu, mutta muuten myyjä odottaa sitä ja pettyy, jos ei tingitä. Valitettavasti suomalaiset eivät ole kovin hyviä sen taidon kanssa, mutta yrittää kannattaa. Kauppoja on joka lähtöön, alkaen kaverista joka myy hedelmiä mopon perästä risteyksessä ja pienistä perheen pyörittämistä kivijalkakaupoista monihehtaarisiin kauppiastavarataloi- hin. Vaikka kiinalaiset ovat täyttäneet puoli maailma kaikenlaisella tavaralla, niin ei siitä ole puutetta Kiinassakaan. Kaikkea maan ja taivaan väliltä on runsaasti tyrkyllä. Paikallinan supermarket on länkkärille helppo ja turvallinen paikka ostaa, koska hinnoissa ei silloin ole "ulkomaalaislisää", hinnoittelu on siis paikallisen tason mukainen. Muutenkin ulkomaalaislisät ovat Changzhoussa kohtuullisia verrattuna esimerkiksi Shanghain feikki- tai turistialueiden kauppoihin. Changzhoun turistithan ovat pääasiassa kiinalaisia. 18 Tervalat vapaalla Teksti ja kuvat: Ulla Aurio LÄKSYJÄ – LIIKUNTAA – HYVÄÄ RUOKAA – KISSAKAHVILAA tori- ja traktoritehtaalle täysillä itsensä antanutta ihmistä. Outi on puolisonsa tavoin diplomi-insinööri. Hän työskentelee Kiinan AGCOssa uuden ja suuren Centurion-traktorihankkeen projektin johtotehtävissä. Ja Juha johtaa siis koko moottoritehdasta. Joinakin päivinä Tervalat tulevat töistä kotiin lopen uupuneina. Toisina hetkinä iloa ja intoa puhkuen. Usein Outia ja Juhaa odottaa tiukka läksyjen lukuhetki, sillä myöhemmin illalla kotiin saapuu Julia, heidän vakituinen kiinankielen opettajansa. Pyöräily antaa pariskunnalle paljon lisäenergiaa, samoin keikka kuntosalilla, joka on ihan naapurissa. Omalla vartioidulla kerrostaloalueen pihamaallakin voi silloin tällöin piipahtaa kiinalaisessa ohjatussa jumpassa. Samalla reissulla saa kadunkulmaan pysähtyneeltä kolmipyöräkauppiaalta ostettua tukun tuoreita ja herkullisia hedelmiä. Vaikka Outi ja Juha ovat olleet Changzhoussa jo kohta puolitoista vuotta, on tänäänkin, toimittajan vierailupäivänä, edessä pieni paikallinen ruokajännitys. – Täällä kaupat ovat pullollaan herkullisen näköisiä leipiä ja leivonnaisia, mutta vieläkään emme ole oppineet näkemään päältä päin, onko syötävä suolaista vai makeaa. Lähes poikkeuksetta ne yllättävät johonkin suuntaan, naureskelevat Tervalat. Tällä kertaa tarjottavista yksi oli suolaista herkkua, toinen makeampaa ja kolmas – jaa, ehkä jotakin näiden kahden väliltä, mielenkiintoinen kombinaatio joka tapauksessa. Koti-ikävää Outi ja Juha eivät itsessään tunnista, sillä he molemmat Kiinalaiset rakastavat valoja ja kimallusta. Se näkyy Shanghaissa, mutta näkyy se Changzhoussakin. Kun kurkistelen Outi ja Juha Tervalan 21. kerroksessa sijaitsevan kodin ikkunoista ulos, näen useita korkeita taloja, joiden kattoja kiertävät tyylikkäät ja näyttävät valokranssit. Ne hivelevät silmää. tuilla kauniilla silkkipeitoilla ja tyynyillä sekä omilla leppoisilla olemuksillaan Tervalat ovat tehneet ulkomaan kodistaan itsensä näköisen pesän. Jokaisena arkena tähän kotiin palaa kaksi aikuista, kiinalaiselle moot- – Kiina on yllättänyt meidät positiivisesti monella tavalla. Mielikuva Kiinasta ankeana kehitysmaana, se on väärä. Tässä maassa on paljon kiehtovaa, kiinnostavaa ja kaunista katseltavaa. Loistoa on paljon, autot ovat hämmästyttävän hienoja, ostoskeskukset komeita, rakennukset moderneja ja korkeita, liikkuminen illallakin on turvallista, humalaisia ei näy missään eikä mellastavaa nuorisoa tule vastaan kadulla. Kulttuurisiin eroihin sopeutuminen vaatii tietenkin aikansa, mutta kun halu ymmärtää on kahden suuntainen, lopputuloksesta tulee hyvä. Näin siis Outi ja Juha Tervala, "kotonaan" Kiinassa. Monet ovat nähneet Juhan poseeraavan messuilla missityttöjen kainalossa, mutta…– Tässä kuvassa olen kauneimman ja rakkaimman naiseni kanssa, sanoo Tervala ”itte”. Supermarketit ovat suurin piirtein samanlaisia kuin Suomessa. Vain tavaravalikoima on erilaista ja kaupassa varsinkin länkkäri saa palvelua, jopa niin paljon, että sitä tekee mieli välttää. Silmiinpistävää on vihannesten ja hedelmien runsaus sekä lajikirjo. Muu ruokatavara on tietysti kiinalaistyylistä. Lihapuolella kanojen ja ankkojen ruhot ovat sovussa viereisen arkun merilevien ja kuivattujen kalojen sekä mustekalojen kanssa. Kalaosastolla on tietysti akvaariot eläville kaloille, ravuille ja simpukoille. Akvaariosta niitä sitten pyydystetään vaikka haavilla. Saman- Isonenän ostoskoriinsa keräämä tavara taitaa olla koko kaupan kiinnostavin asia, päätellen siitä tuijotuksesta, jonka kohteeksi joudumme muiden ostoksilla olijoiden taholta. tyylinen on tuoreen lihan osasto, josta saa valita elävän kilpikonnan, sammakon tai jonkun käärmeen näköisen otuksen, joka luultavammin on kuitenkin lisko. Se sammakko ei ole mikään suomalaistyylinen rupikonna, vaan vähintään miehen nyrkin kokoinen härkäsammakko. Tuoreen tavaran saa mukaansa sellaisenaan tai heti kaupassa perattuna. Jos syö pääasiassa riisiä, ruokaöljyä, kananmunia ja lisukkeena vihanneksia, ruokalasku on niin minimaalinen, että suomalaisittain sitä on vaikea uskoa. Uskonto ja siitä periytyviä tapoja Suuri valtakunta ja neljä pääuskontoa. Niistä kolme eli budhalaisuus, taolaisuus ja konfutselaisuus ovat kansan käsissä muokkautuneet jonkinasteiseksi sekoitukseksi, joka vaihtelee alueen ja tarpeen mu- 19 N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Tervaloiden sisätiloissa ei ole sitä vastoin mitään blingbling-kimallusta. Enemmänkin koti on hyvin asiallinen ja paljolti eurooppalainen. Asunto oli isäntäväen tullessa valmiiksi sisustettu, mutta kotoisilla perhekuvillaan, Kiinasta hanki- ovat syvästi tietoisia, että Kiinaan on tultu tekemään töitä tosissaan. Työ on tässä elämänvaiheessa pääasia. – Täällä on vain hyväksyttävä se, että olemme osa globaalia konsernia ja aikaerot maailman eri puolilla ovat suuret. Näin ollen meidän on vain oltava vuorokauden monina hetkinä valmiina käymään neuvonpitoja milloin eurooppalaisten ja milloin taas amerikkalaisten kollegojemme kanssa. Emme voi vaatia toisia elämään meidän kellomme mukaan. Tiiviistä työtahdista huolimatta tämä suomalaispari ehtii ainakin viikonloppuisin piipahtamaan viiden miljoonan asukkaan Chnagzhoun keskustassa hyvällä lounaalla, kiinalaisella, italialaisella ja joskus saksalaisellakin aterialla. Joskus he matkaavat tunnin junamatkan päähän Shanghaihin tai käyvät paikallisessa kissakahvilassa hoitamassa omiin kotikissoihinsa liittyvää ikävää. Siinä samalla taitaa tulla hoidettua myös Outin ja Juhan aikuisiin tyttäriinkin kohdistuva kaipuu. – Kissakahvila on todellakin täkäläinen erikoisuus. Siellä erilaiset kissat juoksentelevat vapaina, ja ajan varanneet asiakkaat voivat sitten mennä nauttimaan niiden seurasta, silittämisestä ja läsnäolosta. Moista emme ole muualla tavanneet, kertovat Tervalat. Luvallinen kurkistus kodin kahvikaappiin kertoo, että vierailulla käyneet perheen tyttäret, molempien vanhemmat ja työkeikkoja tehneet linnavuorelaiset ovat tietoisia siitä, että ainakin Juha tarvitsee aamuunsa oikeaa suomalaista kahvia. Ihan heti se ei lopu. Tietty ruisleipä tuntui olevan myös hyvin tervetullut tuliainen, vaikka Wuxin Ikeasta jotakin rukiista saattaa löytyäkin. AGCO Power Changzhou - Laadun muutosprosessi: QTI aloitettu Changzhoun tehtaalla Linnavuoren tehtaalla toukokuussa aloitettu laadun muutosprosessi laajenee myös Changzhoun tehtaallemme Kiinaan. Muutos on osa AGCOn ylimmän johdon halua tehdä AGCOsta maailmanlaajuisesti ykkönen asiakasnäkökulmasta koetussa laadussa vuoteen 2016 mennessä (Worldwide #1 in customer perceived quality). Aloitettu muutos kattaa kaikki alueet ja tuotemerkit ja vaikuttaa laatuun neljällä pääalueella: suunnittelu, toimittajat, valmis- tus ja toimitus. Muutos on nyt alkanut myös Changzhoun moottoritehtaalla, kun marraskuun 26. päivä 2013 pidettiin ensimmäinen informaatiotilaisuus Changzhoun GSI-neuvotteluhuoneessa. Ensisijainen painopiste on aluksi kokoonpanossa. Tarkoituksena on suojata asiakkaitamme nopeasti ja entistä paremmin laatuvirheiltä – aivan kuten Suomessa. Asiakkailla on odotus samasta laatutasosta, riippumatta siitä, missä moottori on valmistettu. Myös Changzhoun tehtaalle tulevat saman kaavan mukaiset menettelyt, jotka on jo Linnavuoren tehtaalla käynnistetty: Quality Verification System (QVS) taulu. Taulun tarkoituksena on tuoda esiin ja ratkaista viisi suurinta virhettä/tapausta. Ongelman ratkettua otetaan tilalle seuraava siten, että jatkuvasti työn alla on viisi tapausta. Lopputarkastuksen jälkeinen moottoriauditointi tullaan aloittamaan – Linnavuoressa tästä on saatu hyviä tuloksia ja moni virhe on saatu kiinni vielä ennen lähetystä. Tarkoituksena on analysoida yksityiskohtaisesti mitkä ovat niitä heikkoja kohtia, joissa laatua voidaan parantaa. Lisäksi varmistetaan lopputarkastuksen luotettavuutta. Quality Gates – eli laatuportit. Laatuporttien tarkoituksena on estää virheen eteneminen laatuportilta eteenpäin. Lopputarkastuksesta tulevan palautteen mukaan lisätään tarkastuksia muuttuvien tarkastusten listalle. Lisäksi apuna käytetään tarkastajan omaa kokemusta ja kiinteää tarkastuslistaa. Koekäyttöä on jo vahvistettu samoilla menetelmillä, jotka Linnavuorenkin tehtaalla on otettu käyttöön. Esimerkiksi UV -lampuilla tehtävä vuototarkastus on otettu käyttöön, jotta löydämme pienimmätkin polttoaine- ja öljyvuodot. Tämä loistava parannus on jo alkanut näkyä positiivisesti asiakkaallamme. HENKILÖSTÖLEHTI päinsä, onpa tähän tarkoitukseen ihan omia temppeleitäkin. Temppelialueen sisällä on aiheeseen liittyviä myyntikojuja ja muurin ulkoreunalta niitä löytyy lisää. Eli bisneksen tekeminen ei ole ollenkaan paha asia kiinalaisen uskonnon kannalta. Kun hautajais-, tai paremminkin vainajan muistokulkue, on liikkeellä, ensimmäisenä kulkee avolavainen pakettiauto, jonka lava on täynnä ylöspäin sojottavia putkia. Mieleen tulee kranaatinheittimet. Tämä auto vetää letkaa ja samalla se Mika Moisio laatujohtaja Nämä toimenpiteet ovat vasta ensiaskeleita päättymättömällä matkalla, jota kutsutaan laadun jatkuvaksi parantamiseksi. Juha Randell on aloittanut laatupäällikkönä Changzhoun tehtaalla ja ottaa ensisijaisen vetovastuun QTI:n toteuttamisesta Kiinan moottoritehtaalla. Lopputarkastusta selkeytetään nykyisestä. Lopputarkastuksen sijainti muutetaan toisesta rakennuksesta samaan rakennukseen kokoonpanon kanssa. Näin löydettyjen virheiden palautteen vieminen kokoonpanoon helpottuu. kaan. Sitä sekoitusta kutsutaan kansanuskonnoksi. Islam, ja pienimpänä kristinusko, ovat enemmän "omillaan". Changzhoun alueella budhalaisuus on edellä mainituista ”katukuvassa” näkyvin uskonto. Kiinalaiset ottavat kansanuskonnossa asiat kätevästi, eli mennään sellaiseen temppeliin, joka vastaa sen hetken tarpeita. Sitten taas johonkin toiseen kun tarve vaihtuu, jotta saadaan asiat hoidettua. Maallisen hyvän ja varallisuuden pyytäminen temppelissä käy hyvin Tärkeintä on se, että muutos koskee kaikkia: Vain jokaisen työpanos mahdollistaa sen, että olemme parhaita asiakkaan kokemassa laadussa vuoteen 2016 mennessä. päästelee harvakseltaan putkistaan ilmoille melkoisia jysäyksiä. Seuraavana on pieni kuorma-auto, jonka lavalla on torvisoittokunta, ja perässä tulee saattoväki autoletkassa. Edesmennyt ei tällöin ole mukana. Saattue pysähtyy kaiketi vainajalle tärkeän paikan lähellä olevaan katujen risteykseen, pystyttää siihen alttarin, pitää rukoushetken, paukuttaa, kokoaa alttarin pois ja tämän jälkeen hajaantuu. Todennäköisesti kyseessä on varsinaisen hautauksen jälkeen määräpäivänä pidetty tilaisuus. 20 Avioliitto Kiinassa aviopuolison löytäminen ei ole kovin helppoa siitä syystä, että vauvoja syntyy 117 poikaa 100 tyttöä kohti. Epäsuhtaa pahentaa vielä pojan velvollisuus pitää huolta vanhemmistaan, joka maaseudulla merkitsee hänen jäämistään kotitilaa hoitamaan. Tytön on helpompi lähteä kaupunkiin töihin tai opiskelemaan ilman niin vahvaa huoltovelvollisuutta. Tästä taas seuraa kaupunkien tyttöenemmistö, jonka kaduillakin huomaa, etenkin kun asumme lähellä erästä Chan- Teksti: Ulla Aurio | Kuvat: Jounin arkisto ja Ulla Aurio Kiinassa kuin kala vedessä Marjukan muistavat kaikki agcolaiset Shanghain aggregaattitehtaan johtajana. Nyt tätä tehdasta johtaa Jouni. Marjukka vetää tällä hetkellä Kiinan Evac Oy:tä. Isoissa ja vastuunalaisissa saappaissa ovat molemmat siis edelleen. Lemmetit ovat kumpikin Porissa koulutuksen saaneita insinöörejä. Rohkeita ihmisiä ja maailmankansalaisia. He asuvat Shanghaissa, ja he tekevät molemmat töitä Shanghaissa. Mutta kun puhutaan suurkaupungista, tosiasiassa he ovat päivällä kymmenien kilometrien päässä toisistaan. Shanghai on nimittäin isoakin isompi kaupunki. Hyvin suuri. Asukaslukuarviot vaihtelevat 22 miljoonasta asukkaasta 26 miljoonaan. Istumme eräänä iltana Jounin kanssa Shanghain ranskalaiskaupunginosassa, kivassa pienessä kiinalaisravintolassa. Marjukka emännöi yritysvieraitaan toisaalla. Ruoka on hyvää. Mitä se on, en tiedä. Mutta Jouni tietää, tuntee ja tilaa. Minä lupaan maksaa, sillä olenhan haastanut hänet kertomaan jotakin työn ulkopuolisesta elämästään Kiinassa. – Golf on meidän juttumme. Se tarkoittaa sitä, että viikonloput vietämme Marjukan kanssa golfklubilla, jossa pelaamme aina yhdessä singaporelaisen, hyvän ystävämme kanssa. Siellä myös ruokailemme ja tapaamme tuttaviamme. Pelipäiväämme kuuluu yleensä kaksi 18 reiän kierrosta. Niitä minulla taitaa olla tänä vuonna takana jo noin 200, Marjukalla vähän enemmänkin, kertoo liikunnasta isosti innostunut Jouni. Hän toimii myös koko Shanghain suomalaisten golfvastaavana, järjestää kisoja ja muutakin yhteistä toimintaa porukalleen. Siitä pitää tietenkin huolen helppo nettiyhteys, mutta myös mahdollisuus seurata pienellä viiveellä kotimaista televisio-ohjelmistoa. – Katselen mielelläni Arto Nybergin, Ajankohtaisen kakkosen, jonkun leffan, jääkiekkoa tai vaikkapa Kurt Wallanderia. – Viihdyn täällä erittäin hyvin. En voi sanoa kaipaavani ainakaan Suomen talven pimeyttä. Ja mikä on Jounin viihtyessä. Mies tuntuu hallitsevan maan kielen jo niin hyvin, että kommunikointi kaupoissa, ravintoloissa, töissä ja oikeastaan kaikkialla, sujuu enemmän kuin sutjakkaasti. – Kaikkien tänne tulemista pohtivien on hyvä muistaa, että kiinan lisäksi yleisin kieli, jonka ulkomaalainen täällä kohtaa, on "huono englanti". Sitä puhutaan täällä, joten sen puhumista ei tulijankaan tarvitse hävetä. Keskiviikkoiltaisin Jouni käy pelaamassa sählyä Hakkapeliitat -nimisen suomalaisryhmän kanssa. – Ja joskus menemme kuuntelemaan vaikkapa Pauli Hanhiniemeä, joka on konsertoinut Shanghaissa jo useammankin kerran. Kovasti mielenkiintoisena ja antoisana tehtävänä Jouni pitää hallitusjäsenyyttään Shanghain Finnish Business Council´issa . Uusia näkemyksiä Kaikkiaan Jouni Lemmetti haluaa kannustaa ihmisiä lähtemään rohkeasti Kiinaan, jos sellaista mahdollisuutta tarjotaan. – Täällä oppii nopeasti, että Suomi ei ole ollenkaan se maailman na- Tieto kulkee Suomen uutiset ja kotimaan olosuhteet tuntuvat olevan kaikilla Kiinan suomalaisilla hyvin hyppysissä. pa. Kiina tarjoaa tulijalle myös runsaasti uusia kokemuksia ja avartaa taatusti asenteita ja näkemyksiä. Jos lähtötarjous jää käyttämättä, ihminen voi katua sitä koko loppuikänsä, arvelee Jouni. Palaavatko Lemmetit joskus vielä Suomeen? – Ehkä, jopa todennäköisesti, joskus. Ihan kotimme lähelle rakennetaan parhaillaan Disneyland´ia, joten pitänee ainakin katsoa sen valmistuminen, naureskelee Jouni, jota oikeasti tämä maailmanluokan huvipuisto ei tunnu pienimmässäkään määrin kiinnostavan. Vääriä mielikuvia Enemmänkin Lemmettiä tuntuvat kiinnostavan ilmiöt. Hän hämmästelee muun muassa sitä väärää mielikuvaa, jonka mukaan Kiinassa tehty laatu on "ihan sutta". – Kyllä niitä ensi lyönnillä rikki meneviä vasaroita voi löytyä, mutta siitä ei pidä vetää johtopäätöstä koko totuudesta. Ei siitäkään, että Kiinassa tehdään kopioita. Jotkut tekevät, useimmat eivät. Täällä osataan tehdä laatua. Mutta laadusta on oltava myös valmis maksamaan. Suhteilla on Kiinassa iso merkitys. – Kiinalaiselle tärkeintä on hänen lähipiirinsä. Siihen kuuluvat perhe, lähisukulaiset, opiskelukaverit, työkaverit ja sitten vasta muut. Kun tuttavuus-, ystävyys- tai työsuhde on pitempiaikainen, se takaa, että et tule "kusetetuksi", kuittaa Jouni, tämänkin kokeneena ja tällä hetkellä monen lähipiiriläisenä. gzhoun yliopistoa. Seurauksena tästä on tyttöjen korkeampi koulutustaso. Sekin aiheuttaa pulman, kun vaimon koulutus ei saisi olla korkeampi kuin miehen. Muuten on vaarassa todella paha miehen kasvojen menetys. Jos nuori on muutaman vuoden yli 20 vuotta eikä aviosiippaa ole näköpiirissä, suku ja tietysti ennen kaikkea vanhemmat ryhtyvät sellaista hankkimaan. Kaupunkeihin on muodostunut puistoihin alueita, joissa vanhemmat neuvottelevat keskenään sopivan siipan löytämiseksi. Suvun sekaantuminen asiaan on aivan luonnollista ja lii- tolle täytyy saada myös molempien sukujen suostumus, sen jälkeen, kun toisen puolen asema ja varallisuus on selvitetty. Opiskelevalla nuorella ei näitä paineita ole ennen koulutuksen päättymistä. Itse avioliiton rekisteröinti ei ole kovin merkittävä tapahtuma, vain joitain läheisiä on läsnä virkamiehen edessä, ilman suuriakaan seremonioita. Varsinainen hääjuhla voidaan järjestää jopa useita viikkoja virallisen vihkimisen jälkeen. Ensin parin vanhemmat ovat kuitenkin kalenteria tutkimalla selvittäneet suotuisan päivän tapahtumalle. Avioliiton solmimisen jälkeen 21 lasta odotetaan syntyväksi melko pian säädyllisen ajan kuluttua. Hääkulkue, jolla haetaan morsian kotoaan sekä hänen tärkeimmät sukulaisensa hääjuhlaan, käsittää oikeaoppisesti yhdeksän isoa mustaa autoa, joista morsiusparille varattu ensimmäinen on koristeltu punaisin kukkasin ja nauhoin. Kuusikin autoa on jo melko hyvä määrä, jos ne ovat BMW:n 700 -sarjaa. Paras letka, jonka olen nähnyt, käsitti ensimmäisenä Rolls-Roycen ja perässä yhdeksän isoa mustaa mersua. Avioliiton solmimisessa ei juurikaan uskonnolla ole mitään tekemistä, vaan se on N:o 4/2013 | joulukuu Jatkuu seuraavalla sivulla Siitä on lähes 10 vuotta aikaa, kun Lemmetin perhe pakkasi tavarat ja lähti Keski-Suomesta Kiinaan. Marjukka oli ottanut vastaan seitsemän kuukauden työn valimokonserni Allteamsilta. Jouni otti puolestaan samanmittaisen vuorotteluvapaan silloisista suomalaistehtävistään eli kansainvälisestä konsulttiyrityksestä Elomatic Oy:stä. Ensimmäisen Kiina-kauden jälkeen Jouni palasi välillä Suomeen, tullakseen kohta takaisin Kiinaan. Talouspäällikkö Grace Xin on myös palvellut AGCO Genpowex Shanghaissa huhtikuusta 2009. Talousassistantti Jenny Cai. Shanghain aggregaattitehtaan joukkue: Takarivissä vasemmalta William Wang, Jinzhe Chen, Bill Zhao ja Gao Yun, edessä vasemmalta Jianiun Zhou, Jerry Zhou, Ding Ling, Rachel Feng, Celina Hong, Jenny Cai ja Grace Xin. Oikealla keskellä Jouni Lemmetti. Kuvasta puuttuvat toinen talousassistentti Kelly Liu ja autonkuljettaja Guilin Xian, jotka olivat kuvanottohetkellä pankkiasioilla. AGCO Powerin Kiinan GenPowex konsernin ensimmäinen valmistusyksikkö Kiinassa. lähinnä "amerikkalaistumassa" sieltä lainattujen seremonioiden ja runsaan ruokatarjoilun kera. Savuviestejä poismenneille Tilanne, jossa uskonto tuli esille, tapahtui kiinalaisen uudenvuoden aikoihin vaimoni ollessa yksin asunnossamme. Vuokranantajapariskunta koputti ovelle ja tuli sisään ison alumiinivadin ja pullottavan muovikassin kanssa. Yhteistä kieltä kun ei ollut, he vain siirsivät eteismaton syrjään, le- HENKILÖSTÖLEHTI AGCO Power 84WI moottorit odottavat asennusta RTGnostureiden voimalaitteeseen. Kohdemaa Indonesia. vittivät sanomalehtiä eteisosan lattialle ja panivat alumiinivadin niiden päälle. Muovikassi tyhjennettiin keltaisista ohuista ”paperitetroista” ja kasan huipulle laitettiin paperinen kirjekuori. Pariskunnan vaimo polvistui vadin viereen kädet täkäläisessä rukousasennossa ja mies sytytti paperikasan palamaan. Tässä vaiheessa vaimoni oli jo hakemassa passejamme käsiinsä miettien, josko koko asunto syttyy palamaan kun liekit nousivat yli metrisiksi. Mutta paperi oli ohutta ja tuli sammui nopeasti ilman vahinkoja. Pariskunta sii- vosi jälkensä, kokosi tavaransa ja lähti pois pyydellen anteeksi, sen mitä englantia osasivat. Asuntoon jäi – lievästi sanottuna – hämmästynyt vaimo ja savunhaju, joka kesti reilut puoli viikkoa, vaikka eteisaukon seinät pyyhittiin lievästä noesta. Ensimmäinen epäilyksemme toimenpiteen tarkoituksesta oli ”asunnon puhdistaminen” ulkomaalaispirujen tuomasta huonosta onnesta. Paikallisilta kysellessämme selvisi todellinen tarkoitus, sillä lähetetään viestejä poismenneille. Kirjekuoressa oli kirjoitettu viesti ja myös kuvia asioista, jot- 22 ka ovat olleet vainajille tärkeitä. Poltto pitää suorittaa omistusasunnossa, kuitenkin käytäntö paikan valinnassa vaihtelee, ja siitä on olemassa erilaisia versioita. Seuraavana vuonna sama asia toistui, sillä erotuksella, että he kysyivät koska he voisivat tulla riitin suorittamaan. Olivat kai huomanneet vaimoni hämmennyksen. Tällä kerralla paperia poltettiin keittiössä ja eteisessä. Keittiö on ymmärtääkseni kiinalaisen asunnon tärkein paikka, etenkin kun kuulopuheiden mukaan jokaisessa asustaa jokin paikallinen jumala, kai Teksti ja kuvat: Ulla Aurio AGCO-aggregaateista apu Aasian kanoille? Shanghaissa toimivaa AGCO Powerin aggregaattitehdasta johtava Jouni Lemmetti sanoo suoraan ja suomeksi, että yksi parhaista päivistä tehtaalla on aina se, kun dieselgeneraattori käynnistyy testihuoneessa. – Siitä tietää, että tuote lähtee kohta asiakkaalle ja tekijänä saamme kirjoittaa laskun. Aina iloinen ostaja Celina Hong. – Jokainen työssä onnistuminen tuottaa meille kaikille täällä iloa. Vapaa-ajalla ilo tulee muun muassa siitä, että ruotsalaiset häviävät meille suomalaisille Shanghain salibandykentällä, heittää Lemmetti hurtilla huumorillaan bisnespuheittensa lomaan. Juuri nyt Shanghain tehtaalla katsellaan tulevaisuuteen suurten odotusten vallassa. – Tähän saakka olemme eläneet tavallaan vain yhden asiakkaan generaattoritarpeiden tyydyttäjänä eli teemme voimayksiköitä isoihin satamanostureihin. Mutta nyt, GSI Group:n tultua osaksi AGCOa, olemme matkalla myös kohti uusia markkinoita, tarkemmin sanoen maatalousmarkkinoita, kertoo Jouni. – Tavoitteenamme on ryhtyä valmistamaan GSI:n kehittämiin kompakteihin sikala- ja kanafarmikokonaisuuksiin perusgeneraattoreita, eli laitteita, jotka ovat automaattisesti yksi osa myytävää kokonaispakettia. Markkina-alueena näille "pakettisikaloille" ja "kanafarmeille" on oikeastaan koko kaakkoinen Aasia, mahdollisesti myös Australia. – Varavoimanlähde on monissa paikoissa näillä leveysasteilla suoranainen välttämättömyys. Jos esimerkiksi kanalassa ilmastointi tai ilmanvaihto katkeaa vaikka vain 5-10 minuutiksi, on koko katras tuhoutunut, hetkessä vainaa. Ja kun yhdellä farmilla voi olla 40 000100 000 kanaa, on ymmärrettävää, että sähkökatkoksen sattuessa generaattorin käynnistyminen on moninkertainen hengenpelastusoperaatio, tietää Lemmetti. Jounin mukaan Kiinan aggregaattitehtaalla ollaankin nyt intensiivisesti rakentamassa sellaista konseptia, joka saa asiakkaat vakuuttuneeksi siitä, että juuri AGCO Powerin mootto- savusta osa meni myös hänelle. Onneksi keittiö on kokonaan kaakeloitu joten noki oli pyyhittävissä pois kaikista seinistä. Kiinassa nuorempi polvi pitää hyvää huolta vanhuksista, ja sen kyllä jo pelkästään kadulla kävellessä huomaa. Vanhuksista pidetään huolta myös heidän kuolemansa jälkeen. Tällä huolenpidolla pidetään siis vainajat hyvällä mielellä, etteivät heidän henkensä palaa aiheuttamaan vaikeuksia eläville. rilla varustettu "genu" on se paras, toimivin ja kestävin genu, sopivin siis näihin uuden ajan kanaloihin ja sikaloihin. Tällä hetkellä AGCO Powerin generaattorien kokoonpanotehtaalla, Shanghain GenPowexissa työskentelee Jounin lisäksi 13 henkilöä. Kahdeksan miestä toimii varsinaisen tuotannon puolella, toimistotehtäviä hoitaa muutama, ja osto-, myynti-, tuotanto- sekä taloustehtävissä työskentelee kussakin yksi vastuullinen henkilö. – Me, niin kuin monet muutkin eurooppalaiset firmat, olemme Kiinassa, koska markkinat ovat täällä. Logistiikkaspesialisti Rachel Feng. – Parhaimmillaan teollisen valmistuksen aloittaminen Kiinassa merkitsee lisätöitä myös Suomeen, eikä päinvastoin, kuten joskus kuulee sanottavan. Mekin työllistämme sekä Linnavuorta että Tesomaa täältä Kiinasta käsin, toteaa Jouni. – Myös kaikki sähkösuunnittelumme tulee Suomesta, hän kertoo. Realismia on Lemmetin mukaan ymmärtää myös se, että kuuden viikon mittaiset laivakuljetukset ovat usein liian pitkiä toimitusaikoja. –Siksi moni siirtyy tekemään tuotteensa sinne, missä ovat myös ostajat, esimerkiksi Kiinaan. Genpowexin ja koko AGCOn Kiinavalmistuksen pioneeri, tuotanto- ja laatupäällikkö Bill Zhao. AGCON palveluksessa jo syyskuusta 2008. Lopetus Tästä kirjoituksesta tuli nyt paljon pidempi kuin alunperin aioin, vaikka tässä on vain muutamia asioita, jotka ovat päällimmäisinä mielessä. Kiinaan kun tulee, ei kannata odottaa, että kaikki sujuu niin kuin Suomessa, mutta arkipäiväisten asioiden kanssa mitään todellisia vaikeuksia täällä ei ole tullut vastaan. Jos täällä asustaa hiemankin pitempään, Kiinaan joko ihastuu tai vihastuu, jotain puoltaväliä ei ole. Tälläisen kirjoituksen jälkeen joku ehkä ajattelee Kiinan olevan ihan hölmö ja 23 hassu maa. Kannattaa kuitenkin ajatella, mitä hölmöyttä löytyy kiinalaisen silmissä länsimaista ja Suomesta. Kummallakin kulttuurilla on paljon opittavaa toisiltaan vaikka länsimainen helposti ajattelee sen olevan vain yhdensuuntaista. Vaikka mielellään kotiin palaammekin, niin haikeudella jätämme Kiinan. Palatessani Suomeen ja eläkkeelle haluan tämän jutun myötä kiittää kaikkia niistä vuosista, jotka olen Linnavuoressa kanssanne työskennellyt. Pertti Järvi N:o 4/2013 | joulukuu SISUA ON SE... Hyvää Joulun odotusta ja vauhdilla lähestyvää juhla-aikaa Sinulle Sisukkaan lukija! Tämä lehti on hieman erilainen. Kaikki kotimaassa tapahtuneet AGCO Power-uutiset ja tehtaan tapahtumat ovat nyt odottamassa kevään ensimmäistä lehteä. Tämä lehti on aivan kiinalainen. Toivottavasti et pety sisältöön, vaan innostut imaisemaan lehden sivuilta palan niitä tunnelmia, joita pääsin kokemaan, maistelemaan, näkemään ja aistimaan lokakuisella juttumatkallani Shanghaihin ja Changzouhun. Ja kuten huomaat, olen kerännyt lehteen myös useiden linnavuorelaisten kokemuksia ja ajatuksia Kiinasta. Pertti Järveä haluan kiittää aivan erityisesti hänen lahjastaan, eli koko lehden alakertana kulkevasta kiinalaisesta kokemustarinasta. Samalla kaikukoon kiitokseni kaikille Kiinassa toimineille isännilleni. Toimittajan työ on helppoa silloin kun pöytä on katettu mielenkiintoisilla haastateltavilla, kiehtovilla juttukohteilla, innostavilla käyntipaikoilla ja ihmisillä, jotka ovat valmiita avoimesti kertomaan ajatuksistaan. dernimpi, se on paljon ystävällisempi, se on paljon monipuolisempi ja se on herkullisempi kuin useimmat ensikertalaiset kuvittelevat. Huonolla englanninkielellä Kiinassa pärjäsi loistavasti, sillä "HUONO ENGLANTI" olikin yllättäen kiinankielen ohessa se yleisin maassa puhuttu toinen kieli. Matkallani näin, että suomalaisemme ja linnavuorelaisemme tekevät Kiinassa ihan mahdottoman paljon töitä. Havaitsin, että uusi tehdas ja tuotanto asettavat tekijät valtavien haasteiden eteen. Hikeä he siellä eräänkin kerran pyyhkivät. Tätä lehteä tehdessäni havaitsin, että paineista huolimatta Kiinan tehtaan ja Aasian toimintojen kanssa tekemisissä olevat ihmiset ovat oppineet enemmän kiittämään, jakamaan arvostustaan lähimmilleen, työka- Minä kiitän tässä ja nyt korkeimpia rahakirstun vartijoita, jotka mahdollistivat juttumatkani Kiinaan. Samalla ilmoittaudun siihen joukkoon, jotka rakastavat Kiinassa toimivien kiinalaisravintoloiden ruokia. Kun tein kiertohaastatteluja tähän lehteen, kävi ilmi, että kaikki eivät ole samaa mieltä. Joillakin on ollut omat eväät mukana, toiset menevät vain eurooppalaisravintoloihin tai nauttivat proteiinipatukoita aamiaiseksi, päivälliseksi ja illalliseksikin. Jouluna saa kuitenkin syödä, yölläkin. Ja jouluna saa välittää, tykätä ja kiittää, ympäri vuorokauden. Hyvää Joulua Sinulle! Ulla Aurio SISUKAS -lehden päätoimittaja ulla.aurio@gmail.com Kiinalainen ruoka on parhaimmillaan erinomaista, näin ainakin toimittajan kokemusten mukaan. Pyöreä ja pyörivä pöydän keskiö on kuvanottohetkellä täytetty maittavilla alkupaloilla, joten ei kun herkuttelemaan, vaikka joidenkin tarjottavien syvempi olemus jäi arvoitukseksi. Kuvassa takana vasemmalta agcolaiset He Tao, William Luo, Tero Luoto ja Wendy Qian, edessä vasemmalta Juha Tervala, allekirjoittanut, Arai ja Outi Tervala. Kiina-keikkani oli monessa mielessä työmatkan lisäksi myös opintomatka. Opin, että pelkoon ei ole aihetta Kiinaan mennessä. Siellä on turvallista. Turvallisempaa kuin Helsingin keskustassa iltamyöhään. Opin, että ennakkoluulot on heitettävä ennen matkaa romukoppaan, sillä Kiina on aivan muuta kuin lähtijä yleensä kuvittelee. Se on paljon mo- AGCO POWER -henkilöstölehti n:o 4/2013 joulukuu Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy maaliskuussa 2014. • Päätoimittaja: Ulla Aurio • Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas www.grafal.com • Painopaikka: PK-Paino Oy www.pkpaino.com www.agcopower.com HENKILÖSTÖLEHTI vereilleen, esimiehilleen ja alaisilleen. Sujuisivatko asiat paremmin, jos kiittäisimme enemmän? 24 Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen palautekirje ja pudota se SISUKASlehden laatikkoon, joka on sijoitettu pääportin vieressä olevan postikopin seinään. Voit lähettää palautetta sähköpostitse: sisukas.lehti@AGCOcorp.com.
