Investointiluettelo - Arctic Business Forum

1
SISÄLTÖ
ESIPUHE s. 2
SUOMEN Lappi s. 3
RUOTSIN Norrbotten ja Västerbotten s. 11
NORJAN Pohjoinen s. 23
VENÄJÄN Murmanskin alue s. 38
EUROPEAN HIGH NORTH –ALUEEN
INVESTOINNIT 2010-LUVULLA
OFFSHORE
43.400 miljardia
TEOLLISUUS
8.600
KAIVOSTEOLLISUUS
7.268
LIIKENNE
14.427
MUU ENERGIA
31.204
MATKAILU
1.050
YHTEENSÄ
105.949 mrd €
2
ESIPUHE
Lapin kauppakamari kokosi viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyä Arctic Business
Forum- tapahtumaa varten luettelon ns. European High North -alueen 2010-luvulla
toteutettavaksi suunnitelluista investoinneista, ikään kuin keskustelun pohjaksi. Luettelo oli
varsin pelkistetty. Siinä oli hankkeen nimen lisäksi vain lyhyt toteamus sisällöstä tai
aikataulusta ja linkki internet –sivuille tarkempaa lisätietoa varten. Luettelo sai hyvän
vastaanoton ja se löysi tiensä eri ministereiden ja ministeriöiden esityksiin, kuten
kunnianhimoisena tarkoituksena olikin. Meillä Suomessa pitää olla jonkinlainen käsitys
siitä, mitä omalla arktisella alueellamme Lapissa ja sen lähialueilla lähivuosina tapahtuu.
Nyt käsissänne on toinen investointiluettelo, joka on edellisvuotisen päivitysversio ja johon
on lisätty enemmän hankekohtaista informaatiota, jopa kuvituksen kera. Jokaisen
hankkeen kohdalla on linkki lisätietoihin viimevuotiseen tapaan. Lapin investoinnit
kuvataan lyhytsanaisemmin kuin naapurialueiden, koska omista hankkeistamme on
olemassa runsaasti aiemmin julkaistua tietoa. Norjalaiset ja ruotsalaiset hankkeet on
kuvattu hieman laajemmin. Venäläisten hankkeiden kohdalla informaation niukkuus on
enemmän poikkeus kuin sääntö. Samoin projektien aikataulujen määrittelyssä on pitänyt
käyttää joissakin tapauksissa ns. maalaisjärkeä.
Luetteloon otettavien hankkeiden valintakriteerit ovat samat kuin viime vuonna.
Hankkeesta pitää olla olemassa selviä suunnitelmia, pelkkä visio tai tarve ei riitä.
Suunnitelmasta pitää myös ilmetä ainakin alustava käsitys hankkeen laajuudesta,
kustannusarvio ja alustava aikataulu. Murmanskin alueen osalta peruskriteerinä on pidetty
myös sitä, että hanke on mainittu alueen strategiassa. Lapin muutaman hankkeen osalta
on käytetty hieman luovuutta lähinnä niiden merkittävyyden vuoksi. Tällaisia hankkeita on
kolme: kaksi hotellia ja Anglo Americanin kaivos. Varsinkin viimeksi mainitusta on yritetty
antaa mahdollisimman realistinen arvio sen vähän perusteella, mitä yhtiöltä on
julkisuuteen saatu.
Rovaniemellä 16.2.2011
Timo Rautajoki
toimitusjohtaja
3
SUOMEN Lappi
LAPIN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA
TEOLLISUUS
0.800 miljardia euroa
KAIVOSTEOLLISUUS
2.100
LIIKENNE
1.826
ENERGIA
6.200
MATKAILU
0.220
YHTEENSÄ
11.146 miljardia euroa
MUUTOKSET LAPIN VUODEN 2010 LUETTELOON
Tornio-Kolari radan peruskorjaus
Korjaus on valmistumassa suunnitelmien mukaisesti aikataulussa.
Eteläkeskuksen liikerakentaminen Rovaniemellä
Hankkeet ovat valmistuneet.
Taiteiden talo Korundi
Talo valmistuu ja otetaan käyttöön kevään 2011 aikana.
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari
Keskus valmistuu.
Äkäsjoki – Kaunisvaara – rata
Hanke ei toteudu, koska Kaunisvaaran malmi kuljetetaan Narvikiin.
4
LAPIN TEOLLISUUS
OUTOKUMPU OY TORNIO WORKSIN F3-INVESTOINTI
Lisätietoja:
http://www.outokumpu.com/
Outokumpu Oy on käynnistänyt Kemin Elijärven kaivoksen laajennuksen sekä toisen
ferrokromitehtaan rakentamisen, jotka molemmat kuuluvat yhtiön F3- projektiin. Projektin
alihankintaurakkoja jaetaan ja rakennustyöt ovat käynnistyneet. Investoinnin arvo on 440
miljoonaa euroa. Tehtaan laajennettu kapasiteetti on käytössä vuonna 2013.
LAPIN KAIVOSTEOLLISUUS
ANGLO AMERICANIN KAIVOS SODANKYLÄSSÄ
Lisätietoja:
http://www.angloamerican.com/
Maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin kuuluva Anglo American on suorittanut jo pitkään
koeporauksia Sodankylässä lähes sadan työntekijän voimin. Yhtiön tiedotuspolitiikka on
äärettömän niukka ja siksi julkisuuteen on tullut todella vähän tietoa esimerkiksi kaivoshankkeen
laajuudesta. Vuoden 2010 aikana kaivoshankkeesta saatiin tietoa kaavoitushankkeen yhteydessä.
Valtaus- ja varausalueet ovat lähes 500 neliökilometriä, jonka perusteella kysymys on erittäin
suuresta kaivoksesta. Kaivoksesta louhittaisiin kuparia, kultaa ja nikkeliä. Osaltaan alue menee
päällekkäin Kevitsan laajennussuunnitelmien kanssa. Kaivos olisi vähintäänkin kaksi kertaa
rakenteilla olevan Kevitsan kaivoksen kokoinen. Mittasuhteita voi verrata esimerkiksi Bolidenin
Aitikin kaivokseen ja sen valmistuneeseen laajennusprojektiin, jonka kustannusarvio oli 600
miljoonaa euroa. Alueen koko viittaisi noin 700 miljoonan euron suuruiseen investointiin
varovaisesti arvioituna.
5
KEVITSAN KAIVOS
Lisätietoja:
http://www.kaivos.fi/kevitsa_mining_oy/
Sodankylän kunnassa sijaitsevan Kevitsan kaivoksen rakennustyöt ovat täydessä käynnissä.
Kaivoksen tuotanto käynnistyy vuoden 2012 aikana. Hankkeen investoinnin arvo on 350
miljoonaa euroa.
SOKLIN KAIVOS
Lisätietoja:
http://www.yara.fi/media/press_releases/yara_suomi_oy
_on_paivittanyt_soklin_kaivospiirihakemuksensa.aspx
Savukoskella sijaitseva Soklin kaivoshanke etenee. Kaivosta suunnitteleva Yara Suomi Oy ilmoitti,
että se selvittää jatkossa kaivoksen totettamista siten, että malmi kuljetetaan putkella 54 km
päässä sijaitsevaan Kovdoriin, jossa se rikastetaan Kovdorsky GOKin rikastamossa. Lopullinen
totuttamispäätös tehdään vuonna 2012. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 700 miljoonaa
euroa.
6
NORTHLAND RESOURCESIN SUOMEN PUOLEISET HANKKEET - HANNUKAINEN
Lisätietoja:
http://www.northland.eu/s/Hannukainen.asp
Kaivosyhtiö Northland Resources on käynnistänyt Kolarin-Pajalan kaivoshankkeen rakentamisen
Ruotsin puolella Kaunisvaarassa. Rakennuspäätöksen yhteydessä yhtiö päätti myös Hannukaisen
kaivoksen toteuttamissuunnitelman laatimisesta todennäköisesti vuoden 2011 loppuun mennessä.
Samoin kaivoksen YVA valmistunee kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hannukaisen
investoinnin kokonaisarvo on noin 350 miljoonaa euroa.
SUHANGON KAIVOS
Lisätietoja:
http://www.gtk.fi/geotieto/julkaisut/Uusimmat/
Julkaisut/TR189.html
Ranualle suunniteltu Suhangon kaivos eteni nopeasti 2000-luvun alussa, mutta sitten laskevat
maailmanmarkkinahinnat ja talouskriisi siirsivät hankkeen reserviin. Kaivos tuottaisi palladiumia ja
platinaa, joiden kysyntä kasvaa esimerkiksi sähköautojen suunnittelun ja valmistamisen edetessä.
Toimijana hankkeessa on ollut Arctic Platinum Parnership ja muutama vuosi sitten North American
Palladium. Hankkeella on erittäin suuret mahdollisuudet toteutua kuluvalla vuosikymmenellä,
hankkeen kustannusarvio on noin 500 miljoonaa euroa.
7
LAPIN LIIKENNEHANKKEET
Lapissa kuluvalla vuosikymmenellä toteutettavat suurhankkeet edellyttävät runsaasti
liikenneinvestointeja. Globaalit raaka-ainemarkkinat saattavat kuitenkin myllertää hankkeita niin,
että jo kertaalleen suunniteltuja liikennehankkeita peruutetaan tai ainakin lykätään tulevaisuuteen.
Näin on käynyt esimerkiksi Kolarin-Pajalan kaivoshankkeessa ja näin käy myös Soklin
hankkeessa. Lapissa on kuitenkin meneillään niin monia kaivoshankkeita, ettei tehtyjä
suunnitelmia ole missään nimessä syytä kokonaan haudata, vaan niitä on pidettävä vireillä ja
päivitettävä tarpeen mukaan.
ROVANIEMI-KEMIJÄRVI –RADAN SÄHKÖISTYS
Hanke sisältää 85 kilometrin mittaisen Rovaniemi - Kemijärvi rataosan sähköistyksen. Radan
sähköistystä voidaan hyödyntää sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Kustannusarvio on 24
miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan vuonna 2011.
Lisätietoja: http://www.lvm.fi/web/fi/suurimmat_vaylahankkeet#rovaniemi-kemijarvi%20sahkoistys
KEMI-KOLARI–RADAN
INVESTOINTI
KOLARIN
KAIVOSHANKKEIDEN
TARPEISIIN
Mikäli Hannukaisen kaivoshanke toteutetaan ja mikäli malmi kuljetetaan tilaajille Kemin sataman
kautta, rautatie Kemistä Kolariin täytyy rakentaa vastaamaan raskaita kuljetuksia. Päätös
Hannukaisesta on odotettavissa vuoden 2011 lopulla tai viimeistään vuoden 2012 aikana. Kävi
Hannukaisen projektin kanssa niin tai näin, alueella on myös muita lupaavia esiintymiä, jotka
edellyttävät 2010-luvun aikana liikenneinvestointeja. Ratahankkeen kokonaiskustannusarvio 255
miljoonaa euroa. Lisätietoja: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/rautatie
KEMIN SATAMAN INVESTOINNIT
Northland Resourcesin päätös kuljettaa Kaunisvaaran malmi Narvikin kautta hidasti Kemin
sataman laajennussuunnitelmia. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti ja rautamalmin
sijaan Kemin satamaan voi tulla kuljetettavaa Sodankylän lukuisista kaivoshankkeista. Hanke on
ajankohtainen ja sitä täytyy jatkaa. Sataman maanpäällisten investointien arvo on noin 35
miljoonaa euroa. Niin ikään edelleen ajankohtainen meriväylän syventäminen 13 metriin on
kustannuksiltaan 70 miljoonaa euroa. Lisätietoja:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/merenkulku ja http://www.keminsatama.fi/en/home.html
KAIVOSTIET
Soklin kaivospäätöstä odotetaan vuoteen 2012 mennessä. Malmi rikastetaan Kovdorissa, jonne
rakennetaan putki kaivokselta. Liikenneinvestoinnit eivät ole niin suurisuuntaisia. Sokli – Martti- tie
on kustannuksiltaan noin 25 miljoonaa euroa ja se on ehdoton edellytys kaivoksen
rakentamiselle. Sodankylän, Kolarin ja Suhangon kaivosteiden rakentaminen on ajankohtaista
2010-luvulla. Niiden kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Lisätietoja:
http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819006 ja http://www.sokli.fi/images/loppuraportti.pdf
8
VT 4 ROVANIEMEN KOHTA
Tiehanke koskee Rovaniemen kaupungin alueella Alakorkalosta lentokentän tiehaaran tienoille
tehtävää uutta tietä, joka tarvitaan lisääntyneen liikenteen vuoksi. Tie toteutettaneen seuraavan
hallituskauden aikana. Se on mainittu useissa Liikenneviraston ja – ministeriön
hallitusohjelmasuunnitelmissa. Kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa.
VT 4 POHJOIS-II - KEMI
Kemin ja Oulun välisen nelostien perusparantaminen ja lisärakentaminen on tehtävä erityisesti,
mikäli Fennovoima Oy:n ydinvoimala sijoittuu Kemiin. Myös suurinvestointien vaatimat tavaravirrat
edellyttävät tien parantamista. Toteuttaminen ajoittunee vuoden 2015 kieppeille. Kustannusarvio
on noin 91 miljoonaa euroa. Lisätietoja: www.liikennevirasto.fi
VT 21 PALOJOENSUU – KILPISJÄRVI
Norja on uusimassa Skibotnin ja Kilpisjärven välistä tietä omalla puolellaan. Tämä ja alueella
käynnistyvät suurhankkeet luovat paineita myös pitkään odotetun suomen puoleisen osan
peruskorjaukselle. Toteutunee vuosikymmenen loppupuolella. Kustannusarvio on noin 41
miljoonaa euroa.
SODANKYLÄN MAHDOLLINEN KAIVOSRATA
Sodankylään on tulossa globaalistikin merkittävä kaivosteollisuuden keskus. Kevitsan kaivosta
rakennetaan ja muutama muukin on tulossa lähivuosina toteutusvaiheeseen.
Kevitsan
alkuvaiheen tuotanto on tarkoitus kuljettaa maanteitse todennäköisesti Rovaniemelle ja sieltä
edelleen junalla. Tuotantomäärien kasvaessa rautatien rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.
Rakentaminen sijoittuu toteutuessaan vuosikymmenen loppupuolelle. Arctic Sea Railwaysuunnitelman pohjalta Rovaniemi – Sodankylä tai Sodankylä – Kemijärvi – radan kustannusarvio
on noin 250 miljoonaa euroa.
ARCTIC SEA RAILWAY –HANKKEEN LOPPUOSAN TOTEUTTAMINEN
Norjan parhaillaan laadittavana oleva valtakunnallinen liikennesuunnitelma vuosille 2014 – 2023
linjaa Rovaniemi – Kirkenes- radan mahdollisesti toteutettavaksi. Jos hanke toteutetaan kahdessa
vaiheessa siten, että Sodankylän kaivosrata tulee ensiksi kannattavaksi, voi koko yhteys toteutua
suurinvestointien vuoksi vuosikymmenen loppuvuosina. Loppuun rakentamisen kustannusarvio on
noin 950 miljoonaa euroa.
=LAPIN 2010-LUVUN LIIKENNEINVESTOINNIT YHTEENSÄ 1.826 MRD EUROA
9
LAPIN ENERGIAHANKKEET
FENNOVOIMA OY: SIMON YDINVOIMALA
Lisätietoja:
http://www.fennovoima.fi/hanke
www.kemi-tornio.fi/joomla/component/option,com_docman/.../gid,384
Eduskunta teki kesällä 2010 päätöksen antaa ydinvoimalan rakentamislupa Fennovoima Oy:lle.
Yhtiöllä on hankkeelle kaksi sijoituspaikkavaihtoehtoa, Simo ja Pyhäjoki. Outokummun
terästehtaan sijainti ja runsaasti energiaa tarvitsevien kaivosten rakentaminen Lappiin painottanee
päätöksen aikanaan Simoon. Yhtiö on lykännyt päätöksen tekoa juhannukseen 2011 mennessä.
Viimeisiä selvityksiä ollaan juuri tekemässä. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 6 miljardia
euroa.
KEMIN BIODIESELTEHDAS
Lisätietoja:
http://www.biodiesel-hanke.fi/fi/?id=1648
Vapo ja Metsäliitto ovat suunnittelemassa biodiesel-laitoksen rakentamista kuluvan
vuosikymmenen aikana Kemiin. Tehdas käyttäisi noin 2 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta
vuodessa. Tehtaan kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa ja sen olisi tarkoitus olla
tuotannossa vuoden 2014 aikana. Sijoituspaikkapäätös tehtäneen pian ja Kemin kanssa kilpailua
käy Äänekoski tai se voi sijoittua myös ulkomaille.
MUSTIKKAMAAN BIOVOIMALA, ROVANIEMI
Rovaniemen Mustikkamaalle suunnitellun biovoimalahankkeen eteenpäin vieminen jatkuu.
Rakentamispäätöstä odotellaan lähikuukausina, koska voimalan pitäisi olla suunnitelmien mukaan
tuotannossa jo vuonna 2014. Voimala käyttäisi polttoaineena puuhaketta sekä myös turvetta.
Suunnittelun edetessä hankkeen kustannusarvio on tarkentunut 200 miljoonaan euroon.
Lisätietoja: https://www.ren.fi/Suomeksi.iw3
10
LAPIN MATKAILU
KEMIN SARIUS -HANKE
Lisätietoja:
http://www.kemi.fi/menu/kuntainfo.htm
YIT Rakennus Oy suunnittelee Sarius -nimellä tunnetun rakennushankkeen toteuttamista Kemiin.
Kokonaisuuteen kuuluu 200 huoneen kansainvälisen tason tornihotelli, kylpylä ja Wellnes-keskus.
Siihen liittyy myös noin 300 asunnon rakentamishanke. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on
120 miljoonaa euroa. Rakennustöiden aloittaminen on lykkääntynyt mm. valitusten vuoksi, mutta
hankkeen toteuttaminen on todennäköistä viimeistään vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
ROVANIEMEN VALIONRANNAN HOTELLI
Lisätietoja:
http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=7b4e68669595-45d5-88d8-b063ce3e6157
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/12460.html
Ounaskosken rannalle entisen Valion meijerin tontille suunnitellaan rakennettavaksi kylpyläkongressi, yms. –hotellia. Hankkeen toteuttaa Osuuskauppa Arina ja rakentajayhtiönä toimii
Skanska. Arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan hankkeeseen tulee 30.400 neliömetriä
ja sen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Hotellihankkeen rakennusaikataulu on vielä
avoin. Arinan johto ilmoitti vuosi sitten, että hanketta lykätään vielä muutamilla vuosilla.
Todennäköisesti se toteutuu kuluvalla vuosikymmenellä, koska Rovaniemellä käydään vilkasta
keskustelua uuden hotelli tarpeesta. Kilpailijoita todennäköisesti ei päästetä sotkemaan kuvioita.
11
RUOTSIN Norrbotten ja Västerbotten
RUOTSIN NORRBOTTENIN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA
Kaivosteollisuus
Liikenne
Muu energia
Matkailu
Yhteensä
3.220 miljardia euroa
3.143 miljardia euroa
6.900 miljardia euroa
0.165 miljardia euroa
13.428 miljardia euroa
RUOTSIN VÄSTERBOTTENIN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA
Kaivosteollisuus
Liikenne
Muu energia
Matkailu
Yhteensä
0.193 miljardia euroa
0.174 miljardia euroa
7.800 miljardia euroa
0.165 miljardia euroa
8.332 miljardia euroa
POHJOIS-RUOTSI YHTEENSÄ
Kaivosteollisuus
Liikenne
Muu energia
Matkailu
3.413 miljardia euroa
3.317 miljardia euroa
14.700 miljardia euroa
0.330 miljardia euroa
YHTEENSÄ
21.760 miljardia euroa
MUUTOKSET RUOTSIN VUODEN 2010 LUETTELOON
Piteån Haraholmenin biodieseltehdas
Sekä SunPine AB:n että myös Chemrecin biodieseltehtaat Piteåssa ovat valmistuneet ja
käynnistäneet tuotannon vuoden 2010 aikana.
Boliden AB Aitikin kaivos
Kaivosyhtiön 600 miljoonan euron investointi valmistui vuoden 2010 aikana ja yhtiön tavoitteena on
viimeistään vuonna 2014 nostaa kaivoksen tuotanto ennätystasolle 36 miljoonaan tonniin
vuodessa aiemmasta 18.5 miljoonasta tonnista.
SCA:n investoinnit Piteå
Munksundin tehtaan paperikone ykkösen uudistamisprojekti on päättymässä vuoden 2011 aikana.
Hankkeen toteuttaa Voith Paper. Yhtiön sahainvestointi on niin ikään jo valmistunut.
12
RUOTSI – NORRBOTTEN - KAIVOSTEOLLISUUS
PAJALAN KAIVOS
Northland Resources- kaivosyhtiöllä on suuri rautakaivoshanke molemmin puoli rajaa
Pajalassa ja Kolarissa. Hankkeen ensimmäinen vaihe, Kaunisvaaran kaivos, on
käynnistynyt Pajalassa. Kaivoksen tuotanto käynnistyy vuoden 2012 lopussa tai vuoden
2013 alussa. Hankkeen ensimmäiset urakkasopimukset on allekirjoitettu.
Kaunisvaaran malmi kuljetetaan 100 tonnin erikoisrekoilla maanteitse Svappavaaraan,
jossa se lastataan junavaunuihin ja kuljetetaan edelleen Narvikin satamaan. Hankkeen
kokonaiskustannusarvio on noin 420 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
http://www.northland.eu/s/Kaunisvaara.asp
13
LKAB:N KAIVOSINVESTOINNIT
Ruotsalainen kaivosjätti LKAB jatkaa investointejaan Norrbottenissa. Tähän mennessä yhtiö on
rakentanut pellettitehtaat Jällivaaran sekä Kiirunaan ja tehostanut tuotantoaan. Samoin yhtiö on
parantanut Narvikin sataman lastausterminaalia. Svappavaarassa on meneillään uuden kaivoksen
avaaminen. Tähän mennessä investointeihin on sijoitettu noin 2.4 miljardia euroa. Investoinnit
jatkuvat kuluvalla vuosikymmenellä ja näkyvin osa siitä on Kiirunan kaupungin keskustan
siirtäminen koilliseen pois laajentuvan kaivoksen tieltä. Tehdyillä investoinneilla tuotanto on
nostettu 19 miljoonaan tonniin vuodessa.
Yhtiö jatkaa investointeja vuoteen 2015 saakka, jolloin tuotanto on tarkoitus nostaa nykyisestä
lähes kaksinkertaiseksi 37 miljoonaan tonniin vuodessa. Investointien kokonaisarvo on 2.8
miljardia euroa.
Lisätietoja:
http://www.lkab.com/?openform&id=2DCA
http://www.lkabframtid.com/
http://www.investinnorrbotten.se/affarsmojligheter/affarsomrade/gruv-ochmineral/lkab-investerar-miljarder-pa-djupet/?lang=sv
14
RUOTSI – NORRBOTTEN – LIIKENNE
Lisätietoja:
Norrbottenin läänin liikennesuunnitelma:
http://bd.lst.se/publishedObjects/10014278/Slutlig%20L%C3%A4nstransportplan%
20Norrbotten%202010-2021.pdf
Norrbottenin lääninhallitus vahvisti läänin liikennesuunnitelman vuosille 2010-2021 viime vuoden
kesäkuussa. Liikennesuunnitelmassa vahvistettiin investointiohjelma, joka koostuu lähinnä
maantie- ja ratainvestoinneista. Suunnitelman ulkopuolelle on jätetty suurinvestoinnit, kuten
Norrbotnia -ratahanke tai mahdollinen Kiiruna – Narvik -radan kaksoisraide tai Kolarin – Pajalan
kaivoshankkeessa esille tullut ajatus Svappavaara – Pajala- radan rakentamisesta. Norrbottniarataan liittyy kuitenkin yhden teollisuusraiteen rakentaminen vaadittavan standardin mukaan.
Kuluvan vuosikymmenen vahvistetut liikenneinvestoinnit ovat yhteensä 83 miljoonaa euroa.
Rakennettavat tiehankkeet:
Tie 97 Boden, vaihe 1, noin 2.4 miljoonaa euroa
Tie 97 Luleå – Boden, vaiheet 2 ja 3, yhteensä 30 miljoonaa euroa
Kyrkbyn ohikulkutie, noin 2.0 miljoonaa euroa
Tie 373 Svensbyn, noin 3.2 miljoonaa euroa
Rakennettavat ratahankkeet:
Malmirata Kiiruna – Luleå, nopeuden nosto 2.2 miljoonaa euroa
Dåvan teollisuusrata, 2.2 miljoonaa euroa
Hankkeet, joita esitetään rakennettavaksi, mutta rahoitus vielä avoin:
Tie 69 Karunki – Risudden, 7.6 miljoonaa euroa
E 4 Kallax, 12.2 miljoonaa euroa
Tie 373 Stockbäckenin ohitus, 4.7 miljoonaa euroa
Suunnitelmaan liittyvä muita hankkeita, mm.:
Haaparanta/Tornio bussiasema, 1.1 miljoonaa euroa. Jalankulku- ja pyörätiet sekä muut
liikenneturvallisuutta lisäävät toimenpiteet 18 miljoonaa euroa.
15
HAAPARANNAN RATA
Ruotsin Norrbottenin uusi ratahanke Bodenin, Kalixin ja Haaparannan välillä jatkuu edelleen.
Seuraavana ovat käynnistymässä radan sähköistystyöt. Ajojohtoja asennetaan parhaillaan ja
asennustyön odotetaan valmistuvan marraskuuhun 2011 mennessä. Lopulliset sähköistämistyöt
käynnistyvät vuoden 2012 helmikuussa. Uusi rata avataan liikenteelle vuoden 2012 aikana.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 360 miljoonaa kruunua.
Lisätietoja: http://www.trafikverket.se/Privat/Projekt/Norrbotten/Haparandabanan/
NORRBOTNIA -RATA
Lisätietoja:
http://www.norrbotniabanan.nu/
Umeån ja Luleån välille rakennettavaksi suunniteltua uutta rautatietä kutsutaan Norrbotniaradaksi. Sen tavoitteena on luoda uusi, nopea ja entistä tehokkaampi ratayhteys valmistuneen
Sundsvall – Umeå- radan ja rakenteilla olevan Haaparannanradan välille. Rata yhdistää Kiirunan
malmiradan ja Suomen rataverkon Ruotsin runkorataan. Hankkeella on tarkoitus tehostaa sekä
tavara- että myös henkilöliikennettä. Hankkeen rakentamiseksi tarvitaan poliittinen päätös, jonka
aikaansaamisessa on oletettu olevan vaikeuksia porvarihallituksen jatkaessa Ruotsissa.
Ensimmäisissä keskusteluissa uuden hallituksen liikenneministerin kanssa on kuitenkin tuotu esille
mahdollisuus, että radan ensimmäistä vaihetta aletaan rakentaa Skellefteån ja Piteån välillä
vuonna 2014. Radan kokonaiskustannusarvio on 2.7 miljardia euroa.
16
RUOTSI – NORRBOTTEN – MUU ENERGIA
NORRBOTTENIN SÄHKÖVERKKOJEN RAKENTAMINEN
Lisätietoja:
http://www.svk.se/Projekt/koncessionsforlangningar/LetsiVitsaniemi/
http://www.svk.se/Projekt/koncessionsforlangningar/Porjus
-Odensvi/
Svenska Kraftnät suunnittelee kahden 400 kV:n sähkölinjan rakentamista Norrbottenin alueelle.
Toinen tulee länsi – itä- suunnassa Letsistä Suomen rajalle Vitsaniemeen ja toinen on lähes koko
Ruotsin läpäisevä Porjus – Odensvi – runkoverkko. Molemmissa on meneillään lupamenettelyn
loppusuora ja niiden rakentamisen odotetaan alkavan kuluvan vuosikymmenen puoleenväliin
mennessä.
Letsi-Vitsaniemi -linja on pituudeltaan noin 163 kilometriä ja Porjus-Odensvi –verkko on
kokonaisuudeltaan peräti 971 km, josta Norrbottenin puolella noin 180 km. Näiden sähköverkkojen
kokonaiskustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa.
NORRBOTTENIN TUULIVOIMA-INVESTOINNIT
Ruotsin Norrbotteniin suunnitellaan rakennettavaksi kuluvalla vuosikymmenellä 1.440 tuulimyllyä,
jotka tuottavat sähköä yhteensä 4.930 MW. Suurin tuulivoimalakeskittymä tulee Piteån kaupungin
alueelle Markbygdeniin. Hankkeen takana on tuulivoimayhtiö Svevind, jonka tytäryhtiö Markbygden
Vind AB on hankkeen toteuttaja. Yhtiö on tehnyt sopimuksen valtavan, yli 1.100 tuulimyllyn
tuulivoimapuiston rakentamisesta saksalaisen Enerconin kanssa. Sopimuksen arvo on valtava 6.2
miljardia euroa. Markbygden Vind AB jätti viime joulukuussa ensimmäisen 312 tuulimyllyä
koskevan rakennuslupahakemuksen. Kun kaikki Norrbottenin tuulivoimahankkeet lasketaan
yhteen, investoinnin kokonaisarvo nousee 6.7 miljardiin euroon. Lisätietoja Markbygdenin
tuulivoimapuistosta
http://www.svevind.se/Projects/Project.aspx?projectID=1
ja
http://www.pitea.se/sv/Naringsliv/Energiska-Pitea/Vindkraft/
17
RUOTSI – NORRBOTTEN - MATKAILU
KIIRUNAN AVARUUSMATKAILUKESKUS
Lisätietoja:
Spaceport Sweden:
http://www.ssc.se/?id=9500
Virgin Galactic:
www.virgingalactic.com
Virgin Galactic –yhtiö on käynnistämässä kaupallista avaruusmatkailua, joka tarjoaa entistä
suuremmille massoille mahdollisuuden käydä avaruudessa yhtiön suunnittelemilla erikoisaluksilla.
Ensimmäisten matkojen odotetaan toteutuvan vuoden 2012 aikana. Tällä hetkellä avaruusmatkalle
on ilmoittautunut yli 400 maksanutta siviiliastronauttia, joiden joukossa on myös suomalaisia.
Meno-paluu- lipun hinta on noin 150.000 – 200.000 euroa. Virgin Galactic on rakentamassa
parhaillaan avaruusmatkailukeskusta kiitoratoineen Uuteen Meksikoon Yhdysvaltoihin. Keskuksen
pääterminaali valmistunee vuoteen 2012 mennessä.
Spaceport Sweden -yhtiö suunnittelee toisen avaruusmatkailukeskuksen avaamista Ruotsin
Norrbottenin Kiirunaan. Hanketta perustellaan sillä, että Kiirunassa on jo avaruustutkimusta ja
sieltä ammutaan avaruuteen pienempiä sääsatelliitteja. Kiirunassa on myös lentokettä, jonka 2500
metrin kiitorata antaa raamit keskukselle. Erikoisimpana myyntivalttina on Jukkasjärven jäähotelli,
joka onkin herättänyt Virginin omistajan Richard Bransonin mielenkiinnon.
Spaceport Swedenin tavoitteena on saada keskus toimintaan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen
kustannusarvio on noin 165 miljoonaa euroa.
18
RUOTSI – VÄSTERBOTTEN - KAIVOSTEOLLISUUS
FÅBOLIDENIN KAIVOS
Lisätietoja:
http://www.lapplandgoldminers.com/syste
m/visa.asp?HID=1046&FID=970&HSID=1
8580&ActMenu=18596
Lappland Goldminers Ab:n kaivosprojekti Fäbolidenissa on jonkin verran lykkääntynyt talouskriisin
vuoksi. Yhtiöllä on kuitenkin jo ympäristölupa kaivoksen avaamiseen. Yhtiö on tekemässä uutta
toteuttamissuunnitelmaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon
aikana. Yhtiö on sama, joka louhii kultaa Sodankylän Pahtavaarassa. Hankkeen
kokonaiskustannusarvio on 166 miljoonaa euroa.
KANKBERGIN KAIVOS
Lisätietoja:
http://www.boliden.com/www/BolidenSE.nsf/dcf
92b4a139e3756c1256d9600213f86/A5A983D8
2CE92AB3C1256DDC006177FB/$file/boliden_
sv.pdf
http://www.folkbladet.nu/188107/2010/10/06/jatill-utokad-drift-i-kankbergsgruvan
Ruotsalainen kaivos- ja metalliyhtiö Boliden on avaamassa uudelleen Skellefteån lähellä
sijaitsevaa Kankbergin kaivoksen, josta on vuoteen 1997 saakka louhittu mm. kultaa ja hopeaa.
Kaivos on ollut ennenkin suljettuna, sillä tuotanto aloitettiin jo vuonna 1966 ja keskeytettiin kolmen
vuoden jälkeen aina vuoteen 1988 saakka. Kaivos sijaitsee Bolidenin alueella, jossa yritys
aikanaan perustettiin. Yhtiö jätti viime vuonna laajennetun kaivoksen ympäristölupahakemuksen ja
tuotannon odotetaan käynnistyvän lähivuosina. Investoinnin kokonaisarvo on 27 miljoonaa euroa.
19
RUOTSI – VÄSTERBOTTEN - LIIKENNE
VÄSTERBOTTENIN LIIKENNESUUNNITELMA
Läänin
liikennesuunnitelma
käsittää
vuodet
2010-2021.
Sen
mukaan
läänin
liikenneinvestoinnit kuluvalla vuosikymmenellä ovat yhteensä 74.4. miljoonaa euroa. Tästä
on noin 33 miljoonaa ratahankkeisiin ja 31 miljoonaa tiehankkeisiin. Loput määrärahasta
menevät erilaisiin ympäristönparannushankkeisiin ja selvityksiin.
Toteutettavia hankkeita ovat:
Tie 363 Timotej – Forslundagymnasiet
Tie 372 Skellefteån satamatie vaihe 2
Åselen liikenneympyrä
Tie 651 Robertsforss – Silkeå jalankulku- ja pyörätie
Umeån sataman kehittämisprojekti
Skellefteån matkakeskus
Umeån matkakeskus
Stenselen lastausalue
Storuman – Umeå – eritasoliittymä
Tie 363 Forslundagymnasiet jalankulku- ja pyörätie
Rundsvikin teollisuusraide
Vindeln – Umeå eritasoliittymä
Lisätietoja:
Västerbottenin läänin liikennesuunnitelma:
http://www.regionvasterbotten.se/component/search/?searchword=L%C3%A4nstransport
plan&ordering=&searchphrase=all
20
NORDISK LOGISTICS CENTER
Umeåån ollaan rakentamassa uutta suurta logistiikkakeskusta, jonka toiminta perustuu
Västerbotteniin aiemmin tehtyjen Bontiarata -investointien hyödyntämiseen koko Skandinavian
kuljetustarpeita silmällä pitäen. Logistiikkakeskus on intermodaalinen eli sinne keskitetään kaikkia
liikenneväyliä ja – muotoja hyväksikäyttävät kuljetukset.
Viime vuonna käyttöön otetun Botnia-radan lisäksi avaintoimijana on Umeån satama. Hankkeen
keskeinen toimija on Infrastruktur i Umeå AB sekä Banverket, joka on nykyään osa Ruotsin
liikennevirastoa Trafikverketia. Hanke on kiinnostunut myös Vaasan seudun teollisuuden
jatkokuljetuksista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 miljoonaa euroa ja sen
jatkorakennustyöt käynnistyvät lähivuosina.
Lisätietoja:
http://www.nlc.se/nordiclogisticcenter.4.2815c08711a51ac44dc800028.html
21
RUOTSI – VÄSTERBOTTEN – MUU ENERGIA
VÄSTERBOTTENIN SÄHKÖNSIIRTOVERKKO
Västerbottenissa
on
käynnistymässä
useita
sähköverkon
rakennustöitä.
Valtavat
tuulivoimapuistoinvestoinnit edellyttävät tehokkaampaa sähköverkkoa. Svenska Kraftnät Ab
rakentaa alueelle kahta 400 Kv:n sähkölinjaa. Toinen tulee Ligga – Vargforss- välille ja on
pituudeltaan noin 200 km ja toinen on Västerbottenin läänin läpi menevä kokonaisuudessaa 971
km pitkä Porjus – Odensvi- linja. Läänin osalta rakennettava sähkölinja on noin 300 km pitkä.
Yhteensä investoinnit ovat noin 300 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Ligga–Vargforss:
www.svk.se/Global/03_Projekt/Pdf/.../100616_MKB_Sammanfattning.pdf Porjus - Odensvi:
http://www.svk.se/Projekt/koncessionsforlangningar/Porjus-Odensvi/
VÄSTERBOTTENIN TUULIVOIMAHANKKEET
Västerbottenin lääniin ollaan rakentamassa useita tuulivoimapuistoja 2010 -luvun aikana. Suurin
yksittäinen hanke on Blaiken Kraft AB:n tuulipuistohanke
Blaikenissa Västerbottenin
tunturialueella Sorselen ja Storuman kuntien alueella. Yhtiö on Skellefteå Kraftin ja Fortumin
omistama. Suunnitelmien mukaan rakentaminen käynnistyy vuoden 2011 aikana ja valmistuu
vuoden 2015 kuluessa. Puisto tuottaa energiaa noin 720 GWh/vuosi. Investoinnin arvo on 4.2
miljardia euroa.
Toinen suuri tuulivoimatoimija Västerbottenissa on Vattenfall AB, jolla on neljä hieman pienempää
tuulivoimapuistoa niin ikään tunturialueella Fäbodbergetissä, Flakträskissa, Blaklidenissä ja
Granlidenissä. Pisimmällä ovat Fäbodberget ja Blaiken. Rakentamisen odotetaan käynnistyvän
vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja puistot olisivat valmiit tällä vuosikymmenellä.
Vuosituotanto 575 GWh. Investoinnin arvo on noin 3.3 miljardia euroa. Yhteensä Västerbottenin
läänin tuulivoimahankkeet ovat 7.5 miljardia euroa.
Lisätietoja:
Blaikenin puisto: http://www.skekraft.se/default.aspx?di=3534
Vattenfall Fäbodberget:http://www.vattenfall.se/sv/fabodberget-vindkraftpark.htm
Vattenfall Blakliden:http://www.vattenfall.se/sv/blakliden-vindkraftpark.htm
Vattenfall yleensä: http://newsroom.vattenfall.se/2010/03/05/vattenfall-undersoker-ny-vindkraft-ismaland-och-vasterbotten/.
22
RUOTSI – VÄSTERBOTTEN - MATKAILU
HEMAVAN – TÄRNABY MATKAILUINVESTOINNIT
Västerbottenin tunturialueella sijaitsevan tunnetun Hemavanin – Tärnabyn matkailullinen
merkitys kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä. Alueen suurinta matkailuinvestointia vetää
Alvar Hallgren Bygg AB niminen rakennusyritys, joka rakentaa Hemavaniin loma-asuntoja.
Investointi käsittää noin 5.000 vuodepaikkaa. Rakentaminen on käynnistymässä ja
investoinnin kokonaisarvo on noin 165 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
http://www.alvarhallgrenbygg.se/GetDoc?meta_id=1051
23
NORJAN Pohjoinen
POHJOIS-NORJAN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA
OFFSFORE
TEOLLISUUS
KAIVOSTEOLLISUUS
LIIKENNE
MUU ENERGIA
MATKAILU
8.700 miljardia €
1.800 miljardia €
0.105 miljardia €
4.584 miljardia €
1.204 miljardia €
0.500 miljardia €
YHTEENSÄ
16.893 miljardia
MUUTOKSET NORJAN VUODEN 2010 LUETTELOON
Torium -ydinvoimalaprototyyppi
Hanke perustuu Tromsön lähistöllä sijaitsevan Stjernöyan torium- kaivoshankkeeseen.
Kaivosprojektin on käynnistänyt Nordic Mining, joka toteuttaa tällä hetkellä mm. Raahen
Laivakankaan kultakaivosprojektia. Voimalasta käyty keskustelu on talouskriisin aikana
laimentunut ja vaikka kiinnostusta uuden tyypin ydinvoimalan kehittämiseen Norjassa
onkin, asiantuntijoiden mukaan prototyyppi voi olla aikaisintaan valmis 2030-luvulla. Norja
panostaa Barentsin meren kaasun käyttöön ja kaasuvoimaloiden rakentamiseen.
Viktoria -kaasukenttä
Ranskalainen Total on saanut koeporaukset suoritettua ja tässä vaiheessa kaasukenttä
näyttää olevan pienempi kuin on oletettu. Hanke lykkääntyy mahdollisesti 2020-luvulle.
24
POHJOIS-NORJA - OFFSHORE
GOLIAT-ÖLJYKENTTÄ, HAMMERFEST
ENI Norge AS:n öljykenttäprojekti Goliat sijaitsee Barentsin merellä Hammerfestin luoteispuolella
Lumikki- kaasukentän itäpuolella hieman lähempänä rantaa. Hanke on jo käynnissä,
pääurakoitsijat on valittu ja rakentaminen on käynnistymässä. Suunnitelman mukaan öljykentän
tuotanto käynnistyy 1.11.2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3.6 miljardia euroa
eli se on puolet pienempi kuin Lumikki- kaasukentän ensimmäinen vaihe ja pienempi kuin Lumikin
kakkosvaihe. Hankkeella ei ole yhtä suuria vaikutuksia Hammerfestissa, vaan operointi tapahtuu
lähes kokonaan merellä. Rakentamishankekin työllistää vain 110 henkilöä ja tuotannon aikana 60
vakituista työntekijää. Goliat on offshoren huippuosaajien erikoishanke, jolla on kuitenkin suuret
taloudelliset vaikutukset Länsi-Finnmarkissa. Näistä vaikutuksista on tehty seikkaperäinen selvitys,
josta löytyy myös tarkemmat yksityiskohdat projektista.
Lisätietoja:
http://www.eninorge.no/EniNo.nsf/page/DED71D42177627E0C12574E60040DAF9?OpenDocume
nt&Lang=norwegian
Englanniksi:
http://www.eninorge.no/EniNo.nsf/page/DED71D42177627E0C12574E60040DAF9?OpenDocume
nt&Lang=english
Norutin raportti:
http://www.norut.no/layout/set/print/Norut-Alta-Alta/Publikasjoner/Rapporter/Regionaleforventninger-om-ringvirkninger-av-utbygging-og-drift-av-Goliatfeltet
25
LUMIKKI 2 – MELKÖYA TOG 2
Norjalainen kaasujätti Statoil ilmoitti virallisesti 12.1.2011, että se käynnistää selvityksen
uuden kaasunnesteytystehtaan rakentamisesta Hammerfestiin. Hanke tunnetaan nimellä
Melköya Tog 2. Yhtiön tiedotteen mukaan lopullinen päätös projektin toteuttamisesta
tehdään vuoden 2013 loppupuolella ja se tulisi tuotantoon vuonna 2018.
Uuden tehtaan kapasiteetti on neljä miljardia kuutiota vuodessa ja on noin 70 % nykyisen
toiminnassa olevan tehtaan kapasiteetista. Tehtaan kustannusarvio on 3.8 miljardia euroa
ja kaasukentän laajennustyöt noin 1.3 miljardia euroa, yhteensä 5.1 miljardia €.
Lisätietoja:
http://www.statoil.com/en/NewsAndMedia/News/2011/Pages/12JanSnoehvitTrainII.aspx
http://www.petroarctic.no/index.php?page_id=9319
http://www.oilinfo.no/index.cfm?event=doLink&famId=121547
26
NARVIKIN SATAMAINVESTOINNIT
Narvikin sataman merkitys malmikuljetuksissa kasvoi huomattavasti, kun Kolarin – Pajalan
kaivoshanketta toteuttava Northland Resources päätti syksyllä 2010 kuljettaa ainakin alkuvaiheen
tuotannon tilaajille Narvikin sataman kautta. Malmi kuljetetaan maanteitse noin 100 tonnin rekoilla
Svappavaaraan, jossa se lastataan Kiirunan kautta Narvikin satamaan menevään junaan.
Northland on käynnistämässä tuotantoaan vuoden 2012 lopulla, viimeistään kuitenkin 2013 aikana.
Yhtiö on käynnistänyt myös Hannukaisen toteuttamissuunnitelman laatimisen ja mikäli Ruotsin
valtio investoi radan rakentamiseen Svappavaarasta Pajalaan, on mahdollista, että myös Suomen
puolen malmi menee Narvikiin. Ratayhteyden toteuttaminen toisi myös Suomen teollisuudelle
mahdollisuuden uuteen vientisatamaan, koska Kolarin ja Pajalan välisen radan
rakentamiskustannukset ovat muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaa. Narvik on Suomen
ja suomalaisten hankkeiden kannalta mielenkiintoinen ja sen esittämään haasteeseen
vastaaminen edellyttää paljon Suomen kilpailukyvyltä. Northland Resourcesin kuljetuksia varten
satama tarvitsee alkuvaiheessa noin 64 miljoonan euron investoinnit.
Lisätietoja:
http://www.portofnarvik.com
http://www.lkabframtid.com/
http://www.investinnorrbotten.se/affarsmojligheter/affarsomrade/gruv-och-mineral/lkab-investerarmiljarder-pa-djupet/?lang=sv
27
POHJOIS-NORJA - TEOLLISUUS
HAMMERFESTIN ALUMIINITEHDAS
Amerikkalaisen Alcoa-yhtiön Hammerfestiin suunnittelema alumiinitehdas on ensimmäinen
julkisuuteen tullut teollisuushanke, joka sisältyy Norjan Pohjoisen toimintaohjelman
teollistamissuunnitelmiin. Alumiinitehdas liittyy Hammerfest Energi AS:n tytäryhtiön Hammerfest
Gasskraft AS:n suunnitelmaan rakentaa kaupungin läheisyyteen kaasuvoimala. Alumiinitehdas
käyttäisi tuotannossaan kaasuvoimalasta saatavaa sähköä.
Norjassa on runsaasti alumiinin tuotantoa ja norjalainen Hydro Aluminium on globaalisti tunnettu
alumiiniteollisuusyritys. Norja tuottaa yhteensä 1.2 miljoonaa tonnia alumiinia ja Alcoalla on jo
ennestään kaksi tuotantolaitosta Norjassa, jotka tuottavat n 20% Norjan kokonaistuotannosta.
Toinen on Etelä-Norjassa Listan kaupungissa ja toinen pohjoisempana Mosjöenissä noin 90 km
Mo i Ranan eteläpuolella Nordlandin läänissä. Alumiiniteollisuuden kehitykseen on vaikuttanut
edullisen vesivoiman saaminen energiavaltaiseen sulattoprosessiin.
Alcoan viimeisin teollisuusinvestointi on Fjardaalin alumiinitehdas Islannin etelärannikolla. Tehdas
käyttää Islannin vulkaanisesta maaperästä saatavaa energiaa 400.000 tonnin vuosituotantoon.
Mikäli Hammerfestin kaasuvoimala toteutuu, tulee sinne rakennettavasta alumiinitehtaasta suurin
piirtein saman kokoinen kuin Fjardaalin tehtaasta. Tuotanto olisi 350.000 – 400.000 tonnia
vuodessa ja sen kustannusarvio on noin 1.8 miljardia euroa. Hankkeen toteuttaminen sijoittuisi
2010-luvun loppupuolelle. Hankkeen työllisyysvaikutukset olisivat sen valmistuttua samaa luokkaa
Snöhvitin LNG-tehtaan kanssa.
Lisätietoja: www.alcoa.com ja http://www.barentshavkonferansen.no/assets/Filer/2010-11-18Gass-til-Aluminium-i-Norge-Hammerfest-Alcoa.pdf
28
POHJOIS-NORJA - KAIVOSTEOLLISUUS
BIDJOVAGGEN KAIVOS
Bidjovaggen käytöstä poistettu kulta-kuparikaivos sijaitsee Suomen rajan tuntumassa noin 40 km
luoteeseen Kautokeinosta. Esiintymä löydettiin 1950 luvulla ja ensimmäinen tuotantokauden
käynnisti Kirkenesissä toiminut AS Sydvaranger. Tuotantoa oli vuosina 1970-74. Kymmenen
vuoden hiljaiselon jälkeen kaivos siirtyi Outokumpu Oy:lle ja se oli tuotannossa vuosina 19851991. Metallien maailmanmarkkinahintojen nousu ja kaivosteknologian kehittyminen ovat tehneet
hankkeesta jälleen kannattavan ja nykyinen omistaja, ruotsalaisomisteinen Arctic Gold suunnittelee
kaivoksen avaamista kolmannen kerran. Yhtiöllä on myös projekteja Ruotsissa sekä
Norrbottenissa (Rovavaara, Kolarijärvet) että Västerbottenissa (Nilsliden, Björklidberget).
Kaivosprojektissa on parhaillaan meneillään suunnitelmien viimeistely ja edessä ovat Norjan
lainsäädännön edellyttämät keskustelut Saamelaisparlamentin kanssa. Arctic Gold Ab julkisti
19.1.2011 tiedotteen, jonka mukaan esiselvitys osoittaa hankkeen edelleen kannattavaksi.
Esiintymän koko on osoittautunut hieman suuremmaksi kuin odotettiin. Mikäli hanke etenee
suunnitellussa aikataulussa, kaivoksen rakentaminen käynnistyy kesällä 2013 ja se on valmis
tuotantoon loppukesästä 2014. Kaivoksen koko on suurin piirtein sama kuin Outokumpu Oy:n
aikana tuotannon ollessa vajaat 400.000 tonnia. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 55
miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
www.arcticgold.se
ja
http://www.rmgconference.se/presentations/Alcaston_Exploration_Presentation_Raw_Materials_G
roup_Conference_2010.pdf
29
KVALSUNDIN KAIVOS
Finnmarkin läänin uusin kaivosprojekti on norjalaisen Nussir ASA:n kuparikaivoshanke
Kvalsundissa Hammerfestin kaakkoispuolella Repparfjordissa Nussir-tunturissa. Kuparin lisäksi
kaivoksesta saadaan myös kultaa, hopeaa, platinaa ja palladiumia. Yhtiön arvion mukaan
esiintymän ensimmäisessä vaiheessa on malmia 25.5 miljoonaa tonnia ja sen kuparipitoisuus on
1.2%.
Kaivosyhtiö Nussir ASA on perustettu vuonna 2005 kupariesiintymän tutkimista varten. Vuonna
2007 yhtiö rekisteröitiin nykyiseen yhtiömuotoonsa. Kvalsundin kupariesiintymä on huomattavasti
yhtiötä vanhempi, sillä se löydettiin jo 1970-luvulla. Koeporaukset suoritettiin 1980- ja 1990-luvuilla.
Kaivoksen oikeudet siirtyivät nykyisen yhtiön taustaorganisaatiolle vuonna 2000. Yritys teki
lisäporauksia 2006-2008 Metallica Miningin kanssa. Metallica Miningilla on kupariesiintymäprojekti
niin ikään Kvalsundissa Ulveryggenissä. Tämä esiintymä on noin 8 miljoonaa tonnia eli se on
kolmasosa Nussir-tunturin esiintymästä. Hankkeiden yhdistämisellä saataisiin lisää resursseja ja
lisää kannattavuutta hankkeen toteuttamiseen. Perustettavan kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu
peräti 30-50 vuotta. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 50 miljoona euroa.
Hankkeen aikataulu on Nussir ASA:n toimitusjohtaja Öystein Rushfeldtin mukaan sellainen, että
rakennustyöt alkaisivat jo vuonna 2012 ja tuotanto voitaisiin käynnistää vuonna 2013.
Hankkeeseen liittyy kuitenkin myös muutamia poliittisen tason päätöksiä, jotka saattavat pitkittää
hanketta. Haasteellisin on luvan ja sopimuksen saaminen Saamelaisparlamentilta. Prosessi on
kuitenkin jo käynnissä ja osapuolilla on aiesopimus neuvotteluprosessista.
Lisätietoja: www.nussir.no
Kaivoksen kaavoitussuunnitelma:
http://www.nussir.no/opplastet/filer/201004111320_38986_Forslag%20til%20planprogram%2025m
ar10.pdf
www.metallicamining.com
Ulveryggenin esiintymä:
http://www.ngu.no/upload/Publikasjoner/Rapporter/2007/2007_064.pdf
30
POHJOIS-NORJA – MUU ENERGIA
POHJOIS-NORJAN SÄHKÖNSIIRTOVERKKO
Norjan sähköverkon omistama Statnett rakentaa Pohjois-Norjan kolmen fylken alueelle
neljä suurta sähköverkkoa. Uusien linjojen yhteispituus on lähes tuhat kilometriä.
Balsfjord-Hammerfest -linja
Lisätietoja:
http://www.statnett.no/no/Prosjekter/BalsfjordHammerfest/
Linjan pituus 360 km, 420 kV, valmis vuonna 2016. Kustannusarvio 385 miljoonaa
euroa.
Skaidi – Varangerbotn -linja
Lisätietoja:
http://www.statnett.no/no/Prosjekter/SkaidiVarangerbotn/
Noin 300 kilometrin linja 420 kV. Suunnittelu ja lausuntovaiheessa. Toteutus 2016 jälkeen.
Kustannusarvio 350 miljoonaa euroa.
31
Varangerbotn – Skogfoss -linja
Lisätietoja:
http://www.statnett.no/no/Prosjekter/Varanger
botn-Skogfoss/
Uuden 132 kV linjan rakentaminen, yhteensä 132 km. Rakentaminen käynnistymässä,
tarjousvaiheessa. Kustannusarvio 129 miljoonaa euroa.
Ofoten – Balsfjord -linja
Lisätietoja:
http://www.statnett.no/no/Prosjekter/OfotenBalsfjord/
Uusi 420 kV:n linja, 180 km. Suunnittelun loppuvaihe, rakentaminen alkaa 2012 ja valmis
2014. Kustannusarvio noin 180 miljoonaa euroa.
32
HAMMERFESTIN KAASUVOIMALA
Hammerfestin kaupungin alueelle on syntymässä Snöhvit-kaasukentän ja kaupungin
edustalla sijaitsevan Melköyan kaasunnesteytyslaitoksen ympärille rakentuva
teollisuuskeskittymä. Maakaasusta saatavan käyttöenergian lisäksi Hammerfestissa
pystyään myös käsittelemään ja puhdistamaan teollisuusprosesseissa syntyvää
hiilidioksidia.
Kaasuvoimalahankkeen on käynnistänyt paikallinen kuntaomisteinen energiayhtiö
Hammerfest Energi AS, joka on perustanut voimalaa varten Hammerfest Gasskraft ASyhtiön. Kaasuvoimalan teho on 105 MW (040 Gwh). Sen päästöiksi arvioidaan 30.000
tonnia hiilidioksidia, josta 90 % pystytään puhdistamaan ja tallentamaan meren pohjaan.
Voimalainvestoinnin kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Työpaikkoja on
kaksi vuotta kestäväksi arvioituna rakennusaikana noin 100-200 ja käyttövalmiina 8-12.
Kaasuvoimala tulee Rossmollaan noin 2 km päähän Melköyan saaresta ja sinne vedetään
kaasuputki. Voimalaa suunniteltiin rakennettavaksi jo vuoteen 2009 mennessä, mutta
hanke on toteutumassa vasta 2010 -luvulla. Amerikkalainen metallialan yhtiö Alcoa on
suunnitellut käyttävänsä kaasuvoimalan tuottamaa sähköä Hammerfestiin suunnitellussa
alumiinitehtaassa.
Lisätietoja:
www.gasskraft.com
33
POHJOIS-NORJAN TIEINVESTOINNIT
FINNMARKIN LÄÄNI
E 105 Hesseng – Storskog- tie Kirkenesistä Venäjän rajalle
- tien pituus 9.5 km
- olemassa olevan tien perusparannus ja uuden sillan rakentaminen Paskvik-joen yli
- kustannusarvio 34 miljoonaa euroa
- suunnitteluvaihe päättymässä, rakentaminen alkaa keväällä 2011, valmis syksyllä 2014
E6 Möllnes – Kvenvik, Alta
- 4.5 km
- suunnitteluvaihe, valmis 2015
- kustannusarvio 30 miljoonaa euroa
E6 Storsandsnes – Alta
- täydellinen perusparannus, 48.8 km
- rakentaminen käynnistymässä, valmis 2015
- kustannusarvio 125 miljoonaa euroa
Fv 98 kunnanraja Gamvik/Tana – Gielas
- tunturin ylitys
- työt alkaneet, valmis 2013 syksyllä
- kustannusarvio 53 miljoonaa euroa
FINNMARKIN TIEHANKKEET
YHTEENSÄ 334.8 MILJOONAA €
Fv 98 Skadjajavri på Ifjordfellet
- tunturin ylitys
- työt aloitetaan keväällä 2011, valmis syksyllä 2012
- kustannusarvio 54 miljoonaa euroa
Pienemmät hankkeet:
E6 Jansnes – Halvselv, Alta 3.6 km, kustannusarvio n. 7.5 miljoonaa euroa - suunnitteluvaihe
E6 Kvenvik – Hjemmeluft, Alta 4.7 km kustannusarvio n. 10.6 miljoonaa euroa – suunnitteluvaihe
E6 Langnesbukt – Jansnes, Alta 7 km, vuonna 2006 aloitetun projektin viimeistely n. 5.7
miljoonaa euroa
E6 Storsandsnes – Langesbukt, Alta, 7 liittymää, arvioitu käynnistyvän 2014, n. 4 miljoonaa euroa
E6 Varnagerbotn – Vesterelvnes, jalankulku- ja pyörätie, n. 1.3 km, kustannusarvio n. 1 miljoona
euroa
Rv 94 Hammerfestin keskusta, tien leventäminen, rakentaminen alkaa, valmis 2012, 10 miljoonaa
euroa
34
TROMSIN LÄÄNI
E6 Langslett – Sörkjosen
- 8,5 km, useita tunneleita
- rakentaminen alkaa 2013
- kustannusarvio 90 miljoonaa euroa
E8 Skibotninlaakso
- tien perusparannus raskasta liikennettä varten Kilpisjärvelle
- käynnistyy 2012
- kustannusarvio 25 miljoonaa euroa
E8 Sörbotn – Laukslett
- vilkkaasti liikennöidyn tien perusparannus
- suunnitteluvaihe lopuillaan, rakentamisajankohtaa määritellään
- kokonaiskustannusarvio noin 100 miljoonaa euroa
Fv 86 Finsnesin tunneli
- suunnittelu käynnissä
- kustannusarvio 51 miljoonaa euroa
Fv 86 Gryllefjordin silta
- rakentaminen alkaa 2012
- kustannusarvio noin 18 miljoonaa euroa
TROMSIN TIEHANKKEET
YHTEENSÄ 408 MILJOONAA €
Fv 863 Langsundin yhteys
- uuden tien rakentaminen, 18 km
- aloitus 2011, valmis 2014, suunnittelu päättynyt
- kustannusarvio noin 64 miljoonaa euroa
NORDLAND
E 10 Sobjörnneset – Hamnöyn, Lofoten,
- lumivyörysuojaus, 4.1 km
- aloitus 2011, valmis 2014
- kustannusarvio 64 miljoonaa kruunua
E6 Brattåsen – Lien
- 17 km tien oikaisu
- aloitus 2014
- kustannusarvio noin 25 miljoonaa euroa
E 6 Brenna – Brattåsen
- tien oikaisu kahdessa osassa
- yhteensä 12.2 km
- aloitus ensimmäisessä vaiheessa aikaisintaan syksyllä 2011
- kustannusarvio noin 14 miljoonaa euroa
35
E 6 Helgeland
- tien parantaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen, 260 km
- ensimmäisen vaiheen aloitus syksyllä 2012, toteutus useassa vaiheessa
- kokonaiskustannusarvio 502 miljoonaa euroa
Fv 78 Halsöya – Leirosen
- uusi tie, joka lyhentää matkaa rannikolta E 6:lle, 35 km
- hankkeen ensimmäinen vaihe aloitettu, valmistuu joulukuussa 2014
- kustannusarvio 190 miljoonaa euroa
Fv 78 Holand – Brattlia
- tien peruskorjaus ja oikaisu, 12.6 km
- käynnistyy keväällä 2011, valmis joulukuussa 2014
- kustannusarvio noin 15 miljoonaa euroa
NORDLANDIN TIEHANKKEET
YHTEENSÄ 1.074 MRD EUROA
Fv 78 Tovenin tunneli
- 10.7 km
- ensimmäisen vaiheen rakennustyö käynnistynyt, valmis joulukuu 2018
- kustannusarvio 77 miljoonaa euroa
Rv 80 Rövik – Strömsnes
- tien perusparannus ja uudelleen linjaus
- 6 km, siltoja ja tunneleita
- suunnitteluvaihe päättymässä ja rakentaminen käynnistymässä
- kustannusarvio 58 miljoonaa euroa
Saltenin tiepaketti
- Bodö – Fauske välillä
- rakennetaan kahdessa osassa, ensimmäisestä päätös ja rakentaminen alkamassa
- ykkösvaiheen kustannusarvio 120 miljoonaa euroa
Pienet hankkeet:
E 10 Borg – Leknes, jalankulku- ja pyörätie, 6 km, kustannusarvio 1.8 miljoonaa euroa
E 6 Setså, rautatiealikulun leventäminen, kustannusarvio 4.3 miljoona euroa
E 6 Strömmenin silta, käynnistyy 2011, kustannusarvio 2.6 miljoonaa euroa
POHJOIS-NORJAN TIEHANKKEET YHTEENSÄ 1.82 MILJARDIA
36
SKIBOTN-KOLARI -RAUTATIE
Jo 1970-luvulla käynnistetty suunnitelma rautatien jatkamisesta Kolarista Norjan Skibotniin on
edelleen ajankohtainen. Ruususen unta nukkunut projekti sai vauhtia Kolarin – Pajalan
kaivoshankkeen kuljetustarpeesta. Tornionlaakson neuvosto teetti radasta malmikuljetuksiin
perustuneen hankesuunnitelman vuonna 2009. Suunnitelman teki ruotsalainen konsulttiyhtiö
SWECO joka päätyi arvioimaan radan kokonaiskustannusarvioksi 2.7 miljardia euroa.
Kolarin – Pajalan kaivoshanketta vetävä Northland Resources päätti kuitenkin viime syksynä
kuljettaa ainakin alkuvaiheessa malmin Svappavaaran ja Kiirunan kautta Narvikiin. Samalla KolariSkibotn -ratahankkeen kannattavuus ainakin SWECOn esittämässä muodossa tuli
kyseenalaiseksi. Storfjordin kunta on kuitenkin ollut edelleen aktiivinen ratahankkeen suhteen ja
järjestänyt useita rataa ja alueen kehittämistä koskevia seminaareja kumppaninaan mm. Norjan
”metsähallitus” Statskog.
Kunta on päivittämässä hankeselvitystä uudelta pohjalta ja
todennäköisesti ensimmäiset uudet arviot saadaan vuoden 2011 aikana.
Ratahanke sai uutta vauhtia marraskuussa 2010, kun Norjan liikenneministeriö julkisti tuoreimman
Pohjois-Norjan liikenneyhteyksiä käsittelevän raporttinsa ”Ny infrastruktur i Nord”, joka liittyy
meneillään olevaan Norjan vuosia 2014 – 2023 koskevaan liikennesuunnitelmaan. Raportti piti
hanketta samoin kuin myös Kirkenes – Rovaniemi- ratahanketta jatkokehittelemisen arvoisena.
Lisätietoja:
SWECOn raportti:
http://img9.custompublish.com/getfile.php/998326.1229.uwesabdxtw/Ishavsbanen+finsk.pdf?return
=www.storfjord.kommune.no
Statskogin arvio:
http://www.statskog.no/Statskog/Sider/NaeringsutviklingSkibotniTroms.aspx
Norjan liikenneministeriön raportti:
http://www.ntp.dep.no/2014-2023/pdf/InfrastrukturbehovInordFase1-20101126.pdf
37
POHJOIS-NORJA - MATKAILU
MÅLSELVIN-BARDUFOSSIN MATKAILUKESKUS
Tromsön eteläpuolella, noin sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Målselvin kuntaan ollaan
rakentamassa suurta matkailukeskusta, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 500 miljoonaa
euroa. Rakentamishanke on käynnistynyt ja mm. lappilaiset yritykset ovat toimittaneet alueelle
hirsitaloja. Hanketta on rahoittamassa kunnan ja yksityisten sijoittajien lisäksi mm. Investinor,
joka on valtion omistama investointiorganisaatio.
Matkailukeskuksen kehittämisessä mallia on otettu Lapin matkailuinvestoinneista ja erityisesti
Leviltä. Sen lisäksi myös Joulupukki-bisnes kiinnostaa, sillä tunturikeskukseen on jo perustettu
norjalainen ”joulumaa” nimeltä Blånisselandet. Keskus näyttää vielä vaatimattomalta, mutta
vuoriston alppimaisema ja vain kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Bardufossin
lentokenttä tekevät hankkeesta erittäin mielenkiintoisen ja Lapin kannalta pelottavan
kilpailukykyisen. Keskuksen loppuun rakentamiseen tarvitaan vähintään pari vuosikymmentä
ja useita miljardeja euroja. Vasta sitten ollaan Levin tasolla.
Lisätietoja:
Målselvin matkailukeskus:
http://www.malselvfjellandsby.no/
Joulumaa:
http://www.blanisselandet.no/
http://www.dagbladet.no/2010/02/03/magasinet/sondag/barne_og_familieferie/10226201/
38
VENÄJÄ - Murmanskin alue
MURMANSKIN ALUEEN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA
OFFSHORE
34.700 miljardia euroa
TEOLLISUUS
6.000 miljardia euroa
KAIVOSTEOLLISUUS
1.650 miljardia euroa
INFRASTRUKTUURI
4.700 miljardia euroa
MUU ENERGIA
9.100 miljardia euroa
YHTEENSÄ
56.150 miljardia euroa
39
MURMANSKIN ALUE – OFFSHORE
SHTOKMANOVSKOJEN KAASUKENTTÄ
Barentsin merellä noin 550 km päässä Murmanskista sijaitseva Shtokmanovskojen kaasukenttä tai
Shtokman, kuten sitä myös kutsutaan, löydettiin vuonna 1988. Tehtyjen tutkimusten ja
koeporausten perusteella arvioidaan, että kaasukentässä on 3.9 triljoonaa kuutiota kaasua ja 56
miljoonaa tonnia kaasukondensaattia. Kenttä on valtavan iso ja se on käytännössä vähintään
kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2007 Hammerfestin edustalla käyttöön otettu Lumikki
(Snöhvit)- kaasukenttä. Meren syvyys kaasukentän kohdalla on 340 metriä ja olosuhteet ovat
muutenkin erittäin vaativat. Myrskyävän Barentsin meren aallonkorkeus voi nousta jopa 27-30
metriin ja lämpötila vaihtelee vuositasolla – 50 asteen ja +33 asteen välillä. Alueella on lisäksi
jäävuoria eli sen toteuttaminen vaatii erityisosaamista ja erityisolosuhteiden tuntemista.
Kaasukenttähanketta toteuttamaan perustettiin vuonna 2008 Sveitsiin rekisteröity Shtokman
Development AG. Yhtiön osakkaina on kolme yhtiötä: pääosakas Gazprom (51 % osakkeista) sekä
ranskalainen Total SA (25%) ja norjalainen Statoil ASA (24%). Kentän tuotannon odotettiin
käynnistyvän jo ennen vuosikymmenen puoliväliä, mutta nyt yhtiöt esittävät aloitusajankohdan
lykkääntyneen parilla vuodella eli kenttä tulisi tuotantoon vuonna 2016 ja LNG tehdas olisi valmis
2017.
Kentän toteuttamisesta on kiistelty vuosia ja edelleenkin asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä
hankkeen realistisuudesta. SDAG:n johto on ilmoittanut, että rakentamispäätös tehtäisiin tänä
vuonna ja aikataulusta ilmoitettaisiin maaliskuun lopussa 2011. Yhtiö on jo tehnyt sopimuksia mm.
Teriberkaan tulevan LNG-tehtaan osalta mm. amerikkalaisen CB&I Lummuksen kanssa viime
marraskuussa. Venäjän pääministeri Vladimir Putin on vahvistanut omalta osaltaan aikataulun,
joten uutisia todella kuultaneen suuntaan tai toiseen vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tarkentunut 34 miljardiin euroon.
Shtokmanin kaasun nesteytyslaitos rakennetaan Teriberkaan, jonne tarvitaan myös muuta
rakentamista. Kaupungissa on tällä hetkellä vain käyttökelvottomia rakennuksia. Norjalaisarvioiden
mukaan Teriberkan muu rakentaminen on arvoltaan noin 700 miljoonaa euroa. Yhteensä hanke
on siis 34.7 miljardia euroa.
Lisätietoja:
http://www.shtokman.ru/en/
40
MURMANSKIN ALUE – TEOLLISUUS
Murmanskin alueen teollisuusinvestoinnit
2010- luvulla ovat arviolta 6.0 miljardia euroa.
Kuolan niemimaan teollisuus on kuluvalla vuosikymmenellä käynnistämässä pitkään odotettuja
investointejaan. Maailman suurin nikkelijätti Norilsk Nickel on uudistamassa toimintojaan
Murmanskin alueella. Tällä vuosikymmenellä toteutettavaksi on suunniteltu Kola GMK:n
Montshegorskin tuotantolaitoksen uusiminen. Murmanskin satamaan rakennettavan terminaalin
kautta yhtiö tuottaa paluukuljetuksina uudella jäävahvisteisella laivastollaan Norilskista
Murmanskiin ja edelleen Montshegorskiin nikkeliharkkoja jalostettavaksi. Uudistuksen
kustannusarvio on noin 1.2 miljardia euroa ja se on tarkoitus tehdä kuluvalla vuosikymmenellä.
Nykyinen nikkelin korkea maailmanmarkkinahinta nopeuttanee investointia.
Kirovskissa ja Apatiitissa toimiva OAO Apatit, joka kuuluu Fosagro- konserniin, on rakentamassa
uutta rikastamoa Apatiittiin. Hankkeen kustannusarvio on runsaat 500 miljoonaa euroa.
Rikastamo on suunniteltu rakennettavaksi kuluvalla vuosikymmenellä, mutta nähtäväksi jää, mitä
vuoden 2012 jälkeen Hiipinän vuorilla alkava kilpailu Acron- konsernin SZFK:n kaivoksen kanssa
merkitsee. Acron on entinen Fosagron kumppani OAO Apatiitissa, mutta yhtiöt ovat riidelleet
keskenään yksityistämisprosessin alusta saakka. Mihail Hodorkovskin sekava oikeusjuttuhan liittyy
tähän kuvioon. Acronin investoinnin ensimmäinen vaihe on käynnissä ja toisen rikastamon
rakentamisen odotetaan käynnistyvän kaivoksen valmistuttua. Sen kustannusarvio on 750
miljoonaa euroa ja se tulee tuotantoon 2018.
Suuri venäläinen alumiinijätti UG Rusal on vuosituhannen alusta suunnitellut uuden alumiinitehtaan
rakentamista Kantalahden pohjoispuolelle. Hanke on lykkääntynyt yhtiön pääomistaja Oleg
Deripaskan bisneksien vuoksi. Alumiinin tuotannossa tarvitaan energiaa ja yhtiö ei ole onnistunut
saamaan pitkäaikaista sähköntoimitussopimusta Murmanskin alueella toimivan TGK – 1:n kanssa.
Hankkeen odotetaan toteutuvan aikaisintaan vuoden 2015 jälkeen. Kokonaiskustannusarvio on
nykyrahassa arvioituna noin 900 miljoonaa euroa.
Norjalainen alumiiniyhtiö Hydro Aluminium suunnittelee suuren, vähintään noin 400.000 tonnin
vuosituotannon alumiinitehtaan rakentamista Teriberkan läheisyyteen. Tehdas käyttäisi
Shtokmanin kaasua energianlähteenään. Hankkeen kustannusarvio voimaloineen on vähintään 2
miljardia euroa ja se toteutuu kaasuntuotannon käynnistyttyä aikaisintaan 2018-20.
Kaasujätti Gazpromin tytäryhtiö Gazprom Neft suunnittelee rakentavansa öljynjalostamon
Teriberkan läheisyyteen vuoteen 2018 mennessä. Jalostamo käyttäisi Prirazlomnyen kentän öljyä.
Hankkeen kustannusarvio on noin 700 miljoonaa euroa.
41
MURMANSKIN ALUE – KAIVOSTEOLLISUUS
Teräsjätti Severstalin omistama Olenogorskin kombinaatti Olcon jatkaa edelleen maanalaisen
kaivoksen laajennusta. Yhtiö on hankkinut mm. lisää porauskalustoa vuoden 2010 aikana. Yhtiöllä
on uusi kaivoshanke Svintsovye Tundryssä noin 10 km päässä nykyisistä kaivoksista. Investointi
ajoittunee 2015 tienoille ja sen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa.
Norilsk Nickelillä on kaksi ajankohtaista kaivoshanketta Murmanskin alueella. Niistä suurempi on
Gremjakhan titaani-limeniitti- kaivoshanke Ylätuloman lähistöllä Tuloma -joen itäpuolisella alueella.
Rakentamisen odotetaan käynnistyvän vuosikymmenen alkupuolella ja sen kustannusarvio on
noin 350 miljoonaa euroa. Toinen kaivoshanke on Sopcheozerskojessa suurin piirtein
Montshegorskin ja Apatiitin puolivälissä. Kyseessä on kromikaivos, jonka kustannusarvio on noin
50 miljoonaa euroa.
Kanadalainen suuri kansainvälinen kaivosyhtiö Barrick Gold Company on käynnistämässä
lähivuosina palladium – platina -kaivosta Fedorova Tundran alueella lähellä Hiipinän vuoristoa.
Hanke käynnistynee vuoden 2015 tienoilla ja sen kokonaiskustannusarvio on 450 miljoonaa
euroa.
Kovdorissa Suomen rajan tuntumassa Korvatunturia vastapäätä sijaitseva venäläisen Evrohimkonsernin tuotantolaitos Kovdorski GOK suunnittelee kuluvalla vuosikymmenellä kaivosinvestointia
Sallanlatvan – Vuorijärven alueelle noin sadan kilometrin päähän nykyisestä kaivoksesta lähelle
Alakurttia. Tämän kaivoksen kustannusarvio on rautateineen vähintään 700 miljoonaa euroa.
Hankkeen toteuttamisen ratkaisee se jalostaako Savukosken Soklissa toimiva Yara kaivoksen
raaka-aineet Kovdorissa. Silloinkin tarvitaan investointeja, mutta niiden kustannusarvio selviää
lopullisen päätöksen jälkeen.
Murmanskin alueen ainoa rakentamisvaiheeseen edennyt uusi kaivos on Acron – konsernin
apatiittikaivos Kirovskissa. Tytäryhtiö SZFK (Luoteis-Venäjän fosforikombinaatti) on käynnistänyt
kaivoshankkeen rakentamisen vuonna 2010 ja tuotannon odotetaan alkavan vuonna 2012.
Hankkeen kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa.
42
MURMANSKIN ALUEEN KAIVOSHANKKEET
YHTEENSÄ 1.65 miljardia euroa.
LISÄTIETOJA ALUEEN KAIVOSHANKKEISTA:
http://www.steelguru.com/raw_material_news/Olcon_gets_license_for_study_of_iron_or
e_deposit_in_Svintsovye_Tundry/182672.htm
http://olcon.severstal.com/rus/index.phtml
http://www.nornik.ru/en/our_products/kola__mmc/
www.barrick.com
www.evrohim.ru
http://www.szfk.ru/
43
MURMANSKIN ALUE – LIIKENNE
MURMANSKIN ALUEEN
SUURET LIIKENNEHANKKEEET YHT. 4.7 MRD €
Kuolan niemimaalle on tehtävä kuluvan vuosikymmenen aikana valtavia liikenneinvestointeja, jotta
esimerkiksi Shtokmanin kaasukenttäprojekti pystytään toteuttamaan. Suurin yksittäinen hanke on
Murmanskin sataman ympärille rakennettava liikennekeskus (Transport hub). Sataman ja sen
muun ympäristön rakentaminen on tarkoitus suorittaa viidessä vaiheessa kuluvan vuosikymmenen
aikana. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3 miljardia euroa.
Murmanskin satamaan on tulossa lisäksi muitakin yllä mainitun projektin ulkopuolisia hankkeita.
Suurin niistä on JSC Sintez Petroleumin öljynjalostamo, joka rakennetaan sataman länsirannalle
Lavna -joen läheisyyteen. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 640 miljoonaa euroa.
Toinen hanke on Norilsk Nickelin terminaali, josta kuljetetaan Koillisväylää pitkin Norilskin
kaivokselle erilaisia huolto- ym. tarvikkeita. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen työt käynnistyvät vuoden 2011 aikana.
Murmanskin liikennekeskushanketta varten on perustettu oma osakeyhtiö, jonka hallituksen
puheenjohtajana on Venäjän Federaation liikenneministeri Igor Levitin. Hanke on tarkoitus
rahoittaa osaksi federaation budjettivaroin ja osaksi yksityisellä pääomalla. Yksityisen pääoman
osuudesta vastaavat mukana olevat yhtiöt. Helmikuun alussa 2011 mukaan saatiin myös muuta
yksityistä pääomaa, kun Suomessakin tunnettu Gennadi Timchenko osti Murmanskin
kauppasataman koko osakepääoman 250 miljoonalla dollarilla. Todennäköisesti myös valtion
osuus hoituu entistä paremmin, koska Timchenko kuuluu pääministeri Valdimir Putinin lähipiiriin.
Myös Kantalahden satamaan ollaan tekemässä huomattava laajennusinvestointi. Hanketta vie
eteenpäin kivihiiltä sataman kautta kuljettava JSC Barnaul, jonka tavoitteena on kymmenkertaistaa
sataman kapasiteetti nykyisestä noin miljoonasta tonnista 10-11 miljoonaan tonniin. Investoinnin
arvo on noin 50 mijoonaa euroa.
Kuolan niemimaan suuriin liikennehankkeisiin kuuluu myös rautatien rakentaminen Teriberkaan,
jonka kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja se toteutetaan kaasutuotannon käynnistymiseen
mennessä. Venäjän Federaation rautatieyhtiö RZD:llä on myös suunnitelma kaksoisraiteen
rakentamiseksi Pietarin – Murmanskin radalle. Murmanskin alueen osuus, noin 350 km
rakennettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Investoinnin arvo on noin 700 miljoonaa
euroa.
44
Lisätietoja Murmanskin alueen liikennehankkeista:
http://www.arcticbusinessforum.com/downloads/esitykset/timo_rautajoki_murmanskin_satamainv
estoinnit.pdf
http://investing.businessweek.com/research/stocks/private/snapshot.asp?privcapId=27204276
http://eng.rzd.ru/
http://eng.rzd.ru/
MURMANSKIN ALUE – MUU ENERGIA
KUOLAN YDINVOIMALAN UUSIMINEN, KAES-2
Murmanskin alueella Polarnye Zorin kaupungin liepeillä sijaitsevassa Kuolan ydinvoimalassa on
neljä kohtuullisen vanhaa reaktoria. Ensimmäinen reaktori otettiin käyttöön vuonna 1973, toinen
vuonna 1975, seuraava vuonna 1982 ja neljäs vuonna 1984. Teholtaan ydinvoimala on noin 1.700
MW. Reaktorit eivät ole ns. Tshernobyl- tyyppiä, mutta niiden käyttöikä lähenee vääjäämättä
loppuaan. Käyttöä on jatkettu aluksi 15 vuodella ja nyt puhutaan 30 vuoden lisäkäyttöajasta.
Rosatom on investoinut myös ydinjätteen säilyttämistiloihin, joista jäte viedään
loppusijoituspaikkaan Tsheljabinskiin.
Venäjän ydinvoimaloista vastaava Rosatom- yhtiö on suunniteluut käynnistävänsä kahden uuden
reaktorin rakentamisen kuluvan vuosikymmenen aikana. Rakentamisen suunniteltiin käynnistyvän
vuosina 2016-2017, mutta todennäköisesti se lykkääntyy aivan vuosikymmenen loppuun.
Ilmoittaessaan lykkääntymisestä Rosatom samalla jatkoi vanhimpien reaktoreiden käyttöikää.
Murmanskin maaherra on kuitenkin kiirehtinyt uuden yksiköiden rakentamista. Hankkeen
kustannusarvio on noin 6 miljardia euroa.
Lisätietoja:
http://www.barentsobserver.com/index.php?id=4862919&xxforceredir=1&noredir=1
http://www.barentsobserver.com/mayors-protest-against-npp.4858150-16178.html
45
MURMANSKIN ALUEEN SÄHKÖVERKKO
Murmanskin alueen sähköverkko on alikehittynyt eikä pysty vastaamaan tulossa oleviin
suuriin investointihankkeisiin. Pääosa sähköverkoista on vedetty voimalaitoksilta läheisiin
teollisuskombinaatteihin ja mm. Murmanskin kaupungissa on käytännössä sähköpula.
Uutta 400 kV:n linjaa tarvitaa yli tuhat kilometriä. Investoinnin arvo on noin 1.8 miljardia
euroa.
Murmanskin kaupunki on käynnistämässä suurta lämpövoimalahanketta. Alustava
kustannusarvio on noin 1.3 miljardia euroa. Hankkeella on kiire ja se toteutettaneen
vuosikymmenen puolenvälin tienoilla.
Lisätietoja:
http://www.gov-murman.ru/
http://reception.gov-murman.ru/PRPortal_User/Default.aspx
MURMANSKIN ALUE
MUU ENERGIA YHTEENSÄ 9.1 MRD €
46
Yritysten edunvalvoja,
kasvun EDISTÄJÄ
Suomessa on 19 alueellista kauppakamaria ja Keskuskauppakamari. Kauppakamarit edistävät
yritysten toimintaa ja kasvua vaikuttamalla
Aluesuunnitteluun
Asuntopolitiikkaan
Kaavoitukseen
Koulutuskysymyksiin
Liikenneväyläpolitiikkaan
Työvoimapolitiikkaan
Alue- ja rakennepolitiikkaan
Elinkeinopolitiikkaan
EU- ja Venäjä-suhteisiin
Lainsäädäntöön
Talouspolitiikkaan
Verotukseen
Kauppakamarit edustavat kattavasti elinkeinoelämän alueellisia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Kauppakamarit tuovat yritysten äänen kuuluviin ja niillä on vahva alueellisen kehittäjän rooli.
Lapin kauppakamari
Elinkeinoelämän edunvalvojana vuodesta 1939
Euroopan pohjoisin kauppakamari
Jäseniä pk-yrityksistä isoihin teollisuusyrityksiin
Aktiivinen rooli yritysten kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoitumisessa
Tuo tunnetuksi Lappia ja Barentsin aluetta
Yhteystiedot
Lapin kauppakamari
Kemin toimisto
Tietokatu 3
94600 KEMI
Taru Mäkimartti, toimistonhoitaja
puh. 040 529 3232
taru.makimartti@chamber.fi
Lapin kauppakamari
Rovaniemen toimisto
Maakuntakatu 29-31 B
96200 ROVANIEMI
Timo Rautajoki, toimitusjohtaja
puh. 040 551 1289
timo.rautajoki@chamber.fi
www.lapland.chamber.fi
Taija Jurmu, asiamies
puh. 040 510 8889
taija.jurmu@chamber.fi