ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE

A-2463a
2010-00211
1(22)
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2010
PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2463a SEKÄ KAAVAN MUKAISIA TONTTIJAKOJA JA TONTTIJAON MUUTOKSIA M-10-91, M-10-93 JA M-10-94 (Kerinhallien alue)
Asemakaavan muutos koskee:
Lahden kaupungin Kerinkallion (20.) kaupunginosan
korttelin 20043 tonttia 1, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä pysäköimis- ja katualueita.
Asemakaavan muutoksella muodostuvat:
Lahden kaupungin Kerinkallion (20.) kaupunginosan
korttelin 1129 tontit 24-36, korttelin 20039 tontit 1-10, korttelin 20043 tontti 2 sekä lähivirkistys-, katu- ja pysäköintialueet.
Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako.
Kaava-alue sijaitsee Kerinkallion (20.) kaupunginosassa noin 1,7 km etäisyydellä Lahden
torilta kaakkoon. Alue rajautuu koillisessa Kerintiehen, lounaassa Nikkarinkatuun ja luoteessa Saksalankadun varren puistoalueeseen. Kaakossa alue rajautuu Kerinkallion pientaloalueeseen. Kaava-alueen laajuus on noin 2,7 ha.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS
Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuvien harjoitusjäähallien alue pääosin asumiskäyttöön ottaen huomioon Saksalankadun kehittäminen, viereinen kulttuurihistoriallisesti arvokas pientaloalue sekä alueen virkistyskäyttötarpeet.
Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2010 kaupungin kaavoituskatsauksesta
tiedottamisen yhteydessä. Kaavatyö on ollut mukana myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoituskatsauksissa.
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
-
sijaintikartta
asemakaavakartta A-2463a
osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ote yleiskaavasta
ote ajantasa-asemakaavasta
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
2(22)
1 TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 3.2.2010. Kaavatyön aloituskokous pidettiin 5.2.2010. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin
29.3.2010 ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.4. – 23.4.2010, jolloin pyydettiin
myös viranomaislausunnot. Kaavatyö oli esillä Hämeen ELY-keskuksen ja maankäytön
kesken järjestettävässä kaavaneuvottelussa 24.3.2010 ja maastokäynnillä 1.6.2010.
Asemakaavalla muodostetaan alueelle tiivistä kaupunkimaista pientaloasutusta (AO-1) 23
uudella erillispientalotontilla päättyvän uuden kadun molemmin puolin. Tonttien pinta-alat
ovat 480 m2 – 717 m2 ja tonttitehokkuus e=0.35 - 0.52. Alueella säilytetään Saksalankadun puoleisella sivulla lähivirkistysalue (VL-hu), jota voidaan käyttää erilaisten hulevesien
käsittelyyn soveltuvien rakenteiden sekä pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen sijoittamiseen. Kaava-alueen pohjoiskulmassa sijaitseva teollisuustontti muutetaan asuin-, liike- ja
toimistorakennusten tontiksi (AL-1) laajentamalla sitä ja lisäämällä rakennusoikeutta tontilla n. 1019 m2:llä. Hulevesien luonnonmukainen käsittely tonteilla ja lähivirkistysalueella
otetaan kaavassa huomioon. Kaavassa on varattu alueet hyötyjätteiden keräilypisteelle ja
pienelle pysäköintialueelle uuden kadun varressa. Kadun päähän on kaavassa lisätty kevyen liikenteen yhteys Nikkarinkadulle.
Asemakaavan muutoksella poistetaan Nikkarinkadun ja Kerintien varsilla sijainneet pysäköintialueet (LP), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1) sekä muutetaan teollisuusrakennusten korttelialue (TY-5) asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).
Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa vuodelta 2008
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
3(22)
2 LÄHTÖKOHDAT
2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
MAISEMA
Suunnittelualue sijaitsee laajan kaupunkilaakson itäreunalla. Tasaista laaksoa reunustavat
pohjoisessa Salpausselän reunamuodostuma ja idässä Saksalan ja Liipolan mäet. Maiseman alimmassa kohdassa virtaa Paskurinoja. Suunnittelualueen pintavedet laskevat
Vartio-ojan kautta edelleen Porvoonjokeen.
Laaja tasainen laakso on syntynyt jääkauden jälkivaiheessa muinaisen meren lahtiin ja
meren pohjaan. Meren aallot ovat lajitelleet maa-ainesta niin että laakson alueella maaperä vaihtuu hiekasta hietaan ja saveen. Suunnittelualueen pintamaa on hienoa hietaa. Syvemmällä maaperä on savea ja silttiä. Etelä-Lahden vanha asutus ja tiestö noudattavat
Salpausselän ja laakson välimaastoa. Suunnittelualueen lähimmät vanhat talot olivat Saksala, Anttila ja Kittilä. Vuoden 1946 ilmakuvan mukaan Lahden kaupungin eteläpuolella oli
laajat peltoalueet. Suunnittelualueella pellon poikki kulki suora kärrytie Anttilanmäeltä Kerinkalliolle. Nykyinen Kerintie noudattaa tätä suuntaa.
SUUNNITTELUALUEEN KASVILLISUUS
Itse suunnittelualue on toiminut liikunta- ja liikealueena. Sen alkuperäinen luonto on hävinnyt. Vanhan kaupan ympärillä on kookkaita hopeapajuja, joita on voimakkaasti leikattu.
Korttelin eteläosassa on puistomaisesti istutettua kasvillisuutta, joka muodostaa pienen
havu- ja lehtipuumetsikön. Urheiluhallin pihamaa on hiekkapintainen.
POHJAVESI
Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella.
ILMASTO
Suunnittelualue sijaitsee maastosta johtuen pienilmastollisesti epäedullisesti. Ilman vaihtuminen varsinkin kylmänä vuodenaikana on heikkoa.
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU-1) sijaitsevat vuonna 1985 rakennettu jäähalli
ja vuonna 1978 valmistunut huoltorakennus. Alueen keskiosa on hiekkakenttää ja lounaiskulmassa sijaitsee kolme pienempää palloilukenttää. Alueen koillis- ja lounaispäissä
Kerintien ja Nikkarinkadun varsilla sijaitsevat pysäköimisalueet (LP). Korttelin 20043 tontilla 1 on vuonna 1948 valmistunut kaksikerroksinen myymälärakennus ja yksikerroksinen
talousrakennus. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitseva Kerinkallion pientaloalue on
rakennettu lähes kokonaan vuosina 1946 - 1948. Alueen katuverkko on hyvin säännönmukainen ja suorakulmainen. Kooltaan yhtenäiset asuintalot on sijoitettu katonharja kadun
suuntaisesti tonttien kadun puoleisiin päihin. Kerinkallion pientaloalue sekä Saksalankadun toisella puolella sijaitseva Leantien ja Kerintien pientaloalue kuuluvat Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden luetteloon. Suunnittelualueen länsipuolta rajaa Saksalankatu, joka toimii kokoojakatuna.
MAANOMISTUS
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1), pysäköimisalueet (LP) sekä katualue ovat Lahden kaupungin omistuksessa. Korttelin 20043 tontti 1 on yksityisessä omistuksessa.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
4(22)
2.2 SUUNNITTELUTILANNE
MAAKUNTAKAAVA
Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Alue kuuluu myös Lahden kehittämisen
kohdealueeseen (kk). Saksalankatu on merkitty merkittäväksi yhdystieksi (yt).
YLEISKAAVA
Oikeusvaikutukseton Lahden yleiskaava 1998 on saanut lainvoiman 18.3.2002. Suunnittelualue on merkitty pääosin asumiskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi (A). Saksalankatu on
merkitty alueelliseksi pääväyläksi ja kadun varrelle on merkitty kevyen liikenteen pääväylä. Kerinkallion pientaloalue sekä Saksalankadun toisella puolella sijaitseva Leantien ja
Kerintien pientaloalue on merkitty ympäristökokonaisuutena arvokkaaksi kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti. Edellä mainittua yleiskaavaa edeltäneessä tarkemmassa
oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vuodelta 1988 (tavoitevuosi 2010) alue sijoittuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU). Alueen pohjoiskulma on merkitty kuuluvaksi pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP). Saksalankatu on merkitty alueelliseksi pääväyläksi ja
kadun varrelle on merkitty kevyen liikenteen reitti.
Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2008
Kuva 3. Ote Lahden yleiskaavasta 1998
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
5(22)
Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta
ASEMAKAAVA
Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty urheilu- ja
virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1), jolle saadaan rakentaa alueen käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueen koillis- ja lounaispäihin Kerintien ja
Nikkarinkadun varsille on merkitty pysäköimisalueet (LP). Saksalankadun ja Kerintien
kulmassa olevan korttelin 20043 tontti 1 on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien
teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Asuinhuoneistoja sallitaan kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontin rakennusoikeus on 600 k-m² ja kerrosluku
kaksi (II). Tontille tulee järjestää yksi autopaikka kolmea työntekijää, yhtä asuntoa ja 50 liikekerrosalaneliömetriä kohti. Tontilla saadaan käyttää 35 prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta liiketiloja varten (kl 35 %). Tontin Kerintiehen rajoittuva sivu on määrätty
istutettavaksi.
LAHDEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040
Suunnittelualue sijoittuu lahden kaupunkiseudun rakennemallissa tiivistettäväksi tarkoitetulle alueelle, joka käsittää Lahden keskustan ja sen ympäristön. Suunnittelualue on merkitty asuinalueeksi.
RAKENNUSJÄRJESTYS
Lahden kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2005.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
6(22)
POHJAKARTTA
Alueen pohjakartta on tarkistettu 30.10.2008 ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset.
MUUT SUUNNITELMAT
- Saksalankadun yleissuunnitelma 2005, Lahden kaupunki.
- Paskurinojan hulevesiselvitys, Ramboll, tekeillä.
ALUEELLE LAADITUT SELVITYKSET
- Lahden kaupunki on tehnyt maaperätutkimuksia alueelle tekojäärataa varten
vuonna 1984.
- Ramboll Oy:n toimesta kaava-alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys sekä
tehty lisää maaperätutkimuksia vuonna 2010. Selvityksessä todettiin alueen soveltuvan pientalorakentamiseen. Alueen geotekninen kantavuus on 80 – 100
kN/m2.
- Saksalankadun ympäristömeluselvitys 2008, Promethor.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
7(22)
3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1 SUUNNITTELUN TARVE
Kerin harjoitusjäähallitoiminnan siirryttyä Launeen vapaa-ajankeskukseen alueen käyttötarkoitusta päätettiin tarkistaa tutkimalla alueelle asumisen mahdollisuutta. Ympäröivän
pientaloasutuksen vuoksi alue soveltuu parhaiten matalaan asuinrakentamiseen korkean
kerrostaloasumisen sijaan.
3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Asemakaavan muutos laaditaan Lahden kaupungin aloitteesta.
Alueen pohjakartta on tarkistettu asemakaavan muutoksen yhteydessä 30.10.2008.
3.3 OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
OSALLISET
MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Osallisia ovat:
-
Alueen maanomistajat
Kerinkallion omakotiyhdistys ry
Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry
Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Lahden kunnallistekniikka
Lahden tilakeskus
Lahden liikuntatoimi
Päijät-Hämeen liitto
Hämeen ELY-keskus / ympäristö
Uudenmaan ELY-keskus / liikenne
Lahden kaupunginmuseo
Lahti Energia Oy
Lahti Aqua Oy
Päijät-Hämeen Pelastuslaitos
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Itella Oyj
DNA Oy
VIREILLETULO
Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2010 kaupungin kaavoituskatsauksesta
tiedottamisen yhteydessä. Kaavatyö on ollut mukana myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoituskatsauksissa.
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT
Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 29.3.2010. Alueen naapurikiinteistöille,
maanomistajille sekä viranomaisille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.4. – 23.4.2010. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
8(22)
Taulukko 1. Osallisten lausunnot ja niiden huomioonottaminen
Osallinen
Lausunnon/mielipiteen keskeinen
sisältö
Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan
Lahden kaupungin
liikuntapalvelut
Liikuntapalvelut suosittelee toteutettavaksi vaihtoehdon 0+ niin, että urheilualuetta kehitetään alueen asukkaiden
ja liikuntapalveluiden tarpeet huomioiden. Urheilualueen ulkokenttien korvaavaa aluetta ei ole osoitettu.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia asumisen mahdollisuutta alueelle. Pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen sijoittaminen alueelle
on mahdollista. Kentät ovat jatkossakin liikuntakäytössä, kunnes toiminnot siirtyvät alueelta pois.
Päijät-Hämeen liitto
Ei huomautettavaa. Vaikutusten arvioinnista tulisi käydä ilmi harjoitusjäähallien poistumisen vaikutukset nykyisten käyttäjien liikuntamahdollisuuksiin.
Liikuntamahdollisuudet arvioidaan
toimintojen siirtyessä pois, kun tiedetään mahdollisesta korvaavasta paikasta.
Ulla-Maija Kemppi,
Nikkarinkatu 29
Vaihtoehto 1 antaisi väljemmän ilmeen
alueelle eikä sisällä suunniteltua hulevesien käsittelyaluetta. Vaihtoehto 2:n
tonttikoko on liian pieni.
Hulevesien käsittelyalue on mahdollista sisällyttää myös vaihtoehto
1:een, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Pienet tontit houkuttelevat
tiettyjä ihmisiä, varsinkin kävelyetäisyyden päässä keskustasta.
Vihertoimi, kunnallistekniikka
Vihertoimi esittää uuden asuinalueen
ja Kerinkallion pientaloalueen välissä
kulkevan viherkaistan sisällyttämistä
muodostettaviin tontteihin. Ajoneuvoliikenne alueelle toivottavaa Nikkarinkadun kautta. Vaihtoehto 2 kannatettava,
koska Saksalankadun puoleinen viheralue sisältää tulevia tarpeita mahdollistavan muunneltavuuden.
Nikkarinkadun puolelta liittymän
tuominen alueelle aiheuttaisi enemmän haittaa olemassa oleville alueen
asukkaille. Hulevesipainanne on
muutettu istutettavaksi alueeksi, joka
liitetään tontteihin. Hulevedet ohjataan kadun varressa kulkevaan
ojaan tai kouruun.
Lahden kaupunginmuseo
Uuden pientaloalueen suunnittelun
pohjaksi tulisi ottaa ympäröivien arvoalueiden peruspiirteet, säännönmukaisuus, maltillinen mittakaava ja puutarhamaisuus. Tästä näkökulmasta vaihtoehto 2 on ainoa mahdollinen. Kattomuotoja, -kaltevuuksia, julkisivumateriaaleja ja rakentamistapaa ohjaavat
määräykset ovat tarpeen. Vanhalle
kaupparakennukselle esitetään suojelumerkintää.
Julkisivun värisävyjä ja materiaaleja
sekä harjan suuntaa koskevat määräykset lisätty kaavaehdotukseen.
Myymälärakennus on merkitty suojeltavaksi ja sen ensimmäisen kerroksen tilat määrätään liike- ja palvelukäyttöön.
Lahti Aqua
Kaavamuutosalueella voi olla merkittävä rooli suunniteltaessa hulevesien
viivytystä ja pidättämistä Paskurinojan
valuma-alueella. Lahti Aqua kannattaa
vaihtoehtoa 2.
Kaavaehdotukseen on sisällytetty
Saksalankadun suuntainen lähivirkistysalue (VL-hu), joka sallii hulevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet alueella.
Lahden Tilakeskus
Alueella olevien liikuntapaikkojen uudelleensijoitusta ei ole ratkaistu. Tilakeskus tukee liikuntapalveluiden lau-
Asemakaavan muutos ei tule toteutumaan ennen kuin alueella nyt olevat toiminnot ovat poistuneet. Ks.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
9(22)
sunnossa esitettyä kannanottoa.
liikuntapalveluiden lausunnon kommentti.
Asunto Oy Nikkarinkatu 25, Maire ja Eino
Kokko
Nikkarinkadun varsi on muutettava
asemakaavassa puistoalueeksi. Sisääntulo uudelle alueelle Kerintien
kautta. Alueiden korkeuserot on otettava huomioon hulevesien kannalta.
Nikkarinkadun varsi on muutettu
kaavaehdotuksessa puistoalueeksi,
koska alueen liikuntapaikat poistuvat
eikä pysäköintipaikalle ole enää
tarvetta. Sisäänkäynti alueelle Kerintien kautta. Hulevesipainanne alueen
eteläreunasta on poistettu mm. korkeuserojen vuoksi.
Marja-Liisa ja Mauri
Laaksonen
Uudet tontit ovat liian pieniä ja rakennukset suuria verrattuna ympäröivään
rakenteeseen. Hulevesien mahdolliset
haittavaikutukset huolestuttavat.
Nykypäivänä ei ole mielekästä kaavoittaa ympäröivän pientaloalueen
mukaisesti suuria tontteja näin lähelle kaupungin keskustaa. Uusien
asuinrakennusten rakennusoikeus
on 160 m2, mikä on suhteellisen
vähän nykypäivänä. Kaksikerroksinen asuinrakennus vapauttaa tonttia
muuhun käyttöön. Hulevesien käsittelyä koskevat mahdolliset rakenteet
on ennen toteutusta suunniteltava
sellaisiksi, että ne parantavat alueen
hulevesitilannetta eivätkä huononna
sitä. Tarkempia suunnitelmia tehdään, kun tarpeet tarkentuvat. Kaavassa varataan kuitenkin alue, joka
mahdollistaa jatkossa ko. rakenteiden toteuttamisen.
Anu ja Esko Taipale
Kerinkallion kenttä säilytettävä. Vaihtoehto 0+ paras. Jos alueelle tulee
asumista, vaihtoehto 2 sopivin pienin
muutoksin. Tonttikoko vähintään 750
m2.
Alueella tavoitellaan tiivistä asumista. Mikäli tiiviillä ja matalalla kaupunkiomakotiasumisella ei päästä riittävän tehokkaaseen maankäyttöön
joudutaan tutkimaan esim. pienkerrostalojen sijoittamista alueelle.
Useamman 750 m2 kokoisen tontin
kaavoittaminen näin lähelle kaupungin keskustaa ei ole nykypäivänä
enää mielekästä. Kaupungin laajentuessa on reuna-alueilla väistämätön
kehityssuunta aina tiiviimpään (tai
korkeampaan) päin. Kentät säilyvät
alueella, kunnes toiminnot poistuvat.
Tässä yhteydessä tutkitaan korvaavan paikan mahdollisuutta.
Hämeen ELY-keskus
Vaihtoehto 2 vaikuttaa johdonmukaisemmalta ja hallitummalta kuin 1. Mikäli vaihtoehto 1 valitaan, olisi harkittava, pitäisikö rakentamista ohjata tarkemmin. Pohjavesiasiat ja liikennemelu on huomioitava.
Vaihtoehto 2 on valittu jatkotyöstettäväksi. Kaavaehdotukseen on lisätty liikennemelun vuoksi ohjeellinen
meluvallin paikka alueen länsikulmaan, josta tällä hetkellä alueelle
tulee eniten melua. Pohjavesimäärä-
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
10(22)
ykset on lisätty kaavaehdotukseen
(pv).
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Ekopisteelle tulee olla esteetön pääsy
asukkailla ja astioiden tyhjentäjillä.
Puurivi hankaloittaa pääsyä alueelle.
Sijainti ja mitoitus vaikuttavat sopivalta.
Katualueen rakenne ja istutukset
tarkentuvat katusuunnitelman yhteydessä. Puurivi on ohjeellinen.
Kiinteistö Oy IsoVuoritalo (Kerintie 35)
Vaihtoehto 2 on sopivin koskien liikerakennusten tonttia.
Vaihtoehto 2 on valittu jatkotyöstettäväksi kaavaehdotukseksi.
Anttilanmäki-Kittelän
asukasyhdistys ry
Ei huomautettavaa. Saksalankadun
katusuunnitelmat on huomioitava kaavatyössä.
Kaavatyötä tehdään yhteistyössä
Lahden kunnallistekniikan katusuunnittelun kanssa.
Lahti Energia Oy
Kaavaan on merkittävä johtorasite
liikerakennusten tontin lounaisreunaan.
Ko. alueelle on avattu kevyen liikenteen väylä, joka on osoitettu osaksi
lähivirkistysaluetta (VL-hu). Johdot
voivat kulkea ko. väylää pitkin.
Kerinkallion omakotiyhdistys ry
Alueen perinteinen ulkoliikuntakäyttö
tulisi säilyttää. Rakentaminen liian
tiivistä. Alueen maanpintaa on laskettava muun alueen tasoon. Uusien
rakennusten oltava tyyliltään yhtenäisiä kuten Kerinkallion omakotialueella.
Kotiloiden esiintyminen on huomioitava
viheralueita suunniteltaessa. Sinikantien puoleiseen reunaan on jätettävä
hoidettu puistokaistale ja aita. Hulevesitilanteeseen alueella on saatava
parannusta.
Liikuntakäyttö säilyy alueella, kunnes
toiminnot poistuvat. Tässä yhteydessä tutkitaan korvaavien liikuntapaikkojen mahdollisuus. Kaavaehdotuksessa on varattu mahdollisuus sijoittaa alueelle pienimuotoisia lähiliikuntapaikkoja sekä leikkikenttä. Alue
tukeutuu osittain Launeen liikuntapaikkoihin. Koko kaupungin liikuntatarpeet tulee ottaa huomioon mm.
kenttien paikkoja mietittäessä.
Tonttien suurentaminen paljoa esitettyä suuremmiksi ei ole mielekästä
näin lähellä keskustaa. Mikäli tiiviillä
ja matalalla kaupunkiomakotiasumisella ei päästä riittävän tehokkaaseen maankäyttöön joudutaan tutkimaan esim. pienkerrostalojen sijoittamista alueelle. Alueen madaltaminen saattaa edellyttää suuria maamassojen vaihtoja. Täyttömaan ja
kuivakuorikerroksen alla n. 2-6 metrin syvyydessä on savea. Aluetta
joudutaan kuitenkin toteutusvaiheessa muokkaamaan mm. alueen tasaamisen, jäähdytysputkistojen poistamisen ym. vuoksi.
Rakennusten yhtenäisyyttä on lisätty
määräämällä kaavassa julkisivun
värisävystä ja materiaalista. Kts.
museon lausunto.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
11(22)
Viheralueiden suunnittelu tehdään
kaavatyön valmistumisen jälkeen
toteutusvaiheessa. Viherkaistale
alueen eteläreunassa jätetty paikoilleen, vaikka hulevesipainanne poistuikin.
Hulevesitilanteen korjaamiseksi alueella tullaan tekemään tarkentavia
suunnitelmia. Kts. Lahti Aquan lausunto.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
Ei huomautettavaa.
Lahden Seudun Ympäristöpalvelut
Esitetyn kaltainen asuminen (vaihtoehdot 1 ja 2) sopivat alueelle. Sijainti
lähellä keskustaa puoltaa tiivistä pientalorakentamista. Saksalankadun liikennemelu on huomioitava suunnitelmassa.
Kaavaehdotukseen on lisätty liikennemelun vuoksi ohjeellinen meluvallin paikka alueen länsikulmaan, josta
tällä hetkellä alueelle tulee eniten
melua.
Timo Äikäs
Uusi alue aivan liian ahdas ja tiivis.
Alue alistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Viher- ja liikuntaalueet ovat alimitoitettuja. Pitkä kapea
umpikujakatu aiheuttaa ongelmia mm.
lumen ja pysäköinnin kanssa.
Läheisten kulttuurihistoriallisesti
arvokkaiden alueiden vuoksi kaavatyössä on kuultu kaupunginmuseota.
Kts. museon lausunto. Kapea katu
parantaa osaltaan viihtyisyyttä ja
turvallisuutta mm. vähentämällä
katupaikoitusta ja –säilytystä sekä
hidastamalla ajonopeutta. Kerinkallion alue tukeutuu virkistysalueidensa
osalta myös läheiseen Kerinkallionpuistoon sekä Kerinkallion - Linnaistensuon laajaan virkistys- ja viheralueeseen.
Paras laajennus on sellainen, että sitä
ei edes huomaa laajennukseksi.
Laajennus voidaan tehdä mahdollisimman yhteneväksi tai selkeästi
erilaiseksi. Mikäli halutaan muodostaa uusi yhtenäinen kokonaisuus
vanhasta ja uudesta on laajennus
tehtävä siten, että sitä ei edes huomaa laajennukseksi. Kerinkallion
alueen kohdalla on haluttu säilyttää
vanha arvoalue omana itsenäisenä
kokonaisuutenaan.
Muilta osallisilta ei tullut lausuntoa.
VIRANOMAISYHTEISTYÖ
Hämeen ELY-keskukselle (ympäristö), Uudenmaan ELY-keskukselle (liikenne) sekä Päijät-Hämeen liitolle on valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettu OAS sekä kaa-
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
12(22)
valuonnokset. Kaavatyö oli esillä Hämeen ELY-keskuksen ja maankäytön kesken järjestettävässä kaavaneuvottelussa 24.3.2010 sekä maastokäynnillä 1.6.2010.
3.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET
LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET
Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuvien harjoitusjäähallien alue pääosin asumiskäyttöön ottaen huomioon Saksalankadun kehittäminen, viereinen kulttuurihistoriallisesti arvokas pientaloalue sekä alueen virkistyskäyttötarpeet.
PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET
Kaavatyön aloituskokouksessa esille nousi tavoite alueelta muodostuvien hulevesien
luonnonmukaisen käsittelyn parantamisesta ja vaikuttaminen Saksalankadun varressa
kulkevan Paskurinojan ja lähialueen hulevesiin.
3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET
Asemakaavan muutoksen luonnoksesta tehtiin kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta järjestettiin kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus sekä luonnosvaiheen kuuleminen.
Vaihtoehto 0+ säilytti olemassa olevat ulkopalloilukentät ja siinä poistuvan harjoitusjäähallin paikalle oli osoitettu lähivirkistysalue, jota voidaan käyttää hulevesien käsittelyyn sopivien rakenteiden tai pienimuotoisten uusien liikuntapaikkojen sijoittamiseen.
Kuva 5. Luonnosvaihtoehto 0+
Vaihtoehtojen 1 ja 2 keskeinen ero oli niiden sisältämän asumisen muoto. Vaihtoehto 1 sisälsi tuottajamuotoisesti toteutuvaa pientaloasutusta ja vaihtoehto 2 sisälsi 24 omatoimi-
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
13(22)
sesti toteutettavaa omakotitonttia kaupunkimaista pientaloasumista varten. Vaihtoehdot
poikkesivat myös mm. viheralueen muodon ja koon, sallitun kerroslukumäärän, paikoitusalueiden sekä sallitun kokonaisrakennusoikeuden suhteen.
Kuva 6. Luonnosvaihtoehto 1
Kuva 7. Luonnosvaihtoehto 2
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
14(22)
ASEMAKAAVAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
Vaihtoehto 0+ suljettiin pois, koska se ei vastannut kaavatyön tavoitteiden saavuttamista.
Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ovat monilta osin samanlaiset. Molemmissa vaihtoehdoissa alueelta poistuvat todennäköisesti kaikki ulkopalloilukentät sekä harjoitusjäähalli.
Vaihtoehto 2:n todettiin soveltuvan paremmin viereisen Kerinkallion pientaloalueen luonteeseen omakotiasumisen sekä riittävän tarkan rakennusten sijoittumista ohjaavan kaavan vuoksi. Kapeamman rakenteen ansiosta asutus voidaan tuoda kauemmaksi Saksalankadusta, joka on sekä meluntorjunnan että alueelle rakennettavan hulevesien käsittelyalueen toteutusmahdollisuuden kannalta hyvä asia. Ympäröivien arvokkaiden alueiden
vuoksi riittävän säännönmukaisuuden sekä samankaltaisten peruspiirteiden saavuttamiseksi vaihtoehto 2:n valitseminen kaavaehdotuksen pohjaksi on perusteltua.
Luonnosvaiheen kuulemisessa vaihtoehto 2 sai eniten kannatusta niiltä osallisilta, jotka
olivat ottaneet kantaa jonkin esitetyn vaihtoehdon valitsemisen välillä. Osallisista kaksi
kannatti vaihtoehtoa 0+, yksi kannatti vaihtoehtoa 1 ja kuusi kannatti vaihtoehtoa 2. Loput
10 osallista eivät ottaneet kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
15(22)
4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS
4.1 KAAVAN RAKENNE
Asemakaavan muutoksella alueen pääkäyttötarkoitus muutetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta (VU-1) pääosin asumiseen. Kaavalla lisätään alueelle 23 pientalotonttia
(AO-1), joiden pinta-ala on 480 m2 – 717 m2. Kunkin pientalotontin rakennusoikeus on
yhteensä 250 k-m2, jolloin tonttitehokkuus e=0.35 - 0.52.
Tontit sijoittuvat suoraan riviin kadun varteen siten, että asuinrakennus rajautuu tontin kadun puoleiseen reunaan luoden selkeän katutilan. Tontin perälle on kaavassa osoitettu piharakennuksen rakennusala, jonka rakennusoikeus on 50 k-m2. Kunkin asuinrakennuksen rakennusalan molemmille puolille on osoitettu pysäköimis- ja autosäilytyspaikka, joiden yhteenlaskettu tonttikohtainen rakennusala on 40 k-m2. Asuinrakennusten rakennusala on 8 m x 10 m ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 160 k-m2.
Kaavalla muutetaan entisen harjoitusjäähallin alue lähivirkistysalueeksi, jolle saa rakentaa
hulevesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuvia rakenteita sekä leikkikenttiä ja pienimuotoisia lähiliikuntapaikkoja (VL-hu).
Kaava-alueen pohjoiskulmaan sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue
(AL-1), jonka rakennustehokkuudeksi on annettu e=0.5. Alueella sijaitseva vanha myymälärakennus määrätään kaavassa suojeltavaksi, ja sen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa vain liike- ja palvelutiloja.
Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, melusuojaukseen, aitaamiseen, pysäköintipaikkoihin, oleskelu- ja leikkipaikkoihin sekä rakennusten kerroslukuun, julkisivuihin ja kattokaltevuuteen.
4.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN
Kaava-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavan muutos on Lahden
yleiskaavan 1998 (oikeusvaikutukseton) mukainen, jota laadittaessa on otettu huomioon
MRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan muutos on PäijätHämeen maakuntakaavan 2006 mukainen.
4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET
MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten
perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.
VAIKUTUKSET IHMISEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN
Kaavamuutoksella puututaan hulevesiongelmaan alueella. Kaavaan on merkitty hulevesien käsittelyyn soveltuva alue Saksalankadun suuntaisesti. Alueella sallitaan hulevesien
viivytykseen, imeyttämiseen ja johtamiseen soveltuvien rakenteiden toteuttaminen. Hulevesialueen tarkoituksena on parantaa hulevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia lähiympäristössä mm. viivytysaltaiden rakentamisella. Tässä tapauksessa uuden alueen hulevedet
eivät tule kuormittamaan ympäröiviä asuinalueita. Alueella vaikutukset pohjaveteen ovat
vähäiset, koska suunnittelualue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta.
Vaikutukset asukkaiden määrään alueella ovat merkittävät. Kaavamuutoksella lisätään
mahdollisuus noin sadan uuden asukkaan sijoittamiseksi alueelle.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
16(22)
Vaikutukset liikuntamahdollisuuksiin alueella ovat merkittävät. Asemakaavan muutoksella
alueelta poistuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1), jonka seurauksena alueella tällä hetkellä käytössä olevat liikuntapaikat poistuvat. Harjoitusjäähallin toiminta on siirtynyt
Launeen vapaa-ajankeskukseen n. 0,8 km länteen. Launeelle on tarkoitus rakentaa myös
uusi ulkopalloilukenttä Länsiharjun koulun yhteyteen. Lähimmät olemassa olevat ulkoliikuntakentät sijaitsevat Launeella ja Liipolassa.
Kaava-alueella sijaitsevia kenttiä tullaan kuitenkin edelleen käyttämään liikuntatarkoituksessa, kunnes nykyiset toiminnot sieltä poistuvat. Tässä vaiheessa tutkitaan mahdollisen
korvaavan paikan sijaintia ja arvioidaan lähialueen asukkaiden liikuntapaikkojen riittävyyttä.
Virkistysalueiden riittävyys on hyvä. Suunnittelualue tukeutuu virkistysalueidensa osalta
mm. läheiseen Kerinkallion - Linnaistensuon laajaan viher- ja virkistysalueeseen.
Vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset, koska alue on tällä hetkellä pääasiassa
asfaltti- ja hiekkapintaista kenttää ja pysäköintialuetta. Alueella sijaitsevat myös suuri harjoitusjäähalli sekä huoltorakennus. Alueelle tulevat uudet viheralueet lisäävät täten alueella olevaa luonnonympäristöä. Alueella nykyisin sijaitseva puusto sijoittuu pääosin kaavamuutoksen mukaisille viheralueille.
Alueen suora katu edesauttaa ilman vaihtumista varsinkin kylmänä vuodenaikana, jolloin
ilman vaihtuminen alueella on heikkoa.
VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN JA LIIKENTEESEEN
Alueelle tulevat uudet asumistoiminnot sekä laajentuneet liiketoiminnot lisäävät liikenteen
määrää. Alueen liikenne ohjataan Kerintien päähän, josta se liittyy Saksalankatuun. Alueen risteysjärjestelyjä tarkastellaan vireillä olevan Saksalankatuun liittyvän katusuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuudet alueella ovat
erittäin hyvät. Alue sijaitsee vain noin 1,7 km etäisyydellä Lahden torilta kaakkoon.
Alueen sadevesiviemäriverkosto on jo nyt ylikuormitettu. Tästä syystä kaavassa määrätään hulevesien ohjaamisesta niiden käsittelemiseen erikseen varattuihin paikkoihin. Hulevesien viivyttäminen alueella mahdollistetaan, joten kaavamuutoksella pyritään parantamaan alueen hulevesitilannetta.
VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN.
Uusi asuinalue muodostaa toteutuessaan selkeän eron viereiseen Kerinkallion omakotitaloalueeseen nähden. Alueesta tulee tiiviimpi, monimuotoisempi ja korkeampi. Alueet on
rajattu toisistaan 6 m leveällä istutettavalla alueella. Alueesta on tarkoitus muodostaa oma
itsenäinen kokonaisuutensa kuitenkin alistamatta mitoituksellisesti viereistä arvokasta Kerinkallion omakotialuetta. Uudesta alueesta halutaan muodostuvan uuden näköinen ja
selkeästi erillinen asuinalue, jolloin esimerkiksi reuna-alueella sijaitsevien tonttien suurentaminen pehmeämmän rajan aikaansaamiseksi on tarpeetonta.
Kaupunkikuvallisesti uusi asuinalue täydentää toteutuessaan ympäröivää pientaloasutusta. Alueen läheinen sijainti kaupungin keskustaan nähden on perusteluna ympäristöä tiiviimmän alueen rakentumiselle.
Saksalankadun varren maisema paranee harjoitusjäähallin korvautuessa puistoalueella,
Alue on nähtävissä kadun varressa kulkevalta kevyen liikenteen väylältä ja paikoitellen
myös meluvallin takaa Saksalankadulta. Kerinkallion omakotialueelta päin katsottuna uusi
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
17(22)
pientaloasutus näkyy korkeahkojen (2-kerroksisten) asuinrakennusten osalta. Maisemasta
poistuvat kuitenkin valopylväät ja korkeat metalliaidat, jotka kuuluvat ulkokentän rakenteisiin.
4.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Saksalankadun liikenne aiheuttaa ympäristöönsä melua. Alueella on käytetty useita meluntorjuntakeinoja. Saksalankadun ja Kerintien kulmauksessa sijaitseva liikerakennusten
tontti on kaavaan merkitty melusuojauksen tarvetta osoittavin merkinnöin, jolloin rakennusalan rajaan rajoittuvien rakennusten julkisivun ääneneristävyys on oltava vähintään 35
dBA. Pientalotontit on sijoitettu n. 40 m päähän Saksalankadun puoleisesta kaava-alueen
rajasta, ja väliin jäävä viheralue toimii etäisyyden puolesta melusuojana. Asuinalue tukeutuu myös Saksalankadun varren melusuojavalliin. Suunnittelualueen länsinurkkaan on
osoitettu myös ohjeellinen meluvallin paikka estämään Saksalankadun ja Nikkarinkadun
risteyksestä alueelle tulevaa melua. Pientaloalueen pohjoissivulle, Saksalankadun puolelle, on kaavassa osoitettu myös piharakennusten rakennusala.
Alueen alavan sijainnin ja ympäristön pintavesiolosuhteiden vuoksi hulevesiongelmat ovat
merkittäviä. Asemakaavan muutoksella pyritään vaikuttamaan näihin ongelmiin mm. mahdollistamalla hulevesien käsittely- ja viivytysaltaiden sijoittaminen sekä velvoittamalla tonttikohtaiseen hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Paikoitellen maanpinnan peittäminen esimerkiksi asfaltilla kielletään hulevesien osittaisen imeytymisen ja niiden viivyttämisen mahdollistamiseksi.
Alueella kulkee maanalaisia jäähdytysputkistoja jäähallitoiminnan jäljiltä. Jäähdytysnesteenä on käytetty suolavettä. Alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on tutkittava
aluetta toteutettaessa ja olemassa olevia rakenteita purettaessa.
4.5 NIMISTÖ
Alueelle syntyvän uuden kadun nimistötoimikunta on nimennyt Mairenkaduksi lähiympäristön naisten nimillä nimettyjen katujen mukaisesti. Lähivirkistysalue on nimetty Lätkäpuistoksi alueen entisen käyttötarkoituksen mukaan.
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Alueesta on tehty havainnekuvia, jotka esittävät esimerkkejä alueen toteutuneesta pientaloasutuksesta.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
18(22)
Kuva 8. Esimerkki toteutuneesta pientaloalueesta
Kuva 9. Havainnekuva pientaloalueen rakenteesta. Asuinrakennukset rajaavat katutilaa
sijoittumalla
mahdollisimman
lähelle katualuetta. Piharakennukset rajaavat piha-aluetta.
Tontit rajoittuvat viheralueisiin
tai viherkaistoihin.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
1. kerros
19(22)
2. kerros
Kuva 10. Esimerkki asuinrakennuksen pohjaratkaisusta, kun rakennusala on 8 m x 10 m. Rakennuksen oleskelutilat
sijaitsevat maantasokerroksessa, jolloin pääikkunoiden tulee suuntautua talon päädystä pihaa kohti ja rakennusten väliin
voidaan silti rakentaa esim. autokatokset. Pääikkunoiden edessä on oltava 8 metriä tyhjää tilaa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee myös yksi makuuhuone. Mahdolliset saunatilat on ajateltu sijoitettavaksi erilliseen piharakennukseen.
Rakennukseen voidaan asentaa myös hissi kerrosten välille välipohjan avonaisen osan kohdalle.
1. kerros
2. kerros
Kuva 11. Esimerkki asuinrakennuksen pohjaratkaisusta, kun rakennuksen oleskelutilat sijaitsevat toisessa kerroksessa,
jolloin pääikkunat voivat suuntautua osittain naapuritonttia kohti ja rakennusten väliin voidaan silti rakentaa esim. autokatokset. Pääikkunoiden edessä on oltava 8 metriä tyhjää tilaa. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevat myös pesu- ja
saunatilat.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
20(22)
Kuva 12. Esimerkki pihajärjestelyistä
tontilla. Rakennuksen etäisyyden ollessa
naapuritontin rajalta alle 4 metriä tulee
palomääräykset ottaa huomioon. Asuinrakennuksen molemmin puolin on mahdollisuus rakentaa autokatos tai –talli
paloturvallisuusmääräykset huomioiden.
Pihan perälle rakennettava piharakennus
rajaa piha-alueen tehden siitä suojaisemman ja toimien samalla esimerkiksi
näkö- ja melusuojaesteenä.
Tonttien välistä rajaa ei saa aidata muutoin kuin kasvillisuudella tai kasvillisuuden
peittämillä aidoilla. Tonttien piha-aluetta
ei saa peittää vettä kokonaan läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla.
Tonttien hulevedet tulee ohjata tontin
rajalla kulkevaan hulevesipainanteeseen
tai –kouruun.
5.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS
Alueen toteutuminen riippuu nykyisten toimintojen poissiirtymisen aikataulusta.
5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA
Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyjärjestelmän toimivuutta seurataan alueen toteutuessa.
Lahdessa 12.8.2010
kaavoitusarkkitehti
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
Markus Lehmuskoski
A-2463a
2010-00211
21(22)
Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävillä 2.9. – 4.10.2010. Sinä aikana on tullut yksi muistutus.
Kerinkallion Omakotiyhdistys ry (muistutuksen on allekirjoittanut yhdistyksen puheenjohtaja Lassi Ojala) muistuttaa (muistutus saapunut 6.10.2010), että:
- Uudisrakentaminen ei saa heikentää alueen hulevesien käsittelyä. Tulvaherkkyyden pitää vähetä nykyisestään. Uudelta asuinalueelta ei saa valua ylimääräisiä
vesiä Sinikantien puoleisille tonteille. Rakentamisen vaikutukset hulevesiin on
selvitettävä yhteistyössä nykyisten asukkaiden kanssa.
- Kerinhallien alueen ja Sinikantien tonttien välisen kuuden metrin istutettavan
maasuikaleen hoidon vastuusta tulee selkeästi päättää.
- Uuden alueen piharakennusten suunnittelussa tulee huomioida alemmalla maantasolla olevat Sinikantien naapurit.
- Uuden alueen pitää olla sopusuhtaista ulkonäöltään vanhan asutuksen kanssa.
- Liikerakennusten tontin käyttötarkoituksesta tulee määrätä tarkemmin. Alueelle ei
saa rakentaa mitään liikennemääriä merkittävästi lisääviä toimintoja tai muuta
häiritsevää tai alueelle kuulumatonta liiketoimintaa.
Maankäyttö vastaa:
- Alueen hulevesitilanteen osalta kyse on laajemmasta ongelmasta, ja tilanteen
korjaamiseksi on tekeillä suunnitelmia ja selvityksiä. Asemakaavaehdotuksessa
osoitetulla VL-hu -alueella pyritään mahdollistamaan esimerkiksi Paskurinojan
vesien viivyttämisen mahdollistavia altaita ja muita rakenteita. Uuden alueen hulevedet tulee kaavamääräyksin ohjata hulevesipainanteissa esim. ko. altaisiin tai
suoraan Paskurinojaan.
- Uuden ja vanhan asuinalueen välinen kuuden metrin istutettavaksi osoitettu alue
kuuluu uusille tonteille, ja sen hoidosta vastaavat uusien tonttien omistajat. Alueella ei kulje hulevesipainannetta.
- Uudet piharakennukset saavat olla enintään yksikerroksisia. Niiden etäisyys Kerinkallion alueen asemakaavan mukaisista piharakennusten rakennusaloista on
vähintään 14 metriä ja tontin rajasta kuusi metriä. Väliin jäävä tontin osa on istutettava suojaavaksi vihervyöhykkeeksi.
- Uusi asuinalue muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa Kerinkallion omakotialueeseen nähden. Kerinkallion asuinalueen mukaisesti uuden alueen käyttötarkoitus on omakotiasumista ja asuinrakennukset sijoittuvat kadun varteen jättäen piha-alueen vapaaksi. Piharakennukset sijoittuvat pihan perälle. Riittävän yhtenäisyyden aikaansaamiseksi alueella on määrätty julkisivun värityksestä ja materiaalista sekä kattokulmasta ja harjan suunnasta. Rakennusala rajoittaa rakennusten koon hyvin yhteneväksi. Kerinkallion alueen liiallinen kopiointi ei säilyttäisi
vanhaa arvoaluetta omana kokonaisuutenaan vaan laajentaisi sitä, mikä ei ole
toivottavaa.
- Asuin- ja liikerakennusten tontille osoitettu rakennusoikeus ei ole niin suuri, että
se aiheuttaisi merkittävää haittaa Kerinkallion alueen asukkaille. Liikennöinti tontille tapahtuu lisäksi suoraan Saksalankadulle siten, että se ei rasita Karinkallion
aluetta. Tontilla on sijainnut liikerakennus jo aiemmin, josta syystä liikekäyttö on
perusteltua. Alueen meluisuus puoltaa myös liikekäyttöä. Asemakaava sallii liikerakennusten tontilla myös asumisen.
Esitetty muistutus ei anna aihetta tehdä muutoksia kaavaehdotukseen.
Nähtävilläoloajan jälkeen on muutettu autopaikkojen korttelialue (LPA-1) yleiseksi pysäköintialueeksi (LP-1).
Asemakaavan selostus (ja seurantalomake) on korjattu tältä osin.
Muutoksen jälkeen asemakaavan piirustusnumero on A-2463a.
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
A-2463a
2010-00211
Lahdessa 15.12.2010
kaavoitusarkkitehti
6 LIITTEET
Asemakaavan seurantalomake
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala
Maankäyttö
Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI
Markus Lehmuskoski
22(22)
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu
kaavatunnus
Kaava-alueen pintaala [ha]
Maanalaisten tilojen
pinta-ala [ha]
398 Lahti
15.12.2010
Täyttämispvm
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:KERINKALLION (20.) KAUPUNGINOSAN
KORTTELIN 20043 TONTTIA 1, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUETTA
SEKÄ PYSÄKÖIMIS- JA KATUALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
MUODOSTUU: KERINKALLION (20.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1129 TONTIT
24 - 36, KORTTELIN 20039 TONTIT 1 - 10, KORTTELIN 20043 TONTTI 2
SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA PYSÄKÖINTIALUEET
12.08.2010
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
398A2463a
Kunnan kaavatunnus
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Rakennuspaikat [lkm]
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Pinta-ala
[ha]
Yhteensä
2,7253
A yhteensä
1,5666
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
7369
0,27
0,0000
6769
7369
0,47
1,5666
7369
-0,2100
-600
57,5
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
0,8474
31,1
-1,3599
0,3113
11,4
0,0033
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Rakennussuojelu
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Yhteensä
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
7369
0,27
0,0000
6769
Yhteensä
2,7253
A yhteensä
1,5666
57,5
7369
0,47
1,5666
7369
AL-1
0,3238
20,7
1619
0,50
0,3238
1619
AO-1
1,2428
79,3
5750
0,46
1,2428
5750
T yhteensä
-0,2100
-600
TY-5
-0,2100
-600
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
V yhteensä
0,8474
31,1
-1,3599
VL-hu
0,8474
100,0
0,8474
VU-1
-2,2073
R yhteensä
L yhteensä
0,3113
11,4
0,0033
Kadut
0,2934
94,2
0,2703
LP
LP-1
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
-0,2849
0,0179
5,8
0,0179