docNyt - Espoon Asunnot
download 
Report Transcription
Nyt - Espoon Asunnot
asukas viesti EspoonKruunun asiakaslehti Numero 2. kesäkuu 2010 Savuttomuuden soihdunkantaja Isomäki 27 NYT pyöräilemään Facebookissa olet ITEjulkkis Skeittaus on elämäntapa ESPOON Sisältö 2/2010 Espoonkruunun Asukasviesti Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. TÄSSÄ NUMEROSSA 2–3 Yhteystiedot, sisältö ja pääkirjoitukset 4–6 Ajankohtaista ja apua arkeen Julkaisija l Vinkkejä ja ajankohtaista tietoa Espoonkruunu Oy Yhteystiedot Asukasviesti Upseerinkatu 3 B 02600 Espoo Puh. (09) 816 5800 l Muualla asumisesta ja elämisestä sanottua 6 Vuokra-asunto Hongkongissa voi olla koppi palaute@espoonkruunu.fi tai laura.castren@espoonkruunu.fi 8 Espoo on pyöräilijän paratiisi 14 Facebookissa olet ite-julkkis Tämän numeron tekijät 16 Voimanpesä avasi ovensa Laura Castrén (vastaava päätoimittaja) 17 Nuorten turvatalo 10 vuotta 18 Isomäki 27 on savuttomuuden mallikiinteistö Kristina Al-Zalimi 22 Millaisin miettein Isomäkeen Anita Järvisalo 23 Tunnetko Espoon? ✍ Jaakko Kammonen ✍ Juha-Pekka Kervinen Yrjö Klippi (ulkoasu ja taitto) 24 Meistä on moneksi -tapahtuma Entressessä Suvi Klippi (ulkoasu ja taitto) 25 Espoon peruspalvelut tehostuvat 26 Asukassivut avattu nettiin Liisa Kosonen 27 Syyskauden 2010 asukaskoulutus Ursula Kuula 28 Hallituksessa käsiteltyä Niclas Paul 28 Espoonkruunu vastaa Satu Pääkkönen 29 Uudisrakennus- ja perusparannuskohteet 30 Espoonkruunulle ensimmäinen maalämpötalo 31 Kulutuskympin palkinnot jaettu 32 Skeitti vie - rullalautailu tuli kaduille 34 Asukasetukortin tarjoamat edut 36 Siivous- ja huoltoliikkeiden yhteystiedot Kari Tyllilä (tuottaja/toimitussihteeri) Veikko Uusitalo Tapani Vauhkonen Suunnittelu ja toteutus: Klippi Design Management www.klippi.fi Painatus: Painotalo Auranen Oy, Forssa Asukasviesti-lehdessä käytettävän paperin valmistuksessa ja kirjapainon tuotannossa on otettu huomioon Pohjoismaisen ympäristömerkin vaatimukset. ISSN 1457-7984 2 asukasviesti 2 2010 ● Espoonkruunu Yhteystiedot Espoonkruunu Oy Osoite Upseerinkatu 3 B (2. krs), 02600 Espoonkruunu Oy Puhelin(09) 816 5800 (vaihde) Faksi (09) 816 58 060 espoonkruunu.oy@espoonkruunu.fi Asiakaspalvelu Puhelin(09) 816 58 050 Puhelinajat maanantaista keskiviikkoon 9.00 – 12.00 perjantaisin 8.00 – 12.00 Käyntiajat maanantaista keskiviikkoon 13.00 – 15.00 torstaisin 13.00 – 17.00 perjantaisin 8.00 – 12.00 Vuokran maksu (09) 816 58 080 maanantaista torstaisin 12.00 – 16.00 perjantaisin 12.00 – 14.00 ☎ KRUUNU Pääkirjoitus ✍ Laura Castrén päätoimittaja Yhtiömme ylpeänä esittää ●● Nöyryys on hyvä asenne ja edesauttaa kehitystä, mutta onnistumisista ja saavutuksista täytyy myös osata nauttia. Espoonkruunun rakennuskohteista on syytä olla ylpeä. Yhtiömme aloitti viime vuonna 418 asunnon rakennuttamisen. Toukokuussa valmistui Isomäki 27:een huippuhieno 28 asunnon rivitalokohde maisemaan, joka on kuin Pekka Halosen maalauksesta. Isomäki on unelmaympäristö lapsiperheille ja luonnossa liikkuville. Espoonkruunussa ovat työvalot palaneet yömyöhään, jotta asuntojen rakennuttamiskustannukset saadaan sopimaan Ara-rajoihin. Työ on onnistunut, ja tiukalla budjetilla on saatu tehokkaita neliöitä, laatua ja asumismukavuutta. Isomäki on merkityksellinen myös siksi, että siellä kerätään ensimmäistä kertaa kokemuksia täysin savuttomasta kiinteistöstä. Kalajärven luonnonpuistomaiseen Isomäkeen muuttavat asiakkaat sitoutuvat savuttomuuteen jo vuokrasopimusta tehdessään. Kesäkuussa valmistuva Aurorankuja 2 on suunniteltu erityisasumiseen eli tukea tarvitseville asukkaille. Asunnot on tarkoitettu mielenter- veyskuntoutujille, jotka pääsevät harjoittelemaan itsenäistä asumista. Tillinmäkeen, Tillinmäentie 23:een, valmistuu lokakuussa 72 asuntoa. Tiimalasintie 1:een valmistuu 83 asuntoa lokakuussa 2010. Tiimalasi on yhtiölle erityinen kohde, sillä siinä kokeillaan mahdollisuutta asuntojen muunneltavuuteen. Asunnot voidaan tarpeen mukaan yhdistää, jotta esimerkiksi seniorit voisivat jatkossa asua perheidensä lähellä. Tiimalasintien on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola. Suunnittelijalle ilmeisen tyypillinen ilmavuus ja valo näkyy lopputuloksessa. Tänä vuonna valmistuu vielä 117 asuntoa Matinniitynkuja 2:een. Sijainti on loistava tulevia metron käyttäjiä ajatellen. Kuurinkalliossa alkoi 67 asunnon rakennuttaminen viime vuoden marraskuussa, mutta asunnot eivät monen yhteensattuman ja viivästyksen vuoksi valmistu tänä vuonna. Uusissa kohteissa ajatellaan myös ekotehokkuutta. Vuonna 2012 Maakirjantielle valmistuva kerrostalo lämpiää maalämmöllä, ja noin sata neliötä aurinkopaneelia riittää lämmittämään kesäkauden käyttöveden. Suomella on edessään mittava remonttiurakka, kun 1970-luvulla rakennetut talot tulevat peruskorjausikään. Ja niitähän riittää, sillä tuolloin Suomessa rakennettiin jopa 45 000 asuntoa vuodessa. Ekotehokkuudesta näissä vanhoissa kerrostaloasunnoissa ei juuri voi puhua. Korjausurakka kirpaisee myös Espoonkruunua. Asumiselle on asetettu entistä tiukemmat hiilidioksidipäästörajat, eikä energiaa saa päästää hukkaan. Erilaiset kehityshankkeet energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ovat jo käynnissä. Laura Castrén Syksyllä toimitusjohtajajana aloittava Seppo Kallio: Asiakaspalvelun rooli korostuu ●● Diplomi-insinööri, ekonomi Seppo Kallio on nimitetty Espoonkruunu Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän astuu yhtiön palvelukseen elokuun alussa ja aloittaa toimitusjohtajana syyskuussa. Espoonkruunuun Kallio siirtyy Espoon kaupungin asunto-ohjelmapäällikön tehtävistä, joten toimintaympäristö on hänelle jo varsin tuttu. Aiemmin Kallio on työskennellyt myös muun muassa Helsingin kaupungin asuntotoimiston ATT:n talouspäällikkönä, YHAsunnot Oy:n talousjohtajana ja toimitusjohtajana sekä Kupari & Uusitalo -konsernin kiinteistöliiketoiminnan ja taloushallinnon Seppo Kallio asiantuntijana. Kansainvälistä kokemusta hänellä on Saudi-Arabiasta. Uudessa tehtävässä aloittava Kallio korostaa hyvän asiakaspalvelun merkitystä. ”Tavoitteena on, että Espoonkruunu säilyy johtavana kunnallisena vuokrataloyhtiönä, jonka asiakkaat ovat tyytyväisiä niin asumisen laatuun kuin saamaansa palveluun”, Kallio korostaa palvelun merkitystä. Kallio myöntää, että jatkossakin haasteena on, miten sovittaa yhteen asumisen edullisuus ja asuntojen korkeat laatuvaatimukset. ”Espoossa suurin haaste on asumisen kalleus. Suunnitteilla oleva asumistuen muutos vaikeuttaisi vuokralaisten tilannetta etenkin pääkaupunkiseudulla. Muutos merkinnee sitä, että asumismenot ylittävät selvästi asumistuen enimmäisrajat. Tämä vaikeuttaa etenkin Espoon vuokra-asuntotilannetta”, Kallio pelkää. Hän lupaa kehittää yhtiötä asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioon ottaen. Toisaalta haasteeksi nousee sekin, miten toteuttaa Espoon kaupungin asumisvelvoite asumisen järjestäjänä niin, että yksilöllä säilyy riittävä omakohtainen vastuu. Muutoksen tuulet puhaltavat myös omistajaorganisaatiossa eli Espoon kaupungissa. Kallio ennustaakin, että kaupungin perusorganisaation muutokset tuntuvat myös Espoonkruunussa. ”Kaupungin organisaation muutos merkinnee yhtiölle uusia tehtäviä ja vastuista”, hän uskoo. Muutokset valmistellaan ja päätetään kaupungin organisaatiossa kuluvan vuoden aikana. 3 media Muualla sanottua Yrttien ja kukkien tuoksua kotiin ★ ”Mikään tehtävä ministerintyössä ei ole Keitä ja paista järkevästi Nyt on se aika vuodesta, jolloin kukkia ja yrttejä on ylenpalttisesti tarjolla. Kaupasta voi ostaa kalliita tuoksusekoituksia, mutta miksi et tekisi omaa tuoksupussukkaa ihan itse. Sen voi sujauttaa sitten vaatehuoneeseen tai lakanoiden väliin, kylppäriin tai olohuoneeseen raikkautta ja tuoksua levittämään. ■ ■ Sähköä kuluu keittiössä paljon ruuanlai- toon. Kesällä tämä lisää tukalaa lämpöä ja tietysti kasvattaa myös sähkölaskua. Tässä muutama vinkki sähkönsäästöön. Kun keität liedellä, käytä oikean kokoista paksupohjaista ja kannellista astiaa. Säädä teho pienemmälle heti kiehumisen jälkeen ja hyödynnä myös levyn jälkilämpö. Paistaessasi uunissa käytä myös kannellista astiaa tai sitten paistopussia. Uunin jälkilämpö on todellinen energialähde: 200-asteisen uunin lämpötila vielä puolen tunnin kuluttua sammuttamisesta on vielä noin 120 astetta! Pienten annosten lämmittämiseen ja valmistamiseen on mikroaaltouuni tehokkain. yhtä haastava kuin omien lasten kasvattaminen” Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jutussa ”Isä, joka yhdisti työn ja perheen”, Apu 18/2010. ★ ”Minulla on erittäin hyvät suhteet vanhempiini, mutta valitettavasti he eivät ole kovin ympäristötietoisia. Kun olin yläasteella ja lukiossa, äitini kauhisteli sitä, että hankin vaatteeni kirpputorilta. Ja taitaa kauhistella vieläkin.” Idols-tähti Anna Puu puhuu ympäristöstä ja kierrätyksestä Me-lehdessä 10/2010. ★ ”Pyöräily on moniaistillisa kokemista. Näkemisen ohella tulevat tuoksut, äänet sekä ilmavirran ja lämpötilan tuntemukset iholla. Illalla voi maistella hyönteisiä, jos rupeaa laulattamaan.” Pyäräretkistään kolmatta kirjaa kirjoittava toimittaja-kirjailija Matti Rämö Yliopisto-leh- (lähde: www.motiva.fi) Tässä tarveaineet ja teko-ohjeet: x 4-5 kupillista kuivattuja kukkien lehtiä (ruusua, rosmariinia, laventelia, timjamia, basilikaa, neilikkaa… (kauniin värin saa lisäämällä jotain voimakkaan väristä kukkaa esimerkiksi gladiolusta tai pionia) puolisen kupillista sitruunan kuoria 4-5 pisaraa esimerkiksi ruusuöljyä tai jotain muuta seokseen sopivaa eteeristä öljyä 2 teelusikallista orvokinjuurta (luontaistuotekaupasta) Sekoita hyvin puulusikalla. Voit laittaa sekaan myös merisuolaa. Laita seos muovipussiin, sulje huolellisesti. Anna tekeytyä muutama kuukausi. Laita sen jälkeen laakeaan astiaan ja lisää tarvittaessa muutama pisara eteeristä öljyä. Varo urkkijoita! x x x Taas on liikkeellä, jos jonkin sortin huijaria. Yhdessä versiossa saat puhelun, jossa pirteä tyttö lupaa postittaa ilmaisia dvd-leffoja oman valintasi mukaan. Postituslistalle päästäksesi sinun on vain annettava henkilöturvatunnuksesi loppuosineen kaikkineen. Jos saat tällaisen puhelun, pidä henkilöturvatunnuksesi visusti omana tietonasi. Tunnuksellasi saatetaan saada paljon pahaa aikaan, ja vastuu lankeaa sinulle. ■ Pelastustiet autottomiksi Autoilun historia alkoi Suomessa vuonna 1900, jolloin kamariherra Hjalmar Linderin toi Suomeen Mercedes Simplexin ja liikemies Victor Forselius Benz Velo Comfortablen. Ensimmäisen Suomessa myönnetyn ajokortin sai helsinkiläinen liikemies Yrjö Weilin. Kortin saaminen edellytti, että henkilö oli 18 vuotta täyttänyt, raittiiksi, säännölliseksi ja luotettavaksi tunnettu henkilö, joka lisäksi oli täysin perehtynyt automobiiliin. ■ 4 asukasviesti 2 ● 2010 Nyt kolme miljoonaa autoa myöhemmin autot täyttävät katujen varret, tiet ja pihamaat. Autoa tarvitaan myös sairaankuljetuksissa, tulipaloissa ja pelastustoimissa. Silloin on kiire. Jättäkää hyvät autoilijat siis pelastustiet vapaiksi, jotta ambulanssit ja muut hälytysajoneuvot pääsevät esteettä kulkemaan. Autoton pihamaa on myös lapsille turvallinen leikkipaikka. Puolet vedestä peseytymiseen ja vessaan Suomessa vettä kuluu keskimäärin 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Peseytyessä kuluu vettä noin 60 litraa, wc:stä valuu vuorokaudessa alas noin 40 litraa ja keittiössä puuhaillessa vettä läträtään noin 35 litraa, siis henkeä kohti. Ei siis ihme, että todelliseen kulutukseen perustuva vesilasku saattaa järkyttää. ■ dessä 5/2010. ★ ”Kuluttamisessa ei sinänsä olisi mitään vikaa, jos se tapahtuisi harkitusti, omien nykyisten ja tulevien resurssien puitteissa. - - - Toisin sanoen, suomalaisten kulutustaso on liian korkea suhteessa todelliseen ansaintakykyyn.” Suomen pankin ekonomisti Pentti Forsman Arvopaperi-lehdessä 5/2010. ★ ”Ennen kuin aika tuli meille, päivät olivat pitempiä. Ne olivat tarpeeksi pitkiä kaikkeen, mitä meidän piti tehdä.” Papua-Uudessa-Guinean keskusylängöllä asuvan heimon päällikkö Pupune kertoessaan siitä, kun ajanlasku tuli Uuteen Guineaan kolmen australialaisen kullanetsijän mukana vuonna 1932. Geo-lehti 5-6/2010. ★ ”Aika monet kesäpaikat ovat kaupungista raahattujen tavaroiden vihonviimeisiä sijoituspaikkoja. Perusteellinen siivous ja esineiden karsiminen toisi nopeasti lisää avaruutta ja tilaa hengittää. Yleensä helpotuksen tunne on suuri, kun viimein raaskii luopua jostain itselleen tarpeettomasta.” Sisustussuunnittelija Anita Koponen Glorian Koti -lehdessä, toukokuu 2010. 5 Vuokra-asunto Hongkongissa: Suihkuun nukahtamisesta vesivahinko koppi jaetussa huoneessa Rakennuksissa tapahtuu vesivahinkoja keskimäärin joka viides vuosi, selviää Finanssialan keskusliiton tilastoista. Tällä hetkellä vesivahinkoja tapahtuu eniten 1960-1980-luvuilla rakennetuissa taloissa. Syyt vesivahingoille ovat moninaiset: paukkupakkaset, voimakkaat lämpöerot, vesiputkiston kunto, pesukoneen tai astianpesukoneen tiivisteiden tai letkujen pettäminen, huolimattomuus - ja kaikkein yllättävin - suihkuun nukahtaminen. Ilmeisesti lämmin veden solina rauhoittaa jopa uneen asti. ■ Normaalia kulumista? Turvalaite suojaa vesi- ja palovahingolta Vuokranantaja vastaa lain mukaan huoneiston normaalista kulumisesta. Normaalia kulumista ovat sellaiset vauriot, jotka syntyvät vähitellen, vuosien kuluessa. Normaalia kulumista on esimerkiksi tauluista jäävät jäljet. Normaalia kulumista ei sen sijaan ole koirien purujäljet, kissojen raapimisjäljet tai lasten seinäpiirustukset. ■ Kesälomat lähestyvät, ja lomalla koti saattaa jäädä ilman asukkaita viikoiksi. Kesällä keikkaa heittävät myös pitkäkyntiset, joten koti kannattaa suojata, vaikka asuntomurtojen määrä onkin ollut viime vuosina vähenemään päin. Uudet hienot turvalaitteet tuovat turvaa myös vesi- ja palovahinkojen varalta. Ne ■ (Lähde: Virpi Hienonen, Helena Kinnunen, Anne Viita, Hyvä vuokrasuhde. Käytännön opas asunnon vuokraukseen) Kaikki graffitit eivät ole ■ Tagit ovat tussilla seinään vedettyjä töhryjä. Sana tagi tulee New Yorkissa toimineelta lähetiltä, joka alkoi kirjoittaa TAKI 183 ympäri kaupunkia. 183 oli hänen katunsa numero. Piissi puolestaan viittaa englannin kielen sanoihin master piece tai piece of art, jotka tarkoittavat mestariteosta tai taideteosta. 6 asukasviesti 2 ● 2010 piissii Throw-up on piissin tapainen, mutta pienempi ja yleensä yksivärinen, nopeasi tehty graffiti. Tagi on tussilla tai spray-maalilla kirjoitettu nimimerkki. Muraali on iso graffiti, johon kuuluu paljon värejä ja hahmoja. Tämä töhryn tai tagin poistaminen maksaa kiinteistölle 400 euroa. Hongkong Ilmastointi on, lämmitys puuttuu ovat huomattavasti asuntomurtoja yleisempiä vahinkoja. Jotkut vakuutusyhtiöt antavat kotivakuutuksesta alennusta, jos suojaa asuntonsa asianmukaisella turvallisuuslaitteella. Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymät laitteet löytyvät sivulta www. vahingontorjunta.fi hengen perhe, yhdessä vanhemmat ja kaksi lasta”, Chi sanoo. Koppeja satasella kuussa Hongkongissa Kiinassa vuokra-asunto voi olla koppi jaetussa huoneessa. Talvella palellaan ilman lämmitystä. Tiheään asutussa kaupungissa ei voi olla turhan nirso. H Teksti ja kuvat: Juha-Pekka Kervinen ongkongissa puolen vuoden työharjoittelua tekevä suomalainen Chi Nguyen kolistelee ensin auki teräskalterin ja sitten toisella avaimella asuntonsa varsinaisen oven. Vähän aiemmin meidät otti vastaan kantoninkiinaksi ala-aulan iloi- nen ja puhelias vahtimestari. Kahden kollegansa kanssa vuorotellen hän pitää huolen, että joku tervehtii sisään ja ulos kulkevia asukkaita 24 tuntia vuorokaudessa. Paikalliseen tapaan kerrostalojen ulkoovet pidetään aina lukossa. Maailman tiheimmin asutuissa kortteleissa Hongkongin Tsim Sha Tsuin kaupunginosassa asunnot ovat pieniä ja sokkeloisia. Chin 15 neliön yksiö on erotettu isommasta asunnosta vuokratuoton kohottamiseksi. “Vuokraisäntä asui tässä ennen itse. Vuokraamista varten asuntoon rakennettiin viisi yksiötä. Kaikissa muissa asuu vähintään kahden Asuntojen pilkkominen vuokraamista varten on täällä yleistä. Rankimmillaan vuokrattava yksikkö tarkoittaa alle kahden neliömetrin verkkoaidalla erotettua häkkiä. Isosta asunnosta kertyvän vuokratulon voi tällä keinolla nostaa parhailla paikoilla sijaitsevien luksusasuntojen tasolle. Koppien kuukausivuokrat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Tyypillinen koppiasukas on naimaton pienipalkkainen mies, joka asuu mieluummin kopissa keskustassa lähellä työpaikkaansa kuin kulkee tupaten täydessä metrossa kaukaisesta lähiöstä. Unohda netti kun etsit asuntoa Vuokra-asunto löytyy Hongkongista helposti, mutta hinta on kova. Chi asuntonsa ovella Austin Avenuella. Suomalaisessa Finpro-vientikeskuksessa työskentelevä Chi maksaa kalustetusta yksiöstään 4300 Hongkongin dollaria eli 434 euroa kuussa. Sähkö- ja vesimaksuja tulee lisäksi noin 15 euroa kuussa. Austin Avenuella kahdeksannessa kerroksessa kadun puolella sijaitseva asunto on yllättävän hiljainen. Katu ei ole autojen läpikulkuväylä, ja Hongkongissa sovelletaan äänimerkin käyttökieltoa, jonka rikkomisesta saa sakkoja. Ero MannerKiinan suurkaupunkien ääniympäristöön on selvä – samoin kuin Chin alkuperäiseen kotimaahan Vietnamiin. Asunto löytyi edellisen työharjoitelijan neuvojen ansiosta helposti. Ensimmäinen vinkki oli yllättäen: unohda netti! “Kiertelin katuja työpaikan lähikortteleissa ja kävelin sisään jokaiseen näkemääni asunnonvälitystoimistoon. Kävin katsomassa kuutta kohdetta. Niistä useimmat olivat pienempiä ja kalliimpia kuin tämä. Yhdessä oli selvät jäljet rottien läsnäolosta”, Chi sanoo. Kaiken tasoisia vuokra-asuntoja Hongkongissa on tarjolla hyvin. Hinnat ovat ovat samaa tasoa kuin Helsingissä, eli paikalliseen tulotasoon suhteutettuna erittäin kalliit. Hongkongilaiseen tapaan Chin asunnossa on ilmastointi, mutta ei lämmitystä. “Talvella lämpötila laski muutaman kerran alle kymmeneen asteeseen. Kostea kylmyys tunkeutuu silloin luihin ja ytimiin. Onneksi sain lainattua töistä sähköpatterin”, Chi kertoo. 7 ➔ Espoo on pyöräilijän paratiisi Elämyksiä rantareitillä Kevyen liikenteen rantatie on mainio pyöräilyreitti. Se alkaa Helsingin ja Espoon rajalta Laajalahdenselän pohjoisreunasta läheltä Gallen-Kallelan Museota ja päättyy Espoonlahden pohjukkaan Kirkkonummen ja Espoon rajalle. Jos aloittaa pyöräretken Tarvaspäästä, voi alkajaisiksi nauttia kulttuurista ja kahvista. Gallen-Kallelan Museossa on kesän ajan (5.6.–29.8.) mielenkiintoinen näyttely ”Maaemon lapset”, joka esittelee tolstoilaisuuden vaikutusta Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Gallen-Kallelan museosta suuntaamme etupyörän kohden Otaniemeä. Reitti kulkee Laajalahden länsirannan ruovikon ja rämeikön läpi. Hyvällä onnella täällä voi kuulla satakielen liverryksen. Keilaniemi kierretään aivan rannassa kulkevaa pyörätietä pitkin. Arkkitehtuurista kiinnostunut näkee nykytyylisiä business-linnoituksia. Westendin rantatielle. Sieltä pääsee ajamaan aivan merenrantaa pitkin Haukilahden uimarannalle, josta löytyy myös kahvila ja ravintola. Täällä voi ihailla kahvikupposen äärellä hienoja veneitä. Gräsanojan yli johtavaa siltaa pitkin päästään Matinkylän rantaan. Täälläkin voi virkistäytyä pulahtamalla uimarannalta mereen tai rantakahvila Merenneidossa teekupposen äärellä. Matinkylästä on vain lyhyt matka Nuottaniemeen, josta löytyy viehättävä kahvilaravintola Villa Pentry. Nuottaniemestä pyöräilijä jatkaa matkaa viehättävää rantatietä pitkin Hyljelahteen, Kaitamäkeen ja kurvaa Svinösundin uimarannalle lepuuttelemaan saaristomaisemassa silmiään ja jalkojaan. Soukanniemi jää eteläpuolelle ja matka jatkuu Soukansalmen länsirantaa pitkin Laurinlahteen. Nyt on matkaa taitettu kaksi kolmannesta, ja jäl- Espoossa voi harrastaa aitoa maastopyöräilyä, retkipyöräilyä, kulttuuripyöräilyä museoihin, huvipyöräilyä kahviloihin tai ekologista työmatkapyöräilyä. Rantareitillä yhdistyvät kulttuuri ja liikunta. Haukilahteen uimaan Otsolahti kierretään pohjois- tai eteläpuolelta moottoritien vierustaa pitkin. Alitetaan moottoritie ja kurvataan Gallen-Kallelan museossa voi virkistyä kulttuuristä. 8 asukasviesti 2 ● 2010 Espoon business-cityn aatelisto majailee lasitaloissa. Espoossa on useita upeita uimapaikkoja. 9 Fillarointi ➔ Suomenojalta voi bongata harvinaisia lintuja. leen on mahdollisuus virkistävään uintiin tai vaikka eväiden syöntiin uimarannalla. Matka jatkuu luoteeseen pitkin Espoonlahden rantaa. Saavutaan Kivenlahteen, jossa voi ihailla kaupunkimaista rakennuskokonaisuutta, joka avautuu terassimaisena Espoonlahdelle. Historian siipien havinaa Ennen kuin alitetaan moottoritie ja jatketaan Saunalahteen, voi palauttaa mieliin muutamia asioita Suomen lähihistoriasta. Saunalahdessa eli Bastvikissä ei ollut 1900 luvun alussa siltaa Kirkkonummen puolelle, vaan matkalaiset soudettiin lahden yli. Lähellä nykyistä siltaa oli myös laivalaituri, josta lähtivät pienet matkustajalaivat Helsinkiin. Sillalta pienen matkan päässä pohjoiseen oli myös saha ja tiilitehdas, joista monet paikkakuntalaiset saivat elantonsa. Moottoritien vieressä on yhä pienempi silta. Toisesta maailmansodasta lähtien aina vuoteen 1956 saakka sillan molemmissa päissä seisoivat sotilaat vartiossa. Tässä Uudelleen tuotantoon noussut kulttipyörä, Jopo. 10 asukasviesti 2 ● 2010 Espoon ja Kirkkonummen yhdistävät silta, sodan jälkeen se oli rajasilta. Cafe Bastvik on kahvila Saunalahdessa. sijaitsi Neuvostoliitolle luovetun Porkkalan alueen Helsingin puoleinen raja. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956. Saunalahden Saunaniemessä on viimeinen mahdollisuus piipahtaa uimassa. Mutta jos pyöräretken alkaakin täältä Kirkkonummen ja Espoon rajalta, Cafe Bastvikissa on mahdollisuus nauttia ennen satulaan hyppäämistä vaikka kartanoaamiainen. Pyörä myös junaan Kannattaa myös muistaa, että lähijunissa pyörän saa kuljettaa ilmaiseksi, paitsi arkisin 7.00-9.00 ja 15.00-18-00 välillä, jos junassa on tilaa. Jos haluaa palata lähtöpisteeseen Gallen-Kallelan Museoon, niin voi pyöräillä Saunalahdesta Kauklahden asemalle ja matkustaa junalla Leppävaaraan, josta on vain kivenheiton verran matkaa takaisin Tarvaspäähän. Tietenkin voi myös pyöräillä kotoaan lähimmälle radanvarren asemalle ja matkustaa ensin junalla joko Tarvaspäähän tai Kauklahteen. Muista kypärä Osta pyörä ja ole huomaavainen huolella Muista varjella pääomaasi. Liikenneturva tarkkaili suomalaisten pyöräilyä kuudellatoista paikkakunnalla, ja havaitsi, että vain joka kolmas pyörällä liikkunut käytti kypärää. Muista myös olla kohtelias ja huomaavainen muita kohtaan ja ajaa varovasti siellä missä liikkuu myös jalankulkijoita. Lapset ovat elävä varoitusmerkki. Muista taluttaa pyörää jalankulkuväylällä. Näytä aina suuntamerkki kun aiot kääntyä. Muista, että vaikka pyöräilijällä olisi etuajo-oikeus, hän törmäyksessä aina häviää isommilleen. Kun harkitset pyörän hankkimista, ajattele tarkoin millaiseen käyttöön se tulee. Tarvitsetko todellakin 12 tai 24 vaihdetta? Useimmille tavallisille pyöräilijöille riittää kolmekin. Myös 5 ja 7 vaihdetta löytyy kappavaihteista, jolloin pyörän huolto on huomattavasti helpompaa kuin ketjuvaihteisen. Turvallisuuden ja selän sekä niskan kannalta on tärkeää, että satulan etäisyys ja korkeus on oikein mitoitettu ohjaustankoon nähden. Kotimaisen Helkama-pyörän kotisivuilta löydät vinkkejä pyöräilyyn ja sieltä löytyy myös ”valintakone”, jolla voi tutkailla minkä tyyppistä pyörää sinun kannattaisi harkita itsellesi tai lapsellesi. Sieltä löytyvät myös tiedot sähköavusteisista polkupyöristä. Sivustolta saa myös tietoa ”fillarirahoituksesta”, jos haluaa ostaa pyörän maksamalla sen osissa. Kannattaa ostaa pyörä sellaisesta paikasta, jossa on asiantunteva myyjä. Näin pyöräilystä nauttii enemmän. pyöräily 11 ➔ Tomi Viljasen kulkuneuvo on polkupyörä ympäri vuoden. Talveksi vain vaihdetaan nastarenkaat alle. Teksti: Tapani Vauhkonen Kuva: Kristina Al-Zalimi Vuosi sitten tapiolalainen opiskelija Tomi Viljanen teki kovan päätöksen. Hän myi autonsa ja hankki tilalle polkupyörän. Siitä lähtien pyörä on ollut hänen ajoneuvonsa ympäri vuoden, satoi tai paistoi. Elämäntavan muutos näkyy Viljasen ulkoisessa olemuksessa. Tomilla on sopusuhtainen urheilijan vartalo. Sellainen syntyy väkisinkin, jos mittariin tulee reippaat 3000 kilometriä vuodessa. ”Aluksi paino putosi 20 kiloa, mutta sitten lihoin viisi kiloa”, Viljanen ynnäilee. Tuo viisi kiloa on tietenkin lihasta, joka tullut luiden ympärille. Ylimääräisiä rasvoja ei miehessä juuri ole. Mutta eihän talvella voi pyöräillä, siinähän kaatuu ja loukkaa itsensä. Viljanen on toista mieltä. ”Kyllä pyörällä talvellakin pärjää, kun laittaa nastarenkaat alle”, Viljanen väittää, mutta myöntää, että yli 20 asteen pakkasella on aika haasteellista pyyhkäistä talviaamuna Espoon Tapiolasta Helsingin Kallioon. Pyöräilyn suosio kasvaa Espoossa Fillarointi on fiilisjuttu 12 asukasviesti 2 ● 2010 pyöräily en liikenteen tarpeet otetaan myös jatkossa huomioon sekä kaavoituksessa että liikennesuunnittelussa”, Suominen lupaa. Rantaraitti lähes valmis Espoon erityinen panostus kaksipyöräiseen liikenteeseen on merenrantaa myötäilevän pyöräilyväylän rakentaminen. Tätä Ran- taraitiksi nimettyä pyörätietä on jo nyt valmiina lähes 40 kilometriä. Valmistuttuaan Rantaraittia pitkin pääsee pyörällä meren rannan tuntumassa yli 50 kilometrin matkan lännen Kauklahdesta aina Laajalahteen saakka, oli sitten kyse työmatkasta tai virkistyspyöräilystä. Tapani Vauhkonen Sähköllä polkee vaivattomasti Sähköavusteisessa polkupyörässä eli pedelecissa (lyhennys sanoista PEDal ELEctric Cycle) pyöräilijä saa lisävoimaa pyörään asennetusta sähkömoottorin vetojärjestelmästä. Sähkömoottorin antama lisäapu yhdistyy ajajan polkemiseen pyörän liikkeen tai poljinvoiman tunnistinten avulla. Tämä tarkoittaa käytännössä, että sähkömottori käynnistyy, kun ajaja alkaa polkea ja pysähtyy kun ajaja lopettaa polkemisen tai kun pyörä saavuttaa halutun nopeuden. Pyörällä pääsee Espoon pyöräteiden määrää ja kuntoa Viljanen kiittelee. Pääkaupunkiseudulla voi hyvinkin ajaa pyöräreittejä pitkin melkein minne vain. Pitää vain tuntea reitit, ettei tule ajettua harhaan. Viitoituksessa on Viljasen mukaan joskus toivomisen varaa, eikä pyöräteille taida alla olemassa omaa gpssysteemiä. Mutta tarkka pyörätiekartta on hyvä apu. Useimmat espoolaiset voisivat ajaa turvallisia pyöräteitä pitkin työmatkansa, jos ei nyt ihan läpi vuoden kuten Viljanen, niin ainakin suurimman osan vuodesta. ”Kirjoita siihen juttuun että tärkeintä pyöräilyssä on fiilis ja oikea asenne”, Viljanen ohjeistaa vielä. Juuri näin asia on. Polkupyörästä on tullut yhä useamman espoolaisen kuluneuvo. Viime vuonna pyöräily lisääntyi Espoon kaupunkikeskuksissa peräti neljänneksellä edellisvuodesta. Pitkien matkojen pyöräily kasvoi lähes yhtä paljon. Samaan aikaan autoliikenteen määrä ja joukkoliikenteen käyt- tö pysyivät miltei ennallaan. Suunnittelupäällikkö Petri Suominen Espoon liikennesuunnittelusta arvioi pyöräilyn suosion kasvun johtuvan siitä, että kaupunki on satsannut viime vuosina paljon kevyen liikenteen väyliin. Toki myös ihmisten ympäristötietoisuuden nousu on vaikuttanut asiaan. Suominen uskoo, että espoolaiset ajelevat pyörällä yhä enemmän myös tulevaisuudessa. ”On itsestään selvää, että kevy- Tomi Viljaselta lähti 20 kiloa pyöräilyn myötä. Sittemmin viisi kiloa tuli lihasmassana takaisin. Uudenajan pyöräilyä leipä- ja sähkömoottorilla. 13 Internetin yhteisöt mullistavat tiedonvälitystä Facebookissa olet ite-julkkis Teksti: Tapani Vauhkonen Sosiaalinen media on internetin kehityksen uusi vaihe, jossa ihmiset tuottavat itse sisällön ja jakavat sen muille. T arvitsen kalastuskuvan. Kirjoitan siis selaimeen http://flicr.com, klikkaan ilmaisten kuvien osion auki ja kirjoitan hakusanaksi ”fishing”. Katseltavakseni tulee 28 000 ilmaista tavallisten ihmisten kameroista peräisin olevaa kalastusvalokuvaa. Tässä on sosiaalisen median perimmäinen olemus. Flicr-sivustolla on yli neljä miljardia valokuvaa ja videota. Huippusuositulla Facebookilla ja sadoilla muilla internetin yhteisösivustoilla on satoja miljoonia itselleen virtuaalisen henkilöllisyyden luoneita käyttäjiä, jotka esiintyvät joko omilla nimillään tai nimimerkin suojissa; tuottavat sisältöjä, välittävät tietoa ja mielipiteitä. Nettietiketti on erilainen Facebook ja muut netin yhteisösivustot ovat muuttaneet ihmisten välistä kanssakäymistä ja tiedonvälitystä. Yhä useammalle muodostuu erilaisia virtuaalisia identiteettejä ja todellisuuksia. Perinteinen, fyysinen kanssakäyminen saattaa pahasti nettiin koukkuun jääneelle olla jo poikkeustilanne. Sähköisen vuorovaikutuksen säännöt ja etiketti ovat erilaisia 14 asukasviesti 1 ● 2010 kuin fyysisessä kanssakäymisessä. Tietokoneen ääressä saattaa tulla ilmaisseeksi asioita, joita ei kasvotusten uskaltaisi tai kehtaisi sanoa. Tässä piilee suuria mahdollisuuksia mutta myös vaaroja. Verkkoyhteisöt ovat niin uusi asia, että niiden etiketti ei ole vielä kaikkien hallussa. Aina ei muisteta että kaikki sisältö voi olla julkista. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen seurustelukumppania Susan Ruususta herjattiin Suomi 24-sivustolla raskaasti nimimerkin suojissa ja hän sai jopa tappouhkauksia. Ruusunen nosti asiasta kanteen, ja viisi ihmistä tuomittiin sakkoihin kunnianloukkauksesta. Verkkoyhteisöt kasvava bisnes Vielä vuosituhannen alussa vain yksi prosentti Suomen mediamainonnan rahoista kului verkkomainontaan. Viime vuonna internetiin satsattiin jo 13 prosenttia mainosbudjeteista. On helppo ennustaa luvun nousevan tästä vielä huimasti, sillä verkossa mainostaminen on paitsi tehokasta myös edullista. Enää ei mainoksesta makseta silloin kun lehti on painettu, vaan vasta silloin kun asiakas on klikannut linkkiä. Bisneksen tekijät ovat huomanneet myös verkkoyhteisöjen kasvavan merkityksen. Yritykset ovat vasta opettelemassa yhteisösivujen kaupallista käyt- töä, mutta tiedostavat niiden valtavat mahdollisuudet. Verkkoyhteisöt ovat näennäisestä vapaudesta ja vapaaehtoisuudestaan huolimatta liiketoimintaa. Liike-elämä on ottamassa myös sosiaaliset mediat vakavasti ja palkkaa henkilökuntaa ottamaan sitä haltuun. Vaikka verkon sisältöä ja viestejä ei pysty kontrolloimaan, yritykset haluavat tehdä kaikkensa, ettei kovalla työllä hankittu hyvä imago pilaannu salamannopeasti verkossa liikkuvan tiedon tai huhun ansiosta. Suora vuorovaikutus ihmisten kanssa on yrityksille suuri haaste. Kaikki sisältö ei sovi lapsille Vaikka verkossa ovat periaatteessa voimassa samat lait kuin muuallakin yhteiskunnassa, sen valtavaa sisältöä ei voi eikä pidäkään valvoa. Verkossa on paljon sellaista materiaalia, joka ei sovi lapsille, joten vanhempien on syytä kiinnittää huomiota jälkikasvunsa nettikäyttöön. Osa yhteisösivuista on nimenomaan lapsille suunnattua liiketoimintaa, jonka sisällöistä vanhempien on syytä olla perillä ja estää ylilyönnit. Vielä yksi testi selaimella. Googlaan sanan ”eläkeläiset”. Vastaan tulee YouTuben video ”Hulluna humpasta”. Ikäihmisten omia yhteisösivuja ei vielä löydy. Mutta ei niitä kauan tarvitse odottaa. www. Suosittuja verkkoyhteisöjä Facebook Sivustolla on yli 400 miljoonaa käyttäjää, joista suurin osa esiintyy malla nimellään ja kuvallaan. Ihmiset kertovat Facebook-kavereilleen omista kokemuksistaan, tuntemuksistaan, tekemisistään ja käyvät keskusteluja itselleen läheisistä aiheista. Facebookin arvo tällä hetkellä n. 35-60 miljardia dollaria. Yhtiö omistaa kaiken sivustojen informaation ja myy sitä edelleen. Nykyisin Facebookista eroaminenkin onnistuu, mutta tiedot jäävät omistajayhtiön käyttöön. Twitter Tekstiviesteihin yms. sovelluksiin perustuva mikroblogipalvelu, jolla on yli sata miljoona käyttäjää. Nopeudessaan ylivertainen media, jolla on vaikutettu jopa maailmanpolitiikkaan. MySpace Facebookin kaltainen hyvin suosittu sivusto, johon voi luoda käyttäjäprofiilin, blogin ja voi lisätä järjestelmään musiikkia, kuvia ja videoita. Jo vuonna 2006 sivustolla oli 95 miljoonaa käyttäjää. Joka viikko käyttäjien määrä kasvaa puolella miljoonalla. MySpacen suomenkielinen versio on avattu: http:// fi.myspace.com/ YouTube Googlen omistama 24 kielellä (myös suomeksi) toimiva videopalvelu. Nykyisin sivustolta löytyy myös HD-laatuisia videoita, ja jopa täyspitkiä elokuvia. Sivuston suosio on tehnyt siitä merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan, kun videot leviävät mediassa ja saavat miljoonia katsojia. Habbo Lapsille suunnuttu suomalaisen Sulake Corporationin kehittämä peli, jossa käyttäjän suunnittelema virtuaalihahmo liikkuu ympäri hotellia, kalustaa huonettaan, ostaa ja vaihtaa tavaraa chattailee kavereidensa kanssa. Hotellit ovat maakohtaisia ja niitä on 29 maassa. Tavaroiden ostamiseen tarvittavia Habbo-kolikoita voi ostaa tekstarilla, verkkopankista tai myynnissä olevilla Habbo-seteleillä. Kuukausimaksulliseen Habbo Clubiin liittymällä saa lisäetuja. Sivusto menee kiinni illalla 23 ja mm. toistuvasta kiroilusta poistetaan sivuilta. Suomi24 Suomalaisten keski-ikäisten sivusto, jossa voi nimimerkin suojassa etsiä ystäviä, parantaa (tai pahentaa) maailmaa, keskustella, sopia treffejä, ostaa ja myydä jne. IRC-galleria Nykyisin myös Sulake Corporationin omistama nuorten chattailukanava, jolla on pohjoismaissa yli puoli miljoonaa käyttäjää. Tavoittaa 70 % 21-24-vuotiaista suomalaisnuorista. 15 Apua asunnottomuuden uhatessa Voimanpesä avasi ovensa Voimanpesä luo uudenlaisia toimintamalleja perheiden voimaannuttamiseen ja asunnottomuuden ehkäisyyn. Yksi niistä on työpajat Espoonkruunun autotalleissa. kolmisenkymmentä perhettä, ja kaikkien kanssa on saatu tulosta. ”Vuokravelkojen kasautuminen ei ole vain yksinäisten ja usein alkoholisoituneiden miesten ongelma. Maksuvaikeuksien ja häädön uhan alla elävät myös monet perheet esimerkiksi pitkäaikaisesta sairauden tai muusta kriisin vuoksi”, Manninen sanoo. Voimanpesästä ei voi saada Teksti: Anita Järvisalo Kuvat: Kristina Al-Zalimi S uvelassa Kirstinharju 8:n alakerrassa oli syytä skoolata simalla vapun aatonaattona: tuolloin otettiin käyttöön nelivuotisen Voimanpesähankkeen kodikkaasti sisustettu toimitila ja aloitettiin varsinainen kenttätyö. Voimanpesä-hankkeen tavoitteena on estää perheiden asunnottomuutta ja tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Hankkeen taustayhteisönä on Espoon Järjestöjen Yhteisö ry, ja yhteistyökumppaneina ovat Espoon kaupunki, Espoon seurakuntayhtymä ja ympäristöministeriö. Rahoituksesta vastaa raha-automaattiyhdistys. Paikalla avajaistilaisuudessa oli hankkeen yhteistyötahojen edustajia. Ympäristöministeriön erityisasiantuntijalla Peter Fredrikssonilla oli kunniatehtävänään juhlapuheen pitäminen ja nauhan leikkaaminen. Vuokravelkojen kasautuminen ei ole vain yksinäisten ja alkoholisoituneiden miesten ongelma. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson ja projektipäällikkö Marja Manninen valmistautuvat Voimanpesän avaamiseen. Työ notkeasti käyntiin Jo puolentoista kuukauden päästä avajaisista näkee, että työ häätöuhan alla olevien perheiden kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Voimanpesään voi ottaa yhteyttä, kun perheellä on vuokravelkojen vuoksi uhkana asunnottomuus. Yhteydenotto voi tapahtua myös Espoonkruunun, sosiaalitoimen tai diakoniatyön taholta. Projektipäällikkö Marja Mannisen mukaan asiakkaina on ollut 16 asukasviesti 2 ● 2010 Avajaistilaisuus kokosi yhteen hankkeen yhteistyötahojen edustajat. 10 Kriisiapua nuorille ja vanhemmille Nuorten turvatalo täyttää kymmenen vuotta rahallista avustusta. Sen sijaan perheitä autetaan selvittelemään akuuttia tilannetta ja sitä vyyhtiä, joka usein velkaantumisen takana on. Perheitä neuvotaan erilaisten etuuksien hakemisessa ja yhteydenotoissa eri tahoihin. Toimintaa ja tutkimustietoa Erilaisten vertaisryhmien ja myös yhteisen tekemisen uskotaan voimaannuttavan perhettä kriisin keskellä. Espoonkruunun tarjoamiin autotalleihin on rakennettu työpajoja, joissa järjestetään erilaisia savi-, mosaiikki-, vaatekunnostus-, huovutus-, ja rakenteluryhmiä räätälöidysti perheiden tarpeisiin. Pajatyöskentelystä vastaava hanketyöntekijä Kristiina Lindström on työstään innostunut: ”On hienoa huomata, miten pienellä tuella; rinnalla kulkemisella ja yhteisillä onnistumisen kokemuksia tarjoamalla voi koko perhe voimaantua.” Hanketutkija Leena Lehtonen kokee erityisen hyväksi sen, että Voimanpesän työssä yhdistyy aikuisiin- ja lapsiperheisiin kokonaisuutena kohdennettu sosiaalityö – toisin kuin perinteisesti on tehty. Tutkijalla riittää muitakin intressejä: ”Julkisia palveluja täydentävänä tahona meidän on tarpeen myös selvittää, minkälaisessa palveluviidakossa perheet elävät ja mitä kentällä todellisuudessa tapahtuu”, hän toteaa. ”Toiminta hakee vielä muotoaan, mutta uskon että hankkeessa on aineksia uusiin toimintamalleihin, jotka voivat juurtua Espooseen ja muuallekin Suomeen. Vähin, mitä toivomme on murtaa tabua, etteivät esimerkiksi työssä käyvät perheet voi ajautua näihin vaikeuksiin.” Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvataloissa on kynnys matalalla: nuoria ja heidän perheitään autetaan kriisitilanteissa nopeasti ja joustavasti. Ajanvarauksia tai lähetteitä ei tarvita. Teksti: Anita Järvisalo Kipparinkadun jykevän virastotalon oven takaa paljastuu kodikas näky: värikkäät eteisen matot, mukavasti sisustettu yhteinen olohuone ja perhehuone, tilava keittiö sekä huoneet talossa tilapäisesti asuville nuorille. Näkymä on Espoon Nuorten turvatalosta, joka perustettiin Espooseen kymmenen vuotta sitten. Nuorten turvatalon johtaja Isto Onali jos kuka tietää, ettei kaikki mene perheissä aina käsikirjoituksen mukaan. ”Perheiden vuorovaikutussuhteet voivat kiristyä ja kärjistyä monista eri syistä. Usein taustalla on vanhempien alkoholin käyttöä, lasten tai vanhempien mielenterveysongelmia, ääritapauksissa myös väkivaltaa”, hän avaa syitä, joiden takia turvataloon hakeudutaan. Kaikille asioille voi tehdä jotain liittyä kasvuun, vanhemmuuteen, ihmissuhteisiin tai ristiriitatilanteisiin. ”Tapaamiset voidaan sopia perheen aikataulujen mukaan, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Joskus riittää yksikin tapaaminen, mutta tarvittaessa työskentelemme pidempään ja selvitämme, millaisia palveluja nuoret ja hänen perheensä mahdollisesti tarvitsevat.” Vapaaehtoisvoimaa yhä enemmän Punaisen Ristin Nuorten Turvataloissa työskentelee vakituisten työntekijöiden lisäksi joukko vapaaehtoisia. Kaikille heille tarjotaan koulutusta ja heidät perehdytetään nuorten kanssa toimimiseen. ”Kotitöiden lisäksi vapaaehtoiset auttavat nuoria asioiden hoidossa, juttelevat ja kuuntelevat. Usein nuoren on jopa helpompi lähestyä näitä vapaaehtoista kuin talon vakituista henkilökuntaa, joka vastaa työn ammatillisesta puolesta. Tulevaisuudessa vapaaehtoisten panos tulee kasvamaan myös netissä toimivassa kriisikeskuksessamme.” Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen turvatalo perustettiin Helsinkiin vuonna 1990. Sittemmin niitä on avattu myös Vantaalle, Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. Espoon turvatalon toiminnan kustantavat Suomen Punainen Risti, Espoon kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Nuorten turvatalon johtaja Isto Kriisimajoitukseen tarkoitettuja huo- Onali neita talossa on seitsemän. KriisivasNuorten turvatalon johtaja Isto taanotto ja majoitus on kuitenkin Onali toivottaa apua tarvitsevat vain yksi turvatalon tarjoamista pal- tervetulleiksi ilman ajanvarausta. veluista, ja senkin tarkoituksena olla vain lyhytaikaista. Onali tähdentää, että samanaikaisesti valjastetaan perSuomen Punaisen Ristin ensimmäinen he yhteistyöhön ja pyritään yhdessä turvatalon kriisi- ja perhetyönteki- turvatalo perustettiin Helsinkiin vuonna 1990. jöiden kanssa löytämään ratkaisuja, Sittemmin niitä on avattu myös Vantaalle, joilla kriisitilanne saadaan laukeamaan. Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. ”Usein tätä kautta löytyy riittävä apu ja kanavat tarvittavien auttavien tahojen pariin jatkossa. Parhaimmassa tapauksessa apu voi estää huostaanoton – mikä on Nuorten turvatalo Espoossa huomattava säästö myös kaupungin kassassa.” Kipparinkatu 2 as.19 Toinen yhtä tärkeä palvelu on turvatalon tarjoama avoinna ark. klo 17-10, viikonloppuisin 24h keskusteluapu. Sitä on saatavilla puhelimitse kaikkina Puhelinneuvontaa 24h/vrk 09 8195 5360 vuorokaudenaikoina, mutta myös avotapaamisina turvatalon perhehuonetoiminnan kautta. Aiheet voivat 17 • Espoonkruunun Isomäki 27 sai asukkaansa vappuaattona. Kiinteistö on täysin savuton pihatontti mukaan lukien, ensimmäinen laatuaan. Se on myös esimerkki rakentamisen kärkilaadusta. Edes pihalla ei tupakoida Isomäki 27 Teksti: Anita Järvisalo Kuvat: Yrjö Klippi ja Kristina Al-Zalimi 1. kerros on savuttomuuden mallikiinteistö 5 huonetta 18 asukasviesti 2 ● 2010 2. kerros Tästä ei kauniimmaksi voi asuinympäristö muuttua. Isomäen neljän rivitalon kokonaisuus sijaitsee keskellä kaunista kangasmetsää, jokaisen 28 asunnon ikkunasta avautuu näkymä silmää hivelevään jäkälä- ja mäntymaisemaan. Mahdotonta ei ole sekään, että puiden lomassa vilahtaa peura. Pihatyöt istutuksineen on mietitty huolella ja valmiina puhkeamaan kasvuun. Espoonkruunun rakennuttajainsinöörillä ja projektipäällikköllä Heikki Taivaisella on syytä olla turvallisesta ja laadukkaasta lopputuloksesta ylpeä. Kitkerä tupakansavu ei todellakaan tänne sopisi. Viihtyisää ja toimivaa Ratkaisuissa mietitty niin viihtyisyyttä kuin toimivuutta. Hyvä esimerkki tästä on saunatilan yhteydessä oleva kauniilla lasiovella erotettu kylpyhuone. 19 • • Isomäki 27 on savuttomuuden mallikiinteistö Sisäänkäynnit ja ulkovarastot Sisäänkäynnit kaksioihin ”Esimerkiksi kylpyhuoneen kuivapuristettu lattialaatta on kestävämpi ja helpompi pitää puhtaana”, Taivainen luonnehtii. Marmorikuvioidut kauniit seinälaatat puolestaan viimeistelevät kylpyhuoneen viihtyisän vaikutelman. Tilavan pyykkikapin lisäksi kylpyhuoneessa on omat laatikostot pesu- ja hygieniatuotteille peilikaappeineen, varaus pesukoneelle ja kuivausputket. Oma erikoisuutensa on kaapistolla rajattu keittiön ja olohuoneen yhdistelmä isoimmissa huoneistoissa. Kaapit avautuvat näppärästi niin keittiön kuin olohuoneenkin puolelta. Kalusteet perhekoon mukaan 2 huonetta Taivainen kertoo, että keittiön kalusteet on mietitty perhekoon mukaan: pienimmissä asunnoissa on jää-pakastinkaapin rinnalle jätetty varaus korkealle kylmäyksikölle, mikäli asukas haluaa sellaisen itse hankkia. Suurimmissa eli neljän ja viiden huoneen asunnoissa on jo valmiiksi asennettu jää-viileäkaappi. Myös liesi on tavallista leveämpi. Kaikissa asunnossa lieden kruunaa ilmanvaihtonappula. ”Sillä voi nopeuttaa kärähtäneiden silakoiden tuuletuksen”, Taivainen naurahtaa. Säilytystilaa on runsaasti niin eteisessä kuin makuuhuoneessakin, jossa osa hyllyistä on ulosvedettäviä. ”Lisäksi jokaisella asunnolla on varastokellari ja viiden neliön kylmäsäilytystila ulko-oven yhteydessä, yhteensä siis melkein 10 neliömetriä. Lastenrattaille on sen lisäksi erillinen yhteissäilytystila.” ”Lisäksi jokaisella asunnolla on varastokellari ja viiden neliön kylmäsäilytystila ulko-oven yhteydessä, yhteensä siis melkein 10 neliömetriä. Pihanpuoli ja käyntiovet patiolle Yhteisöllisyyden syntyä helpottavat yhteiset tilat varastotiloineen D-talon pohjakerroksessa. Kerhohuoneessa on jääkaapin ja lieden lisäksi mikroaaltouuni, ja pesutuvasta löytyy pesukoneen lisäksi myös pyykinpesuallas, mankeli ja lakanavetoteline. Kolikkoautomaattia ei näy: kustannukset katetaan yhteisistä menoista. Pesutuvalla on toinenkin merkittävä hyöty: ”Pesutupa säästää aina myös kylpyhuonetta kosteusvaurioilta”, Taivainen muistuttaa. Savuttomuuden soihdunkantaja Työ tupakoinnin vähentämiseksi etenee suurin harppauksin EU:n tasolla, ja Suomi on mukana terveystalkoissa. Savuttomuus ei espoonkruunulaisittain ole ihan uutta. Yhtiön uusissa taloissa ja peruskorjatuissa kiinteistöissä tupakointi on jo rajattu vain sille varattuihin paikkoihin. Isomäessä mennään askelta pidemmälle: vuokrasopimuksessa asukas sitoutuu siihen, että myös kiinteistön tonttialue on savuton. ”Espoon kaupunki on jo julistautunut savuttomaksi, ja tämä on luonnollista jatkoa sille. Me haluamme tarjota tupakansavusta kärsiville asukkaille mahdollisuuden täysin savuttomaan asumiseen ja kannustaa tupakoimattomuuteen. Lisäksi savuttomuus säästää merkittävästi huoneistojen korjauskuluja, kun tupakan aiheuttamia vaurioita ei tule”, toteaa yksikön johtaja Heli Laiho. Isomäellä on nyt soihdunkantajan paikka passiivisen tupakoinnin lannistamisessa. Asukkailta myös kerätään näkemyksiä ja kokemuksia tulevaisuuden ratkaisuja silmällä pitäen. Tupakointia tontin ulkopuolella Isomäen viisihuoneiseen asuntoon neljän lapsensa ja miehensä kanssa muuttanut Pirjo Hilakari kertoo, että tieto savuttomuudesta sai hetkeksi empimään vuokrasopimuksen allekirjoittamista, puoliso kun on tupakkamiehiä. ”Kaunis luonto ja ihana isompi asunto painoivat kuitenkin enemmän. Vaikka tontin rajojen ulkopuolelle on ulko-oveltamme vain nelisen metriä, uskon että rajoitus tulee vähentämään miehen tupakointia huomattavasti.” Täydelliseen tupakoinnin kieltoon Hilakari ei kuitenkaan syty, vaikka perheessä on astmaatikko sekä allergikkoja. Myös hän itse nauttii siitä, ettei omalta tai naapurin pihalta leiju tupakan hajua. ”Savuttomuus sinänsä on kannatettavaa, mutta vähän mietityttää, meneekö tämä holhouksen puolelle. Täytyy vain toivoa, että ihmiset noudattavat sitoutumistaan, jotta vältyttäisiin mahdollisilta ristiriidoilta. Ainakin tähän mennessä savuttomuus on pysynyt hyvin hallussa: asukkaat kävelevät tontin ulkopuolelle tupakalle.” ”Kokeilu ainakin kasvattaa yhteisöllisyyttä. Jopa tupakoimattomatkin piipahtavat tupakkapaikoilla”, Pirjo Hilakari kertoo. Asuntojen pienet yksityiskohdat kiinnittävät katseen nekin. Turvalukollinen ranskalainen parveke korvaa yläkerrassa yhden makuuhuoneen ikkunan. Lattia on parkettia jäljittelevää helppohoitoista muovimattoa, joka eristää paremmin ääntä kuin laminaatti tai parketti. Portaita myötäilevä rapattu kaari alakerran wc:ssä on myös pikantti. Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että wctila on mitoitettu myös pyörätuolille. Asukkaiden tyytyväisyyttä lisännee sekin, että huoneiston pistokkeet kielivät kiinteästä verkkoyhteydestä. 20 asukasviesti 2 ● 2010 • Yksityiskohtia ja yhteisöllisyyttä 21 ➲ Tunnetko Espoon Millaisin miettein savuttomaan Isomäkeen muutettiin? Teksti: Anita Järvisalo Kuvat: Kristina Al-Zalimi • 22 asukasviesti 2 ● 2010 Pasi Koivumäki: ”Mahtavat talot täällä! Jo asuntoa täältä hakiessani tiesin kiinteistön savuttomuudesta, jonka koen positiiviseksi asiaksi, vaikka sinänsä minua ei haittaa, jos joku polttaa. Näytön paikkahan tämä on asukkaille: nimi on kirjoitettu vuokrasopimukseen. Siinä on kysymys sitoutumisesta eikä hällä väliä -asenne auta. Toivon, että olen yhtä tyytyväinen vielä viiden vuoden päästä.” 2 3 Sirpa Larsson: ”Pakko myöntää, että suhtaudun vähän ristiriitaisin tuntein täyteen savuttomuuteen, vaikka sääntöä kunnioitankin. Vaikka itse poltan, en esimerkiksi tykkää toiselta parvekkeelta tulevasta savusta. No, hyvä puoli tässä on että myös koirat saavat liikuntaa. Mutta monia käytännönongelmia tulee ratkottavaksi: kuinka saada esimerkiksi vieraat ymmärtämään asia -- täällä on varmaan jo monet tupaantuliaisetkin tulossa. Ehkä selkeä tupakoitsijoille osoitettu tupakkapaikka olisi ollut parempi ratkaisu.” Otaniemi. ”Hyvillä mielin tänne asettuu: luonto ympärillä on upea ja talot hyvin rakennettu! Savuttomuus itsessään on pelkkää plussaa, vaikkei ollutkaan edellytys muutolleni. On hyvä, että kokeillaan uusia käytäntöjä ja että on niitä, jotka näyttävät mallia. Sääntöä rikottaessa toivon, että itsekultakin löytyy rohkeutta puuttua siihen ilman, että pelkää loukkaavansa tupakoitsijaa. Pihalle voisi vielä vaikka laittaa kyltin muistutukseksi asiasta.” 1 ura va tton u Jo ole sav än. kin a ä ä en n aja tämekem joid ent h sa t a m t njo n n ss lle ivä en ee stee utaa iha ole ette last h pu haa ud e p opu a, ttei öön an at iä jo imm ulk kan ä, e teist n n m t ov in u v in ” iku ttä o käyn ä s tont sa m e hy ; ki jaa. m s ta a i e n än ä in sto n, ja iv tt pp an es oit ka iihe ja ra topä sa, e aku onh mis väh u s s t s k ta i ”A nut tuo uu kan tuh . Ja polt epä tu uus n m en vie ään lia erh m nää aid kin ets mal e p tä ukk ku ä m dä kolm as ssä it jä äh ös ne mp se n my tu rvit taa ta uut m • Seppo Hämäläinen: Kirsi Vartiamäki: Kuvat Ursula Kuula Otaniemi. Jesse Veikkalainen, 17: • ”No, kun näin tän kämpän, niin ajattelin et ok, ei polteta sitten. Ja voisihan sitä miettiä vaikka lopettamista. Ainakin säästyy rahaa ja röökiä, kun himassa ollessa ei voi polttaa. Säästyy nämä pihatkin varmaan paremmin siistinä pikkulapsia ajatellen. Ihan pahemmissa nikotiinintuskissa ei auta kun lähtee kävelemään mettään.” Mistä on kuvattu seuraavat kolme kuvaa Espoosta? Hanasaari. • Isomäki 27 on savuttomuuden mallikiinteistö 23 Meistä on moneksi tapahtuma Entressessä ”Supermarketit” tehostavat Espoon peruspalveluja Espoo suunnittelee tehostavansa peruspalvelujaan luomalla alueellisia palvelutavarataloja. Äkkinäisiä muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa. edelleen kotona ja erikoisyksiköt, kuten sairaala, seniorikeskukset ja asumisyksiköt toimivat tehokkaasti. Tilat monikäyttöisiksi E Viihdettä ja valistusta Meistä on moneksi -tapahtuma kokosi jo toisen kerran kymmenet Keski-Espoon alueen kansalaisjärjestöt huhtikuussa Entressen kirjastoon esittelemään toimintaansa. Verkostoituminen oli jälleen päivän teema. Teksti: Tapani Vauhkonen Kuvat: Liisa Kosonen 24 asukasviesti 2 ● 2010 Tapahtuman organisoi viime vuoden tapaan Espoon keskuksen hyvinvointityöryhmä. Tilaisuuden juontanut puheenjohtaja Katri Rannisto kertoi, että viime vuoden kokemukset olivat niin positiivisia, että päätettiin katsoa että tulisiko tästä peräti perinne. Tämän perinteen soisi tosiaan jatkuvan. Tapahtuma on tärkeä kymmenille esillä olleille yhteisöille ja myös yleisölle. Kymmenet vapaaehtoistyötä tekevät ja kaupungin työntekijät tutustuivat toisiinsa ja kehittelivät luontevasti yhteisiä hankkeita. Verkostoituivat, kuten hienommin sanotaan. Jotkut tilaisuuden järjestäjistä olisivat toivoneet hankkeelle enem- Mannerheimin lastensuojeluliiton iltapäiväkerholaisten intialainen tanssi valloitti yleisön. spoon peruspalvelujen rutiiniasioita voi hoitaa entistä enemmän ympäri vuorokauden avoinna olevassa tietoverkossa. Tämä on kaupungin peruspalvelujen tulevaisuudesta Meistä on moneksi -tapahtumassa kertoneen peruspalvelujohtaja Juha Metson mukaan luonnollista jo siksi että yhä useampi espoolainen osaa ja haluaa käyttää sähköisiä palveluja. Muutkin Metson luettelemat syyt ovat ilmeiset. Kun kaupunkilaisten määrä kasvaa ja osaavasta henkilökunnasta on pulaa, toiminnan tehostaminen on välttämätöntä. Lähipalveluja ei näivetetä Together as one -tanssiryhmä viihdytti yleisöä. män markkinointirahaa, mutta toisten mielestä käsityön leima sopii hyvin kansalaistoiminnan luonteeseen. Yleisökin oli löytänyt tiensä Entresseen ihan mukavasti ja iloista ohjelmaa, tietoa ja viihdettä oli tarjolla runsaasti niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Työväenopiston Tuomarilan kuoro oli valinnut ohjelmistonsa tilaisuuden hengen mukaisesti nappiin aloittamalla ohjelman Jaakko Juteinin jo 200 vuotta vanhalla hitillä ”Arvon mekin ansaitsemme ”. Juuri näin asia on edelleen: ”Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty ”. Henkilökohtaisia palveluja ei Metson mukaan kuitenkaan olla ajamassa alas, vaan niitä päinvastoin voidaan tehostaa, kun rutiinit siirtyvät verkkoon. Perusturvajohtaja Juha Metso esitteli kaupungin uusia palvelumalleja. Tulevaisuuden alueellisissa yksiköissä on kansalaisille tarjolla supermarket-tyyppisesti laaja valikoima palveluja erikoislääkäreistä työvoimapalveluihin. Alueelliset yksiköt olisivat auki myös lauantaisin. Lisäksi lähiöissä toimisivat pienet palvelupisteet, joista saisi virka-aikana suppeamman valikoiman palveluja. Siellä voisi pistäytyä vaikka kauppareissulla panemassa asioitaan vireille. Osa palveluista, kuten kotihoito ja ateriapalvelut tuotetaan Sivistyspalvelujen suunnitelmista kertonut talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen oli Metson kanssa samoilla linjoilla. Lähipalveluja ei Mutanenkaan halua näivettää mutta pitää toiminnan tehostamista välttämättömänä. Tähän päästään esimerkiksi lisäämällä tilojen monikäyttöisyyttä. Hyvänä esimerkki tästä on juuri Entressen kirjasto, joka on vuoden toiminut Espoon keskuksen monikulttuurisena kohtauspaikkana. Opetusministeriökin on tämän asian huomannut ja nimennyt sen vuoden kehittäjäkirjastoksi. Tulevaisuuden visioita kuulemaan oli saapunut myös joukko varttuneempia espoolaisia. Juha Metso rauhoitteli huolestuneimpia ilmoittamalla että mitään äkkinäisiä muutoksia ei ole luvassa. Tapani Vauhkonen Kuvat: Liisa Kosonen Espoon kulttuuritoimen ja työväenopiston palveluja esittelivät Anne Raskassol (vas) Saara Patoluoto ja Kristiina Santala. 25 kalenteri Espoonkruunun Syyskauden 2010 asukaskoulutus asukkaiden omat nettisivut avattiin Asukassivujen tavoitteena on toimia asukkaiden yhtesenä foorumina. Kirjautumiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Espoonkruunun asukkaiden omat internetsivut avattiin toukokuussa. Sivuista tulee asukkaiden oma foorumi, joka nopeuttaa tiedon kulkua ja lisää ihmisten välistä yhteistyötä. Verkkotoimitaja Taina Kaasila toivoo asukassivuista kaikkien espoonkruunulaisten omaa foorumia. A sukassivujen kehittämisestä Espoonkruunussa vastaava verkkotoimittaja Taina Kaasila kertoo, että sivuja on valmisteltu vuoden verran. Jo suunnitteluvaiheessa on ennakoitu käyttäjien tarpeita ja kerätty palautetta ja ideoita. Tavoitteena on luoda asukkaiden yhteinen foorumi, jossa liikkuvat tarpeellisen tiedon lisäksi uudet asumisen ideat ja käytännöt. ”Tänä keväänä olemme kouluttaneet asukastoimikuntien puheenjohtajia sivujen käyttäjiksi. He ovat nyt eräänlaisia testikäyttäjiä, ja sivustoa kehite- tään heiltä saatavan palautteen ja ideoiden perusteella. Tämän jälkeen avaamme sivut kaikille Espoonkruunun taloissa asuville”, Kaasila lupaa. Sivuille pääsee kirjautumaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Kruunulaisten oma media Leppävaaran piirineuvoston puheenjohtaja Jukka Paaso uskoo, että asukassivuista tulee suosittu sivusto Espoonkruunun kiinteistöissä asuvien keskuudessa, uusi sosiaalinen media kruunulaisille. ”Onhan se aivan uraauurtava Millainen on sinun Suvelasi? Tule mukaan kartoittamaan Suvelaa sanoin ja kuvin 4V-hankkeen ja Helinä Rautavaaran museon ilmaisiin taidepajoihin. Voit osallistua yhteen tai useampaan tapaamiseen • 7.6. klo 12.30-14 Voimanpe- sässä (os. Kirsinharju 8, Espoo) • 15.6. klo 16.30-18 Voimanpesässä (os. Kirstinharju 8, Espoo) • 27.8. klo 11.00-13 Työpajojen tuotosten esittelyä, juhlabrunssi Suvelan asukaspuistossa (os. Kirstintie 20, Espoo) Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: www.helinamuseo.fi /terveisiasuvelasta www.4v.fi 4V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin on hanke, joka kehittää mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja yhdistysten kanssa. 4V-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. 26 asukasviesti 2 ● 2010 juttu, että kaikki tieto on tallessa ja asukkaiden saatavissa yhdestä paikasta. Siinä säästyy jo pelkkää paperia valtavat määrät”, itsekin kiinteistöalalla työskentelevä Paaso ennustelee. Paaso pitää asukassivuston suurimpana ansiona sitä että se yksinkertaistaa asioiden hoitoa. Se saattaa lisäksi tuoda taloudellista säästöä, sillä sivuille tule myös mahdollisuus kiinteistökohtaiseen asumiskustannusten seurantaan. Tapani Vauhkonen Vuokranmääritysklinikat Ruskaretki Nuuksioon Kiinteistöalue 1 Aika: tiistai 31.8.2010, klo 17.30 Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1 Aika: lauantai 2.10.2010, klo 12--16 Ilmoittaudu tilaisuuteen 24.9.2010 mennessä. Teemme opastetun ruskaretken Nuuksion luontoon. Kiinteistöalue 2 Aika: keskiviikko 1.9.2010, klo 17.30 Paikka: Kokoushotelli Meripuisto, Tyrskyvuori 4, Kivenlahti Kiinteistöalue 3 Aika: torstai 2.9.2010, klo 17.30 Paikka: Kokoushotelli Kuninkaantie, Lakelankatu 1 ■ Vuokranmääritysklinikoilla kerrotaan vuoden 2011 vuokranmäärityksen perusteet ■ mistä eristä vuokrasi muodostuu ■ mihin hinnat perustuvat ■ miten kustannukset on laskettu ■ miten asukkaat/asukastoimikunta voivat vaikuttaa talonsa vuokranmääritykseen ■ Mukana tilaisuudessa on kunkin alueen vastuuhenkilöt sekä Espoonkruunun johtoa. ■ Ilmoittautuminen vuokranmääritysklinikalle kahta arkipäivää ennen tilaisuutta. Tilaisuuteen ei lähetetä erikseen kutsua ilmoittautuneille. Kokoustekniikka tutuksi Aika: torstai 14.10.2010 Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1 Ilmoittaudu tilaisuuteen 1.10.2010 mennessä. Tilaisuuden tarkoituksena on antaa perusvalmiudet asukaskokousten ja asukastoimikunnan kokousten pitämiseen sekä niistä laadittavien pöytäkirjojen tekemiseen. Ristiriitojen sovittelu taloyhteisössä Aika: torstai 21.10.2010, klo 17--20 Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1 Ilmoittaudu tilaisuuteen 11.10.2010 mennessä. Jokaisella on omat asumistottumuksensa, oli kyse sitten suomalaisesta tai maahanmuuttajasta. Ristiriitojen taustalla piilevät paitsi tietämättömyys taloyhtiön yleisistä pelisäännöistä myös tapojen ja tottumusten erilaisuus. Tilaisuudessa kerrotaan kuinka ristiriitoja voi selvitellä ja kerrotaan Naapuruussovittelusta. Asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet Aika: tiistai 2.11.2010, klo 17--20 Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1 Ilmoittaudu tilaisuuteen 25.10.2010 mennessä. Mitä kenenkin vastuulla on asunnossa? Espoonkruunun asunnoissa perusasiat hoidetaan kuntoon yhtiön puolesta, mutta paljon jää myös asukkaan vastuulle. Käydään läpi vastuunjakotaulukko, vuokranmaksu, huoneiston kunnossapito, yhteistilat (kerhotilat, saunat, pesutupa, pihaympäristö) ja asuntokohtaiset pihat. Ympäristöeksperttien syysseminaari Aika: lauantaina 27.11.2010, klo 9--16 Paikka: Työväen Akatemia, Vanha Turuntie 14, Kauniainen Ilmoittaudu tilaisuuteen 15.11.2010 mennessä. Ympäristöeksperttien perinteinen syysseminaari peruskurssin käyneille eksperteille. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin ■ Ilmoittaudu sitovasti sähköpostitse osoitteeseen ilmoittautumiset@espoonkruunu.fi tai puhelimitse Satu Pääkköselle (09) 816 58031. ■ Ilmoittautuneille lähetetään erillinen kutsu sekä ohjelma, joten annathan ilmoittautuessasi kaikki yhteystietosi. Muistatathan myös tulla tilaisuuksiin, sillä joudumme maksamaan tarjoilut ilmoittautuneiden määrän mukaan. Lasten syysretki Tervetuloa Espoonkruunun lapsiasukkaiden syysretkelle lauantaina 11.9.2010 Villa Elfvikin luontotalon alueelle! Retki alkaa luontotalon pihasta klo 13 ja päättyy noin kahden tunnin kuluttua samaan paikkaan. Teemana on ”Eläinten jäljillä”. Retkeläiset etsivät yhdessä oppaan kanssa merkkejä alueen suurista ja pienistä eläimistä. Retki on suunnattu ensi sijassa 5-9-vuotiaille lapsille. Tätä nuoremmat lapset voivat osallistua huoltajan kanssa. Myös ■ isompien lasten huoltajat ovat tervetulleita mukaan. Retkelle tarvitaan säähän sopivat ulkoiluvaatteet ja kengät sekä omat eväät evästaukoa varten. Oppaana toimii T:mi Kuukusen erä- ja luonto-opas Susanne Toivanen. Retken tarjoaa 4V-hanke. Ilmoittautumiset 27.8. mennessä: satu. paakkonen@espoonkruunu.fi. Mukaan mahtuu 15 ensiksi ilmoittautunutta. 4V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin on hanke, joka kehittää mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja yhdistysten kanssa. 4V-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. 27 Hallituksessa käsiteltyä Aurorankuja 2 valmistuu kesäkuussa Dipl.ins, ekonomi Seppo Kallio uudeksi toimitusjohtajaksi ■ Espoonkruunu käynnisti viime ■ Espoonkruunu Oy:n hallitus on nimittänyt Seppo Kallion Espoonkruunun toimitusjohtajaksi. Hän astuu yhtiön palvelukseen 1. elokuuta ja aloittaa toimitusjohtajana 1. syyskuuta 2010 Kallio on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ekonomi. Kallio siirtyy Espoonkruunun toimitusjohtajan tehtävään Espoon kaupungin asunto-ohjelmapäällikön virasta. Muuta toimitusjohtajan tehtävän kannalta olennaista kokemusta hänelle on kertynyt työskentelystä Helsingin kaupungin asuntotoimiston ATT:n talouspäällikkönä, YH-Asunnot Oy:n talousjohtajana ja toimitusjohtajana sekä Kupari&Uusitalo -konsernin kiinteistöliiketoiminnan ja taloushallinnon asiantuntijana. teeksi vuodelle 2010 asukastyytyväisyyden parantamisen. Toinen yhtiölle asetettu tavoite on käyttöasteen pysyminen vähintään vuoden 2008 tasolla eli 99 prosentissa. Kolmas yhtiölle asetettu tavoite on omaisuuden arvon säilyttäminen eli vuosi- ja peruskorjauksista huolehtiminen, mistä yhtiön täytyy selvitä omalla tulorahoi- Seppo Kallio Espoonkruunu vastaa asukasviesti 2 ● 2010 KPMG Oy Ab on valittu Espoonkruunu Oy:n yhtiökokouksessa yhteishallintolain mukaiseksi yhteiseksi valvojaksi. Valvojan tehtäviin kuuluu muun muassa vuokranmääritystä koskevien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen valvonta. Lisäksi valvoja selvittää hoitovuokrien, korjauslisän ja pääomapisteytyksen Koonnut Laura Castrén ■ Espoonkruunun omistaa Espoon kaupunki. Siksi laki julkisista hankinnoista koskee myös yhtiötä. Laissa määritellään menettelyt palvelujen ja urakoiden hankkimiseen. Urakoissa toteuttajan valinta tapahtuu kilpailuttamalla. Urakkakilpailun valintaperusteena hinta on perinteisesti kaikkein laajimmin käytetty. Jos urakoitsijat täyttävät kilpailussa asetetut kelpoisuusehdot (esim. liikevaihto, referenssit, vero- ja eläkemaksuvelvoit- tikuussa tiedusteliin asiakkaiden mielipiteitä huollosta, viherhoidosta ja siivouksesta. Postitus lähti 700 asiakkaalle ja vastanneita oli 225, eli vastausprosentti ylitti 30. Vastanneiden kesken arvottiin elokuvalippuja, ja arpa suosi seuraavia henkilöitä: Jenni Määttä, Jukka Paaso, Minna Kärki, Perttu Martinsuo ja Sanni Rajala. Onnea voittajille! teiden suorittaminen) ja annetut tarjoukset ovat pyydetyn mukaisia, valitaan kilpailun voittajaksi hinnaltaan halvin tarjous. Yleisesti mikään ei takaa sitä, että toiseksi , kolmanneksi tai neljänneksi halvempi tarjous olisi laadultaan parempi. Joskus kilpailussa jätettävään korkeaan tarjoushintaan vaikuttaa myös se, että urakoitsija ei ole aidosti kiinnostunut työn saamisesta, vaikkapa omien toteutusresurssiensa niukkuudesta johtuen. 1980-luvun kiinteistöt perusparannukseen Vuorossa Kaskenpolttajankuja 2–3 ja Pyyntitie 4 ■ Vuonna 1983 rakennet- Urakan huolellinen valvonta ja vastaanotto on vähintään yhtä tärkeää kun laaja kilpailuttaminen. Urakoiden tehokkaalla kilpailuttamisella pystytään vaikuttamaan merkittävästi toteutuviin korjauskustannuksiin ja sitä kautta myös vuokriin. Jaakko Kammonen kiinteistöjohtaja 2:ssa 75 asunnon rakentaminen. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on helmikuussa 2012. Asuntoja voit käydä tutkimassa Espoonkruunun verkkosivuilla osoitteessa www.Espoonkruunu.fi Uusia asuntoja haetaan Espoon kaupungin vuokra-asuntotuotannon asiakaspalvelusta, jonka postiosoite on: Kiinteistöpalvelukeskus, Asuntopalveluyksikkö/Vuokraasuntotoimisto, PL 42, 02070 Espoon kaupunki. Viraston käyntiosoite on Virastopiha 2 B, 2. krs, Espoon keskus. Viraston puhelinaika on: ma pe klo 8.30–10.30, puh. 09 816 25677 ja 09 816 25678 Timo Nurmella on helteiset paikat, sillä Aurorankuja 2:n on määrä valmistua kesäkuusssa ■ Espoonkruunun asiakastyytyväisyyskyselyssä huh- Espoon kaupunki on omistajana asettanut Espoonkruunun tavoit- 28 KPMG asukkaiden valitsemaksi valvojaksi sekä kokonaisvuokrien muutoksen asianmukaisuuden ja laillisuuden. Valvojan tehtäviin kuuluu myös koulutuksen järjestämistä. Hän järjestää asukastoimikuntien puheenjohtajille 1-2 koulutustilaisuuksia vuodessa samoin kuin tositetarkastajille. Malkit Oy on kilpailutuksen perusteella valittu Espoonkruunun kodinkoneiden huollon ja uusien kodinkoneiden toimittajaksi. Asiakastyytyväisyyskyselyn arvointavoittajille leffaliput Tavoitteena entistä tyytyväisempi asiakas Saamme silloin tällöin kummastelevia kysymyksiä siitä, miksi Espoonkruunun pitää valita halvin palvelun tai urakan tarjoaja, vaikka tarjolla olisi parempia mutta hieman kalliimpia. Kysymykseen vastaa nyt kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen. tuksellaan. Myös asumisneuvontaa on kehitettävä. vuonna 418 asunnon rakentamisen. Seuraavaksi on valmistumisvuorossa 28 erityisasunnon kohde Järvenperään Aurorankuja 2:een kesäkuussa. Aurorankujan jälkeen valmistuu Tillinmäentie 23:een 72 asuntoa. Tiimalasintie 1:een rakennetaan 83 asuntoa. Tillinmäelle tulevat asunnot valmistuvat lokakuussa ja Matinniitynkujalle tulevat 117 asuntoa valmistunevat joulukuussa 2010. Kuurinkallioon rakenteilla on 67 asuntoa ja nämä asunnot ovat valmiita helmikuussa 2011. Tänä vuonna on jo käynnistynyt Suurpellossa Maakirjantie tu Kaskenpolttajankuja 2–3 pääsee perusparannukseen. Sanakirjan mukaan perusparannuksella tarkoitetaan parannustoimenpiteitä, jolla tavallisesti ylitetään rakennuksen aikaisempi laatu ja arvo. Kaskenpolttajankujalla on 40 huoneistoa. Perusparannuksen kustannusarvio on 3 791 900 euroa, mikä tarkoittaa neliötä kohti 1426,33 euroa. Urakkakilpailussa parhaan tarjouksen antoi Rakennus- ja Maalausliike Raita Oy. Perusparannusrahalla uu- sitaan muun muassa vesikate, ikkunat, parvekeovet ja pääsisäänkäynnit ovat sekä kunnostetaan julkisivujen puuosat. Asuntojen keittiöt remontoidaan, samoin kylpyhuoneet ja löylyhuoneet. Perusparannus alkoi maaliskuussa. Pyyntitielle tupakkakatos Pyyntitie 4 on niin ikään 1980-luvulla rakennettu kiinteistö. Tarkka valmistumisvuosi on 1982. Asuntoja Pyyntiellä on 69. Perusparannus lisää selvästi asumisen laatua, sillä perusparannuk- sen yhteydessä muun muassa parvekkeet korjataan ja lasitetaan, rakennetaan uudet hissit ja kunnostetaan vanhat, uusitaan keittiökalusteet ja kunnostetaan yleiset tilat. Kiinteistöön tulee myös kaapelitelevisioliittymä. Koska asunnoissa tupakointia rajoitetaan peruskorjauksen jälkeen, rakennetaan pihalle tupakkakatos. Perusparannuksen kokonaiskustannus on 5 090 000 euroa. Urakkasopimus on solmittu Rakennus- ja Insinööritoimisto Tricon Oy:n kanssa. Kaskenpolttajankujalla myös kylpyhuoneet ja saunat pääsevät kauneushoitoon, sillä arkkitehti on suunnitellut niille uuden, modernimman ilmeen. 29 Aurinkoenergiaa maan uumenista Voittajien on helppo hymyillä Espoonkruunulle ensimmäinen maalämpötalo Kulutuskymppikisan palkinnot jaettu Syksyllä 2011 valmistuu ensimmäinen Espoonkruunun uudiskohde, joka lämpiää maaperästä saatavalla energialla. Näin säästetään luontoa ja rahaa. Pientaloissa yleistynyt maalämpöjärjestelmä on tulossa myös kerrostaloihin. Espoonkruunun ensimmäinen maalämmöllä lämpiävä kiinteistö valmistuu syksyllä 2011 Maakirjantielle Suurpeltoon. Maalämmön toimintaperiaate on yksinkertainen. Maaperään ja peruskallioon on varastoitunut auringosta peräisin olevaa, pääs- tötöntä ja jatkuvasti uusiutuvaa lämpöenergiaa. Lämpöpumpun avulla peruskallion lämpö otetaan talteen ja siirretään lämmittämään taloa ja käyttövettä. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Hyöty tulee siitä, että jokaista lämpöpumpun sähköön kuluvaa euroa kohti saadaan karkeasti laskien kolmen euron edestä lämpöenergiaa. Espoonkruunun rakennuttamisjohtaja Ilkka Saari arvioi että valmistuvan Maakirjantien kiinteistön lämmityskuluissa säästyy maalämmön ansiosta noin 20 000 euroa vuodessa. Säästöä pitkällä aikavälillä Maalämpö on iso kertainvestointi mutta myös pitkäikäinen lämmitysjärjestelmä, joka tarvitsee var- Espoonkruunun vuonna 2009 järjestämä Kulutuskymppi-energiatehokkuuskilpailu toi tulosta, ja voittajat ansaitsivat palkintonsa. Kilpailussa seurattiin kiinteistöjen lämmön, sähkön ja vedenkulutusta vuoden 2009 aikana. K uten kaikissa hyvissä kilpailuissa, Kulutuskymppi-kisassakin oli monta sarjaa. Sekä kiinteistöt, Espoonkruunun kiinteistöpiirit että huoltoyhtiöt kilpailivat siitä, kuka selviäisi vähemmällä energiankulutuksella ja kuka parantaisi eniten tulostaan edellisestä vuodesta. Lämmitysenergian kulutuksessa Espoonkruunun pihein kiinteistö oli Merivalkama 6, vettä lotrasi vähiten Riiantie 4 ja vähimmällä kiinteistösähköllä sinnitteli vuoden 2009 Kuuttikuja 8. Kaikki voittajat palkittiin juhlallisesti kunniakirjoilla ja parhaiten menestyneet kiinteistöt saivat myös ylimääräisiä talkooavustuksia. Maalämpöjärjestelmässä maaperään tai kallioon sitoutunutta auringon lämpöenergiaa siirretään lämpöpumpulla talon käyttöön. 30 asukasviesti 2 ● 2010 sin vähän huoltoa. Investointi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Mutta tässä vaiheessa tämä on vain teoriaa. ”Järjestelmän todellista energiantuottoa tullaan mittamaan käytön aikana, ja sitten vasta tiedetään, mikä on säästö ja mikä on investoinnin takaisinmaksuaika”, Ilkka Saari korostaa. Maakirjan kiinteistöön tulee lisäksi 100 m2 aurinkopaneeleja, joiden tuottamalla energialla uskotaan saatavan käyttövesi lämmitetyksi koko kesäkauden. Maalämpö on tulossa osittain myös Kauklahden palvelutaloon, joka valmistunee 2012. Pihlajatielläkin siirrytään maalämpöön Maalämpöä ollaan ottamassa käyttöön myös jo vuonna 1988 valmistuneessa Pihlajatie 4:ssä. Nöykkiössä sijaitsevassa kohteessa on 20 öljyllä lämpiävää paritaloasuntoa. Kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen kertoo, että Pihlajatien öljykattila on tulossa tiensä päähän ja öljyn hinta on tunnetusti nousussa, joten piti etsiä vaihtoehtoisia lämmitystapoja. Kammosen mukaan maalämpöön päädyttiin ympäristö- ja säästösyistä. Lisäksi kallio on kiinteistössä lähellä maanpintaa, jolloin maalämpökaivojen poraus helpottuu. Kammonen arvioi että tämäkin investointi maksaa itsensä takaisin 10-12 vuodessa. Espoonkruunulla on Pihlajatie 4:n lisäksi vain kaksi öljyllä lämpiävä kiinteistöä. FINFO phone Press release January 2010 line is open FINFO phone line is open from 8th December 2009 Voittajien on helppo hymyillä. Kuvassa kunniakirjojaan esittelevät vedenkulutussarjan voittaneen kiinteistön, Riiantie 4:n edustaja Aimo Ahonen (vas.) ja lämpöenergiasarjan hopeamitalistin, Vilniementie 2:n Jari Elovaara. Kulutuskymppi-kilpailun voittajat Pienin kulutus Suurin pudottaja Kiinteistösarja Lämmityskulut Merivalkama 6 Hörsmärinkuja 2 Veden kulutus Riiantie 4 Vermonpolku 3 Sähkön kulutus Kuuttikuja 8 Eestinlaakso 16 Kiinteistöpiirien sarja Lämmityskulut 2.3 3.1 Veden kulutus 3.2 2.2 Sähkön kulutus 3.1 1.2 Huoltoyhtiöiden sarja Lämmityskulut Selco Hottinen/Ekr Veden kulutus Selco ISS Palvelut Sähkön kulutus ISS Palvelut Lassila&Tikanoja The advice line The nationwide nationwide FINFOFINFO advice line provides assistance in finding the r planning to move, to Finland from a country outside of the European Un provides assistance in and finding Arabic, French and Finnish, the line the is open Tue-Fri: right forFrench, thoseFinnish) who have 10-15 services (English, Arabic, 12-15 (Russian) moved, or are planning to move, FINFO phoneline can be contacted from anywhere in Finland on: to0207 Finland from a country outside 40 11 60 of the European Union. Assistancall rates apply. ceStandard is available in English, Russian, Arabic, French and Finnish, and FINFO phoneline is part of ‘WELMIG’, a project partly funded by Europe the line is Tue-Fri:about the project, please visit Nationals. Foropen more information http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/hankkeet/welmig-hanke/ 10-15 (English, Arabic, French, or contact Project Coordinator Anu Liisanantti: Finnish) 12-15 (Russian) FINFO anu.liisanantti@vaestoliitto.fi phoneline can be contacted from tel: 050-569 8336 anywhere in Finland on: 0207 40 11 60 Standard call rates apply. FINFO phoneline is part of ”WELMIG”, a project partly funded by European Fund for the Integration of Third-Country Nationals. The project is partly funded by the European Fund for the Integration o Sarjis Tapani Vauhkonen 31 Kevät toi rullalaudat kaduille Skeitti vie Tarvittiin vain kevään ensimmäinen kevätaurinko ja kuiva asvaltti, kun Emil Sulavuori,19, kaivoi monen muun tavoin skeittilautansa esiin. Mikään ei vedä vertoja sille, että voi napata laudan kainaloon ja hypätä sen päälle katukuvassa. Ensimmäisen skeittilautansa Sulavuori sai kymmenenvuotiaana. ”Isommista pojista otettiin ensin mallia. Sittemmin temppuja opeteltiin Playstationin skeittipelien ja skeittivideoiden mallin mukaan.” Temppujen tallentaminen videolle tai valokuvaksi on on ollut osa lautailua sen alkuajoista saakka: koostettuja videokita näytetään kavereille tai siirretään esimerkiksi internetiin. Paikkoja riittää Erikseen rakennettuja skeittiparkkeja on tarjolla muun muassa Matinkylässä, Leppävaarassa Espoonlahdessa ja Kauniaisissa. Myös Tapiolan Tuulimäen skeittihalli on tuttu Emil Sulavuorelle, mutta eniten hän harrastaa katuskeittausta. ”Esimerkiksi Tapiolassa on hyviä marmorista tehtyjä kukkapenkkien reunoja. Niihin hypätään ja slaidataan tai skrindataan niiden kautta tai niitä pitkin. Myös Heikintorin parkkihallin ylin kerros on yleensä tyhjä, ja siellä on tosi sileä asvaltti.” Sulavuori kertoo, että joskus ohikulkijat tai asukkaat tulevat valittamaan, silloin lähinnä äänestä. Kiellettyä katuskeittaaminen ei kuitenkaan ole. Huolellista harjoittelua Vakavimmilta vammoilta Sulavuori on säästynyt, vaikka mustelmitta ei ole selvitty, ja nilkassakin on rasitusvammaa. 32 asukasviesti 2 ● 2010 ”Siksi kannattaa opetella tekemään temput oikein. Lajinahan skeittaus on tosi monipuolinen ja pitää kuntoa yllä. Esimerkiksi pyörimisliikkeissä, jossa etsitään täydellinen momentum, ovat lähes kaikki lihakset käytössä”, Sulavuori tähdentää. Aloittelijaa Emil Sulavuori neuvoo malttiin. Tasapainon harjoittelu on kaiken a ja o. Ja tempuista kannattaa opetella huolella ollie. ”Olliessa asetetaan takajalalle koko paino ja etujalalla potkaistaan laudan suuntaisesti eteenpäin. Se on kaikkien muiden temppujen alku ja juuri, ja vasta kun sen osaa, kannattaa edetä vaativimpiin. Kannattaa myös kuunnella kroppaansa. Tapaturmat tapahtuvat yleensä silloin, kun ei malta lopettaa väsymyksestä huolimatta.” Teksti: Anita Järvisalo Kuva: Yrjö Klippi ” Lainelaudaudalta pyörien päälle Ei maksa paljon Kukkarollekaan ei harrastus ole kohtuuton. Hankintoihin kuuluvat dekki eli lauta ja trukit eli akselit, jossa dekki ja renkaat ovat kiinni. Lisäksi tarvitaan rullat eli renkaat ja laakerit rulliin. Kunnollisen laudan saa jo 35-80 eurolla. ”Oman maun mukaan valitaan laudan muoto. Loivuuserot laudoissa ovat hiuksenhienoja, mutta silmä oppii kyllä tuntemaan itselle sopivimman. Yleensä minulle riittää yksi lauta kaudessa, mutta pienikin vääränlainen painonasettaminen saattaa katkaista laudan. Toinen syy vaihtaa lauta on sen lahoaminen." Nyt edessä on pitkä kesä ja tavoitteitakin sille on asetettu: Back side heel flip. ” Jos vaikka tänä kesänä sais flipin pyörimään kantapäillä. Haaveena on myös onnistua ajamaan laudalla vinoon asetetun metalliputken päältä, sanoo Emil Sulavuori. Skeittaajat sen tietävät: rullalautailu on paljon enemmän kuin monipuolinen liikuntamuoto. Se on elämäntapa. Rullalautailu syntyi 1950-luvulla lainelautailun pohjalta. Kaupalliset rullalaudat tulivat markkinoille 1959. Tätä ennen rullalautoja rakennettiin itse rullaluistimista. Suomeen rullalautailu rantautui 1970-luvulla, lähinnä USA:ssa vaihtooppilaana olleiden nuorten kautta. Vuonna 1979 Helsingin Kasarmintorille aukesi Suomen ensimmäinen rullalautailuhalli Stalli. Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin syksyllä 1979. Painopiste siirtyi 1980-luvun lopulla katulautailuun, jossa ei tarvittu laman aikana kadonneita ramppeja tai rullalautailupuistoja. 33 Asukasetukortti voimassaolevat edut Asukasetualennukset lasketaan yritysten voimassaolevista normaalihinnoista, ellei toisin ole mainittu. Asukasetukortti tulee esittää ostotapahtuman yhteydessä. Nämä tarjoukset ovat voimassa 1.9.2010 saakka. FysioSporttis Oy Autovuokraamo Expressrent ■ Autovuokraamo Expressrent Postipuuntie 1 02650 Espoo E-mail: info@expressrent.fi puh (09) 5415 777 BowlCircus Sunnuntai – tiistai kaksi keilatuntia samalla radalla yhden tunnin hinnalla. ■ BowlCircus Jumbo Bowl Oy Ratsukatu 3 02600 Espoo puh 050 409 3969 Espoon Kone Ompelukoneista, saumureista ja ompelutarvikkeista (normaalihintaiset) 15 % alennus. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä. ■ Espoon Kone Heikintori 2. krs Kauppamiehentie 1 02100 Espoo puh (09) 455 0915 myynti@espoonkone.fi Espoon Väri Normaalihintaiset maalit, matot ja kaakelit 15 % alennus, normaalihintaiset maalit 20 % alennus. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä. ■ Espoon Väri Avoinyhtiö Kuusiniementie 2 02710 Espoo puh (09) 597 007 34 asukasviesti 2 ● 2010 Parveke pikantiksi pikkuniksein Parhaimmillaan parveke on yksi lisähuone kesällä – kukoistavien kasvien kera. Kukkaloiste puolestaan onnistuu sitä paremmin mitä isompaan laatikkoon kesäkukat istutetaan. Kaihdinmaailma Espoo (entinen Freekaihdin) Sunorekin säle- ja rullaverhoista 10 % alennus voimassaolevista hinnoista. Ei koske asennushintoja. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä. ■ ”Suurempi ruukku antaa ikään kuin anteeksi kastelutiheydessä. Multaan kannattaa myös lisätä kastelukiteitä, jotka pitävät kosteutta ja vapauttavat hidasliukoista ravinnetta kukille. Tämän lisäksi on hyvä antaa myös kastelulannoitetta, sillä kesäkukat kuluttavat paljon ravinteita ”, neuvoo Katja Nikkari Taimia Oy:stä. Taimia on yksi Espoonkruunun asukasetujen tarjoajista. Kukkia valitessa kannattaa miettiä parvekkeen sijainti. ”Paahdetta kestävät hyvin pelargonia, ruusu, samettikukat ja petunia. Osapäiväaurinkoon ja varjoon kannattaa valita vaikkapa ahkeraliisaa ja siniviuhkaa. ” Ja sitten vain ennakkoluulottomasti kokeilemaan: ruukun elävyyttä lisää, kun roikkuvia ja pystykasvuisia lajeja yhdistellään kerroksittain. Väreistä valkoinen sopii yhteen kaikkien kanssa, ja oman maun mukaan voi testailla vaikka lila-vaaleanpunainen tai kelta-oranssiyhdistelmiä. ”Ei kannata unohtaa syötäviäkään kasveja ja niiden ihanaa tuoksua parvekkeella. Esimerkiksi tomaatin juurelle voi istuttaa kuukausimansikkaa tai yrttejä ”, Nikkari muistuttaa. Anita Järvisalo ■ Kaihdinmaailma Espoo Friisiläntie 1 02240 Espoo puh 010 666 9011 espoo@kaihdinmaailma.fi Maalarimestarien Oy Liikuntakeskus Fressi Kanta-asiakkuuden kokopäiväkortti 55 €/kk (norm. 65 €/kk) ja päiväkortti 45 €/kk (norm. 50 €/ kk). Liittymismaksu 0 €. Kaupan päälle kuntosalin starttikurssi ja viisi powerplate harjoittelukertaa. Edut voimassa Espoon toimipisteissä. ■ Liikuntakeskus Fressi Espoonlahti Espoonlahdenkuja 3 02320 Espoo puh 044 022 6009 ■ Liikuntakeskus Fressi Leppävaara Esikunnankatu 2 02600 Espoo puh (09) 455 0900 Maalit ja maalaustarvikkeet (varastotuotteet) 20 % alennus. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä. ■ Maalarimestarien Oy Riihitontuntie 14 02200 Espoo puh (09) 777 1260 Kotipalvelu Klassikko Tarjous Espoonkruunun asukkaille: kun tilaat vähintään 3 tunnin palvelun, saat yhden ilmaisen lisätunnin. Yksi tarjous / talous / uusi asukas. Mainitse tilatessasi koodi ”Espoonkruunu”. Siivouspalvelut, ikkunanpesut, kotiavustuspalvelut, ruokapalvelut. Teemme asiakkaan luona aina ennen töiden aloittamista ilmaisen kartoituskäynnin ja kirjallisen sopimuksen. Työt räätälöidään aina kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Taimia Oy Piharuukut 20 % alennus, pensaat ja havupuut 10 % alennus. Alennukset koskevat vain normaalihintaisia tuotteita. Edut voimassa kaikissa toimipisteissä. ■ Taimia Oy Espoonlahdenranta 5, 02320 Espoo puh (09) 7001 8824 ■ Asiakaspalvelu: puh 050 305 0856 info@klassikko.fi Oy Kuljetusliike Forsman Ab Muuton tilaajalle muuttolaatikot puoleen hintaan. ■ Oy Kuljetusliike Forsman Ab Sienikuja 8 00760 Helsinki puh (09) 350 5840 Näyttelykeskus WeeGee Sisäänpääsy viiteen museoon (EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Leikkilinna, Helinä Rautavaara museo ja Suomen Kellomuseo) 8 €.(norm. 10 €). Alle 18-vuotiaat ja yli 70-vuotiaan maksutta. ■ Näyttelykeskus WeeGee Ahertajantie 5, (Tapiola) 02100 Espoo puh. (09) 816 31818 weegee.info@espoo.fi Oma Tyyli, Jutta Väissi Henkilökohtaisesta pukeutumispalvelusta 15 % alennus. Palvelua tilattaessa on mainittava etukortista ja esitettävä se palvelun aikana. ■ Oma Tyyli, Jutta Väissi Kolmas linja 30 C 39 00530 Helsinki puh 050 591 1398 jutta.vaissi@omatyyli.com hinnoista. Etu voimassa vain Sanomatalon Welho Store myymälässä. ■ Welho Store Sanomatalo Elielinaukio 00100 Helsinki puh (09) 156 56 56 Suupohjan Osuuspankki Espoo Rahastomerkintä ilman merkintäpalkkiota, 50 % alennus lainojen toimitusmaksuista. Edut voimassa vain Espoon toimipisteessä. ■ Suupohjan Osuuspankki Espoo Tapiontori 3 A 02100 Espoo puh 020 166 6330 scandinavianstockphoto 10 prosentin alennus vuokraautoista. Asukasetukortista tulee mainita jo varausta tehdessä. Liikuntapalvelut 15 % alennus, hierontapalvelut (ei paketit) 10 % alennus. Edut voimassa kaikissa yrityksen toimipisteissä. ■ FysioSporttis Oy Läkkisepänkuja 4 B 02650 Espoo puh (09) 541 7367 T:mi Hierontapalvelu Hartza Niska- hartia-, päähieronta 18€. ■ T:mi Hierontapalvelu Hartza Viherkalliontie 10 02710 Espoo puh 050 364 4320 Vesipuisto Serena Asukasetukortilla kahden euron alennus henkilöä kohti (korkeintaan kaksi henkilöä/kortti) Vesipuisto Serenan sisäänpääsymaksusta. Etu vain korttia näyttämällä lipunmyynnissä. ■ Vesipuisto Serena Tornimäentie 10 02970 Espoo puh (09) 887 0550 info.serena@puuhagroup.com Welho 30 % alennus kaikista Welho Storessa (Sanomatalo) myynnissä olevista digibokseista. Alennus annetaan digiboksien normaali- Asukasetukortilla mukavia etuja ■ Asukasetukortti on postitettu syyskuussa kaikkiin Espoonkruunun talouksiin. Kortti antaa kodin ja vapaaajan hankintoihin mukavia etuja ja alennuksia. Asukasetukortti on kotitalouskohtainen, joten kaikki perheenjäsenet voivat käyttää sitä. Edut ovat voimassa 1.9.2010 saakka ja edellyttävät voimassaolevaa vuokrasopimusta Espoonkruunun kanssa. Sinun tulee esittää asukasetukorttisi oston yhteydessä. Varaudu myös todistamaan henkilöllisyytesi. Kortti ei toimi maksuvälineenä, eikä kadonneen kortin tilalle saa uutta korttia. Mikäli sinulla on kysyttävää asukasetukortista, lähetä sähköpostia: asukasedut@ espoonkruunu.fi. Saat asukaseduista ajantasaista tietoa myös netin kautta osoitteessa www.espoonkruunu.fi. 35 ☎ SIIVOUS- JA HUOLTOLIIKKEET Leppävaara, Lintuvaara, Perkkaa Karakallio, Kilo, Viherlaakso Soukka, Kaitaa, Nöykkiö Suvela, Kirkkojärvi, Ymmersta Huoltopalvelut Tapiolan Lämpö Oy Harakantie 5, 02650 ESPOO avoinna ark. 8.00 – 11.00 ja 12.00 - 16.00 puh. 020 7505 284 (24h/vrk) leppavaara@tapiolanlampo.fi Huoltopalvelut Lassila & Tikanoja Oyj Sahaajankatu 20 E, 08800 HELSINKI Työnjohto arkisin 8.00 – 16.00 puh. 040 570 5144 Viikonloppuisin ja iltaisin puh. 010 636 121 Huoltopalvelut Tapiolan Lämpö Oy Kivenlahdenkatu 1 B, 02320 ESPOO Avoinna ma – pe 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00 Puh. 020 7505 375 (24h) ISS Palvelut Kastevuorenraitti 9 A, 02630 ESPOO Avoinna ma - pe klo 8.00 – 16.00, Puh. 0200 15500,(24h) Huoltopalvelut Lassila & Tikanoja Oyj Sahaajankatu 20 E, 08800 HELSINKI Työnjohto arkisin 8.00 – 16.00 puh. 040 570 5144 Viikonloppuisin ja iltaisin puh. 010 636 121 Siivouspalvelut Lassila & Tikanoja Oyj Sahaajankatu 20 E, 08800 HELSINKI Työnjohto arkisin 8.00 – 16.00 puh. 040 570 5144 Viikonloppuisin ja iltaisin puh. 010 636 121 Viherhoito ISS Palvelut Oy PL 100, 01055 ISS puh. 020 5155 Olari ja Tapiola Huoltopalvelut Tapiolan Lämpö Oy Kalevalantie 5 02130 Espoo Avoinna arkisin klo 7.30-16.00 puh. 020 7505300 Päivystys 24 h puh. 020 310310 huoltopaivystys@tapiolanlampo.fi Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 040 358 3626 ma – pe 8.00 – 16.00 Puh. 020 5700 200 (24h) Viherhoito ISS Palvelut Oy PL 100, 01055 ISS puh. 020 5155 Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 020 5700 200 (24h) Viherhoito Viherviisikko Oy Puh. (09) 612 9620 Matinkylä Huoltopalvelut Matinkylän Huolto Oy Matinkatu 22 asiakaspalvelu puh. (09) 804 63 211, asiakaspalvelu@matinkylanhuolto.fi avoinna: ma-pe 9.00 – 16.00, kesällä 23.6.-10.8. klo: 8.00 – 15.00 huoltopalvelut puh. (09) 804 63201 (24h), vikailmoitukset@matinkylanhuolto.fi Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 020 5700 200 (24h) Viherhoito ISS Palvelut Oy PL 100, 01055 ISS puh. 020 5155 Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 020 5700 200 (24h) ISS Palvelut Oy PL 100, 01055 ISS puh. 020 5155 Kivenlahti, Saunalahti Huoltopalvelut Tapiolan Lämpö Oy Kivenlahdenkatu 1 B, 02320 ESPOO Avoinna ma – pe 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00 Puh. 020 7505 375 (24h) Viherhoito Viherviisikko Oy Puh. (09) 612 9620 Viherhoito Viherviisikko Oy Puh. (09) 612 9620 Huoltopalvelut Lassila & Tikanoja Oyj Sahaajankatu 20 E, 08800 HELSINKI Työnjohto arkisin 8.00 – 16.00 puh. 040 570 5144 Viikonloppuisin ja iltaisin puh. 010 636 121 Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 020 5700 200 (24h) Viherhoito Viherviisikko Oy Puh. (09) 612 9620 Kauklahti, Espoon keskus, Mikkelä Viherhoito Viherviisikko Oy Puh. (09) 612 9620 Siivouspalvelut ISS Palvelut Oy Puh. 0200 15500 Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 020 5700 200 (24h) Lippajärvi, Järvenperä, Niipperi Huoltopalvelut Lassila & Tikanoja Oyj Sahaajankatu 20 E, 08800 HELSINKI Työnjohto arkisin 8.00 – 16.00 puh. 040 570 5144 Viikonloppuisin ja iltaisin puh. 010 636 121 Tapiolan Lämpö Oy Kivenlahdenkatu 1 B, 02320 ESPOO Avoinna ma – pe 8.00 – 11.00 ja 12.00 – 16.00 Puh. 020 7505 375 (24h) Siivouspalvelut Sol Palvelut Oy Vanha Talvitie 19 A, 00580 HELSINKI Puh. 020 5700 200 (24h) Viherhoito Viherviisikko Oy Puh. (09) 612 9620 Tee vikailmoitus aina kiinteistöhuoltoon ■ Kaikissa asuntoon, asumiseen ja kiinteistöön liittyvissä teknisissä ongelmissa sinun tulee ensisijaisesti kääntyä aina talosi kiinteistöhoitoliikkeen puoleen. Niiden yhteystiedot selviävät pääsääntöisesti vieressä olevasta luettelosta ja varmemmin talosi ilmoitus-taululta tai ulko-ovesta. Yhteystiedot löytyvät lisäksi myös kotisivuiltamme www.espoonkruunu.fi kohdasta asunnot/ kiinteistöalue/ kiinteistöpiiri/ talon osoite/ yhteystiedot. SIIVOUS- JA HUOLTOLIIKKEET
