Veritas Eläkevakuutuksen tilinpäätösasiakirjat suomeksi
Transcription
Veritas Eläkevakuutuksen tilinpäätösasiakirjat suomeksi
VUOSIKERTOMUS 2011 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitteet Taseen liitteet Avainluvut ja analyysit Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) Avainluvut ja analyysit Sijoitustoiminnan nettotuotto Riskien hallinta Luettelo yhtiön kirjanpitokirjoista, järjestelmistä ja rekistereistä 31.12.2011 Hallituksen esitys voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto VUOSIKERTOMUS 2011 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Katsaus menneeseen vuoteen Myynnillisesti vuosi 2011 oli erittäin hyvä Veritas Eläkevakuutukselle. Maksutulo kasvoi voimakkaasti lisääntyvästä talouden epävarmuudesta ja kovasta kilpailusta huolimatta. Yhtiö selviytyi hyvin työeläkealan siirtokierroksilla. Vuosi 2011 oli sijoitustoiminnan kannalta haastava. Veritas Eläkevakuutus ei saavuttanut, kuten eivät muutkaan työeläkevakuutusyhtiöt, positiivista tuottoa sijoitussalkkuunsa. Tämä johtui lähinnä osakekurssien laskusta kolmannella vuosineljänneksellä. Alan kehitys Vaalivuosi 2011 aloitti keskustelun työeläkejärjestelmän kestävyydestä. Tosiasia on, että voidaksemme taata eläkevarojen riittävyyden, on työvuosien määrän kasvettava suhteessa eläkevuosiin. Jukka Rantalan vetämä eläkeneuvotteluryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia työurien pidentämiseksi ja maaliskuussa 2011 ryhmä antoi yksityiskohtaisen selvityksen eri työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksista suomalaisten työuriin. Samalla Eeva Kuuskosken vetämä työhyvinvoinnin työryhmä ja Vesa Rantahalvarin vetämä työterveyshuoltoryhmä antoivat raporttinsa; kaikki selvitykset olivat perustana eläke- ja muuta sosiaalipolitiikkaa koskevissa hallitusneuvotteluissa. Rantalan työryhmä sai toimeksiannokseen jatkaa työtään laajemmassa mittakaavassa. Hallitusohjelmaan tehtiin useita työeläkealaa koskevia kirjauksia. Vakavaraisuusvaatimuksen uudistaminen jatkuu ja lisäksi selvitetään mm. miten työeläkeyhtiöiden riskinottokykyä voitaisiin vahvistaa. Myös Solvenssi II-direktiivin soveltuvuutta työeläkelaitoksiin selvitetään. Hallitus päätti myös kiinnittää suurempaa huomiota työeläkealan kilpailuun. Erkki Rajaniemi luovutti joulukuussa 2011 arviointimuistion. Muistiossa todetaan, että alan kilpailun täytyy olla tarkoituksenmukaista ja pyrkiä tehokkuuden lisämiseen sekä tukea järjestelmän kestävyyttä. Raportissa keskusteltiin mm. yhtiökohtaisista hoitokustannusosuuksista sekä työeläkeyhtiöiden työhyvinvointipalveluiden säännöstelystä. Vuosi 2011 toi mukanaan huomattavan parannuksen useiden yrittäjien työeläketurvaan, sillä YEL-vakuutus laajennettiin koskemaan myös yrittäjiä, joilla on 30 prosentin omistusosuus yrityksestä. Vuonna 2011 erilaiset työeläkekysymykset ylittivät uutiskynnyksen aikaisempaa useammin. Eduskuntavaalit nostivat esiin sellaisia teemoja kuin eläkeikä ja eläkeindeksi; aiheita, jotka koskettavat monia. Sijoitusmarkkinoiden lasku oli hallitseva myöhäissyksyn keskusteluissa. Tilinpäätös Vakuutusliike Vuoden 2011 viimeisen vuosipuoliskon vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Veritas Eläkevakuutuksen maksutulo kehittyi positiivisesti. Sekä palkkasummia että YEL-työtuloja tarkistettiin ylöspäin. Vakuutusmaksutulo Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu oli 22,4 % palkkasummasta vuonna 2011. Alle 53-vuotiaiden palkansaajien työeläkemaksu oli 4,7 % (4,5 %) palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 6,0 % (5,4 %). Tasoitusmäärän työttömyyseläkeosan pienentämiseksi pienet ja keskisuuret työnantajat saivat tilapäisen alennuksen, joka oli enintään 0,5 % palkasta. Kuten palkansaajien TyEL-maksu, myös YEL-vakuutusmaksu on sidoksissa ikään. Vuonna 2011 alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu oli 21,6 % (21,2 %) vahvistetusta YEL-työtulosta ja 53 vuotta täyttäneiden 22,9 % (22,4 %). Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo kasvoi myös vuonna 2011. Edelliseen vuoteen verrattuna TyELvakuutusmaksutulo kasvoi 12,0 % ja oli 370,7 (331,1) miljoonaa euroa. YEL-vakuutusmaksutulo oli 52,9 (49,2) miljoonaa euroa. Mainituista maksutuloista TyEL-lisäeläkevakuutusten osuus oli 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan maksutulo kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 43,2 miljoonaa euroa eli 11,4 %. Vakuutusmaksusaatavien luottotappiot pienenivät hieman ja olivat 4,2 (4,6) miljoonaa euroa. Maksetut eläkkeet Veritas Eläkevakuutus maksoi korvauksia vuonna 2011 yhteensä 374,8 (340,1) miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy yhteensä 3,9 (3,6) miljoonan euron hoitokulut sekä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa työhyvinvointitoiminnan kustannuksia. Lakisääteisiä TyEL-eläkkeitä maksettiin 320,9 (290,2) miljoonaa euroa ja YELeläkkeitä 49,6 (45,8) miljoonaa euroa. Vastuuvelka Veritas Eläkevakuutuksen yhteenlaskettu vastuuvelka oli 1 914,4 (1 882,1) miljoonaa euroa 31.12.2011. Vakuutusmaksuvastuun osuus oli 1 053,0 (1 095,4) miljoonaa euroa ja korvausvastuun osuus 861,4 (787,4) miljoonaa euroa. VUOSIKERTOMUS 2011 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Vastuuvelan korkoutusvaatimukset määräytyvät niin, että 10 % on sidoksissa työeläkelaitosten keskimääräiseen noteerattujen osakkeiden tuottoprosenttiin ja jäljelle jäävä muu osa työeläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen. Viimeksi mainittu määräytyy niin, että 3 %:n rahastokorkoon lisätään nk. täydennyskerroin. Vuonna 2011 osaketuottoon sidottu vaatimus oli -17,61 % ja täydennyskerroin 1,10 % ajalla 1.1.–30.6.2011 ja lopun vuotta 1,01 %. Perustekorko, jota käytetään mm. vakuutusmaksujen korkoutuksessa, oli vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4,50 % ja ajalla 1.7.–31.12.2011 4,75 %. Sijoitusmarkkinat Vuosi 2011 oli erittäin vaikea sijoitusvuosi. Vuosi käynnistyi USA:n taloudellisen kasvun odotuksin, mikä johti positiiviseen osakemarkkinakehitykseen Euroopassa. Kevään lopulla oli kuitenkin selvää, ettei USA:n eikä Euroopan poliittinen kehityskulku pystynyt selviämään yhä pahenevasta valtioiden velkakriisistä. Suomessa osakemarkkinat kääntyivät laskuun jo keväällä osaksi Nokian kurssisyöksyn takia, mutta varsinainen suuri pudotus tuli elokuussa USA:n valtionobligaatioiden luottokelpoisuuden laskiessa. Teollistuneiden maiden korkea velkaantumisaste, eurooppalaisten pankkien riskialttius ja EU:n hidas poliittinen päätöksentekoprosessi rahoitusasioissa pahensivat tilannetta entisestään, mikä johti siihen, että sekä osakekurssit että yrityslainamarkkinat sukelsivat voimakkaasti. Veritas Eläkevakuutus sijoittaa pitkällä tähtäimellä. Nykyisen sijoitusilmaston perusteella arvioitiin, että vahva kotimainen osake- ja kiinteisösijoitussalkku kannattaa säilyttää, jotta eläkejärjestelmän edellyttämä riittävä tuotto saavutetaan. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoitti heikompaa sijoitustulosta vuonna 2011. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitetun pääoman nettotuotto käyvin arvoin oli -4,9 % (11,5 %). Osakkeiden ja osuuksien tuotto oli kokonaisuudessaan -18,5 % (22,0 %) ja listattujen osakkeiden -21,2 % (24,6 %). Kiinteistösijoitukset tuottivat hyvin 7,7 % (7,5 %). Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin laskettuina olivat -102 (214) miljoonaa euroa vuonna 2011. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitussalkun markkina-arvo oli vuodenvaihteessa 2 001 (2 086) miljoonaa euroa. Lainasaatavien yhteenlaskettu arvo nousi hieman 38 (35) miljoonaan euroon, mikä on 1,9 % (1,7 %) koko sijoitussalkusta. Joukkovelkakirjojen osuus sijoituksista kokonaisuudessaan nousi 46,6 %:iin (37,7 %) ja niiden käypä arvo 933 (786) miljoonaan euroon. Muiden rahoitusmarkkinainstrumenttien ja talletusten arvo oli 92 (58) miljoonaa euroa mikä on 4,6 (2,8) prosenttia sijoitusten kokonaismäärästä. Osakkeiden ja osuuksien osuus laski lähinnä pörssilaskun seurauksena 29,0 (40,8) prosenttiin. Niiden arvo oli 580 (852) miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten arvo 358 (354) miljoonaa euroa oli suunnilleen vuoden takaisella tasolla, kun taas niiden osuus kokonaissijoituksista nousi 17,9 (17,0) prosenttiin. Vakavaraisuus ja kokonaistulos Veritas Eläkevakuutuksen kokonaistulos käyvin arvoin aleni vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna ja oli -155,1 (143,2) miljoonaa euroa. Kokonaistulokseen sisältyy sijoitustoiminnan tulos -148,6 (124,6) miljoonaa euroa, vakuutustoiminnan tulos -8,5 (16,5) miljoonaa euroa ja hoitokustannusliikkeen tulos 2,0 (2,2) miljoonaa euroa. Sijoitusmarkkinoiden heilahtelut vaikuttivat Veritas Eläkevakuutuksen vakavaraisuuteen. Osittamaton lisävakuutusvastuu laski 48,7 (lisäystä 40,8) miljoonalla eurolla ja arvostuserot 101,8 (lisäys 79,7) miljoonalla eurolla. Toimintapääoma oli 310,8 (459,1) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 17,6 % (27,3 %), eli 2,3-kertainen (2,4) vakavaraisuusrajaan nähden.������������������������������ Syksyllä 2008 säädetyn määräaikaisen lain mukaan osa tasausvastuusta rinnastetaan toimintapääomaan. Tämä osa oli 73,3 (70,1) miljoonaa euroa. Ilman sen huomioimista olisi vakavaraisuusaste ollut 13,0 % (22,2 %). Asiakashyvityksiin siirrettiin 3,4 (5,2) miljoonaa euroa eli 0,20 % vakuutettujen palkkasummasta. Käyttökustannukset ja hoitokustannussuhde Kustannustehokas toiminta on yksi Veritas Eläkevakuutuksen keskeisistä tavoitteista. Asiakkaat hyötyvät kustannustehokkaasta toiminnasta, sillä puolet hoitokustannusliikkeen ylijäämästä maksetaan asiakkaille asiakashyvityksinä. Vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksilla katettavat liikekulut kohosivat 2,3 % ja olivat 15,7 (15,4) miljoonaa euroa. Hoitokustannustuotot kasvoivat 0,8 % ja olivat 17,7 (17,6) miljoonaa euroa. Liikekulut olivat 88,7 % (87,4 %) vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksista. Konserni Konserniin kuuluivat vuoden 2011 lopulla emoyhtiö Veritas Eläkevakuutus sekä 33 kokonaan ja 3 osittain omistettua asunto- tai kiinteistöyhtiötä. Vuoden aikana hankittiin yksi uusi tytäryhtiö. Yhtään tytäryhtiötä ei myyty. VUOSIKERTOMUS 2011 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Asiakkaat Veritas Eläkevakuutuksessa oli vuoden 2011 lopussa vakuutettuna arviolta 55 181 (56 600) työntekijää ja 11 671 (11 730) yrittäjää. Vakuutettujen määrä väheni 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. TyELvakuutusten määrä väheni jonkin verran ja oli 7 193 (7 538). Yrityskohtainen työntekijöiden määrä nousi kuitenkin 7,5:stä 7,7:ään. Veritaksen vastuulla on myös puolet Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandian kanssa rinnakkaisvakuutuksena myönnetyistä TyEL- ja YEL-vakuutuksista. Vakuutuskanta käsitti vuoden 2011 lopussa arviolta 10 330 (9 800) työntekijää ja 1 268 (1 182) yrittäjää. Vuoden aikana myönnettiin 2 822 (2 883) uutta eläkettä, joista vanhuuseläkkeitä oli 1 972 (2 006), työkyvyttömyyseläkkeitä 484 (427), osa-aikaeläkkeitä 102 (178), työttömyyseläkkeitä 31 (70) ja perhe-eläkkeitä 233 (202). Veritas maksaa lakisääteistä eläkettä 27 000 henkilölle (26 141). Heistä 18 836 (17 541) sai vanhuuseläkettä, 4 451 (4 673) työkyvyttömyyseläkettä, 471 (541) osa-aikaeläkettä, 239 (443) työttömyyseläkettä ja 3 003 (2 973) perhe-eläkettä. Asiakaspalvelu Aito asiakaskeskeisyys on kilpailuvaltti, jolla Veritas Eläkevakuutus erottautuu markkinoilla. Jokaiselle vakuutusasiakkaallemme on nimetty oma yhteyshenkilö. Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja ja välineitä tarjotakseen entistä asiakasystävällisempää palvelua. Vuonna 2011 otettiin yhteyttä niihin YEL-asiakkaisiin, joilla katsottiin olevan suhteellisesti alhainen työtulo. Tarkoituksena oli saada työtulo vastaamaan paremmin yritystoiminnan todellista tasoa. Nämä toimenpiteet sekä YEL-lakimuutos, joka laajensi YEL-vakuutuksen koskemaan entistäkin useampaa yrittäjää, nostivat keskimääräistä YELtyötuloa yli 9 prosentilla 20 855 (19 084) euroon. Veritas Eläkevakuutus haluaa aktiivisesti kehittää vuoropuhelua yhtiön ja asiakkaiden välillä. Kolmatta kertaa lähetetty vakuutusote tarjosi nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuuden lähettää palautetta ja asiakastietoja verkon kautta. Yhtiön verkkosivusto veritas.fi uusittiin syyskuussa, ja uuden sivuston sisältö sekä toimivuus suunniteltiin asiakkailta aikaisemmin saadun palautteen perusteella. Mm. sähköiset TyEL- ja YELhakemuslomakkeet otettiin käyttöön. Asiakas voi nyt ottaa YEL-vakuutuksen myös perustayritys.fi -palvelun kautta. Viestintää asiakkaille ja suurelle yleisölle on myös tehostettu sosiaalisen median kautta. Vuonna 2011 Veritas Eläkevakuutus kehitti yhteisen pankki- ja vakuutuspaketin, Aktia Alfan, yhdessä Aktian kanssa. Aktia Alfa on tarkoitettu sekä uusille että jo vakiintuneille yrittäjille, jotka työllistävät enintään viisi henkilöä. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnista on tullut yksi tärkeimmistä teemoista eläkejärjestelmän kestävyydystä ja eläkevarojen riittävyydestä keskusteltaessa. Veritas Eläkevakuutus tarjoaa kaikille asiakkailleen tukea työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhtiö on jatkanut vuonna 2010 käyttöön otetun Serious Fun-palvelukonseptin kehittämistä. Syyskuussa 2011 lanseerattiin Serious Fun-verkkoportaali, jonka kautta työhyvinvointiin liittyvät materiaalit ovat saatavilla verkossa. Veritaksen asiakkaille tarjotaan myös neuvontaa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ns. Avanti-ohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena on ottaa asiakasyrityksissä käyttöön pysyvät ennaltaehkäisevät toimintatavat. Ohjelmalla, joka edellyttää sekä aikaa että taloudellisia panostuksia asiakasyritykseltä, pyritään saamaan aikaan konkreettisia tuloksia lisääntyneenä henkilöstötyytyväisyytenä ja korkeampana työmotivaationa. Vuonna 2011 yhtiössä oli käynnissä 118 Avanti-ohjelmaa. Yritysten työhyvinvointi oli voimakkaasti esillä vuonna 2011. Keväällä toteuttiin pilottiprojektina elämäntapaanalyysi Joensuun alueen yrittäjäasiakkaille. Analyysin tarkoituksena oli löytää menetelmiä työperäisen stressin vähentämiseksi ja tukea yksittäisen yrittäjän työssäjaksamista. Analyysi toteuttiin yhdessä Folkhälsanin kanssa. Marraskuussa vastaava analyysi tarjottiin yrittäjille Oulun seudulla. Henkilökunta Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on menestyksen avain. Keväällä 2011 yhtiö toteutti henkilöstötutkimuksen yhdessä Corporate Image Oy:n kanssa. Tutkimus osoittaa, että Veritaksen henkilöstön työviihtyvyys- ja sitoutumisindeksit ovat korkeampia kuin alalla keskimäärin. Yhtiössä oli keskimääräin 134 työntekijää vuonna 2011. Vuoden aikana palkattiin 17 uutta työntekijää ja 12 henkilöä lopetti Veritaksessa, joista neljä jäi eläkkeelle. Kaikista työntekijöista 42 prosentilla on äidinkielenään ruotsi ja valtaosa henkilöstöstä, 78 prosenttia, on naisia. Veritas Eläkevakuutuksella on kannustinjärjestelmä, joka koskee koko henkilökuntaa. Kannustinjärjestelmän tehtävänä on mm. selventää yhteyttä yhtiön strategisten tavoitteiden ja jokaisen yksittäisen työntekijän työpanoksen välillä. Kannustinjärjestelmään ei tehty merkittäviä muutoksia vuonna 2011. VUOSIKERTOMUS 2011 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Hallinto Veritas Eläkevakuutuksen hallintotapa perustuu työeläkeyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja osakeyhtiöiden hallintoa koskevaan lainsäädäntöön sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen. Lisäksi Veritas Eläkevakuutus noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnoimaa listayhtiöiden hallinnointikoodia. Veritas Eläkevakuutus noudattaa suositusta soveltuvin osin, osittain koska työeläkeyhtiöistä säädetty laki edellyttää tiettyjä toimintaperiaatteita ja osittain koska yhtiötä ei ole pörssinoteerattu. Veritas Eläkevakuutuksen hallitus vastaa siitä, että yhtiötä johdetaan ammattimaisesti ja terveiden toimintaperiaatteiden mukaan sekä siitä että toiminta on tarkoituksenmukaiseti järjestetty. Toimitusjohtaja Kjell Sundström (Åbo Akademin säätiö) valittiin tammikuussa uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja talousjohtaja Anders Dahlbäck (Akava) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen muina jäseninä jatkoivat toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh (EK), toimitusjohtaja Stig-Erik Herrgård (EK), yksikönjohtaja Eivor Huldén, toimitusjohtaja Markus Jussila, konsernijohtaja Hannu Louhi (EK), toimitusjohtaja Anders Nordman, järjestösihteeri Anita Spring (SAK), asiamies Ralf Sund (STTK), professori Peter Wetterstein sekä asiamies Johan Åström (EK). Hallituksen varajäseniä olivat aluepäällikkö Piia Alvesalo (EK), pääekonomisti Olli Koski (SAK) ja toimitusjohtaja Jan Nybom. Kaikki hallituksen jäsenet sekä varajäsenet valittiin uudelleen tehtäväänsä vuodeksi 2012 hallintoneuvoston kokouksessa marraskuussa 2011. taja Kjell Sundström (puheenjohtaja), talousjohtaja Anders Dahlbäck (Akava) sekä asiamies Johan Åström (EK). Valiokunnan jäsenet valittiin uudelleen toimikaudeksi 2012. Tarkastusvaliokunta käsittelee yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, raportointiin ja sisäiseen valvontaan liittyviä asioita. Hallituksen jäsenten pätevyyden ja osaamisen takaamiseksi yhtiö järjestää vuosittain hallintoseminaarin yhtiön luottamushenkilöille. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu valvoa yhtiön hallintoa, josta hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat. Hallintoneuvosto valitsee yhtiön hallituksen jäsenet. Vuonna 2011 hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Peter Boström ja varapuheenjohtajana työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki (STTK). Sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja valittiin uudelleen tehtäväänsä hallintoneuvoston kokouksessa marraskuussa 2011. Hallintoneuvoston nimitysvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2011 hallintoneuvoston puheenjohtaja Peter Boström (puheenjohtaja), varapuheenjohtaja Leila Kurki sekä asiamies Johan Åström. Valiokunnan tehtäviin kuuluu nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu hallintoneuvostolle ja yhtiökokoukselle. Puheenjohtaja Peter Boström, varapuheenjohtaja Leila Kurki ja asiamies Johan Åström jatkavat nimitysvaliokunnassa myös vuonna 2012. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Boström osallistui yhteensä viiteen hallituksen kokoukseen. Myös yhtiön toimitusjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Master of Law, OTK Jan-Erik Stenman on ollut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2004. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa vuoden aikana. Omat osakkeet Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2011 toimitusjoh- Veritas Eläkevakuutus osti vuoden aikana 34 omaa osaketta. Hankintahintana käytettiin yhtiön hallituksen vahvistamaa osakkeiden matemaattista arvoa. Kauppahinnaksi muodostui sisältäen varainsiirtoveron yhteensä 12 863,15 euroa, joka on vähennetty yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa mitätöidä yhtiön omistamat 18 746 omaa osaketta. Mitätöinnin jälkeen yhtiön osakekanta koostuu 52 615 osakkeesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Veritas Eläkevakuutuksen riskienhallinta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan riskienhallintasuunnitelmaan. Suunnitelmassa määritellään valvontaperiaatteiden lisäksi eri toimintojen riskienhallinnan tavoitteet, riskinoton rajat, vastuualueet ja avainluvut. Riskienhallintasuunnitelma kattaa yhtiön koko toiminnan. Sijoitustoiminnan periaatteet määritellään hallituksen vuosittaisessa sijoitussuunnitelmassa, jossa määritellään mm. eri omaisuuslajien välisen sijoitusallokoinnin sekä riskikeskittymien rajat. Sisäisen tarkastuksen päätehtävänä on turvata yhtiön riskienhallinta-, valvontaja hallintoprosessien tehokas toiminta asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen raamit määritellään hallituksen vuosittain vahvistamassa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmassa. Sisäinen tarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle. Riskienhallintaa esitellään laajemmin riskienhallintaosiossa. Tulevaisuudennäkymät Veritas Eläkevakuutus ei aio tehdä suuria muutoksia sijoitussalkkunsa allokointiiin vallitsevassa markkinatilanteessa. Vaikka sijoitusilmasto on tällä hetkellä vaativa ja yleistä keskustelua leimaa huoli talouden kehityssuunnasta, näyttää Veritas Eläkevakuutuksen VUOSIKERTOMUS 2011 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 asiakaskunta yritysten palkkasummaan ilmoitettujen muutosten perusteella voivan suhteellisen hyvin. Vuonna 2012 yhtiössä aloitetaan todennäköisesti useita merkittäviä IT-hankkeita. Veritas Eläkevakuutus neuvottelee tällä hetkellä muun muassa yhtiön eläkekäsittelyjärjestelmän uudistamisesta. Tilinpäätösajankohdan jälkeen yhtiö on tehnyt sopimuksen ja ostanut 15 prosenttia yhtiön pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Aktia Vahinkovakuutus Oy:n osakekannasta. Osana samaa sopimusta ruotsalainen vahinkovakuutusyhtiö Folksam Sak osti 51 prosenttia Aktia Vahinkovakuutuksen osakekannasta ja Aktia Oyj:n omistusosuus laski 34 prosenttiin. Folksam Sakilla on lisäksi optio ostaa myöhemmin vielä 24 prosenttia Aktia Vahinkovakuutus Oy:n osakekannasta. Aktia Vahinkovakuutuksen osakkeiden osto vahvistaa Veritas Eläkevakuutuksen asemaa yhä kilpaillummilla markkinoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdotti vuonna 2010, että vakavaraisuuslainsäädäntöä uudistettaisiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset olivat luonteeltaan lähinnä teknisiä ja astuivat voimaan 31.3.2011. Maaliskuussa 2012 hallitus antoi eduskunnalle esityksen vakavaraisuuslainsäädännön muutoksista. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on vahvistaa eläkelaitosten riskinottokykyä tehostamalla niin kutsuttujen riskipuskureiden käyttöä. Nykyiset puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, yhdistetään vakavaraisuuspääomaksi, joka toimii sekä sijoitus- että vakuutusriskipuskurina. Lakimuutoksen ehdotetaan astuvan voimaan vuoden 2013 alussa eli samaan aikaan kuin vuodesta 2008 voimassa olleiden väliaikaisten vakavaraisuuslainsäädännön lievennysten voimassaolo päättyy. Uudistuksen kolmannen ja viimeisen vaiheen valmistelut aloitettiin vuonna 2011 ja ne on tarkoitus viedä päätökseen maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Tämän työn puitteissa selvitetään myös, miltä osin tulevan henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden Solvenssi II -lainsäädännön hallintosäännöt sisällytetään lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä. Tavoitteena on perusteellisen uudistuksen voimaantulo aikaisintaan vuonna 2014. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa lisätä työeläkealan kilpailua ja ehdottaa, että vakuutusmaksun yhtiökohtaisten hoitokustannusosien käyttöönottoa selvitettäisiin yhtiöiden toiminnan tehostamiseksi. Samanaikaisesti on käynyt tarpeelliseksi säädellä tarkemmin eläkeyhtiöiden tapaa tarjota työhyvinvointiin liittyviä palveluja. Vastuullinen menettely asiassa on hyödyksi koko alalle. VUOSIKERTOMUS 2011 Tuloslaskelma Emoyhtiö 1.1−31.12 2011 1.1−31.12 2010 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo 423 582 595,96 380 365 694,09 Sijoitustoiminnan tuotot 173 413 462,38 210 377 945,05 Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun kokonaismuutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos -374 798 855,11 -74 053 070,00 -340 092 588,77 -448 851 925,11 42 362 670,00 -82 030 460,00 -422 123 048,77 -78 583 060,00 -13 232 035,09 -13 216 035,46 -176 000 276,07 -75 735 859,25 1 274 492,07 1 085 635,66 -266 979,70 -75 896,50 1 007 512,37 1 009 739,16 153 880,65 8 730,31 1 161 393,02 1 018 469,47 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot Tulos varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden tulos VUOSIKERTOMUS 2011 Tase Vastaavaa Emoyhtiö 1.1−31.12 2011 1.1−31.12 2010 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 349 242,47 349 946,20 30 263,68 1 264 702,83 636 891,24 252 506,05 257 385,09 1 867 155,08 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 156 628 021,54 90 116 163,65 246 744 185,19 156 852 854,59 94 050 164,05 250 903 018,64 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 986 705 398,90 1 079 238 385,34 Rahoitusmarkkinavälineet 580 306 193,40 472 434 398,91 Kiinnelainasaamiset 15 063 402,65 11 663 756,28 Muut lainasaamiset 22 480 764,79 23 271 949,27 1 604 555 759,74 1 586 608 489,80 1 851 299 944,93 1 837 511 508,44 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Vakuutuksenvälittäjiltä 42 256 014,02 2 841 179,01 Muut saamiset 45 097 193,03 35 100 579,36 3 920 459,10 39 021 038,46 23 799 667,67 6 398 604,03 68 896 860,70 45 419 642,49 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 599 324,66 1 804 586,99 Rahat ja pankkisaamiset 2 403 911,65 546 917,65 1 807 865,73 2 354 783,38 4 899 612,10 12 073 417,17 7 303 523,75 14 428 200,55 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 11 027 218,77 9 916 824,87 Muut siirtosaamiset 22 214 588,03 33 241 806,80 21 108 373,67 31 025 198,54 1 961 379 027,42 1 930 251 705,10 Vastaavaa yhteensä VUOSIKERTOMUS 2011 Tase Vastattavaa Emoyhtiö 1.1−31.12 2011 1.1−31.12 2010 Oma pääoma Sidottu Osakepääoma Ylikurssirahasto 14 272 200,00 14 272 200,00 372 281,95 372 281,95 Muut rahastot 5 057 572,52 4 983 999,20 Tilikauden tulos 1 161 393,02 20 863 447,49 1 018 469,47 20 646 950,62 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 1 701 511,33 1 855 391,98 Vakuutustekninen vastuuvelka (oma osuus) Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu 1 053 009 670,00 1 095 372 340,00 1 914 415 870,00 787 353 130,00 861 406 200,00 1 882 725 470,00 Velat Ensivakuutustoiminnasta Muut velat 431 542,69 460 366,28 14 531 053,03 14 838 437,47 14 099 510,34 15 298 803,75 Siirtovelat 9 867 145,57 9 725 088,75 Vastattavaa yhteensä 1 961 379 027,42 1 930 251 705,10 VUOSIKERTOMUS 2011 Rahoituslaskelma Emoyhtiö 2011 2010 Liiketoiminnan rahavirta Saadut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille maksettu osuus Maksetut korvaukset jälleenvakuuttajilta saatu osuus 417 582 813 380 366 927 00 -375 550 182 -347 830 682 00 Saadut korot 21 794 209 29 486 527 Saadut osingot 15 516 223 13 070 045 37 802 187 Saadut muut sijoitustulot ja tulot liiketoiminnan muista tuotoista 29 809 212 Maksut henkilöstökuluista -10 540 717 -9 590 977 Muut maksut liiketoiminnan kuluista -34 294 092 -32 522 146 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 64 317 466 70 781 881 -195 050 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -209 448 Maksetut välittömät verot 0 160 945 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 64 108 018 70 747 777 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta 64 108 018 70 747 777 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin, netto (pl. rahavarat) -71 179 486 -64 699 751 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) 842 559 -190 705 Investointien rahavirta -70 336 927 -64 890 456 Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen Omien osakkeiden myynti -12 863 -372 00 Maksetut osingot/ takuupääoman korot ja muu voitonjako -932 033 -740 450 Rahoituksen rahavirta -944 896 -740 822 Rahavarojen muutos -7 173 805 5 116 499 Rahavarat tilikauden alussa 12 073 417 6 956 919 Rahavarat tilikauden lopussa 4 899 612 12 073 417 VUOSIKERTOMUS 2011 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Seuraavat periaatteet koskevat sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen tilinpäätöstä että sen konsernitilinpäätöstä. nimellisarvoonsa tai alempaan todennäköiseen arvoon. Sijoitusten luottotappiot kirjataan arvonalennuksina. Tilinpäätös on laadittu vakuutusyhtiölain, osakeyhtiölain, kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten, vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun asetuksen, sosiaali- ja terveysministeriön antamien kirjanpito- ja tilinpäätösmääräysten sekä finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Ulkomaanrahan määräiset erät Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti ja osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Vanhimpien tytäryhtiöiden osalta eliminoinnit on tehty 31.12.1972 päivätyn tilinpäätöksen arvojen mukaisesti. Tytäryhtiöosakkeiden hankintameno on eliminoitu tytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Konserniaktiiva on kohdistettu joko maa-alueisiin tai rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsernitilinpäätöksestä on eliminoitu konsernin sisäinen osakeomistus. Vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta ja konsernin omasta pääomasta kirjataan vähemmistöosuutena. Konsernin liitetiedoissa ei ole esitetty eriä, jotka näkyvät emoyhtiön liitetiedoissa. Luottotappiot Saamiset kirjataan luottotappioina viimeistään silloin, kun ne on todettu lopullisiksi. Olennaiset vakuutusmaksusaamiset arvostetaan Ulkomaanrahan määräiset saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Valuuttakurssierot on käsitelty muina sijoitustoiminnan tuottoina/kuluina ja esitetään erikseen sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja koskevissa liitetiedoissa. Omaisuuden arvostus taseessa Aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot kirjataan alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla vähennettynä. Kiinteistöt kirjataan hankintamenon mukaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyinä. Jos todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kiinteistö arvostetaan alemman arvon mukaan. Kiinteistöosakkeet kirjataan hankintamenon tai alemman todennäköisen luovutushinnan mukaan. Tiettyjen kiinteistöomistusten kirjanpitoarvoihin on tehty arvonkorotus. Osakkeet ja osuudet kirjataan keskihintaperiaatteen mukaan ja arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää arvonalennuksilla korjatun kirjanpitoarvon. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan alkuperäisen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköisen luovutushintaan. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon korjattuna rahoitusmarkkinavälineen juoksuajalle jaksotetulla nimellisarvon ja hankintamenon erotuksella. Siltä osin kuin käypä arvo on kirjanpitoarvoa alempi eikä aleneminen johdu yleisen korkotason muutoksista rahoitusmarkkinavälineiden arvo on alennettu käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt alaskirjaukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää alaskirjauksin korjatun kirjanpitoarvon. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksusaamiset on merkitty taseeseen alkuperäiseen arvoon tai tätä alempaan todennäköiseen arvoon. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisinstrumentteja kirjattaessa siitä huolimatta onko johdannaistransaktio suojaava vai ei. Johdannaisinstrumenttien kirjanpitoarvo muodostuu hankintahinnasta tai alemmasta käyvästä arvosta. Realisoimattomia positiivisia arvonmuutoksia ei merkitä kirjanpitoon. Suljettujen tai päättyneiden johdannaissopimusten tulos on kirjattu kokonaisuudessaan tulosvaikutteisena. Käyvän arvon määrittely Kiinteistöjen käypä arvo määritetään vuosittain erikseen finanssivalvonnan edellyttämällä tavalla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä luovutushintaa, joka voidaan saada vapailla markkinoilla riippumattomien osapuolten välillä tehtävässä kaupassa. Kiinteistösijoitusten käyvät arvot perustuvat merkittävimpien kiinteistöomistusten osalta myös ulkopuolisten arvioijien arviointi-instrumentteihin. VUOSIKERTOMUS 2011 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään viimeksi tilinpäätöspäivänä noteerattua ostokurssia. Niiden osakkeiden osalta, joille ei tilinpäätöspäivänä ole noteerattu ostokurssia, on käytetty viimeksi noteerattua päätöskurssia. Pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu yleensä alkuperäisestä hankinta-menosta tai alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Eräiden pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu substanssiarvon, voittokertoimien ja/ tai tehtyjen osakekauppojen perusteella lasketusta arvosta. Niin kutsuttujen pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään yleensä hallinnointiyhtiön alalla hyväksyttyjen arviointiperiaatteiden mukaan tekemää arviota osuuksien arvosta. Noteeraamattomien rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Johdannaisinstrumenttien käypänä arvona käytetään markkina-arvoa. Velkakirjasaamisten vakuudet on arvostettu todennäköiseen luovutushintaan. Velkasuhteen syntyessä vakuuden turvaava arvo on arvioitu yhtiön vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot Konsernin poistosuunnitelma on laadittu yhtenäisten periaatteiden mukaan ja perustuu arvioon varojen taloudellisesta käyttöiästä. Poistot pe- rustuvat pääsääntöisesti alkuperäiseen hankintahintaan. Mikäli alkuperäistä hankintahintaa ei ole historiallisesti pystytty selvittämään, lähtöarvona on ollut 31.12.1993 päivätyn taseen kirjanpidollinen jäännösarvo ja mainittuun ajankohtaan perustuva taloudellinen elinikä. Seuraavia taloudellisia käyttöaikoja on sovellettu: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Teollisuus-, liike- ja toimistorakennukset Asuinrakennukset Aineelliset hyödykkeet Konttorikalusteet Autot Atk-laitteet Muu kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta 5–10 v. 40 vuotta 50 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 8 vuotta Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa vähennettyjen poistojen välinen poistoeron muutos on ilmoitettu erikseen emoyhtiön tuloslaskelmassa. Taseessa kertynyt poistoero ilmoitetaan emoyhtiön tilinpäätössiirtojen yhteydessä. Toimintokohtaiset kustannukset Liikekulut ja poistot ilmoitetaan tuloslaskelmassa toimintokohtaisesti vuosittain tehtyjen selvitysten perusteella. Prosentuaalinen jakauma voi siis vaihdella vuosittain. Tilinpäätössiirrot ja laskennallinen verovelka Erillisten yhtiöiden tilinpäätöksessä laskennallista verovelkaa ei vähennetä tilinpäätössiirroista. Konsernitaseessa tilinpäätössiirrot on jaettu vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan ja tulososuuden muutokseen. Verot Tuloslaskelmassa ilmoitetut verot sisältävät paitsi tilikauden arvioidun veron myös mahdolliset aikaisempien vuosien veroja koskevat oikaisuerät. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksin ja lisäeläkejärjestelyin. Eläkekulut on kirjanpidossa esitetty suoriteperusteisesti. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot (zillmerointi) Yhtiö ei ole aktivoinut vakuutusten hankintamenoja. VUOSIKERTOMUS 2011 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö 2011 2010 Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TyEL:n mukainen vakuutus Työnantajan osuus 287 589 686,64 Työntekijän osuus 82 540 040,00 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Vakuutusmaksutulo 256 455 169,31 370 129 726,64 74 067 907,00 330 523 076,31 585 928,84 611 119,66 52 866 940,48 49 228 174,54 0,00 3 323,58 423 582 595,96 380 365 694,09 Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TyEL 3 345 681,77 YEL 840 410,46 3 905 996,32 4 186 092,23 730 202,67 4 636 198,99 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TyEL:n mukainen vakuutus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 249 666 609,57 227 844 618,01 3 527 839,45 3 414 450,21 46 542 378,87 43 166 930,51 987 433,25 300 724 261,14 925 040,80 275 351 039,53 Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TyEL-eläkkeet 81 763 371,66 YEL-eläkkeet 5 535 032,12 73 564 857,30 87 298 403,78 8 446 720,52 82 011 577,82 Osuus työttömyysvakuutusrahaston (TVR) vakuutusmaksusta ja palkattomien aikojen perusteella karttuneiden eläkeosien kustannustenjaosta. -14 070 686,94 YEL:n valtion osuus -3 466 843,53 VEKL:n valtion korvaus -6 378,38 Korvaustoiminnon hoitokulut Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut Maksetut korvaukset yhteensä -14 615 275,09 -6 718 297,26 -17 543 908,85 -2 959,32 -21 336 531,67 370 478 756,07 336 026 085,68 3 850 193,11 3 624 005,46 469 905,93 442 497,63 374 798 855,11 340 092 588,77 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Osinkotuotot, konserni 1 950 000,00 0,00 Korkotuotot, konserni 3 701 668,90 3 942 921,27 Korkotuotot 346 899,79 Muut tuotot 26 233 579,16 410 237,77 32 232 147,85 31 561 668,96 35 914 828,00 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 13 833 202,53 Korkotuotot 18 856 034,60 Muut tuotot 21 029 126,81 Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä 13 306 887,02 23 111 408,99 53 718 363,94 85 950 511,79 10 718 845,27 47 137 141,28 83 051 969,28 6 674 785,60 21 741 686,96 80 788 164,99 105 584 288,81 173 413 462,38 210 377 945,05 VUOSIKERTOMUS 2011 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö 2011 2010 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista, konserni 13 658 999,49 Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Korkokulut, konserni Yhteensä 14 515 776,50 2 240 511,02 2 582 346,01 15 005 304,29 13 901 116,93 60 953,86 42 916,07 148 494,20 152 133,61 31 114 262,86 31 194 289,12 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot 94 582 269,62 477 187,14 Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto 19 762 812,77 95 059 456,76 954 480,15 20 717 292,92 49 826 556,45 23 824 277,21 176 000 276,07 75 735 859,25 -2 586 813,69 134 642 085,80 Tuloslaskelman erä liikekulut Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutusten palkkiot Muut vakuutusten hankintamenot 416 996,35 2 319 574,01 Vakuutusten hoitokulut 347 076,15 2 736 570,36 2 694 209,93 5 600 550,72 3 041 286,08 5 549 233,61 Hallintokulut Lakisääteiset maksut ETK:n kustannusosuus 1 238 555,53 Oikeushallintomaksu 84 388,69 Finanssivalvonnan valvontamaksu 51 293,10 Muut hallintokulut Yhteensä 1 343 538,28 87 637,17 1 374 237,32 52 214,73 1 483 390,18 3 520 676,69 3 142 125,59 13 232 035,09 13 216 035,46 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut Liikekulut 3 850 193,11 469 905,93 3 624 005,46 4 320 099,04 442 497,63 4 066 503,09 13 232 035,09 13 216 035,46 Kulut kiinteistösijoituksista 1 196 404,52 1 118 058,32 Kulut muista sijoituksista 3 543 970,62 3 040 888,14 22 292 509,27 21 441 485,01 Palkat ja palkkiot 7 863 035,76 7 661 370,78 Eläkekulut 1 607 613,93 1 507 685,31 Sijoitustoiminnan hoitokulut Kokonaisliikekulut yhteensä Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä 710 639,02 703 650,16 10 181 288,71 9 872 706,25 VUOSIKERTOMUS 2011 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö 2011 2010 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 442 401 421 532 Hallituksen jäsenet 85 120 83 500 Hallintoneuvoston jäsenet 31 600 27 760 Tilintarkastus 79 573 85 590 Veroneuvonta 6 949 13 779 Muut palvelut 0 45 866 134 132 Johdon eläkesitoumukset ja rahalainat Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 61-vuotiaana, josta aiheutuva vastuu on katettu eläkevakuutuksella. Hallintoveuvoston tai hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Yhtiö ei ole myöntänyt lainoja yhtiön johdossa oleville henkilöille eikä hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille. Tilintarkastajan palkkiot Henkilöstön keskimääräinen luku Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitteet Sijoitukset 31.12.2011 Emoyhtiö Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 12 037 272 12 037 272 18 397 265 127 630 556 128 394 032 178 874 578 11 992 864 11 992 864 13 080 000 4 113 852 4 113 852 5 167 338 90 002 90 002 90 002 90 116 164 90 116 164 90 116 164 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 986 705 399 986 705 399 1 057 285 267 Rahoitusmarkkinavälineet 578 640 294 580 306 193 590 743 611 Kiinnelainasaamiset 15 063 403 15 063 403 15 063 403 Muut lainasaamiset 22 480 765 22 480 765 22 480 765 1 851 299 945 1 991 298 391 1 848 870 570 Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta 1 665 900 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia 131 691 631 784 763 476 Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus) Ei-suojaavat johdannaiset 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 139 998 446 Käypä arvo Muut saamiset Ennakkomaksut optiosopimuksista 592 000 592 000 -1 389 000 Muut velat Ennakkomaksut optiosopimuksista -1 974 200 Futuurit -840 000 -840 000 Termiinisopimukset -2 567 154 -2 565 841 -4 789 354 -4 202 841 Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus) 586 513 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitteet Sijoitukset 31.12.2010 Emoyhtiö Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä 11 584 179 11 584 179 18 982 724 122 113 524 122 877 000 167 830 484 Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä 11 992 864 11 992 864 13 080 000 Muut kiinteistöosakkeet 10 303 384 10 303 384 Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot 11 418 988 95 428 95 428 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 95 428 94 050 164 94 050 164 94 050 164 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet 1 079 238 385 1 079 238 385 1 268 182 341 472 117 472 472 434 399 469 304 491 Kiinnelainasaamiset 11 663 756 11 663 756 11 663 756 Muut lainasaamiset 23 271 949 23 271 949 23 271 949 1 837 511 508 2 077 880 325 1 836 431 106 Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta 316 927 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia 131 691 631 784 763 476 Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus) 240 368 817 Ei-suojaavat johdannaiset 31.12.2010 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Muut saamiset Ennakkomaksut optiosopimuksista 1 592 700 2 598 600 -612 000 Muut velat Ennakkomaksut optiosopimuksista -826 400 Futuurit 0 0 Termiinisopimukset -2 435 220 -2 379 292 -1 668 920 -392 692 Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus) 1 276 228 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitteet Emoyhtiö 2011 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 1) 1) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Kiinteistösijoitusten muutokset Hankintameno 1.1. 171 120 507 94 050 164 0 Lisäykset 7 136 706 600 000 0 Vähennykset -8 942 311 -4 534 000 0 Hankinameno 31.12. 169 314 902 90 116 164 0 Kertyneet poistot 1.1. -4 420 187 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot -445 174 Kertyneet poistot 31.12. -4 865 361 Arvonalentumiset 1.1. Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset 31.12. -10 610 941 2 752 779 -3 237 332 2 510 499 -8 584 995 Arvonkorotukset 1.1. Lisäykset Vähennykset Arvonkorotukset 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 1) Sisältää kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot. 763 476 0 0 763 476 156 628 022 90 116 164 0 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitteet Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet 31.12.2011 Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusomaisuus Kotimaiset noteeratut osakkeet Aktia Bank Abp, A Suomi 8,58 % 19 654 049 19 654 049 Aktia Bank Abp, R Suomi 10,64 % 15 431 690 15 431 690 Atria Yhtymä Oyj, A Suomi 2,18 % 2 466 880 2 466 880 Basware Oyj Suomi 2,97 % 6 308 723 6 308 723 Biotie Therapies Oyj Suomi 1,98 % 3 846 534 3 846 534 Cargotec Oyj Suomi 0,99 % 8 720 473 12 524 100 Finnair Oyj Suomi 1,16 % 3 391 490 3 391 490 Fortum Oyj Suomi 0,10 % 14 832 000 14 832 000 Kemira Oyj Suomi 1,04 % 14 839 200 14 839 200 Kesko Oyj Suomi 0,54 % 13 792 300 13 792 300 Lassila & Tikanoja Oyj Suomi 1,44 % 6 300 000 6 300 000 Marimekko Oyj Suomi 2,74 % 1 983 960 2 138 400 Metso Oyj Suomi 0,29 % 12 250 700 12 250 700 Nokia Oyj Suomi 0,09 % 12 723 750 12 723 750 Nokian Renkaat Oyj Suomi 0,28 % 7 403 077 8 956 800 Nordea Pankki Oyj Suomi 0,03 % 6 398 600 6 398 600 Nordic Aluminium Oyj Suomi 2,87 % 1 954 102 3 502 800 Okmetic Oyj Suomi 2,69 % 1 702 738 2 287 800 Olvi Oyj Suomi 0,99 % 1 159 297 2 474 077 Oriola-KD Oyj Suomi 0,64 % 1 656 284 1 656 284 Outokumpu Oyj Suomi 0,85 % 7 812 000 7 812 000 Outotec Oyj Suomi 0,66 % 7 801 372 10 881 000 Ponsse Oyj Suomi 1,21 % 2 346 000 2 346 000 Pöyry Oyj Suomi 1,79 % 5 778 000 5 778 000 Raisio Yhtymä Oyj,V Suomi 1,60 % 5 019 000 5 019 000 Ramirent Oyj Suomi 1,51 % 8 905 200 8 905 200 Stockmann Oyj Abp, A Suomi 0,23 % 2 214 549 2 214 549 UPM-Kymmene Oyj Suomi 0,13 % 5 936 000 5 936 000 Viking Line Oyj Suomi 0,26 % 610 600 610 600 Wärtsilä Oyj Abp, B Suomi 0,25 % 8 729 628 11 043 450 YIT Oyj Suomi 0,93 % 14 573 000 14 573 000 Ålandsbanken Abp, A Suomi 1,91 % 1 700 435 1 700 435 Ålandsbanken Abp, B Suomi 2,09 % 1 390 695 1 390 695 Ulkomaiset noteeratut osakkeet Autoliv Inc. SDB Ruotsi 4 101 990 Altona Mining Norja 289 157 6 508 191 656 235 Altona Mining Australia 258 430 258 430 Dannemora Mineral B Ruotsi 996 702 996 702 Nordic Mines AB Ruotsi 954 802 1 089 895 Northland Resources Inc. Kanada 1 354 140 1 354 140 TTS Marine Asa Norja 2 944 630 2 944 630 Volvo Ab, B Ruotsi 4 647 105 4 647 105 Kotimaiset noteeraamattomat osakkeet Finda Oy Suomi 0,30 % 590 875 590 875 Försäkrings Ab Garantia Suomi 2,00 % 960 675 1 069 200 Goodmill Oy Suomi 15,62 % 500 000 500 000 M-Brain Oy Suomi 17,93 % 1 904 175 1 904 175 Multi Touch Suomi 8,59 % 999 990 999 990 Tornator Timberland Oy Suomi 2,50 % 2 000 000 10 775 000 VVO-Yhtymä Oyj, A Suomi 0,20 % 324 000 825 000 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitteet Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet 31.12.2011 Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo 60 400 414 Korkorahastot Aktia Corporate Bond+, D 60 400 414 Aktia Emerging Markets Bond+, D 4 965 836 6 375 736 Aktia Emerging Markets Local Currency Bond+, D 51 972 993 64 545 033 Aktia Emerging Markets Local Currency Bond T-bill +, D 10 017 613 10 070 232 Babson Capital European Senior Loans Limited High Yield 10 885 798 10 885 798 Bluebay Invest Grade Bond Base 30 000 000 31 813 020 Bluebay Global Diversified Corporate Bond Fund 10 030 198 11 124 600 Bluebay Global High Yield Bond 60 031 714 60 484 894 Evli European High Yield B 40 215 937 40 518 620 Harbourmaster HCM Loan Investments class Ahigh Yield 10 000 000 11 000 805 Investec EM Local Currency Dynamic Debt I Acc Gross USD 40 125 265 40 125 265 Neuberger Berman High Yield Bond Fund I 55 000 000 55 311 291 Nordea Dedicated Invt FIS X-Credit FD BI-Eur High Yield 20 000 000 22 662 000 Osakerahastot Aberdeen Global Asia Pacific 13 913 015 16 909 942 Black Rock European Focus Fond 22 233 473 24 490 689 Black Rock Global funds Latin America 2 240 240 3 150 002 Comgest Growth Emerging Markets Equity 13 438 466 13 438 466 DB X-Trackers DJ EU STX 50-1C Fund 11 431 200 11 431 200 DB X-Trackers DJ STOXX 600 27 144 000 27 144 000 DB X-Trackers MSCI USA TRN Index EFT 1C 21 581 011 26 286 400 East Capital Bering Balkan Fund 1 652 010 1 652 010 East Capital Bering Central Asia Fund 732 281 732 281 East Capital Bering Russia Fund 893 021 893 021 East Capital Bering Ukraine Fund 697 333 697 333 East Capital Eastern European Fund 9 851 183 9 851 183 East Capital Explorer BTA 071106 2 230 139 2 230 139 East Capital Russian Fund 16 870 869 16 870 869 Eagle US Small Cap Equity 15 144 417 15 144 417 Eaton Vance International 11 865 058 11 865 058 Fourton Odysseus, A 2 302 604 3 360 934 Fourton Stamina, A 2 297 510 3 499 990 Macquarie Asia New Stars 10 000 000 10 090 405 OP-Kehittyvä Aasia 10 000 000 10 234 888 Pääomarahastot Capital Dynamics S.C.A.-Global Secondaries III 3 226 118 3 309 493 East Capital Financials Investors 1 751 682 1 751 682 Essedel Russia Opportunity Fund Ky 900 712 960 163 Finnmezzanine Rahasto III A Ky 545 104 670 141 First European Fund Investments 511 393 511 393 Mandatum Pääomarahasto I Ky 698 525 698 525 Nordic Mezzanine Gp II 631 047 631 047 Nordic Mezzanine Gp III 750 275 750 275 Pohjola Selected Opportunities Fund Ky 9 000 000 11 882 200 Polaris Private Equity III 844 344 844 344 RCP Secondary Opportunity Fund 3 646 347 4 567 808 Sentica Buyout III Ky 3 135 342 3 316 456 Sovereign Capital Limited Partnership III 2 798 061 2 798 061 Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet 31.12.2011 Kiinteistörahastot VUOSIKERTOMUS 2011 Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo AKR Tuotto Ky 4 900 722 4 900 722 AKR Verto Ky 2 681 042 2 681 042 CapMan Real Estate Fund II Ky 3 303 798 3 303 798 Forum Fastighets Kb 31 327 704 31 327 704 Sponda Kiinteistörahasto I Ky 2 624 546 2 624 546 Sponda Kiinteistörahasto II Ky 6 308 663 6 308 663 VCA Baltic Retail Fund Ky 780 000 780 000 Muut rahastot AIM Insurance Strategies Fund 10 650 000 10 650 000 Alpha 15 Fund- Class A 8 170 997 8 170 997 BNP Harewood Volhedge 3 870 810 3 870 810 Catco Reinsurance Fund Ltd 6 093 181 7 168 425 Catco 2 SP 1 Reinsurance Fund Ltd 1 054 467 1 054 467 H.I.G. Bayside Loan Opportunity Cayman Fund II 3 197 185 3 319 933 Perella Weinberg Opportunity Offshore Fund II B 10 113 830 11 747 095 Perella Weinberg Opportunity Offshore Fund III B 2 324 309 3 010 397 Selectinvest Arbitrage/Liqudation Class C 696 340 770 112 VUOSIKERTOMUS 2011 Taseen liitteet Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset Hankintameno 1.1. 3 813 845 1 039 873 1 824 533 6 678 251 0 -127 795 0 -127 795 103 724 317 330 0 421 054 -2 039 469 -91 624 0 -2 131 094 Hankintameno 31.12. 1 878 100 1 137 785 1 824 533 4 840 417 Kertyneet poistot 1.1. -2 199 196 -492 956 -16 667 -2 708 819 0 127 795 0 127 795 869 066 57 571 0 926 638 Tilikauden poistot -168 464 -230 870 -3 279 -402 613 Kertyneet poistot 31.12. -1 498 594 -538 460 -19 946 -2 057 000 379 506 599 325 1 804 587 2 783 418 Edellisenä vuonna loppuun poistetut Lisäykset Vähennykset Edellisenä vuonna loppuun poistetut Vähennysten kertyneet poistot Kirjanpitoarvo 31.12. VUOSIKERTOMUS 2011 Vuosikertomus 2010 Taseen liitteet Emoyhtiö 2011 2010 Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Jäljellä oleva hankintameno 5 093 708 Kirjanpitoarvo 5 857 183 4 544 304 5 307 780 Käypä arvo 6 600 202 5 870 400 Pankkitakaus 7 065 465 8 753 345 Takausvakuutus 3 350 140 3 388 626 35 999 24 833 Muut lainasaamiset vakuuden mukaan eriteltynä Muut lainasaamiset Nimivakuus Vakuutuskirja 1 288 3 865 Muu vakuus 12 027 872 11 101 281 Jäljellä oleva hankintameno 22 480 765 23 271 949 Eläkelainasaamisten yhteismäärä Muut kiinnelainasaamiset 4 018 052 748 363 Muut lainasaamiset 8 640 749 9 620 505 12 658 801 10 368 868 250 158 40 594 7 058 631 7 061 092 Ennakkoon maksetut eläkkeet 20 273 294 18 234 722 Saatavia Eläketurvakeskukselta 1 821 700 2 781 327 Jäljellä oleva hankintameno yhteensä Konsernisaamiset ja -velat Muut saamiset Muut lyhytaikaiset velat Muut siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 119 594 92 325 22 214 588 21 108 374 Osakepääoma 1.1. 14 272 200 14 272 200 31.12. 14 272 200 14 272 200 Ylikurssirahasto 1.1. 372 282 372 282 Ylikurssirahasto 31.12. 372 282 372 282 4 960 257 4 858 623 Oman pääoman muutokset Osakepääoma Osakkeiden lkm 52 615 kpl Ylikurssirahasto Muu oma pääoma Varmuusrahasto 1.1. Lunastetut omat osakkeet, 2011: 34 kpl/ 2010: 1 kpl -12 863 -372 98 436 102 007 5 045 831 4 960 257 Hallituksen käyttövarat 1.1. 23 742 54 742 Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä 25 000 25 000 -37 000 -56 000 11 742 23 742 Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä 31.12. Eri tarkoituksiin 31.12. VUOSIKERTOMUS 2011 Vuosikertomus 2010 Taseen liitteet Emoyhtiö 2011 Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1. Siirto varmuusrahastoon Jaettu osinkoina Siirto hallituksen käyttövaroihin Tilikauden tulos 31.12. Oma pääoma yhteensä 31.12. 2010 1 018 469 811 457 -98 436 -102 007 -895 033 -684 450 -25 000 -25 000 1 161 393 1 018 469 1 161 393 1 018 469 20 863 447 20 646 951 14 272 200 14 272 200 6 591 247 6 374 751 -3 971 125 -920 033 0 0 1 161 393 1 018 469 5 045 831 4 960 257 Yhtiöllä ei ole 31.12.2011 hallinnassaan omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet mitätöitiin vuoden aikana. Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oman päoman jakautuminen ehdotetun voitonjaon jälkeen Osakkeenomistajien osuus Osakepääoma Muu oma pääoma Ehdotettu voitonjako osakkeenomistajille Vakuutuksenottajien osuus ehdotetun voitonjaon jälkeen Voitonjakokelpoiset varat Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Tilikauden voitto (tappio) + Muut vapaa oma pääoma Varmuusrahasto Hallituksen käyttövarat Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 11 742 23 742 6 218 966 6 002 469 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Vastaiset eläkkeet Osittamaton lisävakuutusvastuu Ositettu lisävakuutusvastuu 980 203 200 944 438 600 78 926 240 127 668 780 6 082 940 6 956 060 -12 202 710 16 308 900 1 053 009 670 1 095 372 340 Alkaneet eläkkeet 741 972 290 657 258 060 Tasoitusmäärä 119 433 910 130 095 070 861 406 200 787 353 130 1 914 415 870 1 882 725 470 Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Vakuutusmaksuvastuu yhteensä Korvausvastuu Korvausvastuu yhteensä Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä Ositettu lisävakuutusvastuu 1.1. Tilivuonna maksetut asiakashyvitykset (-) 5 166 760 3 972 900 -5 139 960 -3 966 140 Siirto ositettuun lisävakuutusvastuuseen (+) 3 390 000 5 160 000 Ositettu lisävakuutusvastuu 31.12. 3 416 800 5 166 760 Ennakkoon maksetut vakuutusmaksut 691 447 732 451 Tarkistusmaksuvelka 354 577 208 378 7 535 52 065 Siirtovelka Velka Eläketurvakeskukselle VUOSIKERTOMUS 2011 Vuosikertomus 2010 Taseen liitteet Emoyhtiö 2011 Ennakkopidätysvelka 2010 4 397 517 4 025 370 Arvonlisäverovelka 626 138 678 569 Ostovelat 499 802 731 399 2 379 794 2 739 222 Palkka-, provisio- ja sosiaalikustannusvelka Muut siirtovelat 910 336 557 635 9 867 146 9 725 089 6 080 778 0 712 191 718 100 95 201 336 102 748 464 27 638 000 0 -840 000 0 152 009 000 25 146 000 592 000 92 000 373 113 000 50 292 000 -2 559 400 -136 000 7 182 257 82 138 003 -53 540 -2 628 864 Kohde-etuus 45 000 000 0 Käypä arvo -1 876 016 0 1 000 euroa 1 000 euroa 16 881 19 703 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia Arvonlisävero Vastuu arvonlisäverolain (ALVB) 13 a § tarkoitetun verovelvollisuusryhmän alv-velasta Alv-vastuu uudisrakentamisesta ja kiinteistöjen perusparannuksesta tehdyt vähennykset Sijoitusitoumukset Sijoitussitoumukset pääomarahastoihin ja kiinteistörahastoihin Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Futuurisopimukset Kohde-etuus Käypä arvo Optiosopimukset, ostetut Kohde-etuus Käypä arvo Optiosopimukset, asetetut Kohde-etuus Käypä arvo Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Kohde-etuus Käypä arvo Valuutanvaihtosopimukset, avoimet Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot Toimintapääoma Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen Tilinpäätössiirtojen kertymä Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Osittamaton lisävakuutusvastuu Aktivoidut vakuutusten hankintamenot ja aineettomat hyödykkeet (-) Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa TVYL 17 § toimintapääoman vähimmäismäärä laskettuna lain 853/ 2008 6 §: mukaan Toimintapääoma esitetty siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa Toimintapääoman vähimmäismäärä esitettynä ilman lain 853/2008 mukaisia väliaikaisia huojennuksia vuosille 2008-2010 Runsasvahinkoisten vuosien varalle vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyvä tasoitusmäärä 1 702 1 855 140 585 241 645 78 926 127 669 -637 -1 867 73 297 70 082 310 753 459 087 35 183 33 639 237 456 389 005 91 533 128 031 119 434 130 095 VUOSIKERTOMUS 2011 Tunnusluvut ja analyysit Emoyhtiö (Summat miljoonissa euroissa) 2011 2010 2009 2008 2007 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 423,6 380,4 371,6 335,4 305,7 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 370,5 336,0 317,2 276,8 248,0 127,8 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -102,4 214,4 181,0 -297,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle -4,9 % 11,5 % 10,8 % -15,5 % 7,3 % Liikevaihto 421,0 515,0 495,6 189,9 484,8 Kokonaisliikekulut % liikevaihdosta 22,3 21,4 20,1 18,6 15,9 5,3 % 4,2 % 4,1 % 9,8 % 3,3 % 0,9 % Kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja % TyEL-palkka- ja YEL-työtulosummasta sisältäen osuuden rinnakkaisvakuutuksista Kokonaistulos Vastuuvelka Toimintapääoma % vastuuvelasta 2) suhteessa vakavaraisuusrajaan 0,9 % 0,9 % 0,9 % 143,2 88,8 -292,9 64,5 1 914,4 1 882,7 1 722,1 1 561,1 1 664,6 310,8 459,1 333,5 240,0 476,5 17,7 % 27,3 % 21,3 % 16,7 % 32,6 % 2,3 2,4 3,0 2,7 2,2 119,4 130,1 114,2 118,1 123,5 2 055,0 2 124,4 1 884,0 1 666,1 1 921,9 3,4 5,2 3,9 3,0 6,0 0,20 % 0,33 % 0,3 % 0,2 % 0,5 % TyEL-palkkasumma 1 525,3 1 429,2 1 367,4 1 255,3 1 131,1 YEL-työtulosumma 240,9 226,9 232,2 230,8 228,8 TyEL-vakuutuksia 4) 7 193 7 538 7 907 8 034 7 949 Tasoitusvastuu Eläkevarat 3) Siirto asiakashyvityksiin % TyEL-palkkasummasta sisältäen osuuden rinnakkaisvakuutuksesta 1) 0,8 % -155,1 TyEL-vakuutettuja 55 181 56 635 54 985 52 807 46 235 YEL-vakuutuksia 11 671 11 727 12 342 13 317 13 960 Eläkkeensaajia 27 000 26 141 25 227 24 289 23 074 Tuloslaskelman maksetut korvaukset ilman korvaustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokuluja. 2) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta. 3) Vastuuvelka + arvostuserot. 4) Vakuutussopimuksen tehneiden työantajien vakuutukset. VUOSIKERTOMUS 2011 Tunnusluvut ja analyysit Emoyhtiö (Summat miljoonissa euroissa) 2011 2010 2009 2008 2007 Tulosanalyysi Tuloksen synty Vakuutusliikkeen tulos -8,5 16,5 -3,0 -2,8 11,0 Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin -148,6 124,6 89,4 -292,5 51,7 + Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -102,4 214,4 181,6 -297,0 129,7 -46,2 -89,8 -92,2 4,5 -78,0 2,0 2,2 2,4 2,5 1,9 -155,1 143,2 88,8 -292,9 64,5 - Vastuuvelan tuottovaatimus Hoitokustannustulos Kononaistulos Tuloksen käyttö Vakavaraisuuden muutokseen Tasoitusvastuun muutokseen Toimintapääoman muutokseen Osittamattoman lisävakuutusvastuun muutokseen Arvostuserojen muutokseen Tilinpäätössiirtojen kertymän muutokseen -11,8 16,0 -4,2 -4,7 10,2 -148,8 121,5 88,7 -293,8 47,8 -48,7 40,8 30,5 -142,0 97,5 -101,1 79,7 56,9 -152,3 -51,3 -0,2 0,0 0,3 -0,9 0,0 1,2 1,0 1,0 1,3 1,6 Siirto asiakashyvityksiin 3,0 4,6 3,4 2,6 5,3 Siirto asiakashyvityksiin (rinnakkaisvakuutuksiin) 2,5 1,1 1,1 3,0 1,3 -155,1 143,2 89,0 -292,9 64,5 14,9 % Tilikauden voittoon Yhteensä Vakavaraisuus Toimintapääoma ja sen rajat Vakavaraisuusraja 1) 7,8 % 11,4 % 7,1 % 6,1 % Tavoitevyöhykkeen yläraja 31,2 % 45,7 % 28,4 % 24,3 % 59,5 % Toimintapääoma 1) 17,7 % 27,3 % 21,3 % 16,7 % 32,6 % Suorat nettotuotot 55,6 51,9 59,0 48,5 51,2 Lainasaamiset 1,1 1,3 0,9 0,4 0,8 15,2 22,2 24,8 24,3 21,1 Sisältää vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavan osan. Sijoitustoiminnan tuottoerittely ja tulos Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1,0 0,4 2,4 7,3 3,9 Osakkeet ja osuudet 24,4 11,3 17,6 2,7 12,3 Kiinteistösijoitukset 17,4 19,8 15,6 15,5 14,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut sijoitukset Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut Arvonmuutokset tuloslaskelmassa 1) Osakkeet ja osuudet -3,5 -3,2 -2,4 -1,6 -1,2 -58,2 82,8 65,1 -194,0 127,9 97,1 -68,3 34,3 47,6 -163,6 Joukkovelkakirjalainat 5,4 34,3 22,5 -41,7 3,8 Kiinteistösijoitukset 4,8 14,2 -5,0 11,3 27,0 Muut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKERTOMUS 2011 Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) Emoyhtiö Lainasaamiset 1) 31.12. 2011 milj. euroa 31.12. 2010 milj. euroa % 31.12. 2009 milj. euroa % 31.12. 2008 milj. euroa % 31.12. 2007 milj. euroa % 38,0 1,9 % 35,4 1,7 % 45,8 2,5 % 23,8 1,4 % 16,2 0,9 % 933,2 46,6 % 786,4 37,7 % 897,9 48,3 % 830,6 50,6 % 722,2 38,8 % 425,3 21,3 % 367,6 17,6 % 385,7 91,5 4,6 % 58,2 2,8 % 65,2 3,5 % 130,4 7,9 % 130,7 7,0 % Osakkeet ja osuudet 579,8 29,0 % 852,0 40,8 % 476,6 25,6 % 301,8 18,4 % 700,9 37,6 % Kiinteistösijoitukset 3) 358,1 17,9 % 354,0 17,0 % 372,3 20,1 % 355,1 21,6 % 293,5 15,8 % 52,2 2,6 % 48,5 2,3 % 45,5 Joukkovelkakirjalainat 1) 2) * sisältää korkorahastoja 235,6 237,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) * sisältää korkorahastoja * sisältää sijoitusrahastoja ja yhteissjoitusyrityksiä Sijoitukset yhteensä Jvk-salkun modifioitu duraatio (D mod = D/ 1+r) 2 000,5 100,0 % 2 086,0 100,0 % 1 857,7 100,0 % 45,9 1 641,6 100,0 % 3,5 1) Sisältää kertyneet korot. 2) Korkorahastoista pitkän koron rahastot sisältyvät joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastot muihin rahoitusmarkkinavälineisiin. 3) Sisältää niiden sijoitusrahastojen osuudet ja sijoitukset niihin rinnastettaviin yhteissjoitusyrityksiin, jotka sijoittavat kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin. 6,9 1 863,5 100,0 % VUOSIKERTOMUS 2011 Tunnusluvut ja analyysit Emoyhtiö (Summat miljoonissa euroissa) Sijoitustoiminnan nettotuotot kirjanpidossa 2011 2010 2009 2008 2007 -2,6 134,6 124,1 -145,5 179,1 Arvostuserojen muutos 2) -101,1 79,7 56,9 -152,3 -51,3 Osakkeet ja osuudet -109,8 91,0 31,6 -164,3 -30,9 4,9 -3,2 17,8 15,0 -18,5 Kiinteistösijoitukset 3,8 -8,0 7,6 -2,9 -2,0 Muut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -103,6 214,4 181,0 -297,7 127,8 Joukkovelkakirjalainat Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Muut korkoerät Vastuuvelan tuottovaatimus 3) Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen tulos Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Johdannaisten osuus sijoitustoiminnan nettotuotoista 1) Myyntivoitot ja tappiot sekä muut kirjanpidon arvonmuutokset. 2) Taseen ulkopuoliset arvonmuutokset. 3) Vuonna 2008 täydennyskerrointa vastaavaa korkovaatimusta ei lueta 1,2 0,0 0,6 0,7 1,9 -46,2 -89,8 -92,2 4,5 -78,0 -47,6 44,8 32,5 -140,3 103,0 -148,6 124,6 89,4 -292,5 51,7 -8,3 -8,6 -1,2 1,1 1,7 16,9 16,5 16,0 15,2 13,7 mukaan vastuuvelan tuottovaatimukseen. Hoitokustannustulos Vakuutusmaksun hoitokustannusosat Korvausratkaisuista aiheutuvien liikekulujen kattamiseen käytettävissä olevat maksuosat 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 Muut tuotot 0,2 0,5 0,4 0,3 0,2 Hoitokustannustulo yhteensä 17,7 17,6 17,0 16,1 14,4 Toimintokohtaiset liikekulut 1) -15,7 -15,4 -14,6 -13,6 -12,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -15,7 -15,4 -14,6 -13,6 -12,5 Muut kulut Liikekulut yhteensä Hoitokustannustulos Liikekulut % hoitokustannustulosta 1) Ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan liikekuluja ja lakisääteisiä maksuja. 2,0 2,2 2,4 2,5 1,9 88,7 % 87,4 % 85,9 % 84,6 % 86,8 % VUOSIKERTOMUS 2011 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Emoyhtiö 2011 Sijoitustoim. Sitoutunut Tuotto - % nettotuotot pääoma 2) sitoutuneelle käyvin arvoin 1) milj. euroa pääomalle 31.12.2011 1.1−31.12. milj. euroa 2011 1.1–31.12.2011 Lainasaamiset Joukkovelkakirjalainat 3) *josta korkorahastot Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 3) *josta korkorahastot Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset 4) *josta sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä Sijoitukset yhteensä Tuotto - % sitoutuneelle pääomalle Tuotto - % sitoutuneelle pääomalle Tuotto - % sitoutuneelle pääomalle Tuotto - % sitoutuneelle pääomalle 2010 2009 2008 2007 1,1 36,7 3,1 % 3,4 % 2,7 % 2,0 % 4,6 % 26,5 811,8 3,3 % 6,7 % 7,9 % -0,3 % 1,0 % 2,0 396,0 0,5 % 10,1 % 10,9 % -1,0 % 0,0 % 0,7 83,6 0,8 % 0,5 % 1,5 % 4,6 % 4,3 % 0,0 0,0 -154,7 835,4 -18,5 % 22,0 % 32,1 % -46,9 % 11,8 % 25,9 340,6 7,6 % 7,5 % 5,2 % 7,4 % 12,8 % 3,3 49,4 6,7 % 8,8 % -3,8 % 1,8 % 4,0 % -100,4 2 108,2 -4,8 % 11,7 % 11,0 % -15,4 % 7,4 % Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -3,3 2 108,2 -0,2 % -0,2 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -103,6 2 108,2 -4,9 % 11,5 % 10,8 % -15,5 % 7,3 % 1) 2) Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin = Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos - kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan ostojen / kulujen ja myyntien / tuottojen erotusta. Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. 3) Sisältää korkorahastojen tuotot. 4) Sisältää kiinteistösijoituksiin tilastoitavien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten tuotot. VUOSIKERTOMUS 2011 Riskienhallinta Vakuutusyhtiöllä tulee olla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmä, joka on riittävän kattava yhtiön toimintaan nähden. Sisäinen valvonta on prosessi, johon kuuluu vakuutusyhtiön johdon ja muun henkilöstön toteuttama valvonta sekä ne yhtiön toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan alentaa, voi tämä pakottaa tavoitteiden uudelleenarvioimiseen. Veritas Eläkevakuutuksessa pyritään entistä enemmän kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan (Enterprise Risk Management, ERM), jonka ajatuksena on että yhtiön riskiyksikkö tarkastelee kaikkia riskejä sekä niiden vuorovaikutuksia koordinoidusti. • lakien sekä viranomaisten määräysten ja ohjeiden noudattaminen • hallintoelinten päätösten noudattaminen • sisäisten määräysten, ohjeiden, suunnitelmien ja menettelytapojen noudattaminen • tavoitteiden saavuttaminen • toimintojen tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus • yhtiön voimavarojen taloudellinen, turvaava ja tehokas käyttö • toimintaan liittyvien riskien tehokas hallinta • taloudellisen ja muun informaation luotettavuus ja oikeellisuus. Veritas Eläkevakuutuksen suurimmat riskit ja mahdollisuudet ovat sijoitustoiminnassa, jossa haasteena on riittävän tuoton saaminen ja samalla turvaavuuden takaaminen. Allokaatio- ja operatiiviset riskit muodostavat merkittävimmät sijoitusriskien lähteet. Muita merkittäviä riskejä ovat asiakaskannan kasvuun liittyvät riskit sekä imagoriskit. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, ja sillä tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa. Vakuutusyhtiöllä tulee olla luotettavat menetelmät riskien mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Riskinoton rajoja määriteltäessä otetaan huomioon vakuutusyhtiön riskinkantokyky. Riskienhallinta voi myös ottaa kantaa siihen rajoitetaanko riskinottoa liiaksi niin että tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Onnistunut riskienhallinta auttaa organisaatiota tunnistamaan ja analysoimaan riskejä; lisäksi se voi auttaa organisaatiota uusien mahdollisuuksien löytämisessä. Tehokas riskienhallinta on ennakoivaa. Se ei rajoitu menneisiin tapahtumiin vaan pyrkii hahmottelemaan sellaisia tulevaisuuden skenaarioita jotka toteutuessaan saattaisivat estää yhtiötä saavuttamasta tavoitteitaan. Näin ollen selkeä käsitys yrityksen tavoitteista on tärkeää riskienhallinnassa. Mikäli tiettyihin tavoitteisiin liittyvät riskit ovat liian suuria eikä niitä voi Veritas Eläkevakuutuksen riskienhallintaprosessi Veritas Eläkevakuutuksen hallituksella on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa määritetään yhtiön toiminnan kannalta merkittävimmät riskit. Lisäksi vahvistetaan riskien mittaus-, valvonta- ja seurantatavat. Riskit luokitellaan riskienhallintasuunnitelmassa vakuutusteknisiin riskeihin, sijoitustoiminnan riskeihin sekä operatiivisiin ja muihin riskeihin. Hallitus hyväksyy vuosittain myös yhtiön varojen sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva sijoitusjohtaja vastaa sijoitustoiminnasta. Yhtiöllä on myös sijoitustoimikunta, joka käsittelee sijoituksiin ja erityisesti sijoitusriskeihin liittyviä asiakokonaisuuksia. Toimikuntaan kuuluu toimitusjohtajan lisäksi edustajat sijoitus-, taloushallintoja aktuaaritoiminnoista. Yhtiöllä on myös riskienhallintatoiminto, joka raportoi päämatemaatikolle. Se tunnistaa, analysoi, valvoo, mittaa ja raportoi sijoitustoimintaan liittyviä riskejä sekä kehittää riskienhallinnan periaatteita ja analyysimenetelmiä. Sijoitusriskit ovat yhtiölle merkittävin ja arvoltaan vaihtelualttein riskiluokka. Tämän vuoksi erityisesti sijoitusriskit edellyttävät jatkuvaa analyysia ja raportointia. Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaan hallitus hyväksyy vuosittain koko yhtiön toimintaa koskevan riskienhallintasuunnitelman. Riskienhallintaorganisaatio ja sen tehtävät kuvataan yksityiskohtaisesti riskienhallintasuunnitelmassa. Yhtiöllä on niin ikään sisäinen tarkastaja, jonka päätehtävä on auttaa turvaamaan yhtiön riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuus ja toiminta asetettujen tavoitteiden ja vahvistettujen toimintamallien mukaisesti. Hallitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan hallitukselle yleensä kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin. Tarkastustoimenpiteitä täydentävät yhtiön päämatemaatikko ja ulkoiset tilintarkastajat havainnoillaan. EU:ssa valmisteltavissa uusissa Solvenssi II -säännöissä edellytetään vakuutusyhtiöltä säännöllistä kaikkien olennaisten riskien arviota, jonka perusteella määritetään yhtiön strategiseen suunnitteluhorisonttiin perustuvan ajanjakson mukainen pääomatarvevaatimus. Tätä arviota kutsutaan nimellä ORSA (Own Risk and Solvency Assessment) ja on todennäköistä että vastaava vaatimus tullaan soveltuvin osin sisällyttämään valmisteilla olevaan uuteen eläkeyhtiöitä koskevaan vakavaraisuuslainsäädäntöön. Vakuutusliikkeen riskit Työeläkejärjestelmä on työntekijöiden osalta (TyEL) osittain rahastoiva. Yrittäjien eläkkeet (YEL) ovat yhteisesti kustannettavia, ja mikäli vakuutusmaksu ei ole riittävä, valtio maksaa erotuksen. Eläkkeet ovat etuusperusteisia eivätkä siten perustu rahastoituihin varoihin. VUOSIKERTOMUS 2011 Riskienhallinta Selvitys rajataan tästä eteenpäin TyELvakuutusliikkeeseen, koska yhtiöllä ei ole YEL-vakuutuksiin liittyvää omaa riskiä. TEL- ja YEL-lisävakuutusten vähäisen merkityksen vuoksi niitä ei käsitellä tässä tarkemmin. Laskuperusteet ovat toistaiseksi yhteiset kaikille työeläkeyhtiöille, joten yksittäisen yhtiön riskit liittyvät vakuutuskannan poikkeamiseen keskimääräisestä. Suurimmat riskit liittyvät kuolleisuuteen ja työkyvyttömyyseläkettä koskeviin epävarmuustekijöihin sekä vakuutusmaksujen luottotappioihin. Myös hoitokustannustuottojen riittämättömyyteen voi liittyä riskejä, jos vakuutuskannan hoito aiheuttaa keskimääräistä enemmän kuluja. Ns. tasoitusmäärä toimii puskurina vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluja vastaan. Vastuu on laskenut vuoden 2011 aikana 130,1 miljoonasta eurosta 119,4 miljoonaan euroon ja on edelleen turvaavalla tasolla. Suurin syy laskuun on työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeliikkeen tappiollinen tulos. Työkyvyttömyyseläkemaksua on pidetty odotettuja eläkemenoja alemmalla tasolla koska työeläkeyhtiöiden tasoitusmäärät ovat lähestyneet ylärajaansa. Riskienhallintaa varten seurataan tasoitusvastuun kehittymistä; lisäksi sisäiseen sekä viranomaisten käyttöön tehdään arvioita ja selvityksiä. Omalla vastuulla olevan vakuutusliikkeen lisäksi työeläkeyhtiössä on huomioitava yhteisesti kustannettavat eläkkeet ja niiden rahoittamiseen liittyvät epävarmuustekijät. Liike ei aiheuta yksittäiselle yhtiölle riskejä, koska yhteisesti kustannettavat eläkkeet jaetaan kaikkien eläkelaitosten kesken. Yhteiset riskit liittyvät eläkemenojen ja TyELpalkkasumman kehitykseen suhteessa hinnoittelussa käytettäviin oletuksiin. Yhteisesti kustannettaviin eläkkeisiin liittyvä maksun osa asetetaan eläkemenot kattavalle tasolle, jolloin riski jää maksajille. Vuoden 2011 maksutulosta, joka oli 423,6 miljoonaa euroa, 353,9 miljoonaa euroa muodostui yhteisesti kustannettavien eläkkeiden maksuista. Maksetut eläkkeet ennen korvaustoiminnon liikekuluja jakautuivat siten, että 370,5,0 miljoonasta eurosta 312,3 miljoonaa euroa oli yhteisesti kustannettavaa. Vastuuvelasta joka oli 1 914,4,7 miljoonaa euroa, 286,9 miljoonaa euroa liittyy yhteisesti kustannettaviin eläkkeisiin. Tiedot yhteisesti kustannettavista eläkkeistä ovat arvioita. Sijoitustoiminnan riskit Veritas Eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoittaa varat siten, että sijoitukset kattavat yhtiön koko vastuuvelan eri rahoitusmarkkinaskenaarioissa niin että sijoitustuotto pitkällä aikavälillä vastaa vähintään vastuuvelan tuottovaatimusta. Varojen tuoton tulee vastata vähintään vastuuvelan tuottovaatimusta. Vastuuvelan kattamisessa on otettava huomioon vakuutusliikkeen luonne. Lisäksi on huolehdittava vastuuvelan kattamiseen käytettävien varojen turvaavuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Sijoitusten riskienhallinnan päätarkoituksena on tunnistaa, analysoida, mitata ja valvoa riskejä, jotka voisivat estää mainittujen tavoitteiden toteutumisen. Yhtiön hallitus arvioi, rajoittaa ja valvoo riskien toteutumista ja niiden vaikutuksia toimitusjohtajan, aktuaariosaston ja sen riskienhallintayksikön sekä sijoitusosaston avustamana. Päivittäinen sijoitustoiminta, riskienhallinta ja sijoitushallinto (back-office) ovat organisatorisesti eri johtoryhmän jäsenten alaisuudessa. Näin taataan riskienhallinnan ja raportoinnin riiippumattomuus. Sijoitustoiminnan suurin riski liittyy allokaatioon eli siihen riskiin että omaisuusluokkajakauma ei tarjoa hyväksyttävää tuottoa. Allokaatioriskiä rajoitetaan hallituksen allokaatiorajoilla sekä vakavaraisuuslimiiteillä, joiden tar- koituksena on varmistaa hyväksyttävä vakavaraisuus eri tilanteissa. Allokaatioprosessissa käytetään apuna optimointimenetelmiä ja stressitestejä. Allokaatioriskin jälkeen merkittävimmät sijoitusriskilajit ovat sijoitusluokkien sisäinen markkinariski, luottoriski (liikkeellelaskijariski; vastapuoliriski), likvidiysriski (rahoitusriski; markkinoiden likvidiysriski) sekä operatiivinen riski. Markkinariski puolestaan voidaan jakaa korkoriskiin (yleiseen korkotasoon liittyvät riskit), spread-riskiin (luottoriskillisten instrumenttien hintariski), osakeriskiin, kiinteistöriskiin, valuuttariskiin, hyödykeriskiin, hedge-rahastoriskiin (hedge-rahastokohtaiset riski- ja tuottofaktorit, ns. vaihtoehtoisbetat) sekä johdannaisriskeihin. Tiettyjä markkinariskejä voi hallita johdannaisinstrumenteilla. Niitä käytetään hallituksen antamien rajojen puitteissa suojaamaan riskejä eri omaisuusluokissa sekä parantamaan portfolion riski/tuottosuhdetta. Johdannaisilla on kuitenkin riskejä joita tavanomaisilla instrumenteilla ei ole. Merkittävimpiä niistä ovat seuraavat: markkinariski, jota seurataan mm. CVaR-simuloinneilla ja stressitesteillä sekä erityisten johdannaisriskimittarien kautta (esim. delta, gamma, vega ja theta, jotka mittaavat johdannaisten herkkyyttä eri tekijöillle); vastapuoliriski (vastapuoli tai säilyttäjäpankki ei suoriudu velvoitteistaan); rahoitusriski (likvidit varat eivät kata johdannaisten kassavirtoja); markkinoiden likvidiysriski (johdannaiskauppa tyrehtyy markkinoilla jolloin johdannaispositioista ei päästä eroon) sekä operatiivinen riski (johdannaisten käsittelyketjuun liittyvät riskit). Johdannaisriskejä ja vaihtoehtoisten sijoitusten (esim. hedge-rahastot) riskejä seurataan jatkuvasti. Näille riskeille on erilliset hallituksen määräämät rajat. Jako eri omaisuusluokkiin ja sijoitusten tuotto esitellään tilinpäätöksessä avainlukujen ja analyysien yhteydessä. Seuraava taulukko kuvaa Veritaksen sijoituksia riskin mukaan luokiteltuna vuoden 2011 lopussa: VUOSIKERTOMUS 2011 Riskienhallinta Sijoitukset ja sijoitustuotot riskin mukaisesti ryhmiteltynä Markkina-arvo Todellinen Todellinen Sitoutuneen M€ 1) riskiasema riskiasema % pääoman 31.12.2011 M€ 1) Korkosijoitukset Volatiliteetti % tuotto % 1 076,6 1 076,6 53,5 3,0 3,1 Lainasaamiset 38,0 38,0 1,9 Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat 2) 354,8 263,7 13,1 6,1 3,3 3) Yritysten joukkovelkakirjalainat 576,8 576,8 28,7 2,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet 107,1 198,2 9,8 0,8 Osakesijoitukset 528,0 528,0 26,2 -19,7 Noteeratut osakkeet 471,2 471,2 23,4 -21,2 17,3 Private equity -sijoitukset 36,3 36,3 1,8 2,3 Noteerattomat osakesijoitukset 20,5 20,5 1,0 3,8 358,1 358,1 17,8 7,6 Suorat kiinteistösijoitukset 305,9 305,9 15,2 Kiinteistösijoitusrahastot 52,2 52,2 2,6 Muut sijoitukset 49,2 49,2 2,4 Hedge fund -sijoitukset 12,8 12,8 0,6 -15,3 Muut sijoitukset 36,4 36,4 1,8 14,0 Sijoitukset yhteensä 2 011,9 2 011,9 100,0 Kiinteistösijoitukset Sisältää kertyneet korot Sisältää OECD- ja ETA-alueen julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat tai takaamat joukkovelkakirjat 1) 2) -3,7 -4,9 3) Volatiliteetti on laskettu kaikista joukkovelkakirjalainoista (ei pelkästään julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainoista). Kaikkien joukkovelkakirjojen modifioitu duraatio on 3,5. Vakavaraisuuslaskentaa varten sijoitukset luokitellaan viiteen pääryhmään ja kahteenkymmeneen alaryhmään. Ryhmittely perustuu todellisiin sijoitusriskeihin. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusten prosentuaalinen jako pääryhmittäin esitetään alla olevassa taulukossa Sijoitusten jakautuminen vakavaraisuusryhmiin Ryhmä 31.12.11 31.12.10 I II III IV V 13 % 36 % 18 % 25 % 8 % riippuu osaketuotosta ja joka vähentää tai kasvattaa vastuuvelkaa (eläkevastuuta). Vastuuvelan tuottovaatimuksesta 10 % perustuu eläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten keskimääräiseen tuottoon. Näin eläkejärjestelmä kantaa noteerattujen osakkeiden riskin 10 % osalta vastuuvelan suhteen. Yksittäisen eläkelaitoksen kohdalla riskinä on, että sen sijoitustuotot noteeratuissa osakkeissa voivat poiketa eläkelaitosten keskimääräisestä tuotosta. 6 % 31 % 20 % 37 % 6% Eläkelaitoksille kuuluu ns. osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, joka Sijoitussalkun historiallinen VaR (value at risk, 1 kuukausi, luottamustaso 97,5 %) oli 3,1 % vuoden 2011 lopussa (31.12.2010: 2,3 %). Aktuaariosaston riskiyksikkö on kehittänyt CVaR- ja muita riskityökaluja joissa pyritään ottamaan huomioon todenmukaiset (ei-normaalit) jakaumat sekä täydentää näitä stressitesteillä (ks. alh.). 7,8 6,7 10,6 5,4 CVaR-analyysin tuloksia raportoidaan kuukausittain. Markkinoiden liikkeiden vaikutuksia toimintapääomaan voidaan havainnollistaa stressitestein. Seuraava taulukko kuvaatiettyjen oletettujen markkinaliikkeiden vaikutusta toimintapääomaan ja vakavaraisuusasteeseen (noteerattujen osakkeiden osalta ennen osaketuottosidonnaisesta lisävakuutusvastuusta aiheutuvaa vaikutusta). VUOSIKERTOMUS 2011 Riskienhallinta Stressitesti 31.12.2011 Omaisuusluokka Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Valuutta Meur Stressitesti 933,2 +1 %-yksikkö 473,1 -20 % 358,1 -10 % 308,1 -10 % Yhtiön riskienhallintayksikkö tekee stressitestejä joiden avulla arvioidaan riskejä erityyppisissä taloudellisissa tulevaisuuden skenaarioissa, erityisesti sellaisissa skenaarioissa joiden yhteydessä matemaattiset riskimallit eivät anna riittävän kattavaa kuvaa. Tärkeä osa riskienhallintaa on omaisuusluokkien välinen sekä sisäinen hajautus. Sijoituksia ei tule keskittää harvoihin kohteisiin, ja on huolehdittava siitä että sijoitukset eivät korreloi liikaa keskenään. Riskit, jotka koskevat sijoituksia osakkeisiin, korkoinstrumentteihin ja kiinteistöihin, hajautetaan maantieteellisesti ja toimialoittain. Alla olevissa taulukoissa kuvataan noteerattujen osakkeiden maantieteellistä hajautusta sekä kiinteistösijoitusten jakautumista kiinteistölajeittain. Noteeratut osakkeet alueittain 31.12.11 31.12.10 51 % 46 % (Suomi pois lukien) 19 % 23 % Muut 30 % 31 % Suomi Euro-alue Kiinteistöt kiinteistölajeittain 31.12.1131.12.10 Asuinkiinteistöt 15 % 14 % Toimistokiinteistöt 29 % 35 % Liikekiinteistöt 46 % 44 % Teollisuuskiinteistöt 3 % 2% Muut 7 % 5% Keskittymäriskiä mitataan sijoitusluokkien suurimpien riskialtistumien mukaan. Korkoriskiä mitataan modifioidulla Vaikutus toiminta- pääomaan (milj. €) -33 -60 -36 -31 Vaikutus vakavaraisuus- asteeseen (%-yksikköä) -1,9 % -3,5 % -2,1 % -1,8 % duraatiolla, joka mittaa korkosalkun herkkyttä korkomuutoksille. Veritas Eläkevakuutuksen joukkovelkakirjasalkun modifioitu duraatio oli 31.12.2011 3,5 (31.12.2010 4,0). Duraatioriski lasketaan kokonaissalkun lisäksi myös maturiteettisektoreittain. Luottoriskiin liittyvä markkinariski (ns. spread-riski) merkitsee sitä että luottoriskillisen instrumentin arvo laskee luottoriskipreemion noustessa. Tätä riskiä mitataan spread-duraatiolla niin kokonaissalkulle kuin eri luottoluokillekin. Joukkovelkakirjat luottokelpoisuuden mukaan (suorat sijoitukset joukkovelkakirjoihin) 31.12.11 31.12.10 AAA 73 % AA 3 % 7% A 11 % 23 % BBB 7 % 5% Muut 7 % 11 % 53 % Joukkovelkakirjalainat vastapuolen mukaan Joukkovelkakirjasalkussa riskeistä merkittävin on luottoriski yhdessä korkoriskin kanssa. Luottoriski voidaan jaotella liikkeellelaskijariskiin (esim. liikkeellelaskijan konkurssi) ja vastapuoliriskiin (esim. riski vastapuolen konkurssista). Sijoitussalkkuun suoraan ostettavien joukkovelkakirjojen luottokelpoisuusluokituksen vastaa yleensä vähintään “investment gradea”. Tietyissä velkakirjalajeissa kuten high yield –sijoituksissa sekä kehittyvillä markkinoilla käytetään erikoistuneita ulkoisia salkunhoitajia. Ennakoivan velkakirjalajien välisen allokaation kautta hallitaan joukkovelkakirjasalkun suurimpia systemaattisia riskejä. Sektoriajattelua (maariski; toimialariski) on korostettu entisestään luottoriskien arvioinnissa. Yhtiöiden luottokelpoisuuden mahdollisia muutoksia seurataan jatkuvasti luottoriskien hallinnoimiseksi. Joukkovelkakirjojen luottoriski jakautui vuoden lopussa eri luottokelpoisuusluokkiin ja vastapuolityyppeihin seuraavasti: Vastuuvelka 1720 31.12.11 31.12.10 Valtio ja kunta 38 % 31 % Yritys 62 % 69 % Yhtiön maksuvalmiuden suunnittelu lähtee siitä, että likvidien varojen tarpeen odottamattomia muutoksia säädellään ensisijaisesti sijoitustodistuksilla. Yhtiössä likviditeettiriskejä rajoitetaan likvidien sijoitusten vähimmäismääriä koskevilla limiiteillä. Poliittiset riskit liittyivät aiemmin lähinnä sijoituksiin kehittyvillä markkinoilla, mutta nämä riskit ovat tulleet huomattavasti tärkeämmiksi kehittyneillä markkinoilla. Monet suurimmista poliittisista riskeistä ovat edelleen yhteydessä eurooppalaiseen valtionlainamarkkinaan. Poliittisia riskejä analysoidaan tehtäessä sijoituspäätöksiä kehittyvillä markkinoilla (emerging markets). Poliittisten riskien hallinnassa on tärkeää hajauttaa maariskejä ja hoitaa sijoitussalkkua ennakoivalla tavalla. VUOSIKERTOMUS 2011 Riskienhallinta Muut kuin rahoitusriskit ovat entistä keskeisemmässä asemassa riskienhallinnassa. Sijoitustoiminnan jatkuva kansainvälistyminen ja monimutkainen dokumentaatio vaativat juridisten ja sopimusriskien sekä yleisesti operatiivisten riskien due diligence -prosessia. nittuja kriteerejä arvioidaan sijoituksia tehdessä, omistuksen kestäessä sekä harkittaessa kohteen myymistä. Veritas ottaa sijoitustoiminnassaan huomioon Työeläkevakuuttajat TELAn valmistelemat yhteiskuntavastuullista sijoittamista koskevat periaatteet. Hyvää hallintotapaa voidaan pitää osana riskienhallintaprosessia. Hyvän hallinnon tavoitteena on vähentää julkiseen luotettavuuteen kohdistuvia riskejä ja paremmin turvata sijoitusten pitkäaikainen tuotto. Yhtiöllä on hallituksen vahvistamat sisäpiiriohjeet. Ohjeiden tarkoituksena on ylläpitää Veritas Eläkevakuutuksen sijoitustoiminnassa sellaista toimintatapaa, joka edistää toiminnan läpinäkyvyyttä sekä entisestään vahvistaa yleistä luottamusta yhtiöön. Yhtiön omistajaohjauksen ja yhteiskuntavastuun periaatteet on julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Veritaksen omistajaohjauksen periaatteiden lähtökohtana on, että varat sijoitetaan pitkällä aikavälillä kannattavasti. Sijoitusprosessin muita keskeisiä edellytyksiä ovat toiminnan läpinäkyvyys ja korkeatasoinen hallinto. Osallistumme yhtiökokouksiin ja käymme keskustelemassa johdon kanssa valvoaksemme etujamme yhtiöissä, joissa meillä on merkittävä omistusosuus tai joissa omistuksemme on strategisesti merkittävä. Muihin yhtiökokouksiin osallistumme, jos se nähdään tarpeelliseksi. Veritas Eläkevakuutus noudattaa sijoitustoiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja toimii yhteiskuntavastuullisesti, toisin sanoen yhtiö ottaa toiminnassaan huomioon paitsi taloudelliset myös yhteiskunnalliset ja ympäristönäkökohdat sekä hallintotapavaatimukset. Toimimalla yhteiskuntavastuullisesti pyrimme turvaamaan tuottomme ja arvonkehityksemme pitkällä aikavälillä. Varoja ei sijoiteta lainvastaiseen toimintaan eikä toimintaan, joka on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia koskevien sopimusten kanssa. Yllämai- Operatiiviset sekä muut riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, että puutteellisesti tai virheellisesti toimivat sisäiset prosessit, henkilöt, järjestelmät tai ulkopuoliset tapahtumat aiheuttavat suoria tai epäsuoria tappioita tai menetyksiä. Muita riskejä ovat mm. strategiset riskit, markkinointiin ja myyntiin liittyvät riskit, oikeudelliset riskit, tietoriskit (tietosuoja, tietoturva) sekä toimintaympäristöriskit (esim. sääntelyyn liittyvät riskit; pandemiariski). Riskien toteutumista voi ennaltaehkäistä ylläpitämällä ja kehittämällä järjestelmällisiä työmenetelmiä, järjestelmiä ja asiantuntemusta sekä riskienhallintaa tukevilla varmistusrutiineilla. Ennen uusien työmenetelmien käyttöönottoa valmistellaan prosessikuvaukset sisäänrakennettuine varmistuksineen. Vakuutusyhtiön organisaation ja sisäisen kontrollin järjestämisessä operatiiviset ja muut riskit on otettava huomioon. Erityisesti seuraavat seikat ovat merkityksellisiä. • toimiva hallinto, johtamisjärjestelmä ja raportointi • tehokas strategiaprosessi • selkeät vastuualueet ja tarkoin määritellyt valtuudet • tehokas sisäinen tarkastus ja riskienhallintatoiminto • avainhenkilöiden riittävä pätevyys Organisaatiossa tulee varmistaa, että työtehtävät, päätösvalta ja vastuu jaetaan sopivalla tavalla siten, ettei kukaan yksin ilman asianmukaista valvontaa hoida tiettyä toimenpidettä läpi koko käsittelyketjun. Veritas Eläkevakuutuksen toiminta perustuu määriteltyihin ydinprosesseihin, joita varten on nimetty prosessivastaavat. Organisaation sisäisiä vastuu- ja toimivaltakysymyksiä selkeyttävät lisäksi koko henkilöstöä koskevat toimenkuvaukset. Sisäinen valvonta sisältyy toimen- ja prosessikuvauksiin. Perusajatus on, että jokaisen on oltava tietoinen vastuualueensa mahdollisista riskeistä ja pyrittävä tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä kunkin toiminnon voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Yhtiöllä on operatiivisten riskien hallintaa varten muun muassa sisäpiiriohjeet, tietoturvaohje sekä valmiussuunnitelma poikkeusoloja varten. Tärkeimmät operatiiviset ja muut riskit on kartoitettu ja riskien vastuuhenkilöt nimetty. Prosessivastaavat ja riskien vastuuhenkilöt ovat arvioineet riskien todennäköisyyksiä, niiden toteutumisen haitallisten vaikutusten merkittävyyttä tavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä sitä millä menetelmillä riskejä voi hallita. Päivittäinen operatiivisten ja muiden riskien seuranta (sijoitusriskejä lukunottamatta) tapahtuu yksittäisillä osastoilla, joilla on myös paras prosessiasiantuntemus. Riskienhallinta vastaa riskien arvioinnin ja valvonnan koordinoinnista läheisessä yhteistyössä osastojen ja yhtiön sisäisen tarkastajan kanssa. VUOSIKERTOMUS 2011 Luettelo yrityksen kirjanpitokirjoista, järjestelmistä ja rekistereistä 31.12.2011 I Kirjanpito 1Pääkirja 1Päiväkirja 1 Kassakladi: Opus Capita 1 Kirjanpito-ohjelma: EmCe Kirjanpito Ostoreskontra 1 Käyttöomaisuus ja poistolaskenta: Kasperi Tilinpäätösasiakirjat 1 Lista osakkeenomistajista Suomen Arvopaperikeskuksessa II Lakisääteiset vakuutukset 1 Työntekijärekisteri + pääteyhteys 1 Eläkekäsittelyrekisteri + pääteyhteys 1 Vuosilaskenta- ja tilastorekisteri + pääteyhteys 1 Pensions-Alandian eläkekäsittelyrekisteri + pääteyhteys 1 Pensions-Alandian työntekijärekisteri + pääteyhteys 1 Pensions-Alandian vuosilaskenta- ja tilastorekisteri + pääteyhteys 1 M - rekisteri, pääteyhteys 1 Pensions-Alandian M - rekisteri + pääteyhteys 1 Yrittäjärekisteri + pääteyhteys 1 Pensions-Alandian yrittäjärekisteri + pääteyhteys 1 Eläkemaksurekisteri + pääteyhteys 1 Pensions-Alandian eläkemaksurekisteri + pääteyhteys III Hallinto 1Palkkajärjestelmä 1Palkkiojärjestelmä/hoitopalkkio lV Omaisuudenhoito 1 1 1 1 Lainajärjestelmä: Extenda lån Kiinteistöjärjestelmä: Infomaster Origo XRP Finanssijärjestelmä: Digia Samstock Tietojärjestelmä: Bloomberg VUOSIKERTOMUS 2011 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä ja vapaa oma pääoma Emoyhtiön vapaa oma pääoma tilinpäätöksessä 31.12.2011 oli 6 218 965,54 euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 1 161 393,02 euroa. Yhtiön hal- litus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen käyttöön annetaan 25 000,00 euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin sekä yhtiön osakkaille jaetaan osinkona 75,00 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille, yhteensä 3 946 125,00 euroa, josta 2 809 731,98 euroa maksetaan varmuusrahastosta. Turku 21. maaliskuuta 2012 Kjell Sundström puheenjohtaja Anders Dahlbäck varapuheenjohtaja Kaj-Gustav Bergh Stig-Erik Herrgård Eivor Huldén Markus Jussila Hannu Louhi Anders Nordman Anita Spring Ralf Sund Peter Wetterstein Johan Åström Jan-Erik Stenman toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Turku 17. huhtikuuta 2012 KPMG Oy Ab CGR-samfund Juha-Pekka Mylén Kari Niukko KHT KHT VUOSIKERTOMUS 2011 Tilintarkastuskertomus Olemme tarkastaneet Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1–31.12.2011. Tilinpäätös pitää sisällään konsernin ja emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakerto- muksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää meiltä ammattieettisten periaatteiden noudattamista. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä sekä että emoyhtiön hallitus, hallintoneuvosto tai toimitusjohtaja eivät ole syyllistyneet tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka voivat johtaa yhtiöön kohdistuvaan vahingonkorvausvelvollisuuteen, tai toimineet osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Tilintarkastukseen kuuluu tilintarkastusevidenssin hankkiminen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältämistä luvuista ja muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan sisältäen sen riskin arvioimisen, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Riskiä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, jolla on tärkeä merkitys oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiselle. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa suunnitellakseen asianmukaiset tarkastustoimenpiteet. Sisäisen valvonnan arvioimisen tarkoituksena ei ole lausunnon antaminen yrityksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös käytettyjen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden tarkoituksenmukaisuuden, yritysjohdon kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esitys-tavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituksenmukaista tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Käsityksemme mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksesta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Turku 17.4.2012 KPMG Oy Ab CGR-samfund Juha-Pekka Mylén KHT Kari Niukko KHT