Pöytäkirja PDF-muodossa
Transcription
Pöytäkirja PDF-muodossa
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 1 Yhtymähallitus Aika 10.06.2014 klo 17:30 - 19:07 Paikka Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, Järvenpää Osallistujat Päätöksentekijät: Salo Juha Saarinen Mikko Aarrelampi Hannu Arvola Pekka Kuntsi Eva Ovaska Joanna Pyykkönen Maija-Liisa Lindfors Markku Larmo Seppo Kanerva Hans Heikkilä Hannu Laurila Hannu Heikkilä Eija Hjelt Kaisa Koivulammi Maarit Manninen Anneli Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Valtuuston pj. Valtuuston I varapj. Kuntayhtymän johtaja Talous- ja hallintojohtaja JUKO työntekijöiden edus taja JHL työntekijöiden edus taja Jyty työntekijöiden edus taja Asiantuntija Paikalla § 33 klo 17.30-18.10 Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Juha Salo puheenjohtaja §:t 31 - 39 Hannu Laurila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Aika ja paikka 20.8.2014 Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Joanna Ovaska Maija-Liisa Pyykkönen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Aika, paikka ja todistaja Maarit Flinck Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 2 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 3 Yhtymähallitus Käsitellyt asiat 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 33 Ennakointi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 5 34 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimuksen muuttaminen 7 35 Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen 9 36 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän raportista 10 37 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen 12 38 Seija Ronimuksen oikaisuvaatimus koskien opinto-ohjaajan valintaa Keudan ammattiopiston Wärtsilänkadun yksikköön 14 39 Tiedoksi 16 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yh § 31 Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 5/2014 4 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 32 5/2014 5 Pöytäkirjantarkastajien valinta Yh § 32 Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Joanna Ovaska ja Maija-Liisa Pyykkönen. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 33 5/2014 6 Ennakointi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä 193/00.01.02/2014 Yh § 33 Koulutustarjonnan ohjauksessa on 1990-luvun lopulta lähtien korostettu koulutuksen järjestäjien päätäntävaltaa tarjonnan suuntaamisessa. Ajatuksena on ollut päätöksenteon vieminen sinne, missä alueellinen työmarkkinatilanne tunnetaan parhaiten. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittää järjestämisluvalla ennakointitietojen ja toteutuneesta koulutuksesta saatujen tietojen perusteella kokonaisopiskelijamäärät. Koulutuksen järjestäjä päättää sitten itsenäisesti aloituspaikkojen suuntaamisesta eri koulutusaloille. Koulutustarpeiden ennakointi on tärkeä osa jokaisen koulutuksen järjestäjän toimintaa. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin tavoitteena on osaavan työvoiman kouluttaminen niihin tehtäviin, joissa sitä tarvitaan. Ennakointia on sekä laadullista että määrällistä. Laadullinen ennakointi eli osaamistarpeiden ennakointi tuottaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista, kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamisyhdistelmistä. Määrällisellä ennakoinnilla eli koulutustarpeiden ennakoinnilla puolestaan saadaan tietoa työvoiman kysynnän ja ammattirakenteen muutoksista, poistumista sekä eri ammateissa avautuvien työpaikkojen määristä. Keudan toiminta-alueella on tärkeää seurata myös paikallisia työvoimatarpeita ja reagoida niihin. Tavoitteena on myös taata kaikille nuorille ammatillinen tutkinto ja aikuisille mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan niin, että työllistyminen ja uralla eteneminen paranevat. Valtakunnallisia ja alueellisia työvoima- ja koulutustarpeita sekä osaamistarpeita ennakoivat monet tahot. Ammatillisen koulutuksen puolella Opetushallituksen ennakointiyksikkö tekee ennakointityötä apunaan laaja yhteistyöverkosto, jonka muodostavat eri ministeriöt, tutkimuslaitokset, alueviranomaiset sekä työmarkkinajärjestöt. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on ennakoida Uudenmaan ja sen osien tulevaa kehitystä eri näkökulmista. Uudenmaan liitto valmistelee pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriölle vuosittain Uudenmaan koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet, joita ministeriö hyödyntää valtakunnallisessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelussa. Uudenmaan liitto on mukana Uudenmaan Ennakointikamarin ja PKS Ennakoinnin työssä. Ennakointikamari www.ennakointikamari.fi on kehittynyt vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi, joka tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät yhteiseen pöytään, edistää ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta, parantaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia kehittää opetussisältöjä ja lisätä alakohtaista yhteistyötä. Ennakointikamari täydentää Uudenmaan liiton maakunnallista ennakointia ja tuottaa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 33 5/2014 7 laadullista tietoa vuoden 2013 alussa toimintansa aloittaneelle PKS Ennakoinnille. Keuda on mukana ennakointikamarin työssä. Ennakointikamarin projektipäällikkö työskentelee Helsingin seudun kauppakamarissa. Keudan ennakointitoimintaa johtaa kehitysjohtaja Anneli Manninen. Toimintasäännössä kehitysjohtajan toimenkuva on vahvasti painottunut ennakointityöhön ja sitä tukeviin asiakokonaisuuksiin. Kehitysjohtajan tehtävät toimintasäännössä: 1. vastaa ennakoinnin toteuttamisesta ja ennakointitiedon tuottamisesta yhteistyössä työelämän kanssa sekä valmistelee kuntayhtymän määrälliset ja laadulliset ennakointikatsaukset 2. toimii kuntayhtymän edustajana valtakunnallisessa, maakunnallisessa ja alueellisessa ennakointiyhteistyössä 3. valmistelee aluevaikuttavuuden kehittämissuunnitelman sekä edistää alueellista yhteistyötä ja yrittäjyyttä asetettujen aluekehityslinjausten mukaisesti; 4. kehittää kuntayhtymän sisäistä yhteistyötä ja innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa sekä hallinnoi strategista projektisalkkua omalla vastuualueellaan; 5. suunnittelee ja toteuttaa vastuualueensa sidosryhmäviestintää; 6. toimii tarvittaessa esimiehenä. Kehitysjohtajan ylläpitämät Keudan sisäisen intranetin Ennakointisivut ovat muodostumassa varsin kattaviksi ja siellä on paljon tietoa sekä määrällisen että laadullisen koulutussuunnittelun pohjaksi. Ennakointikatsausten lisäksi on tuotettu erillisiä selvityksiä mm. logistiikan ja teknologia-alan työvoimatarpeista. Ennakointityötä tehdään monissa muissakin kuin aikaisemmin mainituissa yhteistyöfoorumeissa. Niistä tärkeimpiä on ollut Laurean Futures Lab Cofi, jonka hankkeissa Manninen on jatkuvasti ollut mukana viimeisten vuosien aikana. Kuntayhtymän ammatilliset neuvottelukunnat ja niissä jäseninä olevat yli 100 elinkeinoelämän edustajaa tuovat oman merkittävän lisänsä ja apunsa ennakointityöhön. Kun neuvottelukuntatoiminnassa on mukana noin 50 opetushenkilökunnan ja Keudan johdon edustajaa, siirtyy tieto luontevasti osaksi toimintaamme. Yhtymähallituksen merkittävänä tehtävänä on vuosittain päättää kuntayhtymän aloituspaikkojen määrästä yksiköittäin ja aloitusryhmittäin. Päätös vuoden 2015 aloituspaikoista tehdään elokuussa 2014. Liitteenä on alustava suunnitelma Keudan ammattiopiston aloituspaikoista vuodelle 2015. Kuntayhtymän johtaja: Esitän, että yhtymähallitus perehtyy kuntayhtymän ennakointityöhön. Ennakointityötä sekä sen menetelmiä ja tuloksia esittelee kehitysjohtaja Anneli Manninen. Päätös: Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 34 5/2014 8 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimuksen muuttaminen 165/00.04.02/2014 Yh § 34 Laurea -ammattikorkeakoulu Oy pyydänyt omistajayhteisöjä hyväksymään liitteenä olevan osakas-ja yhteistyösopimuksen ja ilmoittamaan päätöksestä Laurea-ammattikorkeakoululle mahdollisimman pikaisesti. Valtioneuvosto on jättänyt esityksen eduskunnalle ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Lakimuutos on määrä hyväksyä kesäkuun 2014 aikana. Lakiesityksessä määrätään: "Ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään seitsemän jäsentä ja enintään yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtävien sekä toimiluvan mukaisen tehtävän tuntemusta. Hallituksessa tulee olla myös työ- ja elinkeinoelämänasiantuntemusta. Rehtori ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluyhteisöstä valittavat hallituksen jäsenet valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännöllä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä. Yhtiökokous vahvistaa valinnat. " Nyt voimassa olevassa osakas - ja yhteistoimintasopimuksessa on kohta: "Hallituksen jäsenet, joita on yhtiökokouksen 28.4.2004 hyväksymän yhtiöjärjestyksen mukaan enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä, valitaan koulutuksen elinkeinopolitiikan, alueellisen innovaatiotoiminnan ja aluekehityksen asiantuntemusta edustavista henkilöistä. " Laurea -ammattikorkeakoulun omistajayhteisöjen edustajien keskustelutilaisuudessa 22.3.2014 käsiteltiin mahdollista tarvetta muuttaa osakassopimusta. Tilaisuudessa läsnä olleet omistajien edustajat totesivat mielipiteenään, että sopimuksessa mainittaisiin: "Hallituksen jäsenmäärä on enintään 9 jäsentä" Tällöin omistajayhteisöjen vuonna 2004 esittämää hallituksen jäsenmäärää voitaisiin lisätä lain edellyttämillä henkilöstön ja opiskelijoiden valitsemilla jäsenillä. Kelpoisuusvaatimukset on esitetty laissa, joten ne lienevät osakassopimuksessa tarpeettomia. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 34 5/2014 9 Lisäksi sopimusta esitetään muutettavaksi teknisluontoisilta korjauksilla, joten se saadaan vastaamaan muuttunutta Laurea –ammattikorkeakoulun sisäistä organisaatiota. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että ammattikorkeakouluosakeyhtiöt raportoivat yhtiöjärjestyksistään ja osakassopimuksistaan 29.8. mennessä. Yhtiöjärjestysmuutoksia varten tullaan järjestämään ylimääräinen yhtiökokous 18.8 klo 14.00. Näin yhtiöiden toimiluvat voidaan uusia vuoden 2015 alusta ilman erillistä hakemusta. Kuntayhtymän johtaja: Esitän, että yhtymähallitus hyväksyy liitteenä olevan Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimuksen. Päätös: Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys. Päätös tarkistettiin kokouksessa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 35 5/2014 10 Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen 184/00.04.02/2014 Yh § 35 Laurea -ammattikorkeakoulun hallitus esittää yhtiökokoukselle 18.8.2014 (liite), että Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöjärjestystä muutetaan lainsäädännön muuttumisen vuoksi liitteen mukaisesti. Liitteessä on pykälittäin vanha ja uusi yhtiöjärjestys. Toisessa liitteessä on on perusteltu esitetyt muutokset. Yhtiökokouksessa päätetään myös hallituksen jäsenten kokouspalkkioista (liite), jotka yhtiökokous jätti edelleen valmisteltavaksi kokouksessaan 29.4.2014. Palkkioiden tasoon ei esitetä muutosta. Muutokset koskevat kokouspalkkioiden maksamista myös FUAS:n hallituksen kokouksista. Kuntayhtymän johtaja: Esitän, että yhtymähallitus päättää hyväksyä Laurea -ammattikorkeakoulun yhtiöjärjestyksen muutokset ja hallituksen kokouspalkkiot ja valitsee yhtiökokousedustajan. Päätös: Hyväksyttiin Laurea -ammattikorkeakoulun yhtiöjärjestyksen muutokset. Yhtiökokousedustajaksi valittiin kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä. Päätös tarkistettiin kokouksessa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 36 5/2014 11 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän raportista 206/00.01.02/2014 Yh § 36 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa (liite) metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän raportista 4.7.2014 mennessä. Työryhmä on raportissaan (liite) arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko hallintoalueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jossa on vaaleilla valittu valtuusto. Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. Toinen on vähimmäistehtävät- malli, johon kuuluisi 16 kuntaa. Toinen on laaja malli, johon kuuluisi 10 kuntaa. Vain 16 kuntaa käsittävässä vähimmäistehtävät- mallissa ovat kaikki Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omistajakunnat mukana. Valtiovarainministeriö pyytää lausunnonantajia arvioimaan: 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta. 1 b. Kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämistä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi. Kuntayhtymän näkökulmasta vähimmäistehtävät-malli palvelee paremmin Keski-Uudenmaan aluetta. Ko. malli antaa myös riittävät mahdollisuudet kehittää metropolialuetta hallituksen tehtävänannon pohjalta keskittyessään pääosin strategisten tehtävien hoitoon. Kummassakin mallissa Uudenmaan maakunta jaetaan tarpeettomasti ja rakennetaan kallista uutta byrokratiaa. Nykyinen Uudenmaan liiton alue olisi ratkaisuna parempi. Uudenmaan liiton hallintomallia tulisi kehittää niin, että sen toimivalta ja hallinto olisi lähellä työryhmän esittämää vähimmäistehtävät-mallia. Valtiovarainministeriö pyytää edelleen kohdassa 2. tekemään molempia malleja koskevia ehdotuksia sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempaa arviointia. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 36 5/2014 12 Koulutuskuntayhtymän kannalta on tärkeää arvioida sitä miten toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu on ajateltu olevan eri vaihtoehdoissa. Väliraportissa on sivulla 28 ja 61 todettu, että "Toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu on luonteeltaan seudullista, jopa valtakunnallista, joten se voisi soveltua myös metropolihallinnolle". Lisäksi sivulla 81 olevassa vertailutaulukossa on laajan mallin kohdalla maininta toisen asteen koulutuksesta. Uudellamaalla on 38 sellaista ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut järjestämisluvan. Näistä koulutuksen järjestäjistä on 7 kunnallista ja niillä on vuonna 2015 yhteensä 27 768 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupapaikkaa. Alueella on 31 yksityistä koulutuksen järjestäjää, joilla on yhteensä 14 262 järjestämislupapaikkaa. Kunnallisista järjestäjistä kolme eli Helsingin kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, kuuluvat Suomen 10 suurimman koulutuksen järjestäjän joukkoon. Yhdistämällä kunnalliset koulutuksen järjestäjät saataisiin aikaan jopa Euroopan oloissa giganttimainen koulutuksen järjestäjä, joka toisi mukanaan monia ongelmia hallinnon, koulutuksen tavoitettavuuden ja alueen asukkaiden tasa-arvoisen kohtelun kannalta. Kunnallinen monopoli ei olisi myöskään hyvä ajatellen kilpailun säilymistä koulutusmarkkinoilla. Alueelle tosin jäisi 31 yksityistä koulutuksen järjestäjää. Hyviä ja tuloksellisia ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioita ja toimintamalleja ei kannata aliarvioida, purkaa tai lakkauttaa mielikuvien tai ideologisten syiden perusteella. Kuntayhtymä on erinomainen koulutuksen järjestäjäorganisaatio ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi. Se on läpinäkyvä, kevyt ja nopea, joustava ja tehokas toimintaorganisaatio omistajien tahtomalla tavalla. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä pitää tärkeänä monimuotoista ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja sen jatkuvuutta. Se on osoittautunut hyväksi kokonaisuudeksi niihin muuttuviin haasteisiin vastaamisessa, jotka kohdistuvat ammatilliselle koulutukselle.Toisen asteen koulutuksen yhteistoimintaverkot ovat metropolialueella toimivia ja koulutuksen järjestäjien hankeyhteistyö on Uudellamaalla laajaa. Metropolihallinnon kokoinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei toisi alueelle mitään lisäarvoa. Kuntayhtymän johtaja: Esitän, että yhtymähallitus päättää antaa esittelykohdan mukaisen lausunnon metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän raportista. Päätös: Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 37 5/2014 13 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen 186/02.02.01/2014 Yh § 37 Yhtymävaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan (§18) yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Käytännössä yhtymähallitus on delegoinut toimivaltaansa kuntayhtymän toimintasäännössä, jonka mukaan mm. kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta koulutuskuntayhtymässä. Osana sisäisen valvonnan järjestämisvastuuta kuntayhtymässä on yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Ohje on luonteeltaan yleisohje, joka täydentää kuntayhtymän muita ohjeita ja sääntöjä. Siinä on kuitenkin määritelty tarkemmin mm. sisäisen valvonnan järjestämisvastuu, toiminnan tavoitteet sekä joitain sisäisen valvonnan erityismääräyksiä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntayhtymän voimassa oleva sisäisen valvonnan ohje on tullut voimaan 1.1.2010. Se on pääosin edelleen ajan tasalla, mutta kaipaa joitakin päivityksiä johtuen sekä organisaatiouudistuksesta sekä hallintoja toimintasäännön määräyksistä. Erityisesti muutokset koskevat kohtaa 5.3 Opetuksen seuranta. Asian valmistelussa on myös otettu huomioon Suomen Kuntaliiton julkaisema suositus kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koske- Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 37 5/2014 14 vien säännösten toimeenpanosta. Talous- ja hallintojohtaja: Esitän, että yhtymähallitus hyväksyy noudatettavaksi 1.8.2014 alkaen kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin talous- ja hallintojohtajan esitys. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 38 5/2014 15 Seija Ronimuksen oikaisuvaatimus koskien opinto-ohjaajan valintaa Keudan ammattiopiston Wärtsilänkadun yksikköön 90/01.01.01/2014 Yh § 38 Seija Ronimus hakee oikaisua 8.5.2014 päivätyllä oikaisuvaatimuksellaan (liite) Keudan ammattiopiston rehtorin päätökseen (§ 13/2014) koskien opinto-ohjaajan valintaa Keudan ammattiopiston Wärtsilänkadun yksikköön. Oikaisuvaatimuksessaan Ronimus vaatii rehtorin viranhaltijapäätöksen opinto-ohjaajan valitsemisesta Keudan ammattiopistoon Järvenpään Wärtsilänkadulle kumoamista ja viran avaamista uudelleen haettavaksi. Oikaisuvaatimustaan Ronimus perustelee mm. sillä, että hän on toiminut kahden lukuvuoden ajan Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun tekniikan ja liikenteen alan yksikössä opinto-ohjaajan sijaisena ja että häntä ei ole kohdeltu oikeudenmukaisesti viran täytöstä päätettäessä. Rehtori Pekka Aittoniemen viranhaltijapäätös opinto-ohjaajan viran täyttämisestä sekä vastine oikaisuvaatimukseen ovat liitteenä. Keudan ammattipistossa Järvenpään Wärtsilänkadun yksikössä oli 7.3. – 24.3.2014 haettavana opinto-ohjaajan virka. Virka vapautui sitä aiemmin hoitaneen opinto-ohjaajan Johanna Leinosen tullessa valituksi aikuisopiston opinto-ohjaajaksi. Seija Ronimus on hoitanut kyseistä virkaa määräaikaisena sijaisena lukuvuodet 2012-2013 ja 2013-2014, joista lukuvuoden 2012-2013 epäpätevänä. Määräaikaan mennessä ko. virkaan tuli yhteensä 44 hakemusta, viran kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita oli 22. Kelpoisuuden omaavien hakijoiden soveltuvuuden arviointi ja päätös haastatteluun kutsuttavista tapahtui vertaamalla hakijoiden ammatillisen koulutuksen tuntemusta ja kokemusta ohjaustyöstä. Haastatteluun, jonka pitivät apulaisrehtori Kimmo Mantela ja opiskelija-asioiden päällikkö Erja Kärnä, kutsuttiin viisi hakijaa. Virkaan valittiin 1.8.2014 alkaen opinto-ohjaaja, insinööri (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja Varpu Karhumäki, joka täytti tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Ammattiopiston rehtorin tekemässä viranhaltijapäätöksessä on myös todettu valinnan perusteet. Vakinaista kunnallista virkaa ei voida täyttää ilman julkista hakua. Tästä on olemassa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2009 (KHO:2009:93). Sen mukaan henkilöä ei voida valita virkaan ilman julkista hakua, vaikka henkilö olisi jo hoitanut vastaavia tehtäviä. Tätä periaatetta on noudatettu myös Keudassa vuodesta 2009 alkaen. Viran täyttö on perustunut avoimeen hakuun, hakijoiden vertailuun ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 38 5/2014 16 haastatteluihin. Näiden perusteella on arvioitu, että Varpu Karhumäki on soveltuvin hoitamaan ko. virkaa ja ammattiopiston rehtori on tehnyt valintapäätöksen. Viran täytössä ja siihen liittyvässä hallintomenettelyssä ei myöskään ole tapahtunut mitään sellaista, että virka olisi avattava uudelleen haettavaksi. Talous- ja hallintojohtaja: Esitän, että yhtymähallitus päättää todeta Seija Ronimuksen oikaisuvaatimuksen aiheettomaksi. Lisäksi esitän, että yhtymähallitus tarkastaa tehdyn päätöksen kokouksessa Päätös: Hyväksyttiin talous- ja hallintojohtajan esitys. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallitus 10.06.2014 § 39 5/2014 17 Tiedoksi Yh § 39 Keuda osallistuu OKM:n laatupalkintokilpailuun 2014, jonka erityisteema tänä vuonna on koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Laatupalkintohakemus on liitteenä. Yhtymähallituksen kokousaikataulu syksyllä 2014 (liite). Tulos- ja toimialueiden esimiesten päätökset ajalta 18.4.-2.6.2014 (liite). Päätös: Merkittiin tiedoksi. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 18 Muutoksenhaku, valitusosoite ja muutoksenhaku hankinta-asioissa Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät: 31, 32, 33, 39 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät: 34, 35, 36, 37 Hallintolainkäyttölain 5 §/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä / Kirjaamo, Yhtymähallitus, Sibe liuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää, Pykälät: 34, 35, 36, 37, 38 Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköisen tiedoksiannon kohdalla vastaava aika on kolme päivää. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (=asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. (Jos päätökseen voidaan hakea muutosta kunnallisvalituksin, ei kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta voida tehdä.) Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 19 Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 20 Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Pykälät: 38 Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erikseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan itsensä tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite sekä liitettävä mukaan valittajan antama valtakirja. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 21 ASIAN SAATTAMINEN MARKKINAOIKEUDEN KÄSITELTÄVÄKSI (HAKEMUSOSOITUS) Valituskielto Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (356/1995) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/ 1992) vastainen. Valituskielto perustuu lakiin julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (1247/ 1997) § 9 a. (Valituskielto ei estä valittamasta sillä perusteella, että päätös on esimerkiksi kuntalain vastainen.) Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen muutoshakemuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Markkinaoikeus, Radanrakentajantie 5, Helsinki Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Telekopio: 029 56 43314 Pykälät: Asian saattaminen markkinaoikeuteen Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi se jota asia koskee tai muu julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:ssä mainittu taho saattaa asian hakemuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja käyttää asiassa puhevaltaa. Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, joka koskee julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaa (asetus kynnysarvot ylittävistä vesi-, energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 381/ 1998) ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa. Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Markkinaoikeuden käytettävissä olevista seuraamuksista on säädetty 9 §:ssä. Hakemus ja sen toimittaminen Hakemuksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota hakemus koskee hakijan vaatimukset ja niiden perusteet. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan nimi ja kotikunta. Jos hakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos hakemuksen laatija on joku muu henkilö, hakemuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Hakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava hakemus. Hakemukseen on liitettävä päätös, jota vaaditaan muutettavaksi, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys vireillepanoajan alkamisen ajankohdasta. Hakemukseen on liitettävä asiakirjat, joihin hakija vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään. Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle viimeistään 14. päivänä tarjouskilpailusta sulkemista koskevan ratkaisun tai tarjouskilpailua koskevan päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Jos vireillepanoajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla asiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen vireillepanoajan päättymistä. Lisätietoja (esim. hankintasopimuksen tekemisajankohta) Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua markkinaoikeudessa 226 euroa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/2014 22 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja Tiedoksianto Pöytäkirjan nähtävänäpito Tämä päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi: Tiedoksianto asianosaiselle Lähetetty tiedoksi kirjeellä (Kuntalaki 95 §) asianosaisille Annettu postin kuljetettavaksi, pvm./ tiedoksiantaja: 5/2014 23