RAKENNETUTKIMUS - Pieksämäen kaupunki

Transcription

Vastaanottaja
Pieksämäen kaupunki
PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI
RAKENNETUTKIMUS
PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI
RAKENNETUTKIMUS
Tarkastaja
23.04.2012
Juha Heikkilä, RI(AMK)
Antti Oikari, DI
Kuvaus
Kuntotutkimusraportti
Viite
82140235-03
Päivämäärä
Laatija
Ramboll
Ylistönmäentie 26 3.krs
40500 JYVÄSKYLÄ
T +358 20 755 7170
F +358 20 755 7171
www.ramboll.fi
RAKENNETUTKIMUS
SISÄLTÖ
1.
Yhteenveto
2.
Perustiedot
3.
Tutkimukset
3.1
Havainnot kohteessa
3.1.1
Perustukset
3.1.2
Kantavat seinät ja pilarit
3.1.3
Palkit
3.1.4
Alapohjat
3.1.5
Välipohjat
3.1.6
Yläpohjat
3.1.7
Ovet ja ikkunat
3.1.8
Muut havainnot
3.2
Rakenteiden laskennallinen kestävyys
3.3
Laastinäytteet
3.4
Betoninäytteet
3.5
VOC-näytteet
4.
Johtopäätökset
5.
Toimenpide-ehdotukset
5.1
Kiireelliset toimenpiteet
5.2
Toimenpiteet turmeltumisen ehkäisemiksi
5.3
Toimenpiteet peruskorjauksen yhteydessä
Liitteet
10
1 Paikannuskaavio
2 Rakennetyypit
3 Koekuoppakortit
4 Palkki- ja pilarikortit
5 Palkki- ja pilarikaaviot
6 Laboratorioanalyysit
7 Valokuvat10
8 Rakennushistoria
1
2
3
3
3
3
3
4
4
4
5
5
5
6
6
6
7
8
8
8
8
10
10
10
10
10
10
10
1. YHTEENVETO
Koilliskulman vesitorni on perustettu kivilatomuksen varaan, jonka alla on lankkuarina ja puupaalutus. Lankkuarinassa ja paljastuneessa puupaalussa ei havaittu vaurioita, vaikka pohjavedenpinta on lankkuarinan yläpinnantasolla. Muissa rakennuksen viereen tehdyissä koekuopissa ei havaittu puumateriaaleja perustusten alapuolella. Lisäksi, koska näiden osien perustussyvyys on
selvästi pohjavedenpintaa ylempänä, voidaan olla melko varmoja siitä, ettei puupaaluja ole muualla kuin vesitornin alla. Maaperän puhdistamisen yhteydessä on kuitenkin syytä tarkistaa puupaalujen esiintymien tiheämmällä otannalla sekä erityisesti rakennuksen keskellä sijaitsevan vesitornin kohdalta. Ulko- ja väliseinissä olevat halkeamat ovat todennäköisesti aiheutuneet maaperän kantavuuden vaihtelusta rakennusalueella. On myös mahdollista, että halkeamat ovat syntyneet rakennuksen kylmänä olemisen aiheuttamasta alapohjan alustäyttöjen routimisesta.
Yläpohjan kantavien betonirakenteiden kantavuus on heikko johtuen sekä suunnitteluajankohdan
yleisestä alimitoituksesta, että heikkolaatuisesta betonista. Ruostuneiden I-palkkien kantavuutta
ei voida taata, vaikka niissä ei vielä ole nähtävissä muodonmuutoksia. Ennen muutostöihin ryhtymistä on rakennesuunnittelijan tarkistettava kaikkien säilytettävien palkkien kapasiteetti, kunto
ja tuenta tapauskohtaisesti. On todennäköistä, että palkkeja joudutaan vahvistamaan johtuen tulevista yläpohjan muutostöistä sekä parantuneesta lämmöneristävyydestä johtuvasta kasvavasta
lumikuormasta.
Katon vesivuotojen ja lyhyiden räystäiden vuoksi tiiliseinissä on laajoja rapautuneita alueita. Koska muurauslaastina on käytetty pehmeää kalkkisementtilaastia, rapautuminen johtuu pelkästään
kosteusrasituksesta eikä liian kovasta laastista. Tällöin rapautuminen voidaan estää huolehtimalla
siitä, että seinille ei jatkossa pääse sade- eikä roiskevesiä. Selvästi rapautuneet tiilet on suositeltava uusia, ettei seinän sisään pääse kertymään viistosateella ylimääräistä kosteutta.
Rakennuksen sisäpuolinen täyttömaa ei katkaise riittävästi kosteuden nousua alapohjaan ja väliseiniin. Ongelma korostuu alapohjasta puuttuvan lämmöneristyksen vuoksi. Tilojen käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä käytöstä poistetut huoltomontut ovat jätetty uusien lattiarakenteiden alle. Öljyyntynyttä maata on maaperän pilaantuneisuustutkimuksen mukaan 2-4 metrissä
alapohjan alapuolella.
Osasta seinistä ja pilareista todennäköisesti puuttuu rakenteiden sisältä kosteuden nousun katkaiseva bitumisively. Vanhimmilla osuuksilla, pilttuissa 11-16, kosteuden nousun ulkoseiniin estää tiiliseinän ja kivilatomuksen välinen lohkokivisokkeli. Lohkokivet tosin toimivat myös kylmäsiltana. Myöhemmin tehdyissä ulkoseinässä on kosteuskatkona bitumisively kivilatomuksen / perusmuurin ja tiiliseinän välissä.
Merkittävimmät korjaustoimenpiteet ovat alapohjien ja öljyyntyneen täyttömaan poistaminen sekä yläpohjien uusiminen ja yläpohjien kannattajien vahvistaminen / uusiminen.
Toimenpide-ehdotukset ovat tarkemmin kuvattu sivuilla seitsemän ja kahdeksan, kohdassa viisi.
1
2. PERUSTIEDOT
Tämä rakennetutkimus tehtiin Pieksämäen kaupungin toimeksiannosta vanhan veturitallin tiloihin. Kohde on rakennettu vuonna 1890. Laajennukset on rakennettu 10- 20- ja 50-luvuilla. Kohde sijaitsee osoitteessa Kangaskatu 8, 76100 Pieksämäki. Kohde on suojeltu SR-merkinnällä. Rakennusta on saneerattu ja korotettu eri aikakausina.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kantavien rakenteiden vauriot ja vaurioiden syntymekanismit sekä kantavien rakenteiden kapasiteetti.
Rakennekatselmus kohteessa suoritettiin 9-20.01.2012. Katselmuksen suoritti RI Juha Heikkilä.
Rakennelaskelmat laati DI Antti Oikari.
Lähtötietoina olivat käytettävissä:
Osa rakennesuunnitelmista vuosilta 1942 ja 1954.
Osa arkkitehtisuunnitelmista vuosilta 1926, 1942 ja 1954.
Ramboll Finland Oy:n laatimat tarkemittaukset vuodelta 2012.
Ramboll Finland Oy:n laatima veturitallin maaperän pilaantuneisuus tutkimus 2012.
Käytetyt välineet:
Betonipeitepaksuusmittari, Profometer 5. Tunnistaa teräkset 0…80 mm syvyydellä.
Timanttiporauskalusto.
Poravasara.
Nostin, ”kuukulkija”.
Pajavasara.
Näytteenottovälineet.
Tutkimusmenetelmät selviävät tarkemmin liitteissä.
Tutkimuksen rajaukset:
Rakenteet tutkittiin pistokoeluonteisesti.
Kattopalkeista tutkittiin vain ne joiden läheisyyteen päästiin nostimella.
Alapohjarakenteet täyttöineen on oletettu öljyyntyneiksi ja purettaviksi.
Kosteusmittauksia ei tehty, eikä sisäilmaston mikrobinäytteitä ja VOC-näytteitä
otettu rakennuksen kylmyyden tuloksia vääristävän vaikutuksen vuoksi.
Rakennelaskelmien laatimisessa tehtiin jonkin verran oletuksia.
Rajaukset on esitetty tarkemmin paikannuskaavioissa.
Raportin johtopäätösten esittäminen sekä tekstin lainaaminen kokonaisuudesta irrotettuna tai
erikseen, on kielletty ilman raportin laatijan kirjallista lupaa. Kuntotutkimusraportti koskee vain
ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti
lyhyenkin ajan kuluessa.
Raportin johtopäätökset koskevat ainoastaan tutkittuja rakenteita ja tulosten yleistäminen muihin
rakenteisiin on kiellettyä. Rakennelaskelmien oikea tulkinta edellyttää aihealueen asiantuntemusta ja tulkinta suositellaan tehtäväksi asiaan perehtyneen henkilön avustuksella.
Tutkimuksen toimenpide-ehdotukset eivät ole rakennustöiden työselostus. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä kiinteistönomistajan on laaditutettava varsinainen korjaussuunnitelma.
2
3. TUTKIMUKSET
3.1
3.1.1
Havainnot kohteessa
Perustukset
Maaperä on rakennuksen ympärillä ja alla on pääasiassa hiekkaa. Rakennus on pääosin perustettu kivilatomuksen varaan. Pilttuut 1 ja 2 sekä pilttuiden 14 ja 15 laajennusosat ovat säästöbetonisille perusmuureille perustettuja. Perustus-syvyys vaihtelee eri aikoina rakennettujen osien
välillä +118,9…+121,6 metrissä, eli 3...0,6 metriä maanpinnasta. Rakennuksen ympärillä ei ole
routaeristystä.
Vesitornin 2 kivilatomuksen alla on lankkuarina ja puupaalutus. Puupaaluissa ja arinassa ei havaittu lahoa puuainesta eikä lahottajasienten pintarihmastoa. Arina ja puupaalut ovat pohjavedenpinnan tasalla. Muissa rakennuksen osissa ei havaittu koekuoppien alueilla puupaalutusta.
Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee tasojen +118,5…+121 välillä. Havainnot on tarkemmin esitetty liitteenä olevissa koekuoppakorteissa.
Perustuksissa ja ulkoseinissä ei havaittu vaurioita jotka johtuisivat perustusten epänormaalista
painumisesta. Pilttuiden 14 ja 13 sekä 13 ja 12 väliseinissä havaittiin halkeamia, jotka todennäköisesti johtuvat eriaikoina rakennettujen laajennuksien eritahtisesta painumisesta.
3.1.2
Kantavat seinät ja pilarit
Rakennuksen alkuperäisimpinä säilyneiden pilttuiden kantavina pystyrakenteina ovat poltetuista
tiilistä muuratut massiiviset ulko- ja väliseinät pilastereineen sekä puupilarit.
Rakennuksen saneerattujen kantavina pystyrakenteina ovat poltetuista tiilistä muuratut massiiviset ulko- ja väliseinät pilastereineen sekä teräsbetonipilarit.
Ulkoseinien muurauslaasti on kauttaaltaan lievästi rapautunutta. Rapautuman syvyys vaihtelee
2…15 millimetriin. Ulko- ja väliseinien muuraukset ovat voimakkaasti rapautuneita niiltä kohdin
joille on valunut katon vuotovesiä. Näitä ovat mm. ikkunoiden alapuoliset alueet ja nurkka-alueet
sekä kattomuodon muutoskohdat. Vesitorni 2:n parvekkeenoven päällysmuuraus on sortumaisillaan. Pilttuun 5 ikkunan ja ovenpielen korjaus on tehty sementtilaastilla ja muuraustyön jälki on
luokatonta. Pilttuiden 11-13 väliseinien tiilissä havaittiin tiilisyöpää.
Rapautumisen vuoksi kantavuus on vaarantunut pilttuiden 13 ja 14 välisessä pilasterissa. Pilttuiden 14 ja 15 välisen pilarin alaosan kulmat ovat murtuneet törmäyksien vaikutuksista. Nurkkateräkset ovat näkyvissä ja ruosteessa. Muissa teräsbetonipilareissa ei havaittu niiden kantavuutta
merkittävästi alentavia vaurioita.
Seinien ja pilarien alaosat ovat öljyn ja yläosat noen likaamia.
Kattovuotojen aiheuttamia mikrobikasvustoja havaittiin, pilttuita 1-6 lukuun ottamatta, lähes
kaikkien tilojen ulko- ja väliseinissä.
Pilarit ja havainnot vaurioista on tarkemmin esitetty liitteenä olevissa palkkien ja pilarien tutkimuskorteissa. Havainnot seinärakenteiden vaurioista on esitetty paikannuskaaviossa.
3.1.3
Palkit
Pilttuiden 1-6 kattokannattajina on puupalkit, palkkien korkeus vaihtelee 250…350 mm. Tarkastetuissa palkeissa havaittiin paikallisia lahovaurioita. Lahovaurioiden vuoksi palkkeja mitoitettaessa on niiden kapasiteettia vähennettävä 10…20 %.
3
Pilttuiden 11-13 kattokannattajina ovat I-palkit. Tutkituissa palkeissa havaittiin korroosiovaurioita
vesikaton vuotokohtien läheisyydessä. Palkkeja mitoitettaessa on niiden kapasiteettia vähennettävä ainakin 20 %. Kolmen palkin kantavuus on kokonaan vaarantunut korroosion johdosta.
Pilttuiden 7-10 ja 14-16 kattokannattajina ovat teräsbetonipalkit. Osa pilttuiden 7-10 palkkien teräksistä on ruostunut, jonka seurauksena betoniin on syntynyt halkeamia. Pilttuiden 14 -16 palkkien betonin runkoaineena on käytetty isohkoa, murskaamatonta kiviainesta. Betoni vaikuttaa
vasaroitaessa pehmeältä. Teräkset ovat monin paikoin näkyvissä ja niissä on voimakasta korroosiota. Alapinnan teräksiä on jossain vaiheessa yritetty suojata ruiskubetonoimalla. Pilttuussa
14 on yksi betonipalkki korvattu teräksisellä I-palkilla. I-palkki on jatkettu hitsaamalla ja sen laipassa on 110x360 mm reikä. Pilttuu 14:n pisimmän teräsbetonipalkin K2 taipuma on mittausten
mukaa sallitussa maksimissa, vaikka katolla oli lunta vain noin viisi senttiä. Myös palkin K1 taipuma oli huomattavan suuri.
Vanhimpien oviaukkojen palkkeina on ratakiskoilla vahvistetut tiilipalkit. 1950-luvun laajennuksien ikkuna- ja oviaukkojen palkit ovat teräsbetonia. Pilttuun 14 oviaukon betonipalkissa on ruostuneiden terästen aiheuttamia halkeamia. Kaikki palkit ovat noen likaamia.
Palkit ja havainnot vaurioista on tarkemmin esitetty liitteenä olevissa palkkien ja pilarien tutkimuskorteissa.
3.1.4
Alapohjat
Alapohjat ovat pääosin betonista ja teräsbetonista tehdyt. Betonikerroksia on yhdestä kolmeen.
Betonin paksuus vaihtelee 80…600 mm. Pilttuun 13 alkuperäisellä osuudella on betonilaatan alla
tiililattia tai sen jäänteet. Alapohjien alustäyttönä on hiekkaa. Hiekka on hienojakoista ja tutkimushetkellä osaksi jäätynyttä. Täyttöhiekka on painunut molempien vesitornien alapohjissa. Vesitorni 1 alueella painuma on ~50 mm ja vesitorni 2 alueella ~150 mm.
Alapohjat ovat lämmöneristämättömiä. Suutintenpesuhuoneen alapohjan betonilaattojen välissä
on 30 mm EPS-eriste. Vuoden 1954 laajennuksen leikkauspiirustuksessa esitettyä koksikuonaeristettä ei havaittu rakenneavauksissa (PR136). Tanssisalissa on betonialapohjan varaan
tasaushiekan päälle asennettu puulattia. Osa huoltomontuista on täytetty hiekalla ja puumateriaaleilla. Kaikissa montuissa on runsaasti erilaisia jätteitä, mm. vaatteita ja jäteöljyastioita.
Alapohjat ovat suurimmaksi osaksi öljyn ja noen likaamia.
Tarkemmat havainnot rakenteista on esitetty liitteenä olevissa rakennetyypeissä.
3.1.5
Välipohjat
Rakennuksessa varsinaisia välipohjia on ainoastaan vesitorneissa. Erilaisia parvia ja tasoja on
tehty varastointia varten. Vesitornin 1 alempi välipohja on teräsbetoninen ylälaatta palkisto,
ylempi muodostuu teräspalkeista, joiden päällä on puiset kulkusillat. Alempi välipohja on öljyn likaama. Vesitornin 2 välipohjana on teräsbetoninen betonilaatta. Laatan päällä on 50-400 mm
kerros lintujen ulostetta.
3.1.6
Yläpohjat
Veturitallien yläpohjat ovat puurakenteisia. Lämmöneristeinä on käytetty mineraalivillaa, jonka
paksuus vaihtelee 100-150 mm välillä. Saunarakennuksessa on betoninen, purulla lämmöneristetty välipohja. Veturitallien vesikatteina on bitumikermit, saunarakennuksessa on rivipeltikate
Veturitallien räystäsleveys on noin 150 mm. Räystäillä on vesikourut ovien kohdilla, syöksyputkia
ei ole. Sadevedet valuvat osaksi seinille.
4
Veturitallien vesikatteiden pitkäaikainen vuotaminen on aiheuttanut yläpohjien osittaisia sortumisia vesitorneissa sekä pilttuissa 7-16. Katolla liikkuminen on vaarallista, koska paikoin kermin alla
on ainoastaan bituliittilevy, eikä lainkaan kantavaa rakennetta.
Kattovuotojen aiheuttamia mikrobikasvustoja havaittiin kaikkien tilojen yläpohjissa.
Pilttuiden 1-6 yläpohjien puurakenteisiin on kiinnitetty erilaisia teräsosia, mm. pylpyröitä ja kulmarautoja. Teräsosien kiinnitykset ovat heikentyneet siinä määrin, että ne saattavat pudota pienestäkin tärinästä.
Yläpohjat ovat kauttaaltaan noen likaamia.
3.1.7
Ovet ja ikkunat
Pilttuiden ovet ovat pääosin teräsrunkoisia puuikkunaovia. Pilttuiden 4 ja 5 ovet ovat teräksisiä
taitto-ovia. Ikkunat ovat kaksilasisia, sisään-ulos aukeavilla ja kiinteillä pokilla varustettuja puuikkunoita.
Lähes kaikki ikkunat on levytetty umpeen vanerilla ja mineriittilevyillä. Ikkunoiden, jotka ovat levytetty vain alaosastaan, sisään kertyy rikkoutuneiden lasiruutujen kautta lunta ja sadevettä.
Näissä ikkunoissa havaittiin runsaasti lahovaurioita.
Ovet ovat pääosin kunnostuskelpoisia, pilttuun 12 oven alaosan puuosat ovat niin huonossa kunnossa että ne on uusittava. Pilttuun 16 oven alasarana on poikki. Ovien alaosat ovat öljyn likaamia. Ovien yläosat ja ikkunat ovat noen likaamia.
Ikkunat ovat pääosin kunnostuskelpoisia, tosin karmin alapuu on monessa ikkunassa lahonnut ja
ikkunapuitteiden lasituslistat ovat katkenneet. Lisäksi suuri osa lasiruuduista on hajonnut ilkivallan seurauksena.
Ikkunat ja ovet joiden korjaaminen mm. lahovaurioiden vuoksi ei enää ole mahdollista, on merkitty paikannuskaavioon.
3.1.8
Muut havainnot
Vesitornin parvekkeen betonilaatta on voimakkaasti rapautunut.
Pilttuun 10 kohdalla maanpintaa on nostettu / muotoiltu siten, että pintavedet valuvat autotallin
tiiliseinää vasten. Autotallin sisällä seinässä on jääkerros noin puolenmetrin korkeudelle lattiasta.
Tallin kaikissa tutkituissa rakenteissa havaittiin vesikaton vuotamisesta aiheutuneita mikrobivaurioita. Pilttuissa 11, 12 ja 13 aistittiin jatkuvaa voimakasta homeenhajua.
Vuoden 1926 pohjapiirustuksen mukaan pilttuun 10 matalassa päädyssä sijaitsevan lämminvesivaraajan alla on sijainnut vesikaivo. Kaivo on myöhemmin todennäköisesti täytetty, mutta
alapohjaa purettaessa on varauduttavat siihen, että sen päälle on tehty puumuotti ja betonivalu,
jolloin kaivoon putoamisen vaara on tiedotettava purkutyötekijöille.
Autotallin luona olevasta talotikkaasta puuttuu kiipeämisen estävä levytys. Alueelle on vapaa
pääsy joten on mahdollista, että katolle saattaa joku kiivetä.
3.2
Rakenteiden laskennallinen kestävyys
Rakenteiden laskennallisen kunnon arviointi on ollut haastavaa johtuen vähäisistä lähtötiedoista.
Ainoastaan pilttuiden 7…10 alueelta on ollut käytettävissä suunnitelmat kattopalkeista. Nämä sisältyvät vuonna 1958 tehtyihin vesikaton uusintasuunnitelmiin.
5
Osa lähtötiedoista on saatu mittaamalla paikanpäällä rakenteista. Nämä tiedot ovat sikäli epävarmoja, että ne kertovat rakenteet vain tutkitulta kohdalta. Vieressä voi palkin terästys jo olla
erilainen.
Pilttuissa 1…6 on puurakenteiset yläpohjan kantavat rakenteet. Tällä alueella on pilarien kapasiteetti riittävä. Yläpohjan puinen palkisto on siinä määrin monimuotoinen ja monen kuntoinen
johtuen mm lahovaurioista, että näiden kapasiteetti on tarkastettava koekuormittamalla rakennusvaiheessa.
Pilttuissa 7…10 on yläpohja uusittu noin vuonna 1958. Tällä alueella yläpohjan primääri- ja sekundääripalkisto on tehty jatkuvina teräsbetonipalkkeina. Palkkien kapasiteetti on laskennallisesti
riittävä, paikalliset vauriot on korjattava.
Pilttuissa 11…13 on yläpohjan palkistona teräksiset I-palkit. Muutaman palkin tarkistuslaskennan perusteella voidaan olettaa palkkien koon olleen aikoinaan oikein valittu. Paikan päällä tehdyssä tutkimuksessa näissä palkeissa havaittiin pahoja korroosiovaurioita, joten on varauduttava
vaihtamaan palkisto uusiin.
Pilttuissa 14…16 on yläpohjan palkistona teräsbetonipalkit. Koska palkistojen betoni on huonokuntoista, palkit ovat hieman liian matalia jänneväliin nähden ja useissa niissä on liian vähän terästä, suositellaan tämän alueen palkkien uusimista.
Rakenteiden yksityiskohtaiset kommentit on esitetty palkkien ja pilareiden korteissa.
3.3
Laastinäytteet
Ulkoseinistä otettiin kolme laastinäytettä laastin koostumuksen selvittämiseksi. Tulosten perusteella vanhimmat osat on muurattu kalkkilaastilla K100/260 (MNLA_3). Laajennusosat on muurattu kalkkilaastilla K100/300 (MNLA_2). Pilttuun 1 ja 2 väliseinän kohdalta otettu näyte poikkesi
muista siten että se on kalkkilaastia K100/860 (MNLA_1), eli vastaa nykyistä valmislaastia
K100/900. Näytteenottokohdan muurausta on saatettu korjata myöhemmässä vaiheessa.
Laajennusvaiheet on esitetty liitteenä olevassa rakennushistoriaselvityksessä.
3.4
Betoninäytteet
Teräsbetonipalkeista otettiin 3 kappaletta materiaalinäytteitä betonin vaurioitumisen ja korjauskelpoisuuden selvittämiseksi. Näytteistä analysoitiin kloridit ja sulfaatit sekä kemialliset yhdisteet.
Pilttuun 15 betonipalkeista K1 ja K10 otetuissa näytteistä löytyi sulfaatteja. Sulfaatti saattaa aiheuttaa betonin turpoamista, joka johtaa rapautumisen kaltaisiin vaurioihin. Lisäksi palkista K1
löytyi myös klorideja. Kloridit aiheuttavat teräksiin pistekorroosiota. Muita betonin kestävyyden
kannalta haitallisia kemiallisia yhdisteitä ei analyysissä löytynyt.
3.5
VOC-näytteet
Väliseinien pintamateriaaleista ja tiilimuurauksista otettiin14 kappaletta materiaali VOC-näytteitä.
Näytteistä selvitettiin materiaaleihin imeytyneiden haitta-aineiden ja öljyjen sekä pakokaasujen
yhdisteitä. Selvästi öljyyntyneistä kohdista ei otettu näytteitä.
Näytteiden laboratorioanalyysien mukaan tiiliseiniin tai niiden pintamateriaaleihin ei ole imeytynyt merkittäviä määriä öljyistä tai pakokaasuista peräisin olevia hiilivetyjä, eikä muita haittaaineita. Seinien alaosissa on selvästi enemmän hiilivety-yhdisteitä kuin yläosista otetuissa näytteissä.
6
4. JOHTOPÄÄTÖKSET
Rakennuksen sisäpuolinen täyttömaa ei katkaise riittävästi kosteuden nousua. Ongelma korostuu
alapohjasta puuttuvan lämmöneristyksen vuoksi. Seinäpintojen vaurioiden perusteella on todennäköistä, että kosteutta nousee myös osaan ulko- ja väliseiniä.
Ulko- ja väliseinissä olevat halkeamat ovat aiheutuneet perustusten epätasaisesta painumisesta.
Painuminen on todennäköisesti aiheutunut maaperän kantavuuden vaihtelusta rakennusalueella.
On myös mahdollista, että halkeamat ovat aiheutuneet rakennuksen kylmäksi jättämisen aiheuttamasta routimisesta. Jos maaperää kuivatetaan tai rakennusta pidetään kylmillään, routimista
tai painumista saattaa tapahtua. Pohjaveden pinta tulisi olla jatkuvasti noin puolimetriä puuarinan yläpintaa ylempänä, jotta tulevaisuudessa ei olisi riskiä arinan ja paalujen vaurioitumisesta.
Pilttuiden 14-16 yläpohjan kantavien betonirakenteiden kantavuus on heikko johtuen sekä materiaaleista, että työn laadusta. Lisäksi ko. tilojen palkit on mitoitettu kestämään vain noin 1 kN /
m2 kuormituksen. Klorideja sisältävän betonin korjaaminen on vaikeaa. Yleensä klorideja sisältävät betonirakenteet on uusittu kokonaan. Jos pilttuun 14 -16 teräsbetonipalkkien vaurioita aiotaan korjata, on niistä selvitettävä kloridien esiintymien palkeittain.
Pilttuiden 11-13 I-palkkien ruostuminen on johtunut noen sisältämän rikin ja kattovuotojen kautta tulleen veden yhteisvaikutuksesta.
Rakennuksen kylmänä olo rasittaa kattorakenteita aikaisempaa enemmän, koska lunta ei sula
siinä määrin kun rakennusta vielä lämmitettiin.
Koska muurauksessa on käytetty kalkkilaastia, voidaan todeta että ulkoseinän tiilet eivät ole
pakkasenkestäviä märkinä. Tällöin muurien vaurioiden korjaamiseksi riittää uudelleen muuraus.
Väliseinien tiilissä havaittu tiilisyöpä johtuu käytetyn saven/hiekan epäpuhtauksista jotka yhdessä
kosteuden kanssa aiheuttavat ko. ilmiön.
Seiniin mahdollisesti imeytyneet hiilivety-yhdisteet ovat haihtuneet polttoöljyn ja öljyn laajamittaisen käsittelyn päätyttyä jo vuosikymmeniä sitten.
Alapohjia ja huoltomonttuja ei ole kannattavaa jättää purkamatta, koska putkivetojen yhteydessä
niitä jouduttaisiin laajalti roilottamaan. Lisäksi niiden ja maaperän sisältämän öljyn ja polttoaineiden määrä ei ole täysin tiedossa, jolloin sisäilmasto ongelmien riski saattaa kasvaa merkittäväksi.
Myöhemmässä vaiheessa tehtävien alapohjiin kohdistuvien muutostöiden yhteydessä niistä olisi
myös haittaa kustannusten ja sisäilmaston kannalta.
Uusien, hyvin lämmöneristettyjen, alapohjien ja tulevien ulkoalueiden muututtua läpitalven auratuiksi rakennuksen perustusten routimisriski kasvaa.
7
5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
5.1
Kiireelliset toimenpiteet
Henkilöturvallisuuden varmistamiseksi on asennettava kiipeämisen estävä levytys tikkaisiin, sekä
poistettava heikosti kiinnitetyt varusteet pilttuiden 1-6 yläpohjista.
5.2
Toimenpiteet turmeltumisen ehkäisemiksi
Toimenpiteet varmistavat rakennuksen kunnossa pysymisen nykyisen kaltaisessa käytössä.
Pilttuun 13 kaksi tiilipilasteria korjataan uudelleen muuraamalla niiden yläosat.
Kolme pilttuun 13 I-palkeista on uusittava ja neljä on vahvistettava. I-palkit voidaan vahvistaa
esim. hitsaamalla niihin ylimääräiset uumalevyt.
Pilttuiden 14-16 teräsbetonipalkit voidaan korjata poistamalla klorideja sisältävät betoniainekset
ja tekemällä pienialaiset betonikorjaukset laastipaikkausmenetelmin sekä isojen alueiden korjaukset valamalla niihin uutta betonia. Palkkien teräsmäärää voidaan lisätä esim. lisäämällä kulmateräkset palkin alareunoihin.
Yläpohjarakenteet on uusittava vesitorneissa sekä pilttuissa 7-16. Räystäille on asennettava vesikourut ja syöksyt. Kourut ja syöksyt tulee varustaa sulatuskaapeleilla. Syöksyt tulee varustaa
loiskekivillä tai putkilla, jotka johtavat vedet pois seinän läheisyydestä.
Pilttuu 10 kohdalla on maanpintaa muotoiltava siten, että hulevedet eivät valu autotallin seinälle.
Rakennukseen on saatava peruslämmitys päälle rakenteiden kuivattamiseksi ja kuivana pysymiseksi sekä routavaurioiden estämiseksi. Lämmöneristävyyttä voidaan parantaa esim. ovi- ja ikkuna-aukkojen eteen rakennettavilla polyuretaanilevytyksillä.
Käyttämättömät sähköjohdot ja laitteet tulee irtikytkeä keskuksista (elleivät ole jo irtikytketyt).
Pohjavedenpintaa on seurattava tallentavilla mittalaitteilla. Mittalaite tulisi sijoittaa vesitorni 2:n
sisälle.
Pilttuiden 1-6 katolle kertyvän lumen määrää ja painoa on seurattava. Jos lumen paino ylittää
1 kN/m2, on ylimääräinen lumi poistettava.
5.3
Toimenpiteet peruskorjauksen yhteydessä
Toimenpiteet ovat laadittu rakennuksen muuttamiseksi pysyviä työpisteitä sisältäväksi liikekiinteistöksi.
Rakennuksen läheisyydestä poistetaan öljyyntynyt maa-aines. Rakennuksen ympärille asennetaan routaeristys.
Alapohjat ja huoltomontut puretaan ja alustäytöt poistetaan maaperän ympäristö- ja geoteknisessä tutkimuksessa määritettyyn tasoon +120…+118 saakka. Öljyyntyneen maan poistamiseksi
rakennuksen sisältä on perustusten sortuminen estettävä esim. ponttiseinien asentamisella.
Uusi, lämmöneristetty, alapohja varustetaan radon-putkistolla ja kaikki liittymät tehdään ilmatiiviiksi. Alapohjan korkeutta tulisi nostaa siten, että lohkokivet jäävät kokonaan alapohjan lämmöneristekerroksen alle. Tällöin myös pahiten öljyyntyneet tiiliseinien alaosat jäävät tiivistetyn
alapohjan alapuolelle. Uusien lattia- ja seinäpinnoitteiden vesihöyryn läpäisevyys tulee olla mahdollisimman korkea.
Väli- ja yläpohjat puretaan kokonaisuudessaan. Uudet välipohjat tehdään tilojen tarpeen mukaan. Uudet yläpohjat tulisi rakentaa mahdollisimman tiiviiksi ja lämmöneristäviksi. Tämä onnis8
tunee helpoiten alumiinipintaisilla uretaanilevyillä (palomääräykset on huomioitava), joiden päälle
rakennetaan tuuletettu bitumikermikate.
Mikäli kaikkia nykyiset kantavat palkit halutaan säilyttää on rakenteet vahvistettava pilttuiden
11-16 alueilla, kohdan 5.2 mukaisin menetelmin. Vaihtoehtoisesti uudet kantavat rakenteet voidaan toteuttaa siten, että nykyiset rakenteet jäävät toimimattomina näkyviin.
Ulkoseinistä puretaan kaikki rapautuneet tiilet. Ulko- ja väliseinien rapautuneet alueet puhtaaksimuurataan nykyisen kaltaisilla laasteilla ja tiilillä. Väliseinien tiilisyövän vaikutuksesta rapautuneet ja niiden viereiset tiilet uusitaan.
Sisätilojen kaikki seinäpinnoitteet poistetaan sekä pilarit ja palkit puhdistetaan sooda- tai vesihiekkapuhalluksella. Kaikki kosteat rakenteet on ennen pinnoittamista kuivatettava. Massiivisten
tiiliseinien kuivattaminen saattaa kestää useita kuukausia, pahimmillaan jopa vuosia.
Väliseinien alaosat voidaan yrittää injektoida kosteuden nousun katkaisevalla aineella. Injektoinissa on kuitenkin aina epäonnistumisen riski. Varmin tulos saadaan ainoastaan purkamalla
seiniä lamellitekniikalla ja asentamalla uusien muurauksien alle bitumikermikaista.
Kaikki ikkunat irrotetaan ehjinä korjaamista varten. Ikkunoiden ehjät lasiruudut puretaan talteen
pokien kunnostamisen ajaksi. Ikkunoiden karmien ja pokien rikkoutuneet puuosat uusitaan nykyisien mallin mukaisesti. Kaikki puuosat hiotaan tai soodapuhalletaan puulle saakka ja desinfioidaan kuivasavulla esim. Penetrox PF:llä ennen uutta maalausta. Ikkunoiden lämmöneristävyyttä
voidaan parantaa erillisillä sisäpuolisilla tyhjiölasielementeillä.
Ovet kunnostetaan siten, että niiden heloitukset korjataan ja puuosat korjataan nykyisien mallin
mukaisesti.
9
LIITTEET
1
2
3
4
5
6
7
8
Paikannuskaavio
Rakennetyypit
Koekuoppakortit
Palkki- ja pilarikortit
Palkki- ja pilarikaaviot
Laboratorioanalyysit
Valokuvat
Rakennushistoria
10
K.osa/Kylä
Kortteli/Tila
Tontti/Rno
Viranomaisten merkintöjä
Rakennustoimenpide
Piirustuslaji
Juokseva no
Rakennuskohteen nimi ja osoite
Piirustuksen sisältö
Mittakaava
NYKYISET RAKENTEET
EI MK
RAKENNETYYPPIKAAVIOT
EI MK
LIITE 2
PIEKSÄMÄEN VETURITALLIT
Ramboll Finland Oy
Ylistönmäentie 26
40500 Jyväskylä
puh. 020 755 7170
fax 020 755 7171
Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.)
Suunn.ala
Työnumero
Tiedosto
J40235-03
Muutos
Piirustusno
Piirt.
JUHH
Tark.
Päiväys
23.04.2012
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
NYKYINEN ALAPOHJARAKENNE
ALAPOHJAT YLEENSÄ
AP1
1
2
80...150 mm
1 Betoni
>300 mm
2 Hiekkatäyttö
Rakenteiden pinnat ovat öljyn likaamia. Rakenteissa saattaa olla paikoin haitta-aineita, kts.
haitta-ainekartoitus.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
HUOLTOMONTUT YLEENSÄ
AP2
1
2
3
230...600 mm
1 Betoni
>300 mm
2 Hiekkatäyttö / kivilatomus
Rakenteiden pinnat ovat öljyn likaamia. Täyttöhiekka jäässä. Rakenteissa saattaa olla paikoin
haitta-aineita, kts. haitta-ainekartoitus.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
SAUNARAKENNUS
1
2
3
4
5
1 mm
1 Pinnoite, maali
45 mm
2 Betoni, kallistusvalu
30 mm
3 Betoni
140 mm
4 Teräsbetoni
>300 mm
5 Hiekkatäyttö
AP3
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
VESITORNI 2
AP4
1
2
3
4
120 mm
1 Teräsbetoni
115 mm
2 Teräsbetoni
~200 mm
3 Ilmatila
>50 mm
4 Hiekkatäyttö
Ilmatila ei ulotu alapohjan koko alueelle. Ilmatilassa näkyy ahjon kiviperustuksen reunakivi.
Täyttöhiekka on saattanut valua lohkareiden rakoihin tai on painunut puutteellisen tiivistyksen
vuoksi.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
PILTTUU 13 / PORAREIKÄ 115
1
2
3
4
95 mm
1 Teräsbetoni
~30
2 Hiekka/nokikerros
120 mm
3 Teräsbetoni
>300 mm
4 Hiekkatäyttö
Rakenteiden pinnat ovat öljyn likaamia.
AP5
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
1
2
3
40 mm
1 Betoni
180 mm
2 Poltettutiili
>100 mm
3 Hiekkatäyttö
Rakenteiden pinnat ovat öljyn likaamia.
AP6
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
VESITORNI 1
AP7
1
2
3
4
5
6
4 mm
1 Pinnoite, kvartsivinyylilaatta+muovimatto
60 mm
2 Betoni
~10 mm
3 Tasoite
210 mm
4 Betoni
~100 mm
5 Ilmatila
6 Hiekkatäyttö
Täyttöhiekka on saattanut valua lohkareiden rakoihin tai on painunut puutteellisen tiivistyksen
vuoksi. Rakenteissa saattaa olla paikoin haitta-aineita, kts. haitta-ainekartoitus.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
AP8
Rakennuskohde
Sisältö
SUUTINTEN PESUH. / PORAREIKÄ 117
1
2
3
4
5
50 mm
1 Teräsbetoni
30 mm
2 EPS
80 mm
3 Teräsbetoni
120 mm
4 Teräsbetoni
>100 mm
5 Hiekkatäyttö
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
1
2
3
45
6
7
8
8 mm
1 Laminaatti
3 mm
2 Solumuovi
27 mm
3 Vaneri
22x100 mm
4 Koolaus
2 mm
40 mm
5 Suodatinkangas
6 Hiekka
120 mm
7 Teräsbetoni
>100 mm
5 Hiekkatäyttö
Betonin pinta on öljyn likaama.
AP9
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
AUTOTALLI / PORAREIKÄ 118
AP10
1
2
3
4
50 mm
1 Teräsbetoni
35 mm
2 Betoni
140 mm
3 Teräsbetoni
>300 mm
4 Hiekkatäyttö
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
NYKYINEN VÄLIPOHJARAKENNE
VESITORNI 2
1. JA 2. KRS VÄLIPOHJA
VP1
1
2
1 Teräsbetonilaatta, paksuus todennäköisesti 80-100mm
2
Pinnoite, kalkkivelli.
HUOM! Rakennetta ei ole avattu. Välipohjan päällä 50-200mm lintujen ulosteita.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
VESITORNI 1
1
300
2
3
70/300 mm
22 mm
1 Teräsbetoninen ylälaattapalkisto, palkit 180x300k650mm.
2
Pinnoite, kalkkivelli.
3
Alakatto, harvalaudoitus
HUOM! Rakenne on öljyn likaama
VP2
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
VESITORNI 1
1
2
NP 26
~50 mm
1 Lankut vesisäiliön ympärillä
260 mm
2 I-palkit 260mm k/k ~650 mm
VP3
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
NYKYINEN YLÄPOHJARAKENNE
PILTTUUT 1...6
YP1
3
8
11
12
1
2
4
3
5 6
7
10
11
9
8
12
11
8
11
13
+
1 2 x bitumikermi
20 mm
2 Ponttilauta
50x75 mm
3 Korokkeet (lappeellaan) + ilmarako
4 1x bitumikermi (suunnitelmista)
20 mm
5 Ponttilauta (suunnitelmista)
1 mm
6 Tervapahvi (suunnitelmista)
20 mm
7 Ponttilauta
100 mm
8 Vuorivilla
1 mm
9 Tervapahvi
22 mm
10 Laipiolaudoitus
30 mm
11 Kiinnitysrima
130x160k600 mm
12 Puiset kattokannattajat
150x160...350
k5000...5200mm
13 Puupalkit
Rakenne avattu pilttuusta 4 (RA1). Avaus ulotettu ensimmäiseen ponttilautaan (7) saakka.
Yläosan rakenne todettu räystään tuuletusraosta ja ylösnostosta (1, 2 ja 3).
Rakenteissa saattaa olla paikoin kreosoottia, kts. haitta-ainekartoitus.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
PILTTUUT 7...13
YP2
1
3 2
4 5
4
7 6
8
+
1 2 x bitumikermi
12 mm
2 Bituliittiilevy
20x100k200 mm
3 Koolaus (ponttilauta)
50x150k500 mm
150 mm
5 Paperipintainen vuorivilla
1 mm
6 Muovipintainen paperi
20x120k400 mm
7 Koolaus
12 mm
8 Bituliittilevy
Rakenne avattu pilttuusta 13 (RA3) . Avaus ulotettu ensimmäiseen bitumikermiin (1) saakka.
Rakenne on samanlainen pilttuun 7 huippuimurin läpivinnin kohdalla.
Sortuneilla kohdilla on rakenteissa havaittavissa erilaisia materiaaleja, mm. muovia paperin
tilalla (6). Rakenteissa havaittiin laajoja kosteusvaurioita.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
PILTTUUT 14...16
YP3
-
3
4
7
1
2
5
6
8
4
+
1 2 x bitumikermi
12 mm
2 Bituliittiilevy
20x120k120 mm
3 Koolaus (ponttilauta)
100x100k650 mm
100 mm
5 Paperipintainen vuorivilla
1 mm
6 Muovipintainen paperi
22x100k360 mm
7 Koolaus
12 mm
8 Bituliittilevy
Rakenne avattu pilttuusta 14 (RA4). Avaus tehty rakenteen läpi ulkoilmaan saakka.
Rakenteissa havaittiin laajoja kosteusvaurioita.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
SAUNARAKENNUS
-
1
2
3
4
5
6
7
+
1 Konesaumattu peltikate
22x~100k150 mm
2 Ruoteet
~150x150k1000 mm
4 Ullakko
100-200 mm
5 Sahanpuru+rakennusjätettä
~80 mm
6 Teräsbetoni
1-25 mm
7 Pinnoite, maali. Osassa tiloja lisäksi koolaus+kovalevy.
Rakenteet tarkastettu katto- ja yläpohjanluukkujen kohdista.
Rakenteissa havaittiin kosteusvaurioita.
YP4
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
US1
Rakennuskohde
Sisältö
NYKYINEN ULKOSEINÄRAKENNE
ULKOSEINÄT YLEENSÄ
1
-
420-860mm
2
+
1 Tiilimuuri, muurattu poltetuista tiilistä kalkkilaastilla.
2 Pinnoite, yleensä ~4 metrin korkeudelle. Kalkkisementtivelli tai maali,
vaihtelee tiloittain.
Muurauslaastina on vesitornin 1 alueella käytetty laastia K100/260, pilttuissa 1-6 on käytetty
K100/860(näyte saattaa olla muurin korjaukseen käytettyä uudempaa laastia) ja laajennusosilla
on käytetty K100/300.
Seinien alaosat ovat sisäpuolelta öljyn ja yläosat noen likaamia. Rakenteissa saattaa olla paikoin
haitta-aineita, kts. haitta-ainekartoitus.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
27.01.2012
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
NYKYINEN VÄLISEINÄRAKENNE
VÄLISEINÄT YLEENSÄ
2
130-560mm
1
VS1
2
1 Tiilimuuri, muurattu poltetuista tiilistä kalkki- ja kalkkisementtilaastilla.
2 Pinnoite, yleensä ~4 metrin korkeudelle. Kalkkisementtivelli tai maali,
vaihtelee tiloittain.
Osa muureista tai niiden laajennuksista on muurattu kalkkihiekkatiilistä. Seinissä on paikoitellen
käytöstä poistettuja savu-/ilmahormeja. Seinien alaosat ovat öljyn ja yläosat noen likaamia.
Rakenteissa saattaa olla paikoin haitta-aineita, kts. haitta-ainekartoitus.
K.osa/Kylä
Kortteli/Tila
Tontti/Rno
Rakennustoimenpide
Piirustuslaji
Juokseva no
Mittakaava
KOEKUOPPAKORTIT
EI MK
KORKEUSJÄRJESTELMÄ
N43
TUTKIMUS
LIITE 3
Ramboll Finland Oy
Ylistönmäentie 26
40500 Jyväskylä
puh. 020 755 7170
fax 020 755 7171
Suunn.ala
Työnumero
Tiedosto
82140235-02
Muutos
Piirustusno
Piirt.
Tark.
Päiväys
Harri Görman Ins.(AMK)
HRRG
JUHH
23.04.2012
KK 101
Vesitorni 2 TIILISEINÄ
+122,16
LOHKOKIVI
~ +121,9 Maanpinnan taso
KIVILATOMUS
TÄYTTÖMAA, Hk/Sr
Osittain sekalainen Mr (tä)
Ei näytteitä
Vrt.. kairapisteen
129 näytteet
~ +118,9 Havaittu pohjaveden virtaustaso
Lankkuarina
yläpinta ~ +118,9
Puupaalu,
sahattu parru
~ +117,9
Koekuopan pohja
(Perusmaa; Hk/hHk)
Lankkuarina ja puupaalut pohjaveden pinnan alapuolella, eikä niissä havaittu
lahoa tms. heikentyneisyyttä.
KK 102
Pilttuu 15
+122,03
TIILISEINÄ
LOHKOKIVI
Muuntunut, lievän jätteinen pintakrs.
Sekalainen täyttö / Hk
~ +121,9
Näytteet:
0-1,5m
1,5-2,0m
2,0-2,5m
Säästöbetoni
~ +120,6 Anturarakenteen yläpinta
Kivi/betoni
Tv/Sekal.
~ +120,1 Anturarakenteen alapinta
Hk
Sa/siHk
~ +119,6
Oletettu perusmaan pinta
Pohjavettä ei havaittu.
Ei havaittu paalutusta.
KK 103
Suutinten TIILISEINÄ
pesuhuone
+122,16
LOHKOKIVI
Lievän rakennusjätteinen pintakrs.
~ +122,1
KIVILATOMUS
TÄYTTÖMAA, Hk/Sr
Ruosteenruskea ja
ehkä lievän rasvainen
Näytteet:
0-0,5m
0,5-2,0m
2,0-2,5m
~ +120,5
Perusmaa, Hk/Sr
Pohjavettä ei havaittu
~ +119,5
KK 104
Pilttuu 7 TIILISEINÄ
+121,95
LOHKOKIVI
KIVILATOMUS
~ +120,8 Anturarakenteen alapinta
Hk
Näytteet:
2,0-2,5m
Hk, perusmaa
~ +118,8
Koekuopan pohja
(Perusmaa; Hk)
KK 105 / PVP 9
Pilttuu 1
+122,03
TIILISEINÄ
LOHKOKIVI
Näytteet:
0-2,0m
2,0-2,5m (anturan alta)
2,0-2,5m (Tv)
3,0-3,5m
TÄYTTÖMAA, Hk/Sr
Osittain sekalainen Mr (tä)
Säästöbetoni
~ +119,8 Anturan alapinta
Rakenteen täyttö
(Hk/Sr)
Tv, Perusmaa (kaivettu pois anturan täytöstä)
~ +118,3
Koekuopan pohja
(Perusmaa; Hk/hHk)
Ei havaittu paalutusta. Perusmuuria on saatettu alentaa jossain vaiheessa.
KK 106
Pilttuu 3
TIILISEINÄ
LOHKOKIVI
+122,03
Musta, rasvainen ja haiseva pintakerros
Säästöbetoni
~ +121,6
Hk
Kivi/betoni
Rasvainen/öljyinen
tiiltä ja hiiltä
Haisee ehkä kreosootti (Hk)
~ +121,1
~ +120,6
Anturarakenteen alapinta
Näytteet:
0-0,5m
0,5-1,0m
1,0-1,7m
3,0-3,2m
Hk/Sr
~ +119,4
Havaittu pohjaveden virtaustaso
Hk/Sr
~ +118,9
Koekuopan pohja
KK 107
Pilttuu 7
TIILISEINÄ
LOHKOKIVI
+121,95
~ +121,5
KIVILATOMUS
Lievän rakennusjätteinen
täyttö
Tiiltä ja hiiltä, ehkä
öljyinen / rasvainen
Hk/Sekal.
~ +120,5
Näytteet:
0-0,4m
0,4-2,0m
2,5-3,0m
3,0-3,2m
Perusmaa, Hk/Sr
~ +118,5
KK 108A
Pilttuu 11
TIILISEINÄ
LOHKOKIVI
+122,00
~ +121,7
TÄYTTÖMAA, Hk/Sr
Ruosteenruskea ja
ehkä lievän rasvainen /
öljyinen
Hk
~ +121,2
Anturarakenteen alapinta
~ +120,7
Hk
Hk
Näytteet:
0-0,5m
0,5-1,5m
3,0-3,2m
~ +119,2 Havaittu
pohjaveden virtaustaso
~ +118,7 Perusmaan pinta
Hk
KK 108B
Pilttuu 13
TIILISEINÄ
LOHKOKIVI
+122,04
~ +121,7
Näytteet:
0-0,5m
0,5-2,0m
3,0-3,2m
~ +120,7
Anturan alapinta
Hk
Hk
~ +119,7 Havaittu
pohjaveden virtaustaso
Hk
~ +119,2 Perusmaan pinta
Hk
KK 109
+ 122.02 Maanpinnan taso
Kääntöpöytä
Näytteet:
0-1,0m
1,0-2,0
Kääntöpöydän
betonireunus
~ +120,2
~ +119,2
Havaittu pohjaveden
virtaustaso
Hk/Sr
~ 118,2 Koekuopan pohja
KK 110
SAUNARAKENNUS
Näytteet:
0,6-1,0m
TIILISEINÄ
+123,04
LOHKOKIVI
Hk/Sr
~ +121,6
Anturan alapinta
Hk/Sr
Hk/Sr
~ +119,2
Koekuopan pohja
K.osa/Kylä
Kortteli/Tila
Tontti/Rno
Rakennustoimenpide
Piirustuslaji
Juokseva no
Mittakaava
PALKIT
EI MK
TUTKIMUS
LIITE 4
Ramboll Finland Oy
Ylistönmäentie 26
40500 Jyväskylä
puh. 020 755 7170
fax 020 755 7171
PILARIT
Suunn.ala
Työnumero
Tiedosto
J40235-03
Muutos
Piirustusno
Piirt.
JUHH
Tark.
Päiväys
23.04.2012
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 15
K1
KATON MUKAINEN KALTEVUUS
HAAT Ø6 K250...400
~500
5 Ø16
2 Ø19,5
340
1 Ø15
PITUUS 11036mm
TAIPUMA 19mm 8871mm MATKALTA MITATTUNA
SUUNNITELMISSA ESITETTY BETONIN LUJUUS K20.
BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. BETONIA ON HELPPO PIIKATA.
HAAT VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET, AINAKIN 2 HAKAA RUOSTUNUT POIKKI.
19,5mm TERÄKSET VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET. PALKIN ALAPINTA HALJENNUT
KO. TERÄSTEN KOHDALTA. REUNIMMAISET 16 MM TERÄKSET KOHTALAISESTI
RUOSTUNEET.
BETONISTA OTETTIIN NÄYTTEET MNBET_2 JA 3. BETONISSA ON RUNSAASTI
SULFAATTEJA JA KLORIDEJA.
PALKIN KORKEUS SUHTEESSA JÄNNEMITTAAN ON HIUKAN LIIAN PIENI.
TÄMÄN VUOKSI ON VAARANA, ETTÄ TAIPUMA TÄYDELLÄ KUORMALLA KASVAA
HYVIN/LIIAN SUUREKSI.
NYKY MÄÄRÄYSTEN MUKAAN PALKKI ON NOIN 15% ALIMITOITETTU. LISÄÄ
KAPASITEETIN VÄHENNYSTÄ AIHEUTTAVAT HEIKKOLAATUINEN BETONIN
RUNKOAINES SEKÄ TERÄSTEN VAURIOT.
EDELLÄMAINITTUJEN YHTEISVAIKUTUKSEKSI VOISI ARVIOIDA, ETTÄ PALKIN
KAPASITEETTI ON N. 40% LIIAN PIENI.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14
K2
TERÄKSET TARKISTETTU PILTTUUN 15 PALKISTA K1
KATON MUKAINEN KALTEVUUS
HAAT Ø6 K250...400
500
5 Ø16
2 Ø19,5
340
1 Ø15
PITUUS 10806mm
TAIPUMA 34mm 9835mm MATKALTA MITATTUNA
SUUNNITELMISSA ESITETTY BETONIN LUJUUS K20. TERÄKSET PAIKANNETTU PEITEPAKSUUSMITTARILLA. HAAT PINNASSA JA NE OVAT RUOSTUNEET. PALKIN ALAPINTA HALJENNUT
TERÄSTEN KOHDALTA.
PALKIN KORKEUS SUHTEESSA JÄNNEMITTAAN ON HIUKAN LIIAN PIENI.
TÄMÄN VUOKSI ON VAARANA, ETTÄ TAIPUMA TÄYDELLÄ KUORMALLA KASVAA
HYVIN/LIIAN SUUREKSI.
NYKY MÄÄRÄYSTEN MUKAAN PALKKI ON NOIN 15% ALIMITOITETTU. LISÄÄ
KAPASITEETIN VÄHENNYSTÄ AIHEUTTAVAT HEIKKOLAATUINEN BETONIN
RUNKOAINES SEKÄ TERÄSTEN VAURIOT.
EDELLÄMAINITTUJEN YHTEISVAIKUTUKSEKSI VOISI ARVIOIDA, ETTÄ PALKIN
KAPASITEETTI ON N. 40% LIIAN PIENI.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 15
K6
KATON MUKAINEN KALLISTUS
~500
180
PITUUS 8197mm
SUUNNITELMISSA ESITETTY BETONIN LUJUUS K20. PALKKI ON SUUNNITELTU ELEMENTTINÄ
VALMISTETTAVAKSI. BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. OSA HAOISTA ON PINNASSA.
PINNASSA OLEVAT HAAT VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET. PALKIN ALAPINTAA ON KORJATTU
RUISKUBETONOIMALLA. NOIN 70% PITUUDESTAAN. PILTTUUN 14 PUOLEISEN PILARILIITOKSEN KOHDALLA TERÄKSET NÄKYVILLÄ. KO. KOHDASSA TERÄKSET VOIMAKKAASTI
RUOSTUNEET.PALKIN PÄÄSSÄ ON 60° KULMASSA OLEVA VALUSAUMA. PALKIN YLIN 100mm
OSUUS VAIKUTTAA ERI AIKAAN VALETULTA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14 JA 15
K7
TERÄKSET TARKISTETTU PILTTUUN 15 PALKISTA
SULUISSA OLEVAT TIEDOT PILTTUUN 14 PALKISTA
HAAT Ø8,5 K430...450
~510
(500)
4 Ø18,5
200
(190)
PITUUS 8754mm
(8611mm)
SUUNNITELMISSA ESITETTY BETONIN LUJUUS K20. PALKKI ON SUUNNITELTU ELEMENTTINÄ
VALMISTETTAVAKSI. BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. BETONIA ON HELPPO PIIKATA.
HAAT OVAT PINNASSA. HAAT VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET. ALAPINNAN TERÄKSET
KOHTALAISESTI RUOSTUNEET. BETONIN PINTA ON VÄRJÄYTYNYT N. 5mm SYVYYTEEN.
(LISÄKSI PILTTUUN 14 PALKIN ALAPINNASSA RUISKUBETONIA 80% PITUUDESTAAN.)
PALKKI ON HIUKAN LIIAN MATALA. TÄSTÄ JOHTUEN TAIPUMA TÄYDELLÄ
KUORMALLA SAATTAA TULLA HAITTAAVAN SUUREKSI.
TERÄSMÄÄRÄ ON OIKEAN SUURUINEN.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 15
K10
TUNNISTAMATON TERÄS
HAAT Ø7,5 K400...430
~510
2 Ø18,5
~150
PITUUS 6780mm
BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. BETONITERÄKSET SAATIIN ESIIN VASAROIMALLA.
HAAT OVAT PINNASSA. HAAT VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET.ALAPINNANTERÄKSET
KOHTALAISESTI RUOSTUNEET.BETONIN PINTA ON VÄRJÄYTYNYT N. 5mm SYVYYTEEN.
PALKIN ALAPINTAA RUISKUBETONOITU NOIN PUOLET PITUUDESTAAN.
BETONISTA OTETTIIN NÄYTE MNBET_1. BETNISSA ON SULFAATTEJA, KLORIDEJA EI
HAVAITTU.
PALKIN KAPASITEETTI ON N. 10% LIIAN PIENI.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14
K12
2 Ø9,3
HAAT Ø8 K430...400
~505
3 Ø16
~145
PITUUS 5358mm
PALKISSA ON TERÄSTÄ NOIN KAKSINKERTAINEN MÄÄRÄ SIIHEN, MITÄ TIEDOSSA
OLEVAT KUORMAT VAATISIVAT. EHKÄ PALKISTA ON OLLUT TARKOITUS JOSKUS
RIPUSTAA JOTAKIN. TÄSTÄ EI TIETENKÄÄN OLE MITÄÄN HAITTAA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
K13
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14 / MATALA PÄÄTY
OVEN PÄÄLLYSPALKKI
MAHDOLLISET TERÄKSET
(EI TUTKITTU)
HAAT Ø8 K200
240
3 Ø16
480
PITUUS 3614mm
BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. BETONITERÄKSET SAATIIN ESIIN VASAROIMALLA.
HAAT OVAT PINNASSA. HAAT VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET. ALAPINNAN TERÄKSET OVAT
KOHTALAISESTI RUOSTUNEET. PALKIN ALAPINNASSA/SIVUSSA HALKEAMIA (0.5...2mm)
TERÄSTEN KOHDILLA. TIILISEINÄN SISÄÄN ON SAATETTU ASENTAA TERÄKSIÄ.
TERÄSMÄÄRÄ ON OIKEA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14/15
K15
795
HAAT Ø8 K400
4 Ø16,5
250
PITUUS N. 4200mm
HAAT VOIMAKKAASTI RUOSTUNEET. YKSI 20mm TERÄS VOIMAKKAASTI RUOSTUNUT.
KO. TERÄKSEN KOHDALTA PALKIN ALAPINTA ON HALJENNUT.
BETONIN PINTA ON VÄRJÄYTYNYT N.5mm SYVYYDELLE.
TERÄSMÄÄRÄ ON OIKEA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14
~150
~960
Rakennuskohde
K17
~480
~580
Z-TERÄS
8.0x60x150x70
RATAKISKOT 22,343 kg/jm
(100x88)
PITUUS 3856mm
Z-TERÄKSEN ALALAIPAN PAKSUUDESTA ON JÄLJELLÄ 3mm.
MUOTOTERÄKSET EIVÄT RIITÄ YKSIN KANTAMAN RAKENNETTA.
RAKENTEEN KANTOKYKY PERUSTUU ERI MATERIAALIEN YHTEISTOIMINTAAN,
JOKA VOI HUOMATTAVASTIKIN HEIKETÄ ESIMERKIKSI RAKENTEIDEN HALKEILUN
TAI RUOSTUMISEN VUOKSI.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
K18
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 14
KORKEA PÄÄTY / IKKUNAPALKKI
~900
MAHDOLLINEN BETONIPALKKI
(EI TUTKITTU)
MAHDOLLISET TERÄKSET
(EI TUTKITTU)
110
KOUKUT Ø6 K300
150
~580
PITUUS 3856mm
BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. KOUKUT NÄKYVÄT ALAPINNASSA.
KOUKUT ULOTTUVAT YLÖS TIILISEINÄÄN. SEINÄN SISÄLLÄ SAATTAA OLLA
TERÄSBETONIPALKKI.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
K20
Tekijä
JUHH
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 7/8
810 (800)
Rakennuskohde
HAAT Ø8 K~500
(HAAT Ø6 K400)
4 Ø20 (4T18)
2 Ø16 (2T15)
320 (300)
PITUUS 7216mm
BETONI SELVÄSTI KOVEMPAA KUIN K1-12 PALKEISSA.
OSA HAOISTA ON PINNASSA JA NE OVAT RUOSTUNEET. YKSI KULMASSA OLEVA TERÄS
ON KOHTALAISESTI RUOSTEESSA. PALKIN ALAPINTA ON HALJENNUT KO. TERÄKSEN
KOHDALTA N. METRIN PITUUDELTA.
SULKEISSA OLEVAT ARVOT ESITETTY VANHOISSA SUUNNITELMISSA.
KYSEESSÄ ON KOLME-AUKKOINEN JATKUVA PRIMÄÄRIPALKKI.
PALKKI ON MITOITETTU OIKEIN, TERÄSMÄÄRÄ ON OIKEA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
K21
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 7
HAAT Ø8 K~400
500
(HAAT Ø6 K400)
6 Ø16 (6 T 15)
320 (300)
PITUUS 8260mm
BETONI SELVÄSTI KOVEMPAA KUIN K1-12 PALKEISSA.
OSA HAOISTA ON PINNASSA JA NE OVAT RUOSTUNEET. KAKSI KULMASSA OLEVAA TERÄSTÄ
ON KOHTALAISESTI RUOSTEESSA.
KYSEESSÄ ON NELJÄ-AUKKOINEN JATKUVA SEKUNDÄÄRIPALKKI.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 7
K22
HAAT Ø8(EI MITATTU) K~350
590 (500)
(HAAT Ø6 K400)
5 Ø16 (EI MITATTU)
(5 T15)
260 (250)
PITUUS 7444mm
TERÄKSET PAIKANNETTU PEITEPAKSUUSMITTARILLA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 7
K23
510 (500)
HAAT Ø8 K~350
(HAAT Ø6 K400)
Ø16
MUITA TERÄKSIÄ EI PAIKANNETTU
(4 T15)
210
PITUUS 6715mm
OSA HAOISTA PINNASSA. REUNASSA OLEVA TERÄKSEN KOHDALTA LOHJENNUT BETONIA
NOIN METRIN PITUISELTA MATKALTA. NÄKYVÄ TERÄS RUOSTEESSA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 7
510 (500)
(HAAT Ø6 K400)
(2 T15 + 2 T12)
210
PITUUS 5875mm
PALKISSA RUNSAASTI RIPUSTUKSIA.
K24
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPALKKI
PILTTUU 7
540 (500)
(HAAT Ø6 K400)
(2 T15 + T12)
180
PITUUS 5119mm
K25
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
PUUPALKKI
PILTTUUT 1-6
TARKASTUS TEHTY PILTTUUN 4 PALKISTA
1
2
3
KOKO PITUUS 5675mm, VINOTUKIEN VÄLI 2550mm.
(K32=6540mm/(2600))
(K31=7460mm/(3100))
(K30=8560mm/(3400))
1. PALKKI 100x135mm TUKEUTUU PUUPILAREIHIN. YLÄPINTA ON LOVETTU
KATTOKANNATTAJIEN KOHDILTA NOIN 25mm SYVYYTEEN.
2. PALKKI 100X125mm ULOTTUU N. 1500mm ETÄISYYDELLE PILARISTA.
3. 50x125, EI OLE ESITETTY SUUNNITELMISSA, SAATETTU LISÄTÄ
TYÖMAAVAIHEESSA.
ALAPINNASSA LAHOTTAJASIENEN RIHMASTOA JA LAHOA PUUAINEISTA.
PALKKI ON TAIPUNUT N. 20mm.
SUUNNITELMIEN MUKAAN PALKKIEN KORKEUDET OVAT SEURAAVAT:
K33 250mm, K32 275mm, K31 300mm JA K30 350mm
K33
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
I-PALKIT
Rakennuskohde
Sisältö
RAKENNUS AIKAKAUDEN
I-TERÄSTEN (NP) POIKKILEIKKAUSARVOT
PILTTUUT 11-14
PILTTUUN 13 I-PALKEISSA HAVAITTIIN LAAJOJA KORROOSIOVAURIOITA, KTS.
PALKKIKAAVIO.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPILARI
PILTTUU 14/15
P1
4 Ø16
395
HAAT Ø8 K~200
400
PITUUS ~5,5m
BETONISSA PYÖREÄÄ KIVIAINESTA. TERÄKSET NÄKYVISSÄ PILARIN ALAOSASSA.
PILARIN KULMAT LIENEVÄT LOHJENNEETTÖRMÄYKSISSÄ, JONKA JÄLKEEN TERÄKSET
OVAT RUOSTUNEET.
PILARI ON OIKEIN MITOITETTU.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPILARI
PILTTUU 9/10
P3
4 Ø16
400
HAAT K450?
400
PITUUS ~5,8m
BETONI ON KOVAA PIIKATA. ESIIN PIIKATUSSA TERÄKSESSÄ EI HAVAITTU RUOSTETTA.
HAKOJEN OLETUILTA KOHDILTA SAATIIN HAVAINTOJA PEITEPAKSUUSMITTARILLA.
VAIKKA PIIKAUS ULOTETTIIN ~80mm SYVYYDELLE, HAKOJA EI SAATU NÄKYVIIN.
MUUTEN ON PILARIN MITOITUS OIKEA, MUTTA HAKOJEN RIITTÄVYYS TULISI
VARMISTAA.
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
TERÄSBETONIPILARI
PILTTUU 11
HAAT Ø5 K150
215
415
4 Ø12
200
400
ALAOSAN VAHVIKKEEN PITUUS x,xm
PILARIN OHUEN OSUUDEN PITUUS x,xm
PILARIN PITUUS YHTEENSÄ ~6.15m
ESIINPIIKATTU TERÄS SIJAITSEE HAAN ULKOPUOLELLA.
P4
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Rakennuskohde
Sisältö
PUUPILARI
PILTTUUT 3, 4, 5 JA 6
115
115
PULTIT Ø19 K~650
225
PITUUS VAIHTELEE 6,2-8,4m
PILARIEN YLÄPÄISSÄ ON VINOTUET KAIKKIIN SUUNTIIN.
PUUPILAREIHIN ON SIVELTY KRESOOTTI-PITOISTA KYLLÄSTEAINETTA.
P5
Suunnittelija
Työnumero
Päiväys
Tekijä
JUHH
Sisältö
PUUPILARI
PILTTUUT 1 JA 2
225
Rakennuskohde
225
PITUUS VAIHTELEE 6,2-8,4m
PILARIEN YLÄPÄISSÄ ON VINOTUET KAIKKIIN SUUNTIIN.
PUUPILAREIHIN ON SIVELTY KRESOOTTI-PITOISTA KYLLÄSTEAINETTA.
P6
LIITE 6. LABORATORION ANALYYSILAUSUNNOT.
Materiaalinäytteenoton kuvaus.
VOC-näytteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)
VOC-näytteet otettiin pintamateriaaleista irrottamalla ne alustastaan mattoveitsellä. Syvemmältä rakenteesta näytteet otettiin piikkaamalla materiaalia pois halutulle syvyydelle.
Näyte irrotettiin puhdistetulla iskutaltalla. Näytettä otettiin vähintään 1 000 mm3 kokoinen
kappale. Näyte käärittiin alumiinifolioon ja toimitettiin Minigrip-pussissa laboratorioon tutkittavaksi. Näytteenottokohdat on merkitty paikannuskaavioon. VOC-materiaalinäytteet on
merkitty tunnuksella MNVOC 1…n.
Betoninäytteet
Betoninäytteet otettiin samalla menetelmällä kuin VOC-näytteet. Näytettä otettiin vähintään
3 000 mm3 kokoinen kappale. Näytteet on merkitty tunnuksella MNBET 1…n.
Laastinäytteet
Laasti näytteet irrotettiin puhdistetulla iskutaltalla. Näytettä otettiin vähintään 18 000 mm3
kokoinen kappale. Näyte toimitettiin Minigrip-pussissa laboratorioon tutkittavaksi. Näytteet
on merkitty tunnuksella MNLA 1…n.
Ramboll Finland Oy
Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
Kotipaikka Espoo
1(1)
BETONIN HAPPOLIUKOISEN SULFAATTIPITOISUUDEN MÄÄRITYS
Kohde
Pieksämäen kaupunki, Veturitallit
Tilaaja
Ramboll Finland Oy
Juha Heikkilä
Ylistönmäentie 26, 3. krs
40500 JYVÄSKYLÄ
040 514 2950
juha.heikkila@ramboll.fi
Raporttitunnus
127 3912
Laboratorio
Ositum Oy
Otakaari 12
02150 ESPOO
Eurofins Scientific Finalnd Oy
Hatanpääkatu 3A
33900 TAMPERE
Menetelmä
Betonin happoliukoinen sulfaattipitoisuus on määritetty DIN ISO 11048
mukaisesti.
Tulokset
Päiväys
Näyte
Rakenneosa
MNBET_1.
Palkki nro 10, alapinnan (ruisku?)betonia
1,27
MNBET_2.
Palkki nro 1, betonia
1,77
Espoo 24.2.2012
Ositum Oy
Viveca Lindqvist
FM, Geologi, Tutkija
Jakelu
1 kpl Ositum Oy:n arkisto
1 kpl Tilaaja
Sulfaatti (SO4)
p-%
Kloridianalyysi
1(1)
Ositum Oy
Otakaari 12
02150 ESPOO
KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS
Kohde
Pieksämäen kaupunki, Veturitallit
Tilaaja
Ramboll Finland Oy
Juha Heikkilä
Ylistönmäentie 26, 3. krs
40500 JYVÄSKYLÄ
040 514 2950
juha.heikkila@ramboll.fi
Raporttitunnus
127 3912
Menetelmä
Näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet määritettiin laboratoriossa standardin SFS
5451 mukaisesti.
Tulokset
Päiväys
Näyte
Rakenneosa
MNBET_1.
Palkki nro 10, alapinnan (ruisku?)betonia
MNBET_2.
Palkki nro 1, betonia
Espoo 6.2.2012
Ositum Oy
Viveca Lindqvist
FM, Geologi, Tutkija
Jakelu
1 kpl Ositum Oy:n arkisto
1 kpl Tilaaja
Cl- (paino -%)
0,16
< 0,01
ANALYYSIVASTAUS 270112463P
1 (1)
29.2.2012
Tilaaja
Ramboll Finland Oy
Juha Heikkilä
Ylistönmäentie 26
40500 Jyväskylä
Betoninäytteet tutkiminen
Näytteenottaja
Näytteenottopaikka
Vastaanottopäivämäärä
Näytemäärä
Juha Heikkilä
Pieksämäen kaupunki/veturitallit
27.1.2011
1 kpl
Analyysimenetelmä
Värjäytymisen aiheuttaneiden yhdisteiden tutkiminen kaasukromatografimassaspektrometrilaitteistolla (GC-MS).
Näytteet ja tulokset
Nro
MNBET_3
Näyte
Pilttuu 15, palkki nro 1 pintabetonia
Analyysitulos
Näyte sisälsi öljypohjaista hiilivetyseosta
RSlab Oy
Kristian Jansson, FT
Laboratoriopäällikkö
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
etunimi.sukunimi@rslab.fi
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
Posti- ja käyntiosoite
Laukaantie 4 (Grafila)
40320 JYVÄSKYLÄ
ANALYYSIVASTAUS 270112461V
1 (7)
29.2.2012
Tilaaja
Ramboll Finland Oy
Juha Heikkilä
Ylistönmäentie 26
40500 Jyväskylä
Materiaalinäytteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) analyysi
Näytteenottaja
Näytteenottopaikka
Vastaanottopäivämäärä
Näytemäärä
Juha Heikkilä
Pieksämäen kaupunki/veturitallit
27.1.2012
14 kpl
Analyysimenetelmä
Materiaalinäyte punnittiin ja pestiin heliumkaasulla Tenax-TAsorbenttiputkeen. Putkeen kerätty näyte analysoitiin TD-GC-MS – laitteistolla.
Yhdisteet tunnistettiin puhtaiden vertailuaineiden/ massaspektrikirjaston
avulla. Kvantitointiin käytettiin yhdisteiden omaa vastetta tai tolueenivastetta.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) on määritetty
tolueeniekvivalentteina kromatogrammista väliltä n-heksaani-heksadekaani
nämä mukaan lukien. Materiaalianalyysi kertoo mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu koeolosuhteissa.
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
40320 JYVÄSKYLÄ
2 (7)
29.2.2012
Näytteet
MNVOC
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Tila ja materiaali
Pilttuiden 1 ja 2 väliseinän pinnoite (0,4 m korkeudelta)
Pilttuiden 1 ja 2 väliseinän poltettu tiili 3-15 mm
syvyydeltä (0,4 m korkeudelta)
Pilttuiden 13 ja 14 väliseinän KAHI-tiilen pinnoite
(6 m korkeudelta)
Pilttuiden 13 ja 14 väliseinän KAHI-tiiltä 5-14 mm
syvyydeltä (6 m korkeudelta)
Pilttuiden 13 ja 14 väliseinän KAHI-tiiltä 45-55 mm
syvyydeltä (6 m korkeudelta)
Pilttuiden 13 ja 14 väliseinän poltetun tiilen pinnoite
(5,5 m korkeudelta)
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
Tulo pvm
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
27.1.2012
40320 JYVÄSKYLÄ
3 (7)
29.2.2012
Tulokset
MNVOC 1
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Hiilivetyseokset
Hiilivetyseos (kiehumispiste n. 70-130C, sis. alifaattisia ja
alisyksisiä hiilivetyjä)*
Fenoli
2-Etyyli-1-heksanoli
Nonanaali
Heksametyylisyklotrisiloksaani*
Oktametyylisyklotetrasiloksaani*
Dekametyylisyklopentasiloksaani
Fenolit
Alkoholit
Aldehydit
Piiyhdisteet
Pitoisuus
µg/m³g
51
1
0,7
2
8
9
8
110
TVOC*
*Tolueenivaste
MNVOC 2
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Aromaattiset hiilivedyt
Alifaattiset ja alisykliset hiilivedyt
Piiyhdisteet
Bentseeni
Oktaani
Muut piiyhdisteet*
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
0,9
2
7
6
6
5
39
*Tolueenivaste
MNVOC 3
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Piiyhdisteet
Bentseeni
Muut piiyhdisteet*
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
0,4
2
2
3
2
14
*Tolueenivaste
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
40320 JYVÄSKYLÄ
4 (7)
29.2.2012
MNVOC 4
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Aldehydit
Piiyhdisteet
Bentseeni
Oktaani
Nonanaali
Pitoisuus
µg/m³g
0,5
1
1
3
2
2
14
TVOC*
*Tolueenivaste
MNVOC 5
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Piiyhdisteet
Bentseeni
Oktaani
Pitoisuus
µg/m³g
0,8
2
3
1
2
13
TVOC*
*Tolueenivaste
MNVOC 6
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Bentseeni
Oktaani
2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 2,4-Dimetyyliheptaani
2,2,4-trimetyyli-1,3-pentanediolidi-isobutyraatti (TXIB)
Esterit
Piiyhdisteet
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
0,8
1
2
0,5
3
1
3
14
*Tolueenivaste
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
40320 JYVÄSKYLÄ
5 (7)
29.2.2012
MNVOC 7
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Piiyhdisteet
Muut piiyhdisteet*
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
1
1
3
*Tolueenivaste
MNVOC 8
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Piiyhdisteet
Muut piiyhdisteet*
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
2
1
1
1
7
*Tolueenivaste
MNVOC 9
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Bentseeni
Oktaani
Dekaani
Piiyhdisteet
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
0,8
2
2
3
1
1
14
*Tolueenivaste
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
40320 JYVÄSKYLÄ
6 (7)
29.2.2012
MNVOC 10
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Piiyhdisteet
Bentseeni
Muut piiyhdisteet*
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
0,4
2
1
2
8
*Tolueenivaste
MNVOC 11
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Piiyhdisteet
Muut piiyhdisteet*
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
1
1
3
*Tolueenivaste
MNVOC 12
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Bentseeni
Heptaani
Dekaani
Muut piiyhdisteet*
Piiyhdisteet
TVOC*
Pitoisuus
µg/m³g
0,4
2
1
1
1
1
10
*Tolueenivaste
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
40320 JYVÄSKYLÄ
7 (7)
29.2.2012
MNVOC 13
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Hiilivetyseokset
Piiyhdisteet
Pitoisuus
µg/m³g
18
2
1
1
31
TVOC*
*Tolueenivaste
MNVOC 14
Yhdisteryhmä
Yhdiste
Hiilivetyseokset
Muut piiyhdisteet*
Piiyhdisteet
Pitoisuus
µg/m³g
24
TVOC*
2
1
1
39
*Tolueenivaste
Huomioita
Näytteiden MNVOC 1-14 pääkomponentteina esiintyi piiyhdisteitä ja hiilivetyseoksia. Naftaleenia tai muita kreosootin haihtuvia komponentteja ei havaittu.
RSlab Oy
Kristian Jansson, FT
Laboratoriopäällikkö
Yhtiön toiminimi
RSLab Oy
Puhelin
+ 358 (0) 40 761 7852
E-mail
URL
www.rslab.fi
Y-tunnus
2360795-6
40320 JYVÄSKYLÄ
LIITE 7. VALOKUVIA KOHTEESTA.
Kuva 1. Suutintenpesuhuoneen mikrobiavaurioita.
Kuva 2. Pilttuun 14 yläpohjan kosteusvauriota ja palkin ruiskubetonoitia.
Ramboll Finland Oy
Kotipaikka Espoo
Kuva 3. Pilttuun 13 yläpohjan-, palkin- ja pilasterin kosteusvaurioita.
Kuva 4. Palkin tukipinta on lähes olematon.
2
Kuva 5. Pilttuun 15 palkin alapinnan teräkset näkyvissä, palkissa vino halkeama/työsauma.
Kuva 6. Pilttuun 14 palkin ruiskubetonointi ei ole peittänyt teräksiä, haka poikki.
3
Kuva 7. Pilttuu 13 yläpohjan rakenneavaus, eristeet kosteusvauroituneita.
Kuva 8. Pilttuu 4 yläpohjan rakenneavaus, eristeet ja puut kosteusvaurioituneet.
4
Kuva 9. Pilttuu 4, puupalkin lahovaurioita ja sienirihmastoa.
Kuva 10. Pilttuu 7 yläpohjan ja palkkien kosteusvauriota.
5
Kuva 11.Pilttuun 12 oviaukon päällisen rapautunutta muurausta. Tässä oven päällisessä on
muista poikkeava tiilien ladonta.
Kuva 12. Väliseinässä tiilisyöpää.
6
LIITE 8
Pieksämäen vanhan veturitallin rakennushistoriaa
Rakennusajankohtien arviointi on tehty käytössä olleiden suunnitelmien ja kohteessa tehtyjen havaintojen sekä Helena Hännisen
kirjasta ”Sata vuotta rautakengän sakarassa” saatujen tietojen perusteella.
Rakennus on todennäköisesti rakennettu nykyiseen 16 pilttuun laajuuteen vuosien 1888–1928 välillä. Rakentaminen on ollut laajinta
poikkiradan valmistumisen aikoihin. Tällöin on myös vuosina 1890
ja 1910-luvulla rakennettujen pilttuiden kattomuoto muutettu pulpettikattoiseksi ja niitä on samassa yhteydessä myös korotettu.
Pilttuita 4-5 on jatkettu 1950 luvun loppupuolella.
Päivämäärä 23.04.2012
Ramboll
Ylistönmäentie 26
40500 JYVÄSKYLÄ
P +358 20 755 7170
F +358 20 755 7171
www.ramboll.fi
Tässä selvityksessä ja liitteenä olevassa rakennusaikakausien paikannuskaaviossa käytetään rakennusjärjestyksen mukaista numerointia.
1/15
Ramboll Finland Oy
Kotipaikka Espoo
Kuva 1. Vuonna 1913 valmistunut vesitorni 2, vasemmalla 1956 valmistunut laajennusosa.
Kuva 2. 1913 valmistunut pilttuu 6, korotus lienee 20-luvun lopulla tehty. Parveke on todennäköisesti
tehty 1950-luvulla.
2/15
Kuva 3. Parvekkeessa on hyödynnetty käytöstä poistettuja veturien osia.
Kuva 4. 1890 valmistuneen pilttuun 1 umpeen muurattu ikkuna ja myöhemmin tehty korotus.
3/15
Kuva 5. Pilttuiden 1-6 oviaukkoja on korotettu kattomuutoksen yhteydessä, ovet ovat todennäköisesti
1920-luvun lopulla tehtyjä. Veturien huuvat on korvattu huippuimureilla.
Kuva 6. Pilttuita 7-16 ei ole laajennettu tai korotettu. Pilttuiden 12 ja 13 Taitto-ovet ovet todennäköisesti 1980-luvulla tehdyt. Jäljellä olevat veturien huuvat lienevät uusittu jossain vaiheessa.
4/15
Kuva 7. Vuonna 1927-28 valmistuneen pilttuun 16 päätyseinä, jossa 1950-luvulla tehdyn öljynerotuskaivon tuuletusputket.
Kuva 8. Pilttuiden 11-14 ja 15-16 liitoskohta. Pilttuiden 15-16 oviaukko on saatettu tehdä myöhemmässä vaiheessa.
5/15
Kuva 9. Pilttuiden 7-10 ja 11-14 liitoskohta. Lastauslaituri ja ikkunaan tehty oviaukko lienee tehty
2000-luvulla.
Kuva 10. Pilttuu 1:n 1921-25 tehdyn laajennuksen korotus. Korotus lienee tehty autotallin rakentamisen yhteydessä 1920-luvulla.
6/15
Kuva 11. Pilttuiden 1-3 vesitorni on jäänyt rakennuksen keskelle. Vesitorni lienee rakennettu pilttuiden
teon yhteydessä 1880-luvulla.
Kuva 12. Vuonna 1955 tehdyn laajennuksen ulkoseinät. Osa tiilistä saattaa olla pilttuiden 4 ja 5 puretusta ulkoseinästä.
7/15
Kuva 13. Vesitorni 2:n niittaamalla valmistetun vesisäiliön yläosa. Säilö lienee alkuperäinen.
Kuva 14. Vesisäiliön niitattu pohja.
8/15
Kuva 15. Vesitorni 2:n säiliön yläosaan johtavat puuportaat..
Kuva 16. Peltikuorinen tulisija ja valurautaiset radiaattorit. Tulisija lienee alkuperäinen ja radiaattorit
1950-luvulta.
9/15
Kuva 17. Vesitorni 2:ssä oleva ahjo. Huuva lienee 1950-luvulta, alaosa lienee alkuperäinen
Kuva 18. Vesitorni 2, bakeliitti-kuorisia katkaisijoita 1940-luvun lopulta.
10/15
Kuva 19. Pilttuu 2, ratakiskoista tehty taso. Kiskot ovat vuodelta 1901.
Kuva 20. Pilttuu 5, vasemmalla umpeen muurattu kaari, oikealla avoinna olevat kaaret ovat vuonna
1910-luvulla valmistuneita. Kaarien yläpuolista seinää on korotettu myöhemmässä vaiheessa. Alkuperäiset huoltomontut on purettu. Kuvassa näkyvä huoltomonttu lienee 1950-luvulla tehty.
11/15
Kuva 21. Pilttuiden 2 ja 3 välissä näkyy 1880-luvulla tehdyn tiililattian jäänteitä.
Kuva 22. Pilttuiden 1 ja 2 laajennuksien sisään jäänyt vesitorni 1. Vesitorni on rakennettu 1880-luvulla.
12/15
Kuva 23. Pilttuun 13 puupilari palkkeja vuodelta 1926.
Pilttuun 12 veturin huuva 1920-luvulta, huuvaa on korjattu/muutettu myöhemmässä vaiheessa. Tämä
huuva on yksi vanhimmista säilyneistä.
13/15
Kuva 24. Vesitorni 2:n alkuperäinen ikkuna 1910-luvulta.
Kuva 25. Pilttuu 14:n ikkuna 1920-luvulta.
14/15
Kuva 26. Tallin oven alaosa 1920-luvun lopulta.
Kuva 27. Tallin oven yläosan ikkunat.
15/15
6
(16)
15
1910-1918
4
(2)
(1913)
(14)
14
3
(3)
(13)
2
13
(4)
12
(5)
1
(12)
(11)
11
(6)
10
(7)
1926
5
(15)
1955
(1)
A
1939-1955
A
1927-1928
16
9
(8)
8
(9)
1890
7
(10)
1927-1928
(1925-26)
(1927)
1921-1925
(1927)
(1921)
A-A
1927-1928
(1955)
1903-1926

RAKENNETUTKIMUS - Pieksämäen kaupunki

Transcription

Similar documents

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI HAITTA

TSEMPPILÄINEN - Pieksämäen Tsemppi 82

Liikuntapalvelut Pieksämäellä

Mikrobiologinen ilmanäytteenotto-ohje (Andersen)

TOIMINTAKERTOMUS 2013 - Pieksämäen Seudun Liikunta ry

Lataa aikajana

Muistio 25.8.2014

Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö