Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö

KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA RAKENNUSPERINTÖ
22
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
Sepposen talo (1939)
Entinen KOP:n talo (1940)
Kinolinna (1939)
Entinen POK:n talo (1938)
Entinen Keski-Savon Osuusliike
(1930-luku)
Keskuskoulu (1929)
Urheilukentän portti (1920-luku)
Etelä-Savon Säästöpankki (1967)
Kaupunkiseurakunnan kirkko ja seurakunta keskus
(1968)
Vanha rautatieasema (1889)
Veturitalli (1890)
Sirpalesuoja (1940-luku)
Keskusliikenneasema (1982)
Herttuan talo (1920-luku)
Kontiopuiston päiväkoti (1976)
Vanha Raamattutalo (1949)
Nikkarilan kuurojen talouskoulu / Bovalliusammattiopisto (1905)
Tutkimusalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja miljöökokonaisuudet. Pohjakartta ©Pieksämäen kaupunki.
Nokkala (1851)
Ortodoksinen kirkko (1957)
Raamattutalo (1974)
Viljasiilot
Vesitorni (1950-luku)
1
Sisällysluettelo
1
2
3
4
5
6
Johdanto ................................................................................................... 3
Keskuskatu ............................................................................................... 3
2.1
Aluekokonaisuus ............................................................................... 3
2.2
Sepposen talo (1939) ........................................................................ 4
2.3
Entinen KOP:n talo (1940) ................................................................. 5
2.4
Kinolinna (1939) ................................................................................ 5
2.5
Entinen POK:n talo (1938) ................................................................. 5
2.6
Entinen Keski-Savon Osuusliike (1930-luku) ..................................... 5
2.7
Keskuskoulu (1929) ........................................................................... 6
2.8
Urheilukentän portti (1920-luku) ........................................................ 6
2.9
Etelä-Savon Säästöpankki (1967) ..................................................... 7
2.10 Kaupunkiseurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus (1968) ................ 7
Rautatieaseman ympäristö ....................................................................... 8
3.1
Aluekokonaisuus ............................................................................... 8
3.2
Vanha rautatieasema (1889) ........................................................... 10
3.3
Veturitalli (1890) .............................................................................. 10
3.4
Sirpalesuoja (1940-luku) .................................................................. 11
3.5
Keskusliikenneasema (1982)........................................................... 11
3.6
Vesitorni (1950-luku) ....................................................................... 11
Kontiopuiston pientaloalue ...................................................................... 12
4.1
Aluekokonaisuus ............................................................................. 12
4.2
Herttuan talo (1920-luku) ................................................................. 12
4.3
Kontiopuiston päiväkoti (1976) ........................................................ 13
Muu osayleiskaava-alue ......................................................................... 13
5.1
Kauppatori ....................................................................................... 13
5.2
Vanha Raamattutalo (1949)............................................................. 13
5.3
Nikkarilan kuurojen talouskoulu / Bovallius-ammattiopisto (1905) ... 13
5.4
Nokkala (1851) ................................................................................ 15
5.5
Ortodoksinen kirkko (1957).............................................................. 15
5.6
Raamattutalo (1974) ........................................................................ 16
5.7
Tikankadun pientaloalue .................................................................. 16
Rakennetut viheralueet ........................................................................... 16
6.1
Ystävyyden puisto ........................................................................... 16
6.2
Sibeliuspuisto .................................................................................. 16
6.3
Hiekkapuron alue ............................................................................. 17
6.4
Kalevalankatu–Häyrisentie-puistokatukehä ..................................... 17
2
1
Johdanto
Kaava-alueen rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä on tarkasteltu sekä alueittain
että yksittäisten rakennuskohteiden näkökulmasta. Tarkastelualueena on ollut
osayleiskaavan alue siten, että alueen rajoittuessa katutilaan on kadun vastakkaiset
rakennukset otettu huomioon. Tämä tilanne tulee kyseeseen erityisesti Keskuskadulla, jonka rakennustaiteellinen ja historiallisesti arvokas miljöökokonaisuus sijoittuu
kadun molemmille puolille.
Yksittäisistä kohteista on lueteltu rakennussuojelulailla suojellut kohteet (1 kpl) sekä
entisessä seutukaavassa sr-merkinnällä varustetut kohteet. Osa kohteista on suojeltu
myös asemakaavassa (vanha rautatieasema, viisipilttuinen veturitalli vesitorneineen,
Nokkalan tilakeskuksen rakennukset sekä entinen Keski-Savon Osuusliike. Näiden
lisäksi on otettu mukaan Pieksämäen arkkitehtuuriopaskartassa (Kaakkois-Suomen
arkkitehdit SAFA 1987) suunnittelualueella mainitut kohteet. Kirjallisia lähteitä on täydennetty maastokäynnin havainnoilla sekä kaupunginarkkitehti Leena Muoniovaaran
antamilla suullisilla tiedoilla.
2
Keskuskatu
2.1
Aluekokonaisuus
Keskuskatu perustuu Otto-Iivari Meurmanin vuonna 1934 laatimaan asemakaavaan.
Katu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy harjun laelle, jonne suunniteltu maamerkki toteutui Aarne Ervin suunnitteleman vesitornin valmistuttua vuonna
1956. Keskuskatu on edelleen Pieksämäen pääkatu. Keskuskadun alue on luetteloitu
valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY 2009).
Keskuskadun vanhimmat asemakaavan mukaiset rakennukset on suurelta osin rakennettu Pieksämäen kauppalan voimakkaan kasvun aikana 1930-luvun lopulla. Katumiljöö on edustava näyte ajankohdan funktionalistisesta arkkitehtuurista. Useita
rakennuksia on kunnostettu viime vuosina EU-rahoituksen turvin (Pieksämäen keskustan funkis-hanke). Yksittäisiä rakennuksia on suojeltu seutukaavassa rakennushistoriallisin ja historiallisin perustein, keskeisimmät myös maisemallisin perustein.
Näiden arvorakennusten ohella Keskuskadun kokonaisuudessa tärkeä tekijä ovat
myös sodan jälkeen rakennetut liiketalot, jotka täydentävät yhtenäistä kokonaisuutta.
Kadun puurivit on istutettu 1950-luvulla. Jalkakäytävien kiveyksellä ja yhtenäisellä
katuvalaistukselle on korostettu kadun arkkitehtonista yhtenäisyyttä.
Kartalla kohteet 1–9.
3
Kuva 1. Keskuskatu:
Sepposen talo, entinen
POK:n talo sekä entinen Keski-Savon
Osuusliike.
Kuva 2. Entinen
KOP:n talo
2.2
Sepposen talo (1939)
Keskuskatu 11.
Arkkitehti Pekka Saareman suunnittelema asuin- ja liiketalo antaa yhdessä läheisten
POK:n talon ja entisen Keski-Savon Osuusliikkeen kanssa voimakkaan funktionalistisen leiman kaupunkikuvaan. Rakennusta on laajennettu 1970-luvulla yksikerroksisella siivellä. Jo 1930-luvulla toiminut Sepposen siirtomaatavarakauppa kasvoi 1960luvulla Pieksämäen suurimmaksi päivittäistavarakaupaksi työllistäen 12 henkilöä.
Sepposen talon edessä oleva kolmiomainen aukio on rakennettu viimeistellyksi, puistomaiseksi jalankulku- ja oleskelutilaksi. Vuonna 2008 laaditussa Keskuskadun liikenneympäristösuunnitelmassa on esitetty Savontien läpiajon katkaisemista ja jalankulkualueen laajentamista. Kuva 1, kartalla kohde 1.
4
2.3
Entinen KOP:n talo (1940)
Savontie 5.
Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema Kansallis-Osake-Pankin toimistotalo on nykyisin musiikkiopiston käytössä. Talon julkisivuja on korjattu EU-rahoituksen turvin
(ikkunat, ulko-ovet).
Kuva 2, kartalla kohde 2.
2.4
Kinolinna (1939)
Keskuskatu 20.
Arkkitehti Jussi Lappi-Seppälän suunnittelemassa suojeluskuntatalossa (Pieksänlinna) on sittemmin toiminut elokuvateatteri. Rakennusta on viime vuosina kunnostettu
EU-rahoituksen turvin. Mieskuoro on esiintynyt vappuisin sisäänkäynnin portaikossa.
Kartalla kohde 3.
2.5
Entinen POK:n talo (1938)
Keskuskatu 7.
SOK:n rakennusosastolla (Walde Aulanko) suunniteltuun kaksikerroksiseen liiketaloon kuuluu varastona toimiva piharakennus. Liiketalon julkisivujen kalkkimaalaus on
paikkakunnalla ainoa laatuaan.
Kuva 1, kartalla kohde 4.
2.6
Entinen Keski-Savon Osuusliike (1930-luku)
Keskuskatu 5.
Kolmikerroksista liiketaloa on laajennettu kahdessa vaiheessa (1935, 1942). 1990luvulla purettiin komikerroksinen varastorakennus, jonka rakennusoikeus tarvittiin
yksikerroksiseen kauppalaajennukseen. Rakennus toimi aluksi Osuusliikkeen keskusvarastona, sittemmin laajennusosaan sijoittui hotelli ravintoloineen. Sisäpihan kellarissa toimi suutari.
Kuva 1, kartalla kohde 5.
5
Kuva 3. Keskuskoulu
omakotialueelta nähtynä..
2.7
Keskuskoulu (1929)
Keskuskatu 32.
Kaupungin matalasta rakennuskannasta erottuva julkinen rakennus on hyvä esimerkki 1920-luvun klassismista. A.E. Eräsen suunnittelemaa kolmikerroksista koulutaloa korotettiin yhdellä lisäkerroksella Martti Välikankaan suunnitelmien pohjalta.
Rakennus hallitsee Keskuskadun katunäkymää ja asettuu myös Sammontien päätteeksi näkyen aina rautatielle saakka.
Koulun tontti käsittää koko korttelin. Keskuskadun varrella on puisto, toisella puolella
hopeapajujen ja poppeleiden rajaama kenttä. Korttelin poikki on osoitettu kevyen liikenteen yhteys.
Kuva 3, kartalla kohde 6.
2.8
Urheilukentän portti (1920-luku)
Keskuskatu.
Yksikerroksinen puinen porttirakennus on harvoja säilyneitä urheilukenttiin liittyneitä
rakennelmia.
Kartalla kohde 7.
6
Kuva 4. Etelä-Savon
Säästöpankki kauppatorin suunnasta.
2.9
Etelä-Savon Säästöpankki (1967)
Kauppakatu 1. Listattu Pieksämäen arkkitehtuurikohteiden kartassa.
Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemaa liiketaloa on laajennettu 1984. Rakennus poikkeaa tyylillisesti kauppakadun funkisilmeestä edustaen oman aikakautensa liikerakentamista. Mittakaavaltaan rakennus liittyy kuitenkin hyvin ympäristöön ja sen sisäpihat tarjoavat vaihtelevia kaupunkitiloja.
Kuva 4, kartalla kohde 8.
2.10
Kaupunkiseurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus (1968)
Keskuskatu 29. Listattu Pieksämäen arkkitehtuurikohteiden kartassa.
Keijo Strömin ja Ola Tuomiston suunnittelemaa tummalla tiilellä verhottua kirkkoa
laajennettiin 1986 seurakuntakeskuksella.
Kartalla kohde 9.
7
3
Rautatieaseman ympäristö
3.1
Aluekokonaisuus
Rautateiden risteysaseman ympärille kehittynyttä Pieksämäkeä rautatien läheisyys
leimaa vahvasti. Rautatieaseman ja sen välittömän ympäristön lisäksi Pieksämäellä
on rakennustaiteellisesti merkittävä rautatiehenkilökunnan asuinalue Tahinniemessä.
Valtionrautateiden alueet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin
ympäristöihin.
Rautatieaseman ympäristö on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi
ympäristöksi (RKY 2009). Aseman alueella suojeltuja rakennuksia ovat vanha rautatieasema, veturitalli sekä sirpalesuoja, ”kivikukko”. Arkkitehtuurikohteiden luettelossa
on lisäksi mainittu nykyisin käytössä oleva keskusliikenneasema.
Miljöökokonaisuuteen liittyy useita rakennuksia, joita ei ole suojeltu.
Kangaskadun ja rautatien välisellä alueelta on viime vuosien aikana purettu kaksi
puista asuinrakennusta. Rakennuksia on ollut enemmänkin, mutta myös niistä valtaosa on purettu. Kangaskadun varren rakennukset kuuluivat seutukaavaliiton vuoden
1984 selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin.
Kangaskadun ja Myllykadun kulmauksessa sijaitsee vanha myllyrakennus ja viljavarasto siiloineen (kuva 9). Näillä, erityisesti maamerkkimäisellä siilolla, on oma roolinsa kokonaisuudessa, mutta näiden suojelua ei ole aiemmin esitetty. Rakennusten
uusiokäyttöä vaikeuttaa varastorakennukselle tyypillinen matala kerroskorkeus.
Myllykadun varrella sijaitseva postitalolla ei ole rakennustaiteellista arvoa. Punatiili
materiaalina sitoo kuitenkin veturitallin ja keskusliikenneaseman kokonaisuudeksi.
Kartalla kohteet 10–13 ja 21.
Kuva 5. Vanha
rautatieasema,
nykyisin Savon
radan museo.
8
Kuva 6. Veturitalli. Veturitallin
taustalla olevat
rakennukset on
purettu.
Kuva 7. Sirpalesuoja
Kuva 8. Keskusliikenneasema.
9
Kuva 9. Mylly.
Kuva 10. Edustalla
mylly, taustalla vesitorni.
3.2
Vanha rautatieasema (1889)
Ratakatu 8. Rautatiesopimus 1998.
Asemarakennus on Oulun radan IV luokan tyyppipiirustusten mukainen asema, jota
laajennettiin yhdellä ikkuna-akselilla vuonna 1902 alkuperäistä arkkitehtuuria noudattaen. Asemalla on toiminut Savon radan museo vuodesta 1989.
Kuva 5, kartalla kohde 10.
3.3
Veturitalli (1890)
Kangaskatu 8.
Puoliympyrän muotoisella, kahdella tornilla varustetulla veturitallilla on ollut tärkeä
merkitys Savon radan ja poikittaisradan käytössä. Alkuun kolmen veturin tallia on laa-
10
jennettu, nykyisin pilttuita on 16. Rautatieläisten yhdistys on toiminut rakennuksessa
1920-luvulta alkaen. Alun perin kahdesta veturitallista jäljellä on enää yksi.
Kuvat 6; kartalla kohde 11.
3.4
Sirpalesuoja (1940-luku)
Ratakatu.
Kiilakivistä muurattu sirpalesuoja rakennettiin toisen maailmansodan aikana. Vastaavia sirpalesuojia on myös Suomen muilla rautatiepaikkakunnilla. Asemien sijaitessa
keskustoissa maankäytön tarpeet ovat usein heikentämässä niiden säilyttämisedellytyksiä. Pieksämäellä sirpalesuojan ympäristö on viheraluetta, eikä sille ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä rakentamispaineita.
Kuva 7, kartalla kohde 12.
3.5
Keskusliikenneasema (1982)
Asemakatu 2. Listattu Pieksämäen arkkitehtuurikohteiden kartassa.
Olli Parviaisen suunnittelemalla keskusliikenneasemalla toimivat sekä VR että Matkahuolto. Rakennus on nykyaikaisen matkakeskusajattelun pioneeri, joskin toimijat
sijaitsevat omissa tiloissaan rakennuksen vastakkaisissa päädyissä.
Kuva 8, kartalla kohde 13.
3.6
Vesitorni (1950-luku)
Myllykatu. Suojeltu asemakaavassa.
Vesitorni on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan 1950-luvulla ja se on peruskorjattu
toimistokäyttöön 1990-luvulla. Rakennuksella on erityisasema kaupunkikuvallisena
maamerkkinä ja se on suojeltu asemakaavalla.
Kuva 10, kartalla kohde 21.
11
Kuva 11. Kontiopuiston pientaloaluetta.
Kuva 12. Herttuan
talo.
4
Kontiopuiston pientaloalue
4.1
Aluekokonaisuus
Kontiopuiston yhtenäinen pientaloalue on rakennettu sotien jälkeen Otto-Iivari Meurmanin asemakaavan mukaisesti. Puolitoistakerroksiset omakotitalot sijoittuvat kaartuvien Laakso- Kaarto- ja Metsämiehentien varsille. Kontiopuiston alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin (RKY 2009). Kuva 11.
4.2
Herttuan talo (1920-luku)
Joroistentie 3.
Taitekattoinen, vuorattu hirsirakennus on Kontiopuiston asuntoalueella harvinainen
vuosisadan alun puutalo.
Kuva 12, kartalla kohde 14.
12
4.3
Kontiopuiston päiväkoti (1976)
Harjukatu 20. Listattu Pieksämäen arkkitehtuurikohteiden kartassa.
Arkkitehtiyhtymän Lehtovuori–Tegelman–Väänänen suunnittelemaa päiväkotia laajennettiin vuonna 1983 Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunnitelmien mukaan.
Kartalla kohde 15.
5
Muu osayleiskaava-alue
5.1
Kauppatori
Kauppatori on keskustan henkinen ja toiminnallinen keskipiste. Torin paikalla sijaitsi
markkinapaikka 1930-luvulla. Toriksi se rakennettiin 1950-luvulla. Torin pinta on kivetty suurikokoisilla graniittilaatoilla. Ratkaisua on sovellettu myös muualla keskustaalueella, kehityksen jatkuessa siitä voi muodostua paikkakunnalle ominainen ”Pieksämäen kiveys”. Vanhaa Raamattutaloa lukuun ottamatta toria ympäröivää rakennuskantaa ei ole arvotettu rakennustaiteellisilla perusteilla. Rakennukset ovat pääosin peräisin 1950- ja 1960-luvuilta.
Kuva 14.
5.2
Vanha Raamattutalo (1949)
Kauppakatu 1. Suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 2000.
Arkkitehti Yrjö A. Waskisen suunnittelema Vanha Raamattutalo rakennettiin Suomen
Kirkon Sisälähetysseuran kirjapaino- ja toimistorakennukseksi. Rakennus laajennettiin ja peruskorjattiin aikuiskoulutuskeskuksen käyttöön 1974-75. Nykyisin rakennus
on toimistokäytössä. Rakennus edustaa sodanjälkeistä funktionalismia ja siinä on
lukuisia ajalle tyypillisiä romanttisia yksityiskohtia.
Kuva 13, kartalla kohde 16.
5.3
Nikkarilan kuurojen talouskoulu / Bovallius-ammattiopisto (1905)
Nikkarila.
Hirsirunkoinen kaksikerroksinen nikkarityylinen talouskoulu on rakennettu Sofia ja
Angelique Bovalliuksen testamentin velvoittamana. Yhdessä pihapiirin muiden rakennusten kanssa se muodostaa ympäristöään hallitsevan kokonaisuuden. Pihaa
ympäröi kuusiaita ja pihaan aiemmin johtanut kuusikuja on rauhoitettu. Koulurakennus on suojeltu seutukaavassa.
Kartalla kohde 17.
13
Kuva 13. Vanha Raamattutalo.
Kuva 14. Kauppatori.
Kuva 15. Nokkala (Kuva: Lentokuva Vallas).
14
Kuva 16. Ortodoksinen kirkko.
5.4
Nokkala (1851)
Käräjätie 4, Aittakatu 14.
Maatilan päärakennusta on muutettu ja peruskorjattu useaan otteeseen. Rakennus
on alunperin todennäköisesti valtion kruununvoudille rakennettu. Rakennus on toiminut valtion virkatalona, nuorisoseurana ja osin käräjätalona. Pihapiiriin kuluu tilan
vanha päärakennus (1831) sekä useita talousrakennuksia. Talo on nykyään yksityisasuntona. Pihapiirin 5 rakennusta on suojeltu asemakaavalla.
Kuva 15, kartalla kohde 18.
5.5
Ortodoksinen kirkko (1957)
Mikkelintie 20.
Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema pieni päätytornillinen rukoushuone on vihitty
kirkoksi 2000-luvulla.
Kuva 16, kartalla kohde 19.
15
5.6
Raamattutalo (1974)
Hallipussi 1. Listattu Pieksämäen arkkitehtuurikohteiden kartassa.
Arkkitehti Hannele Arantolan piirtämä kirjapainorakennus Puutarhatien teollisuusalueella.
Kartalla kohde 20.
5.7
Tikankadun pientaloalue
Häyrisentien ja Kangaskadun sekä sitä seurailevan metsäpuiston rajaama pientalovaltainen alue on rakennuskannaltaan melko yhtenäinen ja katukuvaltaan eheä kokonaisuus. Rakennuksia ei ole suojeltu eikä yksilöinä listattu arkkitehtuurikohteiden
luetteloinnissa. Valtaosa rakennuksista edustaa sodanjälkeisten vuosien pientalorakentamista, tehtyjen korjausten arkkitehtoninen taso kuitenkin vaihtelee. Vaikka alue
ei rakennustaiteellisilta arvoiltaan nouse merkittäväksi, on sillä oma arvonsa tunnelmaltaan ja mittakaavaltaan miellyttävänä ja kaupunkikuvaltaan tasapainoisena asuntoalueena.
6
Rakennetut viheralueet
6.1
Ystävyyden puisto
Pieksäjärven vedenpintaa on laskettu 1950-luvulla, jolloin rannoille on syntynyt alavia
niittyjä. Etenkin keskustan läheisyydessä niistä on muokattu puistoja rantaa myötäilevine jalankulku- ja pyöräilyraitteineen. Samalla aivan Keskuskadun tuntumaan yltänyt järvi on vetäytynyt etäämmäksi, ja järvimaisema on nähtävissä keskustassa ainoastaan matkakeskuksen lähettyviltä. Ystävyyden puisto (kuva 17) muodostaa siten
tärkeän yhteyden keskustan ja Pieksäjärven rantapuistojen välillä. Sen säilyttämiselle
ja vahvistamiselle on siten perusteita. Tämän ohella keskustan ja järven yhteyksiä on
paikallaan vahvistaa myös muualla keskusta-alueella.
Nykyisin Ystävyyden puistoa leimaa vahvasti liikenne ja vähittäiskauppa pysäköintialueineen.
6.2
Sibeliuspuisto
Kolmiomainen Sibeliuspuisto on ympäristönsä ainoa rakennettu viheralue. Leikkipaikkoineen ja komeine puustoineen se on tärkeä lähiympäristön asukkaille.
16
Kuva 17. Ystävyyden
puisto.
Kuva 18. Kalevalankatu.
6.3
Hiekkapuron alue
Laaja Hiekkapuron alue sisältää luonnonvaraista, osin hyvinkin rehevää metsää (Bovallius-puisto), hautausmaan ja urheilukenttiä huoltotiloineen. Alueeseen kuuluvat
myös Niilonpuisto ja Vauhkolanpuisto alueen pohjoisosassa. Urheilukenttä aitoineen,
portteineen ja katsomoineen on osa Keskuskadun miljöötä.
6.4
Kalevalankatu–Häyrisentie-puistokatukehä
Kalevalankatu (kuva 18) muodostuu kahdesta yksisuuntaisesta kadusta ja niiden välisestä puistosta. ”Pieksämäen Esplanadi” sisältyi Meurmanin asemakaavaan palokujana. Nykyään katupari toimii keskusta-alueen läntisenä rajana. Häyrisentie rajaa
puolestaan keskusta-aluetta etelän suunnassa pientaloaluetta vasten. Häyrisentiestä
esitetään vuoden 2008 keskustan liikenneympäristösuunnitelmassa kehitettävän yhdessä Kalevalankadun kanssa keskustaa rajaavaa puistokatukehää.
24.10.2008, tark. 5.7.2011, 25.1.2012.
17