Kerttulin lukio Hakijan opas

Kerttulin lukio
Hakijan opas
© Samuli Lintula
Kerttulin lukion esittelyilta on
keskiviikkona 16.1.2013 klo 18.30.
Esittely pidetään Kerttulin lukion Aurajoen yksikön tiloissa
osoitteessa Papinkatu 4.
Tervetuloa!
http://www.kerttulinlukio.fi
Yhteystiedot:
Kerttulin lukio
Kaarinankatu 3
20500 TURKU
rehtori
apulaisrehtori
Markus Kalmari
Tapio Laine (02) 2629 242, 050 4304 784
044 9072 349
Kerttulin lukion yksiköt lukuvuonna 2012–2013:
Aurajoen yksikkö
Papinkatu 4
20540 TURKU
rehtori
Markus Kalmari
(02) 2629 242, 050 4304 784
yksikön apulaisrehtoriAiri Partio
044 9072 017
koulusihteeri
Terhi Lairolahti
(02) 2629 244
opettajat(02) 2629 600
opinto-ohjaaja
Mia Wikström
044 9074 418
Urheiluakatemian
koordinaattori
Mika Korpela
050 4323 592
http://www.aurajoenlukio.fi
etunimi.sukunimi@turku.fi
Faksi: (02) 2629 356
Kupittaan yksikkö
Syreenikuja 1
20720 TURKU
ICT-talo
Joukahaisenkatu 3–5
20520 TURKU
apulaisrehtori
Tapio Laine 044 9072 349
yksikön apulaisrehtori Juho Airola
050 4323 703
koulusihteeri
Hanna Kraemer
(02) 2629 638
opettajat(02) 2629 639
opinto-ohjaaja
Anne Lukka (vv.)
sij. Sirkku Anttonen 044 9072 339
ICT-linjan
koordinaattori
Juho Airola
050 4323 703
http://kupittaanlukio.anders.fi/
kupittaan.lukio@turku.fi
etunimi.sukunimi@turku.fi (opettajat)
Faksi: (02) 2629 648
TERVETULOA OPISKELIJAKSI KERTTULIN LUKIOON!
Kerttulin lukio on yleislukio, urheilulukio ja ICT-lukio. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Tuomiokirkon, korkeakoulujen ja Kupittaan urheilualueen
välittömässä läheisyydessä osoitteessa Kaarinankatu 3, 20500 Turku. Kerttulin koulurakennus valmistui vuonna 1912. Koulua on käynyt mm. tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Nyt koulu peruskorjataan lukiokäyttöön
soveltuvaksi. Rakennus remontoidaan vanhaa kunnioittaen ja museovirastoa
huolella kuunnellen nykyaikaiseksi lukioksi.
Kerttulin lukio on teknologisesti huippuvarusteltu: kosketustaulut ja dokumenttikamerat jokaisessa luokassa, erittäin modernit fysiikan, kemian ja
biologian laboratoriotilat varastoineen, uudenaikainen kielistudioratkaisu
sekä mahdollisuus käytävällä olevan kopiokoneen käyttöön. Moderni teknologia mahdollistaa myös kielten kuuntelukokeiden järjestämisen kaikille
opiskelijoille samanaikaisesti.
Ruokailutilat peruskorjataan, ja kaikki opiskelijat ruokailevat omassa koulussa.
Kerttulin lukio antaa opiskelijalle laajan yleissivistyksen ohella valmiudet
yliopisto- ja korkeakouluopintoihin sekä muuhun lukiopohjaiseen koulutukseen. Kerttulin lukio tukee opiskelijoidemme siirtymistä kauppatieteellisiin,
lääketieteellisiin ja oikeustieteellisiin tiedekuntiin järjestämällä näiden alojen preppauskursseja.
Opetusministeriön myöntämän erityistehtävän mukaisesti Kerttulin urheilulukio tarjoaa lajeissaan huipulle pyrkiville nuorille mahdollisuuden täysipainoisen ja joustavasti järjestetyn lukio-opiskelun sekä urheiluvalmennuksen yhdistämiseen. Kerttulin urheilulukio on Varsinais-Suomessa ainoa
ja samalla Suomen toiseksi suurin urheilulukio. Erityislukion opiskelija voi
jättää maksimissaan 8 valtakunnallisesti pakollista kurssia pois edellyttäen, että hän suorittaa vähintään 12 urheiluvalmennuksen kurssia. Enintään
urheiluvalmennuksen kursseja voi suorittaa 20. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisesti. Kerttulin urheilulukio on Turun Seudun Urheiluakatemiaa koordinoiva
oppilaitos. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluakatemiastatuksen lukio sai 2008.
Opetusministeriön myöntämän erityistehtävän mukaisesti Kerttulin ICTlukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia sellaista informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän osaamista, josta on hyötyä niin opiskelussa kuin myöhemmin missä tahansa ammatissa. Kerttulin ICT-lukio on
Suomen ainoa IT-alan erityislukio. ICT-lukio tekee läheistä yhteistyötä Kupittaan kampuksella olevien korkeakoulujen kanssa. Lukiolla on käytössä
mm. kaksi opetustilaa sekä IT-laboratorio ICT-talossa. ICT-lukiolaisilla on
mahdollisuus osallistua jo lukioaikana myös tietyille yliopiston kursseille,
ja hyvin menestyttyään he voivat saada suoran opiskelupaikan Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta. Kerttulin lukiossa toimii Cisco
Networking Academy. Erityislukion opiskelija voi jättää maksimissaan 8
valtakunnallisesti pakollista kurssia pois edellyttäen, että hän suorittaa vähintään 12 ICT-lukion kurssia.
Syksyllä 2013 Kerttulin lukiossa aloittaa 175 ensimmäisen vuoden opiskelijaa: yleislinjalla 75 opiskelijaa, urheilulukiossa 60–70 opiskelijaa ja ICTlinjalla 30 opiskelijaa. Koko lukion opiskelijamäärä on noin 550 opiskelijaa.
MITEN HAKEA KERTTULIN LUKIOON?
Kerttulin lukioon haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 25.2.–15.3.2013
(www.haenyt.fi). Yhteisvalintalomakkeen lisäksi hakijan tulee täyttää Turun
kaupungin nettisivuilta löytyvä Turun lukioiden ainevalintakortti. Tarkemmat ohjeet hakemiseen saat peruskoulusi opinto-ohjaajalta. Kerttulin lukion hakutunnus on yleislukiolinjalle 0550/000, urheilulinjalle 0550/800
ja ICT-linjalle 0550/832.
Kerttulin lukion yleislinjalle opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvojen paremmuusjärjestyksessä.
ICT-lukioon haettaessa valinnassa käytetään perusopetuksen lukuaineiden
päättöarvosanojen keskiarvoa, jossa englannin, äidinkielen ja matematiikan
arvosanoja painotetaan kahdella. ICT-lukioon haluavan kannattaa laittaa toiseksi hakutoiveeksi Kerttulin lukion yleislinja, sillä myös yleislinjan opiskelija voi suorittaa suuren määrän ICT-kursseja.
Urheilulukioon haettaessa pisteytys jakautuu kolmeen osaan: lukuaineiden
ja liikunnan keskiarvoon, lajiliittopisteisiin ja soveltuvuuspisteisiin. Urheilulukioon hakevan kannattaa laittaa yhteishaussa toiseksi hakutoiveeksi
Kerttulin lukion yleislinja. Mikäli hakija ei tule valituksi urheilulinjalle, hän
voi mahdollisesti ensimmäisen vuoden jälkeen, urheilullisen tason kehityttyä, siirtyä urheilulinjalle.
Urheilulukioon pyritään valtakunnallisessa yhteishaussa. Urheilulukioon
hakeva täyttää lukion ainevalintakortin ja kurssisuunnitelman. Lisäksi urheilulukioon hakevan tulee täyttää hakulomake urheiluoppilaitokseen
(http://aurajoenlukio.fi/files/documents/urheiluoppilaitostenhakulomake2013.pdf).
Urheilulukioon pyrkiville järjestetään lisäksi taito-/lajitestit. Taitotestit
järjestetään ilman erillistä kutsua ti 9.4.2013 klo 8–11 jalkapallossa (tytöt),
jääkiekossa, koripallossa, lentopallossa, salibandyssä, suunnistuksessa, uinnissa, yleisurheilussa ja yleisvalmennuslajeissa (ns. pienet lajit). Jos sinulla
on epäselvyyksiä, ole yhteydessä Turun Seudun Urheiluakatemian koordinaattoriin. Testipaikat päivitetään lähempänä testejä.
Urheilulukion opiskelijavalinnan kriteerit
Oppilaan ylin mahdollinen pistemäärä on 20 pistettä, joka muodostuu keskiarvopisteistä (max. 10) ja urheilu- ja soveltuvuuspisteistä (max. 10).
Keskiarvopisteet (max. 10 pistettä)
Hakijan keskiarvopisteiksi lasketaan hakijan peruskoulun päättötodistuksen
lukuaineiden ja liikunnan arvosanoista muodostuva keskiarvo.
Urheilu- ja soveltuvuuspisteet
Urheilu- ja soveltuvuuspisteet määräytyvät oppilaitoksen ja hakijan urheilulajin valtakunnallisen lajijärjestön yhteistyönä. Hakija voi saada urheilullisista ansioistaan ja urheilulahjakkuudestaan 1 - 6 Urheilupistettä (lajiliittopisteet) sekä oppilaitoksen harkinnan mukaan 0 - 4 soveltuvuuspistettä
(oppilaitospisteet).
Urheilu-/ lajiliittopisteytyksen periaatteet:
• 5,1 - 6: lajin huippulahjakkuus (lähellä ikäluokan kansainvälistä tasoa,
joukkuelajeissa johtava pelaaja/urheilija maajoukkueessa)
• 4,1 - 5,0: ikäluokan maajoukkueurheilija (joukkuelajit), SM-mitalitaso
(yksilölajit)
• 2,1 - 4,0: SM-pistesijoilla (yksilölajit), alue-, piirijoukkuetaso, maajoukkue-ehdokas (joukkuelajit)
• 1,0 - 2,0: seuratason aktiivi, ei meriittejä
• 0 pistettä: käytetään vain jos ei mitään tietoja (koulu pisteyttää, max. 3)
Soveltuvuus-/ oppilaitospisteitä määriteltäessä huomioidaan mm. seuraavat
osa-alueet:
• laji-/taitotesti osassa lajeja
• painopistelaji
• valmentajan lausunto
• lukiokelpoisuus
• mahdollinen haastattelu
Olympiakomitean seurantaryhmän suositus on painottaa urheilullisia ansioita harkinnanvaraisia pisteitä annettaessa.
Kevään yhteisvalinnan tiedot julkaistaan Opetushallituksen ohjeen mukaisesti aikaisintaan 13.6.2013. Kaikki Kerttulin lukioon valitut saavat tiedon
valinnastaan kotiin kirjeitse. Hyväksymiskirjeen mukana saat tarkemmat
ohjeet opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä ensimmäisen lukiovuoden
kurssien valitsemisesta. Sinun on varmistettava opiskelupaikkasi tuomalla
peruskoulun alkuperäinen päättötodistuksesi koulun kansliaan määräpäivään mennessä.
Jos olet päättänyt hakea lukioon, teet opinto-ohjaajasi kanssa alustavan
opintosuunnitelman koko lukioaikaa varten yhdeksännen luokan keväällä.
Sinun kannattaa tällöin miettiä mahdollisia jatko-opintotoiveitasi ja niiden
perusteella valita pitkä tai lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia ja ylimääräiset kielet.
Uudet opiskelijat aloittavat koulutyön täydellisesti lukiokäyttöön suunnitellussa, uudistetussa ja modernisoidussa Kerttulin koulurakennuksessa (Kaarinankatu 3) tiistaina 13.8.2013.
LUKUVUODEN 2013–2014 TYÖAJAT JA JAKSOT
Syyslukukausi ti 13.8. – pe 20.12.2013 (91 työpäivää)
Syysloma to 17.10. – su 20.10.2013
Kevätlukukausi ti 7.1. – la 31.5.2014 (96 työpäivää)
Talviloma ma 17.2. – su 23.2.2014
Yhteensä 187 työpäivää
I jakso ti 13.8. – to 3.10.
koeviikko to 26.9. – to 3.10.
II jakso pe 4.10. – ke 27.11.
syysloma to 17.10. – su 20.10.
koeviikko ke 20.11. – ke 27.11.
III jakso to 28.11. – ma 4.2.
joululoma la 21.12. – ma 6.1.
koeviikko ti 28.1. – ti 4.2.
IV jakso ti 5.2. – ma 3.4.
talviloma ma 17.2. – su 23.2.
koeviikko to 27.3. – to 3.4.
V jakso ti 4.4. – la 31.5.
pääsiäisloma pe 18.4. – ma 21.4.
helatorstai 29.5.
koeviikko ke 21.5. – ke 28.5.
kevätjuhla, lakkiaiset la 31.5.
HYVÄ TIETÄÄ LUKIO-OPISKELUSTA
Lukiossa opiskelet eri lailla kuin peruskoulussa. Opiskeltavan aineksen
määrä kasvaa, ja tahti on nopeampi kuin yläkoulussa. Läksyjä ja kokeeseen
luettavaa on paljon, joten opiskeluun on käytettävä enemmän aikaa, ja sinun
on otettava opiskelustasi suurempi vastuu kuin aikaisemmin. On tärkeää,
että olet aktiivinen tunneilla, seuraat opetusta tarkasti ja teet kotiläksysi huolellisesti. Näin selviydyt koeviikoista hyvin tuloksin.
Lukiokoulutus kestää 2–4 vuotta. Luokattoman lukion periaatteisiin kuuluu,
että opiskelija valitsee opiskeltavat oppiaineet kurssitarjottimelta, jossa eri
oppiaineiden pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien tarjonta vaihtelee vuosittain mm. opiskelijoiden valintojen ja käytettävissä olevan resurssin mukaan.
Lukio-opiskelu koostuu erilaisista kursseista, joita on suoritettava vähintään
75. Suositeltavaa on, että sekä ensimmäisen että toisen vuoden aikana suoritetaan noin 30 kurssia.
Pääsääntöisesti lukio suoritetaan kolmessa vuodessa, mutta opiskelijalla on
oikeus suorittaa lukio myös 2–4 vuodessa. Opiskelija voi halutessaan hajauttaa ylioppilaskirjoitukset enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan. Lukion ja
ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden
korkeakouluopintoihin.
Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Jakson lopussa on aina kurssikokeista
koostuva koeviikko. Opiskeluohjelman voi suunnitella melko pitkälle etukäteen, sillä lukuvuoden lopussa jaetaan kurssitarjotin ja valitaan seuraavan
lukuvuoden ohjelma. Opinto-ohjelman suunnittelussa auttavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Jakson päätyttyä näkyvät kaikki suoritetut kurssit,
niiden arvosanat ja mahdolliset poissaolot Wilmassa.
LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNNÖT
Ensimmäisen vuoden opinnot
Ensimmäisen vuoden opinnot koostuvat pääasiassa eri aineiden pakollisista
kursseista, jotka yleensä suositellaan suoritettaviksi tietyssä järjestyksessä.
Ensimmäisen vuoden valintoihin saat apua opinto-ohjaajalta ja ryhmänohjaajaltasi.
Kurssien suorittaminen
Kurssit suoritetaan pääasiassa osallistumalla opetukseen ja kurssikokeisiin.
Kurssille ilmoittaudutaan ennen kurssin alkua Wilman tai opinto-ohjaajan
kautta. Ensimmäisellä oppitunnilla kerrotaan kurssin sisältö, aikataulu ja arviointikriteerit, joten opiskelijan läsnäolo on välttämätöntä. Jos opiskelijalla on jossakin aineessa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia, kannattaa hänen
keskittyä niiden uusimiseen eikä jatkaa oppiaineessa eteenpäin. Kurssin keskeyttämisestä tulee neuvotella opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.
Kursseja voi suorittaa myös toisessa oppilaitoksessa, esimerkiksi toisessa
päivälukiossa tai Turun iltalukiossa. Opiskelija voi valita myös kursseja Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen tarjottimelta. Lisätietoja
saa opolta ja iltalukion kotisivuilta. Kurssien vastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta tulee sopia kyseisten aineenopettajien kanssa.
Itsenäinen suoritus
Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskellen lukiokurssin, lyhyemmän
opintokokonaisuuden tai kurssin osan. Kurssin itsenäinen suorittaminen on
kaikkein vaativin tapa suorittaa kurssi ja soveltuu lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille, jotka ovat edistyneet opinnoissaan hyvin.
Koeviikko
Jakson lopussa on kuuden koulupäivän pituinen koeviikko. Kunakin päivänä on yksi koe. Kokeen valmistelutunnit pidetään koetta edeltävänä päivänä
tai koeaamuna. Ensimmäistä koetta edeltävä päivä on kuitenkin normaalin
lukujärjestyksen mukainen. Kokeet palautetaan erikseen sovittuina aikoina.
Vilpin yrityksestä koetilanteessa (esim. lunttaamisesta) seuraa kurssisuorituksen hylkääminen. Kännykän käyttö koetilaisuudessa on kielletty.
Uusintakokeet
Uusintakoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Uusintoihin on ilmoittauduttava Wilman kautta noin viikkoa ennen koetta, ja ilmoittautumi-
nen on sitova ja katsotaan suorituskerraksi. Voit ilmoittautua tekemään vain
yhtä uusintakoetta kerrallaan.
Hyväksytystä ja huoltajan varmentamasta syystä koeviikon kokeesta poissa
ollut opiskelija tekee uusinnassa kurssikokeensa.
Korotuskokeet
Hyväksytyn kurssin arvosanan voi korottaa kerran vuoden aikana kurssin
suorittamisesta. Korotuskokeeseen sisältyy mahdollisesti tehtäviä, jotka on
palautettava opettajalle ennen koetilaisuutta.
Pitkän matematiikan (M) vaihto lyhyeen matematiikkaan (N)
Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi oppimääräksi minkä tahansa kurssin jälkeen. Vaihtamisesta on kuitenkin syytä ensin neuvotella joko matematiikan opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan matematiikan kokonaiskurssimäärään.
Pitkän matematiikan kurssien hyväksytty suoritus vastaa yhtä monta lyhyen
matematiikan kurssia. Korvatuista kursseista annetaan suoritusmerkintä tai
numeroarvosana. Opettaja voi määrätä lisänäyttöjä korvatun kurssin numeroarvosanaa uudelleen arvioitaessa. Niiden kurssien osalta, joista löytyy
vastaavuus, saa vain yhden suoritusmerkinnän. Matematiikan oppimäärää
vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia
vastaavuuksia:
M1 aN1, M3 a N2, M6 aN5, M7 aN4 ja M8 aN3.
Päättöarvosanan saadakseen opiskelijan on suoritettava lyhyestä matematiikasta vähintään kaksi pakollista kurssia numeroarvosanoin.
Poissaolot
”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä
vapautusta” (Lukiolaki 25 §). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan
poissaolot on selvitettävä välittömästi Wilman kautta tai suoraan ryhmänohjaajalle.
Huoltaja selvittää poissaolot Wilmassa huoltajatunnusten avulla. Tunnukset
jaetaan kaikille ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille syksyn
ensimmäisessä vanhempainillassa ja sen jälkeen kansliasta. Poissaoloselvi-
tykseksi kelpaa myös terveydenhoitajan tai lääkärin todistus.
Yli kolme päivää kestävästä sairauspoissaolosta on ilmoitettava ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaaja voi myöntää luvan korkeintaan kolmen päivän
poissaoloon koulusta. Luvan pidempään lomaan myöntää rehtori tai apulaisrehtori. Luvat anotaan kirjallisena kotisivulta saatavalla kaavakkeella vähintään viikkoa ennen loman alkua.
Tukiopetus
Opiskelija, jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia jossakin oppiaineessa, voi
pyytää ao. aineen opettajalta tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu mm.
sairaudesta johtuvien tietojen ja taitojen puutteellisuuksien korjaamiseen.
Tukiopetusta järjestetään usein pienryhmäopetuksena. Matematiikan tukiopetus järjestetään ns. klinikkaopetuksena.
Oppikirjat ja maksut
Opetus ja ateriat ovat lukiossa maksuttomia, mutta oppikirjat, muut materiaalit ja työvälineet opiskelija hankkii itse. Osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin on myös maksullista. Oppikirjalista on koulun kotisivuilla. Oppikirjat täytyy hankkia hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista.
Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada opinto- ja matkatukea koulumatkoihinsa. Lisätietoa saa kansliasta ja osoitteista www.kela.fi/opintotuki ja
www.lukio.fi.
Tiedotus
Kaikki Kerttulin lukion opiskelijat saavat lukioajakseen käyttäjätunnukset
lukion tietoverkkojen käyttöön. Tunnuksilla pääsee käyttämään Wilma-ohjelmaa, sähköpostia ja Moodle-oppimisalustaa.
Wilma
Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen tunnuksen Wilma-ohjelmaan (wilma.turku.fi). Wilmaa tulee lukea päivittäin, koska se on lukion ensisijainen
tiedotuskanava. Opiskelija voi Wilmassa tarkistaa kurssivalintojaan, muokata henkilötietojaan sekä nähdä työjärjestyksensä, poissaolonsa, arvosanansa ja kurssivalintansa. Wilman kautta ilmoittaudutaan myös uusintakuulusteluun. Myös huoltajat saavat Wilma-tunnukset. Täysi-ikäisellä opiskeli-
jalla on mahdollisuus antaa vanhemmilleen lupa seurata opintosuorituksia ja
selvittää poissaoloja Wilman kautta.
Ilmoitustaulut
Ilmoitustauluilla kerrotaan ajankohtaisista asioista, kuten luokkatiloista,
kurssimuutoksista ja koeviikoista. Ilmoitustauluja tulee seurata päivittäin.
DreamSparkPremium
Kerttulin lukio on solminut Microsoftin kanssa DreamSpark Premium -sopimuksen, joka mahdollistaa useiden erilaisten ohjelmistojen käytön niin
opetuksessa kuin opiskelijoiden ja opettajien kotikoneissa. Kerttulin lukion
opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus, tunnukset saatuaan, ladata heille suunnattuja lukuisia ohjelmistoja lukion sähköisestä jakopaikasta.
LUKIODIPLOMIT
Mediadiplomi
Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta
digitaalisen viestinnän kurssia opiskelija voi osallistua Mediadiplomi-kurssille. Tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen
hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan mediaelämäkerta ja kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomin voi
laskea osaksi ICT-portfoliota.
Kuvataidediplomi
Kuvataiteen valtakunnallisen lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen päättötyökurssin yhteydessä (KU9). Kuvataidediplomin voi laskea osaksi ICTportfoliota.
Liikuntadiplomi
Lukiossamme voi suorittaa valtakunnallisen liikuntadiplomin. Liikuntadiplomin suoritusvaatimukset ja suoritustavat sovitaan erikseen liikunnanopettajien kanssa.
ARVIOINTI
Kurssin arviointi
Opiskelijan tiedot ja taidot arvioidaan kurssin päätyttyä numeroin 4–10 tai
kirjainmerkinnällä S (suoritettu), T (täydennettävä) tai Z (kurssia ei ole voitu arvioida näytön puutteen vuoksi). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat
kurssit arvioidaan numeroin 5–10 tai merkinnällä S. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja
opiskelijan tuotosten arviointiin.
Opiskelijan on palautettava kurssiin olennaisesti kuuluvat ja mahdolliset
poissaoloista johtuvat korvaavat tehtävät opettajan asettamana ajankohtana
tai viimeistään koepäivänä. Tehtävien puuttuminen huomioidaan arvioinnissa.
Aineen oppimäärän arviointi
Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Kurssit arvioidaan itsenäisesti toisistaan riippumatta, eli saman oppiaineen
eri kurssien arvosana saattaa siis vaihdella paljonkin. Kaikista opiskelluista
oppiaineista saa päättötodistukseen loppuarvosanan tai arvioinnin.
Opiskelija on pyynnöstä oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta
ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää
vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan
suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. S-merkintää pitää
pyytää kirjallisesti Wilma-viestillä koulusihteerin kautta viimeistään abivuoden 3. jaksossa.
TALON TAVAT
Työrauha
Lukio-opiskelu on vaativaa, ja tulosten saavuttaminen edellyttää, että oppitunneilla on työrauha. Omia tietoteknisiä laitteita saa tunnilla käyttää opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule häiritä muuta opetusta. Kerttulin lukio
kannustaa opiskelijoita hyödyntämään tietoteknisiä apuvälineitä opiskelussa. Teknologian viihdekäyttö oppitunneilla ei ole sallittu.
Oppitunnit
8.15–9.30
9.45–11.00
11.05–13.00 (tunnin aikana ruokatunti porrastetusti)
13.15–14.30
14.35–15.50
Lukion oppilaskunta
Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisesta ohjausryhmästä valitaan edustaja (+varajäsen) oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valmistelee kokoukset, sihteeri tekee pöytäkirjat ja rahastonhoitajan tehtäviin
kuuluvat kirjanpito ja oppilaskunnan tilisiirtojen teko. Näihin toimiin valitaan myös varahenkilöt. Aktiivisesta osallistumisesta oppilaskunnan hallituksen toimintaan voi saada Aktiivinen kansalainen -kurssin. Oppilaskunnan edustaja voi osallistua opettajainkokouksiin.
OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja
huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita
hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita kaikissa lukio-opiskeluun liittyvissä
asioissa, esimerkiksi opintojen suunnittelussa, kurssivalinnoissa ja opintoohjelman muutoksissa. Opinto-ohjelman muuttamisesta on neuvoteltava
opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavaa jaksoa viimeistään
ennen koeviikkoa. Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden jatko-opintoihin
hakeutumiseen liittyvästä ohjauksesta ja eri vaihtoehdoista tiedottamisesta.
Ohjaus tapahtuu sekä ryhmä- että yksilöohjauksena.
Ryhmänohjaaja (RO)
Opiskelijat on Kerttulin lukiossa jaettu ohjausryhmiin. Jokaiselle ohjausryhmälle on nimetty ryhmänohjaaja (RO). Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintojen edistymistä ja tiedottaa ajankohtaisista
asioista.
Aineenopettaja
Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa ja siihen
soveltuvissa opiskelutekniikoissa sekä antaa tietoa kurssien suorittamisesta
ja suoritusjärjestyksestä. Aineenopettaja valvoo oman aineensa oppimäärän
suorittamista. Hän antaa myös oman alansa jatko-opiskeluun liittyvää tietoa
ja pyrkii osoittamaan oppiaineensa merkityksen yhteiskunnassa.
Urheiluakatemian koordinaattori
Urheiluakatemian koordinaattori huolehtii urheilulukion toiminnasta ja antaa tietoja valmennuksen sisällöistä ja suorittamisesta.
ICT-koordinaattori
ICT-koordinaattori huolehtii ICT-lukion toiminnasta ja antaa tietoja ICTkurssien sisällöistä ja suorittamisesta.
Rehtori
Rehtori hoitaa hallintoon liittyviä asioita. Rehtorin työtä tukee apulaisrehtori. Rehtori toimii puheenjohtajana opiskelijahuoltoryhmässä. Rehtori huolehtii omalta osaltaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä mm. vanhempainilloista. Rehtori tiedottaa ylioppilastutkinnosta.
Koulusihteeri
Koulusihteeri opastaa opinto- ja koulumatkatukiasioissa. Hakemukset palautetaan hänelle kansliaan. Koulusihteeri vastaa osaltaan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta. Koulun kansliassa voi asioida koulupäivän aikana. Koulusihteeri ylläpitää arviointirekisteriä ja hoitaa mm. muualla suoritettujen kurssien kirjaamisen ja päättötodistuksen S-merkinnät. Hän hoitaa
ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset sekä Kelan opinto- ja matkatukiasiat. Jos tarvitset todistuksen opiskelustasi Kerttulin lukiossa, voit pyytää sen
koulusihteeriltä.
Turun lukioiden yhteinen erityisopettaja
Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opiskelija voi saada tukea henkilökohtaisena ohjauksena tai erityisopettajan pitämillä Tehokkaan oppimisen kursseilla. Erityisopettaja vastaa tarvittaessa lukilausuntojen tekemisestä ylioppilastutkintolautakuntaa varten yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Lisätietoa
kurssien ajankohdista ja kursseille hakeutumisesta saa opinto-ohjaajalta.
Lukion erityisopettajan yhteystiedot löytyvät lukion kotisivulta.
OPISKELIJAHUOLTO JA -PALVELUT
Opiskelijahuoltoryhmä
Opiskelijahuoltoa koordinoi säännöllisesti kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä ovat rehtori, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Ryhmänohjaajia kutsutaan säännöllisesti mukaan opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin sekä tarvittaessa myös opiskelijan huoltajat. Turun
lukioilla on kaksi yhteistä psykologia ja erityisopettaja, jotka osallistuvat
tarvittaessa lukioiden opiskelijahuoltoryhmien kokouksiin. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyn tavoitteena on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Terveydenhuolto
Lukiolaisten terveydenhuollon tehtävänä on turvata nuoren terve kasvu ja
kehitys yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön
kanssa. Kouluterveydenhoitajan työ lukiossa perustuu yksilölliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen opiskelijan kanssa. Terveydenhoitaja seuraa opiskelijan hyvinvointia ja kehitystä sekä osallistuu opiskelijahuollon
työryhmän kokouksiin.
Turun lukioiden yhteinen psykologi
Lukiopsykologi tukee lukio-opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Työmuotoja ovat mm. keskustelut, puhelinneuvonta ja ohjaus sekä vastaanotto.
Lukiopsykologi arvioi opiskelijan kanssa tuen tarvetta ja auttaa löytämään
oikeanlaista tukea tilanteessa selviämiseen. Tarvittaessa arviointitapaamisten jälkeen on mahdollista jatkaa lyhyen aikaa tuki-keskustelukäyntejä lukiopsykologin vastaanotolla.
Lukiopsykologin yhteystiedot löytyvät lukion kotisivulta.
OPISKELU URHEILULINJALLA
Kerttulin urheilulukiossa valmennusta järjestetään neljänä aamuna viikossa: maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo
8 – 10. Mikäli urheilija ei jostain syystä pääse osallistumaan valmennukseen, hänellä on mahdollisuus opiskeluun myös aamulla.
Urheilijoita valmennetaan lajeittain tarkoitukseen parhaiten sopivissa tiloissa, mm. Impivaaran jalkapallo-, jääkiekko- ja uimahalleissa,
Kupittaan urheiluhallissa ja jalkapallokentillä, Samppalinnan palloiluhallissa sekä Caribian 994-hallissa. Urheilijat kuljetetaan valmennuksen jälkeen koululle klo 10 alkaville tunneille. Valmentajat ovat
alansa huippuja. Useimmilla on korkeimman tason valmentajakoulutus ja kokemusta maajoukkue- tai pääsarjatason valmennuksesta.
Urheilulukio on avoin kaikkien lajien lahjakkaille nuorille urheilijoille.
Niissä lajeissa, joissa Kerttulin lukio ei itse voi palkata valmentajaa, on
urheilijan mahdollista opiskella lukiossa urheilijan, hänen valmentajansa
tai urheiluseuransa ja lukion välisellä valmennussopimuksella. Valmennussopimus tarkoittaa käytännössä valmentajan vastuunottoa urheilijan
aamuharjoittelusta. Valmennussopimus solmitaan lukuvuoden alussa.
Urheilijan kokonaisvaltaisen kehittymisen tueksi koulu tarjoaa yli lajirajojen yleisvalmennusta, valmennusopin ja urheilupsykologian kurssit
sekä luentoja mm. antidopingista, urheilijan ravinnosta, mediataidoista,
urheilun etiikasta ja elämänhallinasta.
Lukio-opintojen kokonaismäärä on vähintään 75 kurssia. Urheilijalla
on mahdollisuus suorittaa koulukohtaisia urheiluvalmennuskursseja 12
– 20. Tämän lisäksi hänellä on mahdollisuus jättää opiskelusuunnitelmastaan pois enintään kahdeksan pakollista kurssia niissä aineissa, joissa hän ei osallistu ylioppilaskirjoituksiin. Näin urheilijan ajankäyttö tehostuu. Jos urheiluharrastus loppuu kesken lukion, opiskelija voi jatkaa
opintojaan joustavasti tavallisena opiskelijana. Samoin tavallisen lukion
opiskelijana aloittanut urheilija voi siirtyä urheilulukion opiskelijaksi,
mikäli urheilulliset kriteerit täyttyvät.
OPISKELU ICT-LINJALLA
Kerttulin ICT-lukio on opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen erityislukio. Se on jatkoa syksyllä 2000 alkaneelle tulevaisuuden informaatioteknologian ja mediaosaajien erikoislinjalle, ja se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja työelämän kanssa.
Yritysmaailman kumppaneitamme ovat mm. Anders Inno, Hansaprint, Fujitsu Services, Mariachi, Sanako, Teleste, Turun Sanomat ja Wallac – PerkinElmer Life and Analytic Sciences. Yhteistyö kattaa koko ICT-alan mobiilitekniikan tietämyksestä ja ohjaustekniikoista mediatietouteen.
Erityislukion opiskelijat noudattavat opetussuunnitelmaa, jossa painottuvat informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän lisäksi näitä tukevat
luonnontieteelliset ja humanistiset kurssit sekä kielikurssit. Erityislukiosta
valmistuvat suorittavat vähintään 12 erityiskurssia ja saavat tällöin vähentää
muiden aineiden pakollisten kurssien määrästä enintään kahdeksan (8) kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen
oppiaineen pakollisista kursseista. Vähennystä ei voi tehdä kirjoitettavissa
oppiaineissa.
ICT-alan kurssit ovat myös muiden kuin erityislukiolaisten valittavissa.
Mikäli ryhmiin on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, ICTlukiolaiset ovat etusijalla.
Osa ICT-lukion opiskelijoista suorittaa ICT-alan jatko-opinnoiksi kelpaavia
opintoja Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella, Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen yksikössä sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Korkeakouluissa suoritetut kurssit hyväksytään mukaan erityislukiolaisten kurssikertymään hänen valmistuessaan ICT-lukiosta.
Kerttulin lukio tekee tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. ICT-lukion
yhteistyöyritykset mahdollistavat erityislukion opiskelijoille monipuolisen
tutustumisen ICT-alan ajankohtaisiin kysymyksiin, käytänteisiin sekä työtehtäviin. Vakiintuneita yhteistyön muotoja ovat muun muassa asiantuntijaluennot, yritysvierailut, työharjoittelut, erilaiset projektit, tuotetestaukset
sekä vapaamuotoisemmat tapahtumat.
ICT-lukiosta valmistuva opiskelija saa erillisen ICT-lukion päättötodistuksen.
Cisco Certified Network Associate (CCNA) -koulutus
Cisco Systems käynnisti syksyllä 1997 laajan Internet-verkon kautta tapahtuvan koulutusohjelman, Cisco Networking Academy Programin, auttaakseen opiskelijoita saavuttamaan ne työelämän taidot, joita nykyajan
Internet-taloudessa tarvitaan. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ja taidot tietoverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja
ylläpidossa. Koulutus tapahtuu joko alueellisissa (regional) tai paikallisissa
oppilaitoksissa (local academy).
Cisco Networking Academy Program -koulutusohjelma mahdollistaa CCNA-tutkinnon suorittamisen. Koulutus itsessään ei oikeuta sertifikaattiin
(CCENT tai CCNA). Sertifikaatin saavuttamiseksi on läpäistävä valvottu,
maksullinen testi testejä vastaanottavissa yrityksissä.
Kerttulin lukiossa CCNA-koulutusta annetaan CCNA Discovery -materiaalin mukaisesti. Kurssin materiaali (vuorovaikutteinen reaaliaikainen verkkomateriaali, oppikirjat, laboratorioharjoitukset sekä simulaatioharjoitukset)
jakaantuu neljään erilliseen osaan (semesteriin). Kunkin semesterin aikana
suoritetaan teoriaopintoja testeineen sekä käytännön laboratorioharjoituksia
joko pitkälle kehitettyjä simulaattoreita hyödyntäen tai oikean verkkoraudan
parissa laboratoriotiloissa. Semesterin päättää koneilla tehtävä finaalikoe ja
mahdollisesti laboratoriossa tehtävä käytännön taitoja mittaava loppukoe.
1. Semester: Networking for Home and Small Businesses
2. Semester: Working at a Small-to-Medium Business or ISP
3. Semester: Introducing Routing and Switching in the Enterprise
4. Semester: Designing and Supporting Computer Networks
Kurssin teoriaopetus tapahtuu käytännössä valmiin englanninkielisen verkkomateriaalin avulla. Opetuskielenä on kuitenkin suomi. Kurssiin kuuluu
myös paljon käytännön laboratoriotöitä, jotka suoritetaan Kerttulin lukion
tai ammattikorkeakoulun tietoliikennetekniikan laboratorioissa ICT-talolla.
CCNA-tutkinto on kansainvälisesti arvostettu tietotekniikan tutkinto, joka
hyväksytään opinnoiksi useissa tietotekniikan korkea-asteen kouluissa.
Opiskelija saa jokaisesta suoritetusta semesteristä erillisen todistuksen. Todistuksen avulla opiskelija voi pyytää CCNA-kurssien hyväksilukemista
jatko-opinnoissaan. Jos CCNA-tutkinto jää kesken, voi sen jatkaa valmiiksi
esim. jossain suomalaisessa koulutusta antavassa oppilaitoksessa.
Opiskelijat valitsevat ensimmäiseksi vuodeksi kurssit IT13 ja IT14, toiseksi
vuodeksi IT15 ja IT16. Viimeinen Cisco-kurssi IT17 tarjotaan vuorovuosittain, joten tämä kurssi valitaan vuodesta riippuen joko toisena vuonna tai
kolmannen vuoden alussa. Kurssit IT15, IT16 ja IT17 ovat laajuudeltaan
kahden kurssin suuruisia. Lähiopetustunteja näissä kursseissa ei ole enempää normaaleihin kursseihin verrattuna.
Semesterit III ja IV voidaan suorittaa osittain itsenäisesti, jos valintoja ei ole
riittävästi normaalin opetusryhmän perustamiseksi.
CCNA-tutkinnon suorittaminen Kerttulin lukiossa
1. LUKUVUOSI
2. LUKUVUOSI
IT1 + IT4 + IT13 + IT14 IT15 + IT16 (+IT17)
mahdollinen
CCENT-sertifikaatti
3. LUKUVUOSI
IT17
mahdollinen CCNAsertifikaatti
LUKUVUONNA 2013–2014 YHTEISTYÖSSÄ KORKEAKOULUJEN
KANSSA JÄRJESTETTÄVÄ OPETUS
Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos
Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun yliopiston edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita
suorittamaan informaatioteknologian opintoja yliopistolle.
Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan pitkän matematiikan sekä informaatioteknologian kurssien IT3, IT5 ja IT7 arvosanoja.
Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun yliopistossa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa.
Jos opiskelija suorittaa informaatioteknologian perusopintoja yliopistossa
lukioaikanaan hyvin arvosanoin vähintään Turun yliopiston kunakin vuonna
erikseen ilmoittaman määrän, on hänellä mahdollisuus päästä, suoritettuaan yo-tutkinnon yliopiston erikseen määrittelemällä tasolla, opiskelemaan
avoimen väylän kautta Turun yliopistoon informaatioteknologiaa ilman pääsykoetta.
Kursseina tarjottiin lukuvuonna 2012–2013 mm.
Johdatus informaatioteknologiaan
2 op. (opintopistettä)
Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssi 5 op.
Olio-ohjelmoinnin perusteet 5 op.
Yliopisto-opintojen mukaiset valinnat Kerttulin lukiossa
1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI
3. LUKUVUOSI
IT1 + IT3 + IT7
IT5 (jakso1) (+ IT9)
(IT9)
mahdolliset opinnot yliopistolla
mahdolliset opinnot yliopistolla
Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede
Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun kauppakorkeakoulun edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion
opiskelijoita suorittamaan tietojärjestelmätieteen opintoja Turun kauppakorkeakouluun.
Opintojaksojen maksimi on 20 opintopistettä / opiskelija tai vuosittaisen sopimuksen mukaan. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan informaatioteknologian ja
englannin arvosanoja.
Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun kauppakorkeakoulussa sekä useissa muissa Suomen
korkeakouluissa. Opiskelija ei saa lisäetua kurssien suorittamisesta pyrkiessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun.
Tietojärjestelmätieteen aine tarjoaa Kerttulin lukion ICT-lukiolaisille suoritettavaksi seuraavat kurssit:
Tietohallinnon perusteet 2 op. (2. vuoden kevät)
Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä 4 op. (3. vuoden syksy)
Paikkatietojärjestelmien peruskurssi 6 op. (3. vuoden syksy)
Verkkoliiketoiminta
(2./3. vuoden kevät)
Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa
Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun ammattikorkeakoulun edustajat valitsevat sopivaksi katsomansa määrän vuosittain halukkaita opiskelijoita
suorittamaan tietotekniikan opintoja Turun ammattikorkeakouluun. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä.
Kursseista sovitaan erikseen vuosittain.
KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (A)
Pakolliset kurssit
A1
A2
A3
A4
A5
A6
Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
Tekstien rakenteita ja merkityksiä
Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
Tekstit ja vaikuttaminen
Teksti, tyyli ja konteksti
Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Valtakunnalliset syventävät kurssit
A7
A8
A9
Puheviestintätaitojen syventäminen
Tekstitaitojen syventäminen
Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
Koulukohtaiset syventävät kurssit
A10
Luova kirjoittaminen
Tuotetaan erilaisia proosatekstejä ja runoja ja hiotaan omia
tekstejä. Lisäksi saadaan ohjausta tyyli- ja kieliseikkoihin, tutustutaan eri kaunokirjallisuuden lajeihin ja tuotetaan yhteinen
julkaisun.
A11
Asiakirjoittamisen kurssi
Perehdytään hyvän asiatyylin piirteisiin ja harjoitellaan selkeän, hyvin viestivän suomen kielen tuottamista.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
A12
Monimuotoinen kirjallisuus
Kurssilla kurkistetaan syvemmälle kirjallisuuden maailmaan
erilaisten erittely- ja analyysitehtävien avulla. Kurssi suoritetaan etäkurssina.
A13Näyttämötaide
Kurssi toteutetaan äidinkielen ja kuvataiteen integraationa. Se
järjestetään noin joka 3. vuonna. Kurssilla perehdytään teatterin maailmaan ja näytelmään taiteenlajina.
RUOTSI A-KIELI (BA)
Pakolliset kurssit
BA1 Arkielämää Pohjoismaissa
BA2 Ihmiset ympärillämme
BA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa
BA4Elinympäristömme
BA5 Opiskelu ja työ
BA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä
Valtakunnalliset syventävät kurssit
BA7 Puhu ja ymmärrä paremmin
BA8 Tiede, talous ja tekniikka
Koulukohtaiset syventävät kurssit
BA9 Lukion ruotsin kertauskurssi
Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja
kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen ylioppilaskokeen
eri tehtävätyyppejä.
BA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
BA11 Ruotsin tukikurssi
Ruotsin perusasioiden kertausta 1. vuoden opiskelijoille.
BA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
BA13Kieliharjoittelu
Työskentely itse hankitussa kesätyöpaikassa Ahvenanmaalla,
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään kolmen viikon ajan tai osallistuminen vähintään kolmen viikon
pituiselle ruotsin kielen kielikurssille. Kurssin suorituksen
edellytyksenä on työ- tai kurssitodistuksen esittäminen sekä
työskentelyn osalta kirjallisen raportin kirjoittaminen.
RUOTSI B1-KIELI (BB)
Pakolliset kurssit
BB1 Koulu ja vapaa-aika
BB2 Arkielämää Pohjoismaissa
BB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
BB4 Elämää yhdessä ja erikseen
BB5Elinympäristömme
Valtakunnalliset syventävät kurssit
BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin
BB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Koulukohtaiset syventävät kurssit
BB8 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta
laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
BB9 Lukion ruotsin kertauskurssi
Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja
kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen yo-kokeen eri tehtävätyyppejä.
BB10 Ruotsin tukikurssi
Ruotsin perusasioiden kertausta 1. vuoden opiskelijoille.
BB11 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden peruskurssi
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
BB12Kieliharjoittelu
Työskentely itse hankitussa kesätyöpaikassa Ahvenanmaalla,
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään kolmen viikon ajan tai osallistuminen vähintään kolmen viikon
pituiselle ruotsin kielen kielikurssille. Kurssin suorituksen
edellytyksenä on työ- tai kurssitodistuksen esittäminen sekä
työskentelyn osalta kirjallisen raportin kirjoittaminen.
ENGLANTI A-KIELI (EA)
Pakolliset kurssit
EA1 Nuori ja hänen maailmansa
EA2 Viestintä ja vapaa-aika
EA3 Opiskelu ja työ
EA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
EA5Kulttuuri
EA6 Tiede, talous ja tekniikka
Valtakunnalliset syventävät kurssit
EA7 Luonto ja kestävä kehitys
EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
Koulukohtaiset syventävät kurssit
EA9 Lukion englannin kertauskurssi
Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja
kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen yo-kokeen eri tehtävätyyppejä.
EA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
EA11 Englannin tukikurssi
Harjoituskurssi englannin kielen perusasioiden kertaamiseksi.
EA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
EA13 Leirikoulu Englannissa
Leirikoulu kestää viikon, ja ajankohtana on 2. opiskeluvuoden
kevät. Tavoitteena on peruskielitaidon ja kommunikatiivisten
taitojen vahvistaminen sekä kulttuurin tuntemuksen laajentaminen.
B2- JA B3-KIELET
B2-kieli on perusopetuksen 8. luokalla alkanut kieli. B3-kieli on lukiossa
aloitettava valinnainen vieras kieli. Kummassakin oppiaineessa on vain syventäviä kursseja
B2-SAKSA (SC) JA B2-RANSKA (FC)
SC1, FC1
SC2, FC2
SC3, FC3
SC4, FC4
SC5, FC5
SC6, FC6
SC7, FC7
SC8, FC8
Vapaa-aika ja harrastukset
Meillä ja muualla
Ennen ja nyt
Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kulttuuri
Yhteinen maapallomme
Tiede ja tekniikka
Luonto ja kestävä kehitys
B3-SAKSA (SD) JA B3-RANSKA (FD)
SD1, FD1
SD2, FD2
SD3, FD3
SD4, FD4
SD5, FD5
SD6, FD6
SD7, FD7
SD8, FD8
SD9, FD9
SD10, FD10
Hyvää päivää, hauska tutustua
Näin asiat hoituvat
Vapaa-aika ja harrastukset
Meillä ja muualla
Ennen ja nyt
Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kulttuuri
Yhteinen maapallomme
Tiede ja tekniikka
Luonto ja kestävä kehitys
PITKÄ MATEMATIIKKA (M)
Pakolliset kurssit
M1
Funktiot ja yhtälöt
M2Polynomifunktiot
M3Geometria
M4 Analyyttinen geometria
M5Vektorit
M6 Todennäköisyys ja tilastot
M7Derivaatta
M8 Juuri ja logaritmifunktiot
M9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
M10Integraalilaskenta
Valtakunnalliset syventävät kurssit
M11 Lukuteoria ja logiikka
M12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
M13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
Koulukohtaiset syventävät kurssit
M14Kertauskurssi
Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja ja harjaannutaan käyttämään niitä monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa.
M15 Pitkän matematiikan tukijalka
Kerrataan ensimmäisen vuoden kurssien asioita.
M16 Tehokertaus harjoittelun avulla
Kerrataan pakollisten kurssien sisällöt pääasiassa laskemalla.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi
Tutustutaan tietotekniikkaa tukeviin matematiikan osa-alueisiin, esim. logiikkaan, kombinatoriikkaan, matriiseihin, determinantteihin, kryptografiaan, graafiteoriaan sekä koodausteoriaan.
M18 Tilastomatematiikkaa jatko-opintoihin
M19Talousmatematiikkaa
Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita
laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia
malleja lukujonojen ja summien avulla.
M20 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin
LYHYT MATEMATIIKKA (N)
Pakolliset kurssit
N1
Lausekkeet ja yhtälöt
N2Geometria
N3
Matemaattisia malleja I
N4
Matemaattinen analyysi
N5
Tilastot ja todennäköisyys
N6
Matemaattisia malleja II
Valtakunnalliset syventävät kurssit
N7Talousmatematiikka
N8
Matemaattisia malleja III
Koulukohtaiset syventävät kurssit
N9Kertauskurssi
Kerrataan pakollisten kurssien (N1–4 ja N6) tärkeimmät asiasisällöt.
N10
Lisää älliä
Kerrataan N5-kurssin asioita ja eriytettynä N8-kurssin asioita
sekä harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
N11
Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin
N12
Tilastomatematiikkaa jatko-opintoihin
BIOLOGIA (BI)
Pakolliset kurssit
BI1Eliömaailma
BI2 Solu ja perinnöllisyys
Valtakunnalliset syventävät kurssit
BI3Ympäristöekologia
BI4 Ihmisen biologia
BI5Bioteknologia
Koulukohtaiset syventävät kurssit
BI6
Biologian kertauskurssi
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin biologian koekysymyksiin.
Kerrataan opiskelijoiden toiveita huomioiden BI1–5 kurssien
keskeiset sisällöt.
BI7
Bioteknologia II
Opiskelijat syventävät tietojaan bio- ja geenitekniikan keskeisistä menetelmistä. Tehdään yksinkertaisia bio- ja geenitekniikan laborointeja. Vieraillaan biotekniikkaa hyödyntävissä
laitoksissa.
BI8
Biologian laboroinnit
Tehdään myös vaativampia laborointeja lukion biologian kurssien keskeisistä oppisisällöistä.
BI9
Solubiologian jatkokurssi
Kurssin keskeisenä sisältönä on virusten ja solujen rakenteen
ja toiminnan syvällinen tuntemus. Kurssi valmentaa lääketieteen, biologian ja liikunta- ja terveystieteellisten alojen
pääsykokeisiin ja antaa loistavat valmiudet biologian ylioppilaskirjoituksiin.
BI10 Ihmisen biologian jatkokurssi
Kurssin keskeisenä sisältönä on ihmisen rakenteiden ja fysiologian syvällinen ymmärtäminen Kurssi valmentaa lääketieteen, biologian ja liikunta- ja terveystieteellisten alojen
pääsykokeisiin ja antaa loistavat valmiudet biologian ylioppilaskirjoituksiin.
MAANTIEDE (GE)
Pakolliset kurssit
GE1 Sininen planeetta
GE2 Yhteinen maailma
Valtakunnalliset syventävät kurssit
GE3 Riskien maailma
GE4Aluetutkimus
Koulukohtaiset syventävät kurssit
GE5 Maantieteen kertauskurssi
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin maantieteen koekysymyksiin.
Kerrataan opiskelijoiden toiveita huomioiden GE1–4 kurssien
keskeiset sisällöt.
GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi
Kurssilla tutustutaan erilaisiin karttoihin, karttatulkintaan ja
kartografian käyttämiin keinoihin. Kurssiin kuuluu useita erilaisia karttatöitä (sekä käsin että tietokoneella piirrettyjä), joista kerätään portfolio.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
GE7 Talous- ja kehitysmaantiede
Tutustutaan talousmaantieteellisiin ilmiöihin ja aineistoihin
alueellisesti. Käsitellään kehitysmaiden erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet alueellisesti tarkasteltuna.
GE8 Maailman kulttuurit
Tutustutaan maailman kulttuureihin. Kurssi antaa hyviä valmiuksia esimerkiksi kaupan ja urheilun ammattilaisille, jotka
matkustavat paljon. Suositellaan myös vaihto-oppilaiksi hakeutuville.
FYSIIKKA (FY)
Pakollinen kurssi
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
Valtakunnalliset syventävät kurssit
FY2Lämpö
FY3Aallot
FY4 Liikkeen lait
FY5 Pyöriminen ja gravitaatio
FY6Sähkö
FY7Sähkömagnetismi
FY8 Aine ja säteily
Koulukohtainen syventävä kurssi
FY9 Fysiikan kokoava kurssi
Parannetaan laskuvalmiuksia ylioppilaskirjoituksia ja pääsykokeita silmälläpitäen.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
FY10 Tutki ja kokeile
Opiskelija oppii ymmärtämään kokeellisen toiminnan avulla
paremmin fysiikkaa ja saa paremman pohjan jatkokursseille.
Kurssilla tehdään fysiikan eri kursseihin liittyvää kokeellista
työskentelyä, joka ei vaadi syvällisiä pohjatietoja, ja tutustutaan sähköopin ja elektroniikan peruskomponentteihin.
FY11 Valmennus jatko-opintoihin
FY12 Sähkö ja elektroniikka
Syvennetään sähkö- ja sähkömagnetismiopin tietoja, tutustutaan elektroniikan peruskomponentteihin ja niiden toimintaan
sekä ymmärretään, suunnitellaan ja toteutetaan yksinkertaisten
piirien toimintaa.
KEMIA (KE)
Pakollinen kurssi
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
Valtakunnalliset syventävät kurssit
KE2
KE3
KE4
KE5
Kemian mikromaailma
Reaktiot ja energia
Metallit ja materiaalit
Reaktiot ja tasapaino
Koulukohtainen syventävä kurssi
KE6 Kemian kertaus
Kerrataan lukion kemian oppimäärä ja vahvistetaan laskuvalmiuksia mm. vanhojen yo-tehtävien ja sisäänpääsykokeiden
avulla.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
KE7 Tutki ja kokeile kemiaa
KE8 Kemian valmennus jatko-opintoihin
USKONTO (UE)
Pakolliset kurssit
UE1 Uskonnon luonne ja merkitys
UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
UE3 Ihmisen elämä ja etiikka
Valtakunnalliset syventävät kurssit
UE4 Uskontojen maailmat
UE5 Mihin suomalainen uskoo?
Koulukohtainen syventävä kurssi
UE6 Uskonnon kertauskurssi
Kerrataan lukion uskonnon kurssien keskeisiä asioita ja opitaan kirjoittamaan mahdollisimman hyviä esseevastauksia.
Koulukohtainen soveltava kurssi
UE7Myyttikurssi
Tutustutaan luomista, ihmisen elämää ja maailmanloppua käsitteleviin myytteihin
FILOSOFIA (FF)
Pakollinen kurssi
FF1
Johdatus filosofiseen ajatteluun
Valtakunnalliset syventävät kurssit
FF2
FF3
FF4
Filosofinen etiikka
Tiedon ja todellisuuden filosofia
Yhteiskuntafilosofia
HISTORIA (HI)
Pakolliset kurssit
HI1
HI2
HI3
HI4
Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Eurooppalainen ihminen
Kansainväliset suhteet
Suomen historian käännekohtia
Valtakunnalliset syventävät kurssit
HI5
HI6
Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
Kulttuurien kohtaaminen
Koulukohtaiset syventävät kurssit
HI7
Historian preppauskurssi abeille
Valmistaudutaan historian ainereaalikokeeseen kertaamalla
kurssien keskeiset sisällöt ja harjoittelemalla vastaustekniikkaa dokumenttien, kuvien ja tilastojen tulkintaa.
HI8
Maailmantilanne nyt
HI3- ja HI4-kurssien jatkokurssi, jossa tarkastellaan ja analysoidaan ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä ja selvitetään
niiden taustoja ja vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja
talouteen. Kurssimateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta ja eri joukkoviestinten tarjoamaa aineistoa.
HI9
Antiikin kurssi
Kurssilla syvennytään antiikin Kreikan/Rooman historiaan.
Kurssiin voi sisältyä opintomatka tutkittuun kohteeseen.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
HI10Tutkielmakurssi
Kurssin aikana opiskelijat tekevät ohjatun tutkielman historiaan tai yhteiskuntaan liittyvästä aiheesta. Kurssilla opiskellaan
tutkimusprosessia kuten lähteiden hakua ja käyttöä, kysymyksenasettelua, tutkielman laatimista ja seminaarityöskentelyä.
Kurssiin voi liittyä opintoja Turun yliopiston historian laitoksella.
YHTEISKUNTAOPPI (YH)
Pakolliset kurssit
YH1Yhteiskuntatieto
YH2Taloustieto
Valtakunnalliset syventävät kurssit
YH3 Kansalaisen lakitieto
YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Koulukohtaiset syventävät kurssit
YH5 Yhteiskuntaopin preppauskurssi abeille
Valmistaudutaan yhteiskuntaopin ainereaalikokeeseen. Kerrataan kurssien keskeiset sisällöt, harjoitellaan tilastojen ja dokumenttiaineiston käyttöä ja hiotaan vastaustekniikkaa.
YH6 Taloustiedon syventävä kurssi
Kurssilla syvennetään taloustiedon peruskurssilla opittuja asioita. Erityishuomio kiinnitetään ajankohtaisiin talouden asioihin sekä mikro- että makrotalouden näkökulmasta. Kurssi
valmentaa kauppatieteen ja taloustieteen pääsykokeisiin.
YH7 Yhteiskuntatiedon syventävä kurssi
Kurssilla syvennetään yhteiskuntaopin peruskurssilla käytyjä
asioita mm. valtio-opin ja sosiaalipolitiikan osalta. Kurssilla
seurataan ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua ja
kurssi valmentaa opiskelijaa yhteiskuntatieteellisen pääsykokeisiin.
YH8 Lakitiedon syventävä kurssi
Kurssilla syvennetään lakitiedon peruskurssilla omaksuttuja
asioita ja valmennetaan oikeustieteellisen pääsykokeeseen.
PSYKOLOGIA (PS)
Pakollinen kurssi
PS1
Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Valtakunnalliset syventävät kurssit
PS2
PS3
PS4
PS5
Ihmisen psyykkinen kehitys
Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Persoonallisuus ja mielenterveys
Koulukohtaiset syventävät kurssit
PS6
Psykologian kertauskurssi
Kerrataan lukion psykologian kurssien keskeisiä asioita ja opitaan kirjoittamaan mahdollisimman hyviä ja jäsenneltyjä esseevastauksia.
PS7Sosiaalipsykologia
Tutustutaan sosiaalipsykologian perusteisiin.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
PS8Urheilupsykologia
Tutustutaan urheilupsykologian peruskysymyksiin. Kurssi antaa käytännönläheisiä eväitä oman mielen ja kehon tuntemukseen sekä näiden kytkemiseen liikunta- ja urheilusuorituksiin.
PS9
Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi
Tavoitteena on oman itsetuntemuksen lisääntyminen ja ihmissuhteiden ymmärtäminen. Opitaan ihmissuhdetaitojen ja itsetuntemuksen perusteet vuorovaikutus-, NLP-, mielikuva- ja
draamaharjoituksin.
MUSIIKKI (MU)
Pakolliset kurssit
MU1 Musiikki ja minä
MU2 Moniääninen Suomi
Valtakunnalliset syventävät kurssit
MU3 Ovet auki musiikille
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
MU5Musiikkiprojekti
Koulukohtaiset syventävät kurssit
MU6Musiikkiprojekti
Kurssilla keskitytään taiteiden väliseen toimintaan sekä perehdytään äänentoistolaitteiston käyttöön. Harjoituksia saattaa
olla myös oppituntien ulkopuolella sopimuksen mukaan.
MU7Musiikkiprojekti
Kurssilla keskitytään tuottamaan musiikkiesitys koulun juhliin. Harjoituksia saattaa olla myös oppituntien ulkopuolella
sopimuksen mukaan.
Koulukohtainen soveltava kurssi
MU8 Studiotyöskentelyn kurssi
Kurssin tavoitteena on tuottaa koulun studiolaitteilla tallennettu demo harjoitelluista kappaleista ja mahdollisesti pieni levynjulkistamiskeikka yleisölle. Kurssilla keskitytään harjoittelemaan bändityöskentelyä soittamisen ja laulamisen kautta.
Tarvittavaan laiteoppiin perehdytään bändityöskentelyn ohessa. Työskentelyä saattaa olla oppituntien ulkopuolisella ajalla
sopimuksen mukaan.
KUVATAIDE (KU)
Pakolliset kurssit
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri
KU2 Ympäristö, paikka ja tila
Valtakunnalliset syventävät kurssit
KU3
KU4
KU5
KU6
Media ja kuvien viestit
Taiteen kuvista omiin kuviin
Nykytaiteen työpaja
Arkkitehtuuri ja muotoilu
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
KU7 Piirustus, maalaus ja grafiikka
Opiskelija saa mahdollisuuden kehittää omaa kuvailmaisuaan,
tutustuu erilaisten aihe-, materiaali- ja tekniikkakokeilujen
kautta piirustuksen ja maalauksen ilmaisukeinoihin sekä kokeilee jotakin taidegrafiikan menetelmää
KU8 Keramiikka ja kuvanveisto
Tutustutaan keramiikkataiteeseen ja kuvanveistoon ja opitaan
uusia sisältöjä ja menetelmiä omaan kuvailmaisuun.
KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi
Kurssilla harjoitellaan laajan, pitkäjänteisyyttä vaativan kuvataiteen projektityön tekemistä. Opiskelija saa halutessaan
mahdollisuuden suorittaa valtakunnallisen kuvataiteen lukiodiplomin
LIIKUNTA (LT/LP)
Pakolliset kurssit
LI1
LI2
Taitoa ja kuntoa
Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Valtakunnalliset syventävät kurssit
LI3 Virkisty liikunnasta
LI4 Yhdessä liikkuen
LI5Kuntoliikunta
Koulukohtaiset syventävät kurssit
LI6
Liikunnan lukiodiplomi
Liikunnan diplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisuudesta, harrastuneisuudesta sekä erityisosaamisesta.
Siinä arvioidaan myös opiskelijan liikuntatiedot ja yhteistyötaidot.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
LI7
Liikunnalliselle alalle valmentava kurssi
Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia haettaessa opiskelemaan liikunnanopettajan tai -ohjaajan ammattiin. Kurssilla tutustutaan em. alojen pääsykoetehtäviin.
TERVEYSTIETO (TE)
Pakollinen kurssi
TE1 Terveyden perusteet
Valtakunnalliset syventävät kurssit
TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä
TE3 Terveys ja tutkimus
Koulukohtainen syventävä kurssi
TE4 Terveystiedon kertauskurssi
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin terveystiedon koekysymyksiin.
Mietitään, miten vastaus rajataan, miten syy–seuraus-suhteita
esitellään sekä mm. miten taulukoita ja diagrammeja tulkitaan.
Koulukohtainen soveltava kurssi
TE5Ensiapukurssi
OPINTO-OHJAUS (OP)
Pakollinen kurssi
OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus
Valtakunnallinen syventävä kurssi
OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
OP3Opiskelijatutor-kurssi
Kurssi antaa tutor-opiskelijoille valmiuksia toimia uusien lukiolaisten vertaisohjaajina yhteistyössä ryhmänohjaajien kanssa. Käytännössä tutorit opastavat uusia lukiolaisia opiskelun
suunnittelussa ja valintojen tekemisessä. Tutorit opastavat uusia lukiolaisia talon tapoihin, tiloihin ja sääntöihin.
OP4 Aktiivinen kansalainen
Kurssin tavoitteena on oppia vaikuttamaan omaan kouluyhteisöön oppilaskunnan toiminnan avulla. Kurssin toiminta sovitaan yhdessä vuosittain oppilaskunnan ohjaavan opettajan
kanssa.
OP5 Taitava oppija – toimintaa ja dialogia
Kurssin tavoitteena on tunnistaa omia oppimisen esteitä ja saada niihin opetusta. Kurssin aikana tehdään Ylioppilastutkintolautakunnan vaatima virallinen lukemisen ja kirjoittamisen
testi.
INFORMAATIOTEKNOLOGIA (IT)
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
IT1
Tietokoneen peruskäyttö
Kurssilla harjoitellaan yleisimmin opiskelussa, kotona ja työelämässä tarvittavia tietokoneen käyttötaitoja. Tietokoneen
koostumuksen ja toimintaperiaatteiden lisäksi tarkastellaan
työvälineohjelmien toimintaa sekä tutustutaan uusiin päivittäistä kommunikointia helpottaviin ratkaisuihin. Kurssin painopiste on tietokoneen käytön harjoittelussa.
IT2
Työelämän toimisto-ohjelmat
Kurssilla käsitellään mm. tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja erilaisten esitysohjelmistojen edistyneitä piirteitä sekä
tutustutaan tietotekniikan mahdollistamiin ryhmätyöskentelymuotoihin.
IT3
Ohjelmoinnin peruskurssi
Kurssilla tutustutaan algoritmien kuvaukseen, tieto- ja ohjausrakenteisiin sekä jonkin ohjelmointikielen perusteisiin. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö ja opitaan ohjelman dokumentointi.
IT4Internet
Kurssilla tutustutaan tietoverkkojen ja erityisesti Internetin
mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin erilaisia sovelluksia käytettäessä. Kurssilla tarkastellaan myös Internetin teknistä rakennetta ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Internetin lisäksi tutustutaan uusien päätelaitteiden toimintaan (matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, tabletit jne.) ja
HTML-kielen alkeisiin.
IT5Tietorakenteet
Kurssilla tutustutaan yleisimpien tietorakenteiden periaatteisiin sekä haku- ja lajittelualgoritmeihin. Kurssi edellyttää
ohjelmointikurssin suorittamista tai muuten vastaavia tietoja.
Kurssi on teoriapainotteinen ja tarkoitettu opiskelijoille, jotka
aikovat informaatioteknologian jatko-opintoihin ja se on pakollinen lukioaikana yliopisto-opintoihin osallistuville.
IT6Tiedonhallinta
Kurssilla tarkastellaan erilaisia tietokantaratkaisuita, opitaan
ymmärtämään tietokantojen mukanaan tuomat hyödyt niin yksityisen ihmisen kuin yrityksenkin näkökulmasta sekä tutustutaan SQL-kielen alkeisiin.
IT7
Ohjelmoinnin jatkokurssi
Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ohjelmointitaitoja rakenteisesta ohjelmoinnista olio-ohjelmoinnin suuntaan.
IT8
Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa
Erityisesti monipuoliset perustiedot ja -taidot omaaville ja
alalle aikoville ICT-lukion opiskelijoille tarkoitettu kurssi informaatioteknologian uusista tuulista. Kurssin aikana käsitellään myös jatko-opintoja ja niihin pyrkimistä.
IT9WWW-ohjelmointi
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat WWW-ohjelmoinnin erityispiirteisiin. Opiskelijat tuottavat pienimuotoisen
WWW-sivuston.
IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet
Tutustutaan logiikan ja loogisten piirien alkeisiin. Kurssilla
perehdytään tietokoneitten digitaalipiireissä käytettyyn Boolen algebran sovellusalueeseen: loogisiin piireihin. Tutustutaan erilaisiin portteihin, analysoidaan erilaisten piirien tuloksia, pyritään yksinkertaistamaan annettuja piirejä ja lopuksi
suunnittelemaan erilaisia minimoituja porttipiirejä.
IT11Linux
Kurssilla tutustutaan Linux käyttöjärjestelmän perusteisiin,
komentotulkkiin, graafiseen käyttöliittymään ja sovellusohjelmiin.
IT12Projektikurssi
Kurssin tavoitteena on mahdollistaa ICT-lukiolaisille informaatioteknologiaan liittyvien projektien tekeminen (esim. ohjelmointiprojektit).
IT13 Cisco CCNA I/IV 1/2
IT14 Cisco CCNA I/IV 2/2
IT15 Cisco CCNA II/IV
IT16 Cisco CCNA III/IV
IT17 Cisco CCNA IV/IV
IT18Kymmensormijärjestelmä
Kurssin aikana opiskelijat tutustuvat kymmensormijärjestelmän periaatteisiin ja parantavat omaa näppäilytaitoaan ja -nopeuttaan.
IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla
Opiskelija oppii kuvankäsittelyohjelman perusteita, oppii ymmärtämään kuvamanipulaation mahdollisuuksia ja haittoja
sekä oppii arvioimaan kriittisesti median kuvamateriaalia
IT20 Tietokonepelien maailma
Tutustutaan tietokonepelien maailmaan. Pelien historiaa, nykyajan pelit, pelien suosion syitä ja pelintekoprosessi. Kurssilla suunnitellaan ja tehdään tietokonepeli.
IT21Multimedia
Kurssilla tutustutaan multimediakehittimien perusominaisuuksiin ja harjoitellaan mm. digitaalikameran ja -videon käyttöä.
Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, joka koostuu tekstin, kuvan, videon ja äänen yhdistämisestä multimediaesitykseksi.
DIGITAALINEN VIESTINTÄ (COMMUNICATION TECHNOLOGY, CT)
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
CT1 Digitaalinen viestintä 1
Opiskelija tutustuu lehden, radion ja TV:n tekemiseen digitaalisten
välineiden kautta.
CT2 Digitaalinen viestintä 2
Opiskelija perehtyy syvemmin omaan, ennalta määrättyyn digitaalisen median osa-alueeseen.
CT3Kuvaviestintä
Tutustutaan graafisen viestinnän perusteisiin ja kuvan rooliin vies-
tinnässä.
CT4Valokuvakurssi
Tutustutaan valokuvauksen historiaan ja valokuvauksen merkitykseen tällä hetkellä sekä valokuvauksen tekniikkaan ja ilmaisukeinoihin.
CT5Elokuvakurssi
Tutustutaan elokuvan historiaan ja lajityyppeihin, ajankohtaisiin elokuviin sekä elokuvan kieleen, ilmaisukeinoihin ja tekniikkaan. Opiskelija saa mahdollisuuden kokeilla videokuvausta ja editointia sekä oppii analysoimaan elokuvaa.
CT6 Koulun lehden toimittaminen
Koulun lehden tekemisessä tutustutaan lehtijuttujen tekoon ja
kuvien ottamiseen. Tavoitteena on tehdä opiskelijoiden näköinen lehti.
CT7Mediadiplomi
Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta syventävää tai soveltavaa kurssia median
eri aloilta oppilas voi osallistua Mediadiplomikurssille. Me-
dian lukiodiplomin tavoitteena on edistää viestintäsivistystä
ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan mediaelämänkerta ja
kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomi korvaa
pienin lisäyksin ICT-linjan päättötyön, jolloin kurssin saa ICTpäättötyön nimellä.
CT8Videoeditointi
Kurssilla opetellaan videoeditointia: leikkaus ja äänen (musiikin ja efektien) tuominen videoon. Kurssilla tarkastellaan
myös editoinnin vaikutusta elokuvaan. Opitaan editoimisen lisäksi kuvauksen alkeet. Opiskelija pystyy tekemään mm. valmennusvideoita tai pienoiselokuvia.
CT9Animaatio
Animaatiota voi tehdä nykyään monella eri tapaa: piirtämällä, muovaamalla, still-kuvilla ja flashillä. Kurssilla opetellaan
kolmella eri tavalla tehdä animaatio.
LIIKENNEKASVATUS (LO)
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
LO1Liikennekasvatus
Kurssi toteutetaan yhteistyössä autokoulun kanssa. Kurssilla
annetaan auton ajokorttiin vaadittava teoreettinen liikennetietous. Osallistujilta edellytetään 17,5 vuoden ikää.
Huom! Kaikki kurssit eivät toteudu joka vuosi. Osa vieraiden kielten opetuksesta järjestetään yhdessä Turun muiden lukioiden kanssa. Lisäksi käytössä on Turun seudun verkko-opetuksen tarjoamat kurssit.
URHEILUVALMENNUS
Yleiskuvaus
Urheilulukion valmennus on osa Kerttulin urheilulukiossa opiskelevan
urheilijan päivittäisharjoittelua. Se tukee ja täydentää urheilijan yksilö- ja
joukkuevalmennusta. Valmennus noudattaa suomalaisen valmennusjärjestelmän perusperiaatteita. Sen tavoite on edistää urheilijan kehittymistä lajissaan kohti urheilu-uransa huippukautta.
Valmennus noudattaa lukio-opintojen eri vaiheissa seuraavia linjoja:
• Ensimmäisen vuoden aikana aloitetaan urheilijan yksilöllisten perustaitojen ja fyysisen suorituskyvyn parantaminen. Samalla opiskelija totutetaan omatoimiseen harjoitteluun ja ajatteluun ohjatun valmentautumisen
ohessa. Erityisesti syvennetään urheilijan käsitystä omasta lajistaan ja
korostetaan perusasioiden hallinnan merkitystä menestyksellisessä urheilemisessa ja yhteistoiminnassa.
• Toisena ja kolmantena vuotena vahvistetaan ja kehitetään valmennettavien taitoja ja fyysisistä suorituskykyä. Tavoitteena on tasapainoinen,
itseensä luottava ja positiivinen eurooppalainen urheilija.
Yleiset tavoitteet
• Opiskelija kehittyy urheilijana, suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia.
• Opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet sekä sitoutuu määrätietoiseen ohjattuun ja omatoimiseen harjoitteluun.
• Opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät.
• Opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallintataidot, minkä kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään.
• Valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheisharjoittelussa.
• Valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelija säilyttää mielenkiintonsa urheiluun teemanaan laadukkaasti, hyvin ja iloisesti.
• Urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, joten kouluun
hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita.
Yleiset sisällöt
• Kokonaisvaltainen kehittäminen
• Tavoitteena on tasapainoinen nuori, jolla on hyvät elämänhallintataidot ja joka on tietoinen mahdollisuuksistaan lukio-opintojen jälkeen.
• Urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot.
• Valmennuksen laatu
• Valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat.
• Valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle.
• Urheilijoilla on mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun.
• Lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa sujuu
toimiva yhteistyö, jossa määritellään kouluvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa.
• Urheilijana kasvaminen
• Valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään
lukioiän jälkeen.
• Psyykkinen valmennus on osa koulun päivittäistä valmennustoimintaa, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuorovaikutusta urheilijoiden ja valmentajien välillä.
• Valmentajalta edellytetään tilanneherkkyyttä, kykyä tunnistaa kriisitilanteita ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin.
• Tavoitteena on realistinen valmennusohjelma, jossa urheilijan itseluottamus kehittyy harjoittelun myötä
• Opiskeltavia kurssisisältöjä ovat psyykkisen valmennuksen osio valmennusopissa ja urheilupsykologia syventävänä kurssina.
• Urheilijat osallistuvat valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen
esimerkiksi vuosittaisissa keskustelutilaisuuksissa tai seminaareissa.
• Valmennuksen monipuolisuus
• Kouluvalmennuksen painopisteinä on lajitaitavuuden, yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen.
• Valmentajien monipuolista osaamista kehitetään eri lajien valmentajien yhteistyönä.
Valmennuksen yhteistyö ja opetusjärjestelyt
Urheiluvalmennus toteutetaan yhteistyössä urheiluoppilaitoksen, henkilökohtaisten valmentajien, paikallisten seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen
ja Olympiakomitean kanssa. Yhteistyön toimiessa pystytään sopimaan valmennuksen kokonaisvastuusta ja määrittelemään kouluvalmennuksen osuus
urheilijan kokonaisharjoittelussa. Lukion urheiluvalmennuksen sovittamisesta yksittäisen urheilijan kokonaisharjoitteluun vastaavat Kerttulin lukiossa toimivat valmentajat. Tämä edellyttää yhteistyötä urheilijoiden henkilökohtaisten tai joukkuevalmentajien kanssa. Urheilulukion valmennus toteutetaan pääsääntöisesti aamuisin.
Valmennuksen järjestämiseen liittyvän yhteistyön merkitystä korostaa Kerttulin lukion rooli Turun Seudun Urheiluakatemian koordinaatio-oppilaitoksena. Kerttulin lukio sopii urheiluakatemiassa mukana olevien oppilaitosten,
urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa urheiluvalmennukseen liittyvistä opetusjärjestelyistä lukuvuosittain. Yhteisten opetusjärjestelyjen tavoitteena on
turvata opiskelevalle urheilijalle paras mahdollinen valmentautumismahdollisuus sekä joustava urheilun ja opiskelun yhdistäminen.
Aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa
Urheilijaksi kasvaminen
Urheilijaksi kasvaminen on Kerttulin urheilulukion oma aihekokonaisuus.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat perehdytään valmennusopin kurssilla huippu-urheilijaksi kasvamiseen valmennuksen fysiologian ja ohjelmoinnin,
psyykkisen ja ravitsemusvalmennuksen ja ohjaamisen näkökulmista. Valmennuskurssit sisältöineen ohjaavat nuorta urheilijaa kasvamaan oma-aloitteiseksi, omaa harjoittelua taitavasti arvioivaksi, tasapainoiseksi ja itseensä
luottavaksi urheilijaksi. Lisäksi lukion toiminnassa korostuvat erityyppiset
koko urheilijajoukolle suunnatut luennot mm. antidopingista, ravitsemuk-
sesta ja urheilun etiikasta.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Urheiluvalmennuksessa aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu,
kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja
vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti
urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi toteutua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta
hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä. Lukioyhteisössä tulee
luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden
kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Urheiluvalmennuksessa luodaan harjoitustilanteita yhteistoiminnallisiksi eri
työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta.
Kestävä kehitys
Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä,
ammatillisilla ja käytännön valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen
lähiympäristönsä tulevaisuudelle. Reilun perin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat tärkeinä periaatteina osana nuoren
opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti
ja jopa valtakunnallisesti. Tämän lisäksi urheiluvalmennus tukee heidän menestystään lajissaan sellaiselle tasolle, jossa he voivat kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta toimia monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.
Teknologia ja yhteiskunta
Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja kyselyihin sekä yleensä fyysisen
kunnon eri osa-alueiden arviointiin joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien
mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyödyntämiseen.
Viestintä ja mediaosaaminen
Urheiluvalmennuksessa opiskelijan mediakasvatus keskittyy pääasiassa taitojen oppimiseen. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa
edustustehtävissä urheilija tarvitsee vuorovaikutustaitoja toimiessaan yksilönä monenlaisissa joukkueissa. Edustaessaan koulua, urheiluseuraansa
tai maajoukkueissa Suomea urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median
kautta suuriinkin kansalaisryhmiin. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute
toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo
otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa.
Urheiluvalmennuksen kurssit ja arviointi
Urheiluvalmennuskurssit ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja, joita voi
suorittaa 12 - 20 kurssia (kolmen vuoden aikana enintään 17 kurssia). Urheilulukiolaisen tulee suorittaa vähintään 12 urheiluvalmennuskurssia voidakseen hyödyntää urheilulukion tuntijakoa.
Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S = suoritettu ja H = hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus
halutessaan saada päättötodistukseensa urheiluvalmennuksesta numero. Numeroarvioinnin perusteina päättötodistuksessa ovat 1) lajitaidot ja -tiedot, 2)
fyysisen toimintakyky, 3) kilpailumenestys sekä 4) harrastuneisuus.
Lajitiedot ja -taidot sekä fyysinen toimintakyky arvioidaan lajikohtaises-
ti määrätyillä tavoilla. Harrastuneisuuden arvioinnissa avainkohteina ovat
opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen urheiluvalmennuksessa.
Urheiluvalmennuksen lajitarjonta
Kerttulin urheilulukio tarjoaa lajivalmennusta päätoimisten tai sivutoimisten valmentajien johdolla. Lajivalmennusta tarjotaan seuraavissa lajeissa:
Jalkapallo (tytöt / pojat )
Joukkuevoimistelu
Jääkiekko (yhteisryhmä)
Koripallo (yhteisryhmä)
Lentopallo (tytöt / pojat)
Salibandy (yhteisryhmä)
Sulkapallo (yhteisryhmä)
Suunnistus (yhteisryhmä)
Tennis (yhteisryhmä)
Uinti (yhteisryhmä)
Yleisurheilu (yhteisryhmä)
Lajeissa, joissa Kerttulin urheilulukio ei tarjoa suoraa lajivalmennusta, oppilaitoksessa toimii yleisvalmennuksen ryhmä, joka palvelee urheilijoita läpi
lajirajojen. Yleisvalmennuksessa valmentautuminen tukee urheilijan omaa
kausisuunnitelmaa huomioiden eri lajien urheilijoiden erilaiset tarpeet.
Yleisvalmennus toimii varsinaisen lajiharjoittelun tukitoimena koostuen perusominaisuusharjoittelusta.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
VO1 Valmennusoppi
Valmennusoppi on oppilaitoksen erityistehtävään liittyviä opintoja, jonka
kaikkien urheilulukiolaisen tulee suorittaa. Opinnot suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden aikana hajautettuna kurssina. Valmennusoppi
opinnot sisältyvät erityistehtävän mukaiseen 12 urheiluvalmennuskurssin
minimikokonaisuuteen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään urheiluvalmennuksen peruskysymyksiä. Opiskelija osaa kurssin käytyään soveltaa oppimaansa tietoa päivittäisharjoittelussa. Valmennuksellisten perusasioiden kautta
opiskelija kykenee laadukkaammin analysoimaan ja ymmärtämään omaa
valmentautumisprosessia ja omaksuu paremmat tiedot ja taidot itsenäiseen
valmennuksen suunnitteluun ja harjoittelun seurantaan.
Valmennusoppi koostuu seuraavista aihekokonaisuuksista:
• kokonaisvaltainen valmentautuminen
• psyykkisen valmentautumiset perusteet
• valmennusfysiologian perusteet
• antidopingtyö
• vierailevat luennoitsijat
Arviointi
Kurssin arviointiperusteina ovat läsnäolo, itsenäisesti suoritettavat tehtävät
sekä kurssin lopuksi järjestettävä koe. Kurssi suoritetaan suoritusmerkinnällä. Halutessaan opiskelija saa erillisen todistuksen kurssin suorittamisesta
ICT-LUKION KURSSIT
ICT-lukon erityiskursseista opiskelijan on valittava yhteensä vähintään 12.
Kurssisisällöt on kuvattu kurssiselosteessa oppiaineittain. Osa kursseista
tarjotaan noin joka toinen vuosi.
Pakolliset kurssit:
1. IT1 Tietokoneen peruskäyttö
2. IT4Internet
3. IT18Kymmensormijärjestelmä
4. CT1 Digitaalinen viestintä 1
5. A7
Puheviestinnän taitojen syventäminen
6. EA8
Puhu ja ymmärrä paremmin
7. IT2
Työelämän toimisto-ohjelmat tai IT3 Ohjelmoinnin perus-
kurssi
sekä
8. IT22 ICT-portfolio
Valinnaiset kurssit (valittava vähintään neljä)
1. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat
2. IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi
3. IT5 Tietorakenteet
4. IT6 Tiedonhallinta
5. IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi
6. IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa
7. IT9 WWW-ohjelmointi
8. IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet
9. IT11 Linux
10.IT12 Projektikurssi
11.IT13 CISCO CCNA, semester I, osa 1
12.IT14 CISCO CCNA, semester I, osa 2
13.IT15 CISCO CCNA, semester II
14.IT16 CISCO CCNA, semester III
15.IT17 CISCO CCNA, semester IV
16.IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla
17.IT20 Tetriksestä Doomiin – tietokonepelien maailma
18.IT21 Multimedia
19.CT2 Digitaalinen viestintä 2
20.CT3 Kuvaviestintä
21.CT4 Valokuvakurssi
22.CT5 Elokuvakurssi
23.CT6 Koulun lehden toimittaminen
24.CT7 Mediadiplomi (ei saa erikseen kurssia, jos suorittaa diplomi
kurssin osana ICT-portfoliokurssia)
25.A10 Luova kirjoittaminen
26.A11 Asiakirjoittamisen kurssi
27.BA7, BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito)
28.BA8 Tiede, talous ja tekniikka
29.EA6, SA6, FA6, VA6 Tiede, talous ja tekniikka
30.SC7,SD9,FC7,FD9, PC7, PD9, VC7 Tiede ja tekniikka
31.M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi
32.M18, N11 Tilastomatematiikka jatko-opintoihin
33.M20, N12 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin
34.BI5 Bioteknologia
35.BI7 Bioteknologia II
36.GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi
37.FY12 Sähkö ja elektroniikka
38.KU3 Media ja kuvien viestit
39.KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi (ei saa erikseen kurssia,jos suo-
rittaa diplomikurssin osana ICT-portfoliokurssia)
40.PS7 Sosiaalipsykologia
Lukuvuoden aikana voi tulla tarjolle lisää valinnaisia ICT-kursseja koulussa
käynnistettävien projektien ja hankkeiden mukana.
TERVETULOA OPISKELIJAKSI KERTTULIN LUKIOON!
http://www.kerttulinlukio.fi