docAsemakaavan muutoksen selostus
download 
Report Transcription
Asemakaavan muutoksen selostus
YLIVIESKAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Vireille Hyväksyminen teknisten palveluiden lautakunta teknisten palveluiden lautakunta 23.2.2011 § 22 24.8.2011 § 85 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Ylivieskan kaupungin 9. kaupunginosan katu- ja puistoaluetta sekä 10. kaupunginosan osaa korttelista 3 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Ylivieskan kaupungin 9.kaupunginosan rautatiealuetta sekä 10. kaupunginosan puistoja rautatiealuetta. 2 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos laaditaan Seinäjoki-Oulu rataosuuden perusparannushankkeen ja kaksoisraiteen rakentamisen mahdollistamiseksi rautatiealueella välillä Veturitallinpuisto - Salmiperä, (Kaksoisraidehankkeen yleissuunnitelmassa paaluvälillä 628-629+700). Muutosalueen pinta-ala on noin 5,4 ha. 3 1.3 Kaava-alueen nimi Asemakaavan selostus koskee 26.4.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Ylivieskan kaupungin 9. kaupunginosan (Toivonpuisto) rautatiealuetta sekä 10. kaupunginosan (Pyörreperä) puisto- ja rautatiealuetta. 1.4 Kaava-alueen tarkoitus Asemakaavan muutos laaditaan Liikenneviraston aloitteesta (aloite pvm 23.6.2010). Kaavamuutosaluetta omistaa Liikennevirasto, Suomen Viljava Oy, Ylivieskan kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Asemakaavoja pitää muuttaa kaupungin eteläosassa radan länsipuolella. Muutos koskee P ja VP (puisto), VL (lähivirkistysalue), VU-1 (virkistys- ja ulkoilualue), T (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue), LRT (Teollisuusraide) ja katualuetta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ratkaista alueen maankäyttö ja liikenneratkaisut Liikenneviraston Seinäjoki Oulu kaksoisraidehankkeen yleissuunnitelman mukaisesti. Rataosa Seinäjoki – Oulu on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen yksiraiteinen rata, jota käyttää valtaosa Pohjois- ja Etelä Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Liikenneviraston hanke SeinäjokiOulu- radan tason nostamiseksi. Palvelutason nostamiseksi tarvitaan toinen rinnakkaisraide, jonka toteuttaminen vaatii lisäaluetta nykyisen rata-alueen viereiseltä alueelta. Voimassaolevat asemakaavat poikkeavat rautatien yleissuunnitelman mukaisista rautatiealuevarauksista. Asemakaavoja on tarve muuttaa rautatien yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jonne lähivuosina on tarkoitus toteuttaa tiedossa olevat radan rakentamishankkeet. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan raideliikenteen melusuojauskohteiden toteuttamiskelpoisuus sekä mahdolliset kaksoisraiteen edellyttämät tiejärjestelyt sekä tarvittaessa Närhitien alitussuunnitelma. Uuden kaksoisraiteen liittyminen Ylivieskan ratapiha-alueeseen on suunniteltava ja Viljavarastolle johtava erillisraide (LRT -aluevaraus nykyisessä kaavassa) on irtisanottu vuoden 2008 maaliskuussa, joten ko. alue on kaavamuutoksella osoitettavissa muuhun käyttöön. Viljavaraston (T- tontti) alueelle tarvitaan rautatiealuetta palvelevan huoltotien liittymävaraus. 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista • • • • Asemakaavamuutoksen seurantalomake Täydennetty OAS Ote ajantasa-asemakaava 1:2000 Asemakaavan muutoskartta 1.6 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava, 29.8.2000, oikeusvaikutukseton 3. Keskustan osayleiskaava 2030, kaavaehdotusvaihe 4. Ylivieskan liikennesuunnitelma 5. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME työryhmän mietintö, Ympäristöministeriö 2001 6. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja –asetus (895/1999) 7. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 8. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus) 9. Seinäjoki-Oulu -radan palvelutason parantaminen / Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yleissuunnitelma 2006. 10. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A6/2007 Suomen rataverkon tärinäselvitys Kirjallisuuskatsaus ja tärinäkohteet vuosina 2000 - 2006 / Kaisa Kaaresoja 11. Kaksoisraide Matkaneva- Ylivieska yleissuunnitelman kartat 31.8.2009 Matkaneva- Ylivieska yleissuunnitelmaselostus 14.12.2009 5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................. 1 1.1. TUNNISTETIEDOT ...................................................................................................................................... 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI.............................................................................................................................. 2 1.3 KAAVA-ALUEEN NIMI.................................................................................................................................. 3 1.4 KAAVA-ALUEEN TARKOITUS ......................................................................................................................... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA .................................................................................................... 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA ...................................... 4 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................... 6 2.2 ASEMAKAAVA ........................................................................................................................................... 7 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................... 8 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................ 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ........................................................................................................ 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ....................................................................................................................... 8 3.1.2 Luonnonympäristö ........................................................................................................................ 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 10 3.1.4 Maanomistus .............................................................................................................................. 16 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................................................ 17 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................... 23 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE....................................................................................... 23 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ...................................................................... 23 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.................................................................................................................. 23 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET .................................................................................................... 24 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................. 24 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ................................................. 24 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu .................................. 24 4.5.2. LAUSUNNOT / MIELIPITEET / MUISTUTUKSET SEKÄ NIIDEN HUOMIOIMINEN ..................................................... 25 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................................................. 34 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS .............................................................................................. 34 5.1 KAAVAN RAKENNE ................................................................................................................................... 34 5.1.1 Mitoitus ...................................................................................................................................... 34 5.2 ALUEVARAUKSET ..................................................................................................................................... 35 5.3 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ............................................................................................................ 35 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET.............................................................................................................................. 35 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT ........................................................... 35 5.4.2. Suhde maakuntakaavaan .......................................................................................................... 36 5.4.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................... 36 5.4.3.1 Taajamakuva ja maisema ....................................................................................................... 36 5.4.3.2 Vaikutukset asumiseen ............................................................................................................ 37 5.4.3.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan .................................................................. 39 5.4.3.4 Vaikutukset virkistykseen ........................................................................................................ 39 5.4.3.5 Vaikutukset liikenteeseen ........................................................................................................ 39 5.4.3.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön................................................ 40 5.4.3.7 Vaikutukset tekniseen huoltoon .............................................................................................. 41 5.4.3.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin ....................................................... 42 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................... 42 5.4.4.1 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin ............ 42 5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ............................................. 42 5.4.5 Muut vaikutukset ....................................................................................................................... 42 5.4.5.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen .................. 42 5.4.5.2 Ihmisten elinolot ja elinympäristön viihtyvyys......................................................................... 42 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ...................................................................................................................... 44 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................................. 44 7 YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 45 6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muutoksesta on tehnyt Liikennevirasto, joka toteuttaa ja suunnittelee pääradan parantamista. Asemakaavamuutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 23.2.2011 § 22. Sen vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin tiedotuslehdessä, kun kaavoitusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville eli ilmoitus 4.3.2011 Kalajokilaakso-lehdessä. Kaavoituksen valmisteluaineisto eli alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 7.3.2011–21.3.2011 mielipiteen esittämistä varten teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 23.2.2011 § 22. Yleisötilaisuus 10.3.2011, valmisteluaineisto esiteltiin kaupungintalolla valtuustosalissa, ilmoitus lehdessä 4.3.2011. Viranomaisten kanssa aloitusneuvottelua luonnoksesta ei pidetty. Sovittu PohjoisPohjanmaan ELY – keskus, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari / Ylivieskan kaupunki, kaavoitus. Viranomaisilta pyydettiin luonnosvaiheessa lausunnot. Nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta esitettiin 6 lausuntoa ja 1 mielipide. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa kaavaluonnoksesta jättivät lausunnon Jokilaaksojen poliisilaitos, PPO-Yhtiöt Oy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / alueidenkäyttöyksikkö, Liikennevirasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab ja PohjoisPohjanmaan museo. Mielipiteen jätti kaava-alueen rajanaapurina Aulis Kukkola. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty. Sovittu sähköpostitse 12.4.2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY – keskus, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari / Ylivieskan kaupunki, kaavoitus. Sähköpostissa Liisa Ranto-Oikari kirjoittaa; ”Näyttäisi siltä, että viranomaisneuvottelua ao. kaavasta ei tarvita ennen ehdotuksen nähtäville panoa. Neuvotelkaa asianosaisten kanssa”. Liikennevirastolta kysyttäessä ei neuvottelun tarvetta todettu olevan. Teknisten palveluiden lautakunta päättää 4.5.2011 § 46 asemakaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisesta ja samalla käsitellään valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen sekä täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 §:n tarkoituksessa ja MRA:n 27 §:ssä säädetyllä tavalla 14 päivän ajaksi eli 23.5.2011 – 6.6.2011. Nähtävillä ollessa ehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa, muistutuksia ei esitetty. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen 24.8.2011 § 85 teknisten palveluiden lautakunnassa. 7 2.2 Asemakaava Nykytilanne Suunnittelualueella, jolla rata-alueelle kohdistuu aluerajauksen muutoksia, on voimassa eri aikoina laadittuja asemakaavoja: 1) Ak 12.6.1967 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty puistoalueena (P) 2) Ak 31.5.1973 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty puistoalueena (P) 3) Ak 5.7.1989 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty puistoalueena (VP), rautatiealueena (LR), teollisuusraiteen liikennealueena (LRT) ja osittain teollisuuskorttelin (T) alueena sekä katualueena 4) Ak 30.8.1993 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueena (VU-1) ja Aarnimetsän lähivirkistysalueena (VL) Kuva: ote ajantasa-asemakaavasta nykyinen kaavatilanne 8 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Liikenneviraston hanke SeinäjokiOulu- radan tason nostamiseksi. Palvelutason nostamiseksi tarvitaan toinen rinnakkaisraide, jonka toteuttaminen vaatii lisäaluetta nykyisen rata-alueen viereiseltä alueelta. Voimassaolevat asemakaavat poikkeavat rautatien yleissuunnitelman mukaisista rautatiealuevarauksista. Asemakaavoja on tarve muuttaa rautatien yleissuunnitelman pohjalta. Ratahanke Seinäjoki-Oulu 1. vaihe on käynnistynyt vuonna 2007 ja ratahankkeen arvioidaan valmistuvan Ylivieskan kohdalla vuonna 2014 -2017. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää radan varren lähiympäristöineen ja sijaitsee Savontien (vt 27) eteläpuolella alkaen Veturitallien kohdalta jatkuen lähelle Salmiperäntien ja radan risteystä. Suunnittelualue rajautuu Aarnimetsän ja Hyypänkallion asemakaavan mukaisiin puistoalueisiin sekä Veturitallin ja Viljavaraston alueisiin sekä osittain Salmiperän kaavattomaan alueeseen. Asemakaavan mukaisen Närhitien ja radan risteysalueelle sijoittuu omakotiasutusta kolmeen AO- kortteliin, joista 9. kaupunginosan AO- korttelit nrot 10 ja 11 rajautuvat kaavamuutosalueeseen. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva ja luonnonolot, Toivonpuisto (9) Närhitie Pyörreperä (10) Omakotitalokorttelit 10 ja 11 Omakotikorttelit Aarnimetsä ( VL) Veturitallin puisto (VP) Hyypänkallionpuisto ( VU) Teollisuuskortteli T-2 Huhjantie Salmiperä 9 Asemakaavan muutosalueet lännessä ovat pääosin osia Toivonpuiston kaupunginosan asemakaavan mukaisista Aarnimetsän lähivirkistysalueesta sekä Hyypänkallionpuiston lähiliikunta-alueesta, joihin alue myös rajautuu. Lännessä asemakaavan mukaisen Närhitien ja radan risteysalueen luoteispuolelle sijoittuu Toivonpuiston kaupunginosan omakotikorttelit nrot 10 ja 11. Itäpuolella alue rajautuu ns. Salmiperän alueen kaavattomiin metsäalueisiin, Pyörreperän kaupunginosan ns. Viljavaraston teollisuuskortteliin nro 3 sekä Pyörreperän kaupunginosan puistoalueeseen (Veturitallinpuisto). Lähietäisyydellä ovat myös Pyörreperän asuntokorttelit nrot 2 ja 3. Kaavamuutoksen kohteena olevalla osalla ei ole rakennuksia. Maa- ja metsätalous Kaavamuutosalue ei ole maa- ja metsätalousaluetta, vaan kaavoitettuja lähivirkistysalueita, joka on metsä- ja joutomaata. Vesistöt ja vesitalous Kaavoitettavalla alueella ei ole vesistöjä. Luonnonsuojelu Kaavoitettavat alueet eivät ole luonnonsuojelualueita, sen vaikutusalueella on yleiskaavaehdotus 2030 inventoitu VL/s alue. 10 Keskustan osayleiskaavan merkintöjen selityksissä: 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Välittömässä läheisyydessä lähimmät asuinrakennukset Toivonpuiston kaupunginosassa ovat noin 10 metrin etäisyydellä ja Pyörreperän kaupunginosassa noin 35 metrin etäisyydellä. Palvelut ja työpaikat Peruspalvelut ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Ylivieskan keskustan ja Savarin alueille. Kaavamuutosalueella ei ole työpaikkoja. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue liittyy etelässä itäosiltaan kaavattomaan metsäalueeseen. Asemakaavan mukaisen Närhitien ja radan risteysalue on asemakaavan mukaisia asunto-, puisto- ja katualueita. Rautatie Kuva: Rautatiealue Toivonpuiston (9.) ja Pyörreperän (10.) kaupunginosien rajalla 11 Liikenne Suunnittelualue koskee Seinäjoki – Oulu rautatien palvelutason parantamishanketta. Suunnittelualueelle sijoittuu mahdollinen asemakaavan mukainen ja vielä toteutumaton Närhitien alikulkusilta, joka suunnitellaan ja toteutetaan joko pelkästään kevyelle liikenteelle tai vaihtoehtoisesti sekä kevyelle liikenteelle että ajoneuvoliikenteelle. Kuva: Suunnitelmakarttaluonnos Närhitien alikulkusillan rakentaminen Ylivieska 13.4.2011 (Liidea Oy). Kuva: Nykyverkon liikennemäärät vuonna 2006 (ajon/vrk) Lähde: Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma, sivu 11. 12 Nyt kaavoitettavan alueen länsipuolella Närhitien alitukseen on Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnitelmaan sivulla 18 merkittynä Närhitien alituksen kehittämis- ja yhteystarve eli uusi kevyenliikenteen yhteys ja alikulku. Selvityksessä on vuoden 2001 tavoiteverkon päivitetty liikenne-ennuste vuodelle 2020 noin 1900 ajoneuvoa / vuorokaudessa. Selvityksen sivulla 19 on mainittu seuraavasti: ”Ratojen alikulkuyhteydet rakentuvat Ratahallintokeskuksen (nykyinen Liikennevirasto) ja kaupungin toteuttamisohjelmien mukaisesti. Näistä kiireisimpiä on mm Salmiperän ja Närhitien radan alikulut.” ”Närhitien autoliikenteen alikulun liikennekysyntä on tavoiteverkon mukaisena noin 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuoden 2020 ennusteliikenteellä. Em. selvityksessä on toisaalla tarkastelujen pohjalta sivulla 12 todettu: ” Tämän tarkastelun perusteella Närhitien alikulku esitetään toteutettavaksi ainoastaan kevyelle liikenteelle ja siten poistettavaksi ajoneuvoliikenteen tavoiteverkosta.” Selvityksessä on alitus siis esitetty toteutettavaksi pelkästään kevyen liikenteen alituksena. Kuva: Närhitien radan autoliikenteen maksimiliikenne-ennuste vuodelle 2020. 2650 ajoneuvoa / vuorokaudessa. alikulun ns. suoremman linjausvaihtoehdon ns. 13 Keskustan osayleiskaavaehdotukseen, joka on ollut nähtävillä 4.4.2011 - 4.5.2011, on kuitenkin todettu: ” Aiemmin katkaistavaksi merkitty Närhitie merkitään radan alittavaksi tärkeäksi kokoojakaduksi.” Kuva: Ratahanke, kaksoisraide rataosuus 628+200-629+600 Matkaneva-Ylivieska, yleissuunnitelmakartta, Kuva: Ratahanke, kaksoisraide rataosuus 626+800-628+200 Matkaneva-Ylivieska, yleissuunnitelmakartta, 14 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta, eikä sillä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä olemassa olevan museoviraston antaman selvityksen mukaan, joka on annettu vuonna 2000 hyväksytyn Keskustan osayleiskaavan tarkistus 2015 yhteydessä. Vireillä olevan osayleiskaava 2030 aluerajauksen mukaisesti ei myöskään kaavoitettavalle alueelle eikä sen läheisyyteen sijoitu muinaismuistoja, mikä selviää osayleiskaavan tarkistusta varten laaditusta uudesta muinaismuistoselvityksestä. Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä on rakennetut vesi- ja jätevesiviemärit ja alueen vieressä olevat kiinteistöt on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. – vesijohto on Viljavarastontien varressa sijaitsevien kortteleiden ja asemakaavamuutosalueen välissä – sadevesiviemäröinti on rakennettuna Viljavarastontien varteen – maanalaisia pienjännitelinjoja ja sähkökaapeleita, – ilmajohtona alueella on 20 KV:n sähköjohto ja ilmajohtona myös suurjännitelinja Kuva:Tekninen huolto 15 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Ratahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mukaan rautatien melusta ja tärinästä häiriintyviä alueita rajautuu rautatiealueeseen ja sijoittuu rautatiealueen lähelle. YVA:n yhteydessä ei alueella ole tehty melumittauksia. Melumittauksia tullaan tekemään myöhemmin suunnitelmien toteuttamisvaiheissa. Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992). Ohjearvot ovat annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelletaan mm. eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa, (YVA sivu 33). Yleissuunnitelmassa vuodelta 2006 on sivulla 23 melusta todettu seuraavasti: ”Rataosuuden välittömässä läheisyydessä on asutusta, joka altistuu häiritsevälle melulle. Koko suunnittelualueelta on tehty melulaskennat ja niihin perustuen on priorisoitu tärkeimmät meluntorjuntakohteet. Meluntorjunta estetyyppeineen on esitetty suunnitelmakartoilla. Meluestetyyppeinä käytetään meluvalleja ja meluaitoja. Meluvallit sijoitetaan tilanteen mukaan mahdollisimman lähelle rataa, kuitenkin niin, että mahdollinen huoltotie on aina radan ja meluvallin välissä. Meluesteet muotoillaan huolellisesti ympäristöönsä, pääsääntöisesti 1:2 luiskakaltevuudella. Vallit nurmetetaan Tiehallinnon III luokan nurmetuksella. Meluaita sijoitetaan mahdollisimman lähelle melulähdettä, rataa. Meluaita voi minimissään sijoittua 3.8 metrin etäisyydelle lähimmän raiteen keskeltä mitattuna.” Tärinä Tärinä rinnastetaan nykyisin lainsäädännöllisesti meluun. Junaliikenteen aikaansaama ympäristötärinän syntymiseen vaikuttaa junan paino, junan nopeus radan kunto ja geometria sekä radan ja ratapenkereen rakenne. Tärinän leviämiseen vaikuttavat ennen kaikkea radan ympäristön maapohjasuhteet, maapohjan pehmeys, kerrosten paksuus ja niiden vaihtelut, pohjaveden sijainti, maan kosteus jne. Ihminen kokee tärinän yksilöllisesti, (YVA sivu 36). Yleissuunnitelmassa vuodelta 2006 on sivulla 23 tärinästä todettu seuraavasti: ”Tärinäongelma liittyy lähinnä radalla kulkeviin raskaisiin tavarajuniin. Häiritsevästä tärinästä on tullut ilmoituksia radan varren kunnilta ja asukkailta. Yleissuunnittelun ja YVA: n yhteydessä on laadittu erillinen tärinäselvitys, joka osoittaa, että tärinän vaimennustarpeita on useassa kohteessa pitkin ratalinjaa. Merkittävimmät tunnistetut tärinäkohteet (18 kpl) on esitetty YVA -selostuksessa. Näistä 13 kohteelle on esitetty tärinäsuojaus. Nämä kohteet on esitetty suunnitelmakartoilla.” Tärinän riskialue Närhitien alituksen kohdalla 16 Pilaantuneet maa-alueet Ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu (sivu 41, 9 Pilaantuneen maan riskikohteet) ” rata-alueella ei ole tiedossa onnettomuuksia tai vahinkoja, joiden yhteydessä maaperä olisi pilaantunut Pilaantuneisuuden arvioimiseksi on haastateltu ympäristökeskuksen (nykyisin ELY -keskus) ja kunnan viranomaisia ja selvityksen pohjalta ei kaava-alueen rajauksen sisäpuolella ole pilaantuneita maa-alueita.” 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin liikenneviraston ja kaupungin omistuksessa ja alueella on myös yksityistä maanomistusta. Kuva : Kaupungin maanomistus kohdealueella Kiinteistöluettelo Kaupungin maanomistus Kiinteistötunnus 977–406-1-234 977–406-1-301 977–406-7-40 977–406-13-188 977–406-37-115 977–406-37-146 977–406-83-0 977–406-161-0 977–406-114-1-M601 977–10-9901-0 977-9-9903-0 Rantapelto Mäkimetsä Takalo-Heikkilä Immola Nurmenniska Heikkilä Hyypänkallio Pitkäsuo Katualueet Puistot Yksityiset maanomistajat Kiinteistötunnus 977–406-13-1 977–406-13-106 977–406-37-1 977–406-37-3 977–406-13-194 977–406-62-0 977–10-3-4 Rautatiealue Rautatiealue Rautatiealue Rautatiealue Käännös Viljavarasto T-tontti 17 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset SUUNNITELMA, PÄÄTÖS TAI SELVITYS PÄIVÄMÄÄRÄ SISÄLTÖ Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvosto 26.11.2001 Kaavoitettavalla alueella ei ole alueiden käyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MR 25 §) Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Oulun eteläinen kaupunkiverkko kk-3 täydennetty 1.3.2009 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ote sivulla 19 Vahvistettu 17.2.2005 Uudistaminen vireille 7.9.2010 Taajamatoimintojen aluetta (A) OAS on ollut nähtävillä 2010 YLEISKAAVA Keskustan osayleiskaavan tarkistus 2015, ote sivulla 19 Keskustan osayleiskaava 2030 luonnos, ote sivulla 20 Oikeusvaikutukseton KV 29.8.2000 § 75 Alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle keskustatoimintojen alueelle (C ) KH 5.11.2008 § 205 Ehdotus nähtävillä 10.6.2010 – 11.8.2010 Uudelleen nähtävillä 4.4.2011 - 4.5.2011 Oikeusvaikutteinen Nykytilanne ASEMAKAAVA Ote ajantasa-asemakaava 1:2000 sivulla 7 MUUT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Alue sijoittuu ehdotuksessa lähivirkistys – ja urheilu- ja virkistyspalvelujen (VL, VL/s, VU) alueille. 12.6.1967 31.5.1973 5.7.1989 30.8.1993 Asemakaavan muutosalue, 5,5 ha, jolla puistoalueita (P,VP), lähivirkistysaluetta ( VL) , urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU-1), rautatiealuetta (LR) teollisuusraiteen liikennealuetta (LRT), teollisuuskorttelialuetta (T) sekä katualuetta Aloite: Liikennevirasto Tekla 23.3.2011 § 22 Vireilletulo TONTTIJAKO Asemakaava-alueella kaavamääräyksellä edellytetään laadittavaksi erillinen tonttijako (MRL 79), mikäli tarpeen. Alueella on kiinteistörekisterissä: kts. luettelo 3.1.4 maarekisterikiinteistöjä KIINTEISTÖREKISTERI RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSKIELTO POHJAKARTTA SUOJELUPÄÄTÖKSET KV 26.4.2011 voimaan ei rakennuskiellossa Maankäyttöyksikkö Ei ole 18 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan vuonna 2001. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus tuli voimaan 1.3.2009. Niille asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja eritystavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. 19 Maakuntakaava Kuva: Ote maakuntakaavasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005. Siinä Ylivieska kuuluu Oulun eteläisen alueen kaupunkiverkkoon kk-3. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A) ja osittain keskustatoimintojen aluetta (C). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2010. vireille 7.9.2010 ja osallistumis- ja Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton Ylivieskan keskustan osayleiskaava. Siinä suunnittelualue on pääosin osoitettu rautatiealueeksi ja osittain urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) alueeksi. Suunnittelualuetta rajaa osittain TY- sekä AP-alueet. 20 Ylivieskassa on vireillä keskustan osayleiskaavan tarkistus, joka on ehdotusvaiheessa. Vireillä olevassa yleiskaavatyössä muutosalueille on osoitettu rautatiealuetta, Suunnittelualue rajautuu TY- ja AP-alueisiin, lähivirkistysalueisiin (VL ja VL/s) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueisiin (VU). Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset Oy VR-Rata Ab: Seinäjoki kaksoisraide yleissuunnitelmat 30.1.2004 Ratahallintokeskus, JP-Transplan Oy, Rambpll Finland Oy, Sito Oy, Oy VR- Rata Ab, WSP LT-Konsultit Oy: Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2006 Ratahallintokeskus, VR Rata Ab, Pöyry, Sito, Ramboll: Seinäjoki-Oulu – Radan palvelutason parantaminen, Yleissuunnitelma SA 1, 29.9.2006 Meluselvitys Alueesta on laadittu yleissuunnitelman yhteydessä meluselvitys. Selvityksessä on tarkasteltu nyky- ja ennustetilanteessa laskettuja melutasoja päivällä ja yöllä rautatiealueella. Rakennetuilla alueilla melutason yöohjearvo on 50 dB. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Nykytilanteessa päiväajan 60 dB meluvyöhykkeen raja ulottuu tyypillisimmillään noin 40–70 metrin etäisyydelle radasta ja päiväajan 55 dB ohjearvon mukainen meluvyöhyke noin 90–150 metrin etäisyydelle radasta. Kartoituksesta ilmenee että alueella olisi jo nykytilanteessa tarvetta meluntorjunnalle. Alueelle mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan meluntorjunnan tilatarve on huomioitu rautatiealuetta määritettäessä. Ratasuunnitelmassa on meluntorjunnan tarve huomioitu ja se on otettu asemakaavassa huomioon. 21 Kuva: Ote Seinäjoki-Oulu-radan parantaminen YVA 2006 Suomen rataverkon tärinäselvitys (Julkaisu A6/2007 Ratahallintokeskus/ Rataverkkoosasto), jossa on kartoitettu tärinäkohteiden laajuutta. Tärinän haittavaikutuksia ovat ihmisten viihtyvyyden alenemiseen liittyvät haitat sekä rakennuksille mahdollinen vaurioitumisriski. Raideliikennetärinän vaikutusalue eri maalajeilla Rautatieliikenteen ongelmana tärinän kannalta on yleensä yhdistelmä pehmeät savimaat ja tavarajuna. Maanlaatu, junan paino ja nopeus vaikuttavat siihen, kuinka laajalle tärinä etenee. Esim. pehmeällä savimaalla, kun tavarajunan paino on 2000 tonnia ja sen nopeus 70/km/h, vasta yli 300 metrin etäisyydellä voidaan olla varmoja, ettei tärinä ole haitallinen. 22 Arvio etäisyydestä eri maalajeilla, jolloin junista aiheutuva tärinä voi olla haitallinen. Varjostetut alueet ovat laskennallisesti epävarmaa aluetta Kuva: Em. selvitys A6/2007 sivu 27: Vuonna 2007 laaditun tärinäselvityksen tulokset: ”Tehtyjen mittausten perusteella tärinätaso on riskikohteissa yleensä yleissuunnitelmassa arvioitua vähäisempää. Palvelutason parantamisen jälkeen tärinätaso voi jossain määrin kasvaa junien keskimääräisen painon ja akselipainojen kasvaessa ja liikennemäärien lisääntyessä. Toisaalta radan kunto paranee ja se vähentää tärinää. Tärinätason nousuksi on arvioitu 10-20%. ” 23 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa Ratahallintokeskuksen hanke SeinäjokiOulu-radan tason nostamiseksi, jossa tullaan toteuttamaan kaksoisraide välillä Seinäjoki-Oulu Ylivieskan Toivonpuiston ja Pyörreperän kaupunginosien rajalla, joilla on voimassa olevat asemakaavat, jotka eivät mahdollista ”Ratahanke Seinäjoki – Oulu” yleissuunnitelman mukaisia rautatiealuevarauksia. Samalla on tarve mahdollistaa Närhitien alikulkusillan toteuttaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistynyt Liikenneviraston aloitteesta. Alueen kaavan vireille saattamisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 23.2.2011 § 22. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella Kalajokilaaksossa. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä 7.3.2011 - 21.3.2011. Kaavaehdotus nähtävillä 23.5.- 6.6.2011. Teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen 24.8.2011. . 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Osallisille pidettiin kaavoituksen esittelytilaisuus kaupungintalolla valtuustosalissa 10.3.2011. Luonnosvaiheessa ei pidetty viranomaisneuvottelua, viranomaisilta pyydettiin lausunnot (asiasta sovittu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat – vastuualue / arkkitehti Liisa Ranto-Oikari). Suunnittelun vaiheet osallistumisineen on kuvailtu kappaleessa 2.1. Luonnoksesta ja ehdotuksesta nähtävillä oloaikana pyydettiin lausunnot: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/alueidenkäyttöyksikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Liikennevirasto/kirjaama/rautatie VR-Yhtymä Oy Pöyry Environment Oy/Oulun aluetoimisto Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema Jokilaaksojen poliisilaitos Ylivieskan Vesiosuuskunta Oy Herrfors Ab/Lämpöosasto Oy Herrfos Nät-Verkko Oy Ab/ Verkkopalvelu PPO-Yhtiöt Oy Sonera Carrier Networks Oy Luonnoksesta saatiin määräaikaan 21.3.2011 mennessä 6 lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus /alueidenkäyttöyksikkö, Herrfos Nät-Verkko Oy Ab/ Verkkopalvelu, Jokilaaksojen poliisilaitos, Liikennevirasto/rautatie, PPO-Yhtiöt Oy ja Pohjois-Pohjanmaan Museo Luonnoksesta nähtävillä oloaikana saatiin määräaikaan mennessä 1 mielipide Rajanaapurina ja AO- tontin 977-9-10-1 omistajana Aulis Kukkola 24 Ehdotusvaiheessa ei pidetty viranomaisneuvottelua (asiasta on sovittu arkkitehti Liisa Ranto-Oikarin kanssa, (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ) Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.5.- 6.6.2011 ja ehdotusvaiheessa saatiin viisi lausuntoa ja kaavaehdotuksesta ei esitetty yhtään muistutusta. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Ylivieskan kaupungin tavoitteena on mahdollistaa rautatieliikenneyhteyksien parantaminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on maakuntakaavan ja oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukaisesti osoitettu taajamatoimintojen (A) ja keskustatoimintojen (C) alueeksi. Vireillä olevassa yleiskaavatyössä muutosalueille on osoitettu rautatiealuetta, lähivirkistysaluetta (VL ja VL/s) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Suunnittelualue rajautuu TY- ja AP-alueisiin. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Liikenneviraston tavoitteena on parantaa Seinäjoki – Oulu - radan tasoa. Seinäjoen ja Oulun välinen rata on Suomen vilkkaimpia ja sekä henkilö- että tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kulunvalvonnalla varustettu rataosuus on pituudeltaan n. 335 km. Edellinen perusparannus toteutettiin 60- ja 70-luvuilla ja tällä hetkellä radan kapasiteetti on täydessä käytössä erityisesti yöaikaan. Hankkeen tavoitteena on rataosuuden palvelutason parantaminen turvaamalla toimivat järjestelyt henkilö- ja tavaraliikenteelle pitkälle tulevaisuuteen. Sekä toteutusajassa että siihen kuuluvien töiden määrällä mitaten hanke on maassamme poikkeuksellisen suuri rataprojekti. 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavamuutoksen pohjana on käytetty ratahallintokeskuksen nykyisin Liikennevirasto) aikaisemmin laatimaa yleissuunnitelmaa Seinäjoki- Oulu- radan palvelutason parantamiseksi. 25 4.5.2. Lausunnot / mielipiteet / muistutukset sekä niiden huomioiminen Alueelle on yleissuunnitelman pohjalta laadittu kaavaluonnos, joka oli nähtävillä 7.3.2011- 21.3.2011. 26 Luonnoksen nähtävillä ollessa sitä annettiin lausunnot: 1) Pohjois - Pohjanmaan ELY- keskus ympäristö- ja luonnonvarat – vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö 16.3.2011 ” Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä PohjoisPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) ja siitä annetaan seuraavaa palautetta: Kaavan muutoksella mahdollistetaan Seinäjoki-Oulu rataosuuden perusparannukseen sekä Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentamiseen liittyvät järjestelyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu kaavamuutoksen lähtökohtia sekä olemassa olevia suunnitelmia ja selvityksiä. ELY- keskuksen tiedossa olevista suunnitelmista puuttuu Kaksoisraide Matkaneva - Ylivieska Yleissuunnitelma, Suunnitelmaselostus ja -kartat, Ratahallintokeskus 2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu edelliseen sisältyvä suunnitelmakartta paaluväliltä 628629+700, joka sisältää tietoa kaava-alueelle suunnitelluista toimenpiteistä. Suunnitelmaselostus antaa tietoa suunnittelun perusteista ja muun muassa meluselvitysten vaikutuksista suunnitelmiin. Kaavamuutoksen suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät rataliikenteen aiheuttamasta melusta ja tarinasta sekä kaksoisraiteen vaatimasta lisätilasta. Ratahankkeen vaikutuksia on selvitetty sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä että erillisillä melu- ja tärinäselvityksillä. ELY - keskuksen mielestä selvitykset ja vaikutusten arvioinnit ovat riittäviä kaavoituksen pohjaksi. Kaksoisraide Matkaneva - Ylivieska yleissuunnitelman kartassa näkyvät alustavat suunnitelmat, joilla ympäristöhäiriöitä pyritään ehkäisemään. Ratasuunnittelun edetessä saadaan tarkempaa tietoa meluesteistä sekä muista maasto- ja vihertöistä.” ELY- keskuksen mielestä on tärkeää, että ympäristön asukkaille tiedotetaan tehokkaasti ratahankkeen ja kaavan vaiheista. Kaavaa koskevan viranomaisneuvottelun järjestäminen ei ole tarpeellista tässä vaiheessa. ELY- keskus ehdottaa, että viranomaisneuvottelun tarpeesta neuvotellaan ELY- keskuksen kanssa ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään lisäämällä lähtötietoihin: Kaksoisraide Matkaneva Ylivieska - Yleissuunnitelma, Suunnitelmaselostus ja – kartat, Ratahallintokeskus. Todetaan, että yleissuunnitelmaselostus on päivätty 14.12.2009 ja kartat 31.8.2009, Suunnitelmaselostus sekä ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointi huomioidaan kaavaselostukseen. ELY- keskus / arkkitehti Liisa Ranto-Oikari on kysyttäessä sähköpostitse 12.4.2011 ilmoittanut, ettei ole viranomaisneuvottelun tarvetta. Mikäli on tarpeen, Liikenneviraston kanssa pidetään työpalaveri kaavoituksen edetessä. Yleisötilaisuus pidettiin 10.3.2011 ja valmisteluaineisto esiteltiin kaupungintalolla valtuustosalissa. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin lehdessä 4.3.2011 ja kaupungin kotisivulla. 27 Kuva: Ote Närhitien alituksen kohdadalta Kaksoisraide Matkaneva – Ylivieska yleissuunnitelman kartasta 31.08.2009, ”Kaksoisraide Matkaneva - Ylivieska yleissuunnitelman kartassa näkyvät alustavat suunnitelmat, joilla ympäristöhäiriöitä pyritään ehkäisemään.” 2) Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, saapunut 18.3.2011 ”Asemakaavan muutosalueella on sähköjohtojen sijoittamiselle varattuja johtokatualueita. Osaan näistä varatuista alueista on rakennettu sähköjohto. Viljavaraston kohdalla kulkee 20 kV ilmajohto radan ylitse ja johdosta lähtee Salmiperän puolelta johtohaara radan suuntaisesti Ojamattilan pylväsmuuntamolle. Ojamattilan pylväsmuuntamolle menevää johtoa joudutaan mahdollisesti siirtämään kaksoisraiteen rakentamisen tieltä. Jos siirto ei onnistu nykyisellä johtokadulla, olisi 28 johdolle löydettävä korvaava reitti. Liitekartassa on esitetty kaksi johtoreittiehdotusta. Nykyiset johtoreitit olisi kuitenkin syytä säilyttää muutetussa kaavassa. Lisäksi esitämme, että kaavaan varattaisiin 20 kV maakaapelille reitti radan alitse Närhitien alikulun kohdalle pohjoispuolelle. Alikulun teon yhteydessä asennettaisiin kaapelia varten putki, johon myöhemmin olisi mahdollista sijoittaa kaapeli. Johtojen siirtämisestä aiheutuneista kustannuksista vastaa työn tilaaja.” Kaavoittajan vastine: Kaavaehdotukseen esitetään maakaapelireitille radan alitse varaus Närhitien pohjoispuolelle lausunnossa esitetysti: Maakaapeli on sijoitettavissa Närhitien katualueelle ja kaavaehdotuskartalle ei esitetä erikseen johtovarausta. Nykyiset johtoreitit (lausunnon liitekartassa sinisellä esitetyt johtoreitti) ovat olleet merkittyinä jo luonnosvaiheen kaavakartalla ja ne säilytetään sekä esitetään myös kaavaehdotuksen kartassa. Lausunnonantaja voi ottaa varausten sijoitusesityksiin kantaa vielä ehdotusvaiheessa. Osa lausunnossa esitetyistä kaapelireittivarauksista (yllä olevassa kartassa Tikkatien pohjoispuolella) eivät sijoitu nyt käsiteltävälle asemakaavamuutos alueelle. 29 3) Liikennevirasto , ylitarkastaja Otso Kärkkäinen, sähköposti 21.3.2011 ” Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoaluetta sekä Pyörreperän (10.) kaupunginosan osaa korttelista 3 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta koskeva asemakaavan muutosluonnos, Ylivieska. Viljavaraston T-tontilla oleva liittymävarauksen (rautatiealueen uloke) ajatuksena yleissuunnitelmakartassa oli saada yhteys radan varteen huoltotielle. Huoltotieyhteys voidaan toteuttaa mahdollisesti paremmin Huhjantien jatkeena radan vartta pitkin pohjoiseen noin paalulta km 628+300, jossa Huhjantie erkanee rautatiestä. Vaihtoehtoisesti voidaan osoittaa yhteys radan varteen ajoyhteysmerkintänä Viljavaraston T-tontin läpi, ei rautatiealueen varauksena. Radan vasemmalla puolella riittää, että huoltotie ulottuu Närhitien alikäytävältä yleissuunnitelmassa osoitetun meluvallin eteläpäähän. Hiihtoreitin päälle ei tarvitse sijoittaa huoltotietä. Em. asioista keskusteltiin 10.9.2010 kaupungin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Rajaukset voidaan näiden osalta tarkastella uudestaan, yhteyshenkilö on Markku Seppälä (puh. 040 542 5425 markku.seppala@oic.fi<mailto:markku.seppala@oic.fi ). ” Kaavoittajan vastine: Lausunto huomioidaan siten, että luonnoksessa ”rautatiealueen ulokkeena” osoitettu yleissuunnitelman mukainen laiturivaraus jätetään ehdotusvaiheessa pois. Ulokkeen tarkoitus yleissuunnitelmassa on ollut esittää yhteystarve radan huoltotielle. Ajoyhteyksiä ei erikseen merkitä kaavaehdotukseen eikä kaavamuutosaluetta siten laajenneta. Ajoyhteydet ovat järjestettävissä ns. Viljavaraston T-tontin alueen kautta erillissopimuksella. Närhitien alikäytävältä ei ole mahdollista teknisesti osoittaa ajoyhteyttä lausunnon mukaisesti, vaan huoltotie on erillisellä sopimuksella järjestettävissä mahdollisesti asemakaavan mukaisen Tikkatien ja kaupungin omistaman puistoalueen kautta rautatie (LR) alueelle. Nykyistä korttelin 9-10 koillispuolella olevaa yhteyttä, joka sijoittuu nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle, voi käyttää melusuojauksen rakentamisvaiheessa. Huoltoyhteys rautatiealueelle toteutetaan Huhjantien jatkeena radan vartta pitkin pohjoiseen, kuten lausunnossa on todettu. 4) Pohjois-Pohjanmaan museo, 21.3.2011 ”Ylivieskan Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoaluetta sekä Pyörreperän (10.) kaupunginosan osaa korttelissa 3 sekä katu- ja puisto- ja rautatiealuetta koskevan asemakaavan muutosluonnoksen suunnittelualue käsittää radanvarren välittömän lähialueen eikä siellä sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. PohjoisPohjanmaan museolla ei ole asemakaavan muutosluonnokseen huomautettavaa.” Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 5) Jokilaaksojen poliisilaitos 10.3.2011 Ei ole huomautettavaa. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 30 6) PPO-Yhtiöt Oy, 7.3.2011 ” PPO-Yhtiöt 0y:llä menee kaapeleita asemakaavan alueella. Liitteenä on kartta alueen kaapeleista. Mikäli kaavamuutos 1 laajennus edellyttää kaapeleiden tai jakamoiden siirtotöitä, aiheutuvat kustannukset laskutamme Ylivieskan kaupungilta.” Kaavoittajan vastine: Kaapeleiden ja jakamoiden siirtotöistä ja niiden kustannusten jakamisesta sovitaan kaavoituksen toteuttamisvaiheessa kaupungin, Liikenneviraston ja PPO-Yhtiöt Oy:n kesken. 31 Luonnoksen nähtävillä ollessa siitä esitettiin yksi mielipide 1) Korttelin 10 tontin 1 omistajana ja rajanaapurina Aulis Kukkola, 15.3.2011 ”Kaupungin kaavasuunnitelman mukaan Tikkatien radanpuoleinen alue on suunniteltu viheralueeksi, joka ulottuisi omaan tonttiini asti, jolloin kulku takapihalla olevalle konevarikkoalueelle katkeaisi. Tällä kirjeellä anon, että kulku varikolle säilyisi, johon on käyntiä koneiden kanssa monta kertaa päivässä ja ympäri vuoden. Varikolla pidetään traktori, koneen kuljetuslavetti, kaivinkone, koneen muut kauhat ja muut työkalut, polttoainesäiliö ja puuliiteri. ” Kaavoittajan vastine: Puistoalueelle sijoittuva nykyinen kulkuyhteys Tikkatien asemakaavan mukaista katuyhteyttä ei ole rakennettu Konevarikkoalue 32 Tikkatien katualuetta ei ole asemakaavan mukaisena toteutettu ja kortteleiden 9-10 ja 911 tonteille kuljetaan nykyisellään asemakaavan mukaiselle puistoalueelle sijoittuvaa väliaikaista kulkuyhteyttä pitkin. Raidehankkeen toteutumisen yhteydessä kortteleiden 10 ja 11 rajalle tulee yleissuunnitelman mukaan rakennettavaksi meluaita ja kaupunki rakentaa Tikkatien katuyhteyden asemakaavan mukaisena. Mielipiteen esittäjä on todennut tontin 9-10-1 piha-alueelle sijoittuvan konevarikon, jolle kulkuyhteyden tulisi säilyä. Nykyistä reittiä on mahdollista käyttää siihen saakka, kun Närhitien alitus ja kaksoisraide toteutuu. Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.5.2011 - 6.6.2011 Kaavaehdotuksesta annettiin seuraavat lausunnot: 1) PPO-Yhtiöt Oy , 19.5.2011 ”PPO-Yhtiöt 0y:lla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.” 2) Pohjois-Pohjanmaan museo, 1.6.2011 ” asemakaavan muutosehdotuksen suunnittelualue käsittää radanvarren välittömän lähialueen eikä siellä sijaitse kuIttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. PohjoisPohjanmaan museolla ei ole asemakaavan muutosehdotukseen huomautettavaa” 3) Jokilaaksojen poliisilaitos 3.6.2011 ”Ei ole huomautettavaa/lausuttavaa asiassa.” 4 ) Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 13.6.2011 ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon kaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta. Lausunnossa mainitut asiat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotukseen” 5) Liikennevirasto /Ylitarkastaja Otso Kärkkäinen sähköposti 15.6.2011 ”Olenko tulkinnut oheiseen karttaan merkityt kulkuyhteydet oikein? Merkkasin vihreällä ja punaisella pdf-työkaluilla suunnitelmakartan päälle. Toivottavasti saatte näkyviin. Varsinaisesti uutta lausuttavaa luonnoksen jälkeen ei ole ilmennyt, mutta varmistaisin nuo kulkuyhteydet.” Kaavoittajan vastine: Luonnosvaiheen vastine ja liikenneviraston kulkuyhteyksien linjauksesta ovat yhteneväiset. sähköpostitse esitetty varmistus Sähköpostin liitteenä olleet suunnitelmakartat, joihin kulkuyhteydet ovat varmistuksessa esitetyt kysymysmerkein, ovat selostuksen seuraavalla sivulla. 33 Kulkuyhteys Huhjantieltä voidaan toteuttaa? Kulkuyhteys kaupungin puistoalueen läpi meluvallille järjestettävissä ? Kulkuyhteys järjestettävissä vain meluaidan rakentamista varten ? Kulkuyhteys järjestettävä erillisellä sopimuksella ns. viljavaraston T- tontin läpi ? Yhteenveto lausunnoista: Esitetyt lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Ehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. 34 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Teknisen palveluiden lautakunta 23.2.2011 § 22 Vireille tulopäätös sekä päätös asettaa nähtäville kaavoitusta koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos 14 päivän ajaksi. Viranomaisneuvottelua luonnosvaiheessa ei pidetty Sovittu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnosvarat –vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö/arkkitehti Liisa Ranto-Oikari. Kaavatiimi 12.4.2011 Valmistelu ehdotusvaiheeseen. Viranomaisneuvottelua ehdotusvaiheessa ei pidetty Ilmoitus sähköpostitse 12.4.2011, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ympäristö ja luonnosvarat –vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö / arkkitehti Liisa Ranto-Oikari. Teknisten palveluiden lautakunta 04.05.2011 § 46 Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville. Teknisten palveluiden lautakunta 24.8.2011 § 85 Asemakaavan muutos hyväksytään. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne ja rajaus perustuu kaksoisraiteen yleissuunnitelmaan. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 5,3970 ha, joka on rautatie-, puisto- ja katualuetta. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueesta on Rautatiealue (LR) pinta-ala noin 4,9044 ha, osuus noin 90,87 % kaavamuutosalueesta. Merkintä osoittaa rautatiealueen, mikä käsittää osan Seinäjoki- Oulu radan liikennealuevarauksesta. Rautatiealueen rajausta on muutettu ratasuunnitelman mukaisesti. Rautatiealueen osa-alueille on asetettu määräys meluntorjunnasta siten, että liikennealue on varustettava tarvittaessa meluvallilla tai muulla melua estävällä rakenteella siten, että melutaso viereisillä korttelialueilla ja lähivirkistysalueilla ei ylitä yleisiä melutasojen ohjearvoja. Puistoalue (VP) Siilopuisto, pinta-ala noin 0,4688 ha, osuus noin 8,68 % kaavamuutosalueesta. Katu Närhitien katualuetta pinta-ala noin 0,0238 ha, osuus noin 0,44 % kaavamuutosalueesta. Asemakaavamuutoksen aiheuttamia muutoksia mitoitukseen: – Liikennealueen pinta-ala lisääntyy noin 2,5910 ha. 35 – Puistoalueet vähenevät noin 2,3677 ha – Teollisuusalueet vähenevät noin 0,2233 ha 5.2 Aluevaraukset 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT Asemakaavassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seuraavasti: − Kaavalla varmistetaan valtakunnallisesti merkittävän rautatieverkon parantaminen. − Liikenteen osalta on pyritty tavoitteeseen, jossa rautatieverkon liikenneratkaisut on otettu huomioon. − elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen. − Elinympäristö ja kestävä kehitys on huomioitu siten, että ilmaston muutoksen vaatimukset on otettu huomioon parantamalla rautatieliikenteen mahdollisuuksia ympäristöystävällisenä vaihtoehtoisena kulkumuotona. − Valtakunnallisia luontoarvoja alueella ei ole. 36 5.4.2. Suhde maakuntakaavaan Asemakaavamuutos on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan periaatteiden mukainen. 5.4.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.3.1 Taajamakuva ja maisema Merkittävimmät vaikutukset maisemaan syntyvät meluesteiden sijoittuessa asuntoalueiden läheisyyteen ja virkistysalueille. Toteutuva melusuojaus muuttaa kaupunki- ja maisemakuvaa ” Erityisesti pitkät ja korkeat meluesteet saattavat olla maiseman kannalta erityisen häiritseviä ” (YVA 2006). Rautatiealueen laajentuminen sijoittuu jo olemassa olevan rata-alueen reunoille, joten laajentuminen ei aiheuta merkittävää muutosta taajamakuvaan tai maisemaan toisaalta: Ratahankkeen YVA:n mukaan: ” maisemakuvaltaan Seinäjoki-Oulu ratajakso voidaan jakaa maisemallisesti kolmeen erityyppiseen maisemalliseen jaksoon, jotka ovat: 1. Metsävyöhykejaksot 2. Avoimet ja puoliavoimet kulttuurimaisemajaksot 3. Taajamajaksot liikennepaikkoineen Metsävyöhykejaksoilla tavoitteena on metsäympäristön säilyttäminen ja palauttaminen mahdollisimman luonnonmukaisin ja edullisin keinoin. Toimenpidealueilta otetaan hedelmällinen pintamaa talteen ja se käytetään lopuksi luiskien ja vastapenkereiden verhoiluun. Tiejärjestelyjen ja eritasoristeysten läheisyyden maisemakuvaa hoidetaan muotoilemalla luiskat huolellisesti, jotka nurmetetaan Tiehallinnon nurmetusluokkaa III käyttäen. Paikoitellen, esim. peltoalueisiin liittyvienrata-alueiden osalta, voidaan käyttää myös niittysiemenseosta. Avoimilla ja puoliavoimilla kulttuurimaisemajaksoilla tavoitteena on näkymien ja avaran maisematilan säilyttäminen ja paikoin näkymien avaaminen. Taajamajaksoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota uusien rakenteiden sovittamiseksi maisemaan. Meluesteiden ulkonäköä ja sijoittamista sekä mittakaavallista sovittamista nykyiseen ympäristöönsä on tarkasteltu alustavasti poikkileikkausten avulla. Tätä näkökulmaa tulee erityisesti tarkentaa jatkosuunnitteluvaiheessa, (YVA 2006). Seinäjoki- Oulu rata Kuva: Toivonpuiston kaupunginosan (9.) korttelin 10 ja rata-alueen välissä olevaa metsikköä 37 5.4.3.2 Vaikutukset asumiseen Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Kaava-alueeseen rajautuu Toivonpuiston asuntokortteli. Asukkaille raideliikenteen määrän lisääntyminen saattaa lisätä häiriöitä asukkaiden elinpiirissä ja toisaalta asuntoalueiden viihtyisyyttä parantaa nykytilanteeseen verrattuna kaavaluonnokseen merkityt meluvalli- ja meluaita suojaukset. Kuva 26 YVA 2006 sivu 37: Periaatekuva meluntorjuntarakenteesta, meluaita ratapenkereessä Kuva 27 YV 2006 sivu 37: Periaatekuva meluntorjuntarakenteesta, meluvalli ja aita. Kuva: Ote Kaksoisraide Matkaneva-Ylivieska yleissuunitelman kartasta 31.08.2009 Närhitien alituksen kohdalta 38 ” Melusuojaus voidaan tehdä maavallilla, meluseinällä tai näiden yhdistelmällä. Kuvissa 26–27 esitetään periaatekuvat meluntorjunnan toteuttamisesta meluaidalla ja meluvallin ja meluaidan yhdistelmillä. Melusuojauksella voidaan parhaimmassa tapauksessa saavuttaa noin 10–12 dB melutason lasku. Tyypillisesti melusuojauksen vaikutus on noin 5–8 dB. Näin ollen kovan melun alueelle olevia kohteita ei useinkaan saada ohjearvojen alle edes melusuojauksella, vaan melusuojauksentavoitetasoksi joudutaan hyväksymään ohjearvoa korkeampitaso. Vaikka meluntorjunnalla saavutetaankin myönteisiä vaikutuksia alueiden melutasoissa, vaikuttavat rakennetut melusuojaukset myös alueiden maisemakuvaan. Erityisesti pitkät ja korkeat meluesteet saattavat olla maiseman kannalta erityisen häiritseviä, joten niiden suunnitteluun tulee panostaa riittävästi.” Yleissuunnitelman kartassa on esitetty mm. Närhitien säilytettävää kasvillisuutta sekä istutettavia pensaita. alituksen kohdalle ”Keskusta-alueilla kohtuullisen ratamelun voidaan katsoa kuuluvaksi osaksi kaupungin äänimaisemaa”, (Yleiskaavaehdotuksen selostus sivu 38). Seinäjoen ja Oulun väliseltä rataosuudelta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2006. Siinä oli karkealla tasolla selvitetty tulevasta raideliikenteestä aiheutuvaa tärinää. Asemakaavamuutosalueella ei ole tiedossa merkittävää tärinähaittaa. Kuva selvitys A6/2007 ja YVA sivu 36 : Tärinäaallon eteneminen ja vahvistuminen pehmeässä maakerroksessa. Tärinän välittyminen rakennukseen ja vahvistuminen sekä resonanssin syntyminen 39 5.4.3.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Alue ei ole työpaikka- aluetta ja sille ei sijoitu elinkeinotoimintaa. 5.4.3.4 Vaikutukset virkistykseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia virkistysmahdollisuuksiin. Virkistysalueiden viihtyisyyttä lisää kaavaluonnokseen merkityt rakennettavat meluvallisuojaukset toisaalta kuten aikaisemmin on todettu, ” erityisesti pitkät ja korkeat meluesteet saattavat olla maiseman kannalta erityisen häiritseviä.” 5.4.3.5 Vaikutukset liikenteeseen Ylivieska – Oulu –kaksoisraide Pitkämatkaisen ja paikallisen tavaraliikenteen sujuvoittaminen Yöliikenteen kehittäminen Kuva: Ote yleissuunnitelma 2006 sivu 12 Koko hankkeen avulla rataosan henkilöliikenteen nopeus voidaan nostaa paikoittain nykyisestä 140 km/h:sta 160–200 km/h:iin. Tavaraliikenteen akselipaino voidaan korottaa 22,5 tonnista 25 tonniin. Hankkeella on seuraavia vaikutuksia: - Henkilöliikenteen matka-ajat pohjoisen Suomen liikenteessä lyhenevät, kun suurinta sallittua nopeutta nostetaan. - Tavaraliikenteen kilpailukyky paranee, kun junille mahdollistetaan 25 tonnin akselipaino 80–100 km/h nopeustasolla. Nopeuden nosto on todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi (H/K-suhde on noin 2,0). Keskustan osayleiskaavaehdotukseen, joka on ollut nähtävillä 4.4.2011 - 4.5.2011, on todettu: ” Aiemmin katkaistavaksi merkitty Närhitie merkitään radan alittavaksi tärkeäksi kokoojakaduksi” Kaavamuutoksen mahdollistama Närhitien alikulun toteutuminen parantaa liikenneturvallisuutta. Kaavamuutos mahdollistaa Närhitien alituksen toteuttamisen joko kevyenliikenteen alituksena tai vaihtoehtoisesti sekä kevyenliikenteen että ajoneuvoliikenteen alituksena. Kaavamuutoksen toteutuessa raideliikenne kasvaa ja mikäli Närhitien alitus toteutuu ajoneuvoliikenteen alituksena, myös tieliikennemäärät kasvavat. 40 5.4.3.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä (Ylivieska / Keskustan osayleiskaava 2030 / Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet). Yleiskaavatyössä maakunnallisesti arvokkaaksi todettu Veturitalli sijoittuu n. 70 m:netäisyydelle rautatiealueesta. Kuva: Google maps: Viljavarastontieltä näkymä veturitallille Kuva: Ote Yleiskaavaehdotus Veturitalli 5d (ma) Kohde 5d = Veturitalli (ma) 41 5.4.3.7 Vaikutukset tekniseen huoltoon Asemakaavamuutos alueella ja sen läheisyydessä on olemassa vesijohdon sekä jätevesi- ja sadevesiviemäreiden runkolinjat. Kuva: teknisen huollon verkot 42 5.4.3.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaavoitus lisää raideliikennettä alueella, mutta muutosta ei voida pitää ympäristönsuojelun kannalta merkittävänä verrattaessa olemassa olevaan tilanteeseen. Kaavamuutoksella on osoitettu meluvalli- ja meluaita rakenteita, jotka voivat myös parantaa asuntoalueiden viihtyisyyttä ja asukkaiden kokemusta ympäristöhäiriöstä. 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.4.1 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Rautatiealueen laajennusalueet sijaitsevat jo lähellä rautatien vaikutusaluetta ja rautatiealueen vähäisten laajennusten vaikutukset luonnonympäristöön ovat niin ikään vähäisiä. Kaksoisraiteista aiheutuvan rata-alueen levennyksen alle jäävät alueet ovat pinta-alaltaan melko vähäisiä. Kaksoisraidealueilta ei ole tiedossa luonnon arvokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä, joihin voisi kohdistua haitallisia vaikutuksia, (YVA sivu 56). 5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentaminen ei vaikuta merkittävästi maaperään eikä pohjavesioloihin. Kaavamuutosalueella eikä myöskään lähialueilla sijaitse pohjavesialueita. Välillisenä vaikutuksena rautatieyhteyksien parantaminen saattaa lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja välillisesti vähentää ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia, joten raideliikennettä on toisaalta hyvä suosia ilmastosyistä. 5.4.5 Muut vaikutukset 5.4.5.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen Henkilöliikenteen matka-ajat pohjoisen Suomen liikenteessä lyhenevät, kun suurinta sallittua nopeutta nostetaan. Tavaraliikenteen kilpailukyky paranee, kun junille mahdollistetaan 25 tonnin akselipaino 80-100 km/h nopeustasolla. Kaksoisraide ja liikennepaikkamuutokset mahdollistavat ennustetun tavaraliikenteen kasvun sekä vähentävät merkittävästi tavara- ja henkilöliikenteen häiriöherkkyyttä. Nopeuden nosto on todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi, ratayhteydet määrittävät myös taloudellisen kasvun. Kaksoisraiteen rakentaminen edustaa pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää investointia. Rautatieliikenteen kehittäminen on tärkeää myös pohjoisen teollisuuden ja kaivostoiminnan näkökulmasta. 5.4.5.2 Ihmisten elinolot ja elinympäristön viihtyvyys Kaksoisraiteen toteuttaminen aiheuttaa lisääntyvää melua ja tärinää lähiympäristöön. Nämä asiat on erityisesti otettu huomioon radan yleissuunnitelmassa. Tärinä poistuu tai olennaisesti vähenee perustamalla rata Närhitien alituksen kohdalla suunnitelmassa esitetysti paalulaatan varaan. Selvityksissä (A6/2007 sivu 27 ) on todettu, että mm. ”Kokkola–Oulu- radan varrella asuvia häiritsevät yli 3000 tonnin painoiset tavarajunat Junien nopeusrajoitus on vanhoilla ratalinjoilla osoittautunut ainoaksi keinoksi tärinän vähentämiseksi. Vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla tätä keinoa ei liikenteellisistä syistä voida kuitenkaan käyttää.” 43 Kaksoisraidehankkeen toteutumisesta aiheutuu rakentamisen aikaista väliaikaista haittaa asukkaille. Haitallinen meluvaikutus poistetaan rakentamalla tarvittaville alueille melueste. Lopputuloksena voidaan todeta häiriöiden jopa vähenevän, kun niitä verrataan nykytilanteeseen. Kaavamuutosalueeseen rajoittuvat Toivonpuiston (9.) korttelit 10 ja 11 Ote: Seinäjoki-Oulu –radan palvelutason parantaminen , ympäristövaikutusten arvio 2006. 44 5.5 Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijöinä voidaan pitää junaliikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää. Melu ja tärinä huomioidaan rautatien suunnittelussa. Rataosuuden parantamisen myötä nykyinen asutusalueille kantautuva melu ja tärinä jopa vähenevät tai osittain poistuu. Mahdollisesti ratatöiden yhteydessä rakennettavat melusuojaukset ja istutukset parantavat tilannetta nykyisestä. Asutus on jo ollut sijoittuneena Seinäjoki- Oulu radan viereen ja vain Toivonpuiston (9.) korttelit 10 ja 11 sijoittuvat alueelle, jossa yömelun melutaso ylittää 50 dB. Toivonpuiston (9.) korttelit 10 ja 11 6 Asemakaavan toteutus Hanke on toteutettavissa asemakaavan saatua lain voiman. Radan kunto on saatava sellaiseksi, että se mahdollistaa nopeuksien kasvattamisen ja parantaa raiteiston roudan kestävyyttä. sekä mahdollistaa rahtiliikenteen lisäämisen määrää Suunnittelu alkoi v. 2004 ja se jatkuu rinnakkain rakentamisen kanssa. Tämän hetken näkemyksen mukaan rakentaminen toteutetaan hankkeen rahoituksen niin salliessa vuosien 2014 - 2017 välisenä aikana ja nykyisen tietämyksen mukaan valtion budjettirahoituksella. Liikennevirasto tilannut rautatiesuunnittelun asiantuntijapalvelut ja niihin sisältyvät rata-, geo-, silta- ja ympäristöasioiden asiantuntijapalvelut, liikennesuunnittelun, muuta suunnittelua tukevat sähkörata- ja turvalaiteasiantuntijapalvelut sekä työmenetelmien ideoinnin. ” Tavaraliikenteen tarpeiden turvaamiseksi akselipaino nostetaan koko Seinäjoki-Oulu osuudella 25 tonniin (ennen 22,5 t). Työhön kuuluvat radan päällys- ja alusrakenteiden uusiminen sekä siltojen ja rumpujen uusiminen ja peruskorjaus. 45 Turvalaitteisiin ja sähköjärjestelmiin tehdään parannusten vaatimat muutokset. Koko rakentaminen tapahtuu nykyisen liikenteen ehdoilla siten, että liikennehaitat minimoidaan. Liikenteen sujuvuuden takaaminen rakennusaikana edellyttää työn vaiheistamista ja uusia innovatiivisia ratkaisuja toteutustavoissa.” Ratahankeen edellyttämät huoltotiet ”Seinäjoki–Oulu välille on esitetty radan kunnossapitoa palveleva huoltotieverkosto. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että huoltotiet tulevat koko matkalle vähintään toiselle puolelle rataa, ainakin niille osuuksille, joille se maaston topografian puolesta saadaan helposti rakennettua ja joille ei muuten ole tieyhteyttä.” Pengerosuuksilla huoltotie sijoitetaan pääosin sivuojan ja ratapenkereen väliin huoltotöiden helpottamiseksi ja kapeamman tilantarpeen vuoksi. Osuuksilla, missä rata on maaleikkauksessa, huoltotie sijoitetaan sivuojan ulkopuolelle. Huoltoteiden sijoituksessa on huomioitu mahdolliset vastapenkereet, kuivatusjärjestelyt, yhteydet tie- ja katuverkkoon, muut läheisyydessä olevat tiet sekä rautatiealueen raja. Osuuksilla, mihin on esitetty meluesteitä, huoltoteiden ja meluesteiden keskinäinen sijainti tulee selvittää seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Huoltotiet sijoitetaan pääsääntöisesti RHK:n omistamalle maalle, mutta paikoittain huoltoteitä varten tarvitaan aluelunastuksia, jotka on esitetty suunnitelmakartoilla. Huoltotiet varustetaan lukittavilla puomeilla” (Seinäjoki-Oulu yleissuunnitelma 2006, sivu 16). 7 Yhteystiedot Ylivieskan kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (Kokkolan toimisto) arkkitehti Liisa Ranto-Oikari, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / arkkitehti Pekka Taskinen p. 08-4294 232, / kaavoitusavustaja Riitta Konu, p. 08-4294 233 / maanmittausteknikko, YKS 459 Eriia Laru, p. 08-4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/Kaavat ja kiinteistöt/Kaavoitus LIITTEET
