docV 3 R 2012 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
download 
Report Transcription
V 3 R 2012 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 R 2012 • Vieraana suurlähettiläs Hannu Himanen • Suunnitelmallisella markkinoinnilla tuloksiin • Suomalaisia teollisuuspuistoja ja toimistorakennuksia Venäjällä • Siperian kasvukeskukset • Venäjän markkinoilla: Perunakauppa Luonnosta ja Mötto Sisällys V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 • 2012 4 Poimintoja 6 Vieraana suurlähettiläs Hannu Himanen Talous 10 WTO-jäsenyyden hyödyt eivät tule automaattisesti 12 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 16 Perunakauppa Luonnosta toimittaa perunaa Venäjän marketteihin 18 Mötto lähti vauhdikkain askelin Venäjälle Mahdollisuuksia 20 Tuloksiin suunnitelmallisella markkinoinnilla 24 Bisnesuutisia 28 Keskuksia Siperian radan varressa 36 Suomalaisia teollisuuspuistoja ja toimistorakennuksia Venäjällä 40 Venäläisiä Suomessa: Voisiko kauppojen aukioloaikoja pidentää? 42 Suomi-kuvan päivitystä 2 PÄÄTOIMITTAJALTA Yksilöllisesti yhdessä S Laki ja tulli 31 Tulliuutisia 32 Juristin palsta 34 Lakiuutisia 35 Verohelpotuksia suurinvestoinneille Pietariin SVKK:n toimintaa 43 Uusia jäseniä 44 Tunnelmia Finnish Business in St. Petersburg -tapahtumasta 46 SVKK:n kesän jäsentapaamisia 47 Uralin vieraita maatalousnäyttelyssä 52 Yhteystiedot Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2012 Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti postiosoite PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Etukannen kuva iStockphoto ISSN 1797-9110 uomen talous elää voimakkaasti viennin varassa. Tämä tiedetään, mutta nyt näyttää siltä, että asia on entistä ajankohtaisempi. SuomalaisVenäläinen kauppakamari oli mukana Finlandia-talolla syyskuun 10. päivänä, kun valtiovallan käynnistämä Team Finland -toimintakonsepti polkaistiin käyntiin presidentin, pääministerin, työ- ja elinkeinoministerin sekä ulkomaankauppaministerin arvovallalla. Mikä hienointa, paikalla oli noin 1400 osallistujaa, joista osa edusti yrityksiä, jotka vasta tunnustelivat rajojen ylittämistä ja osa haki vastauksia siihen miten vahvistaa kansainvälistä toimintaansa. Team Finlandin ajatuksena on selkiyttää yritysten kansainvälistymispolkua ohjaamalla yritykset tarvitsemiensa palveluiden luo ensimmäisen luukun periaatetta noudattaen. Venäjälle vievällä polulla yhtenä keskeisenä toimijana yritysten reittiä viitoittamassa ja siltoja erilaisten esteiden yli rakentamassa on SVKK. Autamme yrityksiä kansainvälistymään – yksilöllisesti ja yhdessä parhaiden kumppanien kanssa. Tässä Venlassa (s.6) Suomen Moskovan uusi suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo muun muassa suurlähetystön roolista vienninedistämisessä. Venäjällä lähetystö on Team Finland -ketjussa tärkeä toimija ja ovien avaaja. Tunnettuahan on, että Venäjällä hyvät viranomaissuhteet ovat usein avain myös menestykselliseen liikekumppanuuteen. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista, innovatiivisia ja teknisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Mutta se ei riitä, kun halutaan uusille markkinoille. Tuotteista ja palveluista pitää osata myös kertoa kuhunkin kulttuuriin sopivalla tavalla. Miten se pitäisi tehdä Venäjällä? Siihen lehdessämme antavat vinkkejä Venäjän markkinointiviestinnän osaajat Promaco Oy:n Kai Hahl ja Zeeland East Oy:n Pekka Lehtonen (s. 20). Sivulta 36 alkavassa jutussa kerromme teollisuuspuistoista ja toimistorakennuksista, joita suomalaiset rakennusyritykset ja kiinteistösijoittajat ovat rakentaneet tai rakentamassa Venäjälle. Nämä teollisuuspuistot ja toimistotalot, jotka tarjoavat valmiin kunnallistekniikan ja muut infrapalvelut, voivat olla monelle yritykselle hyvä ratkaisu paikallisen toiminnan aloittamiseen. Esimerkiksi rakentamisen vaatiman lupaviidakon selvittäminen omin voimin saattaa olla vieraalla maalla mutkikas ja aikaa vievä prosessi. Venäjän WTO-jäsenyys astui voimaan elokuussa. Suomen Pankin neuvonantaja Laura Solanko kirjoittaa tässä lehdessä WTO-jäsenyyden taustoista ja hyödyistä ja toteaa muun muassa, että jäsenyys tuo Venäjälle suorien ulkomaisten investointien kasvun kautta myös positiivisen talouden kasvun. Nämä odotukset ja pelisääntöjen selkiytyminen ovat rohkaisevia signaaleja Venäjän-kauppaa käyville ja aloitteleville yrityksille. Pirjo Peltola päätoimittaja Paino Forssa Print 3 Poimintoja Ekologistit valtaavat kaupungin P ietarissa on nousussa uusi trendi. Kaupungissa järjestetään kursseja siitä, kuinka voi pitää huolta ympäristöstä. Ekologistien eli ympäristöasioita vaalivien kansalaisten riveissä on jo muutamia tuhansia pietarilaisia, kirjoittaa Delovoi Peterburg -lehti. Kursseilla opetetaan, että ekologistiksi voi alkaa kuka tahansa. Voi aloittaa esimerkiksi siitä, että välttää turhaa veden juoksuttamista ja muovipussien käyttöä. Kuva Shutterstock Tutkimuslaitos FOM:n selvityksen mukaan: W 94 % venäläisistä sanoo pyrkivänsä töissä ja vapaa-ajalla vähentämään oman toimintansa haitallista vaikutusta ympäristöön. W 69 % ajattelee, että rivikansalaiset voivat vaikuttaa ympäristönsuojeluun asuinpaikkakunnallaan. W 60 % kerää jälkeensä roskat luonnosta. W 20 % venäläisistä ajattelee, että oma käytös tai elämäntyyli aiheuttaa ympäristölle suurta haittaa W 7 % venäläisistä pyrkii käyttämään tai käyttää usein julkista liikennettä, kävelee tai pyöräilee henkilöautolla liikkumisen sijaan. W 6 % vie vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. W 4 % kieltäytyy kaupan muovi– tai paperipusseista ja käy ostoksilla oman kassin kanssa. Lähde: FOM Lokakuussa paikallisvaalien suma 4 Vapaaehtoistyö nousussa Venäjällä Kuva Shutterstock okakuun 14. päivä on Venäjällä varsinainen paikallisvaalien suma. Erilaisia vaaleja käydään 73:lla kaikkiaan 83 alueesta. Tuolloin valitaan kuvernöörejä, alueparlamenttien jäseniä, kaupunginjohtajia ja kunnanvaltuutettuja. Toimituksia on eniten kuntatasolla. Kuvernööri voidaan valita kahdeksan vuoden tauon jälkeen taas suoralla kansanvaalilla. Vaali järjestetään nyt Amurin, Belgorodin, Brjanskin, Novgorodin ja Rjazanin alueilla. Alueparlamenttien jäseniä valitaan Pohjois-Ossetiassa, Udmurtiassa, Krasnodarin aluepiirissä sekä Penzan, Saratovin ja Sahalinin alueilla. Uusi kaupungin- tai kunnanjohtaja valitaan kaikkiaan 1 818 paikkakunnalla. Valtuustovaali käydään 2 135 paikkakunnalla. Näiden lisäksi on lukuisia alue- ja paikallistason täytevaaleja. Venäjällä on n. 25 000 kuntaa. Ennakkoon on puhuttu varsinkin Moskovan pohjoispuolella sijaitsevan Himkin kaupunginjohtajavaalista. Vaalissa on 16 kandidaattia. Himkissä syntyi aiemmin protestiliike, joka vastustaa paikallisen metsäalueen läpi rakennettavaa Moskova–Pietarimoottoritietä. Isommista kaupungeista uusi kaupunginjohtaja valitaan myös Kaliningradissa ja Nižni Tagilissa. M Etelä-Venäjän viime kesän tulvat osoittivat vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan olevan nousussa. Ihmisiä saapui kaikkialta Venäjältä Krymskiin, joka kärsi tulvista pahiten. Paikalliset kertoivat medialle, että verrattuna vuoden 2002 tulviin, vapaaehtoisten työpanos oli tällä kertaa valtava. Internetin aikakaudella vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on tullut paljon helpommaksi. Internet auttaa ihmisiä pysymään yhteydessä toisiinsa, vaihtamaan ideoita ja tekemään hyödyllisiä asioita. Neuvostoaikana vapaaehtoistyö oli monesti puolipakollista. Villi 90-luku oli puolestaan individualismin aikaa. Nyt erilaisista sosiaalisista ongelmista huolimatta ihmiset ovat oivaltaneet pystyvänsä vaikuttamaan asioihin. Omaehtoinen yhteisöllisyys on valtaamassa alaa. /The Moscow News Kuva Shutterstock L Amerikkalainen sisähuvipuisto Habarovskiin Moskovaan 186:s metroasema M Venäläinen jääkiekkolegenda Aleksandr Mogilnyi itäpuolelle Novokosinoon. Asema on Kalininskajan metrolinjalla, joka lähtee Tretjakovskajan asemalta itään. Uusi metroasema palvelee Novokosinon kaupunginosaa sekä Moskovan ulkopuolella sijaitsevaa Reutovin kaupunkia. Alueella asuu n. 200 000 ihmistä. /Moscow Times, Vesti Kuva Shutterstock on houkutellut floridalaisen sisähuvipuistoyhtiön kotikaupunkiinsa Habarovskiin. Kaupunkiin avataan Xtreme Indoor Karting -yhtiön neljän miljoonan dollarin viihdekeskus. Keskukseen tulee mm. 400 metriä pitkä kartingrata, peliluola, lasertaistelurata sekä tiloja yritys- ja yksityistilaisuuksia varten. Yhtenä teemana on team building. /South Florida Business Journal M Moskovan metron 186:s asema avattiin elokuussa MKAD-kehätien Krasnojarskin väkiluku ylitti miljoonan M Siperiassa sijaitsevan Krasnojarskin kaupungin väkiluku on ylittänyt miljoonan rajan. Miljoonannen krasnojarskilaisen kerrotaan syntyneen loppukeväästä. Kaupunkia ei voida vielä julistaa Venäjän 13. miljoonakaupungiksi vaan virallista statusta täytyy odottaa ensi vuoteen. Seuraavana miljoonan asukkaan rajan uskotaan rikkoutuvan Permissä. /Vesti Jättimurtaja järsii kolmimetristä jäätä M Venäjän ydinjäänmurtajista vastaavan Atomflotin Kuva Shutterstock kalusto on tulossa käyttöikänsä päähän. Yhtiö on tilannut uuden 173 metriä pitkän ja 34 metriä leveän ydinkäyttöisen jäänmurtajan pietarilaiselta Baltijski Zavod -telakalta. Atomflotin uusi alus on valmistuessaan maailman suurin ja tehokkain jäänmurtaja, vakuutetaan Venäjän mediassa. Alus pystyy murtamaan kolmimetristä jäätä. /Kommersant, Vesti 5 VIER A ANA Hannu Himanen Diplomatiaa Team Finland -hengessä Teksti ja kuvat Pirjo Peltola Venäjä tuntuu nyt elävän kuohuntavaihetta, joka mahdollisesti ennakoi jonkinlaista yhteiskunnallista murrosta, arvelee Moskovan suurlähetystön uusi päällikkö Hannu Himanen. 6 S uurlähettiläs Hannu Himasen kausi Moskovassa käynnistyi viime toukokuussa sopivasti samaan aikaan kun presidentin virkaan palaava Vladimir Putin otti Venäjän ohjakset odotetun vahvaan otteeseensa. – Venäjän kehityksen seuraaminen on jo sinänsä mielenkiintoista ja on suorastaan jännittävää olla Venäjällä juuri nyt, Hannu Himanen sanoo. Sisäinen keskustelu on ollut voimakasta jo siitä lähtien kun Putin ja Medvedev ilmoittivat vaihtavansa paikkaa pääministerin ja presidentin tehtävissä. Eikä kuohunta Himasen havaintojen mukaan osoita laantumisen merkkejä. – Kansalaisliikehdinnän merkitystä on aika vaikea arvioida. Jos ajatellaan demokraattista kehitystä kohti jonkinlaista parlamentaarista demokratiaa, Venäjä tulee varmasti olemaan jotain muuta kuin moni odottaisi näkevänsä. Venäjä on ihan omanlaisensa, se ei ole Eurooppa tai Aasia, vaan Venäjä. Hannu Himanen on pitkän linjan diplomaatti, joka siirtyi Moskovaan Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvässä edustustossa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:ssa ja WTO:ssa. Venäjä on asemamaana Himaselle toki ennestään tuttu ja myös venäjän kieli alkaa nyt muutaman kuukauden verryttelyn jälkeen sujua entiseen malliin. Kielitaito tuli hankittua 70-luvun lopulla Leningradissa työskentelyn aikana ja käyttökieleksi se kehittyi edel- lisellä Moskovan komennuksella vuosina 1986–89. – Ulkoasianhallinnossa ei ole edes ajateltavissa että Moskovaan menisi suurlähettilääksi henkilö, jolla ei ole lainkaan Venäjä-taustaa. Diplomatian painopisteitä – Suurlähetystön perustehtävä on Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden hoitaminen ja Suomen valtionjohdon pitäminen informoituna Venäjän kehityksestä ja tulevaisuuden odotuksista, lähettiläs selvittää. Käytännössä se Himasen mukaan tarkoittaan jatkuvaa tiedon hiomista ja jalostamista, tulkintaa ja analyysiä siitä, mitä Venäjällä tapahtuu. – Tänä päivänä suurlähetystön tehtävä on myös entistä enemmän edistää Suomen ja Venäjän välisiä kaupallisia ja taloudellisia suhteita. Se on hyvin keskeinen tehtäväalue ja läpäisee koko suurlähetystön toimintakentän. Suomen kilpailukyvyn edistäminen, promootio ja Suomi-brändin esiintuominen ovat niin Moskovan kuin muidenkin edustustojen agendalla etenkin nyt, kun koko Suomen valtiojohto on näkyvästi lähtenyt vauhdittamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä eri toimijat yhdistävän Team Finland -toimintamallin mukaisesti. – Matti Alahuhdan työryhmän raportin pohjalta kehitelty Team Finland -ajatus lähtee siitä, että kaikki julkisesti rahoitetut toimijat koordinoivat entistä paremmin omaa toimintaansa ja toimivat keskenään läheisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa suomalaisten yritysten kanssa. Konseptissa erityinen painopiste on pk-yritysten tukemisessa. Venäjän toimintaympäristö on haastava ja pienten yritysten resurssit ovat usein rajalliset, silti mahdollisuuksia otollisilla markkinoilla on Himasen mukaan kaiken kokoisille yrityksille. – Monilla yrityksillä aivan innovaatioihin ja teknologiaan perustuvista startupeista lähtien voi olla hyvinkin mielenkiintoisia ratkaisuja. Tänä päivänä ei pidä puhua pelkästään tuotteista tai viennistä, vaan laajemmin teknologiasta, investoinneista ja palveluista. Himasen mukaan iso yhteinen haaste on siinä, miten laajan Venäjän mahdollisuudet kyetään hyödyntämään. – Siinä juuri tarvitaan kaikkien julkisen sektorin ja julkista rahoitusta saavien toimijoiden yhteistyötä ja koordinaatiota. Tarvitaan myös julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä. Konkreettiset toimintatavat täytyy Himasen mukaan päivittää kuitenkin 2000-luvulle. Vuorovaikutukseen pitäisi löytää uutta dynamiikkaa. – Team Finland ei saa merkitä kokouksissa istumista ja byrokratiaa, vaan konkreettista toimintaa. Vienninedistämisen tukena – Taivas on kattona ja hyvät ideat ovat tervetulleita, lähettiläs toteaa kun keskustelu siirtyy käytännön vienninedistämiseen Venäjällä. Himanen lupaa, että tiivis yhteistyö Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa jatkuu myös vienninedistämismatkoilla eri puolille Venäjää. Lokakuun alussa lähettiläs on ovien avaajana SVKK:n Voronežin matkalla. Marraskuussa on kalenteriin merkitty matka Kazaniin, jonne SVKK:n kokoamaa yritysdelegaatiota johtaa ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. – Niin Moskovassa kuin Moskovan ulkopuolella tarvitaan ovien avaamista. Suurlähetystön ja valtiovallan mukanaolol- 7 la on merkitystä. Tietenkään mikään ei ole automaattista ja menestys ei ole yksinkertaista, mutta johdonmukainen ja kärsivällinen työ auttaa. Me lähetystössä avustamme yrityksiä aina tarvittaessa, joko omin avuin tai yhteistyössä muiden kanssa. Vihdoinkin WTO – WTO-jäsenyys on hyvin tärkeä ja positiivinen asia. Paras talousuutinen Venäjältä pitkään aikaan. Toisaalta se on myös ristiriitainen ja hankalasti ennustettava asia, Himanen sanoo. Liittymällä WTO:n jäsenmaaksi Venäjä on samalla sitoutunut kansainvälisen kaupan sääntöihin paljon syvällisemmin kuin koskaan aikaisemmin. – Se tarkoittaa markkinoiden avautumista, kilpailuedellytysten paranemista, läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta ja pelisääntöjen selkeyttä, Himanen listaa. Kaikki tämä ei välttämättä tapahdu heti huomiseksi, mutta väistämätön kehityksen suunta on nyt määritelty – siitäkin huolimatta, että lähitulevaisuudessa on vielä paljon kysymysmerkkejä. – Venäjällä on otettu hyvin defensiivinen suhtautuminen WTO-jäsenyyteen. Poliittisen johdon suunnalta on tullut ristiriitaista viestintää, mutta se on selkeästi heidän valitsemansa linja. Tällä tavoin on varmistettu jäsenyyden ja sen ratifioinnin hyväksyttävyys. Valtiojohto on viestittänyt ymmärtävänsä että WTO-jäsenyyteen sisältyy paljon haasteita Venäjällä. Siellä valmistellaan erityistä toimenpideohjelmaa, jolla pyritään suojamaan Venäjän taloutta ja yrityksiä WTO-jäsenyyden kieliteisiltä vaikutuksilta. Aivan erityinen alue, josta on hyvin paljon keskusteltu, on maatalous, Himanen selvittää. Himanen näkee, että WTO-jäsenyys tarjoaa hyvin paljon mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Varovasti on esitetty arviota siitä, että muun muassa viennin kasvun kautta tuleva suoranainen taloudellinen hyöty Suomelle voisi liikkua vuositasolla jopa 200–300 miljoonassa eurossa. Himasen mukaan on syytä kuitenkin pitää mielessä, että WTO-jäsenyyden avaamat uudet mahdollisuudet ovat globaaleja ja yksi seuraus siitä on, että kilpailu Venäjän markkinoilla kiristyy väistämättä. – Nopeat syövät hitaat ja ne yritykset menestyvät, joilla on paitsi hyviä tuotteita 8 myös markkinaosaamista, Himanen uskoo. – Sopii toivoa ja olettaa, että WTO-jäsenyys vahvistaa kehitystä, joka lisäisi venäläisiä investointeja Suomessa. Tämä asia on myös hyvin korkealla suurlähetystömme prioriteettilistalla. Nyt täytyisi löytyä keinoja venäläisen rahan houkuttelemiseksi Suomeen. Venäläisen rahoituksen kohteita voisivat Himasen mielestä olla esimerkiksi nuoret startup-tyyppiset yritykset. Yhdessä venäläisten rahoittajien ja partnereiden kanssa innovatiivisilla teknologisilla ratkaisuilla olisi mahdollisuus löytää tiensä Venäjän isoille markkinoille. Kulttuurista uutta voimaa Himanen kertoo olevansa vahvasti kulttuuriorientoitunut ja hän iloitseekin mahdollisuudesta päästä nyt seuramaan venäläistä kulttuuria laidasta laitaan. Hän näkee kulttuurin erityisarvon myös sen yhteiskunnallisen merkityksen kautta. Kulttuuri tarjoaa monella tavalla uusia näkökulmia ymmärtää Venäjää. – Kulttuurin eri alueilla toimivat ihmiset ovat hyvin herkkiä, he ovat kuin antureita, jotka jo varhaisessa vaiheessa aistivat muutoksia ja myös vaikuttavat näihin muutoksiin. Mielestäni kulttuurin merkitys ikään kuin ilmapuntarina ja kehityksen heijastajana on Venäjällä erittäin suuri, Himanen pohtii. Kulttuuri ei kuulu pelkästään suurlähettilään vapaa-ajan harrastuksiin, sillä yksi keskeinen alue lähetystön työstä on omistettu kulttuurille ja yleiselle Suomi-kuvan promootiolle. – Uskoisin että niin kulttuuri- ja promootiosektorilla kuin kaupan ja taloudellisen yhteistyön edistämisessä on potentiaalia enemmän kuin pystytään edes hyödyntämään. Venäjä tarjoaa kulttuurille hyvän maaperän. Parhaimmillaan kulttuuri tulisi liittää mukaan muuhun Suomi-promootioon kuten vienninedistämistapahtumien yhteyteen. Mukana voisi olla vaikkapa musiikkia tai kuvataidetta, Himanen visioi. Ulkomaankauppaministeri Stubb herätti taannoin ajatuksen, että urheilusta voisi nykyistä näkyvämmin löytyä brändikumppanuutta bisnekseen. Tätä ajatusta myös lähettiläs Himanen on valmis kannattamaan. – Venäjän kohdalla urheilu on hyvin otollinen alue, sillä esimerkiksi venäläisissä Esittelyssä Hannu Himanen • Suomen Moskovan suurlähettiläs 1.5.2012 alkaen • Suomen pysyvä edustaja YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä sekä WTO:ssa, asemapaikkana Geneve 2008–2012 • Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1976 • Syntynyt v. 1951 • Naimisissa, kolme lasta. • Koulutus: Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (pääaine tiedotusoppi), Tampereen yliopisto • Harrastaa monipuolisesti kulttuuria, pelaa golfia, lenkkeilee ja pyöräilee jääkiekkojoukkueissa on paljon suomalaisia eturivin pelaajia, jotka tunnetaan hyvin. Kun presidentti Niinistö tapasi Pietarin talousfoorumin yhteydessä Tatarstanin presidentti Minnihanovin Kazanin jääkiekkojoukkueen suomalaispelaajat olivat vahvasti esillä keskustelussa, Himanen kertoo. Urheilu on Venäjällä lähivuosina näkyvästi esillä muutenkin. Ensi vuonna Kazanissa järjestetään opiskelijoiden kesäuniversiadit ja Sotšin olympialaiset kisataan vuonna 2014. Valmistautuminen vuonna 2018 järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin on myös alkanut. Nämä suuret kansainväliset urheilutapahtumat tarjoavat paljon kaupallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. – Nyt katseet kohdistetaan Sotšiin ja näissä merkeissä olenkin menossa tapaamaan Suomen olympiakomitean johtoa. Sotšiin olen menossa syyskuun lopulla tarkoituksenani osallistua investointifoorumiin ja samalla päästä näkemään, missä nyt mennään olympiavalmisteluissa. H Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 9 TALOUS WTO-jäsenyyden hyödyt eivät tule automaattisesti Teksti Laura Solanko | Suomen Pankki, Bofit • Kuva Suomen Pankki W TO on kansainvälinen organisaatio, jonka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet poistamaan keskinäisen kaupan esteitä. Historiallisesti WTO (ja edeltäjänsä GATT) on kiinnittänyt huomiota erityisesti kunkin maan tuontitullien tasoon, mutta viime vuosikymmeninä huomiota on kiinnitetty myös muihin kaupan ja markkinoillepääsyn esteisiin. Venäjästä tuli virallisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen elokuun lopussa 2012 liki kaksikymmentä vuotta jatkuneen neuvotteluprosessin jälkeen. Venäjän jäsenyysneuvottelujen pitkittymisen taustalla oli monenlaisia niin poliittisia kuin taloudellisiakin syitä. Yksi neuvotteluja hidastava tekijä varmasti oli Venäjällä vallinnut epätietoisuus siitä, kuka jäsenyydestä lopulta hyötyisi. Monille kehittyville maille jäsenyys on tuonut selkeitä hyötyjä alentamalla maan vientituotteisiin WTO-maissa kohdistuneita tuontitulleja. Venäjän keskeisillä vientituotteilla eli raaka-öljyllä, maakaasulla ja osalla perusmetalleista ei juuri tuontitulleja ole ollut ennen jäsenyyttäkään. Siksi on alusta alkaen ollut selvää, että Venäjälle jäsenyydestä koituvat hyödyt tulevat epäsuoremmin, lisäämällä kilpailua ja parantamalla maan investointiilmapiiriä. Epäsuorien taloudellisten vaikutusten arvioiminen on aina vaikeaa eikä Venäjä tee poikkeusta tässäkään. Aiheesta tehdyt tutkimukset päätyvät siihen, että koko taloudelle jäsenyyden vaikutukset ovat selvästi positiivisia, mutta yksittäisillä toimialoilla kilpailun kiristyminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia kotimaisille tuottajille. Tästä syystä Venäjä neuvotteli 10 tiukasti mm. maatalouteen ja autoteollisuuteen liittyvistä sopimuskohdista. Mistä sovittiin – ja mistä ei sovittu Kaiken kaikkiaan Venäjän liittymissopimuksessa sovitut asiat ovat hyvin linjassa mm. monien viime vuosina kauppajärjestöön liittyneiden kehittyvien maiden sitoumusten kanssa. Sopimuksen mukaan Venäjän: • tuontitullit laskevat merkittävästi vuoteen 2019 mennessä • palvelusektorilla rajoituksia ulkomaisten yritysten toiminnalle poistetaan vuoteen 2020 mennessä mm. tullauskäytännöissä, lisensoinnissa jne. sitoudutaan kansainvälisten menettelytapojen käyttöön sekä koti– ja ulkomaisten yritysten yhdenvertaiseen kohteluun • maatalouden julkisessa tuessa painopistettä siirretään suorista hintatuista mm. tutkimuksen ja infrastruktuurin tukemiseen Lisäksi Venäjä • sitoutuu WTO:n riitojen ratkaisumekanismiin Tuoreen arvion mukaan (Shepotylo ja Tarr 2012) Venäjän keskimääräinen kauppapainotettu tuontitullitaso laskee jäsenyyden myötä nykyisestä 13 prosentista noin 6 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Muutos on merkittävä, mutta tuotekohtaiset vaihtelut ovat suuria. Tullit laskevat voimakkaimmin monien metsä-, tekstiili– ja elintarviketeollisuuden tuotteiden kohdalla. Sen sijaan monissa koneissa, laitteissa ja komponenteissa Venäjän käyttämät tullita- sot ovat alhaisempia kuin WTO-sopimus sallisi. Eli Venäjä voi sopimusta rikkomatta nostaa eräitä tulleja. Keskimääräisiin vähittäishintoihin tullimuutoksilla tuskin on suurta vaikutusta. Suurimmat hyödyt Venäjän taloudelle on arvioitu tulevan palvelusektorin avautumisen myötä (Jensen et al 2007). Palvelut muodostavat yli 60 prosenttia Venäjän BKT:sta ja monilla aloilla kilpailu on vähäistä. Suoraan WTO-sopimuksesta seuraavat muutokset ovat kuitenkin pieniä. Monet ulkomaalaisille asetetut rajoitukset eivät ole olleet sitovia tähänkään asti, eikä WTO-sopimus esimerkiksi salli ulkomaisten pankkien haarakonttoreiden perustamista. Kauppajärjestön jäsenyys antaa Venäjälle mahdollisuuden houkutella uusia, erityisesti ulkomaalaisia, investointeja mm. vakuutusalalle, logistiikkaan ja tutkimuspalveluihin. Mutta ilman voimakasta poliittista tukea ja määrätietoista toimeenpanoa jäsenyyssopimus ei itsessään muuta maan yleisesti heikkoa investointiilmapiiriä. Jäsenyyden vaikutuksia pohdittaessa on myös hyvä muistaa, että WTO-jäsenyys ei tuo muutoksia esimerkiksi Venäjän kotimaisia tuottajia suosiviin julkisiin hankintoihin eikä strategisten alojen investointeja koskeviin määräyksiin. Jäsenyys ei myöskään poista jäsenmaiden käyttämiä muita markkinoillepääsyn esteitä (nontariff measures), joita ovat esim. erilaiset standardit ja monet eläin– ja kasvinsuojelumääräykset. Lähestyvä jäsenyys kannustikin Venäjän viranomaisia luomaan uusia tukimuotoja, joilla kotimaista teollisuutta ja maataloutta suojellaan kiristyvältä kilpailulta. Hyvänä esimerkkinä näistä käy 1. syyskuuta voimaan astuva autojen kierrätysmaksu, joka nostaa tuontiautojen hintoja (kts. Bofit Viikkis 34/2012). Jäsenyyden hyödyt riippuvat Venäjän omista toimista Venäjän, kuten kaikkien muidenkin WTO jäsenten, kohdalla jäsenyyden merkittävimmät hyödyt eivät tule jäsenyyssopimuksen velvoitteista sinänsä. Jäsenyys Maailman kauppajärjestössä auttaa luomaan ennustet- tavaa, tasapuolista ja läpinäkyvää sääntelyä sekä ulkomaankauppaan että investointeihin. Parhaimmillaan jäsenyys kannustaa moniin muihin liiketoimintaympäristöön vaikuttaviin uudistuksiin ja saa aikaan suorien ulkomaisten investointien kasvun kautta positiivisen kasvun kierteen. Venäjän hallinnon viimeaikaiset päätökset tosin eivät ole olleet omiaan tukemaan kovin positiivista näkemystä. Pikemminkin talouspolitiikassa on korostunut halu kasvattaa valtion roolia taloudessa ja tukea kotimaista teollisuutta vapaan kilpailun sijaan. Venäjän yritysten oikeuksia ajavan yritysasiamiehen Boris Titovin mukaan viranomaisten mielivalta ja yritysten kohtaamat ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet (Bofit Viikkis 28/2012). Näihin asioihin ei tule muutosta ellei voimakasta poliittista tahtoa niihin ole. Muu maailma hyötyy Venäjän jäsenyydestä lähinnä välillisesti. Venäjän talouden kasvu kasvattaa Venäjän kotimaista kysyntää ja tuo sitä kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia muiden maiden yrityksille. Joidenkin tuotteiden kohdalla tuontitullien alentuminen voi johtaa vähittäishintojen laskuun ja sitä kautta tuotteen kysynnän kasvuun. Suoraan viejämaiden, kuten Suomen, yritysten kassaan tullien lasku tuskin päätyy. Yksi selkeä seuraus jäsenyydestä on, että Venäjä on nyt sitoutunut kansainvälisen kaupan yleisiin pelisääntöihin ja riitojen ratkaisumekanismiin. Mutta Venäjästä tuskin tulee passiivinen, muiden päätöksiin helposti mukautuva WTOn jäsen. Venäjä on suuri talous, jonka poliittiset ja taloudelliset realiteetit eroavat merkittävästi muista maailman suurista talouksista. On täysin mahdollista, että muutaman vuoden kuluessa Venäjällä on kohtuullinen määrä WTO-sopimuksiin perehtyneitä juristeja, jotka ajavat kärkkäästi Venäjän omia etuja. Ainakin osa EU:n ja Venäjän välisistä tavara– ja palvelukauppaa koskevista neuvotteluista siirtynee WTOn mekanismien piiriin. Tulevaisuudessa WTO-juridiikalle voi olla lisää kysyntää Suomessakin. H 11 talousuutisia Tyynenmeren huippukokous pidettiin Vladivostokissa A asian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APEC:n huippukokous pidettiin syyskuussa Vladivostokissa. APEC:n tavoitteena on edistää mm. vapaakauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Suuria jäsenmaita ovat mm. Kiina, Japani, Yhdysvallat, Venäjä, Etelä-Korea ja Meksiko. APEC:n osuus maailman BKT:sta on 54 prosenttia ja maailmankaupasta 44 prosenttia. Venäjän tavoittelee kauppansa kasvattamista APEC-alueen kanssa. Alueen osuus Venäjän ulkomaankaupasta on noin neljännes. Suurimman kauppakumppanin eli EU:n osuus Venäjän ulkomaankaupasta on noin puolet. Venäjä haluaisi saada Aasiasta Eurooppaan tulevat tavaravirrat kulkemaan oman alueensa kautta. Periaatteessa matka Aasiasta Eurooppaan on lyhyin Siperian junarataa pitkin. Melkein kaikki rahti Aasiasta tulee kuitenkin meriteitse eteläistä reittiä. Aasian rahdeista alle prosentti tulee Trans-Siperian rataa pitkin. Jos Venäjä pystyy nopeuttamaan tullauskäytäntöjä, kehittämään Pohjoista meritietä ja kunnostamaan Trans-Siperian rataa, sen osuus Aasian rahdeista voisi nousta kuuteen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Infrastruktuurin parantaminen on myös Venäjältä Aasiaan suuntautuvan viennin kasvattamisen edellytyksenä. Yksi Venäjän APEC-yhteistyön tavoitteista on Siperian ja Venäjän Kaukoidän kehittäminen. Alueiden kehityseroa Euroopan puoleiseen Venäjään aiotaan kuroa umpeen kytkemällä ne tiukemmin myös Aasian talouskehitykseen. Venäjän mediassa Vladivostokin kokousta pidettiin onnistuneena ja oikea-aikaisena. EU:n taistellessa kriisinsä kanssa ydinvoimaloitaan sulkenut Japani on lisännyt energialähteiden tuontia. Japani investoi Venäjälle nesteytetyn kaasun tuotantoon. APEC-maat sopivat laskevansa vihreää kasvua edistävien energia-alan laitteiden ja niiden osien tuontitulleja. Kommersant/EL/12.9.2012 WTO:n jälkeen OECD A Venäjä aloitti viralliset neuvottelut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenyydestä vuonna 2007. Yksi jäsenyyden ehto, WTO-jäsenyys on nyt toteutunut. Viranomaiset neuvottelevat OECD:n eri alojen komiteoiden kanssa lainsäädännön harmonisoinnista OECD:n vaatimusten mukaisiksi. Varapääministeri Igor Šuvalovin mukaan ihannetapauksessa Venäjä saa lainsäädäntömuutokset valmiiksi ensi vuoden aikana. Talouskehitysministeriön kauppaneuvottelujen osaston varajohtaja Vladimir Tkatšenkon mukaan neuvottelut työ-, tiede– ja teknologiapolitiikan– sekä kilpailukomitean osalta ovat valmiita päätökseen. Avoimia kysymyksiä riittää vielä ainakin ympäristö- 12 kysymyksistä, korruptiosta, verotuksesta ja eläkejärjestelmistä vastaavien komiteoiden kanssa. Tkatšenkon mukaan OECD:n jäsenenä Venäjä pääsee vaihtamaan kokemuksia kehittyneiden maiden kanssa, mikä voi osaltaan auttaa ratkaisemaan esimerkiksi eläkejärjestelmän uudistamisen ongelmia. Neuvotteluiden hankalimmaksi kysymykseksi on osoittautunut OECD:n vaatimus siitä, että Venäjän täytyy hyväksyä kemiallisten tuotteiden kaupassa OECD:n hyvien laboratoriokäytäntöjen (GLP) mukaan akkreditoituneiden laboratorioiden testaustulokset. OECD:n käytäntöjen mukaan tällaisen akkreditoinnin omistavien laboratorioiden testaustulokset hyväksytään sellaisenaan muissa OECD-maissa ilman uusia, päällekkäisiä tes- tejä. Käytäntöön ei ole tulossa Venäjän osalta siirtymäaikaa. Venäjällä ei ole tällä hetkellä GLP-käytäntöjen mukaan akkreditoituneita laboratorioita. OECD:hen kuuluu 34 teollisuusmaata pääosin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Järjestön jäsenyys täydentää Venäjän sitoutumista talouden kansainvälisiin toimintatapoihin. OECD:n yleisenä päämääränä on lisätä kestävää talouskasvua, edistää työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa sekä maailmantalouden ekspansio ja kaupan kasvu monenkeskiseltä pohjalta. OECD julkaisee tutkimuksia ja suosituksia laajasta talouden ja yhteiskunnan eri osa-alueilta. /Vedomosti, UM/VS/9.7.2012. Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi IMF: Venäjän tiukennettava budjetti– ja rahapolitiikkaa A Kuva Shutterstock Venäjän täytyy noudattaa tiukkaa budjetti- ja rahapolitiikkaa, jotta vältyttäisiin talouden ylikuumenemiselta ja laskettaisiin inflaatiovauhtia. Näin kertoo raportissaan IMF eli Kansainvälisen valuuttarahasto. Ennen tätä IMF oli toistanut useampaan kertaan, että Venäjän taloutta uhkaa todennäköisesti ylikuumentuminen. Kysyntä kasvaa nopeammin kuin potentiaalinen tuotanto, mikä johtaa inflaation kiihtymiseen. IMF ennustaa Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 3,9 prosenttia. Koko vuoden inflaatioksi IMF ennusti loppukesästä 6,5 prosenttia. Venäjän keskuspankin tavoitteena on ollut pitää vuosi-inflaatio 5–6 prosentissa. /Vedomosti/ EL/3.8.2012 Barentsin kaasuhankkeessa aikalisä A Kuva Shutterstock Venäläismedia siteerasi elokuun lopulla Gazpromin johtoryhmään kuuluvan Vsevolod Tšerepanovin Reutersille antamaa lausuntoa, jonka mukaan ”kaikki osapuolet ovat tulleet siihen päätelmään, että [Barentsin kaasuprojektin] kustannukset ovat liian suuret, jotta hanketta voitaisiin toteuttaa tällä hetkellä. Meidän ei pidä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Kaasuvarat ovat suuret.” Lausunnon katsotaan merkitsevän sitä, että koko hanke on jäädytetty ennalta määräämättömäksi ajaksi. Norjalainen Statoil oli jo vetäytynyt hankkeesta aiemmin tänä vuonna. Gazpromin kerrotaan kuitenkin käyvän neuvotteluita hankkeesta kiinnostuneiden suuryhtiöiden kanssa. Nyt arvioidaan, että suurprojektin lopullista investointipäätöstä ei tehtäisi ennen vuotta 2014. Gazpromin pääongelmaksi on muodostunut kaasun ylitarjonta Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Štokmanovskojen kaasukentän ensimmäistä vaihetta koskevan projektin kustannusarvio on noussut 30 miljardiin dollariin. /Vedomosti, Kommersant/EL/30.8.2012 Venäjän viljasato kärsi kuivuudesta A Venäjän maatalousministeriö arvioi elokuussa, että tämän vuoden viljasadoksi muodostuu 75 miljoonaa tonnia. Satoennustetta viilattiin alaspäin pitkin kesää. Viime vuoden viljasato oli 94 miljoonaa tonnia. Kuivuus koetteli etenkin Uralin ja Siperian maatalousmaita. Yhteensä 19 alueelle julistettiin kuivuuden vuoksi maataloustuotannollinen poikkeustila. Edellinen kuiva kesä Venäjällä oli vuonna 2010. Silloin viljasato jäi 61 miljoonaan tonniin. /Vedomosti/ EL/24.8.2012 Yksityiset öljy-yhtiöt lähimerialueille? A Venäjän hallituksessa valmistellaan lakimuutosta, joka sallisi yksityisten öljy- ja kaasuyhtiöiden toiminnan Venäjän mannerjalustalla. Suunnitelmaan kuuluu rajoituksia ulkomaisille yhtiöille. Nyt öljy- ja kaasuprojekteja Venäjän lähimerialueilla saavat toteuttaa vain valtiolliset Rosneft ja Gazprom. Hankkeisiin on päässyt mukaan vain perustamalla yhteisyrityksiä näiden suuryhtiöiden kanssa. Päätöstä asiassa odotetaan marraskuuhun mennessä. Eri arvioiden mukaan kaksi suurta valtionyhtiötä eivät pysty toimimaan pohjoisilla merialueilla riittävän tehokkaasti pelkästään omin resurssein. Ehdotuksen läpimenoon suhtaudutaan hieman skeptisesti. Keskushallinnossa on öljy- ja kaasuasioissa kaksi kilpailevaa täysin vastakkaista näkemystä siitä, pitäisikö mannerjalustalle pääsyä avata. /Kommersant, Gazeta.Ru, RG/EL/3.8.2012 13 talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Yksityistämistä jatketaan Ulkomaisten tienrakentajien ongelmat esille A A Venäjän presidentti Vladimir Putin on pannut virkamiehet selvittämään, miksi ulkomaiset yhtiöt eivät tavoittele tienrakennusurakoita Venäjältä. Periaatteellisia esteitä ei venäläisten käsityksen mukaan pitäisi olla. Venäjän hallituksen täytyykin laatia joulukuuhun mennessä ”mekanismi ulkomaisten yritysten houkuttelemiseksi teiden rakentamiseen”. Putinin mukaan tarvitaan ulkomaisia yrityksiä, joilla on nykyaikaista teknologiaa ja projektinhallinnollista kompetenssia. Vedomosti-lehden haastattelema virkamies sanoo, että ulkomaisilla yhtiöillä on urakkakilpailuissa ongelmia etenkin läntisten teknologioiden ja materiaalien hyväksyttämisessä sekä halvinta tarjousta suosivan valtionostojärjestelmän kanssa. /Vedomosti/EL/14.8.2012 Venäjän hallitus vahvisti kesällä suunnitelman valtion omistusten yksityistämiseksi. Vuoteen 2016 mennessä valtio on valmis myymään lähes 1 500 omistamaansa yritystä mukaan lukien Rosneftin ja VTB-pankin kaltaisia suuryrityksiä. Hallitus ei vielä lyönyt lukkoon täsmällisiä aikatauluja, vaan myynnit suunnitellaan markkinatilanteen mukaan. Syksyyn mennessä oli myyntiin tulossa 200 pientä ja keskisuurta valtionyritystä. Talouskehitysministeri Andrei Belousovin mukaan nämä myynnit kartuttavat valtion kassaa 300 miljardilla ruplalla. Viime vuonna valtio tienasi yksityistämisillä 121 miljardia ruplaa, mikä oli ennätyksellinen summa./RBC daily, RG/VS/8.6.2012 Venäjän tavoite 5–6 %:n asuntolainakorot Venäjän hallituksen tavoitteena on laskea asuntolainojen korot 5–6 prosentin tasolle. Pääministeri Dmitri Medvedevin mielestä tällainen korkotaso toisi asuntolainat jokaisen rahaa ansaitsevan perheen ulottuville. Venäjän keskuspankin jälleenrahoituskorko on nyt kahdeksan prosenttia ja markkinoilla jopa 9,5–11 prosentin asuntolainakorot ovat harvinaisen alhaisia. Hallituksen laskukaavan mukaan asuntolainojen korkotaso asettuisi tulevaisuudessa 2,2 prosenttiyksikköä inflaatiota korkeammalle. Tavoitteen ei uskota toteutuvan lähitulevaisuudessa. Ensinnäkin inflaatio täytyisi saada painettua 3–4 prosentin tasolle. Viime vuoden kokonaisinflaatio oli 6,1 prosenttia ja tänä vuonna liikuttaneen samalla tasolla. Lisäksi täytyisi löytää nykyistä edullisempia lähteitä itse pankkien rahoitukseen. /Delovoi Peterburg/EL/10.8.2012 Kuva Shutterstock A Venäjän rautatietariffit nousevat 7 % A Venäjän rautatieyhtiö RŽD saa nostaa tavarakuljetusten tariffeja seitsemän prosenttia vuonna 2013. Venäjän hallituksen linja on ollut, että monopoliyritysten tariffit eivät saisi nousta inflaatiota nopeammin. Korotusten pitäisikin liikkua nyt tasolla 5–5,5 prosenttia. RŽDoli pyytänyt lupaa 11,7 prosentin kokonaiskorotukseen, jossa investointimenojen osuus olisi ollut neljä prosenttia. Rautatieyhtiön johtajan Vladimir Jakuninin mielestä toivottua pienempi korotus tekee investoimisen vaikeaksi. /Vedomosti/EL/6.8.2012 Moskovaan uusi pääarkkitehti A Moskovan uudeksi pääarkkitehdiksi nimitettiin elokuussa 35-vuotias Sergei Kuznetsov. Pääarkkitehti vastaa kaupungin rakennusprojekteista ja työskentelee alan asiantuntijoiden kanssa. Kuznetsov on työskennellyt viimeksi Speech Tchoban & Kuznetsov -toimistolle. Hän on vetänyt yli 30 projektia mm. Moskovassa, Pietarissa, Skolkovossa, Sotšissa ja Kazanin kesäuniversiadien hankkeissa. Kuznetsovista tuli samalla Moskovan arkkitehtuuri– ja kaupunkirakentamiskomitean varapuheenjohtaja. Arkkitehtuuri– ja kaupunkirakentamiskomitean puheenjohtajaksi valittiin Andrei Antipov, joka johti aikaisemmin Mosgorgeotrestiä eli Moskovan maanmittausosastoa. Työnjakoa on muutettu siten, että pääarkkitehti vastaa enemmän ”taiteellisesta puolesta” ja arkkitehtuurikomitean johtajan virka on enemmän hallinnollista. Kesällä eronnut Moskovan edellinen pääarkkitehti Aleksandr Kuzmin hoiti molempia pestejä. /Vedomosti/EL/21.8.2012 14 15 Jäse nyr it ys Suomalaista perunaa Venäjän marketteihin Teksti ja kuvat Einari Lumijärvi Venäjä on maailman suurimpia perunantuottajia. Suomalaiselle perunalle löytyy silti hyvin menekkiä. Siivua riittää varmasti vielä pitkään. Venäjän vähittäiskauppa on siirtymässä toreilta marketteihin, mutta suuren mittakaavan alkutuotantoa ei juuri vielä ole. Oman sanansa sanovat Venäjän maataloutta toisinaan riivaavat kuivuusjaksot. 16 T yrnävällä Oulun seudulla konttoriaan pitävä Perunakauppa Luonnosta Oy aloitti ruokaperunan toimitukset Venäjälle vuonna 2008. Ensimmäisessä vaiheessa vietiin muutama rekkakuorma 800 kilometrin päässä sijaitsevaan Murmanskiin. – Murmanskissa ei ole paikallista perunantuotantoa. Olemme käytännössä lähin tuotantoalue Murmanskin vinkkelistä katsottuna, sanoo Perunakauppa Luonnosta Oy:n toimitusjohtaja Aki Aunola. Pääosin napapiirin takana sijaitseva Murmanskin alue tunnetaan mm. teräs– ja kaivosteollisuudesta, telakoista, kalastuksesta ja merenkulusta. Perunakauppa Luonnosta Oy:n vuosivolyymi on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa kiloa ruokaperunaa, josta vientiin menee 50–70 prosenttia eli noin tuhat rekkakuormaa. Päävientimaat ovat Venäjä, Ruotsi, Norja ja Viro. Venäjällä pääkohteina ovat Pietari, Murmansk ja Moskova. Viljelijäomisteinen yhtiö ostaa perunaa koko Suomen alueelta. Venäjän markkinoilla merkittäviä ulkomaisia kilpailijoita tulee mm. äkkiseltään eksoottisilta kuulostavista maista kuten Saudi-Arabia, Kiina ja Egypti. – Yrityksemme on Venäjällä merkittävä toimija jopa maailmanlaajuisesti. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa olimme kolmanneksi suurin perunantoimittaja, Aunola kertoo. Kevätsesonkina Välimeren ja Keski-Aasian varhaisperunamaat menivät taas edelle valtavilla volyymeillään. Aunola kertoo, että suomalaisten toimijoiden pelinpaikka on juuri syksystä alkukevääseen. Vähittäiskauppa siirtyy toreilta marketteihin Hedelmä- ja vihanneskauppaa on käyty Venäjällä perinteisesti toreilla. Luonnosta Oy:n selvitysten mukaan torikaupan osuus markkinoista on nykyäänkin yli 60 prosenttia. Kasvavan keskiluokan myötä vähittäiskauppa on kuitenkin siirtymässä marketteihin. Tämän vuosikymmen lopulla torikaupan arvioidaan olevan enää kolmanneksen luokkaa. Markettikaupan yleistyessä myös kaupankäynti ammattimaistuu ja logistiset kuviot kehittyvät. Venäjän vähittäiskaupalle on leimallista, että markkinat ovat jakaantuneet todella monen ketjun kesken. Kauppaketjun kasvaminen paikallisesti liian suureksi on estetty lailla. Toisaalta Venäjän mittakaavassa pieni toimija voi olla suomalaisille merkittävän kokoinen asiakas, nähdään Luonnosta Oy:ssä. Venäjän suurin ruokakauppaketju X5 Retail Group kertoo markkinaosuudekseen 5,7 prosenttia. Yhtiöllä on noin 3 300 kauppaa eri puolilla Venäjää. Osalle kauppaketjuista riittää toiminta muutamalla lähialueella, toiset pyrkivät koko Venäjän kattavaan verkostoon. Aki Aunola Suomalaisella elintarvikeviennillä saumaa Luonnosta Oy:ltä menee Venäjälle 2,5 kilon kuluttajapakkausta, 25 kilon verkkosäkkiä ja noin tuhannen kilon suursäkkiä. Kuljetuskaluston kunto on tärkeä seikka. Esimerkiksi talven pakkaset aiheuttavat kuljetuksille suuren riskin. Muista vihanneksista, joita Venäjälle saattaisi varmasti mennä, Aunola mainitsee porkkanan, kaalin ja sipulin. Ylipäätänsä kaikki laadukkaat tuotteet, jotka säilyvät tuon matkan. – Suomalaisella elintarvikeviennillä olisi Venäjällä saumaa, kunhan saadaan se ketju toimimaan, Aunola sanoo. Hän näkee yhteistyön muiden viejien kanssa erittäin mielenkiintoisena vaihtoehtona. Aunola haastaa yhteistyöhön erikokoiset ja eri alojen suomalaiset viejäyritykset. Tietotaito täytyisi saada hyödynnettyä paremmin. Luonnosta Oy:n kannalta myös viileä välivarasto Pietarissa kiinnostaisi. Perunanviljelyn jättiläinen alisuorittaa Venäjä on tonnimäärissä mitattuna maailman toiseksi suurin perunantuottaja. Ykkönen on Kiina ja kolmantena tulee Intia. Tavanomaisena satovuonna perunaa saadaan Venäjällä runsaat 30 miljoonaa tonnia. Maassa syödään perunaa niin paljon, että kyseistä mukulakasvia kutsutaan myös Venäjän toiseksi leiväksi. Perunan kannalta paras viljely-ympäristö on Länsi-Venäjältä Siperian eteläosiin asti yltävä mustanmullan kaistale. Suuresta kokonaissadosta huolimatta perunanviljely ei ole Venäjällä kovinkaan suurimuotoista. Valtaosa perunasta tuotetaan edelleen pienviljelmillä ja vain omiin tarpeisiin. Myös satoisuudella mitattuna jäädään paljon jälkeen esimerkiksi Euroopan suurista maatalousmaista. Syynä alhaiseen satoisuuteen ovat pientilavaltaisuuden lisäksi mm. kuivuus ja siemenperunatilanne. Siemenperunaa tuodaan maahan enenevissä määrin. Merkittävää hävikkiä syntyy myös varastotilojen puutteen vuoksi. Esimerkiksi sokerijuurikkaiden ennätyssato ei mahtunut viime vuonna tehtaiden tuotantolinjoille. Osa sadosta pilaantui varastoinnin puutteiden vuoksi ennen kuin tehtaat olivat selvinneet alkurynnäköstä. Venäjällä varmaan selvitetään, missä määrin varasto- ja logistiikkahankkeet istuvat WTO:n sallimiin maatalouden ns. vihreän korin tukimuotoihin. Kuivuuden koittaessa Venäjälle viedään paljon perunaa. Näin kävi viimeksi kuivan kesän 2010 jälkeen. Venäjä nousi hetkellisesti jopa maailman suurimmaksi perunan ostajaksi. Perunan vienti maahan on varmasti taas nousussa sillä kesä 2012 oli kuiva Kaspianmeren luoteispuolelta Siperian eteläosiin asti ulottuvalla vyöhykkeellä. Kuivuusalue on pitkälle sama kuin perunan paras viljelyvyöhyke. Kuivien kesien vuoksi onkin esitetty, että valtio lisäisi keinokasteluhankkeiden rahoitusta. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että perunalle tulee kysyntää varsin hyvin Venäjällä. Myyntimäärät riippuvat sitten siitä, miten suomalainen hinta ja määrät kohtaavat kysynnän. Suomessa on kärsitty liiasta vedestä, mikä nostaa hintoja ja laskee määriä. Olen kuitenkin erittäin optimistinen kauden suhteen, kertoi Luonnosta Oy:n Aki Aunola alkusyksystä. H Venäjän kuivuusalueet kesällä 2012 Etelä-Venäjä: Rostovin ja Volgogradin alueet, Stavropolin aluepiiri sekä Kalmykia ja Dagestan Volgan alue: Orenburgin, Saratovin ja Uljanovskin alueet sekä Tatarstan Uralin alue: Kurganin ja Tšeljabinskin alueet sekä Baškortostan, Siperia: Omskin, Tomskin, Novosibirskin ja Kemerovon alueet sekä Altain aluepiiri, Tuva ja Hakasia. 17 Jäsenyritys Vauhdikkain askelin Venäjälle Teksti Virpi Suoninen • Kuvat Mötto Oy – Venäjä on erittäin jännittävä, mielenkiintoinen ja iso markkina-alue ja eri yritysten menestystarinat siellä inspiroivat, kertoo myyntipäällikkö Noora Toivanen Mötto Oy:sta. Kortti– ja lahjatavaratoimittajan ensituntuma Venäjän markkinoista on positiivinen. 18 M ötto on toimittanut tuotteita Venäjälle suomalaisten asiakkaiden mukana, mutta tänä vuonna toimintaa on lähdetty laajentamaan etsimällä venäläisiä asiakkaita. Uusille markkinoille ei lähdetty ihan ummikkona, sillä Möttolla on jo kokemusta kansainvälistymisestä. Ja yrityksessä riittää intoa uuden markkina-alueen työstämiseen. Mötto edustaa ympäri maailmaa tunnettuja ja suosittuja tuotesarjoja, joihin kuuluu erilaisia paperitarvikkeita ja lahjatavaroita. Möttolla on yksinoikeudet edustamiinsa tuotesarjoihin Suomessa ja Venäjällä. Uutta kohti on hyvä lähteä vakaista asemista. – Meillä on erinomainen markkinaasema sekä Suomessa, Ruotsissa että Tans- kassa ja takana monen vuoden kokemus alalta, kertoo Toivanen. Venäläisten mielenkiinnosta tuotteita kohtaan ovat kertoneet muun muassa suomalaiset asiakkaat. Venäläisturistit poistuvat liikkeistä runsain ostoksin. Venäjälle Mötto on edennyt vauhdikkaasti, mutta askel kerrallaan. Taustatietoa maasta ja kuluttajista on kerätty eri lähteistä, muun muassa keskustelemalla venäläisten ja Venäjän-kauppaa tekevien yritysten kanssa. Mötton Venäjälle tarjoamien tuotteiden kohderyhmää ovat nuoret tytöt ja naiset. – Venäläiset naiset ja tytöt ovat tunnettuja tyylitiedostaan, joten esimerkiksi TOPmodel sarja sopii markkinoille erinomaisesti, Toivanen sanoo. Venäjällä on jo Varaosien ja takuukomponenttien toimitukset Venäjälle Nopeasti ja luotettavasti Hamiko Project Services tuotesarjojen innokkaita faneja ja Toivanen odottaa mielenkiinnolla lisää kokemuksia fanikunnasta, kun toiminta pääsee todenteolla käyntiin. Tavoitteena on luoda Venäjälle stabiili ja laaja asiakaskunta. Suomessa Mötton asiakkaita ovat kirjakauppaketjut, tavaratalot, marketit sekä lahjatavaraliikkeet. Venäjällä potentiaalisia asiakkaita etsitään keskiluokan ja hyvätuloisten vähittäiskauppaketjuista. Mötto teetti SVKK:lla markkinaselvityksen potentiaalista asiakkaista ja Toivanen kävi maaliskuussa viikon tapaamiskierroksella Moskovassa ja Pietarissa. Tämän jutun kirjoittamishetkellä Toivanen on toisella neuvottelukierroksella. Tuotteiden markkinoinnissa Venäjällä Mötto aikoo hyödyntää aktiivisesti sosiaalista mediaa, muun muassa Vkontaktea ja Facebookia. Monien tuotesarjojen ympärille on luotu eri maihin fani– ja puuhasivusto ja samanlaiset on suunnitteilla venäjäksi. Asiakkaiden kanssa toteutetaan myös yhteisiä kampanjoita: tuotteiden näyttäviä esillepanoja liikkeissä, kilpailuja ynnä muuta. Venäjällä aiotaan myös kiertää messuja esittelemässä tuotteita ja tapaamassa asiakkaita. Lähitulevaisuudessa etsitään yhä uusia venäläisiä asiakkaita ja jatkaa tiivistä yhteistyötä jo olemassa olevien kanssa. Mahdollista on myös tytäryhtiön perustaminen Venäjälle. Toivanen kertoo, että neuvotteluja on vireillä uusien potentiaalisten asiakkaiden kanssa. – Näemme, kuulemme ja tunnemme, että tuotteille on kysyntää ja tämä motivoi eteenpäin, Toivanen iloitsee. H OOO «Kauppa» Hamina St. Petersburg Oy Hamiko Project Services Ltd suorittaa varaosien ja takuukomponenttien toimitukset Venäjälle vaivattomasti. Toimitukset Venäjälle tapahtuvat pietarilaisen tytäryhtiömme kautta, joka hoitaa tarvittavat tullaukset ja sertifioinnit DDP - toimitettu sekä huolehtii kaikista tullattuna - ”yksinkertainen viranomaisasioinneista Venäjällä. lähetys” Toimitamme tavarat vastaanottajalle sovittuun määräpaikkaan vastaten kaikista riskeistä ja kustannuksista perille asti tullit ja verot Luotettava mukaan lukien. kokonaisratkaisu Tämä takaa asiakasyrityksemme Hoidamme joustavan toiminnan ja puolestanne nopeuttaa tavaroiden vienti-tuontiprosessin kuljetuksia. kokonaisuudessaan: kaupankäyntiin liittyvät sopimuskäytännöt, verotusja tullimuodollisuudet sekä kuljetusten järjestelyt. Toimituksissa käytämme kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa kuljetuskanavaa. Ota yhteyttä – olemme mielellämme avuksi! Palokankaantie 6, 49460 Hamina, Finland Tel. +358 5 7472 451 • sales@hamikoproject.fi 19 Mahdollisuuksia Tuloksiin suunnitelmallisella markkinoinnilla Teksti Virpi Suoninen • Kuva Shutterstock Venäjän markkinat houkuttelevat monen kokoisia suomalaisyrityksiä eri toimialoilta. Talous kasvaa ja kilpailu on kovaa. Näkyville pääseminen ja erottautuminen laajan maan suurilla markkinoilla on yksi Venäjälle mielivän yrityksen isoimmista haasteista. Sen tietävät markkinointiviestintätoimisto Promacon johtaja Kai Hahl ja mainostoimisto Zeeland Eastin toimitusjohtaja Pekka Lehtonen. N äkyvyyttä venäläisten potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa voi tavoitella esimerkiksi mainostamalla eri medioissa, messuilla tai internetissä. Ennen käytännön markkinointiponnisteluihin ryhtymistä Lehtonen suosittelee miettimään huolellisesti miten Venäjällä aikoo edetä ja mikä saisi venäläisen asiakkaan kiinnostumaan omasta yrityksestä ja tuotteista. – Usein Venäjälle lähdetään markkinoiden kokoon nähden liian pienellä budjetilla, toteaa Hahl. Laajoilla markkinoilla laajan näkyvyyden saaminen tarkoittaa suuria panostuksia, mutta myös tulokset voivat olla Suomeen verrattuna aivan eri kokoluokassa. Perusta kuntoon Koko kansan tuotteeksi ei useinkaan ole varaa saati tarvetta pyrkiä ja aluksi on hyvä miettiä mihin ja kehen keskitytään. Yksistään Pietarin alueelta löytyy Suomen kokoiset kuluttajamarkkinat, Moskovasta kaksi kertaa lisää ja lisäksi viimeisimpien tilastojen mukaan 13 miljoonakaupunkia ympäri 20 Venäjää. Välttämättä Venäjällä ei tarvitse olla heti läsnä vaan, venäläiset voivat olla myös kiinnostuneita hakemaan tuotteet Suomesta tai käyttämään palveluita täällä. Vaikka Suomessa yrityksen markkina voi olla koko maa ja kaikki toimialat, Venäjälle lähdettäessä omia tuotteita tai palveluita kannattaa ehkä keskittyä tarjoamaan muutamalle potentiaalisimmalle toimialalle. Oma kohderyhmä kannattaa selvittää huolellisesti, jotta viesti menisi varmasti juuri potentiaalisille asiakkaille. Luotettavan tiedon löytäminen Venäjällä on haasteellista ja markkinoiden selvittämisessä apuna kannattaa käyttää asiantuntijoita. Markkinointipanostukset ovat investointeja siinä missä muutkin. – Usein markkinointi nähdään vain rahanmenona. Kannattaa kuitenkin miettiä tavoitteet, mittarit ja seuranta kuten muillekin investoinneille, Lehtonen toteaa. Oman yrityksen tunnettuuden lisäämisessä Venäjällä kannattaa miettiä markkinoinnin lisäksi viestinnän keinoja. Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa esimerkiksi lehdistötilaisuus voi olla tehokas keino saada omaa viesti näkyviin venäläismedioissa. – Rahojen laittaminen lehdistötiedotteeseen tai – tilaisuuteen lehtimainoksen sijaan voi olla järkevää. Se, että muut kirjoittavat sinusta on kustannustehokas tapa saada näkyvyyttä, Hahl sanoo. Mistä kalastaa asiakkaita? – Uskottavuus potentiaalisten asiakkaiden silmissä rakentuu pienin askelin. Markkinoinnin ja myynnin perusmateriaalien, kuten esitteiden ja verkkosivujen tulisi olla sellaisia, että venäläinen potentiaalinen asiakas ymmärtää heti ensimmäisellä kerralla mistä suomalaisyrityksen tuotteessa tai palvelussa on kyse ja haluaa ensikosketuksen jälkeen keskustella lisää, Lehtonen sanoo. Internetissä suomalaisyrityksillä on erinomainen erottautumisen paikka, uskoo Lehtonen. Venäjällä varsinkin paikallisten B2B-yritysten verkkosivujen laatu on vielä kovin kirjavaa. Tässäkin kannattaa tutkia mitä kilpailijat ovat tehneet ja analysoida millä asioilla voi itse erottua joukosta. Venäläisten asiakkaiden kalastamiseen verkossa tarvitaan luonnollisesti venäjänkieliset verkkosivut. Sivujen suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ne löytyvät oikeilla hakusanoilla venäläisistä hakukoneista. Seuranta on tärkeää, jotta tiedetään millä hakusanoilla omalla toimialalla tietoja haetaan. Useinkaan pelkkä verkkosivujen suora käännös ei riitä, vaan on mietittävä miten asiat esitetään venäläisille kävijöille tehokkaasti. – Meille on joskus valitettu, että net- 21 – Venäjälla, niin kuin muuallakin, on hyvä tuntea oikeat ihmiset, tutustua asiakkaisiin ja olla sosiaalinen, Promaco Oy:n toimitusjohtaja Kai Hahl sanoo. Zeeland Eastin toimitusjohtaja Pekka Lehtonen vakuuttaa, että parhaisiin tuloksiin päästään, kun venäläisille välittyy kuva suomalaisyrityksestä, joka toimii suunnitelmallisesti ja pitää huolta asiakassuhteistaan. tisivuilla on hirveästi liikennettä, mutta printtimedioissa ei. Minusta se on jopa parempi, Hahl kertoo. Kun paperilehti lentää roskiin, internetlehden jutusta jää jälki, jonka perusteella yritys on löydettävissä vielä vuosien päästä. Sosiaaliset mediat ovat pinnalla yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä maailmalla. – Sosiaaliset verkostot internetissä voivat olla kustannustehokas tapa saada näkyvyyttä koko Venäjällä, jos yrityksellä on selkeä strategia ja tarpeeksi kiinnostavaa sisältöä, Hahl sanoo. Markkinointi pelkästään sosiaalisissa medioissa harvoin vielä riittää tavoittamaan koko kohderyhmää, mutta voi olla hyvä lisä markkinoinnin kanaviin. Toimialamessut ovat vuosien saatossa tulleet tutuksi suomalaisyrityksille Venäjällä. Kaikilla toimialoilla messuja ei enää koeta tehokkaaksi tavaksi markkinoida omaa yritystään, mutta jos messut tai muu tapahtuma on omalla kohdalla edelleen hyvä paikka kohdata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, Lehtonen kehottaa ottamaan tapahtumasta kaiken irti. – Messut ovat aina iso investointi ja siksi kannattaa miettiä huolellisesti miten erotutaan sadoista muista ständeistä ja miten kommunikoidaan potentiaalisten asiakkaiden kanssa ennen ja jälkeen tapahtuman. 22 Hyvä tapa voi olla myös järjestää oma ”varjotapahtuma” samaan aikaan toimialatapahtuman kanssa, jolloin voi tavoittaa yhteistyökumppanit ja potentiaaliset asiakkaat samasta kaupungista. Eroja on, muttei liikaa Kulttuurien erot kannattaa muistaa käytännön markkinoinnissa. Samat vitsit eivät välttämättä naurata suomalaisia ja venäläisiä. Suomalaisittain muotoillun viestin sisältö voi jäädä ymmärtämättä tai pahimmassa tapauksessa loukata vastaanottajaa. Toisaalta toimintatavat jotka Suomessa koetaan aggressiivisiksi, voivat Venäjällä olla tavallisia. Venäläiset haluavat usein viestinnässä ja markkinoinnissa tuoda kaiken informaation esille heti. Teknisillä aloilla on tavallista, että heti ensimmäisessä tapaamisessa kysytään kaikki mahdolliset yksityiskohdat. Kulttuurierot viestinnässä kannattaa huomioida, mutta ennen kaikkea Lehtonen painottaa yleisiä viestinnällisiä perusasioita. – Tavoittaako markkinointiviesti oikean vastaanottajan, tuleeko se ymmärretyksi ja muistaako vastaanottaja sen. Nämä asiat ovat samoja vastaanottajan kansallisuudesta riippumatta. Venäläiset ostavat mielellään kavereiden suosittelemia tuotteita. Myös yritysten välisessä kaupankäynnissä on tavallista ostaa tutuilta, mutta Suomesta katsottuna suhteiden merkitys saattaa ylikorostua. – Kannattaa ennemmin toimia suomalaisittain, jättää turhat jorinat pois ja pysyä asiassa. Venäjällä, niin kuin muuallakin, on hyvä tuntea oikeat ihmiset, tutustua asiakkaisiin ja olla sosiaalinen. Votkaillanistujaiset sen sijaan ovat mennyttä ja useimmilla toimialoilla toiminta on hyvin ammattimaista, Hahl toteaa. Markkinoinnin ja viestinnän koulutus ja osaaminen eivät Venäjällä ole länsimaiden tasolla. Markkinointia ei olekaan Venäjällä tarvittu eikä tehty kuin vasta parikymmentä vuotta, Neuvostoliiton hajoamisen ja markkinatalouteen siirtymisen jälkeen, muistuttaa Hahl. Osaamista maahan tuovat ulkomaiset toimijat ja yritykset. Osaamisen taso heijastuu myös venäläisten markkinointimateriaalien ja esimerkiksi verkkosivujen ulkoasuun. – Usein puhutaan venäläisestä tyylistä ja halutaan esimerkiksi tehdä nettisivut samaan tapaan. Se tyyli voi kuitenkin olla vain sitä, ettei osata tehdä parempaa, Hahl arvioi. Suomalaista laatua – sehän riittää Avainasioita markkinoinnin kannalta on miettiä tarkkaan, mikä oman tuotteen hyöty venäläiselle ostajalle on. Myyntiargumentiksi ei riitä, että meidän tuotteemme on suomalaista taattua laatua. – Joskus se saattoi riittää, että sai tuotteensa ylipäätään kaupan hyllylle Venäjällä ja kaikki meni. Ne päivät ovat ohi, Hahl sanoo. Suomalaisuuden korostaminen sopii aloille, joilla suomalaiset jo tunnetaan esimerkiksi rakentamiseen Pietarissa tai elintarviketeollisuuteen. Kauemmas mentäessä Suomi voi kuulostaa vain eksoottiselta, jos kuulija ylipäänsä on kartalla. Suomalaisuus tai skandinaavisuus voi olla markkinoinnissa hyvä lisä, mutta tarvitsee tuekseen konkreettisia hyötyjä asiakkaalle, esimerkiksi kymmenen prosentin kustannussäästön tuotannon tietyssä vaiheessa. – Suomalaisuuteen ei myöskään kannata suhtautua liian ryppyotsaisesti. Sillä voi jopa leikitellä, sillä ei haittaa vaikka kuulijan saisi nauramaan, Lehtonen hymyilee. ja sekavuuden takia kannattaa toimia systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, uskoo Lehtonen. – Parhaisiin tuloksiin päästään kun venäläisille välittyy kuva suomalaisyrityksestä, joka toimii suunnitelmallisesti ja pitää huolta asiakassuhteistaan. Myös Hahl kehottaa laatimaan pitkäaikaisen markkinointistrategian osaksi yrityksen muuta strategiaa. Venäjällä usein markkinointipäällikön vaihtuessa muutetaan yrityksen logoja ja muita materiaaleja vain siksi, että jotain uutta on tehtävä. Pitkäjänteisellä työllä voi erottautua joukosta. Hahl ottaa esimerkiksi oman yrityksensä Promacon, joka on toiminut Pietarissa samalla nimellä 15 vuotta. Samoilla markkinoilla on vain yksi toinen yritys, joka on pysynyt samannimisenä yhtä pitkään. H Pitkänmatkanjuoksua Kun strategiset päätökset on tehty ja perusmateriaalit saatu kuntoon, voidaan aloittaa pitkänmatkanjuoksu. – Tänä päivänä on vaikea niin sanotusti ”räjäyttää pankkia”. Maan laajuuden 23 BISNESuutisia A A A Au to t e o ll i s u u s Volkswagenille moottoritehdas Kalugaan A Volkswagen Group rakentaa oman moottoritehtaan Kalugaan Moskovan lounaispuolelle. Kaupungissa toimii Volkswagenin kokoonpanotehdas, jonka viereen myös uusi 250 miljoonan euron moottoritehdas rakennetaan. Moottorituotannon on määrä käynnistyä vuonna 2015. Tehtaalla tullaan valmistamaan uuden sukupolven 1,6-litraisia EA211-sarjan bensiinimoottoreita. Osa valmistettavista moottoreista toimitetaan kokoonpanotehtaalle Nižni Novgorodiin (GAZ). Tähän mennessä Volkswagen on investoinut Venäjälle noin miljardi euroa. Volkswagen AG/EL/29.8.2012 A A A En e r g i a - ala A A A Rak e nta m i n e n Kamtšatkalle tuuli-dieselhybridivoimaloita Dynamon stadionhankkeeseen italialaisrahaa A A Kamtšatkan niemimaan itäpuolisille saarille on alettu asentaa ensimmäistä tuuli-diesel-hybridivoimalaa. Tuuli-diesel-laitoksia aiotaan rakentaa Kamtšatkan alueelle vielä viisi vuoteen 2016 mennessä. Hankkeeseen kuuluu yli 40 tuuliturbiinia. Hybridivoimaloiden avulla dieselin käyttöä alueen energiantuotannossa aiotaan vähentää 45 prosenttia. Hanketta vetää RAO Energetitšeskije sistemy vostoka -yhtiö. Ensimmäisessä voimalassa on kaksi 0,275 megawatin tuuliturbiinia, jotka on valmistanut ranskalainen Vergnet. Yksiköiden kerrotaan olevan helppoja asentaa, eivätkä ne vaadi suuritehoisia nostureita. RAO ESV/EL/20.8.2012 Moskovan Dynamon uuden jalkapallostadionin ympärille rakennettavaa VTB Arena Park -projektia vetää italialainen De Eccher Group. Alueelle rakennetaan hotelleja, asuntoja, toimistoja ja hankkeeseen liittyvää infrastruktuuria. Useat italialaiset pankit ovat mukana projektille myönnettävässä 500 miljoonan euron lainapaketissa. Lainan takaajana on miltei täysimääräisesti Italian valtion vientitukilaitos SACE. Italialaispankeista ovat mukana Cassa Depositi e Prestiti, Intesa Sanpaolo, Société Generale ja KFW IPEX-Bank. Hankkeen venäläisenä osapuolena on valtiollinen VTBpankki. SACE.it/EL/17.8.2012 Gazprom Neftin pilvenpiirtäjä Luoteis-Pietariin A Pietarin kaupunki on antanut luvan rakentaa Gazprom Neftin pilvenpiirtäjä Nevajoen suistosaarten lounaispuolelle 24 Primorskoje šosse -päätien varrelle. Yli 400 metriä korkea pilvenpiirtäjä piti rakentaa alun perin Nevan itärannalle lähelle Pietarin keskustaa, mutta hanke kariutui laajan kansalaisvastustuksen vuoksi. Projekti kulkee nyt nimellä Lahta-tsentr, koska se sijoittuu Lahtanimiseen kaupunginosaan. Delovoi Peterburg/EL/21.8.2012 Brittiläistä sadevesiosaamista Pulkovon lentoasemalle A Brittiläinen Hydro International on tehnyt yhteistyösopimuksen venäläisen Ecoline Ltd -yhtiön kanssa. Yhteistyön puitteissa Hydro toimittaa 2 miljoonan euron sadevesijärjestelmän Pulkovon lentoasemalle Pietariin. Järjestelmä erottaa valumavedestä mm. öljytuotteet ja sakan. Pulkovon lentoasemaa operoi kansainvälinen konsortio. Hydron arvion mukaan Venäjän ympäristö teknologian markkinat ovat muodostumassa ja kasvun odotetaan olevan nopeaa. Sadevesijärjestelmien lisäksi yhtiö tarjoaa ratkaisuja tulvien ja jätevesipäästöjen ehkäisyyn, jätevesien käsittelyyn ja sadevesien uusiokäyttöön. Hydro International/EL/23.8.2012 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A T i e n r ak e nn u s Saksalaisyhtiölle sepelituotantoa Kontupohjaan Independentin mukaan Venäjästä tulisi Euroopan suurin vähittäiskaupan markkina vuosien 2013–2014 aikana. The Independent, Expert/EL/1.9.2012 A Etämyynti kasvaa WTO:n myötä Saksalainen Basalt AG on käynnistänyt sepelilouhoksen Kontupohjassa Petroskoin pohjoispuolella. Hankkeen investoinnit olivat 30 miljoonaa euroa. Yhtiö toimittaa kivimurskaa Kontupohjasta etupäässä Moskovaan ja Pietariin. Basalt AG:lla on murskelouhos myös Leningradin alueen koillisosassa Štšeleikissä. Karjalan tasavallan hallitus/EL/13.8.2012 A A A H ot e ll i t Morgans Hotel Moskovaan, Marriott Voronežiin A Morgans Hotel Groupin ensimmäinen Venäjän hotelli avataan Moskovaan vuonna 2015. Delano-boutiquebrändin hotelli avataan Moscow-City -bisneskeskuksen Okonimiseen pilvenpiirtäjään. Morgans Hotel kertoo Delano-brändin olevan tyylin ja hienostuneisuuden synonyymi ja uusi Moskovan kohde tuo nämä ideaalit uuteen ja kiehtovaan kaupunkikeskukseen. Marriott International on sopinut uudesta hotellista, joka avataan Voronežiin Etelä-Venäjälle vuonna 2015. Hotellia hallinnoi Ojsc Tsum-Voronezh -niminen yhtiö. Marriottin hotelleja toimii Venäjällä tällä hetkellä 14. Marriott kertoo Voronežin olevan vetovoimainen matkailukohde suhteellisen lähellä Moskovaa. Morgan Hotel Group, Marriott.com/ EL/20.8.2012 A A A A Vä h i ttä i s kau ppa Brittiläinen tavarataloketju Venäjälle A Brittiläinen Debenhams avasi syyskuussa Venäjän ensimmäisen tavaratalonsa Moskovaan. Mega Belaja Datša -kauppakeskuksessa sijaitseva myymälätila on pinta-alaltaan 3 300 neliötä. Franchisingpartnerina toimii Debruss-niminen yhtiö. Debenhams aikoo erottua kilpailijoistaan korkealla palvelutasolla ja laajalla valikoimalla. Markkinoinnissa muodostetaan kuluttajalle vahva assosiaatio Englantiin. Yhtiöllä on Venäjällä isot kasvutavoitteet. Ensimmäinen tavaratalon jälkeen suunnitelmissa on ainakin kahdeksan uutta. The Starwood Hotels laajentaa Venäjällä A Starwood Hotels & Resorts avaa Venäjälle viisi uutta hotellia vuoteen 2015 mennessä. Uudet Sheraton-hotellit avataan Moskovaan, Kalugaan, Donin Rostoviin ja Permiin. Pietariin tulee Aloft St. Petersburg. Yhtiöllä on Venäjällä tällä hetkellä kolme hotellia: Moskovassa Sheraton Palace Hotel ja Hotel National sekä Pietarissa W St. Petersburg. Starwoodshotels. com/EL/28.8.2012 Venäjän Posti arvioi, että etämyynti kasvaa merkittävästi Venäjän WTOjäsenyyden myötä. Samalla kasvaa Venäjän sisäisten postilähetysten määrä. Postilaitos ennustaa lähetysmäärien vähintään kaksinkertaistuvan. Etämyynnin markkinoille tulee ulkomailta uusia toimijoita ja nettikauppojen asiakaskunta kasvaa. Venäjän Posti muistuttaa, että yhtenä jäsenyysehtonaan WTO:ssa Venäjä lupasi luoda suotuisat olot ulkomaisille kaupan alan toimijoille. Tämä lisää kilpailua kotimaisten ja ulkomaisten yritysten välillä. Venäjän Posti aikoo modernisoida toimintojaan ja parantaa palvelutasoaan kasvavan postiliikenteen vuoksi. Venäjän Posti/EL/24.8.2012 A A A Rav i t s e m i s ala McDonald’s aloittaa Siperian valloituksensa A McDonald’s on menossa ensimmäistä kertaa Uralin itäpuolelle. Krasnojarskin ensimmäinen McDonald’s-pikaruokapaikka avataan vuodenvaihteessa 2013–2014. Yhtiö selvittää mahdollisuuksia avata ravintoloita myös Novosibirskiin, Barnauliin, Tomskiin ja Novokuznetskiin. McDonald’s ei ole avannut ravintoloitaan aiemmin Siperiaan logististen vaikeuksien vuoksi. Nyt toimitukset aiotaan tehdä alkuvaiheessa Kazanin logistiikkakeskuksen ja myöhemmin Jekaterinburgin kautta. Vedomosti/EL/27.8.2012 25 BISNESuutisia Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Kazanin lähelle IT- ja bisneskaupungit A Tatarstanin tasavalta on sijoittunut kärkipäähän bisnesilmapiiriä käsittelevissä vertailuissa. Investoijille myönnetään Tatarstanissa joukko etuisuuksia, kertoo alueen presidentti Rustam Minnihanov Rossijskaja gazeta -lehden haastattelussa. Tarjolla on edullisia lainoja, valtiontakuita, valmiita teollisuustontteja ja infrastruktuuria, veroetuja ja rahoitusta. Minnihanovin mielestä Tatarstan on oiva paikka ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Venäjälle. Alueella on vuoden 2013 kesäuniversiadien lisäksi monia uusia ideoita. Alueen pääkaupungin Kazanin ympärille ollaan rakentamissa kaksi satelliittikaupunkia: Innopolis ja Kazan Smart City. Innopolis Kazan Innopolis on suuren mittaluokan hanke niin Tatarstanille kuin koko Venäjällekin. Tarkoituksena on, että vuoteen 2021 mennessä Innopoliksessa on 155 000 asukasta ja siellä 26 työskentelee 60 000 IT-alan spesialistia. Alueelle rakennetaan teknoparkkeja, bisneskeskuksia, asuntoja sekä Venäjän ensimmäinen IT-alan yliopisto. Alue varustetaan myös monipuolisella sosiaalisella infrastruktuurilla. Satelliittikaupunki rakennetaan 15 kilometrin etäisyydelle Kazanista länteen. Kazanin keskustassa käynnistettiin IT-alan teknoparkki IT-Park Kazan vuonna 2009. Kyseessä on runsaan 30 000 neliön tilat, jonne on sijoittunut mm. yrityshautomo sekä pidemmälle edenneitä ja start up -vaiheessa olevia IT-alan yrityksiä. Arvioiden mukaan teknoparkki voisi työllistää 1 500 henkeä. Yrityksiä sinne voi sijoittua noin 150. Teknoparkki toimii itsenäisenä yksikkönään Tatarstanin viestintäministeriön omistuksessa. Kazan Smart City Kazanin lentoaseman lähelle rakennetaan satelliittikaupunki nimeltä Kazan Smart City. Kaavailujen mukaan alueelle tulee messukeskustoimintoja, rahoitus- ja bisneskeskuksia, konfrenssitiloja, koulutus- ja terveydenhuol- tovyöhykkeitä, kauppa- ja viihdekeskuksia sekä korkean teknologian tuotantoa. Alueelle voisi sijoittua vientiyrityksiä, vakuutus- ja rahoitusyhtiöitä, yksityisiä klinikoita, hotelleja, bisnespalveluiden ulkoistamiskeskuksia, tiede- ja tutkimuskeskuksia sekä valtiollisia organisaatioita. Vastaavaa hanketta ei ole muualla Venäjällä. Hankkeessa ovat mukana malesialainen Amanah Capital Group, arabiemiraattilainen Tecom Investments sekä Siemens. Menestystä yli rajojen! Neuvomme yrityksiä maailman ympäri Rödl & Partner – asiantuntevaa neuvontaa yrityksille Rödl & Partner on opastaa liiketoiminnassa yritystänne 39 maassa, 89 toimiston voimin. Olemme kokenut ja asiantunteva partneri ja tarjoamme kattavat laki-, vero-, kirjanpito-, tilintarkastuspalvelut sekä liikkeenjohdon konsultoinnin. Yli kolmen tuhannen asiantuntijan joukko seuraa aktiivisesti kehitystä ja tarjoaa yrityksellesi parhaat ratkaisut. Rödl & Partnerin asiantuntijat opastavat ja auttavat yritystäsi kussakin maassa löytämään oikeat tiedot päätöksenteon tueksi ja toteuttamaan päätökset yrityksesi kannalta edullisimmalla tavalla. Laaja toimistoverkkomme takaa myös sen, että eri maiden lainsäädäntö ja verotus sovitetaan yhteen ja vältetään virheet. Olemme myös talouden ja IT – teknologian edelläkävijä. Venäjällä toimistomme ovat Moskovassa, Pietarissa, Sotshissa sekä Kalugassa. AHK_FI_RU_0812_185x233_fi.indd 1 Yhteystiedot: Alice Salumets Puh.: + 7 (812) 320 66 93 alice.salumets@roedl.pro André Scholz Puh.: + 7 (985) 773 35 74 andre.scholz@roedl.pro Osoite: Vasilinsaari, 14.linja 7/A 199034 Pietari Puh.: + 7 (812) 320 66 93 Fax: + 7 (812) 320 66 95 Sähköposti: stpetersburg@roedl.pro www.roedl.com/ru 03.09.2012 08:23:35 27 Mahdollisuuksia Keskuksia Siperian radan varressa Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Shutterstock Uralin takana alkaa Siperia ja valtavan laajat erämaa-alueet. On tiettömiä taipaleita ja suuria jokia. Siperiassa on kuitenkin myös suuria kaupunkeja. Suurimmat keskukset ovat yli miljoonan asukkaan Novosibirsk, Omsk ja Krasnojarsk. Väestö on keskittynyt Siperian radan varteen. 28 H istoriallisesti Siperian on ajateltu käsittävän koko Uralin takaisen Venäjän. Tuon alueen pinta-ala on Kanadan kokoluokkaa ja väkiluku noin 25 miljoonaa. Siperia on jaettu kolmen suuralueen kesken, jotka ovat Ural, Siperia ja Kaukoitä. Novosibirskin ympärillä kaupunkikeskittymä Novosibirsk on Venäjän suurin Uralin itäpuolinen kaupunki. Sen väkiluku on 1,5 miljoonaa. Novosibirsk on myös suurimman Uralin itäpuolisen kaupunkialueen keskus. Novosibirskin ympärillä 300 kilometrin säteellä on neljä yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkia: Barnaul, Novokuznetsk, Tomsk ja Kemerovo. Novosibirsk on liikenteellisesti tärkeä solmukohta. Kaupungista lennetään Venäjän alueelle eniten Moskovaan, Pietariin, Habarovskiin, Vladivostokiin ja Jakutskiin. Lento Pietarista tai Moskovasta Novosibirskiin kestää molemmista noin neljä tuntia. Moskovasta on rautateitse matkaa yli 3 000 kilometriä. Novosibirskin teollisuus on jalostavaa ja usein myös tutkimus- ja kehitysintensiivistä. Tärkeitä aloja ovat ilmailuteollisuus, ydinenergia-ala, koneenrakennus, laitevalmistus, metallinjalostus, lääketiede ja elintarviketeollisuus. Novosibirsk on muut- tumassa raskaan teollisuuden kaupungista rahoituksen, kaupan, liikenteen, palveluiden ja korkean teknologian keskukseksi. Novosibirsk on myös tiedekaupunki. Alueella on kymmeniä tutkimuskeskuksia ja instituutteja kuten Venäjän tiedeakatemian osasto, Venäjän maatalousakatemia ja Venäjän lääketieteen akatemia. Aluehallinto runnoo läpi innovaatioklusteria, joka sijoittuu Novosibirskin perinteiseen tiedekaupunkiin Akademgorodokiin. Klusterin pääaloja ovat voimaelektroniikka, bioteknologia, laitevalmistus ja informaatioteknologia. Yli puolen miljoonan asukkaan rautatieläiskaupunki Barnaul pitää yhtenä kilpailuvalttinaan juuri Novosibirskin läheisyyttä. Kaupunkien välillä on suora 250 kilometrin mittainen maantie- ja rautatieyhteys. Bar- naulin alueella on mm. elintarviketeollisuutta sekä raideliikenneväline- ja maatalouskoneteollisuutta. Öljykaupungit Omsk ja Tjumen Omsk on 1,2 miljoonan asukkaan kaupunki, joka on Novosibirskistä katsottuna hieman etäämpänä lännessä. Omsk on leimallisesti öljynjalostuskaupunki. Siellä toimii Gazprom Neftin suurin öljynjalostamo. Laitos on Venäjän moderneimpia ja se valmistaa lähinnä korkeaoktaanisia bensiinejä. Yhtiön muut jalostamot ovat Moskovassa ja Jaroslavlissa. Gazprom Neft pumppaa öljyä lähinnä Länsi-Siperian öljykentiltä. Yhtiö on rekisteröitynyt Pietariin, missä se tunnetaan etenkin pilvenpiirtäjähankkeestaan. Omskin teollisuuden muita aloja ovat elintarviketeollisuus, kemianteollisuus sekä kumi- ja muoviteollisuus. Ilmasto on myös maataloussektorille otollinen. Omsk täyttää 300 vuotta vuonna 2016. Juhlavuoteen mennessä pitäisi toteuttaa suuria hankkeita kuten uusi lentoasema, ensimmäinen metrolinja, kehätie, Irtyšjoen pintaa nostava allas, kokoojaviemäri ja erilaisia sosiaalisia kohteita. Ainakin lentoaseman ja metron rakentaminen ovat edenneet yskähdellen. Helsingin kokoisesta Tjumenista on tullut eräänlainen Länsi-Siperian öljy- ja kaasukenttien ohjaus- ja huoltokeskus. Öljy-yhtiöt ovat avanneet sinne tytäryhtiöidensä pääkonttoreita. Kaupungista löytyvät niin Gazpromin, Lukoilin, TNK-BP:n, Transneftin, Schlumberger’n kuin Halli- burtoninkin konttorit. Varsinaiset öljy– ja kaasukentät sijaitsevat satoja kilometrejä Tjumenista pohjoiseen Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisissa piirikunnissa. Alueet tuottavat valtaosan Venäjän öljystä ja kaasusta. Öljyn- ja kaasuntuotanto heijastuu Tjumenin ja sen pohjoisten naapurialueiden palkkoihin ja kulutukseen. Myös alueiden väestö on kasvussa. Elintaso näkyy myös rakentamisen vilkkautena. Tjumeniin rakennetaan Länsi-Siperian öljy- ja kaasualan innovaatiokeskusta. Valtiollinen öljy- ja kaasualan yliopisto perustettiin kaupunkiin jo vuonna 1956. Kyseinen yliopisto on yksi Venäjän arvostetuimmista alan oppilaitoksista. 29 Siperian keskusten asukaslukuja Novosibirsk: 1 499 000 Omsk: 1 157 000 Krasnojarsk: 1 000 000 Barnaul: 622 000 Tjumen: 612 000 Irkutsk: 598 000 Novokuznetsk: 550 000 Tomsk: 539 000 Kemerovo: 536 000 Alumiinit Krasnojarskista Krasnojarskin asukasluku ylitti miljoonan rajan huhtikuussa 2012. Kaupunki on pinta-alaltaan Kazakstanin kokoisen aluepiirin pääkaupunki. Aluetta halkoo etelästä pohjoiseen Jeniseijoki. Alueella on paljon luonnonvaroja: kivihiiltä, öljyä, kaasua, nikkeliä, kuparia, alumiinia, kultaa ja metsiä. Krasnojarskiin on keskittynyt mm. alumiinien valmistusta ja jalostusta sekä elintarviketeollisuutta. Krasnojarskin aluepiiri on Venäjän suurin alumiinin tuottaja ja toiseksi suurin kivihiilen tuottaja. Metsäteollisuus ja puunjalostus ovat nousevia aloja. Moni varmaan muistaa kymmenen ruplan setelissä olevan Krasnojarskin vesivoimalan kuvan. Vesivoimala on Venäjän toiseksi suurin ja vastaa tehoiltaan yli 30 Imatrankosken voimalaa. Tekojärvikin on kaksi kertaa Päijänteen kokoinen. Valtaosan vesivoimalan tuottamasta energiasta käyttää jättimäinen Krasnojarskin alumiinitehdas, jonka suurin omistaja on miljardööri Oleg Deripaskan yhtiöryppääseen kuuluva En+ Group. Vesivoimala on täysimääräisesti En+ Groupin omistuksessa. Valurautaa Kemerovosta Kemerovon alue sijaitsee Kuznetskin kivihiilikentällä, joka on yksi maailman suurimmista kivihiiliesiintymistä. Alue on yksi Venäjän talouden tukijaloista, mutta riippuvainen kivihiilen maailmanmarkkinoista ja kotimaisesta kysynnästä. Kemerovon alueen keskukset ovat Kemerovo ja Novokuznetsk. Molemmat ovat hieman yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkeja. Kemerovossa teollisuuden avainalat ovat 30 koksin valmistus, kemianteollisuus, kivihiilen tuotanto ja elintarviketeollisuus. Novokuznetskissa on näiden lisäksi teräs– ja alumiiniteollisuutta sekä koneenrakennusta. Yksittäisistä tuoteryhmistä alueella valmistetaan myös valurautaa, mineraalilannoitteita, sementtiä, tavaravaunuja ja kaivoslaitteita. Kivihiilen kysyntä Venäjällä on ollut laskussa. Uusia hiilivoimalaprojekteja ei juuri ole. Siperian hiilitehtailijat haluaisivat tuoda halpaa hiilisähköänsä Länsi-Venäjälle, jos vain olisi yhteinen sähköverkko. Tai hiilienergiaa voitaisiin toimittaa myös Kiinaan. Tomskissa innovatiivinen erityisalue Tomsk oli aikoinaan Siperian kehittyneimpiä kaupunkeja. Siperian radan vetäminen kaupungin ohi kuitenkin pysäytti kehityksen pitkäksi aikaa. Sittemmin alueelle on tullut koneenrakennusta, metallinjalostusta, öljyntuotantoa ja metsäteollisuutta. Tomskissa toimii nykyään valtiollinen innovaatiotyypin erityistalousalue. Samantyyppiset alueet ovat Pietarissa, Moskovassa ja Dubnassa Moskovan alueella. Näiden alueiden prioriteettialat ovat nano- ja bioteknologiat, lääketeknologia, sähkö- ja tietoliikennelaitteet, informaatioteknologia, tarkat analysointi-instrumentit sekä ydinfysiikka. Tomskin alueen kehityssuunnitelmassa ykköskategorian prioriteettialat käyvät aikalailla yksiin erityistalousalueen tavoitealojen kanssa. Tomskissa on myös INO Tomsk 2020 -niminen hanke. Se yhdistää olemassa olevat yliopisto-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnot yhdeksi innovaa- tiokeskukseksi, johon lisätään uusia innovatiivisia elementtejä sekä logistista että sosiaalista infrastruktuuria. Tomskin alueelle aiotaan perustaa metsäteollisuuden klusteri, joka kehittää puun jatkojalostusta. Pääpaino on erityyppisten puulevyjen tuotannossa. Tehdasprojekteja on jo rakennusvaiheessa. Irkutsk on Siperian metsäteollisuuskeskus Irkutsk on suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki. Kaupungissa on mm. alumiini– ja lentokoneteollisuutta sekä koneenrakennusta. Irkutskiin aiotaan sijoittaa Venäjällä valmistettavan uuden lyhyen ja keskipitkän matkan matkustajalentokoneen MS-21 kokoonpano. Pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Suomen kokoinen Irkutskin alue on Siperian johtava metsäteollisuusalue. Alueella on kaksi amerikkalais-venäläisen Ilim Groupin sellutehdasta sekä Baikalin sellu- ja paperikombinaatti. Siellä on myös muita puunjalostushankkeita. Puun lisäksi merkittäviä luonnonvaroja ovat kivihiili, öljy, maakaasu ja kulta. Irkutskin ja Krasnojarskin alueiden öljyntuotannon käynnistämistä on tuettu vientitullien huojennuksilla. Irkutskin alueesta haluttaisiin tehdä yksi Venäjän näyteikkunoista Aasian ja Tyynenmeren maiden suuntaan. Kiina on jo nyt merkittävä tekijä sekä ulkomaankaupassa että matkailussa. H TULLIuutisia WTO:n tulliohjelmat käynnissä EVenäjän liityttyä WTO:hon elokuun loppupuolella tuli voimaan myös liittymisvaiheen päivitetyt tullitariffit. Useille tuoteryhmille on asetettu siirtymäaikoja, joiden puitteissa tullitasot laskevat asteittain WTO:n kanssa sovittujen tuotekohtaisten ylärajojen tasolle. On huomioitava, että erilaisissa WTO-tulleja koskevissa taulukoissa puhutaan todellakin ylärajoista. Voimassa oleva tuotekohtainen todellinen tulli voi olla myös alempi kuin WTO:n kanssa sovittu yläraja. Euraasian talouskomissio/EL/31.7.2013 Teknisiä reglamenttejä voimaan EHeinäkuun alussa astui voi- maan useita kuluttajatuotteita koskevia teknisiä reglamenttejä eli teknisiä määräyksiä, mm. tekniset reglamentit pakkausten turvallisuudesta, lelujen turvallisuudesta, lapsille ja nuorille tarkoitettujen tuotteiden turvallisuudesta, kevyen teollisuuden tuotteiden turvallisuudesta ja hajuvesille ja kosmetiikkatuotteille asetetuista vaatimuksista. Uusien vaatimusten mukaan osalta tuotteista poistuu pakollinen sertifiointi ja osa tuotteista tulee sertifioinnin ja vastuuvakuutuksen piiriin. Jo myönnettyjä sertifikaatteja ja vastuuvakuutuksia voi käyttää niiden voimassaoloajan loppuun, kuitenkin enintään 1.heinäkuuta 2014 asti ja kosmetiikkatuotteiden osalta 1. helmikuuta 2014 asti. RG/VS/4.7.2012 Tulliliiton lait uusiksi EEuraasian talouskomission tulliasioista vastaava ministeri Vladimir Gošin kertoi RBK daily -lehdessä, että tulliliiton tullikoodeksia aletaan modernisoida ensi vuonna. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa tullimenettelyjä tulliliiton ulkorajoilla mm. laajentamalla sähköisen ennakkoilmoittamisen käyttöä ja ilmoitusmenettelyä. Rajanylityspisteistä aiotaan vähentää viranomaisia. Muutosten tavoitteena on vähentää kuorman tullissa viettämää aikaa kolmesta tunnista puoleen tuntiin. RBK daily/VS/12.7.2012 Tuontiautoille kierrätysmaksu EKäytetyille ja uusille tuontiautoille tuli syyskuun alussa uusi mak- mat käytetyille kuin uusille autoille. Venäläismedian mukaan maksuilla on tosiasiallisesti tarkoitus kompensoida WTO-jäsenyyden myötä alenevia autojen tuontitulleja. Uudehkot käytetyt tuontiautot kilpailevat samoista markkinoista uusien venäläisvalmisteisten autojen kanssa. Yksityishenkilöiden omaan käyttöön tuomien autojen kierrätysmaksut ovat uuden auton osalta 3 000 ruplaa ja käytetyn auton osalta 5 000 ruplaa. Maksusta on vapautettu mm. diplomaatit ja heidän perheenjäsenensä. Rossijskaja gazeta/EL/1.8.2012 Tullin yksiköitä yhteen Keski-Venäjällä EKeski-Venäjän alueella yhdistetään alueellisia tulleja toisiinsa. Marraskuun alusta Tambovin tulli liitetään Voronežin tulliin, Orjolin tulli Kurskin tulliin ja Kostroman tulli Jaroslavlin tulliin. Samalla suljetaan tullipisteitä, joiden käyttöaste on alhainen. Suljetuksi joutuu yhteensä kuusi tullipistettä mm. Jaroslavlin lentoasemalla sijaitseva tullipiste. Keski-Venäjän tullihallinnon alaisuuteen kuuluu Moskovan kaupunki ja sitä ympäröivät 17 aluetta. Keski-Venäjän tullihallinto/EL/12.9.2012 Markkinatietoa ja mahdollisuuksia Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa, ja Valko-Venäjällä Yksi raportti kerran viikossa sähköpostiin Talous, logistiikka, kauppa ja palvelut, teollisuus ja rakentaminen Tilaa ilmainen näytenumero www.cscommunications.fi su. Kierrätys– tai jätemaksuna kerättävä kustannus määräytyy auton moottorikoon ja käyttöiän mukaan. Taksat ovat merkittävästi suurem- 31 Juristin palsta Juristi Jelena Zhuravleva SVKK Moskova k äännös Virpi Suoninen Rajavastuuyhtiön perustaminen Venäjälle K Rajavastuuyhtiö (ven. общество с ограниченной ответственностью, OOO) on käytetyin yhtiömuoto Venäjällä. Sen hallinnointi on helpompaa kuin osakeyhtiön, jonka toimintaa valvoo arvopaperikomitea. Rajavastuuyhtiön pääoma koostuu osuuksista. Osakkaiden vastuu yhtiön sitoumuksista rajoittuu yhtiöön sijoitetun pääoman määrään. Kun suomalaisyritys on tehnyt päätöksen rajavastuuyhtiön perustamisesta Venäjälle, kannattaa prosessi aloittaa toimistotilojen etsimisestä. Toimiston osoitteesta tulee yhtiön virallinen osoite. Vuokranantajalta on pyydettävä takuukirje tilan vuokraamisesta yhtiön rekisteröinnin jälkeen ja kopio vuokranantajan omistusoikeudesta vuokrattavaan tilaan. Seuraavaksi kootaan perustajataholta vaadittavat asiakirjat. Yleensä venäläisen yhtiön perustajana on suomalainen yhtiö, jolta tarvitaan yhtiöjärjestys, kaupparekisteriote ja kopio yhtiön toimitusjohtajan passista. Lisäksi voidaan vaatia muita asiakirjoja, riippuen perustajayhtiön yhtiömuodosta. Vaadittava asiakirjat on laillistettava julkisella notaarilla Suomessa sekä liitettävä niihin notarisoinnin yhteydessä apostille-todistus ja 32 käännettävä venäjäksi. Käännökset on vielä laillistettava venäläisellä notaarilla. Tämän jälkeen valmistellaan venäläisen yhtiön perustamisasiakirjat: perustamispäätös, yhtiöjärjestys ja perustamissopimus. Lisäksi rekisteröintiä varten tarvitaan hakemus sekä valtakirja esimerkiksi juristille yhtiön verorekisteröintiä varten. Perustettavan yhtiön osakkaiden on maksettava vähintään puolet perustamispääomasta perustamishetkellä. Rajavastuuyhtiön minimipääoma on 10 000 ruplaa (n. 250 €). Loput perustamispääomasta on maksettava yhtiön ensimmäisen toimintavuoden aikana. Yhtiön suomalainen perustajayhtiö tai –henkilöt voivat avata tilin venäläisessä pankissa etukäteen perustamispääoman maksua varten. Tilin avaamiseen vaadittavat asiakirjat vaihtelevat pankista riippuen. Tilin avaaminen kestää yleensä 1–4 työpäivää. Kun perustamisasiakirjat ovat valmiita, tili avattu venäläisessä pankissa ja perustamispääoma puoliksi maksettu, maksetaan 4000 ruplan rekisteröintimaksu. Seuraavaksi rajavastuuyhtiön perustaja tai suomalaisen perustajayrityksen toimitusjohtaja vahvistaa yleensä juristin ja tulkin avustuksella venäläisellä notaarilla yhtiön perustamishakemuksen. Perustajan on toimitettava henkilökohtaisesti notaarin vahvistama perustamishakemus ja muut asiakirjat verotoimistoon. Verotoimisto rekisteröi uuden rajavastuuyhtiön viiden työpäivän kuluessa. Rekisteröintipäiväksi luetaan päivä jolloin uuden yhtiön tiedot viedään valtiolliseen rekisteriin. Viiden päivän kuluttua verotoimisto luovuttaa asiakirjat rajavastuuyhtiön perustajalle tai hänen valtuuttamalle edustajalle. Asiakirjat voi toimittaa verotoimistoon myös sähköisesti. Sähköistä asiointia varten on rekisteröidyttävä yhtenäiseen valtion palvelurekisteriin. Alkuperäiset asiakirjat on kuitenkin toimitettava henkilökohtaisesti verotoimistoon myös niiden sähköisen toimituksen jälkeen. Verotoimiston rekisteröinnin jälkeen rajavastuuyhtiölle on hankittava pyöreä leima, jolla sopimukset ja muut asiakirjat vahvistetaan. Yhtiö on myös rekisteröitävä Federatiiviseen tilas- SERTIFIOIN TI JA TULLAUS Tu lliliiton sertifikaatit Sertifiointi Kazakstaniin tovirastoon, eläkerahastoon ja sosiaalivakuutusrahastoon. Samaan aikaan yhtiölle voidaan avata tavalliset euro– ja ruplatilit pankissa. Perustamispääoman maksua varten avattu tili sulkeutuu automaattisesti ja pääoma siirtyy rekisteröidyn rajavastuuyhtiön tilille. Yhtiö on nyt perustettu. Sitten vain etsimään työntekijöitä ja harjoittamaan omaa liiketoimintaa! Sertifiointi Venäjällä Tulossa muutoksia Venäjän yhtiömuotoja säätelevään siviilikoodeksiin ollaan tekemässä muutoksia. Vastaava lakiesitys vietiin duuman käsittelyyn keväällä. Muutosten tarkoituksena on yhdenmukaistaa lainsäädäntöä eurooppalaisiin käytäntöihin, yksinkertaistaa menettelyjä ja suojata yrityksiä paremmin ulkopuolisten laittomilta teoilta. Muutosten myötä suljettu osakeyhtiö (ZAO) on poistumassa lainsäädännöstä, sillä sen on käytännössä korvannut rajavastuuyhtiö. Yhtiön perustamisasiakirjaksi riittäisi jatkossa pelkkä yhtiöjärjestys. Lakiesityksessä pyritään puuttumaan yritysvaltauksiin muun muassa lisäämällä viranomaisten tiedotusvelvollisuuksia. Viranomaiset olisivat jatkossa velvollisia ilmoittamaan asianosaisille, kun yhtiöjärjestystä muutetaan tai rekisteriin tehdään muita muutoksia (osuuksien omistajavaihdoksia, toimivaltuuksien muutoksia ym.), jolloin asianosaisilla olisi mahdollisuus vastustaa muutoksia. Lakimuutos voisi estää yritysvaltauksia, joita tehdään esittämällä rekisteriin väärennettyjä asiakirjoja. Lakiesitys sisältää lisäksi esimerkiksi uusia säädöksiä osakassopimuksista. Viimeisimmässä versiossa rajavastuuyhtiön pääoma, jota suunniteltiin nostettavaksi, on jätetty ennalleen 10 000 ruplaan ja osakeyhtiön 100 000 ruplaan. Sertifiointi Valko-Venäjälle ja Ukrainaan Selvitäm m e vaad ittavat asiapaperit vientiä, käyttöönottoa ja myyntiä varten sekä hoid am m e tarvittavat sertifikaatit ja asiapaperit. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-m ail pekka.peltonen@m arkinvest.fi w w w .markinvest.fi w w w .gost-r.fi 33 LAKIuutisia Duuma hyväksyi kiistellyn Internetlakipaketin Rakennuslupaprosessiin kaavaillaan isoja lievennyksiä R Venäjän duuma hyväksyi heinäkuussa lastensuojelu-, viestintä– ja R Elvyttääkseen asuntorakentamista Venäjän hallitus on valmis lieventämään rakennusprojektien ”ennakkosensuuria”. Rakennusluvan saamiseksi tarvittavien välttämättömien proseduurien määrää vähennetään nykyisestä 51:stä 11:een, paperisodan kesto laskee 423 päivästä 56 päivään. Tavoitteet on kirjattu rakennusalan tiekarttaan, ja ne on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2018 mennessä. Aluekehitysministeriön ja Venäjän kilpailuviraston täytyy valmistella syksyn aikana laki, johon sisältyy ilmoitusmenettely rakennusprojektin alkuvaiheessa, joka on mahdollinen kun rakentajalla on asiakirjat maanomistuksesta, kaupungin rakentamissuunnitelmasta sekä myönteinen päätös valtiollisesta asiantuntijatarkastuksesta. Urakoitsija voi aloittaa rakentamisen 30 päivän kuluttua siitä, kun asianmukaiset dokumentit on toimitettu valtiollisille laitoksille. Tätä ehdotusta pidetään kaikkein edistyksellisimpänä. Tiekartan ehdotukset ohjeistavat myös paikallishallintoja. Kaikkien kaupunginosien ja taajamien osalta täytyy laatia aluesuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2014 mennessä täytyy laatia asianmukaiset säännöt maankäytöstä ja rakentamisesta. Maan jakamisesta eri kategorioihin (maatalous-, asutus-, teollisuus- yms.) ehdotetaan luovuttavan. Hankkeen taustalla on myös Venäjän tavoite parantaa asemiaan kansainvälisessä Doing Business -vertailussa, jossa maa sijoittuu tällä hetkellä 178:nneksi. Vuonna 2018 sijoituksen pitäisi olla 34:s./RBK daily/EL/22.8.2012 informaatiolakien muutokset, joiden perusteella luodaan ”musta lista” Internetsivuista. Mustalle listalle joutuneet sivut voidaan lakkauttaa. Ensisijaisesti lakimuutoksilla on tarkoitus puuttua sivustoihin, jotka katsotaan lapsille haitallisiksi ja sisältävät esimerkiksi lapsipornoa, huumetietoa tai ohjeita itsemurhaan. Lakimuutosten arvostelijat, venäläiset ja ulkomaiset internetyhtiöt pelkäävät, että hallitus voi käyttää lakia omiin tarkoituksiinsa, esimerkiksi valtionjohtoa arvostelevien sivujen sulkemiseen. Alun perin lakiesityksen mukaan mustalle listalle olisi voinut joutua mikä tahansa sivu, jonka hallitus ja sen alainen virasto katsovat olevan haitallisia lapsille. Määritelmää tarkennettiin lain lopulliseen versioon internetyhtiöiden ja muiden lain arvostelijoiden painostuksesta. Maahantuojille ja valmistajille jätemaksu pakkauksista Lakia noudattamista alkaa valvoa todennäköisesti Roskomnadzor, joka voi määrätä verkkosivujen ylläpitäjän, web hosting-yrityksen tai internetpalvelujen tarjoajan sulkemaan lainvastaista aineistoa sisältävän sivun. Internet-yhtiöt pelkäävät, että listalle voi joutua URL-osoitteiden lisäksi IP-osoitteita, jolloin esimerkiksi koko venäjänkielinen Wikipedia voisi joutua suljetuksi, jos yksi sen sivuista sisältää lainvastaista aineistoa. Myös viestintäministeri Nikolai Nikiforov kiinnitti huomiota teknisiin ongelmiin ja lupasi etsiä tarjolle vähemmän rajoittavia ratkaisuja. Vedomosti-lehden hallituslähteiden mukaan laki kaipaa parantelua muidenkin ministereiden mielestä. Presidentin hallinto sen sijaan on Vedomostin mukaan tyytyväinen lakiin, vaikka presidentin alainen ihmisoikeusneuvosto vertasi lakia sensuuriin, jossa internetsivujen sisältöjä arvioidaan täysin subjektiivisen kriteerein. Venäjän sähköisen viestinnän liitto on tehnyt ehdotuksia lain täytäänpanoa varten, muun muassa niin, että lainvastaisen sisällön poistaminen ei tarkoittaisi koko verkko-osoitteen sulkemista, vaan sisällön poistaminen sivuilta riittäisi. /Vedomosti, MT, Kommersant/VS/12.7.2012 34 R Venäjän luonnonvara- ja ekologiaministeriö kaavailee jätemaksua kuluttajatuotteiden ja pakkausten tuottajille ja maahantuojille, kertoo Vedomosti-lehti. Ministeriö on valmistellut muutoksia lakiin tuotannon ja kulutuksen jätteistä. Muutosten myötä kuluttajatuotteiden pakkauksista perittäisiin maksu niiden valmistajilta ja maahantuojilta. Maksut kerättäisiin rahastoon, jolla rahoitettaisiin pakkausjätteen käsittelyn kehittämistä. /Vedomosti/VS/18.6.2012 Strategisten yhtiöiden kontrolli tiukkenee R Presidentti Putin tiukensi valtion kontrollia strategisista yhtiöistä. Strategisiksi luokiteltujen yhtiöiden ja niiden tytäryhtiöiden täytyy jatkossa saada Venäjän hallituksen lupa, ennen kuin ne antavat tietoja ulkomaisille viranomaisille, myyvät omaisuuttaan ulkomailla tai muuttavat sopimuksia. Putin allekirjoittama ukaasi koskee erityisesti Gazpromia, jonka toimia Keski- ja Itä-Euroopan kaasumarkkinoilla EU:n komissio on alkanut tutkia. Rossijskaja Gazeta-lehden haastatteleman Gazpromin edustajan mukaan uusien sääntöjen jälkeen esimerkiksi osakkeiden myynti ja ulkomaisille asiakkaille annettavat hinnanalennukset on ensin hyväksytettävä valtionhallinnon edustajilla. Säännöt koskevat muitakin ulkomaankauppaa tekeviä strategisella listalla olevia yhtiöitä, kuten Rosneftia, Rosoboroneksportia ja Rosatomia. /RG/VS/13.9.2012 Vieraskynä Verohelpotuksia suurinvestoinneille Pietariin Jelena Jeremejeva | Rödl&Par tner S uurinvestointien houkuttelemiseksi Pietariin on säädetty alennettu 13,5 prosentin verokanta, jolla edistetään suurteollisuuden sekä kaivos– tai telakkateollisuuden investointeja alueelle. Pietarissa hyväksyttiin 30.toukokuuta 2012 lakiluonnos lisäyksestä alun perin jo 14. heinäkuuta 1995 säädettyyn verohuojennuksia koskevaan lakiin. Investoinnin yhteismäärä pitää olla vähintään 15 miljardia ruplaa eli noin 375 miljoonaa euroa. Investoinnit tulee suorittaa Pietarin alueella ja investoinnin tekijän pitää olla rekisteröitynyt maksamaan veronsa Pietariin. Pietarin kaupungin verokanta on näiden investointien tekijöiden osalta 13,5 prosenttia ja huojennusaika on enimmillään seitsemän vuotta. Lain mukaan otetaan huomioon 1.1.2012 alkaen tehdyt investoinnit. Kun yritys on tehnyt vuoden aikana vähintään 15 miljardin ruplan investoinnit, niin verohelpotuksen saa hyväkseen seuraavan vuoden alusta lukien. Huojennuksen saa hyväkseen yrityksen tytäryhtiö, kunhan emoyhtiö omistaa yli 50 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. Jos seitsemän vuoden aikana tehtyjä investointeja puretaan, niin huojennus menetetään. Aikaisemmat ja tällä hetkellä voimassa olevat suurinvestointien verohelpotukset säilyvät edelleen. Pietarin erityistalousalueen yritysten verohelpotus Pietarin erityistalousalueella oleville yrityksille myönnetään verohelpotus Pietarin tuloverosta. Verokanta on 13,5 prosenttia ja helpotus on voimassa kyseisen talousalueen koko voimassaoloajan. Investointien verohelpotus Pietarin alueen tuloveroon voidaan myöntää viiden vuoden ajaksi alennettu 13,5 prosentin verokanta seuraavin edellytyksin: – yritys on tehnyt 1.1.2007 lähtien kolmen vuoden aikana investointeja valmistus/ jalostustoiminnan käytössä olevaan omaisuuteen ja investoitava summa on ollut vähintään 3 miljardia ruplaa (noin 75 miljoonaa euroa); – yritys on tehnyt 1.1.2010 lähtien kolmen vuoden aikana investointeja 800 miljoonan ruplan (noin 20 miljoonan euron) arvosta. Investointi voi olla jalostustoimintaan, viestintään tai kuljetuksiin (ei kuitenkaan maa-, meri– tai ilmaliikennevälineiden vuokraus), kuljetusten aputoimintoihin ja ilmaliikenteen ohjaukseen; – yritys on tehnyt 1.1.2010 lähtien kolmen vuoden aikana investointeja vähintään 50 miljoonan ruplan (noin 1,25 miljoonaa euroa) arvosta ohjelmistojen tuottamiseen sekä terveydenhuollon laitteiden ja elektroniikan valmistamiseen. Pietarin alueen investointipolitiikka verohelpotuksineen luo hyvän pohjan uusien investointien saamiselle. Näin Pietarin alueella kyetään valmistamaan kilpailukykyisiä tuotteita kotimaan sekä ulkomaiden markkinoille. Investoinnit kohottavat tuotannon teknistä tasoa ja edistävät laajamittaisten infrastruktuuriprojektien toteuttamista. H 35 Mahdollisuuksia Suomalaisia teollisu toimisto Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat YIT ja Lemminkäinen Rakentaminen ei ole kaikkien yritysten ydinliiketoimintaa. Kuitenkin joskus voi tulla eteen tilanne, että pitäisi etsiä tonttia ja lähteä vetämään rakennusprojektia vieläpä aivan vieraassa ympäristössä. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan esimerkiksi Venäjällä voisi olla sijoittuminen täyden palvelun teollisuuspuistoon tai tarvittaessa toimistotaloon. E rityyppiset teollisuusalueet, erityistalousalueet ja teknoparkit ovat olleet Venäjän talousuutisissa varsinainen kestoaihe. Osa hankkeista on valtiollisia, osa paikallisia. Monet ovat isoja valtiollisia hankkeita. Tosiasia on, että kovin moni suunnitelma on jäänyt vain paperille. Menestystarinoitakin varmasti on. Suomalaisia toimitilahankkeita löytyy Venäjältä pienellä kartoituksella yllättävän monta. Teemme tässä artikkelissa silmäystä siihen, mitä suomalaiset toimitilojen rakentajat ja kiinteistösijoittajat ovat saaneet maassa aikaan. YIT:n teollisuuspuisto Pietarissa YIT:n Greenstate-niminen teollisuuspuisto sijaitsee Pietarin eteläosassa Gorelovossa. Teollisuuspuiston pinta-ala on 112 hehtaaria. Rakentamiskapasiteetti alueelle sijoittuville tuotantolaitoksille ja logistiikkakeskuksille on yhteensä 350 000 neliötä. Teollisuuspuistossa on mm. Atrian lihanjalostustehdas. Konseptissaan YIT tarjoaa yrityksille teollisuuspuiston alueelta tontin oston ohella mahdollisuuden aloittaa tuotantotoiminta vuokratiloissa. YIT omistaa alueen kokonaisuudessaan ja kiinteistöinfra on rakennettu valmiiksi. Yhtiö kertoo tarjoavansa teollisuuspuiston puitteissa kaikki kiinteistökohteiden kehittämiseen liittyvät 36 työt avaimet käteen -periaatteella. Tähän sisältyy mm. lupa-asiakirjojen hankkiminen ja kohteen käyttöönotto. Tonttien tekninen valmiusaste mahdollistaa projektien nopean käynnistämisen, YIT:ltä todetaan. Lemminkäisen I-Park Kalugassa Lemminkäisen I-Park -teollisuusalue sijaitsee Kalugan seudulle noin 180 kilometriä Moskovasta lounaaseen. Teollisuuspuiston pinta-ala on 135 hehtaaria. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettuja tiloja tulee olemaan noin 400 000 kerrosneliötä. Teollisuuspuistoon pystyy asettumaan tuotantolaitoksia ja logistiikkakeskuksia. Ensimmäisenä teollisuusalueelle tuli pakkauskalvoja valmistava Rani Plast Oy. Konseptilla tarjotaan Venäjälle investoiville länsiyrityksille nopea ja vähäriskinen tapa etabloitua kasvaville markkinoille. Lemminkäinen kertoo pystyvänsä tarjoamaan asiakkailleen erittäin nopean investoinnin sillä teollisuustontit on täälläkin jo kytketty julkisiin liittymiin. Ajansäästö esimerkiksi green field -hankkeisiin verrattuna on jopa 2–3 vuotta. Kalugan alueen hallinto on perustanut itsekin monia teollisuusalueita, mutta Lemminkäisen I-Park on alueen ensimmäinen yksityinen toimija. Kalugan alue on ulkomaisten investointien houkuttelussa yksi Venäjän menesty- uspuistoja ja rakennuksia Venäjällä 37 neimmistä alueista. Alueella toimii nykyään mm. monta ulkomaista autotehdasta. Konepajayritysten tilat Vsevoložskiin Rautaruukin ja Konecranesin omistama Industry Park East Management Oy (IPEM) rakentaa teollisuuspuiston Pietarin itäpuolelle Vsevoložskiin. Teollisuuspuisto on suunnattu konepaja- ja metalliteollisuuden pk-yrityksille. Ensimmäisessä vaiheessa tuotantotilaa valmistuu 5 000 neliötä. Teollisuuspuistoa laajennetaan myöhemmin vielä kahdessa vaiheessa yhteensä 10 000 neliömetrillä. Tavoitteena on, että tiloissa toimii 20 yritystä vuonna 2016 henkilöstömäärän ollessa noin 600. IPEM:n mallissa kartoitetaan ensin ulkomaan markkinoille pyrkivän yrityksen liiketoiminnan edellytykset ja investointitarpeet. Kun hankkeessa päädytään Venäjälle menemiseen, teollisuuspuistossa tarjotaan eurooppalaista tasoa vastaavat tuotantolinjat, huolto ja vartiointi. Toiminta tapahtuu avaimet käteen -periaatteella. Apua tarjotaan liiketoiminnan käynnistämiseen suunnitellun aikataulun mukaisesti, alkaen yhtiön perustamisesta, lupien ja lisenssien hakemisesta, henkilöstöpolitiikkaan ja kauppahuonetoimintaan saakka. Pulkovo Sky sai kunniaa Pietarin eteläosassa lähellä Pulkovon lentoasemaa sijaitsee suomalaisvoimin toteutettu ja suomalaisessa omistuksessa oleva 14-kerroksinen Pulkovo Sky -toimistokeskus. Pulkovo Skyn kehittäjä ja pääomistaja on EKE-Yhtiö. Toisena omistajana on kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö Vicus Oy. Vuonna 2009 valmistuneessa keskuksessa on yhteensä noin 41 000 neliötä vuokrattavaa tilaa. Pysäköintitiloja on 850 autolle. Toimistokeskuksessa on tällä hetkellä noin 130 venäläistä ja ulkomaista yritystä. Pulkovo Sky valittiin viime vuonna CRE Severo-Zapad -lehden äänestyksessä Pietarin parhaaksi toimistokeskukseksi. EKE-Yhtön mukaan keskuksen valtteina ovat hyvä liikenteellinen saavutettavuus, edistykselliset rakennusteknologiat, suuret parkkitilat ja lentokentän läheisyys. Yhtiön mukaan Pietarin keskustaan pääsee 40 minuutissa ja kehätietä käyttäen kaupungin pohjoisosiin 50 minuutissa. 38 Technopolis laajentaa Pietarissa Technopoliksella on Pulkovon lentoaseman tuntumassa lentokenttäkampus, jossa on tarjottavaa toimitilaa yhteensä 23 000 neliötä. Kokonaisuus on suunnattu 100 asiakasyritykselle. Kyseessä on Technopoliksen Pulkovon lentokenttäkampuksen ensimmäinen vaihe, joka valmistui kesällä 2011. Konseptiin kuuluvat samat palvelut kuin Technopoliksella Suomessakin. Vuokrausaste on pysynyt 100 prosentin tuntumassa. Yhtiö arvioi viimeisimmässä vuosikertomuksessaan, että kasvunäkymät ovat hyvät. Technopoliksen Pulkovon toimitilakeskuksen toisen vaiheen rakentaminen on jo aloitettu. Laajennusosaan tulee toimitiloja yhteensä 22 000 neliötä. Valmistumisaika on syksyllä 2013. Techopoliksen mukaan kolmannes Pietarin käynnissä olevista toimistoinvestoinneista kohdistuu Pulkovon alueelle. SRV:llä toimistorakennus Moskovassa SRV:n toimistohanke Etmia II valmistui Moskovan keskustaan lähelle Olimpiskiareenaa vuonna 2009. SRV toimii hankkeessa osaomistajana 50 prosentin osuudella ja vastasi kohteen rakentamisesta projektinjohtourakoitsijana. Kiinteistö käsittää A+-luokan toimisto– ja liiketiloja, yhteensä noin 6 500 neliötä. Pysäköintitalossa ja toimistotalon kellarissa on paikoitustilat 165 autolle. Etmia II:n naapuriin on valmistunut tänä vuonna pienempi Etmia III. Kiinteistösijoittajien omistukset Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj omistaa Venäjällä yhteensä kymmenen kiinteistöä. Näistä kolme on teollisuus– tai logistiikkatiloja ja viisi toimistorakennusta. Lisäksi yhtiö omistaa kaksi kauppakeskusta. Kohteet ovat Pietarissa ja Moskovassa sekä näiden lähialueilla. Spondan omistamaa Europa Terminal -logistiikkakeskusta rakennetaan Moskovan pohjoispuolelle Dmitroviin. Keskus sijoittuu lähelle rakenteilla olevaa uutta Moskova–Pietari-moottoritietä. Noin 85 000 neliön tilat rakennetaan vaiheittain. Pietarin itäpuolella Vsevoložskissa on kaksi Spondan omistamaa logistiikkakeskusta. Toinen, noin 8 000 neliön tila, on vuokrattu kokonaisuudessaan Onninen Oy:lle. Spondalla on Pietarin keskustassa kaksi toimistorakennusta yhteispinta-alaltaan 6 000 neliötä. Moskovan keskustassa yhtiöllä on kolme toimistorakennusta, joiden pintaala on yhteensä runsaat 20 000 neliötä. Viimeisimmän näistä, lähellä Paveletskajan metroasemaa sijaitsevan Bakhrushina Housen, Sponda osti kesällä 2012. Evli Pankin Evli Property Investments omistaa Pietarissa kaksi toimistorakennusta ja yhden logistiikkakeskuksen. Toimistotilojen yhteispinta-ala on runsaat 30 000 neliötä. Evli Property Investmentsin 84 000 neliön logistiikkakeskus on YIT:n Greenstate-teollisuuspuistossa Pietarin eteläosassa. Yhteinen kiinteistökehitysyhtiö Sponda, SRV, Ilmarinen, Etera ja Onvest perustivat vuonna 2011 yhteisen Venäjän markkinoille suuntautuvan kiinteistökehitysyhtiön. Russian Invest -niminen yhtiö sijoittaa Moskovan ja Pietarin kiinteistökehityshankkeisiin. Hankkeiden kehittämisestä ja markkinoinnista vastaa SRV, joka toimii myös sijoitusyhtiön hyväksymien hankkeiden projektinjohtourakoitsijana. Osakkaat sitoutuivat sijoittamaan yhteensä miltei 100 miljoonaa euroa. Kehityshankkeet rahoitetaan muilta osin hankekohtaisin pankkilainoin, jolloin kokonaisinvestointien määrä voi nousta noin 300 miljoonaan euroon. Osapuolten tavoitteena on, että kehitetyistä hankkeista luovutaan noin kolmen vuoden kuluessa kohteiden valmistumisesta. H Lähteet: Yritysten tiedotteet Pepeliaev Group, the leading law firm 10 years in Russia - 10 components of our success 01 Resources: 2 offices (Moscow, St. Petersburg), 160 lawyers and 15 partners and wide partnership network - more than 200 quality law firms in 120 countries. The office in St. Petersburg is one of the leaders of the legal market in the region, and supports both international and Russian clients operating in the Northwestern Federal District. 02 Clients: more than 1,500 permanent clients in Russia and abroad - including the leading Finnish companies and their Russian branches. 03 Projects: more than 5,000 important projects implemented - including foreign direct investment projects, M&A deals and significant court cases. Overall project value – more than USD 28 billion. 04 Experience: our success rate in litigated cases is 96%. 05 Reputation: best reputation on the legal services market among clients and peers (Pravo.ru-300 ratings, 2011). 06 09 Special awards: Best Russian Law Firm – International Legal Alliance Summit & Awards 2011. Real Estate Market Record Records 2011 Award, The World Finance Awards 2010, etc. 10 International Recognition: leaders in independent international ratings of law firms: Chambers, the Legal 500, PLC Which Lawyer, IFLR, World Tax. 07 Expertise: high level of expertise – 26 PhDs and doctors of laws in the firm. 08 Contribution to legislative changes: more than 50 new laws (including Tax, Customs, Civil Code, etc.) and amendments prepared by Pepeliaev Group lawyers. Contacts in St. Petersburg: 54, Shpalernaya St., Golden Shpalernaya Business Center, St. Petersburg 191015, Russia Tel.: +7 (812) 640 6010, e-mail: spb@pgplaw.ru Sharing knowledge: more than 100 books and textbooks written by our lawyers; the firm also publishes 2 legal periodicals - «Nalogoved» and «Competition and Law». Range of services: integrated legal services for business: tax and tax disputes; corporate; commercial and M&A; antimonopoly regulation; real estate and construction; dispute resolution and mediation; intellectual property and trademarks; labour and migration; customs and foreign trade regulation; administrative and criminal defence of business; restructuring and insolvency. Sector-based practices: aviation, telecommunications, pharmaceuticals, mineral extraction tax, direct private investment, and personal data protection. www.pgplaw.ru 39 Mahdollisuuksia Voisiko kauppojen aukioloaikoja pidentää? Teksti Inga Kairo • Kuva Helsingin kaupungin tiedostopankki/ Comma Image Oy Suomen korkea palvelutaso ja tavaroiden laatu ovat asioita, jotka saavat venäläiset matkustamaan tänne yhä uudestaan. Suomi viehättää kiireistä liikeihmistä omaperäisyydellään, mukavuudellaan, rauhallisuudellaan, turvallisuudellaan ja puhtaalla luonnollaan. Joskus tosin saattaa joku pikkuasia harmittaa: jos vaikka kauppa menee kiinni aikaisin viikonloppuna tai paikkakunnalta ei löydy kuin yksi ruokapaikka. 40 V enäläisten matkailu Suomeen on jatkanut kasvuaan. Siitä on tullut samalla arkipäivää kenelle tahansa venäläiselle, eikä Suomessa käyminen ole enää minkään rajatumman kansanosan valinta. Syitä, joiden vuoksi venäläiset matkustavat Suomeen ovat esimerkiksi kauppojen laadukkaat tavarat, rantamökit, kylpylät, huvipuistot, kalastus– ja metsästysmahdollisuudet sekä hyvä palvelu. Kysyimme muutamilta Suomeen paljon matkustavilta venäläisiltä heidän näkemyksiään Suomen matkailupalveluista. Juna odotti Jekaterinburgilainen Oleg Merzljakov edustaa Uralilla useampaa suomalaista puutuotteiden valmistajaa. Kyseisten valmistajien tuotteet ovat arvostettuja Venäjällä ja ne tunnetaan hyvin myös muulla maailmassa. Merzljakov tekee Suomeen vuosittain monta työmatkaa. Hän varaa työmatkojensa yhteyteen usein pari päivää lomanviettoa ja kalastusta varten. Merzljakov kertoo olevansa kova kalamies. Hän pitää Suomen kalastusmahdollisuuksia erinomaisina maailmankin mittakaavassa. Sen sijaan shoppailusta hän ei ole yhtä innostunut: – En seuraa alennusmyyntejä, enkä juuri kiertele kauppakeskuksia. Pidän sitä enemmän naisten hommina. Ostan kyllä tavaroita, joista pidän, koska luotan suomalaiseen laatuun. Seuraavalla reissulla aion ostaa metsästyspuvun. Myös suomalaisen ruuan laatu ja ekologisuus ovat minulle itsestäänselvyyksiä, eikä niistä tarvitse edes enempää puhua. Lempipaikoikseen Suomessa Merzljakov mainitsee myös huvi- ja vesipuistot unohtamatta mainita saunoja. – Palvelu on Suomessa kaikkialla hyvää tasoa. Se on tehokasta ja samalla huomaamatonta, mikä kertoo korkeasta tasosta. Suomalaiset tuotteet ovat korkealaatuisia. Niissä ei ole mitään turhanpäiväisyyksiä ja ne on tehty asiakasta kunnioittaen, Merzljakov kehuu. Merzljakov kiittelee myös Suomen junaliikenteen toimivuutta. Hän sanoo kerran yllättyneensä, kun jatkoyhteys odotti vaihtoasemalla, vaikka hänen oma junansa oli pahasti myöhässä. Sen sijaan pientä harmia aiheutti se, että illalla perillä pikkukaupungissa ei löytynyt vaihtoehtoa aika valjulle hotellin ravintolalle. Merzljakovin mielestä Suomen matkailualan kannattaa säilyttää omaperäisyytensä. Jos lähtee muuntautumaan suurten turistimassojen toivossa, voi helposti alkaa toteuttaa maakuvaa, joka ei enää olekaan oma vaan ulkoapäin luotu. Tällöin voi muuttua värittömäksi ja mauttomaksi kopioksi. Korkea laatu – korkea hinta SVKK:n Jekaterinburgin toimiston projektipäällikkö Jelena Koževnikova on kiertänyt Suomea jo monen vuoden ajan venäläisille liikemiehille järjestetyillä mat- koilla. Melkein jokaisella reissulla pääsee testaamaan jotain uutta matkailuun liittyvää palvelua. – Palvelu kaikkialla korkeatasoista. Toisaalta korkea taso johtaa korkeaan hintaan, mutta hyvää ei saa halvalla, Koževnikova toteaa. Koževnikova kertoo, että edellisellä matkalla oli tullut liikemiesporukan kanssa vähän ongelmaa Suomessa lähtöselvityksen kanssa. Hän oli itse pitänyt automaattisesta lähtöselvityksestä, mutta järjestelmä ei ollut tunnistanut Venäjältä ostettuja uralilaisen lentoyhtiön yhdistelmälippuja. Liikemiehiä oli juoksutettu luukulta toiselle ja oli syntynyt jo pientä paniikkia. – Venäläisten mielestä, kaupat menevät Suomessa viikonloppuisin kiinni liian aikaisin. Asia ihmetyttää siksi, koska Venäjällä juhlapäivät ja viikonloput ovat kauppojen kannalta erinomaista myyntiaikaa. Monet liikkeet ovat tuolloin auki ympäri vuorokauden, Koževnikova kertoo. Hän lisää, että ymmärtää asian johtuvan erilaisesta kulttuurista ja erilaisista toimintatavoista. Toimiva malli Pietarilaisen insinööritoimiston toimitusjohtaja Larisa Titova kertoo löytäneensä Suomen lomapaikkana jo aikoja sitten. Antoisat lomareissut Suomeen innostavat häntä kehittämään omaa toimintaansa Venäjällä ja etsimään yhteistyökumppaneita teknologisesti kehittyneestä naapurimaasta. – Suomen ekologisuus, turvallisuus, puhdas luonto ja ystävällinen palvelu sekä elinympäristön toimivuus antavat potkua omien toimintatapojen parantamiselle ja uusien työmenetelmien etsimiselle kotimaassa. Miksi tätä kaikkea ei voi järjestää samalla tavalla myös Venäjällä? Meillähän on monenlaista osaamista ja koulutettua työvoimaa riittää. Meiltä puuttuu käytännöllisyyttä ja järjestämisen taitoa. Mutta voimme oppia tätä suomalaisilta. He onnistuvat aina, kun haluavat saada asiat toimimaan, Titova ylistää. H 30-vuotisjuhlavuosi Konsu palveluksessasi Venäjällä ja Ukrainassa Kirjanpito Henkilöstö- ja palkkahallinto Etabloituminen Rekrytointi Taloushallinto Tutkimuspalvelut Lakipalvelut Verosuunnittelu Tilintarkastus ICT-ratkaisut www.konsu.com 41 VIER A ANA Tarmo Kolumni Suomalainen Suomi-kuvan päivitystä Teksti Virpi Suoninen L Vähänkään Suomen lähialueita kauempana matkustaessa tottuu nopeasti, siihen että harva tuntee kotimaasi. Arvailut ovat liikkuneet Amerikasta Euroopan maiden kautta Etelä-Afrikkaan. Oikean vastauksen jälkeen kysyjän iloisesta silmien pyörittelystä useimmiten näkee, ettei hänellä ole aavistustakaan missä Suomi on. Kaukasukselle on yhtä paljon kilometrejä kuin moniin Venäjän kolkkiin, joissa saa vastaansa hämmentyneitä ilmeitä. Luulin siis saavani antaa monelle kysyjälle ensimmäiset mielikuvat Suomesta ja suomalaisista. Armenian pääkaupungissa Jerevanissa ensimmäinen kysyjä ilahtuu matkaseurueemme kansallisuudesta. – Hei, minä tiedän missä Suomi on! – Oho, meiltä pääsee hämmästynyt huudahdus. – Da, te suomalaiset tykkäätte juoda votkaa! Näin paljon hassuja suomalaisia, kun aikanani olin Leningradissa töissä ja teillä oli kieltolaki. Joko se on kumottu? Sama tarina toistuu pitkin Kaukasusta ja kauempanakin pitkin entistä Neuvostoliittoa. Tietenkin Leningradin ajoilta periytyvä harhakäsitys siitä, että juomme paljon votkaa ulkomailla, koska sitä ei kotona saa, on levinnyt tännekin. Törmäämme samaan tarinaan joka kerta Venäjän reissuilla ja yritykset oikaista vääriä luuloja ovat lähes toivottomia. Positiivista lienee se, että moni kysyjä on kuullut maasta nimeltä Suomi. Vähemmän miellyttävää on yrittää vakuuttaa parin tunnin nähtävyyskierroksen jälkeen 45 asteen paahteessa samarkandilaiselle kioskimyyjälle, että haluamme tosiaan ostaa vain kylmää vettä. Emme votkaa, vaikka olemme Suomesta. Olen välillä vähän pettynyt ja peloissani. Mielikuvat meistä ovat ajalta, jota henkilökohtaisesti en edes muista. Nythän Suomi tunnetaan modernina pohjoisena maana, jossa on kaunis luonto ja rehellisiä ihmisiä, saunaa unohtamatta? Vahvistanko paikallisten yksiulotteista mielikuvaa, jos en kieltäydy toisesta tšatša-snapsista? Tbilisissä joku on vihdoin tavannut suomalaisia muissa merkeissä. Paikallinen oppaamme on käynyt armeijan Karjalassa ja muistaa komentajansa, suomalaisen Poikolaisen, jämptinä miehenä, joka ei turhia puhellut. Tästä tunnistamme itsemme, vaikka tietysti hauskempaa, jos näyttäytyisimme hieman vähemmän vakavina ulkomaalaisten silmissä. Uusia puolia paljastuu matkan jatkuessa: ”Haluaisin käydä Suomessa talvella katsomassa valkoista lunta ja revontulia”, ” Teidän rakentamanne talot kestävät”. Nämä mielikuvat ovat myös peräisin Leningradin ajoilta, mutta ne allekirjoitan kotimaastani mieluusti. Oppaamme iloitsee kun saavumme joka aamu lähtöpaikalle ajoissa. Hän toivoo, että kerromme Kaukasuksen nähtävyyksistä kotona, jotta muutkin Suomesta tulisivat niitä ihastelemaan. Kerromme varmasti. Ehkä hänkin levittää päivitettyä mielikuvaa suomalaisseurueesta, joka maistoi kyllä tšatšaa, mutta kiipesi aamulla reippaana vuorenrinteelle ja kertoi välissä jonkun vitsinkin. H 42 SVKK:N toimintaa SVKK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 8.6.2012 uusia jäseniä Jäsenet Suomessa Finlayson & Co Oy, sisustusalan tekstiiliteollisuus Design Pravda Ky, graafinen muotoilu Industry Park East Management Oy, investoinnit ja rakennuttaminen MegaKone Oy, konepaja Hamarin Tilipalvelu Ky, taloushallinto Maroite Oy, liikkeenjohdon konsultointi Nativean Oy, hygienia ja ravintolisät Plastilon Oy, lujitemuovituotteiden ja -palveluiden tuotanto Yleiskylmä-Findri Ltd, kylmätekniikka, LVISK Reagena Oy Ltd-konserni, kemianteollisuus Perunakauppa Luonnosta Oy, elintarvikkeiden tukkukauppa Sappi Finland Opetarions Oy, metsäteollisuus Figen Oy, sianjalostus Psycon Oy , liikkeenjohdon konsultointi, henkilöarvioiti– ja rekrytointipalvelut Cross Wrap Oy, koneenrakennus Ramboll Finland Oy, yhdyskuntakonsultointi ja suunnittelu Jäsenet Venäjällä OОО «Астра Экзекьютив Сеарч» /OOO Astra Executive Search, Moskova, executive search ООО ””МИРМАКС”” / OOO Mirmax, Moskova, lastenvaatteiden tukkukauppa ООО «Метос» /OOO Metos, Moskova, laitteita ammattikeittiöihin ООО «Рейма» /OOO Reima, Moskova, lastenvaatteiden valmistus OOO Аст Личное страхование / ООО AST Lichnoe Strakhovanie, Moskova, vakuutusmeklari ООО ””Норд Аутсорсинг””/ OOO Nord Outsourcing, Moskova, kirjanpitopalvelut ООО ”Ашманов и партнеры СанктПетербург”/ OOO Ashmanov and Partners, Pietari, internetsivujen tuotanto ja internet-mainonta Мебельная компания «Надежда» / Huonekaluyritys Nadezhda, Pietari, huonekalujen valmistus АрКом Рыб Транс /ArKom Ryb Trans, Pietari, pakastetut kalan tukkukauppa Toivotamme kaikille uusille jäsenillemme onnea ja menestystä! Mitä saat jäsenenä? Jäsentiedotus: E vuosittain 4 painettua Venla–jäsenlehteä, jotka tarjoavat monipuolista tietoa Venäjästä liiketoimintaympäristönä, uutisia ja tietoa Venäjän laki- ja tulliasioista, maittemme välisestä kaupasta, Venäjän taloudesta sekä eri alueiden tarjoamista bisnesmahdollisuuksista E sähköpostitse uutisotsikoita ja tunnukset nettisivuille, joista voit lukea vain jäsenille avoimia uutisia Venäjän talouden, lainsäädännön ja bisneselämän tapahtumista Verkostoituminen: E vain jäsenille avoimet verkostoitumis- ja tiedotustilaisuudet, joissa tapaat muita Venäjän-kauppiaita ja saat tietoa ajankohtaisista Venäjän-asioista Markkinointi: E jäsenenä sinulla on mahdollisuus esiintyä jäsen- ym. tilaisuuksissamme E mainostaminen Venla ja Finvesti-jäsenlehdissä jäsenetuhinnoin E nettisivujemme liikeyhteyspalstalle yrityksen esittely Jäsenalennus: E jäsenalennus -25 % SVKK:n palveluista, alennus koskee mm. seminaareja, mainostamista jäsenlehdissä, markkinaselvityksiä, SVKK:n Venäjän-kaupan oppaita, rekistereitä. Tule mukaan verkostoitumaan ja hyödynnä jäsenetusi! 43 SVKK:N toimintaa Rohkeasti Venäjälle! L SVKK:n järjestämä Finnish Business-tapahtuma kokosi lähes 500 osallistujaa Pietarin Sokos Hotel Palace Brigdeen toukokuussa. Tapahtumapaikka tarjosi oivalliset puitteet lähes 100 suomalaisyrityksen esittäytymiselle venäläisyritysten ja hallinnon edustajille. Tapahtuma alkoi seminaarilla, jossa esiintyivät Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komitean puheenjohtaja Aleksandr Prohorenko, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä, Pietarin vesilaitoksen Vodokanal St. Peterburgin pääjohtaja Felix Karmazinov, Nokian Renkaiden johtaja Kim Gran, Tuoteinvestointirahasto Vision+:n Co-founder ja Managing Partner Tero Ojanperä ja Industrial Park East Managementin (IPEM) toimitusjohtaja Martti Huttunen. Ennen seminaarin alkua SVKK:n pääkumppanit tapahtumassa, IPEM, Fortum, Lemminkäinen ja Barona, esittäytyivät paikalliselle lehdistölle. Iltapäivän kohokohtaan päästiin seminaarin jälkeen, kun yritykset pääsivät verkostoitumaan keskenään. Sevilla ravintolaan katetussa Networking Buffetissa kävi kova kuhina kun yritysten edustajat tekivät uusia tuttavuuksia ja vaihtoivat kuulumisia vanhojen yhteistyökumppaneiden kanssa. Alexander Stubb rohkaisi suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoille. Venäjän on yksi Baronan avainmarkkinoista matkalla kansainväliseen kasvuun, kertoi myyntijohtaja Jarkko Rinne. 44 Lemminkäisen aluejohtaja Juha Vättö kertoo, että Pietarissa riittää vielä rakentamista. Fazerin pöytä oli yksi suosituimmista. Käyntikortit vaihtoivat omistajia Sevilla-ravintolaan katetussa Networking Buffetissa. Näyttelijä Ville Haapasalo uskoo, että suomalaisyritykset voivat Venäjällä erottua joukosta huumorilla 45 SVKK:N toimintaa Moskovan toimiston kesätapaaminen Martelalla SVKK :n jäsenet kokoontuivat Moskovassa kesätapaamiseen Martelan toimistolle. 19. kesäkuuta toimistolle kokoontui lähes sata henkeä uusia ja vanhoja tuttuja. Tilaisuutta emännöi Martelan OOO:n toimitusjohtaja Jelena Aralova. Kesäisen tapahtuman aluksi järjestäjät toivottivat vieraat tervetulleiksi ja SVKK:n Moskovan toimiston markkinointipäällikkö Sergei Usoltsev esitteli SVKK:n uudet venäläiset jäsenyritykset JUIT Elmekin ja MAR Konsaltin. Tutustumisen lomassa vieraat kuuntelivat SVKK:n Moskovan toimiston projektiassistentti Jelena Pavlovan vepsänkielistä lauluesitystä, nauttivat Metsä Tissuen tarjoamista voileivistä, tutustuivat suomalaiseen polkkaan Skandinavskaja Shkolan tahdittamina ja oppivat vielä Martelan floristin kanssa kokoamaan kesäisen kimpun. Kesätapaaminen Fazerilassa L SVKK:n jäsenten kesätapaaminen sujui tänä vuonna makeissa tunnelmissa Fazerilassa. Venäjällä on ollut oma roolinsa jo Fazerin perustamisvaiheessa. Karl Fazer haki oppia myös Pietarista, ennen kuin perusti Kluuvikadulle venäläis-ranskalaisen kahvilan, josta koko Fazerin tarina alkaa. Fazer on edelleen puhdas perheyritys ja perheenjäsenet vaikuttavat yhtiön hallituksessa. Historiakierroksen lomassa kuullaan, että suomalaiset syövät 15 miljoonaa levyä Fazerin sinistä vuodessa. Venäjällä Fazerin suosituin suklaa ei ole sinistä vaan Geishaa. Konsernijohtaja Karsten Slotte kertoo, että Fazer toimii Itämeren ympärillä kolmella osa-alueella: ruokapalveluissa, leipomotuotteissa ja makeisissa. Venäjä on yksi Fazerin kolmesta kotimarkkinasta Suomen ja Ruotsin lisäksi. Ensimmäinen Venäjähankinta oli osake-enemmistö Hlebnyi Domista Pietarissa vuonna 1997. Fazer on nyt leipomopuolen markkinajohtaja. Pietarissa leipomoita on neljä ja Moskovassa yksi. Laajentuminen Moskovassa on työn alla, pohdinnassa on joko leipomon ostaminen tai oman rakentaminen, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rantala. Viime vuonna Venäjän liikevaihto oli 253 miljoonaa euroa, mikä oli 16 % koko konsernin 1,6 miljardin liikevaihdosta. Vieraita kiinnosti muun muassa miten Fazer pysyy vaativien venäläisten kuluttajien makutottumusten perässä. Rantala kertoo, että itse asiassa suuret trendit kuluttajien makutottumuksissa ovat hyvin samanlaisia. Pieniä makueroja toki löytyy, mutta esimerkiksi elintarvikkeiden ekologisuus-trendi nousee kovaa vauhtia Venäjälläkin./VS Uralilaiset tutustuivat maatalousnäyttelyyn Teksti Jelena Kozhevnikova | SVKK Jekaterinburg/Virpi Suoninen L SVKK järjesti kesäkuussa venäläisdelegaation matkan tutustumaan maatalouteen. Uralilta matkaan olivat lähteneet muun muassa Ak Bars -holdingyhtiö, AK Bars Agro, Sovhoz Shumiskij ja tuotannollinen osuuskunta Kolos. Matkan tärkein anti venäläisyritysten edustajille oli OKRA-maatalousnäyttely Oripäässä. Lisäksi delegaatio vieraili Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, Raisio Agron rehutehtaalla ja tapasi muita maatalousalan yrityksiä. MATKA MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN KAZANIIN Ilmoittaudu nyt mukaan Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johtamalle vienninedistämis- ja kansainvälistymismatkalle Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin 13–15.11.2012 Tatarstan on yksi Venäjän talouskasvun vetureita. Öljy- ja kaasuteollisuus, kemian teollisuus, koneenrakennus ja maatalous ovat alueen vahvoja toimialoja. Myös elintarviketeollisuus ja ICT- sektori kehittyvät nopeasti. Tatarstan panostaa teollisuuden modernisointiin, palvelusektorin vahvistamiseen sekä yrityspuistojen ja logistiikkakeskusten kehittämiseen. Myös kiinnostus ympäristöteknologiaan on kasvussa.Venäjän urheilupääkaupunkina tunnettu Kazan isännöi vuonna 2013 opiskelijoiden universadeja ja on vahva ehdokas vuonna 2018 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungiksi. Alustava aikataulu: Tiistai 13. 11. Lähdemme iltapäivällä charterlennolla Kazaniin. Illallinen ja yritysdelegaation valmistelutilaisuus Keskiviikko 14. 11 klo 10–12 Businessfoorumi, klo 12–13 Lounas, klo 13–18 Yrityskohtaiset neuvottelut, vastaanotto/illallinen Torstai 15.11 klo 10–12 Aluetyöryhmän kokous ja mahdolliset yritysvierailut osallistujien toiveiden mukaisesti, klo 13-15 läksiäislounas, paluu charterlennolla Helsinkiin Yritysohjelma sisältää alustavasti: • osallistuvan yrityksen tarpeiden huolellisen alkukartoituksen • B2B tapahtuman: tapaamiset kartoituksen perusteella valittujen paikallisten yritysten kanssa • ohjelmaan merkityt yhteiset tilaisuudet • yritysvierailut Kazanissa osallistujien toiveiden mukaisesti • paikalliskuljetukset yritysohjelman mukaisesti • tulkkaus ryhmän yhteisissä tilaisuuksissa • ohjelmaan merkityt ruokailut • SVKK:n projektipäällikön palvelut koko matkan ajan Yritysohjelman hinta: 1 700 € + alv yrityksen ensimmäiseltä osallistujalta ja 850 € + alv saman yrityksen toiselta osallistujalta. Hotellipaketin hinta: 380 € + alv per osallistuja. Hinta sisältää: majoituksen 1 hh huoneessa 2 vrk ja lentokenttäkuljetukset Tarjoamme mahdollisuuden osallistua charterlennolle. Lennon hinta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Projektipäällikkö Annika Peitsara, puh. +358 10 439 1162, annika.peitsara@svkk.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.10.2012 Matkaan haetaan työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymisavustusta, joka kanavoidaan yrityksille TEM:in lopullisen tukipäätöksen jälkeen. Lue tarkemmat ohjeet: http://www.tem.fi/files/25218/Ohjeet_avustuksen_hakijoille_2012.pdf Lähde mukaan verkostoitumaan Kazanin alueen liike-elämän ja hallinnon päättäjien kanssa sekä luomaan kontakteja yrityskohtaisissa neuvotteluissa! Matkaan sovelletaan SVKK:n yleisiä toimitusehtoja. SVKK pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin. Yhteistyössä: CLEANTECH FINLAND 48 INFRARAKENTAMINEN JA AJANKOHTAISET INFRAHANKKEET VENÄJÄLLÄ - SEMINAARI Olympialaiset 2014 ja jalkapallon MM 2018 käynnistävät Venäjällä valtavia infrarakennushankkeita. Mitä infrarakentamisen hankkeita Venäjällä on tulossa lähitulevaisuudessa? Missä päin Venäjää on suurin tarve ja potentiaali? Mitä rahoitusohjelmia Venäjän valtiolla on infran rakennusprojektien varalle? Käymme läpi myös sitä miten julkisista hankinnoista saa tietoa ja sitä voiko niihin päästä mukaan. Aika 16.10.2012 klo 9.00 – 14.30 (ilmoittautuminen klo 8.30 lähtien) Paikka: Helsinki, World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, SVKK OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Tilaisuus alkaa • Infrarakentamisen hankkeita ja projekteja Venäjällä (Olympialaiset 2014 , jalkapallo MM 2018, muut projektit) • Missä päin Venäjää on suurin infrarakentamisen tarve ja potentiaali? Andrei Fedotov, johtaja SRO NP CSMB (Venäjän Federaation rakennusalan PK-yritysten liitto) • Miten hankinnoista saa tietoa, miten suomalainen yritys voi päästä niihin mukaan Amest Osipjan, Vice President SRO NP CSMB (Venäjän Federaation rakennusalan PK-yritysten liitto) 12.00 Lounas 13.00 Yritys – Caset • Onninen Oy, asiakaspalvelujohtaja Väinö Nuuttila • Caset: Vodokanal-jäteveden pumppausasema APb URS422 ja Olympiaprojekti Sotshi 2014 • Amomatic Oy, Managing Director Pasi Vuorinen • Asfalttiasemia Venäjälle • Ramboll Finland Oy, International unit manager Juha Varpula • Vesirakentamishankkeet Venäjällä • Kysymykset/keskustelu 14.30 Tilaisuus päättyy Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta SVKK:n jäsenille 415 € + alv 23 %, muille 560 € + alv 23 %. Hintaan sisältyy tilaisuudessa jaettava luentomateriaali, lounas ja kahvit. Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.10.2012 Ilmoittautuminen on sitova. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: ilmoittautumislomakkeella tai SVKK:n Helsingin toimistoon Elena Niiniselle, elena.niininen@svkk.fi, puh. 010 439 1164. 49 UUSI TULLAUS- JA SERTIFIOINTIOPAS ILMESTYY 2.10.2012 – TILAA PIAN OMASI! Opas käsittelee vientiä ja tuontia Suomessa ja Venäjällä sekä sertifiointiin liittyviä vaatimuksia. Hinta: 60 €, jäsenille 42 € + alv 9 % Kirjoittajat: Anne Alho ja Petri Kekki SVKK:sta ja Pekka Peltonen MarkInvest Oy:stä. Opas (80 sivua) sisältää tietoa mm. aihepiireistä: Vienti ja tuonti Venäjälle, Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutukset tullaukseen, sähköinen ilmoittaminen, TIR-passitusjärjestelmä, tullinimikkeistä, tullausasiakirjat, Venäjän sertifiointijärjestelmät, tulliliitto ja euraasian talousyhteisö, pakollinen sertifiointi, tekniset määräykset, vientiin liittyvät käsitteet ja lyhenteet Kirjatilaukset: natali.shen@svkk.fi, puh. 010 439 1150 Katso tästä muutkin saatavilla olevat oppaat http://www.svkk.fi/svkk_kauppa Liike - elämän venäjää kanssamme tehokkaasti Oy DeLores Interactive Training Ab Tilkantori 8 00300 Helsinki (09) 436 17 07 Puustellinkatu 1 A 33710 Tampere 0400 922 131 delores@deloresinteractive.com 50 Kivernörinkatu 74 15200 Lahti 0400 922 131 www.deloresinteractive.com SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto World Trade Center PL 800, Aleksanterinkatu 17 00101 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: info@svkk.fi Lappeenrannan toimipiste Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puhelin +358 40 596 0141 Faksi +358 5 477 2280 Sähköposti: anne.alho@ely-keskus.fi Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: info.mow@svkk.ru Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: info@spb.svkk.ru Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: info@eka.svkk.ru Henkilökunnan yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi LLC Firmitas on SVKK:n pietarilainen tytäryhtiö, joka tarjoaa taloushallintopalveluita Venäjällä toimivalle yritykselle, mm.: • asiakasyrityksentaloushallinnontarvekartoitusjaorganisointiräätälöidynpalvelupaketinpohjalta • yrityksenmaksuliikenteenyhtenäistäminenjatehostaminen • yrityksenveropohjanmäärittelylakisääteistenverojenmaksuavarten • tase-,tulo-jakululaskelmat,tilinpäätöksetVenäjänlainsäädännönmukaisesti • eläke-javakuutusrahastoraportointi • taloushallintoonliittyväasiointiverotoimistossa,eläke-javakuutuskassoissasekäpankissa Tarjoamme asiakkaillemme ammattitaitoista ja kustannustehokasta henkilöstöhallintopalvelua, joka sisältää: • työsopimustenlaatimisenjapäivittämisen • kaikkientarvittavienhenkilöstödokumenttienlaadinnanjapäivitykset • kuukausipalkanjaeripalkkioidenmaksun • fyysisenhenkilönansioverotuksenjatyöntekijämaksujenprosessoinnin • väliaikaisestatyökyvyttömyydestäjohtuvansosiaaliturvakorvauksenkäsittelyn • lainedellyttämienkirjanpitoraporttienjatositteidenlaadinnan,käsittelynjaarkistoinnin Kysy lisää yhteyshenkilöiltä: Maria Lapshina,toimitusjohtaja,maria.lapshina@frtpacc.rupuh.(09)424-73-716 Nataliya Nikolskaya,chiefaccountant,nataliya.nikolskaya@frtpacc.ru FinnishHouseOfficeCenter;BolshayaKonyushennaya4-6-8; 191186St.Peterburg,Russia+358(0)942473716;+78123222121 51 Venäjä liittyi WTO:n täysivaltaiseksi jäseneksi elokuussa 2012. Mitä on odotettavissa, mikä tulee muuttumaan ja millä aikataululla? Vaikuttaako jäsenyys todella? Tervetuloa kuulemaan Venäjän kaupassa toimivien yritysjohtajien näkemyksiä aiheesta korkeatasoiseen seminaariimme! Ohjelma 11.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu 12.00 Avaussanat, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, toimitusjohtaja Mirja Tiri 12.30 MPS –Yhtiöt Oy, hallituksen puheenjohtaja Marcus Herold ja Senior Advisor Jaakko Norilo 12.50 Paneelikeskustelu aiheesta Venäjä & WTO. Moderaattorina toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Keskuskauppakamari. Panelisteina mm. Jorma Westlund, johtaja, Stora Enso Oyj, Karsten Slotte, konsernijohtaja, Oy Karl Fazer Ab, Maisa Romanainen, varatoimitusjohtaja, Stockmann Oyj Abp, Arto Pohto, toimitusjohtaja, Pellon Group Oy, Matti Anttonen, osastopäällikkö, Ulkoministeriö, Esa Hyvärinen, johtaja, Fortum Oyj, Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja, Lumene Oy 14.30 Moderaattorin yhteenveto, Risto E. J. Penttilä 14.40 Päätössanat ja cocktail-tilaisuus 16.00 Tilaisuus päättyy Paikkoja on rajoi tetu Ilmoitta sti. udu heti! Yhteistyössä: 52 Aika: 20.11.2012 klo 12.00 – 16.00 Paikka: Technopolis Ruoholahti 1, Hiilikatu 3, Helsinki Hinta: SVKK:n jäsenille ilmainen, muille 345 € + alv 23 %. Huom! Hintaan sisältyy yhteinen cocktail-tilaisuus seminaarin jälkeen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Elena Niininen, elena.niininen@svkk.fi, 010 439 1164.
