docVenla 3/2014 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
download 
Report Transcription
Venla 3/2014 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Lenita Toivakka: Haasteiden ja mahdollisuuksien Venäjä Suuntana Venäjä: Jokerit, Varova ja Prog-It 3 R 2014 Nižni Novgorod: Volgan mutkan teollisuusjätti Mahdollisuuksia: Suomalaisella cleantechillä kysyntää Venäjällä 2 3 SISÄLLYS V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 • 2014 5 6 8 10 Toimitusjohtajan tervehdys Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka: Haasteiden ja mahdollisuuksien Venäjä Poimintoja Vieraana East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo Talous ja tulli 14 Venäjän talouden näkymät ovat synkentyneet 16 Talousuutisia 19 Tulliuutisia Jäsenyrityksiä 20 #KHL is here 24 Varova vie perille - varovasti 26 Prog-It tähyilee itään Mahdollisuuksia 28Bisnesuutisia 32 Nižni Novgorod - Volgan mutkan teollisuusjätti 38 Suomalaisella cleantechillä on kysyntää Venäjällä 40 Henkilökohtaiset suhteet korostuvat Venäjällä 42 Lifestyle: Pietari polkee 4 35 36 37 Lakiasioita Pakotteet ylivoimaisena esteenä Esittelyssä SVKK:n juristi Petri Kekki Juristin palsta – Lakiuutisia 44 46 49 SVKK:n toimintaa Finnish Business in Moscow Venäjän-kaupan barometri Uudet jäsenet ToimitusjohtaJAn tervehdys Huh, mikä vuosi! P Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 9/2015 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola Toimitus Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Paino Erweko ISSN 1797-9110 aljon on tapahtunut asioita, joita ei olisi tarvittu tässä maailman ja Suomen talouden tilanteessa. Enimmäkseen ollaankin puskettu vastatuuleen. Kun ympärillä on vain huonoja uutisia – hyvät uutiset kun eivät myy – on helppo vajota yleiseen synkkyyteen. Tai ei tehdä mitään, jäädään odottamaan kunnes kuva selkenee, kunnes tulevat paremmat ajat. Totta kai on vaikeampaa kuin Venäjän-kaupan kultaisina vuosina 2000-luvulla. On asioita, joihin suomalainen viejä ja Venäjän-kauppias eivät voi vaikuttaa: ruplan kurssi, öljyn hinta, poliittinen kehitys Venäjän ja länsimaiden välillä, poliittinen, hallinnollinen ja talouspoliittinen kehitys Venäjällä, Kiinan nousu tai lasku valtio- ja talousmahtina ja sen seuraukset. Se on ”korkeemmas kärees”. Olemme Kauppakamarilla kuitenkin huomanneet ja omin silmin todenneet suomalaisen peräänantamattomuuden, sisun. Kaiken synkkyyden alla on edelleen aktiviteettia. Siitä todistuksena on erään maanantain lento Moskovaan, jolloin kone oli aivan täynnä liikemiehiä ja -naisia menossa messuille; lokakuun Finnish Business -tapahtuma ja sen odottamattoman suuri osallistujajoukko; SVKK:n moniin muihin markkinointi- ja asiakastilaisuuksiin ja bisnesfoorumeihin osallistuvien mielipiteet, suunnitelmat, aktiviteetit; Venäjänkaupan barometritulokset ja positiiviset odotukset Venäjän markkinoiden kehitykselle ja yritysten investointiaktiviteeteille. Tilanne ei todellakaan ole niin synkkä kuin päältä katsoen uskoisi. Tämä vastatuuleen puskeminen jatkunee vielä ensi vuonnakin. Krimin sanktiot jatkuvat vielä vuosia, vaikka talouspakotteita höllennettäisiinkin puolin ja toisin. Öljyn tuotannosta ja siten öljyn hinnanmuodostuksesta ei ole yhteneväistä näkökantaa. Rupla kelluu ja riippuen Venäjän sisäisestä kehityksestä ja talouspoliittisesta suunnasta ja toimenpiteistä, sen vaihtelu voi olla rajua – tai sitten se stabiloituu, mutta mihin kurssiin? Kaikki me haluamme vakautta. Liiketoiminta on sitä helpompaa, mitä ennakoitavampi ympäristö on. Joudumme kuitenkin elämään ja toimimaan ympäristössä, jossa vakaus ja ennakoitavuus voidaan rakentaa vain erilaisten riskiskenaarioi- den varaan ja varautumalla nopeisiin muutoksiin. Siksi on ilahduttavaa nähdä, että suomalaiset Venäjän-kauppiaat näin tekevät. Riskienhallintaan kuuluvat olennaisina osina tiedonhankinta ja jatkuva toimintaympäristön seuranta, rahoitusmenetelmien uusajattelu, sopimustekniset uudistukset, kaupallisen toiminnan vahvistaminen mm. asiakaspohjaa laajentamalla ja aktiivisella asiakastyöskentelyllä. Muutos on ainoa vakio. Kauppakamarilla me tämän hyvin tiedostamme ja kaiken aikaa seuraamme ympäristöä, muokkaamme palvelujamme vastaamaan kulloistakin tarvetta ja toimimaan yritysten kumppanina kaikessa Venäjän-kauppaan liittyvässä avun- ja tiedontarpeessa. Kiitän lämpimästi kaikkia Kauppakamarin jäseniä tästä kuluneesta vuodesta ja vuoden aikana saamistamme kannustuksesta ja palautteista. Toivon että ensi vuosi on helpompi kaikille! Tsemppiä toivottaen Mirja Tiri Toimitusjohtaja Etukannen kuva Shutterstock 5 TEAM FINLAND Haasteiden ja mahdollisuuksien Venäjä Lenita Toivakka, Eurooppa- ja ulkomaank auppaministeri O n rehellisesti myönnettävä, että Venäjän talouden ja Suomen Venäjän-kaupan näkymät eivät näytä juuri nyt valoisilta. Kuluvan vuoden aikana Venäjän talous on vajonnut lähelle taantumaa: rupla on heikentynyt, investoinnit ovat pysähdyksissä, yksityinen kulutus hidastunut ja yritysten kallistunut rahoitus näkyy maksuvaikeuksina. Tämä negatiivinen kehitys alkoi jo vuoden 2013 loppupuolella. Taantuman vaikutus Suomen Venäjän-kauppaan on merkittävämpi kuin pakotteiden. On kuitenkin ilmeistä, että Ukrainan kriisi ja pakotteet ovat selvästi lisänneet epävarmuutta. Viennin kasvu on negatiivista. Venäjä on meille yhä merkittävä kauppakumppani, mutta vientimme EU-maihin on miltei seitsenkertaista. Viimeisimmässä arviossaan Suomen pankki arvioi Ukrainan kriisin lisäämän epävarmuuden vaikuttavan Venäjän talouteen ja etenkin yksityisiin investointeihin siinä määrin, että maan BKT ei kasva tänä vuonna. Suomen etu on, että EU toimii johdonmukaisesti suhteessa Venäjään. On oma etumme tukea kaikin tavoin unionin yhtenäisyyttä tässä tilanteessa, olla unionin yhteisessä linjassa mukana ja luonnollisesti vaikuttaa siihen. Olemme tehneet jo viime keväästä lähtien töitä, jotta pakotteilla on mahdollisimman pieni ja tasapuolinen vaikutus EU-maiden omiin talouksiin ja mahdollisimman suuri vaikutus Venäjän toimiin. Euroopan unionin kauppapakotteet valmisteltiin erittäin huolella ja Suomi teki hartiavoimin työtä jotta kokonaisuudesta saatiin tasapainoinen. 6 Arvioimme eri vaihtoehtojen taloudellista vaikutusta Suomeen yhdessä yritysten kanssa. Yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Tämän yhteisen analyysin pohjalta kävimme neuvotteluja Euroopan komission ja muiden jäsenmaiden kanssa. En halua vähätellä sitä vaikutusta, joka pakotteilla tai vastatoimilla on tiettyihin sektoreihin tai yksittäisten yritysten toiminnalle. Tämän takia tapasin itse heti vastapakotteiden voimaantultua sellaisia toimijoita, jotka niistä eniten kärsivät ja pohdimme yhdessä, miten voimme heitä parhaiten auttaa. Team Finland-toimijat ovat järjestäneet Venäjänkauppaa käyville yrityksille neuvontatilaisuuksia pakotteiden vaikutuksista ja neuvontaa annetaan yrityksille koko ajan. Lähtökohtana on, että sanktiot tulee voida purkaa poliittisen tilanteen niin salliessa. Tätä olemme valmistelussa koko ajan korostaneet. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa. Venäjällä korostetaan enenevässä määrin tuonnin korvaamista omalla tuotannolla. Tämä on huolestuttavaa. Olemme odottaneet Venäjän WTOjäsenyydeltä yhteisten pelisääntöjen lujittumista, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää kehittyvän paremminkin päinvastaiseen suuntaan. Lainsäädäntö maassa muuttuu tällä hetkellä melko nopeasti, myös ulkomaisille toimijoille asettavien rajoitteiden osalta. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset lakiesitykset mediaomistusten ja julkisten hankintojen kotimaisuusasteesta. Onkin ehdottoman tärkeää, että suomalaisyritysten toiminta Venäjällä on kaikilta osin normien mukaista. Näin ollen jokaisen Venäjällä toimivan Kuva Paula Myöhänen suomalaisyrityksen on tärkeää seurata säädösten muuttumista tarkkaan. SVKK:n vuosien varrella keräämä tietopääoma Venäjästä ja jatkuvat neuvonta-, tiedotus- ja koulutuspalvelut ovat nykytilanteessa hyödyllinen ja tarpeellinen toimintamuoto. Vaikka Venäjän kaupassa ei nyt eletä nousukautta, on hyvä myös katsoa tulevaisuuteen. Entisenä kauppiaana tiedän nimittäin myös sen, että liiallinen pessimismin lietsominen ei auta yrityksiä. Päinvastoin, se pelottelee pois asiakkaita ja sijoittajia. Vaikka tämänhetkinen tilanne ei juurikaan rohkaise uusiin avauksiin, Venäjällä on pitkällä tähtäimellä edelleen mahdollisuuksia yrityksille, joilla on riskinottokykyä. Olen myös ilahtuneena kuullut muutamista uusista suomalaisista lisäinvestoinneista Luoteis-Venäjällä. Venäjä on edelleen Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita, tärkein tuontimaa ja kolmanneksi tärkein vientimaa. 140-miljoonainen väestö ja toistakymmentä miljoonakaupunkia tarjoavat mahdollisuuksia. Pitkällä tähtäimellä kasvun varaa Teemme töitä, jotta tieto kulkee, Suomen maakuva säilyy myönteisenä ja jotta ovia uusillekin kauppasuhteille saataisiin avattua. on erityisesti palvelusektorilla. Tällä hetkellä Suomen palveluviennistä Venäjän osuus on vasta noin 20 prosenttia. On totta, että olemme yhteisessä EU-rintamassa joiltakin osin uudelleenarvioineet yhteydenpitoamme Venäjään. Kriisistä huolimatta Suomen viranomaiset ovat kuitenkin pyrkineet jatkamaan kauppa- ja taloussuhteisiin liittyvää yhteistyötä Venäjän kanssa mahdollisimman normaalisti. Näin pitääkin olla, koska yhteisiä käytännön asioita rajanaapurin kanssa on paljon. Vakuutan, että ulkoministeriö ja muut Team Finland –toimijat ovat sitoutuneita auttamaan yrityksiä vallitsevassa tilanteessa. Teemme töitä, jotta tieto kulkee, Suomen maakuva säilyy myönteisenä ja jotta ovia uusillekin kauppasuhteille saataisiin avattua. SVKK:n rooli tässä yhteistyössä on keskeinen. Valtionhallinto on kriisistä riippumatta sitoutunut edistämään sujuvaa liikkuvuutta. Tavallisten venäläisten kontakteja ja matkailua Suomeen ei haluta estää, vaan edistää. Muun muassa syyskuun lopulla avasimme uuden viisumipalvelupisteen Viipurissa. Muuttuneessa tilanteessa Venäjällä toimivien yritysten on syytä edelleenkin verkostoitua. SVKK on Venäjällä toimiville yrityksille luonnollinen verkottumisympäristö. Myös suurlähetystön, pääkonsulaatin ja muiden Team Finland-toimijoiden tilaisuudet pyrkivät auttamaan uusien yhteyksien syntymistä. On tärkeää vaihtaa Venäjän viranomaisilta saatuja tietoja ja kokemuksia. Suomen kokoisella maalla ei ole Venäjällä tarvetta yritysten keskinäiseen kilpailuun. Hyvässä tilanteessa markkinoita riittää meille kaikille, vaikeassa tilanteessa kukaan ei pärjää yksin. On tärkeää tukea kaveria esimerkiksi vinkkaamalla luotettavista kumppanuuksista, viranomaistiedosta tai tekemällä käytännön yhteistyötä esimerkiksi kierrättämällä hyviä työntekijöitä. Suomen, suomalaisten tuotteiden, yritysten ja työnantajien maine Venäjällä on edelleen hyvä. Suomalaisia tuotteita pidetään turvallisina ja toimituksia luotettavina, Suomi on tuttu ja läheinen matkakohde ja suomalaisia työnantajia arvostetaan luotettavuuden ja rehellisen palkanmaksun takia. Näiden kilpailuetujen varaan meidän on jatkossakin hyvä rakentaa.H 7 POIMINTOJA Venäläisillä pitkä lomaputki tammikuussa Venäläiset pääsevät nauttimaan pitkästä yhtäjaksoisesta uudenvuoden lomakaudesta. Hallituksen elokuun lopussa hyväksymän lomakalenterin mukaan uudenvuoden lomapäivät ajoittuvat jaksolle 1.–11. tammikuuta. Ensi vuoden tammikuun lomakausi on hieman pitempi kuin viime tammikuussa, jolloin uudenvuoden lomat kestivät vain kahdeksan perättäistä päivää. Toiseksi pisin lomaputki alkaa vapunpäivästä ja kestää yhteensä neljä päivää (pe–ma). Voiton päivä osuu tänä vuonna lauantaille, joten vapaapäivä on siirretty seuraavalle maanantaille. Vuoden toiselle puoliskolle osuu vain yksi juhlavapaa, kun Kuva Shutterstock E keskiviikkona 4. marraskuuta lomaillaan Kansallisen yhtenäisyyden päivän kunniaksi. Venäläisillä on ensi vuonna yhteensä 14 arkivapaapäivää. Viralliset vapaapäivät Venäjällä vuonna 2015 1.–11.1. Uusivuosi ja joulu 21.–23.2. Isänmaan puolustajien päivä 7.–9.3. Kansainvälinen naistenpäivä 1.–4.5. Kevään ja työn juhla 9.–11.5. Voiton päivä 12.–14.6. Venäjän itsenäisyyspäivä 4.11. Kansallisen yhtenäisyyden päivä RŽD lisää Sapsan-vuoroja Moskovan ja Pietarin välillä E Google haluaa testata ilmalaivaverkkoa Venäjällä H akukoneyhtiö Google on kiinnostunut testaamaan ilmalaivojen avulla toimivaa langatonta laajakaistaverkkoa Venäjällä. Yhtiö on lähestynyt asiassa venäläistä teleoperaattori Rostelkomia. Ilmalaivojen mahdollisuuksia internetyhteyden tukiasemina on tarkoitus kokeilla Venäjän vaikeakulkuisissa pohjoisosissa. Googlen patentoima järjestelmä mahdollistaa langattoman verkon toimimisen alueilla, joille esimerkiksi 3g-maaverkon rakentaminen olisi liian kallista. Järjestelmässä 20 kilometrin korkeudessa leijailevat ilmalaivat välittävät verkon signaaleja operaattoreiden lähettimistä maanpäällisiin tukiasemiin. Google on aiemmin testannut järjestelmäänsä mm. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. TvRain 8 Venäjän valtionrautatiet RŽD suunnittelee lisäävänsä Sapsansuurnopeusjunavuoroja Moskovan ja Pietarin välillä. Vuorojen lisääminen tulee mahdolliseksi sen jälkeen, kun Moskovan ja Krjukovin välisen rataosuuden neljäs raide valmistuu. Suurnopeusjunissa otetaan samalla käyttöön myös turistiluokka, jonka lippujen luvataan olevan noin 30–40 % nykyisiä normaalilippuja edullisempia. Tarkoitusta varten RŽD hankkii 30 uutta Sapsan-junavaunua. Uusiin economy-luokan vaunuihin mahtuu noin puolitoistakertainen määrä matkustajia nykyisiin vaunuihin verrattuna. Sapsanit ovat saksalaisvalmisteisia (Siemens AG) suurnopeusjunia, jotka liikennöivät Moskovan, Pietarin ja Nižni Novgorodin välillä. Vuonna 2014 RŽD:llä oli käytössään yhteensä 12 Sapsan-junayksikköä. uoden 2014 toisen neljänneksen lopussa Venäjällä oli yhteensä 48 miljoona rekisteröityä ajoneuvoa, joista lähes kolmannes oli Ladoja. Ladojen osuus on kuitenkin viime vuosina pienentynyt länsimerkkien kustannuksella. Venäjällä on nykyään 340 ajoneuvoa tuhatta asukasta kohden. Vaikka ajoneuvojen lukumäärä Venäjällä on kasvanut nopeasti, kurottavaa autoistuneimpiin maihin riittää: Maailmanpankin tilastojen (2010) mukaan esimerkiksi Suomessa oli 612 ajoneuvoa tuhatta asukasta kohden. Venäjän henkilöautokanta on nuorempaa kuin Suomessa. Tilastojen mukaan henkilöautojen keski-ikä Venäjällä on 12 vuotta ja Suomessa 13,1 vuotta. Myös Venäjän pakettiautot ovat keski-iältään nuorempia kuin Suomessa (13 ja 14,3 vuotta). Raskaan ammattiliikenteen ajoneuvojen keski-ikä on itänaapurissa korkeampi: linja-autoilla 15 ja 14 vuotta ja kuorma-autoilla 19 ja 13,8 vuotta. Vaikka Venäjän autokannasta suurin osa on ulkomaalaisia automerkkejä, yleisimpien automallien kymmenestä kärkisijasta yhdeksää miehittävät AvtoVAZ:in Ladat, joita liikkuu Venäjän maanteillä edelleen yli 14 miljoonaa. Seuraaviksi suosituimpia merkkejä ovat Toyota (3,4 milj.), Nissan (1,7 milj.), Chevrolet (1,4 milj.) ja Hyundai (1,3 milj.). Avtostat Kuvat Shutterstock Ruplan devalvaatio: iPhonet kannattaa ostaa Venäjältä E Ruplan kurssin heikkenemisen myötä iPhone 6 -matkapuhelimen hinta Venäjällä on ensimmäistä kertaa laskenut samalle tasolle kuin sen ruplahinta Kaliforniassa. Perinteisesti iPhonet ja muut Applen tuotteet ovat olleet Venäjällä kalliimpia kuin Yhdysvalloissa. Puhelimen dollarihinta Kaliforniassa on pysytellyt lähes ennallaan, mutta ruplissa laskettuna sen hinta on noussut 27 000 ruplasta 32 000 ruplaan. Samanaikaisesti Venäjällä puhelimen hinta on pysytellyt syksyn aikana 32 000 ruplassa, eli noin 560 eurossa. Suomessa vastaava puhelin maksoi samaan aikaan 700 euroa. Puhelinten matkailijatuonti tai niiden ostaminen yhdysvaltalaisista verkkokaupoista ei ole enää kannattavaa, mikäli tuotteeseen ei tule hinnankorotuksia Venäjällä. iPhone 6 tuli Venäjällä myyntiin syyskuun lopussa. Ensimmäisen viikonlopun aikana uutuutta myytiin Venäjällä yhteensä 100 000 kappaletta. High-tech@mail.ru Pulkovon matkustajamäärät kasvussa E Matkailun hiipumisesta huolimatta Pietarin lentoasema Pulkovon matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvuaan. Lentoasemaa hallinnoivan OOO Vozdušnyje vorota Severnoi stolitsy -yhtiön tiedotteen mukaan Pulkovon matkustajamäärät kasvoivat tammi-elokuun aikana 12,6 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2014 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Pulkovon kautta matkusti yhteensä 9,9 miljoona lentomatkustajaa. Kuluvan vuoden matkustajamäärien kasvu on selittynyt erityisesti kotimaan lentojen matkustajamäärillä, jotka ovat tänä vuonna kasvaneet lähes 25 %. Ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi vain 3,1 %. Lentoaseman teoreettinen matkustajakapasiteetti on 17 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Matkustajamäärien nopean kasvun vuoksi Pulkovo suunnittelee nykyisen terminaalin laajentamista. Pulkovon uusi lentoterminaali avattiin käyttöön viime vuonna ja samalla vanha terminaali suljettiin remonttiin. Remontin on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Delovoy Peterburg Suomalaisten viisumianomusten määrä laski lähes 10 % S uomalaisturistit anoivat kuluvan vuoden kuuden kuukauden aikana 9,5 % vähemmän turistiviisumeita Venäjälle viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäsesonkina heinä-elokuussa pudotus oli vieläkin huomattavampi: -22,4 %. Pudotus on ollut suurinta turistiviisumeissa ja vähäisempää liikematkaviisumeissa. Myös viisumivapaa risteilymatkustaminen Pietariin on houkutellut aiempaa vähemmän suomalaisia. St. Peter Linesin markkinointi- ja myyntipäällikkö Andrei Muškarev arvioi, että suomalaisten määrä Pietarin-risteilyillä olisi vuodessa romahtanut peräti 60 %. Suomalaisten risteilymatkustajien sijasta Pietariin on alkanut matkustaa yhä enemmän saksalaisia ja kiinalaisia turisteja. Fontanka.fi Suomi avasi uusia viisumikeskuksia Venäjällä S uomen Pietarin pääkonsulaatti laajensi viisumipalveluitaan Luoteis-Venäjällä. Uusia yhteisviisumikeskuksia avattiin 26.9. Viipuriin, 29.9. Veliky Novgorodiin, 9.10. Vologdaan ja 17.10. Pihkovaan. Suomi on toiminut yhteisviisumikeskuksissa vuodesta 2011. Tällä hetkellä verkosto kattaa 11 yhteistyöviisumikeskusta. Yhteistyökumppanina on VFS Global -yritys, joka hoitaa Suomen viisumikeskuksia myös muualla Venäjällä ja Ukrainassa. Pietarin pääkonsulaatin mukaan kokemukset yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä. Pietarin pääkonsulaatti 9 Kuvat Shutterstock V Kuvat Shutterstock Henkilöautokannan keski-ikä on 12 vuotta VIER AANA RAIMO VALO Esittelyssä Raimo Valo • Syntynyt vuonna 1955 • East Office of Finnish Industries Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2013 • Septem Partners Oy, Partner, 2010–2013 • OAO Swedbank, Venäjä, CEO, 2008–2010 • Glitnir, Venäjä, CEO, 2007–2008 • ZAO Handelsbank, CEO, 2004–2007 • Handelsbanken, Puola, CEO, 2000–2005 • Svenska Handelsbanken 1998–1999 • Merita Bank, Singapore, Helsinki, Vice President, 1995–1998 • Kansallis–Osake–Pankki, Zurich, Helsinki, Hongkong, Singapore, eri tehtäviä 1984–1995 • Useita hallituspaikkoja, mm. Sponda, CCS, Yoko • Koulutus: OKT, Helsingin yliopisto • Naimisissa, perheessä neljä aikuista lasta • Harrastuksia: mm. golf, pyöräily, ruuanlaitto, lukeminen • Kielitaito: puola, venäjä, englanti, ruotsi, saksa, ranska ja kiinan alkeita 10 Avoimin silmin Teksti ja kuva Pirjo Peltola Positiivinen energia kuvaa hyvin East Office of Finnish Industries Oy:n toimitusjohtaja Raimo Valoa, jolle Venäjä on innostava ja mielenkiintoinen työmaa. Ongelmia on, mutta se ei tarkoita, että suomalaiset yritykset saatikka Valo aikoisivat lyödä hanskat tiskiin. Päinvastoin. R aimo Valo aloitti East Officen johdossa noin vuosi sitten. East Office on suomalaisten suuryritysten vuonna 2008 perustama osakeyhtiö, joka edistää 24 osakasyrityksen toimintaa ja kumppanuuksia Venäjän markkinoilla. Tätä työtä tehdään muun muassa pitämällä yllä ja rakentamalla korkean tason vaikutuskanavia ja verkostoja venäläisten, suomalaisten ja EU-tason päättäjien kesken. East Office palvelee osakasyrityksiään myös tuottamalla jatkuvasti ajankohtaisia talousanalyysejä ja järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. East Office tukee suomalaisen elinkeinoelämän Venäjä-liiketoimintoja myös Business Team for Russia –yhteenliittymässä yhdessä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin kanssa. Nyt jos koskaan tarvitaan laajaa ja luovaa yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän vaikuttajien kesken. Venäjän-kauppaa hiertävät nyt poliittinen kriisi ja talouden ongelmat, jotka Venäjällä näyttävät vain kiihtyvän. Silti Valo kannustaa pitämään mielessä, että kauppaa käydään koko ajan ja monilla menee ihan hyvin. – Yritykset ovat pragmaattista porukkaa. Kaikki tietävät kyllä Venäjälle lähtiessään, minne päänsä pistävät. Kriisejä tulee ja menee ja siihen on vain pakko sopeutua. Joku sanoikin, että meiltä kesti 30 vuotta päästä Venäjän markkinoille ja jos nyt lähtisimme sieltä pois, tarvittaisiin taas 10 vuotta päästä takaisin. Pankkiiritaustaisella Valolla on pitkä kokemus kansainvälisestä liike-elämästä. Urasta 25 vuotta on vierähtänyt maailmalla. Kuusi ainakin toistaiseksi viimeistä ulkomaan vuotta Valo vietti Moskovassa. – Nyky-Venäjä on minulle tutumpi työympäristö kuin Neuvosto-Venäjä. Ehkä juuri siksi minun on ollut monia ikäisiäni helpompi työskennellä toimintaympäristössä, jossa remmiin on tullut sukupolvi, jolle Neuvostoliitolla ei ole erityistä merkitystä. Pidän sitä positiivisena asiana, jonka vuoksi on mahdollista myös katsoa vähän avoimemmin silmin tämän päivän bisnestä. Mikään untuvikko Valo ei Venäjä-suhteissaan ole. Polku Venäjän-kaupan asiantuntijaksi on ollut pitkä. Kiinnostus Venäjään juontaa aina lukioaikoihin asti, jolloin yhtenä tulevaisuutta suuntaavana kielivalintana oli venäjä. Ensimmäisen kerran Valo kävi itänaapurissamme pikkupoikana vanhempiensa kanssa vuonna 1963 ja peräti Neuvostoliiton urheiluministeriön kutsumana. Korkeushypyn ensimmäisen naisten SM-tittelin voittanut äiti ja pikajuoksussa menestynyt isä edustivat virallisella vierailulla suomalaisia urheilujärjestöjä. – Toki myöhemmin kävin Neuvostoliitossa usein, mutta en niinkään bisnesmielessä, paitsi 1980-luvulla pankkiurani alussa, kun työskentelin KansallisOsake-Pankissa. Koska osasin venäjää, jouduin automaattisesti Venäjän-kauppaa hoitaville osastoille. KOP:in jälkeen Valon muuttokuorma suuntasi Aasian kasvumarkkinoille, missä hän työskenteli kymmenisen vuotta. Taustalle jäänyt Venäjä palasi kuvioihin mukaan, kun Valo muutti Puolaan perustamaan Handelsbankenia vuonna 1999. Moskovaan Valo muutti vuonna 2004 ja perhe seurasi perässä noin vuoden kuluttua. Noina vuosina Venäjän talous kasvoi hurjaa vauhtia. – Viihdyimme Venäjällä tosi hyvin. Lapset, jotka silloin olivat teini-ikäisiä ja olivat asuneet jo seitsemässä maassa, ovat edelleen sitä mieltä, että Moskovassa asuminen on ollut paras kokemus. “ Yritykset ovat pragmaattista porukkaa. Kaikki tietävät kyllä Venäjälle lähtiessään, minne päänsä pistävät. 11 Moskova on myös Raimo Valolle edelleen ykköspaikka Venäjällä. – Moskova on kiehtova kaupunki, aikamoinen sekasotku ja kulttuurien sulatusuuni. Kaikki tärkeät päätökset tehdään Moskovassa. Ruuhkat ja muut arjen epämukavuudet ovat jo unohtuneet. Kuudesta Moskovan vuodesta jäi hyvä muisto. “ Suomalaisittain on hyvä asia, että venäläiset sijoittavat kotimaahan ja nimenomaan infrastruktuuriin, jossa olemme vahvoja. 12 Venäjän taloudesta Venäjällä eletään murrosta, joka pääsi yllättämään monet talouden ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat. Mitä Venäjälle oikein on tapahtumassa? – Nyt Venäjällä eletään myös sisäistä kriisiä ja on suuri riski, että maa hajoaa erilaisiin ryhmiin. Eniten kärsii keskiluokka, joka ehti jo tottua matkusteluun ja hyvään elämään. Venäjän maaseudun väestöllä, eläkeläisillä, sotilailla ja poliiseilla menee nyt paremmin kuin koskaan. Presidentti on huolehtinut äänestäjäkunnastaan erityisen hyvin. Valo pelkää, että keskiluokan tarpeiden unohtaminen johtaa ongelmiin. Hyvin koulutettua ja yrittäjähenkistä väkeä muuttaa jo ulkomaille. Suosittu kohde on esimerkiksi Latvian Jurmala, jonne on muodostunut venäläisten maahanmuuttajien yhdyskunta. – Monessa asiassa on otettu takapakkia ja ongelmia on, mutta silti on virhe sanoa, että Venäjän talous olisi romahtanut. Vaikka kasvu on merkittävästi hidastunut, valtion talous on suhteellisen hyvässä kunnossa. Budjetti on ylijäämäinen, samoin kauppatase ja vaihtotase. Valtio on käytännössä velaton, sillä valuuttavarantoja ei ole vielä käytetty. Valo korostaa, että talouden suurimmat ongelmat liittyvät rahoitukseen ja investointeihin. – Venäläisillä yrityksillä on tällä hetkellä vähän rahaa. Valtio ei ole vielä käyttänyt vararahastoja tukikeinona, mikä on poikkeuksellista. Esimerkiksi vuoden 2009 kriisissä oltiin todella nopeita. Mikäli öljyn ja energian hinta ei laske paljon nykytilanteesta, niin vararahastot riittävät vuosikausiksi. Talouden vahvuus on Venäjän hyvä puoli. Valo tietää, että juuri nyt yritysten rahat eivät riitä muuta kuin velkojen takaisinmaksuun, koska tukipakettia ei ole olemassa. Venäläisyritysten ahdinkoa lisää myös se, että paikalliset korot ovat korkealla. Ruplien käyttäminen ulkomaisen velan maksuun tulee entistä kalliimmaksi. – Venäjällä on varauduttu tulevaan velanmaksuun ja valuuttaa on ostettu isot määrät, mikä on johtanut ruplan heikkenemiseen. Suurin osuus noin 400 miljardin US dollarin velkataakasta joudutaan maksamaan neljännen kvartaalin aikana. Uusia investointeja ei tehdä, sillä kaikki rahat, mitä saadaan irti, menevät lainojen maksuun. Velkojen maksamisen myötä tilanne kuitenkin muuttuu. Venäjän vakavaraisuutta on kannatellut energian hinnan pysyminen pitkään korkealla. Viime aikoina hinnat ovat laskeneet, mikä huolestuttaa myös venäläisiä. Yksi syy hintojen laskuun voi Valon mielestä löytyä uusilta liuskekaasun ja -öljyn markkinoilta. Esimerkiksi 40 prosenttia maailman öljystä kuluttavan USA:n energiaomavaraisuus on parantunut huomattavasti. Valon mielestä juuri energia-alan uudistuvat markkinat voivat olla iso herätys, joka Venäjällä tarvitaan. Venäjällä ymmärretään, että loputtomiin ei voi elää nykymuotoisessa öljy- ja kaasutaloudessa. – Liuskekaasu- ja -öljy tulevat olemaan iso juttu. Venäjän maaperässä on näistäkin valtavat varannot. Ulkomaiset investoinnit Venäjälle ovat lähes tyrehtyneet, sillä toimintaympäristön ennustamattomuus ja erityisesti poliittinen epävarmuus pelottavat. Venäjän kannalta tilanne ei Valon mielestä ole kohtalokas. Entinen investointipankkiiri näkee tilanteessa myös mahdollisuuksia. – Vain noin 15 prosenttia kaikista Venäjälle tehdyistä sijoituksista tulee ulkomailta. Suomalaisittain on hyvä asia, että venäläiset sijoittavat kotimaahan ja nimenomaan infrastruktuuriin, jossa olemme vahvoja. Meillä on investointihyödykkeitä, rakentamista ja monenlaista erityisosaamista, jota Venäjältä puuttuu. Siinä mielessä olemme etunojassa ensi vuoden puolella. Geopolitiikka ja bisnes Valo uskoo, että geopoliittisesti ongelmat Venäjäsuhteissa jatkuvat vielä pitkään. – Saattaa olla, että pahin on jo ohi. Todennäköisesti Venäjä on saavuttanut ainakin osan alkuperäisistä tavoitteistaan, sillä Ukrainan länsiliittoutuminen on estetty vuosikausiksi ja Itä-Ukrainan tilanne on jossain määrin hallussa. Vaikka ilmassa on merkkejä halusta löytää uusi alku, niin Valon mielestä ei voi sanoa, että asiat olisivat hyvin. Krimi jää vaivaamaan, sillä tilannetta ei ole ratkaistu, eikä tulla ratkaisemaan ja aluetta tuskin palautetaan Ukrainalle – Venäjän ja lännen välille on tullut hirveä kuilu. Jotta tilanne palautuisi suhteellisen normaalille tasolle, Krimillä tarvitaan joko uusi kansanäänestys, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät tai on solmittava sopimus, jossa Ukraina on mukana. Valo ajattelee, että tällaiset myönnytykset mahdollistaisivat ainakin sen, että kauppapoliittisesti ja taloudellisesti päästäisiin eteenpäin. – Suomen riskinä on, että pakotepolitiikan pitkittyessä Venäjälle syntyy uusia logistiikkaketjuja ja markkinoita, lähinnä Aasian suunnasta. Viitteitä tästä voi nähdä esimerkiksi elintarvikepuolella. Jos käymme venäläisessä ruokakaupassa, niin ei siellä Miten suomalaisilla yrityksillä menee? ole mikään muuttunut, paitsi että Valion tuotteet puuttuvat. Yritykset pyrkivät tunnollisesti ottamaan lännen määräämät pakotteet huomioon, mutta monin osin on vielä epäselvää, mitä ne tarkoittavat. Valo viittaa esimerkiksi arktisia alueita koskeviin pakotteisiin, joissa EU ei ole määritellyt selkeästi, mihin arktinen alue rajautuu. Suomalaisiin yrityksiin energiasektorin ja arktisten alueiden kehittämistä rajoittavat pakotteet vaikuttavat lähinnä välillisesti. – Meillä on huipputeknologiaa ja osaamista, joita tarvitaan muun muassa arktisissa aluksissa. Se on osaamista, jota muilla ei ole. Näiden tuotteiden kaupat eivät välttämättä tapahdu suoraan Venäjän kanssa, vaan siellä, missä laivat rakennetaan kuten Koreassa. Venäjä on kuitenkin loppukäyttäjä. Pääasia on, että suomalaiset ovat mukana hankkeissa. Valo korostaa, että kaikkea arktisen osaamisen liiketoimintaa ei ole rajoitettu pakottein. Esimerkiksi Jamalin niemimaan onshore -kohteet ja valtavat LNG-alukset jäävät pakotelistojen ulkopuolelle ja samoin arktiset jäänmurtajat ja huoltoalukset. п ия: й в н о е у р ж е р 2 и к с ж о ей ma и й ндия ля Фин рт на finnair.com/ru ANTA LAPPEENR 0 2 5 с надежным партнером высота не страшна ж у р н а л ург: Санкт-Петерб смотри в оба! Швеция: для «инновации» а рост ого экономическ Исландия: удался! эксперимент па: Евро Санкт-Петербург: ледовый аттракцион в Финском заливе Швеция: в лабиринтах менталитета Гренландия: как вписаться в поворот? Норвегия: государство, попробуй догони! в пои ний верных реше new horizons katu 36, | Valta HELSINKI inkatu 50, ru Aleksanter www.kultakello. ons ns izo hor aign ty camp ration. Fede ren Chari of Child World HeartHeart Beat Hearts the le Supp ort Sastre and each Doub for with Inès te US$ 50 We dona sold. tant.c om watch rique -cons www.frede ation on More inform 5,90 EUR N WO RLD LAD IES FED ERATIO HEA RT horiz s on EUR riz 0 5,9 INKI : Швеция Се для небкорыто т о ение: в Прилож то – поле е лето финскпорошлое! опа: в Северная Евр вперед ске ая верн zons new hori inkatu 11, 9.12 HELS N PAS SIO Aleksanter ho w ne 2013 13.12. new lo.ru ANTA 50, akel EENRinkatu .kult www 36, LAPPanter katu | Aleks Valta INKI 6, HELS E LIV YOUR nkatu Miko EUR w ne FREE NEW HORIZONS north european business magazine а л ж у р н с е в е р о е в р о п е й с к и й Финляндия: EUR 5,90 New TAX new д s on 0 5,9 riz Kultak n www й е й с к и ро ая Ев П а – верн ем я зим ди!Се ая ере мен ию ц нск вп фи шее ози луч исп ho ello 1312 1 paig cam n rity ratio “ Cha dren rt Fede of Chil ld Hea rts & Wor om “Hea ort Sastre ant.c Supp Inès -const with .frederique an north europe ine busine ss magaz па: : ение ж рило ion pass d / 2 рв ом Но ндск фе ль исла ше ста мся оти ая ns.ind о №5 (92) / 2014 NEW HORIZONS S Швежане дебных горо тся» ка сварниров» яю «ту экономи земл рг: ербу ия: лянд Фин т-Пет полоса Россия:з Санк ая вым бе ства дело летн ничелтике взк рыцари ека иям с труд шен и упр отно на Ба для со аха одом : стр ияподх научНоным рвег ой я: сн Норвегихи запа ом спе ищем родр : рые до й лад ста Норваэегия : ндия йт на новы Исла взле восточны вый ом ики – тет меннотали экон ся «при EUR 5,90 ра ма пого шо заб том е айт ую и дел айтЛет ту Finnair мы Вас Лет м. уютом м. аяВас Fin На борокр ужая мы мы вае , ту вае уж абы На бор m/ru m/ru , окр о Вас незабы r.co ётётнез о Вас пол nair.co пол уу fin finnai ВашВаш ом ом нов нов по-по- eyour Liv / па: ая Евро Севернтруда рынокет вызов броса дия: Финлян или том со щи те? на щи а л р н ж у п е в р о Летайте через Хельсинки тайное становит Более 60 направлений в Европе и 14 городов в Азии. явным? , лучше Жить Horizo и й а л й с к е р р н п ес е в ж у р о е в р о ция: ( 9 1 ) / nor нты цие а : е па егд ски т вс сиай ваю ь ронсовгрты е свыдиос е лянд ени ра ж ит двиинос пр Фин ) ( 9 0 еinessвк HORIZON Северная Европа: виражи энергетического рынка Novye Rubezhi – New Horizons • venäjänkielinen 6 kertaa vuodessa ilmestyvä arvostettu talous- ja lifestyle aikakauslehti • ilmestyy sekä painettuna että sähköisenä verkkoversiona • palkittu ja laadukas sisältö • vakiintunut asema, ilmestynyt jo vuodesta 1999 Käy tutustumassa uusiin responsiivisiin internetsivuihimme osoitteessa www.newhorizons.fi Ostromedia Oy, Katajanokanlaituri 5, FI-00160 Helsinki, Finland • fbrussia@ostromedia.fi 4 1 о s mag ines bus и й с к е е сй е в а ло п вн р ия: 4 0 р уе р hori www.new )/ ONS HORIZope an NEW th eur azin e nor (88 2 е в 6 13 ег т Норв ебуе у та тр ктик защиить та ция: смен па: Шве рот? Евро ны во ая деле я: я: выше ту верн ре ния: Се ы оп ди ая Дани Да высо удар игру нтир нлян ионнву рсю ие ку ац Фи но ор ет наем илам гр ня : ми м начи прав ме беимтире еция ка г: по Шв имет пр ту? рбур ь й поли я: щиэстафе в : - потоке нкт- Певетернулисне Даслни едуюти ю» ки ссияетм тур Са вры Роно о ли лену рн я ктпо ного нт те де лс «зе лея иннача ше гранич : турбу н дл в егия фо лико из за NE с йbus с п е р оа л 3 1 4 ons.fi 0 2 ewhoriz / в е е № 20 S )/ ON RIZope an W HO eur gaz ine р th (87 www.n 9 ) ( 8 .fi 4 ons 1 oriz 0 2 ewh 1 6 с о р в с е www.n / 2 / w.n 7 ) ( 8 лучш оча выс лир ЗА 8 ) ( 8 .fi 3 ons oriz 1 лия ewh 0 и часы ВАС СЯ ДАООВТАС КОГГД АТЯСЯ ТЯr мыТ заботиимся ЗКАОББО Оnai делая е изде ше, ake ть луч Kult men Жи Suo – юве s mag ЕВРОПУ ww дов. х брен овы их мир а от ств го каче йше ные llo bus ines №4 (91) / 2014 №3 14 (90) / 20 NEW euro pean e nort h mag azin busi ness EUR 5,90 1 4 zons.fi ВАШ КОРОТКИЙ ПУТЬ В №1 2014 ( 9 2 ) 4 1 izons.fi 0 www.newhor №2 2014 / ONS HORIZ an NEW th eur ope e azin nor (89) www.newhorizons.fi Valo myöntää, että suuryrityksillä on varaa kestää kriisitilanne, mutta pk-yrityksillä joustoa ei välttämättä ole. –Pk-yritysten tilanteessa korostuu rahoitus. Pk-yritykset käyttävät pääosin omia rahojaan vienninedistämiseen, mutta ei voi olettaa, että ne rahoittaisivat vastapuolenkin. Suuryritykset voivat ehkä antaa maksuaikaa, mitä pienemmät eivät voi tehdä. Suomen vienninrahoitusjärjestelmä on maailman parhaita, mutta piikkitilanteissa tarvittaisiin nopeaa ylimenorahoitusta. Valo korostaa, että Suomessa on satoja yrityksiä, jotka elävät Venäjän-kaupasta ja jotka työllistävät ihmisiä. – Nyt olisi tärkeä ratkaista venäläisen tuojan rahoitusongelma. Siten voidaan varmistaa logistiikkaketjun kääntyminen taas eduksemme tulevaisuudessa. Yritykset tarvitsevat tukea, joka kannattelee vaikean ajan yli. En näe muuta keinoa kuin erityistuet ja avut. Korvaavien markkinoiden löytäminen ei ole Valon mukaan kestävä ratkaisu ja pelastus. – Pitkällä tähtäimellä Venäjä on tukirankamme.H 13 Talouskatsaus VENÄJÄN TALOUDEN NÄKYMÄT OVAT SYNKENTYNEET Seija Lainela, Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki – BOFIT V enäjän talous on siirtynyt hitaan kasvun kauteen, eikä ainakaan lähivuosina ole odotettavissa 2000-luvun alkuvuosikymmenen kaltaista kasvupyrähdystä. Itse asiassa tuolloinen nopean kasvun kausi oli poikkeuksellinen, ja hidastumista selittävät osaltaan tilanteen normalisoituminen ja Venäjän omat talouspoliittiset valinnat. Suuntausta ovat voimistaneet useat uudet tekijät, jotka tällä kertaa ovat olleet negatiivisia. Nopeasta kasvusta hitaaseen Venäjän talouden nopea kasvu viime vuosikymmenellä johtui useasta poikkeuksellisesta tekijästä: Neuvostoliiton romahtamisen ja 1990-luvun kaaoksen jälkeen talouskasvu lähti hyvin alhaiselta tasolta. Vapaata tuotantokapasiteettia ja työvoimaa oli runsaasti, joten tuotantoa – myös maalle hyvin tärkeää öljyntuotantoa – pystyttiin kasvattamaan ilman suuria investointeja. Vuosien 2000 ja 2008 välillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinta lähes nelinkertaistui lisäten Venäjän vientituloja ennen näkemättömällä tavalla. Kansainväliset rahoitusmarkkinat olivat poikkeuksellisen kevyet, mikä mahdollisti venäläisille yrityksille edullisten lainojen saannin. Myös yritysten toimintaympäristö alkoi vakiintua ja 1990-luvulla aloitetut markkinatalousreformit kantaa hedelmää. Tilanne on nyt täysin toinen. Tuotantokapasiteetti on lähes kokonaan käytössä eikä vapaata työvoimaa juuri ole. Pulaa on erityisesti ammattitaitoisesta työvoimasta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut, ja jo ennen öljyn kesällä alkanutta voimakasta halpenemista asiantuntijat ennustivat hinnan pysyttelevän lähivuosina korkeintaan sadan dollarin tienoilla tynnyriltä. Venäjä ei pysty lähitulevaisuudessa myöskään lisäämään öljyn tuotantomääriä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne on kiristynyt, ja talouspakotteet ovat suurelta osin sulkeneet markkinat venäläisiltä yrityksiltä ja pankeilta. Mitä pidempään pakotteet jatkuvat, sitä vakavammin ne haittaavat yritysten investointeja ja heikentävät pitkän tähtäimen kasvupotentiaalia. Talouden toimintaympäristön epävarmuudet ovat lisääntyneet Selkeä ero aiempaan koskee myös Venäjän talouden uudistamista. Talouden toimintaa parantaneita reformeja ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta viimeisten parin vuoden aikana uudistukset on käytännössä lopetettu, ja joitakin reformeja on jopa peruttu. Taloudellisen ympäristön suotuisuudella on suuri merkitys yritysten toiminnalle. Yritykset eivät ole kiinnostuneita kehittämään toimintaansa, jos ne kokevat, että omaisuudella ei ole täyttä suojaa, tuomioistuimet eivät ole puolueettomia, kilpailua rajoitetaan tai julkinen hallinto voi säännöksillään ja muilla toimillaan hanka- 14 loittaa yritysten toimintaa. Vakaa ja luotettava toimintaympäristö on kyselyiden mukaan tärkeämpi tekijä kuin verohelpotukset tai erikoiskohtelu, kun yritykset suunnittelevat sijoittumistaan tai investointejaan. Yritysten toimintaympäristön epävarmuus on kasvanut viime aikoina. Tähän ovat vaikuttaneet monet lakimuutokset ja aloitteet, joiden on koettu rajoittavan yritysten toimintaa. Sekä venäläiset että ulkomaiset yritykset ovat seuranneet huolestuneina muun muassa yksityisen monialayhtiön Sisteman kohtaloa. Yhtiö joutui syksyllä vaikeuksiin 2000-luvulla tapahtuneen Bashneft-öljyyhtiön hankkimisen vuoksi. Lokakuussa oikeus tuomitsi Sisteman menettämään Bashneftin valtiolle. Kasvunäkymät synkkenevät Useimmat asiantuntijatahot ovat keväästä lähtien alentaneet Venäjän talouskasvua koskevia ennusteitaan. Tälle vuodelle odotetaan yleisimmin nollan paikkeilla olevaa kasvua, eivätkä ensi vuoden näkymät ole sen paremmat. Esimerkiksi Venäjän talousministeriö ja finanssiministeriö ovat todenneet kokonaistuotannon supistuvan ensi vuonna, jos raakaöljyn hinta pysyy nykyisellä tasolla. Venäjän talouskasvun päätekijät – investoinnit ja kulutus – eivät lähivuosina tuota kasvua aiempaan tapaan. Väestön reaalitulojen 2000-luvun alusta lähes keskeytyksettä jatkunut kasvu on hidastunut, ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla reaalitulojen kasvu pysähtyi. Kulutusluottojen nopea yleistyminen viime vuosina antoi kulutukselle ylimääräistä pontta, mutta kotitalouksien talousnäkymien heiketessä myös lainanoton kasvu on hidastunut. Investoinnit ovat olleet Venäjällä viimeiset 20 vuotta vähäisiä verrattuna talouden tarpeisiin. Niiden osuus kokonaistuotannosta nousi yli 20 prosenttiin vuonna 2007, ja siitä lähtien osuus on ollut 21–22 prosenttia, mikä on normaali taso kehittyneille talouksille. Kehittyvien talouksien sen sijaan pitäisi käyttää investointeihin paljon suurempi osuus bruttokansantuotteesta, jos ne haluavat merkittävästi lisätä taloutensa pitkän aikavälin tuotantopotentiaalia. Investointien saaminen nopeaan nousuun ei edellä luetelluista syistä kuitenkaan ole helppoa. Investointeja odotetaan nyt lähinnä suurilta valtio-omisteisilta yrityksiltä ja valtiolta. Valtiontalous on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa Venäjän valtiolla on huomattavat budjetin ulkopuoliset vararahastot, joita se on kerännyt raakaöljyn hinnan ollessa korkealla. Niiden ja keskuspankin varantojen avulla voidaan rahoittaa mahdollisia budjettialijäämiä ja myös julkisia ja valtionyritysten investointeja arviolta runsaan vuoden ajan. Budjettitilannetta helpottaa ruplan heikkeneminen, joka lisää 60 25 % Dollari 55 Euro 20 % 50 45 15 % 40 10 % 35 30 5% 25 20 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 0% 2009 2013 Dollarin ja euron ruplakurssit, 1.1.1999–4.11.2014 (käyrän noustessa rupla heikkenee). Lähde: Venäjän keskuspankki 2011 2012 2013 2014 Vararahastojen varat, % BKT:stä, 1.1.2009–1.10.2014 Lähde: Venäjän finanssiministeriö 160 2 140 0 120 2010 -2 100 -4 80 -6 60 40 -8 20 -10 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 -12 1.10.13 1.1.14 1.4.14 1.7.14 1.10.14 Venäläisen Urals-raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, dollaria tynnyriltä, 1.1.1992–3.11.2014. Lähde: Bloomberg Keskuspankin valuuttainterventiot, mrd. USD, 1.10.2013– 31.10.2014 (negatiiviset luvut ovat valuutan myyntejä, positiiviset ostoja). Lähde: Venäjän keskuspankki valuuttamääräisistä vientituloista saatavia ruplamääräisiä tulli- ja verotuloja. Finanssiministeriön mukaan ensi vuoden budjetin menoja ei ole tarpeen karsia taloudellisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta, sillä vaje pystytään kattamaan vararahastosta. Vuosina 2016 ja 2017 on budjetin menoja supistettava. Tämä ole helppoa, sillä merkittävä osa budjetin menoista kohdistuu sosiaalisektorille, jolla tehtävät tiukennukset tuntuvat välittömästi kansalaisten arjessa. Venäjän valtiolla on velkaa hyvin vähän, noin 10 prosenttia BKT:stä.. Ulkomaista velkaa on vain noin 3 prosenttia BKT:stä. Periaatteessa velanhoitomenot eivät ole suuri rasite julkiselle taloudelle. Käytännössä valtio voi joutua hätätapauksissa rahoittamaan valtion omistamien yritysten tai pankkien velanhoitoa. Keskuspankin mukaan suuret yritykset ja valtion pankit pystyvät hoitamaan ulkomaiset velkansa ainakin ensi vuoden ajan. täimellä ruplaan vaikuttavat myös poliittiset tapahtumat ja niiden taloudelliset seuraukset, jotka viime aikoina ovat olleet kielteisiä. Keskuspankki on politiikkansa mukaisesti antanut ruplan kurssin muodostua yhä vapaammin. Kuluvan vuoden alusta rupla on heikentynyt euroon nähden yli 20 prosenttia ja dollariin nähden yli 30 prosenttia. Pankki on tukenut ruplaa merkittävästi valuuttamyyneillä vain maaliskuussa Krimin valtauksen aikaan ja lokakuussa, kun Venäjän talouden kehitysnäkymät alkoivat heiketä voimakkaasti. Keskuspankki on myynyt valuuttoja kuluvan vuoden tammi-lokakuussa 70 miljardia dollaria. Lokakuun alussa keskuspankin valuuttavaranto oli noin 450 miljardia dollaria. Näin alhaalla varanto on viimeksi ollut vuoden 2010 keväällä. Kansainvälisesti vertaillen Venäjän valuuttavaranto on kuitenkin vielä suuri. Marraskuun alussa keskuspankki ilmoitti yllättäen, että se rajoittaa ruplan kurssia ohjaavat valuuttamarkkinainterventionsa 350 miljoonaan dollariin päivässä, kun aiemmin interventioilla ei ole ollut ylärajaa. Muutos lisää ruplan kurssin liikkumavaraa entisestään. Ensi vuoden alusta keskuspankin on määrä luopua kokonaan kurssin ohjauksesta, ja nyt tehty muutos on merkittävä askel tähän suuntaan. H Ruplan kurssi on ennätyksellisen alhaalla Venäjän talouskasvun perustekijät ovat nykyisellään melko heikossa kunnossa, ja ruplalla on vain vähän edellytyksiä merkittävään vahvistumiseen lähitulavaisuudessa – ellei raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nouse jostakin syystä voimakkaasti. Lyhyellä täh- 15 Reaalipalkka laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen V Kuva Shutterstock Talousuutisia enäjän tilastovirasto Rosstatin julkaisemien tilastojen mukaan venäläisten reaalipalkka kääntyi syyskuussa laskuun. Edellisen kerran reaalipalkka laski taloustaantuman aikana vuonna 2009. Syyskuussa reaalipalkka laski prosentin viime vuoden vastaavaan ajanjakson verrattuna. Syyskuun tilastot paljastivat myös muita huolestuttavia merkkejä Venäjän talouden tilasta. Rosstatin mukaan vähittäiskauppa jatkoi hiipumistaan jo viidettä kuukautta peräkkäin. Vähittäiskaupan hidastumista ovat kiihdyttäneet erityisesti elintarvikkeiden hinnat, jotka kasvoivat syyskuussa 11,6 %. Elintarvikkeiden kulutus on vähentynyt erityisesti pienituloisimpien keskuudessa. Elintarvikkeiden vähittäiskaupan hiipuminen jatkuu Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon vaikutuksesta. Tuontikielto on yhtäältä lisännyt kotimaista elintarviketuotantoa, mutta toisaalta nostanut elintarviketeollisuuden raaka-aineiden hintoja. Vedomosti/TD/20.10.2014 Duuma hyväksyi budjetin vuosille 2015–2017 A Venäjän duuma hyväksyi lokakuun lopussa budjetin vuosille 2015–2017. Budjettiesityksen puolesta äänesti 296 kansanedustajaa 441:stä. Budjetin perustana on käytetty 1,2 % BKT:n kasvua vuonna 2015. Talousarvion mukaan Venäjän talouden taantuma taittuu ja BKT:n kasvu kiihtyy 2,3 %:iin vuonna 2016 ja 3 %:iin vuonna 2017. Kuluvan vuoden talouskasvun ennustetaan jäävän 0,5 %:iin. Budjetti on laskettu pienenevän inflaation varaan. Inflaatioperustaksi on määritelty 5,5 % vuonna 2015, 4,5 % vuonna 2016 ja 4 % vuonna 2017. Vuoden 2015 budjetin tuloarvio on hieman reilu 15 triljoonaa ruplaa ja menoarvio 15,5 triljoonaa ruplaa. Budjetti on 430,7 miljardia alijäämäinen. Budjetin perustana käytetty öljybarrelin hinta on 100 dollaria ja dollarin keskikurssi 37,7 ruplaa. Delovoy Peterburg/TD/24.10.2014 Fitch: Pakotteet voivat sulattaa Venäjän valuuttavarannoista 15 % A Kuva duma.gov.ru Luottoluokittaja Fitchin mukaan Venäjän valuuttavarannot voivat pakotteiden vaikutuksesta pienentyä nykyisestä 465 miljardista dollarista noin 400 miljardiin dollariin vuoden 2015 loppuun mennessä. Varantojen pieneneminen aiheutuu Fitchin mukaan Venäjää vastaan asetetuista talouspakotteista ja keskuspankin toteuttamista ruplan tukiostoista. Vedomosti/TD/26.9.2014 Venäjän talouden kasvu kiinni investoinneista Uralsib Capital ennustaa Venäjälle kahden vuoden taantumaa A V Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin ennusti nollakasvua Venäjän taloudelle 2–3 vuoden perspektiivillä. Kudrinin mukaan kasvun esteenä ovat heikot investoinnit maan talouteen. Kudrin näkee, että Venäjän taloudessa oli jo ennen Ukrainan kriisiä vakavia rakenteellisia ongelmia, jotka madalsivat kokonaistuotannon potentiaalista kasvua 2–2,5 prosentin tasolle. Pakotteiden kiristäminen voi supistaaVenäjän BKT:tä 3–5 prosentilla, mikä käytännössä tarkoittaa taantumaan joutumista. Moskovassa järjestetyssä AmChamin business-foorumissa syyskuussa puhunut Kudrin kertoi, että tämän vuoden investoinnit säilyvät Venäjällä samalla tasolla kuin viime vuonnakin. Kudrinin mukaan tämä investointitaso on aivan riittämätön taloudelliselle kasvulle. Pahana taustatekijänä hän mainitsi myöskin investointien supistamista Venäjän alueellisiin budjetteihin. Interfax/IK/17.9.2014 16 enäjän johtaviin finanssiyhtiöihin lukeutuva Uralsib Capital ennustaa Venäjän taloudelle kahden vuoden taantumaa. Talouden taantumaan johtavat Uralsibin analyytikkojen ennusteen mukaan ennen kaikkea öljyn hinnan lasku, geopoliittiset riskit ja valtion lisääntynyt kontrolli maan elinkeinoelämässä. Ennusteen mukaan pääomien ulosvirtaus ja ruplan kurssin heikkeneminen laskevat pääomasijoituksia 2,5–3 % seuraavina kahtena vuotena. Kuluttajaluotatuksen hiipuminen ja reaalitulojen pieneneminen johtavat myös vähittäiskaupan hidastumiseen. Palkkojen voimakkaasta kasvusta (erityisesti valtionsektorilla) huolimatta reaalitulojen kasvu on uhattuna yrittäjäsektorilla työskentelevien tulojen pienenemisen ja inflaation myötä. Uralsib Capital ennustaa Venäjän BKT:n kasvavan 0,6 % vuonna 2014 ja 0,7 % vuonna 2015. 1Prime.ru/TD/20.10.2014 Kiinteistöverolle uusi laskentamalli Moskovassa Mobiililaitevalmistajat jäädyttävät hintojaan Venäjällä A S Venäjä nousi kilpailukykyvertailussa 11 sijaa V Kuva Shutterstock Moskovan kaupunginhallitus on hyväksynyt kiinteistöveron uuden laskentamallin. Uuden mallin mukaan kiinteistöveron suuruus lasketaan kiinteistön inventaariarvon sijaan kiinteistön laskennallisesta markkina-arvosta. Kiinteistön markkina-arvo määritellään Venäjän kiinteistö- ja maanmittausviraston tietojen perusteella. Markkina-arvon mukaan määräytyvä kiinteistöveroprosentti on pienimmillään 0,1% alle 200 000 euron arvoisille kohteille ja suurimmillaan 2% yli kuuden miljoonan euron arvoisille kohteille. Uusi laskentamalli otetaan käyttöön asteittain viiden vuoden kuluessa. Talouslehti RBC:n laskelmien mukaan kiinteistöveron suuruus voi siirtymäkauden jälkeen jopa kymmenkertaistua nykyiseen tasoon verrattuna. Esimerkiksi 44 neliöisen moskovalaislähiössä sijaitsevan kaksion kiinteistövero nousisi nykyisestä 700 ruplasta (15 euroa) 7500 ruplaan (150 euroa). Presidentti Vladimir Putin hyväksyi lokakuun alussa lakimuutoksen, jonka mukaan kiinteistöveron laskentamali voidaan määritellä paikallisesti. RBC/TD/15.10.2014 enäjä nousi Maailman talousfoorumin julkaisemassa tuoreessa kilpailukykyvertailussa 53:nnelle sijalle. Nousua edelliseen katsaukseen oli 11 sijaa. Vertailussa on mukana 144 maata. Kilpailukykyvertailun tulokset perustavat viime vuoden tilastotietoihin sekä tämän vuoden alussa – ennen nykyistä ulkopoliittista kriisiä – tehtyihin yrityshaastatteluihin. Vedomosti-lehden tietojen mukaan yrityshaastattelut tehtiin Venäjällä ja vastaajina oli noin 300 yritystä. Venäjä paransi arvosanaansa miltei kaikissa kyseisen vertailun osioissa. Omaisuuden ja immateriaalioikeuksien suoja parani. Oikeusjärjestelmä tuli tasapuolisemmaksi. Korruptiota saatiin kitkettyä. Poliittinen päätöksenteko tuli läpinäkyvämmäksi. Maanteiden, rautateiden ja lentoliikenteen laatu parani. Bisneksestä tuli kilpailukykyisempää, kilpailupolitiikasta tehokkaampaa, kaupan esteet madaltuivat ja tullauskäytännöistä tuli helpompia. Tilanne parani myös työmarkkinoilla ja rahoituksessa. Lainoja oli helpompi saada, työn tuottavuus kasvoi, uusia teknologioita saatiin helpommin ja venäläisyritykset paransivat kykyään innovoida. Ainoa osio, missä Venäjän indikaattorit huononivat, oli makrotalous. Valtion budjettialijäämä kasvoi, säästöaste laski ja inflaatio kiihtyi. Toki Venäjä on monissa vertailun osioissa listan loppupuolella: omaisuuden suoja (120.), korruptio (102.), oikeusjärjestelmä (109.), tieverkon laatu (124.) ja finanssijärjestelmän kehitys ja vakaus (110.). Vedomosti/EL/3.9.2014 uurimmat mobiililaitevalmistajat Samsung, Apple, Lenovo ja LG jäädyttävät hintansa Venäjällä ruplan devalvaatiosta huolimatta. Vähittäiskauppiaiden mukaan valmistajat haluavat rauhoitella markkinoita ja ottavat kantaakseen kurssimuutoksista aiheutuvan riskin. Hintojen nousua halutaan välttää uuden vuoden myyntisesongin kynnyksellä, jolloin kysyntä mobiililaitteita kohtaan tavallisesti nousee. Kuluva vuosi on ollut mobiililaitekaupassa huono. Vedomostin haastatteleman asiantuntijan mukaan hinta on yksi merkittävimmistä kysyntää määrittelevistä tekijöistä Venäjän mobiilimarkkinoilla. Valmistajille on edullisempaa menettää tuloja devalvoituvan ruplan myötä, kuin lisätä tuotteiden mainontaa hintojen noston seurauksena. Vähittäiskauppiaat arvioivat mobiililaitteiden hintojen säilyvän nykyisellä tasollaan ainakin vuoden loppuun saakka. Vedomosti/TD/13.9.2014 Kuva: Samsung.com Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Finanssiministeri: Venäjän talous menettää pakotteiden seurauksena 32 miljardia euroa A Venäjän finanssiministeri Anton Siluanov arvioi, että Venäjän talous menettää tänä vuonna länsimaiden asettamien talouspakotteiden seurauksena noin 32 miljardia euroa. Öljyn hinnan lasku aiheuttaa puolestaan noin 80 miljardin euron pääomapaon, finanssiministeri arvioi. – Pääomapaosta noin 32 miljardia euroa aiheutuu pakotteista ja noin 70 – 80 miljardia euroa öljyn hinnanlaskusta, Anton Siluanov kommentoi talouslehti Kommersantille marraskuussa. Venäjän keskuspankki ennustaa pääomapaon olevan tänä vuonna 103 miljardia euroa ja ensi vuonna 80 miljardia euroa. Kommersant/TD/24.11.2014 Venäläisyritysten tulevaisuudenodotukset alhaisimmillaan viiteen vuoteen A Markit-yhtiön tekemän yritysbarometrin mukaan venäläisyritysten suhdanneodotukset olivat lokakuussa alhaisimmillaan viiteen vuoteen. Barometrin mukaan vain 10 prosenttia venäläisyrityksistä uskoo toimintansa kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana. Luottamusindeksi on pienimmillään sitten vuoden 2009 lokakuun. Yritykset luettelevat useita tekijöitä heikentyneiden suhdannenäkymien syiksi. Näitä ovat mm. Venäjän talouden taantuminen, ruplan heikkeneminen (ja tuontihintojen kasvu), öljyn hinnan aleneminen, ulkopoliittisen tilanteen kiristyminen, talouspakotteet, korkojen kasvu, korkea verotus, ja haasteellinen investointi-ilmapiiri. Markit/TD/26.11.2014 17 Talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi OECD ennustaa Venäjän taloudelle nollakasvua vuonna 2015 A OECD on alentanut ennustettaan Venäjän talouskasvusta tälle vuodelle 0,3 prosenttiin. Aiempi ennuste oli 0,7 %. Marraskuun lopulla julkaistussa raportissaan OECD arvioi talouskasvun pysähtyvän kokonaan vuonna 2015 ja kääntyvän 1,6 % kasvuun vuonna 2016. Mikäli öljyn maailmanmarkkinahinnat jatkavat laskuaan, Venäjän BKT:n supistuminen on myös mahdollista, järjestö ennustaa. OECD:n raportin mukaan Venäjän talouden kehitykseen vaikuttavat tällä hetkellä ennen kaikkea Venäjään kohdistetut talouspakotteet, Venäjän vastapakotteet ja ruplan kurssin voimakas heikkeneminen, joka on vähentänyt kuluttajien luottamusta talouteen ja kiihdyttänyt inflaatiota. Talouden piristyminen tulee riippumaan sen joustavuudesta ja Venäjän kyvystä lisätä kauppaa talouspakotteiden ulkopuolisten valtioiden kanssa. Ulkomaankaupan virtojen muuttaminen vie kuitenkin paljon aikaa ja tästä johtuen BKT:n reaalikasvu jää ensi vuonna nollille. Vuonna 2016 investointien kasvu ja tuonnin korvaaminen alkavat piristää taloutta, OECD:n asiantuntijat arvioivat. Vedomosti/TD/25.11.2014 Kysely: Venäläiset luottavat edelleen ruplaan A Venäläiset seuraavat aktiivisesti ruplan kurssikehitystä, mutta suurin osa pitää säästönsä edelleen ruplissa, tutkimuslaitos Levada-Centerin marraskuun lopulla julkistamasta kyselystä ilmenee. Kyselyyn vastanneista 63 % kertoi olevansa huolissaan ruplan kurssin alamäestä. 55 % vastanneista kertoi seuraavansa tiiviisti ruplan kurssikehitystä ja 21 % kertoi seuraavansa kursseja useita kertoja viikossa. Valuuttakursseja seurataan nyt aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Kyselyn mukaan valuuttakurssin aiempaa aktiivisempi seuraaminen ei kuitenkaan näy valuutanvaihtopisteillä: vain 7 % vastanneista kertoi vaihtaneensa ruplia ulkomaanvaluuttaan loka-marraskuussa. – Lopulta vain melko pieni osa väestöstä reagoi ruplan kurssin heikkenemiseen siirtämällä säästöjään ulkomaanvaluuttoihin. Ruplan kasvanut volatiliteetti ei ole muuttanut tätä trendiä, LevadaCenterin tutkija Marina Krasilnikova kommentoi RBC:lle. Venäjän keskuspankin tiedot vahvistavat kyselyn tuloksia: yksityisten kysyntä valuuttaa kohtaan säilyi lokakuussa samalla tasolla kuin muinakin kuukausina vuonna 2014. Levada-Centerin kyselyssä 36 % vastanneista oli sitä mieltä, että säästöt kannattaa pitää ruplissa. RBC/TD/24.11.2014 Nordea Pankki: Vankka kokemus Venäjän toiminnasta Nordea tarjoaa laajan rahoituspalvelujen valikoiman yritysasiakkaille Venäjällä. Tarjoamme parhaat rahoitusratkaisut, maksuliikenne- ja kassapalvelut, sijoitus-, rahoitusmarkkina- ja säilytyspalvelut, tullikortit (’customs cards’) ja yrityskortit sekä palkanmaksupalvelut. OJSC Nordea Bank on osa Nordea-konsernia. Pankki on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1994. Pankki on yksi Venäjän 30 suurimmasta rahoituslaitoksesta, ja sillä on korkein mahdollinen Fitch-luokitus. Myös Forbes on luokitellut OJSC Nordea Bankin yhdeksi kaikkein luotettavimmista pankeista. Pankin verkosto kattaa Moskovan alueen ja 9 muuta aluetta Venäjällä. Ota yhteyttä: + 7 (495) 777-34-77, niin vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa: www.nordea.ru. 18 Kuva: Venäjän tulli (customs.ru) TulliuutisIA Vientivalvonnan alaiset tuotteet voi nyt tarkastaa sähköisesti E Ulkoasiainministeriö on ottanut käyttöön uuden palvelun, jolla vientituotteiden vientivalvonnanalaisuuden voi tarkastaa sähköisellä lomakkeella. Uudella lomakkeella voi hakea ulkoasiainministeriön kantaa tai vahvistusta tuotteesi vientivalvonnanalaisuuteen. Tiedustelu vientivalvonnan alaisuudesta edellyttää kuitenkin myös hakijan omaa perusteltua arviota valvonnanalaisuudesta kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen perusteella. Lisätiedot: formin.finland.fi/vientivalvonta UM/4.11.2014 valikoimista tuontikiellossa olevia hedelmiä ja vihanneksia. Tuotteita tavattiin viranomaisten tarkastuskäyntien yhteydessä elo-syyskuun vaihteessa. Tarkastusten yhteydessä selvisi, että tuontikiellon alaisia elintarvikkeita tuodaan yleisimmin Valko-Venäjän kautta. Venäjän ja Valko-Venäjän rajoilla toteutetuissa tarkastusratsioissa onkin viranomaisten mukaan käännytetty syksyn aikana kymmeniä EU-maista lähtöisin olleita elintarvikekuljetuksia. Vedomosti/TD/23.9.2014 Elintarvikkeiden vienti väheni elokuussa lähes 60 % Suomen elintarvikevientiin Venäjälle, joka väheni elokuun tullitilastojen mukaan 58 %. Heinäkuuhun verrattuna laskua kertyi 63 prosenttia. Venäjälle viedyistä elintarvikkeista eniten laskivat maitotaloustuotteet (-88 %), Tullin ulkomaankaupantilastoista selviää. Koko Suomen venäjän-viennistä elintarvikkeiden osuus oli vielä heinäkuussa yhdeksän prosenttia, mutta elokuussa osuus laski neljään prosenttiin. Suomen koko elintarvikevienti putosi elokuussa 17 prosenttia vuodentakaisesta. Tulli/31.10.2014 Venäjän tulli tehosti yksityisen elintarviketuonnin valvontaaelintarviketuonnin valvontaa E Elintarviketuonnin vastapakotteiden astuttua voimaan Venäjän tulli on tehostanut yksityisen elintarviketuonnin valvontaa. Venäläismedian mukaan Venäjän on syksyn aikana antanut useita sakkoja yksityisen elintarviketuonnin rajoitusten rikkomisesta. Vuodesta 2010 voimassa olleiden tullisäännösten mukaan Tulliliiton alueelle voi matkustajatuontina tuoda tullimaksuitta yhteensä 1500 euron tai 50 kilogramman edestä tavaraa. Elintarvikkeiden maksimimäärä on rajattu viiteen kilogrammaan. Ennen tuontikiellon astumista voimaan tulli seurasi matkustajatuonnin elintarvikerajoitusten noudattamista lähinnä satunnaisesti, venäläismediat uutisoivat. Fontanka/TD/1.10.2014 Viranomaiset: Tuontikielto vuotaa Valko-Venäjän kautta E Maataloustuotteiden valvontavirasto Rosselhoznadzor kertoi syyskuun lopulla löytäneensä vähittäiskauppojen ja vihannestukkutorien Kuva: RŽD E Venäjän elokuussa elintarvikkeille asettaman tuontikiellot puraisivat Rautatierahdin pakollinen ennakkoilmoitus käyttöön E Tulliliiton alueelle saapuvan rautatierahdin pakollinen ennakkoilmoitus astui voimaan keskiviikkona 1. päivänä lokakuuta. Euraasian tulliliiton talouskomission kollegion 17. syyskuuta 2013 hyväksymän päätöksen mukaan kaikki rautateitse Tulliliiton alueelle saapuva rahti on ennakkoilmoitettava. Ennakkoilmoittamattomalle rahdille annetaan riskiluokitus. Rautatierahdit voi ilmoittaa Venäjän rautateiden (RŽD) sivuilla olevalla lomakkeella. Sähköiselle lomakkeelle viedyt tiedot välittyvät RŽD:n ja Venäjän Federaation tullilaitoksen tietojärjestelmiin. Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään neljä tuntia ennen rahdin saapumista raja-asemalle. RŽD kokoaa annetut rahtitiedot ja välittää ne tulliviranomaisille. Mikäli pakollinen ennakkoilmoitus jätetään tekemättä, tai se tehdään puutteellisesti, rahti voidaan luokitella riskilähetykseksi ja viranomaiset voivat soveltaa siihen poikkeavia tarkastusmenettelyjä. Venäjän tullilaitos muistutti tiedotteessaan, että ennakkoilmoitus on edellytys tavaran maahantuonnille. Velvollisuus koskee myös kauttakulkurahteja. Venäjän tullilaitos on kerännyt asiaan liittyvää venäjänkielistä informaatiota kotisivuilleen. RŽD/TD/30.9.2014 19 JÄSENYRITYS #KHL IS HERE Teksti Inga Kairo ja Taneli Dobrowolski • Kuvat Jokerit # “ Tämä on semmoinen ala, että jääkiekkoa täytyy osata. Ei riitä että puhuu venäjää – pitää pystyä puhumaan myös jääkiekkoa KHL IS HERE – muistuttavat kadunvarsimainokset ja taksien kyljet pääkaupunkiseudun asukkaita. KHL, eli Kontinental Hockey League, on nyt täällä. Ei se aiemminkaan kaukana ollut: Helsingin rautatieasemalta lähimmillään vain noin kolmen ja puolen tunnin junamatkan ja 22 minuutin metromatkan päässä Pietarissa. Syksyllä KHL tuli vieläkin lähemmäksi, kun se ankkuroitui suomalaisen jääkiekon pyhättöön Hartwall Arenalle. Nyt KHL:n tuorein ottelupaikka sijaitsee Helsingin ydinkeskustasta enää vain muutaman minuutin junamatkan päässä Pasilassa, eli ”Hockey Townissa”, kuten Jokereiden toimitusjohtaja Jukka Kohonen aluetta leikkisästi kutsuu. Jokereiden loikka Suomen liigan kärkijoukkueesta maailman toiseksi suurimman jääkiekkoliigan tulokasjoukkueeksi herätti huomiota niin Suomessa kuin Venäjälläkin ja media on seurannut Jokereiden edesottamuksia tarkasti. Kun kyse on urheilusta, bisneksestä ja Venäjästä, ei tunteitakaan ole pelistä puuttunut. Myös Venlan toimitus kiinnostui asiasta ja kävi haastattelemassa Jukka Kohosta ja asiakkuuspäällikkö Roman Ryabkovia seuran toimistossa ”Hockey Townissa”. Harrastus ohjasi töihin Seuran toimitusjohtajana Jukka Kohosen tehtävänä on pidellä käsissään Jokereiden seuraorganisaatiota ohjailevia naruja. Kohosen hanskoissa pysyy myös jääkiekkomaila, sillä mies on entinen junioripelaaja ja nykyisin aktiivinen veteraanikiekkoilija. Jääkiekko 20 kuuluu myös Kohosen ”ketjukaveri” Roman Ryabkovin harrastuksiin. Treenaamassa käydään henkilökunnan yhteisillä hallivuoroilla. – Voi sanoa, että tämä on minulle unelmatyöpaikka. Kun harrastuksesta tulee työtä, on se hieno, ainutlaatuinen ja erikoinenkin asia, Ryabkov iloitsee. Jukka Kohonen siirtyi Jokereihin Sanoma News Finlandin palveluksesta. Uuden pestin pariin ohjasivat miehen Venäjä-osaaminen, suhteet seuran omistajatahoon, oma jääkiekkoharrastus ja yleinen jääkiekkoymmärrys. – Tämä on semmoinen ala, että jääkiekkoa täytyy osata. Ei riitä että puhuu venäjää – pitää pystyä puhumaan myös jääkiekkoa, Kohonen tulkitsee. Kansainvälistyminen lisää mainetta ja meininkiä Jokerit on jo aiemmin ollut tunnettu mm. Jari Kurrin ja Teemu Selänteen kasvattajaseurana. KHL-sopimuksen myötä Jokereiden kansainvälinen tunnettuus kasvoi entisestään niin Venäjällä kuin Pohjois-Amerikassakin, jossa kansainvälisiä jääkiekkokuvioita seurataan tarkasti. Uuden toimintaympäristön myötä kiekkotapahtuman puitteisiin on Jokereissa panostettu resursseja. Jääkiekko-ottelusta on tullut enemmän kuin peli – siitä on tullut show, jonka seuraajiksi seura haluaa houkutella muitakin kuin vain jääkiekon hard core -faneja. Kohonen ja Ryabkov kertovat innostuneina Hartwall Arenan uudistuksista, joita ovat muun muassa uusi äänentoistojärjestelmä, areenan sisäpuolta kiertävä LED-näyttö, Jumbotron-näytön alapuolelle sijoitettu 360-asteinen LED-näyttö, kaukalon pleksien LED-valotolpat ja kerroskäytävien noin 300 uutta diginäyttöä. Peleihin on tullut mukaan pelinaloitusshow ja otteluista on tarkoitus tehdä alusta loppuun elämyksellisempiä. Muutoksia ei kuitenkaan tehdä jääkiekkopelin kustannuksella, vaan päinvastoin: pelin merkitystä korostaen. – KHL:ssä pelataan ”cost to cost” -lätkää, jossa peli kulkee nopeatempoisesti päästä päähän. Haluamme pelistä mahdollisimman tarttuvan, jolloin siinä ei ole kuolleita kohtia eikä pitkiä mainostaukoja. Tavoitteena on vauhdikas, kompakti ja kiinnostava peli, jota myös jääkiekkofanin perhe voi seurata kiinnostuksen herpaantumatta, kertoo Kohonen. KHL:ään viedään suomalaisuutta ja innovaatioita KHL:ssä Jokerit haluaa erottua korostamalla suomalaisen jääkiekon vahvimpia arvoja: yhdessä menestymistä, kurinalaisuutta, vahvaa joukkuehenkeä, taitoa ja pelin nopeutta. Kun vastassa on joukkueita, joissa pelaa sellaisia huippuluokan yksilöitä kuin esimerkiksi Ilja Kovaltshuk, yhteistyön merkitys korostuu. – Joukkueen pelitavassa korostetaan samoja arvoja kuin liiketoiminnassammekin: yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja laadukasta toimintaa, Kohonen summaa. Seura on panostanut pelaajiinsa aloittamalla yhteistyön Jyväskyläläisen sykemittausteknologiaa kehittävän First Beat -yhtiön kanssa. Yhtiön kehittämällä teknologialla seurataan pelaajien rasitusta ja palautumista, stressiä ja lepotilaa. Tavoitteena on kehittää pelaajille yksilöllisiä tapoja harjoitella ja palautua pelien ja matkojen aiheuttamasta rasituksesta. Uusia yhteistyömuotoja kehitetään myös VR:n ja Lippupisteen kanssa. Ajatuksena on saada Lippupisteelle oma palvelupaikka Pietarin Jääpalatsiin. Pietarista voisi ostaa lippuja suomalaisiin tapahtumiin ja Lippupisteen suomalaisissa pisteissä puolestaan myytäisiin lippuja Pietarin urheilu -ja kulttuuritapahtumiin. – Haluamme olla mukana luomassa verkostoa, joka tekisi Pietariin menemisen ja Suomeen tulemisen mahdollisimman helpoksi ja viihdyttäväksi, Roman Ryabkov visioi. Pietarin ja Suomen välistä matkustamista helpottaa Allegro-junayhteys, joka VR:n mukaan on houkutellut suomalaisia jääkiekkoturisteja. Myös suomalaiset matkatoimistot ovat saaneet asiakkaita KHL-matkoilleen. Jokereiden tavoitteena on saada Helsingin peleihin Hartwall Arenalle myös Venäjällä ja Suomessa asuvia venäläisiä. Markkinointiviestiä on välitetty muun muassa Suomessa toimivan venäjänkielisen radio Sputnikin kautta. ”We are outside of the politics” Jukka Kohonen (vas.) ja Roman Ryabkov Kohonen ja Ryabkov eivät halua sekoittaa urheilua ja politiikkaa, vaikka nykytilanteessa kysyntää kommenteille ja niiden antajille olisi enemmän kuin tarpeeksi. – Talouspakotteet ja Krimin kriisi ovat ikäviä asioita, mutta me voimme sanoa, että ne ovat ”out of scope” meidän näkökulmastamme. Mediat haluavat meiltä kommentteja esimerkiksi talouspakotteista, mutta niiden kommentointi ei ole meidän asiamme. 21 Venäjällä henki voittaa materian. Pitää olla sanottavaa ja osata innostaa. Omiin kykyihin on luotettava ja toiminnalle on löydyttävä henkisiä voimavaroja. 22 Me kommentoimme mielellämme joukkuettamme, sen urheilullisia ja taloudellisia tavoitteita, mutta emme esimerkiksi omistajiemme asioita, kertoo Kohonen. Urheilu ja bisnes Huippu-urheilu on myös liiketoimintaa. Vaikka bisnestapaamisissa hiki harvemmin pärskyy, on urheilullinen elämäntyyli liiketoimintaympäristössä tärkeää. – Asiat etenevät todella helposti kun puhumme jääkiekosta. Korkeankin tason johtajista tulee avoimempia, on helpompi keskustella ja asioita voi sanoa suoraan, Ryabkov kertoo. Kansainväliseen liigaan siirtyminen tarjoaakin Jokereille nyt mahdollisuuden liiketoiminnan edistämiseen uudesta näkökulmasta. Seuran tavoitteena on pyrkiä luomaan kontakteja ja yhteistyötä suomalaisten, venäläisten ja eurooppalaisten yritysten välille. Seuraorganisaatiossa tehtävää hoitaa asiakkuuspäällikkö, jonka työajasta tosin suuri osa on ainakin alkuvaiheessa mennyt KHL:n sisäisen kontaktiverkoston luomiseen. Kun verkosto alkaa olla valmis, siirtyy työn pääpaino yritysyhteistyön kehittämiselle. Jukka Kohosen mielestä suomalaisyrityksillä on idänkaupassa vielä valtavasti potentiaalia, jota ei aina ole osattu hyödyntää oikein. Molempien maiden liiketoimintaympäristöissä luovinut mies haluaa antaa suomalaisyrityksille vinkkejä idänkauppaan. – Venäjällä henki voittaa materian. Pitää olla sanottavaa ja osata innostaa. Omiin kykyihin on luotettava ja toiminnalle on löydyttävä henkisiä voimavaroja. Suomalaisessa bisneskulttuurissa tehdään asioita oikein, mutta ei aina osata tehdä oikeita asioita. Kompastuskivi on usein siinä, että helposti mennään sanomattomuuteen, ei innostuta, eikä olla riittävän rohkeita, Kohonen neuvoo. Suomalais-Venäläisen liike-elämän toimintamahdollisuuksien kehittämisessä Jokerit on hakenut kumppaneita myös suomalaisista toimijoista. Yhteistyökumppaniksi valikoitui myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari, jonka kanssa on tarkoitus järjestää muun muassa yhteisiä verkostoitumistapahtumia. – Jääkiekko on opettanut tiimityötä ja joukkueena toimimista. Nämä ovat tärkeitä asioita myös bisneksessä, Ryabkov muistuttaa. H Hartwall Arenalla vietettiin iltapäivää SVKK:n ja Jokereiden seurassa Teksti ja kuvat • Taneli Dobrowolski S uomalais-Venäläinen kauppakamari aloitti lokakuun alussa yhteistyön jääkiekkoseura Jokereiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on luoda uusi työkalu suomalais-venäläiseen bisnesyhteistyöhön. Ensimmäinen yhteistyön puitteissa järjestetty tapahtuma pidettiin 21. lokakuuta Helsingin Hartwall Arenalla, jonne SVKK ja Jokerit kutsuivat suomalaisen liike-elämän edustajia kuulemaan näkökulmia Venäjän-kaupasta, verkostoitumaan ja viettämään rentoa iltapäivää laatujääkiekon parissa. Tilaisuudessa esiintyivät Jokereiden päävalmentaja Erkka Westerlund, Luhta Fashion Groupin toimitusjohtaja Keni Luhtanen, SVKK:n varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Jokerit Hockey Club Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kohonen. Seminaariosuuden päätteeksi keskusteltiin yhteistyön tarjoamista verkostoitumismahdollisuuksista. Esitysten jälkeen oli varattu aikaa ruokailulle ja kanssakäymiselle. Ruokailun jälkeen seminaaritilasta siirryttiin jääkiekkokatsomoon seuraaman illan peliä, jossa Jokerit kohtasi Avangard Omskin. Energisen pelin jännitys säilyi aivan loppusekunneille saakka, mutta tällä kertaa Jokerit joutui taipumaan siperialaisvieraille lukemin 1–2. THE TRANS-SIBERIAN RAILWAY IS THE SINGLE LONGEST RAILWAY IN THE WORLD. IT WILL TAKE 152 HOURS AND 27 MINUTES TO COMPLETE THE JOURNEY NON-STOP. We really enjoy counting, being the largest provider of financial and human resources management services in Northern Europe. Our passion is helping others make results. Accountor Konsu is now Accountor. Visit our website and read all about how we make business grow. Show us your passion, and let’s start improving your results. www.accountor.ru 23 JÄSENYRITYS Varova vie perille – varovasti Teksti Pirjo Peltola • Kuvat Varova V Varova on suomalainen logistiikka-alan asiantuntijayritys, joka hoitaa tuontija vientikuljetuksia ympäri maailman yli 65 vuoden kokemuksella. 24 arovan kehityspäällikkö Niina Ilveskivi-Tuomala lupaa, että koko logistiikka löytyy saman katon alta. Palvelupalettiin kuuluvat muun muassa kuljetukset maitse, meritse ja lentäen, tarvittavista kuljetus- ja tullausasiakirjoista huolehtiminen, varastointipalvelut ja erilaiset yrityskohtaisesti räätälöidyt logistiikkapalvelut. Yrityksen logistiikkakeskus sijaitsee Vuosaaren satama-alueella. – Olemme suomalainen perheyritys, mutta vahvasti globaalisti verkottunut ja toimimme maailmanlaajuisen edustajaverkoston kanssa yhteistyössä, kertoo Ilveskivi-Tuomala. Varova perustettiin vuonna 1948 ja vuodesta 1957 lähtien yritys on ollut puhtaasti perheyritys, kun Leevi Laitinen osti yrityksen osake-enemmistön perustajaosakkailta. Vuonna 2006 yrityksen hallinta siirtyi Leevi Laitisen pojalle Pekka Laitiselle, jonka molemmat pojat myös työskentelevät yrityksessä. Niina Ilveskivi-Tuomala pitää tärkeänä Varovan yhteiskuntavastuullista toimintaa ja ihmisläheistä arvomaailmaa. Hän itsekin on ehtinyt työskennellä Varovassa jo 17 vuotta. – Varovalla tehdään pitkiä työuria. Meillä ymmärretään, että ihmisillä on erilaisia tilanteita ja tarpeita myös uran suhteen ja pyritään löytämään jokaiselle työntekijälle mielekäs työtehtävä niin, että hän pystyy antamaan parhaan panoksensa yritykselle. Uskon, että tämä välittyy myös asiakkaille. Ilveskivi-Tuomala kertoo, että Varova-nimellä on mieleenpainuva tarina. – Nimi juontaa juureensa helposti särkyvien tuotteiden kuljettamiseen. Hoidimme muun muassa Yleisradiolle vuoden 1952 Olympialaisiin helposti särkyvien radioputkien ja laitteistojen kuljetuksia, jotka kuljetimme varovasti. Venäjän logistiikka Varova on kuljettanut tavaraa Venäjälle yli 20 vuotta. 2000-luvun taitteessa, jolloin myös Niina IlveskiviTuomala aloitteli Varovan palveluksessa, tavaraliikenne itärajan yli oli vilkasta. – Vilkkaimpina aikoina hoidimme viikoittain jopa satojen rekkalastien logistiikkajärjestelyjä Venäjälle. Silloin asiakkaat olivat pääosin venäläisiä. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja Suomen kautta kulkeva venäläinen transitoliikenne on vähentynyt – Ilahduttavaa on, että suomalaisten viejien vienti Venäjälle on lisääntynyt ja tänä päivänä suomalaiset vientiyritykset hyödyntävät yhä enemmän myös transitokuljetusten mahdollisuutta. Olemmekin kehittäneet entistä enemmän palveluitamme suomalaisten viejien ja Venäjän markkinoilla toimivien suomalaisyritysten tarpeisiin. Venäjän isojen markkinoiden läheisyys tarjoaa logistisen etulyöntiaseman. Sijainti Venäjän vieressä nivoo Venäjän kuljetukset sujuvasti osaksi kansainvälistä toimitusketjua. Niina Ilveskivi-Tuomala kertoo, että esimerkiksi eri maista saapuvia ja Venäjälle tarkoitettuja lähetyksiä ei tarvitse tullata Suomeen, vaan ne voidaan ohjata suoraan Vuosaaren logistiikkakeskuksesta Venäjän vientiautoihin. – Logistiikkakeskuksemme on myös tulliterminaali, joten pystymme siellä varastoimaan ja käsittelemään kaikkia eri tullistatuksen omaavia lähetyksiä. Eri kuljetusmuodoilla saapuvat lähetykset voidaan Varovan logistiikkakeskuksessa yhdistää ja lajitella asiakkaiden toiveiden mukaisiksi lähetyseriksi ennen toimitusta Venäjälle. Lajittelu voidaan tehdä jopa myymäläkohtaisesti. Viikon sisällä tavaran saapumisesta logistiikkakeskukseemme se on jo matkalla Venäjälle. Näillä räätälöidyillä palveluilla voimme helpottaa asiakkaan työtä, kokonaiskuljetusaika nopeutuu ja lisäarvona syntyy myös kustannussäästöjä. – Me ajattelemmekin, että asiakkaan tarvitsee tehdä vain kaksi kauppaa: ostaa tuote tavarantoimit- tajaltaan ja myydä se asiakkaalleen ja kertoa meille mistä lähetys noudetaan, minne se toimitetaan ja milloin tavara pitää olla perillä ja me katsomme siihen sopivimman ratkaisun. Mitä kuljetetaan ja minne? – Kuljetamme kaikkea muuta paitsi ihmisiä ja eläimiä, Ilveskivi-Tuomala nauraa. EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet eivät ole merkittävästi haitanneet Varovan toimintaa. Esimerkiksi Venäjän tuontikiellossa olevat elintarvikkeet eivät ole kuuluneet Varovan asiakkaiden toimituksiin. – Juuri yksi asiakkaamme sanoi, että heillä Venäjän vienti vetää entistä paremmin. Kun yrityksen tuote on innovatiivinen ja laadukas, eikä kilpailua ole paljon, niin vienti vetää edelleen. Suoraan verrannollisesti vientiyritysten menestys heijastuu meidän toimintaamme. Tänä päivänä asiakkaat yhä useammin haluavat kokonaispalvelua kattaen koko logistisen toimitusketjun lopulliseen määränpäähän asti. – Venäjän kuljetukset ovat perinteisesi olleet vahvasti venäläisten kontrolloimia eli tuote on myyty ”vapaasti varastossa”, jolloin venäläinen vastaanottaja on hoitanut kuljetusjärjestelyt. Tässä on tapahtunut muutos. Nykyään kuljetusprosessin hallinta on yhä tärkeämpää viejille. Viejät haluavat seurata sähköisen palvelun kautta toimituksen etenemistä ja heille on tärkeää, että asiat hoidetaan oikein ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Niina Ilveskivi-Tuomala kertoo, että varmistaak- seen paikallisen huolinnan ja jakelun toimivuuden Varova aloitti vuoden alusta yhteistyön venäläisen kumppanin kanssa. – Kumppanimme on luotettava ja hyvämaineinen logistiikkayritys ja lisensioitu tullibrokeri, joten asiakkaat saavat kauttamme logistiikan kokonaispaketin sisältäen myös tullauksen ja kotimaan logistiikkapalvelut Venäjällä. Varovassa on todettu, että kysyntä myös pienempien kuljetuserien kuten kappaletavaran ja osakuormien toimituksiin Venäjälle on lisääntynyt. Kuljetuksen lisäksi palveluna halutaan myös tullaus- ja varastointipalvelu sekä jakelu Venäjällä. – On tärkeää, että Venäjän sisäinen jakelu toimii sujuvasti ja se on yksi merkittävä syy, miksi päädyimme nykyiseen yhteistyökumppaniimme. Heillä on erinomaisesti järjestetty paikallinen jakelu. Pienetkin kappaletavarat saadaan kustannustehokkaasti ja nopeasti jaettua ovelta ovelle, Ilveskivi-Tuomala kiittää. Niina Ilveskivi-Tuomalan mukaan tärkeimmät tavaravirtojen suunnat ovat edelleen Pietari ja Moskova sekä niiden lähialueet. Yhä enemmän kysytään toimituksia myös uusille kasvualueille kuten Kalugaan, Jekaterinburgiin, Krasnodariin ja Kazaniin. Venäjä-toiminnoissaan kuten myös asiakassuhteissaan Varovalla on pitkän aikavälin toimintaperiaatteet. Näemme Venäjän isona mahdollisuutena ja hyvällä mielellä kehitämme Venäjä-palveluamme. Meille kvartaali on viisi vuotta, emme elä pörssiyhtiöiden kvartaalitaloudessa, Ilveskivi-Tuomala vakuuttaa. H 25 JÄSENYRITYS Kuljetusalan työkaluja tarjoava Prog-It tähyilee itään Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Prog-It Helsingin Etelä-Haagassa toimiva ICT-alan ohjelmisto-, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tarjoava Prog-It Oy täytti kuluneena kesänä 20 vuotta. Syntyhistorian taustalla oli kokemus siitä, että Suomessa oli kysyntää kattavalle logistiikan ja huolinnan toiminnanohjausjärjestelmälle. Yritys tarttui haasteeseen ja työn tuloksena syntyi logistiikkaohjelmisto Transport, jonka nykyinen versio on edelleen yksi Prog-It Oy:n päätuotteista. V uosien saatossa yrityksen palvelu- ja tuotetarjonta on laajentunut, mutta toiminnan painopiste ja yrityksen toimialaosaaminen keskittyy edelleen logistiikkaan ja huolintaan. Orgaanisesti kasvanut yritys on jo pitkään toiminut kansainvälisillä markkinoilla ja nyt se tähyilee myös itään. Prog-It Oy:n toimitusjohtaja Jani Lillbergin mukaan yrityksen suurimpia vahvuuksia kuljetusalan ohjelmistotuottajana on sen oma monipuolinen tuntemus kuljetustoimialasta. Transport-ohjelmiston tuoteperhe on saavuttanut merkittävän markkinaaseman Suomessa ja yritys on aktiivisesti mukana erilaisissa logistiikan ja huolinnan prosesseissa. Ohjelmistotuotannon lisäksi Prog-It tarjoaa myös ICT-alan palveluja; esimerkiksi ICT-infran ylläpitoa ja teknistä tukea, järjestelmäprojekteja ja konesalipalveluita. Tuotteet räätälöidään yksilöllisesti asiakasyritysten tarpeiden mukaan. Jani Lillberg kertoo asiakaskeskeisyyden olevan yksi yrityksen toiminnan tärkeimmistä lähtökohdista. Yritys toteuttaa asiakkaidensa keskuudessa säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksia, joiden perusteella asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Korkeaa asiakastyytyväisyyttä selittää Lillbergin 26 mukaan muun muassa se, että Prog-It tuntee toimialansa ja tietää asiakkaidensa ohjelmistotuotetarpeet. – Asiakassuhteemme ovat pitkiä ja voin ylpeänä todeta, että ensimmäiset asiakkaamme ovat edelleen asiakassuhteessa meidän kanssamme, Jani Lillberg toteaa. Maltillista, mutta määrätietoista etabloitumista Yrityksen strategiana on maltillinen kasvu. Venäjälle etabloituva yritys haluaa laajentaa asiakaskuntaansa sekä tuoda Venäjä-toiminnallaan lisäarvoa myös suomalaisille asiakkailleen. – Venäjän-kauppa on tärkeää monille asiakkaillemme ja haluamme olla siinä myös itse mukana. Kokemuksen kautta lisääntynyt osaamisemme on siten myös asiakkaidemme käytössä, Lillberg kertoo. Asiakasyritysten Venäjän-kuljetuksiin liittyvät tarpeet on huomioitu yrityksen tarjoamissa toiminnanohjausjärjestelmissä ja tuotteita on kehitetty yhteistyössä tulliviranomaisten kanssa. Ohjelmistot ovat lokalisoitavissa ja osa tuotteista on käännetty myös venäjän kielelle. Jani Lillbergin mukaan logistiikan hallintajärjestelmien sähköistäminen on Venäjällä vielä alkutekijöissään ja monilla keskisuurillakaan kuljetusyrityksillä ei välttämättä ole nykyaikaisia toiminnanohjausjärjestelmiä käytössään. Asiakaspotentiaali on siis olemassa. Vaikka Prog-It noudattaa Venäjä-etabloitumisessaan maltillista strategiaa, on se lyhyessä ajassa saanut jo paljon aikaan: yrityksellä on Venäjällä oma kaupallinen edustaja, messuosallistuminen on ollut aktiivista ja yritys on järjestänyt toimialaansa liittyviä seminaareja Moskovassa. Prog-It oli mukana myös SVKK:n lokakuun lopussa järjestämässä Finnish Business in Moscow -tapahtumassa, johon osallistui lähes 60 suomalaista yritystä ja noin 200 venäläistä osallistujaa. Yrityksen Venäjän toimintastrategiaa ovat tukeneet Venäjällä teetetyt markkinatutkimuk- set. Osaamista löytyy myös talon sisältä: yrityksellä on töissä venäjänkielisiä työntekijöitä, joista osalla on myös aiempaa kokemusta Venäjän-kaupasta ja -logistiikasta. – Läsnäoloomme Venäjällä vaikutta vahvasti myös se, miten asiakasyritystemme Venäjäntoiminnot kehittyvät. Asiakkaidemme toimintaan puolestaan vaikuttavat Venäjän kehitysnäkymät. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verkkokaupan nopea kehittyminen Venäjällä avaa, Lillberg pohtii. Venäjän kielen ja liiketoimintakulttuurin opiskelua Jani Lillberg on työskennellyt Prog-It Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien. IT-alan yritysten johtotehtävistä miehelle oli sitä ennen kertynyt jo noin 14 vuoden kokemus, mutta Venäjän markkinaalueeseen Lillberg ryhtyi paneutuman perusteellisemmin vasta nykyisessä työtehtävässään. Venäjän kieltä ahkerasti opiskellut Lillberg kertoo hallitsevansa kyrilliset kirjaimet ja osaavansa jo suunnistaa kaupungilla venäjänkielisten opasteiden mukaan. Myös venäläinen bisneskulttuuri on alkanut tulla tutuksi. – Tavoissa ja liiketoimintakulttuureissa on eroja, mutta ne on mahdollista oppia ja niissä kykenee kyllä toimimaan, kunhan vain pitää mielensä avoimena ja jaksaa ottaa asioista selvää, Lillberg toteaa. Lillberg on huomannut, että venäläisessä liiketoimintakulttuurissa korostuu hierarkkisuus ja päätösten nopeus. – Päätöksenteko on Suomeen verrattuna nopeampaa ja hektisempää. Venäjällä hypätään helpommin tuntemattomaan ja mietitään vasta sen jälkeen seurauksia. Suomessa taas on totuttu pohtimaan ja tutkimaan asioita kaikessa rauhassa. Tämä rauhallisuus herättää luottamusta ja se on myös eräs vahvuuksistamme: suomalaisia arvostetaan ja meihin luotetaan, Lillberg kertoo. Liiketoimintakulttuuriin liittyy myös stereotypioita, joista osan Lillberg kuittaa kokemuksensa perusteella vääriksi. – Eräs stereotypioista on venäläiseen bisneskulttuuriin liitetty alkoholinkäyttö. Omat kokemukseni ovat osoittaneet tämän ennakkokäsityksen vanhentuneeksi ja ainakin moskovalainen toimintakulttuuri ja -ilmapiiri ovat monessa suhteessa hyvin länsimaalaisia, Lillberg toteaa. vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Kaupungin puistot tekivät mieheen vaikutuksen. – Moskovalaiset rakastavat puistojaan ja viettävät niissä paljon aikaa. Esimerkiksi taannoin kunnostettu Gorkin puisto on erittäin viihtyisä ja siisti vapaa-ajanviettopaikka. Moskova ylipäätään yllättää siisteydellään useimmat ensikertalaiset vieraansa, kertoo Lillberg. Venäjälle matkustettaessa Lillberg kertoo kokeilleensa jo kaikkia matkustusmuotoja ja todenneensa lentämisen kätevimmäksi. Moskovan sisällä liikkumiseen hän suosittelee lämpimästi metroa. – Suurkaupungin ruuhkissa totesin taksit huonoksi liikkumismuodoksi heti alkukättelyssä. Metro on sen sijaan kätevä ja tehokas tapa liikkua kaupungilla myös ruuhka-aikoina. Jos suomalaisyritys aloittaa Venäjälle etabloitumisensa Moskovasta, suosittelen ensimmäisiksi hankinnoiksi paikallista kännykkäliittymää ja metrokorttia, Lillberg naurahtaa. H Linkit Yrityksen kotisivut: prog-it.net Tavoissa ja liiketoimintakulttuureissa on eroja, mutta ne on mahdollista oppia ja niissä kykenee kyllä toimimaan, kunhan vain pitää mielensä avoimena ja jaksaa ottaa asioista selvää. Kännykkäliittymä ja metrokortti taskuun ja menoksi Yrityksen Venäjä-toimintojen laajennuttua toimitusjohtajalle on kertynyt reippaasti matkapäiviä Venäjälle ja erityisesti Moskovaan. Työmatkoillaan Lillberg on ehtinyt tutustua myös kaupunkiin ja sen 27 Bisnesuutisia A A A H a n k i nn at j a i nv e sto i nn i t Uusi direktiivi patistaa valtionyhtiöitä kotimaisiin hankintoihin almistelussa oleva uusi direktiivi velvoittaa valtionyhtiöitä suosimaan hankinnoissaan kotimaista tuotantoa. Talouslehti Kommersantin mukaan uusi hankintadirektiivi kohdistuu erityisesti henkilöautojen, raskaan liikenteen ajoneuvojen ja metalliraakaaineiden hankintaan. Hankintadirektiivi on tarkoitus ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on vähintään 50 % valtion omistusosuus ja pääomistajan edustajia hallintoneuvostossa. Direktiivi on saanut asiantuntijakommenteissa ristiriitaisen vastaanoton. Mercedes Benzin Venäjä-toimintojen viestintäpäällikkö Andrei Rodionov kommentoi talouslehti RBC:lle, että hankintadirektiivi tuskin tulee vaikuttamaan yhtiön Venäjän myynteihin, sillä valtionyhtiöiden osuus myynnistä on vain noin prosentin luokkaa. Tsheljabinskin traktoritehtaan omistava Uralvagonzavod kannattaa direktiiviä lämpimästi, sillä se parantaisi yhtiön kotimaanmyyntiä kiinalaistuotannon kustannuksella. Uralvagonzavod uskoo, että se kykenee tyydyttämään valtionyhtiöiden kysynnän kokonaan. Kuva Shutterstock V Hankintadirektiiviin suhtautuu kriittisesti mm. valtiollinen öljy-yhtiö Transneft. Yhtiön edustajan mukaan esimerkiksi kuormaautojen hankinta Venäjän pohjoisten alueiden öljykentille on ”elämän ja kuoleman kysymys”. Yhtiö luottaa ulkomaisiin merkkeihin ja on ollut tyytymätön venäläisvalmistaja KamAZ:in laatuun. Myöskään Aeroflotilla hankintadirektiiviä ei kannateta. Sen mukaan yhtiön hankinta- Gazpromille 110 miljoonan Outotec modernisoi nesteyttämö Ust-Lugaan Norilsk Nickelin liekkisulaton Venäjällä A Gazprom on valinnut uuden maakaasunesteyttämönsä sijoituspaikaksi Ust-Lugan. Maakaasujätti investoi nesteyttämöön noin 110 miljoonaa euroa. Gazpromin hallinnon edustajan Valeri Golubjevin mukaan yhtiö päätyi Ust-Lugaan, koska sinne voidaan rakentaa syväväylä ja alueen jäätilanne oli kaikista vaihtoehtoisista sijoituspaikoista paras. Nesteyttämölle etsittiin paikkaa myös mm. Viipurin alueelta. Nesteyttämöhankkeella on Gazpromille strategista merkitystä, sillä sen avulla yhtiö voi hajauttaa niin ulkomaisia kuin Venäjän sisäisiäkin maakaasukuljetuksiaan. Gazpromin Ust-Lugan nesteyttämön arvioitu tuotantokapasiteetti on 10 miljoonaa tonnia vuodessa. TASS/TD/24.10.2014 28 A Outotec on sopinut JSC MMC Norilsk Nickelin kanssa Nadezhdan sulaton nikkelin liekkisulatusuunin modernisoinnista Norilskissa, Siperiassa. Vastaavat, mittavat korjaushankkeet ovat tyypillisesti arvoltaan 30-50 miljoonaa euroa, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Norilsk Nickelin vuodesta 1981 toimineella Nadezhdan sulatolla on lisenssit kahteen Outotec liekkisulatusuuniin. Sulaton modernisointi tuli ajankohtaiseksi raaka-ainemuutosten sekä uunilta vaadittavan pidemmän huoltovälin vuoksi. Outotec vastaa modernisointihankkeen suunnittelusta, toimittaa uuden liekkisulatusuunin ja siihen liittyvät, omaan tuotekehitykseen perustuvat prosessilaitteet sekä prosessinohjaus- ja uunin jäähdytysjärjestelmän. Pitkäaikaisesta teknisestä huoltosopimuksesta neuvotellaan toimitusvaiheessa erikseen. Outotec/TD/30.10.2014 päätöksiin puuttuminen voi laskea sen markkina-arvoa. Hankintadirektiivin velvoitteen ei uskota kohdistuvan sellaisiin tuotteisiin, joita ei valmisteta Venäjällä, mikä voi jättää hankintapäätöksille tulkinnanvaraa ja porsaanreiän. Tiettävästi laki ei myöskään tule sääntelemään leasing-hankintoja. RBC:n mukaan dirdirektiivi astuu voimaan vuoden vaihteessa. RBC/TD/20.10.2014 Sortavalan tien perusparannukseen 64 miljoonaa euroa A Venäjän Federaation tielaitos avasi marraskuun lopussa kilpailutuksen PietariSortavala -maantien (R-21) osuuden perusparannustöistä. Urakan arvo on 3,2 miljardia ruplaa, eli noin 64 miljoonaa euroa. ”Kuolan niemimaa” - maantien perusparannettava kohta sijaitsee kilometrien 424 445 välisellä osuudella Karjalan tasavallassa. Perusparannuksen on valmistuttava kahden vuoden sisällä. Hankkeelle asetettuihin vaatimuksiin kuuluvat mm. päällysteen perusparantaminen, Lamminoja-joen ylittävän teräsbetonisillaan ja karjanylityssillan rakentaminen, sekä tien ajoväylien ja reuna-alueen leventäminen 3,5 ja 2,5 metriin. Hankkeen toteuttaja vastaa myös tiealueen viheriöinnistä. Osuutta on myös tarkoitus oikaista. DP/TD/30.10.2014 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A Luoteis-Venäjän tiehallintopiiri on avannut hankintakilpailun E18-tien (Skandinavia) Pietarin ja Suomen rajan välisen osuuden perusparannuksesta. Ensimmäisessä vaiheessa urakkakohteena on 18 kilometrin mittainen tien osuus. Vuoteen 2022 jatkuvan perusparannushankkeen aikana tiestä tehdään kuusikaistainen. Perusparannuksen ensivaiheen arvioitu kustannus on 11,3 miljardia ruplaa, eli noin 175 miljoonaa euroa. Urakkaan sisältyy mm. yhden sillan perusparannus. Perusparannuksen seuraava kohde on 35 kilometrin osuus, joka alkaa Ogonkin pitäjästä 65 päässä Pietarista. Hankkeen kustannusarvio on 18 miljardia ruplaa ja työt on tällä osuudella tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Samana vuonna valmistuvat myös muiden E18-tien perusparannettavien osuuksien projektisuunnitelmat. Perusparannuksen tuloksena tiestä tulee lähes koko mitaltaan kuusikaistainen. Tie valaistaan ja varustetaan automaattisella liikenteenohjausjärjestelmällä ja ajoneuvojen nopeuksia ja painoja liikkeessä mittaavalla tekniikalla Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan noin sataan miljardiin ruplaan, josta tiehallintopiiri on tässä vaiheessa valmis rahoittamaan noin kolmanneksen. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi PPP-hankintamallilla. Kommersant/TD/10.11.2014 A A A R a k e nta m i n e N Rakentamisen eurokoodit käyttöön vuoden 2015 alusta A Venäjän rakennusministeriö valmistelee rakentamisen eurokoodien käyttöönottoa. Mikäli dokumentaatio saadaan suunnitelmien mukaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä, eurokoodit voidaan ottaa käyttöön jo ensi vuoden alusta. Ministeriön mukaan eurokoodit eivät korvaa kansallista rakentamisen normistoa, vaan niitä tullaan käyttämään rinnakkain. Rakennusministeriön kaupunginrakennus- ja arkkitehtuuriosaston varajohtajan Olga Dashkovan mukaan eurokoodit on nyt käännetty venäjän kielelle ja Venäjän standardisoimistoimisto on ne vahvistanut. Nyt ministeriö valmistelee koodiston kansallisia liitteitä. Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja. Eurokoodisarja koostuu tällä hetkellä 58 osasta. Eurokoodit kattavat varmuuden määrittämisperiaatteet, erilaiset kuormat kuten hyöty-, lumi- ja tuuli-, lämpö-, onnettomuus- ja nosturikuormat. Mos.ru/TD/5.11.2014 Ikea suunnittelee kolmatta kauppakeskusta Pietariin A Ikea suunnittelee rakentavansa Pietariin kolmannen Mega-kauppakeskuksen. Tässä vaiheessa yhtiö ei kuitenkaan paljasta rakennusaikatauluja, investoinnin suuruutta tai uudelle kauppakeskukselle kaavailtua sijaintia. Pietarilaisen talouslehti Delovoy Peterburgin mukaan Pietarin hallinto olisi jo ehtinyt tarjota Ikealle tonttia Tallinnan ja Volhonskin maanteiden risteyksen tuntumasta. Ikea ei kuitenkaan ole tyytynyt tarjoukseen, vaan on pyytänyt käyttöönsä kaupungin lounaisosissa sijaitsevaa 40 hehtaarin aluetta Krasnoselskin maantien ja Budjonnovin prospektin risteyskohdasta. Konsulttiyhtiön ASTERA:n asiantuntijan mukaan Ikea havittelee tonttia erityisesti lounaisosista, Pietarin ohitustien tuntumasta. Ikean kaksi muuta Megakauppakeskusta sijaitsevat pohjois- ja itäosissa. Konsulttiyhtiö arvioi, että Ikea on valmis investoimaan ostoskeskukseen noin 100 miljoonaa euroa. Delovoy Peterburg/TD/24.9.2014 Viipurin historiallisen keskustan kunnostussuunnitelma etenee A Viipurin kaupungin historiallisen keskustan kunnostussuunnitelman projektidokumentaatio valmistuu kuluvan vuoden aikana. Suunnitelman valmistumisen jälkeen se lähtee aluetason kuulemiskierrokselle. Kunnostuksen konseptisuunnitelma on tarkoitus hyväksyttää huhtikuun lopussa julkisten- ja viranomaiskuulemisten jälkeen. Suunnitelma toimitetaan hankkeen tilaajalle toukokuussa 2015. Konseptisuunnitelmassa arvioidaan hankkeen yleiset kustannukset, toteutusaikataulut ja julkisten rakennusten tulevat funktiot. Viipurin keskustan kunnostustyön valvomisesta vastaa Venäjän kulttuuriministeriö. Kunnostustyön konseptisuunnitelmaa on työstänyt Venäjän kulttuuriministeriön alainen tieteellinen restaurointiorganisaatio (TsNRPM) ja siinä toimiva viipurilaisista ja pietarilaisista asiantuntijoista koostuva työryhmä. Ktostroit.ru/TD/5.11.2014 Kuva Schutterstock E18-tien urakkakilpailutus käynnistyi 29 Bisnesuutisia Kuva Schutterstock A A A M a i n o nta j a k au ppa Outdoor-mainosten määrä vähenee Pietarissa A Pietarin kuvernööri Grigori Poltavtshenko on määrännyt poistettavaksi suurimman osan kaupungissa sijaitsevista ulkomainoksista. Nykyisistä vajaasta kymmenestä tuhannesta ulkomainospaikasta jää jäljelle yhteensä vain viitisen sataa. Esimerkiksi Pietarin keskustaan jää mainospaikkojen vähentämisen jälkeen vain kymmenen mainostaulua. Vielä muutama vuosi sitten Pietarissa oli yhteensä 14 000 ulkomainospaikkaa. Ulkomainospaikkoja poistetaan erityisesti liikenneväylien välittömästä läheisyydestä. Mainospilareita jätetään kuitenkin sellaisiin paikkoihin, joissa ne ovat tarpeeksi kaukana ajoväylistä. Viranomaisten päätöksellä Pietarista tulee Venäjän ensimmäinen kaupunki, jossa Venäjän liikennepoliisin valmistelema ohjeistus outdoor-mainospaikkojen sijoittamisesta tullaan toteuttamaan. Ohjeistus mm. kieltää mainosten ripustamisen liikenneväylien ylle tai niiden reunoille viittä metriä lähemmäksi ajoväylää. jonka kanssa Jollalla on jakelusopimus. Jolla-älypuhelin maksaa Venäjällä 19 990 ruplaa (noin 350 euroa). Jollan verkkokauppa toimii osoitteessa shop.jolla.ru. Jolla/10.11.2014 Sveitsiläisjuustojen vienti Venäjälle viisinkertaistui Mediatoimistojen edustajat ovat yksimielisiä siitä, että mikäli viranomaisten suunnitelmat toteutetaan kokonaisuudessaan, tarkoittaisi se käytännössä kuoliniskua Pietarin outdoor-mainonnalle. Delovoy Peterburg, Lenta.ru/ TD/23.10.2014 Jollan puhelimet myyntiin Venäjällä A Suomalaisen älypuhelinvalmistaja Jollan puhelimet tulivat maanantaina myyntiin Venäjällä. Puhelimia voi nyt tilata yhtiön verkkokaupasta ja laitetoimitukset alkavat kuun loppupuolella, Jolla kertoo tiedotteessaan. Jollan verkkokaupasta Venäjällä vastaa venäläinen matkapuhelinjakelija VVP Group, A Sveitsiläisten juustojen vienti Venäjälle on viisinkertaistunut Venäjän EU-maille ja Yhdysvalloille asettaman elintarviketuontikiellon jälkeen. Sveitsin tullin mukaan juustoja vietiin Venäjälle syyskuussa yhteensä 160 tonnia. Viime vuonna määrä oli vastaavana aikana 28 tonnia. Sveitsiläisyhtiö Intercheese AG:n pääjohtajan Daniel Dätwylerin mukaan yhtiön vienti Venäjälle on elintarviketuontikiellon myötä kolminkertaistunut ja Venäjä-viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 90 tonniin. Pääjohtaja varautuu kuitenkin siihen, että elintarviketuontikiellon purkautuessa erityisesti edullisten tuontijuustojen markkinat palaavat takaisin EU-maille. Yhtiö aikoo hyödyntää tilannetta vahvistaakseen osuuttaan kalliiden juustojen markkinasegmentissä. Lenta.ru/TD/27.10.2014 A A A L i i k e nn e j a lo g i st i i k k a Aeroflot aloitti säännölliset lennot Georgiaan kuuden vuoden tauon jälkeen Venäjän kansallinen lentoyhtiö Aeroflot aloitti suorat ja säännölliset lennot Moskovan ja Tbilisin välillä. Lentoreitti ehti olla jäissä kuusi vuotta. Venäjän ja Georgian lentoviranomaisten komissio myönsi lokakuun puolivälissä säännöllisten lentovuorojen lupia useille muillekin lentoyhtiöille. Aeroflotin lisäksi luvan saivat myös VIM-Avia, Globus, Sibir (S7 Airlines), Transaero, Ural Airlines ja UtAir. Säännöllistä lentoyhteyttä suunnittelevat myös georgialaiset Georgian Airways ja flyVista Georgia. Venäjän ja Georgian välinen suora säännöllinen lentoyhteys jäädytettiin Etelä-Ossetian konfliktin aikana vuoden 2008 elokuussa. Interfax/TD/27.10.2014 Aeroflotin uusi halpalentoyhtiö jätti toimilupahakemuksen lentoviranomaisille A Aeroflotin uusi halpalento on jättänyt lisenssihakemuksensa Venäjän lentoviranomaiselle Rosaviatsijalle. Aeroflot yritti käynnistää omaa halpalentoyhtiötään jo viime 30 Kuva: Aeroflot A keväänä. Dobroljot-yhtiön lento katkesi kuitenkin lyhyeen lännen talouspakotteista johtuvien lentokaluston lisenssi- ja huoltosopimusten purkamisen vuoksi. Sanktioiden syynä olivat Dobroljotin aloittamat lennot Krimin niemimaalle. Tiedotusvälineiden mukaan uusi halpalentoyhtiö ei ainakaan alkuvaiheessa suunnittele Krimin-lentojen aloittamista. Lisenssihakemuksen mukaan yhtiön on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna lennot Moskovasta Tjumeniin, Belgorodiin, Jekaterinburgiin, Kazaniin, Surgutiin, Volgogradiin, Samaraan ja Ufaan. Yhtiö aikoo operoida Boeingin 737-800NG -koneilla. Aeroflot rekisteröi uuden halpalentoyhtiönsä kuluvan vuoden syyskuussa. yhtiön kotikentäksi kaavaillaan Moskovan Sheremetjevoa. Lenta.ru/TD/17.10.2014 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A VR:n marraskuussa julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan Allegro-matkat vähenivät, mutta idän liikenteen tavarakuljetus kasvoi. Matkustajaliikenteen liikevaihto laski kolmannella vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia ja oli 138,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti etenkin kaukoliikenteen myynti, jossa näkyy kiristynyt kilpailu, haastava talouden tila ja Venäjän tilanne: kaukoliikenteen matkamäärät laskivat 4,0 prosenttia. Suomi-Venäjä liikenteessä heikko rupla ja Ukrainan kriisi ovat varjostaneet liikennettä ja kolmannen neljänneksen aikana matkustajamäärät vähenivät huomattavasti. Allegron matkojen määrä oli vuosineljänneksellä noin 120.000, jossa oli laskua 12,8 prosenttia. Kansainvälisen liikenteen kuljetusmäärät kasvoivat vuosineljänneksellä 4,9 prosenttia ja vuoden alusta tarkasteltuna rautatielogistiikan volyymi on kasvanut 4,2 %. Kasvua on ollut sekä kotimaan että idän liikenteessä. VR/TD/4.11.2014 A A A M at k a i lu Venäläisten kiinnostus Suomen mökkilomia kohtaan laskee A Kuva MEK / VisitFinland Allegro hiipui, rautatielogistiikka kasvoi Venäjän matkailuelinkeinojen liitto RST:n mukaan venäläisten kiinnostus Suomen mökkilomailua kohtaan on laskenut. Liiton mukaan venäläiset ovat varanneet vuodenvaihteen mökkilomia noin kolmanneksen vähemmän kuin viime vuonna. RST:n mukaan suurimmat syyt mökki-innostuksen hiipumiseen ovat kohonneet vuokrahinnat ja ruplan heikko kurssi. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös kesällä alkaneet venäläisten matkatoimistojen konkurssit ja rauhaton poliittinen tilanne, liitossa arvioidaan. Venäläisten matkatoimistojen mukaan kysynnän lasku on kohdistunut erityisesti EteläKarjalan tarjontaan. Sen sijaan pohjoisemmat matkakohteet ovat lisänneet venäläismatkailijoiden kiinnostusta. Delovoy Peterburg/TD/13.10.2014 Asiantuntevan logistiikkakumppanin avulla Venäjän markkinoille Varova on luotettava suomalainen vaihtoehto Venäjän kuljetuksiin, yli 20 vuoden kokemuksella. Kauttamme saat sujuvan ja tehokkaan toimitusketjun ovelta ovelle, myös kappaletavaralle. Ota yhteyttä! Puh. 09 773 96 300 myynti@varova.fi www.varova.fi 31 Mahdollisuuksia Nižni Novgorod – Volgan mutkan teollisuusjätti V Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Shutterstock Noin 400 kilometrin päässä Moskovasta itään Volga-joki tekee laajan, lähes puoliympyrän muotoisen mutkan. Mutkan keskipaikkeilla on kohta, jossa Volgasta erkanee Oka-joki. Näiden kahden joen risteyskohdassa sijaitsee vuonna 1221 perustettu Nižni Novgorod. 32 enäjän Euroopan puoleisen osan valtasuoni Volga-joki on kulkureitti, jota pitkin ihmiset, tavarat ja kansainväliset vaikutteet ovat liikkuneet jo vuosituhansien ajan. Strategisesti merkittävän sijaintinsa ansiosta Nižni Novgorod kasvoi ensin itäslaavien etuvartioksi, myöhemmin vilkkaaksi kansainväliseksi kauppapaikaksi ja lopulta Keski-Venäjän merkittäväksi teollisuuskeskittymäksi. Moskovan ja Nižni Novgorodin väliselle alueelle, pääosin M7-tien varteen, on muodostunut teollisuuspaikkakuntien ketjusta tiivis konurbaatio-alue – eräänlainen ”Venäjän Ruhr”. Sijainti Volga-joen varrella kytkee ”Volgan pääkaupungiksikin” kutsutun Nižni Novgorodin myös muihin Länsi-Venäjän teollisuuskeskuksiin: maan viidestätoista miljoonakaupungista Volgan varrelle ovat levittäytyneet myös Kazan, Samara ja Volgograd. Nižni Novgorodia ympäröivä alue on tiheästi asuttua: 500 kilometrin säteen sisällä kaupungista asuu yhteensä 43 miljoonaa ihmistä. Itse kaupungissa asuu nykyisin 1,26 miljoonaa asukasta, josta työikäisen väestön osuus on 64 prosenttia. Kansainvälisestä markkinapaikasta Neuvostoliiton teollisuuskeskukseksi Nižni Novgorod alkoi vahvistaa painoarvoaan Pietari Suuren aluehallintouudistuksissa 1700-luvun alussa. Todellisen piristysruiskeen kaupunki sai kuitenkin vasta vuonna 1817, kun Venäjän suurimmat markkinat siirrettiin Makarjevon pitäjästä Nižni Novgorodiin. Markkinoiden tarpeisiin Volgan ja Okan risteyskohtaan rakennettiin kokonainen kaupunginosa kanavineen, kauppahallirivistöineen ja toreineen. Markkinoiden myötä Nižni Novgorod kansainvälistyi ja muodostui idän ja lännen kohtauspaikaksi. Aasialaisten kauppiaiden käyttöön markkina-alueelle rakennettiin kiinalaistyylisiä paviljonkeja ja siellä toimi useita kirkkoja eri uskontokuntien edustajille. Bolševikkien noustua valtaan markkinat lakkautettiin ”liian porvarillisina” ja kaupunki menetti yhden tärkeimmistä vetovoimatekijöistään. Samaan aikaan uusi valta alkoi teollistaa maata ja merkittävä osa tästä teollistamiskehityksestä lankesi myös Nižni Novgorodille. Vuonna 1932 kaupunki nimettiin Gorkiksi ja samaan aikaan sinne valmistui sen ajan kana. Vuosikymmenten tauon jälkeen Nižni Novgorodin markkinat herätettiin henkiin ja nykyisin kaupunki onkin Moskovan ja Pietarin jälkeen jälleen yksi Venäjän merkittävimmistä messu- ja kongressikeskuksista. Kaupungissa toimiva Nižegorodskaja Jarmarka tarjoaa kuusi näyttelyhallia, viisi konferenssisalia ja tulliterminaalin. Messuyritys on Venäjän viidenneksi suurin. Neuvostoaikainen teollisuusperintö elää kaupungissa edelleen vahvana ja Nižni Novgorodin kaupungin asukkaista noin viidennes työllistyy alueen suuriin tai keskisuuriin tuotantolaitoksiin. Kaupungin suurin tehdas GAZ, joka tuottaa noin 50 prosenttia Venäjällä valmistettavista hyötyajoneuvoista, työllistää eri arvioiden mukaan suoraan noin 20 000–30 000 kaupunkilaista. Autoteollisuuden lisäksi kaupungin teollisuuden ytimen muodostavat metallintuotanto ja -jalostus, elintarviketeollisuus, lääketeollisuus, puunjalostus, kemianteollisuus ja koneenrakennus. Kaupungissa toimii noin sata ulkomaalaisomisteista yritystä. Kasvava IT-sektori mittakaavassa jättimäinen teollisuuskompleksi, Ford Motor Companyn kanssa yhteistyössä rakennettu Gorkin autotehdas (GAZ). Sotavuosien aikana ja niiden jälkeen alueelle alkoi keskittyä paljon puolustusteollisuutta. Kaupungin Kylmän sodan aikainen sotilas-strateginen merkitys kasvoi niin merkittäväksi, että vuonna 1959 Gorkista tuli ulkomaalaisilta suljettu kaupunki. Gorkin eristäytyessä aiemmin kukoistanut matkailu näivettyi olemattomiin: esimerkiksi Volga-joella purjehtineet ulkomaalaisia turisteja kuljettaneet jokialukset eivät rantautuneet Gorkissa, vaan kaupunki ohitettiin pimeän turvin yöllä. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa Perestroikan myötä: Vuonna 1990 kaupungille palautettiin sen alkuperäinen nimi ja vuotta myöhemmin kaupunki avautui jälleen myös ulkomaalaisille. Kaupungin uusi suunta Kaupungin avautumisen myötä se alkoi etsiä uutta suuntaansa sosialismin ajan jälkeisessä kihisevässä markkinataloudessa. Venäläisen sananlaskun mukaan ”Uusi on unohtunutta vanhaa”, ja niinpä myös Nižni Novgorod löysi 1990-luvulla uudelleen historiallisen statuksensa kansainvälisenä markkinapaik- Nižni Novgorodin informaatioteknologiasektori alkoi kehittyä 2000-luvulla ja nykyisin kaupunki on yksi Venäjän vahvimmista IT-teollisuuden keskittymistä. Alan yrityksistä kaupunkiin ovat sijoittaneet toimintojaan mm. SAP, Huawei, Orange Business Services, Yandex ja Mail.ru. Nižni Novgorodissa toimiva teknologiayhtiö Intelin kehitysyksikkö on suurin koko Euroopassa. Koulutettua työvoimaa ITsektorin tarpeisiin valmistavat useat korkeakoulut, muun muassa Nižni Novgorodin valtionyliopisto, Teknillinen yliopisto ja Informaatioteknologioiden instituutti. Sektorin kasvuennusteet ovat hyvät myös tulevaisuudessa: vuonna 2009 julkaistussa Global Services-Tholons -selvityksessä Nižni Novgorodin ennustetaan lähivuosina nousevan yhdeksi maailman merkittävimmistä informaatioteknologian alihankintapalveluja tarjoavista alueista. IT-teollisuuden lisäksi kaupungin elinkeinostrategian kasvuprioriteetteja ovat autoteollisuus-, koulutus- ja kuluttajatuotesektorit. Ulkomaalaisia investoijia Nižni Novgorod mainostaa houkuttelevansa joustavalla paikallislainsäädännöllä, viranomaispalvelujen yhden ikkunan periaatteella, vero- ja vuokrahelpotuksilla ja konsultointiavulla. Nižegorodin oblastissa toimii tällä hetkellä 12 teollisuus-, tai yrityspuistoa ja -hautomoa. Liikenteellinen solmukohta Volga, Oka, Don ja Kama -joista muodostuva joki- ja kanavaliikennejärjestelmä sitoo Nižni Novgorodin Luoteis-Venäjään, Moskovaan, Kaspianmereen, Mustaanmereen ja Permin ja Ufan alueista muodos- 33 tuvaan teollisuus- ja raakaainetuotantokeskittymään. Jokireitin syväys mahdollistaa jokilaivojen lisäksi myös meriliikenteeseen tarkoitettujen alusten liikennöinnin reitillä. Nižni Novgorodin alueella toimii kolme tavaraliikenteen ja yksi henkilöliikenteen jokisatamaa. Kaupungin keskustassa sijaitsevan tavaraliikennesataman siirtämistä on suunniteltu jo vuosia ja siltä vapautuvalle alueelle on tarkoitus rakentaa joko liikerakennuksia tai jalkapallon MM-kisoihin liittyvää infrastruktuuria. Liikenteellisen solmukohdan merkitystä korostavat myös kaupungin rautatieyhteydet. Rautatieyhteys Moskovasta Nižni Novgorodiin valmistui vuonna 1862, eli samana vuonna kuin Suomen ensimmäinen rautatieyhteys Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Nykyisin Nižni Novgorodin ja Moskovan väliä liikennöi päivittäin Linkit yhteensä viisi nopeaa Sapsan ja Lastotška -junavuoKaupungin viralliset kotisivut: roa, joilla kaupunkien välinen matka taittuu noin neljässä tunnissa. Venäjää länsi-itäsuunnassa halkova admgor.nnov.ru Trans-Siperian rautatie ohittaa Nižni Novgorodin noin 450 kilometrin rautatiematkan päässä. Kaupungin nykyinen rautatieasema on rakennettu 50-luvulla ja se ei ole enää pitkään aikaan kyennyt vastaamaan kasvaneisiin matkustajavirtoihin. Aseman modernisointityöt on aloitettu ja tulevaisuudessa siitä on tarkoitus rakentaa nykyaikainen matkakeskus maanalaisine parkkihalleineen. Suunnitelmissa on myös kaupungin keskustan ja lentoaseman yhdistävän rautatieyhteyden rakentaminen. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoihin mennessä. Novgorodin kansainvälinen lentokenttä Strigino kuljetti viime vuonna yli 900 000 matkustajaa. Vaikka kentän matkustajamäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, on se matkustajamäärissä laskettuna edelleen vasta Venäjän 24. suurin kenttä. Striginosta on suorat lentoyhteydet 26 venäläiseen ja 29 ulkomaiseen lentokohteeseen, mm. Helsinkiin, jonne Finnair lentää kolme vuoroa viikossa. Jalkapallon MM-kisoihin valmistautuva kaupunki suunnittelee lentokentän laajentamista ja modernisoimista. Uusitulla lentoasemalla ja nopealla suoralla junayhteydellä Nižni Novgorod haluaa kilpailla Moskovan lentoasemien matkustajavirroista. Kaupungin läpi kulkee kaksi federaation tason maantietä: M7 ja R158. M7 on osa Iso-Britanniasta Tjumeniin kulkevaa E22 Eurooppatietä. Pitkään rakenteilla ollut Nižni Novgorodin eteläinen ohitustie on luvattu saattaa valmiiksi vuonna 2015. Tällä hetkellä siitä on käytössä 31 kilometrin pituinen osuus. 34 Jalkapallon MM-kisat Alueen merkittävimmät ajankohtaiset investointihankkeet liittyvät Venäjällä vuonna 2018 järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin, joissa Nižni Novgorod toimii yhtenä isäntäkaupungeista. Kisojen investointihankkeita ovat mm. kaupungin hotellikapasiteetin kasvattaminen, tiestön perusparannus, metroverkon laajentaminen ja uusien urheilukohteiden rakentaminen. Alustavien arvioiden mukaan Nižegorodin oblastin kisainvestointeihin on federaation ja alueen budjetista varattu yhteensä 70 miljardia ruplaa, eli noin 1,5 miljardia euroa. Yksi suurimmista kisahankkeista on 45 000 katsojan jalkapallostadion, jonka rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa. Volga Arena -työnimellä kulkevan stadionin pääurakoitsija on OAO Stroitransgaz. Elintaso ja investointi-ilmapiiri Uutistoimisto RIA Novostin vuonna 2013 toteuttamassa Venäjän hallinnollisten subjektien elintasovertailussa Nižni Novgorodin alue sijoittui 82:sta mukana olleesta alueesta sijalle 10. Vertailussa huomioidaan mm. alueen asukkaiden tulotaso, asumisolosuhteet, sosiaalipalvelujen taso, ympäristön tila, infrastruktuurin laatu ja PK-sektorin yritysten toimintamahdollisuudet. Nižni Novgorod sai vertailussa korkeat pisteet erityisesti PK-yrityssektorin toimintaedellytysten kehittyneisyydestä. Potentiaalista kehitettävää löytyisi sen sijaan erityisesti rakentamisessa, sillä väestön asumisolosuhdevertailussa Nižegorodin oblast rankattiin vasta sijalle 39. Kysyntää voisi löytyä myös cleantechille, sillä runsaasta raskaasta teollisuudesta johtuen kaupungin ilmanpäästöt ovat verrattain suuria. Venäläiskaupunkien ilmanpäästöjä vuonna 2012 vertailleessa tutkimuksessa Nižni Novgorod sijoittui verrattain korkealle, sijalle 19. Agency for Strategic Initiatives -organisaation tuottamassa Venäjän subjektien investointipotentiaalia vertailevassa selvityksissä Nižni Novgorod on rankattu kahdeksannelle sijalle. Vertailussa Nižni Novgorodin alue menestyi erityisen hyvin innovaatio-ilmapiirivertailussa (sija 4.) mutta sijoittui keskimääräistä huonommin alueen luonnonvarapotentiaalissa (sija 53.). Nižegorodin oblastin asukkaiden mediaanipalkka vuonna 2013 oli 18 800 ruplaa (noin 420 euroa) kuukaudessa, kun se esimerkiksi Moskovassa oli 39 300 ruplaa (880 euroa) ja Pietarissa 29 900 ruplaa (670 euroa). Alueen asukkaista korkeakoulutettujen määrä on 650 000 (sija 9.). Vuonna 2013 Nižegorodin oblast sai 200 miljoonaa dollaria suoria ulkomaisia investointeja (sija 27.). H Vieraskynä PAKOTTEET YLIVOIMAISENA ESTEENÄ Teksti Eero Mörä, Capital Legal Services EU -pakotteet ovat Suomessa pakottavaa oikeutta ja pakotteiden vastainen toiminta Suomen lain mukaan rikos. Myös EU-pakotteiden kiertäminen on rikos. Jos pakotteet estävät sopimuksen täyttämisen, etukäteen pakotteisiin soveltuva vastuun ja kustannusten jakamista koskeva sopimusmääräys (ylivoimaista estettä koskeva ns. force majeure-lauseke) säästää voimia. Ylivoimainen este voidaan määritellä sopimuksessa. Lausekkeeseen liitetyllä esimerkkiluettelolla voidaan kohdentaa osuvuutta. Esimerkit löytyvät arvioimalla todennäköiset varautumista vaativat tilanteet. Kattava sopimus vähentää riidan mahdollisuutta. Tavarantoimittajan kannalta on tärkeää, että ylivoimaisen esteen määrittely tukee hänen tarpeitaan. Merkitystä on myös sillä, minkä maan lain mukaan ja missä mahdolliset riidat ratkaistaan. Riidanratkaisulle perustaa antavaa oikeuskäytäntöä on monessa maassa vähän. Myös Venäjän lainsäädäntö tuntee ylivoimaisen esteen käsitteen: ylivoimainen este on olemassa, jos toimituksen estää sopimuspuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva poikkeuksellinen olosuhde, jota ei ole voinut sopimuksentekohetkellä ottaa huomioon. Ylivoimaisen esteen sisältöä on Venäjän oikeuskäytännössä tulkittu samoilla kriteereillä kuin kansainvälistä kauppaa koskevissa yleissopimuksissa. Erona kuitenkin on, että tavaran KHL-PELIMATKAT JA OTTELUPAKETIT Matkapaketit Pietariin SKA - Jokerit -otteluun 15.2.2015 alk. 279 € Ottelupaketit Pietariin alk. 125 €, Riikaan ja Minskiin alk. 145 €, Moskovaan alk. 185 € puute ei ole Venäjän lainsäädännön mukainen ylivoimainen este. Kukin tapaus kaikkine yksityiskohtineen käsitellään tapauskohtaisesti niin Venäjällä kuin muissakin maissa. Yksittäisen valtion tai kansainväliset pakotteet täyttävät yleensä ylivoimaisen esteen määritelmän. Tilannearvio voisi muuttua, jos pakotteita on jo olemassa sopimuksen tekohetkellä. Tällöin voidaan herättää kysymys siitä, mitä sopimuksen tekohetkellä pitäisi voida ottaa huomioon ja mitä ei. Toimittajaosapuolen on syytä pyrkiä sopimusmääräyksillä hallitsemaan luotto- ja varastoriskinsä. US-pakotteet eivät ole Suomen lain mukaan velvoittavia, mutta ne voivat tulla sovellettaviksi mm. yrityksen tekemien sopimusten perusteella. Alihankintaketjusta johtuvat ylivoimaiset esteet on tarpeellista mainita erikseen ylivoimaista estettä koskevassa lausekkeessa. Ylivoimaista estettä koskeva lauseke kannattaa räätälöidä tilanteen mukaisesti ottaen huomioon sopijapuolen intressit, todennäköiset ylivoimaiset esteet, sovellettava laki ja riitojen ratkaisupaikka. H Lisätiedot ja varaukset: p. 09 668 957 30, matkat@lahialuematkat.fi, www.lahialuematkat.fi ja khlmatkat.fi Jokereiden virallinen matkanjärjestäjä MATKA- JA VIISUMIPALVELUT Pyydä tarjous kokous- tai seminaarimatkallesi. Viisumipalvelut kaikkialle maailmaan. www.solovisa.fi 35 ASIANTUNTIJA tutuksi Esittelyssä SVKK:n juristi Teksti Taneli Dobrowolski Palstalla tutustutaan tällä kertaa SuomalaisVenäläisen kauppakamarin juristiin Petri Kekkiin. Venla kyseli Petriltä hänen työstään, harrastuksistaan ja ajankohtaisista Venäjä-aiheista. SVKK :n Helsingin toimistolla työskentelevälle Petrille on työuran aikana kertynyt jo lähes 20 vuoden kokemus Venäjän-kauppaan liittyvistä juridisen alan työtehtävistä. Venäjä-tiedot ja -kokemukset alkoivat kuitenkin karttua heti juristiksi valmistumisen jälkeen Petrin opiskellessa stipendiaattina Pietarin valtionyliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1992-1993. Heti opintojen päättymisen jälkeen vuonna 1990 vastavalmistunut juristi kävi myös täydentämässä venäjän kielitaitoaan Pietarin Hertsenin pedagogisessa yliopiston kielikurssilla. Opiskeluaikana Pietari, ja erityisesti Vasilinsaari, jossa opiskelijanuorukaisten yhteisasuntola sijaitsi, tulivat miehelle tutuiksi. Opinnoissa ja opiskelijaelämän riennoissa syntyi myös kontakteja, joita ylläpidetään edelleen. Venäjä-painotteinen työura Valmistumisen jälkeinen Petrin työura on ollut vahvasti Venäjäpainotteista ja siihen on mahtunut niin Venäjä-asiantuntijatyötä asianajotoimistossa, kuin myös oman asianajotoimiston pyörittämistä. Vuonna 2007 Petri Kekki siirtyi SVKK:lle, jossa hänen työtehtävinään ovat olleet mm. Venäjän lainsäädännön seuraaminen, lainopillinen konsultointi, jäsenyritysten kouluttaminen ja suomalaisyritysten avustaminen mitä erilaisimmissa Venäjän-kauppaan liittyvissä kysymyksissä. – Kysymysten teemat liittyvät useimmin suomalaisyritysten etabloitumiseen Venäjälle. Minulta kysytään säännöllisesti esimerkiksi tytäryrityksen perustamisesta ja sen pääomittamisesta, henkilöstöasioista, verotuksesta, siirtohinnoittelusta ja voittojen kotiuttamisesta. Myös erityyppisten sopimusten ja muiden asiakirjojen laadinta kuuluu normaaliin päivärutiiniin, Petri kuvailee työtään. Petri toimii SVKK:n juridisessa tiimissä, jonka muut kollegat työskentelevät Venäjällä. Yhteyttä pidetään nykyään useimmin sähköpostilla ja Skypellä. Yleisempien teemojen lisäksi Petri ja juridinen tiimi seuraavat tarkasti myös muita Venäjän lainsäädäntöön liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tarkan seurannan kohteina ovat erityisesti sellaiset prosessit, joilla voi olla vaikutusta suomalaisyritysten vientikauppaan tai toimintaan Venäjällä. 36 Petri Kekki Syksyn kuumat aiheet: Venäjän lainsäädäntöuudistukset ja talouspakotteet Kuluneen syksyn aikana seurannan kohteena ovat olleet esimerkiksi Venäjän henkilötietosuoja- ja työlupalainsäädäntöön liittyvät uudistukset sekä sopimus- ja yhtiölainsäädännön muutokset. Tapetille ovat vahvasti nousseet luonnollisesti myös talouspakotteet, joiden juridisista vaikutuksista Petri piti katsauksen SVKK:n marraskuussa järjestämässä ajankohtaisseminaarissa. – Suomalaisilta yrityksiltä on tullut muutamia yhteydenottoja pakotteisiin liittyen. Epäselvyyttä ovat aiheuttaneet esimerkiksi vientikiellon alaiset kaksikäyttötuotteet, eli tuotteet, joita voi hyödyntää sotateollisuudessa. Joissain tapauksissa tällaisten tuotteiden käyttötarkoitusten rajanveto on ollut hankalaa ja se on aiheuttanut joissain yrityksissä epätietoisuutta. Suomalaiset pyrkivät noudattamaan sääntöjä pikemminkin pilkuntarkasti kuin laveasti ja riskejä talouspakotteiden rikkomisesta halutaan viimeiseen saakka välttää, Petri Kekki toteaa. Pakotteiden osalta haasteellista on ollut varmistaa, ettei kauppaa käydä pakotelistalla olevien yhtiöiden tai niiden kanssa tekemisissä olevien peiteyhtiöiden kanssa. Yritysten taustojen selvittäminen saattaa olla vaikeaa, koska omistusjärjestelyt voivat joissain tapauksissa olla erittäin monimutkaisia. Kauppakumppaneiden taustojen selvittäminen saattaa muodostua haasteelliseksi erityisesti PK-yrityksissä, joissa resursseja kovin laajan selvitystyön tekemiselle ei omasta takaa välttämättä ole. Yrityksillä ei aina ole myöskään ollut selvää käsitystä siitä, kuinka laaja selonottovelvoite lopulta on. Hankaluuksia ovat joissain tapauksissa aiheuttaneet myös EU:n osin puutteelliset ohjeistukset esimerkiksi syvänmeren öljynporauksen tai arktisen alueen määrittelyssä. – Viranomaiset ovat antaneet pakotteista taustatietoa mm. ulkoministeriön järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Yritykset vaihtavat tietoa myös keskenään, joten pakotteiden alaisista yrityksistä ja niiden taustayhtiöistä on alkanut kertyä jo eräänlainen tietopankki. Selvitystoimiin on panostettu, sillä yritykset haluavat olla asiassa mahdollisimman varovaisia, Petri kertoo. Petri neuvoo, että asiassa on toimittava tarkasti, sillä pakoteasetusten rikkomisesta voi seurata sanktioita. Selonottovelvollisuutta on noudatettava omien resurssien puitteissa. Tarkkana kannattaa olla, sillä viranomaisohjeistusten mukaan viennin laillisuus on viimekädessä viejän vastuulla. Tehdyt selvitykset, tiedonhaku ja kontaktit viranomaisiin kannattaa huolella dokumentoida. Petri suosittelee, että yritysten tulisi tässä tilanteessa käydä läpi myös oma sopimuskantaansa ja tarkastaa sopimusten Force Majeure -lausekkeet. Juristin palsta – Sopimukset kannattaa tarkastaa ja tarvittaessa täydentää niitä juridisesti, jotta lausekkeet toimivat myös pakotetilanteissa. Venäjällä Force majeure -pykäliä saatetaan yleisesti tulkita hieman toisin kuin Suomessa ja muissa länsimaissa, Petri Kekki neuvoo. Harrastuksista tasapainoa arkeen Vaikka kuluneita kuukausia ovat Venäjän-kaupassa leimanneet pakotepaini ja Venäjän lainsäätäjien valmistelemat yllätykset, on Petri päässyt vuosien saatossa työskentelemään mitä erilaisimpien aiheiden kanssa. Erääksi mielenkiintoisimmaksi työtehtäväkseen Petri nimeää projektin, jossa hän pääsi olemaan mukana suomalais-venäläisen musiikkibisneksen kehittämisessä. Työtehtävä liittyi läheisesti Petrin rakkaimpaan harrastukseen, eli musiikkiin ja soittamiseen. Vapaa-ajalla lakipykälät vaihtuvatkin nuotteihin, kun kitarasta kajahtaa rouheva deltablues. Kitaran soittamista Petri on harrastanut 15-vuotiaasta asti. Kitaran lisäksi Petri tarttuu vapaa-ajallaan myös perhovapaan ja suuntaa kalastamaan Helsingin Vanhankaupunginlahdelle tai mökilleen Sysmän Tainionvirralle, josta parhaat vonkaleet kuulemma nousevat. H Tutkintakomitean vallan kasvu ja yritysten toimenpiteet sen varalle Teksti Petri Kekki P residentti Vladimir Putinin hyväksymä, 22. lokakuuta voimaan tullut muutos rikosprosessioikeudelliseen lakiin, mahdollistaa yrityksiin kohdistuvien verorikostutkintojen aloittamisen ilman veroviranomaisten aloitetta. Edellisen lain mukaan verorikosten vireillepano oli mahdollista vain näytön, eli veroviranomaisten tutkimusten perusteella. Lakimuutos antaa presidentin alaiselle tutkintakomitealle mahdollisuuden aloittaa rikosoikeudellinen prosessi myös muiden lainvalvontaviranomaisten antamien tietojen perusteella. Dmitri Medvedevin presidenttikaudella yllä mainittua lakia muutettiin niin, että syytteitä verorikoksista voidaan nostaa vain veroviranomaisten tutkimusten perusteella. Voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan presidentin alainen tutkintakomitea saa oikeuden käynnistää rikosoikeudellisen prosessin myös muiden viranomaisten ilmoituksen perusteella. Lakimuutos kohtasi vastustusta sekä hallituksessa että liike-elämässä, ja se on jatkoa useille muille viimeaikaisille liiketoimintaa vaikeuttaville laeille. Vaikutukset suomalaisten pk-sektorin yritysten toimintaan Lakimuutosta tarkasteltaessa voidaan ehkä kuitenkin todeta, että sen käytännön vaikutus suomalaisten pk-sektorin yritysten toimintaan tulee olemaan suhteellisen vähäinen. Lain mukaan viranomainen joutuu joka tapauksessa pyytämään verottajan lausunnon siitä, onko asiassa tapahtunut verorikosta vai ei. Viranomaisten toimintamahdollisuudet toki edelleen vahvistuvat, mutta mikäli jonkin yrityksen toimintaan halutaan Venäjällä puuttua, siihen löytyy jo nykyisinkin riittävä keinovalikoima. Keskimäärin suomalaistaustaisilla tytäryhtiöillä Venäjällä on kirjanpito asianmukaisesti hoidettu ja verovastuut oikea-aikaisesti täytetty ammattimaisen pääkirjanpitäjän toimesta. Duuma hyväksyi 24. lokakuuta 2014 kolmannessa käsittelyssään lain, joka mahdollistaa tietojenvaihtosopimuksen solmimisen verottajan ja yrityksen välille. Sopimuksen nojalla verottaja pääsee tutustumaan jo ennen veroilmoituksen jättämistä yrityksen tilinpäätösaineistoon ja sisäisiin tilinpäätöskäytäntöihin, sekä luomaan kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta. Tietojen mukaan yritys, joka on solminut verottajan kanssa tällaisen sopimuksen, voisi välttää ainakin kameraalisen (papereihin perustuvan) verotarkastuksen, ja joissain tapauksissa myös varsinaisen verotarkastuksen. Tällä on todellista merkitystä myös suhteessa edellä mainittuun tutkintakomitean valtuuksien kasvuun. Yritys, joka on tehnyt edellä mainitun sopimuksen verottajan kanssa, voi kaiken järjen mukaan saada verottajalta ”puhtaat paperit”, mikäli se joutuu tutkintakomitean mielenkiinnon kohteeksi ja välttää näin rikosprosessin. 37 Mahdollisuuksia Suomalaisella cleantechillä on kysyntää Venäjällä Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Shutterstock Suomesta halutaan tehdä ympäristöliiketoiminnan suurvalta, joka vie alan teknologioita ja osaamista kaikkialle maailmaan. Venäjä on yksi alan potentiaalisimmista markkinoista. Millaista kysyntää Venäjällä on suomalaisille cleantech-teknologioille ja osaamiselle? C leantechillä tarkoitetaan lyhyesti tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät samalla tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toimialaryppäästä käytetään joskus myös nimitystä ympäristöliiketoiminta. Cleantech-alan teknologiset ratkaisut sisältävät tuotteita ja osaamista muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesihuoltoon, biotalouteen sekä ympäristön hallintaan. Valtioneuvoston tänä vuonna hyväksytyn cleantech-strategian tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali suurvalta. Strategiassa todetaan, että samalla kun cleantech tuo ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen, se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä. Maailman cleantech-markkinan arvioidaan kasvavan vuosittain 7–8 prosentin vauhtia. Globaalit ympäristöteknologioiden markkinat olivat vuonna 2012 noin 1 200 miljardia euroa. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 26 miljardia euroa vuonna 2013. Kasvua edellisestä vuodesta oli viitisen prosenttia, arvioi Finpro. 38 Valtioneuvoston cleantech-strategiassa nähdään Suomen vahvuuksina erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus sekä bioenergia ja biopohjaiset tuotteet. Cleantech maabrändin kärkiteemaksi Työ- ja elinkeinoministeriön vetämälle valtioneuvoston cleantechstrategialle on asetettu kovia numeerisia tavoitteita, joiden pitäisi toteutua vuoteen 2020 mennessä. Cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto aiotaan tuplata 50 miljardiin euroon, josta viennin osuus olisi kolme neljäsosaa. Cleantechin kotimarkkina aiotaan kaksinkertaistaa noin 20 miljardiin euroon. Cleantech-yritysten määrän pitäisi nousta nykyisestä 2 000:sta 3 000:een. Samalla Suomeen luotaisiin vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto edellyttää eri hallinnonalojen tekevän pitkäjänteistä yhteistyötä sekä valittujen prioriteettitoimenpiteiden osalta että cleantechliiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisessä. Strategian mukaan cleantech täytyy nostaa maabrändin kärkiteemaksi. Investointeja täytyy edistää. Täytyy luoda erityisiä cleantech-demonstraatioympäristöjä ja perustaa eri hallinnonalat ylittävä Cleantech Finland Board. Toimintaympäristöpuolella pyritään vaikuttamaan cleantechtoimialan yleiseen kehitykseen kansainvälisillä foorumeilla. Kotimaassa nopeutetaan ja selkeytetään nykyisin hitaiksi ja monimutkaisiksi osoittautuneita luvitusprosesseja. Sääntelyä kehitetään tukemaan cleantech-innovaatioita ja tulevaisuuden osaamispohjaa varmistetaan tutkimuksella ja koulutuksella. Venäjän cleantech-ympäristö muotoutumassa Venäjällä olisi paljon tehtävää muun muassa vesihuollossa, kierrätyksessä, jätehuollossa ja energiatehokkuudessa sekä teollisuuden että asumisen osalta. Kolme teollisuudenalaa, joilla energiatehokkuutta voitaisiin Venäjällä nostaa eniten, ovat terästeollisuus, paperiteollisuus sekä sementin valmistus. Näillä aloilla energiankulutusta voitaisiin laskea merkittävästi. Esimerkiksi terästehtaissa on paljon vanhentunutta ja energiasyöppöä laitteistoa alkaen masuuneista ohjelmointiin ja hallintajärjestelmiin. Vaikka Venäjällä elettiin monia vuosia rajun talouskasvun aikaa, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ympäristö-, mm. vedenpuhdistushankkeisiin ei jostain syystä kuitenkaan satsattu suuria summia. Vuonna 2009 Venäjällä voimaan tulleen energiatehokkuuslain vaikutuksesta käytännön tasolla ei ole saatu juurikaan vielä tietoa, eikä energian kulutusta ole perinteisesti Venäjällä erityisen tehokkaasti seurattu. Yksi tämän hetken suuria haasteita on rahoituksen saatavuus. Lisäksi energiatehokkuus ja muu cleantech ovat Venäjällä pankeillekin uusi ala. Ne eivät oikein osaa arvioida, kannattaako alan hankkeita lähteä rahoittamaan vai ei. Liiketoimintakehittäjä Päivi Menard Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä kertoo, että haasteita on myös yleisessä asennemuutoksessa. Lisäksi lainsäädäntö ja säätely ovat vanhentuneita, joskin hän muistuttaa, että näillä sektoreilla muutoksia on tulossa. Lainsäädännön noudattamisen valvontaa täytyisi tehostaa. Menard nostaa esille myös vaarallisten jätteiden ympäristövastuullisen käsittelykapasiteetin riittämättömyyden. Suuria kysymyksiä ovat lisäksi muun muassa ilmaston muutos ja sen aiheuttamat metaanipäästöt ikiroudan sulaessa. Kaivosteollisuuden ympäristöriskit olisi myös saatava hallintaan. Joka tapauksessa voidaan olettaa, että Venäjän energiatehokkuus- ja jätehuoltopuolella tulee tapahtumaan tulevina vuosina paljon. Tällä hetkellä esimerkiksi kiinteistöjen talousjätteestä yli 90 prosenttia viedään kaatopaikoille käsittelemättöminä. Venäjän kaikki 15 miljoonakaupunkia painiskelevat samojen haasteiden kanssa. Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat tuovat lähiaikoina cleantechiin liittyviä infrastruktuurihankkeita kisakaupunkeihin. Mille suomalaisille teknologioille kysyntää? Suomalaisille cleantech-teknologioille ja osaamiselle on Venäjällä erittäin laaja-alaista kysyntää. LADEC Oy:n Päivi Menard kertoo, että kysyntää perinteisten metsä-, kone-, laivanrakennus- ja laiteteollisuus- sekä rakentamisosaamisen lisäksi on kestäville vesi- ja jätehuoltoratkaisuille, jätteen hyödyntämiselle raaka-aineena sekä lämpönä ja sähkönä sekä energiaa ja muille resursseja säästäville ratkaisuille palveluineen. Menard muistuttaa, että kysyntä kasvaa sitä mukaa, kun energian hinta Venä- jällä nousee ja muun muassa kun uusi jätelaki tulee voimaan. Venäjän strategisena tavoitteena on kehittää kierrätysliiketoimintaa ja nostaa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisastetta. Menard kertoo, että Venäjällä ollaan kiinnostuneita resursseja säästävistä teollisen internetin ratkaisuista ja toimialojen entistä tehokkaammasta yhteistyöstä ja resurssien jakamisesta. – Venäjä ilman muuta hyötyy siitä, että voi tutustua muiden maiden parhaisiin käytäntöihin, ympäristöteknologia- ja ympäristöosaamisratkaisuihin ja kehitteillä oleviin teollisen internetin ratkaisuihin. Nousevana teemana Menard ottaa esille biotalouden. Tällä puolella Suomessa on osaamista bioenergiassa, biomassojen sekä metsä- ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Suomessa on myös energiajärjestelmä- ja kaukolämpöosaamista, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja toimivat jakelujärjestelmät. – Venäjän täytyy paneutua myös maatalouden aiheuttamiin ympäristöongelmiin sekä vaarallisten jätteiden käsittelyyn, Menard listaa. Muuta cleantech-osaamista ja -teknologiaa, mitä Venäjälle kannattaa tarjota, ovat vaikkapa kaupunkisuunnittelu, korjausrakentaminen, kaivostoimintaosaaminen, päästöjen hallinta, elintarvikkeiden valmistusteknologia (ml. gluteenittomat ja muut erikoisruokavalmisteet) sekä edellä mainittuihin aloihin liittyvä prosessihallinta ja -teknologia. Eikä sovi unohtaa ympäristöosaamiseen liittyvää koulutusvientiä. Lahdessa monipuolista ympäristöosaamista Ympäristöteknologiat ja ympäristö- ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat kaksi kolmesta Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n painopistealueesta. LADECin EAKR-rahoitteinen Kansainvälinen vesiosaamiskeskus Pietarissa (IAWTC) eli vesialan yritysten vienninedistämishanke oli käynnissä tämän vuoden syyskuun loppuun saakka. Spin offina on syntynyt yksi vientirengas, Menard kertoo. Toiminta jatkuu LADECin ja Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin yhteisyrityksen nimissä. Yhteisyrityksen päätehtävänä on kouluttaa venäläisiä vesialan asiantuntijoita ja yliopisto-opiskelijoita. Keskus antaa myös lapsille suunnattua ympäristövalistusta. LADEC on panostanut viime vuosina myös suomalaisten jätehuoltoalan yritysten viennin edistämiseen. LADEC on työstänyt Venäjän markkinoille kehitetyn jätehuollon vientimallin, jonka ympärille on koottu yritysryhmä jätehuoltoratkaisujen toimittajia. Yhteydenotto alun perin tuli moskovalaiselta kiinteistö- ja jätehuoltoyhtiöltä. Työn alla on myös jätteenkäsittelylaitoshanke, johon etsitään investoria. H 39 tapakulttuuria Henkilökohtaiset suhteet Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Shutterstock Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti marraskuussa talouspakotteita käsitelleen ajankohtaistilaisuuden, jossa sivuttiin mm. Venäjän elinkeinoelämän rakenteita ja suuryritysten omistusja johtosuhteita. Tilaisuudessa nousi esille se, että useiden valtiollisten yritysten johdossa näyttäisi olevan paljon samoja ja toisilleen tuttuja ihmisiä. Havainto selittyy ainakin osittain henkilökohtaisten suhteiden ja sosiaalisten verkostojen vahvalla merkityksellä venäläisessä yhteiskunnassa ja liikeelämässä. T utkija Markku Lonkilan mukaan neuvostoajoilta periytyneet verkostot ovat nykyisessä yritystoiminnassa välttämättömiä sosiaalisen ja taloudellisen pääoman kannalta. Suhteiden Venäjä -kirjassa Lonkila kirjoittaa, että verkostojen rooli venäläisessä talouselämässä on suurempi kuin Suomessa muun muassa monien instituutioiden kehittymättömyyden ja niitä vaivaavan luottamuspulan vuoksi. Lonkilan huomioon voisi lisätä vielä sen, että sosiaalisten verkostojen merkitys korostuu erityisesti sellaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat lähihistoriassaan käyneet läpi merkittäviä yhteiskunnallisia muutosprosesseja. Sosiaaliset verkostot korvaavat valtiollisia instituutioita Esimerkiksi neuvostoliittolaisessa yhteiskunnassa sosiaaliset verkostot ja ihmisten lähipiirit korvasivat funktioita, joita valtiolliset instituutiot eivät kyenneet tarjoamaan tai toteuttamaan. Verkostoista tuli tärkeitä palveluiden, hyödykkeiden tai informaation vaihdon foorumeita. Kun jotkut valtion instituutioista eivät toimineet, omien verkostojen ja lähipiirin merkitys näiden funktioiden korvaajina korostui ja vahvistui. Ajan kuluessa syntyneet verkostot muovautuvat jatkuvasti ja ne muuttuvat jäsentensä sosioekonomisen aseman mukaan. Verkostot seuraavat sosiaalisessa hississä nousevia jäseniään, jotka tuovat oman lähipiirinsä ja verkostonsa mukanaan uusiin toimintaympäristöihin. Poliittisten päättäjien, virkamiesten ja yrityselämän edustajien ympärille alkaa kasvaa omasta lähipiiristä tai lähipiirin 40 suosittelemista henkilöistä muodostuva ”luotettavien kumppaneiden” verkosto. Uhkana on, että mikäli nämä verkostot ovat sulkeutuneita, voivat ne kiihdyttää vallan keskittymistä politiikassa ja korruptiota liike-elämässä. Verkostojen voimaan uskotaan Henkilökohtaisten suhteiden ja sosiaalisten verkostojen merkitystä Venäjällä tukevat useat sosiologiset tutkimukset, esimerkiksi globaali World Values Survey, ja vuonna 2012 Venäjällä toteutettu Eurobarometri-tutkimus. Näissä tutkimuksissa on selvitetty mm. kansalaisten luottamuksen tasoa henkilökohtaisiin ystäviin, tuntemattomiin henkilöihin ja instituutioihin. Tutkimuksen mukaan Venäjällä yleinen luottamustaso ihmisiin ja instituutioihin on eurooppalaisista maista alhaisimpia – vain Ranskassa ja Espanjassa se oli vielä matalampi. Venäjällä luotetaan vähiten instituutioihin ja tuntemattomiin ihmisiin ja eniten omiin henkilökohtaisiin ystäviin ja tuttaviin. Luottamuksesta kertoo esimerkiksi se, miten ihmiset ovat tottuneet toimimaan erikoistilanteissa. Esimerkiksi äkillisen rahapulan yllättäessä 44 % venäläisistä lainaa rahaa ensisijaisesti tuttaviltaan ja vain 16 % pankista. Luku on vastaava myös käänteisesti: noin 42 % venäläisistä kertoo lainaavansa säännöllisesti rahaa ystävilleen ja luottavansa siihen, että lainat maksetaan takaisin. korostuvat Venäjällä Lähipiirien merkitys näkyy tutkimusten valossa myös siinä, että venäläisten ystäväpiirit ovat keskimääräisesti laajempia kuin muissa maissa. Venäläisen lähimpään sosiaaliseen piiriin kuuluu tutkimuksen mukaan keskimäärin 25–30 aktiivista kontaktia ja joka neljännellä venäläisellä lähipiiriin kuuluvien aktiivisten kontaktien määrä on jopa 40–60 henkilöä. Mitä laajempi tuttavapiiri on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä henkilön elämänstrategiset valinnat liittyvät lähipiirin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tutkimuksen tulosten valossa Venäjällä on vallallaan paradoksaalinen tilanne siinä, että yleisen luottamustason ollessa alhainen, luottamus henkilökohtaisiin tuttuihin on korkea ja henkilökohtaisen lähipiirin merkitys elämässä suuri. Tilanne on samankaltainen myös niissä yhteiskunnissa, joissa perhesuhteet ovat traditionaalisia, perheiden koot suuria ja perheiden sisäinen solidaarisuus vahvaa. Uusi sukupolvi Verkostojen merkitys muuttuu yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Nyt tilanteeseen vaikuttavat tiedonvälityksen kehittyminen ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kasvaneen uuden sukupolven vähittäinen siirtyminen työelämään. Venäjällä vuonna 2013 tehty kyselytutkimus osoittaa, että mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä vahvemmin hän uskoo sosiaalisten verkostojen ja henkilökohtaisten suhteiden määrittävän henkilön työuraa. Nuorissa on puolestaan suhteellisesti enemmän niitä, jotka uskovat henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten koulutuksen ja työkokemuksen, vaikuttavan henkilön urakehitykseen. Tutkimuksen mukaan kaikista vastaajista peräti 64 % kertoo uskovansa, että hyvin palkattuun työtehtävään voi päästä ainoastaan tuttavuussuhteilla. Vastavuoroisesti vain 17 % uskoo, että ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi koulutustausta ja taidot, auttavat menestymään työelämässä. Nuorissa ollaan optimistisempia: 18–29 -vuotiaiden vastaajaryhmässä jo lähes 30 % uskoi koulutustaustan olevan merkittävin tekijä työelämässä menestymisessä. Muuttuvat verkostot Sosiaaliset verkostot eivät aina ole sulkeutuneita, vaan ne seurailevat elämäntilanteen muutoksia. Yksilön lähipiiri muovautuu esimerkiksi asuin-, opiskelu- ja työpaikan, tai sukulaisuus- ja ystävyyssuhteiden muuttumisen mukaan. Lähipiiri voi laajentua myös melko sattumanvaraisten ja päällepäin tarkasteltuna vähäisiltäkin vaikuttavien tapahtumien ja kohtaamisten seurauksena. Ei ole poikkeuksellista, että esimerkiksi erikoiseen tilanteeseen jouduttuaan toisilleen entuudestaan tuntemattomat henkilöt vaihtavat yhteystietojaan, alkavat pitää yhteyttä, ja lisäävät toisensa omaan ”luotettujen henkilöiden piiriin”. Potentiaalisen bisneskumppanin lähipiiriin voi päästä myös henkilökohtaisen tutustumisen kautta esimerkiksi tilanteessa, jossa välittömänä tavoitteena ei ole liikesuhteen edistäminen. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi mökkiviikonloppu, jolle liikekumppani kutsutaan nauttimaan suomalaisesta luonnosta ja sen tarjoamista aktiviteeteista. Luonnon helmassa liikeasioista puhuminen kannattaa työntää kokonaan syrjään ja keskittyä sen sijaan keskinäiseen tutustumiseen. Mikäli kaikki sujuu hyvin, on lopputuloksena yleensä se, että venäläiskumppani antaa yhteystietonsa, käskee soittamaan ”mikäli ikinä tulee mitään ongelmia” ja kutsuu vastavierailulle – tällä kertaa totisista liikeasioista puhumaan. H Luettavaa: Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch (toim.): Suhteiden Venäjä World Values Survey: worldvaluessurvey.org 41 Lifestyle Pietari polkee Teksti ja kuvat • Taneli Dobrowolski Yhä useampi pietarilainen hyppää asiointi- ja vapaa-ajanmatkoillaan polkupyörän selkään. Kaupunkiin on viime vuosina syntynyt useita pyöräilyaktivistien ryhmiä ja pyöräilystä on nopeassa ajassa tullut trendikäs harrastus ja varteenotettava liikkumismuoto. Pyöräilyn suosion kasvun ovat vihdoin huomanneet myös kaupungin päättäjät. Aktivisteja on alettu kuunnella ja Pietariin suunnitellaan ensimmäisiä pyöräteitä. T Pietarin Tweed Run 2014 erveet elämäntavat ja ekologinen elämäntyyli ovat juurtumassa hitaasti, mutta varmasti nuoren venäläisen kaupunkilaissukupolven arkeen. Tukevaa ja rasvapitoista venäläiskeittiön ruokaa tarjoavien ruokapaikkojen rinnalle on nopeasti syntynyt uusia kasvis- ja health food -ravintoloita ja kuntosalikortti alkaa löytyä yhä useammalta. Tottumusten muuttuminen näkyy myös polkupyöräilyn lisääntymisenä. Pyöräilyn terveys- ja trendihoukuttimien lisäksi osa kaupunkilaisista siirtyy pyöräilijöiksi myös ekologisista syistä. Pietarissa on 1,5 miljoonaa henkilöautoa ja liikenne tuottaa noin 80 % koko kaupungin ilmanpäästöistä. Pietarilaiset omistavat polkupyöriä yhtä paljon kuin autoja, mutta aktivistein laskelmien mukaan vain noin 200 000, eli alle neljä prosenttia kaupunkilaisista, liikkuu pyörällään säännöllisesti. Esimerkiksi Euroopan polkupyöräpääkaupungissa Kööpenhaminassa pyörällä liikkuvien kaupunkilaisten osuus on peräti 35 %. Kohti keskieurooppalaista pyöräilykaupunkia Asennemuutos näkyy, mutta keskieurooppalaiseen pyöräilykulttuuriin Pietarilla on vielä pitkä matka. Pyöräilykaupungiksi kasvamisella Pietarilla on kuitenkin hyvät edellytykset jo luonnostaan: tasainen maasto, leveät ja suorat kadut ja kaupungin visuaalinen näyttävyys suorastaan houkuttelevat pyöräilemään. 42 Vielä joitain vuosia sitten polkupyöräilevä pietarilainen oli harvinainen näky, mutta nyt pyöräilykulttuurin suosion kasvun voi huomata esimerkiksi pyöräliikkeiden, -korjaamojen ja vuokrauspaikkojen lisääntymisessä. Myös silmämääräisesti tarkastellen pyöräilijöiden määrä näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Työ- tai asiointimatkojen taittaminen polkupyörällä yleistyy, ja yhä useamman kaupan tai toimistorakennuksen edustalta voi löytää pyörätelineen. Kadut alkavat vähitellen täyttyä pietarilaisten kaupunki- ja retropyöristä ja pienistä, kokoontaitettavista fillareista. Pyöräilykulttuuria ovat herätelleet erityisesti pietarilaiset pyöräilyaktivistit, jotka kuluneiden parin vuoden aikana ovat yhdistyneet polkupyöräilijöiden kerhoiksi ja yhdistyksiksi. Eräs kaupungin suurimmista polkupyöräilijöiden kerhoista, VeloPiter, järjestää säännöllisesti yhteisajeluja ja suosittuja yöajoja Pietarin keskustassa. Kerhon suosituimmat tapahtumat keräävät jopa tuhansia osallistujia. Yhdistyminen ja näyttävät tapahtumat ovat tuoneet aktivisteille näkyvyyttä ja joukkovoimaa ja kaupungin päättäjät ja viranomaiset ovat alkaneet kuunnella heitä. Kuluneiden parin vuoden aikana eri puolille kaupunkia on rakennettu pyöräparkkeja ja erillisten pyöräilyväylien suunnittelu on aloitettu. Viime vuoden kesäkuussa joukko pietarilaisia kaupunginvaltuutettuja hyppäsi polkupyörien selkään, ajeli paikallismedian tarkkailussa näytösluonteisesti kaupungin keskustassa ja keräsi omakohtaista pyöräilykokemusta. Kaupunki on jo parin vuoden ajan tukenut pyöräilytapahtumia, kuten esimerkiksi retrohenkistä, Lontoosta esikuvansa ottanutta Pietarin Tweed Run -tapahtumaa. Viime kesänä Pietarissa alkoi toimia kaupunkipyörien vuokrausjärjestelmä. Tarkoitusta varten kaupunki rakensi sponsorirahan tuella yhteensä 30 vuokrauspistettä ja hankki niihin 500 pyörää. Pyörien vuokraus on ensimmäisten 30 minuutin osalta maksutonta. SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA Sukupolvet vastakkain Päättäjät ja viranomaiset ovat ainakin julkisesti luvanneet huomioida pyöräilyaktivistien ehdotukset kaupungin pyöräilyinfrastruktuurin kehittämisestä, mutta käytännössä näkemykset eivät aina ole kohdanneet. Erillisten pyöräilyväylien rakentamista on suunniteltu pitkään, mutta tänäkään vuonna hankkeiden toteutukselle ei kaupungin budjetissa varoja lopulta määrätty. Päättäjien ja aktivistien välisiä näkemyseroja on puitu ajoittain voimakkainkin sanankääntein paikallismedioiden palstoilla. Monien pyöräilyaktivistien mukaan useimmat kaupungin tähän mennessä totuttamista pyöräilymahdollisuuksien kohentamiseen tähdänneistä toimenpiteistä ovat olleet lähinnä kosmeettisia. Hermostuneisuutta on lisännyt myös se, että hartaasti työstettyä ja jo vuonna 2012 valmistunutta Pietarin pyöräilyliikenteen kehitys-konseptia ei vieläkään ole hyväksytty. Näkemyseroja selittänevät pitkälti sukupolvierot. Kaupungin polkupyöräistymistä, eli velosipedisaatiota ajavat tahot edustavat uutta, tässä vaiheessa vielä vähemmistössä olevaa kaupunkilaisnuorten sukupolvea, joiden elämässä terveelliset elämäntavat, ympäristön viihtyisyys ja ympäristökysymykset näyttelevät yhä merkittävämpää roolia. Samalla he ovat myös valmiita muuttamaan omia tottumuksiaan ja käytäntöjään näiden asioiden edistämiseksi. Edellistä sukupolvea edustavat päättäjät ja heidän vankimmat äänestäjänsä ovat tottuneet matkustamaan autolla. H KANSALLISET SERTIFIKAATIT GOST R GOST K UkrSEPRO BelCT Markinvest toimii yhden luukun periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon, myös selvityksen kaikista tarvittavista asiapapereista, testeistä ja muista tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-mail pekka.peltonen@markinvest.fi www.markinvest.fi, www.gost-r.fi 43 SVKK:ssa tapahtuu Finnish Business S uomalais-Venäläisen kauppakamarin Moskovassa 30. lokakuuta järjestämä Finnish Business in Moscow -tapahtuma keräsi Swissotelin konferenssikeskukseen yhteensä yli 300 osallistujaa. Rakentavassa ilmapiirissä ja kaikin puolin hyvissä tunnelmissa sujuneessa tapahtumassa oli mukana 60 suomalaista yritystä ja yli 200 venäläistä osallistujaa. Paikalla oli myös runsas joukko venäläisen median edustajia. Tapahtuman käynnisti korkean tason seminaari, johon Venäjän bisnespiirien tervehdyksen toivat Venäjän teollisuuden ja yrittäjien liiton puheenjohtaja Aleksander Shokhin sekä Renova-yhtiön hallituksen jäsen Maxim Mayorets, joka edusti myös venäläistä teknologiakeskus Skolkovoa. Suomen puolelta tilaisuudessa puhuivat alivaltiosihteeri Matti Anttonen, EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ja SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho, joka toimi myös tilaisuuden moderaattorina. Puhujien yhteisenä selkeänä viestinä oli, että kaupallinen yhteistyö ja investoinnit maidemme välillä jatkuvat. Esko Aho totesi puheenvuorossaan, että kasvu on haasteena sekä Suomessa että Venäjällä, mutta parasta liiketoimintaa on aina syntynyt kriisin keskellä. Kokkila korosti ihmisten välisten hyvien suhteiden tärkeyttä bisneksen edistäjänä. Aleksander Shokhin nosti esiin Suomen erityisen rakentavan roolin Venäjän ja EU-maiden välisissä suhteissa. Seminaarin jälkeen yritykset nousivat pääosaan kolmessa teemallisessa pitchingsessiossa, joissa ne esittelivät tuotteitaan tai palvelutarjontaansa venäläisille osallistujille. Näiden esittelytilaisuuksien aiheina olivat teollisuuden modernisaatio, rakentaminen ja cleantech sekä palvelut. Hienon ja informatiivisen päivän kruunasi networking-buffet, joka tarjosi ruuan ja juoman lisäksi erinomaisen tilaisuuden verkostoitua ja solmia uusia kontakteja. Seurustelun lomassa käyntikorttinsa jättäneiden osallistujien kesken järjestettiin myös arpajaiset, johon muhkeita palkintoja olivat lahjoittaneet Finnair, Viking Line, Stockmann, Lumene, ja Barona. Finnish Business in Moscow -tapahtuman pääkumppaneita olivat Finnair, Itella, YIT, ja Barona. Muita yhteistyökumppaneita olivat Borenius, Fortum, Konecranes, Klinkmann ja Aalto EE. Kiitos kaikille kumppaneille, osallistujille ja puhujille! Ensi syksynä Finnish Business -tapahtuma järjestetään Pietarissa. Lisätietoja tästä ja tulevasta tapahtumasta voit kysyä Maria Hartikaiselta, maria.hartikainen@svkk.fi, p. +358 10 439 1163 44 in Moscow 45 Venäjän-kaupan barometri, syksy 2014 Markkinaosuuksista halutaan pitää kiinni S Vienti Venäjälle on vetänyt selvästi heikommin kuin keväällä. Puolet vastaajista kertoi vientinsä supistuneen ja vain 16 prosenttia kertoi kasvusta, kolmanneksella vienti pysyi ennallaan (saldoluku -6 R -34). Kaupan alan yrityksillä vienti sujui parhaiten, kasvua oli 23 prosentilla ja supistumista 51 prosentilla. Teollisuusyrityksistä 15 prosenttia raportoi kasvusta ja 47 prosenttia kertoi viennin vähentyneen. Palvelualojen vienti kärsi eniten, sillä vain viisi prosenttia palveluyrityksistä kertoi viennin kasvaneen ja 56 prosentilla se supistui. Seuraavan puolen vuoden näkymät ovat myös heikentyneet. 32 prosenttia vastaajista odottaa supistumista ja 22 prosenttia kasvua. Tuonti Venäjälle on vähentynyt edelliseen mittaukseen verrattuna. Kaikista tuontia harjoittavista yrityksistä kolmannes kertoo tuontinsa supistuneen (saldoluku (2 R -28). Seuraavan kuuden kuukauden aikana tuonnin odotetaan yhä laskevan jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin edellisen puolen vuoden aikana Liiketoiminta Venäjällä kuluneiden kuuden kuukauden aikana supistui edelliseen mittaukseen verrattuna (saldoluku -4 R -29). Vastaajista 18 prosentilla liiketoiminta kasvoi ja 46 prosenttia raportoi sen supistuneen. Reilu kolmannes kertoi liiketoimintansa pysyneen aikaisemmalla tasolla. Eniten kasvua oli kaupan yrityksillä, joista 29 % prosentilla liiketoiminta kehittyi positiiviseen suuntaan. Teollisuuden ja palvelualojen yrityksistä vain 10–15 prosentilla oli kasvua. Kehitysnäkymät niin viennille kuin Venäjällä tapahtuvalle liiketoiminnalle eivät ole kovin ruusuiset, silti viidennes vastaajista odottaa kasvua. Palvelualoilla uskotaan eniten kasvuun mutta teollisuus synkistelee. Suurimpina ongelmina yritykset kokivat poliittisen tilanteen tai riskin sekä omat ja venäläisasiakkaiden rahoitusongelmat. Ruplan heikentymiseen on ilmeisesti totuttu ja rajan ylittävän tavaramäärin laskustakin johtuen tullaus ei enää ollut ykkösongelma. 46 Kuva Natali Shen uomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyn barometri vahvisti odotetusti Venäjän talouden ongelmien ja geopoliittisten tapahtumien vaikutukset Venäjän-kauppaan. Vienti Venäjälle laski ja siellä harjoitettu liiketoiminta kutistui. Numerot viittaavat vuoden 2009 talouskriisin tunnelmiin, mutta samanlaisen pessimismiin yritykset eivät ole vaipuneet. Venäjä nähdään edelleen potentiaalisena kauppakumppanina. Barometri julkistettiin 23. lokakuuta ja tiedot perustuvat syyskuun aikana tehtyihin haastatteluihin. Tutkimuksessa haastateltiin 301 SVKK:n jäsenyritystä. Barometrissa selvitettiin yritysten viennin, tuonnin ja liiketoiminnan tilannetta edellisen puolen vuoden ajalta ja odotuksia seuraavalle puolivuotisjaksolle. Muutosta kuvaava saldoluku on kasvun ja supistumisen erotus Investointeja on tehty Venäjälle entiseen malliin, eikä tulevaisuudessakaan tässä näytä olevan suuria muutoksia. Vastaajista 20–30 prosenttia suunnittelee lähinnä tytäryrityksen perustamista Venäjälle. Läsnäolo Venäjän markkinoilla koetaan tärkeäksi. Venäjän talouden kehityksen suhteen lähikuukausien odotukset ovat heikommat kuin koskaan; enemmistö vastaajista (65 %) odottaa talouden supistumista ”jonkin verran”. Venäjän markkinoiden mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä nähdään hyvinä. Enemmistö vastaajista pitää Venäjän markkinoita potentiaalisina, noin viidennes jopa erittäin potentiaalisina. Mikäli haluat tutustua tarkemmin barometrin tulokseen, löydät ne nettisivuiltamme: http://www.svkk.fi/uutishuone/lehdistotiedotteet SVKK:ssa tapahtuu Moskova esitteli investointimahdollisuuksia M oskovan talous- ja kansainvälisten suhteiden osaston kokoama delegaatio esitteli kaupungin yhteistyö- ja investointimahdollisuuksia 14. lokakuuta Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Venäläisten esityksissä tutustuttiin muun muassa Moskovan kiinteistö- ja rakennussektorin tarjoamiin investointimahdollisuuksiin ja Zelenogradin erityistalousalueeseen. Alueella toimivista yrityksistä esittäytyi nano- ja mikroelektroniikkatuotteita valmistava Mikron-yhtiö. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen puolestaan kertoi SVKK:n vienninedistämispalveluista ja suomalaisen viennin uusista mahdollisuuksista. Helsingissä järjestetyn aamupäivä-seminaarin tervehdyspuheenvuorot esittivät Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Petri Peltonen ja Venäjän federaation kaupallisen edustuston varajohtaja Valeri Shljamin. Tilaisuuteen osallistui noin 50 suomalaisyrityksen ja elinkeinoelämän organisaation edustajaa. Moskovalaisdelegaation ohjelma jatkui TEM:n alueyhteistyötyötyhmän tapaamisella. KoulutuKset kevät 2015 Katso Venäjän-kaupan kolutuksemme osoitteesta www.svkk.fi ja seuraa ilmoitteluamme! Järjestämme jatkuvasti koulutuksia ja ajankohtaiskatsauksia Venäjän liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tahtiin! 47 Näyttelyitä VeNäjällä 2015 Päivämäärä KauPunKi messut toimiala 03 - 06.02.2015 Moskova AquaTherm 2015 LVI 17 - 20.02.2015 Jekaterinburg Build Ural 2015 rakennusteollisuus 03. - 05.03.2015 Moskova Power GEN Russia2015 energia 03. - 06.03.2015 Moskova Interlakokraska 2015 pintakäsittely ja kemikaalit 24. - 26.03.2015 Pietari St.Petersburg Technical Fair 2015 metalliteollisuus, alihankinta 24. - 26.03.2015 Pietari Blech Russia2015 ohutlevy 18 - 21.03.2015 Pietari Interstroyexpo/ Aquatherm 2015 rakennusteollisuus, LVI 25. - 26.03.2015 Moskova International Private Label Show elintarvike pakkaukset, elintarvikkeet 26 - 29.03.2015 Moskova Woodenhouse, Fireplaces, Aqusalon, Garden 2015 pientalo-puurakentaminen, tulisijat, saniteettitilat, puutarha 31.3 - 03.4.2015 Moskova MosBuild 2015, 1. viikko (Design&Decor) sisustus,kylpyhuoneet,keramiikka, saunat 14 - 17.04.2015 Moskova MosBuild 2015, 2. viikko (Building&Arch.) rakennusteollisuus 21 - 23.04.2015 Moskova Mining World Russia 2015 kaivosteollisuus 24. - 26.03.2015 Moskova ExpoElectronica 2015 elektroniikka ja komponentit 21. - 24.04.2015 Moskova Transrussia 2015 kuljetus ja logistiikka 19. - 21.05.2015 Moskova VIV-Russia2015 eläinrehu, ‘Feed to Meat’ 23. - 26.06.2015 Moskova MIOGE2015 Öljy-ja kaasu 02 - 06.06.2015 Moskova CTT 2015 rakennuskoneet 19. - 22.05.2015 Pietari Energetika&Elektrotechnika 2015 energia 16. - 19.06.2015 Moskova Rosupak 2015 pakkausala 8. - 12.09.2015 Moskova Comtrans/15 hyötyajoneuvot 14. - 17.09.2015 Moskova World Foor Moscow2015 elintarvike 16 - 18.09.2015 Almaty, Kazakhstan Mining World Central Asia 2015 kaivosteollisuus 22. - 25.09.2015 Pietari NEVA2015 meriteollisuus 06. - 09.10.2015 Moskova Weldex 2015 hitsaus 20 - 22.10.2015 Tashkent, Uzbekistan Mining World Uzbekistan 2015 kaivosteollisuus 21 - 24.10.2015 Moskova Khimia 2015 kemianteollisuus 22 - 25.10.2015 Moskova Beautiful Houses 2015 puutalorakentaminen,sisustus, arkkitehtuuri 10. - 13.11.2015 Moskova MetalExpo 2015 metallintyöstö, metallurgia 24 - 27.11.2015 Moskova Woodex 2015 mekaaninen metsäteollisuus 25. - 28.10.2016 Pietari PAP-FOR 2016 pulp&paper Messupalvelujen yhteistyökumppanimme Venäjällä: www.arvelin.fi; www.entre.fi 48 SVKK:ssa tapahtuu Uusi toimittaja-tiedottaja SVKK:lle S uomalais-Venäläisen kauppakamarin tiedotustiimin palveluksessa aloitti syyskuussa uusi toimittaja-tiedottaja. Taneli Dobrowolskin toimipaikkana on SVKK:n Helsingin toimisto ja hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. uutis- ja artikkelituotanto, jäsentiedotus ja SVKK:n kotisivujen kehittäminen. Dobrowolski on aiemmin työskennellyt mm. projektipäällikkönä Venäjän markkina- ja matkailututkimuksia tuottavassa TAK Oy:ssä ja projektikoordinaattorina Suomen Itämeri-instituutissa. Venäjän kieltä ja kulttuuria hän on opiskellut Tampereen yliopistossa. – Olen seurannut Venäjän mediaa aktiivisesti lähes 20 vuotta ja julkaissut Venäjään liittyviä uutisia kymmenkunta vuotta. Alussa tein sitä pääosin harrastuksena ja myöhemmin siitä on tullut minulle mieluisaa työtä, Dobrowolski kertoo. Kotisivut: www.taneli.net Twitter: @tanelid SVKK:n hallitus on hyväksynyt kokouksissaan uusia jäseniä: Suomi: Lapin Nahka Oy, turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus InC Blue Oy, liikkeenjohdon konsultointi JS Suomi Oy, liikkeenjohdon konsultointi Tobmaxx Oy, autojen ja niiden osien ja tarvikkeiden tuonti Suomeen. Högfors Oy, metalliteollisuus Suomen Lavacenter, puupakkausten valmistus. Helmi Promotion Oy, Agentuuri Itamaa Oy, Venäjän kaupan palvelut Santa Monica Networks Oy, tietoliikenneratkaisut ja palvelut Olvi Oyj, oluen valmistus Virtual Inspiration Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Muoviteollisuus ry, muovi- ja muovituoteteollisuuden edunvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Polar-Moos Oy, koristejäkälän hankinta, jatkojalostus ja vienti Jokerit Hockey Club Oy, urheilutoiminta Prosys PMS Oy, IT-sovelluksia, IT-ohjelmistoja Arctia Shipping Oy, jäänmurtopalvelut, öljyntorjunta Rosafox Oy, turkistuotteiden valmistus Valutec Oy, koneteollisuus Suomen Urakoitsijat Oy, rakentamispalveluiden markkinointi East Consulting Oy, liikkeenjohdon konsultointi LLC RA-Stroiplan, rakennusten ja laitosten suunnittelu Kapp Inc. Oy, mainostoimistot Etelä-Savon maakuntaliitto, julkinen hallinto Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, järjestö Tikka Spikes Oy, metallilankatuotteiden valmistus Venäjä: Infort, OOO, atk-laitteistokonsultointi, Moskova SCANTRAVEL, ООО, matkatoimisto, Moskova Suvestart, OOO, rakentaminen, Pietari ALPRO, OOO, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu., Pietari Bureau Stroy Consult, OOO, rakentaminen, Pietari Erikoistalousalue Alabuga, OAO, erityistalousalue; toiminta ja hallinnointi, Moskova Zemer, OOO, muu liike-elämää palveleva toiminta, Moskova Nordea Bank, OAO, pankkitoiminta, Moskova Brand Media LLC, Moskova, mainostoimistot KS-MONTAZH OOO, Moskova, rakentaminen Svetlana-K, OOO, Korolev, maaliikenne, putkijohtokuljetus Infort OOO, Moskova, Atk-laitteistokonsultointi Scantravel, ООО, Moskova, matkatoimistot Fund for the development of construction, Pietari, rakentaminen Toivotamme kaikille uusille jäsenille onnea ja menestystä! 49 SUOMALAIS - VENÄLÄISEN KAUPPAKAMARIN VIENNINEDISTÄMISMATKOJA 2015 KaupunKi /alue nizhny novgorod Teema aiKa FIFA 2018 ja muut ajankohtaiset hankkeet 9. - 12.2.2015 Teknologia Energiasektori Pientalorakentaminen 16. - 19.3.2015 novosibirsK Teollisuus IT Energiasektori Suunnittelu ja rakentaminen Logistiikka Innovaatioyhteistyö 14. - 17.4.2015 pihKova Koneenrakennus Maatalous Rakentaminen Metsäsektori 21. - 23.4.2015 TaTarsTan: Kazan + elabuga Teollisuus Energiasektori Maatalous Kauppa Logistiikka IT Terveydenhuolto 1. - 4.6.2015 JeKaTerinburg Urallesprom-messut Teollisuus Rakentaminen Metsäsektori Jätehuolto Terveydenhuolto 22. - 25.9.2015 pieTari FINNISH BUSINESS IN SPB 2015 lokakuu 2015 Kaluga Kansainväliset investoinnit teollisuus logistiikka 8. - 10.12.2015 Komi / uhTa alue- Ja ToimialaFoorumiT Jaroslavl Business Forum 26.3.2015 mosKova Investment Forum 12.5.2015 mosKova Finnish construction in Moscow 27.5.2015 Tver Business Forum 26.11.2015 Huom! Kalenteriin saattaa tulla muutoksia, joten tarkista päivitetty tilanne aina osoitteesta http://www.svkk.fi/tapahtumat/matkat_ja_hankkeet SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto Eteläranta 10 00130 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: info@svkk.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@svkk.fi Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: info.mow@svkk.ru Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: info@spb.svkk.ru Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: info@eka.svkk.ru Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä. Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: www.svkk.fi seuraa meitä! viennin aloitus & markkinoiden avaus etabloituminen liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet koulutus- ja tietopalvelut 51 S uomalais-Venäläinen kauppakamari toivottaa kaikille lukijoilleen leppoisaa vuodenvaihdetta ja menestystä vuodelle 2015! 52
