docEsityslista 27.1.2014 (pdf)
download 
Report Transcription
Esityslista 27.1.2014 (pdf)
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Sivu 1 / 76 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 27.01.2014 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset:valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 4 Liitteet 5 6 7 8 9 1 10 2-3 11 12 4-5 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Tilapäisen valiokunnan asettaminen Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio Lasihytinrinne, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 521800, Vanttila Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100), asemakaavan muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta Espoon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman 2014-2016 tiedoksi merkitseminen Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä Valtuustokysymys leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta Espoo 16.1.2014 Timo Soini puheenjohtaja Sivu 2 3 4 6 9 12 22 34 62 66 68 70 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 1 Sivu 2 / 76 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 16.1.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr. Asia 2 Sivu 3 / 76 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 27.01.2014 Sivu 4 / 76 4624/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 324 § 11.11.2013 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee vuodeksi 2014 valtuuston puheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardssonin (SDP). Selostus Kuntalain 12 §:n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.11.2013 § 324 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2014 valtuuston puheenjohtajaksi _______________________(Kok.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi _________________________(Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi _____________________(SDP). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavaksi Markus Torkki, I varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertell ja II varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardsson. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 27.01.2014 Asia 3 Sivu 5 / 76 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2014 valtuuston puheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardssonin (SDP). Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 27.01.2014 Sivu 6 / 76 5438/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 3§ 13.1.2014 4 Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija Kalliolan (KD), 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD). Selostus Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsen Pertti Järvenpää (KD) pyytää 18.11.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävistään ja pyytää, että vuoden 2014 kaupunginhallituksen nimityksissä noudatetaan paikkajakotoimikunnan esitystä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Mikko Hintsala (Kesk.) pyytää 31.12.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä ja pyytää, että vuoden 2014 kaupunginhallituksen nimityksissä noudatetaan paikkajakotoimikunnan esitystä. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 4 Sivu 7 / 76 Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 3 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija Kalliolan (KD), 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi____________________________ (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD). Lisäksi kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle rakennuslautakuntaan ______________________. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen jäsenen Tiina Ahlforsin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Mikko Hintsala. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen viimeinen kohta jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 27.01.2014 Asia 4 Sivu 8 / 76 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija Kalliolan (KD), 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.), 3 valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) sekä 4 valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD). Lisäksi kaupunginhallitus jätti pöydälle kaupunginhallituksen edustajan valitsemisen rakennuslautakuntaan. Tiedoksi - Valittu Mikko Hintsala Pertti Järvenpää Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 27.01.2014 Sivu 9 / 76 2850/00.00.00/2013 Kaupunginhallitus 362 § 16.12.2013 5 Tilapäisen valiokunnan asettaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa, 2 valitsee valiokuntaan seuraavat viisi jäsentä ja varajäsentä, jotka ovat samat henkilöt jotka valtuusto on valinnut suhteellisten vaalien lautakuntaan: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pia Kauma (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Saana Hyrkkö (Vihr.) Maria Jungner (SDP) Yrjö Rossi (Kesk.) Simo Grönroos (PerusS/Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Mikael Eriksson (SFP) Kaarina Järvenpää (KD) 3 valitsee lautakunnan puheenjohtajaksi Pia Kauman (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Susanna Rahkosen (Vihr.) 4 päättää, että valiokunnan esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä 28.1.2013 § 13 varajäseneksi henkilö, joka työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 5 Sivu 10 / 76 Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee vain sitä lautakuntaa, jonka alainen henkilö on. Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Kuntalain 37 § koskee vaalikelpoisuuden menetystä luottamushenkilön toimikauden aikana. Mikäli vaalikelvottomuus on ollut jo silloin, kun valinta lautakuntaan on tehty, ei kuntalain 37 §:ää voida soveltaa. Kuntalain mukaiset vaihtoehdot ovat siten henkilön oma-aloitteinen eronpyyntö tai kuntalain 21 §:n mukainen luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden. Ko. lautakunnan varajäsen Maria Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota. Luottamushenkilön erottaminen kesken toimikauden Kuntalain 21 §:n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus koskisi vain osaa toimielimen jäsenistä, koskee erottamispäätös kuitenkin kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, myös varajäseniä. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Valiokunnan asettaminen Kuntalain 22 §:n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa asiaa. Tilapäinen valiokunta hoitaa kuntalain 53 §:n mukaan luottamushenkilöiden erottamista koskevan asian valmistelun eli se tekee asiasta suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Sen on kuitenkin hankittava valmisteltavanaan olevaan asiaan kaupunginhallituksen lausunto. Tilapäisen valiokunnan on perusteltava mahdollinen esityksensä luottamushenkilöiden erottamisesta eli ilmaistava mihin epäluottamus perustuu. Samoin sen on kuultava valmistelun yhteydessä asianomaisia luottamushenkilöitä hallintolain mukaisesti. Valiokunnan valintaa koskevat tasa-arvolain säännökset. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 5 Sivu 11 / 76 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 362 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa, 2 valitsee valiokuntaan seuraavat viisi jäsentä ja varajäsentä, jotka ovat samat henkilöt jotka valtuusto on valinnut suhteellisten vaalien lautakuntaan: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pia Kauma (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Saana Hyrkkö (Vihr.) Maria Jungner (SDP) Yrjö Rossi (Kesk.) Simo Grönroos (PerusS/Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Mikael Eriksson (SFP) Kaarina Järvenpää (KD) 3 valitsee lautakunnan puheenjohtajaksi Pia Kauman (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Susanna Rahkosen (Vihr.) 4 päättää, että valiokunnan esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 27.01.2014 Sivu 12 / 76 67/01.01.03/2011 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus 208 § 84 § 371 § 30.5.2011 13.6.2011 16.12.2013 6 Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi, 2 antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta. Oheismateriaali Selostus Espoon käräjäoikeuden tuomio KKOn päätös 9.12.2013 Helsingin hovioikeuden tuomio 7.6.2013 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunto 16.12.2013 Teknisen toimen johtajan tuomio lahjusrikkomuksesta reagointivaihtoehdot Ulkopuolisten tahojen kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etujen vastaanottaminen Korkein oikeus päätti 9.12.2013, ettei se myönnä Olavi Loukolle valituslupaa. Helsingin hovioikeuden 7.6.2013 Loukolle lahjusrikkomuksesta tuomitseva sakkorangaistus 60 ps jää siten pysyväksi. Kaupunginhallitus merkitsi 17.6.2013 kokouksessaan hovioikeuden tuomion tiedokseen ja totesi, että asiaan palataan, kun päätös on saanut lainvoiman. Espoon käräjäoikeus tuomitsi 26.5.2011 antamallaan päätöksellä Olavi Loukon lahjusrikkomuksesta ajalla 26.11.2004 - 20.4.2008 yhteensä 40 päiväsakkoon. Samalla käräjäoikeus hylkäsi virkavelvollisuuden rikkomisesta Loukoa vastaan nostetut syytteet. Marketta Kokkosen osalta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 6 Sivu 13 / 76 syytteet hylättiin kokonaisuudessaan. Myös Espoon kaupungin vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Hovioikeus korotti Loukon sakkorangaistuksen 60 päiväsakkoon. Jatkotoimet Asiassa voi tulla kyseeseen seuraavat jatkotoimet: viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:ssä säädetään mm seuraavaa: ”Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan. _____ Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen”. Lain 41 §:ssä puolestaan säädetään virkasuhteen purkamisesta. Lainkohdassa todetaan muun muassa, että virkasuhde voidaan purkaa päättyväksi heti vain erittäin painavista syistä. Oikeudenkäynnissä on käytännössä ollut kysymys laintulkinnasta ja rajanvedosta sen suhteen, mitä on pidettävä kiellettynä ja mitä sallittuna toimintatapana julkisen ja yksityisen sektorin välisessä kanssakäymisessä. Kyse on ollut sen arvioimisesta, miltä Loukon toiminta on ulkopuolisin silmin katsottuna näyttänyt. Lahjusrikkomus on lahjontarikosten lievin tekomuoto, eikä tuomioistuimen edes ole mahdollista tuomita viraltapanoa; sen sijaan lahjuksen ottamisesta viraltapano voidaan tuomita, jos rikos osoittaa viranhaltijan ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Törkeässä tekomuodossa viraltapano puolestaan on aina tuomittava. Louko on pitkään hoitanut moitteettomasti virkaansa Espoossa ja sitä ennen Helsingin kaupungilla. Siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole perusteltua, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 6 Sivu 14 / 76 koska Olavi Louko jää eläkkeelle viimeistään 2015, ja seuraajan valinta käynnistyy v. 2014. Kyseessä olevista matkoista on myös olemassa virkamatkamääräykset, eikä kaupunki ole kärsinyt asiassa vahinkoa. Kaupunki ei ole lahjusrikkomusten osalta ollut oikeudenkäynnissä asianomistajan asemassa. Kaupunki ei myöskään ole missään asian käsittelyvaiheessa katsonut aiheelliseksi pidättää Loukoa virantoimituksesta, vaikka jutun faktat ovat käytännössä olleet koko ajan tiedossa. Loukon menettely ja nyt saama sakkorangaistus eivät osoita niin vakavaa virkamiehen velvoitteiden rikkomista, että asiassa olisi syytä ryhtyä irtisanomistoimenpiteisiin puhumattakaan virkasuhteen purkamisesta. Espoon kaupunki toimii verkostomaisesti, ja johdolta edellytetään tiivistä yhteistyötä esimerkiksi tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa. Espoo on tarkistanut matkustamiseen ja edustamiseen liittyvän ohjeistuksen ja ne on käyty läpi koko organisaatiossa. Mahdollisia puolisoiden kuluja koskevia ohjeistuksia on myös tehty. Nämä matkustamista, edustamista ja puolisoiden kuluja koskevat ohjeistusten tarkentamiset on luonnollisesti käyty läpi myös Olavi Loukon kanssa. Täsmennetty ohjeistus koskee siten myös Loukoa, joten hänen erillinen työnjohdollinen huomauttamisensa tai varoittamisensa, nyt kyseessä olevan lahjusrikkomustuomion johdosta, tarkoittaisi käytännössä vain muistuttamista nykyohjeistuksen noudattamiseen. Asia ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Espoossa on edelleen tarkoitus tarkentaa matkustamiseen liittyvää päätöksentekoa. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa virkamatkamääräys ja kaikki matkaan liittyvät kulut kohdentuvat keskenään. Samalla laaditaan matkustussääntö, johon pyritään keräämään kaikki matkustamiseen liittyvä oleellinen ohjeistus. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2011 § 208 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi Espoon käräjäoikeuden tuomion 26.5.2011, jossa teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tuomittu sakkorangaistukseen ja jossa osa syytteistä on hylätty, 2 päättää, ettei kaupunki omalta osaltaan asianomistajana valita tuomiosta, ellei se ole asian mahdollisessa jatkokäsittelyssä puhevallan säilyttämisen kannalta tarpeen, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 6 Sivu 15 / 76 3 toteaa, että kaupungin virkamatkoja koskevaa ohjeistusta on syytteen nostamisen jälkeen täsmennetty. Kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä vielä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen, 4 ehdottaa, että valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Käsittely Kaupunginhallitus kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa, jonka jälkeen tämä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tämän jälkeen pidettiin tauko. Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia asian käsittelyn puolueettomuudesta ja esteellisyyksien selvittämisestä sekä tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi, mikäli henkilö ei itse vetäydy asian käsittelystä. Puheenjohtaja pyysi esteellisiä poistumaan asian käsittelyn ja päätöksen teon ajaksi. Puheenjohtaja Hertellin kannattamana ehdotti, että valtuuston II varapuheenjohtaja Kurt Byman on esteellinen hallintolain 28 § 1 mom. 7kohdan perusteella, koska Bymania on pidettävä Loukon julkisena vihamiehenä mm. hänen valtuustossa esittämien lausumiensa johdosta ja siten luottamus hänen puolueettomuuteensa tässä asiassa on vaarantunut. Koska Byman vastusti puheenjohtajan ehdotusta, puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen on äänestettävä asiasta. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Byman poistui kokouksesta. Hertell Huhdan kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset päätösehdotuksen kohtiin 3 ja 4: ”Kohtaan 3 lisätään seuraavaa: …virkamatkoja ja -vieraanvaraisuuden vastaanottoa - koskevaa ohjeistusta, kohta 4 muutetaan seuraavaksi: ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi Espoon käräjäoikeuden tuomion 26.5.2011, jossa teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tuomittu sakkorangaistukseen ja jossa osa syytteistä on hylätty”. Huhta Häggmanin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 6 Sivu 16 / 76 ”Kohta 4 muutetaan seuraavaksi: ehdottaa, että Espoon henkilöstösäännön 14 §:n ja 9 §:n mukaisesti siirretään valtuuston arvioitavaksi, antaako Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus aihetta enempiin toimenpiteisiin.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että ei ota Huhdan ehdotusta käsittelyyn, koska se on kuntalain 53 §:n vastainen. Puheenjohtaja totesi, että Hertellin ehdotusten johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Hertellin kohtaan 3 tehdystä ehdotuksesta ja sen jälkeen kohtaan 4 tehdystä ehdotuksesta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Hertellin kohtaan 3 tehdyn muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Hertellin kohtaan 4 tehdyn muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto 13.6.2011 § 84 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Käsittely Ennen tämän asian käsittelyn aloittamista valtuusto kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa. Kuulemisen jälkeen Louko poistui esteellisenä (Hallintolaki 28 1 mom. 1-kohta) valtuustosalista tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Laakso Rossin ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: ”.. ja että kaupunginhallitus on virkamatkoja koskevaa ohjeistusta syytteen nostamisen jälkeen täsmentänyt, ja että kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen.” Elo Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: ”Käräjäoikeuden tuomioon viitaten valtuusto kiinnittää Olavi Loukon huomiota huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa.” Kuusisto Savolan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 6 Sivu 17 / 76 ”4) Valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen ja sen konserniojaoston nimittämään viipymättä Länsimetro Oy:lle uuden hallituksen, jonka toimintaan toimialajohtaja Louko ei osallistu. ” Savolan Bymanin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: ”Valtuusto 1 toteaa, että oikeuden langettama tuomio yleensä antaa aihetta toimenpiteille 2 toteaa, että Olavi Loukon nyt esiin tullut, monta vuotta jatkunut toimintatapa on omiaan merkittävästi aiheuttamaan luottamuspulaa. Espoon imagon säilyttämisen kannalta on tärkeää, että tuomion saanut vähintäänkin siirretään toisiin tehtäviin.” Mauriala Almqvistin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Valtuusto edellyttää, että toimialajohtaja Olavi Loukon luottamuksen viranomaistoiminnassa heikennyttyä käräjäoikeuden lahjusrikkomustuomiossa toteamien syiden johdosta ja tuomion sekä sen perustelujen saaman yleisen julkisuuden johdosta, tulee kaupunginhallituksen käynnistää kiireellisenä päätösasiana Olavi Loukoa kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 24 §:n 3. momentin mukaisesti kuullen esityksen valmistelu valtuustolle Olavi Loukon siirtämiseksi vuoden pituiseksi määräajaksi kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti Espoon kaupungin toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle tässä tilanteessa sopivana, ja jossa hänen varsinainen palkkansa ei vähene.” Lahtinen Juvosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: ”Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistuksen täsmentämisen lisäksi huolehtii myös siitä, että sääntöjä ja ohjeita noudatetaan.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja teki seuraavan käsittelyjärjestysehdotuksen: ensin äänestetään vastakkain Maurialan ja Savolan ehdotusten kesken ja sitten voittanut ehdotus asetetaan kaupunginhallituksen pohjaehdotusta vastaan ja sitten äänestetään lisäyksistä ja sitten toivomuksesta. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 6 Sivu 18 / 76 Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Maurialana ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Savolan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 17 äänellä 4 ääntä vastaan ja 46 äänestäessä tyhjää hyväksyi tässä äänestyksessä Maurialan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämän jälkeen äänestettiin edellisen äänestyksen voittajan ja pohjaehdotuksen kesken. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Maurialan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 10 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi lisäykset: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laakson lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Elon lisäysehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 22 ääntä vastaan ja 7 äänestäessä tyhjää hylkäsi Elon lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kuusiston ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kuusiston ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 6 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kuusiston ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 6 Sivu 19 / 76 Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi toivomus. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lahtisen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että kaupunginhallitus on virkamatkoja koskevaa ohjeistusta syytteen nostamisen jälkeen täsmentänyt, ja että kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistuksen täsmentämisen lisäksi huolehtii myös siitä, että sääntöjä ja ohjeita noudatetaan. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 371 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. Samalla valtuusto toteaa, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Käsittely Asia käsiteltiin § 378 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa, jonka jälkeen tämä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tämän jälkeen pidettiin tauko. Puheenjohtaja Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: ”Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 6 Sivu 20 / 76 2 antaa Olavi Loukolle vastaisen varalle huomautuksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta.” Elo Gestrinin ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon palautusehdotuksen. Elo Gestrinin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylännen Elon pöydällepanoehdotuksen. Gestrin Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ”1 merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. 2 antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään puheenjohtajan ja Gestrinin ehdotusten välillä ja tässä äänestyksessä voittanut ehdotus asetetaan vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 äänellä äänestäneen Gestrinin ehdotuksen puolesta. Tämän jälkeen äänestettiin esittelijän ja Gestrinin ehdotuksen välillä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 6 Sivu 21 / 76 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Gestrinin ehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi, 2 antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 27.01.2014 Sivu 22 / 76 606/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 12 § 132 § 137 § 374 § 23.1.2013 4.9.2013 11.9.2013 16.12.2013 7 Lasihytinrinne, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 521800, Vanttila Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh. 043 825 3628 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 24.1.2011 päivätyn ja 11.9.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800. Oheismateriaali Selostus Tapahtumaluettelo Kaavamääräykset Ajantasa-asemakaava Kaavakartta Kaaviokuvat Kauklahden keskeisten osien suunnitelmista 2006 ja 2011 Lasihytinrinne-asemaakaavan jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, muistio 10.9.2013 Kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän tuntumassa rantaradan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan Kauklahden keskeisten osien kehittämistyön mukaisesti tarvittavien kaupallisten palveluiden toteuttaminen Vanttilan alueelle sekä muutetaan teollisuusalueen korttelin (Lumene Oy) merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaava-alueen pinta-ala on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 37 400 k-m2. Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on nykyisellään toteutunut vajaa 19 200 k-m2 (Lumene Oy korttelissa 43004). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 7 Sivu 23 / 76 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB, muutos - Vantsby I B, ändring, asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotus, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800. Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä sekä Hufudstadsbladetissa 23.12.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-aluetta koskeva erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 17.1.2011. Alueen kuvaus Lasihytinrinteen asemakaava-alue sijaitsee Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävän Kauklahdenväylän varressa. Alue sijoittuu Kauklahden vanhan keskustan eteläpuolelle Vanttilan teollisuusalueen luoteisosaan. Kaavoitettava alue on kooltaan n. 8,2 ha. Asemakaava- ja asemakaavan muutosalue käsittää Hyttimiestarintien ja Kauklahdenväylän välisen liittymäalueen, osia Mänkimiehentien, Hyttimestarintien ja Lasihytin katualueista sekä korttelit 43003, 43004 ja 43060. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 7 Sivu 24 / 76 Hyttimestarintien liittymän itäpuolinen alue on rakentamaton ja vailla lainvoimaista asemakaavaa oleva alue. Liittymän länsipuolinen alue on toistaiseksi rakentamatonta teollisuuskorttelialuetta paikoitusvarauksineen. Hyttimestarintien ja Lasihytin välissä oleva alue on jo rakennettua teollisuusaluetta ja tontilla sijaitsee Lumene Oy:n tehdasrakennuksia. Kyseisen kiinteistön kaikkea rakennusoikeutta ei kuitenkaan ole toistaiseksi käytetty. Liikenne Kaava-alueen katuverkon muodostavat kokoojakatu Hyttimestarintie sekä siihen liittyvät tonttikadut Lasihytti ja Mänkimiehentie. Hyttimestarintie liittyy kaava-aluetta rajaavaan Kauklahdenväylään, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n välinen pääväylä. Suunnittelualueen kohdalla Kauklahdenväylä on 1+1-kaistainen maantie ja sen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli syksyllä 2011 noin 13 600 ajon./vrk. Hyttimestarintien ja Kauklahdenväylän välinen liittymä on valo-ohjaamaton T-liittymä, joka on nykytilanteessa ruuhkautunut. Hyttimestarintien liikennemäärä oli syksyllä 2011 noin 1 800 ajon./vrk. Vuonna 2007 tehdyn Kauklahdenväylän kehittämisselvityksen sekä vuonna 2012 tehdyn Kauklahdenväylän välin Kehä III - Kurttilantie tilavaraussuunnitelman mukaan Kauklahdenväylä parannetaan 2+2 -kaistaiseksi ja Hyttimestarintien liittymä toteutetaan 2-kaistaisena kiertoliittymänä. Ensimmäisessä vaiheessa liittymä muutetaan 1-kaistaiseksi kiertoliittymäksi, joka parantaa liittymän sujuvuutta. Seudullinen pyöräilyn ja jalankulun pääreitti kulkee Kauklahdenväylän pohjoispuolella. Yhteys Kauklahden asemalle ja Kauklahden keskustaan kulkee Hyttimestarintietä pitkin Hansaportin ja Espoonjoen ylittävän sillan kautta. Alueen eteläpuolella sijaitsee Kauklahdenväylän alittava yhteys Kurttilantien pohjoispuolella. Espoonjoen varressa kaava-alueen ulkopuolella kulkee ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen pääulkoilureitti. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin kehitettäväksi keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi (C), jolle saa sijoittaa asumista sekä hallinto-, toimisto, palvelu- koulutus- ja myymälätiloja, muttei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alue ulottuu Espoonjoen molemmin puolin käsittäen sekä Kauklahden vanhaa keskusta-aluetta että Vanttilan teollisuusalueen pohjoisosan. Vähäiseltä osin kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueeksi merkitylle alueelle T/y. Merkintä sallii suuria varasto- ja myyntitiloja vaativan alueelle Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 7 Sivu 25 / 76 soveltuvan kaupan sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työpaikkojen sijoittumisen alueelle. C-alue on pääosin ja T/y-alue kokonaisuudessaan osoitettu kehitettäviksi alueiksi. Nyt laadittu asemakaava asemakaavanmuutoksineen on yleiskaavan sekä maakuntakaavan mukainen. Alueella on pääosin voimassa Vanttila I B asemakaava lukuun ottamatta Hyttimestarintien ja Mänkimiehentien rajaamaa eteläisintä osaa, jolla ei ole lainvoimaista asemakaavaa. Vanttila I B asemakaavassa kortteli 43003 on TT-1 teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä LPA autopaikkojen korttelialuetta. Kortteli 43004 on TT-1 teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kyseisten korttelialueiden tehokkuusluku on e = 0,65. Kortteleiden väliset alueet on esitetty katualueiksi. Hyttimestarintien ja Mänkimiehentien rajaama korttelialue on ollut aiemmin osana Åminnen asemakaavaehdotusta. Kyseinen asemakaava on ollut nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 1.12.2008 - 5.1.2009. Nähtävilläolon jälkeen korttelialue 43060 on erotettu Åminnen kaavasta ja liitetty osaksi tätä kaava-aluetta, jotta kaupalliset selvitykset ja liikenteen toimivuus voidaan selvittää kokonaisvaltaisemmin. Maanomistus Ruokakesko Oy omistaa korttelialueen 43003 ja Kiinteistö Oy Espoon Lasikuja 2 c/o Kiinteistömanagement J. Juhola omistaa korttelin 43004. Kaavoittamaton alue (kortteli 43060) on osittain Espoon kaupungin omistuksessa, lisäksi osan alueesta omistaa Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy c/o Asuntosäätiö. Katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 11.2 - 12.3.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä yksitoista lausuntoa ja kannanottoa. Yhtään muistutusta ei saatu. Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteinä. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon johdosta on tehty selvitystyö Lasihytinrinne-asemakaavan onnettomuusvaarojen turvallisuustarkastelu (Gaia Consulting Oy), koska Lumene Oy on Seveso II-direktiivin mukainen suuronnettomuusvaarallinen laitos. Turvallisuustarkastelun riittävyyttä sekä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kaavamerkintöjen ja - määräysten osalta arvioitiin 24.6.2013 järjestetyssä konsultaationeuvottelussa, johon osallistuivat TUKES:n, ELY-keskuksen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, kaupungin ympäristökeskuksen sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 7 Sivu 26 / 76 Turvallisuustarkastelussa merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin Lumene Oy:n aerosolivaraston tulipalo. Konsultaationeuvottelussa sovittiin, että varotoimenpiteenä kortteliin 43004 merkitään mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia merkittävästi rajoittava moreeni- ja kalliomuodostuma osaalueena ge-1, ja korttelissa 43003 kielletään ikkunoiden sijoittaminen korttelin 43004 puoleiseen julkisivuun. Lisäksi ELY-keskus halusi turvallisuustarkastelua täydennettävän vielä Kuusakoski Oy:n prosessikuvauksella. Täydennetty versio turvallisuustarkastelusta valmistui 20.8.2013, eikä se antanut uutta aihetta kaava-asiakirjojen tarkistamiseen. Myös ELY-keskus piti täydennystä riittävänä. Viranomaisten mukaan tehtyjen tarkennusten jälkeen kaavan jatkokäsittelylle ei ole estettä. Viranomaisten mukaan uusia lausuntoja ei tarvita. Ehdotusaineiston nähtävilläolon jälkeen asemakaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty seuraavia teknisluoteisia tarkistuksia: - kortteliin 43060 on merkitty johtokuja olemassa olevalle 400 A/1976 vesijohdolle - kortteliin 43003 on merkitty varaus isolle alueelliselle kierrätyspisteelle - kaavakarttaan on merkitty aluevaraukset hulevesien käsittelemistä varten (hu-1) kortteliin 43003 - istutettavalle alueenosalle rakennettavaa kivimuuria koskevaa kaavamääräystä on tarkennettu niin, että muuria on mahdollista aukottaa siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvalliselta ilmeeltään selkeä ja yhtenäinen - tarkennettiin, että rakennusten yhteyteen sijoitettavat muuntamotilat tulee sijoittaa katutasoon (14 §) - liikennejärjestelyihin sidottua ajoitusmääräystä on tarkennettu lisäämällä korttelinumero 43003 (17§) - hulevesimääräyksiä on tarkennettu siten, että mitoitusvaatimus koskee korttelia 43004 vain uudisrakentamisen osalta (18 §) - Espoonjoen tulvimisriskiin liittyvää määräystä on tarkennettu määrittelemällä alin korko +5.00 mpy, jolla vesi voi vaurioittaa rakenteita (20 §) - muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue sm-1 on poistettu korttelista 43003 Espoon kaupunginmuseon luvalla. - kortteliin 43003 on lisätty merkintä, jolla kielletään ikkunoiden sijoittaminen korttelin 43004 puoleiselle julkisivulle - korttelissa 43004 TY-1 merkintä on päivitetty merkinnäksi T-1/kem, joka ilmaisee että korttelialueella valmistetaan tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja. Samalla määräyksestä on poistettu asumisen salliva merkintä. - kortteliin 43004 on lisätty osa-aluemerkintä ge-1, jolla osoitetaan moreeni- ja kalliomuodostuma, joka suojaa naapurikortteleita korttelissa 43004 sijaitsevan aerosolivaraston mahdollisessa onnettomuustapauksessa rajoittaen merkittävästi onnettomuuden vaikutuksia - pysäköintinormista (1 §) on poistettu kohta ”2 autopaikkaa asuntoa kohti” tarpeettomana. Tehtyjen tarkistusten katsottiin olevan luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavan muutosehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 7 Sivu 27 / 76 nähtäville. Myös kaavan rakennusoikeus on pysynyt ennallaan tarkistusten jälkeen. Korttelin 43004 maanomistajaa Kiinteistö Oy Espoon Lasikuja 2 c/o Kiinteistömanagement J. Juholaa ja toimijaa Lumene Oy:tä on kuultu vielä MRA 32 § mukaisella kuulemiskirjeellä (4.7.–26.7.2013) ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Muistutuksia ei saatu. Asemakaavaehdotus asemakaavanmuutosehdotuksineen Asemakaavoittamaton korttelialue 43060 Mänkimiehentien ja Kauklahdenväylän välissä on esitetty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1) ja sille on osoitettu n. 2 700 k-m2 rakennusoikeutta. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,30. Kaava sallii korttelialueelle myös alle 50 % rakennusoikeudesta päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Toistaiseksi korttelissa 43060 ei ole tiedossa konkreettista hanketta eikä näin ollen myöskään hankeen toteuttamisaikataulu ole tiedossa. Osalla korttelia 43060 sijaitsee muinaismuistolailla suojeltua Kurtbyn historiallista kylämäkialuetta (säilyneisyysluokka on 1), joka on huomioitu kaavamerkinnällä sm-1. Vanttila I B asemakaavan mukainen teollisuusrakentamiselle (TT-1) osoitettu korttelialue 43003 muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KMK-1), jolle on osoitettu 7 000 k-m2 rakennusoikeutta myymäläkeskittymää varten. Kortteliin saa toteuttaa yhden alle 2 000 k-m2 suuruisen päivittäistavarakaupan myymälän ja pienempiä myymälöitä tai muita palvelutiloja kahteen kerrokseen. Ikkunoiden sijoittaminen korttelin 43004 puoleiseen julkisivuun on kielletty kaavamerkinnällä varotoimenpiteenä naapurikorttelissa tapahtuvan mahdollisen suuronnettomuuden varalta. Lisäksi kortteliin 43003 tulee sijoittaa alueellinen kierrätyspiste sekä tarvittaessa polttoaineen jakelupiste. Kaavanmuutoksella korttelialueen 43003 rakennusoikeus vähennee runsaan 600 k-m2 verran. Uhanalaisen keltamataran säilyminen on turvattu kaavamääräyksellä. Osalla korttelia 43003 sijaitsee muinaismuistolailla suojeltua Mulby-Nissin kylämäkialuetta, mutta Mikroliitti Oy:n tekemässä muinaisjäännöksen koekaivauksessa keväällä 2013 osoittautui, ettei korttelialueelta löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä. Näin ollen kaavaehdotusvaiheessa ollut sm-1 -merkintä on poistettu kaavakartasta Espoon kaupunginmuseon luvalla. Korttelin 43004 osalta kaavamerkintöjä on saatettu paremmin nykypäivää vastaaviksi ja kaavamuutos mahdollistaa nykyisen lainvoimaisen asemakaavan mukaisen toiminnan jatkamisen sellaisenaan. Koska korttelissa sijaitseva Lumene Oy:n tehdas on luokiteltu Seveso II -direktiivin mukaiseksi suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi, on käyttötarkoitus muutettu T-1/kem-merkinnäksi ja samalla poistettu kaavamääräyksistä asumisen salliva merkintä direktiivin vastaisena. Lisäksi kaavamerkinnällä on osoitettu korttelialueella sijaitseva moreeni- ja kalliomuodostuma, joka suojaa naapurikortteleita tässä korttelissa sijaitsevan aerosolivaraston mahdollisessa onnettomuustapauksessa rajoittaen merkittävästi onnettomuuden vaikutuksia. Myös toistaiseksi vielä toteutumaton rakennusoikeus ja laskennalliset autopaikat ovat edelleen toteutettavissa kyseiselle korttelialueelle. Korttelissa 43004 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 7 Sivu 28 / 76 rakennusoikeuden määrä säilyy ennallaan (n. 27 700 k-m2). Tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,65. Korttelin rakennusoikeudesta saa kaavamuutoksen myötä olla enintään 45 % varastotiloja ja liike- ja toimistotiloja enintään 15 %. Lisäksi kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on huomioitu kaikissa kortteleissa hulevesien asianmukainen käsittely, Espoonjoen tulvariskin huomioiminen rakentamiskoron avulla, kaupunkikuvalliset tavoitteet, istutettavat alueet, tarvittavat muuntamotilat ja johtovaraukset ym. tärkeät seikat. Kortteleiden väliset alueet on esitetty katualueiksi. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Alueelle on laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Lasihytinrinne, asemakaava muutoksineen; kaupallisten vaikutusten arviointi (Entrecon Oy 2011), Lasihytinrinteen asemakaava-alueen ympäristövaikutusselvitys (WSP Finland 2012), Hulevesitarkastelu – Lasihytinrinne - Espoo Kauklahti (Vahanen environment Oy 2013), Espoo Kauklahti - Muulo (Mulby) Niss muinaisjäännöksen koekaivaus (Mikroliitti Oy 2013), Lasihytinrinne – Kauklahti - Korttelisuunnitelma - kortteli n:o 43003 (L Arkkitehdit Oy, entinen Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja muut konsultit 2013) sekä Lasihytinrinne-asemakaavan onnettomuusvaarojen turvallisuustarkastelu (Gaia Consulting Oy 2013). Lisäksi Kauklahdenväylälle välille Kehä III - Kurttilantie on laadittu vuonna 2012 tilavaraussuunnitelma sekä vuonna 2011 tiesuunnitelma, joka sisältää parantamisen 1. vaiheen. Viranomaisneuvottelutarvetta ELY-keskuksen kanssa ei todettu olevan, mutta työkokouksessa ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että heiltä pyydetään lausunto sekä valmisteluaineisto- että ehdotusvaiheessa, ja näin on tehty. Lisäksi 24.6.2013 pidettiin konsultaationeuvottelu turvallisuustarkastelun tulosten käsittelemiseksi, jonka jälkeen turvallisuustarkastelua on vielä ELY-keskuksen toiveesta täydennetty Kuusakoski Oy:n osalta (ks. kappale MRA 27 §:n mukainen kuuleminen). Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 28.2.2011 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 12 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 7 Sivu 29 / 76 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lasihytinrinteen asemakaavasta, alue 521800, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 24.1.2011 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavamuutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800, 3 pyytää asemakaavasta muutosehdotuksineen tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun alussa esittelijä poisti teknisenä korjauksena korttelin 43003 (KMK-1) sm-1 -merkinnän eteläpuolelle sijoitetun rakennusalan rajaan velvoittavan rakentamisen (nuoli-merkintä) sekä maanalaista johtoa varattu alueenosa-merkintää jatketaan kuulumaan: ”siirron jälkeen johdolla varautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen mikäli muut korttelia koskevat rajoitteet eivät sitä estä”. Todettiin että korjaukset tehdään liitekarttaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. lausunnot ja mielipiteet on annettu Lasihytinrinteen asemakaavasta, alue 521800, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 24.1.2011 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavamuutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800, 3 pyytää asemakaavasta muutosehdotuksineen tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.9.2013 § 132 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 7 Sivu 30 / 76 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 521800, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 24.1.2011 päivätyn ja 26.8.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68 euroa, eli yhteensä 2326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että: - listatekstin ingressi muutetaan kuulumaan: Kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän tuntumassa rantaradan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan Kauklahden keskeisten osien kehittämistyön mukaisesti tarvittavien kaupallisten palveluiden toteuttaminen Vanttilan alueelle sekä muutetaan teollisuusalueen korttelin (Lumene Oy) merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaava-alueen pintaala on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 37 400 k-m2. Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on nykyisellään toteutunut vajaa 19 200 k-m2 (Lumene Oy korttelissa 43004). - kaavamääräyksen (1 §): poistetaan pysäköintinormista kohta ”2 autopaikkaa asuntoa kohti” tarpeettomana, koska asumisen salliva määräys poistettiin ehdotusvaiheen jälkeen korttelista 43004. Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman esitti jäsen Pöntysen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 11.9.2013 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia päätettiin jättää yksimielisesti pöydälle seuraavaan 11.9.2013 pidettävään kokoukseen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 7 Sivu 31 / 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.9.2013 § 137 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 521800, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 24.1.2011 päivätyn ja 26.8.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68 euroa, eli yhteensä 2 326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että kohtaan selostus lisätään: "Asemakaavaehdotuksen oheismateriaaliin lisätään lautakunnalle pöydällä olon aikana toimitettu tiivistelmä, joka sisältää kaaviokuvat Kauklahden keskeisten osien kokonaisselvityksestä (2006) ja Kauklahden keskeisten osien kehittämistyöstä (2011) sekä Lasihytinrinne-asemakaavan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksistä laadittu muistio (nykytila 2013 ja suunnitelmat). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että: - lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: ”edellyttää, että kaava-alueelle sijoittuvien kaupallisten palvelujen asiointiliikenteen turvaamiseksi toteutetaan palvelujen valmistumisen yhteydessä riittävän hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet lähialueelta.” - lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: ”korostaa asemakaavan mahdollistaman polttoaineen jakelupisteen merkitystä Kauklahden ja sen lähialueiden palveluverkon kannalta.” Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän tekemät korjaukset ja hänen tekemänsä muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja liitteessä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 7 Sivu 32 / 76 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti ottaa asian käsittelyyn sekä päätti, että 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 521800, 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 24.1.2011 päivätyn ja 26.8.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800, 4 edellyttää, että kaava-alueelle sijoittuvien kaupallisten palvelujen asiointiliikenteen turvaamiseksi toteutetaan palvelujen valmistumisen yhteydessä riittävän hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet lähialueelta, 5 korostaa asemakaavan mahdollistaman polttoaineen jakelupisteen merkitystä Kauklahden ja sen lähialueiden palveluverkon kannalta, 6 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68 euroa, eli yhteensä 2 326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 374 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Ruokakesko Oy:n kanssa allekirjoitetun maankäyttö- ja esisopimuksen sekä Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:n kanssa allekirjoitetun esisopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 24.1.2011 päivätyn ja 11.9.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 7 Sivu 33 / 76 piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 27.01.2014 Sivu 34 / 76 664/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 9§ 25 § 35 § 43 § 319 § 156 § 7§ 91 § 375 § 2.2.2011 16.3.2011 29.2.2012 14.3.2012 12.11.2012 10.12.2012 23.1.2013 29.5.2013 16.12.2013 8 Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 Silja Savolainen, puh. 046 877 3000 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo Kaavamääräykset 1 Kaavamääräykset 2 Kaavakartta Havainnekuva Ajantasa- asemakaava Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 - 18.8.2010 osa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 18.8.2010 osa 2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Selostus 27.01.2014 Asia 8 Sivu 35 / 76 Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla 4 000 kem2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 kem2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle 30 050 kem2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 - 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2012. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 36 / 76 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä 30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 ja 6.11.2009. Valmistelijatietoja ja kaupungin yhteystietoja päivitettiin 2.4.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Lommilalle esitetään enimmäismitoitusta päivittäistavarakaupalle (10 000 k-m²). Maakuntavaltuusto hyväksyi 20.3.2013 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Voimassa oleva yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen. Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005 - 64007 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984. Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 37 / 76 toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). MRA 32 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.1.2013 Lommilan asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen mukaisesti 4 000 kem2:iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 §:n mukaisesti nähtävillä 11.2.–12.3.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja. Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin ja korjattiin saadun palautteen perusteella. Aikaisemmat päätökset Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011–2020. Jaosto päätti, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 38 / 76 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011 - 2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela – asema – Lommila -akseli. Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä. Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville 26.1.2009. Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua. Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.2.2011. Asia jätettiin pöydälle kokouksissa 2.2.2011 ja 2.3.2011. Kokouksessa 16.3.2011 hyväksyttiin esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 39 / 76 Kokouksessaan 14.3.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus 12.11.2012 hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien toimenpiteiden jälkeen. Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 10.12.2012 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.1.2013 asettaa valtuuston päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Mitoitus ja ajoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2. Erilliselle hotelli- ja toimisto- ja liikerakentamiselle varataan 29 500 kem2. Liikuntapalveluille osoitetaan 5 500 kem2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään 4 000 kem2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja varastorakennuksille varataan 30 050 kem2 omalla korttelialueellaan. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä 175 050 kem2. Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin 110 000 kem2. Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen aluetehokkuus on ea=0,50. Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään 60 000 kem2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 kem2. Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 40 / 76 Kaupunkirakenne Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan kaupunkirakennetta ja palveluja. Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm. asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo–Salo-oikorata ja pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman risteysaseman. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen. Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 41 / 76 pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen säilyttämiseksi. Korttelin 64006 (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana, jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa. Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä Glåmsinjoelle. Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua palvelevia tiloja. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla olevat aukiot toisiinsa. Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja. Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä. Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 42 / 76 Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan mukaisen rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen. Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi – Lommila - Espoon keskus – Suurpelto – Tapiola Espoon raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty. Pyöräily ja jalankulku Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään jalankulku- ja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille. Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi, Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 43 / 76 Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon, yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa. Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa. Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat: - Espoontie 2+2 - Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu 2+2 - yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana - Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään - Nimismiehenpellon yhteys - Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä - Lommilan sisäiset yhteydet. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat. Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 44 / 76 pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva. Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen liikennesuunnittelun yhteydessä. Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen (Ympäristövaikutusselvitys, 2012) Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta. Energia Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma. Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja – suunnitelma 2030) Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta. Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä. Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti, Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 45 / 76 eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 kem2 ja enimmillään 100 000 kem2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 kem2 ja enintään 180 000 kem2. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta. Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen (16.12.2002), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa. Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 23.8.2012 Espoon valtuuston päätöksen. Histan alueen kehittämismahdollisuuksia tutkitaan päätöksen pohjalta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. HistaSiikajärvi-Nupurin osayleiskaavan kokonaismitoitus on noin 19 000 asukasta, ja vuoteen 2030 on arvioitu osayleiskaava-alueesta pääosan toteutuneen. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes 50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia. Kauppakeskus Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty 8 800 kem2:stä 4 000 kem2:n. Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 46 / 76 Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä. Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja. Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta. Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys on lisätty s-2 merkintään. Erityisalueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita. Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen. Luonto ja ympäristö Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta. Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota. Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 47 / 76 Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla. Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua. Laaditut selvitykset Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin 10 000 kem2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään 4 000 kem2 päivittäistavarakauppaa. Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 2012. Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien yhteystarpeisiin. Espoon raideliikennevisio 2050 -raportti on valmistunut helmikuussa 2011. Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on valmistunut joulukuussa 2011. Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa 2011. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui maaliskuussa 2011. Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu 2009. Päivittäistavarakaupan konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi 2013. Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä: - Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Tommila Oy 10.8.2012 - Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy 20.2.2012. - Lommila osana Espoon keskusta -raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Arkkitehdit Tommila Oy 8.11.2012 Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 8.6.2012. On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen. Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 48 / 76 Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi. ELY-keskus ilmoitti 8.6.2011 saapuneella kirjeellään ottaneensa asian uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi lausunnon 29.8.2011, jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen. 29.11.2012 ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 §:n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen viranomaisneuvottelu 7.5.2013. Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 49 / 76 Päätöshistoria (1430/503/2005 ja 6623/503/2009) Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 – 29.2.2012 on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2012 § 43 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102. 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005.) 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 8000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 8700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat täydennykset esityslistaan ja selostukseen: 1 lisätään listatekstin ja selostuksen kohtaan Aikaisemmat päätökset 2. kappaleen jälkeen: ”Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011–2020. Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011 - 2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 50 / 76 kokonaisuutena. Lommilan asemakaavanmuutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela – asema – Lommila akseli.” Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 51 / 76 2 lisätään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 14.3.2011 hyväksymä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma 2011–2020/Espoon kaupunki 27.2.2011 oheismateriaaliksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että 1 kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että asemakaavan esittelyaineistoa täydennetään laatimalla virkatyönä kokonaisuutta havainnollistava esittelyaineisto, jonka formaatti on esittelyvihkoset 27.10.2010 ja 20.2.2012 2 lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle seuraavat asiat, jotta kaupunginhallitus voi käsitellessään Lommilan asemakaavaa päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä: - Lommilan alueen liikenteellinen kytkeytyminen asemanseudulle (erityisesti joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) Lommilan alueen ja asemanseudun välisen alueen asemakaavallinen raami (erityisesti Nimismiehenpelto) Lommilan toteuttamisen vaikutukset pääkaupunkiseudulla ajettavien ajoneuvokilometrien määrään sekä muut ilmaston muutosvaikutukset. Varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsenten Rauhanen, Pöntynen ja Klar kannattamana, että asemakaavaehdotus hylätään seuraavin perusteluin: Lommilan asemakaavamuutosta on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuodesta 2006 lähtien. Lautakunta on palauttanut asian useita kertoja uudelleen valmisteltavaksi, mutta lautakunnan linjaavia päätöksiä ei ole valmistelussa otettu riittävästi huomioon. Erityisen kriittistä hankkeen toteuttamisen kannalta on, ettei lautakunnan 17.3.2010 yksimielistä päätöstä päivittäistavarakaupan määrän rajaamisesta 4 000 k- m2:een ole noudatettu. 16.3.2011 lautakunta hyväksyi äänin 7-6 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Saaduissa lausunnoissa mm. Uudenmaan ELY -keskus, Espoon Ympäristökeskus ja Helsingin Seudun Liikenne (HSL) esittävät kaavaehdotuksesta olennaisia kriittisiä huomioita. Uudenmaan ELY - keskus katsoo lausunnossaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia, koska: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 - - Asia 8 Sivu 52 / 76 hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun palveluverkko ei kehity siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset mitoitus, kaupan laatu ja ajoitusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu. Uudenmaan ELY-keskus viittaa lautakunnan 17.3.2010 päätökseen ilmoittaessaan ottavansa harkinnanvaraisen YVA menettelyn tarpeen harkittavakseen. Arvio hankkeen haitallisista vaikutuksista lähialueiden kaupallisiin palveluihin perustuu alueen ostovoiman kasvuennusteisiin ja erityisesti ennusteiden epävarmuuteen. Vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k-m2 ja enimmillään 100 000 k-m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan vähintään 95 000 k-m2 ja enintään 180 000 k-m2. Lisäksi alueen ympäristöä koskevat suunnitelmat ovat kaavamuutosprosessin aikana olennaisesti muuttuneet: Hallinto-oikeus kumosi Histan kaavan, Ikea suunnittelee siirtymistä Leppävaaraan ja Espoon asemanseudun kehittäminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa. Näillä perustein katson, ettei asemakaavaehdotuksen mukaisen hankkeen toteuttaminen ole Espoon keskuksen ja sen lähialueiden kehittämistavoitteiden mukaista ja kaavaehdotus on näin ollen hylättävä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi hyväksyä, että ensin keskustellaan ja päätetään erikseen hänen tekemistään ehdotuksista 1 ja 2. Näin muotoutunut esittelijän ehdotus täydennettynä puheenjohtajan mahdollisesti hyväksytyillä ehdotuksilla asetetaan varapuheenjohtajan tekemää hylkäysehdotusta vastaan. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli erikseen, voidaanko hänen tekemänsä jäsen Sepän kannattamat ensimmäinen ja toinen ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että käsittelyyn otetaan hylkäysehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta täydennettynä puheenjohtajan ehdotuksilla äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat hylkäystä, äänestävät ei. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 53 / 76 Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksilla täydennetyn esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Oila, Rastimo ja Seppä eli kuusi (6) jäsentä. Hylkäysehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Elo, Jäämaa, Klar, Lahtinen, Lindberg, Pöntynen ja Rauhanen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen kokouksessa päätetyllä täydennyksellä tulleen hylätyksi äänin 6/7. Esittelijän tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus kokouksessa päätetyllä täydennyksellä hylättiin äänestyksen jälkeen äänin 6/7 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 19.3.2012 Päätös Päätän käyttää otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen 14.3.2012 § 43, joka koskee Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotusta, alue 630102 ja näin ollen siirtää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus 12.11.2012 § 319 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102, 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 8 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 8 700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen, 3 hyväksyy liitteenä olevan kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 4 päättää, että asemakaavan muutosehdotus viedään valtuustoon käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun kohdassa 3 mainitut maankäyttösopimukset on kaikkien sopijapuolten osalta asianmukaisesti hyväksytty ja allekirjoitettu ja niissä sovitut vakuudet toimitettu kaupungille, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 54 / 76 5 jatkokäsittelylle asetetun ehdon täytyttyä esittää, että valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005). Käsittely Sistonen ja Juvonen poistuivat esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 § 5-kohta) Leppäkorpi Hertellin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: ”Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4 000 kerrosneliömetriin.” Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 ollessa poissa hylänneen Leppäkorven palautusehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Leppäkorpi Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Asemakaavan kaavamääräyksiä muutetaan seuraavasti: Km-merkinnästä poistetaan loppuosa, joka kuuluu "sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä sisältäen päivittäistavarakaupan suuryksiköt." Ja muutetaan 5 § kuulumaan seuraavasti: "Korttelialueelle saa rakentaa päivittäistavarakauppaa enintään 4 000 k-m2.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 ollessa poissa hylänneen Leppäkorven muutosehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 55 / 76 Valtuusto 10.12.2012 § 156 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005). Käsittely Huhta ja Laukkanen esittivät olevansa jäävejä, koska ovat HOK- Elannon toimielinten jäseniä. Byman vaati, että valtuusto äänestää hallintolain 29 § mukaisesti siitä, ovatko Laukkanen ja Huhta esteellisiä. Pöydälle jaettiin kaupunginsihteeri Majurin muistio 7.12.2012: ”Valtuutetun esteellisyydestä kaava-asiassa”. Puheenjohtaja totesi, että esteellisyydestä on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: ne jotka katsovat, että Huhta ja Laukkanen ovat esteellisiä, äänestävät ”jaa” ja ne, jotka katsovat, että he eivät ole esteellisiä, äänestävät ”ei”. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Laukkanen ja Huhta eivät saa ottaa osaa äänestykseen esteellisyydestään. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 44 äänellä 5 vastaan ja 14 äänestäessä tyhjää päätti, että Huhta ja Laukkanen eivät ole esteellisiä tässä asiassa. Laukkanen ilmoitti poistuvansa joka tapauksessa kokoushuoneesta ja käveli ulos valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Byman ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Leppäkorpi Soinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: ”Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavasi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin.” Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 8 Sivu 56 / 76 Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 31 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi Leppäkorven palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto palautti asemakaavan muutoksen uudelleen valmisteltavasi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 7 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä poistuu kortteli 64005. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä poistuu kortteli 64005. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä päiväyksestä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.5.2013 § 91 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 57 / 76 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutus on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I – Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi – Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker – Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Käsittely Esittelijä teki teknisen korjauksen: - päätöskohta 2 muutetaan kuulumaan: hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi – Millkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker – Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen teki jäsen Paula Pöntysen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Lautakunta päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1) Alueen kokonaisrakennusoikeutta vähennetään siten, että se toteuttaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tukee Espoon keskuksen kaupunkirakenteen kehittymistä. 2) Alueen rakentaminen vaiheistetaan tarkistettujen mitoitusten perusteella siten, että toinen vaihe toteutetaan vasta, kun Espoon keskuksen kauppakeskusten laajennushankkeet sekä merkittävä osa suunnitellusta asuntorakentamisesta on toteutettu. 3) Alueelle voidaan sijoittaa sallitun päivittäistavarakaupan lisäksi seudullisesti merkittäviä tilaa vievän kaupan yksiköitä. 4) Alueen kevyen liikenteen toimivuus varmistetaan myös silloin, kun kauppakeskus on suljettuna. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 58 / 76 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska ehdotusta oli myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät Louhelainen, Karhu, Nevanlinna, Pöntynen, Salo eli viisi (5) jäsentä ja sitä vastaan (ei) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Ahlman, Klar, Lahti, Lintunen, Oila, Palomäki, Päivinen eli kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan kahdeksalla äänellä viittä vastaan (8/5) päättäneen hylätä palautusehdotuksen ja jatkaa asian käsittelyä. Tämän jälkeen varapuheenjohtaja Louhelainen esitti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että esittelijän päätösehdotus hylättäisiin: ”Esittää kaupunginhallitukselle hylättäväksi 14.11.2013 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila- Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavilla perusteilla: - Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta. - Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. - Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue. - Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi. - Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla. Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.” Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 59 / 76 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että varapuheenjohtaja Louhelaisen hylkäysehdotuksen johdosta on äänestettävä, koska sitä myös vastustettiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että äänestetään hylkäysehdotuksen ja esittelijän ehdotuksen välillä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka ovat esittelijän kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat hylkäämisehdotuksen kannalla äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Ahlman, Klar, Lahti, Lintunen, Oila, Palomäki, Päivinen, Salo eli yhdeksän (9) jäsentä ja varapuheenjohtaja Louhelaisen hylkäysehdotuksen (ei) puolesta Louhelainen, Karhu, Nevanlinna, Pöntynen eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää vastaan (9/4) hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutus on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I – Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi – Millkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker – Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 375 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen 21.8.2013 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 60 / 76 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Käsittely Elo Myllärniemen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: ”Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1) alueen kokonaisrakennusoikeutta vähennetään siten, että se toteuttaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tukee Espoon keskuksen kaupunkirakenteen kehittymistä, 2) alueen rakentaminen vaiheistetaan tarkistettujen mitoitusten perusteella siten, että toinen vaihe toteutetaan vasta, kun Espoon keskuksen kauppakeskusten laajennushankkeet sekä merkittävä osa suunnitellusta asuntorakentamisesta on toteutettu, 3) alueelle voidaan sijoittaa sallitun päivittäistavarakaupan lisäksi seudullisesti merkittäviä tilaa vievän kaupan yksiköitä, 4) alueen kevyen liikenteen toimivuus varmistetaan myös silloin, kun kauppakeskus on suljettuna.” Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon palautusehdotuksen. Elo Halavan kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: ”Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hylkää 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavilla perusteilla: - Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen aseman seudun kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta. - Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 8 Sivu 61 / 76 - Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue. - Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi. - Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla. Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon hylkäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi - Hakijat, ote valtuuston päätöksestä ilman liitteitä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä liitteineen Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 27.01.2014 Sivu 62 / 76 3353/10.02.03/2011 Kaupunginhallitus 11 § 13.1.2014 9 Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100), asemakaavan muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 25.9.2013 päivätyn oikaisukehotuksen, joka käsittää pääasiassa liikennemelua koskevia kaavamääräyksiä valtuuston 19.8.2013 hyväksymässä Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100) asemakaavassa, 2 muuttaa asemakaavaa seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta: Kehä III meluesteet, rakennusten ulkoseinien ääneneristävyys, kahden rakennusalan piha-alueen melusuojausmerkintä, kaavamääräys 14 ja 16 §, kolmen rakennusalan rajaus ja KL-1 -korttelialueen asunnon ulko-oleskelualue. Liite 1 Selostus Oikaisukehotus ELY Bemböle Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on kehottanut maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n nojalla oikaisemaan valtuuston 19.8.2013 tekemän Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle, alue 632100 (Bemböle) asemakaavan hyväksymispäätöstä § 109 siten, että kaavamääräysten meluestemerkintää täydennetään määräyksellä esteen likimääräisestä korkeudesta ja täsmennetään kaavamääräysten 14 §:ää sekä yksilöidään kaavakartalla melunsuojatoimenpiteiden toteuttaminen. Mainitun lainpykälän 4 momentin mukaan oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 9 Sivu 63 / 76 Valtuuston hyväksymästä Bembölen asemakaavasta ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Jos kaupunki pysyttää aikaisemman kaavapäätöksen, ELY-keskuksella on maankäyttö- ja rakennuslain 196 § 1 momentin mukainen valitusoikeus. ELY-keskuksen oikaisukehotus ja päivitetty meluselvitys ELY-keskus on kehottanut 25.9.2013 päivätyssä kirjeessään oikaisemaan Bembölen asemakaavaa ottaen huomioon, että asemakaava-alue sijaitsee merkittävien liikenneväylien välittömässä läheisyydessä rajautuen pohjoisessa Kehä III:een ja etelässä Turuntiehen. ELY-keskus on todennut kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa melun osalta muun muassa, että kaavassa tulee antaa määräykset siitä, kuinka melutaso asuntojen pihoilla ja sisällä saadaan ohjearvojen edellyttämälle tasolle. Antamassaan oikaisukehotuksessa ELY-keskus esittää, että kaavamääräysten meluestemerkintää täydennetään määräyksellä esteen likimääräisestä korkeudesta, ja kaavamääräystä 14 § tulee täsmentää ja yksilöidä myös kaavakartalla siten, että voidaan osoittaa millaisella ratkaisulla melusuojaustoimenpiteet alueella voidaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelukeskus on selvityttänyt tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia Bembölen alueella mukaan lukien Bembölen asemaakaava-alue (Promethor 28.11.2013). Selvityksessä on tarkasteltu tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia alueen uusien asuinrakennusten piha-alueilla sekä meluntorjuntatarvetta käyttäen vuoden 2035 ennusteliikennettä. Lisäksi on määritetty julkisivun ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on päivitys aiempaan meluselvitykseen ja siinä on huomioitu esitetty oikaisukehotus. Selvityksen mukaan kaikkien uusien asuinrakennusten piha-alueilla alitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen 31.5.2006 mukainen päiväajan tavoitearvo 60 dB(A) ja yöajan tavoitearvo 55 dB(A). Uusien asuinrakennusten piha-alueiden melutaso täyttää valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) päiväajan ohjearvon 55 dB(A) ja yöajan ohjearvon 50 dB(A) ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Asemakaavaan ja siihen kuuluviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehdyt muutokset Muutettu kaavamääräysten 14 § kuuluu: Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että leikki- ja oleskelualueille asetetut melunohjearvot eivät ylity. Melusuojaus hoidetaan korttelialueilla rakennuksin, meluestein tai rakenteellisesti, jotka tulee sopeuttaa ympäröivään kylämiljööseen. Uusi kaavamääräys 16 § korttelialueille AO-1 ja AO-2 kuuluu: Tonttien meluntorjunnan kannalta välttämättömät rakennukset, rakenteet ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 9 Sivu 64 / 76 meluesteet tulee rakentaa ennen uusien asuinrakennusten käyttöön ottoa siten, että asuinkortteleiden leikki- ja oleskelualueille asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Lisäksi asemakaavassa osoitetuille kahdelle rakennusalalle, jotka sijaitsevat kiinteistöillä 49-402-2-4 ja 49-402-2-87, osoitettiin uusi merkintä ohjaamaan piha-alueen melusuojausta: Merkintä osoittaa rakennusalan sivut, joilla rakennusten tai rakennelmien tulee merkinnän osoittamalla välillä muodostaa sellainen jatkuva yhtenäinen rakenne, joka suojaa asuinrakennuksen piha-aluetta liikenteen melulta. Merkintä koskee uudisrakennuksia. Päivitettyyn meluselvitykseen perustuen tehtiin kaavakarttaan lisäksi tarkistuksia koskien Kehä III:n meluesteitä, ulkoseinien ääneneristävyysvaatimuksia, KL-1 -korttelialueen asunnon ulkooleskelualuetta sekä kolmen rakennusalan muotoa. Muutoksista tiedotettiin osallisille, ja annetut palautteet olivat pelkästään muutokset hyväksyviä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 11 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 25.9.2013 päivätyn oikaisukehotuksen, joka käsittää pääasiassa liikennemelua koskevia kaavamääräyksiä valtuuston 19.8.2013 hyväksymässä Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100) asemakaavassa, 2 muuttaa asemakaavaa seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta: Kehä III meluesteet, rakennusten ulkoseinien ääneneristävyys, kahden rakennusalan piha-alueen melusuojausmerkintä, kaavamääräys 14 ja 16 §, kolmen rakennusalan rajaus ja KL-1 -korttelialueen asunnon ulko-oleskelualue. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 9 Sivu 65 / 76 Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 27.01.2014 Sivu 66 / 76 5348/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 366 § 16.12.2013 10 Espoon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman 2014-2016 tiedoksi merkitseminen Valmistelijat / lisätiedot: Sarah Ruschetti, puh. 043 824 5894 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi Espoon toiminnallisen tasa-arvon suunnitelman 2014 - 2016. Liite 2 3 Selostus Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2014-2016 Toiminnallisen tasa-arvon toimeenpanosuunnitelma 2014-2016 Espoo allekirjoitti 2008 Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasaarvon peruskirjan. Peruskirjassa mainittujen toimenpidesuositusten toteutusta varten kaupunginhallitus päätti Espoon osallistumisesta Kuntaliiton projektiin toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi 2010 - 2013 (niin sanottu TASE-projekti, asianro 3393/000/2010). TASE-projektin keskeisenä tavoitteena oli laatia suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi kunnan palveluissa, joka nyt valmistui. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 366 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy Espoon toiminnallisen tasa-arvon suunnitelman 2014 - 2016. Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: ”Päätösehdotukseen lisätään ja ehdottaa, että valtuusto merkitsee suunnitelman tiedoksi.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 27.01.2014 Asia 10 Sivu 67 / 76 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyy Espoon toiminnallisen tasa-arvon suunnitelman 2014 – 2016 ja ehdottaa, että valtuusto merkitsee suunnitelman tiedoksi. Tiedoksi - Tasa-arvotoimikunta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 27.01.2014 Sivu 68 / 76 3771/10.03.02/2013 Kaupunginhallitus 9§ 13.1.2014 11 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. 043 824 6506 Pekka Eurasto, puh. 043 825 2862 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Selostus Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Valtuustokysymys Hanna Kiljunen sekä 42 muuta valtuutettua ovat 19.8.2013 päivätyllä valtuustokysymyksellään tiedustelleet seuraavaa: 1 Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi? 2 Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta? 3 Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi? Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 11 Sivu 69 / 76 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 9 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 27.01.2014 Sivu 70 / 76 5046/05.10.01/2013 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 142 § 10 § 18.12.2013 13.1.2014 12 Valtuustokysymys leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Sirén, puh. 043 824 6344 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Mari Nevalaisen ja 30 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustokysymyksen, leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta ja lakkauttamista, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Liite 4 5 Esimerkki puistosuunnitelmasta: Nihtimäki Esimerkki Nihtimäen puiston kustannuksista - Valtuustokysymys Oheismateriaali Selostus Mari Nevalainen ja 30 muuta valtuutettua tekivät 18.11.2013 valtuustokysymyksen, joka koski leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostamista ja lakkauttamista. Valtuustokysymyksessä pyydettiin vastauksia leikkipuistoja koskeviin kysymyksiin. Alla on ensin kysymys ja sen jälkeen vastaus kyseiseen kysymykseen. Mitkä EU:n direktiivit säätelevät leikkipuistojen rakentamista ja ylläpitoa ja miten? EU:n leikkipuistoja koskevat vaatimukset koskevat erityisesti turvallisuutta sekä tuoteturvallisuutta, jotka direktiivit on huomioitu Suomen lainsäädännössä. Kuluttajaturvallisuuslaki 22.7.2011/920 korvasi aiemman "lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 30.1.2004/75". Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki määrää, että leikkipaikan omistajan ja ylläpitäjän (palvelun tarjoaja) tulee pitää leikkikenttä turvallisena, olipa leikkipaikka ja sen välineet minkä ikäisiä tahansa. Lain mukaan kaupungin tai taloyhtiön leikkipaikkapalvelujen tarjoajalla on oltava riittävät tiedot niihin liittyvistä riskeistä. On huolehdittava, ettei leikkipuistoa ja niissä olevia välineitä käyttävälle Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 12 Sivu 71 / 76 aiheudu terveydellisiä riskejä. Kiinteistöjen pihaleikkivälineiden turvallisuudesta vastaavat taloyhtiöt tai asuntoyhteisöt. Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki edellytti myös palveluntarjoajan laativan turvallisuusasiakirjan. Espoon tekninen keskus laati kaikista leikkija asukaspuistoista sekä muutamista muista viheraluepalveluista turvallisuusasiakirjan riskinarviointeineen. Lisäksi jokaisesta uudesta leikkija asukaspuistosta tehdään vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslain ilmoitusvelvollisuusvelvoitteen mukainen palvelun ilmoitus ennen palvelun tarjoamisen aloittamista. Leikkipuistoja kunnossapidetään Espoossa, kuten muuallakin Suomessa, kaupungin toimesta, koska kunnossapito perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslakiin. Kunnossapitoa tekee leikkipuistoissakin Espoossa joko kilpailutettu yksityinen alueurakoitsija (Tapiola, Pohjois-Espoo) tai Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos. Leikkipuistojen hoito on systemaattista, viikoittaista työtä ja hoitotoimenpiteet on ohjeistettu valtakunnallisella tasolla. Hoitotoimenpiteet on määritelty valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen ’VHT 2011’ mukaisesti, yleensä leikkipuistojen hoitoluokka on A2-A3 riippuen leikkipuiston osa-alueesta. Mikäli leikkipaikan yksittäinen kaluste tai varuste ei täytä turvallisuusstandardeja, ao. leikkipaikkaa ei ole syytä kokonaisuudessaan välittömästi perusparantaa. Tällöin ylläpidon toimesta yksittäinen leikkiväline korjataan tai korvataan mahdollisuuksien mukaan vastaavalla tuotteella. Mikäli leikkivälineen korjaamiseen tai korvaamiseen ei ole mahdollisuuksia, on ylläpidolla velvoite poistaa tuote välittömästi. Mitä EU-direktiivit merkitsevät lakkauttamisuhan alla olevien puistojen kohdalla - työnä ja kustannuksina? Keskimäärin leikkipuiston perusparannus maksaa noin 100 000 -150 000 euroa. Perusparannuksen kustannuksiin vaikuttaa leikkipuiston koko ja tarkemmin tehtävät toimenpiteet. Liitteinä ovat esimerkinomaisesti vuoden 2013 suunnittelukohteen Nihtimäenpuiston asemapiirustus ja kustannusarvio nimikkeittäin, joista voi arvioida yleispiirteisesti eri rakennusosien kustannuksia ja kustannusten jakaumaa. Keskimäärin uuden leikkipuiston vuosittainen ylläpito maksaa noin 5 000– 10 000 euroa/v. Yksittäisen leikkivälineen uusiminen tai korjaaminen maksaa joistakin sadoista euroista jopa kymmeneen tuhanteen euroon riippuen välineen kunnosta, tehtävästä toimenpiteestä ja välineen koosta sekä sen monipuolisuudesta. Esimerkinomaisesti Mikkelänrinteen leikkipuiston vuosittaiset hoitokustannukset ovat 9 280 euroa/vuosi, puiston pinta-ala on 4 194 m2. Asukaspuistojen vuosittaiset hoitokustannukset ovat suuremmat. Esimerkinomaisesti Matinkylän asukaspuiston vuosittaiset Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 12 Sivu 72 / 76 hoitokustannukset ovat 27 192 euroa/vuosi, puiston pinta-ala 12 360 m2. Kustannustiedot perustuvat Espoon neliöhintaan A2- hoitoluokassa 2,20 euroa/m2. Leikkipuistoissa vuosittaisessa hoidossa yleisesti suoritettavia hoitotehtäviä ovat: Kevät- ja syyssiivoukset: - hiekoitushiekan poisto, eloperäinen jäte poistetaan Puhtaanapito - roska-astioiden tyhjentäminen - irtoroskien kerääminen alueelta - valetun turva-alustan puhtaana pitäminen - roska-astioiden toimivuuden tarkastaminen ja astioiden vaihtaminen - uusiin roska-astioihin tarvittaessa Kasvillisuuden hoito: - nurmikoiden leikkaaminen (lannoitus, kalkitus), paikkaaminen - pensaiden leikkaaminen - puiden leikkaaminen - rikkakasvien torjunta - vaarallisten puiden poisto - puiden tuentojen tarkastaminen Leikkivälineiden turvatarkastukset - säännölliset silmämääräiset turvatarkastukset - kaksi toiminnallista turvatarkastusta ja yksi vuositarkastus, joista kirjalliset - raportit Leikkivälineiden kunnossapitotoimet - rikkoutuneiden osien vaihtaminen uusiin - rikkoutuneiden leikkivälineiden purkaminen ja poiskuljettaminen - leikkivälineiden maalaaminen - uuden leikkivälineen asentaminen - leikkihiekan vaihtaminen kerran vuodessa - turvahiekan lisääminen ja möyhiminen tarvittaessa Leikkipuiston rakenteiden kunnossapito - aitojen ja porttien ylläpito, kunnostus, maalaus - katosten, penkkien, pöytien, portaiden ja muiden rakenteiden ylläpito, kunnostus ja maalaus - porttien toiminnan varmistaminen talvisin - leikkipuiston tietotaulujen ylläpitäminen - leikkialueen ympäristön pitäminen turvallisena, riskien arviointi ja poistaminen Ilkivaltaan liittyvät kunnostustyöt - töhryjen poisto leikkipaikoilta - rikkoutuneiden leikkivälineiden, roska-astioiden, rakenteiden kunnostus ja uusiminen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 - Asia 12 Sivu 73 / 76 vioittuneen kasvillisuuden kunnostaminen tai uusinta Pintamateriaalit - kivituhkapintojen kunnossapito, tasoittaminen, uuden materiaalin kuljettaminen ja levittäminen - talvikunnossapidettävien väylien auraaminen - rikkakasvien poisto väyliltä ja kivituhkapinnoilta - katemateriaalien levittäminen. Puistoissa ei ole jokaisen puiston yksittäisen toimenpiteen yksityiskohtaista seurantaa em. kustannuksesta. Syy leikkipuiston perusparannukselle on kuluttajaturvallisuuslain mukainen havaittu turvallisuusperuste. Tällöin kuntotarkastuksissa on havaittu sellaisia puutteita, joita ei voida enää normaalein kunnossapitotoimin hoitaa. Esim. leikkivälineiden ja turva-alustojen kunnossa sekä rakenteissa ja aidoissa on sellaisia vikoja, että puisto on kokonaisuudessaan perusparannettava. Käytetyimmät leikkipuistot saattavat tulla perusparannusikään 10–15 vuoden kuluessa. Kun puisto on ao. vaiheessa, viheralueiden suunnittelusta vastaava tilaaja teknisessä keskuksessa arvioi, onko puiston perusparannukselle perusteet vai onko ao. palvelu tarjottavissa ja olemassa jo läheisyydessä hyvin saavutettavissa. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman alueen väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden mukaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mikäli leikkipaikkaa ei ole syytä kunnostaa/perusparantaa kokonaisvaltaisesti, puretaan kohteen leikkitoiminto/palvelu erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Alue kuitenkin viimeistellään ja se säilyy viheralueena. Ylläpidettävä katu- ja puistoalueiden pinta-ala kasvaa Espoossa noin 35 % vuosittain. Reaalisesti kustannustasoon verrattuna ylläpidon käyttötalouden määrärahat eivät ole kasvaneet koko tällä vuosituhannella. Tämä kehitys pakottaa kaupungin priorisointiin myös leikkipuistoverkoston osalta. Onko kaikkien puistojen täytettävä EU:n turvamääräykset? Voisiko osa puistosta olla esim. perhe- tai lähipuistoja - perheiden ja asukkaiden yhteisiä kohtaamispaikkoja, joilla ei ole yhtä tiukkoja turvallisuusvaatimuksia? Voidaanko lakkautettavat leikkipuistot muuttaa tällaisiksi "perhepuistoiksi", jolloin ne olisivat edelleen virkistyskäytössä, mutta turvallisuusvaatimukset voisivat olla lievemmät? Lakeihin perustuvat turvallisuusvaatimukset eivät valitettavasti yleisillä alueilla ole missään toista lievemmät, vaan vaatimukset ovat tasapuolisia koskien kaikkia alueita. Lakkautettavat leikkipuistot säilyvät edelleen viheralueina. Esimerkiksi Kaskivuoressa huolehditaan käytävistä, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 27.01.2014 Asia 12 Sivu 74 / 76 viimeistelystä ja istuskelu- ja oleskelumahdollisuuksista lisäämällä penkkejä. Onko Espoossa tutkittu olemassa olevien leikkipuistojen käyttäjäprofiilia ja/tai käyttöastetta? Jos on, millaiset ne ovat lakkauttamisuhan alla olevissa puistoissa? Teknisen keskuksen ammatillisen kokemuksen ja asukas- sekä leikkipuistojen suunniteltujen ja toteutettujen toimintojen perusteella voidaan arvioida asukaspuistoissa käyttäjien olevan vauvasta senioreihin. Pienissä leikkipuistoissa, joita Espoossa on 190, painottuu päiväkotiikäiset ja sekä alakouluikäiset käyttäjät enemmän verrattuna asukaspuistoihin. Asukaspuisto, joita Espoossa on 11, eroaa leikkipuistosta siten, että alueella on asemakaavallisesti enemmän pintaalaa ja puistossa on asukaspuistorakennus. Toiminnot ovat siten monipuolisia ja erityisesti suunnattu eri-ikäisille vauvasta senioreihin. Myös eri taustaiset asukkaat käyttävät eri-ikäisten asukkaiden ohella samantyyppisiä toimintoja ja palveluita leikki- ja asukaspuistoissa. Esteettömyys on yksi huomioitu seikka suunnittelussa ja alueiden käyttäjäprofiilissa. Käyttö on vilkkainta keväästä syksyyn ja erityisesti käyttöä on arkisin ennen lounasaikaa, koulupäivän jälkeen sekä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Myös käyttöasteesta on jossain määrin käytännön ylläpitokokemusta ja tietämystä, koska Tekninen keskus on vastannut pitkään leikkipuistojen ylläpidosta. Tämän lisäksi saamme palautetta Asiakaspalvelusta. Jokaisen kohteen tullessa suunnitteluun tarkastellaan myös ao. laajemman alueen asukasmäärä ja jakauma nyt sekä arvioitu kehitys väestöennusteiden perusteella taustaksi käyttöasteen osalta. Lisäksi yleisötilaisuudessa sekä suunnitelmien viennillä nettiin palautteen mahdollistamiseksi on mahdollista saada asiaan liittyen asukkaiden näkemyksiä. Esimerkiksi Soukan Kaskivuoren puiston poistamisessa kunnossapidosta saadun tiedon mukaan käyttäjämäärät ovat varsin vähäiset. Lisäksi kaupungin edustaja osallistui Soukan asukaskävelylle aiemmin ja kyseli mielipiteitä leikkipaikan poistamisesta. Keskusteluissa poistamista ei vastustettu, mutta toivottiin mm. penkkejä oleskeluun. Suunnitelmasta saadussa palautteessa myös puollettiin leikkipaikan poistamista. On syytä huomata, että itse viheraluetta ei poisteta. Esimerkiksi Kaskivuoressa huolehditaan käytävistä, viimeistelystä ja istuskelu- ja oleskelumahdollisuuksista lisäämällä penkkejä. On myös hyvä tiedostaa, että päiväkotien pihat ovat kaikkien espoolaisten käytettävissä leikkipaikkoina päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella (ilta, viikonloput). Onko leikkipuistosuunnitelmia laadittaessa otettu huomioon erilaiset sosiaaliset kysymykset kuten aluekohtainen viihtyvyys, alueellinen eriarvoisuuskehitys sekä leikkipuistojen merkitys perhepäivähoitajien ja kotona olevan vanhemman hoidettavien lasten kannalta? Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 12 Sivu 75 / 76 Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman alueen väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden perusteella, tasapainoinen palvelurakenne eri alueilla, sekä se, että leikkipuistoja voivat käyttää ilman käyttörajoitetta myös alueen perhepäivähoitajat sekä kotona lastaan hoitavat vanhemmat. Suunnittelun lähtökohta on myös tarjota leikin ja liikunnan sekä oleskelun mahdollisuuksia leikki- ja asukaspuistoissa. Tasapainoinen palvelurakenne tarkoittaa myös, että eri alueilla olisi yleensä saatavilla leikkipuistopalvelut. Esimerkiksi Soukan alueella etäisyys poistettavasta Kaskivuoren leikkipuistosta isoon asukaspuistoon on noin 180 metriä. Etäisyydet poistettavasta Soukan Kaskivuoren leikkipuistosta oleviin ja säilyviin leikkipuistoihin, 4 kpl, ovat noin 230 metristä 440 metriin. Soukassa 0-6 -vuotiaiden määrän on arvioitu vähentyvän yli 6 % ja 7-17-vuotiaiden yli 20 % vuoteen 2022 mennessä. Toisaalta Pohjois-Espoossa on alueita, joilla ei ole vielä lainkaan yleistä leikki- tai asukaspuistoa. Leikkipaikat, kuten muutkin viheralueet, toteutetaan peruslähtökohtaisesti siten, että ne ovat alueellaan turvallisia ja viihtyisiä. Lapset suunnittelee laadukkaita liikuntaan rohkaisevia välineitä paitsi lapsille myös ikäihmisille. Nämä "ikäihmisten leikkipuistot" ovat suosittuja liikunta- sekä kohtaamispaikkoja. Voisiko Espoo olla edelläkävijänä rakentamassa lähiliikuntapaikkoja ja puistoja, joissa on sekä lapsille että ikäihmisille suunnattuja laitteita? Puistot toimisivat myös sukupolvet yhdistävinä kohtaamispaikkoina ja lisäisivät asukkaiden yhteisöllisyyttä. Espoossa asukaspuistot ovat erityisesti sellaisia puistoja, jotka yhdistävät eri sukupolvet kohtaamispaikkoina ja siltä osin erityisesti lisäävät asukkaiden yhteisöllisyyttä. Asukaspuiston alueella on asemakaavallisesti enemmän pinta-alaa ja puistossa on asukaspuistorakennus. Toiminnot ovat siten monipuolisia ja erityisesti suunnattu eri-ikäisille vauvasta senioreihin. Lähiliikunta on hyvin usein huomioitu liikuntamuoto, jota toki edistetään myös varsinaisten urheilupuistojen suunnittelussa. Kalustetoimittajat on kilpailutettu, ja Lappset Oy on yksi puitesopimustoimittajistamme. Monen sukupolven välineitä onkin asennettu puistoihin, esimerkiksi Suurpeltoon. Päätöshistoria Tekninen lautakunta 18.12.2013 § 142 Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 27.01.2014 Asia 12 Sivu 76 / 76 tiedoksi selostusosan vastauksena Mari Nevalaisen ja 30 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustokysymykseen, joka koski leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostamista ja lakkauttamista, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 10 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Mari Nevalaisen ja 30 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustokysymyksen, leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta ja lakkauttamista, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
