docEsityslista 29.9.2014 (PDF)
download 
Report Transcription
Esityslista 29.9.2014 (PDF)
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Sivu 1 / 48 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 29.09.2014 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 Liitteet 4 5 6 7 8 9 10 11 1-5 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms. (Pöydälle 8.9.2014) Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs (Pöydälle 8.9.2014) Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Pöydälle 8.9.2014) Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Pöydälle 8.9.2014) Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle (Pöydälle 8.9.2014) Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014) Espoo 18.9.2014 Markus Torkki puheenjohtaja Sivu 2 3 4 6 10 12 16 32 34 39 44 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 1 Sivu 2 / 48 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 18.9.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 112 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Vihr. / SDP. Asia 2 Sivu 3 / 48 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 29.09.2014 Sivu 4 / 48 3706/10.03.01/2014 Kaupunginhallitus 247 § 15.9.2014 3 Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi Valmistelijat / lisätiedot: Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, 1 että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen, 2 että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö, 3 että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350 nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny, päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50 osaketta. Selostus Länsimetro Espoo ja Helsinki ovat perustaneet 6.6.2007 keskinäisen kiinteistöyhtiön − Länsimetro Oy. Yhtiön tehtävänä on vastata metron rakentamisesta Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupungit ovat sopineet kattavansa kustannukset rajalta poikki -periaatteen mukaisesti. Yhtiön toiminta Yhtiö vastaa rakennushankkeen lupaprosessin, kilpailutusten, sopimusten laatimisen, valvonnan, tiedottamisen ja muiden velvoitteiden hoitamisesta sekä rahoituksen järjestämisestä kilpailuttamalla lainat pitkäaikaista rahoitusta tarjoavien rahoituslaitosten kuten Euroopan Investointipankin (EIB), Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) ja Kuntarahoituksen kesken. Yhtiössä on töissä kahdeksan henkilöä. Matinkylä - Kivenlahti osuuden käynnistyminen edellyttää 1-3 henkilön rekrytointia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 3 Sivu 5 / 48 Osakemerkintä Yhtiön osakerakennetta kehitetään niin, että Espoo merkitsee 350 nykyisenkaltaista osaketta sekä 50 varikko-osaketta eli yhteensä 400 uutta osaketta. Osakkeen nimellishinta on 1 000 euroa eli osakepääoma kasvaa 400 000 euroa. Sopiminen Helsingin kanssa Käytännön toimien kannalta on tarkoituksenmukaista osoittaa Matinkylä Kivenlahti -osuuden hoitaminen yhtiön tehtäväksi. Vaikka kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö ja on sovittu, että kumpikin kaupunki vastaa kustannuksista omalla alueella, on selvyyden vuoksi todettava, että Helsingin kaupungin vastuut eivät muutu hankekokonaisuuden laajentuessa. Asiaa valmistellaan kaupunkien yhteistyönä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 247 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, 1 että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen, 2 että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö, 3 että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350 nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50 osaketta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 29.09.2014 Sivu 6 / 48 3707/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 248 § 15.9.2014 4 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset. 3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 4 Sivu 7 / 48 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Selostus Hanke Valtuusto hyväksyi 11.6.2013 Matinkylä - Kivenlahti osuuden hankesuunnitelman. Hanke käsittää metrotunnelit ja laitteet, viisi asemaa Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti - maanalaisen metrovarikon Sammalvuoressa. Hankkeen kustannusarvio marraskuun 2013 hintatasossa on 801 miljoonaa euroa. Espoon osuus kustannuksista on 70 % eli noin 560 miljoonaa euroa valtion vastatessa 30 %:n eli noin 240 miljoonan euron kustannusosuudesta. Rakentamispäätös Valtuusto päätti 24.2.2014, että kaupunki on valmis käynnistämään Matinkylä - Kivenlahtiosuuden rakentamisen edellyttäen, että valtio osallistuu kustannuksiin 30 % osuudella. Sopimus valtion kanssa Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen ”Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi”. Sopimuksessa valtio sitoutuu osallistumaan Matinkylä - Kivenlahti osuuden kustannuksiin 30 % osuudella. Sopimuksessa kytketään keskenään tuki metrohankkeen valtionosuuteen ja MAL-aiesopimuksen kaavoitustavoitteen nostamiseen 25 prosentilla. Tämä edellyttää kaavoitusprosessilta vuotuista 312 500 kerrosneliömetrin kaavoittamista. Espoon hyväksyttyjen asemakaavojen kerrosala on ollut lähes 300 000 kerrosneliömetriä. Länsimetron kehityskäytävän kehittymisedellytykset perustuvat siihen, että kaupunkirakenne kehittyy ja metrolla tarjotaan asukkaille ja yrityksille toimiva, viihtyisä ja turvallinen joukkoliikenne. Kaupunginhallitus päätti sopimuksesta 15.9.2014. Rahoitus Länsimetron jatkon kaupungin rahoitusosuus hoidetaan rahoituslaitoksilta otettavin pitkäaikaisin lainoin. Lähtökohtana on Länsimetron nykyisten lainojen tyyppinen rakenne, jossa lainoissa on ensin 5 vapaavuotta, jonka jälkeen ne maksetaan takasin 25 vuotena tasaisin vuosilyhennyksin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 4 Sivu 8 / 48 Valtion rahoitus tulee 2017 - 2020, joten alkuvaihe jää kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin edun mukaista on hankkeen aloittaminen mahdollisimman nopeasti jo lokakuussa 2014. Lähtökohtana on, ettei pitkäaikaisia lainoja lyhennetä rakennusaikana. Rakennusaikaiset korot ovat osa investointikustannusta. Takausvaltuus - pääoma ja johdannaiset Takausvaltuus asetetaan marraskuun 2013 hintatason mukaisesti 560 miljoonaksi euroksi. On ilmeistä, että valtuutta pitää myöhemmin tarkistaa maanrakennuskustannusindeksin muutoksen verran. Tähän mennessä tehtyjen töiden siirto Länsimetro Oy:lle Rakentamistehtävän siirtyessä kaupungilta Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle siirretään samalla jo tehdyt suunnittelusopimukset yhtiölle. Yhtiö maksaa kaupungille tähän mennessä toteutuneet kustannukset. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 248 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 4 Sivu 9 / 48 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset. 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 29.09.2014 Sivu 10 / 48 3708/02.02.00/2014 Kaupunginhallitus 249 § 15.9.2014 5 Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että 1 Investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon MatinkyläKivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen, 2 kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan, jonka pääehdot ovat: - Lainamäärä enintään 80 milj. euroa, Laina tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 % Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen Lainalle ei edellytetä vastavakuutta. Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja. Selostus Investointirahaston käyttö Länsimetro Oy:n rakennusaikaiseen rahoitukseen Valtion rahoitus Länsimetron jatkon rakentamiseen tulee vuosina 2017 2020, joten alkuvaihe jää kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin edun mukaista on hankkeen aloittaminen mahdollisimman nopeasti jo lokakuussa 2014. Potentiaalisia lainanantajia ovat ainakin Euroopan Investointipankki (EIB), Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) sekä Kuntarahoitus. EIB ja NIB tekevät hankkeesta varsin tarkat tekniset yms. selvitykset, joihin kuluu jonkin verran aikaa. Aikaa vie myös lainanantovaltuuden käsittely EIB:ssä ja NIB:ssä. Itse tarjousprosessi tämän jälkeen on sujuva. Perusparannettaessa Kehä I:tä Leppävaarassa kaupungin rahoitti hankkeen alkuvaihetta käyttämällä Investointirahaston varoja. Valtion maksaessa oman osuutensa jälkikäteen palautuivat hankkeeseen annetut lainat rahastoon. Sama ratkaisu on käytettävissä myös nyt. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 5 Sivu 11 / 48 Investointirahaston säännön mukaan rahaston ”tarkoituksena on mm. turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta sekä kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen.” Investointirahaston pääoma on n. 80,7 milj. euroa. Länsimetron jatkon alkurahoitukseen esitetään käytettäväksi 80 miljoonaa investointirahaston varoja lainamuotoisena rahaston sijoituksena. Laina tulee maksaa takaisin siten, että se on kokonaisuudessaan takaisin maksettu vuoden 2020 loppuun mennessä. Rahaston kannalta kyseessä on rahaston varojen sijoittaminen, ei rahaston purku. Rahaston käyttö tuodaan valtuuston päätettäväksi, koska kyseessä ei ole rahaston tavanomainen sijoitustoiminta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 249 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että 1 Investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon MatinkyläKivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen, 2 kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan, jonka pääehdot ovat: - Lainamäärä enintään 80 milj. euroa, Laina tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 % Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen Lainalle ei edellytetä vastavakuutta. Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 29.09.2014 Sivu 12 / 48 2891/08.01.00/2014 Kaupunginhallitus Valtuusto 224 § 109 § 25.8.2014 8.9.2014 6 Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms. (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 9.6.2014 Valtuustokysymys Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua ovat 9.6.2014 allekirjoittaneet seuraavan valtuustokysymyksen. ”Valtuuston työjärjestyksen mukaisena kysymyksenä esitämme seuraavaa: Espoon kaupunginvaltuusto on 25.9.2006 valinnut Etelä-Espoon joukkoliikennevälineeksi tunnelissa kulkevan metron. Valinta on perustunut valtuustolle esitettyyn tietoon, että kyseinen metro maksaa 452 miljoonaa euroa, joka summa on myös kirjattu perustetun Länsimetro Oy:n perustamiskirjaan. Tämän jälkeen saimme lehdistössä seurata ilmoituksia metron kustannusarvion kasvua aina yli 800 milj. euroon, kunnes valtio päätti osallistumisensa kattosummaksi 200 milj. euroa, jolloin kustannusarvio laskettiin 713 miljoonaan, jotta 200 miljoonaa vastaisi 30 %. Onko alkuperäinen hinta-arvio 452 milj. euroa tahallisesti ilmoitettu liian alhaiseksi päätöksen läpimenon varmistamiseksi ja kuka siitä on vastuussa? Käytetäänkö nykyisissä hinnannousun laskelmissa myöhempää arviota 713 milj. euroa siinä tarkoituksessa, että hinnannousua halutaan peitellä? Miksi metrokustannukset otetaan huomioon vain tunnelin, radan ja asemien rakentamiskustannukset, eikä kaikkia metrosta johtuvia kustannuksia, jolloin saadaan pienempi luku, joka ei kuitenkaan kerro totuutta? Kuka nämä on määritellyt? Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 6 Sivu 13 / 48 Länsimetro on omalla päätöksellään kaventanut pelastusviranomaisten vaatimusten vastaisesti tunnelien poistumislaitureiden leveyden 160 cm:stä 120 cm:ään. Helsingin puolella Ruoholahdesta itään poistumislaitureita ei ole vaan pelastautuminen tapahtuu tunnelin pohjalla olevaa kapeaa lankkua myötä. Kuka vastaa siitä, jos automaattimetrolle ei myönnetä käyttölupaa turvallisuuspuutteiden johdosta? Helsingin metro on lajissaan ensimmäinen jossa kahta vanhaa junasarjaa uuden vaunusarjan rinnalla yritetään muuttaa automaattisiksi. Onnistumisesta ei ole mitään takeita kuin se että se maksaa paljon. Vanhimman 100-sarjan 2000-luvulla peruskorjatut metrojunat ovat Suomessa rakennettuja kehityssarjan toisistaan poikkeavia yksilöitä, joita ei voi sekoittaa ja kytkeä toistensa kanssa miten vaan. Uudemman 200 sarjan junia ei automatisoituna voi ajaa manuaalisesti. Metron automatisointi onnistuu varmuudella vain uusimalla kaikki junat. Onko Espoolla varasuunnitelmaa tilanteelle, että Länsimetron radat ja asemat valmistuvat, mutta liikenteeseen kytkeviä junia ja järjestelmiä ei saada pitkään aikaan toimimaan? Millaisia kustannuksia voidaan odottaa metron automatisoinnista ja junia uusimisesta Espoolle? Paljonko metrosta johtuvia infra-kustannuksia Espoo maksaa Helsingille ja mille tasolle ne tulevat nousemaan Länsimetrosta johtuen? Länsimetro on kokonaan rakennettu lainarahan turvin, jonka lyhennykset ja korot tulevat maksuun 2016 alkaen ja vuosisumma nousee 30 miljoonasta 50 miljoonaan. Miten tämä kustannus aiotaan kattaa ja miten joukkoliikenteen subventiota joudutaan korottamaan kasvaneiden kustannusten johdosta?” Vastaus valtuustokysymykseen Länsimetron hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 19.5.2008 ja samalla päätettiin, että hankkeen rakentaminen alkaa. Hankkeen kustannusarvio lokakuun 2007 hintatasossa oli 713,6 milj. euroa, joka on viimeisimmässä indeksissä (7/2014) 862 milj. euroa. Hankkeen käynnistyminen viivästyi runsaalla vuodella maanalaiseen metron asemakaavaan liittyvän valitusprosessin johdosta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset. Hankkeen kustannusarvion perustana on hankesuunnitelman kustannusarvio, joka laadittiin hankesuunnitelman ratkaisujen perusteella. Kustannusarvion laativat suunnitteluun osallistuneet asiantuntijat. Tunneliin tulevan poistumistien leveyden riittävyys on varmistettu teknisillä tarkasteluilla ja näitä tehtäessä pelastusviranomaiset ovat osallistuneet prosessiin. Poistumistien leveys on riittävä turvallisen evakuoinnin kannalta. Poistumistie on leveämpi kuin missään metrossa. Vanhan kaluston automatisointi on käynnissä. Vanhemman M100 sarjan koeajoissa on saavutettu asetetut pysähtymistoleranssit. M200 sarjan junien automatisointi käynnistyy M100 sarjan jälkeen. M100 sarjan vaunuja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 6 Sivu 14 / 48 on kaikkiaan 42 ja M200 sarjan 12. Lisäksi hankitaan 15 uutta M300 sarjan junaa. Joukkoliikenneinvestointien kustannukset käsitellään pääkaupunkiseudulla HSL:n infrasopimuksen mukaisesti. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat osallistuvat uusinvestointeihin käytön suhteessa kuitenkin niin, että kunta, jossa hanke toteutetaan vastaa itse puolesta infran investoinnin kustannuksista. Lainojen lyhennykset alkavat 2016 ja kaikkien lainojen lyhennykset ovat käynnissä 2020. Tällöin Espoon osuus lyhennyksistä on n. 25 milj. euroa vuodessa. Korkojen osuus vuonna 2020 on n. 19,5 milj. euroa vuodessa. Tämän jälkeen korkojen osuus laskee noin 0,8 milj. euroa vuodessa lyhennysten pysyessä tasalyhennysperiaatteella samoina. Metron seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen seurauksena saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-, maanmyynti- ja verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset pienenevät. Hyöty lienee lainanhoitokustannusten luokkaa. Joukkoliikenteen subventio ja lippujen hinnat päätetään poliittisesti seudullisesti HSL:ssä. Siihen Länsimetrolla ei ole suoraa vaikutusta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.8.2014 § 224 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 § 109 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 6 Sivu 15 / 48 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 29.09.2014 Sivu 16 / 48 85/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto 141 § 148 § 143 § 147 § 187 § 205 § 106 § 2.11.2011 16.11.2011 31.10.2012 14.11.2012 16.6.2014 11.8.2014 8.9.2014 7 Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Oheismateriaali Selostus Högnäs, tapahtumaluettelo Högnäs, kaavamääräykset Högnäs, kaavakartta Högnäs, havainnekuva Tavoitteena on vanhan loma-asunto- ja omakotialueen kehittäminen ja mahdollisuuksien luominen täydennysrakentamiseen. Suunnittelussa turvataan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonarvot. Alueen kokonaisrakennusoikeus on noin 23 800 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 17 / 48 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Högnäs, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6438, käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007 - 2008 lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 5.3.2008. Alueen kuvaus Högnäs sijaitsee Kehä III:n luoteispuolella Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella. Noin 38 ha suuruinen alue on vanhaa loma-asuntoja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita alueella on noin 40. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa golfkenttään, etelässä Hanabäckin viljelysaukeaan, lännessä Bodominjärveen ja idässä Matalajärveen. Högnäsin kannas on kapea ja se nousee pohjoisosaltaan yli 30 m korkeuteen viereisten järvien pinnasta. Eteläosa on entistä peltoa. Alueella on noin 70 kiinteistöä, joista kokonaan rakentamattomia on noin 10. Asuinrakennuksista valtaosa on vapaa-ajan asuntoja. Pihapiireissä on lisäksi saunoja ja muita talousrakennuksia. Kiinteistöt ovat suhteellisen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 7 Sivu 18 / 48 suuria ja rakennuskantaa on vähän, mistä johtuen alueella on säilynyt runsaasti luonnontilaista kasvillisuutta ja metsäisiä pihoja. Alueelle luonteenomaista on runsas jalopuukanta, mm. kolme rauhoitettua tammea, kookkaita vaahteroita ja pähkinäpensastiheikköjä. Bodomin- ja Matalajärven alavat rannat ovat tulvavaara-aluetta (tulvaraja on + 23,8 m mpy). Kadut ovat kapeita, pääosin sorapintaisia. Högnäsiin on vuonna 2007 valmistunut vesi- ja viemäriverkko. Bodominjärvi toimii poikkeusolojen vedenhankintavesistönä. Matalajärvi, sen rantaluhdat ja Högnäsin pohjoisosan lehtometsä kuuluvat Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Pohjois- ja itäosassa on valtion omistamia Matalajärven Natura-alueeseen kuuluvia maita. Bodominjärven rannassa on kolme pientä sisämaatiloille yhteiseksi erotettua venevalkamaa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta. Eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. Matalajärvi on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Natura 2000 verkostoon kuuluvaksi alueeksi. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, YM 27.6.1996) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP. Lisäksi se on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jossa suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset, rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää ja jossa rakentamisen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Matalajärvi rantaluhtineen on luonnonsuojelualuetta SL1. Matalajärven eteläpuolella on maa- ja metsätalousaluetta. Högnäsin eteläpuolelle on merkitty itälänsisuuntainen pääulkoilureitti. Alueella ei ole asemakaavaa. Se rajoittuu pohjoisessa Bodomin vahvistetun asemakaavan alueeseen ja muilta osin asemakaavoittamattomiin alueisiin. Bodomin asemakaavassa Högnäsiin rajoittuva alue on golfkentän korttelialuetta. Högnäs on kokonaisuudessaan ranta-aluetta, jolla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ratkaisee poikkeamispäätökset. Keskuksen kantana on, että Högnäsin alueella ei ole edellytyksiä poikkeuslupien myöntämiselle ennen asemakaavoitusta. Alueella on tällä hetkellä vireillä kymmenkunta poikkeuslupaa ja rakentamispaineita on huomattavasti enemmänkin. MRA 32 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.11.2011 Högnäsin asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 19.12.2011 -26.1.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 26 muistutusta määräaikana ja 2 myöhemmin Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 19 / 48 tullutta muistutusta. Lausuntoja saatiin tekniseltä keskukselta, kiinteistöpalvelukeskukselta, ympäristökeskukselta, kaupunginmuseolta, metsähallitukselta, HSL liikenteeltä ja Fortum Espoo Distributionilta. Nähtävilläolon jälkeen on tehty seuraavat tarkistukset: - - - Nuottiranta -nimistä katua on lyhennetty huomattavasti maanomistajien toivomuksesta, tie on merkitty korttelialueen sisäiseksi ajoyhteydeksi ja st-suojelumerkintä on poistettu, Sävelrinteen katualuetta on kavennettu 1 m, muuntamon rakennusala on siirretty LP-alueelle, rakennusaloihin on tehty joitakin maanomistajien toivomia muutoksia, sä-rakennusala on poistettu, kaavamääräys § 11. Kadut toteutetaan Paciuksentietä lukuun ottamatta ohjeellisesti kevytpinnoitteisina ja alueen luonteeseen sopivina. rakennusoikeus on kasvanut n. 90 k-m2 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen nähden. Nuottirantaa koskevan tarkistuksen johdosta kuultiin 14.9.2012 päivätyllä kirjeellä niitä osallisia, joita muutokset koskivat. Kuulemisen johdosta saatiin 2 muistutusta, joista toisella ei ollut huomautettavaa muutoksista. Toisen muistutuksen johdosta tehtiin vielä pieni tarkistus kaavakarttaan (st-merkintä poistettiin). Kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville, koska tarkistukset ovat vähäisiä, ne koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, on kuultu erikseen. Ehdotus asemakaavaksi Tavoitteena on alueen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman erityispiirteitä suojellen rakentaa väljä erillispientaloalue, jossa nykyinen rakennuskanta voidaan säilyttää ja rakentaa maltillisesti lisää. Liikenneverkko pohjautuu nykyiseen tiestöön. Erityistä huomiota kiinnitetään Natura-alueen, rantojen ja monipuolisen kasvillisuuden suojelemiseen. Julkisille tai yksityisille palveluille ei ole varattu korttelialueita, vaan kaikki palvelut ovat kaava-alueen ulkopuolella, lähinnä Järvenperässä 1,5 - 2 km etäisyydellä. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 38 ha, josta n. 24,6 ha on erillispientalojen korttelialuetta, 0,6 ha virkistysaluetta ja 10,4 ha suojelualuetta. Kokonaisrakennusoikeus on noin 23.800 k-m2, minkä lisäksi saa rakentaa taloustiloja 15 - 20 %, n. 3640 k-m2. Alueen arvioitu asukasluku on n. 530 (1 as/45 k-m2). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 20 / 48 Korttelialueet (AO-1, AO-2, AO-3 ja AH) Kaikki asuinkorttelit on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi AO-1, AO-2 tai AO-3 tehokkuuden vaihdellessa välillä e = 0,05 - 0,17 + 15 - 20 % taloustilaa. AO-1 -korttelialueita on eteläosassa tasamaalla Paciuksentien varressa. AO-2- tai AO-3 -korttelialueiksi on osoitettu rantaan ja Natura-alueeseen rajoittuvat ja rinteeseen sijoittuvat kiinteistöt. Kerrosluku on tasamaatonteilla I u 2/3 ja rinnetonteilla ½ k I u 2/3. Asuntojen lukumäärää on rajoitettu siten, että AO-1 -korttelialueilla saa rakentaa 1 asunnon tontin alkavaa 2 000 m2 kohti ja AO-2 -korttelialueilla 1 asunnon tontin alkavaa 3 500 m2 kohti. AO-3 -korttelialueilla asuntojen lukumäärä on ilmoitettu rakennusalakohtaisella luvulla. Tontin pinta-alan tulee olla AO-1korttelialueilla vähintään 1 000 m2 ja AO-2 -korttelialueilla 1 700 m2. Asuinrakennusten sijoitusta ohjataan siten, että jyrkimmät rinteet ja rannat jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Bodominjärven ja Matalajärven rantaan on osoitettu leveä suojavyöhyke, jolla uusia rakennuksia ei saa rakentaa. Tästä sisämaahan päin on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa vain talousrakennuksia ja uudet asuinrakennukset tulee sijoittaa kauemmaksi rannasta. Julkisivumateriaaleja ja kattomuotoa ohjataan määräyksin siten, että ne sopeutuvat vanhojen rakennusten yhteyteen. Yksi rakennus on määrätty rakennusinventoinnin suosituksen pohjalta säilytettäväksi sr-merkinnällä. Nuottirannan varren ja sen pohjoispuolisen ranta-alueen historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä ympäristö on määrätty hoidettavaksi niin, että sen arvot säilyvät (s-1). Myös kaupunkikuvan kannalta tärkeä puusto ja vanhoille pihapiireille ominaiset piirteet pyritään säilyttämään. Paciuksentien varressa rakentaminen ohjataan kauemmaksi kadusta, jotta kadun ilme säilyisi rehevän puutarhamaisena. Korttelissa 65015 nat-merkinnällä ohjataan rakentamista siten, että Natura-alueen suojelu ei vaarannu. Määräyksellä kielletään raivaamasta ranta-aluetta ja istuttamasta sille nurmikkoa ja suositellaan välttämään piha-alueiden valaisemista. Kaikkia kortteleita koskee lisäksi hulevesien käsittelyä koskeva määräys. Bodominjärven vanhat yhteisrannat ja niille johtavat yhteisomistuksessa olevat kiinteistöt on merkitty asumista palveleviksi yhteiskäyttöisiksi korttelialueiksi (AH). Virkistysalueet Alueelle on kaavoitettu verrattain vähän virkistysalueita, sillä väljällä pientaloalueella yleisten virkistysalueiden tarve on vähäinen. Eteläosaan on suunniteltu yksi puisto, Sointupuisto, jonne voidaan rakentaa leikki- ja oleskelualue. Natura-alueen ja Paciuksentien välinen viljelty pelto on merkitty lähivirkistysalueeksi, Högnäsinpuistoksi. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 21 / 48 Liikennealueet Paciuksentien varteen on osoitettu yksi yleinen pysäköintialue Laulutien kohdalle. Suojelualueet Natura 2000-alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL/nat). Liikenne ja kunnallistekniset verkostot Liikenneverkko säilyy pääosin nykyisellä paikallaan. Lisäksi tarvitaan joitakin uusia tonttikatuja. Katualueet on mitoitettu mahdollisimman kapeiksi siten, että katujen alle rakennetaan hulevesiviemäröinti. Paciuksentien varteen on varattu mahdollisuus erillisen kevyen liikenteen väylän ja uuden linja-autojen kääntöpaikan rakentamiseen. Alueen eteläosaan Soittotielle saakka on lisätty uusi pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen yhteys, Sointukuja - Soittoraitti, jota saa osittain käyttää myös tontille ajoon. Hulevesiä varten on kaavassa varattu mahdollisuus rakentaa viivytysaltaita ja muita viivytysrakenteita AH- korttelialueille, VL- alueelle ja SL/natalueelle. Näiden hidastustoimenpiteiden avulla pyritään varmistamaan, että Bodominjärven ja Matalajärven veden laatu ei heikkene lisärakentamisesta huolimatta. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Högnäsistä on laadittu luontoselvitys, Natura-arvio (Luontotieto Keiron Oy), rakennushistoriallinen inventointi (arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy) ja katujen yleissuunnitelma (FCG Oy), jota on täydennetty syksyllä 2011. Natura-arviossa on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia Högnäsin valmisteluvaiheen suunnitelmilla on Natura-alueeseen. Arviossa todetaan, että kaavahankkeella on vähäinen kielteinen vaikutus Matalajärven Natura-alueen luontoarvoihin. Natura-arviossa on lueteltu toimenpiteitä, joilla kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää. Näitä toimenpiteitä on pyritty ottamaan huomioon kaavan tarkistuksissa ja asemakaavamääräyksiä laadittaessa. Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, että Högnäsistä ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 7 Sivu 22 / 48 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2009 § 6 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi____________. Käsittely Jäsen Lindberg ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 25.2.2009 pidettävään kokoukseen. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 7 Sivu 23 / 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2009 § 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi____________. Käsittely Asia käsiteltiin asian 15 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 11.3.2009 pidettävään kokoukseen. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 7 Sivu 24 / 48 Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2009 § 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi____________. Käsittely Jäsen Lindberg ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöydälle jaettiin 9.3.2009 päivätty muistio: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan tutustumiskäynti Högnäsiin ja keskustelutilaisuus alueelle valmisteilla olevasta asema-kaavasta 7.3.2009. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Elon kannattamana, että päätösehdotuksen 1. kohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi tavoitteena vain erillispientalojen rakentaminen. 2. lisätään kohta 1.1a, joka kuuluu: Högnäsin kannaksen alue on erittäin arvokasta ja herkkää luontoaluetta, jonka rakentaminen tulee sovittaa luontoon ja jossa tehokkuus toteutetaan eteläistä peltoaluetta pienempänä. Asuntojen määrää ja/tai kokoa voidaan tonttikohtaisesti rajoittaa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 7 Sivu 25 / 48 Asemakaavoituksen perustana on nykyinen tonttijako ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 3. kohta 1.3 muutetaan kuulumaan: Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikalla ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi ja pääosin kevytpinnoitteisiksi. 4. lisätään kohta 1.3a, joka kuuluu: Paciuksentien varteen on tarkoituksenmukaista toteuttaa erillinen kevyenliikenteen väylä. Selvitetään, voidaanko liikennetarpeet hoitaa ilman Soittoraittia. 5. kohta 1.4. muutetaan kuulumaan: Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön (AH). Selvitetään, voidaanko valkama-alueita laajentaa. Uimaranta ja muu yleiseen käyttöön tuleva ranta-alue sijaitsee tämän kaava-alueen ulkopuolella. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan puheenjohtaja Markku Markkula. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä korjattu ehdotus ja jäsen Kemppi-Virtasen ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi tavoitteena vain erillispientalojen rakentaminen. Högnäsin kannaksen alue on erittäin arvokasta ja herkkää luontoaluetta, jonka rakentaminen tulee sovittaa luontoon ja jossa tehokkuus toteutetaan eteläistä peltoaluetta pienempänä. Asuntojen määrää ja/tai kokoa voidaan tonttikohtaisesti rajoittaa. Asemakaavoituksen perustana on nykyinen tonttijako ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 1.2 Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin. 1.3 Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi ja pääosin kevytpinnoitteisiksi. Katusuunnitelmat tulisi laatia rinnan asemakaavan kanssa. Paciuksentien Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 26 / 48 varteen on tarkoituksenmukaista toteuttaa erillinen kevyenliikenteen väylä. Selvitetään, voidaanko liikennetarpeet hoitaa ilman Soittoraittia. 1.4 Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön (AH). Selvitetään, voidaanko valkama-alueita laajentaa. Uimaranta ja muu yleiseen käyttöön tuleva ranta-alue sijaitsee tämän kaava-alueen ulkopuolella. 1.5 Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.6.2010 § 13 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Högnäsin valmisteluaineistosta, alue 633000 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 24.5.2010 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.11.2011 § 141 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 27 / 48 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000 2 hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 24.10.2011 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon sekä jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 16.11.2011 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2011 § 148 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000 2 hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 24.10.2011 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset kaavaehdotukseen: - Sävelharjun ja Sävelkaaren välissä oleva alue muutetaan AO-1korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku e = 0,13, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 - - - Asia 7 Sivu 28 / 48 kiinteistön RN:o 3:81 rakennusoikeudeksi merkitään 1000 k-m2, asuntojen lukumääräksi 5 ja istutettava tai luonnontilaisena huolitellussa asussa säilytettävä alueen osa poistetaan, Paciuksentien katualue siirretään pois yksityisten pienkiinteistöjen puolelta linja-autojen kääntöpaikan, yleisen pysäköintialueen ja luonnonsuojelualueen kohdalla, asemakaavaan lisätään kaavamääräys § 11, joka kuuluu: kadut toteutetaan pääosin kevytpinnoitteisiksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ja täydentämä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000 2 hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja kokouksessa 16.11.2011 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katuvirkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000 siten muutettuna, että - - - Sävelharjun ja Sävelkaaren välissä oleva alue muutetaan AO-1korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku e = 0,13, kiinteistön RN:o 3:81 rakennusoikeudeksi merkitään 1000 k-m2, asuntojen lukumääräksi 5 ja istutettava tai luonnontilaisena huolitellussa asussa säilytettävä alueen osa poistetaan, Paciuksentien katualue siirretään pois yksityisten pienkiinteistöjen puolelta linja-autojen kääntöpaikan, yleisen pysäköintialueen ja luonnonsuojelualueen kohdalla, asemakaavaan lisätään kaavamääräys § 11, joka kuuluu: kadut toteutetaan pääosin kevytpinnoitteisiksi. 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 § 143 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 7 Sivu 29 / 48 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.3.2009 päivätyn ja 22.10.2012 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asiaa pöydälle seuraavaan kokoukseen. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 14.11.2012 kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.11.2012 § 147 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.3.2009 päivätyn ja 22.10.2012 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Käsittely Esittelijä lisäsi asemakaavamääräyksenä ja tekstinä listatekstin sivulle 7 kohtaan ” Nähtävillä olon jälkeen on tehty seuraavat tarkistukset:” lisätään kaavamääräys (§11) ” Kadut toteutetaan Paciuksentietä lukuunottamatta ohjeellisesti kevytpinnoitteisena ja alueen luonteeseen sopivina.” Poistetaan vastaavasta kohtaa listatekstistä aiemmin kuulunut kohta: ” kaavamääräysten § 11 (kadut toteutetaan pääosin kevytpinnoitteisiksi) on poistettu teknisen keskuksen vaatimuksesta” ja esittelijän korjauksena asemakaavakarttaan: - sä-merkintä poistetaan kiinteistöltä RN:o 2:50 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemät lisäykset ja korjaukset hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi päätösehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 30 / 48 Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän korjaama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 16.6.2014 § 187 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut neljä maankäyttösopimusta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin pöydälle. Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 205 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut neljä maankäyttösopimusta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 7 Sivu 31 / 48 ”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuden määrää vähennetään merkittävästi ja varmistetaan, että rakentaminen sopeutuu rakennustavaltaan ja sijainniltaan ympäristöön yleiskaavan mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskukselle varataan mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta lausunto.” Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Elon palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto 8.9.2014 § 106 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000. Käsittely Laukkanen Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Muistutuksen jättäneet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 29.09.2014 Sivu 32 / 48 5349/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto 217 § 105 § 25.8.2014 8.9.2014 8 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Sanna Antman, puh. 050 410 0066 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Liite 1 2 3 4 5 Selostus Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen kehitysohjelma kevät 2014 (Maria Rysti) Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1 2014 (Viula Pakka) Osallistuva Espoo poikkihallinnollisen kehitysohjelma kevät 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 8 Sivu 33 / 48 Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Kestävä kehitys -ohjelma Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013 ja ohjelmien toteuttaminen käynnistyi tämän vuoden alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien käynnistymisen tilannetta ja määrärahan käyttöä ensimmäisten projektien ja toimenpiteiden osalta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.8.2014 § 217 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 § 105 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 29.09.2014 Sivu 34 / 48 2889/00.01.02/2014 Kaupunginhallitus Valtuusto 223 § 108 § 25.8.2014 8.9.2014 9 Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Henna Partasen ja 35 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 9.6.2014 Valtuustokysymys Henna Partanen ja 35 muuta valtuutettua ovat 9.6.2014 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: ”Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista Rakennuslupakäsittelyn sujuva eteneminen on tärkeää, jotta rakennushankkeet voivat toteutua kohtuullisessa ajassa. Lupapäätöksen ja määräysten tulkintojen ennakoitavuus on oleellista hankkeisiin liittyvän päätöksenteon ja siten hankkeiden toteutumisen kannalta. Espoossa rakennusluvan saaminen on useiden arkkitehtien ja rakennuttajien kokemuksen mukaan muihin kaupunkeihin verrattuna pidempi ja hankalampi prosessi. Se vähentää joidenkin rakennuttajien halua aloittaa hankkeita Espoossa. Rakennuslautakunta linjasi 10.4.2014 toimenpiteitä, joilla rakennusvalvonnan palveluita tullaan kehittämään. Ne keskittyvät muun muassa sähköisten palveluiden ja kosteudenhallinnan valvonnan parantamiseen sekä ennakkovalvonnan lisäämiseen. Ennakkovalvonnan järjestäminen vie lupa-arkkitehtien aikaa, mutta tehostaa lupakäsittelyä huomattavasti. Neuvonta-aika tulee pystyä järjestämään kohtuullisessa ajassa sen varaamisesta, jotta hankkeet pääsevät etenemään ripeästi. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 9 Sivu 35 / 48 Kuitenkaan rakennusvalvontaan ei olla nykyisessä taloustilanteessa näillä näkymin lisäämässä vakansseja. Rakennushankkeiden etenemisen kannalta on myös tärkeää, että eri viranomaiset eivät anna toisistaan poikkeavia ohjeistuksia. Sen vuoksi eri yksiköiden viranomaisten (lupa-arkkitehti, pelastuslaitos, rakennustarkastaja ja kaavoittaja) ja hankkeen suunnittelijoiden yhteistapaamisten järjestäminen jo hankkeen alkuvaiheessa hankalimmissa kohteissa olisi tärkeää myös pienempien hankkeiden osalta. Ennakkoneuvonnan ohella myös nämä alkupalaverit vievät lupaarkkitehdin työaikaa, mutta nopeuttaisivat rakennushankkeita ja siten toisivat Espooseen tuloja pidemmällä tähtäimellä. Käsittelyajat ovat lisäksi riippuvaisia lupakäsittelijän paikallaolosta ja venyneet, mikäli lupaa käsitellyt arkkitehti on jäänyt esimerkiksi sairaslomalle. Me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme sujuvoittaa Espoon rakennuslupakäsittelyä ja kysymme: 1. Onko rakennusvalvonnassa käytössä sijaisjärjestelyä, jolla varmistetaan, ettei lupakäsittely ja siten koko hanke keskeydy lupaa käsitelleen arkkitehdin poissaolon ajaksi? Mikäli ei ole, voidaanko nykyisillä resursseilla toteuttaa? 2. Riittävätkö nykyiset resurssit ennakkoneuvonnan parantamiseen ja eri yksiköiden virkamiesten ja suunnittelijoiden yhteispalavereiden järjestämiseen myös pienempien hankkeiden osalta? 3. Vantaalla rakennus- ja poikkeusluvan voi jättää yhtä aikaa sisään, jolloin lupakäsittelyt etenevät limittäin. Voisiko saman käytännön ottaa käyttöön myös Espoossa, jotta lupakäsittelyaikaa saataisiin lyhennettyä?” Vastaus valtuustokysymykseen Valtuustokysymyksessä esitetyistä lupaprosessin sujuvoittamiseen liittyvistä kehitystoimenpiteistä rakennusvalvontakeskus toteaa, että suurin osa niistä toteutuu jo nyt. Ennakkoneuvontaa annetaan jokaiseen lupahankkeeseen. Uudisrakennusten ja vaativien korjaushankkeiden osalta edellytetään, että pääsuunnittelija on ennakkoon esitellyt suunnitelmia lupakäsittelijälle ennen hakemuksen sisäänjättöä. Lupakäsittelijän vastaanotolle pääse pääsääntöisesti samana tai seuraavana viikkona ajanvarauksesta. Luvan valmistelu on monivaiheinen työ ja edellyttää ammattiosaamista, usean eri asian huomioon ottamista ja kokonaisharkintaa. Hyvin suunniteltu hanke ja oikein valmisteltu lupapäätös joustavoittavat ja nopeuttavat itse rakentamista, kun lupavaiheessa mahdollisesti Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 9 Sivu 36 / 48 huomioimatta jääneitä seikkoja ei tarvitse rakennusvaiheessa enää korjata. Laadun kustannuksella ei lupapäätösten nopeuttamista tule tehdä. Suurten hankkeiden osalta on tapana järjestää yhteispalaveri, jossa eri viranomaistahot ovat edustettuina. Lupakäsittelijät ovat myös suoraan yhteydessä muihin viranomaisiin saadakseen nopean kannanoton tiettyyn asiaan. Tällä tavalla toimien voidaan usein välttyä aikaa vieviltä kirjallisilta lausunnoilta. Välttämättömien virallisten lausuntojen saaminen viivästyttää usein lupakäsittelyä ja päätöksentekoa. Rakennusvalvontakeskus ei tule esittämään ensi vuodeksi uusien vakanssien perustamisia. Lupakäsittelyssä huomioon otettavien asioiden ja sähköisen asioinnin lisääntyessä on kuitenkin tarpeen kehittää työtapoja ja siirtää valmistelun rutiinivaiheita lupakäsittelijöiltä lupasihteereille. Myös lupateknistä neuvontaa lisätään sihteereille. Rakennusvalvonnan ainoa lisäresurssitarve koskee maisematyö- ja puunkaatolupien valmistelua. Puunkaatokyselyihin tulisi voida reagoida nykyistä nopeammin. Rakennusvalvonnan olemassa olevilla resursseilla tähän ei ole pystytty, kun toiminnan pääpaino on rakennuslupien käsittelyssä. Rakennusvalvonnan menoarvio on nykyään tiukasti sidottu henkilöstömenoihin ja välttämättömiin muihin menoihin, kuten vuokra- ja tietojärjestelmäkustannuksiin, joten ostopalveluihin tai muihin toiminnan parantamiseen tähtääviin hankintoihin ei ole talousarvion mukaan varaa. Rakennusvalvontakeskuksen kate on kuitenkin useita vuosia ollut positiivinen. Tästä syystä rakennusvalvonta on esittänyt, että keskus voisi siirtyä nettobudjetoiduksi yksiköksi. Vastaukset esitettyihin kysymyksiin 1. Rakennusvalvonnassa on kolme tiimiä, aluevastuuryhmää, jossa lupatarkastajat, -valmistelijat ja -arkkitehdit, lupasihteerit sekä rakenneja lvi-tarkastajat ja -insinöörit vastaavat alueen lupakäsittelystä ja työmaa-aikaisesta valvonnasta. Lupakäsittelyn osalta lupahankkeet on jaettu ryhmän sisällä pienempiin alueisiin, jolloin yksi henkilö käsittelee luvan alusta loppuun. Tämä järjestely on osoittautunut joustavaksi ja tehokkaaksi. Lupakäsittelijän vuosiloma tai lyhyt sairauspoissaolo ei yleensä aiheuta muutoksia toimintatapaan, koska lupahankkeeseen perehtyminen vie aikaa ja kaikilla käsittelijöillä on omat kiireelliset hankkeensa. Pidemmän yllättävän poissaolon sattuessa lupahankkeet jaetaan toisille käsittelijöille. Sijaisjärjestely perustuu siis siihen, että joidenkin lupakäsittelijöiden työmäärä väliaikaisesti kasvaa, jolloin lupien käsittelyaikakin tilapäisesti pitenee. Lupahakemuksen sisäänoton yhteydessä hakija saa arvion luvan päätöspäivästä, joka määräytyy hankkeen vaativuuden, käsittelijän työtilanteen ja mahdollisesti tiedossa olevan poissaolon mukaan. Asiakkaiden keskuudessa on tarkasti arvioitua päätöspäivää pidetty parempana tietona kuin epämääräisesti annettua arvausta käsittelyn kestosta. 2. Ennakkoneuvontaa annetaan jokaiseen lupahankkeeseen. Tarkat ohjeet luvan hakemiseen ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista sekä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 9 Sivu 37 / 48 yleisiä tulkintaohjeita löytyy rakennusvalvonnan nettisivuilta. Lupakäsittelijät ovat tavoitettavissa puhelinaikana ja sähköpostitse tai sähköisen asioinnin ja soittopyyntöjen kautta. Tapaamisajan voi sopia joko suoraan tai lupasihteerin kautta tai sen voi varata sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä. Luvan hakemiseen liittyvää neuvontaa antavat myös lupasihteerit ja palveluneuvojat. Suunnittelijoiden ja eri viranomaistahojen yhteispalavereita järjestetään aina kun on tarvetta, hankkeen koosta riippumatta. Kun tähtäimenä on nopea ja joustava lupakäsittely, pyritään kuitenkin välttämään turhien ja ajankohdan suhteen vaikeasti yhteen sovittavien yhteispalavereiden järjestämistä. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että ennakkoneuvontaa ja asiakkaiden ohjausta voisi lisätä, mikäli resursseja olisi enemmän. 3. Espoossa voi laittaa rakennus- ja poikkeamishakemuksen samanaikaisesti vireille. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.8.2014 § 223 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Henna Partasen ja 35 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 § 108 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Henna Partasen ja 35 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Laukkanen Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Tiedoksi Kokouskutsu 29.09.2014 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Asia 9 Sivu 38 / 48 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 29.09.2014 Sivu 39 / 48 1932/11.01.03/2014 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto 66 § 207 § 110 § 18.6.2014 11.8.2014 8.9.2014 10 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Laura Yli-Jama, puh. 046 877 2220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 14.4.2014 Valtuustoaloite Ulf Johansson ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet 14.4.2014 alla olevan valtuustoaloitteen ”Ilmastonmuutoksen myötä tulvien riski kasvaa. Muutama vuosi sitten Espoonjoki tulvi niin, että kirkon virastotaloa Kirkkokymppiä piti suojella hiekkasäkein. Kirkkojärven koulukin oli uhattu. Viime syksynä Espoonjoki tulvi taas yli äyräiden. Samalla säännösteltiin Bodomjärven lasku Oitån-joen kautta Glomsånjokeen, jotta Kirkkojärven tulvat lieventyisivät. Säännöstely on tilapäisesti nostanut Bodomjärven pintaa lähes metrillä, jonka seurauksena laitureita ja rakennuksia on vaarantunut. On erittäin todennäköistä, että tulvat käyvät yhä hankalammiksi. Jotain on tehtävä melko nopeasti. Jotta Espoonjoen pintaa voidaan säännöstellä, on syytä herättää henkiin Kirkkojärvi. Aluksi riittänee 10 hehtaaria. Allas voi olla aika matala, mutta padon on kestettävä varsin suuria vesimääriä. Tarpeen vaatiessa lammikkoa/järveä voidaan suurentaa. Vanhan järvipohjan ruoppaus lienee suhteellisen helppoa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 10 Sivu 40 / 48 Samalla lammikko kaunistaisi Espoon keskusta ja lisäisi alueen ulkoiluarvoa. Allekirjoittaneet ehdottavat, että kaupunginhallitus teettää suunnitelman pienelle säännöstelyaltaalle/järvelle Turunväylän länsipuolelle, Kirkkojärven vanhalle paikalle.” Vastaus valtuustoaloitteeseen Tausta sekä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Kirkkojärvi oli alkujaan matala tulvajärvi, jota kuivatettiin jo ennen Turunväylän rakentamista. Tien rakentamisen yhteydessä Kirkkojärvi kuitenkin kuivui nykyiseen muotoonsa, kun Espoonjokea ruopattiin ja uoman linjausta muutettiin Turunväylän alituksen kohdalla. Kirkkojärven palauttaminen on ollut esillä jo 1990-luvulta saakka. Vuonna 2002 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun yhtenä tavoitteena oli kehittää Espoonjokilaakson vesiaihe alueen keskeiseksi maisemaelementiksi. Tekninen keskus teetti v. 2011 Kirkkojärven teknistaloudellisen selvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy). Selvityksen tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen ja kustannuksiltaan maltillinen vaihtoehto, jossa Turunväylän alapuolisella alueella nykyisellään joutomaana oleva jokivarsi saataisiin toiminnalliseksi virkistysalueeksi ja vanha Kirkkojärvi palautettua ainakin maisemallisena elementtinä alkuperäiselle paikalleen Turunväylän pohjoispuolelle tai Turunväylän alapuoliselle tulva-alueelle. Kirkkojärvenpuiston asemakaava Turunväylän eteläpuolelle tuli vireille vuonna 2012. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueelle uusi vesiaihe. Valmistelun tueksi kaupunkisuunnittelukeskus teetti vuonna 2013 Kirkkojärvenpuiston alustavan yleissuunnitelman (LOCI Maisema-arkkitehdit Oy). Espoonjoen tulvimisen hallinta nousi suunnitteluprosessin aikana voimakkaasti esiin. Teknisessä keskuksessa teetettiin selvitykset: ”Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä” sekä ”Espoonjoen tulvanhallinnan jatkotarkastelut” (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, v. 2013 ja 2014). Näissä selvityksissä tulvanhallinnan keinoina tutkittiin Turunväylän yläpuolelle toteutettavia tulva-alueita sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliselle alueelle tarvittavia tulvasuojausrakenteita. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on vuosina 2012–14 selvittänyt Espoonjoen perkaamisen vaikutuksia Kirkkojärven alueen vedenkorkeuksiin (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, v. 2012). Perkauksen vaikutus Turunväylän kohdalla on vähäinen. Laajamittaisen, joen alajuoksulle ulottuvan perkauksen laskennallinen vaikutus Kirkkojärven alueen tulvavedenkorkeuksiin on huomattava, noin yhden metrin luokkaa. Laskennan perusteella voidaan arvioida, että Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 10 Sivu 41 / 48 raskailla perkaustoimenpiteillä olisi mahdollista vähentää oleellisesti Kirkkojärven alueen tulvariskiä. Espoonjoen perkauksen mahdollinen tarkempi suunnittelu vaatii kuitenkin useiden reunaehtojen huomioimista ja tarkempaa selvittämistä. Huomioitavia luontoarvoja ovat ainakin taimen, vuollejokisimpukka sekä meriuposkuoriaiset. Lisäksi perkauksilla voi olla vaikutusta Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueeseen. Virtaamaselvitykset Virtaama- ja vedenkorkeustarkastelujen perusteella Espoonjoen pinta nousee keskimääräisessä ylivirtaamatilanteessa, yleensä keväisin, tasolle +4.24 mpy (N2000), jolloin suuri osa Kirkkojärvenpuistosta on veden alla. Kesäaikana puistoalue on suurimmaksi osaksi kuivana. Kirkkojärven rakennusten lattiatasojen ja Turunväylän korkojen vuoksi tulvaveden pinta ei saa nousta yli +5.24 mpy (N2000). Espoonjoen vuotuiset virtaamavaihtelut ovat suuria, mikä tulvanhallinta huomioiden estää tasaisena pysyvän vesipinnan muodostamisen. Turunväylän yläpuolisen tulva-altaan tarkastelu Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä -raportissa tarkasteltiin mahdollisuutta toteuttaa Espoonjoen pääuoman yhteyteen Turunväylän pohjoispuolelle tulva-alue, jolla pyrittäisiin viivyttämään tulvahuippua. Tulva-alueen tarkastelu perustuu ajatukseen, jossa Turunväylää korotettaisiin, ja sen yhteyteen toteutettaisiin patorakenne, joka yhdessä Turunväylän uuden penkereen kanssa mahdollistaisi Espoonjoen tulvahuipun viivyttämisen Turunväylän yläpuolella. Tarkasteltavassa vaihtoehdossa Turunväylän alittava Espoonjoen virtaama säädettäisiin tien yläpuolella olevalla patorakenteella tulvahaittaa aiheuttamattomaan tasoon, joksi arvioitiin 6 m3/s. Sallitun tason ylittävä virtaama varastoitaisiin väliaikaisesti tulva-alueelle Espoonjoen varteen Turunväylän pohjoispuolella. Laskelmissa käytettiin DI Lauri Harilaisen diplomityön yhteydessä simuloituja virtaamakäyriä ilmastonmuutoksen ennakoitu muutos huomioiden. Tarvittava tulva-alueen tilavuus laskettiin virtaamakäyrien ja sallitun purkuvirtaaman erotuksen ja kuluneen ajan perusteella ja sitä verrattiin käytettävissä olevaan tilavuuteen nykyisten maanpinnan tasojen yläpuolella. Turunväylän pohjoispuoleisesta alueesta tehtiin maanmittauslaitoksen 2 x 2 metrin korkeusmallin perusteella laskelmat eri korkeustasojen ja nykyisen maanpinnan väliin jäävästä tilavuudesta, joka siis toimisi tulvavarastona vedenpinnan noustessa. Nykyisillä maanpinnanmuodoilla mahdollista tulvatilavuutta ensimmäisenä rajoittava tekijä on Turunväylän tasaus, jonka alimmat kohdat ovat noin tasossa +5.0 mpy (N2000) ja tasossa +5.25 mpy (N2000) kaikki kaistat ovat veden alla. Korkeusasemalla +5.0 Turunväylän pohjoispuolella on mahdollista tulvatilavuutta vain noin 0.26 milj. m3, mikä on aivan liian vähän ylivirtaamien rajoittamista ajatellen. Allas täyttyisi jo kerran 20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 10 Sivu 42 / 48 vuodessa toistuvalla tulvalla (joen virtaama 14,3 m3/s) muutamassa tunnissa. Turunväylän korottaminen ELY-keskuksen suunnitelman mukaan nykyisestä korosta n. 1 metrillä jää myös niin alhaiseksi, että tien pohjoispuolelle jäävä mahdollinen tulvatilavuus on merkityksetön harvinaisten ylivirtaamien hallitsemiseksi. Koska Turunväylän kupeessa ei ollut riittävää tilavuutta ylivirtaamien viivyttämiseksi, tarkasteltiin lyhyesti mahdollisuuksia käyttää Espoonjoen yläjuoksun Bodom- ja Pitkäjärveä nykyistä tehokkaammin puskuroimaan ylivirtaamia. Molempien järvien ranta-alueilla esiintyy kuitenkin jo nykyään tulvahaittaa ylivirtaamakausilla, jolloin niihin ei voida varastoida enempää vettä. Viivytystilavuuden kasvattaminen ei siis tule kysymykseen järvissäkään. Edellä esitetyin perustein Turunväylän yläpuolelta ei ole osoitettavissa riittävää tai edes osittain harvinaisia ylivirtaamia pienentävää tulvatilavuutta. Keinotekoinen tulva-alue ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu. Rakenteellinen tulvasuojaus Kirkkojärvenpuistossa Koska tulvatilavuutta ylivirtaamien riittäväksi viivyttämiseksi ei ole Turunväylän pohjoispuolelta osoitettavissa eikä ELY-keskuksen Espoonjoen perkaamista koskevissa selvityksissä todettu vähäisellä perkaamisella olevan riittävän suurta vaikutusta tulvakorkeuksissa, tarvitaan em. toimenpiteiden tueksi todennäköisesti rakenteellisia suojauksia Kirkkojärvenpuistossa. Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi. Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joita tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin. Päätöshistoria Tekninen lautakunta 18.6.2014 § 66 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 207 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 10 Sivu 43 / 48 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 § 110 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 29.09.2014 Sivu 44 / 48 1049/10.03.01/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto 58 § 208 § 111 § 7.5.2014 11.8.2014 8.9.2014 11 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 24.2.2014 Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen 24.2.2014 koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. ”Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen. Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä. Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 29.09.2014 Asia 11 Sivu 45 / 48 Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia” Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin 400 000 asukasta ja noin 160 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita. Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 11 Sivu 46 / 48 vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - - - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi. Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen. Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 11 Sivu 47 / 48 Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 22.10.2013 päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan 18.2.2014. Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä 2014. Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 § 58 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 208 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 29.09.2014 Asia 11 Sivu 48 / 48 valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 § 111 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
