Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 80

Transcription

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 80
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Sivu 1 / 80
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
08.06.2015 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
4
5
Liitteet
6
7
8
3-4
5
6
9
7-8
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
1-2
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen
Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat
toimenpiteet
Poistosuunnitelman täydentäminen
Terveydenhuoltolain 12 §:n mukainen hyvinvointiraportti
Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi
Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013 16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen
oppilashuollon osalta
Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksyminen, alue 213600 asia
12.kaupunginosa Tapiola
Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen,
alue 220506, 10. kaupunginosa Otaniemi
Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon
kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden
Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja
uhkiin varautumisesta
Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen
julkaisemisesta (Pöydälle 18.5.2015)
Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen
lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan pysäköintitilan
varmistamiseksi (Pöydälle 18.5.2015)
Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa
Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman
toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla
Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla
Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen
Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka
Espoo 28.5.2015
Jyrki Kasvi
puheenjohtaja
Sivu
2
3
4
6
7
11
13
15
21
26
38
55
57
61
64
68
71
75
78
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 1
Sivu 2 / 80
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
28.5.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä
toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla
kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 84 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SFP.
Asia 2
Sivu 3 / 80
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 3
08.06.2015
Sivu 4 / 80
5389/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
184 §
25.5.2015
3
Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara
Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi
varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.).
Selostus
Tarkastuslautakunnan jäsen Saara Mattero (Kok.) pyytää 2.5.2015
päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena
muutto Espoosta.
Kuntalain 33 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on
henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on.
Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole:
-
kunnanhallituksen jäsen;
-
henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanjohtajan
hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen;
-
kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön
pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä
-
henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen.
Tapio Valli on toiminut tarkastuslautakunnassa Saara Matteron
varajäsenenä, joten hänelle tulee valita henkilökohtainen varajäsen.
Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi ja
varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 184
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 3
Sivu 5 / 80
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan
varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja
Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Valittu
Lautakunnan sihteeri
Saara Mattero
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
08.06.2015
Sivu 6 / 80
2238/00.00.01/2015
Kaupunginhallitus
171 §
11.5.2015
4
Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan
tilalle_______________________________.
Selostus
Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden
lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Espoon käräjäoikeuden laamanni
Olli Saunanoja ilmoittaa 15.4.2015 päivätyllä kirjeellään, että Jura Jukola
on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä, koska
hän on muuttanut pois Espoosta ja kehottaa Espoon kaupunkia
valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa
asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka
toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan
lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias
tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on
virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka
virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai
poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen
asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 §).
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 171
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden
lautamieheksi Jura Jukolan tilalle_______________________________.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Valittu
Espoon käräjäoikeus
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
08.06.2015
Sivu 7 / 80
249/02.02.02/2015
Kaupunginhallitus
185 §
25.5.2015
5
Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Valmistelijat / lisätiedot:
Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025
Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi,
2
lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015
investointimäärärahoja 2 800 000 euroa.
Liite
1
2
Selostus
Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti
Tulostavoitteiden seuranta huhtikuu 2015
Toimintaympäristö
Vuoden 2015 alussa Espoossa oli 265 543 asukasta. Vuoden 2014 aikana
väestömäärä oli lisääntynyt 4 790 hengellä, mikä merkitsi 1,9 %
suhteellista kasvua. Määrällisesti vuoden 2014 kasvu oli suurin sitten
vuoden 2002.
Ennakkotietojen mukaan maaliskuuhun mennessä väestön kasvu olisi
vähäisempää kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Maaliskuun
loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut noin 700 hengellä 266 252
asukkaaseen.
Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 359 ja
työttömyysaste oli 9,8 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,2 %.
Työttömien määrä kasvoi Espoossa selvästi muuta maata
voimakkaammin. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä 18,3 % (2 062
henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi
kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10 %
vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi
kuin vuotta aiemmin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 5
Sivu 8 / 80
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli lähes 16 % vuodentakaista
suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä
olleita) oli 4 637 eli 38,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista
työttömistä oli 34,7 %.
Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä maaliskuun lopussa 2 787, kun
vuotta aiemmin määrä oli 2 223. Vuodessa määrä kasvoi 25,4 %.
Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli
helmikuun lopulla työttömänä yhteensä 4 774 (36 % työttömistä).
Ensimmäisellä neljänneksellä asuntoja valmistui 522, joista 45 (9 %) oli
valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 22 (4 %) asumisoikeusasuntoja.
Uudisasuntotuotantona käynnistyi 560 asuntoa, joista 89 (16 %) oli valtion
tukemia vuokra-asuntoja ja 85 (15 %) asumisoikeusasuntoja.
Kuukausiraportti
Vuosi 2014 toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarvion valmistelun
yhteydessä arvioitiin: toimintakate toteutui lähes 21 milj. euroa parempana.
Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden käyttösuunnitelmissa oli
toimintamenoihin varattu 4,1 prosentin kasvu.
Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin
talousarviossa on varauduttu. Merkittävin syy ovat maanmyyntivoitot, joista
n. 13 milj. euron arvioidaan siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia
kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös
toimintamenoja vastaavalla summalla.
Toimialat ovat päivittäneet henkilöstökuluennusteitaan ja koko kaupungin
tuloslaskelmatasolla on henkilöstökulujen ennusteessa varauduttu 1,5
prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset sekä
toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää
omaksi toiminnokseen. Käyttösuunnitelmiin varatuista henkilöstökuluista
on siten säästymässä n. 9,5 milj. euroa.
Palvelujen ostojen ennusteessa on 6 prosentin kasvu edelliseen vuoteen,
mutta osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja
nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan, jolloin lisäys on myös
tulopuolella. Toimintamenojen ennusteissa on myös toimialakohtaisia
eroja, jotka tasoittavat toisiaan.
Kirjanpidon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia palvelujen ostojen
osalta, sillä vuonna 2014 HUS:n toukokuun 19 milj. euron lasku kirjautui
huhtikuulle, jonka takia kuluvan vuoden palvelujen ostot näyttävät
kehittyvän alle viime vuoden kehityksen. Todellinen palvelujen ostojen
kasvu viime vuodesta on 4,6 prosenttia ja toimintamenojen kasvu 3,9
prosenttia.
Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa
paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on ennusteiden
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 5
Sivu 9 / 80
mukaan toteutumassa n. 2 milj. euroa heikompana kuin talousarvio.
Huomioitavaa kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon ennuste on tällä
hetkellä talousarvion mukainen, mutta toukokuussa saatujen tietojen
mukaan erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt ja talousarvio tulisi siltä
osin ylittymään.
Verotulojen kertymiseen liittyvän riskin arvioidaan toteutuvan ja verotulot
ovat jäämässä reilut 14 milj. euroa talousarviosta. Verotulojen
kasvuennuste on siten 3,7 % eli 39 milj. euroa edellisvuoteen nähden.
Valtionosuuksia saadaan 24 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen
kiinteistöveron alarajojen korotuksesta ja niihin suunnitellusta
takaisinperinnän muutoksesta.
Muita rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuodesta ennakoitua paremmin ja
ennusteen mukaan ne tulevat toteutumaan 8 milj. euroa parempana kuin
talousarvio.
Talousarvion menokasvu on suurempaa kuin mihin
talousarviovalmistelussa on varauduttu ja mihin toimintatulojen sekä
verotulojen kehitys antavat mahdollisuuksia. Valtionosuuksien ja
rahoitustuottojen erät tulevat kuitenkin nostamaan kaupungin vuosikate- ja
tulosennustetta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 112 milj.
euroa ja tilikauden tulos lähes 8 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate
toteutuisi 16 milj. euroa talousarviota parempana, mutta jäisi silti n. 68 milj.
euroa 180 milj. euron vuosikatetavoitteesta.
Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainan-ottovaltuudesta on
huhtikuun loppuun mennessä nostettu 150 milj. euroa. Loppuosa
lainvaltuudesta sekä 40 milj. euron rahaston purku tullaan toteuttamaan
syksyn aikana.
Kaupungin investointimenojen toteuma huhtikuun lopussa on 49 milj.
euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään
359 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien
siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida
kuitenkin korkeintaan 340 milj. euroa.
Kaupungin tulostavoitteet ovat ennusteiden mukaan toteutumassa varsin
hyvin. Tulostavoitteiden tarkempi erittely on liitteessä.
Talousarviomuutokset
Kaupunginhallitus päätti 27.4.2015 ostaa kaupungin kokonaan
omistamalta tytäryhtiö Weegee Oy:ltä noin 5 900 m2:n suuruisen tilan
(kiinteistötunnus 49-418-1-1429) 2 800 000 euron kauppahinnalla. Lisäksi
kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto lisää talousarviokohdan 92 Maaja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa.
Ostopäätös on voimassa 30.9.2015 saakka.
Ostettava kiinteistö sijaitsee Tapiolassa näyttelykeskus WeeGeen
vieressä. Se on voimassaolevan asemakaavan mukaan
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 5
Sivu 10 / 80
toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontti, KT2. Tontin pinta-ala on 5 901 m2 ja rakennusoikeus 12 000 k-m2. Tontti on
rakentamaton ja sitä on nykyisin käytetty pysäköintialueena. Ostettava
tontti on tarpeeton Weegee Oy:lle museotoiminnan järjestämisen kannalta.
Ahertajankulman aluetta on suunniteltu yhdessä muiden maanomistajien
kanssa muutettavaksi asuntotuotantoon. Tonttituotanto ja tontinluovutus
on luontevampaa hoitaa peruskaupungin asiantuntijaorganisaation
toimesta kaupungin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Siksi kyseinen
kiinteistö on hyvä siirtää peruskaupungin omistukseen.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 185
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi,
2
lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015
investointimäärärahoja 2 800 000 euroa.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
08.06.2015
Sivu 11 / 80
2308/00.01.01/2015
Kaupunginhallitus
188 §
25.5.2015
6
Poistosuunnitelman täydentäminen
Valmistelijat / lisätiedot:
Vesa Kananen, puh. 046 877 3966
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti.
Liite
3
4
Pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje
Metron poistoajat
-
Voimassa oleva Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpitoohje
Oheismateriaali
Selostus
Nykyinen pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje on tullut voimaan 1.1.2005.
Pysyvien vastaavien laskentaohjeiden tarkoituksena on antaa tarkemmat
ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston
ohjeiden soveltamisesta Espoon kaupungin kirjanpitoon siltä osin kuin ne
koskevat pysyvien vastaavien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja.
Kirjanpito-ohjeeseen on tarkistettu pysyvien vastaavien termistö ja
selkeytetty pysyvien vastaavien käsitteitä ja kirjanpidollista käsittelyä.
Tarkennetussa ohjeessa ei ole muutettu voimassa olevan kirjanpito-ohjeen
poistoaikoja.
Poistosuunnitelmassa ei ole ollut aiemmin metroon liittyvien
omaisuuslajien poistoaikoja. Tarkastetut poistoajat vastaavat Helsingin
seudun liikenne -kuntayhtymän käyttämiä poistoaikoja.
Tarkastettuun ohjeeseen on lisätty ohje kaupungin määräämisvallassa
olevien yhteisöjen poistolaskennasta. Tällaisen yhteisön on laskettava
suunnitelman mukaiset poistot kaupunkikonsernin tilinpäätöstä varten.
Sisäistä laskentaa sekä tuotteiden ja palvelujen hinnoittelua varten
voidaan kirjanpitoon kirjata pysyvien vastaavien laskennallista korkoa.
Koko kaupungin tasolla yhdenmukaisesta laskennallisesta korosta
päätetään talousarvion perusteluissa. Tarkastetussa kirjanpito-ohjeessa
laskennallinen korko on 5 prosenttia vuodessa. Aiemmassa ohjeessa
laskennallinen korko oli 6 prosenttia.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 6
Sivu 12 / 80
Tarkastettua kirjanpito-ohjetta noudatetaan tilivuodesta 2015 alkaen.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 188
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus
1
tarkistaa pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen liitteen mukaisesti
2
ehdottaa, että valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta
liitteen mukaisesti.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
08.06.2015
Sivu 13 / 80
1108/06.00.00/2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kaupunginhallitus
32 §
175 §
25.3.2015
11.5.2015
7
Terveydenhuoltolain 12 §:n mukainen hyvinvointiraportti
Valmistelijat / lisätiedot:
Terhi Pippuri, puh. 043 824 5721
Teuvo Savikko, puh. 050 380 7608
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan hyvinvointiraportin.
Liite
5
Selostus
Sähköinen hyvinvointikertomus 2014
Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä
toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.
Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden
suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Terveydenhuoltolain (1326/2010,
12 §) mukaisesti Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja
hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti. Sosiaalija terveyslautakunnassa 16.10.2013 hyväksytty Espoolaisten hyvinvoinnin
tila 2013 -raportti oli lain edellyttämä laajempi hyvinvointikertomus.
Raportista pidettiin info kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2013 ja
se jaettiin valtuustolle 9.12.2013 kokouksen yhteydessä. Näiden
käsittelyiden yhteydessä päätettiin, että jatkossa hyvinvointikertomukset
Espoossa tehdään sähköisenä hyvinvointikertomuksena.
Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 esittelee hyvinvointitietoa vuosilta
2013-2014 sekä suunnitelmia vuodelle 2015. Raportissa on kaksi osaa: I)
Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi sekä II) Tulevan
vuoden suunnittelu. Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja
hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin. Raportissa nostetaan
esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä
haasteita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden
osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin
edistämisessä.
Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas
ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde.
Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka
Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä
sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä
kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2024 mennessä. Samanaikaisesti
lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 7
Sivu 14 / 80
Ajankohtaisena haasteena on kasvussa oleva työttömyys. Työttömyys,
erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että
hyvinvointiin.
Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien
ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja
terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä.
Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo
Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista vastaa toimialojen asiantuntijoista
koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi raportti tuodaan tiedoksi myös
sivistystoimen lautakunnille (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta,
svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja
nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen raportti tuodaan
tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle.
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 § 32
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin
tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle
tiedoksi merkittäväksi.
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 175
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja
ehdottaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
08.06.2015
Sivu 15 / 80
1118/00.01.00/2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kaupunginhallitus
30 §
177 §
25.3.2015
11.5.2015
8
Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi
Valmistelijat / lisätiedot:
Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen
apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron
HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla,
2
oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen
HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa.
Liite
6
Palvelukuvaus
-
IVA Ennakkoarviointi
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 15.4.2015
Beslut Nämnden Svenska rum 23.4.2015
Oheismateriaali
Selostus
Espoon kaupungin apuvälinepalvelut esitetään organisoitavaksi niin, että
palveluiden toteuttajana on HUS:n Apuvälinekeskus. Palvelut keskitetään
vaiheittain. Apuvälinepalvelut pitävät sisällään
1) apuvälinetarpeen arvioinnin, apuvälineen sovituksen ja käytön
opastuksen sekä
2) apuvälineen elinkaaren hallinnan.
Apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön opastus
esitetään keskitettäväksi HUS:n Apuvälinekeskukselle
avoterveydenhuollon apuvälineyksikön toimintojen osalta. Apuvälineen
elinkaaren hallinta esitetään keskitettäväksi vaiheittain siten, että se tulee
kattamaan kaikki Espoon kaupungin apuvälineet. Apuvälinepalvelut on
kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa palvelukuvauksessa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 8
Sivu 16 / 80
HUS:n Apuvälinekeskus tuottaa alueen erikoissairaanhoidolle sekä
kunnille erikoissairaanhoitotasoista apuvälinepalvelua: HUS:n
Apuvälinekeskuksen vastuulla on vaativan erityistason apuvälinetarpeen
arviointi, apuvälineen sovitus sekä käytön opetus. Tämän lisäksi HUS:n
Apuvälinekeskus vastaa HUS:n apuvälineiden elinkaaren hallinnasta.
Vastuualueeseen kuuluu myös Länsi-Uudenmaan apuvälineyksikkö, joka
pitää sisällään myös ko. alueen perusterveydenhuollon apuvälineitä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on 24.4.2013 § 39 kehottanut toimialaa
selvittämään apuvälinepalvelujen keskittämistä HUS:n
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Espoon apuvälinepalvelujen
keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi luo tilanteen,
jossa yhdellä toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko
Espoon alueella. Tämä muutos mahdollistaa sujuvan ja asiakaslähtöisen
toimintamallin muun muassa potilaiden siirtyessä erikoissairaanhoidosta
jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja kotiin ja edistää näin hoidon jatkuvuutta.
Palvelun toteuttaminen HUS:n Apuvälinekeskuksen toimesta arvioidaan
olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana.
Keskittäminen tapahtuu pääosin Espoon uuden sairaalan
valmistumisvaiheessa. Sen valmistuttua kuntalaiset saavat
perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut sieltä HUS:n
Apuvälinekeskuksen tuottamana. Henkilöstön asema turvataan kaupungin
yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti.
Apuvälinepalvelujen palvelukonsepti on laaja kokonaisuus, joka sisältää
kierrätettävien ja maksusitoumuksilla hankittavien apuvälineiden
hankinnan, huollon, korjauksen, varastoinnin ja kuljetuksen sekä
apuvälineyksikössä ja kuntoutussuunnittelussa apuvälineasioissa tehtävän
asiakastyön. Apuvälinepalveluilla tuetaan henkilön itsenäistä
toimintakykyä sekä kuntoutumista. Erilaisilla yksilöllisillä
apuvälineratkaisuilla luodaan osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia
niin kotona, koulussa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Asiakkaan
näkökulmasta apuvälinepalvelujen keskittäminen lisää yhdenvertaisuutta
ja helpottaa tiedonsaantia apuvälineisiin liittyen. Keskittäminen lisää
apuvälinevalikoiman laajuutta ja yhdenmukaisuutta sekä parantaa käytön
seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Yhteinen apuvälinepalvelujen tietojärjestelmä
mahdollistaa sen, että asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto on
saatavilla yhdessä järjestelmässä.
Apuvälinepalvelujen henkilöstölle vapautuu aikaa asiakaspalveluun, kun
tukitoimintoihin liittyviä tehtäviä (mm. huollon ja kuljetusten järjestäminen,
tilaukset) siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen tukipalvelun tehtäväksi.
Logistisesti etuja ovat muun muassa mahdollisuus yhdistää kuljetus-,
huolto- ja kiinnityspalvelut, isojen apuvälineiden keskitetty varastointi ja
kuljetus sekä apuvälineiden ammattimainen puhdistus. Talouden kannalta
keskittäminen mahdollistaa kustannusten tehokkaamman hallinnan,
alihankkijoiden ja apuvälinetoimittajien vaatimusten yhdistämisen sekä
kilpailutuksen. Lisäksi yksilöllisten apuvälineiden kierrätettävyys paranee.
Keskittäminen on suunniteltu tapahtuvan vaiheittain. Espoon uuden
sairaalan valmistuttua siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 8
Sivu 17 / 80
Espoon sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun
Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan
lisäksi terveyspalvelujen avoterveydenhuollon apuvälineyksikön tuottamat
apuvälinepalvelut sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen tuottama
kunnossapitopalvelu ja sisäisenä sekä ostopalveluna hankittu
apuvälineiden puhdistus- ja kuljetuspalvelu. Tässä vaiheessa siirtyy viisi
henkilöä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja kolme henkilöä
Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksesta HUS:n Apuvälinekeskukseen.
Myöhemmässä vaiheessa siirtyy pitkäaikaishoidon, vammaispalvelulain ja
perusopetuslain mukaisten apuvälineiden järjestäminen HUS:n
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Volyymiltaan ja kustannuksiltaan se
vastaa 2-3 prosentin osuutta verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen. Tässä
tilanteessa ei siirry henkilöstöä HUS:n Apuvälinekeskukseen.
Espoon apuvälinepalvelut tuotetaan tällä hetkellä usean eri toimijan
toimesta: terveyspalvelut tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin
verrattavassa oleva asuminen), vanhusten palvelut Espoon sairaalan ja
pitkäaikaishoidon yksiköiden, perhe- ja sosiaalipalvelut
vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut ja sivistystoimi
perusopetuslain mukaiset apuvälinepalvelut. Lisäksi
erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin,
näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten
sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Apuvälineiden
kunnossapito-, kuljetus- ja puhdistuspalveluja ostetaan sekä Espoon
kaupungin liikelaitokselta että yksityisiltä palvelun tuottajilta.
Espoon apuvälinepalvelujen keskittämistä on valmisteltu ohjausryhmässä,
jossa on ollut sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, Espoon
Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sekä HUS:n Apuvälinekeskuksen edustajat
ja henkilöstön edustaja. Ohjausryhmällä on ollut neljä alatyöryhmää, jotka
ovat selvittäneet henkilöstön asemaan, apuvälinelogistiikkaan (hankinta,
huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi), tietotekniikkaan ja
talouteen liittyviä asioita. Lisäksi ohjausryhmän toimeksiannosta on käyty
läpi Espoon eri toimijoiden nykyiset apuvälinepalveluprosessit. Espoon
uuteen sairaalaan suunnitellut apuvälinekeskuksen tilat sekä HUS Jorvin
päivystyslisärakennukseen suunniteltu Espoon sairaalan päivystysosasto
on huomioitu selvityksissä.
Ohjausryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten
ennakkoarviointi kolmeen vaihtoehtoisen toimintamalliin:
Nykyinen malli: Espoon sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimi ja
erikoissairaanhoito tuottavat apuvälinepalvelut nykyisten toimintatapojen
mukaisesti.
Muutosesitys 1: Espoon apuvälinepalvelut yhdistetään vaiheittaisesti
Muutosesitys 2: HUS - Apuvälinekeskus tuottaa palvelut
Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen
luovutuksen periaatteita, vaikka kyseessä ei ole liikkeen luovutus. Tästä
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 8
Sivu 18 / 80
laaditaan siirtosopimus. Espoon apuvälineyksikön vakinaiset työntekijät, 5
henkilöä, siirtyvät palvelussuhteen katkeamatta HUS:n
Apuvälinekeskuksen palvelukseen sovitussa aikataulussa. Menettelystä
vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken.
Yhteistoimintalain mukainen työpaikkakokous on pidetty 23.2.2015 ja
yhteistoimintaneuvottelu 12.3.2015. Myös yksittäisillä viranhaltijoille on
varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Asiaa on käsitelty sosiaali- ja
terveystoimen henkilöstötoimikunnassa 12.3.2015. Menettelyyn liittyvät
pöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Palveluliikelaitoksesta siirtyy 3
apuvälinekorjaajaa. Siirrosta ja sen periaatteista on keskusteltu
henkilöstön kanssa osana selvitysprosessia.
Ohjausryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2 mukaisella
apuvälinepalvelujen ja siihen liittyvien tukitoimien (huolto- ja korjaus,
kuljetus, puhdistus, varastointi, hankinnat yms) keskittämisellä HUS:n
Apuvälinekeskukseen mahdollistetaan yhdenmukainen ja tasalaatuinen
toiminta koko Espoon alueella. Yhteinen työnjohto, perehdytys ja
osaamisen kehittäminen, toimiva sijaisjärjestelmä, yhtenäinen ohjeistus ja
toimintamalli edistävät potilasturvallisuutta ja mahdollistaa asiakkaille
”yhden luukun” - palveluperiaatteen. Pidemmällä aikavälillä arvioidaan,
että lisäsäästöjä tullaan saamaan apuvälinehankinnoissa HUS-ERVA tasoisen keskitetyn kilpailutuksen sekä suurien hankintavolyymien kautta.
Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään
jatkuvasti yhteistyössä.
Kustannuslaskenta ja vertailu on tehty vaiheittaisen keskittämisen
ensimmäisen vaiheen mukaisesti. Vertailun pohjaksi on laskettu nykytila
(0-versio) sekä tilanne (muutosesitys 1), jossa avoterveydenhuollon
apuvälinepalvelut tuottaa myös uuden sairaalan ja HUS Jorvin
päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan
päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan. Muu
apuvälinetoiminta on laskennassa nykytilan kaltainen.
Espoon kaupungin avoterveydenhuollon apuvälinepalveluiden
kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 2 696 563 euroa (alv
0 %) sisältäen Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen
apuvälinekorjauskulut. Espoon uuden sairaalan valmistuttua (muutosesitys
1) apuvälinepalveluiden vuotuisiksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu
samoilla laskentaperiaatteilla Espoon tuottamana 3 200 626 euroa (alv
0 %) ja HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana 3 011 968 euroa (alv 0%).
HUS:n Apuvälinekeskus tuottaisi palvelun noin 189 000 euroa eli noin 6 %
edullisemmin kuin Espoo.
HUS laskuttaa kokonaispalvelusta ja tämän lisäksi apuvälineiden
hankinnat, apuvälineiden varaosahankinnat sekä mahdolliset ulkopuoliset
muutostyöt ja apuvälinearvioinnit ja tarvittavat tulkkipalvelut laskutetaan
toteuman mukaisesti. Myöhemmässä vaiheessa hinnoittelua voidaan
muuttaa ns. vuokrakohtaiseksi hinnoitteluksi kuitenkin niin, että
läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus kustannuksissa säilytetään.
Laskutusperiaate ja -hinnat ovat samat kuin HUS:n omia yksiköitä
laskutettaessa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 8
Sivu 19 / 80
Espoon omistamat apuvälineet siirtyvät vaiheistuksen mukaisesti HUS
Apuvälinekeskuksen omaisuudeksi ilman erillistä korvausta. Näistä
välineistä HUS:n Apuvälinekeskus ei peri välinekohtaista vuokraa.
Apuvälinepalvelujen keskittämisen kilpailuttamisella vapailla markkinoilla ei
ole edellytyksiä. Suomessa on yksi yksityinen toimija (Respecta), jolla on
riittävän laaja toiminta, mutta apuvälinemerkeiltään ja malleiltaan liian
suppea apuvälinevalikoima espoolaisten tarpeisiin eikä se vastaa HUS:n
Apuvälinekeskukselta saatavaa palvelua.
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista
kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö
tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä
yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden
hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo
omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan
niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä
ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään
hankintalain 10 §:ssä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on
perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö.
Apuvälinekeskus toimii osana HUS:a. Espoon kaupunki on yksi HUS:n
jäsenkunnista, joten apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta.
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 § 30
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Sosiaali- ja terveyslautakunta
1
esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy
Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen
apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron
HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla,
2
esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se oikeuttaa
perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n
Apuvälinekeskuksen kanssa,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 8
Sivu 20 / 80
3
päättää, että lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kalenterivuoden jälkeen
selvitys apuvälinepalvelujen laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja
kustannuksista.
Käsittely
Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Yhteistoimintamenettelyyn liittyvät asiakirjat olivat nähtävänä kokouksessa.
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 177
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n
Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen
apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron
HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla,
2
oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen
HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa.
Käsittely
Valtuuston I varapuheenjohtaja Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn
ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 § 5-kohta)
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
08.06.2015
Sivu 21 / 80
1682/00.01.02/2013
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kaupunginhallitus
33 §
176 §
25.3.2015
11.5.2015
9
Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013 - 16) toimeenpanosta ja
suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta
Valmistelijat / lisätiedot:
Elina Palojärvi, puh. 043 824 5721
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
merkitsee tiedoksi liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta,
2
hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet
vuosille 2015 - 2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn
mukaisesti,
3
hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset
lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5.
Liite
7
8
Selostus
Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
toimeenpanosta
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitetty versio
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013 - 2016 hyväksyttiin
valtuustossa 21.10.2013 § 129. Suunnitelman liitteinä ovat:
1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma
sekä
2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja
opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle
suun terveydenhuollolle.
Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007,
asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa
kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 9
Sivu 22 / 80
Esityslistan liitteenä on väliraportti lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman ja sen liitteenä olevien asiakirjojen
toimeenpanosta Espoossa vuosina 2013 - 2014. Raportointi keskittyy
siihen, mitä Espoossa on tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin
edistämiseksi. Raportti ei ole kaiken kattava, vaan sisältää nostoja lähinnä
sosiaali- ja terveystoimesta ja sivistystoimesta. Lasten ja nuorten
hyvinvointityötä seurataan myös osana talouden ja toiminnan seurantaa,
sillä keskeisimmät kehittämiskohteet on nostettu strategisiksi tavoitteiksi.
Espoolaisten hyvinvoinnin tilasta raportoidaan erikseen sähköisessä
hyvinvointi-kertomuksessa, joka valmistuu samanaikaisesti tämän
raportoinnin kanssa.
Johtopäätökset
Kaupungin tulee tukea toimintaa, joka vahvistaa lasten, nuorten ja
perheiden omaa osallistumista ja aktiivisuutta hyvinvoinnin edistämisessä.
Sähköisen asioinnin kehittäminen turvaa työntekijäresurssin riittävyyden
eniten palveluja tarvitseville. Sähköiset palvelut on otettu hyvin vastaan
kuntalaisten taholta.
Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa Espoossa voimakkaasti.
Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt liian vähäiselle huomiolle
ja se nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi tulevina vuosina. Myös
nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä
jatkovuosina.
Lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt laskuun vuonna 2014
ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti on lisätty lapsiperheiden kotipalvelua
ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille.
Painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulee
jatkaa.
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat
asiakkaan kanssa tekemistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja
painopisteen siirtämistä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään.
Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty ja
lisätty sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Hyvinvointityölle on
luotu rakenteet perustamalla kaupunkitasoinen monialainen lasten ja
nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää.
Pois-lähettämisen kulttuurista ja ”siiloissa” työskentelystä tulee päästä
sujuviin, yhteisiin asiakasprosesseihin. Lasta ja nuorta on autettava arjen
ympäristöissä ja tämän toteutumiseksi erityispalvelujen konsultaatioita
peruspalveluille tulee edelleen lisätä. Erityiseksi painopisteeksi tulee
nostaa nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy.
Systemaattista seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta,
tilanteesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä (mittarit, tilastot).
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 9
Sivu 23 / 80
Painopistealueet 2015 - 2016
-
-
Lasten ja nuorten osallisuutta ja omaa toimijuutta lisätään
Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät
toimenpiteet viedään käytäntöön
Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja
palvelujen sujuvuutta parannetaan
Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa
ja kehittämisessä vahvistetaan
o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain
muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen
käytäntöön
Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin
Kulttuurilautakunta lisäsi 24.3.2015 kokouksessaan seuraavan
painopistealueen:
Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan
osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa
toimintaa. Espoossa tätä toimintaa edustavat esimerkiksi kulttuuri- ja
liikuntapolku KULPS! sekä kulttuurikaveritoiminta perheille.
Oppilashuollon lisäykset Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmaan
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmaan tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuollon
osalta seuraavat asiat:
1) Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset
periaatteet;
2) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja
erityisopetuksesta;
3) Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja
opiskelijoiden varhaista tukea;
4) Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä
opiskeluhuollon laadunarvioinnista
Nämä asiat on lisätty suunnitelmaan luvuksi 4.5.
Alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen
johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden
parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Lasten
ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii oppilas- ja opiskelijahuollon
ohjausryhmänä ja seuraa säännöllisesti työskentelyn etenemistä.
Oppilashuollollisia asioita on myös viety tulosyksiköiden/palvelualueiden
tuloskortteihin.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman päivitys ja väliraportti käsiteltiin myös
sivistystoimen lautakunnissa (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta,
svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 9
Sivu 24 / 80
nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen asia käsitellään
kaupunginhallituksessa ja edelleen valtuustossa.
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 § 33
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Sosiaali- ja terveyslautakunta
1
merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen
kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi.
2
esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015 2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti
3
esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy
toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5.
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 176
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus
1
merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen edelleen
valtuustolle tiedoksi merkittäväksi,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015 - 2016 liitteenä
olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa
koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti,
3
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa
koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Päätös
Tiedoksi
Kokouskutsu
08.06.2015
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Asia 9
Sivu 25 / 80
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
08.06.2015
Sivu 26 / 80
65/10.02.03/2015
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
25 §
38 §
192 §
25.2.2015
11.3.2015
25.5.2015
10
Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 213600
asia 12.kaupunginosa Tapiola
Valmistelijat / lisätiedot:
Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218
Olli Koivula, puh. 046 877 3003
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun
Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 ja
katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600.
Oheismateriaali
Selostus
Steniuksenkumpu, tapahtumaluettelo
Steniuksenkumpu, kaavamääräykset
Steniuksenkumpu, kaavakartta
Steniuksenkumpu, ajantasa-asemakaava
Steniuksenkumpu, havainnekuva ja leikkaus
Steniuksenkumpu, hulevesisuunnitelman kartta
Steniuksenkumpu, pihajärjestelyt
Steniuksenkumpu, alueleikkaus
Steniuksenkumpu, sisäpiha etelästä
Steniuksenkumpu, sisäpihalta
Steniuksenkumpu, Suvikummuntieltä
Steniuksenkumpu, Suvikummun polulta
Steniuksenkumpu, Suvukummuntien ja -rinteen risteyksestä
Päätöshistoria
Asemakaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Urheilupuiston
metroaseman lähellä. Asemakaavassa muutetaan yleisten rakennusten
kortteli 12131 sekä puistoaluetta asuinkerrostalojen korttelialueeksi.
Alueen kokonaiskerrosalaksi esitetään 12 000 k-m².
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 27 / 80
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Steniuksenkumpu - Steniuskullen, asemakaavaehdotus, piirustus nro
6352, käsittää osan korttelia 12130 ja katualueen 12. kaupunginosassa
(Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan
muutosehdotuksen, käsittää korttelin 12131 ja puistoalueet 12.
kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan
muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12.
kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600.
Vireilletulo
Kaava on kuulutettu vireille 24.10.2007
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu erillinen
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.10.2007 ja
tarkistettu 9.2.2015.
Aikaisempi käsittely
Espoon valtuusto palautti asian 24.5.2010 uudelleen valmisteltavaksi.
Valtuuston palautuspäätöksen perusteluissa todetaan: ”Kaavan
rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä 17 300 k-m2 noin 12 000 k-m2,
jolloin suunnitelmassa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen
ominaispiirteet. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä
molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy
yhtenäisenä”
Tehdyt muutokset olivat niin oleellisia, että kaava- ja kaavamuutosehdotus
oli asetettava uudelleen nähtäville (MRA 32 §).
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 28 / 80
Alueen nykytilanne
Suunnittelualue sijaitsee noin 350 - 400 metrin etäisyydellä tulevasta
Urheilupuiston metroasemasta. Merituulentielle on jo rakennettu alikulku
kevyelle liikenteelle, joten alueelta tulee olemaan hyvät jalankulku- ja
pyöräily-yhteydet tulevalle Urheilupuiston metroasemalle, alueelta on noin
kilometri Tapiolan aluekeskukseen.
Alueeseen sisältyy rakentamaton lastentarhalle varattu korttelialue (Ysl),
puistoaluetta ja asemakaavoittamatonta aluetta.
Kaavoittamattomalla alueella on kasvihuoneita, myymätätiloja, ns. Sepän
tupa sekä navetta- ja varastorakennus ja osa Merituulentietä.
Suvikummunrinteen ja Suvikummuntien välisessä puistossa on
ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukseen kuuluvan tukikohdan
XXXIII asema 7. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat
automaattisesti suojeltuja ilman eri päätöstä tai toimenpidettä.
Puistoalueen koillisosassa on muuntamo.
Tältä puistoalueelta on löydetty kolopuita ja liito-oravan jätöksiä yli 20 ison
haavan ja kuusen tyveltä. Alue on jätöslöytöjen ja kolopuiden perusteella
liito-oravien elinpiirin ydinalue, joka on luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin
(RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme
kulttuuriperinnössä.
Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä
lähtökohtana.
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös
on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.
Yleiskaava
Alue on voimassa Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan itäosaltaan
asunto aluetta (A, nykyisellään säilytettävät alueet) ja länsiosasta
virkistysaluetta (V). Aluetta halkoo yleiskaavassa maanalainen
raideliikennevaraus, jossa sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova.
Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta.
Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä
kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia,
vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden
kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen
eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa
tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 29 / 80
Merituulentie on yleiskaavassa alueellinen kokoojakatu.
Asemakaava
Pääosalla aluetta on voimassa sisäasiainministeriön 22.6.1966 vahvistama
Suvikummun asemakaava. Kortteli 12131 on asemakaavan mukaan
sosiaalisten rakennusten korttelialue lastentarhaa varten (Ysl).
Rakennusoikeus on 1 700 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi.
Alueelle saa kaavan mukaan rakentaa kaksi asuntoa. Muut Suvikummun
kaavan mukaiset alueet ovat puistoalueita. Puistoalueella sijaitsee
muinaismuistolain rauhoittamia I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.
Alueen länsiosassa on voimassa ympäristöministeriön 14.6.2000
vahvistama Jousenpuiston asemakaava. Alue on puistoaluetta ja lisäksi
kaavan mukaan alue on varattu maanalaiselle joukkoliikenteelle.
Merituulentie on pääosiltaan kaavoittamatonta aluetta.
Viranomaisneuvottelu
Kaavasta on käyty MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu
21.11.2007.
MRA 32 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Steniuksenkummun
asemakaavan sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset
nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti 10.5.2011.
Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset
olivat nähtävillä MRA 32 §:n mukaisesti 30.5.–30.6.2011.
Suunnitelmasta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselta, Museovirastolta ja Helsingin seudun liikenne kuntayhtymältä ja kannanotot tekniseltä keskukselta sekä tonttiyksiköltä ja
kaupunkimittausyksiköltä.
Suunnitelmasta jätettiin nähtävilläoloaikana kuusi muistutusta, joista yksi
on lähialueen taloyhtiöiden (5 kpl) yhteismuistutus. Muistuttajat pitävät
suunnitelmaa liian tehokkaana ja sopimattomana RKY-alueelle,
rakennuksia liian korkeina ja massoittelua muurimaisena.
Rakennusten väliin sijoittuvia lasituksia/lasiparvekkeita pidettiin
muurimaisuutta lisäävänä. Muistuttajien mielestä autopaikat tulisi
kokonaisuudessaan sijoittaa maan alle ja maisemoida.
Lausunnoissaan Uudenmaan ELY-keskus ja museovirasto pitävät alueen
rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta liian suurina ja sopimattomina
Tapiolan kulttuuriympäristöön. Suunnitelma Merituulentieltä katsottuna
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 30 / 80
vaikuttaa muurimaiselta ja massiiviselta sekä alueen historiallisesta
luonteesta poikkeavalta.
Valtakunnallisesti merkittävän RKY-alueen ominaispiirteiden vaaliminen ja
ympäristökuvan huomioon ottaminen edellyttää, että uudisrakentamisen
korkein sallittu kerrosluku rajoitetaan kuuteen. Merituulentien ja
Suvikummuntien kulmaus tulisi säilyttää metsäisenä.
Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun
järjestämistä ja museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen
94 §:n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan
hyväksymistä koskevan päätöksen virallisine valitusosoituksineen sekä
päätökseen liittyvän kaavakartan ja kaavaselostuksen.
Helsingin seudun liikenne pitää tärkeänä, että kaavassa on varauduttu
Merituulentiellä 2+2 -kaistaisen kadun tilantarpeeseen. Merituulentien
pysäkit tulee säilyttää alueen välittömässä läheisyydessä.
Kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden
kasvattamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tiiviimpi
kaavoitus olisi perusteltua.
Tekninen keskus toteaa, että pysäkit tarvitaan alueella.
LPA-1 alue sijaitsee vaikeasti rakennettavan syvän pehmeikön kohdalla,
jolloin maanalaisen pysäköinnin osalta tulee tehdä
pohjavedenhallintaselvitys. Autopaikkamääräyksen tulisi olla 1 ap / asunto,
kuitenkin vähintään 1 ap / 75 k-m2.
Tonttiyksikkö ja kaupunkimittaus toteavat, että alue tulee olla jaettavissa
useammaksi tontiksi, ainakin koillisin rakennus tulee olla erotettavissa
omaksi tontikseen.
Muistutusten, lausuntojen, kannanottojen ja tehtyjen selvitysten
johdosta kaava karttaa tarkistettiin seuraavasti:
-
-
Merituulentie eteläreunan bussipysäkki säilytetään nykyisellä
paikallaan.
Rakennusalan rajoja tarkistettiin.
I-maailmansodan linnoituslaitteiden suojelumääräys tarkistettiin.
Hulevesisuunnitelman johdosta kaavakarttaan merkittiin alueellisen
hulevesijärjestelmän osat (w-hu).
Maanpinnan ikimääräiset enimmäiskorkeusasemat poistettiin.
Autopaikkojen korttelialueella (LPA-1) autopaikat tulee toteuttaa
osittain kahteen tasoon. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä
tulee olla viherkatto.
Kaavamääräyksiin lisättiin pykälät 12 ja 13.
Suvikummunrinne -niminen lähivirkistysalue (VL) merkittiin liito-oravien
lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (s-1).
Alueelle lisättiin kolme merkittävää puuta, jotka tulee säilyttää.
Istutus määräystä tarkennettiin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 31 / 80
Maanomistajan kirjallinen kuuleminen ja pidetyt neuvottelut
Tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajaa kuultiin kirjeellä ja
tarkistuksista neuvoteltiin maanomistajan suunnittelijan sekä muiden
yhteistyötahojen kanssa.
Pidetyt neuvottelut
-
-
Alueen hulevesistä pidettiin työpalaveri koskien Steniuksenkummun
kaava-alueen läpi kulkevaa hulevesireittiä ja Merituulentien
hulevesisuunnittelua.
ELY kokous Suur-Tapiolan liito-oravat: Steniuksenkummun ja
Merituulentien alueella, Niittykummussa ja Otaniemessä.
Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 1900 m2, josta
asuinkerrostalojen korttelialuetta noin 10 100 m2, autopaikkojen
korttelialuetta noin 3 500 m2, lähivirkistysaluetta noin 5 000 m2, katualuetta
noin 3 300.
Kokonaiskerrosala ilman lisärakennusoikeuksia on 12 000 k-m2.
Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)
Esitetty uusi rakennusoikeus sijoittuu korttelin 12130 laajennukseen.
Korttelinosan pinta-ala on noin 10 100 m2 ja rakennusoikeus on
12 000 k-m2, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,19.
Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi korttelialueelle saa rakentaa
alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotila, tarvittavat askartelu-,
sauna-, pesula-, varasto-, kiinteistönhuolto-, teknisiä- ja jätehuoltotiloja ja
näihin verrattavia tiloja, enintään 15 % tontin kerrosalasta (yhteensä noin
1 800 k-m2). Kerroskohtaisesti porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan saa
rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Edellä mainittuja
tiloja saadaan kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös saman
korttelin toiselle tontille.
Alueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisesti, rakennusten on oltava
väreitään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltu ja noudatettava
kattomuodoltaan yhtenäistä rakennustapaa.
Korttelialueen kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen
(IV-VIII), siten että korkein massa on alueen koillisosassa. Rakennusten
ylimmät kerrokset tulisi toteuttaa massoittelua elävöittävinä ullakko
asuntoina.
Korttelialueen Merituulentiehen ja Suvikummuntiehen rajoittuvilla osilla
tulee olemassa oleva puusto säilyttää ja täydennys istuttaa alue
luontaisella metsäpuustolla. Istutettavien puiden taimikoon on oltava
mahdollisimman suuri.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 32 / 80
Istutettavilla alueenosilla olevat alueellisen hulevesijärjestelmän osat
(w-hu), tulee säilyttää avoimena. Suvikummuntien tonttiliittymän kohdalla
oja putkitetaan. Oja johtaa hulevedet pohjoisesta Merituulentien
tierumpujen kautta hulevesien viivyttämiseen varattuihin painanteisiin (hu).
Hulevesipainanteet sijoittuvat nykyisiin maaston painanteisiin. Hulevesien
käsittelyyn varatut alueet tulee toteuttaa alueella kaupunkikuvallisesti
korkeatasoisena, puistomaisena ratkaisuna.
Korttelialueen asuntojen lattiapintojen on oltava vähintään yksi metri
korkeammalla kuin alueen läpi kulkevan hulevesipainanteen pohja.
Maanalaiset tilat on vesieristettävä vähintään + 5,0 (N2000) tasoon asti,
jotta alueen rakentaminen ei aiheuta pohjaveden laskemista ympäristössä.
Maanalainen rakentaminen edellyttää pohjaveden hallintaselvitystä, joka
tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Korttelialueella sijaitseva Sepän tupa on merkitty säilytettäväksi
rakennukseksi. Rakennuksen siirtämisestä muualle Espoon alueelle on
keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa, joka ei näe estettä
rakennuksen siirtämiselle.
Korttelialueelle on merkitty kolme yksittäistä puuta, jotka tulee säilyttää.
LPA-korttelialue
Kortteliosan pinta-ala on noin 3 500 m2.
Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto ja pyörien
säilytyspaikkoja 1 pp / 30 k-m2 kuitenkin vähintään 2 pp / asunto.
Pyöräilypaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa.
Autopaikat on rakennettava LPA-1 alueelle lukuun ottamatta
liikuntaesteisille varattuja paikkoja jotka saa sijoittaa AK-korttelialueelle.
Autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Kaksitasoinen paikoitus
tulee sijoittaa Suvikummuntie puolelle. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin
ja niissä tulee olla viherkatto.
Lähivirkistysalue (VL)
Suvikummuntien ja Suvikummunrinteen välissä olevalle puistoalueelle on
annettu nimi, Suvikummunrinne. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi.
Alueen pinta-ala on noin 5 000 m2. Alueella olevat linnoituslaitteet on smmerkinnällä osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla
rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Alue on myös liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka on suojeltu
luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella.
Muut alueet
Kaava-alueeseen sisältyy alikulkuvaraus Merituulentien pohjoispuolelle
sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun
reunaan ja Suvikummuntien katualuetta noin 3 300 m².
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 33 / 80
Selvitykset ja suunnitelmat
Hulevesisuunnitelma
Suunnittelualue kuuluun Gräsanojan valuma-alueeseen, valuma-alueella
rakentaminen lisääntyy voimakkaasti mm. Suurpellon rakentamisen myötä
ja tulvariskit kasvavat. Tulvariskien torjumiseksi alueelle laadittiin erillinen
hulevesisuunnitelma ja kaava asiakirjoja tarkistettiin suunnitelman
mukaisesti.
Hulevesisuunnitelman suositukset
Tontilla oleva nykyinen oja tulee osittain säilymään.
Paikoitusalueen lähettyvillä oja on todennäköisesti johdettava rummussa.
Oja pitää kunnostaa, sekä ojan viereen rakentaa tulvapainanne.
Jos autopaikoituksen pohjakerroksen korko on tasolla +4.5, joudutaan
vedet paikoitusalueelta pumppaamaan, sillä tontilla kulkevan ojan pohja on
tasolla ~+ 4,7 ja kadun sadeviemäri tasolla +4,9. Paikoitusalueen
suunnittelussa on lisäksi pyrittävä estämään hulevesien valuminen
paikoitusalueelle. Mikäli paikoitusalueen tasoa nostetaan, alueen vesiä ei
tarvitse pumpata.
Muut alueelle laaditut selvitykset
-
Ympäristöselvitys
Meluselvitys
Steniuksenkummun liito-oravat
Merituulentien yleissuunnitelma
Suur-Tapiolan liito-oravat
Perittävät maksut
Kaavamuutoksen hakija on maksanut 25.3.2008 asemakaavan muutoksen
laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 § 25
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen
liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600,
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 10
Sivu 34 / 80
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja
16.2.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää
korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa
(Tapiola), alue 213600,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa,
eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen
jälkeen.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen
Kemppi-Virtasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan
11.3. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei
vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi
kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Päätti jättää yksimielisesti asian pöydälle seuraavaan 11.3. pidettävään
kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2015 § 38
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen
liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja
16.2.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää
korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa
(Tapiola), alue 213600,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa,
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 10
Sivu 35 / 80
eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen
jälkeen.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että
päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu:
”Muutetaan asemakaavan rajausta siten, että katualue rajataan pois
lukuun ottamatta alikulkuvarausta Merituulentien poikki sekä nykyisen
tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan.”
Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että
päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta:
”Tämän rajauspäätöksen perusteluna ja samalla jatkotoimenpiteenä
kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että Merituulentien
kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, siis
toteutuksen raami, voidaan käsitellä yhtenä asiana kaikkine perusteluineen
ja ratkaisuvaihtoehtoineen välillä Niittykumpu - Tapiolan keskusta.
Merituulentien merkitys kaupunkirakenteessa on erityisen suuri mukaan
lukien jalankulku, pyörätiet ja meluntorjunta. Osa ratkaisuista tehdään
teknisen lautakunnan ja myös rakennuslautakunnan toimesta.
Kokonaisuudesta on laadittava lautakunnan hyväksyttäväksi selkeä
kokonaistarkastelu ja sen perusteella päätösehdotus
kaupunginhallitukselle.”
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja hänen tekemät ehdotukset
yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi
puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen
liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja
11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää
korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa
(Tapiola), alue 213600,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa,
eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen
jälkeen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 36 / 80
4
Muutetaan asemakaavan rajausta siten, että katualue rajataan pois lukuun
ottamatta alikulkuvarausta Merituulentien poikki sekä nykyisen tontin
pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan.
Tämän rajauspäätöksen perusteluna ja samalla jatkotoimenpiteenä
kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että Merituulentien
kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, siis
toteutuksen raami, voidaan käsitellä yhtenä asiana kaikkine perusteluineen
ja ratkaisuvaihtoehtoineen välillä Niittykumpu - Tapiolan keskusta.
Merituulentien merkitys kaupunkirakenteessa on erityisen suuri mukaan
lukien jalankulku, pyörätiet ja meluntorjunta. Osa ratkaisuista tehdään
teknisen lautakunnan ja myös rakennuslautakunnan toimesta.
Kokonaisuudesta on laadittava lautakunnan hyväksyttäväksi selkeä
kokonaistarkastelu ja sen perusteella päätösehdotus
kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 192
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevan maanomistajan ja Espoon kaupungin välillä
19.5.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueiden luovutusta
koskevan esisopimuksen,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015
muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja
asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin
12131 ja katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600.
Käsittely
Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
rakennusoikeuksia pienennetään 12 000 k-m2:stä puoleen eli 6 000
k-m2:iin ottaen huomioon rakennettujen kaupunkiympäristöjen vaatimukset
Tapiolan puutarhakaupungin osana.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen
raukeavan kannattamattomana.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 10
Sivu 37 / 80
Tiedoksi
-
Ote ilman liitteitä: hakija(t)
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote
ja liitteet
Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä
kaavakartta
Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja
kehittämisyksikkö
Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille,
jotka ovat
Museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94
§:n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan
hyväksymistä koskevan
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 11
08.06.2015
Sivu 38 / 80
3224/10.02.03/2013
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
42 §
166 §
27 §
82 §
203 §
23.4.2014
10.12.2014
25.2.2015
20.5.2015
1.6.2015
11
Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220506, 10. kaupunginosa
Otaniemi
Valmistelijat / lisätiedot:
Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 20.5.2015 ja 1.6.2015 muutetun asemakaavan
muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero
6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan korttelista 10017,
korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysalueet
10. kaupunginosassa (Otaniemi).
Oheismateriaali
Selostus
Otaniemen keskus, tapahtumaluettelo
Otaniemen keskus, kaavamääräykset 1
Otaniemen keskus, kaavamääräykset 2
Otaniemen keskus, kaavakartta
Otaniemen keskus, ajantasa-asemakaava
Otaniemen keskus, havainnekuva
Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen
sijoittuminen Otaniemen keskukseen ja kehittää Korkeakouluaukion
ympäristöä monipuolisten palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenteen ja
kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavasuunnittelu
perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre.
Rakennusoikeuden määrä alueella kasvaa noin 19 500 k-m2
rakennusoikeuden kokonaismäärän ollessa n. 115 100 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 39 / 80
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
(Sijaintikartassa ja selostuksen liitteissä ei huomioitu KH:n 1.6.2015 päätöstä
kaavamuutosalueen pienentämisestä)
Otaniemen keskus - Otnäs centum, asemakaavan muutosehdotus,
piirustusnumero 6872, käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan
korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä
katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220506.
Vireilletulo
Muutoksen hakijoina ovat alueen maanomistajat, Aalto-yliopistokiinteistöt
Oy ja Senaatti-kiinteistöt. Asemakaavan muutoshakemukset ovat
saapuneet 16.12.2013 ja 8.1.2014.
Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman
kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.5.2014.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 7.5.2014.
Alueen nykytila
Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä,
keskeisessä osassa kampusaluetta käsittäen Korkeakouluaukion
ympäristön. Alueen keskeistä sijaintia kuvaa rakenteilla oleva Aaltoyliopiston metroasema, jonka molemmat sisäänkäynnit sijoittuvat
suunnittelualueelle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 40 / 80
Otaniemen kampusalue ja erilaiset tutkimuslaitokset on rakennettu eri
vuosikymmenten aikana alkaen 1950-luvulta. Alueen rakennusten
julkisivut ovat pääosin punatiilisiä. Suuntaviivat alueen toteutukselle ovat
lähtöisin Alvar Aallon suunnitelmista ja kilpailuvoitosta vuonna 1949.
Otaniemen alue edustaa maailmanlaajuisesti merkittävää yliopistokampusrakentamista. Korkeakouluaukion itälaidalla entinen Teknillisen
korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki.
Rakennus kuuluu Alvar Aallon merkittävimpiin töihin. Suunnittelualueella
on muitakin Aallon suunnittelemia rakennuksia, kuten TKK:n entisen
päärakennuksen eteläpuolella sijaitseva kirjasto.
Suunnittelualue on osa Valtioneuvoston vahvistamaa RKY 2009 -aluetta
(rakennettu kulttuuriympäristö). Vuoden 2010 alusta RKY 2009 on toiminut
Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana rakennetun
kulttuuriympäristön inventointina, joka ohjaa maankäyttötavoitteita
kohdealueilla. Tavoitteena on "Valtakunnallisesti merkittävien
rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan
sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen.
Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden
muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja
erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan
kaavoituksella".
Asemakaava-alue koostuu pääasiassa korttelialueista, joilla on eri
vuosikymmeninä rakentuneita opetus-, tutkimus- ja toimistorakennuksia
sekä katualueesta. Pieni osa kaava-alueesta on Hagalundinpuistoa.
Muutosalue rajautuu pohjoisessa Maarinrannan virkistysalueeseen, idässä
Otakaareen ja korttelin 10001 opetus- ja tutkimustoimintaan sekä
liikerakentamiseen osoitettuihin tontteihin, etelässä opetus- ja
tutkimustoimintana osoitettuun kortteliin sekä Tekniikantien katualueeseen
ja lännessä Hagalundinpuistoon sekä korttelin 10019 länsiosiin.
Alueen maat ovat pääosin Senaatti-kiinteistöjen ja Aalto-yliopistokiinteistöt
Oy:n omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katualueita.
Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Espoon eteläosien yleiskaava
Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman
vuonna 2010.
Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen
alueeksi (C) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), joka sisältää
sekä nykyisellään säilyviä että kehitettäviä alueita. Alueelle ei saa sijoittaa
vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueelle on merkitty maanalainen raide
asemineen (sijainti ohjeellinen, yhteys sitova).
Alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi
alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 41 / 80
kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia,
vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden
kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen
erityis-arvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa
tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaispiirteiden vaalimiseen.
Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa seuraavat maanpäälliset asemakaavat ja
asemakaavan muutokset:
Korttelissa 10001
Otakaari ja Otaranta, alue 220502
vahvistettu ympäristöministeriössä 23.10.1984
Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia.
Korttelissa 10017 ja osassa korttelia 10018
Otakaari, alue 220504
hyväksytty valtuustossa 24.5.2010
Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia.
Osassa korttelia 10018
Maarinranta, alue 220900
vahvistettu sisäasiainministeriössä 5.8.1981
Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia.
Korttelissa 10019
Maari III, alue 221000
vahvistettu ympäristöministeriössä 29.3.2000
Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia.
Osalla katualueista
Otakaari, alue 220500
vahvistettu sisäasiainministeriössä 25.8.1980
Osalla katualueista
Maari, alue 220300
vahvistettu sisäasianministeriössä 2.12.1981
Lisäksi suunnittelualueella on voimassa maanalainen asemakaava:
Otaniemen - Tapiolan metrotunneli, alue 920200
hyväksytty valtuustossa 19.1.2009
Maanalaisessa asemakaavassa on mahdollistettu metron rakentamisen
lisäksi mm. metroaseman sisäänkäynnit ja niihin liittyvät tilat.
Viranomaisneuvottelu
Kaavasta on käyty MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu
17.12.2013.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 42 / 80
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.2.2015 asemakaavan
muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti. Ehdotus oli
nähtävillä 16.3. - 16.4.2015.
Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja kymmenen lausuntoa.
Muistutusten allekirjoittajat olivat yksityishenkilöitä, alueen yhdistysten,
asunto-osakeyhtiöiden ja yritysten edustajia. Muistutusten sisältö keskittyi
Otaniemen kehitykseen kokonaisuutena, josta muistuttajat kantoivat huolta
rantojen mm. rantojen rakentumisen osalta. Otaniemen keskusta koskevia
muutostarpeita ei muistutuksista ilmennyt.
Lausunnot saatiin Caruna Espoo Oy:ltä, Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymältä (HSL), Fortum Power and Heat Oy:ltä, Espoon
kaupunginmuseolta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Helsingin
seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Espoon
ympäristökeskukselta, Uudenmaan liitolta, Museovirastolta sekä
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Lausuntojen
perusteella on mm. tarkistettu asemakaavan suojelumerkintöjä ja
-määräyksiä.
Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen
Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty tarkistuksia nähtävilläoloajan
16.3. - 16.4.2015 jälkeen.
Merkittävimmät muutokset:
-
Yliopistorakennukseen sijoittuvien liiketilojen määrää ja laatua koskevia
määräyksiä on muutettu hankkeen palvelu- ja liiketilatarpeiden
täsmennyttyä.
-
Maanalainen pysäköintilaitos (ma-1) ajoluiskineen on poistettu
Korkeakouluaukion alueelta.
-
Lehmuskujan läpiajon salliva merkintä (ajo-h) on poistettu.
-
Pysäköintimääräystä on tarkistettu siten, että maanalaiseen
pysäköintilaitokseen viittaava 80 autopaikan vaatimus on poistettu
korttelin 10017 liiketiloihin liittyen.
-
Maanalaisia johtoja koskevia merkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu
lausuntojen perusteella.
-
Suojelumerkintöjä (sr-1, sr-2, s-3) ja niiden määräystekstejä on
tarkistettu lausuntojen perusteella.
Lisäksi kaavaratkaisua on muutettu monilta vähäisiltä osin täsmentämällä
aluerajauksia sekä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 43 / 80
Kaupunginhallitus päätti 1.6.2015 muuttaa 1.12.2014 päivätyn ja
20.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus
- Otnäs centrum, piirustusnumero 6872, ehdotusta siten, että ehdotuksesta
rajataan pois osa korttelista 10017 ja kortteli 10019 sekä niiden välinen
Tietotien katualue.
Ehdotus asemakaavan muutokseksi
Yleisperustelu
Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopiston järjestämän Campus
2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre, jonka
toteuttamisedellytysten luominen on asemakaavan muutoksen ensisijainen
tavoite.
Suunnittelualueen rajaus
Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on Aalto-yliopiston uuden
opetusrakennuksen toteuttaminen metroaseman yhteyteen. Samalla
alueen liikennejärjestelyt muuttuvat voimakkaasti Otaniementien ja
Otakaaren liittymän muuttuessa aukioksi. Uutta rakentamista yliopiston
tarpeisiin osoitetaan myös aukion pohjoispuolelle. Liikenne- ja
pysäköintijärjestelyjen muutokset aiheuttavat toimenpiteitä katualueilla ja
osin myös ympäröivissä kortteleissa.
Otaniemen kampusalueen suunnitteluhistoriasta ja keskittyneestä
maanomistuksesta johtuen alueen tontit ovat huomattavan suuria, monet
useiden hehtaarien kokoisia. Kaava- ja kiinteistöteknisistä syistä kaavaalueessa ovat mukana myös välttämättömiltä osilta ympäröivien
kortteleiden osat, joiden rajoihin kohdistuu muutoksia.
Maankäyttö
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 18,1 ha.
Kokonaiskerrosala on 115 100 k-m2.
Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa
9 500 k-m2..
Aluetehokkuus on noin e = 0,64.
Suunnittelualue jakautuu korttelialueisiin YO-1 ja YO-2 sekä yleisiin
alueisiin, joita ovat puisto-, tori- ja katualueet.
YO-1-korttelialueet ovat opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien
rakennusten korttelialueita, jotka ovat jo pääosin rakentuneita osia
Otaniemen keskuksesta. Näille osoitetut muutokset ovat vähäisiä ja
tavoittelevat pääasiassa nykytilanteen toteamista ja jatkosuunnittelun
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 44 / 80
helpottamista. Kortteliin 10077 mahdollistetaan uusien rakennusten ja
maanalaisten pysäköintitilojen toteuttaminen. Merkittävät rakennukset
YO-1-alueilla suojellaan merkinnöillä sr-1 ja sr-2.
Aalto-yliopiston uutta koulurakennusta varten osoitettu YO-2-korttelialue
sijoittuu metroaseman itäisen sisäänkäynnin yhteyteen. Alueella
mahdollistetaan opetus- ja tutkimustoiminnan lisäksi liike- ja palvelutilojen
rakentaminen sekä metroon liittyvät tilat.
Osa Hagalundinpuistosta kuuluu kaava-alueeseen. Puisto on osoitettu
käyttötarkoitusmerkinnällä VP ja sillä sijaitseva lehmuskuja suojellaan
merkinnällä s-1.
Aalto-yliopiston suunnitteilla olevan rakennuksen (voittajatyö Väre) ja
vanhan TKK:n päärakennuksen väliin jäävä tila osoitetaan torialueeksi.
Kaavallisena ratkaisuna katuaukio säilyttää alueen julkisena ja kaupungin
omistuksessa. Kaavaratkaisu on laadittu siitä näkökulmasta, että
kaupungin ja Aalto-yliopistokiinteistöjen kesken tehdään aukion
suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista sopimukset, joissa sovitaan
alueen käytöstä siten, että kaupungin intressit erityisesti joukkoliikenteen
suhteen turvataan, mutta yliopisto saa alueen muutoin käyttöönsä erilaisia
ulkotilan toimintoja ja tapahtumia varten.
Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä liittyen liiketilojen kokoon ja
sijoittumiseen, rakennusten korkeuteen, rakennussuojeluun, säilytettäviin
puihin, puukujiin ja avoimiin tiloihin, liito-oravien olosuhteiden
säilyttämiseen, pysäköintiin, hulevesiin ym.
Liikenne ja pysäköinti
Otaniemen keskuksen kaavaratkaisu muuttaa alueen liikenne- ja
pysäköintiratkaisuja merkittävästi. Otaniementien ja Otakaaren katkaisu
sekä laajojen maantasopysäköintikenttien poistuminen uudisrakennuksen
tieltä edellyttävät muutoksia laajalla alueella. Myös metron liikennöinnin
aloitus vuoden 2016 lopulla sekä alueen läpi kulkevaan
hankesuunnitteluvaiheessa olevaan Raide-Jokeriin varautuminen ovat
suunnittelun keskeisiä reunaehtoja.
Kortteliin 10019 on alustavasti suunniteltu pysäköintitaloa Merilaboratorion
yhteyteen. Pysäköintitaloon voidaan sijoittaa merkittävä osa kaava-alueen
autopaikoista.
Pitkän tähtäimen tavoitteena Otaniemessä on siirtyä
maantasopaikoituksesta rakenteelliseen pysäköintiin ja mahdollisuuksien
mukaan pysäköintiluoliin. Kaava-alueen ulkopuolista suunnittelualueen
eteläpuolella sijaitsevaa nykyistä pysäköintiluolaa on alustavasti
suunniteltu laajennettavaksi ja yhdistettäväksi metroasemalle johtavaan
työtunneliin. Ratkaisu mahdollistaisi laajan maanalaisen
pysäköintiluolaston ulottamisen Otaniemen keskeisimpien osien äärelle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 45 / 80
Asemakaavamuutoksen rajaus
Maanomistajat, korttelin 10019 osalta Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja osan
korttelin 10017 osalta Senaatti-kiinteistöt esittävät, että kyseiset korttelit
rajataan tässä vaiheessa pois asemakaavanmuutosalueesta. Korttelien
kehitystyö on vielä siinä määrin kesken, ettei perusteita kaavamerkinnän
muutokselle YO-1:stä KTY-1:ksi tässä vaiheessa ole. Otaniemen
keskuksen asemakaavanmuutoksen ensisijainen tavoite on luoda
edellytykset Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uuden
päärakennuksen sekä keskeisten uusien aukioiden toteuttamiselle.
Samassa yhteydessä kaava-alueesta on perusteltua rajata pois korttelien
10017 ja 10019 välinen Tietotien katualue.
Selvitykset ja suunnitelmat
Kulttuuriympäristöselvitys
Otaniemen keskeinen kampusalue. Kulttuuriympäristöselvitys.
Livady & Maisema-arkkitehtuuri MM 2014.
Selvityksen tavoitteena on ollut kulttuurihistoriallisiin arvoihin liittyvän
tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi ja tietolähteeksi.
Kaupallinen selvitys
Otaniemen palvelurakenneanalyysi. Realprojekti 2015.
Selvitystyössä on arvioitu, minkälaisia palveluita Otaniemeen on
mahdollista ja tarpeellista sijoittaa tulevaisuudessa.
Luontoselvitys
Espoon Otaniemen alueen luontoselvitys 2014. Ympäristötutkimus Yrjölä
2014.
Luontoselvityksen tavoitteena oli löytää alueelle tyypilliset ja luonnon
monimuotoisuuden kannalta olennaiset piirteet sekä mahdolliset
suojeltavat luontotyypit tai eliölajit.
Lepakkoselvitys
Otaniemi. Lepakkoselvitys 2014. Luontotieto Keiron Oy 2014.
Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Otaniemen
lepakkolajistoa ja määrittää selvitysalueelta mahdolliset lepakoille tärkeät
alueet.
Perittävät maksut
Hakijat ovat maksaneet 6.6.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista
60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 46 / 80
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2014 § 42
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue
220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi:
1.1.
Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta
toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu
Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun
27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön "Väre".
Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia
Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle
kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan näidenkin rakennuksien
kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli alueen keskeisen paikan
luomisessa.
Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva
kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja
mahdollistetaan lisärakentamista.
1.2.
Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden
palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja
pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat
vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve
vähenee koko alueella.
1.3.
Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää
jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä
erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion
kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle.
1.4.
Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja
huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus.
1.5.
Keskeinen aukio "Väreen" ja entisen Teknillisen korkeakoulun
päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä
ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset
avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot,
puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 47 / 80
pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään
ympäristöön sopivina.
1.6.
Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot,
alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä
alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään
rakennettuun ympäristöön.
1.7.
Keskustan asemakaavasuunnittelu kytketään laajempaan Otaniemikokonaisuuteen. Otaniemi-kokonaisuuden tavoitteet käsitellään
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014. Keskustan
asemakaavoitusta jatketaan päätettävät kokonaistavoitteet huomioiden.
2
järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ____________.
Käsittely
Asia käsiteltiin yhdessä asian § 3 kanssa.
Käsittelyn aikana puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja
Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan
päätöskohdista ilmenevin teksti- ja numerointimuutoksin.
Jäsen Ahlman ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen valitaan
lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi
Louhelainen.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko
tehdyt korjaukset ja ehdotettu henkilövalinta tiedotus- ja
keskustelutilaisuuteen hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi
puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue
220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi:
1.1
Keskustan asemakaavasuunnittelu on osa laajempaa Otaniemikokonaisuutta, jonka tavoitteet on käsitelty
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014 (ns. Otaniemen Kokokuva).
Keskustan asemakaavoitusta jatketaan ottaen huomioon myös
lautakunnan päättämät koko Otaniemeä koskevat tavoitteet.
1.2
Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta
toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 48 / 80
Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun
27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön "Väre".
Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia
Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle
kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan asemakaavaehdotusta
varten myös näiden rakennuspaikkojen ja niiden lähialueiden
kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli ja toteutuksen ajoitus koko
Otaniemen alueen keskeisen ytimen luomisessa (metron käyttöönoton
ajankohta ja lähivuodet sen jälkeen).
Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva
kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja
mahdollistetaan lisärakentamista.
1.3
Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden
palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja
pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat
vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve
vähenee koko alueella.
1.4
Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää
jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä
erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion
kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle.
1.5
Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja
huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. Lautakunnan 22.1.2014
tekemässä päätöksessä "Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin
kehittämisen toimenpideohjelma" edellytetyt toimenpiteet on pikaisesti
toteutettava.
1.6
Keskeinen aukio "Väreen" ja entisen Teknillisen korkeakoulun
päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä
ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset
avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot,
puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat
pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään
ympäristöön sopivina.
1.7
Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot,
alueen asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana
kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen
sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön.
1.8
Asemakaava-alueen tarkka rajaus määritellään asemakaavan
ehdotusvaiheessa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 49 / 80
2
järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee tilaisuuteen lautakunnan puheenjohtaja
Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 § 166
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue 220506,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 päivätyn
asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus–Otnäs centum,
piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, korttelin
10016 tontin 3, korttelin 10017, korttelin 10018 tontit 3, 7 ja osan tontista 4
ja korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10.
kaupunginosassa (Otaniemi),
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen
Ahlmannin kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:
"Jotta arkkitehtikilpailun perusteella suunniteltu ARTS-rakennus voidaan
toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ehdotus tuodaan seuraavasti
korjattuna lautakunnan kokoukseen 21.1.2015 hyväksyttäväksi nähtäville
asettamista varten:
1. Asemakaava-alueesta rajataan pois kirjaston eteläpuolella oleva
kortteli.
2. Liikekeskuksen vaatima pysäköinti toteutetaan keskuksen välittömään
läheisyyteen siten, että tavoite on maanalainen yhtenäinen
pysäköintikokonaisuus, johon voidaan edetä vaiheittain. Autopaikkojen
määrässä pitää varautua esitettyä minimiä suurempaan määrään
tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että pysyvä ratkaisu ei vaadi
Lehmuskujan läpi ajamista.
3. Koko alueen pysäköinnistä laaditaan asemakaavaehdotuksen liitteeksi
vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma siten, että rakennettavan
maanpäällisen pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on
kaavamääräyksissä riittävän väljä ottaen huomioon esillä olevat
asuntorakentamisvaihtoehdot metroaseman lähialueilla ja että
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 11
Sivu 50 / 80
kalliopysäköinnin ja muun maanalaisen pysäköinnin tavoitemäärä tulee
selkeästi kirjatuksi. Pysäköintiä selkeytetään myös siten, että tälle
metroasemalle ei tule autojen liityntäpysäköintiä.”
Julistettuaan keskustelun palautusehdotuksesta päättyneeksi,
puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä
palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi
puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltaksi siten, että jotta
arkkitehtikilpailun perusteella suunniteltu ARTS-rakennus voidaan
toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ehdotus tuodaan seuraavasti
korjattuna lautakunnan kokoukseen 21.1.2015 hyväksyttäväksi nähtäville
asettamista varten:
1. Asemakaava-alueesta rajataan pois kirjaston eteläpuolella oleva
kortteli.
2. Liikekeskuksen vaatima pysäköinti toteutetaan keskuksen välittömään
läheisyyteen siten, että tavoite on maanalainen yhtenäinen
pysäköintikokonaisuus, johon voidaan edetä vaiheittain. Autopaikkojen
määrässä pitää varautua esitettyä minimiä suurempaan määrään
tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että pysyvä ratkaisu ei vaadi
Lehmuskujan läpi ajamista.
3. Koko alueen pysäköinnistä laaditaan asemakaavaehdotuksen liitteeksi
vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma siten, että rakennettavan
maanpäällisen pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on
kaavamääräyksissä riittävän väljä ottaen huomioon esillä olevat
asuntorakentamisvaihtoehdot metroaseman lähialueilla ja että
kalliopysäköinnin ja muun maanalaisen pysäköinnin tavoitemäärä tulee
selkeästi kirjatuksi. Pysäköintiä selkeytetään myös siten, että tälle
metroasemalle ei tule autojen liityntäpysäköintiä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 § 27
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue 220506,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 päivätyn ja
16.2.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen
keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin
10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 51 / 80
tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10.
kaupunginosassa (Otaniemi),
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot.
Käsittely
Jäsen Ahlman varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että
asemakaavaan ja sitä koskeviin määräyksiin tehdään virkatyönä seuraavat
tarkistukset:
-
Metroaseman yhteyteen tuleva liiketila ja sen autopaikoitus
määritellään sitovaksi,
-
Lehmuskujan läpi menevä ajoyhteys määritellään vain kiinteistön
huoltoajoa varten,
-
TKK:n vanhan päärakennuksen ja pääkirjaston väliin merkitään
pakolliseksi Metroaseman ja teekkarikylän välinen kävely-yhteys.
Jäsen Palomäki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti,
että ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyä
valmistellaan jatkotoimet:
-
laaditaan HSL:n suunnitelmia parempi selvitys siitä, miten Otaniemen
alueen metroa täydentävä joukkoliikenne voidaan hoitaa esim.
sukkulabussin avulla.
Jäsen Oila varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että
asiakirjoihin laaditaan selvitys siitä, miten Aalto-yliopiston tavoitteeksi
asettaman 24/7 kampuskeskuksen toteutumista edistetään.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko jäsen Ahlmannin, jäsen Palomäen ja jäsen Oilan tekemät
ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi
puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne
yksimielisesti.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue 220506,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 päivätyn ja
25.2.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen
keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin
10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan
tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10.
kaupunginosassa (Otaniemi),
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 52 / 80
3
asemakaavaan ja sitä koskeviin määräyksiin tehdään virkatyönä seuraavat
tarkistukset:
-
Metroaseman yhteyteen tuleva liiketila ja sen autopaikoitus
määritellään sitovaksi,
-
Lehmuskujan läpi menevä ajoyhteys määritellään vain kiinteistön
huoltoajoa varten,
-
TKK:n vanhan päärakennuksen ja pääkirjaston väliin merkitään
pakolliseksi Metroaseman ja teekkarikylän välinen kävely-yhteys.
4
ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyä valmistellaan
jatkotoimet:
-
laaditaan HSL:n suunnitelmia parempi selvitys siitä, miten Otaniemen
alueen metroa täydentävä joukkoliikenne voidaan hoitaa esim.
sukkulabussin avulla.
-
laaditaan selvitys siitä, miten Aalto-yliopiston tavoitteeksi asettaman
24/7 kampuskeskuksen toteutumista edistetään,
5
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.5.2015 § 82
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Otaniemen keskuksen muutosehdotuksesta, alue
220506,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 1.12.2014 päivätyn ja
11.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen
keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin
10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan
tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10.
kaupunginosassa (Otaniemi),
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL
59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 11
Sivu 53 / 80
loppuosan, 13 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 1 100 euroa,
eli yhteensä 14 300 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen
jälkeen.
Käsittely
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ja tarkasti pöytäkirjan tämän
kyseisen pykälän § 82 osalta kokouksessa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Otaniemen keskuksen muutosehdotuksesta, alue
220506,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 1.12.2014 päivätyn ja
11.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen
keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin
10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan
tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10.
kaupunginosassa (Otaniemi),
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL
59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 13 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 1 100 euroa,
eli yhteensä 14 300 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen
jälkeen.
Kaupunginhallitus 1.6.2015 § 203
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus:
1
hyväksyy liitteenä olevan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja Espoon
kaupungin välillä 28.5.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen,
2
muuttaa 1.12.2014 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun asemakaavan
muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero
6872, ehdotusta siten, että ehdotuksesta rajataan pois osa korttelista
10017 ja kortteli 10019 sekä niiden välinen Tietotien katualue,
3
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 20.5.2015 ja 1.6.2015 muutetun
asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum,
piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan
korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä
katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi).
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
08.06.2015
Asia 11
Sivu 54 / 80
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Ote ilman liitteitä, hakijat
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö
Vastineet mielipiteiden jättäjille
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 12
08.06.2015
Sivu 55 / 80
1910/03.00.00/2015
Kaupunginhallitus
186 §
25.5.2015
12
Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja
vastuullisuus huomioiden
Valmistelijat / lisätiedot:
Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja
25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen
hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja
vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustokysymys 13.4.2015
Arja Juvonen ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015
valtuustokysymyksen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla
Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden.
Valtuustokysymyksen laajuuden ja valmistelun keskeneräisyyden vuoksi
vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen
6 §:ssä säädetyssä määräajassa.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 186
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen,
ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään
valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla
Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa
antaa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Päätös
Tiedoksi
Kokouskutsu
08.06.2015
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Asia 12
Sivu 56 / 80
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 13
08.06.2015
Sivu 57 / 80
1909/07.01.00/2015
Kaupunginhallitus
189 §
25.5.2015
13
Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta
Valmistelijat / lisätiedot:
Juha Kalander, puh. 046 877 3155
Jani Savolainen, puh. 040 500 3125
Jukka Pitkänen, puh. 09 816 84808
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksen vastauksena Kurt Bymanin ja 18
muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymyksen
kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta ja toteaa
kysymyksen loppuunkäsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustokysymys 13.4.2015
Valtuustokysymys
Valtuutettu Kurt Byman ja 18 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015
seuraavan kysymyksen:
”Internet ja digitalisoitumisen vallankumous leviää kaikille elämän alueille
ja yhä useampi järjestelmä ja laite on yhteydessä verkkoon. Kaupungin
hallinnon, arkiston, teknisen-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen
järjestelmät ja laitteet ovat kiinteässä yhteydessä internettiin vuorokauden
ympäri. Internet-rikollisuus on yhteiskunnan nopeimmin kasvavista
ongelmista. Kyseessä voi olla vakava haitanteko, vaaraan aiheuttaminen,
terveysuhka, tietojen urkinta tai petos.
Valtuuston työjärjestyksen mukaan kysymyksenä tiedustelemme, onko
kaupunginhallitus tietoinen kaikista riskeistä, mitä ylläkerrottuun liittyy?
Miten kaupungin kyberturvallisuus on järjestetty ja miten uhkiin on
varauduttu?”
Taustaa
Sanastokeskuksen Kokonaisturvallisuuden sanaston (2014) mukaan
kyberturvallisuus on tila, jossa kybertoimintaympäristössä yhteiskunnan
elintärkeille toiminnoille ja muille kyberympäristöstä riippuvaisille
toiminnoille koituvat uhkat ja riskit ovat hallinnassa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 13
Sivu 58 / 80
Kybertoimintaympäristö on toimintaympäristö, joka muodostuu yhdestä tai
useammasta sähköisessä muodossa olevan datan tai informaation
käsittelyyn tarkoitetusta tietojärjestelmästä. Espoon kaupunkikonsernissa
riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, tapahtumia tai tapahtumaketjuja
joiden toteutuessa Espoo-konserni tai sen yksikkö ei saavuta sille
asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä.
Kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa (valtioneuvoston
periaatepäätös 24.1.2013) todetaan, että kyberturvallisuus perustuu koko
yhteiskunnan tietoturvallisuuden järjestelyihin. Espoon kaupungissa
tietoturvallisuuden järjestelyt kuvataan kaupunkikonsernin
tietoturvapolitiikassa, jossa korostetaan johtamista ja riskienhallintaa.
Vastauksessa kyberturvallisuus rajataan Espoon kaupungin tietoturvan
hallintaan ja toteuttamiseen.
Vastaus valtuustokysymykseen
Espoon kaupunki on tietoinen tietotekniikan käyttöön ja sen
käyttöympäristöön (kyberympäristöön) kohdistuvista uhkista ja riskeistä.
Koska kaikkia riskejä ei voi ennakolta tietää, niin kaupungissa on
seuraavia periaatteita riskeihin varautumisessa ja palvelujen toimintakyvyn
takaamiseksi:
Kyberturvallisuuden järjestäminen ja varautuminen uhkiin on johtamista ja
riskienhallintaa. Keskeiset osa-alueet ovat: hyvä riskienhallinta, hyvä
kokonaisarkkitehtuuri, hyvä toimittajien hallinta ja hyvä henkilöstön
osaaminen.
Valtuusto on päättänyt Espoon kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan perusteista, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Näiden
perusteiden toimeenpanoa ohjaa riskienhallintapolitiikka (kaupunginhallitus
29.9.2014), joka kuvaa riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja käytännön
toteuttamisen. Tietoturvariskien hallinta on osa riskienhallintaa ja
tietoturvapolitiikassa kuvataan vastuut ja tietoturvariskien hallintaprosessi.
Kaupungin valmiussuunnitteluohjeessa (10.10.2014) edellytetään
toimialoja ottamaan huomioon palveluiden riippuvuus tietotekniikasta ja
sen toimivuudesta. Yllämainittujen toteuttaminen on osa johtamista.
Kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa toiminnan, tiedon, järjestelmien ja
teknologian muodostaman kokonaisuuden hallintaa. Kokonaisarkkitehtuuri
on keskeinen johtamisen työkalut kun toimintaa ja palveluja tai (ja
tietojärjestelmiä) kehitetään. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan mm.
välttää toimittajaloukkujen syntymistä ja varmistaa kyberturvallisuutta.
Kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet sisältävät vaatimuksen tietoturvan
toteuttamisesta, jota vaatimusta ratkaisukehityksessä toteutetaan.
Tietoturvateknologiaan liittyvissä valinnoissa huomioidaan teknologian
kypsyys, elinkaari, käytön laajuus sekä tuen ja asiantuntemuksen
löytyminen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 13
Sivu 59 / 80
Toimittajien ja sopimusten asianmukainen hallinta on tieto- ja
kyberturvallisuuden ehdoton edellytys, koska tietojärjestelmät ovat
toimittajien laitetiloissa ja operoinnissa. Kilpailutuksissa ja sopimuksissa
Espoo vaatii kaikilta toimittajilta kaupungin tietoturvapolitiikan
hyväksymistä ja noudattamista. Sopimuksiin sisällytetään myös toimittajan
velvollisuudet tietoturvan varmistamiseksi ja tietoturvauhkiin reagoimiseksi.
Kaupungin IT-infrastruktuuri perustuu omaan verkkoon, josta on suorat
yhteydet toimittajien konesaleihin. Kaikki tietoliikenne valvotaan ja
kontrolloidaan nykyaikaisin palomuurein.
Infrastruktuurin ja palvelujen tuotannossa ja kehittämisessä Espoo käyttää
suuria, globaaleja palveluntarjoajia, joiden palvelut ovat käytössä laajalti
sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Näillä on hyvin vakiintuneet ja
tehokkaat tavat kyberturvallisuudesta huolehtimiseen. Keskeisimpiä
Espoon palvelutarjoajia ovat:
-
Fujitsu Finland Oy, joka toimittaa palvelin-, konesali- ja pilvipalvelut,
CGI Suomi Oy, joka toimittaa loppukäyttäjäpalvelut, joita ovat
HelpDesk- ja laitteiden elinkaaripalvelut,
DNA Oy, joka vastaa Espoon tietoliikenneverkon ylläpidosta,
Tieto Oy, joka toimittaa keskeiset terveydenhuollon järjestelmät.
Kaikki uudet järjestelmät käyvät läpi tietoturva-auditoinnin ennen
tuotantoon siirtoa. Auditointi tehdään kolmannen, tietoturvaan
erikoistuneen osapuolen toimesta. Järjestelmille tehdään myös
säännöllisiä tietoturvatarkistuksia, joiden tiheys riippuu järjestelmän
kriittisyydestä.
Henkilöstö on keskeisessä asemassa kyberturvallisuuden toteuttamisessa
ja uhkiin varautumisessa. Digitalisoitumisen myötä toimintaympäristö
muuttuu merkittävästi. Enää ei ole selkeää rajaa organisaation verkon ja
internetin välillä, töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta ja työvälineet
ovat omia tai työnantajan. Tämä edellyttää organisaatiolta merkittävää
koulutukseen panostamista käyttäjien tietoturvaosaamisen ja
-ymmärryksen lisäämiseksi. Espoon kaupungissa on tässä paljon
kehitettävää.
Johtamista tuetaan yhteistyöverkostoilla. Keskeisiä verkostoja kyber- ja
tietoturvallisuuden hallinnassa ovat: riskienhallinnan ohjausryhmä,
tietoturvaryhmä, kokonaisarkkitehtuuriryhmä, IT-kehittämisjohtoryhmä ja
valmiussuunnittelun ohjausryhmä.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 189
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 13
Sivu 60 / 80
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksen
vastauksena Kurt Bymanin ja 18 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään
valtuustokysymyksen kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin
varautumisesta ja toteaa kysymyksen loppuunkäsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 14
08.06.2015
Sivu 61 / 80
5207/07.00.00/2014
Kaupunginhallitus
Valtuusto
152 §
81 §
27.4.2015
18.5.2015
14
Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta (Pöydälle 18.5.2015)
Valmistelijat / lisätiedot:
Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Saara
Hyrkön ym. 3.12.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin
ostotietojen julkaisemisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 3.12.2014
Saara Hyrkkö ja 35 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet
valtuustoaloitteen 3.12.2014 koskien Espoon kaupungin ostotietojen
julkaisemista.
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Espoo tutustuu Helsinki Region
Infoshare- palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston
julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja niitä hyödyntäen julkaisee omat
ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen.
Helsingin kaupunki on julkaissut ostotiedot Helsinki Region Infosharepalvelussa joulukuussa 2014 ja Vantaan kaupunki tammikuussa 2015.
Julkaistut tiedot (exel) mahdollistavat ostojen tarkastelun toimittaja- ja
tilitasoilla.
Espoon kaupunki on julkaissut kaupungin vuosien 2012 ja 2013
ostolaskutiedot 16.3.2015 seudullisessa Helsinki Region Infoshare
-palvelussa.
Avattu data kattaa yli puolet kaupungin vuotuisista menoista. Loppu on
pääosin henkilöstömenoja. Aineisto sisältää Espoon kaupungin palvelujen,
aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä maksetut vuokrat ja muut
kulut vuosilta 2012 ja 2013. Aineistossa on mukana Espoon kaupungin
tulosyksiköiden, kustannuspaikkojen, liikelaitosten ja rahastojen
ostolaskutiedot. Tiedot on poimittu kaupungin kirjanpitojärjestelmästä
laskurivitasolla ja aineistoa on täydennetty mm. organisaation ja tiliryhmien
nimitiedoilla. Luokittelut mahdollistavat aineiston tarkastelun esimerkiksi
toimittajittain ja tileittäin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 14
Sivu 62 / 80
Aineisto sisältää seuraavat saraketiedot: Kaupunki (vakiotieto),
tulosyksikkö ja kustannuspaikka nimettyinä, kirjauspäivä, laskunumero,
tiliryhmä, tilinumero, tilin nimi, toimittajan nimi, toimittajan Y-tunnus, laskun
loppusumma euroina ja mahdollinen tilausnumero. Summat esitetään
yleensä ilman arvonlisäveroa. Aineisto ei sisällä ostoja yksityishenkilöiltä
tai toiminimiltä eikä yksityishenkilöille maksettuja avustuksia tms.
henkilötietosuojan piiriin kuuluvaa dataa.
Tietoja on luokiteltu aineiston käytön helpottamiseksi. Tilit on luokiteltu
tiliryhmän mukaan seuraavasti: palveluiden ostot; aineet, tarvikkeet ja
tavarat; vuokrat; muut kulut; aktivoidut menot ja käyttöomaisuuden ostot.
Luokittelujen avulla aineistosta voi tarkastella ostoja esimerkiksi
toimittajittain ja tilitasolla.
Aineisto päivitetään vuosittain aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Esittelijän kannanotto
Espoo-tarinan mukaan Espoon keskeisenä arvona ja toimintaperiaatteena
on avoimuus: ”Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti,
yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.” Ostotietojen avaaminen on
osa Espoo-tarinan toteuttamista. Tiedon läpinäkyvyys parantaa
päätöksenteon tietopohjaa, tehostaa kaupungin toimintaa ja lisää
luottamusta. Espoo haluaa avoimen datan avulla synnyttää uutta
liiketoimintaa ja antaa kehittäjille mahdollisuuksia luoda espoolaisten arkea
sujuvoittavia palveluja.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 27.4.2015 § 152
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena valtuutettu Saara Hyrkön ym. 3.12.2014 jättämään
valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta sekä
toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 18.5.2015 § 81
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Saara
Hyrkön ym. 3.12.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin
ostotietojen julkaisemisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 14
Sivu 63 / 80
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 15
08.06.2015
Sivu 64 / 80
533/10.03.01/2015
Kaupunginhallitus
Valtuusto
142 §
80 §
20.4.2015
18.5.2015
15
Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan
pysäköintitilan varmistamiseksi (Pöydälle 18.5.2015)
Valmistelijat / lisätiedot:
Torsti Hokkanen, puh. 050 413 2163
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 16
muun valtuutetun 26.1.2015 tekemään valtuustoaloitteeseen
maksuttomien pysäköintipaikkojen säilyttämisestä ja lisäämisestä sekä
asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla edullisesti toteutettavan
pysäköintitilan varmistamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 26.1.2015
Valtuustoaloite
Valtuutettu Kurt Byman ja 16 muuta allekirjoittajaa ovat tehneet seuraavan
aloitteen:
”Espoo on pitkälti rakennettu autoliikenteen varaan, eikä
lähivuosikymmeninä ole näkyvissä oleellista muutosta auton käytön
tarpeellisuudelle ja välttämättömyydelle. Autot tarvitsevat autopaikkoja ja
pysäköimistilaa sekä toimivia liikenneväyliä. Pysäköimisen rajoittaminen ja
pysäköinnin muuttaminen maksulliseksi kaikkialla aiheuttaa
valvontatarvetta ja byrokratiaa sekä on itseään ruokkiva prosessi.
Esimerkiksi 1980-luvulla Tapiolan liike-elämä puhkesi kukkaan, kun
helsinkiläiset lähtivät ostoksille ilmaisen pysäköinnin houkuttelemana, kun
Helsinki kiihtyvällä tahdilla ryhtyi rahastamaan pysäköimistä. Nyt
Tapiolasta viedään viimeiset maksuttomat pysäköintipaikat ja tilanne on
menetetty. Tapiola on metron takia myllätty. Ennen Sokos ja Stockmann
kilpailivat keskenään asiakkaista. Ainoa tuli Sokoksen tilalle ja siellä on
kaikki kansainväliset merkkiliikkeet kuin muissakin liikekeskuksissa, mutta
pysäköinti maksaa ja liikkeet kärsivät asiakaspulasta. Toivottavasti tämä
virhe jää ainoaksi.
Asemakaavoituksessa pakotetaan tarpeettomasti sekä kaupunki, yritykset
että asukkaat yhä kalliimpiin kallioluola- pysäköintiin tai muihin maan-
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 15
Sivu 65 / 80
alaisiin ja maanpäällisiin kerrosratkaisuihin, joissa autopaikat voivat
maksaa jopa 60 000 euroa kappaleelta.
Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että kaupunki
säilyttäisi ja lisäisi maksuttomia pysäköintipaikkoja siten, että niitä olisi aina
vähintään 20 % tarjonnasta, sekä varmistaisi asemakaavoituksella ja
pysäköintinormeilla riittävän määrän edullisesti toteutettavaa
pysäköintitilaa.”
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Pysäköintipaikkatarjonta koostuu julkisista kaupungin tarjoamista
pysäköintipaikoista ja yksityisistä pysäköintipaikoista. Julkista pysäköintiä
ovat pääasiassa kadunvarsipaikat sekä erilliset, yleiseen pysäköintiin
tarkoitetut, ns. LP-alueet. Tällä hetkellä kaikki yleinen pysäköinti Espoossa
on maksutonta, mutta pääosin aikarajoitettua, jotta paikkojen kierto on
tehokasta ja pysäköinnin käyttöaste saadaan suureksi.
Yksityistä pysäköintiä ovat asunto- ja kiinteistöyhtiöiden rakentamisen
yhteydessä toteutettavat velvoitepaikat sekä erilaisten yksityisten
toimijoiden, kuten kauppojen, tarjoama pysäköinti. Yhtiöiden
velvoitepaikkojen vähimmäismäärästä säädetään asemakaavassa ja
rakennusluvan yhteydessä ja ne on toteutettava lähes poikkeuksetta
omalla tontilla tai osoitettava läheisestä pysäköintilaitoksesta. Yhtiöiden
tulee toteuttaa kiinteistöillään tarpeensa mukainen asiointi-, työpaikka- ja
vieraspysäköintipaikoitus. Lisäksi vieraat voivat mahdollisuuksien mukaan
käyttää yleisiä kadunvarsipaikkoja.
Asemakaavalla pyritään määrittämään riittävä pysäköintipaikkojen
vähimmäismäärä ja se on sitä suurempi, mitä huonompi on alueen
joukkoliikenteen ja muu palvelutaso. Yksityiset toimijat saavat halutessaan
toteuttaa vähimmäismäärää enemmän pysäköintipaikkoja, jos kokevat sen
esimerkiksi liiketoimintansa kannalta tarpeelliseksi. Liiketilojen pysäköinti
on pääosin maksutonta, mutta maksullisuudesta päättää yksityinen
kiinteistön omistaja.
Kaupungin pysäköintiyhtiöt rakentavat erityisesti keskusta-alueilla
pysäköintilaitoksia, koska rakenteellinen pysäköinti on tiiviillä keskustaalueilla lähes poikkeuksetta ainut mahdollisuus toteuttaa tarpeen vaatima
määrä pysäköintipaikkoja, esimerkiksi Tapiolan keskuspysäköinti. Tällöin
kaupunki pyrkii pitkällä ajanjaksolla saamaan investointikustannukset sekä
laitosten ylläpitokustannukset takaisin. Laitoksista myydään tai vuokrataan
pysäköintipaikkoja alueen tarpeisiin mm. velvoitepaikoiksi tai osoitetaan
liityntäpysäköintiin. Lisäksi lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin tarjotaan
paikkoja, jotka ovat maksullisia, jotta laitokset eivät täyty ilmaispysäköijistä.
Joukkoliikenneasemien yhteydessä kaupunki toteuttaa
liityntäpysäköintipaikkoja ennalta laadittujen liityntäpysäköintisuunnitelmien
mukaisesti. Toistaiseksi näiden kustannukset ovat olleet kaupunkien
kannettavana, mutta tulevaisuudessa kustannuksiin osallistuu myös valtio
ja liityntäpysäköijien kotikunta. Liityntäpysäköintipaikkoja on sekä ilmaisia,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 15
Sivu 66 / 80
että maksullisia riippuen siitä, miten ne on toteutettu. Laitospaikat ovat
yleensä maksullisia ja kenttäpaikat ilmaisia.
Maksullista julkista pysäköintiä saatetaan tulevaisuudessa kokeilla Espoon
viiden kaupunkikeskuksen ydinalueilla, missä on pulaa tilasta, mutta
jatkossakin valtaosa Espoon julkisesta pysäköinnistä on maksutonta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.2.2015 asuntojen
pysäköintipaikkojen laskentaohjeen sekä ehdotti kaupunginhallitukselle
pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisten toimien (mm. maksullisuuden
laajentaminen) edistämistä. Toistaiseksi pysäköinnin maksullisuuden
lisäämisestä ei ole muita päätöksiä.
Asemakaavoituksessa varataan asunnoille pysäköintipaikkoja
kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.2.2015 hyväksymän asuntojen
pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaisesti. Sen perusteella
pysäköintipaikkoja varataan riittävästi ottaen huomioon alueen
keskustamaisuus ja joukkoliikenteen palvelutaso. Pysäköinnin opastus- ja
maksujärjestelmiä kehittämällä on tulevaisuudessa entistä helpompi löytää
tarpeen mukainen pysäköintipaikka. Kaupungin pysäköinnin
kehittämisohjelman mukaisesti pysäköinnin tarjonnassa pyritään
turvaamaan riittävä ja kuhunkin pysäköintitarpeeseen sekä alueen
luonteeseen parhaiten soveltuva kustannusvastaava ratkaisu.
Kaupungin rahoittaman pysäköintilaitoksen tai -luolan rakentamis- ja
ylläpitokustannukset tulee kattaa laitoksen pysäköinnistä
keräämillä tuloilla. Ellei näin toimita, kaupungin järjestämän
laitospysäköinnin maksuttomuus johtaisi siihen, että pysäköinnin
järjestämisen kustannuksia joutuisivat kantamaan myös muut kuin
pysäköintipalveluiden käyttäjät.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 20.4.2015 § 142
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi
vastauksena Kurt Bymanin ja 16 muun valtuutetun 26.1.2015 tekemään
valtuustoaloitteeseen maksuttomien pysäköintipaikkojen säilyttämisestä ja
lisäämisestä sekä asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla edullisesti
toteutettavan pysäköintitilan varmistamisesta ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Byman ehdotti, että asia palautetaan.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen
raukeavan kannattamattomana.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 15
Sivu 67 / 80
Valtuusto 18.5.2015 § 80
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 16
muun valtuutetun 26.1.2015 tekemään valtuustoaloitteeseen
maksuttomien pysäköintipaikkojen säilyttämisestä ja lisäämisestä sekä
asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla edullisesti toteutettavan
pysäköintitilan varmistamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 16
08.06.2015
Sivu 68 / 80
532/02.08.00/2015
Kaupunginhallitus
179 §
11.5.2015
16
Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa
Valmistelijat / lisätiedot:
Päivi Jokela, puh. 050 540 6524
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Kurt Bymanin ym. 26.1.2015
jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee sähköautojen käytön
edistämisestä Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 26.1.2015
Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen
sähköautoilun edistämiseksi Espoossa.
Aloitteessa ehdotetaan, että Espoon kaupunki ryhtyisi edistämään ja
suosimaan sähköautojen käyttöä puhtaamman ilman, ilmastonmuutoksen
hillitsemisen ja alhaisemman liikennemelun puolesta. Aloitteessa todetaan,
että Helsingissä vähäpäästöisten autojen pysäköintiin saa alennusta ja
muualla maailmassa on esimerkkejä siitä, että sähköautot voivat käyttää
joukkoliikennekaistoja ja myös pysäköinti on halvempaa.
Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki tutkisi mahdollisuuksia sallia
hybrideille sekä täyssähkö- ja polttokennoautoille ilmainen pysäköinti sekä
mahdollisuus ajaa bussikaistoilla.
Valtuustoaloite
”Espoon kaupunki on monessa ollut edelläkävijän maineessa.
Kaupunginjohtaja on Suomen tunnetuin sähköautoilija. Espoo on
sijaintinsa ja imagonsa ansiosta otollinen maaperä sähköautoliikenteen
suosijaksi ja tukijaks . Useimpien sähköautojen toimintasäde riittää
pääkaupunkiseudun työpaikka- ja asiointiliikenteeseen.
Sähköauto on hieman tavanomaista autoa kalliimpi, mutta sen
käyttökustannukset ovat edulliset. Sähköautot ovat hiljaisia kulkuvälineitä,
joista ei synny paikallisia päästöjä. Julkisia latauspaikkoja on jo monessa
paikassa, mutta ne puuttuvat mm. Espoon keskustasta ja LounaisEspoosta. Kaupungeissa sähköauton etuja ovat päästöttömyys ja
hiljaisuus, korkea energiatehokkuus ja halpa käyttövoima.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 16
Sivu 69 / 80
Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että Espoon
kaupunki ryhtyisi edistämään ja suosimaan sähköautojen käyttöä
puhtaamman ilman, ilmastonmuutoksen ja alhaisemman liikennemelun
puolesta. Helsingissä vähäpäästöisten autojen pysäköintiin saa alennusta
puoleen hintaan. Muualla maailmassa sähköautot voivat käyttää
joukkoliikennekaista ja, niille pysäköinti on ilmaista tai halvempaa.
Kaupungin tulisi tutkia mahdollisuuksia sallia hybrideille sekä täyssähkö- ja
polttokennoautoille ilmaisen pysäköinnin ja mahdollisuuden ajaa
bussikaistoilla, samaan tapaan kuin Norjassa. Myös Saksa on päättänyt
vauhdittaa vähäpäästäisten ajoneuvojen yleistymistä erilaisin
myönnytyksin.”
Vastaus aloitteeseen
Tavoitteita sähköisen liikenteen kehittämiseksi ja edistämiseksi on
määritelty Espoossa laaditussa kestävän kehityksen
ohjelmasuunnitelmassa. Ohjelmasuunnitelmassa painotetaan kuitenkin
enemmän joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämistä kuin
vähäpäästöistä autoilua, koska vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa (mm.
pysäköinti) ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia joukkoliikennettä
enemmän.
Joukkoliikennekaistoille asetetut tavoitteet vaarantuvat, jos
vähäpäästöisille ajoneuvoille sallitaan oikeus käyttää kaistoja silloin, kun
se on takseille sallittua. Joukkoliikennekaistojen tavoitteena on parantaa
joukkoliikenteen laatua ja toiminnallisuutta liikenneverkon ruuhkautuvilla
osuuksilla sekä lisätä julkisen liikenteen käyttöä. Espoon katuverkolla on
tällä hetkellä vain muutamia erillisiä joukkoliikennekaistoja ja maanteiden
joukkoliikennekaistojen käytöstä päättää Uudenmaan ELY-keskus.
Joukkoliikennekaistojen väärinkäytön valvominen olisi myös haastavaa
nykyteknologialla.
Espoossa ensisijaisena lähtökohtana on edistää sähköautojen julkisten
latauspisteiden markkinaehtoista toteutumista. Tämän lisäksi sähköautojen
latauspisteiden vaatimukset otetaan huomioon uusien pysäköintialueiden
toteutuksessa. Nykyisissä joukkoliikenteen solmupisteissä
liityntäpysäköintipaikkoja on jo tällä hetkellä kysyntää nähden selvästi liian
vähän, eikä muutenkin vähäisiä paikkoja ole kannattavaa varata vain
pienelle käyttäjäryhmälle.
Pysäköinti Espoon kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla on nykyisin
maksutonta kaikille ajoneuvoille päästöjen määrästä riippumatta.
Pysäköinnin maksullisuutta on tarkoitus selvittää ja pilotoida lähivuosina.
Selvityksen yhteydessä tehdään esitys maksupolitiikasta ja mahdollisista
pysäköintimaksujen alennuksista.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 16
Sivu 70 / 80
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 179
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
Kurt Bymanin ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee
sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 17
08.06.2015
Sivu 71 / 80
4906/11.00.01/2014
Kaupunginhallitus
178 §
11.5.2015
17
Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta
pääkaupunkiseudulla
Valmistelijat / lisätiedot:
Päivi Jokela, puh. 050 540 6524
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Pia Kauman ja 12
muun valtuutetun 17.11.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen
vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamiseksi
pääkaupunkiseudulla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 17.11.2014
Valtuustoaloite
Pia Kauma ja 12 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet seuraavan
valtuustoaloitteen:
”Pääkaupunkiseudulle vähäpäästöisten autojen edistämisohjelma
Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että Espoossa ja
pääkaupunkiseudulla toteutetaan vähäpäästöisten autojen (alle 50 g / km)
käytön edistämisohjelma. Teknologisen kehityksen edistyessä
vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymistä tulee tukea valtakunnan tason
veropolitiikalla paitsi kuluttajien, myös työnantajien hankkimien autojen
osalta. Tämän ohella tulee muutosta tukea pääkaupunkiseudun
yhtenäisellä liikennepolitiikalla. Vähäpäästöisiin autoihin siirtymisen
kannustaminen tähtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja uusien
teknologioiden syntymisen ja käytön edistämiseen.
Norjassa sähköautoihin siirtymiseen on verotuksen ohella kannustettu
antamalla sähköautojen käyttäjille muihin autoilijoihin nähden merkittäviä
etuja, kuten oikeus käyttää joukkoliikennekaistoja sähköautolla
liikuttaessa. Norjassa sähköautokanta onkin huomattavan suuri ja
käytössä on tällä hetkellä n. 40 000 sähköautoa. Norjassa raja oikeudelle
käyttää joukkoliikennekaistoja sähköautolla ajettaessa on asetettu 50 000
rekisterissä olevaan autoon.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 17
Sivu 72 / 80
Ruotsissa sähköauton hankintaa on tuettu mm. 40 000 kr. hankintatuella.
Lisäksi omistaja saa 40 % alennusta autoedun verotusarvosta, mikäli
auton päästät ovat alle 50 g / km. Myös monet Ruotsin kunnan ovat
tukeneet vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä muun muassa
ilmaisella asukaspysäköinnillä.
Helsingissä vähäpäästöisten autojen käyttöön on tähän mennessä
kannustettu myöntämällä niille pysäköintietuus. Tämä etuus ei yksinään
kuitenkaan ole riittävä kannuste vähäpäästöisen auton hankintaan. Tällä
hetkellä erittäin vähäpäästöisiä (alle 50 g / km, EU:n raja erittäin
vähäpäästöisille autoille) autoja on rekisteröity pääkaupunkiseudulle vain
noin 190. Uusien autojen keskimääräinen CO2-päästö vuonna 2013 oli n.
132 g / km.
On tärkeää, että Espoo sitoutuu edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa
ja vähäpäästöisten autojen määrän lisääntymistä.
Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Espoossa toteutetaan
vähäpäästöisten autojen edistämisohjelma, joka sisältää seuraavat toimet:
-
tarjotaan vähäpäästöisille autoille ilmainen pysäköinti kaupungin
hallinnassa olevilla pysäköintipaikoilla
-
varataan vähäpäästöisille autoille erikseen liityntäpysäköintipaikkoja
joukkoliikenteen solmukohtiin
-
annetaan vähäpäästöisille autoille oikeus käyttää
joukkoliikennekaistoja silloin kun se on myös takseille sallittua
-
laaditaan konkreettinen ja tavoitteellinen suunnitelma sähköverkosta
ladattavien autojen julkiselle latauspisteverkolle. Latauspisteiden
määrää lisätään sitä mukaan kun sähkökäyttöiset ajoneuvot yleistyvät
-
alle 50 g / km (CO2-päästöjä) tuottaville autoille suunnatut ohjelman
edut olisivat määräaikaisia siten, että ne lakkaavat vuoden kuluttua
siitä, kun pääkaupunkiseudulle rekisteröityjen erittäin vähäpäästöisten
autojen määrä vuoden lopussa ylittää 15 000 kpl
-
etuuksien saamiseksi vähäpäästöisen auton omistaja voi hakea
kotikaupunkinsa ao. virastosta rekisteriotetta vastaan erillisen kilven,
jolla viranomaisten työtä helpotetaan vähäpäästöisten auton
tunnistamiseksi. Kilpi asetetaan auton takalasiin näkyvälle paikalle
-
saman sisältöinen valtuustoaloite jätetään kaikissa
pääkaupunkiseudun kunnissa ja Espoo toteuttaa vähäpäästöisten
autojen edistämisohjelman mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä
muiden seudun kuntien kanssa.”
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 17
Sivu 73 / 80
Vastaus aloitteeseen
Espoossa on laadittu kestävän kehityksen ohjelmasuunnitelma, joka
sisältää tavoitteita sähköisen liikkumisen kehittämiseksi ja edistämiseksi.
Ohjelmasuunnitelmassa painotetaan kuitenkin enemmän joukkoliikenteen,
pyöräilyn ja kävelyn edistämistä kuin vähäpäästöistä autoilua, koska
vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa (mm. pysäköinti) ja aiheuttavat
liikenneonnettomuuksia joukkoliikennettä enemmän.
Joukkoliikennekaistoille asetetut tavoitteet vaarantuvat, jos
vähäpäästöisille ajoneuvoille sallitaan oikeus käyttää niitä silloin, kun se on
takseille sallittua. Joukkoliikennekaistat parantavat joukkoliikenteen
sujuvuutta, täsmällisyyttä ja nopeutta sekä vähentävät päästöjä. Niiden
tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen laatua ja toiminnallisuutta
liikenneverkon ruuhkautuvilla osuuksilla sekä lisätä julkisen liikenteen
käyttöä. Espoon katuverkolla on tällä hetkellä vain muutamia erillisiä
bussikaistoja ja maanteiden bussikaistojen käytöstä päättää Uudenmaan
ELY -keskus. Joukkoliikennekaistojen väärinkäytön valvominen olisi
haastavaa nykyteknologialla.
Huhtikuussa 2014 hyväksytty jakeluinfradirektiivi suosittelee, että
Suomessa olisi noin 4 000 julkista tai puolijulkista sähköautojen
latauspistettä vuoteen 2020 mennessä. Latausinfrastruktuurin
rakentaminen on kuitenkin kallista, ja tällä hetkellä valtio ei edellytä, että
kunnat toteuttavat latauspisteitä omalla kustannuksellaan. Liikennevirasto
on laatinut valtakunnallisen ohjeen sähköautojen julkisten latauspisteiden
lupien myöntämiseen. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa uusien julkisten
latauspisteiden suunnittelua ja toteuttamista, toimia kuntien omien
sähköautojen latauspisteinfrastruktuurin yleissuunnitelmien ja
lupaohjeistuksen pohjana ja edistää julkisten latauspisteiden
markkinaehtoista toteuttamista. Sähköautojen julkisten latauspisteiden
toteuttamisen lupaprosessin ja -ohjeistuksen selkeyttäminen on Espoossa
ensisijainen tehtävä latauspisteiden markkinaehtoisen toteutumisen
edistämiseksi.
Tämän lisäksi sähköautojen latauspisteiden vaatimukset otetaan
huomioon uusien pysäköintialueiden toteutuksessa. Pysäköinti Espoon
kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla on nykyisin maksutonta kaikille
ajoneuvojen päästöjen määrästä riippumatta. Pysäköinnin maksullisuutta
on tarkoitus selvittää ja pilotoida lähivuosina. Selvityksen yhteydessä
tehdään esitys maksupolitiikasta ja mahdollisista pysäköintimaksujen
alennuksista.
Länsimetron liityntäpysäköintipaikoille ollaan toteuttamassa useita
sähköautojen latauspisteitä. Nykyisissä joukkoliikenteen solmupisteissä
liityntäpysäköintipaikkoja on jo tällä hetkellä kysyntää nähden selvästi liian
vähän eikä muutenkin vähäisiä paikkoja ole kannattavaa varata vain
pienelle käyttäjäryhmälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 17
Sivu 74 / 80
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 178
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena Pia Kauman ja 12 muun valtuutetun 17.11.2014 jättämään
valtuustoaloitteeseen vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman
toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla sekä toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 18
08.06.2015
Sivu 75 / 80
531/10.03.01/2015
Kaupunginhallitus
187 §
25.5.2015
18
Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla
Valmistelijat / lisätiedot:
Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723
Martti Merra, puh. 043 824 9586
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja
25 muun valtuutetun 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen veneiden
talvisäilytyksestä rannikolla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 26.1.2015
Valtuustoaloite
Kurt Byman ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 26.1.2015 seuraavan
veneiden talvisäilytykseen liittyvän valtuustoaloitteen:
”Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että veneiden
talvisäilytystä järjestettäisiin luonnollisesti ja kustannustehokkaasti
edelleen rannikolla veden ääressä kaikki mahdollisuudet huomioon ottaen,
sekä että satama-alueet palautetaan ns. suljetuiksi alueiksi, joita ne ovat
ongelmitta olleet iät ja ajat. Näillä toimenpiteillä vältetään Espoossa
suositun veneilyharrastuksen hankaloitumista ja kustannusten merkittävää
kasvua.”
Vastaus aloitteeseen
Talvisäilytyksen nykytilanne
Espoossa veneilyharrastuksen mahdollistaa yhteensä noin 5 500
kesälaituripaikkaa 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10
venesatamassa on noin 4 400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä
on noin 2 500 talvitelakointikenttäpaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa
satamissa noin 2 200. Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin
hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1 400), Kivenlahti (250) ja
Nuottaniemi (150). Noin 3 000 venettä on talvitelakoituna tällä hetkellä
muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla kuten
muiden kaupunkien ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/hallitiloissa,
omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla. Espoossa merellä
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.06.2015
Asia 18
Sivu 76 / 80
käytettävistä veneistä yli puolet on talvisäilytyksessä muualla kuin rannalla
veden äärellä.
Talvisäilytysalueiden kehittäminen
Espoon mahdollisuudet veneiden talvisäilyttämiseksi on esitetty Espoon
kaupungin teettämässä tutkimuksessa (Veneiden talvisäilytysalueet,
esiselvitys 19.9.2014). Selvityksessä on todettu, että kaupunkikuvallisesti
ja kustannustehokkaasti huomioiden merenrannan arvonmuodostus
Espoon kaupungille asuntotuotannossa metrovyöhykkeellä, voidaan
venesäilytystä rantojen läheisyydessä mahdollistaa korkeavarastoissa,
niille soveltuvilla alueilla.
Espoossa pyritään järjestämään veneiden talvitelakointipaikkoja monilla eri
vaihtoehdoilla, joita kaikkia selvitetään yhtäaikaisesti, osana Espoon
tulevaisuuden maankäytön suunnittelua. Yhtenä merkittävänä
vaihtoehtona, varsinkin pienemmille veneille, kehitetään Ämmäsmäen
alueelle kenttäsäilytysaluetta. Toinen vaihtoehtoinen telakointialue on
Suomenojan voimalaitoksen suoja-alueen tietyt asuntotuotantoon
soveltumattomat osat. Kolmantena vaihtoehtona ovat Espoon muut
satamat, satamiin ja muualle rakentuvat kaupalliset korkeavarastot ja
varastot sekä mahdolliset muut veneiden talvisäilytykseen soveltuvat
paikat ja alueet. Neljänneksi veneen omistajan on mahdollista valita
muiden kuntien alueella toimivista joko merenrannalla tai sisämaassa
olevista varastointimahdollisuuksista soveltuvin tai järjestää itse muulla
tavoin veneen säilytys.
Satama-alueiden käyttö
Kaikkien Espoon kuntalaisten mahdollisuus päästä nauttimaan merestä on
varmistettu pitämällä kaupungin merenrannalla omistamat maa-alueet
mukaan lukien kaikki satamien maa-alueet avoimina. Suomenojan
venesatamaa lukuun ottamatta kaikki kaupungin satama-alueet ovat
aitaamattomia ja avoimia. Satama-alueiden sulkeminen estäisi
kuntalaisten yhdenvertaisen mahdollisuuden nauttia meriluonnosta ja
aiheuttaisi aitaamistoimenpiteiden ja vartioinnin myötä merkittäviä
lisäkustannuksia ja poistaisi tiettyjen nykyään kaikille avoimissa satamissa
toimivien yritysten toimintaedellytykset. Kaupungilla ei ole suunnitelmia
Espoon hallitsemien satama-alueiden muuttamiseksi suljetuksi alueiksi,
Kaikkien satamien avoimuus mahdollistaa yrittäjien yhdenvertaiset
toimintaedellytykset satamissa.
Kymmenessä Espoon satamassa on voimassa tieliikennelaki. Satamat
ovat yleisiä ja niissä veneet siirretään lakien ja asetusten mukaan
veneilijöiden ja veneyrittäjien vastuulla. Espoon satamista vain
Suomenojan venesatama on yksityisalue, eikä se viranomaistulkinnan
mukaan ole tieliikennelakien ja turvallisuutta lisäävien asetusten piirissä.
Suomenojalla tämä mahdollistaa sen, että veneyrittäjät ja veneilijät eivät
välttämättä kiinnitä turvallisuusasioihin riittävästi huomiota. Mahdollisessa
vahinkotilanteessa vastuu voikin langeta vahinkoon syyllistyneiden lisäksi
satamaviranomaiselle (Liikuntapalvelut) turvamääräyksien
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 18
Sivu 77 / 80
laiminlyönneistä, koska se on ollut asioista tietoinen ja palauttanut alueen
luonteeltaan yksityiseksi.
Kaupunginhallitus kiirehtii liikennesuunnitelman valmistumista ja toivoo,
että Suomenojan satama pysyy suljettuna yleiseltä liikenteeltä siihen asti,
kun pysyvä ratkaisu on toteutettu.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 187
Päätösehdotus
Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena Kurt Bymanin ja 25 muun valtuutetun 26.1.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen veneiden talvisäilytyksestä rannikolla sekä toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 19
08.06.2015
Sivu 78 / 80
523/10.03.01/2015
Tekninen lautakunta
Kaupunginhallitus
50 §
193 §
13.5.2015
25.5.2015
19
Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Nupurintien varteen Brobackan tien
risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka
Valmistelijat / lisätiedot:
Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Veera Ruohon ym. 26.1.2015
jättämään valtuustoaloitteeseen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja
Kirkkonummen rajalle saakka, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 26.1.2015
Veera Ruoho ja 42 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.1.2015
valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kaupunki rakentaa kevyen
liikenteen väylän Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen
Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka.
Veera Ruohon ym. valtuustoaloite:
”Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena me allekirjoittaneet
vaadimme kevyenliikenteenväylän Nupurintien varteen Brobackan tien
risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka.
Perustelut:
Nupurintien liikennemäärä on noin 6 300 autoa / vrk. Nupurintietä pitkin
ajaa runsaasti raskaita ajoneuvoja Kulmakorven ja Ämmässuon
toimintoihin liittyen. Kulmakorpi-Ämmäsuon alueelle suunniteltujen
tulevienkin ympäristölupahakemuksien mukaan raskaan liikennemäärän
lasketaan entisestään kasvavan.
Tien kapea reuna ei ole turvallinen liikkua jalan, pyörällä tai invamopolla.
Nupurin, Kolmperän ja Kolmirannan asukkaat kokevatkin Nupurintien
kevyelle liikenteelle erittäin vaaralliseksi. Iäkkäämmät ihmiset kokevat
talvisin olevan jopa täysin "motissa" ilman kevyenliikenteenväylää. Alueella
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 19
Sivu 79 / 80
on myös lukuisia lapsiperheitä, jotka kokevat lastenvaunuilla liikkumisen
Nupurintiellä täysin mahdottomaksi. Kevyenliikenteenväylä edistäisi
ihmisten kuntoilua ja mahdollistaisi asukkaiden turvallisen pyöräilyn myös
työmatkoillaan ja päiväkotiin.
Asiasta on tehty jo aiemmin valtuustoaloite 9.10.2000. Myös
viranomaistahoilta kevyenliikenteenväylän puuttuminen on huomioitu
esimerkiksi Kulmakorpi 1 kaavasuunnitelman yhteydessä. Suosituksia
pidemmälle asiat eivät ole koskaan edenneet, vaikka alueelle on luvattu
kevyenliikenteenväylä asukkaiden turvaksi jo kaatopaikkaa
suunniteltaessa 35 vuotta sitten. "Pyöräilevä Espoo" ei ole toteutunut
Nupurin, Kolmperän ja Kolmirannan asukkaiden kohdalla. Vuoden 2015
talousarvioissa sekä toimintasuunnitelmassa luvataan pyöräilyn
mahdollisuuksia parannettavan.”
Tausta sekä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat
Nupurintie (mt 110) on valtion hallinnoima maantie, jonka suunnittelusta,
rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Uudenmaan ELY -keskus.
Vuonna 2013 Uudenmaan ELY -keskus ja Espoon kaupunki laativat
Nupurintien liikenneturvallisuusselvityksen. Työssä nousi esille kevyen
liikenteen väylän puuttuminen Nupurintien varrelta ja sen merkitys alueen
liikenneturvallisuuteen.
Vuoden 2014 lopussa Espoon kaupunki, Uudenmaan ELY -keskus ja
Kirkkonummen kunta käynnistivät tarveselvityksen, jonka yksi keskeinen
tavoite on määritellä kevyen liikenteen väylän sijainti Nupurintiellä
Brobackantien liittymän ja Kirkkonummen rajan välillä. Jotta kevyen
liikenteen väylästä tulisi HSL:n tavoiteverkon mukainen seutureitti, tekevät
Espoo ja Kirkkonummi yhteistyötä sijainnin määrittelemisessä maankäytön
kanssa yhteensopivaksi.
Tarveselvitys valmistuu vuoden 2015 aikana. Mikäli Espoon kaupunki ja
Uudenmaan ELY -keskus löytävät hankkeelle rahoituksen, voidaan
vuoden lopussa käynnistää tie- ja rakennussuunnittelu kevyen liikenteen
väylän toteuttamiseksi.
Päätöshistoria
Tekninen lautakunta 13.5.2015 § 50
Päätösehdotus
Kaupungininsinööri Harri Tanska
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee
selostusosan tiedoksi Veera Ruohon ym. 26.1.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen, joka koskee kevyen liikenteen väylän rakentamista
Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja
Kirkkonummen rajalle saakka, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.06.2015
Asia 19
Sivu 80 / 80
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 193
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
Veera Ruohon ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kevyen
liikenteen väylän rakentamisesta Nupurintien varteen Brobackantien
risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka, ja toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Byman ehdotti, että aloite hyväksytään.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, ettei ota Bymanin ehdotusta
käsittelyyn. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä puheenjohtajan
menettelyyn.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.