TTK opinto-opas 2010-2011 - Teknillinen tiedekunta

Transcription

Opinto-opas 2010 - 2011
Teknillinen tiedekunta
Oulun yliopisto
Tiedekunnan kanslia
Konetekniikan osasto
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Tuotantotalouden osasto
Linnanmaa
PL 4000
90014 OULUN YLIOPISTO
puh. vaihde (08) 553 1011
ohivalinta (08) 553 + alanumero
Arkkitehtuurin osasto
Aleksanterinkatu 6
PL 4100
90014 OULUN YLIOPISTO
puh. vaihde (08) 553 1011
Toimitustyöryhmä
Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja
Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto
Reijo Saari, Konetekniikan osasto
Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Sirpa Nelo, Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto
Taitto
Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta
ISSN 0782-9329
Painopaikka
Otavan Kirjapaino Oy
Keuruu
2
Sisällysluettelo
Opinto-oppaan käyttäjälle ...................... 7
Opinnot ............................................ 8
1. Teknillinen tiedekunta ......................... 9
2. Tutkinnot ja opiskelu ........................ 11
2.1. Perustutkinnot ........................... 11
2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ..... 11
2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin
tutkinto ............................. 11
2.2. Jatkotutkinnot ........................... 14
2.3. JOO-opinnot ............................ 14
2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto ....... 14
2.5. Täydennyskoulutus ..................... 15
2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä
yms. ....................................... 15
2.6.1. Opintosuoritusrekisteri .......... 15
2.6.2. Tentit ............................... 15
2.6.3. Henkilökohtainen
opintosuunnitelma (HOPS) ..... 16
2.6.4. Opintosuunnan valinta ........... 17
2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen
ja tunnustaminen.................. 17
2.6.6. Kieliopinnot ....................... 18
2.6.7. Harjoittelu ......................... 19
2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte . 19
2.6.9. Tutkintotodistus .................. 20
2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville21
2.6.11. Koulutusohjelman vaihto ........ 21
2.7. Opintojen ohjaus ........................ 22
2.7.1. Opintojen suunnittelu ........... 22
2.7.2. Pienryhmäohjaus .................. 22
2.7.3. Opettajatutortoiminta ........... 22
2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita
varten ..................................... 22
3. Arkkitehtuurin osasto ........................ 24
3.1. Henkilökunta ............................ 25
3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma...... 25
3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 25
3.2.2. Tutkinnon rakenne ja
koulutusohjelman tavoitteet .... 26
3.2.3. Henkilökohtainen
opintosuunnitelma, HOPS ..... 26
3.2.4. Kandidaatin tutkinto ............. 26
3.2.5. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät
opinnot ............................. 26
3.2.6. Kandidaatin työ ................... 26
3.2.7. Kieliopinnot ....................... 27
3.2.8. Harjoittelu ......................... 27
3.2.9. Arkkitehdin tutkinto ............. 27
3.2.10. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät
opinnot ............................. 27
3.2.11. Opetuksen painopistealueet ..... 27
3.2.12. Kestävän kehityksen näkökulma
arkkitehtuurin opinnoissa ........ 27
3.2.13. Yhdyskuntasuunnittelun
opintosuunta ....................... 28
3.2.14. Rakennussuunnittelun
opintosuunta ....................... 28
3.2.15. Architectural Design opintosuunta 28
3.2.16. Diplomityö ......................... 28
3.2.17. Kieliopinnot ....................... 29
3.2.18. Harjoittelu ......................... 29
3.2.19. Ulkomaan ekskursio .............. 29
3.2.20. Arkkitehtuurin koulutusohjelma
20010-11 ........................... 31
3.2.21. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät
opinnot ............................. 31
3.2.22. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät
opinnot ............................. 32
3.2.23. Koulutusohjelman voimassaolo ja
siirtymäsäännöt .................... 35
3.2.24. Vieraskielinen opetus ja
kansainvälinen oppilasvaihto .... 35
3.2.25. Opetusperiodit ja kesäopetus ... 35
3.3. Osastokohtaisia ohjeita ................. 35
3.3.1. Opetuksen tarkoitus .............. 35
3.3.2. Opetuksen luonne ................ 36
3.3.3. Harjoitustyöt ...................... 36
3.3.4. Tieteellinen kirjoittaminen ja
tutkimusvalmiudet ................ 36
3.3.5. Seminaarit .......................... 36
3.3.6. Tentit ja niihin osallistuminen .. 37
3.4. Jatko-opinnot ............................ 37
3.5. Työhön sijoittuminen ja
työmarkkinatilanne...................... 38
4. Konetekniikan osasto......................... 39
4.1. Henkilökunta ............................. 39
4.2. Konetekniikan koulutusohjelma ...... 40
4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet .... 40
4.2.3. Opintosuunnat .................... 41
4.2.4. Opintoneuvonta ................... 43
3
6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset
tavoitteet ja rakenneperiaatteet. 98
6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma .....100
6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman
rakenne ............................100
6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman
tavoite .............................100
6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon
suorittaminen .....................101
6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon
suorittaminen .....................101
6.3.5. Opintosuuntien kuvaukset .....101
opetussuunnitelma vuonna 2010
aloittaville ylioppilaille ..........103
opetussuunnitelma 2010 ........105
6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma .....110
6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman
rakenne ............................110
6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman
tavoite .............................110
suorittaminen .....................111
suorittaminen .....................111
6.4.5. Opintosuuntien kuvaukset .....111
aloittaville ylioppilaille ..........113
opetussuunnitelma 2010 ........117
6.5. Koulutusohjelmien täydentävät
moduulit .................................120
6.6. Siltaopinnot suoraan DI-koulutukseen
valituille amk-insinööreille...............126
6.7. Harjoitteluvaatimukset ................129
6.8. Työhön sijoittuminen ..................130
7. Tuotantotalouden osasto ...................131
7.1. Tuotantotalouden osasto ja
koulutusohjelma ........................131
7.2. Tuotantotalouden osaston
henkilökunta ............................131
7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita .....131
7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma .132
7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue ......132
7.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2010
aloittaville .........................132
7.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta
2010 aloittaneille ................132
aloittaville .......................... 43
2010 aloittaneille ................. 44
2005 vanhan tutkintorakenteen
mukaan aloittaneille .............. 44
aloittaville ammattikorkeakoulu- ja
opistoinsinööreille ................... 44
4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman
moduulirakenne................... 45
4.4. Harjoittelu................................ 63
5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto .... 66
5.1. Henkilökunta ............................ 66
5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston
koulutusohjelmat ........................ 67
5.2.1. Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet. 68
5.2.2. Diplomi-insinöörin tutkinto ja
tavoitteet ........................... 68
5.2.3. Erillinen maisteriohjelma ........ 69
5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma ... 69
5.3.3. Opintosuunnat ja tavoitteet ..... 69
aloittaneille ........................ 70
5.3.5. Prosessitekniikan
koulutusohjelman rakenne ...... 72
opetussuunnitelma................ 72
5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma 83
5.4.3. Opintosuunnat ja tavoitteet ..... 84
aloittaneille ........................ 85
5.4.5. Ympäristötekniikan
koulutusohjelman rakenne ...... 86
6. Sähkö- ja tietotekniikan osasto ............. 96
6.1. Henkilökunta ............................ 97
6.2. Koulutusohjelmat 2010 ................ 98
4
7.4.7. DI-vaiheen opetussuunnitelma
vuonna 2010 aloittaville
opiskelijoille .......................142
7.4.8. jatko-opintoihin valmistava
syventymiskohde .................146
8. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan
tutkintosääntö ................................148
9. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa ..........162
7.4.4.
Opetussuunnitelma opisto- ja
ammattikorkeakouluinsinööreille.. 133
7.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja
sisältö .............................. 133
7.4.6. Tekniikan kandidaatin
aloittaville ......................... 134
5
Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa!
Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja
vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi.
Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii
fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin
lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia
ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on
muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat
ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen
ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti.
Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme
professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai
osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja
tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita
tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi.
Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3600 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tutkintosi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on
aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden
omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan
varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa.
Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon!
6
Opinto-oppaan käyttäjälle
Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2010 aloittaville.
Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon
osalta opetussuunnitelmat koskevat kaikkia uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaan
opiskelevia ja korvaavat vuosien 2005–2007
oppaissa olleet suunnitelmat. Mahdolliset poikkeamat tähän pääsääntöön ilmoitetaan ao. koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa.
Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa
aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa
siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä
kultakin osastolta.
Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun
liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti.
Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy
tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys
oman koulutusohjelman opintoneuvojaan.
Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki
ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa
tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Opintojaksojen
sisältökuvaukset löytyvät web-oodista. Tutustu
oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan,
niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta.
Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat
luvuissa 1 ja 2.
Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8.
Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa
olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO,
STO ja TUTA.
Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat,
osastojen opintoneuvojat, opettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi.
Oulussa 5.5.2010
Eero Wallin
Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö
7
Opinnot
Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen
tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä
osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä
oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta. Opintojaksojen sisältökuvaukset ovat web-oodissa.
Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600
tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän
opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun
ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely.
Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan
opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä
järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä,
ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä
opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien
lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on
mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on
opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn
asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty
opintojaksokokonaisuus.
Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S.
Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä
opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa
ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen
opintojakson.
Teknillisen tiedekunnan tunnukset:
45…arkkitehtuuri
46…konetekniikka
47…prosessitekniikka
48…ympäristötekniikka
52…sähkötekniikka, tietotekniikka
55…tuotantotalous
03…eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot
Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla.
Opintojaksojen kuvauksissa (web-oodi) on
kustakin opintojaksosta esitetty sen
·
koodi
·
nimi
·
laajuus
·
ajoitus
·
tavoite
·
sisältö
·
toteutustavat
·
yhteydet muihin opintojaksoihin
·
oppimateriaali
·
suoritustavat
·
vastuuhenkilö
·
mahdolliset lisätiedot
·
opetuskieli
Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot
on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta.
Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy
usein kirjallisuuden kohdalla ’Luentomoniste’.
Näistä monisteista suurimman osan toimittaa
Yliopiston Yliopistopaino ja niitä saa ostaa suoraan monistemyymälästä, os. Oulun yliopisto,
Linnanmaa, Geokatu, puh. 553 3940.
8
1. Teknillinen tiedekunta
Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa:
arkkitehtuurin osasto
konetekniikan osasto
prosessija ympäristötekniikan osasto
sähkö- ja tietotekniikan osasto
tuotantotalouden osasto
·
vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille
·
vastata tiedekunnan resursseista
·
hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden
toiminta- ja taloussuunnitelmat
·
hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita
·
hyväksyä uudet opiskelijat
·
antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista
·
päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun
toimielimen tehtäväksi.
Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan
tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua.
Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani.
Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja.
Osaston päätöksentekoa valmistelevina eliminä
toimivat osaston johtoryhmä, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä.
Osasto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja opetusasiat. Osastolla toimivien työryhmien tehtävänä
on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman
valmistelu.
Sähkö- ja tietotekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon
kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia
koulutusohjelmia.
Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaanit. Valmistelevina ja
esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja
opintoasiainpäällikkö.
Tiedekuntaneuvostoon
valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14
jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja
varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori
nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan.
Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama
kuin tiedekuntaneuvoston.
Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.:
·
hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma,
joka toteuttaa yliopistostrategiaa
·
hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu
henkilöstösuunnitelma
·
hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman
yleiset perusteet
·
asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat
·
vastata tiedekunnan toiminnan laadusta
·
päättää valintaperusteista
·
tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja
maisteriohjelman perustamisesta
·
päättää perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä opetussuunnitelmien talousvaikutuksista
·
hyväksyä väitöskirjat.
Tiedekunnan hallinto
Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R
Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta
553 2001 ja 553 2002, telefax 553 2006
asiointiaika 9:00 - 13:00
Dekaani:
LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460; vastaanotto sopimuksen mukaan.
Tutkimusdekaani:
Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.:
·
johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua
sekä tiedekunnan toimintaa
HAAPASALO, Harri, prof., puh. 553 2931
9
Koulutusdekaani:
Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia
on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä
tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista.
Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen
alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää
kotija ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja
opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös
tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro
gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet.
Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata.
Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön
kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu
auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan
tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä
kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan, Nelliportaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi.
HENTILÄ, Helka-Liisa, prof., puh. 553 4981
Hallintopäällikkö:
KUHALAMPI, Laila, KTM, puh. 553 2005
Opintoasiainpäällikkö:
NELO, Sirpa, TkL, puh. 553 2003
Harjoitteluasioiden suunnittelija:
SIMI, Outi, FM, puh. 553 2004
ATK-suunnittelija:
LAHDENPERÄ, Pentti, puh. 553 2012
Kanslia/palvelupiste:
RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat),
puh. 553 2001
RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh. 553 2002
Tiedekirjasto Tellus:
Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna
suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat.
Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090
http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus
sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.
10
2. Tutkinnot ja opiskelu
Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa
perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan
tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan
suorittaa filosofian tohtorin tutkinto.
Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04).
Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää
tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot
suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän oppaan
lopussa luvussa 8.
·
valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen
työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset
valmiudet;
·
edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan
oppimiseen;
·
valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan
vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä;
·
kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen
ryhmätyöskentelyyn;
·
edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa
työelämässä;
·
tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä
·
työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot.
Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että
tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa
kolmessa lukuvuodessa.
Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen
valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi
tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn
opintosuunnan mukaisesti.
Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.):
·
perusja aineopinnot, 100/120 op
·
täydentävä moduuli, 20/0 op
·
opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t),
2 x 20 op tai 40 op
·
valinnaiset opinnot, 10 op
·
kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä
seminaareja tai viestintäopintoja (2 op).
Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne
on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7).
2.1. Perustutkinnot
Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa.
Ensin suoritetaan alempana perustutkintona
tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen
arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä
perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan,
ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon.
Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s.
13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista.
Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö.
Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat
pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään
opetussuunnitelmassa.
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän
työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden
opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava
1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op).
2.1.1.
Tekniikan kandidaatin tutkinto
2.1.2.
Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen
tulee antaa opiskelijalle:
·
tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;
Diplomi-insinöörin ja
arkkitehdin tutkinto
Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon
johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:
11
Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan
opintosuunnalla.
Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon
opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso
oheinen kaavio, s. 13):
·
opintosuunnan moduuli, 30/40 op
·
syventävä moduuli tai täydentävä moduuli,
20/30 op
·
täydentävä moduuli, 20/30 op
·
erikoismoduuli, 10/0 op
·
diplomityö, 30 op.
Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän
tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin,
kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen
laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan
tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu
neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista.
Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60
opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op).
Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7).
·
tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen
hyvä tuntemus;
·
valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten
menetelmien soveltamiseen tai edellytykset
itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön
sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen;
·
valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat
käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten
järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
·
valmiudet toimia työelämässä oman alansa
asiantuntijana ja kehittäjänä;
·
hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä
·
valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen
jatkokoulutukseen.
Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen
tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.
Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.
Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi
päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa.
12
Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta 1
Diplomityö 30 op
Täydentävä moduuli 20/30 op
Erikoismoduuli 0/10 op
Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op
Opintosuunnan moduuli 30/40 op
Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta
Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op)
Opintosuunnalle valmistava moduuli
20 op
Valinnaiset opinnot 10 op
Opintosuunnalle valmistava moduuli
20 op
Täydentävä moduuli 20 op
Perus- ja aineopinnot 100 op
1
Arkkitehdin tutkinto, katso s. 30
13
Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta
saa osoitteesta http://www.joopas.fi ja tiedekunnan kansliasta.
Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset
palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan.
Osastojen opintoneuvojat antavat lisätietoja
hakemuksen puoltamisen kriteereistä.
2.2. Jatkotutkinnot
Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan
lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä
filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista ja
tieteellisistä yleisopinnoista. Edellä mainituista
opinnoista käytetään nimitystä erityisopinnot.
Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai
väitöskirja.
Tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan
yleensä suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehtitutkinnon jälkeen. Tällöin on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot ja laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Lisensiaatin
tutkinnon suorittavan on suoritettava tutkintoon
kuuluvat erityisopinnot sekä laadittava lisensiaatintutkimus.
Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman.
Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt
opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5.
Opinnäytteet ja opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty.
Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat
tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa
tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä
tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat
professorit ja opintoasiainpäällikkö.
2.4. Kansainvälinen
opiskelijavaihto
Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan
lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan
opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä
voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan
useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS,
kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP
-konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat
vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa
kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille
sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla.
Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on
oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden
yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee
Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut
vaihto-ohjelmat kv-yksikössä.
Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään
paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä
mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää
suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman
teossa.
2.3. JOO-opinnot
Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa
teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä
tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin
opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa.
Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat
hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan.
Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3.
ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain
30.4. ja 31.10.
14
Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran.
Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut
asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon
lähtevät opiskelijat saavat myös vaihtoopiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta
vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja.
Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/intl/.
Kv-toimisto on maanantaista keskiviikkoon
klo 10-16.
Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKopiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta:
http://www.ttk.oulu.fi/opiskelijavaihto.
Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista,
tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja.
2.6.1.
Opintosuoritusrekisteri
Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin
käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain.
Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Osasuoritusten rekisteröinti
vaihtelee osastoittain. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu useimmilla osastoilla keskitetysti
osaston toimistossa. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon (toimistoon), joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä
opetuksen antaneeseen laitokseen.
Opintosuoritusotteita saa tiedekunnan kansliasta ja opiskelijapalveluista. Ote on noudettavissa
tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä
toimitusaika on 3 päivää.
Arkkitehtuurin sekä prosessija ympäristötekniikan osaston opiskelijat voivat saada otteen
myös oman osaston toimistosta.
WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta.
WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta
voi tutustua opintojaksokuvauksiin, selata omia
opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. Joillakin osastoilla tentteihin voi
ilmoittautua tai antaa palautetta opetuksesta
WebOodin välityksellä.
WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/.
2.5. Täydennyskoulutus
Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista
täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja
suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua
yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi.
Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea
siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät
15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan
kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh. 553 2001 ja 553 2002.
Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja.
Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä.
2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms.
Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö
on tämän oppaan lopussa luvussa 8. Kullakin
osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa.
Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla.
2.6.2.
Tentit
Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston
www-sivuilla.
15
Kuulustelujen järjestämisestä määrätään
Oulun yliopiston opetuksen johtosäännössä.
Asiakirjan löytää osoitteesta http://
www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/saadoksia
.html ja edelleen kohdasta Opetusta ja opiskelijoita koskevat normit.
2.6.3.
opintojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon.
HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu.
HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä
Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman
opetussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien opintojen
osalta osastot laativat opiskelijoille ohjeellisen
lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan opiskelijan
HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa
tekemiseen ohjausta opintoneuvojilta sekä opettaja- ja opiskelijatuutoreilta.
Pienryhmäohjaajat opastavat ensimmäisen
vuoden opiskelijoita HOPSin laatimisen alkuun.
HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen
vuoden opiskelijoille myös kirjallisia ohjeita.
Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon
tähtäävän HOPSinsa opiskelija käy siitä HOPS keskustelun opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle
on 1. opiskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan opiskelijan opintojen sen hetkinen
tilanne ja verrataan sitä sekä opiskelijan itselleen
asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman
opetussuunnitelmaan. Opiskelija ja opettajatuutori/opintoneuvoja sopivat miten opiskelijan
HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on
käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOPSia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti
esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti
opintosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on
syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida
opiskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien
opintojen suhteen.
Henkilökohtainen
opintosuunnitelma (HOPS)
Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan?
Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen
sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö 10§).
HOPSin tarkoituksena auttaa opiskelijaa
hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien
opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden
välisiä yhteyksiä ja näin edistää opiskelijan kasvua
asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös opiskelijalle
konkreettisen välineen opintojen etenemisen
omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös
mahdollista turvata opiskelujen sujuva jatkuvuus
kaksiportaisessa tutkintorakenteessa.
Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu opetussuunnitelma, jonka
sisältämien opintojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole opintojen etenemistä kontrolloiva sitoumus.
Tiedekunnan yhteiset HOPS käytännöt
Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja
neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston
omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin
päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta
on opiskelijalla itsellään.
Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä opintojen
sisältö, opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen
suunniteltu suoritusajankohta ja opintojen kesto.
HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä
kirjata näkyviin opiskelijan omia tavoitteita opintojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa opiskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan
vaihto-opiskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta opintoihin sekä jatkaako
HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä
Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien
opintojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman
asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään opintovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös
tukea opiskelijaa opintojen loppuunsaattamisessa
ja erityisesti opiskelijan diplomityöhön liittyvien
toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun
opiskelija käy jonkun opintosuuntansa professo16
rin, opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa.
Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma
Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman
opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta
pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on
oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä
tiedekunnan hyväksyntä.
2.6.4.
·
·
Opintosuunnan valinta
Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään
kolmannen opintovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri
opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet.
Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan
perusteita opintomenestys ja alalla hankittu
kokemus osaston määräämällä tavalla.
2.6.5.
Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on
mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin
perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan.
Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa
yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI/arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja,
esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla
suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen,
jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon.
Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi
opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa,
toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai
vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä
selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston toimistosta
ja koulutusohjelman opintoneuvojalta.
Aiempien opintojen
tunnistaminen ja
tunnustaminen
Opiskelijan aiempien opintojen tunnistaminen ja
tunnustaminen (AHOT -menettely) etenee
seuraavien periaatteiden mukaisesti:
·
·
·
annetaan pääsääntöisesti tentillä, mutta
koulutusohjelman käytännön mukaan näyttönä voidaan käyttää myös osaamisportfoliota, osaamispäiväkirjaa, työkokemuksena
hankitun osaamisen kuvausta, haastattelua
tai jotakin muuta näyttöä ja näitä tukevaa
haastattelua,
formaalissa opiskelussa aiemmin hankittua
jo arvosteltua suoritusta, joka tunnistetaan
ja tunnustetaan AHOT -menettelyn kautta
osaksi tutkintoa, ei arvostella enää uudelleen, eikä toisessa korkeakoulussa tehdyn
suorituksen arvosana siirry uuteen tutkintoon,
vastuu riittävien todistusten ja näyttöjen
antamisesta on opiskelijalla, ts. asiaa käsitellään opiskelijan hakemuksen pohjalta.
osaaminen suhteutetaan koulutusohjelman
opetussuunnitelmassa tutkinnolle tai sen
opintokokonaisuuksille asetettuihin osaamistavoitteisiin,
formaalissa opiskelussa aiemmin hankitun
suorituksen tuottama osaaminen suhteessa
suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai
opintoihin arvioidaan pääsääntöisesti todistusten perusteella,
tiedekunta edellyttää näyttöä nonformaalin opiskelun, arkioppimisen tai työkokemuksen kautta hankitun osaamisen arvioimiseksi suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin. Näyttö
17
2.6.6.
Kieliopinnot
lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla
7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu
lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen
sitä”.
1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole
yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai
vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät
perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden
tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat
ruotsin kielen kurssit hyväksytysti.
2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on
suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja
jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee
täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen
kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin.
Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan
ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle.
Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut
http://webcgi.oulu.fi/kielikeskus/index.php?a
=o&s=lahtotasovaatimus.html&v=ruotsi .
Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito
Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen
kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen
tutkinnoista.
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla
tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin
mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman
alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen
seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä
toimimisen.
Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä
muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka
on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on
alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava
saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa
edellytetyn kielitaidon.
Vieraan kielen taidon osoittaminen
kandidaatin tutkinnossa
Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.
Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston
kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä.
Suomen ja ruotsin kielen taidon
osoittaminen kandidaatin tutkinnossa
Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut
koulusivistyksensä.
Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen
taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin
kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi,
kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä.
Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille
vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty
seuraavasti ”Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan
Suomen ja ruotsin kielen taidon
osoittaminen diplomi-insinöörin ja
arkkitehdin tutkinnossa
Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella
kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta
alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas18
saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa
kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten
annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa
perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.
Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen
taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin
tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija
on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun
alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen
yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää
ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.
Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset
on esitetty osastoja koskevissa luvuissa.
Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille.
Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan
osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan.
Lisätietoja
Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliopiston ohjausja
työelämäpalveluiden
verkkosivuilta:
www.oulu.fi/careerservices
->
Erasmusharjoittelu.
Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden
suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja
kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii
yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa.
Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta.
Teknillinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain yhdessä yliopiston ohjausja työelämäpalveluiden sekä Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa
Teekkareiden
työelämävalmennus
luentosarjan, jonka tavoitteena on tutustuttaa
opiskelijoita mahdollisimman monipuolisesti
työelämän yleisiin vaatimuksiin. Luentosarja
tarjoaa perustiedot suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä ja työsopimusasioista. Lisäksi käsitellään työnhakuun ja rekrytointiin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. Lisätietoja luentosarjasta saa teknillisen tiedekunnan harjoittelun
suunnittelijalta.
diplomi-insinöörin ja arkkitehdin
tutkinnossa
Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa
määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.
Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai
muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä
enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen
yhteydessä.
2.6.7.
Harjoittelu
2.6.8.
Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta
kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää
opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja
sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen,
ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin.
Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään
3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa opiskelijan
soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä.
Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään
opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset.
Opinnäytetyöt ja
kypsyysnäyte
Kandidaatintyö
Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai
mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava
portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns.
nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman
työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma
osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8
19
opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty.
Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen
ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä
perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin.
Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun
työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu
hyväksytysti.
Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta.
ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai
ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa
ylempää perustutkintoa varten annettavassa
kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta
alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen
alaan.
Diplomityö
2.6.9.
Diplomityö on syventäviin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn
aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen
kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti
suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä
diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla
kielellä. Diplomityö hyväksytään osastolla.
Tutkintotodistus
Todistuksen anominen
Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat
opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta.
Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen toimistoista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät
asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston
toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin
osastolle, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii
oman aikansa.
Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien
aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat
ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö
on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista.
Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan
hakemusasiakirjojen liitteellä.
Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite,
Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta
ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa
Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa
opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin
kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa
koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on
noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja
kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat
hyväksytty ja hylätty.
Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla.
Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja
arkkitehdin tutkinnossa
Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte,
joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan
20
Arvostelu
Erityisen hyvin suoritettu diplomiinsinöörin ja arkkitehdin tutkinto
Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset
opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5).
Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti:
tyydyttävä (1)
erittäin tyydyttävä (2)
hyvä (3)
erittäin hyvä (4)
kiitettävä (5)
Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan
erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä
kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa
tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on
suoritettu oivallisesti.
Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää
osaston esityksestä dekaani.
Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön
opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Keskiarvossa ei tällöin noudateta pyöristyssääntöä, vaan
keskiarvon tulee olla vähintään 4,00. Jos opintojakson arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa
laskettaessa.
Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista
opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä
antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois
lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa.
1,00-1,49
1,50-2,49
2,50-3,49
3,50-4,49
4,50-5,00
Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty.
Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty.
Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa
käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät
tiedot.
Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä
suoritusta.
Erityisen hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto
2.6.10. Tiedotustilaisuudet
valmistuville
Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan
erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa
mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti.
Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää
Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön
opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on
vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa
käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä
oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.
opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois
lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa.
Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan
Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm.
työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen
liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja!
2.6.11. Koulutusohjelman vaihto
Opiskelijalla on mahdollisuus anomuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan tai päinvastoin ei kuitenkaan voi vaihtaa
osallistumatta pääsykokeisiin.
Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä. Lisäksi edellytetään,
että hakija on opiskellut yhden lukuvuoden siinä
koulutusohjelmassa, johon hänet on alun perin
hyväksytty.
Koulutusohjelman vaihdoista päättää dekaani
valintatoimikunnan esityksestä. Hakemukset on
21
jätettävä 31.3. mennessä tiedekunnan kansliaan.
Koulutusohjelman vaihdosta voi kysyä lisätietoja
tiedekunnan kansliasta.
Teknisten tieteiden yhteisvalinnan piirissä tapahtuvasta korkeakoulun vaihdosta saa tietoja
asianomaisista yliopistosta ja tiedekunnan kansliasta.
tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina
toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako
tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunnitelmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja
sen suunnittelu.
2.7.3.
2.7. Opintojen ohjaus
2.7.1.
Opettajatutortoiminta on uusi opinto-ohjauksen
muoto, joka on käytössä kaikilla osastoilla. Sen
avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua
toimintaa. Opettajatutorointi tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo
opintojen alkuvaiheessa ”henkilökohtainen opettaja”, joka neuvoo ja opastaa opinnoissa eteen
tulevissa kysymyksissä.
Opintojen suunnittelu
Opetuksen toteutusta ja opintojen suunnittelua
varten on laadittu tämä opinto-opas. Aloita opintojen suunnittelu perehtymällä tarkasti tämän
oppaan lukuihin 1 ja 2 sekä omaa osastoa ja koulutusohjelmaa koskevaan osaan. Näiden avulla
saat hyvät perustiedot opintoihisi.
Tämän lisäksi voit saada neuvoa ja apua opintojen suunnitteluun mm. seuraavassa mainituilta
tahoilta.
Osaston opintoneuvojana toimii osaston
opintosihteeri, suunnittelija tai lehtori. Nimi,
vastaanottoaika ja -paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Opintoneuvojan
tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia
neuvoja opiskelusta osastolla, hakemustilanteista,
opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta.
Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä asioissa.
Tiedekunnan kanslian opintoasioista vastaavan
henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa
opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opintooikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä. Opintoasiainpäällikkö on tavattavissa teknillisen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina.
Seuraa sekä perinteisiä että sähköisiä ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat.
Muista myös Oulun yliopiston yleisopas. Siitä
löytyvät koko yliopistoa koskevat asiat mm.
yleistä opintoneuvontaa, kansainvälisiä asioita ja
työelämäpalveluja koskevat tiedot.
2.7.2.
Opettajatutortoiminta
2.8. Muita ohjeita opiskelua ja
kriisitilanteita varten
Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä
opiskelumotivaation katoamiseen, esimerkiksi
lopputyötä tehdessään. Epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa
opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan itseensä kohdistamat liialliset odotukset opintojen
suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoitteet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä.
Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi laitosten ja
osastojen opintoneuvojilta, henkilökunnalta ja
lukuisilta nettisivustoilta. Opiskelualan valinnasta
voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston
Ohjaus- ja työelämäpalveluissa tai työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin kanssa. Ongelmien kohdatessa on tärkeää saada selvitettyä
niitä joko yksin tai ystävän kanssa. Mikäli ystävän
apu ei riitä, ota yhteyttä YTHS:lle tai opiskelijoiden tukikeskus Nyytin virtuaalipalveluun. Parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan
perhe-neuvonnan puoleen. Jos huomaat jonkun
opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia
kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan. Voit myös yksityisesti
miettiä asiaa oman ystäväsi kanssa. Täysi-ikäisen
Pienryhmäohjaus
Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille
opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uutta
opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta
22
elämään voi ulkopuolinen varsinaisesti puuttua
vasta kun hän on välittömässä hengenvaarassa.
Jos kuulet tai saat muuten selville, että laitoksellasi tai lähipiirissäsi joku opiskelija on juuri
kuollut, ota yhteyttä laitoksen henkilökuntaan,
ainejärjestöön ja/tai opiskelukavereihin, halutessasi yliopistopastoriin ja tarvittaessa ylioppilaskuntaan. Varmista ollaanko asiasta tietoisia ja
onko kyseiselle kurssille tai laitokselle järjestetty
kriisijälkipuinti. Jälkipuinnissa kaikille kerrotaan
mitä on tapahtunut ja kaikki saavat turvallisesti
purkaa tuntemuksiaan. Apua kriisijälkipuinnin
järjestämiseen voi kysyä yliopisto-pastorilta,
Oulun kriisikeskuksesta tai ylioppilaskunnasta.
Suruliputuksesta, muistohetkestä, hautajaisiin
osallistumisesta ja vastaavasta sovitaan aina erikseen omaisten ja papin kanssa.
www.hallinto.oulu.fi/optsto/urheiluakatemia/a
bc/abc-opas.html
Opiskelijan hyvinvointisivusto:
http://www.oulu.fi/hyvinvointi/
Apua elämän ongelmiin:
www.oulunseurakunnat.fi,
yliopistopastori@oulu.fi, p. 040-5245919
www.nyyti.fi
www.oulunkriisikeskus.fi Oulun kriisikeskus, p.
08-3120 611
www.yths.fi, mielenterveyden ajanvarauspuhelin
p.08-5637 460
www.oulu.ouka.fi/sote/terveys/mielenterveys.
htm#Mielenterveyskeskukset
OYS:n psykiatrian klinikan päivystys, p. 08-315
6707
www.mol.fi, Oulun työvoimatoimiston puh. 08888 4011
Opiskelijan hyvinvointisivusto:
http://www.oulu.fi/hyvinvointi/
Apua opintojen suunnitteluun ja opintoongelmiin:
Ohjaus- ja työelämäpalvelut: http://
www.oulu.fi/careerservices/ohjaus/index.html
www.opintoluotsi.fi
Nyyti ry - Opiskelijoiden tukikeskus: http://
www.nyyti.fi/evaita_opiskeluun/etusivu.htm
www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/yle/
antoisaan/sisallys.html
http://iqform.edu.helsinki.fi/iqform2/start.php
Opintojen suunnittelun ABC:
Apua päihdeongelmiin:
www.irtihuumeista.fi
www.al-anon.fi
www.oulu.ouka.fi/sote/redi64/vinkki.html
www.yths.
Edellä oleva teksti perustuu ylioppilaskunnan
toimittamaan materiaaliin
23
3. Arkkitehtuurin osasto
Aleksanterinkatu 6, puh. 553 4913 (osastosihteeri) ja 553 4930 (toimistosihteeri). Telekopiot: 553
4917 (kanslia), 371848 (AH-lab.), 553 4948 (nARK-lab.), 553 4971 (RS-lab.), 553 4996 (YS-lab.) ja
553 4977 (Korj.rak. lab.). www.oulu.fi/ark/. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oulu.fi.
Laboratoriot
Opetuksen, hallinnon ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto
jakautuu kuuteen laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta rakennekaaviosta:
Koulutuksen kehittämistyöryhmä
Osaston johtaja
Johtoryhmä
Tutkimuksen edistämistyöryhmä
Laboratoriot
Arkkitehtuurin historian
laboratorio
Nykyarkkitehtuurin
laboratorio
Rakennussuunnittelun
laboratorio
Yhdyskuntasuunnittelun
laboratorio
Korjausrakentamisen
laboratorio
Yhteiset toiminnot
Kanslia
Kirjasto
Näyttelytilat
Tietokoneluokat
Laboratorioiden tehtävänä on antaa ja valvoa
oppialaansa kuuluvien aineiden opetusta, seurata
alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa.
Osaston vuotuinen sisäänotto on vuodesta
2008 alkaen 35 opiskelijaa.
Syyslukukauden 2009 lopulla osastolla oli kirjoilla 350 opiskelijaa.
Kanslia
Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin klo 13.00-15.30.
Opintoihin liittyvät asiakirjat (mm. diplomityöohjeet ja jatkotutkinto-ohjeet) ja lomakkeet
opiskelija voi noutaa tai tilata osaston kansliasta.
Osaston www-sivuilta löytyvät myös monet
asiakirjat ja lomakkeet.
Kirjasto
Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä
kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Osaston kirjastossa on oma
Työpajat
Korjausrak.
tutkimustila
Valokuvaamo
kurssikirjakokoelma. Kirjojen laina-aika on 28
vrk, kausijulkaisujen ja kurssikirjojen 7 vrk.
Nelli-tiedonhakuportaalin kautta käytettävissä
runsaat 9000 elektronista lehteä. 200 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja eri tieteenaloilta. Nelli-portaali
on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä
etäkäytön kautta.
Ensimmäisen kurssin opiskelijat tutustuvat
pienryhmissä kirjaston palveluihin, Oulatietokantaan, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Kandidaatin tutkintoon kuuluu lisäksi tieteenalakohtaista tiedonhankinnan opetusta, jota
järjestetään myös valinnaisena maisteritasolla.
Näyttelyt
Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa
järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa esitteleviä näyttelyjä, kilpailutöiden näyttelyjä ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä arkkitehtuuriin läheisesti liittyviä näyttelyjä.
AO 24
Tietokoneluokat
Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä
on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna
opetuskäyttöön tarkoitetut CAD-ohjelmistot
sekä toimistosovellukset. Tilat ovat opiskelijoiden käytössä myös normaalin virka-ajan ulkopuolella. Osastolla on laitteet harjoitustöiden
tulostamiseen aina A0-kokoon saakka. Lisäksi
arkkitehtuurin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen.
Työpajat
Osaston uudisrakennuksessa Apajalla sijaitsevat
puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat
rakentaa harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna
virka-aikana.
Valokuvaamo
Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudessa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston
valokuvaus- ja opetustoimintaan.
KJISIK, Hennu, arkkit., yhdyskuntasuunnittelu,
puh. 553 4982, yhdyskuntasuunnittelun
laboratorio
TUPPURAINEN,
Yrjö,
arkkit.,
TkT,
talonrakentamistekniikka, puh. 553 4970,
korjausrakentamisen laboratorio
YLIMAULA, Anna-Maija, arkkit., TkT, ma.
professori 1.9.2010 alkaen LOUEKARI, Lauri,
arkkit., TkT, arkkitehtuuri, puh. 553 4931,
arkkitehtuurin historian laboratorio
Yliopistonlehtorit:
HERNEOJA, Aulikki, arkkit., TkT, arkkitehtuuri / Architectural Design, puh. 553 4950
LOUEKARI, Lauri, arkkit., TkT, arkkitehtuuri,
puh. 553 4941
PERKKIÖ, Miia, arkkit., TkT, arkkitehtuuri,
puh. 553 4933
SOIKKELI, Anu, arkkit., TkT, dosentti, talonrakennustekniikka, puh. 553 4922
VUOJALA, Petri, FT, arkkitehtuurin historia,
puh. 553 4932
N.N., yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4984
Laboratorioarkkitehti:
TUOMALA, Martti, arkkit., puh. 553 4964
3.1. Henkilökunta
Opintoneuvoja:
Osastonjohtaja:
HENTILÄ, Helka-Liisa, professori, arkkit.,
TkT, puh. 553 4981
KUORELAHTI, Leena, arkkit., opintoneuvonta
ja projektiopetus (kansainväliset ohjelmat), puh.
553 4985
Professorit:
Toimisto:
HENTILÄ, Helka-Liisa, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu,
puh.
553
4981,
yhdyskuntasuunnittelun laboratorio
KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkkitehtuuri, puh. 553 4960, rakennussuunnittelun
laboratorio
MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., arkkitehtuuri,
puh. 553 4940, nykyarkkitehtuurin laboratorio
LOUEKARI, Lauri, arkkit., TkT, nykyaikainen
arkkitehtuuri, ma. professori 1.9.201031.12.2010 p. 553 4945, nykyarkkitehtuurin
laboratorio
LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri, hallinto- ja
opintoasiat, puh. 553 4913
VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri, puh.
553 4930
3.2. Arkkitehtuurin
koulutusohjelma
3.2.1.
Ammatillinen tehtäväalue
Arkkitehdin ammatillinen tehtäväalue on laaja-alainen taiteellista, teknistoiminnallista ja
AO 25
tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä
ammatillisten tehtävien kokonaisuus.
Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue
on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu.
Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää
uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä
enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua
sekä rakennuskannan täydennys- ja korjausrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena on ympäristön
suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen.
Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat:
·
rakennetun ympäristön suunnitteluja
asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu
(uudisrakennukset, muotoilu ja korjausrakentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelu sekä rakennussuojeluun ja
kulttuurimaiseman suojeluun liittyvät
suunnittelutehtävät
·
suunnittelun johto-, hankesuunnittelututkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät
maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä
·
pääsuunnittelijan tehtävät
·
julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja
suunnittelutehtävät
·
arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja
tutkimustehtävät.
3.2.2.
Tutkinnon rakenne ja
koulutusohjelman
tavoitteet
Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa (300 op)
opintojen kesto on mitoitettu 5:n kalenterivuoden mittaiseksi. Tutkinto on jaettu kahteen
osaan, 3:n vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) ja 2:n vuoden arkkitehdin tutkintoon (120 op). Arkkitehdin tutkinto sisältää
diplomityön (30 op) lisäksi 30 p syventäviä opintoja.
Suoritettuaan tekniikan kandidaatin tutkinnon
hyväksytysti, opiskelijalla on valmiudet jatkaa
opintojaan tavoitteenaan arkkitehdin tutkinto.
Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opintojaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa
vuosittain vaihdella.
Arkkitehtuurin osastolla annettavan opetuksen tavoitteena on suunnitteluja tutkimusvalmiuksien antaminen yhdyskuntasuunnittelun,
rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai
muotoilun tehtävissä.
3.2.3.
Henkilökohtainen
opintosuunnitelma, HOPS
Opiskelija laatii itselleen sekä kandidaatin
tutkinnon että arkkitehdin tutkinnon yhteydessä
koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta
henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPSin
opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta.
HOPSin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa
hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien
opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden
välisiä yhteyksiä sekä tarjota opiskelijalle konkreettinen väline opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan.
Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös
muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti tai
laatimalla tutkintovaatimuksista poikkeavan
henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tällöin
opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle tiedekunnan hyväksyntä. Korvaamis- ja hyväksilukemiskäytäntö on arkkitehtuurin osastolla pyritty
saamaan joustaviksi.
3.2.4.
Kandidaatin tutkinto
3.2.5.
Kandidaatin tutkintoon
sisältyvät opinnot
Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan
kandidaatin tutkinnossa opetus painottuu arkkitehtuurin ja arkkitehtonisen muodonannon perusteisiin sekä ammattiaineiden perusteiden
hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto arkkitehtuurin koulutusohjelmassa sisältää kaikille
pakollisia yhteisiä perusja aineopintoja, opintosuunnille valmistavia opintoja sekä valinnaisia
opintoja. Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatin työ, ja siihen
liittyvä seminaari.
3.2.6.
Kandidaatin työ
Kandidaatintyö pohjautuu yhteen arkkitehtuurin
koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin pa-
AO 26
kollisista harjoitustöistä Kandidaatintyöksi opiskelija voi työstää joko nykyarkkitehtuuri III:n,
asemakaavasuunnittelun, arkkitehtuurin historia
III:n tai kerrostalosuunnittelun kurssin harjoitustyön. Työ esitellään kevätlukukauden lopussa
yhteisessä seminaarissa. Kielitaidon osoittamiseksi opiskelijan tulee opintojensa aikana suorittaa
kirjallinen kypsyysnäyte, joka toteutetaan kandidaatintyöhön liittyvän seminaarin yhteydessä.
3.2.7.
Kieliopinnot
Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy toisen
kotimaisen kielen pakollisia opintoja 2 op ja pakollisia yhden vieraan kielen opintoja 6 op laajuudelta.
3.2.8.
Harjoittelu
Opiskelijoiden on tekniikan kandidaatin opintojen kuluessa suoritettava pakollisina opintosuorituksina vähintään kahden kuukauden työmaaharjoittelu (5 op).
Rakennustyömaaharjoittelun kohteeksi hyväksytään tavanomaista yhden perheen pientaloa suurempi rakennustyömaa. Työmaaharjoittelusta
tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava
harjoittelukirja.
Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6
kuukauden rakennustyömaaseurannalla.
Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta.
3.2.9.
Arkkitehdin tutkinto
3.2.10. Arkkitehdin tutkintoon
sisältyvät opinnot
Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu aineopintoja
sisältävistä opintosuuntien moduuleista, syventymistason opintoja sisältävistä täydentävistä ja
erikoismoduuleista sekä diplomityöstä. Syventäviä opintoja tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä
vähintään 60 op, joista diplomityön laajuus on 30
op.
Valinnaisuus toteutuu moduuleiden sisällä
vaihtoehtoisten opintojaksojen muodossa. Kursseille ilmoittaudutaan etukäteen. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään viisi, muussa
tapauksessa opintojakso järjestetään seuraavana
lukuvuonna.
Koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:
A. yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta
B. rakennussuunnittelun opintosuunta
C. Architectural Design opintosuunta
3.2.11. Opetuksen
painopistealueet
Arkkitehtuurin osasto on maailman pohjoisin
yliopistotasoinen arkkitehtikoulu, joka edistää
erityisesti Pohjois-Suomen arkkitehtuurikulttuuria ja osaamispääoman kehittymistä sekä on osa
kansallista rakennusalan innovaatioketjua. Opetuksen ja tutkimuksen erityiskohteena on muuttuva pohjoinen rakennettu ympäristö. Opetus ja
tutkimus kohdentuvat sen muutoksen hallintaan
ja suunnitteluun, ominaispiirteisiin ja identiteettiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Osaston erityistehtävänä on kehittää pohjoisen elinpiirin
ympäristöllisistä ja kulttuurisista edellytyksistä
nousevaa arkkitehtuuria.
3.2.12. Kestävän kehityksen
näkökulma arkkitehtuurin
opinnoissa
Kestävän kehityksen periaatteita ja suunnittelu-ajattelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa integroituna useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää
ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti
arkkitehdin ammattialalla. Kestävän kehityksen
näkökulma ja arkkitehdin ympäristövastuu on
sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamien opintojaksojen kurssikuvauksissa. Näitä koulutusohjelman erityiskysymyksiä
ovat mm. elinkaarisuunnittelu, rakennusten
energiakysymykset, nolla- ja matalaenergiarakennusten suunnittelu, kestävät materiaalit,
vanhan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen kulttuuriarvoja vaarantamatta ja kestävän
kehityksen kaupunkisuunnittelu.
AO 27
3.2.13. Yhdyskuntasuunnittelun
opintosuunta
3.2.15. Architectural Design
opintosuunta
Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus
käsittää pääosin rakennettuun ympäristöön ja
siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun ja
kaavoitukseen liittyviä opintoja. Näiden lisäksi
siihen sisältyy rakennussuojelun ja rakennetun
ympäristön hoidon, kaupunkitilojen detaljisuunnittelun sekä nykyarkkitehtuurin opintoja. Kokoavana teemana on kestävä yhdyskuntasuunnittelu, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen
harkittua täydentämistä, rakennusperinnön
huomioimista ja nykyisten kaupunki- ja taajamaympäristöjen kehittämistä käyttäjien tarpeet
tuntien. Suoritettuaan opintosuunnan sisältämät
opintojaksot, opiskelijalla on valmiudet pätevöityä monipuolisiin työelämän tehtäviin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelun sekä
niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja
toteuttamistehtävien parissa. Yhdessä kandidaattivaiheen opetuksen kanssa yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus mahdollistaa opintosuunnalta valmistuneille koulutuksensa puolesta
pääsyn kaavan laatijoiden rekisterin jäseniksi;
lisäksi tarvitaan ammattikokemusta. Opiskelijalla on opintosuunnan suoritettuaan valmiudet
sujuvaan jatko-opintojen aloittamiseen. Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön
alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa.
Architectural Design opintosuunta on pääosin
englanninkielinen. Architectural Design opintosuunnan opetus käsittää nykyarkkitehtuurin ja arkkitehtuuria lähellä olevaan muotoiluun
liittyviä opintoja, kuten sisustus- ja kiintokalustesuunnittelua, arkkitehtuurivalaistussuunnittelua
sekä materiaaliteknologian ja muotoilun opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy kaupunkitilan
suunnittelua ja detaljointia. Kokoavana teemana
on arkkitehtuuriin liittyvä detaljitasoinen suunnittelu, jolla tarkoitetaan sisä- ja ulkotilojen
suunnittelua, joka liittyy kattavasti sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun osa-alueille.
Opintosuunnan suoritettuaan opiskelijalla on
valmiudet toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun ja arkkitehtuuria
lähellä olevan muotoilun sekä niihin liittyvien
johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa. Lisäksi opiskelijalla on opintosuunnan suoritettuaan valmiudet sujuvaan jatkoopintojen aloittamiseen. Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa.
3.2.14. Rakennussuunnittelun
opintosuunta
Rakennussuunnittelun opintosuunta on laajaalainen käytännön rakennussuunnitteluun painottuva kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus valita sisällöltään erilaisia opintopolkuja
nykyarkkitehtuurin, rakennusopin, arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen alueilta.
Opintojaksojen tarkemmat kuvaukset löytyvät
opinto-oppaan web-oodi versiosta.
Suoritettuaan rakennussuunnittelun opintosuuntaan kuuluvat opinnot, opiskelijalla on valmiudet
toimia käytännön rakennussuunnittelutehtävissä
uudisrakentamisen, korjausrakentamisen tai
restauroinnin parissa sekä valmius jatkoopintojen aloittamiseen.
3.2.16. Diplomityö
Koska diplomityö on oppilaan näyte oppilaan
saavuttamasta ammattitaidosta, se pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäisesti. Itsenäisen
työskentelyn ohella diplomityön tekijät osallistuvat yhteisiin seminaareihin, joissa oppilaat esittelevät työnsä edistymistä, saavat palautetta ja
jatko-ohjeita. Loppuseminaari on yleisölle avoin
tilaisuus, jossa diplomityön tekijä esittelee työnsä
ja saa arvosanan.
Opiskelija voi esittää myös osaston ulkopuolella itsenäisesti tehdyn joko toteutuneen tai
toteutettavan suunnitelman tai kirjallisen työn
hyväksymistä diplomityönä. Näissä noudatetaan
samoja periaatteita ja ohjeita kuin mitä diplomitöistä on muutoin säädetty.
A. Ohjeita diplomityön tekemiseen
Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika on kuusi
(6) kuukautta ja sen laajuus on 30 opintopistettä.
AO 28
Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomityön aihe on esitettävä kirjallisesti osastoneuvoston vahvistettavaksi, kun opiskelijan kaikki muut
opetussuunnitelman mukaiset henkilökohtaiset
opintosuoritukset (yht. 270 op.) ovat hyväksytysti suoritetut.
Diplomityön tulee olla jonkun pääaineen alalta. Työn aihetta vahvistettaessa todetaan, mille
ainealueelle diplomityö kuuluu. Sama työ voidaan tehdä ja esittää diplomityönä vain yhtä
korkeakoulua varten.
Jokaiselle diplomityölle tulee osaston puolesta
valita työn valvoja. Valvoja on aina osaston professori, jonka oppiaineeseen diplomityö luontevasti
kuuluu. Valvoja on myös työn ohjaaja. Tekijä voi
tarvittaessa esittää työlle myös toista ohjaajaa,
jonka tulee olla arkkitehti tai arkkitehtuuria hyvin
tunteva korkeakoulututkinnon suorittanut ja yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö.
Osaston diplomityöt voidaan periaatteelliselta
suoritustavaltaan jakaa kahteen ryhmään: suunnittelutehtävät ja kirjalliset tutkimustyöt. Diplomityö
voidaan tehdä myös näiden yhdistelminä.
Diplomitöihin on liitettävä muusta selostuksesta erillinen tiivistelmä.
julkisesti näytteille osastolla viimeistään yhtä (1)
viikkoa ennen esittelyä. Töiden selostukset sekä
kirjalliset tutkielmat toimitetaan samoin arvosteluun osallistuville yhtä viikkoa ennen esittelyä.
Töiden arvosana-asteikko on: 1 - 5 kiitettävä
(k), erittäin hyvä (eh), hyvä (h), erittäin tyydyttävä (et) ja tyydyttävä (t).
Tarkemmat diplomityöohjeet ovat saativissa
osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.
B. Diplomitöiden esittely ja arvostelu
Ohjattu ulkomaan ekskursio kuuluu arkkitehdin
koulutusohjelmaan ja se järjestetään viidentenä
opintovuotena. Matkalla tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen ja nykyaikaiseen
arkkitehtuuriin sekä asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Opiskelijat osallistuvat
ekskursiokohteista etukäteen tehtävän esittelymonisteen laadintaa.
Diplomitöiden esittelytilaisuudet ovat kaikille
avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä
käydään työn kritiikkikeskustelu. Esittelytilaisuuksia järjestetään vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina ajankohtina.
Esiteltävään diplomityöhön liittyvät esittelyplanssit ja mahdollinen pienoismalli on laitettava
3.2.17. Kieliopinnot
Arkkitehdin tutkintoon ei sisälly pakollisia kieliopintoja, mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tai muun alemman
korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.
3.2.18. Harjoittelu
Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisen vähintään kahden kuukauden pituinen toimistoharjoittelu (3 op) alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti.
3.2.19. Ulkomaan ekskursio
AO 29
Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne
Arkkitehdin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta
Diplomityö 30 op
Syventävät moduulit 30 op
Täydentävät moduulit 30 op
Opintosuuntien moduulit 30 op
Yhdyskuntasuunnittelu
Rakennussuunnittelu
Architectural Design
Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op
Opintosuunnalle valmistava moduuli 42 op
AO 30
3.2.20. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 20010-11
3.2.21. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot
PERUS- JA AINEOPINNOT
Koodi
450510P
030006P
450521P
450522P
450525P
451501P
452501P
453501P
453531P
453532P
453535P
454521P
455501P
455511P
455512P
900008P
901009P
902011P
903012P
904054P
450503A
451502A
452502A
456501A
456502A
454501A
454523A
op
1,5
0,5
4
5
3
8
12
8
3
2
2
5
4
5
3
2
Orientoiva jakso
Tiedonhankintakurssi
CAD I
CAD II
Arkkitehtuurin esitystekniikat
Arkkitehtuurin historia I
Nykyaikainen arkkitehtuuri I
Rakennusopin perusteet
Rakennetekniikan perusteet
Puurakenteet
Rakennusfysiikan perusteet
Kaupunkisuunnittelun historia
Muotoilu I
Plastinen sommittelu I
Plastinen sommittelu II
Ruotsin kieli / 2
Suomen kieli
Tekniikan englanti 3/ 3
Tekniikan saksa 3/
Tekniikan venäjä 1
Työmaaharjoittelu
Arkkitehtuurin historia II
Nykyaikainen arkkitehtuuri II
Korjausrakentaminen I
Korjausrakentaminen II
Kaupunkisuunnittelun perusteet
Pienaluesuunnittelu
Perus- ja aineopinnot yhteensä
6
5
6
13
5
5
5
5
118
OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVA MODUULI
Koodi
452506A
453510A
453511A
451503A
452503A
453503A
454503A
2
3
Asuntosuunnittelun kurssi
LVI-tekniikka
Rakennusten sähköasennukset
Kaikki pakollisia kursseja, joista yksi valitaan kandidaatintyön pohjaksi:
Arkkitehtuurin historia III
Nykyaikainen arkkitehtuuri III
Kerrostalosuunnittelun kurssi
Asemakaavasuunnittelu
Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 op.
Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 6 op.
AO 31
op
5
3
2
8
8
8
8
Opintosuunnalle valmistava moduuli yhteensä
42
KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI
Koodi
450550A
450551A
Kandidaatintyö
Seminaari
Kandidaatintyö ja seminaari yhteensä
op
8
2
10
VALINNAISET OPINTOJAKSOT
Koodi
450524A
450523A
450526A
450527A
450528A
451506A
455513A
451513S
451521A
451522S
455514A
456527A
451540A
452540A
453540A
454540A
455540A
456540A
Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja yht. 10 op.
Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain.
Kuvankäsittelyn kurssi / Photoshop
CAD III
Archicad
3D CAD / MicroStation
Presentaatiokurssi / Powerpoint & Acrobat
Taidehistoria
Plastinen sommittelu III
Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit
Johdatus Japanin taidehistoriaan
Japanilainen estetiikka
Plastinen sommittelu IV
Kuntoarviokurssi
Arkkitehtuurin historian vaihtuvasisältöinen kurssi
Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi
Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi
Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi
Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi
Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi
Tekniikan kandidaatin tutkinto yhteensä
op
2
5
2
2
1
4
4
5
5
5
4
5
2-10
2-10
2-10
2-10
2-10
2-10
180 op
3.2.22. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot
OPINTOSUUNTIEN MODUULIT
A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta
Koodi
452504A
454522S
455521S
Nykyaikainen arkkitehtuuri IV
Kaupunkitilan suunnittelu
Kaupunkitilan detaljisuunnittelu
Opintosuunta A. opintosuunnan moduulit yhteensä
op
10
10
10
30
B. Rakennussuunnittelun opintosuunta
Koodi
452504A
453533A
op
10
5
Betoni- ja teräsrakenteet
AO 32
453505A
456503A
Rakennusopin ammattikurssi
Korjausrakentaminen III
Opintosuunta B. opintosuunnan moduulit yhteensä
10
5
30
Koodi
452504A
454522S
455521S
Kaupunkitilan suunnittelu / Urban Space Design
Kaupunkitilan detaljisuunnittelu / Urban Space Detailing
Opintosuunta C. opintosuunnan moduulit yhteensä
op
10
10
10
30
TÄYDENTÄVÄT MODUULIT
Koodi
451511A
454524A
454525S
454540A
AH IV Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito
Asuinympäristön suunnittelu
Asuinympäristön suunnittelun jatkokurssi
Opintosuunta A. täydentävät moduulit yhteensä
op
10
5
5
10
30
Koodi
451511A
454524A
456504S
456505S
AH IV Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito
Asuinympäristön suunnittelu
Korjausrakentaminen IV
Korjausrakentaminen V
Valitaan 5 op opintojakso toisesta opintosuunnasta
Opintosuunta B. täydentävät moduulit yhteensä
op
10
5
5
5
5
30
Koodi
455502A
455517S
455518A
455520S
455519A
450507A
Muotoilu II / Design II
Arkkitehtuurivalaistus / Architectural Lighting
Sisustussuunnittelu I / Interior Design I
Sisustussuunnittelu II / Interior Design II
Materiaaliteknologiat / Material Technologies
(Modern Nordic Architecture –luentokurssi)
Opintosuunta C. täydentävät moduulit yhteensä
op
10
5
5
5
5
5
30
SYVENTÄVÄT MODUULIT
Koodi
450502A
450504A
454505S
op
2
3
15
Ulkomaan ekskursio
Toimistoharjoittelu
Kuntasuunnittelun kurssi
AO 33
451560S
454560S
Alla mainituista opintojaksoista valitaan 10 op:
Arkkitehtuurin teoria ja tutkimus
Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi
Opintosuunta A. syventävä moduuli yhteensä
2 - 10
5 - 10
30
Koodi
450502A
450504A
451515S
452505S
451560S
452550S
Ulkomaan ekskursio
Toimistoharjoittelu
Arkkitehtuurin historia V/Restaurointi
Nykyaikainen arkkitehtuuri V/ International Studio
Arkkitehtuurin teoria ja tutkimus
Opintosuunta B. syventävä moduuli yhteensä
Op
2
3
15
15
2 - 10
2 - 10
30
Koodi
450502A
450504A
452505S
455560S
451523S
451526S
Ulkomaan ekskursio
Toimistoharjoittelu
Nykyaikainen arkkitehtuuri V / International Studio
Architectural Design -erikoiskurssi
Japani-opinnot / Japanese Studies
(Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain):
Japanilainen arkkitehtuuri
Japanese Architecture Studio
Opintosuunta C. syventävä moduuli yhteensä
Op
2
3
15
2 - 10
2 - 10
2 - 10
30
Valinnaisia opintoja
451550S
452550S
453550S
454550S
455550S
456550S
300002P
Kursseilla voi korvata arkkitehdin tutkintoon sisältyviä opintoja:
Arkkitehtuurin historian vaihtuvasisältöinen kurssi
Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi
Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi
Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi
Tiedonhankinta opinnäytetyössä
Arkkitehdin tutkintoon voi sisällyttää myös kandidaatin tutkinnon valinnaisia 451540A-456540A vaihtuvasisältöisiä kursseja.
2-10
2-10
2-10
2-10
2-10
2-10
1
DIPLOMITYÖ
Koodi
450099S
op
30
120 op
Diplomityö, opintojen päätöstyö
Arkkitehdin koulutusohjelma yhteensä
Moduulirakenteinen koulutusohjelma yhteensä
300,0 op
AO 34
3.2.23. Koulutusohjelman
voimassaolo ja
siirtymäsäännöt
Tähän opinto-oppaaseen kirjattu arkkitehdin
tutkinnon koulutusohjelma (4.-5. opintovuosi)
koskee takautuvasti kaikkia kaksivaiheisen tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevia.
Tämän opinto-oppaan mukaiset arkkitehtuurin koulutusohjelman kandidaatintyön ohjeet ja
vaatimukset koskevat takautuvasti vuonna 2008
ja sen jälkeen aloittaneita tekniikan kandidaatin
tutkintoa suorittavia opiskelijoita.
Tähän opinto-oppaaseen kirjattu arkkitehtuurin koulutusohjelma (kandidaatin tutkinto +
arkkitehdin tutkinto) koskee kaikkia ennen vuotta 2005 aloittaneita, uuteen tutkintojärjestelmään siirtyviä opiskelijoita. Vanhoja opiskelijoita
koskevat erityiset siirtymäsäännöt (voimassa
31.7.2013 saakka) on julkaistu arkkitehtuurin
osaston ja teknillisen tiedekunnan www-sivuilla.
·
Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei
luennoida rinnakkain korvaavan jakson
kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää.
·
Mikäli opiskelija ei ehdi suorittaa poistettua
opintojaksoa, hänen tulee suorittaa tilalle
tullut korvaava opintojakso.
·
Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa
jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava
opintopistemäärä lisää valinnaisia opintoja.
·
Mikäli opintojakson opintopistemäärä
kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tämän suorittamalla muutoksen verran joko
vähemmän tai enemmän valinnaisia opintoja.
3.2.24. Vieraskielinen opetus ja
kansainvälinen
oppilasvaihto
Arkkitehtuurin osastolle voidaan hyväksyä
vuosittain 5-10 ulkomailla arkkitehtuurin alan
Bachelor-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa
suorittamaan arkkitehdin tutkintoa englanninkielisessä Architectural Design Master –ohjelmassa.
Osaston vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen opetus MoNArch- ja Nordic Design ohjelmissa on integroitu Architectural Design
opintosuunnan kanssa.
Ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita mahdollisuuksia osaston opiskelijoille. Arkkitehtuurin osaston suositus on, että opiskeluvaihtoon
lähdetään kolmannen opintovuoden jälkeen.
Olennaista on, että opiskelija ennen lähtöään
tekee opinto-suunnitelman opintoneuvojan
valvonnassa (Learning Agreement), jota voidaan
päivittää vaihtovuoden aikana. Keskeiset stipendejä myöntävät tahot ovat Euroopan yhteisön
koulutusohjelma Erasmus LLP sekä Nordplus ja
Nordtek ohjelmat.
Nordplusohjelmaan kuuluvat kaikki pohjoismaiset arkkitehtikoulut. Oulun yliopistolla on
lisäksi lukuisia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia.
3.2.25. Opetusperiodit ja
kesäopetus
Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden
opetuksesta annetaan lukukausien sisään muodostettavissa opetusperiodeissa. Arkkitehtuurin
osastolla noudatetaan käytäntöä, jossa lukuvuoteen sisältyy yhteensä neljä opetusperiodia - kaksi
kuuden (6) viikon mittaista syksyllä ja kaksi
kahdeksan (8) viikon keväällä. Opintoperiodien
väliin ja loppuun on sijoitettu osaston tenttiviikot, joiden aikana ei anneta ohjattua opetusta.
Tenttiviikoilla pidetään kuitenkin rästitöiden
vastaanotot.
Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuorituksiin. Kesätentit järjestetään kesäyliopiston
yhteydessä osaston opettajien suostumuksella
ainekohtaisten ilmoittautumislistojen mukaisesti.
Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen
sovittavina ajankohtina.
Syyslukukaudella opetus alkaa 1. vsk:lla normaalisti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Muilla
vuosikursseilla opetus alkaa viikkoa myöhemmin.
Tarkka ajankohta ilmoitetaan osaston wwwsivuilla.
3.3. Osastokohtaisia ohjeita
3.3.1.
Opetuksen tarkoitus
Arkkitehtuurin osaston opetus perustuu suunnittelun ja rakentamisen perusteiden sekä suunnitteluja tutkimusmenetelmien opettamiseen.
Arkkitehdin perinteisten tehtävien; rakennusten,
AO 35
rakennusryhmien, alueellisten kokonaisuuksien
ja yhdyskuntien suunnittelun lisäksi opiskelijoille
pyritään antamaan perusvalmiudet työskentelyyn
rakennussuojelun, korjausrakentamisen, muotoilun sekä tutkimuksen ja hallinnon alueilla.
Osaston opetus ja tutkimus keskittyy erityisesti pohjoisen rakennetun ympäristön suunnitteluun ja tutkimukseen kestävän kehityksen näkökulmasta.
3.3.2.
Opetuksen luonne
A. Yleistä
Opiskelun painopiste on harjoitustöissä. Opetuksessa korostetaan sekä yhteisöllisten tietojen
kehittämistä että vahvistetaan kykyjä työskennellä ryhmissä. Luento-opetus luo opiskelun teoreettisen perustan. Luennoilla pyritään antamaan
kokonaiskuva opintojakson aihepiiristä ja käsittelemään erityisesti opetusalan ajankohtaisia aiheita. Opetuksen havainnollistamiseksi järjestetään
tutustumiskäyntejä alan kohteisiin. Opiskelun
aikana opiskelijat suorittavat yhden ohjatun ulkomaan opintomatkan. Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden kuluessa keskitytään entistä
paremmin tiettyyn opetuskohteeseen tai aiheeseen. Intensiivijaksot toteutetaan usein ns.
workshop-tyyppisenä opetuksena, jossa luennot,
seminaarit ja työn ohjaus ovat koko opetustapahtuman ajan kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vapaavalintainen opintojakso pidetään, jos osallistujia
on ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä.
Sama kynnysehto koskee myös sellaisia pakollisia
opintoja, jotka ovat moduulikaaviossa saman
opintosuunnan sisällä keskenään valinnaisia.
B. Opetuksen tavoitteet
Keskeisen osan arkkitehtikoulutuksessa ovat
perinteisesti muodostaneet harjoitustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat
suunnittelun problematiikkaan sekä tiedon itsenäiseen hankkimiseen ja soveltamiseen. Harjoitustöiden tehtävänannot, niiden ohjaus ja välikritiikit korostavat harjoitustöiden osuutta arkkitehdin luovan työn oppimisessa. Harjoitustöiden
teemoja avarretaan tukiluennoilla ja seminaarimuotoisissa välikritiikeissä.
3.3.3.
Harjoitustyöt
A. Yleistä
Erityyppiset harjoitustyöt muodostavat yli
puolet opiskelusta arkkitehtuurin osastolla. Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja ainekohtaisia
ohjelmatöitä, joista osa suoritetaan kuitenkin
ryhmätyönä tai yhteisesti useammassa aineessa.
Harjoitustöitä voi halutessaan suorittaa myös
muussa kuin annetussa muodossa esimerkiksi kirjallisesti, tutkimustyönä, seminaarina, valokuvaamalla,
video- tai ääninauhana jne. Tällaisista poikkeavista
harjoitustöistä on aina sovittava erikseen.
B. Osaston ulkopuoliset harjoitustyöt
Opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksiluettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä
itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia
töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita
kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista
on muutoin säädetty.
Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava
harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi
hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta.
Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan
hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan etukäteen kyseisessä laboratoriossa.
3.3.4.
Tieteellinen kirjoittaminen
ja tutkimusvalmiudet
Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet
on integroitu useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää
tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja saa riittävät tutkimusvalmiudet perusopintojen kuluessa.
Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden ja tutkimusvalmiuksien omaksuminen on sisällytetty
opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamien opintojaksojen kurssikuvauksissa.
3.3.5.
Seminaarit
Seminaariopetuksen tarkoituksena on arkkitehtuurin, rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun ja
arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisempi
tarkastelu. Seminaareissa pyritään herättämään
opiskelijan mielenkiinto tutkimustyötä kohtaan.
AO 36
Opetukseen liittyvien alustusten tai esitelmien
tarkoitus on perehdyttää opiskelijat arkkitehdin
ammatillisiin tehtäväalueisiin, kirjallisuuteen ja
tutkimusmenetelmiin.
3.3.6.
Tentit ja niihin
osallistuminen
Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat
olla kirjallisia, suullisia tai molempia.
Ilmoittautumislistat ja tenttien tulokset ovat
näytteillä osaston ilmoitustaululla.
Arkkitehtuurin osastolla tentit järjestetään
opintoperiodien väliin ja loppuun sijoitetuilla
tenttiviikoilla, joita on yhteensä 4 kpl lukuvuodessa. Tentti-viikkojen ajoitus selviää osaston
periodiohjelmasta.
Osaston tenttejä voidaan suorittaa myös Oulun kesäyliopiston yhteydessä ja valvonnassa.
3.4. Jatko-opinnot
Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt, joiden perustutkinto on sisällöltään lähellä
arkkitehdin tutkintoa, voivat suorittaa osastolla
jatko-opintoja. Jatko-opiskelijaksi voi hakeutua
henkilö, joka on menestynyt hyvin opinnoissaan
suunniteltujen jatko-opintojen pääalalla ja joka
täyttää osaston valmiusvaatimukset käytännön
kokemuksen osalta. Jatkotutkinto on nykyään
ensisijaisesti tekniikan tohtorin tutkinto, myös
tekniikan lisensiaatin tutkinto on edelleen mahdollista suorittaa. Osastolla voidaan suorittaa
myös filosofian tohtorin tutkinto. Tätä suositellaan jatko-opiskelijalle, jolla on muu kuin tekniikan alan perustutkinto.
Jatko-opintojen suorittamiseen on oikeus vasta sen jälkeen, kun tiedekunta tai osasto on tehnyt päätöksen jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä. Arkkitehtuurin osastolla on erilliset
lisensiaatintutkinto-ohjeet, jotka täydentävät
teknillisen tiedekunnan jatkotutkinto-ohjeita.
Teknillisen tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat
pysyväismääräykset löytyvät tämän opintooppaan lopusta. Teknillisen tiedekunnan ja arkkitehtuurin osaston jatkotutkinto-ohjeita päivitetään. Ajantasaiset ohjeet löytyvät teknillisen
tiedekunnan verkkosivuilta ja arkkitehtuurin
osaston verkkosivuilta. Seuraavassa jatkotutkinto-ohjeen sisältö lyhyesti nykymuodossa:
Jatko-opintojen pääalan voi nimetä koulutusohjelman (arkkitehtuuri) tai opintosuunnan
mukaan. Tutkinnon ohjaajana voi toimia jatkoopiskelijan valitsema osaston professori tai osastolla työskentelevä tohtori.
Jatko-opinnot suoritetaan tiedekunnan kullekin jatko-opiskelijalle vahvistamien jatkotutkintovaatimusten mukaisesti. Tutkintovaatimusten
vahvistusta koskevan hakemuksen tärkein sisältö
on jatko-opintosuunnitelma, josta ilmenevät
erityisten opintojen alat ja laajuudet ja tohtorin
tutkinnon suorittamisen aikataulu.
Jatko-opintojen erityiset opinnot jakautuvat
kolmeen opintotyyppiin: pääaineopintoihin,
sivuaineopintoihin ja tieteellisiin yleisopintoihin.
Pääaineopinnot suoritetaan jatko-opintojen pääalalla. Lisensiaatin tutkinnon pääaineopintoihin
sisältyy lisäksi opiskelijan tekemä lisensiaatintyö.
Tohtorin tutkintoa varten suoritettaviin pääaineopintoihin sisältyy lisäksi tekijän väitöskirja.
Ellei jatko-opiskelija ole suorittanut tekniikan
lisensiaatin tutkintoa, on hänen tohtorin tutkintoa varten suoritettava erityisopinnot kuten
lisensiaatin tutkinnossa vaaditaan.
Erityisopintojen tavallisimpia opiskelumuotoja ovat omakohtainen perehtyminen vaatimuksiin
sisältyviin kirjoihin, julkaisuihin tai monisteisiin
sekä luentoja seminaarikurssien seuraaminen.
Jatko-opiskelijan perehtyneisyys arvioidaan
yleensä tenttien tai kirjareferaattien perusteella.
Myös opiskelijan pitämiä seminaariesityksiä ja
laatimia luentoreferaatteja voidaan pitää hyväksyttävinä perehtyneisyyden osoituksina. Opintopistemäärät määritellään tapauskohtaisesti arvioimalla vaadittavan työn määrää.
Sivuaineopintojen tulee hyödyttää tehokkaasti
pääaineopintoja, mutta sisällöltään niiden tulee
erota pääaineopinnoista. Tieteellisten yleisopintojen tarkoituksena on yleistieteellisten perehtyneisyyksien saavuttaminen. Näitä voivat olla
esim. tutkimustyön yleisiin menetelmiin, tutkimustulosten julkaisemiseen ja esittämiseen liittyvät opinnot.
Lisensiaatintyössään jatko-opiskelijan on osoitettava kykyä tieteellisten tutkimusmenetelmien
käyttämiseen, kriittisyyttä ja hyvää perehtyneisyyttä työn aihepiiriin. Lisensiaatintyö voi olla
joko perinteinen kirjallinen tutkielma tai työ,
AO 37
joka koostuu selostusosasta, jossa osoitetaan
perehtyneisyys aiheeseen ja kyky käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, sekä sitä havainnollistavasta suunnitelmaosasta, jossa osoitetaan kyky
käyttää suunnittelijan taitoja ongelmien ratkaisuissa. Lisensiaatintyö laaditaan yleensä yhtenäiseksi tutkielmaksi. Se voi koostua myös erillisistä
julkaisuista ja näihin liittyvästä yleiskatsauksesta.
Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen tutkielma
tai koostua erillisistä julkaisuista, jotka käsittelevät yhtenäistä tutkimusongelmaa. Se voi sisältää
myös soveltavan osan. Väitöskirjan tulee olla
osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä. Sen on vastattava loogisuudeltaan,
objektiivisuudeltaan, kriittisyydeltään ja perusteellisuudeltaan sekä uutuudeltaan ja merkitsevyydeltään aiemmin hyväksyttyjen väitöskirjojen tasoa.
Tekniikan lisensiaatin tutkinto koostuu erityisopintosuorituksista, joiden laajuus on 60
opintopistettä, ja lisensiaatintyöstä.
Tekniikan tohtorin tutkinto koostuu erityisopintosuorituksista, joiden laajuus on 60 opintopistettä ja väitöskirjasta.
3.5. Työhön sijoittuminen ja
työmarkkinatilanne
Suomessa on valmistunut arkkitehteja vuodesta
1883 alkaen. Maamme arkkitehtien lukumäärä
on noin 3600. Julkisella sektorilla, kuntien ja
valtion palveluksessa toimii arkkitehdeistä noin
30 %. Noin 45 % toimii yksityisen sektorin
yrittäjinä. Arkkitehdeistä 70 % toimii rakennussuunnittelutehtävissä, kaavoituksessa 17 % ja
loput hallinto- ja opetustehtävissä. Runsas 85 %
arkkitehdeista on sijoittunut Teollisuus-Suomen
eli linjan Vaasa - Kotka alapuolelle jäävään osaan
maatamme. Uudellemaalle on sijoittunut noin 65
% ammattikunnasta
Arkkitehtien työllisyystilanne on ollut historiallisesti hyvä. Poikkeuksen oli 1990-luvun alun
taloudellinen lamakausi. 2000-luvun alussa yli 90
% arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen
mukaan työllistetty. Tämän hetkinen laskusuhdanne ei ole vaikuttanut arkkitehtien työllisyyteen
yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun rakennusalan toimijaan. Vuoden 2010 alussa työttömien
arkkitehtien määrä oli ministeriön tilastojen mukaan alle 130.
Arkkitehdit ovat suuntaamassa ammattitoimintaansa perinteisten suunnittelutehtävien lisäksi
esimerkiksi rakennuttamis- ja hallintotehtäviin.
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että
jokaiseen rakennushankkeeseen on määritelty
pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan tehtävänä on
vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta. Enenevässä määrin
etsitään työtilaisuuksia myös ulkomailta. Arkkitehdit pääsääntöisesti toimivat myös rakennushankkeen suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta vastaavina lakisääteisinä pääsuunnittelijoina.
SAFA
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä
edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta.
Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä
on 2 969 yliopistotason tutkinnon suorittanutta
arkkitehtia eli yli 80 % kaikista Suomen arkkitehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkitehtiliiton jäsen. Lisäksi SAFA:lla on 725 opiskelijajäsentä. Opiskelijajäseneksi, jolla on oikeus ottaa
osaa liiton toimintaan, voidaan hyväksyä Suomessa arkkitehdin tutkinnon suorittamiseksi opiskeleva henkilö tai Suomen kansalainen, joka opiskelee vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon
suorittamiseksi. Opiskelijajäsenten keskuudestaan valitsemalla edustajalla on oikeus osallistua
seuraajana liittovaltuuston, liiton hallituksen,
valiokuntien ja liiton muiden toimielinten kokouksiin vuosittain erikseen tehtävän päätöksen
mukaisesti. Lisätietoa Suomen Arkkitehtiliitosta
www.safa.fi.
AO 38
4. Konetekniikan osasto
Toimisto puh. (08) 553 2020, fax (08) 553 2026, ohivalinta (08) 553 + alanumero.
Toimisto avoinna ma-pe 8:00 - 15:45.
Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@me.oulu.fi
Osaston www-sivut: me.oulu.fi
4.1. Henkilökunta
VINHA, Juha, TkT, rakennusfysiikka
VÄHÄ, Pentti, TkT, koneautomaatio
Osastonjohtaja:
NISKANEN, Juhani, TkL, professori, koneenrakennusoppi, puh. 553 2081.
Professorit:
KARHUNEN, Jouko, TkT, koneensuunnitteluoppi
KARJALAINEN, Jussi A., TkT, valmistustekniikka
KARJALAINEN, Pentti, TkT, metallioppi
LAHDELMA, Sulo, TkT, koneiden kunnon
diagnostiikka
LAPPALAINEN, Kauko, TkL, tuotantotekniikka
MALASKA, Mikko, TkT, rakennesuunnittelu
NEVALA, Kalervo, TkT, mekatroniikka
NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi
SJÖLIND, Stig-Göran, TkL, teknillinen mekaniikka
Tutkimusprofessori:
AHO, Timo, TkT, rakentamisteknologia
Dosentit:
HAATAJA, Mauri, TkT, auto- ja kuljetusvälinetekniikka
HAKALA, Matti, TkT, teknillinen mekaniikka
HEIKKILÄ, Rauno, TkT, konetekniikka, erityisesti
rakentamisteknologian ja rakentamisen automaatio
LARKIOLA, Jari, TkT, muokkaustekniikka
LEINONEN, Arvo, TkT, turveteknologia
LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi
PÄÄRNI, Asko, TkT, tietokoneavusteinen koneensuunnittelu
SALLINEN, Mikko, TkT, konetekniikka ja rakentamisen langattomat järjestelmät, erityisesti rakentamisteknologia, mekatroniikka ja konediagnostiikka.
Yliopistonlehtorit:
KELA, Lari, TkT, koneensuunnittelu
KOIVUROVA, Hannu, TkT, teknillinen mekaniikka
LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi
LUMIJÄRVI, Jouko, TkT, teknillinen mekaniikka
Lehtorit:
LIEDES, Hannu, DI
SAARI, Reijo, DI, konetekniikka
TYNI, Pekka, TkL, koneautomaatio
Yliassistentit:
JUUSO, Martti, TkL, tuotantotekniikka
KORPELA, Tapio, TkL, koneensuunnittelu
LOUHISALMI, Yrjö, TkL, mekatroniikka ja konediagnostiikka
VALTONEN, Markku, DI, mekaaninen teknologia
Yliopisto-opettajat:
HANNILA, Raimo, TkL
KANGASPUOSKARI, Matti, TkL
LAHTINEN, Hannu, TkL
LAUKKANEN, Jari, TkL
PAAVOLA, Jussi, DI
PIRKOLA, Heikki, DI
Assistentit:
ANTIKAINEN, Eino, DI
LAURILA, Jouni, DI
LIEDES, Toni, TkT
NOUSIAINEN, Olli, TkL
KO 39
PORTER, JYRI, DI
PYYKKÖNEN, Juha, DI
jasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa.
Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin,
OULA-tietokantaan,Nelli-portaaliin ja kirjaston
tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit
ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin
on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi.
Laboratorioinsinöörit:
ALATALO, Matti, DI
HEIKKALA, Jouko, DI
JÄRVENPÄÄ, Seppo, DI
VÄLIHEIKKI, Osmo, DI
VUOTO, Väinö, DI
Opintoneuvoja:
4.2. Konetekniikan
koulutusohjelma
SAARI, Reijo, DI, lehtori, puh. 553 2087
Toimisto:
KORHONEN, Arja, osastosihteeri, puh. 553 2020
LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri, puh. 553 2021
Tiedekirjasto Tellus
Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna
suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat.
Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090
http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus
sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.
Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia
on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä
Tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista.
Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kotija ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja
lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet,
joita saa yö- ja viikonloppulainaan.
Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on
kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee
painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 14
vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä
numeroita ei lainata.
Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä
noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20.000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja
sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun
yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekir-
4.2.1.
Konetekniikan koulutusohjelma suuntautuu laajaalaisesti seuraaville tehtäväalueille: koneensuunnittelu-, tuotekehitys-, laskenta-, tuotanto-, myynti-,
markkinointi- ja materiaali-insinöörin, teollisuuden
laadunvalvonta- ja kunnossapitoinsinöörin sekä
tutkijan tehtävät. Koulutusohjelma antaa sopivan
pohjan myös teknillisen opetuksen ja kaupan alalle.
Koneinsinööri työskentelee pääasiassa Suomen metalliteollisuuden parissa kuten metallin
perusteollisuudessa, konepajoissa jne., mutta
viime vuosina enenevässä määrin myös elektroniikkateollisuudessa. Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudessamme on suuri sekä uusien
työpaikkojen luojana että ulkomaanvientimme
lisääjänä.
Eräät koneteollisuuden erikoisalojen tuotteet
ovat saavuttaneet vientikaupassa huomattavaa
menestystä ja tunnustusta omaperäisten konstruktiivisten ratkaisujen takia. Tällaisia tuotteita
ovat mm. paperikoneet. Menestys perustuu
suurelta osin yritysten omaan tuotekehitys- ja
tutkimustoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajenemisella ja syventymisellä on
siten merkittävä osuutensa metalliteollisuuden
menestykseen.
4.2.2.
Koulutusohjelman
tavoitteet
Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena
on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-,
laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitoteh-
KO 40
täviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös
valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja
koulutustehtävissä.
Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi hyvät valmiudet diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen ja diplomi-insinöörin tutkinto vastaavasti hyvät valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut
diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle
erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa
opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin
liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta
tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia
ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa,
jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä
sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.
diplomi-insinööri kykenee työskentelemään
itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä
tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään
monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten
henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee
kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja
vastaamaan muiden kehityksestä.
Konetekniikan koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan
oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle
yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä
4.2.3.
Opintosuunnat
Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi
valita kandidaattivaiheen 2. lukuvuoden syyslukukauden lopussa itselleen joko auto- ja työkonetekniikan, koneensuunnittelun, materiaalitekniikan,
mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotalouden tai tuotantotekniikan opintosuunnan.
Tekniikan kandidaattiopintojen ensimmäisenä
lukuvuonna opiskellaan pääasiassa matemaattisluonnontieteellisiä perusopintoja ja yhteisiä
ammattiaineita. Seuraavina kahtena vuonna opiskellaan yhteisiä ja opintosuuntakohtaisia ammattiaineita sekä täydentäviä ja valinnaisia opintoja.
Tämä tapahtuu kuuntelemalla luentoja sekä
osallistumalla laskuharjoituksiin, seminaareihin,
suunnitteluja laboratorioharjoituksiin. Opiskeluun liittyvät oleellisena osana tehdasvierailut ekskursiot - teollisuuslaitoksiin sekä käytännön
harjoittelu alan teollisuudessa.
Opiskelijalle pyritään antamaan hyvä matemaattis-luonnontieteellinen perustieto. Ammatti- ja
syventävät opinnot suuntautuvat opintosuunnan
mukaisille aloille. Opetuksessa pyritään kuitenkin
aina laaja-alaiseen koneinsinöörin ammattikuvaan.
Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat
oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opinnoista
sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista.
Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnalla syvennytään raskaan kuljetuskaluston
sekä erilaisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja konstruktiotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monenlaisiin tehtäviin vaativasta työkoneiden tuotekehityksestä erilaisiin viranomaistehtäviin. Opiskelijat voivat oman valintansa perusteella täydentää osaamistaan teknillisen mekaniikan, mekatroniikan tai tuotantotalouden alueelle.
Koneensuunnittelun opintosuunnalla
ovat syventäviä ammattiaineita yleinen koneensuunnittelu lähtien uuden tuotteen hausta sen
kehittämiseen markkinakelpoiseksi tuotteeksi
sekä paperia ja puumassaa valmistavien koneiden
konstruktiotekniikka ja kunnossapito. Molemmissa pääaineissa annetaan koneensuunnitteluun,
tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan tähtäävää koulutusta Opintosuunnalla voi syventyä
myös koneautomaation, mekatroniikan ja robottitekniikan opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuksiin. Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät
laaja-alaisuutta. Koneensuunnittelun koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet
nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen, koneteknisen tuotannon, kunnossapidon ja markkinoinnin asiantuntijatehtäviin. Koneensuunnittelijan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän
pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtäviin.
Materiaalitekniikan opintosuunnalla
ovat pääammattiaineina yleinen metalli- ja materiaalioppi (fysikaalinen metallurgia), materiaalien
KO 41
tutkimustekniikka sekä metallien muokkaustekniikka. Myös elektroniikan materiaaleihin ja
tuotantotekniikkaan voidaan syventyä. Materiaalitekniikan suuri merkitys näkyy erityisesti metalliteollisuudessa, mutta myös monilla muilla
tekniikan ja elämän eri aloilla. Kehittyneet materiaalit erikoisominaisuuksineen antavat uusia
mahdollisuuksia ja ratkaisuja erilaisiin käyttösovellutuksiin muuttaen samalla suunnittelua ja
tuotantotekniikkaa. Tietotekniikka, simulointi ja
uudet elektronioptiset tutkimusmenetelmät
tehostavat materiaalien kehittämisistä. Materiaali-insinöörin koulutustavoitteena on, että hän on
erilaisten materiaalien, metallien, keraamien ja
muovien valmistusta, ominaisuuksia ja käyttöä
tunteva asiantuntija, joka toimii monipuolisissa
kehitys-, laadunvalvonta-, käyttö- tai tutkimustehtävissä metallien jalostusyrityksissä, konepajoissa,
elektroniikkateollisuudessa tahi tutkimuslaitoksissa.
Mekatroniikan ja konediagnostiikan
opintosuunnalla on mahdollista erikoistua
joko mekatroniikkaan tai konediagnostiikkaan.
Mekatroniikan erikoistumisalueen tavoitteena
on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on riittävät
perustiedot myös elektroniikasta ja tietotekniikasta. Hyödyntämällä näitä aloja koneensuunnittelussa, voidaan koneiden toimintoja automatisoida tai rakentaa ominaisuuksiltaan täysin uusia
koneita. Koneiden pitkälle kehitetty automaatio
on olennainen tekijä pyrittäessä niiden yhä joustavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Mekatroniikka integroi ”älyn” tuotteisiin. Opiskelijat
perehdytetään mekatronisten tuotteiden suunnitteluun niin, että he kykenevät toimimaan tällä ripeää
kehitystä kaipaavalla alueella. Mekatroniikan
opintosuunnalla on yhteys Oulun seudulla voimakkaasti kehittyneeseen elektroniikkateollisuuteen.
Konediagnostiikkaan suuntautuneet diplomiinsinöörit ovat sijoittuneet vaativiin paperi-,
teräs- ja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten
kunnossapito- ja käynnissäpitotehtäviin. Lisäksi
heitä on konepajoissa haastavissa modernisointi-,
tuotekehitys- ja huoltotehtävissä. Osa näistä
erikoisosaajista sijoittuu diagnostiikkaan ja käyttövarmuuteen liittyviin tutkimustehtäviin. Kunnossapitotehtävät antavat myös mahdollisuuden
edetä yritysten ylimpään johtoon saakka.
Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla erikoistutaan
joko rakennesuunnitteluun tai rakentamistekno-
logiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvät opiskelijat perehdytetään erilaisten rakenteiden,
mm. rakennusten ja siltojen, analysointiin, suunnitteluun ja mitoitukseen. Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät opinnoissaan rakentamisprosesseihin sekä rakentamisen tuotannon
teknologisiin kysymyksiin. Opinnoissa perehdytään myös korjausrakentamiseen, elinkaarisuunnitteluun sekä matalaenergiarakentamiseen.
Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit
sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikkeisiin,
rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin
organisaatioihin.
Teknillisen mekaniikan opintosuunta
kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat
analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden
mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja
ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita. Statiikka ja dynamiikka luovat pohjan lujuusopin opintojaksoille ja nämä edelleen elementtimenetelmien ja värähtelymekaniikan opinnoille. Teknillisen mekaniikan taitoja tarvitaan mitä
moninaisimmissa tehtävissä mm. lääketieteen
tekniikassa. Opintosuunnalta valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä apuna tietokonetta.
Työ voi olla tutkimusta, tuotekehitystä, vaurioselvitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan diplomi-insinööri on erikoisasiantuntija,
joka tekee työtään yhteistyössä muiden alojen
asiantuntijoiden kanssa.
Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan tuntemuksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään ja
markkinointiin liittyvistä taloudellisista, hallinnollisista ja johtamistaidon kysymyksistä. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden ja
markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä on
sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä
että julkisen hallinnon organisaatioissa.
Tuotantotekniikan
opintosuunnalla
ovat pääammattiaineina konepajan valmistustekniikka, tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti
voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit ovat sijoittuneet konepajan ja muun
KO 42
valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi,
tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi,
tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teollisuuden alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtäviin.
Opintosuuntiin jakautuminen tapahtuu 2.
vuosikurssin syyslukukauden jälkeen. Asiasta
järjestetään opiskelijoille syyslukukauden aikana
tiedotustilaisuus ilmoitustaululla erikseen ilmoitettavana ajankohtana sekä annetaan hakuohjeet.
Tämän jälkeen opiskelijat jättävät hakemuksensa
osaston kansliaan marraskuun loppuun mennessä. Mikäli jollekin opintosuunnalle on halukkaita
enemmän kuin osasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi ottaa, valinta suoritetaan pitäen kriteerinä
opiskelumenestystä.
4.2.4.
Opintoneuvonta
Konetekniikan osastolla harjoitetaan uusien
opiskelijoiden ohjausja tukimuotoina pienryhmäohjausta sekä osaston opintoneuvojan antamaa
opintoneuvontaa. Toiminnan tavoitteena on mm.:
·
opastaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun
·
opastaa opiskelijaa tuntemaan oman oppiaineensa opiskeluprosessi
·
seurata ja tukea opiskelijaa opintojen eri
vaiheissa
·
saada opiskelija kiinnostuneeksi itsensä ja
opiskelualansa kehittämisestä
·
parantaa laitoksen opiskelijapalautteen saantia
Opintoneuvonta on kiinteässä yhteydessä
pienryhmäohjaukseen siten, että 1. vuosikurssille
pakollisen pienryhmäohjauksen lakattua ryhmän
toiminta jatkuu kullekin ryhmälle 1. vuosikurssin
kevätlukukaudella järjestettävien omaopettajan
sekä opintoneuvojan ryhmätapaamisten muodossa. Ryhmätapaamiset ovat aluksi omaopettajan
tai opintoneuvojan kokoon kutsumia. Myöhemmässä vaiheessa yksilötapaamisia opiskelijan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijalla on
koko opiskeluajan samat tukihenkilöt, joiden kanssa
hän voi keskustella kaikista opintoihinsa liittyvistä
asioista. Erityisesti diplomi-insinöörivaiheessa
myös oman opintosuunnan professorit osallistuvat opiskelijan ohjaukseen.
4.2.5.
Opetussuunnitelma vuonna
2010 aloittaville
Tämän opetussuunnitelman on tarkoitus koskea
vuonna 2010 aloittavien opiskelijoiden koko
opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä
muutoksia myös vuonna 2010 aloittaneiden
opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.
Konetekniikan koulutusohjelmassa kaksivaiheisen diplomi-insinööritutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä (op), josta tekniikan
kandidaattitutkinnon laajuus on 180 op ja sitä
seuraavan DI-vaiheen laajuus on 120 op.
Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandidaatintutkinto koostuu kaikille yhteisistä perusja aineopinnoista, opintosuunnittain määräytyvistä
opintosuunnalle valmistavista opinnoista, täydentävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Kandidaatintutkinto on suunniteltu
suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa.
Opintosuunta valitaan toisen opiskeluvuoden
syyslukukauden lopussa. Konetekniikan koulutusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa:
Auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu,
materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediagnostiikka, rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous
sekä tuotantotekniikka.
Opiskelija valitsee kandidaattivaiheessa omalle opintosuunnalleen valmistavan moduulin
lisäksi täydentäviksi opinnoikseen jonkin toisen
opintosuunnan täydentävän moduulin sekä noin
10 op valinnaisia opintoja.
Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson,
jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla
ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 180 op.
Valinnaiset opinnot voivat sisältää opiskelijan
vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun
yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen
yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi
suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja.
Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta sekä oman opintosuunnan kandidaatintyön ohjaajilta. Lista kandidaatintyön ohjaajista on nähtävänä osaston ilmoitustaululla.
KO 43
Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan aiemmin valitun opintosuunnan moduuli, aiemmin
valitun toisen opintosuunnan täydentävä moduuli
sekä erikoismoduuli ja diplomityö. Näiden lisäksi
opiskelijan pitää suorittaa joko oman opintosuunnan syventävä moduuli tai oma täydentävä/syventävä
moduuli.
Oma
täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää opiskelijan
vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia
Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi
kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja.
Suunnitelma
omasta
täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö
hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti.
Diplomi-insinöörivaiheen pitää sisältää yhdessä diplomityön kanssa vähintään 60 op syventäviä
opintoja.
Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson,
jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla
ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän
moduulin tai oman täydentävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.
Joitakin opintojaksoja voidaan esim. taloudellisista syistä johtuen joutua jättämään luennoimatta opinto-oppaan mukaisesti. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan S-käytävän ilmoitustaululla ja
osaston www-sivuilla lukukauden alussa.
4.2.6.
Opetussuunnitelma ennen
vuotta 2010 aloittaneille
Ennen vuotta 2010 aloittaneet uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat opiskelijat
noudattavat Tekniikan kandidaatin tutkinnon
osalta heille vuosikursseittain vahvistettua ja
päivitettyä
opetussuunnitelmaa.
Diplomiinsinöörivaiheen opetussuunnitelmana käytetään
kaikille uuden tutkintorakenteen mukaisesti
opiskeleville tämän opinto-oppaan DI-vaiheen
mukaisia tutkintovaatimuksia lukuunottamatta
erikoismoduulia, josta on kaksi eri versiota vuosikursseille 2005-2006 ja 2007-2010. Päivitettyä
opetussuunnitelmaa saa Konetekniikan osaston
kansliasta ja opintoneuvojalta. Opintoneuvoja
tiedottaa opetussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista osaston ilmoitustaululla.
4.2.7.
vuotta 2005 vanhan
tutkintorakenteen mukaan
aloittaneille
Siirtymäkauden päätyttyä kesällä 2010 kaikille
vanhan tutkintojärjestelmän mukaan ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjana on tiedekunnan hyväksymät siirtymäsäännöt
uuteen tutkintoon siirtymiseksi.
Tarkemmat siirtymäsäännöt löytyvät tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta:
http://www.ttk.oulu.fi/valmistuminen2010/jalkeen
/konetekniikka.
Siirtymäsääntöjen mukainen henkilökohtainen
opintosuunnitelma valmistellaan opintoneuvojan
opastuksella. HOPS käsitellään osaston opetuksen kehittämistyöryhmässä ja se hyväksytetään
tiedekunnassa.
4.2.8.
2010 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille
Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinööriopintojen osalta sovelletaan osaston hyväksymää koulutusohjelman hyväksilukukäytäntöä.
Hakemus insinööritutkinnon perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen yhdistelmästä valmistellaan yhdessä osaston opintoneuvojan kanssa
konetekniikan osaston hyväksyttäväksi.
Pääsääntöisesti hyvän alavastaavuuden omaavat saman alan AMK-insinöörit hyväksytään
suoraan tutkinnon ylempään DI-vaiheeseen ja he
joutuvat lisäksi suorittamaan noin 30 opintopisteen verran ns. siltaopintoja kandidaattivaiheesta
aiempia AMK-insinöörin opintoja täydentämään.
Nämä ns. siltaopinnot eivät kuulu suoritettavaan
DI-tutkintoon eivätkä siten ole opintotukikelpoisia.
KO 44
4.2.9.
Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne
Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta
Diplomityö 30 op
Syventävät moduulit noin 20 op tai Täydentävät moduulit noin 20 op
Erikoismoduuli noin 10 op
Täydentävät moduulit noin 20 op
Opintosuuntien moduulit noin 40 op
Valinnaiset opinnot noin 10 op
Täydentävä moduuli noin 10 op
Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op
Perus- ja aineopinnot 109,5 op
KO 45
TEKNIIKAN KANDIDAATTIVAIHE
031010P
031011P
031019P
031017A
761121P
761103P
761104P
780109P
555220P
555280P
521141P
464052A
902009904055P
901008P
555263A
030001P
030005P
460101A
461018A
464055A
464051A
463052A
461035A
465061A
461016A
460085A
463053A
460001A
Laajuus
op
5,0
6,0
3,5
4,0
3,0
4,0
3,0
4,0
3,0
2,0
5,0
3,5
6,0
Matematiikan peruskurssi I
Matematiikan peruskurssi II
Matriisialgebra
Differentiaaliyhtälöt
Fysiikan laboratoriotyöt
Sähkö- ja magnetismioppi
Yleinen aaltoliikeoppi
Kemian perusteet
Teollisuustalouden peruskurssi
Projektitoiminnan peruskurssi
Ohjelmoinnin alkeet
CAD
Vieras kieli
Periodi
1,2,3
4,5,6
1,2,3
4,5,6
4
4
5
1,2
1,2
3
1,2,3
4,5
1-6
Suosit
vsk.
I
I
I
II
I
I
I
II
I
II
I
I
I,II
Toinen kotimainen kieli
2,0
1-6
III
Tekniikka, yhteiskunta ja työ
2,0
1,2,3
II
Opiskelu ja sen suunnittelu1
1,0
1,2,3
I
1,0
1-6
II-III
Lujuusoppi I
7,0
4,5,6
I
Dynamiikka
4,0
4,5,6
II
Koneensuunnittelu I
8,0
1-6
II
Koneenpiirustus
3,5
1,2,3
I
Valmistustekniikka
5,0
4,5
I
Lämpö- ja virtaustekniikka I
3,5
5,6
II
Materiaalitekniikka I
5,0
1,2,3
II
Statiikka
4,0
1,2,3
I
Ohjelmatyökalut
3,0
5,6
II
Tuotantotekniikka I
3,5
4,5,6
II
Harjoittelu
5,0
Yhteensä
109,5
1
sisältää osaston ja tiedekunnan informaatiopäivän sekä osallistumisen pienryhmäohjaukseen.
OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVAT MODUULIT
Auto- ja työkonetekniikka
461011A
464061A
555361A
461033A
462021A
Laajuus
op
7,0
3,0
3,5
3,5
5,0
Lujuusoppi II
Luovan työn tekniikka
Koneturvallisuus ja käytettävyys
Elementtimenetelmät I
Koneautomaatio I
KO 46
Periodi
1,2,3
1
5,6
1,2
4,5,6
Suosit
vsk.
II
III
II
III
II
464085A
465077A
464056A
462050A
Tuotesuojaus
Hitsaustekniikka
Koneensuunnittelu II
Autotekniikan perusteet
Yhteensä
3,5
3,5
6,0
5,0
40,0
2
1
1-6
3,4,5
III
II
III
III
Laajuus
op
7,0
3,0
3,5
3,5
5,0
3,5
3,5
6,0
5,0
40,0
Periodi
Suosit
vsk.
II
III
II
III
II
III
II
III
III
Laajuus
op
7,0
3,0
3,5
3,5
5,0
3,5
3,5
3,5
3,5
36,0
Periodi
Koneensuunnittelu
461011A
464061A
555361A
461033A
462021A
464085A
465077A
464056A
464087A
Lujuusoppi II
Koneautomaatio I
Tuotesuojaus
Hitsaustekniikka
Kunnossapitotekniikka
Yhteensä
1,2,3
1
5,6
1,2
4,5,6
2
1
1-6
6
Materiaalitekniikka
461011A
464061A
555361A
461033A
462021A
465077A
465095A
465071A
463058A
Lujuusoppi II
Koneautomaatio I
Hitsaustekniikka
Metallien muovaus
Metalliopin perusteet
Valimotekniikka
Yhteensä
1,2,3
1
5,6
1,2
4,5,6
1
6
4
2,3
Suosit
vsk.
II
III
II
III
II
II
III
II
III
Mekatroniikka ja konediagnostiikka
461011A
464061A
555361A
461033A
462021A
465077A
462051S
462053A
464087A
Laajuus
op
7,0
3,0
3,5
3,5
5,0
3,5
5,0
5,0
5,0
40,5
Lujuusoppi II
Koneautomaatio I
Hitsaustekniikka
Mekatroniikka
Koneautomaation anturitekniikka
Yhteensä
KO 47
Periodi
1,2,3
1
5,6
1,2
4,5,6
1
4,5,6
1,2,3
6
Suosit
vsk.
II
III
II
III
II
II
III
III
III
Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia
461011A
464061A
555361A
461033A
462021A
465077A
460116A
460118A
460117A
460135A
Lujuusoppi II
Koneautomaatio I
Hitsaustekniikka
Talonrakennuksen perusteet
Rakennusmateriaalit
Rakennesuunnittelun perusteet
Puurakenteiden suunnittelun perusteet
Yhteensä
Laajuus
op
7,0
3,0
3,5
3,5
5,0
3,5
3,0
3,0
6,0
3,0
40,5
Periodi
Laajuus
op
7,0
3,0
3,5
3,5
5,0
3,5
7,0
5,0
37,5
Periodi
Laajuus
op
7,0
3,0
5,0
5,0
2,0
5,0
4,0
3,0
4,0
38,0
Periodi
Laajuus
op
7,0
3,0
Periodi
1,2,3
1
5,6
1,2
4,5,6
1
1,2,3
4,5,6
1,2,3
1,2,3
Suosit
vsk.
II
III
II
III
II
II
III
III
III
III
Teknillinen mekaniikka
461011A
464061A
555361A
461033A
462021A
465077A
461012A
461013A
Lujuusoppi II
Koneautomaatio I
Hitsaustekniikka
Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa
Pintarakenteet
Yhteensä
1,2,3
1
5,6
1,2
4,5,6
1
1,2,3
4,5,6
Suosit
vsk.
II
III
II
III
II
II
III
III
Tuotantotalous
461011A
464061A
721409A
721172A
555222A
555281A
555282A
555223A
555224A
Lujuusoppi II
Johdatus markkinointiin
Johdon laskentatoimi
Tuotantotalouden harjoitustyö
Laadun peruskurssi
Projektinhallinta
Tuotannonohjauksen perusteet
Tuotannon ja logistiikan menetelmät
Yhteensä
1,2,3
1
1,2,3
4,5,6
1,2,3
4,5,6
4,5,6
3,4
1,2,3
Suosit
vsk.
II
III
III
II
III
III
III
II
III
Tuotantotekniikka
461011A
464061A
Lujuusoppi II
KO 48
1,2,3
1
Suosit
vsk.
II
III
555361A
462021A
464085A
465077A
463058A
555223A
464087A
Koneautomaatio I
Tuotesuojaus
Hitsaustekniikka
Valimotekniikka
3,5
5,0
3,5
3,5
3,5
3,0
5,0
37,0
5,6
4,5,6
2
1
2,3
3,4
6
II
II
III
II
III
III
III
Laajuus
op
6,0
Periodi
1-6
Suosit
vsk.
III
5,0
6
III
5,0
10,0-11,0
3,4,5
III
Laajuus
op
6,0
Periodi
1-6
Suosit
vsk.
III
3,5
2
III
5,0
9,5-11,0
6
III
Laajuus
op
3,5
3,5
7,0
Periodi
Suosit
vsk.
III
III
Laajuus
op
5,0
Periodi
1,2,3
Suosit
vsk.
III
5,0
6
III
464056A
464087A
Koneensuunnittelu II*
tai
Kunnossapitotekniikka*
462050A
Autotekniikan perusteet
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
Koneensuunnittelu
464056A
464085A
Tuotesuojaus*
tai
464087A Kunnossapitotekniikka*
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
Materiaalitekniikka
465095A
465071A
Metallien muovaus
Yhteensä
6
4,5
462053A
Koneautomaation anturitekniikka
464087A
Kunnossapitotekniikka*
tai
KO 49
462051S
Mekatroniikka*
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
5,0
10,0
4,5,6
III
Laajuus
op
3,0
3,0
6,0
12,0
Periodi
Suosit
vsk.
III
III
III
Laajuus
op
7,0
5,0
12,0
Periodi
Laajuus
op
2,0
3,0
4,0
9,0
Periodi
Laajuus
op
3,5
3,0
5,0
11,5
Periodi
460116A
460118A
460117A
Rakennusmateriaalit
Yhteensä
1,2,3
4,5,6
1,2,3
461012A
461013A
Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa
Pintarakenteet
Yhteensä
1,2,3
4,5,6
Suosit
vsk.
III
III
Tuotantotalous
555222A
555223A
555224A
Yhteensä
1,2,3
3,4
1,2,3
Suosit
vsk.
III
II
III
Tuotantotekniikka
463058A
555223A
464087A
Valimotekniikka
Yhteensä
2,3
3,4
6
Suosit
vsk.
III
III
III
VALINNAISET OPINNOT
Valinnaiset opinnot 10 op voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin
muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja.
Mikäli opintosuunnalle valmistava moduuli ja opiskelijan valitsema täydentävä moduuli sisältävät
samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee 180 op.
KO 50
KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT
900060A
469081A
Tekniikan viestintä
Kandidaatintyö
Yhteensä
Laajuus
op
2,0
8,0
10,0
Periodi
Laajuus
op
5,0
8,5
3,5
5,0
3,5
3,5
3,5
3,5
3,5
39,5
Periodi
Laajuus
op
7,0
8,5
Periodi
4,5
Suosit
vsk.
IV
7,0
8,5
2,3,4
IV
3,5
6,0
3,5
3,0
5,0
3,5
40,0
2,3
4,5,6
1,2
3
2,3
1,2
IV
IV
IV
IV
IV
IV
1-3/4-6
4,5,6
Suosit
vsk.
III
III
DIPLOMI-INSINÖÖRIVAIHE
460071A
460072S
460073A
460074S
460075S
460076A
462035A
462040A
461036S
Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I
Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II
Polttomoottoritekniikka I
Polttomoottoritekniikka II
Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät
Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka
Mekanismioppi
Tribologia
Lämpö- ja virtaustekniikka II
Yhteensä
1,2,3
4,5,6
4,5,6
1,2,3
1,2,3
1,2,3
2,3
1,2
1,2
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
V
V
IV
IV
IV
IV
Koneensuunnittelu
464057S
464058S
464074S
464084S
Koneensuunnittelu III*
Koneensuunnittelun erikoistyö*
tai
Paperiteollisuuden koneet2*
Paperiteollisuuden koneet erikoistyö*
462035A
461019S
462040A
465062S
462022S
461036S
Mekanismioppi
Värähtelymekaniikka
Tribologia
Materiaalitekniikka II
Koneautomaatio II
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
2
opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin
KO 51
Materiaalitekniikka
465081S
465082S
465084S
465075A
465080S
465079S
465089S
465062S
Fysikaalinen metallurgia I
Fysikaalinen metallurgia II
Fysikaalinen metallurgian ht:t
Materiaalin tutkimustekniikka
Hitsausmetallurgia
Vaurioanalyysi
Terästen valmistus ja ominaisuudet3
Yhteensä
3
luennoidaan vuorovuosina
Laajuus
op
7,0
7,0
4,0
3,5
8,5
3,5
3,5
3,0
40,0
Periodi
Periodi
2,3
1,2,3
1,2,3
4,5,6
5,6
3,4
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
2,3
4,5,6
4,5,6
1
4,5
5
2,3
3
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV/V
IV
Mekatroniikan syventymiskohde
462022S
462052S
464079S
462055S
521413A
463064S
Koneautomaatio II
Mekatroniikan jatkokurssi
Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät
Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun.
Digitaalitekniikka I
Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka
Laajuus
op
5,0
8,0
5,0
5,0
5,0
5,0
462035A
460076A
462038A
lisäksi valittava kaksi opintojaksoa seuraavista
Mekanismioppi
Hienomekaniikka
Yhteensä
3,5
3,5
3,5
40,0
2,3
1,2,3
3,4,5
IV
IV
IV
Laajuus
op
3,5
6,0
3,5
5,0
3,5
8,0
5,0
Periodi
2,3
4,5,6
1,2
2,3
5
1,2
2,3
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
V
V
7,0
4,5
IV
7,0
41,5
2,3,4
IV
Konediagnostiikan syventymiskohde
462035A
461019S
462040A
462022S
465079S
464088S
464089S
Mekanismioppi
Tribologia
Koneautomaatio II
Vaurioanalyysi
Koneiden kunnon diagnostiikka
Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka
464057S
tai
464074S
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
2
KO 52
Rakennesuunnittelun syventymiskohde
Laajuus Periodi Suosit
op
vsk.
460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet
3,0
1,2,3
IV
460127S
Teräsrakenteiden suunnittelu
3,5
4,5,6
IV
450136S
Puurakenteiden suunnittelu
3,5
3,4,5
IV
460145A Betonirakenteet
6,0
1,2,3
IV
460148S
Betonirakenteiden suunnittelu
3,5
4,5,6
IV
460155S
Betonitekniikka
4,5
4,5,6
IV
460160A Rakennusfysiikka
3,5
4,5,6
IV
460162A Geotekniikan perusteet
3,0
1,2
IV
460164A Pohjarakennuksen perusteet
3,0
4,5,6
IV
460165A Rakentamistalouden perusteet I
3,0
3,4
IV
460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet*
3,0
1,2,3
IV
Yhteensä
36,5
(39,5)
* koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2010 opintojakso on kandidaattivaiheessa
Rakentamisteknologian syventymiskohde
460125A
460145A
460162A
460164A
460165A
460170A
460176A
460180A
460182A
460135A
Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet
Betonirakenteet
Geotekniikan perusteet
Pohjarakennuksen perusteet
Rakentamistalouden perusteet I
Liikennetekniikan perusteet
Väylätekniikan perusteet
Tierakentaminen ja sen automaatiosovellutukset
Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset
Puurakenteiden suunnittelun perusteet*
Yhteensä
Laajuus
op
3,0
6,0
3,0
3,0
3,0
5,0
5,0
5,0
Periodi
1,2,3
1,2,3
1,2
4,5,6
3,4
4,5,6
4,5,6
4,5,6
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
5,0
4,5,6
IV
3,0
1,2,3
IV
38,0
(41,0)
* koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2010 opintojakso on kandidaattivaiheessa
461021S
461026S
461036S
461034A
461019S
461028S
Laajuus
op
5,0
6,0
3,5
3,5
6,0
6,0
Murtumismekaniikka
Kiinteän kontinuumin mekaniikka
Elementtimenetelmät II
Teknillisen mekaniikan mittaukset
KO 53
Periodi
4,5,6
4,5,6
1,2
3,4
4,5,6
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV/V
Elementtimenetelmien jatkokurssi3
Virtausdynamiikka
Yhteensä
3
461020S
477305S
5,0
5,0
40,0
2,3
2
IV/V
V
Laajuus
op
5,0
5,0
4,0
3,0
5,0
3,0
3,0
5,0
Periodi
5,6
1,2,3
1,2,3
1,2,3
3,4
1,2,3
4,5,6
1,2,3
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
5,0
5,0
5,0
38,0
1-6
1-6
1-6
V
V
V
Laajuus
op
17,0
4,0
3,5
5,0
3,5
3,5
3,5
3,5
43,5
Periodi
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
Tuotantotalous
555380S
555320S
555340S
555321S
721704A
555240A
555322S
555381S
555348S
555326S
555388S
Laatujohtaminen
Strateginen johtaminen
Teknologiajohtaminen
Riskien hallinta
Business Logistic
Tuotekehityksen perusteet
Tuotannon johtaminen
Projektijohtajuus
lisäksi valittava yksi erikoistyö seuraavista
Teknologiajohtamisen erikoistyö
Tuotannon johtamisen erikoistyö
Projektijohtamisen erikoistyö
Yhteensä
Tuotantotekniikka
Tuotantotekniikka II 2
Tietokoneavusteinen valmistus
Tuotannon laatu
Muovituotteiden valmistustekniikka
Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka
Lasertyöstö
Metallien muovaus
Yhteensä
2
463054S
463059S
463062S
463064S
463065A
463067A
463068S
465095A
2-6
1
1,2
3,4
2,3
4,5
3,4
6
460071A
460072S
460073A
460074S
460075S
460076A
(Valitaan vähintään 20 op seuraavista)
Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I
Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II
Polttomoottoritekniikka I
Polttomoottoritekniikka II
Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät
KO 54
Laajuus
op
5,0
8,5
3,5
5,0
3,5
3,5
Periodi
1,2,3
4,5,6
4,5,6
1,2,3
1,2,3
1,2,3
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
V
V
IV
Koneensuunnittelu
464057S
464074S
tai
462040A
465062S
462022S
461036S
Tribologia
Koneautomaatio II
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
2
Laajuus
op
7,0
Periodi
4,5
Suosit
vsk.
IV
7,0
2,3,4
IV
3,5
3,0
5,0
3,5
22,0
1,2
3
2,3
2,3
IV
IV
IV
IV
Laajuus
op
8,5
Periodi
4,5
Suosit
vsk.
IV
8,0
1,2,3
V
3,5
3,5
5,0
3,0
23,0-23,5
5
2,3
4
3
IV
IV/V
IV
IV
Materiaalitekniikka
465080S
465090A
Hitsausmetallurgia*
tai
Valssaustekniikka*
465079S
465089S
465093S
465062S
Vaurioanalyysi
Terästen valmistus ja ominaisuudet3
Hitsaustekniikan jatkokurssi
Yhteensä
* vaihtoehtoisia
3
Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)
462022S
462052S
464079S
462055S
462038A
462035A
Koneautomaatio II
Mekatroniikan jatkokurssi
Hienomekaniikka
Mekanismioppi
Laajuus
op
5,0
8,0
5,0
5,0
3,5
3,5
Periodi
Laajuus
op
3,5
3,5
Periodi
2,3
1,2,3
1,2,3
4,5
3,4,5
2,3
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
462040A
465079S
Tribologia
Vaurioanalyysi
KO 55
1,2
5
Suosit
vsk.
IV
IV
464088S
464089S
Yhteensä
8,0
5,0
20,0
1,2
2,3
V
V
Laajuus
op
3,0
3,5
3,0
3,5
6,0
19,0
Periodi
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
460125A
460127S
460135A
460136S
460145A
Puurakenteiden suunnittelu
Betonirakenteet
Yhteensä
1,2,3
4,5,6
1,2,3
3,4,5
1,2,3
Teknillinen mekaniikka ja rakentamisteknologia
Tarkoitettu Rakennesuunnittelun syventymiskohteen opiskelijoille
461021S
461026S
461034A
461019S
461036S
477305S
461023A
460170A
460176A
460182A
Murtumismekaniikka
Elementtimenetelmät II*
Värähtelymekaniikka*
Virtausdynamiikka
Kantavien rakenteiden optimointi3
Liikennetekniikan perusteet
Väylätekniikan perusteet
Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset
460166S
Rakentamistalouden perusteet II
460184S
Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset
460186S
Väylät ja maarakenteet
* vaihtoehtoisia
3
461021S
461026S
461034A
Laajuus
op
5,0
6,0
3,5
6,0
3,5
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
Periodi
4,5,6
4,5,6
3,4
4,5,6
1,2
2
1,2,3
4,5,6
4,5,6
4,5,6
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
V
IV/V
IV
IV
IV
3,0
5,0
1,2,3
1,2,3
V
V
5,0
1,2,3
V
Laajuus
op
5,0
6,0
3,5
Murtumismekaniikka
KO 56
Periodi
4,5,6
4,5,6
3,4
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
461019S
461036S
477305S
Virtausdynamiikka
461023A Kantavien rakenteiden optimointi3
3
6,0
3,5
5,0
5,0
4,5,6
1,2
2
1,2,3
IV
IV
V
IV/V
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
4,0
19,0
Periodi
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
Tuotantotalous
721409A
721172A
555281A
555282A
Laadun peruskurssi
Projektinhallinta
Yhteensä
Tuotantotekniikka
463055S
463062S
463059S
463064S
463065A
463067A
463068S
465095A
464085A
*
pakollinen
1,2,3
4,5,6
4,5
5,6
Tuotantotekniikka II (luennot)*
Tuotannon laatu *
Lasertyöstö
Metallien muovaus
Tuotesuojaus
Laajuus
op
5,0
3,5
4,0
5,0
3,5
3,5
3,5
3,5
3,5
Periodi
2,3
1,2
1,2,3
3,4
1,2,3
4,5
3,4
6
2
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
V
IV
IV
SYVENTÄVÄT MODUULIT
Syventävän moduulin sijaan opiskelija voi suorittaa myös oman täydentävän/syventävän moduulin,
joka voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin
muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Auto- ja työkonetekniikan opiskelijoille suositellaan syventävän moduulin suorittamista, jotta saavutetaan opintosuunnan koulutukselliset tavoitteet.
Mikäli opintosuunnan moduuli tai DI-vaiheen täydentävä moduuli on sisältänyt samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.
461019S
465062S
Laajuus
op
6,0
3,0
KO 57
Periodi
4,5,6
3
Suosit
vsk.
IV
IV
462022S
464087A
030002A
*
Koneautomaatio II
Tiedonhankinta opinnäytetyössä*
Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa
Koneensuunnittelu
464057S
464074S
5,0
5,0
1,0
19,020,0
IV
IV
IV
(Valitaan noin 20 op seuraavista)
tai
Laajuus
op
7,0
4,5
Suosit
vsk.
IV
7,0
2,3,4
IV
3,4
2,3
2,3
3,4,5
5
1,2,3
4,5,6
1,2
2,3
2,3
4,5
2,3
1,2,3
4,5,6
IV
IV
V
IV
IV
IV
IV
V
V
IV
IV
V
IV
IV
IV
461034A Elementtimenetelmät II
3,5
462044S
Tietokoneavusteinen suunnittelu
3,5
463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu
3,5
462038A Hienomekaniikka
3,5
465079S
Vaurioanalyysi
3,5
464079S
5,0
462055S
5,0
464088S
8,0
464089S
5,0
463065A Muovituotteiden valmistustekniikka
3,5
463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka
3,5
461020S
Elementtimenetelmien jatkokurssi
5,0
4,0
460127S
3,5
030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä
1,0
* valitaan opintojakso, jota ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa
2
Materiaalitekniikka
2,3
6
Periodi
465090A Valssaustekniikka
465094A Uuniteknologia
465088S
Elektronioptiikan sovellukset3
465093S
477405S
Pinnat ja faasirajat pyrometallurgiassa
477406S
Sulaminen ja jähmettyminen
477407S
Hapettuminen ja pelkistyminen
477408S
Kuonat ja kuonanmuodostus
477409S
Metallurgian harjoitustyöt
477403S
Pyrometallurgisten liuosten termodyn.
477404S
Hydrometallurgisten liuosten termodyn.
3
KO 58
Laajuus
op
8,0
4,0
3,5
5,0
4,0
4,0
4,0
4,0
4,0
4,0
3,0
1,0
Periodi
1,2,3
3
2,3
4
5
1
2
3
1,2,3
1
3
Suosit
vsk.
V
V
IV/V
IV
IV
V
V
V
V
IV
IV
IV
Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)
Laajuus Periodi
op
555281A Laadun peruskurssi
5,0
4,5
462044S
3,5
2,3
464085A Tuotesuojaus
3,5
2
461019S
6,0
4,5,6
477602A Säätöjärjestelmien analyysi
4,0
1,2
477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu
4,0
4,5
477604S
Automaatiotekniikan laskentatyökalut
3,0
1
477505S
Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0
5
521142A Laiteläheinen ohjelmointi
5,0
4,5,6
521143A Ohjelmointi
7,5
4,5,6
521457A Ohjelmistotekniikka
5,0
1,2,3
521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet
4,0
1,2,3
521404S
Digitaalitekniikka II
5,0
1,2
477605S
Digitaalinen säätöteoria
4,0
2,3
1,0
462035A Mekanismioppi*
3,5
2,3
462038A Hienomekaniikka*
3,5
3,4,5
* voidaan valita ne opintojaksot, joita ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa
461036S
461034A
465062S
555281A
555366S
555362S
477505S
031024A
031018A
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
Laadun peruskurssi
Työtieteen erikoistyö
Prosessiteollisuuden turvallisuus
Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa
Satunnaissignaalit
Kompleksianalyysi
Laajuus
op
3,5
3,5
3,0
5,0
6,0
5,0
4,0
Periodi
1,2
3,4
3,4
4,5
2-5
3,4,5
5
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
5,0
4,0
1,2
1,2
IV
IV
460128S
460137S
460149S
460156S
460516S
Teräsrakenteiden suunnittelun JK I
Puurakenteiden suunnittelun JK I
Betonirakenteiden suunnittelun JK I
Betonitekniikan JK I
Rakennesuunnittelun vaihtuva opintojakso
KO 59
(Valitaan kokonaan*)
Laajuus
op
3,0
3,0
3,0
3,0
8,5
Periodi
1,2,3
1,2,3
1,2,3
1,2,3
1,2,3
Suosit
vsk.
V
V
V
V
V
030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä*
1,0
*
IV
Rakentamisteknologian syventymiskohde (Valitaan kokonaan*)
Laajuus
op
3,0
5,0
460166S
460184S
Rakentamistalouden perusteet II
Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset
460186S
Väylät ja maarakenteet
5,0
460517S
Rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso
6,0
030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä*
1,0
*
Komposiittien mekaniikka4
Kantavien rakenteiden optimointi3
Variaatiomenetelmät
Numeeriset menetelmät
Matemaattiset menetelmät
Vaurioanalyysi
Metallien muovaus
463055S
Tuotantotekniikka II (luennot)*
464057S
464074S
Paperiteollisuuden koneet2 (luennot) *
460127S
* vaihtoehtoisia
2
3
4
luennoidaan tarvittaessa vuorovuosina
555323S
555324S
555325S
555341S
555342S
1,2,3
1,2,3
1,2,3
1,2,3
Suosit
vsk.
V
V
V
V
IV
461027S
461023A
031026A
031022A
031020A
464089S
464087A
465079S
465095A
465071A
477505S
Tuotantotalous
Periodi
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
3,0
5,0
5,0
3,5
3,5
3,5
4,0
Periodi
5,0
7,0
7,0
4,0
3,5
1,0
2,3
4,5
2,3,4
1,2,3
4,5,6
1,2,3
1,2,3
4,5,6
4,5,6
1,2
2,3
6
5
6
4,5
5
Suosit
vsk.
IV/V
IV/V
IV
IV
IV
V
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
Ostamisen hallinta
Tilaus-toimitusketjun johtaminen
Henkilöstöjohtaminen
Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta
Operaatiotutkimus
KO 60
Laajuus
op
3,0
3,0
3,0
3,0
4,0
Periodi
1,2,3
4,5,6
4,5,6
4,5,6
4,5,6
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
555343S
555344S
555345S
555346S
555382S
030002A
Tuotetiedonhallinta
Johtamisen tietojärjestelmät
Tuotekehityksen jatkokurssi
Teknologiajohtamisen jatkokurssi
Projektiliiketoiminta
Tuotantotekniikka
462035A
462040A
463060S
462044S
463066A
464079S
465093S
464088S
464089S
030002A
3,0
4,0
6,0
5,0
5,0
1,0
1,2,3
4,5,6
1,2,3
1,2,3
1,2,3
IV
IV
V
V
IV
IV
Mekanismioppi
Tribologia
Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu
Ohutlevytuotteen suunnittelu
Laajuus
op
3,5
3,5
3,5
3,5
3,5
5,0
5,0
8,0
5,0
1,0
2,3
1,2
4,5
2,3
2,3
1,2,3
4
1,2
2,3
IV
IV
IV
V
V
IV
IV
V
V
IV
Periodi
Suosit
vsk.
IV
ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2007-2010
031021A
460002A
Laajuus
op
5,0
5,0
10,0
Tilastomatematiikka
Harjoittelu II
Yhteensä
4,5,6
ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2005 ja 2006
031017A
031021A
460002A
Laajuus
op
4,0
5,0
3,0
12,0
Tilastomatematiikka
Harjoittelu II
Yhteensä
DIPLOMITYÖ
469091469098S
Laajuus
op
30,0
Diplomityö
KO 61
Periodi
4,5,6
4,5,6
Suosit
vsk.
IV
IV
·
·
S-käytävä
Opetusperiodit
Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin seuraavasti:
Lukuvuosi 2010 - 2011
I
periodi 6.9 - 8.10
II
periodi 11.10 - 12.11
III periodi 15.11 - 17.12
IV periodi 10.1 - 11.2
V
periodi 14.2 - 25.3
VI periodi 28.3 - 6.5
Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien
opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan
niiden ilmoittamia aikatauluja.
Ilmoitustaulut
Ilmoitustauluja on jokaisessa laboratoriossa,
kansliassa, sekä opiskelijoille tärkeimmät saunaaulassa ja S-käytävällä. Eri ilmoitustauluilla tiedotettavat asiat on jaettu seuraavasti:
Kanslia
·
·
haettavana olevat apurahat (tutkijoille)
jatko-opiskelijoita koskevat ilmoitukset
Laboratoriot
·
·
·
·
opintojaksoja, harjoitustöitä ja tenttejä
koskevat erikoismääräykset
opintojaksojen arvosteluperusteet ja arvosanan muodostuminen osasuorituksista
muut laboratoriokohtaiset ohjeet ja määräykset
vastaanottoajat
Sauna-aula
·
·
·
·
·
opintoasiat, opintotuki
killan ja kerhojen ilmoitukset
tentit, välikokeet
tenttitulokset
opintoneuvonta ja pienryhmäohjaus
harjoittelupaikkailmoitukset, harjoitteluohjeet
pysyväisluonteiset osaston määräykset,
säännöt ja ohjeet
·
·
·
lukujärjestys
luentoja ja harjoituksia koskevat ilmoitukset, kuten alkamisajankohdat, muutokset
aikatauluissa ja luentosalivarauksissa
osaston ilmoitukset, tiedotteet opiskelijoille
Opintojakson suorittaminen
Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti.
Tavallisin suoritusmuoto on kurssitentti opintojakson päätyttyä. Muita suoritustapoja voivat olla
mm. välikokeet, seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja.
Konetekniikan osaston tuottamien ammattiaineiden tentit ovat lauantaisin klo 9 - 12. Muiden osastojen tuottamien opintojaksojen tenttiajat vaihtelevat osastoittain.
Konetekniikan osaston tenttilista tulee ilmoitustaululle ja osaston www-sivuille nähtäväksi
ennen lukukauden alkua. Osaston tentteihin on
ilmoittauduttava osaston www-sivuilla tenttipäivää (la) edeltävään torstaihin klo 12 mennessä tai
tentin ollessa muuna viikonpäivänä vastaavasti
kahta päivää aikaisemmin. Osastolla ollaan syksyn 2010 aikana siirtymässä WebOODIn käyttöön tentti-ilmoittautumisissa. Tämän jälkeen
osaston www-sivujen ilmoittautuminen päättyy.
Siirtymisestä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.
Kandidaatintyö
Kandidaatintyö tehdään osaston nimeämän opettajan johdolla normaalisti kandidaatinopintojen
3. lukuvuoden aikana.
Kandidaatintyön suoritusohjeita on saatavana
osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.
Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija
suorittaa kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän
osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja
suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.
KO 62
Diplomityö
Diplomityönä opiskelija suorittaa teoreettisen tai
kokeellisen tutkimustehtävän teknillisestä tai
teknillistaloudellisesta aiheesta sekä kirjoittaa
työstään selostuksen. Työ tehdään usein jonkun
teollisuusyrityksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille
yrityksille.
Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen, josta opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit
on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla
hyvä (3/5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkinnan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät
kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen
suorituksia.
Diplomityön aiheen hyväksymistä haetaan
osastolta osaston kansliasta tai osaston wwwsivuilta tätä tarkoitusta varten saatavalla lomakkeella. Aihe on saatettava osaston tietoon ja
esitettävä hyväksyttäväksi mahdollisimman pian
työtä aloitettaessa, viimeistään kuukautta ennen
työn jättämistä osastoneuvoston arvosteltavaksi.
Aihetta haettaessa harjoittelun tulee olla hyväksytty. Osastonjohtaja hyväksyy työn aiheen ja
määrää työlle tarkastajat.
Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta
sen nimeä voidaan tarkentaa työn edistyessä ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella. Työn nimi
tulee tällöin esittää osaston hyväksyttäväksi ennen
työn puhtaaksikirjoittamista. Diplomityön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.
Diplomi- ja lisensiaatintyöhön sisältyy diplomityöseminaari, jossa diplomi- tai lisensiaatin
työntekijän tulee esitellä opinnäytetyönsä sisältö
ja tulokset ennen työn käsittelyä osaston johtoryhmän kokouksessa. Diplomityöseminaariin
osallistumisesta on keskusteltava ohjaajan kanssa.
Diplomityöseminaarit järjestetään ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla erikseen ilmoitettavina päivinä yleensä kaksi viikkoa ennen
johtoryhmän kokousta. Diplomityöseminaariin
on ilmoittauduttava osaston kansliaan viimeistään
seminaaria edeltävänä perjantaina.
Ennen diplomityön hyväksymistä opiskelija
suorittaa myös kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa
hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen
alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kyp-
syysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.
Kielten opiskelu
Kandidaattivaiheessa opiskelija valitsee vieraaksi
kieleksi englannin, saksan, ranskan tai venäjän,
joista suorittaa vähintään 6,0 op. Vieraan kielen
lisäksi kandidaattivaiheessa on 3,0 op toisen
kotimaisen kielen opintoja. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon voidaan
hyväksyä yhteensä korkeintaan 18,0 op kieliopintoja.
Kielikeskus järjestää 1. vuosikurssin opiskelijoille tiedotustilaisuuden kieliopinnoista. Kieliopintojen tarkemmat esittelyt löytyvät myös
kielikeskuksen opinto-oppaasta.
DI-tutkinnon anominen
Tutkintoa anotaan tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti (ks. kohta 2.4.8).
4.4. Harjoittelu
Työharjoittelu kuuluu olennaisesti konetekniikan
opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua
vaaditaan vuosikursseilla 2005, 2006 ja 2007 3,0
op sekä vuosikursseilla 2008-2010 5,0 op. ja
diplomi-insinöörivaiheessa vuosikursseilla 2005
ja 2006 3,0 op sekä vuosikursseilla 2007-2010
5,0 op. 3,0 op vastaa noin 9 työviikkoa ja 5,0 op
noin 15 työviikkoa.
Harjoittelun tavoitteet
Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:
1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen täydentäminen 2. teollisen yrityksen tuotantoon, työnjohtoon, talouteen ja hallintoon tutustuminen 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen 4.
todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnitteluja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistuminen ja niille ominaisten käsittelytapojen omaksuminen 5. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä
käytettäviin materiaaleihin perehtyminen.
KO 63
Harjoittelun hyväksymisedellytykset
·
Ennakkoharjoittelua ei vaadita. Ennen yliopistoon tuloa suoritetusta harjoittelusta hyväksytään
osaston harkinnan mukaan enintään 45 työpäivää. Ennen ylioppilaaksi tuloa suoritettua harjoittelua hyväksytään vain poikkeustapauksissa.
Teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun
suorittaneen insinöörin kandidaattivaiheen harjoittelu hyväksytään sellaisenaan, mikäli insinööritutkinnon opintosuunta tai -linja vastaavat
konetekniikan edustamaa alaa. Teknikoiden
suorittaman harjoittelun hyväksymistä harkitaan
tapauskohtaisesti harjoittelun hyväksymistä anottaessa.
Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on,
paitsi aikaa koskevien määräysten täyttäminen,
myös eri harjoittelujaksojen riittävä monipuolisuus. Samalla edellytetään, että jokaisesta harjoittelu jaksosta on täytetty harjoitteluselostuslomake.
Suotavana ei pidetä, että yli puolet harjoittelusta suoritetaan samassa harjoittelukohteessa tai
työtehtävässä. Harjoittelupaikan tulee olla teollisuuslaitos, suunnittelutoimisto tai näihin verrattava, jossa harjoittelu tapahtuu alan hallitsevan
henkilön alaisuudessa. Korkeintaan puolet harjoittelusta voidaan suorittaa lähiomaisen johdolla. Harjoittelu on aina vastikkeellista. Vähintään
puolet harjoittelusta tulee suorittaa palkatussa
työsuhteessa.
Harjoittelukohteet
Kandidaattivaiheen harjoittelun tarkoituksena on
tutustuttaa harjoittelija työntekijän asemassa
teollisuuslaitoksen toimintaan. Tähän harjoitteluvaiheeseen tulisi sisällyttää, mikäli mahdollista,
seuraavat kohteet, joissa harjoittelija osallistuu
työhön:
·
tutustuminen erilaisiin töihin metallin
perusja konepajateollisuudessa,
·
tutustuminen työstökoneiden käyttöön,
huoltoon ja asennuksiin, kiinnittäen huomiota niiden rakenteeseen, toimintaan ja
käyttömahdollisuuksiin, samoin kuin työkalujen käyttöön, huoltoon, varastointiin ja
valmistukseen,
tutustuminen teollisuuslaitoksen kuljetus-,
siirto- ja nostolaitteisiin niiden rakenteen,
käytön ja huollon kannalta,
·
tutustuminen kokoonpano- ja asennustöihin,
·
tutustuminen tuotteiden laaduntarkkailuun.
Diplomi-insinöörivaiheen harjoittelun aikana
pyritään harjoittelumahdollisuuksien puitteissa
esittelemään harjoittelijalle insinöörin toimintakenttää teollisuuslaitoksessa. Sopivia harjoittelukohteita ovat esimerkiksi
·
työnjohtajien lomasijaisuustehtävät,
·
suunnittelutehtävät,
·
teknilliset tutkimustehtävät,
·
työntutkimustehtävät,
·
työnsuunnittelu- ja työnjärjestelytehtävät,
·
hankintoihin liittyvät tehtävät,
·
laaduntarkkailutehtävät,
·
standardisointiin liittyvät tehtävät,
·
työharjoittelu teollisuuden ja korkeakoulujen laboratorioissa.
Toinen harjoittelujaksoista suositellaan suoritettavaksi ulkomailla. Harjoittelijan on osallistuttava
harjoittelupaikan toimesta järjestettyihin ohjausja opastustilaisuuksiin.
Harjoittelutodistukset
Jotta harjoittelu voidaan hyväksyä, harjoittelupaikasta pyydetystä työtodistuksesta tulee käydä
ilmi tarkka harjoitteluaika, työn laatu niin esitettynä, että sen sopivuutta harjoitteluksi voidaan
arvostella, harjoittelijan menestyminen harjoittelutyössä ja käyttäytyminen harjoitteluaikana.
Todistukseen on liitettävä osaston kansliasta tai
www-sivuilta saatava harjoitteluselostuslomake,
joka on täytettynä esitettävä allekirjoitettavaksi
harjoittelupaikassa ennen harjoittelujakson päättymistä. Harjoittelutodistukset on säilytettävä
harjoittelun hyväksymishakemusta varten.
Harjoittelun hyväksyminen
Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä ilmoitustaululla jaosaston www-sivuilla annettujen ohjeiden
mukaisesti. Koko harjoittelun tulee olla hyväksytty ennen diplomityön aiheen anomista.
KO 64
Sekä kandidaatti- että diplomi-insinöörivaiheen
harjoitteluhakemus jätetään osaston harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten
jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä
ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa
havaitaan ajoissa.
Työhön sijoittuminen
Valmistuneen koneinsinöörin mahdollinen tehtäväkenttä työelämässä on laaja. Suurin osa valmistuneista sijoittuu puhtaasti teknisiin tehtäviin,
kuten metalliteollisuuden suunnittelijoiksi, tutkijoiksi sekä toisaalta käyttö- ja markkinointihenkilökunnaksi ja opetustehtäviin.
Työelämä odottaa, että valmistuvilla insinööreillä on mm.:
·
riittävä perusvalmius käytännössä esiintyvien tehtävien suorittamiseksi
·
edellytykset jatkokoulutukselle sekä ammatilliselle täydennyskoulutukselle
·
·
·
·
omatoimisuutta tietojen ja taitojen jatkuvaan täydentämiseen
riittävän laaja kokonaisnäkemys alastaan
sopeutuvuutta uusiin tehtäviin ja tilanteisiin
sekä kyky paneutua uuteen työhönsä mahdollisimman lyhyen tutustumisajan jälkeen
edellytykset yhteis- ja ryhmätyöskentelyyn.
Diplomi-insinöörien palkkaus on lähinnä verrattavissa vastaavan tasoisen koulutuksen saaneiden muiden alojen palkkaukseen. Palkkaus ei
riipu oleellisesti opintoalasta. Taloudellista kehitystä ja sitä seuraavaa työllisyystilannetta on lähes
mahdoton ennustaa lähivuosiksi. Maamme kilpailukyky edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja
korkealaatuisia tuotteita sekä voimakasta tuottavuuden paranemista. Metalliteollisuuden pitää
yhä kehittyä maamme tuotantorakenteen parantamiseksi. Täten potentiaalinen asiantuntemuksen tarve suunnittelu-, tuotanto- ja materiaalitekniikan aloilla on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle.
KO 65
5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Linnanmaa, puh. (08) 553 1011 vaihde, ohivalinta 553+alanumero,
henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi
Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi
Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa. Osastolla toimii lisäksi kanslia, opintoneuvoja ja konetekniikan kanssa yhteinen työpaja.
Osastonjohtaja
Johtoryhmä
Laboratoriot
Kuitu- ja
partikkelitekniikka
Kemiallinen
prosessitekniikka
Lämpö- ja
diffuusiotekniikka
Prosessimetallurgia
Kanslia
Systeemitekniikka
Säätötekniikka
Opintoneuvoja
Opintoneuvoja (PR111)
Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija,
joka opastaa kaikenlaisissa opintoihin liittyvissä
asioissa.
Kirjasto
Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän
opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta.
Opetuksen kehittämistyöryhmät
Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla toimii
osastonjohtajan johtama opetuksen kehittämistyöryhmä. OKTR:n tehtävänä on opetuksen
pitkäjänteinen kehittäminen. OKTR:n toiminta
keskittyy hyvän oppimisympäristön ja -yhteisön
rakentamiseen yhteistyössä henkilökunnan ja
opiskelijoiden kanssa. Säännöllisesti kokoontuvassa OKTR:ssä on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä.
Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki sekä tutkimuksen edistämistyöryhmä.
Opintojen ohjaus
Bioprosessitekniikka
Vesi- ja
ympäristötekniikka
Työpaja
toiminnasta sekä DI-vaiheen HOPS-ohjauksesta.
Näiden lisäksi osastolla toimii opintoneuvoja,
joka
koordinoi
osaston
opintoohjausjärjestelmää.
1. Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun;
omaopettaja toimii opiskelijan tuutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmätai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman
(HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä
yhdessä toisen ohjaajan kanssa.
2. Pienryhmäohjaajina toimivat vanhemmat
opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu opintojakson kuvaus).
3. Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja, joka neuvoo opiskelijaa
erikoistumisopinnoissa ja tarkastaa opiskelijan
HOPSin tarvittaessa.
5.1. Henkilökunta
Osastonjohtaja:
HILTUNEN, Jukka, TkL
Opintojen ohjaus koostuu osastolla kolmesta
toiminnosta; omaopettaja- ja pienryhmäohjaajaPYO 66
Osaston varajohtaja:
Yliassistentit:
KEISKI, Riitta, TkT
JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka
ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, kuitu- ja partikkelitekniikka
Professorit:
FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia
IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka
KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka
KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka
LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka
NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka
OJAMO, Heikki, TkT, bioprosessitekniikka
TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka
Assistentit:
Lehtorit:
HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka
KARJALAINEN, Tapani, DI
MATTILA, Riku, DI, ma.
MUURINEN, Esa, TkT
NIEMISTÖ, Pekka, TkL
SALLANKO, Jarmo, TkT
STOOR, Tuomas, TkT
Yliopistonlehtorit:
AHOLA, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka
HUUHTANEN, Mika, TkT, prosessitekniikka
ILLIKAINEN, Mirja, TkT, mekaaninen prosessitekniikka
RONKANEN, Anna-Kaisa, TkT, vesi- ja ympäristötekniikka
HONKANEN, Seppo, DI, systeemitekniikka
SORSA, Aki, DI, säätötekniikka
VÄISÄNEN, Virpi, DI, teollisuuden ympäristötekniikka
Yliopistotutkija:
N. N, teollisuuden ympäristötekniikka
Yli-insinöörit:
KUJALA, Kauko, TkT, yli-insinööri
YLINIEMI, Leena, TkT, yli-insinööri
Yliopisto-opettajat:
Opintoneuvoja:
AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka
AINASSAARI, Kaisu, TkL, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka
HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia
JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka
KANGAS, Jani, DI, ma., kemiallinen prosessitekniikka
MALINEN, Ilkka, DI, kemiallinen prosessitekniikka
PANULA-PERÄLÄ, Johanna, DI, bioprosessitekniikka
TANSKANEN, Pekka, FM, prosessimetallurgia
TUOMAALA, Eero, DI, ma., lämpö- ja diffuusiotekniikka
LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija
Kanslia:
TIMONEN, Hannele, osastosihteeri
HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri
KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri
KANGASHARJU, Liisa, ma, opintoasiainsihteeri
5.2. Prosessi- ja
ympäristötekniikan
osaston
koulutusohjelmat
Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi
koulutusohjelmaa: prosessitekniikka ja ympäristötekniikka.
PYO 67
Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin
Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston
laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa.
5.2.1.
Kandidaatin tutkinto ja
tavoitteet
Molemmissa koulutusohjelmissa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan
kandidaatin tutkinto. Tutkinto on yhtenäinen
kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa
erittäin
hyvät
ja
laaja-alaiset
jatkoopintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia
alan perustason suunnitteluja käyttötehtäviin.
Tutkinto koostuu varsinaisista prosessi- tai
ympäristötekniikan aineopinnoista, matemaattisluonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen:
1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan
tarkastelun kohteena oleviin prosessija
ympäristötekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla
2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla
3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnitteluja kehittämisnäkökulmaa.
Osaston kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä viiteen osaamiskokonaisuuteen,
ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan DI- ja
TkT-vaiheen opinnoissa, jotka puolestaan antavat
valmiudet vaativampiin suunnitteluja kehitystehtäviin erilaisissa erikoistumiskohteissa sekä
valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön.
Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat:
1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu ja niihin johtavat juonteet
Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen mallinnukseen prosessija ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Juonteessa kehitetään kykyä
tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja
geotieteellisiä ilmiöitä.
2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta
Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset,
työsuojelulliset ja juridiset tekijät.
3. Ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta
Juonteen opiskeltuaan opiskelijalla on taito
arvioida ja hallita tuotannollisen ja/tai teollisen
toiminnan ympäristövaikutuksia (rakennetussa
ja/tai luonnon ympäristössä).
4. Automaatiotekninen hallinta
Opiskelija oppii hallitsemaan prosessija
ympäristötekniikan kohteita automaatiotekniikan
keinoin.
5. Ei-teknilliset valmiudet
Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitysja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja
kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä taitoja
harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana.
5.2.2.
Diplomi-insinöörin tutkinto
ja tavoitteet
Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä
opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä
vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin
suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä
vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin.
Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija voi
valita opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen.
Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa
opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen
opiskeluvuoden keväällä.
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on neljä
opintosuuntaa:
1. Automaatiotekniikka (Automation Technology)
2. Tuotantoteknologia (Production Technology)
3. Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work
Science)
4. Sustainable Energy (Kestävä energia)
PYO 68
Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntia on kolme:
1. Vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and
Geoenvironmental Engineering)
2. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka
(Industrial Environmental Engineering and
Biotechnology)
3. Sustainable Energy (Kestävä energia)
Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää
valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien
erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi
opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia
5.2.3.
Erillinen maisteriohjelma
Osastolla annetaan opetusta kansainvälisessä
maisteriohjelmassa ”Barents Master's Program on
Environmental Engineering”. Ohjelmassa on
kaksi opintosuuntaa, ”Clean Production” ja ”Water and Environment”. Ohjelmaan voivat hakea
vähintään alemman tekniikan tai luonnontieteiden yliopistokoulutuksen suorittaneet. Opiskelijahaku on vuosittain joulu-tammikuussa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakemisesta: bee.oulu.fi.
5.3. Prosessitekniikan
koulutusohjelma
5.3.1.
Koulutusohjelman
tavoitteet
Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena
on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan
alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa
heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi. Prosessitekniikan
koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut
opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät,
teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja
kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan.
Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää
erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen
säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin.
Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton,
ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja
taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin.
5.3.2.
Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu
kandidaatinvaiheessa prosessitekniikan alan perustehtäviin,
sekä
tarjoaa
diplomiinsinöörivaiheessa orientaation seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille:
1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-,
kehitysja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia)
2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitysja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka)
3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja
talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät
tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet)
Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri
voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan
voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian
teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja
lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja
laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan
suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys,
erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto.
5.3.3.
Opintosuunnat ja tavoitteet
Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa
DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen
jonkin seuraavista: Automaatiotekniikka (Auto-
PYO 69
mation Technology), Tuotantoteknologia (Production Technology), Tuotantotalous ja työtiede
(Industrial Engineering and Management and
Work Science) tai kansainvälisen opintosuunnan
Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita,
jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta.
Automaatiotekniikan opintosuunnassa perehdytään erityisesti prosessien dynaamiseen
käyttäytymiseen, jonka tunteminen muodostaa
välttämättömän perustan prosessien automaatiotekniselle hallinnalle sekä prosessien toiminnan optimoinnille. Lisäksi opintosuunnan opiskelijat perehtyvät prosessiteollisuuden mittauksiin
ja instrumentointiin, säätö- ja systeemitekniikan
menetelmiin sekä erilaisiin automaatiojärjestelmiin. Opintosuunta antaa näin hyvät perusvalmiudet kehittyä prosessiautomaation lisäksi myös
muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijaksi. Suoritettuaan Automaatiotekniikan opintosuunnan opinnot opiskelija osaa ohjata ja säätää
sekä optimoida prosessien toimintaa automaatioteknisin keinoin.
Tuotantoteknologian
opintosuunnassa
erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien
perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan
prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemianlaitetekniikka, massa- ja paperitekniikka,
mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää
perehtymällä
vähimmäisvaatimuksia
laajaalaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan.
Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa
tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa.
Tuotantoteknologian opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erikoistumiskohteensa
teollisuuden alan osa- ja kokonaisprosessit, niiden raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija osaa
myös ottaa huomioon epäideaalisuuksia sekä
useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa.
Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsi-
tyksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä
projektitoiminnasta. Opintosuunnan suorittanut
diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on työpsykologista tietoa ihmisestä ja
työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja
henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Hän on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi opiskelija
osaa huomioida ihmisen osana työympäristöä ja
suunnitella työntekijälle turvallisen työympäristön.
Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. Tekniikan turvallisuusja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin.
Kestävän energian (Sustainable Energy)
opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on
valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen,
uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen
sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä.
Opintosuunta on prosessija ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan
englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi Narvikin yliopistossa Pohjois-Norjassa.
5.3.4.
2010 aloittaneille
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin
tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja
on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus
on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu
PYO 70
lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön
osuus opinnoista on 30 op.
Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan
kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka
opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti.
DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä.
DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi
suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen
erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai
valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien
moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin.
Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista (väh. 18
op ja Lisäharjoittelu).
Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja
syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan Narvikissa.
Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija
valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista
tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa
sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista
muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla.
Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua.
Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen
”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää
tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla.
Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija
esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen
lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit
ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa
yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa.
PYO 71
5.3.5.
Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne
Diplomityö 30 op
Tuotantoteknologia
Tuotantoteknologia
Automaatiotekniikka
Tuotantotalous ja
työtiede
Automaatiotekniikka
Tuotantotalous ja
työtiede
Sustainable Energy
Sustainable Energy
Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op
Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op
5.3.6.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma
PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op
030001P
555220P
555221P
477011P
477012P
488011P
Opiskelu ja sen suunnittelu
Tuotannollisen toiminnan peruskurssi
Prosessitekniikan perusta
Automaatiotekniikan perusta
Ympäristötekniikan perusta
PYO 72
Laajuus
op.
1,0
3,0
2,0
5,0
5,0
5,0
Periodi
1-3
1,2
4
1-3
4,5
5,6
Suosit
vsk.
I
I
I
I
I
I
555260P
902011P
901008P
030005P
031010P
031017P
031019P
031021P
031022P
761121P
761101P
761103P
780109P
780122P
780112P
477101A
477102A
477201A
477501A
477033A
477001A
Työsuojelun peruskurssi
Tekniikan englanti 3*
Ruotsi
Matriisialgebra
Tilastomatematiikka
Fysiikan laboratoriotyöt 1
Perusmekaniikka
Kemian perusteet
Kemian perustyöt
Johdatus orgaaniseen kemiaan
Fluidi- ja partikkelitekniikka I
Fluidi- ja partikkelitekniikka II
Taselaskenta
Prosessien säätötekniikka I
Ohjelmointi ja Matlab
Työharjoittelu
Yhteensä
3,0
6,0
2,0
1,0
5,0
4,0
3,5
5,0
5,0
3,0
4,0
4,0
4,0
3,0
4,0
3,0
4,0
5,0
5,0
2,5
3,0
100,0
5,6
1-6
1-3/4-6
4
1-3
4-6
1-3
4-6
4-6
1,2
1,2
4
1,2
1-3/4-6
3,4
3
4
1,2
3
1/5
I
I,II
III
II
I
I
II
II
III
I
I
I
I
I
I
III
III
II
III
II
*Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu.
OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op
555263A
555280P
477301A
477401A
477502A
477601A
Laajuus
op.
2,0
2,0
3,0
5,0
5,0
3,0
20,0
Liikkeensiirto
Termodynaamiset tasapainot
Prosessien säätötekniikka II
Prosessiautomaatiojärjestelmät
Yhteensä
Periodi
1-3
3
4
2
6
1
Suosit
vsk.
II
III
II
II
III
II
555262A
555223A
477103A
477202A
477302A
477303A
Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä
Sellu- ja paperitekniikka
Reaktorianalyysi
Lämmönsiirto
Aineensiirto
Yhteensä
PYO 73
Laajuus
op.
3,0
3,0
3,0
4,0
4,0
3,0
20,0
Periodi
3,4
3,4
5
3
5
1
Suosit
vsk.
III
III
III
II
II
III
TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op
031044A
477402A
477304A
477203A
477602A
477603A
477021A
Laajuus
op.
3,0
5,0
5,0
5,0
4,0
4,0
4,0
30,0
Matemaattiset menetelmät
Kiinteiden materiaalien rakenne
Erotusprosessit
Process design
Säätöjärjestelmien analyysi
Säätöjärjestelmien suunnittelu
Prosessitekniikan laboratoriotyöt
Yhteensä
Periodi
1,2
6
1,2
4,5
1,2
4,5
Suosit
vsk.
II
II
III
III
III
III
III
KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op
477990A
900060A
5.3.7.
Laajuus
op.
8,0
2,0
10,0
Kandidaatintyö
Yhteensä
Periodi
4,5/5,6
Suosit
vsk.
II/III
II
Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma
TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op
Kemianlaitetekniikan moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä
aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa energian tuotannon teknologiat ja sen käytön ympäristövaikutukset sekä teknologian roolin kestävässä kehityksessä.
477204S
477306S
477309S
477311S
488203S
488202S
Kemiantekniikan termodynamiikka
Epäideaaliset reaktorit
Environmental and process catalysis
Advanced separation processes
Industrial ecology
Production and use of energy
Yhteensä
Laajuus
op.
5,0
5,0
5,0
4,0
5,0
3,0
27,0
Periodi
1
3
5
6
2
1
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
Massa- ja paperitekniikan moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa massan- ja paperinvalmistusprosessit ja osaa selittää niiden
raaka-aine- ja energiavirrat, osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit.
477114S
477105S
Laajuus
op.
3,0
3,0
Kemiallinen puunjalostus*
Mekaanisten massojen valmistus*
PYO 74
Periodi
1
2
Suosit
vsk.
IV
IV
477106S
477107S
464074S
477507S
488205S
Uusiomassojen valmistus*
Paperin valmistus*
Paperiteollisuuden koneet
Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio
Prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten hallinta
488202S
Yhteensä
*Luennointi joka toinen vuosi
3,0
3,0
7,0
5,0
4,0
2
5
2-4
3
6
3,0
31,0
1
IV
V
Prosessimetallurgian moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskeisimmät teollisissa korkealämpötilaprosesseissa
esiintyvät faasit ja rajapinnat sekä ilmiöt, niihin vaikuttavat tekijät ja niiden merkityksen prosessin
kokonaisuuden kannalta. Opetus kattaa fysikaaliseen kemiaan, siirtoilmiöihin ja aineen rakenteeseen
pohjautuvat laskennalliset ja kokeelliset menetelmät ko. ilmiöiden tarkastelemiseksi ja mallintamiseksi.
477403S
477404S
477405S
477406S
477407S
477408S
477409S
Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka
Hydrometallurgisten liuosten termodynamiikka
Pinnat ja faasirajat pyrometallurgiassa
Sulaminen ja jähmettyminen
Kuonat ja kuonanmuodostus
Metallurgian harjoitustyöt
Yhteensä
Laajuus
op.
5,0
Periodi
1
Suosit
vsk.
IV
3,0
3
IV
4,0
4,0
5,0
5,0
4,0
30,0
5
1
2
3
1-3
IV
V
V
V
V
Vuoriteollisuuden moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyvät osa-alueet, kuten geologian perusteet,
louhintatekniikka, malmin rikastus, lainsäädäntö, työturvallisuus sekä ympäristörakentaminen.
477701A
477702A
477703A
477704A
488101A
555362S
488106A
Geologian peruskurssi
Louhintatekniikka
Mineraalitekniikan pintakemian perusteet
Rikastustekniikan perusmenetelmät
Ympäristölainsäädäntö
Geoympäristötekniikan peruskurssi
Yhteensä
PYO 75
Laajuus
op.
4,0
3,0
3,0
5,0
5,0
5,0
5,0
30,0
Periodi
1
2
3
4-6
1
3-5
1,2
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
IV
TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op
Prosessisuunnittelun moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonaisprosessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien simulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä sekä soveltaa turvallisuuskriteerejä prosessien
analyysissä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitoksen toimintaa valitsemansa erityisalueen muodostamien vaatimusten mukaan ja pystyy esittämään tämän erityisalueen keskeisimmät piirteet.
477206S
477504S
555362S
477208S
488304S
477207S
477104S
477308S
477305S
477503S
Advanced process design
Prosessien optimointi
Biojalostamot**
Biojalostamot
Bioreactor technology
Teollisuuden vesitekniikka
Ilmiöiden mallinnus**
Monikomponenttiaineensiirto
Virtausdynamiikka
Simulointi
Muu aihealue**
Yhteensä
Laajuus
op.
6,0
4,0
5,0
Periodi
3,0
6,0
2,5
3,0
4
2,3
4
1
V
5,0
5,0
3,0
5
2
3
IV
IV
IV
2,3
4
3-5
Suosit
vsk.
V
IV
V
28,030,0
*Luennoidaan joka toinen vuosi.
**Valitaan yksi erityisalue. Perustellusta syystä moduuli voi sisältään muunkin yhtenäisen erityisalueen.
Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia erilaisia työkaluja käyttäen. Opiskelija osaa tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä ja raportoida tulokset. Opiskelija osaa suunnitella kokeellisen tutkimusprojektin ja sen tieteellisen raportoinnin.
477108S
477109S
477110S
Painatustekniikka*
Massa- ja paperitekniikan mittaukset*
Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari
477307S
Research methodology
477504S
477503S
Simulointi
477112S
Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö
477113S
Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu
477111S
Teollisuusekskursio
Yhteensä
PYO 76
Laajuus
op.
2,0
2,0
3,0
Periodi
5,0
4,0
3,0
3,0
8,0
2-6
4
3
1,0
31,0
5
1
5,6
Suosit
vsk.
V
IV
V
IV
V
IV
V
Vuoriteollisuuden syventävä moduuli
Moduulissa syvennetään perusmoduulin osaamisalueita ja keskitytään erityisesti kaivos- ja rikastustekniikkaan sekä niihin liittyviin osa-alueisiin.
477721S
772619S
477705S
771108A
477723S
488110S
Mineral processing
Mineraloginen instrumenttianalytiikka
Taloudellisen geologian maastokurssi
Johdatus malmigeologiaan
Mining Economy and Risk Evaluation
Water and wastewater treatment
Yhteensä
Laajuus
op.
7,5
4,0
2,0
2,0
7,5
7,5
30,5
Periodi
1-3
1-3
6
5
2,3
1,2
Suosit
vsk.
V
V
IV
IV
V
V
AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op
Prosessiautomaation menetelmät
Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on hyvät tiedot ja taidot keskeisistä perustekniikoista ja – menetelmistä, joita käytetään yleisesti kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säätö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä
osaprosessitason tarkasteluissa.
477604S
477605S
031049A
477503S
477504S
477606S
477607S
477505S
Automaatiotekniikan laskentatyökalut
Digitaalinen säätöteoria
Signaalit ja järjestelmät
Simulointi
Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi
Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet
menetelmät
Yhteensä
Laajuus
op.
3,0
4,0
5,0
3,0
4,0
2,0
Periodi
1
2,3
3,4
3
4
4
Suosit
vsk.
IV
IV
IV
IV
IV
IV
5,0
4,5
IV
4,0
5
IV
30,0
AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op
Prosessiautomaation sovellukset
Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimpien kokonaisprosessien säätöteknisiä erityispiirteitä.
477506S
Modelling and control of biotechnological processes
PYO 77
Laajuus
op.
5,0
Periodi
1
Suosit
vsk.
IV
477507S
477508S
477611S
477612S
477610S
477725S
Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio
Automation in metallurgical industry
Voimalaitosautomaatio
Power plant control
Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät*
Mine automation**
Yhteensä
*Luennointi joka toinen vuosi.
**Suositeltava, ei pakollinen
5,0
5,0
2,0
3,0
5,0
3
5
5
6
6
V
IV
IV
IV
IV
7,5
2532,5
2,3
V
TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN
MODUULI 30 op
Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys tuotannollisten prosessien hallinnasta tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Opiskelijalla on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation
ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Opiskelija on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi hän hallitsee
projektitoiminnan perusasiat.
555281A
555261A
555362S
555240A
555360S
555282A
555222A
Laadun peruskurssi
Työpsykologian peruskurssi
Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen
Projektinhallinta
Yhteensä
Laajuus
op.
5,0
3,0
5,0
3,0
5,0
4,0
2,0
27,0
Periodi
4,5
3,4
3-5
1-3
4-6
5,6
1-3
Suosit
vsk.
TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op
Tuotantotalouden ja työtieteen syventävä moduuli
Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laatujohtamisesta ja soveltamisesta erilaisissa
ympäristöissä. Lisäksi valintojen mukaan
*Opiskelijalla on ongelmanratkaisutaito tuotannonjohtamiseen liittyvissä tehtävissä, hän hallitsee strategisen ajattelun, muutosjohtamisen mallit sekä tuntee tilaustoimitusketjun toiminnan.
*Opiskelija saa perusvalmiuden projektimaista toimintaa harjoittavan yrityksen johtamiseen ja tuntee
johtamisen menetelmiä.
* Opiskelijalla on ongelmanratkaisutaito tuotannonjohtamiseen liittyvissä tehtävissä ja hän osaa arvioida ja kehittää yrityksen tuottavuutta ja suorituskykyä sekä ymmärtää teknologian merkityksen kilpailun
näkökulmasta.
* Opiskelija tuntee erilaiset vaarat ja osaa suunnitella turvallisen työympäristön.
PYO 78
* Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa käytettävyystestausprosessin, hallitsee keskeiset ergonomisen
suunnittelun menetelmät ja on altis kehittämään työympäristön olosuhteita.
Laajuus
op.
5,0
5,0/6,0
555389S
555xxxS
Periodi
Suosit
vsk.
Laatujohtaminen
5,6
Erikoistyö**
Tuotannonjohtaminen*
555320S
5,0
1-3
555324S
3,0
4-6
555322S
3,0
4-6
Laatu ja projektit*
555387S
Laatujohtamisen erikoistyö
5,0
555385S
Laatujohtamisen seminaari
5,0
Teknologiajohtaminen*
555341S
3,0
4-6
555340S
4,0
1-3
555322S
3,0
4-6
Työympäristö ja -hyvinvointi*
555364S
Ergonomia
5,0
1,2
555366S
Kemialliset ja fysikaaliset työympäristö3,0
2,3
tekijät
555361S
3,5
5,6
Tuote-ergonomia*
555363S
Työ- ja tuoteluovuus
5,0
1,2
555365S
Ergonomian tietokoneavusteiset mene3,0-6,0
5,6
telmät
555xxxS
Ergonomian ajankohtaiskurssi
3,0
Yhteensä
30,0-37,5
*Valitse kaksi erityisaluetta
**Valitse Tuotantotalouden osaston erikoistöistä toiseen valitsemaasi erityisalueeseen liittyvä erikoistyö.
KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op
Basic Sustainable Energy
Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja
sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen
ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosioekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon,
jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset.
488401A
488402A
Introduction to the environmental and
socio-economical issues of the Barents
region
Sustainable development
PYO 79
Laajuus
op.
2
Periodi
1
Suosit
vsk.
IV
3
3
IV
488403A
488404S
477321S
488202S
488203S
488204S
Introduction to the environmental legislative systems of the Barents region
Global change
Research ethics
Industrial ecology
Air pollution control engineering
Yhteensä
5
2
IV
5
2
3
5
5
30,0
1-3
3
1
2
3
IV
IV
IV
IV
IV
KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op
Advanced Sustainable Energy
Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen
aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallitsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun
järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää
kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla
eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 30 op.
488405S
Environmental issues in the Barents region*
488410A Introduction to sustainable energy*
477041S
Experimental design
477309S
477311S
488104A Industrial and domestic waste management
488205S
Environmental load of process industry
488002S
Advanced practical training*
Yhteensä
* merkityt ovat pakollisia opintojaksoja.
Laajuus
op.
5
Periodi
6
Suosit
vsk.
IV
10
5
5
4
5
4-6
4
5
6
6
IV
IV
IV
IV
IV
4
3
30,0
6
IV
TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op
Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op.
Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja
seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 10 op.
Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy.
Poikkeuksena on Kestävän energian opintosuunta, jossa syventävä työharjoittelu sisältyy syventävään moduuliin ja opiskelijan on suoritettava Kestävän energian täydentävät opinnot Narvik University
Collegessa (Norja) opinto-oppaassa esitetyn suunnitelman mukaisesti.
PYO 80
Tuotantoteknologian täydentävät moduulit
Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjohtamiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen.
Tuotanto ja käyttötehtävät
464051A
464087A
465061A
477606S
488203S
555240A
555282A
555322S
555325S
555362S
555381S
Koneenpiirustus
Industrial ecology
Projektinhallinta
Projektijohtajuus
Laajuus
op.
3,5
5,0
5,0
2,0
5,0
3,0
4,0
3,0
3,0
5,0
5,0
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät
464051A
464088S
464085A
464087A
465061A
477206S
477305S
477606S
555240A
555282A
555345S
555362S
783619S
783638S
Koneenpiirustus
Tuotesuojaus
Virtausdynamiikka
Projektinhallinta
Puukemia
Paperikemia
3,5
8,0
3,5
5,0
5,0
6,0
5,0
2,0
3,0
5,0
6,0
5,0
3,0
3,0
Teollisuustuotanto ja -johtaminen
464087A
555240A
555281A
555282A
555322S
555323S
555324S
555325S
555326S
555341S
555360S
Laadun peruskurssi
Projektinhallinta
Ostamisen hallinta
PYO 81
5,0
3,0
5,0
4,0
3,0
3,0
3,0
3,0
5,0
3,0
5,0
555381S
Projektijohtajuus
5,0
Materiaalitekniikan moduuli
Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentäväksi moduuliksi.
Laajuus
op.
465071A Metalliopin perusteet
3,5
465089S
Terästen valmistus ja ominaisuudet
3,5
465081S
Fysikaalinen metallurgia I
7,0
465082S
Fysikaalinen metallurgia II
7,0
465061A Materiaalitekniikka I
5,0
465075A Materiaalin tutkimustekniikka
3,5
Yhteensä
29,5
Kaivostekniikan moduuli
Opintokokonaisuudessa syvennetään edelleen kaivoksen toimintaan liittyvää teknistä osaamista.
477706S
772333A
477707A
477724S
477725S
488115S
Maankamaran geofysikaaliset tutkimusmenetelmät
Tekninen mineralogia
Kaivostekniikka
Numerical mine modelling
Mine automation
Geoympäristötekniikan jatkokurssi
Laajuus
op.
3,0
5,0
3,0
3,0
7,5
5,0
Ympäristö, talous ja johtaminen
Opintokokonaisuudessa keskitytään vuoriteollisuuden ympäristönsuojelullisten asioiden huomioonottamiseen sekä taloudellisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin.
Laajuus
op.
488203S
Industrial ecology
5,0
488205S
Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta
4,0
555282A Projektinhallinta
4,0
555321S
Riskien hallinta
3,0
555320S
5,0
Biorikastus
Opinnoissa syvennetään tietämystä bioteknisten menetelmien mahdollisuuksista malmin rikastuksessa.
488302A
488304S
Laajuus
op.
5,0
6,0
Basics of biotechnology
PYO 82
Kestävän energian täydentävät opinnot
Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Tähän ei
poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin.
Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon
sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen
ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla.
488420S
488421S
488422S
488423S
Solar and wind energy
Bio-energy
Energy systems in buildings and industry
Project work (Pre-master work)
Laajuus
op.
10
5
5
10
Periodi
1-3
1-3
1-3
1-3
Suosit
vsk.
V
V
V
V
Tutkimusmoduuli
Moduuli antaa opiskelijalle perustietoa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, tutkimuksen metodeista ja tutkijan työstä. Opintojaksot antavat yleiskuvan tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä ja
soveltamisesta erityisesti prosessija ympäristötekniikan kannalta. Tutkimusmoduulia suositellaan
jatko-opiskelijoiksi pyrkiville.
Laajuus
op.
ov.
477307S
5,0
3,0
477321S
Research ethics
2,0
1,0
477041S
Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus
5,0
3,0
477042S
Tieteellinen viestintä
5,0
3,0
*Erityisalueen opintoja
10
Yhteensä
27,0
*Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa.
5.4. Ympäristötekniikan
koulutusohjelma
5.4.1.
Koulutusohjelman
tavoitteet
Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen
oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomiinsinööreiksi. Ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija
tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on hyvät tiedot ympäristö- ja
prosessitekniikasta sekä tuotantoelämän asetta-
mista vaatimuksista. Lisäksi valmistuva opiskelija
tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja
taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuusja ergonomialähtökohdat.
Diplomi-insinöörivaiheen suorittanut opiskelija tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten
ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat
tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja
tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja
näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.
PYO 83
5.4.2.
Koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä
diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille:
1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien
vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän
kunnostus sekä ympäristörakentaminen,
2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto,
3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät.
Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia
prosessija ympäristötekniikan alalla esimerkiksi
kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä.
Ympäristötekniikan diplomi-insinööri voi
työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemian teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa,
vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnitteluja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetus- ja tutkimuslaitoksissa,
julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.
5.4.3.
Opintosuunnat ja tavoitteet
Opiskelija valitsee opintosuuntansa kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa.
Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka
(Water and Geoenvironmental Engineering) ja
teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) sekä kansainvälinen Sustainable Energy
(Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on
lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta.
Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri hallitsee
luonnon omat ja manipuloidut vesiprosessit:
pinta- ja pohjavedet, vesiensuojelu, vesistöjen
säännöstely, tulvasuojelu ja -torjunta, patoturvallisuus, rakennettujen alueiden maaperän kosteuden hallinta ja salaojitus sekä yhdyskuntien ja
teollisuuden vesihuoltotekniikka, erilaisten jäteja vesivirtojen käsittely sekä jätehuolto ja maaperän suojelu ja kunnostus. Erityisesti kiinnitetään
huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn
ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetus ja tutkimus pohjautuvat pohjoisten olojen huomioon ottamiseen.
Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan vesi- ja geoympäristöön
vaikuttavia hankkeita ja prosesseja sekä arvioida
niiden vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.
Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskelleella on valmiudet toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja
geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus,
vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä
vapaavalintaisilla opinnoilla.
Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan
opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet:
1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin
että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on
prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien
arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistunut
diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuusja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien
tekeminen.
Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomiinsinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja
tuotteet sekä elinkaariarviointi.
2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen
opiskellut omaa hyvät edellytykset toimia erityisesti teollisuudenaloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian
asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta. Bioprosessitekniikan
erikoistumiskohteen opinnot suoritettuaan opis-
PYO 84
kelija osaa soveltaa ja ymmärtää syvällisesti bioprosessitekniikkaan liittyviä ilmiöitä.
Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-,
kehitysja koulutustehtäviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai
muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä
teollisuudessa, suunnitteluja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai
kunnissa sekä yrittäjänä.
Kestävän energian (Sustainable Energy)
opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on
valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen,
uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen
sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä.
Opintosuunta on prosessija ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan
englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi Narvikin yliopistossa Pohjois-Norjassa.
5.4.4.
2010 aloittaneille
Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja
kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon
jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto,
jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe
koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 op.
Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan
kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opinto-
suunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka
opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti.
DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä.
DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa
opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa
täydentäviin moduuleihin.
Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän
moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai
ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun
täydentävän moduulin.
Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja
syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan Narvikissa.
Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija
valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista
tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa
sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista
muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla.
Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op
syventävää työharjoittelua.
Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen
”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää
tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla.
Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija
esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen
lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit
ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa
yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa.
PYO 85
5.4.5.
Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne
Diplomityö 30 op
Vesi- ja geoympäristötekniikka
Teollisuuden ympäristö- ja
biotekniikka
Teollisuuden ympäristö- ja
biotekniikka
Sustainable Energy
Sustainable Energy
Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op
5.4.6.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma
PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op
030001P
555220P
555221P
477011P
PYO 86
Laajuus
op.
1,0
3,0
2,0
5,0
Periodi
1-3
1,2
4
1-3
Suosit
vsk.
I
I
I
I
477012P
488011P
555260P
902011P
901008P
030005P
031010P
031017P
031019P
031021P
031022P
761121P
761101P
761103P
780109P
780122P
780112P
477101A
477102A
477201A
477501A
477033A
488001A
5,0
4,5
I
5,0
5,6
I
3,0
5,6
I
Tekniikan englanti 3*
6,0
1-6
I,II
Ruotsi
2,0
1-3/4-6 III
1,0
5
II
5,0
1-3
I
4,0
4-6
I
Matriisialgebra
3,5
1-3
II
Tilastomatematiikka
5,0
4-6
II
5,0
4-6
III
3,0
1,2
I
Perusmekaniikka
4,0
1,2
I
4,0
4
I
Kemian perusteet
4,0
1,2
I
Kemian perustyöt
3,0
1-3/4-6 I
Johdatus orgaaniseen kemiaan
4,0
3,4
I
3,0
3
III
4,0
4
III
Taselaskenta
5,0
1,2
II
5,0
3
III
Ohjelmointi ja Matlab
2,5
1/5
II
Työharjoittelu
3,0
Yhteensä
100,0
*Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu.
477202A
477301A
477302A
477303A
477304A
Laajuus
op.
4,0
3,0
4,0
3,0
5,0
19,0
Reaktorianalyysi
Liikkeensiirto
Lämmönsiirto
Aineensiirto
Erotusprosessit
Yhteensä
Periodi
3
4
5
1
1,2
Suosit
vsk.
II
II
II
III
III
Laajuus
op.
5,0
5,0
5,0
5,0
20,0
488101A
477401A
488201A
488301A
Ympäristölainsäädäntö*
Ympäristöekologia
Mikrobiologia
Yhteensä
*Luennoidaan joka toinen vuosi
PYO 87
Periodi
1
2
4,5
2,3
Suosit
vsk.
II/III
II
II
II
TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op
477203A
488105A
488302A
488102A
488106A
477601A
555280P
Process design
Vesihuollon verkostot
Basics of biotechnology
Hydrologiset prosessit
Geoympäristötekniikan peruskurssi
Yhteensä
Laajuus
op.
5,0
5,0
5,0
6,0
5,0
3,0
2,0
31,0
Periodi
4,5
6
4,5
5,6
2,3
1
3
Suosit
vsk.
III
III
III
II
III
II
III
KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT
488990A
900060A
5.4.7.
Laajuus
op.
8,0
2,0
10,0
Kandidaatintyö
Yhteensä
Periodi
4,5/5,6
Suosit
vsk.
II/III
II
Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma
TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN
MODUULIT 30 op
Bioprosessitekniikan moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa määritellä keskeisimmät bioprosessitekniikkaan liittyvät ja niitä tukevat biokemialliset ilmiöt ja niiden merkityksen biotekniikassa.
op.
vsk.
488304S
6,0
1
IV
740148A Biomolecules
5,0
1-4
IV
488305S
Advanced course for biotechnology
5,0
2,3
IV/V
740149A Aineenvaihdunta I
4,0
6
IV
477506S
Modelling and control of biotechnologi5,0
1
V
cal processes
477204S
Kemiantekniikan termodynamiikka
5,0
1
V
Yhteensä
30,0
Teollisuuden ympäristötekniikan moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa teollisuuden aiheuttaman ympäristökuormituksen.
Lisäksi hän osaa soveltaa ympäristökuormituksen hallinnassa ja erilaisten päästöjen ehkäisemisessä
käytettävää tekniikkaa.
op.
vsk.
488202S
3,0
1
IV
488110S
7,5
1,2
IV
488203S
Industrial ecology
5,0
2
IV
PYO 88
488204S
488205S
477309S
Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta
Yhteensä
5,0
4,0
3
6
IV
IV
5,0
29,5
5
IV
TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT
MODUULIT 30 op
Bioprosessitekniikan syventävä moduuli
(Advanced Module of Bioprocess Engineering)
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja ymmärtää syvällisesti bioprosessitekniikkaan liittyviä
ilmiöitä. Hän osaa ohjatusti toimia mikrobiologisessa ja biotekniikan laboratoriossa sekä kykenee esittelemään asiantuntemustaan kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaisesti
syventävään moduuliin joko erityisalueen BioChemical Engineering (tekninen tietotaito) tai BioMolecular Engineering (biokemiallinen ymmärrys).
op.
vsk.
488306S
Soveltava mikrobiologia
7,0
1-3
IV
488307S
7,0
4-6
IV
477308S
5,0
5
IV
BioChemical Engineering*
477502A Prosessien säätötekniikka II
5,0
6
IV
477306S
5,0
3
V
BioMolecular Engineering*
740373A Molekyylibiologia I
4,0
1-3
IV
740375A Aineenvaihdunta II
4,0
1-3
V
Yhteensä
27,029,0
*Valitaan toinen erityisalue.
Teollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida teollisuuden ympäristövaikutuksia ja hän osaa soveltaa tietoa yhdellä prosessiteollisuuden alalla.
op.
vsk.
488103A Environmental impact assessment*
5,0
1-3
IV / V
488104A Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto
5,0
6
IV
477306S
5,0
3
IV
Prosessisuunnittelu**
477305S
Virtausdynamiikka
5,0
2
IV
477308S
5,0
5
IV
477206S
6,0
2,3
V
Massa- ja paperitekniikka**,***
477103A Sellu- ja paperitekniikka
3,0
5
IV
477104S
3,0
1
IV
477105S
Mekaanisten massojen valmistus*
3,0
2
IV
477106S
Uusiomassojen valmistus*
3,0
2
IV
PYO 89
477107S
477208S
477402A
477403S
477407S
Paperin valmistus*
Biojalostamot
Prosessimetallurgia**
Kiinteiden materiaalien rakenne
Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka
Yhteensä
**Valitaan yksi erityisalue.
***Valitaan 5 opintojaksoa
3,0
3,0
5
4
V
V
5,0
5,0
6
1
IV
IV
5,0
29,031,0
2
V
VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op
Vesitekniikan opintosuunnan moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot vesi- ja ympäristötekniikan eri osa-alueilta. Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan vesi- ja geoympäristöön vaikuttavia hankkeita ja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida erilaisten hankkeiden ja prosessien vaikutuksia ympäristöön ja tuntee mittaus - ja näytteenottotekniikkaa jolla ympäristön tilaa voidaan määrittää.
488103A
488104A
488108S
488118S
488115S
Environmental impact assessment *
Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto
Pohjavesitekniikka*
Ympäristötekniikan kenttä- ja laboratoriotyöt
Yhteensä
* Luennointi joka toinen vuosi
Laajuus
op.
5,0-8,0
5,0
5,0
5,0-8,0
Periodi
1-3
6
1,2
Suosit
vsk.
IV / V
IV
IV / V
5,0
25,031,0
3,4
IV
VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op
Vesitekniikan syventävä moduuli
Opiskelija ymmärtää vesihuollon ja luonnonvesien prosesseja ja pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan
vesihuolto- ja vesivarahankkeita, sekä geoympäristöön liittyviä hankkeita ja hänellä on valmiudet toimia
näiden alojen työtehtävissä itsenäisesti. Opiskelija tuntee ja osaa käyttää erilaisia mallinnus- ja ohjelmistotyökaluja hankkeiden suunnittelussa.
op.
vsk.
488117S
Vesistösuunnittelu*
7,5
2,3
IV / V
477305S
Virtausdynamiikka
5,0
2
IV
488111S
Geoympäristötekniikan laskentamene5,0
5,6
IV
telmät
488113S
Hydraulics for environmental enginee5,0
3,4
IV / V
ring*
PYO 90
488110S
Yhteensä
7,5
30,0
1,2
V
KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op
Basic Sustainable Energy
Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja
sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen
ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosioekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon,
jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset.
488401A
488402A
488403A
488404S
477321S
488202S
488203S
488204S
Introduction to the environmental and
socio-economical issues of the Barents
region
Sustainable development
Introduction to the environmental legislative systems of the Barents region
Global change
Research ethics
Industrial ecology
Yhteensä
Laajuus
op.
2
Periodi
1
Suosit
vsk.
IV
3
5
3
2
IV
IV
5
2
3
5
5
30,0
1
4
1
2
3
IV
IV
IV
IV
IV
KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op
Advanced Sustainable Energy
Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen
aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallitsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun
järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää
kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla
eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 30 op.
Laajuus
Periodi Suosit
op.
vsk.
488405S
Environmental issues in the Barents re- 5
6
IV
gion*
488410A Introduction to sustainable energy*
10
4-6
IV
477041S
Experimental design
5
4
IV
477309S
5
5
IV
477311S
4
6
IV
488104A Industrial and domestic waste management
5
6
IV
PYO 91
488205S
488002S
Environmental load of process industry
Advanced practical training*
Yhteensä
* merkityt ovat pakollisia opintojaksoja.
4
3
30,0
6
IV
TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op
Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on
vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja tai voit valita jonkin seuraavista esimerkkimoduuleista tai
edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op,
siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy.
Vesi- ja geoympäristötekniikan täydentävä moduuli
Moduulilla voidaan syventää vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan antamaa osaamista. Suositeltavia opintojaksoja on jaoteltu aihealueittain.
Vesihuoltotekniikka
477032A
477103A
477504S
721240A
774433S
488203S
781633S
781625S
782627S
780372A
780373A
AutoCAD prosessija ympäristötekniikan työkaluna
Sellu- ja paperitekniikka
Ympäristöjohtaminen
Hydrokeokemia
Industrial ecology
Koesuunnittelu
Luonnonvesien kemiaa
Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja ympäristöteknologiassa
Vihreän kemian perusteet
Ympäristökemia
Vesistösuunnittelu
477032A
754613S
477305S
461033A
754616S
754614S
774329A
774632S
802608S
790101A
781633S
781625S
780373A
Vesistöjen ekologisen tilan seuranta
Virtausdynamiikka
Sisävesien biomonitoroinnin kenttämenetelmät
Vesiensuojelun menetelmät
Johdatus ympäristögeokemiaan
Ympäristögeokemian seminaari
Matemaattiset ohjelmistot
GIS-perusteet ja kartografia
Koesuunnittelu
Luonnonvesien kemiaa
Ympäristökemia
PYO 92
Laajuus
op.
3,0
3,0
4,0
5,0
6,0
5,0
4,0
4,0
4,0
4,0
3,0
Laajuus
op.
3,0
4,0
5,0
3,5
4,0
4,0
5,0
5,0
4,0
5,0
4,0
4,0
3,0
773331S
761654S
721240A
Hydrogeologia
Hydrodynamiikka
Ympäristöjohtaminen
5,0
6,0
5,0
Geoympäristötekniikka
477032A
762102A
762196A
762631S
762135A
774301A
773316A
774433S
782627S
780373A
802608S
Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät
GIS - Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät geotieteissä
Sovelletun geofysiikan ja geologian maastokurssi
Johdatus globaaliin ympäristögeofysiikkaan
Geokemian peruskurssi
Maa-aineksen tekniset ominaisuudet
Hydrogeokemia
Kemiallisia sovelluksia ongelmajätealalla ja ympäristöteknologiassa
Ympäristökemia
Matemaattiset ohjelmistot
Laajuus
op.
3,0
8,0
5,0
5,0
4,0
5,0
8,0
6,0
4,0
3,0
4,0
Bioprosessitekniikan täydentävä moduuli
Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee laajentamaan opintosuunnan moduulissa ja syventävässä
moduulissa oppimiaan tietoja ja taitoja bioprosessitekniikkaa tukevien, oman kiinnostuksensa mukaisten aiheaihealueiden tuntemuksella. Opiskelija voi valita täydentävään moduuliin opintojaksoja esim.
alla mainituista opintojaksoista.
Laajuus
op.
ov.
740375A Aineenvaihdunta II
4,0
2,5
740373A Molekyylibiologia I
4,0
2,5
477306S Epäideaaliset reaktorit
5,0
3,0
477307S Research methodology
5,0
3,0
477309S Environmental and process catalysis
5,0
3,0
555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät
3,0
2,0
477502A Prosessien säätötekniikka II
5,0
3,0
477206S Advanced process design
6,0
3,5
488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta
4,0
2,5
555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus
5,0
3,0
488203S Industrial ecology
5,0
3,0
477305S Virtausdynamiikka
5,0
3,0
Kestävän energian täydentävät opinnot
Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin.
Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon
sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen
ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla.
Laajuus
Periodi Suosit
op.
vsk.
488420S
Solar and wind energy
10
1-3
V
PYO 93
488421S
488422S
488423S
Bio-energy
Energy systems in buildings and industry
Project work (Pre-master work)
5
5
10
1-3
1-3
1-3
V
V
V
Tutkimusmoduuli
Moduuli antaa opiskelijalle perustietoa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, tutkimuksen metodeista ja tutkijan työstä. Opintojaksot antavat yleiskuvan tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä ja
soveltamisesta erityisesti prosessija ympäristötekniikan kannalta. Tutkimusmoduulia suositellaan
jatko-opiskelijoiksi pyrkiville.
Laajuus
op.
477307S
5,0
477321S
Research ethics
2,0
477041S
Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus
5,0
477042S
Tieteellinen viestintä
5,0
*Erityisalueen opintoja
10
*Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa.
tustaululla sekä osaston www-sivuilla. Tentteihin
ilmoittaudutaan viimeistään kaksi vuorokautta
ennen
tenttipäivää
WebOodissa
(https://weboodi.oulu.fi/oodi/).
Lukukaudet
Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin,
joiden ajankohdat ovat lukuvuonna 2010 - 2011
ovat: 1. 6.9.-8.10., 2. 11.10.-12.11., 3. 15.11.17.12., 4. 10.1.-11.2., 5. 14.2.-25.3. ja 6.
28.3.-6.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien
tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa
sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.
Opintojakson suorittaminen
Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti.
Suoritustapoja voivat olla mm. seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja tai kurssitentti opintojakson päätyttyä. Opintojaksojen
opetuskieli on kandidaattivaiheessa pääosin suomi. Kurssin nimi on opetussuunnitelmassa opetuskielen mukainen ja lisäksi opetuskieli kerrotaan aina kurssikuvauksessa. Kurssikuvaukset löytyvät WebOodista (https://weboodi.oulu.fi /oodi/).
Osaston tentit järjestetään osaston tenttipäivänä perjantaisin klo 12-16. Tenttilista on nähtävillä hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua ilmoi-
Opintosuunnan valinta
Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on
vahvistettu seuraavat opintosuunnan valintaperiaatteet:
1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti 3. vsk:n 4. periodin päätyttyä. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistumiskohteensa.
2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata
osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa,
osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla
opiskelijoiden valintaa.
3. Osaston johtoryhmä vahvistaa jaon opintosuuntiin.
4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija
laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin
valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien
opintojen aihe.
PYO 94
Osasto on aktiivisesti mukana uusien maisteriohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin
haetaan erillishaulla, mutta osaston opiskelijat
voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä
opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen
tukena. Osaston kansainvälinen maisteriohjelma
on Barents Environmental Engineering, joka
toteutetaan Barents Cross Boarder Universityyhteistyön (BCBU) puitteissa.
Kandidaatintyöhön liittyvät ohjeet
Kandidaatintyö tehdään omaopettajan johdolla
kandidaatinopintojen aikana. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä
opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen
taitoa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen
opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää
yliopisto erikseen.
Diplomityöhön liittyvät ohjeet
Diplomityö suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija
suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa
perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen
tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kyseinen suomen/ruotsin kielen taito on osoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, sitä ei tarvitse enää
osoittaa DI-tutkinnon yhteydessä, vaan kypsyysnäytteellä osoitetaan ainoastaan perehtyneisyys
opinnäytetyön alaan. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.
Kielten opiskelu
Kandidaatinvaiheessa opiskellaan toista kotimaista kieltä sekä vierasta kieltä yhteensä 8 op. Halutessaan opiskelija voi erillisellä anomuksella
osastolle valita toisen kotimaisen kielen lisäksi
jonkin muun kuin englannin kielen. Diplomiinsinöörivaiheessa tutkintoon voi sisällyttää kieliopintoja enintään 10 op.
Työharjoittelu
Työharjoittelu kuuluu olennaisesti sekä prosessitekniikan että ympäristötekniikan opintoihin.
Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan 3
op ja diplomi-insinöörivaiheessa 3 op syventävää
työharjoittelua. 3 op vastaa 2 kuukauden työssäolojaksoa. Opintoneuvoja hyväksyy harjoittelun.
Työhön sijoittuminen
Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet useille
eri teollisuuden aloille. Suurimpia työnantajia
ovat olleet:
·
kemian teollisuus
·
prosessija automaatiolaitteita valmistava
teollisuus
·
sellu- ja paperiteollisuus
·
prosessimetallurginen teollisuus
·
vuoriteollisuus
·
ympäristötekniikan yritykset
·
it-alan yritykset
·
suunnittelutoimistot
·
julkinen sektori, opetus- ja tutkimuslaitokset
Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaaville paikoille teollisuuden tutkimus-, suunnittelu-, käyttö- ja johtotehtäviin. Koulutuksen laaja-alaisuus on tarjonnut mahdollisuuksia menestyä myös sellaisissa
työtehtävissä, joilla ei ole varsinaista yhteyttä
prosessiteollisuuteen
PYO 95
6.
Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Linnanmaa, puhelinvaihde 553 1011
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi
Kotisivu: www.ee.oulu.fi
Opetus- ja tutkimushallinnon hoitoa varten osasto on jaettu seuraavan kaavion mukaisesti:
Osasto
Osastonjohtaja
Laboratoriot
Elektroniikka
Mikroelektroniikka
ja materiaalifysiikka
Optoelektroniikka
ja mittaustekniikka
Tietotekniikka
Opintotoimisto
Tietoliikenne
Matematiikan jaos
Työpaja
Tutkimustyötä tehdään osastolla viidessä laboratoriossa sekä matematiikan jaoksessa. Osaston
opetus koostuu näiden yksiköiden antamasta
opetuksesta ja yhteisestä opetuksesta, joita osasto
koordinoi. Osaston opetusta ja tutkimusta tukevat lisäksi opintotoimisto ja työpaja sekä Tiedekirjasto Tellus.
Opintotoimisto
Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimisto on avoinna 9:30 - 14:00. Toimistossa hoidetaan koulutusohjelmiin sekä jatko-opiskeluun
liittyvät asiat. Siellä on saatavana opiskeluun
liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien lukujärjestykset ja koordinoidaan tenttijärjestelyt.
Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opastaa
opintoneuvoja ja koulutusohjelmien sihteerit. Opintoneuvoja tarkistaa opiskelijoiden moduulivalinnat
sekä tiedottaa opintoihin liittyvissä ajankohtaisissa
asioissa. Opintoneuvoja toimii myös opintotoimikunnan sihteerinä ja kansainvälisten opiskelijavaihto-ohjelmien yhteyshenkilönä.
Tiedekirjasto Tellus
Avoinna ma - to 8:00-19:00, pe 8:00-16:00, la
10:00-15:00. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana ma - pe 9:00-16:00, la suljettu.
Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400.
Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen
alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää
kotija ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja
opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös
tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro
gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yliopiston pääkirjastossa on kurssikirjojen
lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna
n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 7 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita
ei lainata.
Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 16.000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20.000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön
kautta.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULAtietokantaan, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit
ovat opiskelijoilla 2. tai 3. vuosikurssilla.
Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja
neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa sekä tekee tiedonhakuja ja kirjallisuusselvityksiä toimeksiannosta.
Työpaja
Työpaja vastaa laitteiden huollosta ja osaston
materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää
osaston komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja
STO 96
rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa
piirilevyjä.
Tietojenkäsittelyjärjestelmä
Osaston tietojenkäsittelyjärjestelmä käsittää
runsaat 1000 verkkoon liitettyä laitetta. Näistä
noin 100 on Unix-palvelimia ja -työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n.
800 Windows PC-tietokoneita. Loput ovat joko
itse verkon toiminnan tai osaston tutkimuksen
tarvitsemia erikoislaitteita.
Osaston opiskelijat saavat käyttöoikeuden
Unix-järjestelmään heti opintojensa alussa suoritettuaan Johdatus työaseman käyttöön -kurssin.
Opiskelijoilla on käytettävissään 3 Unix- sekä 2
Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan opiskelijat voivat
kytkeytyä langattomaan Panoulu -verkkoon, joka
kuuluu laajasti kampusalueella ja myös osassa
kaupunkia.
LAPPALAINEN, Pentti, emeritus, TkT, tietokonetekniikka
LATVA-AHO, Matti, TkT, tietoliikennetekniikka
LEPPÄNEN, Pentti, TkL, sähkötekniikka
LEPPÄVUORI, Seppo, emeritus, TkT, teknillinen fysiikka
MYLLYLÄ, Risto, TkT, sähkötekniikka
MÄKYNEN, Anssi, TkT, ma, optinen mittaustekniikka
MÄNTYNIEMI, Antti, TkT, elektroniikka
NIEMINEN, Juhani, emeritus, FT, matematiikka
OJALA, Timo, TkT, tietokonetekniikka
PIETIKÄINEN, Matti, TkT, tietotekniikka
RAHKONEN, Timo, TkT, sähkötekniikka
RIEKKI, Jukka, TkT, sulautetut ohjelmistoarkkitehtuurit
RUOTSALAINEN, Keijo, FT, matematiikka
RÖNING, Juha, TkT, sulautetut järjestelmät
SEPPÄNEN, Tapio, TkT, lääketieteellinen tekniikka
SILVÉN, Olli, TkT, signaalinkäsittelytekniikka
Yliopistolehtorit:
6.1. Henkilökunta
Osastonjohtaja:
HAMINA, Martti, FT, sovellettu matematiikka
ja tietotekniikka
PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka
RÖNING, Juha, professori
Lehtorit:
Osaston varajohtaja:
LANKINEN, Anneli, FM, teknillinen matematiikka
LUSIKKA, Ilkka, FL, sovellettu matematiikka
RUOTSALAINEN, Pasi, DI, sovellettu matematiikka
RAHKONEN, Timo, professori
Professorit:
GLISIC, Savo, Ph.D, tietoliikennetekniikka
HEIKKILÄ, Janne, TkT, digitaalinen videonkäsittely
HEUSALA, Hannu, TkT, elektroniikka
IINATTI, Jari, TkT, tietoliikennetekniikka
HÄKKINEN, Juha, TkT, mittaustekniikka
JANTUNEN, Heli, TkT, teknillinen fysiikka
JUNTTI, Markku, TkT, tietoliikennetekniikka
KALLIOMÄKI, Kalevi, emeritus, TkT, mittaustekniikka
KOSTAMOVAARA, Juha, TkT, elektroniikka
(vv. 31.7.2011 saakka, sijainen Kari Määttä,
TkT)
LANTTO, Vilho, TkT, emeritus, sähkötekniikka
LAPPALAINEN, Jyrki, TkT, elektroniikan valmistustekniikka
HIHNALA, Markku, DI, teknillinen matematiikka
KONTINEN, Jukka, DI, informaationkäsittely ja
tietokonetekniikka
LAHTI, Jukka, TkT, yli-insinööri, elektroniikka
RAUTIO, Hannu, DI, informaationkäsittely ja
tietokonetekniikka
SORVOJA, Hannu, TkT, ma, optoelektroniikka ja
mittaustekniikka
UUSIMÄKI, Antti, TkT, yli-insinööri, mikroelektroniikka ja materiaalifysiikka
VIRTANEN, Ilkka, TkT, yli-insinööri
STO 97
Yliassistentit:
HAGBERG, Juha, TkT, teknillinen fysiikka
HEIKKILÄ, Janne, TkT, signaalinkäsittelytekniikka (vv.)
KANNALA, Juho, DI, digitaalinen kuvan- ja
mediankäsittely
KARHU, Seppo, TkT, radiotekniikka
KOKKONEN, Timo, TkL, sähkötekniikka
KORDAS, Krisztian, TkT, teknillinen fysiikka
KOTILA, Vesa, TkL, teknillinen matematiikka
KÄRKKÄINEN, Kari, TkT, tietoliikenneteoria
MÄKELÄ, Juha-Pekka, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely (vv.)
MÄNTYNIEMI, Antti, TkT, elektroniikka (vv.)
NEITOLA, Marko, TkL, elektroniikka
NISSINEN, Ilkka, TkL, elektroniikka
NISSINEN, Jan, TkL, elektroniikka
SAARELA, Juha, TkT, sähkötekniikka
SAARNISAARI, Harri, TkT, digitaalinen signaalinkäsittely
SANGI, Pekka, DI, tietokonetekniikka
TIKANMÄKI, Antti, DI, tietokonetekniikka
TJUNINA, Marina, TkT, teknillinen fysiikka
VUOHTONIEMI, Risto, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely
Opintotoimiston suunnittelijat:
JUVANI, Maritta, opintoneuvoja
KANNINEN, Laura, tiedottaja
LEHTIMÄKI, Sirpa, suunnittelija
NELO, Sirpa, kehityspäällikkö
Koulutusohjelmasihteerit:
JÄMSÄ, Vaili, projektisihteeri, tietoliikenteen
koulutusohjelma
PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri, tietotekniikan ja
informaatioverkostojen koulutusohjelmat
TANSKALA, Tarja, opintoasiainsihteeri, sähkötekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat
Toimistot:
HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri, matematiikan jaos
KANGAS, Antero, toimistosihteeri, tietoliikennelaboratorio
LÄMSÄ, Heli, toimistosihteeri, optoelektroniikan ja mittaustekniikan sekä elektroniikan laboratoriot
OLLILA, Salme, toimistosihteeri, mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriot
TOSSAVAINEN, Sari, toimistosihteeri, tietokonetekniikan ja informaationkäsittelyn laboratoriot
6.2. Koulutusohjelmat 2010
6.2.1.
Koulutusohjelmien yleiset
tavoitteet ja
rakenneperiaatteet
Sähkö- ja tietotekniikan osaston koulutusohjelmat ovat sähkötekniikka ja tietotekniikka. Molempien koulutusohjelmien tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä elektroniikka-, tietoliikenne- ja
ohjelmistoteollisuuden sekä siihen liittyvän
koulutuksen ja tutkimuksen palvelukseen.
Sähkötekniikan
koulutusohjelma
tähtää
elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden ja järjestelmien tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien
antamiseen. Tietotekniikan koulutusohjelma
suuntautuu puolestaan tietokone- ja ohjelmistotekniikkaan sekä informaationkäsittelyyn..
Molemmissa koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkinnot. Tekniikan kandidaatin
tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista
perusja aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavasta moduulista, valinnaisista opinnoista sekä
kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäopinnoista.
Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä
kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia
aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on
120 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne
suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen
opiskelija suorittaa valitsemalleen opintosuunnalle kootun opintosuunnalle valmistavan moduulin, jonka laajuus on noin 40 opintopistettä,
sisältäen 3 opintopisteen verran (pakollista)
asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Opinto-
STO 98
suunnan valinta tapahtuu toisen opintovuoden
syksyllä. Opintosuunnalle valmistava moduuli
ajoittuu pääosin kandidaattivaiheen kolmannelle
opintovuodelle, samoin kuin myös 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön
liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, ks. tarkemmin
opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja
kypsyysnäyte. Koko tekniikan kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja sen
voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa
vuodessa.
Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120
opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen
suorittaa kahdessa vuodessa. Diplomi-insinöörin
tutkinto suoritetaan yleensä jo kandidaattivaiheessa valitulla opintosuunnalla. Opintosuunnan
moduulin laajuus on 30-40 opintopistettä ja sen
suoritettuaan opiskelija päättää, haluaako hän
perehtyä syvällisemmin opintosuunnan moduuliin liittyvään ammatilliseen alueeseen (syventävän moduulin valinta) vai laajentaa tietämystään
kyseisen opintosuunnan perusteiden lisäksi myös
muiden opintosuuntien alueille (täydentävän
moduulin valinta). Opintosuunnan moduulin
lisäksi opiskelija suorittaa siis 20 - 30 opintopisteen laajuisen opintosuuntaansa kytkeytyvän
syventävän moduulin tai jonkin oppaassa tarjolla
olevista täydentävistä moduuleista. Tämän lisäksi
opiskelija valitsee tai kokoaa itse yhden täydentävän moduulin, jonka laajuus on 20 - 30 opintopistettä. Yhteen syventävistä tai täydentävistä
moduuleista opiskelija sisällyttää 3 opintopisteen
verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää
harjoittelua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen diplomityö sekä
siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman
ulkopuolisia, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja.
Syventävän moduulin perusideana on tarjota
syvällisempää tietoa kyseisestä alueesta. Syventä-
vään moduuliin liittyy yleensä pakollisia ja valinnaisia kursseja, ja sen laajuus on opiskelijan valinnan mukaan 20 - 30 opintopistettä. Täydentävät moduulit ovat kapeahkoja ammatillisia kokonaisuuksia, joissa yleensä on sisäistä valinvalinnaisuutta ja joiden laajuus on opiskelijan
valinnan mukaan 20 - 30 opintopistettä.
Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse
suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan
opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia
luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa
tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi
on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään
120 op, josta diplomityön osuus on 30 op ja
asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on
3 op. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on
huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon
on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön
(30 op) lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja
täydentäville moduuleille osastoneuvostolta
neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella,
jonka saa osaston kansliasta tai verkkosivuilta.
Kurssikuvauksissa on ilmoitettu opintojaksoon liittyvät esitietovaatimukset. Esitiedot kohdassa luetellut opintojaksot sisältävät kyseisen
opintojakson menestykselliselle seuraamiselle ja
suorittamiselle tarpeellisia esitietoja. Esitietoopintojaksoista ei kuitenkaan vaadita tentin suorittamista edellytyksenä ko. opintojakson tenttiin osallistumiselle, ellei sitä ole kurssikuvauksessa erikseen mainittu. Esitiedot -kohdassa voi
myös olla mainittu ns. suositeltavat opintojaksot, joissa on kyseisen opintojakson kannalta
hyödyllistä tietoa mutta jotka eivät ole edellytyksenä opintojakson seuraamiselle ja suorittamiselle.
STO 99
6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma
6.3.1.
Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne
Diplomityö 30 op
k.s opinto-oppaan luku 6.5
Syventävän tai täydentävän moduulin laajennus noin 10 op
Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit 20-30 op tai Täydentävät moduulit 20-30 op
k.s opinto-oppaan luvut 6.3.7 ja 6.5
Opintosuuntien moduulit noin 30-40 op
Tietoliikennetekniikka
Sulautetut
järjestelmät
Elektroniikka
Mikrosysteemitekniikka ja sovellettu
elektroniikka
Kandidaatintyö ja siihen liit. opintoja (8+2) op
Valinnaiset opinnot noin 10 op
Tietoliikennetekniikka
Muut opintosuunnat
6.3.2.
Sähkötekniikan
koulutusohjelman tavoite
Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on
kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden,
alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan
julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.
Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin
tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan
matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa
laajat perustiedot sähkötekniikasta erityisesti
STO 100
elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alueilla
sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja
soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan
kandidaatin tutkinto antaa myös pohjan diplomiinsinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelmassa
diplomi-insinööritutkinnon
suorittanut henkilö omaa syvälliset tiedot elektroniikan, tietoliikenteen, mittaustekniikan ja
tietokonetekniikan alueelta ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen,
tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä
sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opiskelija
voi ohjelman puitteissa keskittyä myös fysikaaliseen elektroniikkaan, materiaalifysiikkaan tai
teknilliseen matematiikkaan suuntautuviin opintoihin.
6.3.3.
Tekniikan kandidaatin
tutkinnon suorittaminen
Opiskelija suorittaa sähkötekniikan koulutusohjelman perusja aineopinnot (120 op) ja valitsee
opintosuunnalle valmistavan moduulin (40 op).
Lisäksi opiskelija tekee valitsemalleen opintosuunnalle kandidaatintyön ja siihen liittyvät
opinnot (10 op). Kandidaatintutkintoon kuuluu
myös noin 10 opintopisteen verran valinnaisia
opintoja siten, että koko tekniikan kandidaatin
tutkinnon laajuudeksi tulee 180 opintopistettä.
6.3.4.
Diplomi-insinöörin
Sähkötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat
ovat tietoliikennetekniikka, elektroniikka, sulautetut järjestelmät sekä mikrosysteemitekniikka ja
sovellettu elektroniikka. Opiskelija suorittaa
valitsemansa opintosuunnan moduulin (30-40
op) sekä joko yhden siihen liittyvän syventävän
moduulin (20-30 op) tai vaihtoehtoisesti jonkin
täydentävistä moduuleista (20-30 op). Lisäksi
opiskelija valitsee tai kokoaa itse yhden täydentävän moduulin, jonka laajuus on vähintään 20 op.
Diplomityön laajuus on 30 op ja DI-tutkinnon
laajuus 120 opintopistettä.
6.3.5.
Opintosuuntien kuvaukset
Elektroniikan opintosuunta
Elektroniikan opintosuunnassa koulutetaan
elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja syvällisesti
perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita: opintosuunta antaa hyvät valmiudet elektroniikan tuotekehitys- ja tutkimustehtäviin teollisuudessa sekä alan tutkimus- ja koulutusyksiköissä. Piiri- ja laitesuunnittelijan toimenkuva on
laaja. Yleensä työn keskeisenä osana on elektronisten laitteiden ja järjestelmien suunnittelu mm.
tietoliikennesovelluksiin, yleisesti signaalien ja
tiedon siirtoon ja käsittelyyn, koneiden automaattiseen valvontaan ja ohjaukseen sekä suureiden mittaukseen ja prosessointiin. Työ on lähes
aina projektityyppistä, jolloin myös tiedot itse
tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot
ovat tärkeitä. Opintosuunnan moduulin oppikursseissa opiskelijat perehdytetään laajasti elektroniikkasuunnitteluun sen osa-alueilla tavoitteena antaa opiskelijalle kestävä pohja koko tulevalle
työuralle. Moduuli kattaa koko elektroniikkasuunnittelun toiminta-alueen sisältäen kursseja
analogia-, digitaali-, opto- ja RF-elektroniikasta,
elektroniikan CAD:sta, tietokonetekniikasta sekä
elektroniikan tuotekehitystyöstä. Tavoitteena
on, että opintosuunnan moduulin suoritettuaan
opiskelijalla on kyky itsenäiseen työskentelyyn
laajalla toiminta-alueella ja myös kyky seurata
alan kehitystä ja kehittää itsenäisesti omaa osaamistaan.
Opintosuunnan syventävän moduulin kursseista opiskelija voi valita mieltymyksensä ja
suuntautumisensa mukaan sopivan paketin.
Elektroniikan opintosuunnan valinneelle sopii
täydentäväksi moduuliksi miltei mikä tahansa
tarjolla olevista moduuleista. Myös itse laadittu,
omia mieltymyksiä tukeva, täydentävä moduuli
on luonteva valinta.
Mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan opintosuunta
Mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan opintosuunta on Opintosuunnan opetuksesta
vastaavat optoelektroniikan ja mittaustekniikan
laboratorio sekä mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriot.
Mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan opintosuunta on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita:
1) elektroniikan ja optoelektroniikan komponenteista, antureista ja toimilaitteista,
STO 101
2) elektroniikan materiaalien ja komponenttien
toiminnasta, mallinnuksesta ja valmistuksesta,
3) mikrosysteemi- ja nanoteknologioista sekä
uusista elektroniikan pakkaus- ja moduulitekniikoista,
4) moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien suunnittelusta,
5) elektroniikkatuotteiden testauksesta sekä
EMC- ja RF-mittauksista,
6) optoelektroniikkaa soveltavasta mittaustekniikasta,
Opintosuuntamoduulissa perehdytään elektroniikan materiaalien, komponenttien, RFmallinnuksen, antureiden ja mittausmenetelmien
sekä radiotekniikan ja optoelektroniikan perusteisiin.
Mikrosysteemitekniikan syventävä moduuli
perehdyttää mikrosysteemitekniikan ja nanotekniikan materiaaleihin, komponentteihin, moduuleihin ja valmistustekniikoihin. Elektroniikan
materiaalien syventävä moduuli perehdyttää
laaja-alaisesti elektroniikan materiaaleihin ja
niiden tutkimusmenetelmiin. Moduulit antavat
joustavan mahdollisuuden suunnata opintoja
elektroniikan materiaalien tai komponenttien
tutkimukseen ja kehittämiseen.
Sovelletun elektroniikan syventävän moduulin painoalueina ovat optoelektroniikkaa soveltava mittaustekniikka, teollisuuden mittaus- ja
testaustekniikat sekä painettava elektroniikka.
Mielenkiinnon mukaan opiskelija voi suunnata
opintojaan joko optoelektroniikkaan ja mittaustekniikkaan tai testaustekniikkaan syventäen
tietämystään mm. lääketieteellisistä mittauksista,
langattomista mittauksista, optiikasta ja optisista
mittausmenetelmistä sekä elektroniikan testaustekniikoista.
Opetuksen rinnalla suoritettava alan korkeatasoinen tutkimus mahdollistaa opetuksen ajantasaisuuden. Opinnäytetöitä on yhä useammin
mahdollista tehdä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa tai ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa.
Opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet sijoittua tutkimuksen, tuotekehityksen tai valmistuksen tehtäviin kotimaisessa tai kansainvälisessä
teollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa.
Sulautettujen järjestelmien opintosuunta
Sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve
on kasvanut voimakkaasti viime vuosina matkapuhelinten ja liikkuvan tietoliikenteen yleistyttyä. Vankan ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi
alan asiantuntijalla täytyy olla vahva laitteistotuntemus, koska sulautetut tietokonejärjestelmät
vaativat laiteläheistä ohjelmointia. Sulautettujen
järjestelmien opintosuunnan tavoitteena on
kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat
sekä tietokonejärjestelmien laitteisto- että ohjelmistotekniikan. Opintosuunta antaa valmiudet
suunnitella muun muassa matkapuhelimissa,
puhelinverkoissa, kodinkoneissa ja viihdeelektroniikassa tarvittavia sulautettuja järjestelmiä. Opintosuunnan moduuli perehdyttää opiskelijat tietokonejärjestelmiin ja niiden käyttöön
sulautetuissa järjestelmissä. Moduuli antaa hyvän
pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattamalla digitaalitekniikan, käyttöjärjestelmät, ohjelmistotekniikan,
tietokoneverkot ja sulautettujen järjestelmien
työkurssin. Syventävän moduulin avulla opiskelijat voivat täydentää osaamistaan ohjelmistotekniikan tai signaalinkäsittelyn alalta. Myös itse
laadittu täydentävä moduuli sopii opintosuuntaan.
Tietoliikennetekniikan opintosuunta
Tietoliikennetekniikan opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on laajat perustiedot ja
-taidot tietoliikennetekniikan eri osa-alueilta,
Opintosuunnan moduuli sisältää kursseja informaatioteoriasta, digitaalisesta tiedonsiirrosta,
signaalinkäsittelystä ja radiotekniikasta. Opintosuunnan kurssien ja valitsemansa syventävän
moduulin kurssien avulla opiskelijat oppivat
ymmärtämään ja suunnittelemaan tietoliikennelaitteiden kuten radiopuhelimien ja tukiasemien
lisäksi myös kokonaisia tietoliikennejärjestelmiä.
Tyypillisesti tietoliikennetekniikkaan sisältyy
mm. signaalien suunnittelu ja analyysi aika- ja
taajuusalueissa, antennien ja siirtotien ominaisuudet sekä verkkotason ilmiöt.
Opintosuunnan syventävissä moduuleissa on
mahdollista keskittyä joko tietoliikenneverkkoihin tai langattomaan siirtotekniikkaan.
Tietoliikenneverkkojen syventymiseen sisältyy kursseja matkaviestintäjärjestelmistä sekä
STO 102
tietokone- ja tietoliikenneverkoista. Syventymisellä annetaan ammatillisia valmiuksia toimia
mm. tietoliikenteen verkkosuunnittelun, protokollien, ohjelmistojen, laitteiden tai niiden osien,
palvelujen, kokonaistenjärjestelmien ja liiketoiminnan parissa. Tietoliikennejärjestelmiä ovat
mm. laajan peittoalueen yleiset puheen ja tiedon
siirtoverkot (GSM, GPRS, UMTS, ISDN…),
paikallisverkot (LAN, WLAN), erillisverkot
(TETRA), satelliittitietoliikenneverkot (GPS,
MSS), “Ad hoc”-verkot, laitteiden ja laitteistojen
sisäiset tiedonsiirtoratkaisut sekä palvelujärjestelmät. Opetuksen painopiste on liikkuvan tietoliikenteen (GSM, UMTS, WLAN …) järjestelmissä ja niiden radioverkkojen tekniikassa.
Radiotietoliikenteen merkitys kasvaa nopeasti
mm. matkaviestinjärjestelmien ja langattomien
laajakaistaisten yhteyksien kehittyessä sekä tiedonsiirtonopeusvaatimusten kasvaessa. Tietoliikennepalveluissa siirrytään yhä enemmän langattomiin yhteyksiin ja otetaan käyttöön yhä korkeampia taajuusalueita. Siirtoyhteydet täytyy saada
6.3.6.
mahdollisimman luotettaviksi ja suurikapasiteettisiksi. Tiedonsiirtomenetelmät ovat jo nykyisin
ja etenkin tulevaisuudessa digitaalisia, jolloin
siirrettävä tieto on digitaalisessa muodossa vaikka
itse kanavassa etenevä signaali onkin analoginen.
Jotta tietoa saadaan siirrettyä mahdollisimman
paljon ja mahdollisimman luotettavasti, täytyy
järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa ja tutkimuksessa työskentelevien diplomi-insinöörien
hallita laaja-alaisesti mm. langattoman tiedonsiirtokanavan vaikutus ja mahdolliset käytettävissä
olevat tiedonsiirtomenetelmät. Yhdessä tietoliikennetekniikan opintosuunnan moduulin kurssien kanssa syventymisessä luodaan syvällinen
teoriapohja erilaisten radiolaite- ja järjestelmäsuunnitteluun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Syventymiseen sisältyy kursseja laajakaistaisista tekniikoista, lähetinvastanottimen suunnittelusta,
tietoliikenneverkoista,
signaalikäsittelystä ja antenneista.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2010
aloittaville ylioppilaille
Huom! Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusjärjestelyissä tapahtuvista muutoksista johtuen osassa
TOL:in opetustarjontaa saattaa tapahtua muutoksia lukuvuonna 2010-2011. Saattaa olla, että osassa
TOL:in kursseja ei järjestetä opetusta lainkaan ja osa kursseista toteutetaan vain joka toinen lukuvuosi
tai harvemmin. Tästä syystä koodilla 81-alkaviin kursseihin (jotka on merkitty tähdellä *) liittyy pieni
epävarmuus, ja niiden toteuttamisesta tai korvaamisesta muilla kursseilla ilmoitetaan sivulla
www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/
031001P
521481P
031010P
031011P
031019P
031017P
521208A
761101P
761102P
761121P
761104P
761103P
521302A
521413A
Laajuus
op
1,0
1,0
5,0
6,0
3,5
4,0
2,5
4,0
2,0
3,0
3,0
4,0
5,0
4,0
Johdatus työaseman käyttöön
Matriisialgebra
Elektroniikan komponentit
Perusmekaniikka
Lämpöoppi
Fysiikan laboratoriotyöt I
Piiriteoria I
STO 103
Periodi
1-1
1-1
1-3
4-6
1-3
4-6
5-6
1-2
2-3
4-5
5-6
4-5
5-6
5-6
Suosit
vsk
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
031018P
031021P
031049A
766320A
521431A
521432A
521267A
521109A
521337A
521319A
521359A
521361A
521384A
902011P
903012P
030005P
901008P
901009P
521141P
521142A
Kompleksianalyysi
Tilastomatematiikka
Soveltava sähkömagnetiikka
Elektroniikkasuunnittelun perusteet
Elektroniikkasuunnittelu I
Tietokonetekniikka
Sähkömittaustekniikan perusteet
Digitaaliset suodattimet
Johdatus tietoliikennetekniikkaan
Tietoliikennetekniikka I
Tietoliikennetekniikka II
Radiotekniikan perusteet
Tekniikan englanti tai
Tekniikan saksa
Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai
Toinen kotimainen kieli, suomi
Ohjelmoinnin alkeet
Laiteläheinen ohjelmointi
Yhteensä
4,0
5,0
5,0
6,0
5,0
5,0
4,0
5,0
5,0
2,5
2,5
3,0
5,0
6,0
1-2
4-6
3-4
1-3
1-3
4-5
1-2
4-6
5-6
2-3
2-3
3-4
1-2
1-6
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
3
3
3
2-3
1,0
2,0
1-6
1-6
2-3
1
5,0
5,0
124
1-3
4-6
1
1
Laajuus
op
5,0
4,0
5,0
5,0
5,0
4,0
4,5
4,0
3,0
39,5
Periodi
periodi
1-2
1-3
4-6
4-6
1-3
1-3
2-3
3-4
Suosit
vsk
3
2
3
3
3
3
3
3
Laajuus
op
5,0
4,5
4,0
4,0
4,5
5,0
Periodi
Suosit
vsk
2
2
2
3
2
3
OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT
Tietoliikennetekniikan opintosuunnalle valmistava moduuli
031024A
521306A
521484A
521333A
521340A
521316A
521381A
521331A
521015A
Satunnaissignaalit
Piiriteoria II
Tilastollinen signaalinkäsittely
Matkaviestintäjärjestelmät
Tietoliikenneverkot I
Langaton tietoliikenne I
Radiokanava tiedonsiirtokanavana
Suodattimet
Harjoittelu
Yhteensä
Muille opintosuunnille valmistava moduuli
521104P
521205A
521306A
521331A
521268A
031024A
Materiaalifysiikan perusteet
Puolijohdekomponenttien perusteet
Piiriteoria II
Suodattimet
Sulautetut järjestelmät
Satunnaissignaalit
STO 104
1-2
3-4
1-3
3-4
5-6
1-2
521218A
521430A
521015A
Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet
Elektroninen mittaustekniikka
Harjoittelu
Yhteensä
4,0
6,0
3,0
40,0
4-6
1-3
3
3
KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT VIESTINTÄOPINNOT
Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se koostuu osista
seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op, suorittamista. Kielikeskuksen tuottama opintojakso tarjotaan sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoille 2. lukuvuoden
keväällä tai 3. lukuvuoden syksyllä.
Tietoliikenteen opintosuunnan kandidaatintyö
521365A
521378A
Tietoliikennetekniikan simuloinnit ja työkalut
Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt
Kandidaatintyö yhteensä
Laajuus
op
3,5
4,5
8,0
Periodi
Laajuus
op
5,0
3,0
8,0
Periodi
Laajuus
op
2,0
Periodi
5-6
4-6
Suosit
vsk
3
3
Muiden opintosuuntien kandidaatintyö
521024A
521433A
Ohjelmoitava elektroniikka
Analogiatekniikan työt
1-3
1-6
Suosit
vsk
3
3
Kandidaatintyöhön liittyvät viestintäopinnot
900060A
1-6
Suosit
vsk
2-3
VALINNAISET OPINNOT
Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan esimerkiksi oman koulutusohjelman muille opintosuunnille
valmistavien moduulien kursseja, jotka eivät sisälly opiskelijan pakollisiin opintoihin. Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä, että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi
tulee 180 opintopistettä. Huomaa, että kandidaatintutkintoon ei voi sisällyttää opintoja DI-vaiheen sen
opintosuunnan moduulista, jolle DI-vaiheessa suuntautuu. Osasto vahvistaa kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot.
6.3.7.
Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2010
Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua
Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy
opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta.
STO 105
OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT
MODUULIT
ELEKTRONIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI
521443A
521404A
521405A
521450S
521335S
470462A
521332S
521423S
Elektroniikkasuunnittelu II
Laitesuunnittelu
Optoelektroniikka
Radiotekniikka I
Säätö- ja systeemitekniikka
Piirisuunnittelu tietokoneella
Sulautettujen järjestelmien työ
Yhteensä
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
4,0
6,0
5,0
4,0
5,0
39,0
Periodi
Laajuus
op
6,0
6,0
6,5
3,5
5,0
3,0-7,0
5,0
Periodi
1-2
1-2
1-2
5-6
1-3
4-5
4-6
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
4
4
5
Syventävä moduuli Elektroniikka
521445S
521435S
521441S
521436S
521025S
521410S
031022P
Digitaalitekniikka III
Elektroniikkasuunnittelu III
Elektroniikan työ
Elektroniikan tutkimustyö
Tehoelektroniikka
Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi
Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op
3-4
3-4
1-6
1-6
4-5
1-2
4-6
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
5
5
MIKROSYSTEEMITEKNIIKAN JA SOVELLETUN ELEKTRONIIKAN
OPINTOSUUNNAN MODUULI
521450S
521124S
521225S
521223S
521216S
521335S
Optoelektroniikka
Anturit ja mittausmenetelmät
RF-komponentit ja -mittaukset
Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit
Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus
Radiotekniikka I
Yhteensä
Laajuus
op
4,0
5,0
5,0
5,0
7,0
Periodi
5-6
1-2
1-3
1-3
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
6,0
32
1-3
4
Laajuus
op
4,0
3,5
4,5
Periodi
Suosit
vsk
4
4
4
Syventävä moduuli Elektroniikan materiaalit
521103S
521201S
521219S
Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit
Elektroniikan ohutkalvojen tutkimusmenetelmät
Röntgenmenetelmät
STO 106
1-3
5-6
4-5
521224S
465075A
465082S
Mikroelektroniikka ja -mekaniikka
Materiaalien tutkimustekniikka
Fysikaalinen metallurgia II (soveltuvin osin)
Yhteensä
6,0
3,5
4,0
25,5
4-6
2-3
4-6
4
4
4
Laajuus
op
5,0
4,0
4,0
4,0
6,0
3,5
26,5
Periodi
Suosit
vsk
5
4
4
4
4
4
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
4,0
4,0
5,0
6-6
4-6
4-4
4
4
4
4,0
5,0
4,0
4,0
5,0
5,0
7,0
4-4
4-5
1-2
3-3
6-6
5-5
3-3
4
4
5
4
4
4
5
Syventävä moduuli Mikrosysteemitekniikka
521203S
521103S
521228S
521217S
521224S
465075A
Mikromoduulit
Mikroanturit
Painettava elektroniikka
Materiaalien tutkimustekniikka
Yhteensä
4-6
1-3
1-3
4-6
4-6
2-3
Syventävä moduuli Sovellettu elektroniikka
521238S
521217S
521110S
521114S
521126S
521440S
521167S
521115S
521113S
521108S
Pakolliset
Optoelektroniset mittaukset
Mittaus- ja testausjärjestelmät
Valinnaiset
Langattomat mittaukset
Lääketieteelliset mittaukset
Teknillinen optiikka
Elektroniikan testaustekniikka
EMC-suunnittelu ja -testaus
Sekasignaalilaitteiden testaus
Optisen mittaustekniikan jatkokurssi
SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI
521453A
521457A
521270A
521404A
521445S
521484A
521261A
521405A
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
6,0
5,0
5,0
5,0
41
Käyttöjärjestelmät
Ohjelmistotekniikka
Tietokoneverkot I
Laitesuunnittelu
Yhteensä
STO 107
Periodi
5-6
1-3
1-3
1-2
3-4
4-6
5-6
1-2
Suosit
vsk
4
4
5
4
4
4
4
4
Syventävä moduuli Ohjelmistotekniikka
521266S
521265A
521260S
521143A
Distributed systems
Tietoliikenneohjelmistot
Rakenteisen tiedon esittäminen
Ohjelmointi
Yhteensä
Laajuus
op
4,0
5,0
5,0
7,5
21,5
Periodi
Laajuus
op
5,0
3,5
4,0
4,0
4,0
6,0
26,5
Periodi
4-5
4-5
1-3
4-6
Suosit
vsk
4
4
5
4
Syventävä moduuli Signaalinkäsittely
521467A
521485S
521486S
521478S
521343S
031027S
Digitaalinen kuvankäsittely
DSP-työt
Signaalinkäsittelyjärjestelmät
Digitaalinen videonkäsittely
Koodausmenetelmät
Matemaattinen signaalinkäsittely
Yhteensä
1-3
1-3
1-3
2-3
4-5
4-6
Suosit
vsk
4
4
5
4
4
4
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI
521315S
031022P
521320S
031025A
521350S
521368S
521343S
521335S
Informaatioteorian perusteet
Langaton tietoliikenne II
Optimoinnin perusteet
Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari
Tietoliikennesignaalinkäsittely I
Koodausmenetelmät
Radiotekniikka I
Yhteensä
Laajuus
op
4,0
5,0
8,0
5,0
1,0
5,5
4,0
6,0
38,5
Periodi
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
6,5
5-6
4-6
4
4
8,0
5,0
6,0
3,5
4-6
4-5
2-3
1-6
4
4
4
4
1-2
4-6
1-3
1-3
1-6
4-6
4-5
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
4
4
4
Syventävä moduuli Tietoliikenneverkot
521261A
521374S
521317S
521265A
521488S
521366S
Pakolliset
Tietokoneverkot I
Tietoliikenneverkot II
Valinnaiset
Langaton tietoliikenne III
Multimediajärjestelmät
Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö
STO 108
Syventävä moduuli Langaton tietoliikenne
521317S
521375S
521374S
521360S
521366S
521433A
521443S
521380S
Pakolliset
Radiotekniikka II
Valinnaiset
Tietoliikennesignaalinkäsittely II
Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö
Antennit
STO 109
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
8,0
5,0
4-6
4-6
4
5
6,5
4,0
3,5
3,0
5,0
4,0
4-6
5-6
1-6
1-6
1-2
4-5
4
4
4
4
4
4
6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma
6.4.1.
Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne
Diplomityö 30 op
k.s opinto-oppaan luku 6.5
Syventävän tai täydentävän moduulin laajennus noin 10 op
Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit 20-30 op tai Täydentävät moduulit 20-30 op
k.s opinto-oppaan luvut 6.4.7 ja 6.5
Opintosuuntien moduulit noin 30-40 op
Älykkäät järjestelmät
Tietoverkot ja
mobiilisovellukset
Sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot
Signaalinkäsittely
Informaatioverkostot
Kandidaatintyö ja siihen liit. opintoja (8+2) op
Tietoverkot ja
mobiilisovellukset
Sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot
Signaalinkäsittely
Informaatioverkostot
6.4.2.
Tietotekniikan
koulutusohjelman tavoite
Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on
kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä teollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuk-
sen pääpaino on tutkimuksessa, tuotekehityksessä
ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.
laajat perustiedot ohjelmisto- ja tietokonetekniikasta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä
ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan
STO 110
kandidaatin tutkinto antaa myös pohjan diplomiinsinööritutkintoon tähtääville opinnoille.
Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon
suorittaneella henkilöllä on syvälliset tiedot
tietokone- ja ohjelmistotekniikan sekä informaationkäsittelyn alueelta. Hän omaa valmiudet tieteellisiin
jatko-opintoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä
näiden tehtävien johtamisessa. Opiskelija voi
ohjelman puitteissa keskittyä myös älykkäisiin järjestelmiin, tietoverkkoihin, sulautettuihin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai informaatioverkostoihin suuntautuviin opintoihin.
6.4.3.
Tekniikan kandidaatin
Opiskelija suorittaa koulutusohjelman perusja
aineopinnot (120 op) ja valitsee yhden noin 40
opintopisteen laajuisen opintosuunnalle valmistavan moduulin (älykkäät järjestelmät, tietoverkot ja mobiilisovellukset, sulautetut järjestelmät
ja ohjelmistot, signaalinkäsittely tai informaatioverkostot) Lisäksi opiskelija tekee valitsemalleen
opintosuunnalle kandidaatintyön ja siihen liittyvät opinnot (10 op). Kandidaatintutkintoon
kuuluu myös noin 10 opintopisteen verran valinnaisia opintoja siten, että koko tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuudeksi tulee 180 opintopistettä.
6.4.4.
Diplomi-insinöörin
Tietotekniikan koulutusohjelman opintosuunnat
ovat älykkäät järjestelmät, tietoverkot ja mobiilisovellukset, sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot, signaalinkäsittely sekä informaatioverkostot.
Opiskelija suorittaa valitsemansa opintosuunnan
moduulin (30-40 op) sekä joko yhden siihen
liittyvän syventävän moduulin (20-30 op) tai
vaihtoehtoisesti jonkin täydentävistä moduuleista
(20-30 op). Lisäksi opiskelija valitsee tai kokoaa
itse yhden täydentävän moduulin, jonka laajuus
on vähintään 20 op. Diplomityön laajuus on 30
op ja DI-tutkinnon laajuus 120 opintopistettä.
6.4.5.
Älykkäiden järjestelmien opintosuunta
Yksi tietotekniikan tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on kehittää koneille samankaltaisia älykkäitä
ominaisuuksia kuin ihmisellä on: kyky hankkia
aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja
tehdä sitten järkeviä toimenpiteitä. Tänä päivänä
tietokone pystyy jo tekemään lukuisia sellaisia
tehtäviä, joissa mielletään tarvittavan älykästä
toimintaa, esimerkiksi pelaamaan ihmistä paremmin shakkia, tekemään joihinkin sairauksiin liittyviä diagnooseja tai teollisten pintojen visuaalista
tarkastusta. Puheentunnistusteknologian läpimurto on tapahtumassa, mikä avaa uusia näkymiä
ihmisen ja koneen väliselle vuorovaikutukselle.
Älykkäillä toiminnoilla parannetaan myös erilaisten teollisten prosessien tuottavuutta, ennustetaan
pörssikurssien kehitystä yms.
Tulevaisuudessa älykkäitä toimintoja tulee
olemaan mitä erilaisimmissa koneissa, laitteissa ja
tietokoneohjelmissa. Kehittyneiden käyttöliittymien kautta ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen odotetaan tulevan lähes yhtä luonnolliseksi kuin esimerkiksi ihmisten välisen keskustelun. Kone auttaa eri alojen asiantuntijoita
tietomassojen ja monimutkaisten signaalien
tulkinnassa, erilaisissa päätöksenteko-ongelmissa
sekä laitteiden ja järjestelmien suunnittelussa.
Älykkäät tietokoneet pystyvät myös kommunikoimaan keskenään ja tulevaisuudessa tällaisia
koneita on sulautettu kaikkialle: erilaisiin instrumentteihin, matkaviestimiin, kodinkoneisiin,
vaatteisiin yms.
Opintosuunnalle valmistava moduuli antaa
opiskelijoille perustietoja eräistä älykkäiden
järjestelmien perusmenetelmistä ja tekniikoista,
kuten digitaalinen kuvankäsittely, digitaalinen
signaalinkäsittely ja tekoäly. Opintosuunnan
perusmoduuli antaa mm. perustietoja hahmontunnistuksesta ja neuroverkoista sekä syventäviä
tietoja konenäöstä ja digitaalisesta videonkäsittelystä, multimediajärjestelmistä ja tietämyksen
esitystavoista. Syventävän moduulin tavoitteena
on perehdyttää opiskelijoita aihepiiriin liittyvän
tutkimuksen tekemiseen tutkimusryhmässä sekä
antaa syventäviä tietoja eräiltä älykkäiden järjestelmien osa-alueilta.
STO 111
Sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen opintosuunta
Sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve
on kasvanut voimakkaasti viime vuosina matkapuhelinten ja liikkuvan tietoliikenteen yleistyttyä. Vankan ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi
alan asiantuntijalla täytyy olla vahva laitteistotuntemus, koska sulautetut tietokonejärjestelmät
vaativat laiteläheistä ohjelmointia. Sulautettujen
järjestelmien opintosuunnassa tavoitteena on
kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat tietokonejärjestelmien laitteisto- ja ohjelmistotekniikan.
Opintosuunta antaa valmiudet suunnitella sulautettuja järjestelmiä muun muassa matkapuhelimiin, puhelinverkkoihin, kodinkoneisiin ja
viihde-elektroniikkaan. Opintosuunnalle valmistava moduuli antaa opiskelijoille laajat perustiedot. Opintosuunnan moduuli perehdyttää opiskelijat tietokonejärjestelmiin ja niiden käyttöön
sulautetuissa järjestelmissä. Moduuli antaa hyvän
pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattamalla digitaalitekniikan, laitearkkitehtuurit, reaaliaikaohjelmoinnin, tietokoneverkot, hajautetut järjestelmät ja
tietämystekniikan. Lisäksi opiskelijat rakentavat
ja ohjelmoivat sulautetun järjestelmän moduuliin
kuuluvassa työkurssissa. Syventävän moduulin
avulla opiskelijat voivat kehittää osaamistaan esimerkiksi signaalinkäsittelyssä ja multimediajärjestelmissä.
Tietoverkkojen ja mobiilisovellusten
opintosuunta
Tietoliikenteen, tietokoneiden ja median yhdentyminen on tuomassa suuren muutoksen yhteiskuntaamme ja teollisuuden rakenteeseen. Tämän
päivän internet antaa jo mahdollisuuden ennakoida millaiselta huomispäivän yhteiskunta näyttää. Eri puolilla maailmaa sijaitsevien dokumentteja, kuvia ja muuta dataa sisältävien tietovarastojen käyttö sekä tietoverkkoa hyödyntävä
kansainvälinen projekti- ja muu yhteistyö ovat jo
laajalti käytössä. Elektroninen kaupankäynti ja
digitaaliset kirjastot ovat tulossa lähivuosina
hyvin merkittäviksi. Internetin kautta voidaan jo
siirtää elävää kuvaa ja ääntä, jolloin esimerkiksi
pienimuotoinen videoneuvottelujen ja puhelujen
järjestämien verkon kautta on mahdollista.
Optisten kuitujen ja laajakaistaisen langattoman siirron mahdollistama tähänastista paljon
nopeampi tiedon siirto tulee lähivuosina mahdollistamaan varsinaisen läpimurron. Tietokoneen,
television ja puhelimen väliset erot hämärtyvät.
Mediapalvelujen ja mediasisällön tuottaminen
ovat tulossa merkittäviksi teollisuudenaloiksi.
Ratkaisevaksi kilpailutekijäksi mm. tietoliikenneteollisuuden kannalta on muodostumassa se,
millaisia palveluja valmistajien kehittämiin järjestelmiin on saatavilla ja miten niiden tuottaminen
automatisoidaan. Mediapalvelut ovat jo nyt keskeinen osa tietokone-, ohjelmisto- ja tietoliikenneyritysten liiketoimintastrategiaa, ja niiden
merkitys on suuresti kasvamassa. Tyypilliset
yritysten asiakassegmentit ja budjetoidut rahavirrat painottuvat tulevaisuudessa yhä enemmän
palveluorientoituneisiin tuotteisiin.
Oulussa teollisuuden kannalta keskeisiä teemoja ovat lähivuosina mm. multimediaa soveltavat datapalvelut, tietokoneen ja puhelimen integrointi, mediapuhelin, sekä tietokoneiden, tietoverkkojen ja multimediajärjestelmien arkkitehtuurit,
rajapinnat ja sovellukset. Opetuksen kannalta
keskeisessä asemassa ovat ohjelmistojen ja järjestelmien suunnittelu sekä tietoverkot ja niiden
ohjelmistot ja sovellukset.
Tietoverkot ja mobiilisovellukset -opintosuunnan tavoitteena on näihin teknologioihin
perehtyneiden ohjelmisto- ja järjestelmäsuunnittelijoiden kouluttaminen. Perustan opetukselle
antaa tietotekniikan koulutusohjelman kaikille
pakollisena kuuluva opetus täydennettynä mm.
analogiseen ja digitaaliseen tiedonsiirtoon, tietoverkkoihin, tietoliikenneohjelmistoihin ja mobiilisovelluksiin liittyvillä kursseilla. Järjestelmätason opetusta annetaan mm. multimedia- ja matkaviestintäjärjestelmiin, informaatioverkostojen
palvelutekniikoihin sekä hajautettuihin järjestelmiin keskittyvillä kursseilla.
Opintosuuntaan liittyy muiden opintosuuntien
tapaan aihepiirin eräitä osa-aloja syventävä moduuli.
Signaalinkäsittelyn opintosuunta
Tietokoneissa käsiteltävä data voi olla esimerkiksi
digitaalista puhetta, kuvaa tai videota, tai mittaantureiden informaatiota, vaikkapa sydän- ja aivosähköisiä signaaleja. Signaalinkäsittelyn menetelmin dataa voidaan suodattaa, pakata pienempään tilaan, analysoida eri tavoin ja vaikkapa suojata tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä
vastaan. Piiritekniikan nopeutuminen ja sen pak-
STO 112
kaustiheyden nousu kasvattaa entisestäänkin digitaalisen signaalinkäsittelyn osuutta järjestelmätoteutuksissa analogisen tekniikan kustannuksella.
Vastaavasti menetelmäkehitykseen ja järjestelmätason suunnitteluun tarvitaan diplomi-insinöörejä,
joilla on tarvittava laitteistoläheinen erityisosaaminen.
Signaalinkäsittelyn opintosuunnan tavoitteena
on kouluttaa ammattilaisia, joilla on valmiudet
kehittää ja soveltaa signaalinkäsittelyn menetelmiä. Opintosuunta tarjoaa puitteet myös suuntautumiseen teknilliseen matematiikkaan, jolloin
tähdätään laajoihin valmiuksiin kehittää ja käyttää
tekniikassa tarvittavia teoreettisia menetelmiä.
Opintosuunnan pohjalta sijoitutaan pääasiassa
tuotekehitys-, tutkimus- ja koulutustehtäviin.
Informaatioverkostojen opintosuunta
Ihmisten ja tietoteknisten verkkojen muodostamien verkostojen määrä lisääntyy jatkuvasti
internetin palvelukehityksen mukana. Esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin ja erilaisten sosiaalisten palvelujen suosio on kasvanut suuresti. Tämän seurauksena monitieteistä osaamista omaavien diplomi-insinöörien tarve on kasvanut
huimaa vauhtia. Informaatioverkostojen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa vahvan teknillis-taloudellisen tietotaidon omaavia diplomiinsinöörejä. Opintosuunnassa painotetaan talou-
6.4.6.
dellisten mekanismien ja palvelujen ekosysteemien ja -toiminteiden ymmärtämystä, jolloin
opiskelija kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä
sekä näiden tehtävien johtamisessa.
Opintosuunnalle valmistava moduuli antaa
opiskelijoille vahvan pohjan informaatioverkostojen taloustieteen saralla ja perustiedot keskeisistä tekniikoista. Lisäksi opiskelijoiden kielellisiä
valmiuksia kehitetään toisen vieraan kielen avulla. Opintosuunnan moduuli syventää taloustieteiden tuntemusta ja kehittää teknistä tietämystä
multimedian, ohjelmistotuotannon ja tietoliikennetekniikan saralla. Syventävä moduuli informaatioverkostojen palveluliiketoiminta antaa
valmiudet liiketoimintalähtöisten sisältöratkaisujen, mobiilin ja liikkuvan tietoliikenteen palvelujen ja mallien suunniteluun, kehitykseen ja hyödyntämiseen uusissa palvelujärjestelmissä ja
sovelluksissa. Syventävä moduuli informaatioverkostojärjestelmät antaa valmiudet vaativien
informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmien ja
niiden osakokonaisuuksien mallintamiseen,
suunnitteluun ja hyödyntämiseen sekä suurten
verkottuneiden ratkaisujen teknologioiden ja
em. tekniikoiden ja ratkaisujen liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2010
aloittaville ylioppilaille
Huom! Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusjärjestelyissä tapahtuvista muutoksista johtuen osassa
TOL:in opetustarjontaa saattaa tapahtua muutoksia lukuvuonna 2010-2011. Saattaa olla, että osassa
TOL:in kursseja ei järjestetä opetusta lainkaan ja osa kursseista toteutetaan vain joka toinen lukuvuosi
tai harvemmin. Tästä syystä koodilla 81-alkaviin kursseihin (jotka on merkitty tähdellä *) liittyy pieni
epävarmuus, ja niiden toteuttamisesta tai korvaamisesta muilla kursseilla ilmoitetaan sivulla
www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/
031001P
521481P
761101P
761102P
761103P
761121P
Laajuus
op
1,0
1,0
4,0
2,0
4,0
3,0
Perusmekaniikka
Lämpöoppi
Fysiikan laboratoriotyöt I
STO 113
Periodi
1-1
1-1
1-2
2-3
4-5
4-5
Suosit
vsk
1
1
1
1
1
1
761104P
031010P
031011P
031019P
031017P
521413A
521261A
031018P
031023P
031021P
521024A
521267A
521268A
521453A
031049A
521457A
901008P
901009P
902011P
902012P
470462A
030005P
521142A
521141P
521143A
521109A
Matriisialgebra
Tietokoneverkot I
Kompleksianalyysi
Tietotekniikan matematiikka
Tilastomatematiikka
Tietokonetekniikka
Ohjelmistotekniikka
Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai
Toinen kotimainen kieli, suomi
Tekniikan englanti tai
Tekniikan saksa
Ohjelmoinnin alkeet
Ohjelmointi
Yhteensä
3,0
5,0
6,0
3,5
4,0
4,0
5,0
4,0
5,0
5,0
5,0
4,0
4,5
5,0
5,0
5,0
2,0
5-6
1-3
4-6
1-3
4-6
5-6
5-6
1-2
1-2
4-6
1-3
1-2
5-6
5-6
3-4
1-3
1-6
1
1
1
1
1
1
1
2
2
2
3
2
2
2
2
2
1
6,0
1-6
2-3
5,0
1,0
5,0
5,0
7,5
5,0
124,5
4-5
1-6
4-6
1-3
4-6
4-6
3
2
1
1
2
2
Periodi
Suosit
vsk
2
2
3
3
3
3
3
2-3
OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT
Älykkäiden järjestelmien opintosuunnalle valmistava moduuli
521319A
521337A
521467A
521484A
031022A
521495A
031024A
521015A
Laajuus
op
2,5
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
3,0
35,5
Tekoäly
Satunnaissignaalit
Harjoittelu
Yhteensä
2-3
5-6
1-3
4-6
4-6
4-5
1-2
Sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen opintosuunnalle valmistava
moduuli
521319A
Laajuus
op
2,5
STO 114
Periodi
2-3
Suosit
vsk
2
521337A
521467A
521302A
521431A
812340A
521265A
521015A
Piiriteoria I
Reaaliaikaohjelmistojen suunnittelu (*)
Harjoittelu
Yhteensä
5,0
5,0
5,0
5,0
6,0
5,0
3,0
36,5
5-6
1-3
5-6
1-3
3-6
4-5
2
3
2
3
3
3
2-3
Tietoverkkojen ja mobiilisovellusten opintosuunnalle valmistava moduuli
521319A
812340A
031024A
521265A
811359A
521361A
521340S
521359A
521015A
Reaaliaikaohjelmistojen suunnittelu (*)
Satunnaissignaalit
Mobiilijärjestelmien ohjelmointi (*)
Harjoittelu
Yhteensä
Laajuus
op
2,5
6,0
5,0
5,0
5,0
3,0
5,0
2,5
3,0
37
Periodi
2-3
3-6
1-2
4-5
3-6
3-4
1-3
2-3
Suosit
vsk
2
3
3
3
2
3
3
3
2-3
Signaalinkäsittelyn opintosuunnalle valmistava moduuli
521319A
521337A
521361A
521484A
031024A
521265A
521015A
521467A
Laajuus
op
2,5
5,0
3,0
5,0
5,0
5,0
3,0
5,0
33,5
Satunnaissignaalit
Harjoittelu
Yhteensä
Periodi
2-3
5-6
3-4
4-6
1-2
4-5
1-3
Suosit
vsk
2
2
3
3
3
3
3
3
Informaatioverkostojen opintosuunnalle valmistava moduuli
521499A
521319A
521015A
721210P
721409P
721533A
721426A
903010P
Informaatioverkostojen palvelutekniikat
Harjoittelu
Kansantaloustieteen perusteet
Projektien johtaminen
Tietoverkkoliiketoiminta
Ranska / Saksa
Yhteensä
STO 115
Laajuus
op
5,0
2,5
3,0
5,0
5,0
5,0
5,0
6,0
36,5
Periodi
4-5
2-3
1-3
1-3
1-2
1-3
1-6
Suosit
vsk
3
2
1-3
3
3
3
3
2
KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT VIESTINTÄOPINNOT
Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä, ks. alla oleva taulukko. Kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op,
suorittamista. Kielikeskuksen tuottama opintojakso tarjotaan tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille 2. lukuvuoden keväällä tai 3. lukuvuoden syksyllä.
Tietotekniikan koulutusohjelman kandidaatintyö
521275A
Sulautettujen ohjelmistojen projekti
Laajuus
op
8,0
Periodi
Suosit
vsk
3
Vaihtoehtoinen kandidaatintyö älykkäisiin järjestelmiin tai signaalinkäsittelyyn suuntautuville
Mikäli olet valinnut opintosuunnalle valmistavaksi moduuliksi älykkäiden järjestelmien tai signaalinkäsittelyn valmistavan moduulin voit valita teetkö kandidaatintyönä Sulautettujen ohjelmistojen projektin
vaiko alla esitetyn kahdesta opintojaksosta koostuvan vaihtoehtoisen kandidaatintyön.
521032A
031025A
Laajuus
op
3,0
5,0
8,0
Tietotekniikan tutkielma
Periodi
1-6
1-3
Suosit
vsk
3
Vaihtoehtoinen kandidaatintyö informaatioverkostojen opintosuunnalle
suuntautuville
Mikäli olet valinnut opintosuunnalle valmistavaksi informaatioverkostojen valmistavan moduulin voit
valita teetkö kandidaatintyönä Sulautettujen ohjelmistojen projektin vaiko alla esitetyn kahdesta opintojaksosta koostuvan vaihtoehtoisen kandidaatintyön.
op
vsk
521265A Tietoliikenneohjelmistot
5,0
4-5
3
521031A Informaatioverkostojen tutkielma
3,0
1-6
3
8,0
Kandidaatintyöhön liittyvät viestintäopinnot
900060A
Laajuus
op
2,0
Periodi
1-6
Suosit
vsk
2-3
VALINNAISET OPINNOT
Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan esimerkiksi oman koulutusohjelman muille opintosuunnille
valmistavien moduulien kursseja, jotka eivät sisälly opiskelijan pakollisiin opintoihin. Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä, että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi
tulee 180 opintopistettä. Huomaa, että kandidaatintutkintoon ei voi sisällyttää opintoja DI-vaiheen sen
opintosuunnan moduulista, jolle DI-vaiheessa suuntautuu. Osasto vahvistaa kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot.
STO 116
6.4.7.
Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2010
Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua
Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy
opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta.
OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT
MODUULIT
Syventävien moduulien ohjeellinen laajuus on 20-30 opintopistettä, mutta moduulin voi suorittaa
myös laajempana.
ÄLYKKÄIDEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI
521466S
521486A
521262S
521488S
521497S
521260S
521478S
Konenäkö
Tietokoneverkot II
Hahmontunnistus ja neuroverkot
Yhteensä
Laajuus
op
5,0
4,0
6,0
6,0
5,0
5,0
4,0
35
Periodi
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
8,0
1-6
4
4,0
10,0
5,0
7,0
5,0
5
4
4
4
4
5
5-6
1-3
3-4
2-3
5-6
1-3
2-3
Suosit
vsk
4
5
4
4
4
5
5
Syventävä moduuli Älykkäät järjestelmät
521489S
470438S
802632S
521273S
521493S
521263S
Pakolliset
Informaationkäsittelyn tutkimustyö
Valinnaiset
Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa
Tilastollinen hahmontunnistus
Biosignaalien käsittely
Tietokonegrafiikka
Geneettiset algoritmit
2
2-3
TIETOVERKKOJEN JA MOBIILISOVELLUSTEN OPINTOSUUNNAN
MODUULI
521499A
521488S
521496S
815349A
521266S
521262S
Informaatioverkostojen järjestelmätyö
Mobile internet service architecture (*)
Hajautetut järjestelmät
Tietokoneverkot II
STO 117
Laajuus
op
5,0
6,0
5,0
8,0
4,0
6,0
Periodi
4-5
2-3
1-6
1-4
4-5
3-4
Suosit
vsk
4
4
4
5
4
4
521479S
Ohjelmistoprojekti
Yhteensä
7,0
41
5-6
4
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
6,5
4-6
4-6
4
4
5,0
1-4
4
5,0
5,0
5,0
5,0
4-6
3-4
3-4
1-3
5
4
4
5
Periodi
Suosit
vsk
4
4
5
4
4
5
4
Syventävä moduuli Tietoverkot ja mobiilisovellukset
521333A
521374S
812642S
521264S
812641S
811380A
521260S
Pakolliset
Valinnaiset
Personalisation, profiling and segmentation for mobile
(*)
Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat
Location and context based services (*)
Tietokantojen perusteet (*)
SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN
OPINTOSUUNNAN MODUULI
521404A
811380A
521270A
521495A
521266S
521260S
521262S
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
4,0
5,0
6,0
35
Tietokantojen perusteet (*)
Tekoäly
Tietokoneverkot II
Yhteensä
1-2
3-4
1-3
4-5
4-5
1-3
3-4
Syventävä moduuli Sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot
521488S
031022P
521479S
521486A
813322A
813323A
Valinnaiset
Ohjelmistoprojekti
Ohjelmistojen testaus (*)
Ohjelmistojen laatu ja laatutekniikat (*)
STO 118
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
6,0
5,0
7,0
4,0
3,0
3,0
2-3
4-6
5-6
1-3
3-4
3-4
4
4
4
5
4
4
INFORMAATIOVERKOSTOJEN OPINTOSUUNNAN MODUULI
521488S
521479S
521262S
721672A
721671A
806109P
Ohjelmistoprojekti
Tietokoneverkot II
Informaatioverkostojen taloustiede
Tietoverkot strategisissa verkostoissa
Tilastotieteen perusmenetelmät I
Yhteensä
Laajuus
op
6,0
7,0
6,0
6,0
5,0
9,0
39
Periodi
2-3
5-6
3-4
5-6
4-4
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
4
Syventävä moduuli Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta
521260S
721673A
721412A
721650A
Mobiililiiketoiminta
Tuote- ja markkinastrategiat
Digitaalituotteet
Yhteensä
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
20
Periodi
1-3
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
4
Laajuus
op
4,0
5,0
5,0
5,0
19
Periodi
Vsk
4-5
1-3
1-6
4
4
4
4
1-3
Syventävä moduuli Informaatioverkostojärjestelmät
521266S
521340S
521496S
721673A
Yhteensä
Informaatioverkostojen syventäviin moduuleihin suositeltavia valinnaisia
521266S
521264S
521260S
521265A
521495A
721419A
721673A
721412A
805334A
811388A
806110P
521496S
721650A
721112A
721511A
Tekoäly
Kuluttajakäyttäytyminen
Luokiteltujen aineistojen analysointi
Symbian-ohjelmointi
Tilastotieteen perusmenetelmät II
Digitaalituotteet
Johtamisen perusteet
STO 119
Laajuus
op
4,0
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
9,0
4,0
10,0
5,0
5,0
5,0
5,0
Periodi
4-5
4-6
1-3
4-5
4-5
4-6
1-3
1-2
1-6
1-3
4-5
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
555344A
721421A
811359A
811388A
812336A
Marketing of a high tech firm
Mobiilijärjestelmien ohjelmointi
Symbian-ohjelmointi
C++ -kielen perusteet
4,0
5,0
5,0
4,0
6,0
4-6
5-6
3-6
1-2
3-4
4
4
4
4
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
6,0
4,0
4,0
4,0
33
Periodi
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
5
5
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
8,0
1-3
4
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
8,0
6,0
2
4-6
1-3
2-3
4-5
1-6
3-4
4
4
4
4
4
4
4
SIGNAALINKÄSITTELYN OPINTOSUUNNAN MODUULI
521404A
031022P
031024A
031028S
521343S
521486A
521478S
Satunnaissignaalit
Koodausmenetelmät
Yhteensä
1-2
4-6
1-2
4-6
4-5
1-3
2-3
Syventävä moduuli Signaalinkäsittely
521320S
521273S
031026A
031025A
470444S
521265A
521489S
521445S
Pakolliset
Valinnaiset
Variaatiomenetelmät
Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät
Informaationkäsittelyn tutkimustyö
6.5. Koulutusohjelmien täydentävät moduulit
Alla on lueteltu sähkö- ja tietotekniikan osaston tarjoamat täydentävät moduulit, jotka ovat kaikille
osaston tuottamille koulutusohjelmille yhteisiä ja siten kaikkien v. 2010 osastolla opintonsa aloittavien
opiskelijoiden valittavissa. Osa täydentävistä moduuleista on tietyn opintosuunnan opintojaksoista
koottuja suppeampia kokonaisuuksia, jotka on tarkoitettu muiden kuin kyseisen opintosuunnan opiskelijoille.
Tietoliikennesignaalinkäsittely
521360S
521486A
521343S
521485S
Laajuus
op
4,0
4,0
4,0
3,5
Tietoliikennesignaalinkäsittely II
Koodausmenetelmät
DSP-työt
STO 120
Periodi
5-6
1-3
4-5
1-3
Suosit
vsk
4
5
4
4
521404A
521445S
Valitaan yhteensä vähintään
5,0
6,0
20,0
1-2
3-4
4
4
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
6,0
4-6
4
5,0
8,0
5,0
10,0
3,0
4,0
5,0
5,0
20,0
1-3
1-3
1-3
4
4
4
4
4
4
4
3
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
4,0
3,5
5-6
1-3
1-3
2
5
4
5,0
5,0
6,0
3,0
5,0
4,0
20,0
4-6
1-3
4-6
3-4
1-2
2-3
3
4
4
3
4
4
Laajuus
op
5,0
4,0
4,0
6,5
7,0
20,0
Periodi
Vsk
4-6
4-5
1-2
4-6
1-2
4
4
5
4
5
031027S
521467A
800667S
031025A
800653S
801346A
521478S
031024A
521484A
Pakolliset
Valinnaiset
Koodausteoria
Matriisiteoria
Salausmenetelmät
Satunnaissignaalit
1-3
2-3
1-2
4-6
Digitaalinen signaalinkäsittely
521337A
521486S
521485S
521484A
521467A
031027S
521361A
521404A
521478S
Pakolliset
DSP-työt
Valinnaiset
Tietoliikennejärjestelmien suunnittelu
521375S
521380S
521486A
521374S
521410S
Radiotekniikka II
Antennit
STO 121
Radiotietoliikennetekniikka
521375S
521320S
521317S
521333A
Radiotekniikka II
Laajuus
op
5,0
8,0
8,0
5,0
20,0
Periodi
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
1-3
5
4,0
6,0
7,0
20,0
4-6
3-4
1-2
4
4
5
Laajuus
op
op
6,0
7,0
4,0
4,5
20,0
Periodi
Suosit
1-3
1-6
4-5
2-3
vsk
4
4
4
3
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
5,0
1-3
1-3
2
5
5,0
5,0
6,0
5,0
4,0
7,0
7,5
20,0
5-6
1-2
3-4
4-5
4-5
5-6
4-6
2
4
4
4
4
4
4
4-6
1-3
4-6
4-6
Suosit
vsk
4
4
4
4
Tietoliikenne-elektroniikka
521225S
521332S
521435S
521410S
Pakolliset
Valinnaiset
Elektroniikkasuunnittelu III
Radiotekniikka
521335S
521318S
521380S
521381S
Radiotekniikka I
Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajankohtaisia aiheita
Antennit
521457A
521270A
521453A
521404A
521262S
521265A
521266S
521479S
521143A
Pakolliset
Ohjelmistotekniikka
Valinnaiset
Tietokoneverkot II
Ohjelmistoprojekti
Ohjelmointi
STO 122
Tietokonetekniikka
521404A
521453A
521485S
521262S
521265A
Pakolliset
Valinnaiset
DSP-työt
Tietokoneverkot II
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
1-2
4
5,0
3,5
6,0
5,0
20,0
5-6
1-3
3-4
4-5
2
4
4
4
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
5,0
5,0
4-5
5-6
1-3
4
4
3
5,0
4,0
6,0
7,0
3,0
4,0
20,0
5-6
5-5
2-3
4
1-3
2-3
4
4
4
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
6,5
5,0
4,0
20,0
Periodi
1-2
4-5
1-2
1-6
4-5
4-6
Suosit
vsk
4
4
4
4
4
4
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
4,0
4,0
Periodi
Vsk
4-4
6-6
5-5
3-3
4-4
5
4
4
5
4
521495A
521497S
521467A
521466S
470438S
521488S
521493S
801346A
521478S
Pakolliset
Tekoäly
Valinnaiset
Konenäkö
Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa
Tietokonegrafiikka
Salausmenetelmät
4
4
Elektroniikkasuunnittelu
521404A
521025S
521443A
521441S
470462A
521332S
Tehoelektroniikka
Elektroniikan työ
Mittaus- ja testaustekniikka
521110S
521115S
521113S
521167S
521114S
EMC-suunnittelu ja -testaus
Sekasignaalilaitteiden testaus
Langattomat mittaukset
STO 123
521238S
521124S
521217S
Optoelektroniset mittaukset
Anturit ja mittausmenetelmät
4,0
5,0
4,0
20,0
6-6
1-2
4-6
4
4
4
Laajuus
op
5,0
4,0
5,0
7,0
Periodi
1-3
1-3
1-3
1-3
Suosit
vsk
4
5
4
4
6,0
20,0
4-6
4
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
Elektroniikan materiaalit ja komponentit
521223S
521103S
521225S
521216S
521224S
Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit
Lääketieteen tietotekniikka
040302A
521273S
521126S
521485S
521497S
521484A
521116S
080901A
080910A
750340A
764627S
764369A
Pakolliset
Anatomian ja fysiologian perusteet
Lääketieteelliset mittaukset
Valinnaiset
DSP-työt
Terveydenhuollon tietojärjestelmät
Johdatus lääketieteen tekniikkaan kliinisessä lääketieteessä
Sovellettu diagnostinen radiologia
Bioinformatiikan perusteet
Virtuaaliset mittausympäristöt
Lääkintälaitetekniikka
6,5
5,0
5,0
3,5
5,0
5,0
4,0
2
4-5
1-3
5-6
4-6
4,0
3,0
5,0
3,0
20,0
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
Mikromoduulien valmistus
521216S
521203S
521217S
555281A
521405A
521167S
555221P
Mikromoduulit
Laadun peruskurssi
Laitesuunnittelu
STO 124
Laajuus
op
7,0
Periodi
1-3
Suosit
vsk
5
5,0
4,0
4,0
5,0
4,0
2,0
20,0
4-6
4-6
4-6
1-2
3-3
4-4
4
4
4
4
5
4
Mikrosysteemitekniikka
521103S
521228S
521224S
521203S
Mikroanturit
Mikromoduulit
Yhteensä
Laajuus
op
4,0
4,0
6,0
5,0
19
Periodi
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
3,0
2,0
1-3
1-3
1
2
5,0
5,0
4,0
5,0
5,0
5,0
20,0
1-2
1-3
4-6
4-6
4
1
2
3
4
4
Laajuus
op
4,0
7,0
5,0
4,0
20,0
Periodi
Suosit
vsk
4
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
25
Periodi
1-3
1-3
4-6
4-6
Suosit
vsk
4
4
4
5
Tuotekehitys ja projektitoiminta
555220P
555280P
521405A
721409P
555281A
555282A
555347S
555348S
Pakolliset
Valinnaiset
Laitesuunnittelu
Markkinoinnin perusteet
Laadun peruskurssi
Projektinhallinta
Teknologiajohtamisen seminaari
Informaatioverkostot ja mediankäsittely
521478S
521493S
815301A
521486A
Tietokonegrafiikka
Rinnakkainen ohjelmointi (*)
Yhteensä
2-3
4
3-4
1-3
4
5
Verkostot ja alustat
521264S
811328A
721650A
521499A
811359A
Ohjelmistotuotteen hallinta (*)
Informaatiohyödykkeet
Mobiilijärjestelmien ohjelmointi (*)
Yhteensä
STO 125
4-6
5-6
1-3
4-5
3-6
Suosit
vsk
5
4
4
4
4
Informaatioverkostojen älykkäät menetelmät
811345A
521495A
721462S
521260S
Web-tietojärjestelmien suunnittelu (*)
Tekoäly
Verkostojen teoria
Yhteensä
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
20
Periodi
Laajuus
op
Periodi
Suosit
vsk
5,0
5,0
5,0
4-6
5
4
4
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
6,0
20,0
1-3
5-6
4-5
1-3
Suosit
vsk
4
4
4
5
Informaatioverkostot ja digitaalitalous
Valittavissa vain informaatioverkostojen opintosuunnalla.
721419A
721462S
721412A
721650A
721704A
721673A
721415A
721519A
721342S
6.6.
Pakolliset
Kuluttajakäyttäytyminen
Verkostojen teoria
Valinnaiset
Informaatiohyödykkeet
Business logistics
Industrial sales management
Liiketoiminnan johtaminen
Peliteorian perusteet
1-3
4
4
4
4
4
4
Siltaopinnot suoraan DI-koulutukseen valituille amkinsinööreille
Suoraan DI-koulutukseen vuonna 2010 valittujen amk-insinöörien tulee suorittaa ns. siltaopinnot. Siltaopinnot ovat opintoja, jotka suoritetaan ennen varsinaisten DI-tutkintoon kuuluvien
opintojen aloittamista. Siltaopinnot eivät kuulu DI-tutkintoon. Siltaopintojen tarkoituksena on
luoda edellytykset suoriutua DI-tutkintoon kuuluvista opinnoista. Siltaopintojen määrä ja sisältö vaihtelee koulutusohjelmittain, mutta keskimäärin niitä suoritetaan noin 35-40 opintopistettä.
Lisäksi suoraan DI-koulutukseen valittujen amk-insinöörien tulee suorittaa heille suunnitellut
opintosuuntakohtaiset täydentävät moduulit, jotka sisältyvät DI-tutkintoon.
SILTAOPINNOT SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
031011P
031017P
031018P
031019P
031021P
031024A
Laajuus
op
6.0
4.0
4.0
3.5
5.0
5.0
Kompleksianalyysi
Matriisialgebra
Tilastomatematiikka
Satunnaissignaalit
STO 126
Periodi
4-6
4-6
1-2
1-3
4-6
1-2
031049A
521337A
Moduulissa opintoja yhteensä:
5.0
5.0
37.5
3-4
5-6
Täydentävät siltaopinnot Tietoliikenteen opintosuunta
521340S
521484A
521381S
766320A
Laajuus
op
5.0
5.0
4.5
6.0
20.5
Periodi
Laajuus
op
5.0
4.5
4.0
6.0
19.5
Periodi
1-3
4-6
2-3
1-3
Täydentävät siltaopinnot Muut opintosuunnat
521104P
521205A
521218A
766320A
Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet
1-2
3-4
4-6
1-3
SILTAOPINNOT TIETOTEKNIIKAN KOULUSOHJELMASSA
031011P
031017P
031018P
031019P
031021P
031024A
031023P
Laajuus
op
6.0
4.0
4.0
3.5
5.0
5.0
5.0
32.5
Kompleksianalyysi
Matriisialgebra
Tilastomatematiikka
Satunnaissignaalit
Tietotekniikan matematiikka
Periodi
4-6
4-6
1-2
1-3
4-6
1-2
1-2
Täydentävät siltaopinnot Signaalinkäsittelyn opintosuunta
521337A
521361A
521484A
031024A
Laajuus
op
5.0
3.0
5.0
5.0
18
Satunnaissignaalit
STO 127
Periodi
5-6
3-4
4-6
1-2
Täydentävät siltaopinnot Tietoverkot ja mobiilisovellukset opintosuunta
521265A
811362A
811359A
521261A
Laajuus
op
5.0
4.0
5.0
5.0
19
Multimediatekniikat
Mobiilijärjestelmien ohjelmointi
Tietokoneverkot I
Periodi
4-5
5-6
3-6
5-6
Täydentävät siltaopinnot Sulautettujen järjestelmien opintosuunta
521268A
521423A
521337A
521265A
Laajuus
op
4.5
5.0
5.0
5.0
19.5
Periodi
5-6
1-3
5-6
4-5
Täydentävät siltaopinnot Älykkäiden järjestelmien opintosuunta
521467A
521484A
521495A
521337A
Laajuus
op
5.0
5.0
5.0
5.0
20
Tekoäly
Periodi
1-3
4-6
4-5
5-6
Täydentävät siltaopinnot Informaatioverkostojen opintosuunta
521499A
721409A
721426A
721533A
Tietoverkkoliiketoiminta
Projektien johtaminen
STO 128
Laajuus
op
5.0
5.0
5.0
5.0
20
Periodi
4-5
1-3
1-3
1-2
Osastokohtaisia ohjeita
Lukukaudet
Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin,
joiden alkamisajat lukuvuonna 2010-2011 ovat
seuraavat: I 6.9., II 11.10., III 15.11., IV 10.1.,
V 14.2. ja VI 28.3. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.
Tentit
Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantaisin klo 14 - 17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa
loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät.
Lukukausien lopussa on ylimääräisiä tenttejä
myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkistetaan ennen lukukauden alkua osaston ilmoitustaululla. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti WebOodin kautta.
Diplomityö
Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvaiheissa: suositeltava aloittamisajankohta on viidennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloittaa myös aikaisemmin omien opintojen etenemisen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että
diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia
opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30
op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuuntiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorittamisesta ennen diplomityön aloittamista. Diplomityön aiheen voi antaa sähkö- ja tietotekniikan osastolla toimiva professori tai dosentti,
jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään
tutkimustyöhön. Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös teollisuudessa ottamalla yhteyttä
yritykseen joko suoraan tai osaston professorin
välityksellä ja sopimalla työn valvonnasta diplomityön alaa edustavan professorin kanssa. Tärkeää on, että valvojaan otetaan yhteyttä heti työn
alkuvaiheessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja
työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan
kanssa. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tarjoamat
diplomityöaiheet ovat ”monitieteisiä” ts. aihetta
voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn
opintosuuntaan; tällöin diplomityön ohjaamisesta
kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin
kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa
osaston opintotoimistosta sekä www-sivuilta
osoitteesta www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/.
6.7. Harjoitteluvaatimukset
Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy
3 opintopisteen verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa,
että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii
hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta,
joskaan sitä ei sisällytetä opintoviikkoina tutkintovaatimuksiin.
Opiskelijoille suositellaan harjoittelua mm.
alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitysja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on,
että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa
harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut
henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä
päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla
harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee
työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista
opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa
harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä
kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä
yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa
yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja
taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja
työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai
muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata
kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan
liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä
diplomityön valinnan että lopullisen työelämään
siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen
ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.
STO 129
Harjoittelukirja
·
Harjoittelukirjat vaaditaan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa, molemmissa yhdestä, vähintään 2 kuukautta kestävästä
harjoittelusta, ja niistä on saatava hyväksyttävät
arvosanat. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla osoitteessa
www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/ sekä ilmoitustaululla.
·
·
·
·
·
6.8. Työhön sijoittuminen
Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomiinsinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus
kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä
riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan
asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä
varten. Sähkötekniikan, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmista valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin
tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein diplomi-insinööri voi luoda työpaikkansa itse esimerkiksi ideoimalla, suunnittelemalla tai valmistamalla uusia teknisesti ja
taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita.
Alan diplomi-insinöörien tehtäväkenttä on
hyvin laaja. Siihen sisältyy mm.
·
elektroniikkateollisuuden tuotekehitys-,
tuotanto-, markkinointi-, myynti- ja johtotehtävät
tietoliikenneteollisuuden tuotekehitys- ja
järjestelmäsuunnittelutehtävät
tietotekniikan ja tietokonekonealan tehtävät, mm. ohjelmistojen suunnittelu
prosessiteollisuuden, sairaaloiden jne.
instrumentti-insinöörien tehtävät
opetus- ja tutkimustyö korkeakouluissa ja
tutkimuslaitoksissa
teknillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetustehtävät
alan itsenäinen yrittäjyys
Sähkö- ja elektroniikka-alan, etenkin tietoliikenteeseen liittyvän teollisuuden, kasvu on ollut
nopeaa viime vuosina. Alan insinöörien koulutusta lisättiin voimakkaasti 90-luvun puolivälin
jälkeen. Viime vuosina aloituspaikkamäärien
kasvu on tasoittunut
Vuonna 2008 sähkötekniikan koulutusohjelmassa on 100 ja tietotekniikan koulutusohjelmassa 100.
Sähkö- ja tietotekniikan osastolta valmistui
vuonna 2009 yhteensä 148 diplomi-insinööriä, 1
tekniikan lisensiaatti ja 16 tekniikan tohtoria.
Vuoden 2009 loppuun mennessä osastolta on
valmistunut kaikkiaan 2965 diplomi-insinööriä,
235 tekniikan lisensiaattia ja 192 tekniikan tohtoria. Vuonna 2009 valmistuneiden diplomiinsinöörien valmistumisaikojen mediaani oli 6,67
vuotta.
STO 130
7. Tuotantotalouden osasto
Tuotantotalouden osasto
Linnanmaa, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO, vaihde (08) 553 1011
Tuotantotalouden osaston kanslia, puh. 553 2936, fax 553 2904.
Kotisivu: www.tuta.oulu.fi
Kotisivu: www.tkk.oulu.fi
Kansliat avoinna klo 8:00 - 15:45.
7.1. Tuotantotalouden osasto
ja koulutusohjelma
Tuotantotalouden osasto koostuu teollisuustalouden, työtieteen ja laatuja projektijohtamisen
yksiköistä. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan
ja tuotantotalouden opetukseen liittyvissä asioissa
ota yhteyttä tuotantotalouden osaston kansliaan.
Tuotantotalouden osaston toiminta-ajatuksena
on kouluttaa Suomen, erityisesti PohjoisSuomen, elinkeinoelämälle ja sen sidosryhmille
tekniikkaan ja teollisuusyritysten toimintoihin
perehtyneitä diplomi-insinöörejä. Osastolla
tehtävän tutkimuksen tavoite on tuottaa mainituille kohderyhmille kansainvälisesti arvokasta
tutkimusta.
7.2. Tuotantotalouden
osaston henkilökunta
Katso päivitetty henkilökuntaluettelo ja yhteystiedot osaston kotisivuilta www.tuta.oulu.fi.
Yksikön kaikilla henkilöillä on sähköpostiosoite. Se on muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi.
Osastonjohtaja:
KESS, Pekka, TkT, puh. 553 2932
Kanslia:
LUMIJÄRVI, Marita, osastosihteeri, osaston johtoryhmän sihteeri, opintoasiat, valmistumisasiat. puh. 553
2936
Opintoneuvoja:
VÄÄNÄNEN, Mirja, DI, puh. 553 2933
7.3. Koulutusohjelmakohtaisia
ohjeita
Ilmoitustaulut
Tuotantotalouden osaston ilmoitustaulu on Tekniikankadulla. Ilmoitustaululla on esitetty koulutusohjelmaa koskevat yleiset asiat sekä tuotantotalouden opetusta koskeva informaatio, esimerkiksi lukujärjestykset. Lisäksi tietoa on saatavilla
tuotantotalouden koulutusohjelman kotisivuilla.
Muiden koulutusohjelmien tarjoamista kursseista
löytyy tietoa ko. laitosten omilta ilmoitustauluilta.
Kirjasto
Tuotantotalouden koulutusohjelmaa varten
tilatut kirjat ja kausijulkaisut löytyvät pääasiassa
Tiedekirjasto Telluksesta. Kurssikirjat ovat pääkirjaston kurssikirjastossa. Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät opinto-oppaan teknillisen
tiedekunnan esittelyosiosta.
Tentit ja niihin ilmoittautuminen
Pidetyistä opintojaksoista järjestetään vähintään
kolme tenttiä, silloin kun kurssin suorittaminen
on mahdollista tentillä. Tuotantotalouden yleinen tenttipäivä on keskiviikko klo 14.00 - 18.00.
Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään tenttipäivää edeltävänä maanantaina. Ilmoittautuminen
tapahtuu Web-Oodin kautta.
Opintoneuvonta
Tuotantotalouden koulutusohjelman opintoneuvoja opastaa opiskelijoita opiskelua, opetusta ja kou-
TUTA 131
lutusohjelmaa koskevissa kysymyksissä. Myös
opintojaksojen opettajat vastaavat opiskelijoiden
kysymyksiin.
Muiden osastojen / tiedekuntien
opinnot
Tuotantotalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy opintojaksoja muilta osastoilta ja
muista tiedekunnista. Ko. opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut on esitetty kunkin osaston/ tiedekunnan opinto-oppaassa sekä kotisivuilla.
Opetusperiodit
Opetusta järjestetään opetusperiodien aikana.
Lukuvuoden 2010-2011 opetusperiodit ovat:
1. 6.9. – 8.10.
2. 11.10. – 12.11.
3. 15.11. – 17.12.
4. 10.1. – 11.2.
5. 14.2. – 25.3.
6. 28.3. – 6. 5.
Tutkinnon suorittaminen
Tutkintojen (tekn. kand. ja DI) suorittamiseen
käytännön toimiin liittyviä ohjeita löytyy opintooppaan kohdassa 2.6 sekä osaston kotisivuilta,
kansliasta ja opintoneuvojalta.
Opetuksen kehittämistyöryhmä
Osastolla toimii opetuksen kehittämistyöryhmä
(OKTR). Työryhmän keskeisin tehtävä on opetuksen kehittäminen. OKTR toimii tiedonkulkukanava opiskelijoiden ja koulutusohjelman välillä. Työryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana
noin kerran kuukaudessa. OKTR:ssä on opiskelija- ja opettajajäseniä. OKTR:n kokouksen ovat
kaikille avoimia.
7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma
7.4.1.
hyvät elinkeinoelämän taloudellisten tekijöiden
tuntemuksen ja johtamiseen liittyviä valmiuksia.
Valmistuville diplomi-insinööreille koulutusohjelma antaa erilaisia näkökulmia analysoida,
kehittää ja johtaa erilaisia tuote- ja palveluprosesseja. Koulutusohjelmasta valmistuneet pystyvät
toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös
tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi-,
henkilöstön työympäristökehittämis- ja muissa
teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä.
7.4.2.
2010 aloittaville
Tämä opetussuunnitelma koskee vuonna 2010
aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia
myös vuonna 2010 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.
Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu
tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoista. Kandidaatintutkinto koostuu perusja
aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavista
opinnoista eli tekniikan opinnoista, valinnaisista
opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä opinnoista.
Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa. Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston
opintoneuvojalta sekä omaopettajilta.
Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan opintosuunnan moduulit, täydentävä moduuli eli
tekniikan opinnot sekä erikoismoduuli eli valinnaiset opinnot ja diplomityö.
Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot
yhteensä voivat sisältää korkeintaan 18 op kieliä (ei sis.
suomen kielen opinnot).
7.4.3.
vuotta 2010 aloittaneille
Ennen vuotta 2010 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2008-2010, joka on saatavilla teknillisen tiedekunnan kotisivuilta
www.ttk.oulu.fi/opinto-opas/.
Tuotantotalouden koulutusohjelma antaa valmistuville tekniikan kandidaateille ja diplomiinsinööreille teknillisen ammattitaidon lisäksi
TUTA 132
7.4.4.
Opetussuunnitelma opisto- ja
ammattikorkeakouluinsinööreille
Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinöö-
7.4.5.
riopintojen osalta sovelletaan koulutusalan koulutusohjelmien yleistä hyväksilukukäytäntöä.
Anomus insinööritutkinnon perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen yhdistelmästä on esitettävä tuotantotalouden osaston johtoryhmälle.
Koulutusohjelman rakenne ja sisältö
Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin opinnoista
seuraavan kaavion mukaisesti.
Diplomityö 30 op
k.s DI-vaiheen tekniikan opinnot
Erikoismoduuli 10 op
Opintosuunnille valmistavat moduulit 40 op
k.s kandidaattivaiheen tekniikan opinnot
Opintojen kokonaislaajuudeksi on kaikissa valintatilanteissa tultava 300 opintopistettä, mistä kandidaattivaiheen osuus 180 opintopistettä ja diplomi-insinöörivaiheen osuus on 120 opintopistettä.
TUTA 133
Kielten opinnot
TEKNIIKAN KANDIDAATIN
TUTKINTO 180
OPINTOPISTETTÄ, 3
LUKUVUOTTA
Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan
laajat perustiedot tuotantotaloudesta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan
taitojaan työelämässä. Koulutusohjelma perehdyttää myös yhteen teknillisen ammattitehtävän
keskeiseen osa-alueeseen (tekniikan opinnot).
Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät
edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille.
Perusopinnot
Perusopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa ja
fysiikkaa. Perusopintoihin kuuluu myös tuotantotalouden ja taloustieteen perusopintojaksoja
sekä kaikille pakolliset kielten opinnot.
Tekniikan opinnot
Tuotantotalouden opiskelija voi suorittaa tekniikan opintonsa miltä tahansa Oulun yliopistossa
opetettavalta tekniikan alalta. Tekniikan opinnot
sisältävät kaksi noin 20 opintopisteen moduulia,
yhteensä vähintään 40 op.
Tuotantotalouden aineopinnot
Tuotantotalouden koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin kuuluu kaikille pakollisina kielten
opintoina 6 opintopistettä yhtä vierasta kieltä ja
toisen kotimaisen kielen opinnot. Vieraan kielen
opinnoista 2 op hyväksiluetaan ylioppilaskirjoitusten pitkän kielen arvosanalla L tai E.
Valinnaiset opinnot
Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään
10 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja.
Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopintotasoisia. Vapaasti valittaviin opintoihin voi
sisällyttää kielten opintoja kappaleessa 7.4.2
määritellyn rajauksen mukaisesti.
Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään
tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on syytä
ottaa tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien ja vapaasti valittavien opintojen sisältöjä.
Harjoittelu
Alempaan perustutkintoon sisältyy 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan
tulevan ammattialan fyysiseen ja sosiaaliseen
ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja
niiden ratkaisumalleihin.
Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on,
että opiskelija laatii harjoittelutyöpaikastaan
kirjallisen raportin, jonka liitteeksi tulee kopio
työtodistuksesta.
Koulutusohjelman yhteiset opinnot sisältävät
opiskelijoille pakollisia tuotantotalouden opintoja
sekä harjoittelun.
7.4.6.
Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville
PERUS - JA AINEOPINNOT 120 op
Perusopinnot
030001P
030005P
1
Laajuus
op
1,0
1,0
Opiskelu ja sen suunnittelu 1
Periodi
Vsk
1-3
1-6
1
2-3
Opintojakso sisältää yhteisiä informaatiotilaisuuksia lukukauden alussa sekä pienryhmäohjausta.
TUTA 134
031010P
031011P
031017P
031019P
031021P
902011P
903012P
900062A
761121P
761101P
761103P
761104P
901008P
811122P
521141P
721409P
721172P
721210P
555260P
555220P
555280P
555221P
Matriisialgebra
Tilastomatematiikka
Tekniikan englanti 3 1
Tekniikan saksa 3 1
Suullinen viestintä 2
Perusmekaniikka
Toinen kotimainen kieli Ruotsi
Toinen kotimainen kieli Suomi
Johdatus ohjelmointiin 3
Ohjelmoinnin alkeet 3
Liike-elämän kansantaloustiede
Yhteensä
5,0
6,0
4,0
3,5
5,0
6,0
1-3
4-6
4-6
1-3
4-6
1-6
1
1
1
1
2
1,2
2,0
3,0
4,0
4,0
3,0
2,0
1-6
1-3
1-3
4
5
1-6
1-3
1
1
1
1
3
5,0
5,0
5,0
5,0
5,0
3,0
3,0
2,0
2,0
79,5
1-3
1-3
B
C
A
5-6
1-2
2-3
4
1
1
2
1
2
1
1
1
1
Tuotantotalouden aineopinnot
555222A
555281A
555282A
555261A
555262A
555263A
555240A
555223A
555224A
721704A
555210A
555284A
1
Laadun peruskurssi
Projektinhallinta
Työpsykologian peruskurssi
Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä
Business Logistics
Harjoittelu
Case-kurssi
Yhteensä
Laajuus
op
2,0
5,0
4,0
3,0
3,0
2,0
3,0
3,0
4,0
5,0
3,0
3,0
40
Periodi
Vsk
1-3
4-5
5-6
3-4
3-4
1-3
1-3
3-4
1-3
C
1-3
1-3
2
2
3
2
2
1
3
2
3
3
2
3
Opiskelija valitsee sen kielen, josta hänellä on lukion pitkän kielen oppimäärän tiedot.
2
Opiskelija voi suorittaa vaihtoehtoisesti kurssin 555283A Projektiviestintä. Vuosina 2005-2007 aloittaneilla vaihtoehtoisena lisäksi 900050P Kirjallinen ja suullinen viestintä.
3
Opiskelija voi valita kumman kurssin suorittaa. 521141P Ohjelmoinnin alkeet on pakollinen sähkö- ja
tietotekniikkaan suuntautuville.
TUTA 135
OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT 40 OP
Opintosuunnille valmistavat moduulit ovat tuotantotalouden koulutusohjelmassa tekniikan opintoja.
Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on valmiit opetussuunnitelmat kone-, rakentamis-, sähkö-,
tieto-, prosessija ympäristötekniikan opinnoille.
Konetekniikan pakolliset opinnot
461016A
463052A
461018A
461010A
Statiikka
Valmistustekniikka
Dynamiikka
Lujuusoppi I
Yhteensä
Laajuus
op
3,5
5,0
4,0
7,0
19,5
Periodi
Vsk
1-3
4,5
4-6
4-6
2
2
2
2
Laajuus
op
7,0
8,0
3,5
3,5
5,0
3,5
3,5
5,0
3,5
6,0
3
3,5
3,5
3,5
3,5
5,0
20,5
Periodi
Vsk
1-3
1-6
1-3
4-6
1-3
4-6
1,2
4-6
1
1-6
1
4-5
6
2,3
4,5
6
3
3
2
2
3
3
3
3
3
3
3
2
2
3
2
3
Konetekniikan valinnaiset opinnot
461011A
464055A
464051A
463053A
465061A
555361A
461033A
462021A
465077A
464056A
464061A
465071A
465095A
463058A
464052A
464087A
Lujuusoppi II
Koneensuunnittelu I
Koneenpiirustus
Tuotantotekniikka I
Koneautomaatio I
Hitsaustekniikka
Metallien muovaus
Valimotekniikka
CAD
Yhteensä vähintään
Rakentamistekniikan pakolliset opinnot
461016A
461010A
460118A
460117A
460116A
Laajuus op
3,5
7,0
3,0
6,0
3,0
22,5
Statiikka
Lujuusoppi I
Rakennusmateriaalit
Yhteensä
TUTA 136
Periodi
1-3
4-6
4-6
4-6
1-3
Vsk
2
2
3
3
3
Rakentamistekniikan valinnaiset opinnot
Opiskelijan on syytä suunnitella kandidaatin vaiheen tekniikan opinnot huomioiden suunnitelmansa DIvaiheen tekniikan opinnoille. Mikäli opiskelija valitsee DI-vaiheen tekniikan opintoihinsa rakenteiden
mekaniikan opintoja, suositellaan kandidaatinvaiheeseen sisällytettäväksi kurssit Lujuusoppi II ja Elementtimenetelmät I.
Laajuus Periodi Vsk
op
463052A
460165A
461011A
461033A
460125A
460135A
460145A
Valmistustekniikka
Rakentamistalouden perusteet I
Lujuusoppi II
Betonirakenteet
yhteensä vähintään
5,0
3,0
7,0
3,5
3,0
3,0
6,0
14,5
4,5
3-4
1-3
1-2
1-3
1-3
1-3
2
3
3
3
3
3
3
Sähkö- ja tietotekniikan opinnot
Sähkö- ja tietotekniikan opinnot koostuvat pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Pakolliset opinnot
ovat osin riippuvaisia siitä, mihin sähkö- tai tietotekniikan alaan opiskelija suuntautuu. Pakollisten
opintojen lisäksi opiskelija valitsee valinnaisia opintoja siten, että opintosuunnalle valmistavat moduulit
(eli tekniikan opinnot) ovat yhteensä vähintään 40 op. Opiskelija valitsee valinnaiset opinnot siten, että
ne tukevat pakollisten opintojen suorittamista tai syventävät niissä hankittua osaamista.
Sähkötekniikan pakolliset opinnot
521481A
521142A
Laajuus
op
1
5,0
opiskelijan suuntautuessa elektroniikkaan, lisäksi pakollisena seuraavat
521302A
Piiriteoria I
5
521306A
Piiriteoria II
4
521431A
5
521432A
5
Periodi
Vsk
1
4-6
2
2
5-6
1-3
1-3
4-5
2
2
3
2
opiskelijan suuntautuessa sulautettuihin järjestelmiin, lisäksi pakollisena seuraavat
521268A
4,5
4-5
521413A
4
5-6
521024A
5
1-3
521267A
Tietokonetekniikka
4
1,2
opiskelijan suuntautuessa mittaus- ja testaustekniikkaan, lisäksi pakollisena seuraavat
521109A
5
4-6
521124S
Anturit ja mittaustekniikat
5
1,2
521110S
5
4
TUTA 137
3
2
2
2
3
Sähkötekniikan valinnaiset opinnot
521302A
521306A
521443S
521208A
521413A
521433A
521359A
521361A
521337A
521404A
031018A
521405A
521104A
521218A
031022A
521205A
031024A
031049A
521331S
521109A
521268A
521430A
Laajuus op
5
4
5
2,5
4
2,5
3,5
3,5
5
5
4
5
5
4
5
4,5
5
5
4
5
4,5
6
Piiriteoria I
Piiriteoria II
Elektroniikan komponentit
Kompleksianalyysi
Laitesuunnittelu
Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perust.
Satunnaissignaalit
Suodattimet
Elektroninen mittaustekniikka
Periodi
5-6
1-3
1-2
Vsk
2
2
3
5-6
1-6
2-3
3-4
5-6
1-2
1-2
1-2
1-2
4-6
1-3
3-4
1-2
3-4
3-4
4-6
4-5
4-5
2
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
Periodi
Vsk
1
4-6
2
2
Tietotekniikan pakolliset opinnot
521481A
521142A
Laajuus
op
1
5,0
opiskelijan suuntautuessa sulautettuihin järjestelmiin ja ohjelmistoihin, lisäksi pakollisena seuraavat
521268A
4,5
4-5
3
521261A
Tietokoneverkot 1
5
5-6
521275A
Sulautetut ohjelmistojen projekti
8
4-6
opiskelijan suuntautuessa tietoverkkoihin ja mobiilisovelluksiin, lisäksi pakollisena seuraavat
521261A
Tietokoneverkot 1
5
5-6
521265A
5
4-5
521340S
Tietoliikenneverkot 1
5
1-3
opiskelijan suuntautuessa matemaattisiin apuvälineisiin, lisäksi pakollisena seuraavat
031022A
5
1-3
031025A
5
1-3
521495S
Tekoäly
5
4-5
811380A
Tietokantojen perusteet
4
1-3
TUTA 138
3
Tietotekniikan valinnaiset opinnot
521024A
521267A
521268A
031049A
521457A
521319A
521467A
521432A
521359A
521361A
521265A
521337A
521404A
521431A
811123A
031018A
031022A
521270A
521302A
521306A
031024A
521109A
521413A
Tietokonetekniikka
Ohjelmistotekniikka
Johdatus tietorakenteisiin
Kompleksianalyysi
Sulautettujen ohjelmistojen työ
Piiriteoria I
Piiriteoria II
Satunnaissignaalit
Laajuus
op
5
4
4,5
5
5
2,5
5
5
3,5
3,5
5
5
5
5
3
4
5
5
5
4
5
5
4
6
Periodi
Vsk
1-3
1-2
4-5
3-4
1-3
2-3
1-3
4-5
2-3
3-4
4-5
5-6
1-2
1-3
5-6
1-2
1-3
4-6
5-6
1-3
1-2
1-3
5-6
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
3
2
Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan pakolliset opinnot
477011P
477012P
488011P
477201A
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
20
Taselaskenta
Yhteensä
Periodi
Vsk
1-3
4-5
5-6
1-2
2
2
2
3
Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan valinnaiset opinnot
Opiskelija valitsee prosessitekniikan, automaatiotekniikan tai ympäristötekniikan opinnot ja valintansa
mukaan jostakin seuraavasta moduulista vähintään 20 op verran opintoja.
Prosessitekniikan valinnaiset opinnot
477401A
477301A
477202A
477101A
Laajuus
op
5,0
3,0
4,0
3,0
Liikkeensiirto
Reaktorianalyysi
TUTA 139
Periodi
Vsk
2
4
3
3
2
2
3
3
477302A
477303A
477304A
477102A
477501A
Lämmönsiirto
Aineensiirto
Erotusprosessit
4,0
3,0
5,0
4
5
20
5
1
1-2
4
3
2
3
3
3
3
Laajuus
op
5,0
5,0
3,0
4,0
4,0
21
Periodi
Vsk
3
6
1
1-2
4-5
3
3
3
3
3
Laajuus
op
Periodi
Vsk
5,0
5,0
4-5
1
3
2
4,0
3,0
5,0
5,0
4,0
5,0
5,0
3,0
4
20
5
1
1-2
4-5
3
2
3
3
4
2
3
3
3
2
2
3
3
3
Automaatiotekniikan valinnaiset opinnot
477501A
477502A
477601A
477602A
477603A
Prosessien säätötekniikka II
Säätöjärjestelmien analyysi
Säätöjärjestelmien suunnittelu
Yhteensä
Ympäristötekniikan valinnaiset opinnot
488201A
488101A
477302A
477303A
477304A
477203A
477202A
477401A
477501A
477101A
477102A
Pakollisena seuraavat opintojaksot:
Ympäristöekologia
Ympäristölainsäädäntö
Valinnaiset seuraavista opintojaksoista:
Lämmönsiirto
Aineensiirto
Erotusprosessit
Prosessisuunnittelu
Reaktorianalyysi
KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op
555200A
900061A
1
Kandidaatintyö
Tuotantotalouden tieteellinen viestintä 1
Yhteensä
Laajuus
op
8
2
Periodi
Vsk
4-6
4-6
3
1-3
10
Tai tuotantotalouden opiskelijoille tarkoitettu 900060A Tekniikan viestintä.
TUTA 140
DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO
120 OPINTOPISTETTÄ, 2
LUKUVUOTTA
Diplomi-insinöörivaiheen opinnot koostuvat
opintosuunnan opinnoista, täydentävistä opinnoista (tekniikan opinnot), erikoismoduulista ja
diplomityöstä. Koulutusohjelman suorittaneella
diplomi-insinöörillä on syvälliset tiedot opintosuunnan eli erikoistumiskohteensa ilmiöistä ja
laaja-alaiset valmiudet edistää tuottavuutta, laatua ja hyvinvointia näihin liittyen. Osaamistaan
tuotantotalouden diplomi-insinööri soveltaa
ratkaistessaan innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan haastaviakin ongelmia kaikilla
talouselämän alueilla. Koulutusohjelmasta valmistuneet omaavat lisäksi hyvät valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.
Tuotantotalouden opinnot
Tuotantotalouden opinnot sisältävät kaikille
opintosuunnille yhteisiä pakollisia opintoja 30
opintopistettä ja opintosuunnalle syventäviä
opintoja 30 opintopistettä.
Opintosuuntien opinnot
Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on neljä
opintosuuntaa: 1) Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen (KTHJ), 2) Laatuja projektijohtaminen, 3) Teknologiajohtaminen
ja 4) Tuotannollisen toiminnan johtaminen.
Jokaiselle opintosuunnalle on omat opetussuunnitelmansa. Opintosuuntien opiskelijat
valitaan osastoneuvoston vahvistamalla tavalla.
Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtamisen (KTHJ) opintosuunnassa erikoistutaan inhimillisten resurssien hyödyntämismahdollisuuksiin ja huomioon ottamiseen sekä riskien hallintaan teollisessa ja muussa työympäristössä.
Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opintosuuntaan kuuluu muun muassa turvallisuustekniikkaa, turvallisuusjohtamista ja muuta riskienhallintaa,
riskianalyysejä,
ergonomiaa,
käytettävyystekniikkaa, käyttöliittymiä, kognitii-
vista teknologiaa, työpsykologiaa, työn organisointia, luovuutta sekä tuotannon ja suunnittelun
organisointia käsitteleviä opintojaksoja harjoitustöineen. Koulutusohjelmasta valmistuu henkilöstö- ja turvallisuuskysymyksiin sekä järjestelmien
ja tuotteiden ergonomiapainotteiseen suunnitteluun, tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen
erikoistuneita asiantuntijoita.
Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka
osaavat valita ja soveltaa tilanteeseen sopivia
johtamismenetelmiä. Laatujohtamisen taustalla
olevat tilastolliset menetelmät sopivat hyvin
toistuvan prosessimaisen tuotannon ohjaukseen,
kun projektinjohtamisen menetelmiä voidaan
soveltaa monimutkaisten ja ainutkertaisten projektien toteuttamiseen. Laatujohtamisessa opetuksen pääpaino on tilastollisen laadunhallinnan
menetelmissä. Opintosuunnasta valmistunut
diplomi-insinööri osaa soveltaa erilaisia laatujohtamisen metodeja tuote- ja palveluprosessien
analysointiin ja kehittämiseen.
Projektijohtamisen opetuksessa pääpaino on
projektinjohtamisen ja projektiliiketoiminnan
alueella: yksittäisten organisaation muutosprojektien, tuotekehitysprojektien ja ulkoiselle
asiakkaalle toteutettavien projektien johtaminen,
sekä projektiyrityksen ja sen liiketoiminnan
johtaminen. Valmistuvan diplomi-insinöörin
ensimmäinen työpaikka hyvin todennäköisesti
liittyy projektimaisesti toteutettavaan työhön ja
siihen sisältyy projektinjohtoon liittyviä vastuita.
Hyvä laatuja projektijohtamisen osaaminen
tarjoavaa mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa.
Teknologiajohtamisen opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on kyky
eri teknologioiden analysointiin, suunnitteluun ja
kehittämiseen. Opintosuunnan suoritettuaan
opiskelijalla on valmiudet toimia erityisesti tuotekehityshankkeiden, mutta myös toiminnan kehityshankkeiden erilaisissa tehtävissä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen
pohjalta ja sen ohessa. Opintosuunnan erikoistumiselle muodostetaan perusta tuoteteknologian,
tuotekehityksen ja innovaatioprosessin hallinnan,
suorituskyvyn mittaamisen sekä johtamisen tietojärjestelmien opintojaksoilla. Tuotantotalouden
koulutusohjelman muiden opintosuuntien sisällöt
täydentävät hyvin teknologiajohtamisen ydinsisältöjä.
TUTA 141
Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunnan
tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä,
joilla on kyky analysoida tuotannollisia järjestelmiä,
riittävä osaaminen laatia näihin kehittämissuunnitelmia sekä perustaidot johtaa tuotannollista toimintaa. Opiskelijan valitsemat tekniikan opinnot tukevat tuotannon teknisten kysymysten ymmärtämistä
yhdessä organisatoristen näkökulmien kanssa. Opintosuunnan suoritettuaan diplomi-insinöörillä on
valmiudet toimia erityisesti tuotannollisen toiminnan suunnittelu-, kehitysja johtamistehtävissä.
Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen
opetuksen pohjalta ja sen ohessa.
Harjoittelu
Opiskelijavalinta opintosuunnille
Diplomi-insinööri vaiheen opinnoissa suoritetaan
20 opintopistettä tekniikan opintoja.
Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuunnille
vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden
mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen
vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston
katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, noudatetaan seuraava menettelyä:
Sille opintosuunnalle, jolle on liikaa pyrkijöitä,
opiskelijat valitaan paremmuusjärjestyksessä vertailuluvun perusteella, jotka lasketaan seuraavasti.
∑ ((arvosana+2) x opintopistemäärä) / läsnäololukukausien lukumäärä
Vertailulukua laskettaessa otetaan huomioon
ne opintojaksot, jotka sisältyvät ko. opiskelijan
tutkintovaatimuksiin. Perustelluista syistä voidaan
em. kriteeristä poiketa. Osasto vahvistaa jaon
opintosuuntiin. Opiskelijan, joka suuntautuu
muun kuin varsinaisen opintojen aloittamisvuoden määräävän vuosikurssin mukaan, hyväksymisestä opintosuuntaan päättää osastoneuvosto.
7.4.7.
Ylempään perustutkintoon sisältyy 3 opintopisteen laajuisesti harjoittelua. Harjoittelun päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista
opiskelua. Suositeltavaa on, että harjoittelu tapahtuisi teollisuusympäristössä ja osa harjoittelusta suoritettaisiin ulkomailla. Harjoittelusta
laaditaan kirjallinen raportti ja esitetään työtodistus.
Tekniikan opinnot
Erikoismoduuli eli valinnaiset opinnot
Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään
10 opintopisteettä vapaasti valittavia opintoja.
Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopintotasoisia. Erikoismoduuliin voi sisällyttää kielten opintoja kappaleessa 7.4.2 määritellyn rajauksen mukaisesti.
Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään
diplomi-insinöörin tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on syytä ottaa tämä huomioon
suunnitellessaan eri moduulien ja vapaasti valittavien opintojen sisältöjä.
Diplomityö
Diplomityössä perehdytään perusteellisesti yhteen tai useampaan tuotantotalouden osaalueeseen. Diplomityö kestää 6 - 8 kuukautta ja
se tehdään yleensä teollisuuteen. Diplomityön
aihe voi painottua myös tekniikkaan.
DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville opiskelijoille
Kaikille opintosuunnille pakollinen moduuli
555320S
555321S
555340S
Laajuus
op
5
3
4
Riskien hallinta
TUTA 142
Periodi
Vsk
1-3
1-3
1-3
4
4
4
555360S
555342S
555363S
555380S
555311S
Operaatiotutkimus 9
Työ- ja tuoteluovuus 1
Laatujohtaminen
DI-vaiheen asiantuntevuutta syventävä
pakollinen harjoittelu
5
5
5
5
3
4-6
4-6
1-2
5-6
1-3
4
4
4
4
5
Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinnan ja johtamisen opintosuunta
Syventävä moduuli
Laajuus vähintään 30 op. Pakollisina opintojaksoina seuraavat:
Laajuus
op
555361S
3,5
555362S
5
555366S
Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät
3
721614A Työoikeus
6
555364S
Ergonomia
5
555367S
Työtieteen erikoistyö
6
Valinnaiset (väh. 3 op):
555365S
555322S
555385S
555386S
555387S
555388S
813352A
Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät
Projektijohtamisen seminaari
Käytettävyystestaus
Ergonomian ajankohtaiskurssi
Periodi
Vsk
5-6
3-5
2-3
C
1-3
2-5
4
4
4
4
5
5
Laajuus
op
3-6
3
5
5
5
5
4
3-6
Periodi
Vsk
5-6
4-6
1-3
1-3
1-6
1-6
C
4
4
5
5
5
5
4
Laajuus
op
5
5
3
3
3
Periodi
Vsk
1-3
1-3
4-6
1-3
4-6
4
4
4
4
4
Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunta
Syventävä moduuli
Laajuus vähintään 30 op.
555382S
555381S
555322S
555323S
555324S
Projektiliiketoiminta
Projektijohtajuus
Ostamisen hallinta
9
Valitaan opintosuunnan mukaan: KTHJ-opintosuunnassa Työ- ja tuoteluovuus, muissa Operaatiotutkimus.
TUTA 143
555385S
555386S
555387S
555388S
555345S
Projektijohtamisen seminaari
5
5
5
5
6
1-3
1-3
1-6
1-6
1-3
5
5
5
5
5
Periodi
Vsk
Tuotetiedonhallinta
Projektijohtajuus
Teknologiajohtamisen seminaari
Laajuus
op
3
3
4
3
5
6
5
5
4-6
1-3
4-6
4-6
1-3
1-3
1-3
1-3
4
4
4
4
4
5
5
5
5
1-6
5
Teknologiajohtamisen opintosuunta
Syventävä moduuli
555341S
555343S
555344S
555324S
555381S
555345S
555346S
555347S
tai
555348S
Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunta
Syventävä moduuli
555322S
555323S
555324S
555325S
555341S
555381S
555346S
555326S
tai
555327S
Periodi
Vsk
Ostamisen hallinta
Projektijohtajuus
Laajuus
op
3
3
3
3
3
5
5
5
4-6
1-3
4-6
4-6
4-6
1-3
1-3
1-6
4
4
4
4
4
4
5
5
Tuotannon johtamisen seminaari
5
1-3
5
Di-vaiheen täydentävät moduulit sisältävät tekniikan opintoja. Ne täydentävät tekniikan kandidaatin
vaiheessa aloitettuja tekniikan opintoja. DI-vaiheen tekniikan opintojen laajuus on 20 op.
Konetekniikan opinnot
Konetekniikkaa opiskellut kandidaatti valitsee vähintään 20 opintopistettä koneensuunnittelun tai
tuotantotekniikan täydentävästä moduulista. Mikäli opiskelija haluaa erikoistua johonkin muuhun
TUTA 144
konetekniikan opintosuuntaan, tulee DI-vaiheen opinnot suunnitella henkilökohtaisena opintosuunnitelmana.
Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä Koneosaston rakentamistekniikan opiskelijoiden koulutusohjelman DIvaiheen opinnoista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja sekä
soveltuvin osin Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston vesitekniikan laboratorion kursseja.
Koneensuunnittelu 20 op
Pakollisena joko
464057S
tai
464074S
Periodi
Vsk
Koneensuunnittelu III
Laajuus
op
7
4-5
4
Paperiteollisuuden koneet
7
2-5
4
Laajuus
op
3,5
6
3,5
3
5
3,5
Periodi
Vsk
2-3
4-6
1-2
3
2-3
2-3
4
4
4
4
4
4
Laajuus
op
5
Periodi
Vsk
Laajuus
op
4,0
5,0
3,5
3,5
3,5
3,5
Periodi
Vsk
1
3-4
2, 3
4-5
3-4
6
4
4
4
4
4
4
Seuraavista kursseista valitaan vähintään 13 op
462035A
461019S
462040A
465062S
462022A
461036S
Mekanismioppi
Tribologia
Koneautomaatio II
Tuotantotekniikka 20 op
Pakollisena opintojaksona
463055A
Tuotantotekniikka II (luennot)
Seuraavista valitaan vähintään 15 op:
463059S
463064S
463065A
463067A
463068S
465095A
Lasertyöstö
Metallien muovaus
Rakentamistekniikan opinnot
Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä rakennesuunnittelun tai rakentamisteknologian opintoja. Opinnot voivat sisältää
myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja tai soveltuvia opintoja prosessija ympäristötekniikan kurssitarjonnasta.
TUTA 145
Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan opinnot
Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan prosessitekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään
20 opintopistettä jostakin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista. Opinnot
voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja.
Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan automaatiotekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä automaatiotekniikan opintosuunnan moduuleista. Opinnot voivat sisältää
myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja.
Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan ympäristötekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee DIvaiheen tekniikan opinnoikseen Bioprosessitekniikan tai Vesi- ja geoympäristötekniikan.
488301A
488302A
488303S
477506S
Biotekniikan perusteet
Bioreaktoritekniikka
Bioteknisten prosessien mallit ja säätö
Yhteensä
Laajuus
op
5,0
5,0
6,0
5,0
21,0
Periodi
Vsk
4-6
4-5
1
1
4
4
Periodi
Vsk
1-2
6
2-3
6
5-6
1-2
3-4
3
3
5
Opiskelija valitsee vähintään 20 op seuraavista opintojaksoista.
Laajuus
op
488106A Geoympäristötekniikan peruskurssi
5,0
488104A Teollisuuden ja yhdysk. jätehuolto
5,0
488103A Ympäristövaikutusten arviointi
5,0
488105A Vesihuollon verkostot
5,0
488107A Hydrologiset prosessit
6,0
488108S
Pohjavesitekniikka
5,0
488115S
5,0
20,0
Sähkö- ja tietotekniikan opinnot
Sähkö- tai tietotekniikkaa opiskellut kandidaatti valitsee 20 opintopistettä sähkötekniikan/tietotekniikan koulutusohjelman opintosuuntien täydentävistä tai syventävistä moduuleista. Opiskelija vastaa siitä, että hänellä on riittävät esitiedot valitsemilleen kursseille.
7.4.8.
Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde
Jatko-opintoihin valmistavan syventymiskohteen tavoitteena on tarjota tuotantotalouden perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuus suorittaa haastavia jatko-opintokelpoisia tieteellisiä yleisopintoja yhdessä
osaston jatko-opiskelijoiden kanssa. Syventymiskohteen suoritettuaan opiskelija osaa toimia tieteellisessä tutkimustyössä eri rooleissa ja hän pystyy hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yritystoimintaan
liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Syventymiskohteen perusopiskelijat valitaan opintomenestyksen ja opintoja puoltavan professorin
lausunnon perusteella. Jatko-opiskelijat voivat suorittaa syventymiskohteen opintoja osana metodi- tai
pääaineopintoja.
TUTA 146
Syventymiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet tehdä myös tieteellisesti
korkeatasoinen diplomityö ja jatkaa väitöskirjaan tähtäävää tutkimustoimintaa. Niille opiskelijoille,
jotka eivät perustutkinnon jälkeen jatka väitöskirjaan tähtääviä opintoja, syventymiskohde antaa hyvät
valmiudet omassa tehtävässä hyödyntää tuotantotalouden osastolla tehtävää tutkimusta.
Syventymiskohteen opintoja voi sisällyttää jatko- tai perustutkintoon siltä osin, kuin se tutkinnon
kannalta on mahdollista. Opiskelijan on hyvä huomioida, että perustutkintoon sisällytettyjä opintojatkoja ei voi sisällyttää enää jatko-opintoihin.
Perusmoduuli
Perusmoduulin suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet opinnäytetyöhön johtavan tutkimuksen
tekemiseen, ja hän ymmärtää miten opinnäytetyö ja siihen liittyvä tutkimus liittyy osaston muuhun
tutkimustoimintaan.
Laajuus Periodi Vsk
op
555349S
Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 1 5,0
4-6
3
555328S
Tuotantotalouden tutkimusseminaari 1
5,0
1-6
4
Yhteensä
10,0
Syventävä moduuli
Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee tieteellisen tutkimustyön tehtävät ja osaa toimia
tutkimusryhmässä eri rooleissa. Opiskelija pystyy ohjaamaan ja hyödyntämään tieteellistä tutkimusta
yrityksissä ja muissa organisaatioissa esiin nousevien ongelmien ratkaisemisessa ja toiminnan kehittämisessä.
555350S
555329S
555351S
555352S
10
Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 2
Tuotantotalouden tutkimusseminaari 2
Tieteellinen kirjoittaminen ja julkaiseminen
Research Design 10
Yhteensä
Laajuus
op
5,0
5,0
5,0
5,0
20,0
Periodi
Vsk
4-6
1-6
4-6
1-3
4
5
5
5
Opintojakso voidaan korvata tiedekunnan kurssilla How to get a PhD.
TUTA 147
8. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö
tusohjelma on tiedekunnan ja yliopiston eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä
tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus,
joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä
asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen
ja sen kehittämiseen.
Koulutusohjelma voi sisältää opintosuuntia
silloin, kun sen perustana olevalla tehtäväalueella
on riittävän laajoja osa-alueita.
Kokonaan uusi koulutusohjelma voidaan esittää perustettavaksi, jos tietyllä teknillistieteellisellä tehtäväalueella on niin suuri ja pitkäaikainen yhteiskunnallinen koulutustarve, ettei
jo olemassa oleva koulutusohjelma tai opintosuunta riitä vastaamaan koulutustarvetta.
Koulutusohjelma koostuu alempaan perustutkintoon kuuluvista opinnoista, joista myöhemmin käytetään nimeä kandidaattiohjelma ja
ylempään perustutkintoon kuuluvista opinnoista,
joista myöhemmin käytetään nimeä diplomiinsinööriohjelma ja arkkitehtiohjelma.
1 LUKU
Yleistä
1§
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta,
antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin opetusta sekä muutoinkin edistää teknillistieteellistä kehitystä.
Koulutus jakaantuu perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen.
2§
Tiedekunnassa voidaan alempana perustutkintona (alempi korkeakoulututkinto) suorittaa
tekniikan kandidaatin tutkinto ja ylempinä perustutkintoina (ylemmät korkeakoulututkinnot)
diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto sekä
jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan
tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto siten kuin
24 heinäkuuta 2009 annetussa yliopistolaissa
(558/2009) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja yliopistojen tutkinnoista 19 päivänä
elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) siihen tehtyine muutoksineen,
jäljempänä tutkintoasetus, sekä tässä tutkintosäännössä on säädetty ja määrätty.
Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa vastaavasti
diplomi-insinöörin, arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin
arvoon.
Tiedekunnassa voidaan myös suorittaa tutkintoihin kuulumattomia erillisiä opintoja.
4§
Koulutusohjelman yleiset suunnitteluperiaatteet
Koulutusohjelmia suunniteltaessa ja järjestettäessä noudatetaan seuraavia koulutuksellisia
periaatteita:
1) koulutuksen perustaksi otetaan ammatillisen tehtäväalueen kannalta keskeiset ongelmat,
joita pyritään lähestymään samanaikaisesti useiden tieteenalojen näkökulmasta samalla edistäen
opiskelijan monipuolista kehittymistä ja osaamisen karttumista;
2) koulutuksen tulee perustua osaamislähtöiseen opetussuunnitelmaan, joka antaa systemaattista tietoa tieteenaloista;
3) koulutuksen tulee painottaa yleisiä teoreettisia ja metodologisia valmiuksia, kykyä hallita
kokonaisuuksia, kykyä luoda uutta tietoa ja ratkaista ongelmia; ja
2 LUKU
Koulutusohjelmaa koskevia yleisiä määräyksiä
3§
Koulutusohjelma
Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään koulutusohjelmina. Koulu148
4) opetus ja opiskelu suunnitellaan tiedekunnassa tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen
liittyväksi.
1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä
(op).
Harjoittelu kuitenkin muutetaan opintopisteiksi siten, että kaksi kuukautta harjoittelua
vastaa kolmea opintopistettä.
5§
Koulutusohjelman opetussuunnitelma
7§
Tutkintojen yleisrakenne
Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta
pyritään muodostamaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä osoittamaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-, opintokokonaisuus
sekä
opintojaksokohtaiset
osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen
huomioon myös valmistuneiden sijoittuminen
työmarkkinoille.
Opetussuunnitelmassa määrätään kunkin
opintojakson nimi, osaamistavoitteet, laajuus,
ajoitus, sisältö, toteutustavat, yhteydet muihin
opintojaksoihin, oppimateriaali, vastuuhenkilö,
mahdolliset lisätiedot ja opetuskieli sekä opintojakson tuottamisesta vastaava yksikkö tai vastaavat yksiköt. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös muussa tiedekunnassa,
korkeakoulussa
ja
ammatillisissa
oppilaitoksissa suoritettavia opintoja. Opetussuunnitelma voidaan hyväksyä myös useammaksi
lukuvuodeksi.
Tiedekuntaneuvosto hyväksyy seuraavan lukuvuoden/lukuvuosien
opetussuunnitelmien
rakenteet ja yleiset osat mukaan lukien opintojaksojen nimet ja laajuudet sekä opetussuunnitelmien talousvaikutukset maaliskuun loppuun
mennessä. Osasto hyväksyy opetussuunnitelmien
opintojaksokohtaiset osat huhtikuun loppuun
mennessä.
Opiskelija on suorittanut tutkinnon, kun hän
on suorittanut vahvistetun opetussuunnitelmansa
edellyttämät tietyn koulutusohjelman mukaisesti
määräytyvät opintojaksot.
Opetussuunnitelman opinnot ja niihin kuuluvan opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintojakson on oltava vähintään 1
opintopisteen laajuinen. Opintojakso pyritään
suunnittelemaan siten, että sen laajuutta ilmaiseva pistemäärä voidaan ilmoittaa kokonaislukuna.
Opintojaksot ryhmitellään moduuleiksi. Moduuliin kuuluvat opinnot voivat olla pakollisia tai
valinnaisia.
Tutkintojen ja moduulien muodostamisperusteista määrätään tarkemmin tiedekunnan erillispäätöksissä ja kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.
8§
Kielitaito
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla
tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman
alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen
taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen
seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä
toimimisen.
Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä
muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka
on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on
alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava
saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2
kohdassa edellytetyn kielitaidon.
Dekaani päättää tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta.
6§
Opintojen mitoitus
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän
työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden
opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava
3 LUKU
149
Alempi perustutkinto
3) yksi tai kaksi opintosuunnalle valmistavaa
moduulia (1 x 40 tai 2 x 20 op), jotka voivat
muodostaa myös yhden 40 op:n kokonaisuuden
4) valinnaiset opinnot (10 op), joiden sisällöstä kukin koulutusohjelma määrää itse; sekä
5) kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op).
Koulutusohjelmakohtaisesta tutkintorakenteesta sekä moduulien sisältämien opintojaksojen
valitsemisesta annetaan tarkemmat ohjeet koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.
9§
Alemman perustutkinnon tavoitteet
Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:
1) tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen
seuraamiseen;
2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn
edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;
3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan
vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä;
5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen
ryhmätyöskentelyyn;
6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa
työelämässä;
7) tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä
8) työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot.
Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen
tai taiteelliseen toimintaan ja alan käytäntöihin.
12 §
Alemman perustutkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava
edellä 11 §:ssä tarkoitetut opinnot.
Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut
tavoitteet sekä 8 §:ssä tarkoitetun kielitaidon.
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka
osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja
suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, osasto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
13 §
Kandidaatintyö
10 §
Alemman perustutkinnon laajuus
Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva
opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä
myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä
edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa
oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan
oma osuus työhön.
Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen
ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä
perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin.
Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun
työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu
hyväksytysti.
Kandidaatintyöstä kirjoitettavassa kypsyysnäytteessä opiskelijan on osoitettava perehtynei-
Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on
järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa
tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa
lukuvuodessa.
11 §
Alemman perustutkinnon rakenne
Alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
1) matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita
perusja aineopintoja sekä näihin mahdollisesti
liittyviä taideopintoja sisältävä moduuli (100 op);
2) täydentävä moduuli (20 op), joka voi koostua myös koulutusohjelmakohtaisista perusja
aineopinnoista
150
syyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin
kielen taitoa.
Kandidaatintyö arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty.
3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat
käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa
asiantuntijana ja kehittäjänä;
5) hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä
6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.
Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.
14 §
Kielitaidon osoittaminen
Edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen
kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta,
osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla
opiskelija on saanut koulusivistyksensä.
Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan perusteella vaadittava toisen kielen tyydyttävä
suullinen ja kirjallinen taito, joka on tarpeen
oman alan kannalta, osoitetaan suorittamalla
yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten
järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset
opinnot ruotsin tai suomen kielessä.
17 §
Ylemmän perustutkinnon laajuus
Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on
järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa
tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa
lukuvuodessa.
15 §
18 §
Ylemmän perustutkinnon rakenne
Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa
painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.
Opiskelijalta 1 momentissa edellytetty kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston tätä
tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot
yhdessä vieraassa kielessä.
Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
1) opintosuunnan moduuli (30/40 op), joka
sisältää opintosuunnan aine- ja syventäviä opintoja
2) kaksi täydentävää moduulia (a 20/30 op)
tai täydentävä moduuli (20/30 op) ja opintosuunnan syventävä moduuli (20/30 op)
3) erikoismoduuli (10/0 op), joka voidaan
toteuttaa myös em. syventävän tai täydentävän
moduulin laajennuksena silloin kun moduuli olisi
muutoin 20 opintopisteen suuruinen; sekä
4) diplomityö (30 op)
Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto
voidaan suunnitella siten, että se koostuu neljästä
30 opintopisteen laajuisesta moduulista. Moduulit tulee suunnitella siten, että tutkinto sisältää
vähintään 60 opintopistettä syventäviä opintoja.
Koulutusohjelmakohtaisesta tutkintorakenteesta sekä moduulien sisältämien opintojaksojen
valitsemisesta annetaan tarkemmat ohjeet koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.
4 LUKU
Ylempi perustutkinto
16 §
Ylemmän perustutkinnon tavoitteet
Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:
1) tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten
menetelmien soveltamiseen tai edellytykset
itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä
valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen;
19 §
Ylemmän perustutkinnon suorittaminen
151
teessä, hänen ei tarvitse edellä 19 §:n 3 momentissa jo mainitun mukaisesti osoittaa sitä enää
ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä.
Tutkintosäännön 8 §:n 1 momentin 1 kohdan
perusteella vaadittava toisen kielen tyydyttävä
suullinen ja kirjallinen taito, joka on tarpeen
oman alan kannalta, osoitetaan niin kuin siitä on
edellä 14 §:n 2 momentissa määrätty. Mikäli
opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan
tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä
yhteydessä.
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava
edellä 18 §:ssä tarkoitetut opinnot.
Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut
tavoitteet sekä 8 §:ssä tarkoitetun kielitaidon.
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka
osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja
suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai
ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa
ylempää perustutkintoa varten annettavassa
kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta
alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, osasto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
22 §
Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa
painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.
Opiskelijalta 1 momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan niin kuin siitä on edellä
15 §:n momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on
osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin
tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä
yhteydessä.
20 §
Diplomityö
Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva
tutkimustyön luonteinen opintojakso, jonka
laajuus on 30 opintopistettä.
Diplomityö laaditaan opintosuunnan alaan
liittyvästä aiheesta, josta osasto päättää opiskelijan hakemuksesta.
Diplomityö laaditaan pääsääntöisesti suomen
tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä.
Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on
pidettävä nähtävissä osaston osoittamassa paikassa.
Diplomityöhön liittyvistä yksityiskohdista
määrätään osastokohtaisissa diplomityö-ohjeissa.
5 LUKU
Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet perus-,
aine- ja syventäville opinnoille
23 §
Perusopinnot
21 §
Kielitaidon osoittaminen
Suoritettuaan perusopinnot opiskelija:
1) osaa soveltaa korkeakoululaitoksessa tarvittavia opiskelu- ja tutkimusmenetelmiä;
2) osaa suunnitella omia opintojaan ja ajankäyttöään edelliset käytännöt huomioon ottaen;
3) osaa käyttää tekniikan yleisiä matemaattisluonnontieteellisiä teorioita sekä suunnittelun
perusteita ja tutkinnon kannalta keskeisten tieteenalojen metodologisia perusteita oman tieteenalansa perusongelmien ratkaisemissa;
Edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen
kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta,
osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä
kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla
opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli
opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan
kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäyt152
4) tunnistaa vastuunsa yhteiskunnasta ja ympäristöstä sekä ihmisen, luonnon, tuotannon ja
yhteiskunnan vuorovaikutuksesta ja kulttuurin
kehityksestä ammattikuntansa edustajana,
5) ymmärtää tekniikan yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen sekä arkkitehtuurin
koulutusohjelmassa lisäksi taiteen ja arkkitehtuurin yhteiskunnallisen merkityksen.
Perusopinnoissa opetetaan eri tieteenalojen
keskeisiä perusteita. Sen lisäksi perusopintoihin
kuuluu yleistiedollisia opintojaksoja.
ja ammatillisia vaativia ongelmia myös uusissa
toimintaympäristöissä ja tilanteissa käyttäen
alansa erityisosaamista vastaavia menetelmiä ja
tietoja;
2) osaa kriittisesti arvioida alansa keskeisiä
tieteellisiä teorioita tai arkkitehtuurin tehtäväalueelle suuntautuvassa koulutuksessa myös
taiteen teorioita.
3) osaa kehittää ja käyttää kriittisesti oman
alansa tutkimus-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelumenetelmiä;
4) ymmärtää ja osaa tarkastella kriittisesti
oman alan ja eri tieteenalojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä. Opiskelija osaa myös
keskustella niistä eri tieteen alojen ihmisten
kanssa.
5) kykenee johtamaan monimutkaisia ja ennakoimattomia tilanteita tai/ja ihmisiä ja luomaan
uusia strategisia ratkaisuja.
24§
Aineopinnot
Aineopinnot ovat koulutusohjelman keskeinen osa ja niihin sijoittuu koulutusohjelman
keskeinen ammatillinen ja tieteellinen aines.
Aineopinnot suoritettuaan opiskelija:
1) ymmärtää ja osaa arvioida koulutusohjelmansa keskeisiä käsitteitä, teorioita sekä tutkimusmenetelmiä;
2) osaa soveltaa luovasti tieteen- tai taiteenalansa tutkimusmenetelmiä ja –tuloksia monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemisessa;
3) osaa toimia itsenäisesti omalla alallaan asiantuntijan tehtävässä ja/tai yrittäjänä
4) osaa kehittää ja johtaa alansa toimia tai
hankkeita erilaiset työprosessin vaiheet huomioiden (tavoitteiden määrittäminen, työvälineiden
valitseminen, työn suunnittelu, työn toteutus,
ohjaus ja säätely).
5) osaa toimia tiimin jäsenenä ja asiantuntijana
erilaisissa oman alansa tehtävissä ja projekteissa.
Ammatillisen tehtäväalueen käytäntöön voidaan perehdyttää ohjatuilla tutustumiskäynneillä,
opintomatkoilla sekä harjoittelutyöpaikoissa.
6 LUKU
Perustutkintojen opiskelijavalinta
26 §
Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti johonkin
34 §:ssä mainittuun koulutusohjelmaan suorittamaan alempaa (tekniikan kandidaatti) ja ylempää (diplomi-insinööri, arkkitehti) perustutkintoa. Valinnassa noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
Erityistapauksissa soveltuvat aiemmat opinnot
omaava hakija voidaan valita koulutusohjelmaan
suorittamaan suoraan ylempää perustutkintoa.
Tällöin valittavalta voidaan edellyttää enintään
60 opintopisteen täydentäviä opintoja (ns. siltaopintoja). Muutoin valinnassa noudatetaan mitä
siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
27 §
Opiskelijalla on mahdollisuus hakemuksesta
vaihtaa koulutusohjelmaa. Vaihtomahdollisuus ei
kuitenkaan koske vaihtoa diplomi-insinööri koulutuksesta arkkitehtikoulutukseen eikä vaihtoa
arkkitehtikoulutuksesta
diplomiinsinöörikoulutukseen. Koulutusohjelman vaihdon hyväksyy dekaani. Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä.
25 §
Syventävät opinnot
Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittää
opintonsa johonkin asianomaisen ammatillisen
tehtäväalueen kannalta keskeiseen, tieteellisesti
ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen.
Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija:
1) osaa itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa
sekä osaa tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä
153
Koulutusohjelman vaihdon yksityiskohtaiset
perusteet hyväksyy dekaani valintatoimikunnan
esityksestä.
Opetussuunnitelmassa tai muussa määräyksissä määrätään muussa kotimaisessa ja ulkomaisessa
oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisen ja korvaamisen perusteista mikäli
näistä ei ole erikseen säädetty. Kunkin opiskelijan
kohdalla
hyväksilukemis/korvaamispäätöksen tekee tiedekunta, osasto
tai opintojaksosta vastaava opettaja. Hallitus
antaa hyväksilukemisesta yleisohjeet ja tiedekunta niitä tarkentavat ohjeet.
Tiedekunta arvioi muun kuin korkeakoulussa
tai muussa oppilaitoksessa hankitun osaamisen
erikseen järjestetyllä näytöllä tai muulla opintosuorituksella. Muun osaamisen arviointiperusteista päättää tiedekunta, ellei niistä ole opetussuunnitelmassa tai muissa tiedekunnan määräyksissä erikseen määritelty.
28 §
Koulutusohjelmaan kuuluvien opintosuuntien
valinta suoritetaan koulutusohjelmasta vastaavan
osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana.
Osasto vahvistaa valinnan ottaen huomioon
opiskelijoiden tarkoituksenmukaisen jakautumisen eri opintosuuntien välillä. Valinnan hyväksymisen perusteita ovat opintomenestys ja alalla
hankittu kokemus.
Opiskelija voi osaston suostumuksella opintojensa kestäessä hakemuksesta vaihtaa opintosuuntaa.
7 LUKU
Muita perustutkintoja koskevia määräyksiä
31 §
Opintosuoritusten arvostelu
29 §
Harjoittelu
Opintosuoritusten arvostelussa käytetään
numeerista asteikkoa 0-5 kokonaislukuina tai
sanallista arvostelua hyväksytty/hylätty. Jatkoopinnoissa käytetään edellisten lisäksi arvostelua
kiittäen hyväksytty. Hyväksyttyjen suoritusten
numeerista arvostelua vastaavat sanalliset arvosanat ovat; kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä
(3), erittäin tyydyttävä (2) ja tyydyttävä (1).
Hyväksytyistä opintosuorituksista pidetään
opiskelijakohtaista rekisteriä.
Muualla kuin omassa yliopistossa suoritetut
opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Alempaan perustutkintoon sisältyy vähintään
3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin.
Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään
3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa opiskelijan
soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä.
Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään
opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset.
Osasto vastaa harjoittelun valvonnasta.
Tiedekunnassa pyritään ohjattuun harjoitteluun. Harjoittelupaikkoja järjestetään yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa.
32 §
Tutkintotodistus
Tiedekunta vahvistaa todistusten kaavat.
Dekaani antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Voidakseen saada tutkintotodistuksen teknillisestä tiedekunnasta, opiskelijan on suoritettava
tiedekunnassa alempaa korkeakoulututkintoa
varten opintoja vähintään 30 opintopistettä sisältäen opinnäytetyön ja ylempää korkeakoulututkintoa varten vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön, ellei dekaani erityisestä syystä
päätä toisin.
30 §
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen
154
Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa
mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti.
Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää
Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön
opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on
vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa
käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä
oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.
opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois
lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa.
Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään
erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa
koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että
tutkinto on suoritettu oivallisesti.
Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää
Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön
opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa
laskettaessa.
opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä
antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois
lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa.
Opiskelijalla on oikeus opintojensa kestäessä
saada todistus suorittamistaan opinnoista (opintosuoritusote).
kuten esim. koulutusohjelman opetussuunnitelmaan liittyvistä määräyksistä sekä opiskelijavalintaa koskevista yleismääräyksistä.
8 LUKU
Perustutkintoihin johtavat koulutusohjelmat
34 §
Koulutusohjelmat ja maisteriohjelmat
Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin
tutkintoon johtavat informaatioverkostojen,
konetekniikan, prosessitekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmat.
Arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa tekniikan kandidaatin ja arkkitehdin tutkintoon.
Master’s Degree Programme in Environmental Engineering (BEE) ja Master’s Degree Programme in Wireless Communication Engineering (WCE) johtavat diplomi-insinöörin tutkintoon.
35 §
Koulutusohjelmien opintosuunnat
Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun ja
englanninkielinen Architectural Design opintosuunta.
Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa
on informaatioverkostojen tekniikat, informaatioverkostojen palveluliiketoiminta sekä informaatioverkostojärjestelmät opintosuunnat.
Konetekniikan koulutusohjelmassa on auto- ja
työkonetekniikan, koneensuunnittelun, materiaalitekniikan, mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotekniikan
sekä tuotantotalouden opintosuunta.
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on automaatiotekniikan, tuotantoteknologian, tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta sekä englanninkielinen kansainvälinen Sustainable Energy
-opintosuunta.
Sähkötekniikan koulutusohjelmassa on elektroniikan, mikrosysteemitekniikan ja sovelletun
elektroniikan, sulautettujen järjestelmien sekä
tietoliikennetekniikan opintosuunta.
33 §
Yhteistyöhankkeet
Korkeakoulujen välisenä yhteistyönä toteutettavassa koulutuksessa voidaan tiedekunnan erillispäätöksellä käytännöllisistä syistä poiketa yksittäisistä tämän tutkintosäännön määräyksistä
155
Tietotekniikan koulutusohjelmassa on signaalinkäsittelyn, älykkäiden järjestelmien, sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen, tietoverkkojen ja mobiilisovellusten sekä informaatioverkostojen opintosuunta.
Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on
teknologiajohtaminen, tuotannollisen toiminnan
johtaminen, laatuja projektijohtaminen sekä
henkilöstö, ergonomia ja turvallisuus opintosuunnat.
Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa on
vesi- ja geoympäristötekniikan, teollisuuden
ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta sekä
englanninkielinen kansainvälinen Sustainable
Energy -opintosuunta.
Lisäksi arkkitehdillä on riittävät tiedot arkkitehdin ammattialaa sivuavista tieteen, taiteen ja
tekniikan alojen metodiikasta ja käsitteistöstä.
37 §
Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja
diplomi-insinöörejä informaatioverkostoja kehittävän ja hyödyntävän teollisuuden palvelukseen,
tutkimukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin
ja johtamiseen liittyviin tehtäviin, sekä alan tutkimus- ja oppilaitosten että alaa sivuavan julkishallinnon tehtäviin. Koulutuksen pääpaino on
vahvasti teknillis-taloudellinen, syventyen pitkälle verkostoituneiden teknologia- ja liiketoimintaratkaisujen kokonaisymmärtämyksen ja suunnittelun tieto-taidon antamiseen. Erityinen painopisteala on sisältö- ja ICT-teollisuuden
tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja palvelutuotannossa, sekä alan strategisissa toiminnoissa,
jotka vaativat hyvät valmiudet sekä teknologian
että talouden ymmärtämiseen. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja
alan tutkimukseen.
tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee informaatioverkostojen taloustieteen perusteet, omaa
laajat perustiedot keskeisistä tekniikoista, sekä
sisältötekniikoiden, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan alueella kykenee seuraamaan alan
kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös
hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon
tähtääville opinnoille. Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö
omaa syvälliset tiedot informaatioverkostojen
tekniikoista, mukaan lukien arkkitehtuurien ja
järjestelmien suunnittelukriteerit. Koulutusohjelmassa painotetaan taloudellisten mekanismien
ja palvelujen ekosysteemien ja –toiminteiden
ymmärtämystä, jolloin opiskelija kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti alan
tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin
liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opiskelija voi ohjelman puitteissa keskittyä informaatioverkostojen teknologiaan, palveluliiketoimintaan tai – järjestelmien suunnitteluun suuntautuviin opintoihin.
9 LUKU
Koulutusohjelmien ammatilliset ja tieteelliset
tavoitteet
36 §
Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena
on kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on
valmiudet suorittaa arkkitehdin tutkinto. Koulutusohjelman tavoitteena on lisäksi kouluttaa
arkkitehteja toimimaan suunnittelijana julkisen
hallinnon, suunnittelutoimistojen ja rakennustuotannon palveluksessa sekä johto-, hankesuunnittelu-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävissä maankäyttösuunnittelun, uudisrakennusten
ja
korjausrakennushankkeiden,
rakennussuojelun sekä muotoilun piirissä. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta valmistuneen
arkkitehdin osaaminen perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen
tavoitteisiin.
Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan
kandidaatin suorittaneella henkilöllä on perustiedot arkkitehtuurista ja arkkitehtonisesta muodonannosta sekä arkkitehtuurin koulutusohjelmaan sisältyvistä ammattiaineista. Koulutusohjelmassa arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on
syvälliset tiedot arkkitehtuurin alalta, valmius
luovaan työhön arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun eri osa-alueilla, laaja-alainen teoreettisten tietojen perusta, joka antaa valmiuden
hankkia ja muokata tietoja ja arvioida niiden
käyttökelpoisuutta, valmius ratkaista ongelmia
itsenäisesti sekä taito ilmaista ajatuksensa kuvallisesti, suullisesti ja kirjallisesti.
156
38 §
Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena
on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-,
laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitotehtäviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös
valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja
koulutustehtävissä.
Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi hyvät valmiudet diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen ja
diplomi-insinöörin tutkinto vastaavasti hyvät
valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle
erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa
opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Hän
ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin
liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta
tietoa kriittisesti. Hän kykenee ratkaisemaan
vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.
diplomi-insinööri kykenee työskentelemään
itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä
tai yrittäjänä ja kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia
strategisia lähestymistapoja. Hän kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä, arvioimaan yksittäisten
henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä.
Konetekniikan koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan
oppimiseen. Hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle
yleisölle. Hän kykenee vaativaan kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
sekä muiden toimialojen palvelukseen. Koulutusohjelman tarkoituksena on antaa valmiudet
mm. tutkimus-, kehitys-, suunnitteluja käyttötehtäviin. Koulutusohjelman sisältö perustuu
luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien
opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen.
Koulutusohjelman
teollisuusalariippumaton,
ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja
taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin.
Koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut henkilö tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin
ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja
aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan.
Tekniikan kandidaatti tuntee erilaisia prosesseja
myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Koulutusohjelma
perehdyttää myös tekniikan turvallisuuteen ja
ergonomiaan sekä henkilöstöasioihin. Hänellä on
valmiudet toimia prosessitekniikan perustason
suunnitteluja käyttötehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa hyvät edellytykset diplomi-insinöörin tutkintoon tähtääville opinnoille.
Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot erikoistumiskohteeseensa liittyvistä teollisuudessa esiintyvistä
ilmiöistä ja niiden hallinnasta. Hänellä on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja
myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on
perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Diplomi-insinöörillä on valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahva
perusta tieteellisiin jatko-opintoihin.
40 §
Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena
on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden,
alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan
julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotan-
39 §
Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja
diplomi-insinöörejä prosessiteollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten, suunnittelutoimistojen
157
nossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen
tavoitteisiin ja alan tutkimukseen.
laajat perustiedot sähkötekniikasta erityisesti
elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alueilla
sekä kykenee seuraaman alan kehittymistä ja
soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan
kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille.
Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot ja suunnittelutaidot valitsemansa opintosuunnan alalta. Hän omaa
valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa.
42 §
Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja
diplomi-insinöörejä, joilla teknillisen ammattitaidon lisäksi on elinkeinoelämän taloudellisten
tekijöiden tuntemus ja johtamiseen liittyviä valmiuksia. He pystyvät toimimaan teknillisten
tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi-, henkilöstön työympäristökehittämis- ja muissa teknillistaloudellisissa
insinööritehtävissä. Tuotantotaloudesta valmistuneen diplomi-insinöörin osaaminen perustuu
luvussa 5 esitettyihin perus-, aine ja syventävien
opintojen tavoitteisiin.
laajat perustiedot tuotantotaloudesta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan
taitojaan työelämässä. Koulutusohjelma perehdyttää myös yhteen teknillisen ammattitehtävän
keskeiseen osa-alueeseen (Oulun yliopistossa
opetettavat tekniikat tai muu soveltuva tekniikan
ala). Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös
hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon
tähtääville opinnoille.
Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot erikoistumiskohteensa liittyvistä ilmiöistä ja laaja-alaiset valmiudet edistää tuottavuutta, laatua ja hyvinvointia
näihin liittyen. Osaamistaan tuotantotalouden
diplomi-insinööri soveltaa ratkaistessaan innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan
haastaviakin ongelmia kaikilla talouselämän alueilla. Lisäksi valmistuneet omaavat valmiudet
tieteellisiin jatko-opintoihin.
41 §
Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena
on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä teollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelman sisältö perustuu
luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien
opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen.
laajat perustiedot ohjelmisto- ja tietokonetekniikasta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä
ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan
kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille.
Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot ja suunnittelutaidot valitsemansa opintosuunnan alalta. Hän omaa
valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa.
43 §
Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja
diplomi-insinöörejä teollisuuden, tutkimus- ja
oppilaitosten, suunnittelutoimistojen sekä muiden toimialojen palvelukseen. Koulutusohjelman
sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-,
aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja alan
tutkimukseen. Koulutusohjelman tarkoituksena
on antaa opiskelijalle vahva prosessitekninen
tausta, teollisten ja luonnon prosessien ilmiöiden
ja niiden hallinnan tuntemus sekä valmiudet mm.
158
tutkimus-, kehitys-, suunnitteluja käyttötehtäviin.
tutkinnon suorittanut henkilö tuntee tekniikan
yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on
hyvät tiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta
sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista.
Lisäksi tekniikan kandidaatti tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset
lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuusja
ergonomialähtökohdat. Hänellä on valmiudet
toimia prosessija ympäristötekniikan perustason
suunnitteluja käyttötehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille.
Koulutusohjelman suorittanut diplomiinsinööri tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan
vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden
suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen
työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.
Hänellä on valmiudet alan vaativiin suunnittelu-,
tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahva perusta
tieteellisiin jatko-opintoihin.
hyvä perehtyneisyys suunniteltujen pääaineopintojen alalla.
Tiedekunta vahvistaa hakemuksesta jatkoopiskelijan opintosuunnitelman.
45 §
Jatkokoulutuksen tavoitteet
Opinnoissa tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa:
1) syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen
sekä itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa;
sekä
2) hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen perusongelmiin ja
tutkimus- ja suunnittelumenetelmiin.
Opinnoissa tekniikan lisensiaatin tutkintoa
opiskelijan tulee saavuttaa hyvä perehtyneisyys 1
momentissa mainittuihin seikkoihin.
Jatkotutkinnoille asetetut tavoitteet jakaantuvat kolmeen pääryhmään:
a) pääaineopinnoissa tulee saavuttaa syvällinen
perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Pääaineopintoihin sisältyy väitöskirja tai lisensiaatintutkimus.
b) sivuaineopinnoissa saavutetaan pääaineopintojen tutkimusalaan liittyvien muiden
alojen tuntemus.
c) tieteellisissä yleisopinnoissa saavutetaan perehtyneisyys eri tieteiden kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin.
10 LUKU
Tekniikan tohtorin, filosofian tohtorin ja tekniikan lisensiaatin tutkinto
44 §
Jatkokoulutuskelpoisuus
46 §
Tohtorin tutkinnon suorittaminen
Oikeus suorittaa tohtorin tai lisensiaatin tutkinto on henkilöllä, joka on suorittanut teknillistieteellisen ylemmän perustutkinnon taikka joka
on suorittanut vastaavantasoisen kotimaisen tahi
ulkomaisen tutkinnon tai jolla tiedekunta toteaa
muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja
valmiudet.
Jatko-opiskelijaksi pyrkivän on haettava jatkoopiskelupaikkaa joko osastolta tai tiedekunnalta.
Hakemuksesta tulee ilmetä mille tekniikan alalle
pääaineopinnot tulevat suuntautumaan sekä
pyrkijän jatko-opintoedellytyksiä koskevat tiedot. Jatko-opiskelu on pääsääntöisesti suoritettava perustutkintoa vastaavalla tieteenalalla. Jatkoopiskelijaksi pyrkivän on osoitettava omaavansa
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:
1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tiedekunnan määräämällä tavalla;
2) laadittava väitöskirja ja sitä julkisesti puolustettava; sekä
3) suoritettava tiedekunnan määräämät muut
suoritukset, jotka yhdessä väitöskirjan kanssa
osoittavat, että hänellä on 45 §:n 1 momentissa
tarkoitetut tiedot ja valmiudet.
Tohtorin tutkinto koostuu väitöskirjasta ja
erityisistä opintosuorituksista, joista myöhemmin
159
käytetään nimeä erityisopinnot. Näiden opintojen laajuus on 60 opintopistettä.
Mikäli tohtorin tutkintoa varten opiskeleva
on suorittanut tekniikan lisensiaatin tutkinnon
tohtorin tutkintoon nähden soveltuvalla alalla,
hänen ei tarvitse suorittaa edellisessä momentissa
mainittuja 60 opintopisteen laajuisia erityisopintoja. Muiden lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden osalta tiedekunta päättää tapauskohtaisesti
erityisopintojen korvaamisesta aikaisemmilla
opinnoilla.
Pääaineopintojen tulee liittyä johonkin tiedekunnan määrittämään pääaineeseen. Sivuaineopintojen tulee liittyä Oulun yliopiston tai
muun korkeakoulun yhden tai useamman professuurin alaan.
Tohtorin tutkinnon suorittanut on oikeutettu
osallistumaan juhlalliseen promootioon, jonka
toimeenpanosta tiedekunta päättää.
Tekniikan tohtorin arvon tiedekunnassa saanut henkilö on oikeutettu tiedekunnan vahvistamiin arvomerkkeihin.
47 §
Lisensiaatin tutkinnon opintojen laajuus
Tekniikan lisensiaatin tutkinnon opinnot
koostuvat lisensiaatintutkimuksesta ja 60 opintopisteen laajuisista erityisopinnoista.
48 §
Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen
Tutkinnon valvojaksi määrätään pääaineopintoja edustava professori. Väitöskirjatyöllä voi olla
yksi tai useampi ohjaaja. Ohjaajana voi olla professori tai tohtori.
Tohtorin tutkinnon suorittajan on annettava
väitöskirjan käsikirjoitus esitarkastusta varten
asianomaiselle osastolle. Kielen, jolla väitöskirja
julkaistaan, hyväksyy osasto.
Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa.
Väitöstilaisuuteen määrätään yksi tai kaksi
vastaväittäjää sekä kustos, jossa tehtävässä toimii
yleensä väitöskirjatyön ohjaaja.
Väitöstilaisuudessa noudatettavista menettelytavoista määrätään tarkemmin yliopiston asiaa
koskevissa yleisohjeissa.
Sitten kun julkinen tarkastus on toimitettu,
vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin,
yhdessä tai erikseen, on viimeistään neljän viikon
kuluttua annettava tiedekunnalle kirjallinen
lausunto väitöskirjasta ja sen puolustuksesta.
Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti
vastata muistutuksiin tiedekunnan määräämässä
ajassa.
Väitöskirjaa arvosteltaessa ovat hyväksyviä arvosanoja: kiittäen hyväksytty ja hyväksytty.
Henkilö, jonka tekniikan tohtorin tutkinnon
tiedekunta on hyväksynyt, on oikeutettu saamaan
tutkintotodistuksen, josta käyvät ilmi hänen
suorittamansa opinnot, väitöskirjan nimi sekä
arvosana.
Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:
1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tiedekunnan määräämällä tavalla;
2) laadittava lisensiaatintutkimus; ja
3) suoritettava muut tiedekunnan määräämät
opintosuoritukset, jotka yhdessä osoittavat, että
hänellä on 45 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja valmiudet.
Tutkinnon valvojaksi määrätään pääaineopintoja edustava professori. Lisensiaatintutkimuksella voi olla yksi tai useampi ohjaaja. Ohjaajana voi
olla professori tai tohtori.
Pääaineopintojen tulee liittyä johonkin tiedekunnan määrittämään pääaineeseen. Sivuaineopintojen tulee liittyä Oulun yliopiston tai
muun korkeakoulun yhden tai useamman professuurin alaan.
Lisensiaatintutkimuksessa on osoitettava kykyä tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttämiseen sekä kriittistä ja hyvää perehtyneisyyttä työn
aihepiiriin.
Lisensiaatin tutkintoon kuuluvia opintoja arvosteltaessa ovat hyväksyviä arvosanoja: kiittäen
hyväksytty ja hyväksytty.
Henkilö, jonka tekniikan lisensiaatin tutkinnon tiedekunta on hyväksynyt, on oikeutettu
saamaan tutkintotodistuksen, josta käy ilmi hänen suorittamansa opinnot, lisensiaatintutkimuksen nimi sekä arvosana.
160
49 §
Väitöskirja ja lisensiaatintutkimus
53 §
Mikäli tätä tutkintosääntöä joudutaan harkinnanvaraisesti tulkitsemaan, tulee tulkinnasta
noudattaa yleisiä oikeusturvaperiaatteita: oikeudenmukaisuutta, kohtuutta ja oikeellisuutta.
Ennen päätöksiä tulee riittävästi kuulla kaikkia osapuolia ja päätösten tulee perustua hyväksyttyihin normeihin sekä olla julkisia.
Väitöskirjaksi ja lisensiaatintutkimukseksi
voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja
tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja
niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset.
Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos
tekijällä on niissä itsenäinen osuus.
54 §
Teknillistieteellisen perustutkinnon suorittanut voi täydennyskoulutuksenaan osallistua teknillistieteellisten tutkintojen opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen siten kuin tiedekunta
määrää.
Tiedekunta voi järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja.
50 §
Yhteistyöhankkeet
Jatkotutkintoon voi kuulua myös muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.
Korkeakoulujen välisenä yhteistyönä toteutettavassa koulutuksessa voidaan tiedekunnan erillispäätöksellä käytännöllisistä syistä poiketa yksittäisistä tämän tutkintosäännön määräyksistä.
12 LUKU
Siirtymä ja voimaantulomääräykset
55 §
Voimaantulo
51 §
Tarkemmat jatkotutkinto-ohjeet
Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2005.
Yliopistolain uudistuksesta johtuvat toimivaltamuutokset tulevat voimaan 22.2.2010. Opetussuunnitelmia, opetusta ja tutkintoja koskevat
muutokset tulevat voimaan 1.8.2010.
Tarkemmat määräykset annetaan tiedekuntaneuvoston erikseen vahvistamissa jatkotutkintoohjeissa.
11 LUKU
Erityisiä määräyksiä
56 §
Siirtymäsäännökset
52 §
Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa
perustutkinto-opintonsa aloittaneet saavat 31
päivään heinäkuuta 2010 saakka opiskella siinä
järjestyksessä kuin Oulun yliopiston teknillisen
tiedekunnan 25 päivänä maaliskuuta 1996 hyväksymissä pysyväismääräyksissä myöhempine muutoksineen on määrätty.
Edellä 1 momentissa mainitun määräajan
päättymisen jälkeen kaikki opiskelijat siirtyvät
opiskelemaan tämän tutkintosäännön mukaisesti.
Tiedekunta on hyväksynyt tätä siirtymävaihetta
koskevat koulutusohjelmakohtaiset siirtymäsäännöt.
Tiedekunta voi siirtymävaiheessa myöntää
poikkeuksia tämän tutkintosäännön määräyksistä
samoin kuin vahvistaa siirtymäkautta varten
muitakin määräyksiä.
Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta.
Tämä säännös koskee 1.8.1996 jälkeen opintonsa
aloittaneita. Osastot esittävät opintosuoritusten
vanhenemista koskevat periaatteet ja yksityiskohdat opetussuunnitelmissa tiedekuntaneuvoston vahvistettavaksi.
Tutkintojen, koulutusohjelmien ja opintojaksojen suunnittelu ja järjestäminen sekä jatkuva
kehittäminen tapahtuvat yliopiston eri yksiköiden sekä oppiaineiden ja tutkimusalojen kiinteänä yhteistyönä.
Koulutusohjelmien suunnittelemisesta ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa tiedekunta yhdessä
koulutusohjelmista vastaavien osastojen kanssa.
161
9. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa
Arkkitehtikilta
Koneinsinöörikilta ry
Oulun Arkkitehtikilta ry on arkkitehtuurin opiskelijoiden v. 1959 perustama järjestö, joka ajaa
jäsentensä etuja niin opiskelussa kuin vapaaaikanakin. Toiminnan edellytyksenä on mahdollisimman monen arkkitehtiopiskelijan osallistuminen kiltansa toimintaan.
Kilta pyrkii vaikuttamaan koulutuksen epäkohtiin. Se järjestää osastoiltapäiviä, joissa opettajat ja opiskelijat yhdessä käsittelevät ajankohtaisia asioita. Kilta järjestää vuosittain Barbaariset
Bakkanaalit sekä perinteikkään pikkujoulun.
Lisäksi toimintaan kuuluvat arkkitehtuuria käsittelevät näyttelyt, luentoja keskustelutilaisuudet, retket, ulkomaan exkursio sekä osallistuminen muiden järjestöjen tapahtumiin. Vappuna
julkaisemme vappulehti Ööpisen ja touhuamme
teekkarihengessä muun tupsukansan mukana.
Ympäristöpoliittisen toiminnan korostamista
pidetään tärkeänä jo opiskelualankin perusteella.
Killan tavoitteena on herättää keskustelua muun
muassa Oulun kaupungin suunnittelusta ja hakea
kiltalaisille sopivaa toimintaa opiskelukaupunkimme rakennetun ympäristön parantamiseksi
esimerkiksi tukemalla rakennusten ja alueiden
säilyttämistä yhteistyössä eri kulttuurijärjestöjen
kanssa.
Koko kaupungin tuntema kiltatalomme valmistui talkoovoimin Pikisaareen vuonna 1994.
Talon hyvinvointi on kiltalaisten käsissä edelleen.
Vuonna 2006 saatiin valmiiksi sisätilojen remontti ja talo on nyt entistä ehompi. Killan jäsenyyden luontaisetuna ovat viikoittaiset saunaillat
kiltatalolla. Kiltatalon vuokraaminen ulkopuolisille on killan talouden perusta.
Killan ylin päättävä elin on yleiskokous, joka
on avoin killan kaikille jäsenille. Vuosittain valitaan hallitus, joka toimeenpanee päätökset. Varsinainen killan toiminta syntyy kuitenkin kaikkien arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden osallistumisesta.
Lisätietoja killan uusilta www-sivuilta osoitteesta: www.oulunarkkitehtikilta.net
Oulun yliopiston Koneinsinöörikilta ry on yksi
yliopistomme toimivimmista killoista. Tähän
emme pääsisi ilman aktiivista ja innokasta jäsenistöämme. Tavoitteinamme on edistää jäsentemme
opiskeluasioita, ylläpitää yhteyksiä työelämään,
yhteiskuntaan ja muihin opiskelijajärjestöihin.
Merkittävänä osuutena on myös parantaa jäsentemme viihtyvyyttä järjestämällä erilaista yhteistoimintaa ja vapaa-ajan harrastuksia.
Jokainen konetekniikan opiskelija voi liittyä
jäseneksemme ja näin päästä vaikuttamaan kiltamme toimintaan. Killan näkyvimpänä osana on
ollut laskiaisen järjestäminen, mutta olemme
osallistuneet hyvin aktiivisesti myös muuhun
opiskelijatoimintaan ja tukeneet jäsentemme
osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäinen, ja yksi fukseille merkittävimmistä tilaisuuksista on fuksi-info, johon kaikki uudet konetekniikan opiskelijat kutsutaan. Tilaisuudessa kiltamme toimintaa ovat esittelemässä kiltamme
aktiivit ja siellä on mukana myös muutama yhteistyökumppani, jotka sen lisäksi, että kertovat
itsestään, tukevat iltamme viihdepuolta ja saunomista. Syksyllä fukseille järjestetään myös
excursio johonkin lähialueen teollisuusyritykseen.
Kiltamme aktiiveja on monessa mukana ja hyvin paljon tapahtumia järjestetään yhteistyössä
muiden opiskelijoiden, varsinkin toisten teekkarien kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille
yksi merkittävä taho on Oulun teekkariyhdistyksen (OTY) fuksijaos, joka järjestää fukseille
kaiken näköistä mukavaa toimintaa, joista ensimmäisenä vastaan tulevat fuksipassi ja fuksisuunnistus. Fuksijaoksen tarkoituksena onkin
ohjata ja kasvattaa fuksit ansaitsemaan teekkarin
arvonimen ja lakin. Kiltamme on myös hyvin
aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa ja sitä
kautta vaikuttamassa meidän opiskelijoiden oloihin. Killallamme on pitkät ja vahvat perinteet
vaikuttamisesta, joten jos sitä mielit, meillä on
siihen mahdollisuus.
162
Kiltamme piirissä harrastetaan ja puuhastellaan. Omistamme muutaman ajoneuvon, joiden
parissa on kaikennäköistä tekemistä. Tunnetuin
ajoneuvoistamme on Ykä, joka on paloauto vuosimallia -28. Ykä on merkittävä osa Oulun opiskelijoiden vappukulkueen perinnettä. Myös
kiltahuoneestamme on tullut aktiivisen jäsenistömme askarruksen kohde, olemme itse rakentaneet suurimman osan kalustosta ja vaikka se
kuinka tuntuisi valmiilta, aina joku keksii jotain
uutta. Muut teekkarit eivät ole enää pitkään aikaan
väittäneet jotain toista kiltahuonetta tyylikkäämmäksi tai paremmaksi. Monet kiltalaiset harrastavat myös erilaisia liikuntamuotoja ja ovat joukkueillaan olleet mukana yliopiston eri sarjoissa.
Yhteyksiämme muihin koneteekkareihin hoidetaan vuosittain Koneteekkarien neuvottelupäivillä (KTN) ja Wallan miehissä. Nämä tilaisuudet
kiertävät vuorotellen Oulussa, Otaniemessä,
Lappeenrannassa ja Tampereella. Yhteistyömme
tuloksina on syntynyt mm. valtakunnallinen
koneteekkarien Jakopää lehti, jonka ensimmäinen numero toimitettiin täällä Oulussa.
Lisätietoja löytää killan www-sivuilta osoitteesta http://konekilta.oulu.fi/
Ensimmäisen vuoden opiskelijat, fuksit, saavat erikoiskohtelua, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta killan kaltaiseen instituutioon,
opettaa teekkarihengen sisältöä ja merkitystä.
Tämä siksi, että fuksit ensimmäisenä wappunaan
saisivat teekkarin arvon ja lakin sekä aktivoisi ja
valmistaisi tulevaisuudessa jatkamaan killan kunniakasta taivalta. Tähän kaikkeen on aikojen
kuluessa kehittynyt killan esittelytilaisuuksia,
saunailtoja sekä tietysti oman killan teekkarihaalarin hankinta. Keväisin fuksit saavat tutustua
teekkarikulttuuriin killan järjestämien fuksisitsien merkeissä.
Prosessikilta on laajalti tunnettu maamme sisä- ja ulkopuolellakin paitsi osaavista ja hauskanpidon taitavista teekkareistaan niin myös loisteliaasta kiltalehdestään Porlesta ja Oulun virallisen
MallasAppron järjestämisestä. Wapun odotetuimpia tapahtumia ovat prosessikillan järjestämät Kirkkovenesoudut ja Jälkisoudut. Prosessikilta ei pelkästään puhu, vaan tekee, koska pystyy.
Prosessikillan henkisen elämän ja operatiivisen toiminnan ehdoton hermokeskus on oma
tyylikäs ja siisti kiltahuone yliopistolla, prosessija ympäristötekniikan osaston tuntumassa. Kätevimmin lisätietoa ja helpon tilaisuuden liittyä
nauttimaan prosessikillan toiminnasta saa tulemalla kiltahuoneelle ja esittelemällä reippaasti
itsensä vanhoille konkareille. Urheilu on lähellä
prosessiteekkarin sydäntä, joten kilta osallistuu
kaikkiin palloilusarjoihin ja järjestää omiakin
urheilurientoja.
Tietoja killan toiminnasta ja tempauksista saa killan kotisivuilta osoitteesta
www.prosessikilta.fi, killan ilmoitustaululta
ja aina ajankohtaisesta Porlesta. Liittymällä killan
sähköpostilistalle pysyy parhaiten ajan tasalla.
Kyseiseen osoitteeseen voi kuka tahansa lähettää
tärkeitä viestejään. Listalle pääsee ottamalla
yhteyttä killan hallituksen jäseniin. Killan hallituksen kokoonpano on nähtävissä killan nettisivuilta ja ilmoitustaululta. Hallituksen tavoittaa
parhaiten, lähes reaaliajassa, sähköpostilla osoitteesta hallitus@prosessikilta.fi. Kiltalaisiin saa
helposti yhteyttä myös IRCin kautta kanavalla
#prose.
Prosessikilta ry
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessitekniikan opiskelijoiden oma ainejärjestö, prosessikilta, on perinteikäs teekkarihenkinen yhteisö. Prosessikilta on perustettu vuonna 1961
teollisuusinsinöörikillan nimellä ja on maineikkaasti kantanut Mustaa Nuolta, ”kaikki virtaa” nimistä logoa alusta lähtien. Musta Nuoli on
kaikkien prosessiteekkareiden mieliä kohottavana
yhtenäisyyden symbolina sekä sananvaltaisena
vaikutuselimenä kaikkialla yliopiston ja yritysmaailman foorumeissa.
Prosessikiltaan voivat liittyä kaikki Oulun yliopistossa prosessitekniikan osastolla opiskelevat
teekkarit ja fuksit. Killan toiminnasta riittää
varmasti kaikille halukkaille niin paljon tekemistä
ja virikkeitä kuin vain kukin haluaa ottaa. Virkeän opiskelijayhteisön hamaan tulevaisuuteen
jatkuvasta toiminnasta vastaa perinteitä kunnioittava, osaava ja idearikas killan hallitus. Hallitus
valitaan vaalikokouksella syksyisin, jolloin jokaisella paikalla olevalla kiltalaisella on äänioikeus
hallituksen kuhunkin virkaan valittavaan henkilöön.
163
Ympäristörakentajakilta ry
Rakentajakillasta ja onpa sillä aikoinaan tehty
myös Suomen ennätys. Saunaan pääsee tutustumaan myös löylyn merkeissä, vaikkapa heti fuksiinfossa.
Kilta toivottaa tervetulleeksi kaikki ympäristötekniikasta kiinnostuneet opiskelijat – ja pyörii
kiltahuoneella ajoittain muitakin tieteenharjoittajia. Lisää taustatietoa ja toimintaa löytyy osoitteesta: www.ymparistorakentajakilta.net !
Ympäristötekniikan opiskelijat jyräävät maailmaa
kohti huomista jo 50 vuoden kokemuksella.
Virkeä vanhus ei eläköidy ikinä - ja sen huomaa!
Ymppiläiset ovat aktiivisia niin opintojen kuin
teekkarikulttuurin parissa. Lukuvuoden mittaan
fukseille siis tulevat tutuiksi laskupiirit ja labrat
sekä erilaiset Ympin yhteistyössä järjestämät
bileet (mm. Akateemiset Alkajaiset ja ValeWappu), muiden tapahtumien lisäksi. Aikaisemmin
Rakentajakiltana toiminut yhteisö vaalii edelleen
vuonna 2004 lakkautetun Rakennusosaston
muistoa mm. koulutussuuntautumisen muodossa
ja pitämällä yhteyttä Rakennusinsinööri Liittoon.
Killan logoakaan ei ollut syytä muuttaa nimenvaihdoksen myötä - ja se on siis sillan liukulaakeri.
Ympäristörakentajat erottuvat edukseen
muusta massasta myös upeiden haalariensa ansiosta. Nämä sini-puna-keltaiset asut ovat ainoat
Suomessa (ja luultavasti myös ulkomailla) ja ne
edustavat edelleen mahtavaa Raksakillan perintöä. Haalareiden kanssa onkin paljon mukavampaa lähteä menoon mukaan, ja niitähän voi kokeilla vaikkapa fuxicursiolla. Muita Oulun rajojen ulkopuolelle suuntautuvia killan retkiä ovat
Kotimaan Pitkä sekä joka toinen vuosi järjestettävä ulkomaan excursio – matkakohteet vaihtelevat vuosittain.
Ympäristörakentajakilta julkaisee myös omaa
lehteään - nimeltään Nakertaja - neljä kertaa
vuodessa, ja lisäksi fukseille toimitettavan JRNakertajan. Lehden sisältö vaihtelee niin juttujen
tasolla kuin kuvien monimuotoisuudessa. Kaikkia
kiltalehtiä ja yliopistolla ilmestyviä muita julkaisuja voi selailla kahvikupin ääressä Ympin kiltahuoneella (kierrä vihreiden naulakoiden taakse,
oransseista ovista läpi ja rappuset alas). Etuhuoneesta löytyvät lokoisat sohvat ja oma vaatenarikka, takahuoneesta taas opiskelutilaa ja materiaalia, tietokoneet sekä PS2.
Yliopiston ulkopuolella ymppiläisiä voi bongata sähly- ja sulkapallo-vuoroilta ja tietenkin
kyykkä-kentiltä. Paikallisissa ja valtakunnallisissa
kyykkä-kisoissa mainetta ovat niittäneet Ympin
miesjoukkue Kyrppä69 sekä naisjoukkueet Pinppi69 ja Penppu69. Lisäksi yhteistä urheiluhengen
kohotusta tarjoaa Ympin oma pieni punainen
sauna, jota vedetään ympäri Oulua - erityisesti
Wappuna. Sauna on sekin muisto edesmenneestä
Sähköinsinöörikilta ry
Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietotekniikan
osaston sähkötekniikan, elektroniikan ja tietoliikenteen opiskelijoiden yhdistys. SIK ry on perustettu vuonna 1965 ja se on tällä hetkellä Oulun
yliopiston suurin kilta yli 1600 jäsenellä. Killan
tarkoituksena on pitää hyvää huolta jäsenistään;
tukemalla opiskelua, ajamalla jäsenistön etuja
päätöksentekoelimissä ja järjestämällä vapaa-ajan
toimintaa, kuten sauna- ja peli-iltoja sekä urheiluvuoroja. Killan urheiluvuoroilla jokaisella
jäsenellä on mahdollisuus käydä pelaamassa mm.
sählyä ja lentopalloa.
Vuosittain vaalikokouksessa valittava hallitus
ja toimihenkilöt pyörittävät killan toimintaa
apunaan aktiivifuksit. Uusista tulokkaista pitävät
huolen pienryhmäohjaajat, sähköpaimenet, jotka
ohjaavat noin kymmenen hengen pienryhmiään
kohti teekkariutta. Fukseille järjestetään monenlaista toimintaa heti syksyllä mm. fuksi-infon,
fuksiexcursion ja lättyiltojen muodossa. Kiltalehtemme Sinssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa
tuoden julki killan kuulumiset. Sinssin toimittajille omien juttujen kirjoittaminen on sydämen
asia, ja lehdessä nähdäänkin vain toimittajien
oman kynän tuotoksia. Killan alaisuudessa toimiva Elektroniikkakerho kerää viikoittain sekä
elektroniikasta kiinnostuneet vasta-alkajat että
kokeneemmatkin harrastajat puuhastelemaan
elektroniikan parissa.
Yliopiston kombeissa, vihreiden naulakoiden
läheisyydessä sijaitsee jokaisen kiltalaisen oma
keidas, hieno kiltahuoneemme. Voit rauhoittua
kahvikupposen ääressä mukavilla sohvilla luentotaukojen aikana, tarkastaa sähköpostisi, katsella
TV:tä, pelata pöytälätkää tai muuten vain hengailla opiskelukavereiden kanssa. Kiltahuoneen
ulkopuolella sähkötekniikan opiskelijoita yhdistävät sähkönsiniset haalarit, ja vilkasta keskustelua käydään IRC:ssäkanavalla #sik_oulu. Ko164
tisivumme ja ajantasaiset tiedot killan toiminnasta löydät osoitteesta www.sik.fi. Tervetuloa
mukaan virkeään sähkönsiniseen joukkoon!
Kiltahuoneella voi myös usein nähdä pieniä
seurueita ratkomassa kursseihin liittyviä harjoitustehtäviä tai valmistautumassa tentteihin. Heidän seuraansa voi rohkeasti liittyä ja heiltä voi
myös saada vastauksia itse kursseihin ja niiden
suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kysyvälle
vastataan ja tieto leviää jakamalla.
OTiT tuntee myös vastuunsa jäsentensä kunnosta ja tukee siksi aktiivista urheilutoimintaa
mm. varaamalla salivuoroja sählyä ja sulkapalloa
varten sekä järjestämällä silloin tällöin toverillisia
turnauksia eri lajeissa.
Kilta on ystävällinen ihmisjoukko, johon on
helppo tuntea kuuluvansa. Toimintaa kehitetäänkin jatkuvasti jäsenistön toiveiden ja ehdotusten
mukaisesti.
Meidät tunnistaa mustista haalareista. Tervetuloa joukkoomme!
Oulun Tietoteekkarit ry
OTiT on Sähkö- ja tietotekniikan osaston tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmien opiskelijoiden kilta. Killan jäsenet pääsevät nauttimaan sen tarjoamista eduista, tilaisuuksista sekä virkistysmahdollisuuksista. Kiltalaiset
ovatkin äärimmäisen näkyvä ja aktiivinen joukko,
jotka takaavat miellyttävän ympäristön tilaisuudessa kuin tilaisuudessa.
Killan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa tietotekniikkaa tai informaatioverkostoja opiskeleva
Oulun yliopiston opiskelija. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, fuksien, opiskelujen alkuvaiheeseen sisältyy useita killan järjestämiä tapahtumia. Yksi näistä on fuksisauna, jossa tutustutaan vanhempiin tieteenharjoittajiin sekä tilataan
kiltalaisille ominaiset mustat haalarit.
Heti opintojen ensimmäisenä päivänä fuksit
jaetaan pienryhmiin. Jokaisen pienryhmän ohjaajana toimii tehtävään koulutettu vanhempi tieteenharjoittaja, joka opastaa heidät opiskelun
sekä opiskelijaelämän alkuun. Kilta järjestää
fukseille fuksisaunan lisäksi myös useita muita
tapahtumia. Esimerkkinä mainittakoon fuksicursio, jollekin toiselle paikkakunnalle suuntautuva
opintomatka, jolla tutustutaan alan yrityksiin ja
muihin alan opiskelijoihin kohdepaikkakunnalla.
Kilta järjestää jäsenilleen monen moisia tapahtumia, kuten opintomatkoja eli excursioita
ympäri Suomen sekä useita muita tapahtumia.
Lisäksi kilta julkaisee säännöllisellä frekvenssillä
omaa lehteään, Terminaalia, jonka kautta kaikilla
kiltalaisilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Huvinpidon lisäksi kilta hoitaa monia muita
opiskeluun liittyviä asioita, jotka helpottavat
jäsenten opiskelua ja elämää. Killan jäseniä on
edustajina monissa järjestöissä, neuvostoissa ja
jaostoissa ajamassa aktiivisesti kiltalaisten etuja.
Killalla on oma viihtyisä kiltahuone, joka toimii ikään kuin opiskelijoiden toisena kotina.
Siellä on muun muassa erilaisia lauta- ja konsolipelejä, virvokkeita, UNIX-päätteitä sekä tietysti
luentojen välissä aikaa tappavia hilpeitä kiltalaisia. Tietoteekkarin ei siis koskaan tarvitse olla
tylsistynyt tai yksinäinen!
OPTIEM - Oulun
Tuotantotalousteekkarit ry
Optiem on Oulun yliopiston tuotantotalouden
opiskelijoiden vuonna 1991 perustama kilta.
Optiemin toiminnan ydin on opiskelijoiden
keskuudestaan valitsema killan hallitus, joka
vastaa killan toiminnan järjestelyistä ja organisoinnista. Optiem ajaa jäsenistönsä etuja myös
teknillisen tiedekunnan, tuotantotalouden koordinaatioryhmän ja teekkariyhdistyksen kokouksissa edustajiensa välityksellä. Killan jäseniksi
hyväksytään tuotantotalouden koulutusohjelman
opiskelijat.
Koulutusohjelman uudet opiskelijat eli fuxit
perehdytetään yliopisto-opiskeluun pienryhmäohjauksen avulla. Jo varhaisessa vaiheessa fuxit
pääsevät tutustumaan myös kiltamme toimintaan, sillä perinteinen fuxi-sauna järjestetään
syksyisin heti opiskelujen alettua. Hieman myöhemmin syksyllä on vuorossa fuxi-excu sekä
muita kiltamme tapahtumia.
Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä muihin Euroopan tuotantotalouden opiskelijoihin. Optiem
on Euroopan tuotantotalouden opiskelijoiden
kattojärjestön, ESTIEM:n jäsen. Killastamme
lähtee edustajat myös kahdesti vuodessa järjestettävään ESTIEM:n Council Meetingiin. Kiltamme
on solminut EU:n ERASMUS/ SOKRATES
vaihto-ohjelman puitteissa useita bilateraalisia
vaihto-opiskelijasopimuksia ympäri Eurooppaa.
165
Tämä antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet
suorittaa osa tutkinnosta jossain toisessa eurooppalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa.
Kiltamme on läheisessä yhteistyössä talousalueemme yrityksiin. Opiskelijamme tekevät
useissa kursseissa harjoitustyöt teollisuuteen.
Yhteistyön muotoja ovat myös excursiot ja yhteiset illanvietot. Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä
myös Suomen muihin tuta-kiltoihin. Toiminnan
huipentuma on vuosittain järjestettävät tutapäivät.
Kiltalaisilleen Optiem tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet harjoittaa ruumiin kulttuuria. Killalla on joukkue yo:n jalkapallo-, sähly-,
kaukalopallo-, hallifutis-, lentopallo-, koripallosekä pesäpallosarjoissa. Kiltamme menestys
urheilun saralla on viime vuosina ollut vähintään
kiitettävää.
Vuosien varrella kiltamme toiminta on laajentunut siinä määrin, että kiltaamme on perustettu
myös joitakin alajärjestöjä. Näistä Ottiem tutustuttaa kiltalaisia viinikulttuurin saloihin. Showtiem viihdyttää esityksillään yleisöä kiltamme
illanvietoissa. Sähliemissä kamppaillaan syksyisin
kiltamme sählymestaruudesta. Kuoriem taas
antaa kiltalaisille mahdollisuudet laulamiseen.
Kiltamme virallinen äänenkannattaja on Laatta, joka ilmestyy (lentää) neljä kertaa vuodessa.
Laatta iacta est - Laatta on heitetty.
Optiem on teekkarikilloista pienin ja nuorin,
mutta sitäkin aktiivisempi. Kiltamme toimintaan
osallistuu innovatiivisia ja dynaamisia ihmisiä,
joille mikään ei näytä olevan mahdotonta. Kiltamme jäsenten keskuudessa on hyvä henki ja
kaikki tuntevat toisensa. Vihreät haalarimme
erottuvat aina joukosta. Lisää tietoa Optiemin
toiminnasta saa www -sivuilta osoitteesta:
http://www.optiem.oulu.fi/
166

TTK opinto-opas 2010-2011 - Teknillinen tiedekunta

Transcription

Similar documents

MODUULI 4 - Joogaopettajakoulutus 2014

PROJEKTIHENKILÖSTÖN REKISTERÖINTI Finsk

ORL ROL - Lastenmissio

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

1. – 3. VSK. - Savonlinnan Taidelukio

1. – 3. VSK. - Savonlinnan Taidelukio

Kotoutumiskoulutus aikuisille maahanmuuttajille

AIKUISPEDAGOGINEN OSAAMINEN

farenta mukana edistämässä kliinistä farmasiaa suomessa

Hyvä valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman opiskelija

Kohti tentitöntä matematiikkaa