Asuminen ja yhteiskunta -lehden

Transcription

3/2013
Tontti kallista
isänmaata s. 3
Uusia asunnottomia
lisää s. 4
Lähiöihin
uusi ote s. 4
Lainvoimalla
kohtuuhintaiseen
asumiseen? s. 6–7
kavampi aloittaa. ASUKALIITTO
ry järjestää 15–16. syyskuutpeASUKASLIITTo REAgoI Nopeasti asuntopolitiikan muutoksiin ja tuo
rinteisen asumisalan seminaarin,
2 Asuminen & yhteiskuntA 2/2012
asukkaiden
näkökulman.
järjestyksessään jo 22. kerran. Tä2esiin
ASUMINEN
& YHTEISKUNTA
2/2013 Asukasliitto osallistuu ja vaikuttaa
valtakunnalliseen päätöksentekoon.
nä vuonna kokoonnumme siis Salon kaupungissa. Salon kaupungin
Meripellontie 11 C, 00910 Helsinki
ASUKASLIITTo SEURAA asumisen kehityssuuntia Euroopassa
Meripellontie 11 C, 00910 Helsinki
050 3391150, asukasliitto@asukasliitto.fi
edustajat kertovat meille, kuinka
voidakseen edistää hyvien ja torjua huonojen vaikutusten
siirtymistä
www.asukasliitto.fi
50 3391150, asukasliitto@asukasliitto.fi
kunta-uudistus on toteutunut ja
Tapaamiset vain ennalta sovittuina.
Suomeen.
www.asukasliitto.fi
minkälaisia uudistuksia on siis taASUKASLIITTo
NEUVoo vuokra-asukkaita, asuntoyhtiön
apaamiset vain
ennalta sovittuina.
PERUSTETTUosakkaita,
VUoNNA 1974, jäseninä on 127 perusyhdistystä
ympäri
pahtunut.
Seuraaviin kuntavaaleiAsukasliitto
ry 11 C, 00910 Helsinki
Meripellontie
ja lisäksi henkilöjäseniä ympäri Suomen.
asukkaiden yhdistyksiä, asukasja talotoimikuntia Suomea
asumisterveysja
hin
on
ainakin
tulossa muutoksia
Jäsenmaksu 20 euroa/henkilöjäsen. Yhdistyksen jäsenmaksu
Vuosaarentie
6 aasukasliitto@asukasliitto.fi
B, 00980 Helsinki
050 3391150,
jäsenmäärästä riippuen alkaen 25 euroa.
asumisympäristöasioissa.
esim. valtuuston kokoon.
organisaatioihin.
2
Asuminen & yhteiskuntA 2/2012
kouskäytäntöjen koulutusta ja uutuutena on viestinnän koulutusta.
Hyviä uutisia kuuluu myös asuntoministeri Krista Kiurun aktiivisuudesta, kun hän kiertää kunnissa puhumassa vuokra-asuntotuotannon puolesta. Ministeri Kiurun
puheenvuoro Vuosaaren käynnillä
sai uskomaan, että hän on vakavasti paneutunut vuokra-asuntojen lisäämiseen.
tä ja hyvin hoidetulta satunnais
kulkijan silmään. Koet varmas
että varsinaissuomalaiset ovat v
lan mukavaa porukkaa.
TULE KANSSAMME tekemä
seminaarista mielenkiintoine
keskustelujen, kommenttien
vaikkapa mukavan väittelyn m
keissä. Illan vietossa on luvassa k
ken muun hauskan lisäksi yllät
siä ja onnekkaita voittajia !
Liitto julkaisee Asuminen & Yhteiskunta -lehteä.
p.www.asukasliitto.fi
045 132 8404, asukasliitto@asukasliitto.fi, www.asukasliitto.fi
Huonoja uutisia on tietenkin se,
Tervetuloa kaikki jouko
Toiminnanjohtaja Villo Pertti, p. 040 742 50 33, pvillo1@gmail.com
ERUSTETTUASUKASLIITTo
VUoNNA 1974,KoULUTTAA
jäseninä on teemapäivillä,
127 perusyhdistystä
ympäri
seminaareissa,
taloyhtiöiden
Toimisto
avoinna
ma-pe
klo 9–15.
Tapaamiset vain ennalta
sovittuina.
Tapaamiset
vain
ennalta
sovittuina.
Porslahdentie
28 E 41, 00980 Helsinki
Hyviä uutisia on myös ASUKAS- että kunnat ja rakentajat eivät ole
mukaa
uomea ja lisäksi
henkilöjäseniä
ympäri
Suomen.
koulutus- ja informaatiotapahtumissa sekä asukasja talotoimikuntien
ASUKASLIITTo ToIMII hyvän, kohtuuhintaisen ja terveellisen
asumisen uusien toimintamuotojen
LIITON
yhtä innokkaina lähtemään tuottaäsenmaksuPerustettu
20
euroa/henkilöjäsen.
Yhdistyksen
jäsenmaksu
vuonna 1974, jäseninä yhdistyksiä ja henkilöjäseniä
Suomen.
tapaamisissa.
puolesta jaympäri
asukkaita palvelevan,
kestävän kehityksen ratkaisut
käynnistyminen. Liittomme järjes- maan ja rakentamaan uutta vuokASUKASLIITTO
asuinympäristön
puolesta.
äsenmäärästä
riippuenvuonna
alkaen 25
euroa.
Jäsenmaksu
2013
on 25 euroa/henkilöjäsen. huomioivan
Yhdistyksen
jäsenmaksu
PERUSTETTU VUoNNA 1974, jäseninä on 127 perusyhdistystä
ympäri
Olen
luonteeltani
toivoton optimisei tarvitse
ottaa vastaan tarjottua
kaupungin asuntojen keskivuokra
tää vuokrauudenmuotoisia
osallistumisra-asuntokantaa
kuin ministeri.
Tuula Hännine
asukasyhdistykset ja
muut yhteisöt,
jäsenmäärästä
alkaen -lehteä.
40 euroa. Liitto julkaiseeASUKASLIITTo
AsuminenYHDISTää
& Yhteiskunta
itto julkaisee
Asuminenriippuen
& Yhteiskunta
asukkaat, omistusasukkaat, osaomistusasukkaat,
omakotitaloasukkaat
Suomea
ja
lisäksi
henkilöjäseniä
ympäri
Suomen.
ti
ja
vähän
haaveilijakin.
työtä.
on
edullisempi
kuin
muiden
yleismahdollisuuksia,
joista
mainittaNyt
on
sitten
aika
antaa
KEPPIÄ
ja
varapuheenjoht
-lehteä.Villo Pertti, p. 040 742 50 33, pvillo1@gmail.com
Hyvillä uutisilla on tietenkin muhallituksille. Järjestämme myös kotiviteetit. Kaupunki näyttää siistiloiminnanjohtaja
valtakunnallisesti vaikuttavaksi liitoksi ja verkottaa ne kansainvälisiin
kavampi
aloittaa. ASUKALIITTO
tä ja hyvinhyödyllisten
hoidetulta satunnaisen
koulutusta jaettä
uu- vuokra-asunAsukasliiton
puheenjohtajan
vuokra-asuntotuottaJäsenmaksu 20 euroa/henkilöjäsen. Yhdistyksen jäsenmaksu
organisaatioihin.
koon jo järjestetyt
avoimien
ovien- kouskäytäntöjen
PORKKANOITA,
orslahdentieAsukAsliitto
28 E 41, 00980 ry:n
Helsinki
ry järjestää 15–16. syyskuutpetuutena on viestinnän koulutusta.
kulkijan silmään. Koet varmasti,
hAllitus
2011–2012
ASUKASLIITTo
REAgoI
Nopeasti asuntopolitiikan
muutoksiin
ja tuo
Asukasliitto
toimiiriippuen
hyvän, kohtuuhintaisen
ja terveellisen
asumisen
puolesta
ja
vaativassa
tehtävässä
ovatasumisalan
kyllä
Kunhan
sienet
tuntee
javauhdilla
osaa
jien
veloittamat
jäsenmäärästä
alkaen 25 euroa.
rinteisen
seminaarin,
Hyviä
uutisia kuuluu
myös asunettä varsinaissuomalaiset
ovat val- vuokrat.
päivä
ja ikäihmisten
seminaari.
totuotanto
saadaan
käynesiin asukkaiden näkökulman. Asukasliitto osallistuu ja vaikuttaa
järjestyksessään jo 22. kerran. Tä- toministeri Krista Kiurun aktiivilan mukavaa porukkaa.
asukkaita
palvelevan,
kestävän&kehityksen
ratkaisut
huomioivan
asuinympäristön
haaveilut
karisseet jatilaisuudet
nyt on opti-löysivät
viljellä
nauriita,
kyllä jonkinLiitto julkaisee
Asuminen
Yhteiskunta
-lehteä.
Kummatkin
tiin. kun niin
valtakunnalliseen päätöksentekoon.
nä vuonna kokoonnumme
siis Sa- suudesta,
TULE KANSSAMME tekemään
hän kiertää kunnisSUKASLIITTo
ToIMII
hyvän,
kohtuuhintaisen
ja
terveellisen
asumisen
puolesta.
kaupungissa.
Salon kaupungin
sa puhumassa vuokra-asuntotuoseminaarista Amerikkalaiset
mielenkiintoinen,
Puheenjohtaja
Rantanen
Tarja,
p.
040
568
99
81,
asukasliitto@
mismikin
vaakalaudalla.
lainen
perustoimeentulo
on taatosaavat kysyä
uusia kävijöitä lon
entisten
tuttujen
liToiminnanjohtaja Villo Pertti, p. 040 742 50 33, pvillo1@gmail.com
edustajat kertovat meille, kuinka tannon puolesta. Ministeri Kiurun keskustelujen, kommenttien ja
yhdistää asukasyhdistykset
ja muut
yhteisöt,
vuokra-asukkaat,
omisuolesta ja Asukasliitto
asukkaita
palvelevan,
kestävän kehityksen
ratkaisut
voidakseen
edistää hyvien ja torjua
huonojen vaikutusten siirtymistä
asukasliitto.fi,
tarja.rantanen@pp6.inet.fi
Olemme
hyvää
vauhtia
luisutu
–
mutta
ei
kannata
vanhetessa
asioita
suoraan
ja
kattavasti.
Mivaikkapa
mukavan
väittelyn
merpuheenvuoro
Vuosaaren
käynnillä
kunta-uudistus
on
toteutunut
ja
säksi, mikä on ilahduttavaa. Asumiooo
Porslahdentie
28 E 41, 00980 Helsinki
osaomistusasukkaat,
omakotitaloasukkaat Suomeen.
valtakunnallisesti vaikutuomioivantusasukkaat,
asuinympäristön
puolesta.
minkälaisia uudistuksia on siis tasai uskomaan, että hän on vakavas- keissä. Illan vietossa on luvassa kaimassa
tilanteeseen,
joka
vie
meidät
tulla
raihnaiseksi,
sairastumisesta
näkin
yritän:
”Where
is
the
beef?”
Varapuheenjohtaja
Hänninen
Tuula,
p.
041
705
69
71,
ja yhteiskunta
lehden
ASUKASLIITTo NEUVoo vuokra-asukkaita, asuntoyhtiönnen
osakkaita,
pahtunut.
Seuraaviinseuraakuntavaalei- ti paneutunut vuokra-asuntojen liken muun hauskan lisäksi yllätyktavaksi liitoksi ja verkottaa ne kansainvälisiin organisaatioihin.
asukkaiden yhdistyksiä, asukasja talotoimikuntia
asumisterveysja
hin on ainakin tulossa muutoksia
siä ja onnekkaita
takaisin
ajassa
puoli vuosisataa.
Onkovoittajia
niin,!että kaupunki sponsoroi
tuula.hanninen@windowslive.com,
Kaivonkatsojantie
i 128,asukkaiden
00980
vista
numeroista
löydät uusienpuhumattakaan.
ta- säämiseen.
Seitsemän vuotta sitten
minusta
SUKASLIITTo
YHDISTää
asukasyhdistykset
ja muut
yhteisöt,
vuokraAsukasliitto
reagoi
nopeasti
asuntopolitiikan
muutoksiin
ja
tuo3esiin
ASUKASLIITTo
ToIMII hyvän,
kohtuuhintaisen
ja terveellisen
asumisennäasumisympäristöasioissa.
esim. valtuuston kokoon.
86
000
vuokralaisensa
asumista,
Tervetuloa
kaikki
joukolla
Huonoja
uutisia on tietenkin
se,
kökulman.
Asukasliitto
osallistuu
ja
vaikuttaa
valtakunnalliseen
päätöksentekoon.
pahtumien
tiedotteet.
tuli
Muurlan
mökkiläinen
ja
nyt
sukkaat, omistusasukkaat,
osaomistusasukkaat,
omakotitaloasukkaat
Helsinki
puolesta ja asukkaita palvelevan, kestävän kehityksen
ratkaisut
ASUKASLIITTo
KoULUTTAA teemapäivillä, seminaareissa, taloyhtiöiden
mukaan!
Hyviä uutisia on myös ASUKAS- että kunnat ja rakentajat eivät ole
Asukasliitto
seuraa asumisen
kehityssuuntia
Euroopassa
voidakseen
edistää hyvien
koulutus- ja informaatiotapahtumissa
sekä asukasja talotoimikuntien
Hyvillä
uutisilla
on
tietenkin
muhallituksille.
Järjestämme
myös
kotiviteetit.
Kaupunki
näyttää
siistilTässä
lehden
numerossa
on
osin
Väestökeskuksissa
on
sama
syövai
yliveloittavatko
muut
yleisAsuminen
ja
yhteiskunta
-leholen
sitten
Salon
kaupungin
kesäaltakunnallisesti
vaikuttavaksi
liitoksi
ja
verkottaa
ne
kansainvälisiin
LIITON
uusien
toimintamuotojen
yhtä
innokkaina
lähtemään
tuottahuomioivan asuinympäristön puolesta.
ja torjua huonojen vaikutusten siirtymistä Suomeen. tapaamisissa.
käynnistyminen.
Liittomme
järjes- ongelma,
maan ja rakentamaan
uutta
vuokASUKASLIITTO
ry
kavampi
aloittaa.
ASUKALIITTO
kouskäytäntöjen
koulutusta
ja uutähyödylliset
ja hyvin
hoidetulta
satunnaisen
hyvin
kärjekkäitäkin
artikkeleita
misen
mutta
siellä
ei
ole
vuokranantajat?
temme
on saanut
mukavan
pirisasukas,
vapaa-ajanasujan
elämään
rganisaatioihin.
Hallituksen
jäsenet
Tuula Hänninen,
tää uudenmuotoisia osallistumisra-asuntokantaa kuin ministeri.
Asukasliitto
neuvooYHDISTää
vuokra-asukkaita,
asuntoyhtiönjaosakkaita,
asukkaiden
yhdisASUKASLIITTo
asukasyhdistykset
muut yhteisöt,
vuokrary järjestää
15–16. syyskuutpetuutena
viestinnän
koulutusta.
silmään. Koet varmasti,
pääkaupunkiseudun
erikoisesta
kovinonrunsaasti
sienimetsää
eikä kulkijan
varapuheenjohtaja
Nyt
on sitten aika
antaa
KEPPIÄ
mahdollisuuksia,
joista
mainittatysruiskeen
uusien
toimittajien
kunta-uudistus
onjatuonut
paranAnttonen
Pasi,
p. 045 124 58 36,
pade 43@hotmail.com
tyksiä,
asukasja
talotoimikuntia
asumisterveysja
asuinympäristöasioissa.
koon
jo
järjestetyt
avoimien
ovienPORKKANOITA,
että
vuokra-asunSUKASLIITTo
REAgoIomistusasukkaat,
Nopeasti asuntopolitiikan
muutoksiin omakotitaloasukkaat
jaAsukAsliitto
tuo
asukkaat,
osaomistusasukkaat,
rinteisen
asumisalan
seminaarin,
Hyviä
uutisia
kuuluu
myös
asunettä
varsinaissuomalaiset
ovat valasuntotuotannosta.
Sillä
ei
ole
väliä
nauriskaskea.
Asumisen
hinta
on
Pihvi
ry:n hAllitus 2011–2012
myötä. KIITOSTA
satanutseminaari.
leh- totuotanto
nuksia.saadaan
Salo
on käyntutustumisen ar- löytyy yksinkertaisesti
päivä on
ja ikäihmisten
vauhdilla
Duncker Hans,
p. 050teemapäivillä,
308 23 21, hans.duncker@luukku.com
Asukasliitto
kouluttaa
seminaareissa,
taloyhtiöiden
koulutus- ja
Hyvillä
uutisilla
onTätietenkin
muhallituksille.
Järjestämme
myös
ko- asiassa.
tiviteetit.
Kaupunki
näyttää siis
siin asukkaiden
näkökulman.
Asukasliitto
osallistuu
javerkottaa
vaikuttaa
Kummatkin
tilaisuudet
löysivät tiin.
valtakunnallisesti
vaikuttavaksi
liitoksi
ja
ne
kansainvälisiin
järjestyksessään
jo
22.
kerran.
toministeri
Krista
Kiurun
aktiivilan
mukavaa
porukkaa.
onko
kysymyksessä
vapaarahoitasettunut
tasolle,
jossa
asumisen
ja
kahdessa
Kaupunki
tyytyy
den uudistumisesta.
Kiitos
kaikille voinen kaupunki, kesäinen lauaninformaatiotapahtumissa
sekä
ja talotoimikuntien
tapaamisissa.
Puheenjohtaja
Rantanen Tarja, p. 040 568 99 81, asukasliitto@
uusia kävijöitä
entisten tuttujen liForssen Armi, p. 050 406
07asukas09, owe.forssen@elisanet.fi
kavampi
aloittaa.
ASUKALIITTO
kouskäytäntöjen
koulutusta
ja
uutä
ja
hyvin
hoidetulta
altakunnalliseen
päätöksentekoon. Förbundets Ordförande
asukasliitto.fi, tarja.rantanen@pp6.inet.fi
organisaatioihin.
nä vuonna
siis
Sasuudesta,
häntai
kiertää
kunnisTULE KANSSAMME
tekemään
teinenkokoonnumme
omistusasuntosäksi,
taimikä
toisessa
työpaikalle
matkustamisen
jälkeenohjelmallikasvattamaan
omaisuuttaan
hy-satunnais
o otorstai-iltojen
o
on ilahduttavaa.
Asumi- kun
kirjoittajillemme!
taitori
Haatainen Juha, p. 0400 793 907, j.haatainen@pp.inet.fi
Varapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71, ry järjestää 15–16.
nen ja yhteiskunta
lehden seuraasyyskuutpetuutena
on
viestinnän
koulutusta.
kulkijan
silmään.
Koet
lon kaupungissa.
kaupungin
sa puhumassa
vuokra-asuntotuoseminaarista
mielenkiintoinen,
päässä128,
korkotuettu
vuokra-asunto.
eiliikeskituloiselle
vän kiinteistöhoidon
ja pitkäjän- varma
Puheenjohtaja
Duncker kehityssuuntia
Hans
Hyviin
uutisiin
kuuluulöydät
myös
set iltatorit
keräävät
00980Salon
vista numeroista
uusien
ta- Seitsemän
vuotta ruokakunnalle
sitten
minusta jopa enemmän
SUKASLIITTo
SEURAASeppo,
asumisen
Euroopassa tuula.hanninen@windowslive.com,
ASUKASLIITTo
REAgoI
Nopeasti
asuntopolitiikan
muutoksiin ja tuo Kaivonkatsojantie 3 i rinteisen
Harjunpää
p.
040
772
16
79,
seppoharjunpaa@gmail.com
asumisalan
seminaarin,
Hyviä
uutisia
kuuluu
myös
asunettä
varsinaissuomalaiset
pahtumien
tiedotteet.
tuli
Muurlan
mökkiläinen
ja
nyt
Helsinki
p. 050 308 2321, asukasliitto@asukasliitto.fi
edustajat kertovat
meille, kuinka
tannon
puolesta.
Ministeri
Kiurun
keskustelujen,
kommenttien ja ovat v
enää
yksinkertaisesti
jää
elämiseen
nitteisen uudelleenpääomittamisen
ton järjestämät
koulutukset
joita
ihmisiä
kuin
helsinkiläiset
vappuoidakseen edistää
hyvien
ja041
torjua
vaikutusten
siirtymistä
Asuminen
ja yhteiskunta
-leholen
sitten Salon
kaupungin
kesäesiin asukkaiden
näkökulman.
Asukasliitto
osallistuu
ja vaikuttaa
Kejonen
Eira, p.
584huonojen
15 54, linnunlaulu@gmail.com
järjestyksessään
jo
22.
kerran.
Tätoministeri
Krista
Kiurun
aktiivilan
mukavaa
porukkaa.
kunta-uudistus
on toteutunut
puheenvuoro
Vuosaaren
käynnillä
vaikkapa
merasukas,
vapaa-ajanasujan
elämään
temme onja
saanut
piris- Useasti
Kaikkea
asumista
vaivaa
valta-mukavan
rahaa.
ei myöskään
ole mekautta. mukavan väittelyn
Hallituksen jäsenet
voi tilata
talotoimikunnille,
asukastorit.
Salo
tarjoaa
hyvät
kaupalliset
uomeen. Varapuheenjohtaja
valtakunnalliseen
päätöksentekoon.
kunta-uudistus
onkun
tuonuthän
paran-kiertää kunnistysruiskeen uusien siis
toimittajien
Klemetti
Veli-Heikki,
p. 050 360
40 22, vklemett@welho.com
Hänninen
Tuula
Sasuudesta,
TULE
KANSSAMME
Anttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade 43@hotmail.com nä vuonna kokoonnumme
minkälaisia
uudistuksia
on
siis
tasai
uskomaan,
että
hän
on
vakavaskeissä.
Illan
vietossa
on
luvassa
kai- tekemä
kunnallisesti
yksi
yhteinen
piirre.
nemistä
yhteiskunnan
tukiluukuiltoimikunnille
ja
asuntoyhtiöiden
palvelut
ja
runsaat
vapaa-ajan
aknuksia.
Salo
on
tutustumisen
armyötä.
KIITOSTA
on
satanut
lehDuncker Hans, p. 050 308 23 21, hans.duncker@luukku.com
p.Matinlassi
041NEUVoo
705 6971,
asukasliitto@asukasliitto.fi
Erkki,
p.
044
335
51
47,
erkki.matinlassi@sange.fi
lon
kaupungissa.
Salon
kaupungin
sa
puhumassa
vuokra-asuntotuoseminaarista
mielenkiintoin
den
uudistumisesta.
Kiitos
kaikille
voinen
kaupunki,
kesäinen
lauanSUKASLIITTo
vuokra-asukkaita,
asuntoyhtiön
osakkaita,
Forssen
Armi,
p.
050
406
07
09,
owe.forssen@elisanet.fi
pahtunut.
Seuraaviin
kuntavaaleiti
paneutunut
vuokra-asuntojen
liken
muun
hauskan
lisäksi
yllätykYhteiskunnan (lue valtiovalta
ja le. Palkka
ylittää tukirajat, vaikka Yleishyödylliset toimijat, joiden
taitori tai torstai-iltojen ohjelmallikirjoittajillemme!
Haatainen Juha, p. 0400 793 907, j.haatainen@pp.inet.fi edustajat kertovat
meille,kuuluu
kuinka
tannon
puolesta.
Ministerisiä
Kiurun
Montonen
Pasi,
p. 0400
628ja132,
pasi.montonen@pp1.inet.fi
sukkaidenAsukasliitto
yhdistyksiä,
asukasjahyvien
talotoimikuntia
asumisterveysja
setsiedettävään
iltatorit keräävät jopaelämiseen.
enemmän
Hyviin uutisiin ja
myös
onkunnat)
ainakinpuuttuvan
tulossa muutoksia
säämiseen.
ja onnekkaita
voittajia
! kommenttien
valvonnan
se
eilii-riitä
taustalla
onkeskustelujen,
yksityinen
pääoma,
elävoidakseenry:n
edistää
torjua
huonojen
vaikutusten
siirtymistä
Harjunpää Seppo,
p. 040 772 16 79,hin
hallitus
2013–2014
ton
järjestämät
koulutukset
joita
ihmisiä
kuin
helsinkiläiset
vappukunta-uudistus
on
toteutunut
ja
puheenvuoro
Vuosaaren
käynnillä
vaikkapa
mukavan
väittelyn m
Nikula
Unto,
p.
040
580
62
68,
unto.nikula@gmail.com
Kejonen Eira, p. 041 584 15 54, linnunlaulu@gmail.com
sumisympäristöasioissa.
esim.
valtuuston
kokoon.
aloitteellisuuden
puutteesta
johtuTällä
ryhmällä
on
ainoa,
toistan
kevakuutusyhtiöt,
ammattiliitot
Suomeen.
voi tilata talotoimikunnille, asukastorit. Salo tarjoaa hyvät kaupalliset
Klemetti Veli-Heikki, p. 050 360 40 22, vklemett@welho.com
minkälaisia
uudistuksia
on
siis
tasai
uskomaan,
että
hän
on
vakavaskeissä.
Illan
vietossa
on luvassa k
toimikunnille
ja
asuntoyhtiöiden
palvelut
ja
runsaat
vapaa-ajan
akSandberg
Tiina,
p.
044
549
65
15,
tiina.sandberg@kolumbus.fi
uutisia tervehdyttämiskeion tietenkin se,
Tervetuloa
kaikki pääomajoukolla
Anttonen Pasi, p. 045 124 5836, pade-43@hotmail.com Matinlassi Erkki, p. 044 335 51 47, erkki.matinlassi@sange.fi
en, elämme koko armaan Suomem-Huonoja
ainoa talouden
ym. toimivat
afrikkalaisen
SUKASLIITTo
KoULUTTAA
teemapäivillä,
seminaareissa,
taloyhtiöiden
ASUKASLIITTo
NEUVoo
vuokra-asukkaita,
asuntoyhtiön
osakkaita,
pahtunut.
Seuraaviin
kuntavaaleiti
paneutunut
vuokra-asuntojen
liken
muun
hauskan
lisäksi
yllät
Montonen
Pasi,
p.
0400
628
132,
Tasanen
Jari,
p.
050
377
04
28,
jari.tasanen@pp.inet.fi
Johansson Erik, 040 141 2818, johanssonerik8@gmail.com
Hyviäme
uutisia
on myös ASUKASkunnat
ja pienempään
rakentajat eivät
ole
maata kuristavassa
kurimukses-ettäno
muutto
asuntoon.
normin mukaisesti: ”Älä mukaan!
kuuntele
Nikula Unto, p. 040 580 62 68, unto.nikula@gmail.com
oulutus- jaKarhimo
informaatiotapahtumissa
sekäppkarhimo@hotmail.com
asukasja talotoimikuntien
asukkaiden
asukasja
asumisterveysja
hin
on
ainakin
tulossa
muutoksia
säämiseen.
siä
ja
onnekkaita
voittajia
!
Pirkko,yhdistyksiä,
p. 050p.326
Toukoniemi
Matti,
0504817,
342
63
83,talotoimikuntia
matti.toukoniemi@pp.inet.fi
Sandberg Tiina, p. 044 549 65 15, tiina.sandberg@kolumbus.fi
LIITON
toimintamuotojen
sa:uusien
”Siellä missä
on työtä tarjolla onyhtä innokkaina lähtemään tuottaetäistä rumpua – ota rahat nyt!”
apaamisissa.
Tasanen Jari, p. 050 377 04 28, jari.tasanen@pp.inet.fi
Kejonen
Eira,Juha,
p. 041p.584
1554,
asumisympäristöasioissa.
esim.niin
valtuuston
kokoon.
Väätäinen
040
768linnunlaulu@gmail.com
09 74, maestro@juhavaatainen.info
Liittomme
rakentamaan
uutta vuokASUKASLIITTO ry
asuminen
kallista,järjesettä muumaan ja
Miksi
tämä on tilanne?
Minulla
Toukoniemi Matti, p. 050 342 63 83,käynnistyminen.
matti.toukoniemi@pp.inet.fi
Marviala Hannele, p. 040 501 5613, hannelejollas@suomi24.fi
Huonoja
uutisia
onmuttietenkinJos
se,emme kuuntele
Tervetuloa
kaikki jouko
Väätäinen Juha, p. 040 768 09 74, maestro@juhavaatainen.info
tää
uudenmuotoisia
kuin
ministeri.
Tuula
Hänninen,
eläminen
kärsii
ja
missä
ei
ole
työtä
on
selkeä
näkemys
asiasta,
etäistä
rumASUKASLIITTo
KoULUTTAA
teemapäivillä,
seminaareissa,
taloyhtiöiden
Montonen Pasi, p. 0400 262 676, pasi.montonen@pp1.inet.fi
Hyviä
uutisia
on
myös
ASUKASettä
kunnat
ja
rakentajat
eivät
ole
mahdollisuuksia,
joista
mainittaNyt
on
sitten
aika
antaa
KEPPIÄ
ja
varapuheenjohtaja
on asuminen halpaa, mutta elämä ta Asukasliitto haluaa toimia niin, pua ja ryhdy veloittamaan väes- muka
koulutusinformaatiotapahtumissa
sekä asukasja talotoimikuntien
Nikula
Unto, ja
p. 040
580 6268, unto.nikula@suomi24.fi
AsukAsliiton PuhElinnEuVontA
LIITONavoimien
toimintamuotojen
yhtä innokkaina
lähtemään tuottakoon
jo
järjestetyt
ovien- PORKKANOITA,
ettäkeskusteluyhteyvuokra-asunnöyryyttävää
jauusien
köyhää.”
että säilytämme
tökeskuksissa asuinkiinteistöjen
AsukAsliiton
PuhElinnEuVontA
Poutanen
Martti, p. 0400 345 292, martti.poutanen49@gmail.com
tapaamisissa.
0600-97272 puhelun hinta on 1,68 e/min + pvm
käynnistyminen.
Liittomme
järjesmaan
ja
rakentamaan
vuokASUKASLIITTO
sukAsliitto
ry:n
hAllitus
2011–2012
osaomistusja
Raatikainen
Tapani,
p. 0440
602on
396,
tapani.raatikainen@optimiasunnot.fi
päivä
ja ikäihmisten
seminaari. totuotanto
saadaan
vauhdillaasumisen
käyn- uuttaelinkaaren
det kaikkiin
toimijoihin
mukaan, aiheutamme
0600-97272
puhelun
hinta
1,68
e/min + pvm Asumisalan neuvontaa vuokra-, omistus-,
asumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenille kuuluva
etuoikeus
tää
uudenmuotoisia
kuin
ministeri.
Tasanen
Jari, p.neuvontaa
050 3770 428,
jari.tasanen@pp.inet.fi
Kummatkin
tilaisuudet
löysivät Jostiin.kentässä.
Taidan
ryhtyä pessimistiksi.
yhteiskunnalle todella kalliinTuula
ka- Hännin
Asumisalan
vuokra-,
omistus-, osaomistusja puhelinverkkohinnoilla.
normaaleilla
mahdollisuuksia,
joista
mainittaNyt
on
sitten
aika
antaa
KEPPIÄ
ja
varapuheenjoht
Goda
och
dåliga
nyheter
Töyri Hannu,
p. 040
761p.2646,
h.toyri@luukku.com
uheenjohtaja
Rantanen
Tarja,
040
568
99
81,
asukasliitto@
kävijöitä
tuttujen
li-trenemme saaentisten
katkaistua
nykyistä
Ei ole meidän asia osoittaa jo- tastrofin.
asumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenilleJäsenten
kuuluva
etuoikeusp. uusia
oma neuvontapuhelin
050 3391150.
koon
jo
järjestetyt
avoimien
ovienPORKKANOITA,
että
vuokra-asunsukasliitto.fi,normaaleilla
tarja.rantanen@pp6.inet.fi
säksi,
mikä
on
ilahduttavaa.
Asumioo
o syyttävä
diä,
olemme
vuosikymmenessä
siirtakin
tiettyä
tahoa
sormi
puhelinverkkohinnoilla.
AsukAsliitto
ry:n hAllitus
2011–2012
Asukasliiton
puhelinneuvonta
kaikille
käpp eller morot?
seminariom
i Nordsjö.
Temat var vauhdilla
Det är ju alltid trevligare
att börja
päivä
ja
ikäihmisten
seminaari.
totuotanto
saadaan
käynarapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71,
nen jatyneet
yhteiskunta
lehdenjossa
seuraatilanteeseen
ojossa. Siinä
usein
käy niin että ne
virheellisen toiminnan
Summan avTämän
kardemumman,
seniorerna
och boende.
med
goda”maalle
nyheter.
p. 0600 972 72 (puhelun hinta 1,69 e/min + pvm)
Salo är en stad värd att besöka,
Vi avslutar den positiva
Den 15-16- september
ordnar
Kummatkin
tilaisuudet
löysivät
tiin.
uula.hanninen@windowslive.com,
Kaivonkatsojantie
3
i
128,
00980
vista numeroista
taSeitsemän
vuotta
sitten
minusta
karkotetut” löydät
asuvat uusien
selkosilla
vailla
parikymmentä
muuta
tahoa
kokemaksavat
sitten niin herrat kuin
unik
på
två
sätt.
Salo
är
centrum
delen
med
en
eloge
åt
vår
förbundet
vårt
traditionella
och
Jäsenten
oma
neuvontapuhelin
p.
050
3391150.
Puheenjohtaja Rantanen Tarja, p. 040 568 99 81, asukasliitto@
uusia kävijöitä
entisten
tuttujen
li-sen olevan
av 10 kommuner
bostadsminister,
Krista Kiuru.
årliga
boendeseminarium
i Muurlan
Salo.
pahtumien
tiedotteet.
tuli vat
mökkiläinen
ja heidän
nyti en fusionnarritkin
alkeellistakaan
infrastruktuuria.
jonkinlaisen
ja och
kalliisti.
elsinki Jäsenten oma neuvontapuhelin
Hon ställer upp runt om o
i o o samtidigt den enda krisorten i
Det är den 22. gången
detta,
säksi,
mikä on ilahduttavaa.
Asumip. asukasliitto.fi,
050 339 1150. tarja.rantanen@pp6.inet.fi
Puhelinneuvonta arkisin klo 10–14.
Asuminen
ja
yhteiskunta
-leholen
sitten
Salon
kaupungin
kesätoimintansa
hyväksymisen.
sydvästra
Finland.
landet
och
talar
för
byggandet
alltid
lika
aktuella
möte
går
av
käpp
eller morot?
seminariom
i
Nordsjö.
Temat
var
Det
är
ju
alltid
trevligare
att
börja
Asuminen
&
yhteiskunta
2/2012
Varapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71,
av hyrebostäder. Vi behöver
Delta i vårt seminarium, det är
stapeln. lehden
Salo stads representanter
nen ja yhteiskunta
seuraa-vapaa-ajanasujan
Päätoimittaja: Tarja Rantanen
temme on
saanut
mukavan
pirisasukas,
elämään
Väestökeskuksien
lihapatojen
Parempaa
asuntopolitiikkaa
av kardemumman,
seniorerna
och
boende.
med goda
nyheter.
allituksen jäsenet
att taga del avSumman
berättar
hur deras storfusion
har
ministrar
som har ett
budskap
och en unik möjlighet
Vastaava
Risto Kolanen ja Unto Nikula
tuula.hanninen@windowslive.com, Kaivonkatsojantie
3 toimittaja:
i 128, 00980
vista
numeroista
löydät
taSeitsemän
vuotta
sitten
minusta
både den
nära
framtidens risker
viljan
att
följa upp
det.
löpt
och
vad somuusien
hänt
och händer
tysruiskeen
uusien
toimittajien
kunta-uudistus
on
tuonut
paranääressä
ovat
muuttaneet
Joitakin
erityispiirteitä
voi
toki
odottaen,
Salo är en stad värd att besöka,
Vi
avslutar
den
positiva
Den 15-16september
ordnar
nttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade 43@hotmail.com
Numerossa avustivat: Hans Duncker, Juha Kovanen,
Hilkka asuvat
och
möjligheter.
De
dåliga
nyheterna
är
att
i
krisstaden.
tiedotteet.
tuli
mökkiläinen
Helsinki
Kotkamaa, Manu Paajanen, Tiina Sandberg,
Paavo
Svenn,pahtumien
myötä.
KIITOSTA
on vårt
satanut
nuksia.
on Muurlan
tutustumisen
ar-vår ja nyt unik på två sätt. Salo är centrum
asumaan
ahtaammin,
jopa
niin ahnostaa
esille.
Otan
jälleen
pääkauI denlehpositiva
kolumnen
kan viSalo
kommunerna
och byggfirmorna
delen
med
en eloge
åt
förbundet
traditionella
och
uncker Hans, p. 050 308 23 21, hans.duncker@luukku.com
Kaarin Taipale, Essi Tammimaa ja Seppo Väinönheimo.
inte
är likasitten
intresserade
Med vårhälsningar,
också
notera våra nya aktiviteter.
Asuminen
ja
yhteiskunta
-leholen
Salon
kaupungin
kesäden uudistumisesta.
Kiitos
kaikille
kesäinen
taasti årliga
että neliöt
per asukas
alittapunkimme
esimerkiksi.
Selauanei johduKiuru.
Teidän
Taitto & ulkoasu: Pia Laulainen
i en fusion av 10 kommuner och
bostadsminister,
Krista
boendeseminarium
ivoinen
Salo.
som
ministern,
att satsa på
Förbundet
har
under
våren
hållitkaupunki,
orssen Armi, p. 050 406 07 09, owe.forssen@elisanet.fi
temme
on
saanut
mukavan
pirisasukas,
vapaa-ajanasujan
elämään
Painopaikka: Upc-Print, Vaasa
Tuula Hänninen
nyproduktion
av
hyresbostäder.
”open
house”
i
våra
lokaliteter
Hallituksen jäsenet
kirjoittajillemme!
taitori
tai
torstai-iltojen
ohjelmallivat
60-luvun
keskiarvoja.
siitä
että
olen
stadilainen.
Helsinsamtidigt den enda krisorten i
Hon
ställer
upp
runt
om
i
Det
är
den
22.
gången
detta,
aatainen Juha, p. 0400 793 907, j.haatainen@pp.inet.fi
Frågan är: Vad är effektivare –
och arrangerat ett välbesökt
tysruiskeen
uusien
toimittajien
kunta-uudistus
on ja
tuonut
paran-viceordförande
Anttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade 43@hotmail.com
ISSN 0789-2012
Hyviin
uutisiin
kuuluu
myös
liiset
iltatorit
keräävät
jopa
enemmän
Perussyyt
molempien
ryhmien
ki
vaan
on
kooltaan
suurin
eri
sydvästra Finland.
landet
och
talar
för
byggandet
alltid
lika
aktuella
möte
går
av
arjunpää Seppo,
p. 040
16 79, seppoharjunpaa@gmail.com
Asuminen
&Hans,
yhteiskunta
Asuminen
&772
yhteiskunta
myötä.
KIITOSTA
on satanut
leh-kuinnuksia.
Salo
onvappututustumisen arDuncker
p. 0503/2013
3082/2012
23 21, hans.duncker@luukku.com
ton
järjestämät
koulutukset
joita
ihmisiä
helsinkiläiset
kurimukseen
ovat
täsmälleen
sasuuntiin
sojottavat
kehitystrendit
Delta i vårt seminarium, det ä
av
hyrebostäder.
Vi
behöver
stapeln.
Salo
stads
representanter
ejonen Eira,
p. 041 584 15
54,
linnunlaulu@gmail.com
Päätoimittaja:
Risto
Kolanen,
0400 204 844, risto.kolanen@pp.inet.fi
den uudistumisesta.
Kiitostorit.
kaikille
voinen
kaupunki,
kesäinen lauanPäätoimittaja:
Tarja
Rantanen
Forssen
Armi, Unto
p.
050
406 07 09, owe.forssen@elisanet.fi
voi tilata
talotoimikunnille,
asukasSalo tarjoaa
hyvät
kaupalliset
mat,
mutta
käänteisesti.
näkyvät
parhaiten.
en
unik möjlighet att taga del av
ministrar
som
har
ett
budskap
och
berättar
hur
deras
storfusion
har
Toimitussihteeri:
Nikula
lemetti Veli-Heikki,
p. toimittaja:
050 360 40Risto
22, vklemett@welho.com
kirjoittajillemme!
taitori tai
torstai-iltojen
Vastaava
Kolanen
ja Unto Nikula
toimikunnille
jaoch
asuntoyhtiöiden
palvelut
ja runsaat
vapaa-ajan
ak- ohjelmalli- både den nära framtidens risker
Haatainen
Juha, p.Hans
0400Duncker,
793
907,Juhani
j.haatainen@pp.inet.fi
viljan
att
följa
upp
det.
löpt
vad
som
hänt
och
händer
Numerossa
avustivat:
Haapamäki,
Katja
Karjalainen,
Matinlassi Erkki,
p. 044 335
51 47, erkki.matinlassi@sange.fi
Hyviin uutisiin
kuuluu myös
liiset
iltatorit keräävät jopa enemmän
Numerossa
avustivat:
Hans
Duncker,
Juha Kovanen,
”Kadotetussa
Korpi-Suomessa”
Helsinki
on
Anni
Kotkamaa,
Hilkkap.Kotkamaa,
Carita
LjudmilaHilkka
Paajanen,
Harjunpää
Seppo,
040
772
16
79, Kärkinen,
och möjligheter.
Deasuntotuotannossa
dåliga nyheterna är att
i krisstaden.
Montonen Pasi,
p.
0400
628
132,
ton
järjestämät
koulutukset
joita
ihmisiä
kuin helsinkiläiset
Kotkamaa,
Manu
Paajanen,
Tiina
Sandberg,
Paavo
Svenn,
Manu
Paajanen,
Vesa
Peipinen,
Perälä ja Olli
Tammilehto.
on asuminen
halpaa,
että voikanjäljessä
lupauksistaan
aikabyggfirmorna
lailla. vappuKejonen
Eira,
p. 041
584 15 Marika
54,
linnunlaulu@gmail.com
kommunerna
och
I denniin
positiva
kolumnen
vi
ikula Unto,Kannen
p.
040kuva:
580
62
68,
voi tilata talotoimikunnille,
torit. Salo
tarjoaa
hyvät kaupalliset
Carita
Kärkinen
Vanhankaupunginlahti
Kaarin
Taipale,
Essi
Tammimaa
Väinönheimo. syksyllä)
elää pienelläkin
eläkkeellä
pe-asukasKuitenkin
pantavaa
Klemetti
Veli-Heikki,
p. 050(Helsingin
360ja40Seppo
22,
vklemett@welho.com
Med vårhälsning
inteon
är merkille
lika intresserade
också notera
våra nyatai
aktiviteter.
andberg Tiina,
p.
044
549
65
15,
tiina.sandberg@kolumbus.fi
Toimituksen
kuvaposti:
asukasliitto@asukasliitto.fi
toimikunnille
ja
asuntoyhtiöiden
palvelut
ja
runsaat
vapaa-ajan akTaitto & ulkoasu:
Pia
Laulainen
rustoimeentulon
varassa.
että kaupungin
oma vuokra-asunsom ministern,
att satsa på
Förbundet har
underEtäisyyvåren hållit
Matinlassi
Erkki, p.
044
335 51 47, erkki.matinlassi@sange.fi
Hans Duncker
asanen Jari, Painopaikka:
p. 050 377 04Upc-Print,
28, jari.tasanen@pp.inet.fi
det lähimpään
teoreettiseenkin
on hoidettuav
hintatason
Tuula Hännin
nyproduktion
hyresbostäder.
”open house”
i våra lokaliteter totuotanto
MontonenSeudun
Pasi, p.Sanomat
0400 Vaasa
628
132, pasi.montonen@pp1.inet.fi
/ Lehtipalvelu
Asukasliiton
puheenjohtaja
oukoniemiTaitto:
Matti,Salon
p. 050 342 63
83, matti.toukoniemi@pp.inet.fi
työpaikkaan
ovat niin kaukana,
että suhteen Frågan
esimerkillisesti.
viceordföran
är: Vad ärHelsingin
effektivare –
och arrangerat
ett välbesökt
Nikula Unto,
p. 040
580 62 68,
Painopaikka:
Salon
Lehtitehdas
2013
äätäinen Juha,
p. 0789-2012
040 768 09 74, maestro@juhavaatainen.info
ISSN
Sandberg
Tiina, p. 044 549 65 15, tiina.sandberg@kolumbus.fi
Tasanen Jari, p. 050 377 04 28, jari.tasanen@pp.inet.fi
Toukoniemi Matti, p. 050 342 63 83, matti.toukoniemi@pp.inet.fi
sukAsliiton PuhElinnEuVontA
Väätäinen Juha, p. 040 768 09 74, maestro@juhavaatainen.info
600-97272 puhelun hinta on 1,68 e/min + pvm
sumisalan neuvontaa vuokra-, omistus-, osaomistusja
Borde man bli pessimist i stället? grundutkomst säkrad – men det löVi skall icke vara den som riktar Staden nöjer sig med öka sin egenJag är hopplöst optimistisk ovh dagsumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenille kuuluva etuoikeus
drömmer
ibland PuhElinnEuVontA
om hur det skall Om vi inte kan bryta den nuvarande nar sig inte att bli krasslig vid högre ett anklagande finger mot någon av domsmassa genom god fastighetssAsukAsliiton
ormaaleillavara.
puhelinverkkohinnoilla.
trenden,
I mitt ansvarsfulla
uppdrag
kötsel och långsiktig rekapitalisering.
aktörerna.
0600-97272
puhelun hinta
on som
1,68 e/min
+ pvmhar vi inom ett decennium ålder, för att inte tala om – bli sjuk.
förbundets
ordförande
harvuokra-,
jag fått omistus-,
ge hamnat
i en situation
där de ”lands- I tätorterna är det samma probVissa specifika drag kan man väl De allmännyttiga aktörernas
Asumisalan
neuvontaa
osaomistusja
äsenten oma
neuvontapuhelin
p. 050och
3391150.
avkall
på dagdrömmandet
nu är förvisade”
borkuuluva
ute påetuoikeus
glesbygden lem med maten, men det är ont om lyfta fram. Jag tar exemplen från bakrund finns i privat kapital, penasumisoikeusasioissa.
Puhelinneuvonta
on jäsenille
huvudstaden där trenderna är tydliga sionsförsäkringsbolag, fackförbund
också optimismen i farozonen.
utan ens en basinfrastruktur. De svamp och rovor att odla.
normaaleilla puhelinverkkohinnoilla.
käpp eller morot?
seminariom i Nordsjö. Temat var
Det är ju alltid trevligare att börja
Hyvä Lukijamme,
Hyviä ja huonoja uutisia
t
ordforandens spal
ordforandens spalt
Goda och dåliga nyheter
Bästa Läsare,
t
ordforandens spal
andens spalt
Goda och odåliga
rdfornyheter
Goda och dåliga nyheter
m.m. och de arbetar enligt den afriVi är med god fart på väg mot en som bor vid tätorternas köttgrytor
Bostadskostnaderna är på en så- och med lov sagt mest dramatiska.
Summan
av kardemumman,
och boende.
med goda
nyheter.
Helsingfors
bostadsproduktion kanska
kapitalmaximen:
”Lyssna inte
situation som reducerar vårt boende har flyttat till mindre lägenheter och
dan nivå
att efter att de och resekos-seniorerna
neuvontapuhelin
p. 050bor
3391150.
ärfjärran
en stad
värd att
besöka,
avslutar
15-16- september
ordnar
mycket trängre än i dag. Till ochDentnaderna
släpar
efter den
från positiva
det lovade. Dock bör Salo
på en
trumma
– tag
pengarna
tillJäsenten
den nivåoma
vi hade
för ett halvsekel
till arbetet är
betalda, blir Vi
med en
åtegen
vår produktion unik
förbundet
vårtenkelt
traditionella
ochkvar tilldelen
noteras
att eloge
stadens
nu!”på två sätt. Salo är centrum
sedan. Kräftgången gäller likaväl ak- med så trångt att vi underskrider
det helt
inte pengar
käpp
eller
morot?
seminariom
iKiuru.
Nordsjö.
Temat
Det
är ju alltidi trevligare
att
börja
Dock,
vi10
inte
lyssnar
på den
av hyresbostäder
har skötts
exemptielägenheter som räntestödda hy- 60-talets medelarealer.
levnadskostnader.
Dessutom
i envar
fusionom
av
kommuner
ochavbostadsminister,
Krista
årliga övriga
boendeseminarium
Salo.
Summan
av kardemumman,
seniorerna
och
med
nyheter.
ofta
utestängd
frånHonlariskt
lägsna trumman
ochkrisorten
debiterar
enligt
Orsaken till att det går dåligt förDetärärlöntagaren
detrunt
gäller
prisnivån.
Hel- samtidigt
resbostäder.
den enda
i
ställernär
upp
om
i boende.
den
22.goda
gången
detta,
Salolivslängd,
är en stad
värd att besöka,
Viför
avslutar
den positiva
Den
15-16ordnar
samhällets
stödformer.
Lönen
fastigheternas
förorsakar
singfors
stads
hyresbostäders
hyror sydvästra
En gemensam trend tär på boen- båda grupperna är de samma, bara
Finland.
landet
och talar
byggandet
alltid lika
aktuella
möte
gårseptember
av översAsuminen &
yhteiskunta
2/2012Samhällets (läs omvänt.
unik
på tvådyr
sätt.
Salo
delenVi
med
enäneloge
åt vår viDelta
förbundet
vårtfast
traditionella
det
i hela landet.
tiger
stödgränserna,
den inteavoch
samhället
enseminarium,
verkligt
katastrof.
är klart förmånligare
de övriga
i vårt
det
ärär centrum
hyrebostäder.
behöver
stapeln.
Salo
stads representanter
äätoimittaja:
Tarjaoch
Rantanen
i
en
fusion
av
10
kommuner
och
bostadsminister,
Krista
Kiuru.
årliga
boendeseminarium
i
Salo.
staten
kommunerna) bristande
räcker
till
ett
drägligt
liv.
Denna
snedvridna
verksamhet
I det ”förlorade Finland” är själva
almännyttiga
byggherrarnas
hyresministrar som har ett budskap och en unik möjlighet att taga del av
berättar hur deras storfusion har
astaava toimittaja:
Risto Kolanen
Unto Nikula boendet så billigt, att man kan leva
initiativsförmåga
och ja
övervakning
betalar
sedan
såväl
herrar
som
narDenna
kategori
har
bara
en
möjnivåer.
samtidigt
den
enda
krisorten
i
Hon
ställer
upp
runt
om
i
Det
är
den
22.
gången
detta,
både den nära framtidens risker
viljan att följa upp det.
löpt och vad som hänt och händer
helaHans
landet
i ett gastgrepp,
Amerikanerna
kan
konsten
att
rar
för.
lighet,
den
att
flytta
till
en
mindre
grundutkomst eller en pytteliten
Numerossahåller
avustivat:
Duncker,
Juha Kovanen,påHilkka
sydvästra
Finland.
alltid
lika
aktuella
möte
går
av
landet
och
talar
för
byggandet
och möjligheter.
De dåliga nyheterna är att
i krisstaden.
Asuminen
& yhteiskunta
2/2012så pension. Avståndet till en även teofinns
arbete
är boendet
fråga direkt
på
sak. Jag försöker
ockI väntan påDelta
en bättre
bostadspooch billigare
bostad.
otkamaa, ”Där
Manudet
Paajanen,
Tiina Sandberg,
Paavo Svenn,
i vårt
seminarium, det
stapeln.
Salo stads
avoch
hyrebostäder.
Vi behöver
kommunerna
byggfirmorna
I den positiva
kolumnen
kanrepresentanter
vi
Päätoimittaja:
Tarja
Rantanen
så:
”Where
is
the
beef?”.
Är
det
så
att
dyrt
att
levnadsstandarden
i
övrigt
litik,
Varför
är
läget
detta?
Jag
har
en
retisk
arbetsplats
är
så
stort,
att
en
möjlighet
att taga del av
berättar
hur
deras storfusion
har
ministrar som har ett budskap och en unik
aarin Taipale, Essi Tammimaa ja Seppo Väinönheimo.
Med
vårhälsningar,
inte
är
lika
intresserade
också
notera
våra
nya
aktiviteter.
Vastaava
toimittaja:
Risto
Kolanen
Nikula
blir
torftig
och där det
inte
finns ja Unto
men
villhänder
staden sponsorerar
sina upp
86 000
Hans framtidens
Duncker
arbetslös
aldrig behöver ta emot ett klar åsikt,
både den nära
risker
löptunder
ochBoendeförbundet
vad
som
hänt och
viljan
attsatsa
följa
det.hyaitto & ulkoasu:
Pia Laulainen
som
ministern,
att
på
Förbundet
har
våren
hållit
Numerossa
avustivat:
Kovanen,
Hilkka
arbete
är boendet
billigt,Hans
menDuncker,
också Juha
arbeta i så
att vi kan kommunicera resgästers boende,
eller nyheterna
överdebiterar
ordförande
erbjudet
arbete.
och
möjligheter.
krisstaden.
De
dåliga
är
att
ainopaikka: Upc-Print, Vaasa
av hyresbostäder.
Tuula
Hänninen
”open med
house”
lokaliteter
torftigt
och dessutom
ibland förödmdeviövrigakommunerna
allmännyttiga
sina
PS. Det finns mycket
läsvärt
i tidninallai Ivåra
som
är
verksamma
inomnyproduktion
Bara
man Svenn,
känner svamparna och
Kotkamaa,
Manu Paajanen,
Tiina Sandberg,
Paavo
och– hyror?
byggfirmorna
denvälbesökt
positiva
kolumnen
kan
viceordförande
Frågan
är:
Vad
är
effektivare
och
arrangerat
ett
jukande”.
Biffen hittar man i två detaljer. gen – ta Dig tid och läs.
kanVäinönheimo.
odla rovor, så är en någonslags bostadsbranchen.
Kaarin Taipale, Essi Tammimaa ja Seppo
SSN 0789-2012
Taitto & ulkoasu: Pia Laulainen
Painopaikka: Upc-Print, Vaasa
också notera våra nya aktiviteter.
Förbundet har under våren hållit
”open house” i våra lokaliteter
inte är lika intresserade
som ministern, att satsa på
nyproduktion av hyresbostäder.
Med vårhälsning
Tuula Hännin
Työeläkeyhtiöt huippuvuokrien taustalla
Tontti jopa puolet asunnon hinnasta
Kova a
suntou
utinen
Ljudmila Paaajanen
Tontti on kalleinta isänmaata
KUVAT: LJUDMILA PAAJANEN
3
ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013
Työeläkeyhtiöillä on suuri vaikutodella tapah
tusvalta, että vuokralaiset joutuvat maksamaan huippuvuokria.
Ex-yleishyödylliset asuntotuottaAsumistuke
suurituloisi
jat, nykyiset asuntosijoitusyhtiöt SATO ja VVO hoitavat eläkeyhtiöille vuokralaisten rahastuksen
Finnairin to
käytännössä.
Vehviläinen
VVO omistaa lähes 40 000 ja SAtusjohtaja Ha
TO noin 23 000 vuokra-asuntoa.
asuntoedusta
Yhtiöiden saattaa
asunnoista
on tontin hintaa. Korkeissa kerrostaloissa yhden maapohjaneliön hinnaksi voi tulla 45
sä tarkoittaa
Asuntojen neliöhinnoissa
ollapääosa
yli puolet
rakennettu
valtion asunnossa
lainoituksella
sä asumistuk
500 euroa. Uudessa
sadan neliön
saattaa olla tontin hintaa 350 000 euroa. Kaupunki kaavoittaa ja maanomistajat saavat
ja
korkotuella.
tuloisille ruok
satoja miljoonia euroja maan ansiottomana arvonnousuna. Ns. maankäyttömaksu on vain pieni korvaus tarvittavasta yhdyskuntaSATOn ja VVOn suurimmat
Vehviläisen
rakentamisesta. Milloin
valtio herää todellisuuteen asuntopolitiikassa?, tutkiva toimittajamme kysyy.
asiakasryhmät ovat palkansaajat ja
nen arvo on
eläkeläiset, joiden työeläkerahastot
dessa, mutta
en osakeasuntojen
Länsimetro alkaa liikennöidä
Hel- Ilmarisen
ovat Varman,
ja muidenkeskineliöhinta perimä neliöhinta jaetaan 13 ker300 euroa. H
oli pääkaupunkiseudulla
4 596 eu- rokselle, tontin osuus asunnon
singin Ruoholahdesta
Lauttasaa- hallussa.
eläkeyhtiöiden
Yhteensä
loa 4 500 euro
roaeuroa.
ja koko maassa 3 381 euroa.
ren, Otaniemen ja Tapiolan
kautta
neliöhinnassa olisi vain 64 euroa.
noin 140
miljardia
tekee 54 000
Espoon Matinkylään vuoden
on leveä pääkau- Silloin 100 neliön asunnossa tontin
Varma2015
omistaa Hintahaitari
SATOsta 39,9,
Sailaksen
lopussa.
punkiseudulla. Esimerkiksi Espoon hintaa olisi vain 6 400 euroa.
Ilmarinen 16, Henkivakuutusyhtiö
nen arvo on n
Metro nostaa maan
Tapiolassa vanhoissa
Espoon kaupungin perimä ns.
Suomihintaa,
14,8, Tapiola-yhtiöt
12,3 ja kerrostaloissa
kaudessa, mi
asuntojen hintoja ja vuokria
radan 5,4kaksioista
on maksettu yli 6 000 maankäyttömaksu on MetsätapiEläke-Fennia
prosenttia.
kuuden prose
varrella. Maanomistajat,
kiinteis-omistaa
euroa VVOsta
neliö, mutta
Ilmarinen
18 ja Olarissa ja Ki- olan rakennuksissa hieman yli 40
euron sijoitet
tösijoittajat ja keinottelijat
ovat prosenttia.
venlahdessa kauppoja on tehty euroa neliö.
Varma 15,98
tusarvo on va
metsästämässä maan ansiotonta
2 600
euron neliöhinnalla.
Eläkeyhtiöiden
sijoitustoiminta
kaudessa. Sai
arvonnousua. Kaupungit
ovatmyös
ha- vuonna
Rakennuskustannukset
olivat Talohintojen ero
oli viime
murheellisloa noin 4 85
luttomia lunastamaanta.
maita
ennen Varman
viime vuonna
tavanomaisissa ra- Tapiolassa
Esimerkiksi
sijoitustoisa, mikä teke
Varma omistaa 4 100 vuokra-asunniiden kaavoitusta, vaikka
kennushankkeissa
minta yleinen
oli 714 miljoonaa
euroa tap- pääkaupundessa.
toa, joita realia Asuntovuokraus
etu vaatii sitä. Kaavoituksella
saa kiseudulla
piolla ja ei
Eläke-Tapiolan
521vähän
miljoo-yli 3 000 euroa Paras maatalousmaa Uudellamaalla
Yleisen oik
vuokraa.
yleisen oikeustajun mukaan
korot- neliö, kasvukeskuksissa vajaat maksaa vajaan euron neliö, mutta
naa euroa.
50 000 euroa
taa maan ja asuntojen hintoja
eikä 2 500
euroa ja maaseutukunnissa
yli kerrostalon pohjana sen hinta voi
Eläkeyhtiöiden
tuottotavoite
on
vat Sailas, V
vuokria.
2 200 euroa.
olla vaikka 50 000-kertainen.
ollut neljä prosenttia.
muut suuritu
Metsätapiolan tornien alla oleva tonttimaa on kallista isänmaata. Asuntojen
Ns. maankäyttömaksuilla
raRakennuskustannukset
ovat yhVakuutusyhtiö LähiTapiola ra- yli 8 000 euron neliöhinnat antavat aiheen epäillä, että tontin osuusverottajan
Noteerattomat
osakkeet, joita
m
100
hoitetaan rakennuskohteen
kau- tiöiden
ja luotetta- kennuttaa Revontulentielle Tapio- neliön asunnon hinnassa saattaa olla 350 000 euroa.
ovat esimerkiksi
VVOnliikesalaisuuksia
ja SATOn
kea.
pungille tai kunnalleosakkeet,
aiheuttamia
tietoja niistäVaron vaikea saada.
laan kolme 5-kerroksista asuintaolivatviailonaiheita.
Kela maks
yhdyskuntarakentamisen
loa. ”Kalevalan Tyttärien” korttelin
SATO peruskorjaa vanhat, val- kuluja, jotka ovat lähes 10 000den
eu-kuukausi
malla kustanniiden tuotto oli 20,7 pronuksia.
talot ovat metroaseman tuntumas- tion lainoituksella ja korkotuella roa vuodessa.
Tonttineliöstä
senttia ja Eläke-Tapiolalla
18,1 protai sen alle, as
sa Tapiolan keskustan eteläpuolella. rakennetut talot.
Koulurakennuksen neliöhinnakKaavoituksen tuoma
maan an- jopa 45 500 euroa
senttia.
rin 260 euron
Isänmaa ei ole niissä yhtä kal– Peruskorjaus on riittävä pe- si tulee reilut 31 euroa.
sioton arvonnousu menee maanomistajille, keinottelijalle tai si- Kuoronjohtaja Heikki Klemetin lista kuin Metsätapiolan taloissa. ruste sanoa vuokrasopimukset irMiehikkälän koulu ei ole ainoa
joittajalle. Summat ovat
suuria,
ja 1920-luvulla sanoittama isänmaal- Asuntojen neliöhinnat vaihtelevat ti, vakuutti SATOn aluepäällikkö Suomen maaseudulla, jossa kym-Kirjoittaja
VVOn
ja SATOn
itseään vapaah
ahneuden mustaan aukkoon
sopii linen
kuorolaulu ”Oi kallis Suo- 6 300 – 7 390 euron välillä. Tontin Aulikki Erälinna yhtiön irtisa- menet tuhannet asuinrakennukset
huippukorkeat
vuokrat
rajattomasti rahaa.
menmaa” on ajankohtainen myös hinta asuntoneliössä on kuitenkin nottaville asukkaille järjestämässä vähitellen tuhoutuvat käyttämättö- stipendia
tänä
päivänä.
Kerrostalotontit ovat korkea, vaikka rakennuskustan- tiedotustilaisuudessa syyskuussa.
minä. Maaseudulla on myös tuhan-toimittajan
Tilastokeskuksen
mukaan
vuonna
kalleinta isänmaata
Asuntojen neliövuokrat ovat nyt sia vapaita vuokra-asuntoja, joiden
Rakentaminen 2011 aravavuokra-asuntojen
keski- Espoossa ja nukset olisivat yli 3 000 euroa neliö.
Helsingissä.
Asuntojen rakennuskustannuk- 16,50 – 17,90 euroa neliö. Remon- vuokrat ovat alle 10 euroa neliö.
3 000 euroa neliömääräinen neliövuokra
pääkaupunilmarinen
4 600 todelliset hinnat ja tin jälkeen vuokrat ovat SATOn ilOy Metsätapiola
ra- omistaa
siin perustuvat
kiseudulla oli 10,98Kiinteistö
euroa ja muualvuokra-asuntoa,
joita
ovenia
Kuntien myymät tontit
ovat 608,88kennuttaa
neljä 13-kerroksista myyntihinnat saattavat olla hyvin moituksen mukaan ainakin 22,50 Helsingin
la Suomessa
euroa.
oy vuokraa.
prosenttia kaikista asuntotonteiskerrostaloavapaaraTapiolaan muutaman
kaukana toisistaan.
euroa neliöltä.
tyhjät asunnot
Pääkaupunkiseudulla
helsingin kasa
ta. Kuntien tontit ovat
selvitysten
sadan
metrin
päähän
tulevasta
– Ei tuollaisia vuokria pysty
hoitteisten asuntojen neliövuokla sAton omis
mukaan kolmanneksen
halvempia
metroasemasta.
on Tallinnassa asunto
maksamaan, moni huokasi tilai- Kansalaisille syötetään mielikura oli
keskimäärin
14,85 euroaMaanomistaja
ja
ön neliövuokr
kuin yksityisten myymät.
Kunnat
rakennuttaja,
suuden jälkeen.
vaa, että Helsingissä on hirvittävä
muualla
Suomessa
9,59 euroa.joka päättää asunto- 1 354 euroa neliö
euroa.
eivät halua kaupoillaan
nostaa
jen hinnoista
ja samalla myös siitä,
– Yleishyödyllisestä SATOsta on asuntopula. Välittäjät muistuttavat
VVOn
ja SATOn
perimät vuokyleistä hintatasoa. Sen
vuoksi ne mikä on tontin
osuus asunnon ne- NCC jakoi pääkaupunkiseudun ta- tullut vuokrakiskontayhtiö, toinen asuntojen esittelytilaisuuksissa, etrat pääkaupunkiseudulla
ovat huipovat myyneet tonttejapukorkeita.
myös selvästiVuokrakaksioiden
liöhinnassa.
louksiin esitteen uusista myynnissä purki mieltään.
tä kohde on alueella viimeinen ja
nealle käyvän hinnan. liövuokrat vaihtelevat
Metsätapiolan
SATOn mukaan pian valmistuvi- toista tuskin tulee myyntiin lähi17 – 23 eu- tornitalojen olevista asunnoista.
Tontin osuus saattaa
ollaSATOn
syrjäi- Helsingin
asuntojen
myynti-ilmoitusten muTallinnan Viimsissä oleva koh- en uusien talojen neliövuokrat ovat vuosina. Aikaa tarjouksen tekemiroon.
Kasarminsissä kunnissa vain kaksi
prosentkaan
kalleimmat
asunnot
maksade
poikkesi muista huomattavasti. 24 euroa neliö. Asuminen 50 neliön seen on vain puoli tuntia.
kadulla omistaman yksiön neliötia asunnon hinnasta.
Helsingissä
10 450
euroa neliö. Asuntojen Lähellä merenrantaa olevassa ta- kaksiossa maksaa 1 200 euroa kuuTilastojen mukaan Helsingissä
vuokra
on perätivat
36,88
euroa.
tontin osuus on noin 30 Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiprosenttia. neliöhinnat vaihtelevat pääasiassa lossa 51,7 neliön kaksio maksaa 70 kaudessa.
on noin 24 000 asuntoa, jossa kuOsassa Helsinkiä ja Espoota
tontin olivat
6 800 –viime
8 060vuoneuroa neliöltä.
000 euroa. Asunnon neliöhinta on
Helsingin kaupungin asuntojen kaan ei asu vakinaisesti. Osa asunden hoitokulut
hinta on reilusti yli puolet
asunnon 4,25
Neliöhinta
antaa aiheen epäillä, 1 354 euroa. Asunnoissa on kiinteät vuokrat ovat keskimäärin 10,55 noista on tyhjinä muuton vuoksi,
na keskimäärin
euroa neliöltä
hinnasta.
keittiön
kalusteet
ja asunnot
ovat euroa neliö. Hekan talot ovat osalle asunto on kakkosasunto ja
ka Peltomäki.
kuukaudessa. että tontin osuus neliöhinnasta
VVO on
aloitti
toimintansa
1969
Tilastokeskuksen heinäkuun
yliVVOn
50 prosenttia.
muuttovalmiita.
Autojen pysäköin- vuokratontilla ja kaupunki perii osa sen vuoksi, että omistaja odotViime vuonna
liikevoit-Neliö isänmaaja ensimmäinen
aluerakennus2013 tilaston mukaan
ta 13-kerroksisen
alla yhtiöllä
ti on talon
tonttivuokrana
0,8 euroa
kaupunki puolsi
ja neliöltä. taa asunnon arvonnousua.
to olivanhojen
105,7 ja SATOn
86,8 miljoo-tornitalon
projekti
olisokkelikerroksessa.
Vantaal- VVO siis pyysi,
osakehuoneistojen naa
neliöhinnat
saattaa
maksaa
45
500
euroa,
kun
Suomenlahden
pohjoispuolella
Helsingissä
kaupungin
Tarkkaa tietoa tyhjistä asunnoiseuroa.
la Malminiityn vuokra-asun- ARA myönsi 350 asunnon muutta-omistamasolivat keskimäärin Helsingissä
lasketaan,
asunnoissatoalue.
on ton-Alue
Helsingin
Lauttasaaren Vattuniesa 50 neliön kaksiossa
mista vapaarahoitteiseksi
asunto- vuokraan ta ei ole missään.
Työeläkeyhtiöt
keräävätettä
parhaat
on jo periaattees3 762 euroa, Espoossa
3 167 vuokra-asuntojen
euroa tin hintaa huippuesimerkiksi 3 500
eu- messä
NCCtuella
tarjoaa
neliön Uusi
menee
vain runsaat
Netissä on Helsingistä yli 7 000
sa vapautunut
valtion
ra- 52,5
kohteeksi.
vuokrataso
voi 500
alu-euroa kuutuotot
ja Vantaalla 2 518 euroa.
Kehyskunroa asuntoneliö. Silloin 100kennetuille
neliön kaksiota
hintaan
350 000
euroa.
asunnon myynti-ilmoitusta. Tarasuintaloille
aseteeella
noustakaudessa.
jopa 17 euroon neliölkorkeilla
vuokrilla.
nissa Hyvinkäällä, Järvenpäässä,
maapohjan
hintaa
Asunnon neliöhinta on 6 667
euroa
Työeläkeyhtiöt
ovat SATOn jolla olevien asuntojen määrä on
tuistaonhinnoittelurajoituksista.
tä, kun
se Vantaan
oman vuokrataPalkansaajat asunnossa
ja eläkeläiset
raKeravalla, Kirkkonummella,
350työeläkeyhtiöi000 euroa.
neliö,
siis noin 5-kertainen
Tallin- (VAV)
pääomistajat.
Työeläkeyhtiöiden
pienempi, sillä sama ilmoitus voi
Aikarajahan
on enimmillään
40 loyhtiön
asunnoissa
keskihoittavatNuritselleen
mijärvellä, Sipoossa, den
Tuusulassa
ja
nan asunnonon
hintaan
parhaatylituotot
tulevat vuokra- olla useammalla sivulla. Vuokralle
vuotta. Malminiittyä
mat- verrattuna.
määrin on hieman
10 euroa.
sekä VVOn
jaEspoon
SATOnkaupunki
kautta myi rakennusVihdissä neliöhinta oliitselleen
1 966 euroa.
kohteeseen
maata
Mistä johtuuuseaan
neliöhintojenÄskettäin
suuri asunnoista
kotimaassa.
tarjottiin lähes 2 000 asuntoa.
kan
varrella remontoitu
ovat julkisuuteen
tulasuntoja,
joissa onMetsätapiolalle
huipTilastokeskuksen pukorkeat
mukaan uusi826
euroa
neliö.
Kun
kaupungin
ero?
Helsingissä on pula kohtuuhinotteeseen valtion lainoittama- leet tiedot VVO:n korkeista vuokvuokrat.
– Talot eivät
taisista ja kohtuuvuokraisista asunKyläkoulun
saa yhna ja hintasäännöstely
on ole
jat- samanlaisia.
rista ja niiden
”selittelyosiossa”
VVOn ja SATOn huippuvuokrat
johtuu taas
monestatiön
tekijäsnoista, joihin tavallisilla ihmisillä
20 000puheenjohtaja,
eurolla
kunut. NytHintaero
VVO remontoi
hallituksen
kannustavat kaikkia vapaarahoittä kuten
tontin hinnasta,
materion varaa.
aluetta ja yhtiö
on pyytänyt
Val- Metallityöväen
Liiton puheenjohteisten asuntojen vuokraajia nosaaleista,
työnhinnasta, taja
hisseistä
Miehikkälän
kunta itärajan
tuntuMaanomistaja-rakennuttaja,
vuokra-asukkaita kirpaisee kun ”yleis
tion asumisen
rahoituskeskukRiku Aalto
kertoi omistajien
- Malminiityn
tamaan vuokransa samalle tasolle
pysäköintipaikoista.
ja massajamyy
Muurolan kylän saneeraa.
koulua rakennusliike, kiinteistövälittäjä ja
selta (ARA)jaremontoitujen
talo- Kysyntä
ammattiliittojen
eläkevakuutuskuin ex-yleishyödylliset.
tarjonta
määräävät hinnan,
sanoo - ottavan
19 800 yhtiön
eurolla.runsaasTontti on 3 600 pankki pitävät huolen siitä, että
jen poistamista
hintarajoitusten
yhtiöiden
VVO sanoo vuosikertomuksesNCC Rakennus
Oy:n toimitusjohneliötä
Miehikkälä
– TaavettiMalminiityn
maan- asuntojen
hinnat
nousevat ja vuokpiiristä. Sopimuksen
Malminiita voitosta vain
osan
ulos yhtiöstä
remontin
kustannuktaa, että uud
saan osuvasti: – Tuloerot suuri- ja
taja
Harri
Savolainen.
tien
varrella.
ria
korotetaan
vuosittain.
oletulevat o
tyn alueen poistamisesta hinta- ja jättävänsä isomman osan vara- siin (n. 25 milj. euroa), vaan VVOSe eirat
pienituloisimpien
on 635 neliötä,
kansakunnan
edun
mukaista.
sääntelystä neuvotteli Vantaan uksiksi tuleviaKoulurakennus
remontteja varten.
ottaa ulkopuolelta
lainaa
tähän
tar- pungin veron
välillä jatkavat kasvuaan. Köyjohon sisältyvät
sekä
valtiotälle
herää
todellisuuuusii
kaupunginSATO
puolesta
v. 2010 silNyt VVO-konsernilla
on koulutilat
näitä koitukseen
jaMilloin
vakuutena
rahoisettavaksi lis
hyys lisääntyy ja köyhyysjaksot pitopettajien
asunnot, kaksi
teen asuntopolitiikassa?
vuokrasopimuksia
loin maankäytön
apulaiskau- varauksia noin
240 miljoonaa
eu- kaksiota
tukselle asunnot
piti irrottaa neliö- tuen tarpeen
kittyvät.
Manu
Paajanen
yksi kolmio.
punginjohtajana toiminut Juk- roa. Näitä ja
rahoja
ei siltiKiinteistöön
käytetä kuuluu
hintarajoituksista. On syytä
oletTyöeläkeyhtiöt sekä VVO ja SAEx-yleishyödyllinen SATO omistaa myös noin 50 neliön piharakennus. Kolmossivun vakiokirjoittaja asuu
TO osaltaan varmistavat, että niin
kolme vuokrakerrostaloa TapiolasKyläkoulu lopetti toimintansa Espoossa ja kutsuu itseään vapaaVakuutusyhtiö LähiTapiolan ”Kalevalan Tyttärien” korttelin taloissa neliö- sa ja rakentaa samalle tontille kah- 10 vuotta sitten. Koululle ei löyty- herraksi ja Eläke-Varman stipendiaahinnat vaihtelevat 6 300 – 7 390 euron välillä. Tontin hinta asuntoneliössä ta uutta. Talot ovat kadun toisella nyt uutta käyttöä. Kunta ei halua tiksi. Hän oli Iltalehden toimittajana
myös korkea, vaikka rakennuskustannukset olisivat yli 3 000 euroa neliö.
puolella kuin Metsätapiolan tornit. maksaa koulun öljylämmityksen perustamisesta lähtien.
VVO peruskorjaa Vantaalla
4
Lähiöiden kehittämiseen uusi ote
Remonttiryhmä kiinni
korjausvajeeseen
Peruskorjausikään
tulleisiin
1960−1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin kohdistuu huomattava korjausvaje. Sen täyttämiseen
liittyy mittavia taloudellisia haasteita, ja korjausrakentamista tukeviin järjestelmiin ja rahoitus- ja
tukimalleihin tarvitaan niin lyhyen
kuin pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta ja ennustettavuutta.
Uuden asuntoja viestintäministerin Pia Viitasen elokuussa
asettaman remonttiryhmän tehtävänä on avata näkökulmia lähiöiden
korjaushaasteisiin vastaamiseen ja
täydennysrakentamiseen vuosina
2015−2025 ja tehdä esityksiä lähiöiden korjausvajetta vähentävistä
toimenpiteistä sekä rahoitus- ja
tukimalleista. Sen toimikausi on
15.8.2013−15.2.2014.
Katja Karjalainen
Hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä esittää eduskunnalle
asuinrakennusten korjaamisen
määräaikaisen käynnistysavustuksen käyttöönottoa. Käynnistysavustuksiin esitetään vuosina
2013–2014 yhteensä 115 miljoonaa euroa siten, että tämän vuoden
puolella avustuksiin osoitettaisiin
yhteensä enintään 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 yhteensä enintään 100 miljoonaa euroa. Ministeriössä arvioidaan niiden saavan liikkeelle miljardin euron investoinnit
liikkeelle. Sen pääasiassa vuodelle
2014 kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 16 000
henkilötyövuotta. Käynnistysavustuksia voidaan myöntää asuntoosakeyhtiöille, vuokrataloyhtiöille
ja asumisoikeustaloille perusparannuksiin. Avustus voi olla enintään
10 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
(ARA).
Asuinalueiden
kehittämisohjelman
toteutus käynnissä
Asuinalueiden kehittämisohjelma on käynnistynyt vuoden
2013 alussa ja jatkuu vuoden
2015 loppuun. Se edistää kasvukeskuskaupunkien asuinalueiden
kokonaisvaltaista uudistamista ja
käytäntöjen leviämistä. Kaupunkien toteuttamilla hankekokonaisuuksilla vähennetään asuinalueiden eriytymistä ja vahvistetaan
osallisuutta.
Toteutukseen on vuonna 2013
varattu 4 miljoonaa euroa ja lisätalousarviossa on lisäksi esitetty toiset 4 miljoonaa euroa vuodelle 2013
lähiöihin kohdistuviin investointeihin. Vuoden 2014 talousarvioissa
ohjelmahankkeiden toteuttamiseen
on esitetty 4 miljoonaa euroa. Avustuksen myöntää ARA.
Pia Viitanen otti ennakkostartin loppukesän lähiökiertueelle 27.6. Vuosaaressa, Vuotalon Pokkarissa pidetyssä
avoimessa keskustelutilaisuudessa.
Lähiökiertueen ideat
jatkoon
Asuntoministeri toteutti elo-syyskuussa viisi paikkakuntaa ja kuusi
lähiötä kattaneen lähiökiertueen
(Kotka: Karhuvuori, Lahti: Liipola, Turku: Varissuo, Vantaa: Martinlaakso ja Myyrmäki, Tampere:
Tesoma). Kiertueen aikana kerättiin
asukkailta ja muilta asiantuntijoilta
ideoita lähiöiden kehittämiseen.
Kiertueella nousivat erityisesti
esiin mm. asukastilojen ja asumisneuvonnan tarve, palveluiden ja
tiedon saatavuus, sektorirajat ylittävän yhteistyön tarve syrjäytymisen ehkäisyssä ja kohtuuhintaisten
asuntojen tarve, erityisavustaja
Jouni Parkkonen kertoo lehdelle.
Kiertueen tuloksia vedetään parhaillaan yhteen ja niiden edistämisestä eri toimin kerrotaan myöhemmin syksyllä.
Enemmän www.ymparisto.fi ja
www.ara.fi
Risto Kolanen
Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen:
Uusia asunnottomia tulee lisää
Miten asunnottomuus on
muuttunut viime aikoina?
Lehdet kohisivat elokuulla
nuorten asunnottomuuden
kasvusta. Mitä ryhmiä ongelma koskee?
– Kansallisen asunnottomuusohjelman (pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelma) ansiosta asuntoja on saatu vaikeimmassa asunnottomuustilanteessa oleville koko maassa yli
2 000. Tämä on näkynyt katukuvassa ja matalan kynnyksen palveluissa.
– Kun pitkäaikaista asunnottomuutta on saatu ”korjattua”, uusia
asunnottomia on tullut koko ajan
lisää. Nuorten osuus yksinäisistä
asunnottomista on kasvanut koko maassa 575 henkilöllä (ARA:n
tilasto 15.11.2012). Nyt luku
on jo varmaan suurempi, koska
tilasto laahaa jäljessä. Tilastossa
pelkästään Helsingin seudulla alle
25-vuotiaita asunnottomia on jo 1
100 kun 2011 oli 530.
– Meillä on myös yökeskus, jonka toiminnassa asunnottomuuden
muutos näkyi siten että yhä useammat EU-kansalaiset hakeutuivat
paikkaan. Aiemmin kävijät olivat
valtaosin keski-ikäisiä päihdeongelmaisia miehiä.
Juhani Haapamäki
Asunnottomuus on kasvanut taas pääkaupunkiseudulla, etenkin nuorten ihmisten kohdalla. Kysyimme Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta syitä ja ratkaisukeinoja.
– Nuorisotakuuseen ei kuulu asuntotakuu, mikä on ollut suuri virhe, hän sanoo.
lut kaikilla hakijoilla huono, eikä
vuokraa ole ollut varaa maksaa.
Helsingin seudulla on myös ollut
erityistä ongelmaa lastensuojelun
jälkihuollon nuorilla, joille lain
mukaan kuuluu järjestää asunto.
Helsingissä alle 25-vuotiaiden
yksin elävien asunnottomien
nuorten määrä lähes kaksinkertaistui. Kuinka tilanne on
nimenomaan Helsingissä ja
naapurikunnissa?
– Ehkä edellä mainitut kunnat
vastaavat tähän. Vantaa kasvoi 29
nuorella ja Espoossa vain 9:llä asunnottomalla. Tilanne Helsingissä
näyttäisi olevan pahin.
Sanna Lehtonen
Miksi nuorten asunnottomuus
kasvaa eniten?
– Asunnottomuus kasvaa edellä mainituissa ryhmissä, myös
perheiden asunnottomuus kasvaa. Tähän on kunnissa pystytty
vaikuttamaan toistaiseksi, ja myös
lastensuojelulaki auttaa asiassa.
Helsingissä on saatu hyviä tuloksia asumisneuvonnalla.
– Asumisneuvonnassamme
tilanne on muuttunut siten, että asunnottomia tulee ”ovista ja
ikkunoista”. Asumisneuvonnassa
käy 50–60 henkilöä kuukausittain, ja päälle puhelinneuvonta
erikseen. Heistä puolet on ollut
viime aikoina alle 25-vuotiaita.
Heistä valtaosa sellaisia jotka
eivät ole voineet asua kotonaan
enää syystä tai toisesta. Joillakin
nuorisoasuntojen tuottajilla ehtona on ollut nuoren työssäkäynti, joka on ollut esteenä hakea
asuntoa.
– Taloudellinen tilanne on ol-
Mitä kautta saatte tietonne?
Kaikki asunnottomat eivät tilastoidu.
– Tiedot kerätään meillä kaikista
matalan kynnyksen toimipisteistä.
Kaikki tilastoidaan kuukausitasolla
meillä.
Vva esittää huolen siitä, että
kun pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään asunnottomuusputken loppupäässä,
putken alkupäässä on jo uusi
tungos syntymässä. Mitä pitäisi
tehdä heti?
– Tämä oli tiedossa jo 1. kansallisessa PAAVO-ohjelmassa, johon ei sitten kyetty reagoimaan.
Toisaalta Pääkaupunkiseudun
asuntomarkkinatilanne ja se, ettei asuntoja ole yksinkertaisesti
rakennettu on vaikuttanut tähän.
Eli ennaltaehkäisyä ei ole voitu
tehdä riittävästi. Vaikka kaupunkien maankäyttöohjelmissa ovat
tavoitteet yli tuhanteen asuntoon
vuodessa, asuntoja on rakennettu
muutama sata. Luottotiedot ovat
useilla hakijoilla menneet, ja tämä
on este myös ns. sosiaalisen asunnon saamiselle.
– Myös toimeentulokysymykset ovat olennaisia. Nuorisotyöttömyys on noussut ja ilman työtä
on käytännössä mahdoton maksaa asuntoa pk-seudulla. Vaikka
nuorisotakuu on ansiokkaasti
saatu hallituksen ohjelmaan ja
voimaan, se ei käytännössä toteudu. Kaikki nuoret eivät halua
ottaa vastaan tarjottua opiskelutai työpaikkaa, jos se ei vastaa
omia toiveita. Tai heillä on muita
esteitä mm. masennus tai muu
mielenterveys- tai päihdeongelma. Nuorisotakuuseen ei kuulu
asuntotakuu, mikä on ollut suuri
virhe.
Risto Kolanen
Valtio kerännyt arava-koroilla yli miljardin
Tukeeko valtio
asuntokeinottelua?
ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoi Ylelle, että valtio on tulouttanut 1,2 miljardia euroa aravalainakannoista omaan käyttöönsä
seitsemän viime vuoden aikana.
Valtion asuntotuotannon lainajärjestelmä Arava perustettiin 1949.
Virasto pystyi myöntämään valtion
tukemia halpakorkoisia lainoja kaikille rakentajille. Aravan tarkoitus
oli saada asuntotuotanto käyntiin
erityisesti kaupungeissa.
Arava-asunnot oli tarkoitettu
pienituloisille. Lainaehtojen vaatimusta 60 prosentin omarahoituksesta pienituloiset eivät kuitenkaan
kyenneet täyttämään. Arava-asunnot menivät ensimmäisinä vuosikymmeninä hyvätuloiselle.
Helsingissä vuosina 1949–52
lähes puolet lainoista oli mennyt
parhaiten ansaitseville, akateemisesti koulutetuille tai johtavassa
asemassa oleville, joilla oli vaadittu
omarahoitusosuus.
Monet varakkaat perheet ostivat
arava-asunnon myös lapsilleen ja pitivät niissä vuokralaisia, jotka maksoivat korkeina vuokrina asunnot.
Toiset maksoivat nopeasti aravalainat pois ja myivät asunnot kovan
rahan asuntoina. Laaja keinottelu
päättyi vasta 1956, kun myyntirajoitukset tulivat voimaan.
Keinottelu aravajärjestelmällä
jatkuu toisessa muodossa.
Aravajärjestelmää hoitaa nykyisin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Vuokralaiset
tukevat valtiota
Kohu-uutisen taustalla on VVO
Oy:n tilaama reportaasi, jossa ulkopuoliset asiantuntijat tarkastelevat vuokra-asuntomarkkinoita ja
näkymiä Suomessa.
Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoi raportissa, miten köyhät tukevat valtiota.
– Aravapuolella korkotaso on
keskimäärin kaksinkertainen
markkinakorkoihin nähden, ja
valtio tekee sillä bisnestä köyhien
kustannuksella. Se tuloutti viime
vuonna valtion kassaan 130 miljoonaa aravakorkoja. Kun vertaa siihen
mitä muut toimijat ovat saaneet eli
seitsemässä vuodessa 40 miljoonaa,
neljänneksen siitä mitä laki sallisi,
niin valtio on samassa ajassa tulouttanut 1,24 miljardia ”tuetusta
asumisesta” ja käyttänyt sen muihin
menoihin. Asukkaat subventoivat
valtiota, Rossilahti paljasti.
Valtio on kerännyt vuosittain yli
100 miljoonaa euroa voittoa korkeakorkoisista vanhoista arava-lainoista. Pienituloiset arava-vuokraasuntojen asukkaat ovat tukeneet
valtiota, vaikka arava-järjestelmän
periaatteen mukaan valtion olisi
Carita Kärkinen
Yleisradio uutisoi toukokuussa, että valtio on perinyt ylikorkoja arava-asuntojen vuokralaisilta yli miljardi
euroa.
5
ASUNTOKOLUMNI
Tukholman
mellakoiden
jälkimaininkeja
Tukholmassa toukokuussa 2013 tapahtuneet mellakat nk. Järvan
alueella herättivät runsaasti huomiota kansainvälisissä medioissa.
Levottomuudet alkoivat Husbyn kaupunginosassa toukokuussa 2013.
Levottomuudet levisivät nopeasti myös joihinkin muihin Tukholman
lähiöihin (mm. Fittja, Rinkeby, Kista, Tensta).
Tapahtumat muuttivat idyllistä Ruotsi-kuvaa ja poikkesivat Ruotsin
maabrändistä idyllisenä ja tasa-arvoisena Pohjois-Euroopan ”sulatusuunina” ja nostivat esille Tukholman (ja muiden Ruotsin suurkaupunkien) segregaation, mitä ei ehkä aiemmin ole ymmärretty riittävän
hyvin.
Kohde on Aurinkolahdesta.
pitänyt tukea heitä.
Valtiolle on luvassa jättipotti,
kun vuoden 2014 loppuun mennessä vanhat arava-sitoumukset
on maksettu pois, mutta taloyhtiöt
jatkavat vanhojen korkeakorkoisten
arava-lainojensa lyhentämistä.
Valtion rahakirstuun saattaa
vuonna 2015 kilahtaa mahdollisesti
yli 500 miljoonaa euroa.
Arava-kerrostaloja rakennettiin
paljon 1980- ja 90-luvuilla. Taloyhtiöt ottivat rakentamiseen suoraan
valtiolta arava-lainaa, joka oli selvästi markkinakorkoja halvempaa.
Kun markkinakorot olivat korkeita,
arava-lainat olivat taloyhtiöille edullisia. Vuokralaisten asumismenot
pysyivät kohtuullisina.
Arava-lainat lopetettiin 2000-luvun puolivälissä. Markkinakorot alkoivat laskea ja laina-ajat pitenivät.
Vanhojen arava-lainojen korot eivät
kuitenkaan laskeneet. Arava-lainat
ovat nyt korkeakorkoisia ja lainaajat ovat pitkiä. Taloyhtiöillä on
arava-lainoja yli seitsemän miljardia euroa. Vuokralaiset joutuvat nyt
maksamaan korkeita korkoja, joista
valtio kerää yli 100 miljoonaa euroa
vuodessa.
SATOn ja VVOn
korkea vuokrataso
Ex-yleishyödyllisten SATOn ja
VVOn asunnoista suurin osa on rakennettu valtion lainoilla ja korkotuella niin kuin Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, Hekan asunnot.
Sosiaalinen Asuntotuotanto
perustettiin 1940-luvulla Helsinkiin ja Tampereelle. Myöhemmin
perustettiin Keskus-Sato ry, jonka
tarkoitus oli koota asuntojen rakennuttajayhteisöt yhteen ja lisätä
Sato-yhdistysten määrää.
Valtion lainoilla ja korkotuella rakennettujen Sato-asuntojen
vuokrat olivat kohtuulliset. Sitten
Sato yhtiöitettiin ja nykyisin yhtiö on asuntosijoitusyhtiö. SATOn
uustuotannossa neliövuokra on 24
euroa neliöltä esimerkiksi Espoossa. Vuokraa voi luonnehtia sanoilla
kiskurimaisen korkea todellisiin
kustannuksiin verrattuna.
Valtakunnallinen vuokrataloosuuskunta VVO perustettiin
1960-luvun lopulla. Suuret ikäluo-
kat muuttivat maalta kaupunkeihin
ja heille piti saada asuntoja, joiden
vuokra oli omakustannushintaan.
VVOn perustivat Haka, ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. Yhtiö toimi osuuskuntana ja vuokrat
olivat kohtuulliset. Osuuskunta
yhtiöitettiin 1990-luvulla ja vuokrat nousivat. Nyt ne ovat lähes tai
kaksinkertaisia verrattuna Hekan
vuokriin, jotka ovat keskimäärin
10,55 euroa neliöltä.
Pilkkahinnalla
arava-asuntoja
Arava- vuokra-asunnot häviävät
lähivuosina markkinoilta. Valtion
rajoitukset lakkaavat. Arava-asuntoja on jo myyty 60 – 100 euron neliöhintaan myös pääkaupunkiseudulla. Kaksion, 50 neliötä on saanut
vajaalla 3 000 eurolla. Kun asunnon
vuokraa 900 eurolla kuukaudessa,
siitä kertyy 10 800 euroa vuodessa. Vuokralainen maksaa asunnon
hinnan uudelle omistajalle yli kolme
kertaa vuodessa.
Valtion tukema asuntokeinottelu
on hyvin kannattavaa.
Kirkon keskusrahasto myi Espoossa SATOlle viisi kerrostaloa.
Kauppahinta oli 344 514 euroa. SATO sai yhden omakotitalon hinnalla
107 asuntoa. Asuntojen markkinaarvo olisi ollut lähempänä 20 miljoonaa euroa.
Kirkko myi SATOlle Espoossa ja
Vantaalla yhteensä kahdeksan kiinteistöyhtiötä, joissa on 570 vuokraasuntoa.
Asunto- ja kiinteistösijoitusyhtiöitä ei kiinnosta, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Vuokralaisella on
vapaus valita, maksaako huippukorkeaa vuokraa vai muuttaa pois.
Manu Paajanen
Mellakat ovat laantuneet, mutta keskustelu niiden syistä ja seurauksista Ruotsissa jatkuu. Tapahtumien yhdeksi pääsyyksi on nostettu
joidenkin asuinalueiden eriytymiskehitys, joka on lisääntynyt pitkällä
aikavälillä tasaisesti. Ruotsissa on kuitenkin korostettu, etteivät kyseessä ole maahanmuuton, vaan ennen kaikkea kaupunkirakenteelliset
ja kasvavien hyvinvointierojen aiheuttamat ongelmat.
Miljoonaohjelma (“Miljonprogrammet”) on nimitys asuntojen rakennusohjelmalle joka toteutettiin Ruotsin suurissa kaupungeissa vuosina
1965-1974. Tavoitteena oli ratkaista 1960-luvun alun asuntopula
ja kaupungin kasvutarpeet rakentamalla kymmenen vuoden aikana
miljoona uutta asuntoa.
Vaikka miljoonaohjelma onnistui tavoitteessaan, ovat monet arvostelleet sen toteutustapaa ja jälkivaikutuksia. Yleisimmin on arvosteltu
ohjelman luoneen lukuisia eriytymiskehityksestä kärsineitä betonilähiöitä, jossa rakentamisen ja kaupunkiympäristön laatu on ollut kehnoa.
Tukholma ja Helsinki ovat samantapaisia kasvavia pohjoismaisia
pääkaupunkiseutuja, joissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa on
käynnissä sama historiallinen muutos. Kaupungit kasvavat voimakkaasti ja samalla asuinalueiden erojen on havaittu kasvavan. Helsingissä on kuitenkin vältytty Tukholman kaltaisilta tapahtumilta. Mitä
on tehty toisin?
Jarkko Rasinkankaan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan jotkut
asuinalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä, sosiaalinen
eriytyminen alkoi voimistua 1990-luvun laman aikana, mutta ilmiöstä
ei ole kuitenkaan seurannut kokonaisten alueiden taantumiskierteitä
Ruotsin tapaan. Siihen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea eri asumismuotoja sekoittava asuntopolitiikka ja kattava sosiaaliturva.
Tasapainoinen kaupunkikehitys ja asuinalueiden väliset kasvavat
erot ovat pohjoismaisessa kaupunki- ja asuntopolitiikassa ajankohtainen kysymys. Aalborgin yliopistossa Tanskassa järjestetään syyskuussa
aihetta käsittelevä tutkimusseminaari, joka kokoaa kansainvälistä
tutkijakenttää aiheen ympärille.
Vesa Peipinen
Kirjoittaja on vihreä
kaupunkipoliitikko,
Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja, nuorisotyöntekijä ja nuorisotutkimuksen opiskelija
Tampereen yliopistosta. Palstalla vierailevat asuntopolitiikan
tutkijat, keskustelijat
ja vaikuttajat. Aiempia kirjoittajia olivat
v. 2012 Ilkka Taipale, Tiina Sandberg,
Veli-Heikki Klemetti, Juha Väätäinen sekä v. 2013
Tuula Laukkanen ja
Antti Koskela.
He
ikk
i Tu
uli
Katja Karjalainen
6
ASO-asunnot: TA-Asumisoikeus Oy Junkkarinkaari 5, Pakkala, Vantaa
Lain voimalla kohtuuhintaiseen asumiseen
Ympäristöministeriö valmisteli alkuvuoden aikana lakiuudistuksen koskien valtion tukemien vuokra- ja
asumisoikeusasuntojen vuokrien ja vastikkeiden määrityksiä ja muutamien käytännön toimintojen tarkistuksia ja uusia ohjeistuksia.
Lakiluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle kesän korvalla. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.
Seuraavassa on esitetty lausuntojen keskeiset kannanotot asiaryhmittäin jaoteltuna
Omakustannusvuokra
Omakustannusvuokra tunnutaan
koettavan hyvin ongelmalliseksi
varsinkin omistajien taholla.
Koska omakustannustason
tavoitteena ovat aina markkinahintoja alhaisemmat vuokratasot,
ongelmia tulisi niin sanotuilla taantuvilla, väestöltään vähenevillä alueilla. Onhan Suomessa alueita, joilla
asuntojen tarjonta ylittää kysynnän
ja näin vapaassa hinnanmuodostuksessa ns. vapaarahoitteisten asuntojen asumiskulut ovat matalammat
tuettuun asumiseen nähden.
Kohdekohtaisesti määritelty
omakustannusvuokra voisi taantuvilla alueilla – esimerkiksi vajaakäytön vuoksi – muodostua asukkaan
kannalta hyvinkin epäedulliseksi.
Omakustannustaso merkitsisi
tietenkin myös, etteivät yhtiöt voisi
kerätä tulevan uustuotannon omapääomia vuokrissa ja vastikkeissa.
Asukkaita edustavat järjestöt
ovat kritisoineet tuota yhtiöiden
käytäntöä jo aiemmin.
Carita Kärkinen
Lakiuudistuksen lähtökohtia ovat
omakustannusvuokran ja kohtuuhintaisuuden määritteen täsmentäminen, valtakunnallinen vuokrien
ja vastikkeiden tasauksen aiheuttamien vinoumien oikaisu, asumiseen liittyvien oheispalveluiden
(isännöinti, remontointi, hankinnat, yms.) kilpailutusohjeistus ja
asuntojen omistajien tiedonantovelvollisuuksien määritteleminen.
Lausuntoja ministeriöön saapui
lähes kolmekymmentä. Myös Asukasliitto antoi lausunnon asiasta.
Liiton lausunto on luettavissa toisaalla tässä lehdessä.
Vuokrien ja käyttövastikkeiden tasaus
”Tasauksen tavoitteena on, että
asuntojen vuokrat saadaan vastaamaan asuntojen käyttöarvoa ja
vuokrat ja vastikkeet olisivat keskenään oikeudenmukaisessa suhteessa.”
Näin on aikanaan perusteltu asumisen hinnan alueellista tasapuolisuutta. On kuitenkin käynyt niin,
että ”valtakunnallisesti toimivien
yhtiöiden suorittama koko maan
laajuinen vuokrien tasaus johtaa
siihen, että vuokrat heijastavat eri
alueiden kysyntätilannetta.”
Jos tasauksen idea on aikanaan
ollut ehkä saman yhtiön asukkaiden
välinen solidaarisuus, asukkaiden
järjestöissä koetaan tämä nykyään
enemmän rasitteena varsinkin niin
sanotuilla kehittyvillä alueilla. Enää
ei oltaisi valmiita kustantamaan
taantuvien alueiden vajaakäytön
vuoksi suhteellisesti kalliimpia
asuintaloja.
Suomen Asumisoikeusasukkaat
(SASO) ry ja suurin osa lausunnon
antaneista yksityishenkilöistä ehdottaa, että vuokrien ja vastikkeiden tasauksesta luovuttaisiin kokonaan, sillä tasaus estää kiinteistöjen
taloudenhoidon läpinäkyvyyden ja
tosiasiassa sen varjolla kerätään
omistajayhtiöihin voittoa. Tasaus
on suurin syy omakustannusperiaatteen rapautumiseen ja asumiskustannusten nousuun kohtuuttomalle tasolle.
Suuri osa omistajista vastustaa
vuokrien ja käyttövastikkeiden tasauksen rajoittamista alueellisesti.
Niiden mukaan valtakunnallisen tasauksen kieltäminen asettaisi asukkaat eriarvoiseen asemaan
ja aiheuttaisi etenkin väestöltään
vähenevillä alueilla sijaitsevien
asuntojen asukkaille kohtuuttomia
asumiskustannuksia.
Asumiskustannusten ”tasaukseen” asumistuen muodossa osallistuvan valtion taholla huoli on vain
Tasausalueet
Vuokrien ja asumisoikeuden vastikkeiden tasaus olisi uuden
lakiehdotuksen mukaan mahdollista seuraavien kuntaryhmien sisällä:
ARA-asunnot: Kiinteistö Oy Pakkalan Pehtoorintie 11, Vantaa
I kuntaryhmä: Helsinki olisi oma ryhmässä
II kuntaryhmä: Vantaa, Espoo ja Kauniainen
III kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki,
Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti.
IV kuntaryhmä: muut kunnat
5
7
nko vuokra-asunnoille
usia toteuttajia?
siitä, ettei tasauksen rajoittaminen
saa johtaa valtion vastuiden ja riskien kasvamiseen eikä kasvattaa
muiden valtion tukien tarvetta.
leen omarahoitusosuudelle kahdek- mukaan tehtävien siirron on tasan prosentin koron. Tuo taso lienee pahduttava kustannusneutraalisti.
määritelty aikana, jolloin elettiin
Uuden lain säädösten rikkopysyväntuntuisesti huomattavasti minen olisi tulevaisuudessa myös
korkeampien korkojen maailmassa. mahdollisesti sanktioitu.
Lakiesityksen mukaan tuo korkoSanktiointia vastustavat tietenKorjauskustannuksiin
katto laskisi kuuteen prosenttiin.
kin kaikki sanktioiden kohteeksi
varautuminen ja niiden katOmistajayhtiöiden
kanta lelle.
tähän-Lähihistoriasta
mahdollisesti joutuvat
eli omistajat.
taminen
lainalla
kija saattoi
huhtikuun
12. sen periaatepäätökseksi
asti. Juhmuistetaan,
kin
muutokseen
on
kielteinen,
kosieraista silmiään, kun Hel- lallinen allekirjoitustilaisuus pidet- että edullinen asuntotuotanto almakka se vaikeuttaisi niiden mukaan
Asumisoikeusasuntoja
alppilalaisenNykyjärjestelmässä
korttelikapa- asukas
täneen
keväämmällä.
kaa kiinnostaa
rakentajia vasta,
saa
vastikkeesta
osan
rahastoitapääomien
hankintaa
ja
vähäntäisi
koskevat
erityiskysymykset
en pysähtyi musta minisValitettavasti Helsingissä poliit- kun kovan
rahan kysyntä
hiipuu.
vaksi
tulevaisuudessa
tarvittaviin
yksityisten
toimijoiden
halua
rakeno. Asuntoministeri Krista tisen enemmistön poliittinen tah- Asuntoministerin oli tunnustettaperuskorjauksiin.
taa valtion
tukemia parasuntoja.va, ettei Suomen
Asumisoikeusasukkaat
ry
sd) ei ollut
menossa kara- Lakiesityksen
hänellä ole
muuta keppiä
to on viime vuosina
kallistunut
ajatuksena on, että kun asuintaValtiokonttori ja valtiovarainmi- ja suurin osa lausunnon antaneista
n vaan avoimeen asuntopo- haille tonteille rakennettavien ko- kuin sormen heristäminen ja huolon suurimmat remontit, eli putki- nisteriö kannattavat enimmäisko- yksityishenkilöistä ehdottaa, että
n tilaisuuteen, jossa pohdit- van rahan omistusasuntojen puo- no maine kaupungeille, jotka eivät
sähkö- ja ilmastointiremontti tulee ron alentamista. Valtiovarainminis- lakiin lisätään säännökset asumispidä sitoumuksiaan.
ten Helsinkiin saadaan kohtehtäväksi talon tullessa 40–50 vuo- teriö ehdottaa myös tuoton tulou- oikeusasukkaiden äänioikeudesta
aisia asuntoja.
Kommentoiden ikään, ei ole oikeudenmukaista tukselle säädetyn enimmäismäärän asumisoikeustalon omistajayhtiön
olivat myös
NCC:ltä
Ministeri
ei vielä halunnut
periä
noidenMatti
korjausremonttien laskemista nykyisestä kahdeksasta
yhtiökokouksessa.
Vaikkaot-asumisYIT:stä Pekka
Helin.
taa
kantaa
kysymykseen,
pitäisikö
kustannuksia nykyisiltä asukkailta. prosentista. Omistajayhtiöt luon- oikeusmaksu on pääomasijoitus,
tuotantotuki
poistaa entisiltä
Kysymys tässä on siitä, että esi- nollisesti vastustavat myös tätä.
asukkailta
puuttuvatyleisnykyään
umattomiin
asuntotuohyödyllisiltä
asuntorakennuttajilta,
merkiksi aso-asuntoyhtiöt pystyvät
kaikki oman pääoman sijoittajalle
avoitteisiin
kyllästyneeljotka ovat
muuttuneet
markkinarahoittamaan
uustuotannon oma- Jälkilaskelmien
kuuluvat
oikeussuojakeinot.
ölle ministeri
vakuutti,
että maksamilla laatimisvelvollisuus
ehtoisiksi kiinteistösijoittajiksi.
rahoituksen
asukkaiden
SASO vaatii asumisoikeusasunKeskustelussa
nousi jälleen esilsella on remonttivarannoilla.
nyt vahvaa poliittojen käyttövastikkeiden
asettamishtoa vauhdittaa
ARA-vuokajatus,taettä
kuntauudistuksen
Osa lausunnonantajista
suhtau- Asuntomarkkinoilla toimivatleyhtiöt
paikkakunnan
aravavuokratasoa
yhteydessä
metropolialueen
kuntojen rakentamista.
Helsintuu kielteisesti
muutoksiin, joilla eivät haluaisi asukkaiden saavan
vastaavaksi,
ja valtioneuvoston
nat perustaisivat
firman eurodun MAL-aiesopimuksen
rajoitettaisiin perusparannuksiin tietää yhtiöiden kunkin asuintalon
asetuksellayhteisen
olisi säädettävä
varautumista
ja edellytettäisiin kohdalta saamaansa vuosittaista
tu- määräinen
valtion tukemien
äyttö, asuminen
ja liikenne)
hankkimaan
maatakatto
ja rakennuttakat- losta. Siis voitot halutaan sillämaan
tahol-vuokra-asuntoja
asuntojen vuokrille
ja käyttövaseluryhmäperusparannuskustannusten
oli juuri päässyt
sekä perustamista osin lainalla. Joidenkin la pitää omina tietoinaan. Vuokratikkeille.
aan neuvottelutulokseen,
korjaamaan
ja hallinnoimaan niilausunnonantajien
nee kuntien
arvioitavaksi.mielestä vara- ja asumisoikeustalojen todellisten
tä. Rakennusfirmojenkin
edustajat
uksien
kielto
vaikeuttaisi
uustuotulojen
ja
menojen
eli
taseiden
ja
ry
vaatii
asumisoikeustalon
niiden vuoro linjata, miten
totesivat, että asuntosektori
kaipaatodellistantoa.
TA-yhtymä
Oy:n
mukaan
tilinpäätösten
avaaminen
asukkaille
ten
kulujen
esittämisestä
asukkaille
edään eteenpäin.
uusia toimijoita.
rajoitus
estäisi
toimijoita
rakensaa
omistajatahoilta
yksimielisen
vastikkeen
määräytymislaskelmissa.
sterit Kiuru ja Merja Kylnuttamasta
uusia valtion tukemia kielteisen vastineen. Suorastaan
Kaarin Taipale
vas) seisovat
neuvottelutuasuntoja,
joiden
omarahoitusosuus
ymmärryskyvyn
aliarviMuuta
Kirjoittaja
on TkT, kaupunkitutkija
krista kiuru asukkaiden
kertoi, että
helsingin
takana ja päättävät jatkospitäisiasia
kattaa
yhtiölle kertyneistä
oimiseen syyllistyy
TA-yhtymä Oy:
seudun MAl-aiesopimus
valmistui.
o syytä viedä
hallitukkassavaroista. Omistajayhtiöiden
”TA-yhtymä Oy vastustaa Suuri osa lausunnonantajista, varlausumien mukaan tämä yhdessä vuokratalon omistajalle esitettyä sinkin vuokra- ja asumisoikeustatasaukseen ehdotettujen rajoitus- jälkilaskelmien laatimisvelvoitet- loja omistavat ja tuottavat tahot,
ten kanssa johtaisi monessa kohta. TA-yhtymä Oy:n mukaan asu- katsovat esitykseen sisältyvien
teessa kohtuuttomiin vuokrien ja misoikeusasunnoista annetun lain keinojen rajoittavan liikaa vuokkäyttövastikkeiden korotuksiin.
mukaiset jälkilaskelmat ovat osoit- ra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen
Valtiovarainministeriö suhtau- tautuneet asukkaiden kannalta vai- toimintaa ja johtavan päinvastoin
tuu myönteisesti perusparannuk- kea-selkoisiksi ja niiden laatiminen asumiskustannusten nousemiseen
siin varautumisen enimmäismäärän on päinvastoin lisännyt asukkaiden ja valtion tukeman vuokra- ja asuasettamiseen 50 prosentin tasolle maksettavaksi tulevia asumiskus- misoikeusasuntotuotannon vähemutta pitää kuitenkin tärkeänä var- tannuksia.”
nemiseen.
mistaa, että esitetty euromääräinen
Asukkaiden järjestöt edellyttäSen sijaan erityisesti asumisoiiiton vuosittainen
päätaenimmäismäärä
on riittävä oma- vät, että jälkilaskelmissa tulisi osoit- keusasukkaat pitävät ehdotettuja
a, asumisalan
syyseminaarahoitusosuuden
saavuttamiseksi. taa talokohtaiset todelliset kulut keinoja riittämättöminä esitykalossa 15.–16.9. Lehti pyyasukkaille.
sen tavoitteen saavuttamiseksi.
n kaupunginjohtaja
Antti
Kiinteistönhoitopalvelujen
ry katsoo, että esitetyillä, lähinnä
Valvonta- ja seuraamiskokolta ja
kuulumiset
syyskunnossapitotöiden
kosmeettisilla muutoksilla varmisvastuiden järjestely
varten kilpailuttaminen
uudesta Salosta.
tetaan nykyisen valtion rahoituksen
nkihan koki ison kuntaliiMonet
toteavat Nyt omakustannusvuokrien val- rakenteellisten virheiden säilymi1.1.2009.,
josta lausunnonantajat
kuulemme
ksyllä. kilpailuttamisvelvoitteen olevan on vontavastuu on kunnilla, mutta se nen ja valtion tuen väärinkäytön
hengeltään hyvä ajatus.
on tarkoitus siirtää ARA:lle. Lain jatkuminen.
perusteluosassa tätä perustellaan
SATO Oyj toteaa, että esitettyjen
tyisiä ominaisuuksia
Salolla
ry:n mukaan
laissa tulisi kieltää sillä, ettei kunnissa ole resursseja muutosten ulottaminen koskemaan
ta kaupunkilaisille
ja siellä
valtion rahoitusta saaneita talojen eikä osaamista hoitaa ko. asiaa.
myös suunniteltua uutta 20 vuooille?
omistajayhtiöitä
ostamasta
palveLausunnoissa
ei
vastusteta
korden korkotukimallia vie yksityisten
o elää vastakohtaisuuksisluja yhtiöiden omistajien tai johdon kotukilainojen maksuohjelmiin, toimijoiden tuotantoedellytykset
en ja vanhan hedelmällilähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä.
vakuuksiin ja lainansaajan takaus- myös siltä.
ohtaamisesta. Moderni eläValtiovarainministeriön mukaan maksuun liittyvien tiettyjen tehHelsingin kaupunki, Helsingin
oto yhdistyy Suomen vansuorahankinnan mahdollistamista tävien siirtämistä ARA:lta Valtio- kaupungin asunnot Oy:n Vuokran asumisen
historiaan
ja määrätä
urtilanteista
tulisi
julkisista konttorille.
laisneuvottelukunta ja useat lauaupunkimiljöö
kohtaa
idylhankinnoista annetun lain tapaan.
Siirtyviin tehtäviin liittyvä resur- sunnon antaneista yksityishenaseutupitäjät. Salon sijainti Antti rantakokko
johtaaon
uutta
saloa.
sointitarve
Valtiokonttorin
mu- kilöistä vaativat myös vanhojen
teellinen.Omistajan
Logistiikkaomarahoitustoimii
kaan arvioitava osana useampien aravalainojen korkeiden korkojen
en ihmisen
mittakaavassa:
osuudelle
maksettava korko ARA:sta Valtiokonttoriin siirrettä- alentamista.
n lähellä sekä matkan että
– Nokia on
pitkään
ollut Salon
edullisemmat. Salossa kaavoitetaan
väksi
jo päätettyjen
tai siirrettäväksi
hteen. Nykyisen lain mukaan ARA-tuettu
talousalueenvalmisteltavien
suurin työllistäjä.
Yrijatkuvasti viihtyisiä alueita ja Unto
puu- Nikula
asioiden kokonaiminen kohtaa
monipuolisen
tys
tuonut
mukanaan
vaurautta
ja
tarhatontteja
uusille
omakotitaasuntoyhtiö voi saada sijoittamal- suutta. Valtiovarainministeriön
Asukasliiton lausunto on sivulla 8
n, rikkaan historian, laadu- aikaisempina vuosina kaupunki on- loille. Salon sekä Halikon ja Perniulttuuritarjontaa,
hyviä os- kin kyennyt tarjoamaan asukkail- ön kuntataajamien ydinkeskustoisPS.
dollisuuksia sekä aktiviteet- leen erinomaisia palveluja sekä ra- sa voi asua moderneissa kerrostaNoiden lausuntojen antajien luetteloa (28 eri tahoa) tarkastelemalla siitä voi löytää runsaasti ”päällekkäitaa kaikkien makuun. Salo kentamaan esimerkiksi päiväkote- loissa, viehättävissä puutaloissa ja
syyksiä”;
nettu korkeasta teknologi- ja, kouluja ja muita julkisia tiloja. väljästi omakotitalossa.
Suomen asumisoikeusyhteisöt ry pitää sisällään jo kaikki muutkin omistaja yhteisöt. Se on kaikkien
utta myösSuomen
kartanoistaan,
Nokiayhdistys”.
on kasvat– Kaupunkimaisen
asumisen
aso-yhtiöidenVaurauden
perustama lisäksi
”aatteellinen
Samat toimijat
ovat pääosin myös
vuokra-asunlueistaan ja
kauniista
maatanut
alueen
osaamispääomaa,
josvastapainoksi
Salo
tarjoaa
maaseutomarkkinoiden suurimpia toimijoita.
a. Kesätorstaisin
il- suunnilleen
ta on syntynyt
uutta
ICT-yrittäjyyttumaisia asuinpaikkoja: perinteiRAKLISalon
on myös
samojen
tahojen
muodostama yhteisö.
vetävät puoleensa
tuhantä.
Nokian
ansiosta
Salo
tunnetaan
siä maalaistaloja,
huviloiOikeastaan nuo lausunnonantajat voisivat olla Vuokralaiset, Asukasliitto,
Suomen idyllisiä
myös
kansainvälisesti
kaupunkina,
isiä kuuntelemaan
huipputa,
viihtyisiä
rivitaloja
ja
kodikkaita
(SASO), Suomen asumisoikeusyhteisöt ry, RAKLI ja kunnalliset yhdessä.
ä ja tutkimaan
kirpputorijoka on ”the
home origin
of thejamoomakotitaloja.
Mahdollisuudet
etä- ovat
Ei tämä
tietenkään vähennä
lausuntojen
merkitystä
oikeinhan
se 28 on laskettu.
Nämä piirit vaan
aa. Meren läheisyys
houkutbile
phone”.
työhön
ovat
erinomaiset.
Kun
työpienessä maassa niin pienet. (UN)
paikka sijaitsee kotona, voit yhdisatkailijoiden lisäksi lukuisia
tää työn ja perhe-elämän nautittakkaita.
Millaista asumista ja
valla tavalla. Tai voit pidentää keasuntotuotantoa Salosta löytyy nyt
punginjohtaja Antti Rantakokko:
SUSA JUNNoLA
ervetuloa uuteen Saloon !
Lausunnot
on
IdenTITeeTTIOngelmA?
annettu
Rakentaako majansa vuorennotkoon vai saarelmaan - siinäpä kysymys! Kun Suomea asutettiin (siis silloin kun suomi putos’
puusta),
haettiin
asuinsijat
lähinnä oletettujen
hyVerovaroin
tuettua
asumista
koskevaa
lainsäädäntöä
ollaan uuläheisyydestä.
Ajat ja elinolosuhteet
ovat
simassa.vien
Lakiriistamaiden
tuodaan eduskunnan
hyväksyttäväksi
ensi vuoden
muuttuneet.
Elinkeinorakenteen
muutos Voimaan
on saattanut
budjettiin
liittyvien muiden
lakien kanssa syksyllä.
uusi meilaki
dät
suomalaiset
tulisi ensi
vuoden
alusta. 1800-luvun isojaon ajasta silloin syntyneestä kyläyhteisö-yhdyskunnan valinnanvapauden kautta täMihin uudistus johtaa, se nähdään vasta myöhemmin, mutta jos
hän jälkiteollisen ajan aatokseen, jossa suositaan tiiviimpää
laki tulisi olemaan edes suunnilleen virkamiesluonnoksen hengen
yhdyskuntarakennetta.
Luonnonlaitkin edellyttävät
sitä.
mukainen,
voisi ruuhka-Suomen ara-tukiasukkaan
tuska ehkä hieman
lientyä. Aso-asukas voisi päästä nykyisestä loputtomasta asuntonsa
Tämä maailma
on nyt rakentunut
- ehkä meidän
omistajayhtiön
pääomittamisen
taakasta jasellaiseksi
yhtiön uustuotannon
kaikkien
onneksi
,
ettei
sitä
tönöä
saa
rakentaa
ihan oman
osarahoituksesta.
mieltymyksensä mukaan. Se on rakennuskaava, minkä muSuomen
(SASO)
ry:n sitten
pidemmälle
menevä
kaan
perustaa rakennukselle
- on siinä
tarkoitus
asua
vaatimustaiomistusasumiseen
verrattavasta
kytkennästä
taloyhtiön
tuottaa jotakin - aletaan rakentaa. Kaavoituksen yksinhallintoon
jää tässä
toteutumatta,
muttasäädetty
edes johonkin
mittaan
asti
oikeus
on joskus
aikojen alussa
ihan laissa
kuntien
ulottuvamonopoliksi.
läpinäkyvyys Tämän
on kai sekin
jotakin.
on myönnettävä olleen oivallisen oivalluksen kuntalain säätäjiltä.
Vuokra- ja aso-asuntoyhtiöiden hyvin kielteisestä linjasta nykytilan
vähäiseenkin muuttamiseen voi kai päätellä, että tämä nykyinen tuettu
Koko maa on pidettävä asuttuna. Tämä on tahon sun toisen
asuntobisnes on ollut todella hyvää liiketoimintaa. Oikein lailla turvatharras
toive.
Hyvämukaan.
niin, mutta
maataSASO:n
ei enää
tu oikeustoistama
painaa rahaa
aina
tarpeen
Tässäkun
mielessä
voi
pitää
pystyssä
suota
kuokkimalla,
on
etsittävä
ratkaisulausunnossa oleva viittaus valtion tuen väärinkäytöstä on paikallaan.
ja jotka ovat vaikutuksiltaan synkronissa, ei vain naapurin,
Suomen
Asumisoikeusyhteisöt
ry – jokaekosysteemin
on kaikkien Suomen
vaan
kerrassaan koko maapallon
kanssa.asoasuntoja omistavien yhtiöiden muodostama ”aatteellinen yhdistys”
– toteaa Nykyinen
lausunnossaan,
että ”muutoksilla
rajoitettaisiinei…mahdollisasuntoja
elämänkulku,
maailmantilanne
omistavien
yhteisöjen
toimintavapautta
huomattavasti
…
ja
säännökta meille ”impivaara”-ideologian mukaisia ratkaisuja. 1960set olisivat
ristiriidassa
perusoikeuksien
kanssa…”keksittiin taajamiin
luvun
suuren maalta
muuton aikoihin
pakkautuvan väestön asuttamiseksi aluerakentaminen. Syntyivät lähiöt,
hajanaisesti pelloille
ja metsiköihin
sijoitetut
Mille moraaliselle
oikeutukselle
mahtaa perustua
tuon lausuman
vuokrakerrostalokasarmit.
Se tuella,
oli siinä
misisältämän
ajatuksen mukainen -valtion
siistilanteessa
verorahoillaenin,
luodun
– kansalaisten
asumiseen
tarkoitetun,
asuntomassan
omistaminen?
hin silloisen
ihmisen
ymmärrys
ylsi.
agrikulttuurin
kasvattien
pitäisi
alkaa olemaan
Vireillä Meidän
olevan lakimuutoksen
myötä
tuettujen
asuntojen
vuokria jajo
siinä
määrin
tämän urbaanikulttuurin
läpilyömiä,
että asuvastikkeita
ei enää
”tasattaisi”
valtakunnallisesti vaan
kohdekohtaisesti
minen näillä sijoilla
ehkä jotenkin käy. Mutta tämä uusi aika
omakustannusperiaatteen
mukaan.
on tuonut myös uudet haasteet muassaan. Meidän on kaiNykytilanteessahan
valtion asumisen
- asumistuen
tarve
kessa tekemisessämme
otettavasubventio
huomioon
tämä globaali
nä– on keskittynyt
pääkaupunkiseudulle.
kökulma.enimmin
Ilmastonmuutos
on se iso mörkö minkä pitäisi ohjata meitä
vaistojemme
vankeja periaatteessa
kaikessa tekeTasauksen
poistuessa
ja omakustannusperiaatteen
toteutuessa
tuo
mään
aina
järkevimmät
ratkaisut.
subventio – asumistuki – hyvin oletettavasti suuntautuisi enemmän
haja-asutusalueiden hyväksi ja tarpeeseen siellä.
ooo
Lisäksi kun asuntojen omistajayhtiöt keräävät pääomia uustuotannon omarahoitusosuudeksi ylisuurilla vuokrilla ja vastikkeilla, on täHallitus
puuhaa jotakin
”suurta käytännössä
kuntaremonttia”.
Sen yhmäkin rasite
nykyjärjestelmässä
kasautunut
nimenomaan
tenä
julkilausuttuna
perusteena
on
juuri
yhdyskuntarakenruuhka-Suomen ARA-tuettujen asuntojen asukkaille.
teen tiivistäminen. Nämä uudet kuntakartta-hahmotelmat
ovat järisyttäviä! Suomen talousmaantiede ei ole kokenut
Lakiluonnokseen
oikein
”pistää silmään”
näin suurtaannetuista
mullistustalausunnoista
koskaan. Tämän
kuntauudistuksen
tuettujenpontimena
vuokra- jasanotaan
asumisoikeustalojen
omistajien kielteinen
reolevan ns. kestävyysvajeen
lisäksi mm.
aktio. Siellä
nähdään esityksen
ympäristönäkökulman.
lähinnä rajoittavan tuon tahon
toimintaa.
Vaikeasti avautuva tiivistämisen nimissä ihmiset pyYhdyskuntarakenteen
on asuntoyhtiön logiikka, jonka
ritään keskittämään paremman ”saavutettavuuden” perusmukaan kohtuuhintaisuuteen
teella mahdollisimman edullisesti palvelujen tuottamisen
siirtyminen johtaisi asumiskusnäkökulmasta.
tannusten nousemiseen.
Kysyä mielestäni voi, miten mullistuksessa otetaan huoLausunnot
annettu
– myömioononlaajan
maan
rikas ja moninaisuudessaan ainutlaatuihemminnen,
nähdään,
kuunnel- hyvinkin
joskusketä
paikallisesti
tiin.
eriytynyt, perinteiseen elämäntapaan nojautuva, sille rakentunut kulttuuri-identiteetti?
Unto Nikula
Vantaa/Nissas - Sodankylä
Kirjoittaja on Asukasliiton
hallituksen Unto
jäsen Nikula
ja on toimittanut
Asumisoikeusasukas,
lehteämme muutaman vuoden
ajan.
Asukasliiton hallituksen jäsen
Vantaa, Asola
Asuminen & yhteiskuntA 2/2012 7
8
Asukasliitto ry:n
lausunto
käsitteen määräävä merkitys astuu voimaan vasta myöhemmin, on
toissijaista. Toimimalla ennakkoon
poistetaan mahdollisuus vedota ohjeistuksen puuttumiseen.
13 d §
Jälkilaskelmien laatimisen tekemättä jättäminen ei ole sanktioitu. Samoin joutuu kysymään
millä nopeudella ja intensiteetillä
voidaan mahdollisiin väärinkirjauksiin puuttua? On muistettava
että tämä pykälä ja 13 e § ovat ratkaisevat uudistuksen tavoitteiden
täyttymiselle.
LAKI aravarajoituslain muuttamisesta
7 b § Vuokrien tasaus
Emme lähde arvuuttelemaan
ehdotetun tekstin sitovuutta ja
kattavuutta. Haluamme kuitenkin
korostaa, että tarpeet sekä olosuhteet tasauskäytännöissä vaihtelevat
suuresti kunnallisten toimijoiden ja
valtakunnallisten yleishyödyllisten
toimijoiden välillä. Todennäköisesti
tullaan tarvitsemaan asetuspohjaisia täsmennyksiä tässä kohden.
7 d § ja 7 e § kuten yllä. 13 e
§ ja 7 e § sanktioiminen on hyvä
asia, mutta suurten kunnallisten
toimijoiden ollessa kysymyksessä olisi hyvä todeta onko sanktio
kohdekohtainen tai voidaanko se
kohdistaa koko lainoitettuun kiinteistökantaan.
pakina
KUVAT SAULI HäNNINEN
Olemme kahden viime vuoden
aikana yhä huolestuneempina
seuranneet erityisesti vuokra- ja
asumisoikeusasuntojen kustannustason voimakasta nousua varsinkin
pääkaupunkiseudun kunnissa.
Myös omistusasumiseen tarvittavat rahamäärät ovat nousseet ja
tämä saattaa aiheuttaa hyvinkin
vakavia ongelmia suuria luottoja
ottaneille talouksille kun samalla
työllisyystilanne ei ole ottanut kohentuakseen.
Ensisijainen ongelma on kuitenkin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrätavoitteiden
toteutumatta jääminen samalla
kun jo rakennetun vuokra-asuntokannan vuokrataso nousee voimakkaasti.
Kannatamme voimakkaasti
Ympäristöministeriön ehdotusta,
koska se kohdistuu nimenomaan
kohtuuhintaisen asumisen kipupisteisiin, eli ruuhka-alueiden asumisen hintaan.
Kun esityksen kyseisten lakien
päivitykset ja täsmennykset ovat
oikean suuntaiset ja tavoitetta palvelevia, toivomme niiden muodostuvan uusituiksi laeiksi.
Olemme käsitelleet ehdotuksen
laatijoiden perusteluosan omassa
piirissämme ja katsomme parhaaksi menettelyksi kommentoida lakiehdotusten pykäliä ja alioita niiltä
osin kun mielestämme on tarvetta.
PÄIVYSTÄJÄN
Neuvontapuhelimessa
HelSIngIn TAuTI levIää?
kysyttyä
Vanhempi sukupolvi muistaa varmasti käsitteen ”Turun
tauti”. Kysymyksessä
oli 1960–70-lukujen ilmiö,loviat,
jossa tuo
Tu-mukanaan uusia ja varAsukasliiton neuvontapuhelin
pirun arkipäivinä.
kunnallispoliitikot
alistuivat
kaupungin
gryndereiden
risee iloisesti kaikkina
Ostaja
pelkää että
tästä johtuen
sin luoviajaargumentteja, tarkoitan
maanomistajien saattaisi
voitontavoittelun
vietäviksi.
olla kosteusvahinko,
jotenTurku
juurisai
ylläsitkuvattua ilmiötä.
tenettä
hiljalleen
moraalin jonkinlaiselle
tasolTuntuu joskus siltä
neuvon-rakentamisensa
teetetään kosteusmittaus
ammattatarpeessa on tiettyä
syklisyyttä,
tifirmalla. Kylpyhuone
pintamita- Se kykenee
Asukkaan kannattaa käyttää kale, mutta
taudin aiheuttaja
olikin nk. retrovirus.
tietyntyyppinen ongelma
on esillä taan
kauttaaltaan
eikäisäntää,
mitään kosmeraansa vuokrasuhdetta solmittamuuntautumaan
hakiessaan
uutta
jossa lisääntyä.
jonkin aikaa ja sitten ilmestyy
teusarvoja
löydy.ilmeisesti
Mittausraportissa
essa,jalopetettaessa
ja ihan samalla
”Turunuusi
tauti”
kulkeutui
politiikkojen
virkärkiongelma.
kehotettiin
paikkaamaan
hapertulailla
tulee
toimia
kun
ostetaan tai
kamiesten kantamana maamme nuorempaan pääkaupunnut
saumaus,
varmuuden
vuoksi.
myydään
asunto.
kiin, Helsinkiin, jossa se alkoi lisääntyä hallitsemattomasNe vakioasiat toki kulkevat ko- Asia loppuun käsitelty – niin sitä
ti, niin kuin retrovirus vain voi. En tiedä kumpi on sydäntä
ko ajan mukana. On selvitettävää luulisi.
Sähköpostiasiointi on onneksi
särkevämpää,
sekä vuokrasuhteita
solmittaessa Turussa virus tuhosi kaupungin kulttuuriralisännyt kirjallista vahvistamista.
kennuksia
mutta Helsingissä
uhreina
ovat tavalliset
että purettaessa. Samoin
vastuujaRunsas vuosi
myöhemmin
os- Pitäävuokvain muista ottaa printtejä
ralla-asujat.
kotaulukko ja sen tulkinta edelleen taja kertoi myyjälle, että oli muussa tärkeistä asioista.
Uudessa
suuremmassa
Helsingissä
siitä eteenpäin
teettää paljon kysyttävää.
Valtaosa
yhteydessä todettu
kosteuttaolikanedellä kerrotuista krooninen
tiedusteluista
ja kaavoitetusta
tavissa rakenteissa
kylpyhuoneenNiukkuudesPitää muistaa, että kun on
pula
rakennusmaasta.
erilaisista tulkinnoista
saadaan
”vastaseinällä”.
parannettu
tahan
pitäähoimaksaa
ja niin myösAsunto-oy
tapahtui –ryhtyi
kuntalaisten
asu- kuluttaja-asukkaan
dettua ihan yhdellämiskustannusten
neuvonnalla.
korjaustoimenpiteisiin
ja olisfäärejä.
osalas- Nyt
suojaa,
ovat samalla myös pitkänoustessa kohti uusia
olemasunnon
nykyistä
omista- vaikutteiset
me saavuttaneet kuttanut
Helsingissä
asumisen
kustannustason,
jos- perustelut tai perusAivan viime viikkoina
on nousjaa. perustarvettamme
Perusteena laskulle olituhoava
piittaa- Ebola-virus
telemattomat vaatimukset tulleet
sa toiseksi
tärkeintä
sut esille sinällään ikuinen ongel- mattomuus saumauksen korjaami- mukaan kuvaan.
voi lähteä leviämään muuhun Suomeen.
ma, mutta tulkinnat ja vastuun sen suhteen. Mitään näyttöä siitä,
Huolellinen dokumentoija on
siirtämisyritykset ovat olleet sekä
uusia että osittain luovia.
että kostuminen olisi varsinaisesti aina vahvoilla jos vastapuolella ei
alkanut kyseisen kylpyhuoneen sei- ole muuta esittää kuin että ”näinTaudin epikriisi.
Tähän
saakka
vain
esittänyt
LAKI vuokra-asuntolainojen ja LAKI asumisoikeusasunnoista
nästä
ei ollut,
muttaolen
”eihän
se, joka
hän yleisiä
se on”.
väitteitä
ja
huomioita.
Nyt
on
syytä
tarkastella
”kovia
fakasumisoikeustalolainojen kor- annetun lain muuttamisesta
Kysymyksessä ovat vesivahin- pyytää, vaan se joka maksaa”.
kotuesta
annetun
lain
muut16
d
§
on
erittäin
kiitettävä
täsgot
ja
niiden
tulkitseminen
piiloviNeuvontapuhelimemme
on
toja”
ja
konkreettisia
ilmiöitä.
helsingissä on 25 000 ihmistä asuntojonossa, Juha Väätäinen sanoo. Puhuja
tamisesta
mennys.
Tiettävästi
tämä
käytäntö
oiksi.
Tämän
perusteella
yritetään
Tästä
kierroksesta
on
kulunut
edelleen
kaikkien
asukkaiden
palAsumisen kustannustasoa tulisi valvoa kaksi toimijaa,
hänninen seminaarin keskusteluosuudessa.
13 a § 3)
on ollut erittäin vaihteleva.
sitten jakaa kustannukset
vuosi lisää jaARA:sta
nyt tuli asunnon
myy-parhaiten
veluksessa.
ARA jakorjaukkunta. Käsitykseni
selvinnee
lyTästä on ARA:n syytä ilmoittaa
Asukasliitto ry
sista vuosiakin taaksepäin
ajassa.
jälle
asunto-oy:ltä
vahingonkorhenteen tulkinnastani: ”Asumisesta Rahastetaan Aina”. Kun
rajat käsitteelle kohtuullinen jo enHallitus 1.7.2013
vausvaatimus. Perusteena on nyt
Ystävällisin terveisin
dessa kansanedustaja
Väätäinen
asuntoasioihin
paneutumisessa.
lisäämme siihen todellisen
tilanteen, voisimme muuttaa
ninen lain voimaan astumista. Se että
Otetaan konkreettinen esimerkki. että kylpyhuoneen lattiakaivon tiiupaa, että valtion Asuntorahas- Esimerkiksi liikkumisen mahdollistamen muotona ARAL
(L
=
Liikaa).
visterengas on puuttunut. Mitään
on (ARA) toiminta tullaan läpiko- va esteettömyys on otettu erityiseksi Asunto-osakkeestaKotikuntani
toimiiei esitetä,
vuokraisäntänä
tehdään vä- Helsinki
näyttöä asiasta
eikä liioin ihan hyvin
Helsingin
kaupungin
asunnot
vuokrataso on ihan
aisen tarkastuksen jälkeen uudis- tavoitteeksi.
littäjän toimesta ja
kauppa
ja kunkerrota koska
tämä Oy:n
on todettu.
– Korjausrakentamiseen hallitustoarviossa asuntokohtuullinen.
amaan.
on merkitty
muita
sosiaalista
asumista tuottavien
– ARA:n toiminta ei ole pitkään on myöntänyt rahaa nimenomaanluokkaan tyydyttävä.Katsotaan
TyydyttäväsittenAsian
tekee
mielenkiintoiseksi
se, että perusteellisessa
kosteusmitaikaan vastannut sille asetettu- vanhus- ja palvelutaloihin kohdistet-tarkoittaa yksiselitteisesti
yhteisöjenettä
aravatuettujen
uustuotantojen
hintatasoa pääRakennusliiton
taisiksi
asumisen
hinnoittelun
kunnostamistarvetta
on. Kaupat tauksessa tällaista asiaa ei todettu
Muuten
korjausrakentamisen
kaupunkiseudulla:
a vaatimuksia.
Ministeripuheenjohtaja
Krista tuna.
Matti Harjuniemi
on huolis-määrärahoja
kannalta. on leikattu.
siis tehdään ja parin viikon
kulut- ”Luonnonvaloa
ja kysymyksessä Latokartanossa”,
on toki erittäin 96,5 m2,
Kiuru on asettanut
selvitysmiehen
S-alkuinen
saan
alansa
työllisyystilanteesSopii
jälleen
kysyä,
kummastua
ottaa
ostaja
yhteyttä
myyjään
helposti
todettavissa
oleva €asia.
ehtävänään ARA:n toiminnan uu– Pääpaino ikäihmisten asunto-onvuokra 17,54 € / m2 / kk, siis 1.692,60
kuukaudessa.
ta (uusisuomi.fi). Rakennusalan sako roolissa Harjuniemi tässä
ja kertoo, että kylpyhuoneessa on
gelmien ratkaisussa on oltava korjausPerustilanne (äiti kotona + kaksi lasta) vaati tämän vuokdelleen järjestely.
työttömyys on uhkaavasti nou- esiintyy, rakennusliiton puheenhapertunut kohta laattojen saumaKun jutun alussa kirjoitin että
Hans Duncker
Asuntorahaston
tehtäviä ja toi- rakentamisessa. 98 % kansan tarvitse-uksessa.
ran maksamiseen
n. 2 300 €:n bruttotuloja. Loppuosalla
semassa reilustikin päälle 20 johtajana vai valtakunnallisen
tämä pinnalle noussut ilmiö, eli piimintaa käsitellään
myös
toisaalla
palkkaa
kustannetaan
neljän
hengen
perheen
elinkustanmasta
asuntokannasta
on
jo
olemassa,
prosentin.
asuntotuotantoyhtiön (VVO)
ässä lehdessä
(s. 4). puheenjohtaja viit-eikähallituksen
niin massiiviseen
nukset. Mutta ei hätää. Ilmoituksessa lukee, että kohteeToisaalta
jäsenenäuustuotantoon
ja yhtiön
ole
rahaa,
että
kaikki
ikäihmisten
vaaseen sovelletaan tulorajoituksia.
taa, että pelkällä sääntelyn pois- suuromistajan edustajana?
tarpeetviime
voitaisiin
Sama vuokraisäntä haluaa Meri-Rastilassa 76 m2 asuntamisella tai sitä väljentämällätimat VVO:n
vuodenratkaista
(2012) raolisi mahdollista
saada asunto-kentamalla
tilinpäätöksen
mukaan
yhtiön
Yleishyödyllisyys
ajassa
kokonaan
uutta
asuntonosta 15,60 € / m2 / kk, kun Heka-Vuosaaren keskivuokra
rakentamista vilkastumaan. Täs-kantaa.
Arava-liiketointa
tuotti
KUUon kuitenkin vuokra-asuntopula on koko aluKorjaamalla
ja runsaan
muuttamal- Keski-Uudenmaan
alueella on
10,50Asunnonhakijoita
euroa.
sä Harjuniemen
lausuma
18 miljoonan
euron
parantaa sosiaalinen
kaikissa kunnissa,
ja samallahaluaa
een yhteinen
Juha Väätäinen
kritisoi myös
ns.pitääla vanhaa
saadaan
kyllätuloksen.
vanhempaa- MA-kunnat haluavat
V-alkuinen
rakennuttaja
myös ongelma.
sisällään
ajatuksen,
että
valtion
Jos
tämä
on
huono
bisnes,
mivuokra-asuntojen
saatavuutta
vuokra-asuntoja
saattaa
olla
Hallituksen
kuntauudistusyleishyödyllisyyslainsäädäntöä.
kin väestöosaa tyydyttävät asumisoViikissä kaksiosta 42 m2 vuokraa 20,38 € / m2 / kk. Laite(ARA:n) tukeman asuntotuotan- tä tasoa mahtavat olla näiden
alueellaan. Kymmenen kunnan tyhjillään.
kokonaisuuteen kuuluva niin
Esimerkkinä hän käyttää VVO:a, losuhteet järjestettyä. Ei vanhainkotaan tämä faktaruutu kiinni kun todetaan, että:
non ehtoihin kuuluva vuokra- ”yleishyödyllisten” asuntoyhkäynnistämän hankkeen tarkoisanottu metropoli-alueen ylioka on yksi
näistä
ns.
yleishyödylliteja,
vaan
ikäihmisten
palvelutaloja.
A-alkuinen
rakennuttaja
jo Es- vaaleilla valittava
käyttövelvoite ja myös vuokran tiöiden tuotto-odotukset. Ratuksena on kartoittaa
vaihtoeh- sosiaalinen
Kymmenestä
KUUMA -kun-haluaa
kunnallinen,
istä asuntorakentajatahoista.
TäsEikä
vain
korjata
vanhaa,
vaan
rakenpoonlahdessa
77
m2:n
kolmiosta
15,96
€
/
m2
/
kk
ja
lisäkmääritykseen liittyvät rajoituk- kennusliiton puheenjohtajan
dot yhteisen toimijan perusta- nasta seitsemällä on oma vuok- metropolihallinto
tulisi koorä yleishyödyllisessä
asuntotuotantaa
myös
uutta,
on
kansanedustajan
si
18
€
/hlö
/
kk
vesimaksua.
set pitäisi poistaa nykyistä ly- näkökulmasta tässä tietenkin
miseksi tai sitovan yhteistyön rataloyhtiö. Myös ne ovat viesti- dinoimaan mahdollisesti koko
nossa on pidetty
lähtökohtana
13.5 tuoviesti
hyemmässä
ajassa. Nythän
on päättäjille.
kahtalainen intressi: rakenkäynnistämiseksi. Selvityshen- neet yhteistyötarpeesta. Pienis- pääkaupunkiseudun ja keskisen
euron (tässä
jälkeisessä
keskustelus- kilönä toimii Vantaan VAV Asun- sä yhtiöissä henkilöstöresurssit Uudenmaan (KUUMA-kunnat)
rajahintatasossa)
on 40 vuotta.vuokraa
Hallituksen Alustuksen
nusalan työllisyys
voisi kohentua
kehysriihessä
keväällä
jo luvat-sa tuli
ja yleishyödyllisen
asuntomarkTeija ovat
niukat ja erityisesti
raken- maankäyttöä,
neliöltä. Nyt
nekin neliöt
ovat huoesille myös ihmetys,
miksi tu- not Oy:n toimitusjohtaja
Näin on näreet!
Palstanpitäjällä
on taipumusta
leikkiä lu- asumista ja liikentiin
uustuotannon
vilkastumista
kinatoimijan
liiketoiminnalle
Ojankoski.
nuttaminen
on
iso
haaste.
nettä
koskevia ratkaisuja.
mattavasti yli tuon tavoitteen - jo- ettujen asuntojen vuokria nostetaan
vuilla. Nyt ei leikitä.
osin
tätä
säädöstä
höllentämällä.
avautuisivat
paremmat
tulevaiJos Helsingin kaupungin siunaama rakennusmaan keinopa yli vapaiden markkinoiden hin- niin, että jos ennen 80 % asukkaista
Tämähän tarkoittaisi, etteivätpystyi
suuden
näkymät. vuokransa omil- KUUMA-alueen
kuntiahinnannousu
ovat
Yhteistyömahdollisuuksia
Ojankoskella on pitkä
maksamaan
tekoinen
saa jatkua, leviää ”HelsinginTeija
taudikojen.
näiden tuettua asuntorakentaAsukkaalla ja asunnon tarvitHyvinkää, Järvenpää, Kerava, erityisesti edunvalvonnassa py- työkokemus kunnallisten vuoksi” mutatoitunut ”Turun tauti” ympäri Suomen.
– VVO ja muut vastaavat toimi- la tuloillaan, nyt ollaan tilanteessa,
mista harjoittavien yritysten sijalla on myös oma intressinsä:
Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmi- ritään etsimään myös pääkau- ra-asuntojen parissa. Hän tekee
jossa
yli
puolet
saman
kohteen
asukJa kun
tämä punkiseudun
retrovirus onkanssa.
tuhonnut
vuokra-asumisen
at vetävätrahat
voittoja
omistajilleen
ja
olisi sidottuna vuosikym- pitkäaikaisen ja turvallisen asujärvi, Pornainen, Sipoo,
Tuusula
Metroposelvitystyön sivutoimisena toimion takaava
asumistuen
piirissä kun per- ja Vihti. Vuokra-asuntotilanne
edellytykset, saavuttaa
ta- tehtäviensä ohessa.
ne omistajat
sattuvat
tapauk- kaista
meniä,
vaantässä
ne muuttuisivat
misen
kohtuuhintainen
lialueenSuomen
14 kuntaaEbola-virus
muodostavatlopullisen
tusjohtajan
essa olemaan
työmarkkinajärjestulot
eivät riitä kattamaan kor- alueella vaihtelee
voitteensa:
Kovanyhtenäisen
talven tullen
asunnottomat
”vapaan
rahan” asuntojen kal-heen
koti.
(UN)
kunnittain.
kokonaisuuden,
ja kuolevat su(A&Y)
Yhteinen intressi?
öjä (omistusosuus n. 67 %).
Väätäinen asettaa aiheellisen kyymyksen: – Kuka tästä hyötyy?
Ja vastaa myös: – Ei ainakaan
KUUMA-kunnat koordinoivat
keita asumiskustannuksia.
– Kysymyshän on siitä, että yleishyödyllisyyslainsäädäntö sallii esim.
VVO:n pyrkimyksen olla voittoa tuot-
kupuuttoon ja parempiosaiset voivat ulkoiluttaa hauvansa,
pelkäämättä ”Helsingin taudin” tartuttamia.
Edellä oleva saattaa tuntua synkistelyltä. Muistetaan se,
että useampi Nobel-palkinnon saanut on puhunut siitä, että
9
REMPPAPALSTA
Remontilla koti uusiksi…
Vuonna 1969 perustettu Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskunta aloitti rakennustoiminnan
seuraavana vuonna. Ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuivat
Vantaan Malminiittyyn 1970.
Koko alue – nykyinen kaupunginosa – rakennettiin 1970–72.
Malminiityn alue kuuluu siihen
lähiökerrostalojen ikäluokkaan,
että nyt kaikki tuolloin valmistuneet talot peruskorjataan. Taloissa tehdään LVI-peruskorjaus eli
putkiremontti ja samalla keittiöt,
kylpyhuoneet, ja kaikki asuntojen
sisäpinnat uusitaan. VVO-nimellä nykyään toimiva maan suurin
vuokra-asuntoyhtiö omistaa talot
edelleen ja vastaa peruskorjauksesta. Taloja alueella on viisitoista
ja asuntoja yhteensä 591. Urakka
on siis mittava ja nyt ollaan puolivälissä.
Asukkaiden elämää on helpottanut se, että alue sattuu sijaitsemaan
lähellä uuden kehäradan varteen
rakennettavaa uutta Leinelän kaupunginosaa ja VVO:lla on tarjota
tuolta alueelta asukkaille väistöasuntoja remontin ajaksi.
…mutta mihin hintaan…
Miten tällainen remonttimylläkkä
sitten vaikuttaa asuntojen vuokratasoon?
VVO ilmoitti arvionaan tulevien kuukausivuokrien olevan noin
kaksi euroa neliöltä korkeampia
uusituissa asunnoissa. Tämä tekee
40 vuoden tasaisella kertymällä
960 euroa remontointirahaa asuntoneliötä kohti. Omistajayhtiöillä
on tullut tavaksi perustella vuosittaisia vuokrien ja vastikkeiden
korotuksia varautumisella tuleviin
peruskorjauksiin. Tuo summa on
kohtuullinen pääkaupunkiseudulla kun ottaa huomioon remontin
laajuuden. Ei siis pelkkä putkiremontti, vaan asuntojen kokonaisvaltainen uusiminen.
Käytännön esimerkki Malminiitystä:
27 neliön yksiön vuokra oli ennen remonttia 15,81 euroa/neliö,
eli 427 euroa/kuukausi.
Remontin aiheuttaman vuokrankorotuksen jälkeen – parvekkeen lasituksineen – uusi kuukausivuokra on nyt 503 euroa eli 18,63
euroa neliöltä. Korotus oli siis noin
18 prosenttia.
Näihin remontteihin varautumista ja vuokra-asunnon kohtuuhinnan määrittelyä on käsitelty tässä lehdessä ainakin keskiaukeaman
vuokra-asuntoja koskevan lakiuudistuksen käsittelyn yhteydessä.
Nyt voimassaoleva laki määrittelee
asiat, joita vuokralaiselta kuukausittain kerättävillä vuokraeuroilla
pitäisi kattaa.
Nykyisen korkotukilain 13 pykälän mukaan:
”Vuokralaiselta saa periä vuokraa enintään määrän jolla katetaan
… kiinteistöjen sekä asuntojen ylläpidosta, hoidosta ja perusparannuksista aiheutuvat kustannukset
ja kustannukset joilla… asunnot
saatetaan vastaamaan kunkin
ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia.”
…ja kuka maksaa…
Nykylain mahdollistamissa, asukkaiden maksamissa vuokrissa siis
periaatteessa pitäisi olla niitä korjauksiin varautumisrahoja, mutta
miksi asukas joutuu maksamaan
peruskorjauksesta aivan kuin olisi
otettu laina tähän tarkoitukseen?
Tämän mittaluokan saneeraus
tehdään noin 40–50 vuoden välein
ja jos lähtökohtaisesti jo ilmoitetaan remontin kustannukseksi 2
euroa/neliö ja kun näissä asunnoissa on nyt asuttu se 40 v., ja – ainakin periaatteessa – ”varauduttu”
on, niin voi kysyä tuon suuruisen
korotuksen oikeutusta. Esimerkiksi
27 neliön yksiön vuokrassa tuo 2 e/
neliö/kk merkitsee 40 vuoden kertymällä ja tällä rahan arvolla noin
26 000 euron varantoa peruskorjausta varten.
Vielä toinen pitkän aikavälin esimerkkilaskelma:
Malminiityn taloissa on asuttu
40 vuotta. Nykyisellä rahan arvolla
27 neliön yksiöstä asukas on maksanut noin 200 000 euroa eli 7500
euroa/neliö ja tulevien 40 vuoden
aikana tuleva asukas joutuu maksamaan tästä nyt tehdystä remontista lisää liki 33 000 euroa. Tämä
entisen korkean vuokran päälle. Ja
tässä on siis kysymys ARA-tuetusta
asuintalosta.
…ja kenen rahoilla?
On jälleen palattava vuokra-asuntojen rakentajayhtiön korkean edustajan lausumiin. Rakennusliiton
puheenjohtaja ja VVO:n hallituk-
Vantaan Malminiitty
sen jäsen Matti Harjuniemi vaatii ARA-tukeen liittyvän sääntelyn
edelleen höllentämistä.
– Joustavammalla sääntelyllä
pidettäisiin huoli siitä, että rakennuttajilla on mahdollisuus varautua
lainojen hoitoon ja asuntojen korjauskuluihin. Nykyinen järjestelmä
on siihen liian jäykkä. Rakennuttajien pitäisi voida vapaammin määritellä vuokratasoja, Harjuniemi
vaatii äskettäisessä lausunnossaan.
Tässä vielä avainkohta VVO:n
viime vuoden tilinpäätöstiedoista liittyen tämän yleishyödyllisen
asunnontuottajayhtiön tekemään
tulokseen vuonna 2012:
”VVO:n yhtiökokous päätti
hallituksen esityksen mukaisesti,
että yhtiö jakaa tilikaudelta 2012
osinkoa kaksi euroa osakkeelta eli
yhteensä 14 805 120,00 euroa ja vapaaseen omaan pääomaan jätetään
29 124 378,43 euroa.”
Siinä asuntojen omistajat siis
jakavat vuosittaista voittoa keskenään.
Pelkästään tuetun asuntotuotannon, ARA-tuetun liiketoiminnan osio tuotti voittoa liki 20 miljoonaa euroa vuonna 2012.
Kyllä tämä järjestelmä vaatii pikaisen lakiuudistuksen.
Unto Nikula
Kirjoittaja seuraa taloyhtiöiden
remontteja, niiden kustannuksia ja
selvityksiä. Sarjan aiemmat jutut olivat numerossa 1/2012 s. 6, 2/2012 s.
10, 4/2012 s. 9 ja 1/13 sivu 9.
Raaseporissa asukkaat oppivat perusasiat
Viime vuonna kaupunki päätti myydä kotimme Olli Muuraiselle. Hän
on kaupungin päättäjät hyppysiinsä ottanut lahjakas ja röyhkeä liikemies. Muurainen on rikastunut
ja luonut runsaasti herrasuhteita
suhdetoimintajuhlia järjestävän Management Events -yhtiönsä avulla.
Asukkaiden valitukset ovat kuitenkin vetämässä hallinto-oikeudessa ja
siksi nämä ovat edelleen virallisesti
kaupungin omistamia vuokrataloja.
Tosin Muuraisen edustaja on saanut paikan yhtiön hallituksessa ja
isännöinti on siirretty Muuraisen
alaisuuteen. Yhtiöstä on myyty pois
kaksi taloa, joista toinen Muuraiselle
itselleen. Näin myynnin mahdollista
uudelleen käsittelyä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen on ratkaisevasti vaikeutettu.
Kaikesta huolimatta useimmat
vuokralaiset saavat edelleen asua
kodeissaan. Tämän lyhytaikaiseksi
mahdollisesti jäävän voiton lisäksi
minä ja monet muut asukkaat olemme saavuttaneet jotain pysyvästi
arvokasta: olemme toimintamme
kautta saaneet yhteiskunnasta ai-
Marika Perälä
Kerroimme numerossa 3/2012, että Raaseporin kaupunginhallitus päätti 18.6.2012 hyväksyä liikemies Olli Muuraisen
edustaman Hjärnbruket Oy/Billnäsin Ruukki Oy:n ostotarjouksen KOY Ruukkiasunnoista. Se oli taloudellisesti kaupungille
huonompi kuin kilpaileva tarjous, jonka takana olivat asukkaat ja paikalliset luotettavat toimijat. Asunnot sijaitsevat Billnäsin
ja Fiskarsin kylissä. Entinen Pohjan kunta lunasti ruukkien vanhat työsuhdeasunnot kunnallisiksi vuokra-asunnoiksi 1980-luvulla. Toimittaja Olli Tammilehto kertoo, mitä asukkaille nyt kuuluu.
Kyseinen Ruukkiasuntojen talo on Billnäsin alueelta kesältä 2012.
nutlaatuista tekijän tietoa. Lähes
jokaisen usko oikeuslaitokseen on
mennyt, mikä voidaan tulkita todellisuustajun heräämiseksi. Olemme oppineet, kuinka virkamiesten
vallankäyttö voi tehdä tyhjäksi jo
sinänsäkin vähäisen kunnallinen
demokratian.
Ymmärryksemme asumisjärjestelmämme kurjuuden ja kalleuden
syistä on kasvanut. Vaikka lämmitämme omalla kustannuksella
asuntomme ja hoidamme itse monet
pikkukorjaukset, maksamme silti
korkeata vuokraa. Vuokrarahat ovat
menneet pääasiassa isännöintifirmalle, remontoijille, huoltoyhtiölle
ja valtiokonttorille.
Valtiolle on maksettu takaisin
lainoja, jotka käytettiin parikymmentä vuotta sitten tehtyyn peruskorjaukseen. Asukkaat eivät
peruskorjauksesta juuri hyötyneet: valvomatta ja ilman vanhoja
puutaloja koskevaa erikoistietoa
tehdyt korjaukset vahingoittivat
rakennuksia ja johtivat kosteus- ja
homeongelmiin. Siksi on tarvinnut
tehdä vähän päästä uusia remontteja, joita isännöitsijä eikä kukaan
muukaan ole valvonut tai sitten
valvojalla ei ole ollut asiantuntemusta. Remontit ovat useimmiten epäonnistuneet. Lyhyttä noin
vuoden kestänyttä kautta lukuun
ottamatta huolto ei ole toiminut.
Huoltomies on tullut paikalle vasta lukuisten soittojen jälkeen jos
silloinkaan.
Suurin osa vuokrarahoista on siis
mennyt asukkaiden kannalta Kankkulan kaivoon. Mutta tokihan rahat
ovat olleet suureksi avuksi meidän
hienolle talousjärjestelmällemme:
ne ovat rikastuttaneet isännöintija remonttiyhtiöitä, rakennusmateriaalien valmistajia ynnä muita
sellaisia.
Monet tahot ovat voineet juhlia
helpolla tullutta rahaa. Yhden juhlinnan jäljet paljastuivat sattumalta,
kun kylpyhuoneen jääkylmä lattia
avattiin: eristeiden sijasta sieltä löytyi kasa tyhjiä viinapulloja.
Olli Tammilehto
Kirjoittaja on tietokirjailija, toimittaja, joka toimi aiemmin pitkään Ruukkiasuntojen Fiskarsin
asukastoimikunnan puheenjohtajana. Asukkaat hävisivät vuokrien
kohtuullistamista koskevan oikeudenkäynnin viime keväänä Turun
hovioikeudessa. Oikeudenkäyntikulujen ulosottoa varten on avattu
tukituotekauppa. Katso http://tuki.
tammilehto.info Katso myös kirjoitusta: http://www.tammilehto.info/
hs-fiskars-naivettyy13.php
10 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautio
Hämeenlinna antaa asukaslupauksen
Mitä erityisiä ominaisuuksia Hämeenlinnalla
on tarjota kaupunkilaisille ja siellä vierailijoille?
– Hämeenlinna on visionsa mukaan historiastaan
elinvoimaa ammentava
kulttuurikaupunki. Historia ja kulttuuri ovat läsnä
kaupungin arjessa, joka päivä. Linna, puistot, luonto
sulassa sovussa kehittyvän
kaupunkikulttuurin ja maaseutuelämän kanssa luovat
ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomen sydämeen.
Hämeenlinnassa on tapahtumia ja rauhaa, kansainvälisyyttä ja kotikutoisuutta,
menneen arvostusta ja tulevan luomista, raikkaasti ja
rohkeasti. Hyvä arki asuu
meillä.
Kuinka
kaupungissa
nähdään toisaalta elinkeinojen, teollisuuden ja
palveluiden ja muun tulevaisuus, toisaalta palveluiden rahoituspohjan
kestävyys?
– Hämeenlinnan vahvuus
on monipuolinen yritysrakenne, ja sitä kautta emme
seiso vain yhdellä jalalla. Toisaalta ammattikorkeakoulun ja Ruukin yhteistyönkin
kautta tänne on syntynyt paljon osaamista ja elinkeinotoimintaa metalliteollisuuteen,
etenkin ohutlevytoiminta on
kansainvälisesti hyvää tasoa.
Sitä haluamme tietysti olla
tukemassa ja kehittämässä
edelleen. Matkailu halutaan
nousuun, puitteet ovat hyvät
mutta tarvitaan lisää yhteistyötä ja markkinointia että
turistit löytävät Hämeenlinnan mahdollisuudet laajemmin. Kulttuuriteollisuus ja
monipuolinen tarjonta täytyy saada vielä laajemmin
keräämään yleisöjä.
– Meille on syntynyt
kaupungin valittua monituottajamallin paljon pieniä
yrityksiä tuottamaan hyvinvointipalveluita niin lapsille
kuin ikäihmisillekin, ja hyvä
niin. Työllisyys on valtakunnan keskivertoa paremmalla
tasolla, ja sehän on koko koneen liikkeellä pitävä voima.
– Verotulokertymä on
kasvanut kohtuullisesti, ja
kunhan saamme välttämättömät ja hyvässä vauhdissa
olevat rakenneuudistukset
vietyä loppuun, resurssit
riittävät.
Millaista asumista ja
asuntotuotantoa Hämeenlinnasta löytyy nyt
ja tulevaisuudessa?
Mitä tarkoittaa kaupungin verkkosivulla mainostettu ”Asumiskaupunki”
– visionne?
– Hämeenlinnan vahvuuksina ovat kohtuulliset
etäisyydet ja hyvät peruspalvelut. Meille muuttaa edelleen ihmisiä jotka käyvät
töissä pääkaupunkiseudulla
tai Tampereen seudulla, ja
sujuva arki on keskeinen vetovoimatekijä kohtuullisten
asumiskustannusten lisäksi.
Hämeenlinnassa saat kaiken- eli meillä on jatkossakin tarjolla niin keskustan
kerrostaloasumista, pientaloasumista lähellä palveluita
ja myös maaseudun rauhaa.
Monipuolinen tonttitarjonta
on tavoitteemme myös jatkossa.
Määrittelemme myös lähipalvelut selkeästi – kyse on
tavallaan asukaslupauksesta:
tätä saat kun asut Hämeenlinnassa.
Kuva: Heikki Löflund, Raatikuva
Asukasliiton vuosittainen
päätapahtuma, asumisalan
syyseminaari on Hämeenlinnassa 2.–3.11. Lehti pyysi
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautiolta
(kok) kaupungin ajankohtaiset kuulumiset syysseminaarivieraille.
Hallitus painii kuntaliitosten ja seudullisten
selvitysten parissa? Miltä näyttää Hämeenlinna
kaupungin ja koko seudun
lähitulevaisuus?
Käymme hyvää vuoropuhelua naapureidemme kanssa. Hattula, Hämeenlinna
ja Janakkala ovat kasvaneet
yhteen, ja arjessa seudun
asukkaat kulkevat sujuvasti
kuntarajoja huomaamatta.
Olemme sopineet yhteisestä
maankäytön rakennemallin
tekemisestä, Sote-selvitystä
tehdään yhdessä, etsimme
yhteisiä valintoja kasvusopimuksen kautta sekä viimeisimpänä, selvitämme myös
kuntarakennetta yhteistyössä. Olennaista on löytää
seudun asukkaiden kannalta
paras, kustannustehokkain
ja demokraattinen rakenne.
Lämpimästi tervetuloa
Suomen väestölliseen keskipisteeseen, ja maamme
vanhimpaan sisämaakaupunkiin!
Risto Kolanen
Asunnottomien yö tulee taas!
Vailla vakinaista asuntoa ry:n arkisto
mat ihmiset. Teemoja pohditaan
syksyn aikana myös yhdessä ja
tarkennetaan lähempänä tapahtumaa.
Lisäksi haastamme ihmisiä
auttamaan. Tapahtumapäivänä
otamme vastaan ruoka- ja vaatelahjoituksia.
Tapahtuman järjestää laaja
kansalaisliike, johon kuuluu yksittäisiä toimijoita sekä järjestöjen
ja kuntien edustajia. Kaikki ovat
tervetulleita mukaan osallistumaan tapahtuman toteuttamiseen
omalla panoksellaan. Viime vuonna järjestettiin yli kolmekymmentä tapahtumaa yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n arkisto
Suomen suurin sosiaalialan mielenilmaus Asunnottomien yö
järjestetään jälleen torstaina 17.10. YK:n köyhyyden ja
syrjäytymisen vastaisena päivänä. Tapahtuman tarkoitus on
nostaa esiin asunnottomuuteen
liittyviä ilmiöitä ja epäkohtia sekä
vaatia tarvittavia ratkaisuja ongelman korjaamiseksi.
Tänä vuonna esiin nostettavia
aiheita ovat muun muassa vaatimus subjektiivisen asumisoikeuden toteutumisesta ja lapsen
näkökulma asunnottomuuteen:
selvittelemme, miten lapset kokevat asunnottomuuden uhan
ja lähiympäristönsä asunnotto-
Tarja Halonen, Sanna Lehtonen ja Reijo Pipinen Asunnottomien yössä
2011.
Oman tapahtumasi tiedot voit
ilmoittaa osoitteeseen toimisto@
vvary.fi tai hanna.piirainen@vvary.fi viimeistään 14.10. Tiedot
kaikista tapahtumista kerätään
Asunnottomien yön nettisivuille
ja Facebookiin. Tervetuloa mukaan toimimaan.
Linkistä voit tarkistaa ajankohtaisen asunnottomuustilaston ja
tiedot oman paikkakuntasi asunnottomuustilanteesta.
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/ARAn_selvitykset.
(RK)
11
kaupunkielämä kulttuurissa
Ei sentään
niskalaukausta
niemessä, Lauttasaaressa ja Kulosaaressa.
Kirjan toisen päähenkilön asianajaja
Claes Thunen liberaalit mielipiteet
herättivät natsimielisissä suomalaisissa yleisöosastokirjoittelua ja pahaa verta, myös väkivaltaa. Kadulla
selkäänsä saaneen Thunen mielestä
niihin ei saa liiaksi takertua, sillä
”Suomessa sentään vain motattiin
nyrkillä kun sisu kuohahti ja unohdettiin sitten koko juttu, kun taas
muualla vastarannankiisket suljettiin Dachauhun tai annettiin niskalaukaus Ljubljankan kellarissa.”
Helsingin eteläisisten kaupunginosien varakkaassa väessä oli
paljon heitä, jotka eivät olleet astuneet jalallaankaan Pitkänsillan
taakse, pohjoisiin työläisalueisiin.
Asianajotoimiston konttoristi Matilda Wiik koki kaupungin omakseen, vaikka tunsi itsensä usein
ulkopuoliseksi. Hänelle oli tuttu
Pitkänsillan ylityskin, koska etelän
suunnassa olivat hänen työpaikkansa, mutta myös kävelyreittinsä,
joka kulki Etu-Töölössä, Munkki-
Lievää
lientymistä
Anni Kotkamaa
Olympialaisiin valmistautuvan
kaupungin ja sen uuden Stadionin tornista saattoi nähdä vuoden
1938 Helsingin. Silloin voi ”antaa
katseensa kiertää yli Töölön ja
eteläisten kaupunginosien, jatkoi
sitten yli keskustan ja Sörnäisten
ja Kallion ja muiden työläiskaupunginosien, yli uusien esikaupunkien
kuten Käpylän sekä itsenäisten huvilayhteisöjen kuten Kulosaari ja
Munkkiniemi, hän saattoi nähdä
suuren, nykyaikaisen kaupungin
jossa oli monta sataa tuhatta asukasta, kaupungin jossa nimettömyyden suojassa saattoi tapahtua
sekä kauheita että ihania asioita.”
Näin kertoo Helsingistä Kjell
Westön uusi romaani Kangastus
38. Kirja sisältää vahvan ajankuvauksen sekä kauheista että ihanista asioista. Se kertoo molemmilta
puolin Pitkääsiltaa. Siinä kuvataan
varakkaan väen pitkät lounaat
Kämpissä tai drinkit Royalissa tai
Monte Carlossa. Joskus keskustelu
niissä karkasi pilkkaamaan natseja
Fazerilla tai Brondalla, mutta vain
pienessä piirissä.
Sisällissodan ikävä muisto leimaa
1938 ilmapiiriä vielä 20 vuotta
tapahtuman jälkeen. Tiivis muuri punaisten ja valkoisten välillä
alkaa kuitenkin hieman rapistua,
kun asianajaja Thunella ja konttoristi Matilda Wikillä on lämpimät
juttuhetkensä.
– Kyllä, eräs kirjan tärkeä vastavoima kaikelle menneen pahuudelle ja orastavallekin pahalle, on
juuri tuo Thunen ja rouva Wiikin
välinen kunnioitus, jopa ystävyys,
Kjell Westö kertoo.
– Kaikkina aikoina, jopa pahimpina, esiintyy myös ihmisten välistä ystävyyttä, inhimillisyyttä sanan
parhaimmassa mielessä yritystä
nousta raadollisuuden yläpuolelle
ja ymmärtää toista. 1930-luvun
loppu oli jyrkkien, etten sanoisi
äärijyrkkien vastakkainasettelujen
aikaa, mutta esim. muistelmista ja
ihmisten kirjeistä löytyy todisteita
myös toisenlaisista, sovinnollisemmista asenteista. Mutta ne asenteet jäivät sittemmin jyrkkyyden
jalkoihin.
Thune oli pesunkestävä porvari,
mutta mieleltään liberaali. Eräiden
äärimielipiteiden mukaan ”kaikki
ihmiset ja rodut eivät yksinkertaisesti ole samanlaisia ja siksi heikosta aineksesta ja kääpiöroduista
on päästävä eroon tai heidät on sysättävä syrjemmälle”. Vahvat ”saksalaiset tarvitsevat elintilaa kielelleen ja kulttuurilleen ja noustava
etuvartioon marxismin barbariaa
vastaan”, opastaa natsihenkinen
ystävä ”liian” avarakatseista Thunea.
Aktiivista
unohtamista
– Hyvin monessa maassa, myös
Suomessa, on ollut huomattavasti
enemmän ihmisiä, jotka tunsivat
natsisympatioita vuonna 1938,
Anni Kotkamaa
Kjell Westö kertoo ihanasta ja
kauheasta Helsingistä
Helsingin eteläisten kaupunginosien varakkaassa väessä oli paljon heitä,
jotka eivät olleet astuneet jalallaankaan Pitkänsillan taakse, pohjoisiin
työläisalueisiin. Nykyään sillan merkitys lienee hävinnyt, kirjailija uskoo.
kuin heitä, jotka myönsivät sotien jälkeen tunteneensa. Suomi ei
siis ollut mikään poikkeus, samaa
omien entisten mielipiteittensä
”häivyttämistä” esiintyi esim. myös
Ruotsissa. Se on ihmisen eräs tapa
selviytyä, tai ainakin yrittää selviytyä moraalisesta katastrofista: kun
jonkin ideologian tai ilmiön äärimmäinen pahuus on paljastunut, teet
kaikkesi, jotta sinua ei kytkettäisi
siihen. Kun totuus tuhoamis- ja
kuolemanleireistä paljastui kaikessa karmeudessaan, ihmisiä puistatti, Westö muistuttaa.
Kauheita
muistoja
Myös Suomella on historiansa
taakkana nälkäleirit, joissa kuolemakin oli jokapäiväinen asia. Matilda Wiik ei pääse irti nuoruutensa
muistoista, kun hän 16-vuotiaana
työläistyttönä joutui leirille. Joskus
muistot tulevat hikisenä kutinana
koko kropassa, toisinaan ne nousevat silmien eteen kuvana kuulustelijoiden edessä, kun ”jano oli
yltynyt sietämättömäksi, kurkku
oli niin kuiva ja ummessa että tuntui kuin kohta oksentaisi. Mahaki-
pu oli pahempi kuin koskaan, sekä
jauhoi että viilsi. Hän ei tiennyt
johtuiko se nälästä vai väsymyksestä vai kauhusta, luultavasti kaikista
näistä”.
Nyt oli keskityttävä työhön,
oltava hyvä konttoristi ja joskus
myös passattava herroja keskiviikkokerholaisia keksein ja konjakein.
Kirjan juonen käännekohta tapahtuu silloin, kun Matilda tunnistaa
yhden kerholaisen äänen ja jäykistyy kauhusta. Siis kirja, joka on
pakko lukea.
Hilkka Kotkamaa
Kirjoittaja on kokenut helsinkiläinen
ammattiyhdistysliikkeen lehtien toimittaja, joka seuraa myös kirjallisuuden tekijöitä ja tapahtumia.
Kjell Westön
romaanit
Leijat Helsingin yllä, 1996, Isän
nimeen, 2000, Lang, 2002, Missä kuljimme kerran, 2006, Älä
käy yöhön yksin, 2009 ja Kangastus 38, 2013.
Kierrätysideoita
– Vuosi 1938 kiehtoi minua jo aiemmissa kirjoissani ja nyt omistin sillä kokonaisen kirjan. Se oli historiamme myllerryksen aikaa, mutta täytyy myöntää,
että siinä ajassa on eräitä kiinnostavia yhteyksiä nykypäivään, Westö arvioi.
Olen perustanut kierrätysideoita -ryhmän facebookiin 28.11.2012, ja ryhmä on saanut suuren suosion,
sillä siellä on nykyisin jo 3600 jäsentä.
Ihmiset laittavat kuvia kierrätysvinkeistä ja -linkeistä, toiset kyselevät mitä tehdä joillakin ”turhaksi
käyneillä tavaroilla” ja käyttäjät ideoivat, missä niitä
voisi seuraavaksi hyödyntää.
Itse olen napannut sieltä Kirsi Koskenkarin idean vanhasta jalkalistasta ja lusikoista valmistettuihin
keittiön ripustuskoukkuihin. Vanhat lusikat saivat
uuden käyttötarkoituksen varsin helpolla tavalla: Ensin taivutetaan lusikat, lyödään niihin reikä naulalla,
ja kiinnitetään jalkalistaan.
Toimitukseen saa lähettää ideoita ja kuvia omista kierrätysideoista, joista osa saatetaan julkaista
lehdessä. Ideat voi lähettää otsikolla ”kierrätysidea”
osoitteeseen asukasliitto@asukasliitto.fi. Kerrothan
myös ohjeet toteutukseen.
Ryhmän löydät osoitteesta https://www.facebook.
com/groups/kierratysideoita/
terveisin,
Katja Karjalainen
12
12 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013
Mainosta edullisesti valtakunnallisessa lehdessämme.
Mainostilavaraukset puhelimitse 050 3391150 tai
sähköpostitse asukasliitto@asukasliitto.ﬁ.
VUOTILI OY
- Kirjanpitopalvelut
- Tilintarkastuspalvelut
- Tilinpäätökset
- Palkkahallintopalvelut
- Neuvonta ja konsultointipalvelut
Leikosaarentie 4, 00980 HELSINKI
puh. 09 325 4605, 040 138 5390
Toimisto muutti
www.vuotili.fi
vuotili@vuotili.fi
ASUKASLIITON PUOLITUNTINEN
Asukasliitto muutti syyskuulla Helsingin Vuosaaren sillan yli, paremmin jäsenille ja
vieraille tavoitettavaan tilaan. Uusi osoite on Vuosaarentie 6 a B, Vuosaaren urheilutaloa vastapäätä hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. Metroasema ja bussipysäkit
ovat 200 metrin päässä.
Toimisto on ensimmäisessä kerroksessa, joten kävijän ei tarvitse nousta jyrkkiä rappusia ylös, kuten edellisessä Meripellontien 11 tilassa Puotilan pienteollisuusalueella.
Tilat ovat isompia, kustannukset samaa tasoa.
Helsingin Lähiradiossa taajuudella
100,3 Mhz
Radio-ohjelman uusi lähetysaika on joka kuukauden
ensimmäinen tiistai klo 14.15–15.00, uusinta on
kuukauden kolmas tiistai samaan aikaan.
ASUKASLIITON NEUVONTAPUHELIN
p. 0600 972 72
arkisin klo 10-14
Liitto neuvoo:
Ù vuokra-asukkaita
Ù asukkaiden oikeuksissa
Ù osakeyhtiöiden osakkaita
Ù sopimus- ja vastuuasioissa
Ù asukkaiden yhdistyksiä
Ù asumisterveysasioissa
Ù asukasja talotoimikuntia
Ù asuinympäristöasioissa
Puhelun hinta 1,69 e/min + pvm
Ohjelma kuuluu myös Helsingin naapurikaupungeissa.
Ohjelmassa käsitellään monia asukkaiden arkipäivän
ongelmia, joihin voi olla vaikea löytää ratkaisuja muualta..
Logon fontti:
gill sans, plain.
Asukasliiton valtakunnallinen asumisalan seminaari
Aika 2.–3.11.2013
Paikka Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna (Possentie 7)
ALUSTAVA OHJELMA
Logon fontti:
Ilmoittautuminen
Sokosplain.
Hotel Vaakuna, tervetulokahvi
gill sans,
Lauantai 2.11.2013
10.00–10.45
10.45–11.00
Seminaarin avaus, puheenjohtaja Hans Duncker
11.00–11.30Hämeenlinnan kaupungin esittely, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki
11.30–13.00
Buffet-lounas
13.00–14.00Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri
14.00–15.00
Aravakiinteistöyhtiöiden fuusiointi osakeyhtiöksi /
Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närö
Vuoden asukastoimijan julkaiseminen
15.00–16.00
16.00–17.00
17.00–20.30
20.30–22.00
22.00–
Iltapäiväkahvi
Asumistuki / Kelan etuuspäällikkö Heli Kauhanen
Vapaa-aikaa
Illallinen (Sokos Hotel Vaakuna)
Yhteinen illanvietto
Sunnuntai 3.11.2013
07.00–09.00
Aamiainen
09.00–11.00
Hämeenlinnan kaupunkikierros / Kyyrölän Savi Oy,
savipaja ja tehtaanmyymälä
11.00–11.30
Europarlamentaarikko Sampo Terho
11.30–12.00
Kahvitauko
12.00–13.00
EurooppalainenArkisin
asuminenklo
/ europarlamentaarikko
0600-97272
10 -14
Liisa
Jaakonsaari
• asukkaan oikeudet vuokrasuhteessa • miten toimia kun asiat eivät etene
14.00–15.00
Lounas
isännöitsijän
kanssa • asunto-oskeyhtiön korvauskysymykset, mm. korjaus• osakkeenomistajan valta asunto-osakeyhtiössä • uuden
15.00 ja homeongelmat
Lähtö kotiin
ASUKASLIITON NEUVONTAPUHELIN
asunto-osakeyhtiölain määräykset Puhelun hinta 1,68 e/min + pvm
ILMOITTAUTUMINEN
Ilmoittautuminen 27.9.2013 mennessä sähköpostitse asukasliitto@asukasliitto.fi
tai nettisivujen lomakkeen kautta osoitteessa www.asukasliitto.fi.
Huom! Ilmoittautuneen nimi, osoite, puhelin, sähköposti, majoitus 1hh/2hh (toive huonetoverista) ja maininta osallistuuko yhteiskuljetukseen. Alueyhtiöiden osallistujien toivotaan
ilmoittautuvan samanaikaisesti laskutuksen vuoksi.
HINNAT
Osallistuminen maksetaan ennakkoon maksamalla Asukasliiton pankkitilille,
FI 33 5542 2320 1245 14.
Seminaarimaksu yhden hengen huoneessa 290 euroa ja kahden hengen huoneessa 250
euroa per henkilö. Maksuun mukaan osallistujan yhteystiedot!
Seminaarimaksu sisältää majoituksen, Hämeenlinnan kaupunkikierroksen, lounaat, kahvit ja
illallisen.
Seminaarimaksu ei-yöpyjille (sis. ohjelman, 2 x lounas ja kahvit) 120 euroa.
Yhteiskuljetus
Helsinki-Hämeenlinna-Helsinki, lähtö lauantaina 2.11. klo 8.00 Rautatientorilta, entisen
Fennian edestä (Mikonkatu 17). Paluukuljetus hotellilta sunnuntaina 3.11. klo 15.00.
Hinta 40 e / henkilö.
Pysäköinti
Pysäköintialueella 90 autopaikkaa. Paikoitus maksetaan suoraan pysäköintialueelle. Hinnat: 1
€ / tunti, 5,50 € / vrk S-Cardilla, 11 € / vrk ilman S-Cardia. Linja-autot pysäköivät veloituksetta
hotellin edessä.
Tervetuloa!
Peruutusehdot:
Mikäli varaus peruutetaan 31 vrk ennen tilaisuutta, on tilaisuuden järjestäjällä oikeus laskuttaa
tilaajalta 20 e/ henkilö toimistokuluihin.
Mikäli varaus peruutetaan 30-15 vrk ennen tilaisuutta, on järjestäjällä oikeus laskuttaa tilaajalta
50 % peruutetun tilauksen arvosta.
Mikäli varaus peruutetaan 14-0 vrk ennen tilaisuutta, on järjestäjällä oikeus laskuttaa tilaajalta
100 % koko peruutetun tilauksen arvosta.
Muutokset ohjelmaan mahdollisia
115

Asuminen ja yhteiskunta -lehden

Transcription

Similar documents

Ristikon tulostettava versio

putkilla ja esivalmisteisilla elementeillä

VVO-kotikeskus

AV Turvaexperttien Joonas Raekoski ohjeistaa VVO:n

KOPIOSTON VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Vaalivaliokunta Satu

!ur. 3, ar. 2 ot 3OII yr. qap

ARAn erityisryhmien asukasvalinta

Tuettu asuminen

HYVÄ VVO ASUKAS esite - Stena Technoworld Oy

Kuntien korjausavustusneuvojat 2013