docMerenkurkun koulun opetussuunnitelma
download 
Report Transcription
Merenkurkun koulun opetussuunnitelma
Vaasan kaupungin PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Merenkurkun koulu 2013-2014 1. Opetussunnitelma 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. 2.2. 2.3. 2.4. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen rakenne Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys 3.2. Oppimisympäristö 3.3. Opetusmenetelmät ja työtavat 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1. Oppimissuunnitelma 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3 Erityisopetus 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma 5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta 1 5.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.4.1. Oppilashuolto 5.4.2. Turvallisuuden edistäminen 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen käsittely 5.4.4 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vaasassa 7. Aihekokonaisuudet 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 8. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt (4. luku) 8.1 8.2 8.3 8.4 8.5 8.6 8.7 8.8 8.9 8.10 8.11 8.12 8.13 8.14 8.15 8.16 8.17 8.18 8.19 9. Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä (S2) – opetus Vaasassa Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli Vieraat kielet Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö 8.15.1 Tekstiilityö 8.15.2 Tekninen työ Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaskuntatoiminta Oppilaan arviointi 9.1 9.2 9.3 Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset 2 10. Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 10.1 10.2 10.3 Kielikylpyopetus 10.1.1 Kielikylpyruotsi 10.1.2 Yhteistyömuodot kielikylpyopettajien kesken 10.1.3 Ruotsinkielisen aineenopetuksen kielelliset tavoitteet Musiikkiluokkaopetus Vieraskielinen opetus (englanti) 10.3.1 CLIL-englanti 10.3.2 Englanninkielisen aineenopetuksen kielelliset tavoitteet LIITTEET Liite 1. Oppilaiden lähikoulualueet Liite 2. Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako oppiaineittain ja vuosiluokittain Liite 3. Nettisopimus 3 VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Perusopetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupungin opetustoimen tavoitteet. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta hyväksyy opetustoimen vuosittaisen kehittämisohjelman tavoitteineen sekä talous- ja toimintasuunnitelman. Opetustoimen johtosääntöön sisältyy toimintaajatus. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattavat Opetushallituksen vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vaasan opetustoimessa otetaan lisäksi huomioon kaupungin kehittämisohjelma: "Hyvä elämä Vaasassa 2015". Perusopetus on tärkeä osa yhteiskunnan ja Vaasan kaupungin sivistyspalveluja. Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö ja yhteisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen on keskeistä. Yhteistyökunnille tarjotaan samalla sopimuksin laadukasta opetusta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, toisen asteen koulutuksen, elinkeinoelämän, yliopistojen sekä muiden koulutusmuotojen kanssa. Vaasan seudun ja Merenkurkun alueen kuntien ja ystävyyskaupunkien valmiin verkon lisäksi yhteistyötä laajennetaan EU:n sisällä. Koulujen sidosryhmiä aktivoidaan opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Koti ja koulu huolehtivat yhdessä lasten ja nuorten oppimisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. 1.2. Opetussuunnitelman sisältö Koulut laativat omat opetussuunnitelmansa, joissa kuvataan ainakin koulun toiminta-ajatus, toimintakulttuuri, oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot, aihekokonaisuuksien näkyminen koulun toiminnassa sekä koulukohtaiset sovellukset yhteisten toimenpidesuunnitelmien toteuttamisessa. Koulun tarjoamat valinnaisaineet kirjataan koulun opetussuunnitelmaan seuraavasti: aineen nimi, laajuus, luokka-aste, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Koulujen toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja arviointikohteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin, jotka laaditaan ennen lukuvuoden alkua. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman ja sen kehittämiseksi tehtävät muutokset. Koulutoimenjohtaja hyväksyy koulujen opetussuunnitelmat ja lukuvuosisuunnitelmat. 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohja kuvataan perusopetussuunnitelman perusteissa. Yhteinen ihmiskäsityksemme perustuu siihen, että oppilas oppii ja kehittyy koko elämänsä ajan. Erilaisuuksistamme huolimatta olemme samanarvoisia. Meillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Ihminen on sosiaalinen toimija ja hän tarvitsee toista ihmistä. Merenkurkun koulun arvopohja muodostuu perinteistä ja tulevaisuuteen suuntautumisesta. Opetussuunnitelmatyön aikana arvopohjan laadintaan ovat osallistuneet oppilaiden vanhemmat, oppilaat, koulun johtokunta ja koulun henkilökunta. Koulun toiminnan keskeisiä arvoja ovat: - turvallisuus - rohkaiseva ja kannustava ilmapiiri - oppimisen ilo - yhteistyökyky - toisen kunnioittaminen ja huomioonottaminen - yksilön huomioiminen - tasa-arvo ja suvaitsevaisuus - vastuullisuus omasta työstä ja koko yhteisön toimimisesta ja vastuu ympäristöstä - rehellisyys - hyvät tavat. Toiminta-ajatus: Merenkurkun koulu tukee oppilaan kasvua vastuulliseksi, eteenpäin pyrkiväksi, eheäksi aikuiseksi. 2.2. Perusopetuksen rakenne Perusopetuksen rakenne on kuvattu valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on mainittu myös hyvän osaamisen kuvaukset. Vaasan kaupungissa oppilaat otetaan perusopetukseen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vuosiluokkien 1. – 6. oppilaat jatkavat opintojaan heille osoitetuissa 7. - 9. luokkien perusopetuksen kouluissa (liite 1). Perustelluista syistä koulunvaihtoa voi anoa Vaasan kasvatus- ja opetusvirastosta. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa on määritelty perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako. Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako oppiaineittain ja vuosiluokittain (liite 2). Rehtori ottaa oppilaat jaoston päättämään lähikouluun (Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö, §17). Merenkurkun koulu on lähikoulu oppilaille, jotka opiskelevat 6. vuosiluokan Keskuskoulussa sekä Hietalahden, Palosaaren ja Suvilahden kouluissa. 5 Merenkurkun koulussa annetaan kielikylpyopetusta vuosiluokilla 7-9. Vuosiluokat 1-6 opiskelevat Keskuskoulussa, jonne siirrytään kielikylvyn esiopetus-/päiväkotiryhmästä. Vuosiluokilla 7-9 ei oteta uusia oppilaita kielikylpyyn kuin poikkeustapauksissa. Oppilaaksi ottamisen kriteereitä ovat mm. muiden kielikylpyoppilaiden kanssa samantasoinen ruotsin kielen taito ja sitoutuminen kielikylpyopetuksen tavoitteisiin. Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin tuntijakoa. 2.3. Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen Nivelvaiheen yhteistyöllä lapselle luodaan mahdollisuuksia opetusvuoden aikana tutustua koulumaailmaan ja näin annetaan lapselle turvallinen koulunaloitus. Vuosikello: syyskuu 1.luokan opettaja ja edellisen vuoden lastentarhanopettaja tapaavat o keskustelua luokanopettajalla syntyneistä kysymyksistä ja palautetta lasten koulunaloittamisesta lastentarhanopettajalle ellei 1.-luokan opettaja ole ollut keväällä tiedossa, käydään keskustellen läpi kouluun toimitetut havainnointilomakkeet niihin kouluihin, joihin siirtyy yksittäisiä lapsia, ollaan yhteydessä puhelimitse, ellei ole mahdollisuutta tavata Vuosikello: lokakuu Koulun ja lähipäiväkotien yhteistoimintasuunnitelma Suunnittelevat ja sopivat tulevan toimintavuoden yhteistyöstä Ideapankkiin on kerätty lastentarhanopettajien ja luokanopettajien toteuttamia monenlaisia yhteistyömuotoja Yhteistyötä suunnitellaan niiden yksiköiden kesken, joissa suurin osa lapsista on, mutta yhteisiin tapahtumiin kutsutaan myös yksittäiset lapset muista päiväkodeista Alueellisissa esi- ja alkuopetusryhmissä myös ideoiden vaihtoa hyvistä käytänteistä Vuosikello: tammi - huhtikuu Suunnitelmassa vähintään kaksi tapahtumaa, joissa esikoululaisilla mahdollisuus tutustua kouluelämään / koululaisiin / koulurakennukseen / opettajaan Vuosikello: kevään aikana Luokanopettajalle on lupa palkata sijainen, jotta hän voi mennä tutustumaan tuleviin oppilaisiinsa, nähdä heidät toimimassa ryhmänä ja nähdä päiväkodin pedagogiikkaa. Tässä yhteydessä mahdollisuus käydä myös keskustelut havainnointilomakkeista lastentarhanopettajan kanssa Vuosikello: toukokuu Koulu: o Kouluun tutustumispäivä Päiväkoti: o Havainnointilomake siirretään kouluun o Lastentarhanopettajan ja tulevan 1.-luokan opettajan keskustelu, tarvittaessa mukana erityistyöntekijät 6 2.4. Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä järjestetään koulujen välillä yhteistyötilaisuuksia, joissa yläkoulut saavat opetuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedot kirjataan. Menettelytavoista sovitaan alueittain ja ne kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin. Merenkurkun koulu vastaanottaa oppilaita seuraavista alakouluista: Keskuskoulu, Hietalahden koulu, Palosaaren koulu ja Suvilahden koulu. Nämä neljä koulua muodostavat Merenkurkun koulun kanssa yhdessä alueellisen verkon, jonka sisäistä yhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään. Yhteistyö nivelvaiheessa siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle: Merenkurkun koulun tiedote kuudesluokkalaisten koteihin tiedonsiirtolomake “alakoulusta yläkouluun” koulun edustajien (rehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, tukioppilaat) vierailu huhti- toukokuussa kuudensissa luokissa kuudensien luokkien oppilaiden vierailu keväällä Merenkurkun koulussa kuudensien luokkien oppilaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta keväällä Merenkurkun koulussa oppilashuoltoryhmän nivelpalaverit alakoulujen kanssa laaja-alaisten erityisopettajien tiedonsiirto alakoulusta yläkouluun Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös kaupungin muiden alakoulujen kanssa. 7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppimiskäsitys vaikuttaa siihen, miten opettaja valitsee työmenetelmänsä. Miten oppilaan ajatellaan oppivan, vaikuttaa siihen, miten hänen kanssaan toimitaan. Yhteinen käsityksemme on, että oppimisprosessin tulee olla tavoitteellista ja tarpeisiin pohjautuvaa toimintaa. Kouluissa opitaan myös tekemällä, havainnoimalla ja tutkimalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistavat ja -tyylit. 3.2. Oppimisympäristö Vaasalainen oppimisympäristö on vahvasti kaksikielinen. Kieli- ja kulttuuriperintöä arvostetaan merenrantakaupungissa, jossa historia kohtaa nykypäivän. Koulun ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja oppilaskeskeinen. Myös epäonnistuminen hyväksytään ja annetaan positiivista palautetta niin, että oppilas oppii arvioimaan itse omaa edistymistään. Vaasalainen koulu on tasa-arvoinen, monikulttuurinen ja turvallinen paikka. Tärkeää on, että jokaiselle koululle muodostuu oma toimintakulttuuri, joka määritellään yksityiskohtaisesti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Merenkurkun koulun toiminta-ajatuksen toteuttaminen näkyy koulun toimintakulttuurissa. Jokainen kouluyhteisön jäsen on tärkeä ja arvokas. Pyrkimyksenä on luoda oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, jossa opitaan onnistumisista ja epäonnistumisista. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemapäivien, tempausten ja juhlien järjestämiseen ja heitä kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta mm. luottamus-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa. Juhlien järjestäminen on tärkeä osa kulttuuri- ja tapakasvatusta. Teemapäivät määräytyvät vuosittaisten painotusten ja lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Omaan kansalliseen kulttuuriin perehtymisen lisäksi myös kansainvälisyyttä arvostetaan. Koulussamme monikulttuurisuus on rikkaus. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan osallistumme erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin. 3.3. Opetusmenetelmät ja työtavat Opetusta toteutetaan erilaisin työmenetelmin yksilöllisesti ja ryhmissä. Oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Opetushenkilöstö innostaa oppilasta ja opiskelijaa luovuuteen sekä omatoimisuuteen erilaisten opetusmenetelmien avulla. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. 8 Jokainen koulu määrittelee tarkemmin käyttämänsä työtavat, ja ne on esitelty koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Opetuksen työtavat on valittava siten, että ne kehittävät oppilasta monipuolisesti tavoitteiden suunnassa. Opettaja valitsee kuhunkin opetustilanteeseen parhaiten sopivan työtavan ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaiden väliset kehityserot ja erilaiset oppimistyylit. Erityistä huomiota kiinnitetään myös oppilaiden motivaation herättämiseen ja säilyttämiseen. Merenkurkun koulussa käytetään oppiaineen luonteen ja käsiteltävän aiheen mukaan vaihtelevasti seuraavia työtapoja: - itsenäinen työskentely - parityöskentely - ryhmätyöskentely - yhteistyö muiden ryhmien kanssa - pienet suulliset esitykset sekä laajat esitelmät - portfoliotyöskentely - havainnoimalla ja kokeilemalla oppiminen - opettajajohtoinen työskentely 9 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä *. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtina ovat oppijoiden erilaisten lähtökohtien huomioiminen oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen yksilön lisäksi yhteisöön ja oppimisympäristöön liittyvien ratkaisujen huomioiminen oikeus saada tukea omassa kasvuympäristössä ja tuen seuraaminen ja arvioiminen joustavuus tuen tarpeen järjestämisessä tuen tarpeen vaihdellessa tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen yhteistyö huoltajien ja moniammatillisen verkoston kanssa tuen jatkuminen nivelvaiheissa Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen näiden lähtökohtien pohjalta edellyttää opettajilta monipuolisia työtapoja, opetus- ja arviointimenetelmiä ja yhteistyötä huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että opettajan työssä on mahdollisuus järjestää tuki näiden lähtökohtien mukaisesti. Tuen järjestämisen lähtökohdat tulee huomioida opettajien ja muun henkilöstön koulutuksen suunnittelussa sekä koulun toimintatapojen- ja kulttuurin kehittämisessä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakentuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Oppimisen ja koulunkäynnin 3 –portainen tuki * Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 10 Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena. Sairaalaopetus Vaasan sairaalaopetus on Vaasan kaupungin ylläpitämä opetusmuoto sairaalahoidossa oleville peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Sairaalaopetusta voivat saada vain ne peruskoulua käyvät oppilaat, jotka ovat osastohoidossa. Myös päiväpotilaat voivat käydä sairaalakoulua, mutta eivät ne, jotka eivät ole osastohoidossa. Sairaalaopetus palvelee lähinnä lasten- ja nuorisopsykiatrisia osastoja, mutta myös tarvittaessa aikuisosastoja sekä somaattisia osastoja, mikäli niissä on peruskoulua käyviä oppilaita. Myös esikouluopetusta tarjotaan. Sairaalaopetus palvelee Vaasan sairaanhoitopiiriä eli kuntainliittoa. Hallinnollisesti suomenkielinen sairaalaopetus kuuluu Hietalahden kouluun ja ruotsinkielinen Mussorin kouluun. Sairaalaopetusta tarjotaan Keskussairaalan Hietalahden sekä Huutoniemen yksiköissä. Painopiste on psykiatrian yksikön yhteydessä toimivien lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen lasten ja nuorten opettamisessa Huutoniemellä. Sairaalaopetuksen tehtävät Sairaalaopetuksen perustehtävä on turvata lapsen/nuoren koulunkäynti sairaalahoidon aikana. Sairaalaopetuksen painopiste on pakollisissa lukuaineissa. Mikäli tuntikehys ja muut puitteet sen sallivat, tarjotaan opetusta myös muissa aineissa. Sairaalaopetus on aina eriytettyä ja opetus noudattaa pääsääntöisesti oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaa. Sairaalaopetus on myös yhdysluokkaopetusta. Toinen sairaalaopetuksen tehtävä on osallistua psykiatriseen tutkimustyöhön. Tutkimusjakson aikana painopiste sairaalaopetuksessa on opettamisen ohella selvittää oppilaan koulunkäyntiin liittyviä voimavaroja ja vaikeuksia. Monilla lapsilla ja nuorilla on ollut nimenomaan koulunkäynnissä suuria vaikeuksia, joten sairaalaopettajan rooli saattaa tutkimusjakson aikana olla hyvinkin tärkeä. Kolmas tehtävä on hoivaava mikä tarkoittaa sitä, että sairaalaopetus omalta osaltaan tukee lapsen/nuoren hoitoa. Koska hoito on ensisijainen, täytyy opetuksen mukautua sen tarpeiden mukaan. Sairaalaopettaja osallistuu osaston viikoittaisiin erikoisraportteihin, kiertoihin, suunnitteluneuvotteluihin, hoitoneuvotteluihin ym. Tämä on edellytys sille, että sairaalaopetuksessa riittävässä määrin huomioidaan oppilaiden hoitosuunnitelmia ja hoidollisia menetelmiä. Sairaalaopetuksen erityispiirre onkin juuri hoidollisten ja opetuksellisten tavoitteiden yhteen sovittaminen. Tässä on sairaalaopetuksen ydin. Sairaalaopettajalla tulisi olla riittävästi tietoa jokaisesta oppilaastaan, jotta hän pystyisi arvioimaan missä määrin hoidolliset tavoitteet vaikuttavat opetukseen ja päinvastoin. Sairaalaopetuksen opetuksellinen vastuu sekä arviointi Sairaalaopetuksessa noudatetaan mahdollisimman suuressa määrin oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaa. Oppilas voi esimerkiksi tehdä oman koulunsa kokeita ja muita tehtäviä. Arvioinnista vastaa oppilaan kotikoulu yhteistyössä sairaalaopettajan kanssa. Sairaalaopetuksessa pyritään järjestämään opetus siten, että oppilaan paluu kotikouluun on mahdollisimman joustava, minkä johdosta tavoitteena on edetä kotikoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Sairaalaopettajan vastuulla on arvioida missä määrin tämä on mahdollista, ottaen huomioon oppilaan psyykkinen vointi, hoidon tavoitteet ja hoitotoimenpiteet. Sairaalaopettaja tiedottaa oppilaan kotikoululle missä määrin kotikoulun opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa. Kotikoulun kanssa voidaan myös sopia opetuksen painopisteistä eri oppiaineissa. Myös kotikoulun täytyy kuitenkin suhtautua lapsen 11 sairaalahoitoon ymmärryksellä. Sairaalahoidosta ei saa missään nimessä tulla estettä lapsen kehitysmahdollisuuksille. Sen takia sairaalaopettaja on se, joka pääosin arvioi oppilaan kokonaistilanteen oppimisen kannalta. Sairaalaopetus ja erityisopetus Yleisopetuksessa olevia oppilaita ei sairaalatutkimuksen tai -hoidon ajaksi siirretä erityisopetukseen. Oppilaat ovat edelleen virallisesti kotikoulunsa oppilaita. Jos oppilas on erityisen tuen piirissä, huomioidaan se opetuksessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta * . Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäynti suunnitellaan yksilöllisesti. Jos oppilas on erityistä tukea tarvitseva, oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan **. *Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) **Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999) 4.1. Yleinen tuki Yleisen tuen tavoitteena on, että jokainen oppilas saa koulunkäynnissään ja oppimisessaan tarvitsemaansa tukea ja ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä varhaisella tuella. Yleiseen tukeen kuuluvat työtavat ja opetusmenetelmät sekä oppilashuollollinen tuki ovat osa kaikkien oppilaiden laadukasta perusopetusta. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa. Yleinen tuki on kaikkien oppilasta opettavien opettajien vastuulla. Luokan- ja aineenopettajan merkitys tuen antajana korostuu yleisen tuen vaiheessa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja –menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen jo yleisen tuen vaiheessa. Koulut kuvaavat opetussuunnitelmissaan tukiopetuksen järjestämistavan. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yleisen tuen vaiheessa. Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan oppimissuunnitelman käytön tuen tässä vaiheessa. Myös kotien kanssa tehtävä yhteistyö on osa yleistä tukea ja koulut tarkentavat sen osalta toimintaansa opetussuunnitelmissaan. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tuen tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain ongelmien syvenemisen ehkäisemiseksi. Yleisen tuen muotoja kuvataan tarkemmin esimerkiksi Tukitoimien seurantalomakkeessa. Sen avulla voidaan dokumentoida oppilaalle annettava tuki ja tarvittaessa arvioida, onko oppilaan kohdalla tarpeen siirtyä tehostetun tuen vaiheeseen. Työtapoihin ja opetusmenetelmiin liittyvää tukea antavat pääsääntöisesti aineenopettajat ja oppilashuollollista tukea luokanohjaaja yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Oppilaalle tarjottu ja annettu yleinen tuki kirjataan Wilmaan Tukitoimet-sivulle. Tukitoimia suunnitellaan, toteutetaan ja tuen vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä oppilaan sekä hänen 12 huoltajiensa kanssa. Luokanohjaaja seuraa oppilaan tuen tarpeen määrää, säännöllisyyttä sekä toteutumista ja arvioi, milloin oppilas mahdollisesti on tehostetun tuen tarpeessa. Yleisen tuen muotona järjestetään maanantaisin ja keskiviikkoisin varsinaisen koulupäivän jälkeen läksykerho. Opettajat voivat lähettää oppilaita läksykerhoon tekemään tekemättömiä kotitehtäviä tai lisätehtäviä. Läksykerhossa oppilas voi myös suorittaa rästiin jääneen kokeen. 4.2. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti *. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettuun tukeen siirtymisen syynä voivat olla oppimisen ja/tai koulunkäynnin ongelmat. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten ja on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen, joustavien opetusryhmien käytön, kodin kanssa tehtävän yhteistyön ja oppilashuollon tuen merkitys korostuvat tehostetun tuen vaiheessa. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Joissakin kouluissa alkuopetuksen tehostettua tukea tarjotaan myös pienluokalla, jonka opettajana toimii erityisluokanopettaja. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tehostettua tukea annetaan vuosiluokilla 1-6 MED –luokassa (maahanmuuttajataustaisten oppilaiden eriytetty opetus diagnostisin perustein). Tehostettua tukea voidaan pienluokan sijaan antaa myös erityisopettajan antamana samanaikaisopetuksena tai luokkien välisillä joustavilla ryhmittelyillä tietyissä oppiaineissa. Koulut kuvaavat tehostetun tuen järjestämisen opetussuunnitelmissaan. * Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010) Tehostettua tukea tarvitseville alkuopetuksen oppilaille tulee esiopetuksessa laatia pedagoginen arvio ja esiopetuksen oppimissuunnitelma, jotka siirtyvät esikouluvuoden keväällä kouluun . Tehostetun tuen antaminen perustuu pedagogiseen arvioon ja tuen kokonaisuus kuvataan oppimissuunnitelmassa (Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma -lomake). Vastuu pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimisesta on ryhmästä vastaavalla opettajalla (luokanopettaja tai luokanohjaaja), jollei koulu määrittele vastuuhenkilöä toisin omassa opetussuunnitelmassaan. 13 Pedagoginen arvio tehostettu tukea varten Oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja. Opettaja(t) laatii pedagogisen arvion yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla muita asiantuntijoita. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilas- huoltotyöryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Jos tehostettu tuki aloitetaan, tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimis-suunnitelmaan. Opettaja(t) laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla muita asiantuntijoita Oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti. Seurannan tavat ja aikataulu kirjataan oppimis-suunnitelmaan. Tehostetun tuen päättäminen ja siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään moniammatillisesti kuten edellä. Oppilaalle tarjottu ja annettu tehostettu tuki kirjataan Wilmaan Tukitoimet-sivulle. Tehostetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan ja oppimissuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa oppimissuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti. Tehostetun tuen muotona matematiikassa ja kielissä voidaan perustaa resurssien ja tarpeen mukaan luokka-asteittain pienryhmiä, joiden opetuksesta vastaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja. 4.3. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista *. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. * Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010) 14 Erityisen tuen päätöksen tekeminen Vaasassa Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, joka tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä *. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Päätöksen esittelijänä toimii erityisen tuen koordinaattori. Tarvittaessa päätös valmistellaan Erityisen tuen (Ertu) ryhmässä. Erityisen tuen ryhmään kuuluu kasvatus- ja opetuspäällikön ja erityisen tuen koordinaattorin lisäksi koulupsykologi. Erityisen tuen ryhmän tehtävänä on toimia moniammatillisena työryhmänä esimerkiksi silloin, kun muualta muuttavan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyistä päätetään. Erityisen tuen päätöksen tekeminen Vaasassa Oppilas on saanut oppimisen/koulunkäynnin vaikeuksiin yleistä tukea ja pedagogiseen arvioon perustuvaa tehostettua tukea. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, otetaan yhteyttä erityisen tuen koordinaattoriin erityisen tuen piiriin siirtymisestä. Erityiseen tukeen siirtyminen käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä ja oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Erityisen tuen koordinaattori toimii erityisen tuen päätöksen esittelijänä, kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee päätöksen. Päätös annetaan tiedoksi koululle ja huoltajille. Oppilaalle laaditaan HOJKS. * Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (64272010) Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa ja tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys *. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi (Pedagoginen selvitys -lomake)**. 15 Vaasassa pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa koulun laaja-alainen erityisopettaja tai erityisluokalla opiskelevan oppilaan kohdalla erityisluokanopettaja. Pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen pohjalta erityisen tuen koordinaattori valmistelee esityksen erityisen tuen järjestämisestä erityisen tuen päätöstä varten. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava, esimerkiksi koulukuraattorin tekemä sosiaalinen selvitys. Viimeistään siinä vaiheessa, kun harkitaan oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, on yleensä tarpeellista arvioida oppilaan oppimisedellytyksiä ja sosioemotionaalista hyvinvointia, jos oppilas ei ole ollut aikaisemmin ollut esimerkiksi psykologisen tuen/arvioinnin piirissä tai siitä on kulunut useampi vuosi. Suositeltavaa on, että koulupsykologi on näissä arvioinneissa mukana esimerkiksi konsultatiivisen tuen muodossa. On tilannekohtaista, tarvitaanko koulupsykologin konsultatiivisen työskentelyn pohjaksi psykologiset tutkimukset ja/tai henkilökohtainen kontakti lapseen ja perheeseen. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää koulupsykologin arviota psykologisten tutkimusten tarpeellisuudesta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten ***. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. * Perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34,35 ja 36 § ** Perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010) *** Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) 4.4. Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana *. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Vastuu oppimissuunnitelman laatimisesta määritellään tarkemmin koulujen opetussuunnitelmissa. (Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma -lomake). Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea. Oppimissuunnitelman käyttö yleisen tuen aikana kuvataan koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana 16 Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea eli oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai useita eri tukimuotoja. Oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen huoltajan kanssa. Nivelvaiheiden siirtokäytänteet oppimissuunnitelman osalta kuvataan tarkemmin luvussa 5.2.2 Vastuu oppimissuunnitelman kokoamisesta on luokanohjaajalla. Hän kerää oppimiseen liittyvät oppiainekohtaiset suunnitelmat aineenopettajilta ja/tai koulunkäynnin tukemiseksi suunnitellut toimenpiteet oppilashuoltohenkilöstöltä sekä sopii yhteistyöstä huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös yleisen tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelma laaditaan esimerkiksi erityistilanteissa; oppilaan pitkien sairauspoissaolojen aikana sekä toipilasaikana niiden jälkeen. 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen **. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tukitoimista. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Laaja-alaiset erityisopettajat vastaavat yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSien laadinnasta yhteistyössä luokan- tai aineenopettajien kanssa. Erityisluokilla opiskelevien oppilaiden HOJKSien laadinnasta vastaavat erityisluokanopettajat. (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma -lomake). * Perusopetuslaki 16 a § (642/2010) ** Perusopetuslaki 17 a § (642/2010) Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi Tukitoimien seurantalomake Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 17 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta*. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaan edistymistä opinnoissaan. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti kaikissa tuen muodoissa. Aloitteen tukiopetuksesta antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksesta vastaa pääasiassa luokanopettaja tai kyseisen aineen opettaja. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas osallistuu tukiopetukseen. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään toimintatavat tukiopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaalle ja huoltajalle tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat. Kukin aineryhmä kokoaa lukuvuoden alussa tiedot tunneista, jolloin opettajia on vapaana tarjoamaan tukiopetusta. Tukiopetuksen tarjoamisesta vastaa aineryhmä yhdessä. Opettajan arvioidessa oppilaan tarvitsevan tukiopetusta hän tarjoaa oppilaalle heti tukea. Jos sopivaa yhteistä aikaa ei löydy, opettaja pyytää apua aineryhmän muilta opettajilta tai laaja-alaiselta erityisopettajalta. Oppilaan osallistuminen tukiopetukseen kirjataan Wilmaan. Tuen vaikutuksista keskustellaan ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa **.Vaasan kaupungin yleissivistävässä perusopetuksessa annetaan osa-aikaista erityisopetusta niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityisiä tukitoimia koulunkäynnissään. Perusajatuksena on tarjota yleistä / tehostettua / erityistä tukea tarvitseville oppilaille laaja-alaisen erityisopettajan tukea oppilaan lähikoulussa; tuen muotoina ovat samanaikaisopetus, pienryhmäopetus ja yksilöopetus. Osa-aikaista erityisopetusta antaa jokaisessa koulussa laaja-alainen erityisopettaja. Laaja-alainen erityisopettaja konsultoi yleisen, tehostetun ja erityisen tuen asioissa opettajia mukaan lukien pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. * Perusopetuslaki 16 § 1 mom (642/2010) * Perusopetuslaki 16 § 2 mom (642/2010) 18 Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä: Laaja-alainen erityisopettaja Esikoulu Kelto Oppilas ja koti Puheterapeutit Oppilashuoltoryhmä Laaja-alainen erityisopettaja Koulun ulkop. tuki 2. aste Aineenopettajat Luokanopettaja Pienluokanopettaja Koulupsykologit Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 1-6 Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 1 – 6 ovat lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitojen arviointi sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen yhdessä luokanopettajien kanssa. Tukea annetaan myös oppimaan oppimiseen ja vieraiden kielten opiskeluun. Toimintatavat Tehdään yhteistyötä esiopetuksen kanssa ja vastaanotetaan tarpeelliset tiedot oppilaan siirtyessä esikoulusta kouluun. Ensimmäisen luokan alussa tehdään alkuvalmiuskartoitus, jolla selvitetään oppilaiden lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perusvalmiuksia. Aloitetaan yleinen tuki heti ja arvioidaan tehostetun tuen tarpeita yhdessä luokanopettajan kanssa. Seurataan tehostettuun tukeen siirrettyjen oppilaiden tilannetta yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, laaja-alainen erityisopettaja tekee pedagogisen selvityksen erityiseen tukeen siirtymiseksi. Erityisopettaja myös vastaa yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSista, luokanopettajan kanssa yhteistyössä toimien. Alkuopetuksen ajan laaja-alaiset erityisopettajat, luokanopettajat ja pienluokanopettajat tekevät tiivistä yhteistyötä, jonka muodot vaihtelevat kouluittain. Lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten perusvalmiuksien tukemisessa pääpaino on alkuopetusluokilla. Koko alakoulun ajan osa-aikaisessa erityisopetuksessa annetaan mahdollisuuksien mukaan tukea luetun ymmärtämiseen, matematiikan ja vieraiden kielten opiskeluun sekä opiskelutekniikoiden harjoitteluun, sekä korjataan lieviä artikulaatiovirheitä. Koko ikäluokan luetun ymmärtämisen taso testataan 3. ja 5. luokalla sekä 6. luokalla oikeinkirjoitus sanelutestillä ja matemaattiset perustaidot. Tiedot siirretään yläkouluun lomakkeella ”Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet – tiedonsiirtolomake 7. luokalle”. 19 Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 7-9 Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 7 - 9 ovat yleisen/tehostetun/erityisen tuen jatkumisen varmistaminen nivelvaiheissa sekä järjestäminen yhteistyössä aineenopettajien, luokanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden 2. asteelle. Toimintatavat Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun: Alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan kokoamat tiedot siirretään yläkoulun laaja-alaiselle erityisopettajalle lomakkeella ”Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet – tiedonsiirtolomake 7. luokalle”. Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu myös oppilashuollon siirtopalavereihin. Nivelvaihe yläkoulusta 2. asteelle: Yläkoulussa laaditaan erityisen tuen oppilaille yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa siirto-HOJKS, joka lähetetään 2. asteen oppilaitokseen. Syksyllä laaja-alainen erityisopettaja osallistuu yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten yhteiseen Saattaen vaihto –nivelvaihepalaveriin. Erityisen tuen päätöksen omaava oppilas pyritään pääsääntöisesti tukitoimin integroimaan yleisopetuksen ryhmiin. Laaja-alainen erityisopettaja antaa ryhmä-, samanaikais- tai yksilöopetusta; tuki on sekä oppimisen perusteisiin kohdistuvaa että ainekohtaista. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään niitä, vahvistetaan hänen opiskelutaitojaan ja motivoidaan oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Laaja-alainen erityisopettaja vastaa yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSin laatimisesta ja päivittämisestä yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Yleinen tuki aloitetaan heti tuen tarpeen ilmetessä ja laaja-alainen erityisopettaja arvioi tehostetun tuen tarpeita yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Seurataan ja arvioidaan tehostettuun tukeen siirrettyjen oppilaiden tilannetta yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Tehostetun tuen ollessa riittämätöntä laaja-alainen erityisopettaja vastaa pedagogisen selvityksen laatimisesta yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien ja tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa erityisen tuen päätöstä varten. Laaja-alainen erityisopettaja testaa oppilaan, jolla on havaittu peruskoulun aikana ilmeinen LUKI-vaikeus, LUKI-testillä. Testi tehdään siinä vaiheessa, kun oppilas on täyttänyt 15 vuotta. Myös muut oppilaat voidaan testata LUKI-vaikeustestin seulalla; Kirjoittamisen ja lukemisen perustesti. Merenkurkun koulussa annetaan osa-aikaista erityisopetusta oppilaiden tarpeiden mukaan joko yksilö-, pienryhmä- tai aineenopettajan ja erityisopettajan toteuttamana samanaikaisopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kielikylpyoppilaille myös ruotsinkielellä. Oppilaalle tarjottu ja annettu osa-aikainen erityisopetus kirjataan Wilmaan Tukitoimet-sivulle. Osa-aikaista erityisopetusta suunnitellaan, toteutetaan ja sen vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä aineenopettajan, oppilaan sekä hänen huoltajiensa kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja kokoaa luokanohjaajille alakoulusta saamansa tiedot niistä 7. luokan oppilaista, joilla on tarpeita osa-aikaiseen erityisopetukseen. 5.1.3. Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta *. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen 20 tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. * Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010) Erityiseen tukeen siirretty oppilas voi saada erityisopetusta osa-aikaisena omassa lähikoulussaan. Kouluissa toimii myös pienluokkia. Alkuopetuksen pienluokat antavat pääasiassa tehostettua tukea, mutta alkuopetuksen pienluokilla voi opiskella myös oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös. Itäisen koulupiirin alueella Nummen koulussa on lisäksi erityisopetusta antavia pienluokkia vuosiluokilla 3-6 ja Variskan koulussa vuosiluokilla 7-9. Vöyrinkaupungin koulussa pohjoisen koulupiirin alueella toimii pienluokka vuosiluokilla 7-9. Hietalahden koulussa järjestetään luokkamuotoista erityisopetusta sekä dysfasia- ja kuulovammaisten opetusta. Näillä luokilla oppilaat opiskelevat joko yleisen oppimäärän tai yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Isolahden koulussa järjestetään pysyvästi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta yhdysluokilla. Yhdysluokkien oppilaat opiskelevat joko yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan tai toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Merenkurkun koulussa erityisen tuen oppilas opiskelee pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmään integroituna ja saa tarvittaessa erityisopetusta osa-aikaisesti. 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään huomioon ottaen oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin *. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajille tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimääriä ei voi yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. * Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003 ja 11 § 1 mom. (453/2001) 21 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, jossa koulupsykologi on mukana. Koulupsykologi arvioi psykologisten tutkimusten tarpeellisuuden. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Erityisen tuen koordinaattori toimii esittelijänä, kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Päätös annetaan tiedoksi koululle ja huoltajille. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrä muuttuu, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta erityisen tuen päätös. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt*. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää päätöksen merkitys muun ohella jatko-opintoihin. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Vaasassa päätös oppimäärän opiskelun vapauttamisesta tehdään tarvittaessa osana erityisen tuen päätöstä. Maahanmuuttajataustainen oppilas voidaan vapauttaa perustelluista syistä toisen kotimaisen kielen opiskelusta ainoastaan, jos kyseessä on perusopetuksen päättövaiheessa maahan muuttanut nuori, jolla ei ole lainkaan kielten opiskelutaustaa ja jonka opiskeluvalmiudet ja koulutausta ovat puutteelliset. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen tulee olla kyseiselle oppilaalle erityisen haasteellista. Vapauttamista tulee aina edeltää oppilaan opintojen seuranta. Päätöksen vapauttamisesta voi tehdä rehtori valmisteltuaan asiaa yhdessä maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin kanssa. * Perusopetuslaki 5 § 1 mom 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista 22 saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta *. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta **. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten ***. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta ****. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. * Perusopetuslaki 25 § 2 mom. ** Perusopetuslaki 9 § 2 mom. *** Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) **** Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999) Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Opetuslautakunnan päätöksen (16.10.1996 § 2) mukaisesti koulun velvollisuus on järjestää 6 – vuotiaalle esiopetuksessa olevalle pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle ja esiopetuksen henkilökunnalle tarvittava tuki ja ohjaus. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksestä ilmenee, miten perusopetuksen tarjoama konsultointi järjestetään. Konsultoinnin muoto määritellään tarkemmin lapsen henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Päätöksestä ilmenee lapsen tuleva koulu. Lapsi voi aloittaa koulunsa lähikoulun yleisopetuksen luokalla, pienluokalla tai erityiskoulun erityisluokalla. 23 Päätöksen tekeminen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta Lapsella on asiantuntijan suositus pidennetystä oppivelvollisuudesta. Psykologisen tai lääketieteellisen asiantuntijalausunnon saavuttua päivähoitoon, päiväkodinjohtaja/päivähoidon ohjaaja on yhteydessä eltoon/keltoon. Lastentarhanopettaja ja elto/kelto tapaavat huoltajat. Huoltajille annetaan tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Päätyessään pidennettyyn oppivelvollisuuteen huoltajat täyttävät Huoltajan suostumus-lomakkeen Päiväkodinjohtaja/perhepäivähoidon ohjaaja kokoaa lapsen tiedot (lausunto/lausunnot ja Huoltajan suostumus -lomake) ja lähettää ne virastoon. Erityisen tuen koordinaattori esittelee ja kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta. Päätökseen liitetään tieto lapsen tulevasta koulusta ja esiopetuksen aikana järjestettävästä konsultoinnista. Päätös annetaan tiedoksi huoltajille, päiväkodin johtajalle/perhepäivähoidon ohjaajalle ja lapsen tulevaan kouluun. Oppilaalle laaditaan HOJKS. Pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdot Vaasassa Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi voidaan suorittaa joko päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa (ns. 0 –luokat). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: 1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi 5 –vuotias: oppivelvollisuutta edeltävä maksuton esiopetus. Lapsi 6 –vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen. Lapsi 7 –vuotias: aloittaa perusopetuksen. 2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi 6 –vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen. Lapsi 7 –vuotias: aloittaa perusopetuksen. 24 3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekee koulun rehtori huoltajien anoessa sitä vapaamuotoisesti. Lapsi 6 –vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen. Lapsi 7 –vuotias: toinen oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi. Lapsi 8 –vuotias: aloittaa perusopetuksen. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkaminen edellyttää asiantuntijalausuntoa. 5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain *. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain **. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä ***. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kongnitiiviset taidot. Näiden osa-alueiden tavoitteet määritellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja täydennyksissä luvussa 5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi määritellään oppilaan HOJKSissa jokaisen oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta järjestetään Isolahden koulussa pysyvästi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yhdysluokilla luokka-asteilla 1-10. Opetus on ensisijaisesti suunnattu oppilaille, jotka tarvitsevat kaikenkattavaa tukea. Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa tukitoimet ovat luonteeltaan jatkuvia ja erittäin laaja-alaisia. Kaikessa opetuksessa painottuu toiminnallinen oppiminen. * Tuntijakoasetus 9 § 3 mom. ** Perusopetuslaki 18 § 1 mom. *** Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010) Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet – tiedonsiirtolomake 7. luokalle Siirto-HOJKS 25 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa*. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea **. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa ***. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä ****. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista, oppilashuollosta ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien keskinäinen kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ottaen huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Koulujen vanhempainyhdistykset voivat omalta osaltaan osallistua yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa*****. Tieto- ja viestintätekniikkaa esim. Wilma-järjestelmää käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa. Wilma –poissaolojärjestelmällä seurataan oppilaan poissaoloja sähköisesti kodin ja koulun yhteistyössä. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle******. Koulu on velvollinen tekemään opetuksen järjestäjälle kirjallisen ilmoituksen, mikäli oppilaan poissaolot ylittävät 100 tuntia lukuvuoden aikana tai oppilas on ollut koulusta pois yhtäjaksoisesti yli kolme viikkoa. * Perusopetuslaki 3 § 3 mom ** Tuntijakoasetus 4 § 1 mom. *** Perusopetuslaki 26 § 2 mom (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom **** Perusopetuslaki 3 § 2 mom (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 ***** Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 § 3 ja 4 mom ****** Perusopetuslaki 26 § 2 mom (477/2003) 26 Koulun opetussuunnitelmassa määritellään kodin kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajan osallisuuteen että huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa. Kodin ja koulun yhteydenpito on avointa ja molemminpuolista. Sitä toteutetaan eri tavoin: Koko kouluyhteisö - pääsääntöisesti koko koulun toimintaa koskevat tiedotteet julkaistaan Wilmassa - vanhempainillat luokka-asteittain ajankohtaisista asioista Luokka - luokkakohtaiset vanhempainillat - luokanohjaajan tiedotteet luokan toiminnasta Yksittäinen oppilas - huoltajien yhteydenotot koululle - opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön yhteydenotot huoltajiin - huoltajat ja oppilas itse saavat kokonaisvaltaista tietoa oppilaan koulunkäynnin sujumisesta opettajien, kuraattorin ja terveydenhoitajan Wilmaan tekemien merkintöjen perusteella - erityisesti 7. luokan alkupuolella oppilaan, huoltajien ja luokanohjaajan varttikeskustelut - oppilaan, huoltajien ja luokanohjaajan varttikeskustelut laajaan terveystarkastukseen liittyen 8.-luokkalaisille - mahdollisuus keskusteluun luokanohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai oppilashuollon henkilöstön kanssa - perhepalaverit koululla Jokainen opettaja merkitsee päivittäin oppitunneilta poissaolevat oppilaat Wilmaan. Luokanohjaajat suorittavat jatkuvaa poissaolojen seurantaa. Huoltajan toivotaan ilmoittavan lapsen poissaolosta välittömästi samana päivänä kouluun luokanohjaajalle tai jollekin muulle henkilölle. Poissaololle on oltava hyväksyttävä syy (sairaus tai ennalta anottu lupa: PL 35 §). Luokanohjaaja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajille ja kuraattorille. Myös oppilashuoltoryhmä seuraa poissaolojen kertymistä. Jos luvattomia poissaoloja kertyy paljon, luokanohjaaja järjestää perhepalaverin, johon osallistuu myös oppilashuoltoryhmän edustaja. Palaverissa suunnitellaan ja sovitaan huoltajien ja oppilaan kanssa toimenpiteitä, joilla luvattomat poissaolot saadaan loppumaan. 5.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo, jonka toteutuminen taataan 27 siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö sekä huoltajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan onnistumista koko tämän opintopolun ajan ja vahvistaa erilaisilla menetelmillä oppilaan opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta. Ohjaus on jokaisen oppilaan oikeus ja osa yleistä tukea. Ohjaus sisältyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja esimerkiksi oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjauksen tulee osaltaan kehittää oppilaan valmiuksia tehdä omia opintojaan koskevia valintoja ja tukea jatko-opintojen valinnassa. Yläkoulussa oppilaalla on oikeus myös oppilaanohjaajan antamaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjauksen tulee tukea myös oppilaan yhteistyötaitojen kehittymistä sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ryhmäyttämiseen tuleekin kiinnittää aktiivisesti huomiota koulun arjessa ja erityisesti nivelvaiheissa. Ohjauksen tulee näin osaltaan estää myös oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Kunkin koulun opetussuunnitelmassa määritellään ohjauksen järjestäminen ja resurssointi käytännössä kaikissa eri opintopolun vaiheissa ja tuen portaissa. Koulun ohjaussuunnitelman tulee sisältää kuvaus koulun omista ohjaustoiminnan periaatteista ja työnjaosta eri toimijoiden kesken. Yläkouluun siirryttäessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjaussuunnitelma sisältää myös työelämään tutustumisen järjestelyt ja yhteistyön työelämän kanssa, samoin yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa. Erityinen huomio kiinnitetään ohjauksen järjestämiseen nivelvaiheissa ja yhteistyöhön huoltajien kanssa. 1.-6. luokkien ohjaussuunnitelma Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa oppilaille oppimaan oppimisen taitojen ja valmiuksien opettelua, vastuullisuutta omasta työstä, tiedonhankintataitoja ja valmiuksia itsenäiseen päätöksentekoon. Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi kaikki koulun aihekokonaisuudet tukevat ohjausta. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. Vuosiluokilla 1-6 oppilaiden kasvatuksellisen ja opetuksellisen ohjauksen päävastuu on luokanopettajalla, mutta koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa tulee kuvata myös tarkempi ohjauksen työnjako eri tuen portaissa: luokanopettaja erityisopettaja rehtori kuraattori koulunkäynnin ohjaaja henkilökohtainen avustaja muu henkilökunta 28 huoltaja tukioppilaat nivelvaiheen yhteistyö Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ohjauksen kielen löytyminen juuri lasten ja nuorten takia on tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, opettajan vaihtuminen, pienluokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin, siirtymiseen kuudennelta yläkouluun. Ohjaussuunnitelmaan kirjataan myös käytännön ohjausmenetelmät valintatilanteissa (tekstiili/tekninen, kielet, painotusluokat). Näistä siirtymävaiheista ja valintatilanteista tiedotetaan vanhemmille kirjallisesti ja pitämällä vanhempainiltoja. Tarvittaessa valintojen tueksi järjestetään mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ns. vanhempainvartteihin. Erityinen huomio ohjauksessa kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaukseen sekä valmistavista luokista siirtyvien oppilaiden ohjaukseen ja tämän nivelvaiheen opettajien yhteistyöhön. Työelämääntutustuminen alakoulussa Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla. Koulun omassa 5.-6. luokan ohjaussuunnitelmissa kuvataan miten työelämääntutustuminen toteutetaan käytännössä. Työelämään tutustumisen menetelmäpakki koulujen avuksi löytyy Vaasan seudun TET-torilta (www.vaasa.fi/tet-tori) Merenkurkun koulussa ohjaus muodostaa kokonaisuuden ja keskeisen osan toimintaa. Se ymmärretään kaikkien koulussa työskentelevien tehtävänä: moniammatillisena, joustavana ja pitkäjänteisenä yhteistyönä. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen, kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluun liittyvien tavoitteiden tukeminen sekä oppilaan ammatillisen suuntautumisen selkiytyminen. Luokanohjaajan ohjauksen panostamisella pyritään tukemaan oppilaan henkilökohtaisen kasvun tuen jatkuvuutta. Näin myös ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, ja ohjaus sivuaakin oppilashuoltoa. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden oppilaiden ohjaukseen, jotka ovat tehostetussa/erityisessä tuessa tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa. 7.-10. luokkien ohjaussuunnitelma Yläkoulussa ja lisäopetuksessa ohjauksen tavoitteena on jatkaa alakoulussa alkanutta ohjauksen polkua. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti toisen asteen toimijoiden ja etsivän nuorisotyön kanssa. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Päävastuu perusopetuksen päättövaiheen ohjauksen erityiskysymyksistä on oppilaanohjaajalla. Työnjako yläkoulussa kirjataan koulukohtaisesti siten, että esiin tuodaan ainakin seuraavien toimijoiden ohjausrooli, vastuualueet ja työtehtävät: oppilaanohjaaja luokanohjaaja aineenopettaja erityisopettaja 29 MMT-opetus (valmistavat ja nivelluokat) rehtori apulais-/ vararehtori koulunkäynninohjaaja henkilökohtainen avustaja kuraattori terveydenhoitaja muu henkilökunta huoltaja tukioppilaat muu henkilökunta nivelvaiheen yhteistyö Oppilaanohjaaja - opinto-ohjauksen käytännön järjestäminen ja kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus - opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus - jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus, yhteishaku - luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus - opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä ohjaus - yhteydenpito huoltajiin yhteishakuasioissa - tekee joustavat haut ja kuntoutusrahahakemukset yhteistyössä erityisopettajien ja huoltajien kanssa - yhteydenpito työelämän ja työhallinnon edustajien kanssa, yhteistyö muiden oppilaitosten edustajien kanssa erityisesti nivelvaiheissa - päävastuu 7.-9. luokkien TET:n järjestämisestä - tiedotustoiminta vanhempainilloissa - nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen nuorisotoimen kanssa (etsivä nuorisotyö) - seuraa 9.lk. oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä lo:n kanssa - päättöluokkien oppilaiden sijoittumisen seuranta ja raportointi Luokanohjaaja - opastaminen koulun käytänteisiin, yleisten arviointiasioiden selvittäminen, valinnaisaineiden valintakortin täytössä opastaminen - opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy mm. poissaolojen seuranta, tarvittaessa tietojen kokoaminen esim. oppilaan menestyksestä eri oppiaineissa ja tiedottaminen oppilashuollon henkilöstölle - pedagogisen arvion laatiminen yhteistyössä aineenopettajien kanssa - oppilaan henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen kouluyhteisössä - yhteydenpito huoltajiin - vanhempainillat ja –tapaamiset - + 0,5 vvt lisäresurssi oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen Aineenopettaja - persoonallisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen - opiskelun edistymisen seuraaminen - oman aineen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin tuntemukseen perehdyttäminen 30 - oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen itsearvioinnin ohjaaminen oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen oman aineen valinnaisaineista informointi vanhempainillat ja –tapaamiset Opettajat ja oppilaanohjaaja tekevät yhteistyötä esim. oppilaiden opintojen seuraamisessa, valinnaisaineista informoitaessa, työelämään tutustuttamisessa sekä eri jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaessa. Erityisopettaja - tehostettua ja/tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiin liittyvää ohjausta - oppimaan oppimisen tukemista - konsultoi luokanohjaaja pedagogisten arviontien tekemisessä - osallistuu joustavaan haun ja kuntoutusrahahakemuksien tekoon yhdessä oppilaanohjaajan ja huoltajien kanssa MMT-opettaja, maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjaus - Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa peruslähtökohta on sama kuin tavallisten oppilaiden ohjauksessa. - Yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää. - MMT-oppilaiden HOPPI-lomake toimii ohjauksen ja opetuksen järjestämisen perustana, lomake toimii sopimuksena koulun ja kodin välillä, ja siitä ilmenee perheen kulttuuriset, uskonnolliset ja kielelliset taustatiedot. - Vanhempainpalavereita tulisi pitää kerran vuodessa yläkoulun aikana. Palavereihin kutustaan tulkki jos tilanne sen vaati. Vanhempainpalavereissa käydään läpi ajankohtaisia asioita, opiskeluun liittyviä asioita (esim. läksyt, kokeet, opiskelutekniikat) ja varmistutaan, että perheellä on riittävä ja realistinen kuva Suomen koulutusjärjestelmästä. - Jatko-opintoja varten MMT-oppilaat tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista ohjausta sekä yksilöllisesti järjestettyjä tutustumisia eri koulutusvaihtoehtoihin. - Yhteistyö opon, erityisopettajan, S2-opettajan ja luokanohjaajan välillä on tärkeää. Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaiden ohjauksesta. Rehtori - ohjaustyön yleinen koordinointi, kehittäminen ja arviointi - päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi - päättää oppilaan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä - tukee ja auttaa luokanohjaajia, oppilaanohjaajaa, erityisopettajia poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa - hyväksyy oppilaan tuntijaosta poikkeavan oppimissuunnitelman - vapauttaa oppilaan tietyn oppiaineen opiskelusta - seuraa 7.lk. oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä lo:n kanssa - valvoo ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen opintojen edistymistä 31 Apulaisrehtori - seuraa 8.lk. oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä lo:n kanssa - tukee ja auttaa luokanohjaajia, oppilaanohjaajaa, erityisopettajia poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa Koulunkäynninohjaaja - tukee opettajia käytännön koulutyössä - avustaa aineenopettajia kasvatuksellisissa asioissa - avustaa oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittämisessä Terveydenhoitaja - osallistuu oppilashuoltoryhmätyöhön - tukee oppilasta ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä - tehostettua/erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaus Kuraattori - tehostettua/erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaus Muu henkilökunta - valvoo koulun sääntöjen noudattamista Huoltajat - HJOKS-palaverit - erikoisjärjestelyt - perhepalaverit Tukioppilaat - auttaa uusia sekä yksinäisiä oppilaita sopeutumaan kouluyhteisöön - järjestää oppilaille toiminnallisia tapahtumia, esim. välitunneille Yhteistyö Vaasan työ- ja elinkeinoelämän kanssa Työelämän ja ammattialojen tuntemusta sisällytetään opetukseen koko yläkouluvaiheen ajan. Omakohtaiset kokemukset ja työelämän tuntemus auttavat oppilaita tekemään tulevaan koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä. Yläkoulun ohjaussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt ja erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Myös eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja tutustumisjakso on vähintään kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan koulun hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. Kuntakohtaiset ohjeet, tavoitteet ja materiaalit sekä löytyvät Vaasan seudun TETtorilta (www.vaasa.fi/tet-tori). 32 Jokainen koulu kirjaa omaan opetussuunnitelmaansa tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman hengessä konkreettiset ohjauksen perusratkaisut tuen portaittain. Kouluasteelta toiselle siirtymisen helpottumiseksi ohjauksen prosessit kuvataan ajallisessa viitekehyksessä Yhteistyön keskeisiä osia Merenkurkun koulussa ovat: - työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla - työpaikkakäynnit - oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät kunkin aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin - eri oppiaineissa tehtävät projektityöt esim. vaasalaisista yrityksistä, - eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö aineistona oppitunneilla, esim. äidinkielessä aineistopohjaisissa kirjoitelmissa - kummiluokkatoiminta - koulussamme toteutetaan TET eli työelämään tutustuttaminen kaikilla luokkaasteilla niin, että 7.luokalla on yksi päivä tutustumista oman koulun ammatteihin, kahdeksannella viisi päivää ja yhdeksännellä viisi päivää työskentelyä koulun ulkopuolisella työpaikalla TET-jaksojen kokemuksia pyritään hyödyntämään eri aineiden opiskelussa Ohjaus ennen yläkoulun alkua Alaluokilta tulevia oppilaita perehdytetään tulevaan yläkouluun koulukohtaisen opetussuunnitelman käytänteiden mukaisesti. Laadukkaan opetuksen järjestäminen nivelvaiheessa turvataan tiedonsiirrolla, joka voidaan toteuttaa koulualueittain suunnitellusti tiedonsiirtolomakkeilla, verkkopalavereilla, alakoulun luokanopettajien tapaamisilla ja muilla nivelvaiheen käytänteillä. Tiedonsiirron avainhenkilöitä ovat oppilashuoltoryhmään kuuluvat henkilöt, opettajat, oppilaat, vanhemmat/huoltajat ja tukioppilaat. Oppilaille ja vanhemmille annetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tutustua uuteen kouluun, opettajiin, tulevaan luokanohjaajaan ja omaan luokkaan. Koulun nivelvaiheet alaluokilta yläluokille (kuudennelta seitsemännelle luokalle) siirryttäessä ovat erityisesti kontrolloituja siirtymävaiheita. Kunkin oppilaan siirtymävaiheessa luokanopettajat, luokanohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja toimivat yhteistyössä yhdessä sovitun suunnitelman mukaan. Nivelvaihetta tuetaan Alakoulusta yläkouluun –siirtolomakkeella joka tehdään alakoulun loppuvaiheessa koulun ja kodin yhteistyöllä. Alakoulussa todetut oppimiseen liittyvät erityisseikat siirtyvät yläkoululle erityisopettajan lomakkeella. Tarvittaessa keskustellaan huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet otetaan huomioon ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmien nivelvaihetapaamissa. Tulevien yläkoululaisten vanhemmille järjestetään keväällä vanhempainilta. Siirtymävaiheessa kuudennen luokan keväällä Merenkurkun koulun edustajat (rehtori / kuraattori / opinto-ohjaaja / erityisopettaja) käyvät tapaamassa tulevia seitsemäsluokkalaisia alakouluissa. Myös tukioppilaat voivat olla mukana vierailuilla. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat Merenkurkun kouluun kevään aikana. Vierailulla he tapaavat rehtorin, koulun opettajia ja tukioppilaita sekä kiertävät koulurakennuksessa. Syksyllä, kun koulu alkaa, tukioppilaat ovat mukana uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä. Siirtymävaihetta seurataan tiiviisti luokanohjaajien ja oppilashuoltoryhmän kesken. 33 Ohjaus opintojen alkaessa Yläkoulun aloitusvaiheessa ohjauksessa painotetaan tiedonsiirtoa, ryhmäyttämistä, henkilökohtaista ohjausta ja koulun käytänteisiin perehdyttämistä. Luokanohjaaja huolehtii tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon ja kotien kanssa oppilaiden henkisesti ja fyysisesti turvallisesta koulunkäynnistä. Eri oppiaineissa ohjauksessa keskitytään uusien opiskelutapojen sisäistämiseen ja oppimaan oppimiseen. Yläkoulun alkuvaiheessa ohjausvastuu on luokanohjaajalla. Oppilaanohjaustunnit, yhteydenpidot kotiin (Wilma, vanhempainvartit) ja ohjauskeskustelut oppilaiden kanssa toimivat tässä vaiheessa ohjauksen perustana. Luokanohjaaja seuraa aktiivisesti koulumenestystä ja toimii tuen portaat -mallin mukaan, mikäli siihen on tarvetta. Luokanohjaajat voivat tarvittaessa konsultoida erityisopettajia tai oppilaanohjaajaa. Ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana ohjaus kulkee rinnakkain koulukohtaisten oppilashuollon suunnitelmien kanssa. Koulun ohjaussuunnitemaan kirjataan käytännön tasolla se, miten oppilaiden opintojen etenemistä seurataan, arvioidaan ja tuetaan kolmiportaisen mallin eri vaiheissa yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelman tulee sisältää myös kuvaus siitä miten koulun henkilökohtainen-, pienryhmä ja luokkaohjaus toteutetaan käytännössä. 8.lk. oppilaanohjauksen tunnit siirtyvät oppilaanohjaalle, mutta oppilaan koulumenestyksen seurantavastuu pysyy edelleen luokanohjaajalla. Oppilaanohjauksessa aletaan aktiivisemmin perehtymään työelämään ja jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Koulun ulkopuolella tapahtuva työelämään tutustuminen (TET) sijoittuvat 8.:lle ja 9.:lle luokalle. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otettava huomioon myös arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen ja osana pedagogista arviota, arvioidaan aina oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Arvioon kirjataan keneltä ohjausta on saatu, kuinka paljon ja mitä ohjauksessa on käsitelty. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Esimerkiksi oppilaan opiskelutavat, -taidot, opiskelumotivaatio, itseluottamus, tulevaisuusorientaatio, ammatinvalinnantestaus, koulutuskokeilut, TET ja muut työelämäkokeilut on hyvä kirjata oppimissuunnitelmiin. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kuten yhteistyö kodin kanssa, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus prosessina. Opintojen päättövaiheessa Perusopetuksen 9. luokalla on tärkeää turvata henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus jokaiselle oppilaalle. Lisäksi tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus on resursoitava ja 34 suunniteltava perusteellisesti ennen viimeisen luokan alkua. Työelämääntutustuminen tulee linkittää entistä tiiviimmin osaksi koulun arkea ja oppitunteja esimerkiksi vierailujen muodossa. Opintojen päättövaiheessa ohjauksessa keskitytään yhteishakuun liittyvään suunnitteluun, oppilaitostutustumisiin ja tiedottamiseen. Koulukohtaisiin suunnitelmiin kirjataan kaikki ne toimenpiteet, joilla tuetaan oppilaiden ammatinvalintaa ja 2. asteen suunnitelmia. Peruskoulun päättövaiheessa tarkistetaan jokaisen oppilaan opintotilanne ja ohjataan häntä hakuprosessissa. Hakuprosessia tuetaan vierailuilemalla Vaasan toisen asteen opiskelupaikoissa. Oppilailla on lisäksi mahdollisuus osallistua toisen asteen koulujen järjestämiin ylimääräisiin täsmäpäiviin, jossa oppilas tutustuu yhteen opiskelualaan. TEKNO-TET -viikko on tekniikan opiskelusta lisää tietoa haluaville oppilaille. Koulun oppilaat osallistuvat sekä 8. että 9.lk. KNOW HOW-messuihin. Ammatinvalintapsykologin palveluja voidaan hyödyntää erityisen vaikeissa ohjausprosesseissa. Perhepalavereja järjestetään, oppilaan, perheen, OHR:n, LO:n, opon tai muun opettajan toiveesta. Oppilaanohjaaja kokoaa oppilaiden yhteishakuvaihtoehdot. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittumista opiskelupaikkaan tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhempainilloissa selvitetään hakuprosessia ja toisen asteen koulutusta. Nivelvaihetta tuetaan Tiedosiirtolomakkeella joka tehdään peruskoulun loppuvaiheessa ja siirtyy, vanhempien suostumuksella, Vaasan toisen asteen oppilaitoksiin. Siirto-HOJKS palaverit pidetään kaikkien erityisen tuen oppilaiden kohdalla, tarvittaessa myös tehostetun tuen oppilaiden kanssa. Mukaan voidaan tarvittaessa oppilashuollon harkinnan tai huoltajien toiveiden perusteella kutsua myös toisen asteen edustaja. Saattaenvaihto yläkoulusta 2. asteelle Vaasassa Saattaenvaihto aloitetaan hyvissä ajoin 9. luokan lopussa, jolloin oppilaanohjaaja antaa ”Perusasteelta toiselle asteelle” -siirtolomakkeet kaikille oppilaille koteihin täytettäväksi. Erityisen tuen oppilaiden kanssa lomakkeet täytetään yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Koulun tulee huolehtia myös siirto-HOJKSien toteuttamisesta, MMT-oppilaiden lomakkeiden päivityksestä sekä muista tarpeellisista tietojen siirroista hyvissä ajoin ennen peruskoulun päättymistä. Tarvittaessa 9. luokkalaisille tulee järjestää mahdollisuus myös lukitestaukseen ennen yhteishakua. Etsivät nuorisotyöntekijät kartoittavat yhdessä koulujen oppilashuoltotyöryhmien kanssa sellaiset oppilaat, joille olisi hyötyä tehostetusta nivelvaiheohjauksesta esimerkiksi kesävalmennuksen muodossa. Oppilaanohjaaja on yhteydessä pudokkaisiin ja huoltajiin sekä tarjoaa kesällä koululla jälkiohjausta kaikille niille oppilaille, joita ei ole valittu opiskelemaan: tavoitteena on saada jokaiselle peruskoulunsa päättäneille opiskelupaikka. Mikäli opiskelija jää ilman opiskelupaikkaa jälkiohjauksen jälkeenkin, tiedot siirretään etsivän nuorisotyöntekijöille. Oppilaanohjaaja tekee myös koonnin yhteishaun tuloksista ja osallistuu kesän aikana pudokaspalaveriin, jossa ovat mukana oppilaanohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät sekä 2. asteen maahanmuuttajakoordinaattori. Haun tulosten varmistuttua oppilaanohjaaja siirtää oppilaiden tiedot siirtolomakkeiden ja liitteiden (siirto-HOJKS, MMT-lomakkeet jne) muodossa siihen oppilaitokseen, johon oppilas on valittu erillisen ohjeen mukaisesti nimetyille henkilöille. Kesällä oppilaanohjaajat huolehtivat myös, että oppilaat ottavat opiskelupaikat vastaan ja auttavat tarvittaessa täydennyshaussa. Mikäli opiskelija ei saavu opiskelupaikkaansa tai keskeyttää opinnot varhaisessa vaiheessa, lomake palautetaan perusopetuksen oppilaanohjaajalle. Lisäksi oppilaan tiedot ilmoitetaan etsivälle nuorisotyöntekijälle, mikäli oppilas huoltajineen on siihen antanut luvan. Näin pyrimme kaikki 35 yhdessä tukemaan niitä nuoria, jotka syystä tai toisesta putoavat heti alkuvaiheessa opiskelumaailman ulkopuolelle. Varhaisen nivelvaiheen jälkeen pudokkaiden siirtolomakkeet lähetetään välittömästi etsivälle nuorisotyöntekijälle, joka ottaa yhteyttä myös yläkoulun oppilaanohjaajaan. Tiedonsiirtolomakkeessa ei tuoda esiin poissaoloja, myöhästymisiä tai koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia. Niihin voidaan kuitenkin tarvittaessa paneutua syksyisessä saattaenvaihtopalaverissa, jossa perusopetuksen ja 2. asteen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmät tapaavat varmistaakseen oppilaiden turvallisen siirtymisen 2. asteelle. Seurannassa on tärkeää myös se, että oppilaanohjaajat pystyvät seuraamaan opiskelijoiden opintojen keskeytymistä ja arvioimaan omaa ohjaustyötään. Seurannalla saadaan kartoitettua myös koko kaupungin tasolla keskeyttäneiden tilannetta, ja ohjattua pudokkaat etsivän nuorisotyön piiriin. Ohjaus opintojen jälkeen Peruskoulun päätyttyä oppilaanohjaajat seuraavat oppilaiden työhön tai jatko-opintoihin sijoittumista, yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan toisen asteen oppilaitosten sekä työvoimatoimiston kanssa. Koulukohtaisen ohjaussuunnitelman päivittäminen Koulukohtainen ohjaussuunnitelma päivitetään lukuvuosittain ja siitä tiedotetaan koko henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia, sillä oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat – tämän vuoksi on tärkeää, että kunkin koulun ohjaussuunnitelmaan kuvataan selkeästi sekä ohjauksen työnjako, että menetelmät ja että ne löytyvät helposti esimerkiksi koulun verkkosivuilta tai lukuvuositiedotteesta. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kahden vuoden välein. Merenkurkun koulussa ohjaus muodostaa kokonaisuuden ja keskeisen osan toimintaa. Se ymmärretään kaikkien koulussa työskentelevien tehtävänä: moniammatillisena, joustavana ja pitkäjänteisenä yhteistyönä. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen, kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluun liittyvien tavoitteiden tukeminen sekä oppilaan ammatillisen suuntautumisen selkiytyminen. Luokanohjaajan ohjauksen panostamisella pyritään tukemaan oppilaan henkilökohtaisen kasvun tuen jatkuvuutta. Näin myös ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, ja ohjaus sivuaakin oppilashuoltoa. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden oppilaiden ohjaukseen, jotka ovat tehostetussa/erityisessä tuessa tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Ohjauksen työnjako Merenkurkun koulussa Rehtori - ohjaustyön yleinen koordinointi, kehittäminen ja arviointi - päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi - päättää oppilaan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä - hyväksyy oppilaan tuntijaosta poikkeavan oppimissuunnitelman 36 - vapauttaa oppilaan tietyn oppiaineen opiskelusta valvoo ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen opintojen edistymistä Oppilaanohjaaja - opinto-ohjauksen käytännön järjestäminen ja kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus - opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus - jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus, yhteishaku - luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus - opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä ohjaus - yhteydenpito työelämän ja työhallinnon edustajien kanssa, yhteistyö muiden oppilaitosten edustajien kanssa erityisesti nivelvaiheissa - päävastuu 7.-9. luokkien TET:n järjestämisestä - tiedotustoiminta vanhempainilloissa - päättöluokkien oppilaiden sijoittumisen seuranta ja raportointi Opettajat ja oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä esim. oppilaiden opintojen seuraamisessa, valinnaisaineista informoitaessa, työelämään tutustuttamisessa sekä eri jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaessa. Luokanohjaaja - opastaminen koulun käytänteisiin, yleisten arviointiasioiden selvittäminen, valinnaisaineiden valintakortin täytössä opastaminen - opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy mm. poissaolojen seuranta, tarvittaessa tietojen kokoaminen esim. oppilaan menestyksestä eri oppiaineissa ja tiedottaminen oppilashuollon henkilöstölle - oppilaan henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen kouluyhteisössä - yhteydenpito huoltajiin - vanhempainillat ja –tapaamiset - + 0,5 vvt lisäresurssi ohjaukseen Aineenopettaja - persoonallisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen - opiskelun edistymisen seuraaminen - oman aineen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin tuntemukseen perehdyttäminen - oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen - itsearvioinnin ohjaaminen - oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen - oman aineen valinnaisaineista informointi - vanhempainillat ja -tapaamiset Oppilashuollon henkilöstö - tehostettua/erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen osallistuvat myös koulun oppilashuollon asiantuntijat: erityisopettajat, koulukuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri ja koulupsykologi - oppilashuollon henkilöstö osallistuu mahdollisuuksien mukaan kaikkien koulun oppilaiden ohjaukseen, esimerkiksi terveydenhoitaja tukee oppilasta ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä 37 Ohjauksen järjestäminen nivelvaiheissa Koulun nivelvaiheet alaluokilta yläluokille (kuudennelta seitsemännelle luokalle) siirryttäessä ovat erityisesti kontrolloituja siirtymävaiheita. Kunkin oppilaan siirtymävaiheessa luokanopettajat, luokanohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja toimivat yhteistyössä yhdessä sovitun suunnitelman mukaan. Nivelvaihetta tuetaan Alakoulusta yläkouluun –siirtolomakkeella joka tehdään alakoulun loppuvaiheessa koulun ja kodin yhteistyöllä. Alakoulussa todetut oppimiseen liittyvät erityisseikat siirtyvät yläkoululle erityisopettajan lomakkeella. Tarvittaessa keskustellaan huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet otetaan huomioon ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmien nivelvaihetapaamissa. Tulevien yläkoululaisten vanhemmille järjestetään keväällä vanhempainilta. Siirtymävaiheessa kuudennen luokan keväällä Merenkurkun koulun edustajat (rehtori, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja) käyvät tapaamassa tulevia seitsemäsluokkalaisia alakouluissa. Myös tukioppilaat voivat olla mukana vierailuilla. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat Merenkurkun kouluun kevään aikana. Vierailulla he tapaavat rehtorin, koulun opettajia ja tukioppilaita sekä kiertävät koulurakennuksessa. Syksyllä, kun koulu alkaa, tukioppilaat ovat mukana uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä. Siirtymävaihetta seurataan tiiviisti luokanohjaajien ja oppilashuoltoryhmän kesken. Peruskoulun päättövaiheessa tarkistetaan jokaisen oppilaan opintotilanne ja ohjataan häntä hakuprosessissa. Oppilaanohjaaja kokoaa oppilaiden yhteishakuvaihtoehdot. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittumista opiskelupaikkaan tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhempainilloissa selvitetään hakuprosessia ja toisen asteen koulutusta. Nivelvaihetta tuetaan Tiedosiirtolomakkeella joka tehdään peruskoulun loppuvaiheessa ja siirtyy, vanhempien suostumuksella, Vaasan toisen asteen oppilaitoksiin. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjaus (MMT-oppilaat) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa peruslähtökohta on sama kuin tavallisten oppilaiden ohjauksessa. Yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää. MMToppilaiden HOPPI-lomake toimii ohjauksen ja opetuksen järjestämisen perustana, lomake toimii sopimuksena koulun ja kodin välillä, ja siitä ilmenee perheen kulttuuriset, uskonnolliset ja kielelliset taustatiedot. Vanhempainpalavereita tulisi pitää kerran vuodessa yläkoulun aikana. Palavereihin kutustaan tulkki jos tilanne sen vaati. Vanhempainpalavereissa käydään läpi ajankohtaisia asioita, opiskeluun liittyviä asioita (esim. läksyt, kokeet, opiskelutekniikat) ja varmistutaan, että perheellä on riittävä ja realistinen kuva Suomen koulutusjärjestelmästä. Jatko-opintoja varten MMT-oppilaat tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista ohjausta sekä yksilöllisesti järjestettyjä tutustumisia eri koulutusvaihtoehtoihin. Yhteistyö opon, erityisopettajan, S2-opettajan ja luokanohjaajan välillä on tärkeää. Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaiden ohjauksesta. 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut *. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. 38 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitsemisessa avustavan henkilön ja avustajan tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita osana yleistä tukea ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalveluiden tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista ** Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Vaasassa tulkitsemisesta ja avustamisesta perusopetuksessa vastaavat koulunkäynnin ohjaajat. Koulukohtainen ohjaajaresurssin jakaminen perustuu luokittain tehtävään todellisen toiminnallisen avun tarpeen arviointiin. Avun tarve arvioidaan rehtorin johdolla oppilashuoltoryhmässä. * Perusopetuslaki 31 § 1. mom. (477/2003) ** Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3. mom. (642/2010) Oppilashuoltoryhmä ennakoi tulevan lukuvuoden ohjaajatarpeen pedagogisten arvioiden ja selvitysten, oppimissuunnitelmien ja HOJKSien pohjalta sekä oppilashuoltoryhmän seurannan ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Oppilashuoltoryhmä käsittelee avustajatarvetta pedagogisesti osana tukitoimien kokonaisuutta ja arvioi oppilaskohtaista tuen tarvetta. Rehtori tekee ohjaajatarpeesta koulukohtaisen yhteenvedon ja välittää laaditun esityksen jatkokäsittelyyn kasvatus- ja opetuspäällikölle. Koulukohtainen ohjaajaresurssi jaetaan koulujen kanssa yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella. 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa*. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Kouluilla ja kirjastolla on yhteinen tietokanta, josta oppilaat voivat lainata kirjoja. Yhteistyö on tiivistä ja monipuolista. Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa ** määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulut järjestävät monipuolista kerhotoimintaa oppituntien ulkopuolella joko omien työntekijöiden tai ulkopuolisten toimijoiden toimesta. 39 Koulun opetussuunnitelmassa määritellään perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen. * Perusopetuslaki 47 § ** Perusopetusasetus 9 § Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi Perusasteelta toiselle asteelle –siirtolomake MMT-oppilaiden lomake Kerhoja järjestetään resurssien ja kiinnostuksen mukaan. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on koulussa toimiva vertaistukijärjestelmä. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi auttamalla kouluun tulevia uusia oppilaita asettumaan taloon. Tukioppilaat valitaan niin, että tehtävään halukkaat 8.-luokkalaiset ilmoittautuvat ehdokkaiksi, ja heistä luokkakaverit, opettajat ja tukioppilasohjaajat valitsevat sopivimmat. Sitten uudet tukioppilaat koulutetaan tehtäviinsä. Tukioppilaat ovat syksyllä vastaanottamassa uusia 7.-luokkalaisia ja toivottamassa heidät tervetulleeksi Merenkurkun kouluun. He pitävät 7.-luokkalaisille ryhmäyttämistunteja, joiden tarkoituksena on tutustuminen ja hyvän luokkahengen ja mukavan alun luominen koulunkäyntiin. He seuraavat muutenkin luokkien ryhmäytymistä esim. teemapäivinä ja välituntisin ja järjestävät 7.-luokkalaisille mukavaa toimintaa. Tukioppilaat saavat työstään todistuksen lukuvuoden päättyessä. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7 – 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa*. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen**. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7 – 9 –luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena***. * Perusopetuslaki 5 § ( 1707/2009 ) ** Perusopetusasetus 9 a § ( 1768/2009 ) *** Perusopetusasetus 9 b § 1 mom ( 1768/2009 ) 40 Vaasan kaupungin joustavan perusopetuksen toiminta on keskitetty Merenkurkun kouluun, jossa on kaksi JOPO- ryhmää. Kummallakin ryhmällä on oma erityisluokanopettaja sekä yhteinen nuorisoohjaaja. Ryhmissä olevat oppilaat ovat pääsääntöisesti tehostetussa tuessa ja heille laaditaan oppimissuunnitelma. Oppilasasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä muun perusopetuksen sekä nuoriso- ja sosiaalitoimen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot sekä Jupiter-säätiö ovat mukana tukemassa nivelvaiheessa olevia oppilaita. Tavoitteet Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opintojen aikaisena keskeisenä tavoitteena on, että oppilas oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä kehittää itsetuntemustaan oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehittää opiskelutaitojaan ja päätöksentekovalmiuttaan vahvistaa kokonaisvaltaisesti opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa oppii suunnittelemaan jatko- opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen hyväksi tieto- ja viestintäteknologiaa oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa Oppilaille asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen yleisiä tavoitteita. Joustavaan perusopetukseen hakeminen Joustavaan perusopetukseen voivat hakea Vaasan kaupungin yläkoulujen oppilaat 7 vuosiluokan keväällä. Jopoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, jonka oppilas täyttää yhdessä huoltajan kanssa. Hakea voi myös vapaamuotoisella hakemuksella. Oppilaan oman koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee hakemukset ja toimittaa ne kasvatus- ja opetusvirastolle maaliskuun aikana. Oppilasvalintaa varten kokoontuu valintaryhmä, johon kuuluu Merenkurkun koulun rehtori, kunkin yläkoulun edustaja, joustavan perusopetuksen opettajat ja nuoriso-ohjaaja. Puheenjohtajana toimii kasvatus- ja opetuspäällikkö. Valintaryhmä käsittelee hakemukset ja valitsee haastateltavat oppilaat. JOPO- opettajat yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa haastattelevat hakijat huhtikuun aikana. Haastattelussa voi tarvittaessa olla mukana oppilaan huoltaja(t), kuraattori tai avohuollon tukitoimen työntekijä. Valintaryhmä tekee haastattelujen perusteella esityksen JOPOlle valittavista oppilaista. Kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee oppilaaksi ottamispäätöksen tämän esityksen pohjalta toukokuun aikana. Joustavaan perusopetukseen voi hakeutua myös lukuvuoden aikana. 41 Oppilaan hakemus Oppilaan oman koulun oppilashuoltoryhmä Esitykset valintaryhmälle Haastattelut Valintaryhmä tekee esityksen valittavista oppilaista Kasvatus- ja opetuspäällikön päätökset oppilaista Oppilasvalinnan perusteet Joustavan perusopetuksen oppilaaksi voidaan valita perusopetuksen 8.-9. vuosiluokkien syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Heillä on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta tai he ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta ja heidän koulunkäyntinsä ei suju perinteisellä mallilla. Joustavaan perusopetukseen valittavalla oppilaalla on mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista. Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen erityisesti työpaikalla oppimisessa. Oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opinnot joustavan perusopetuksen ryhmässä. Myös oppilaan perhe on sitoutunut asiaan. Oppilaiksi valituille pyritään turvaamaan peruskoulun päättötodistuksen saanti ja sitä kautta jatko-opintokelpoisuus toisella asteella. Opinnot Joustava perusopetus toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetusta järjestetään koulussa lähiopetuksena, osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä kuten esimerkiksi leirikouluissa ( 2-4 kertaa vuodessa ) ja yrityskäyntien yhteydessä ohjattuna opiskeluna. Oman erityisluokanopettajan lisäksi opetusta voivat antaa myös aineenopettajat. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Erilaiset oppijat otetaan huomioon hyödyntäen vaihtoehtoisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa oppimissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen ja henkilökohtaiset oppimistavoitteet koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Mikäli oppilaille on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 42 Opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, erilaissa projekteissa, työpaikoilla, vierailukäynneillä erilaisiin yrityksiin ja julkisiin laitoksiin sekä leirikoulujen yhteydessä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaille annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee erikseen sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Joustavassa perusopetuksessa pyritään edistämään koulun ja työelämän yhteistyötä. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Samoin pyritään turvaamaan joustava siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle. Tämän nivelvaiheen yhteistyötä pyritään kehittämään ja vahvistamaan toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tukija neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. Pyritään kehittämään moniammatillista yhteistyötä nuorisotoimen, sosiaalitoimen, toisen asteen oppilaitosten, opetusviraston, seurakunnan sekä Jupiter –säätiön kanssa. Merenkurkun koulun opetussuunnitelmassa määritellään joustavan perusopetuksen oppilaan ohjaus, valinnaisaineet, oppilaan tukeminen ja arviointi. Työpaikalla oppiminen Joustavassa perusopetuksessa osa oppilaan opiskelusta siirretään koulusta työpaikoille. Työpaikalla tapahtuva oppiminen eli TOPPI on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat perusopetuksen yleiset tavoitteet ja niiden pohjalta oppilaille laaditut työpaikkatehtävät eli oppimistehtävät. TOPPIIN liittyvät olennaisesti koulupäivät, jotka lomittuvat joka viikolle työpaikalla oppimisen väliin. Koulupäivät tarjoavat oppilaille mahdollisuuden reflektoida työpaikalla opittua. Tällöin tarkistetaan myös oppimistehtävät ja arvioidaan vaiheittain tavoitteiden saavuttamista, täsmennetään niitä ja asetetaan uusia. Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua on syys- ja kevätlukukaudella 2-4 jaksoa, yhteensä 2-8 viikkoa. TOPIN aikana oppilaat työskentelevät työpaikoilla neljänä päivänä viikossa 5-6 tuntia päivässä. Työelämän pelisäännöt –valinnaiskurssi suoritetaan TOPIN aikana. Oppilas osallistuu ohjatusti työpaikan tehtäviin, jossa oppii työelämän pelisäännöt, saa kokemusta eri aloilta sekä suorittaa itsenäisiä oppimissuunnitelmaan liittyviä oppimistehtäviä. TOPIN hankkimisesta huolehtii ensisijaisesti oppilas nuoriso-ohjaajan avustuksella. Työpaikalla oppimisen aikana JOPO –opettaja/nuoriso-ohjaaja käy jokaisen oppilaan luona erikseen. TOPIN päätteeksi JOPO –opettaja/nuoriso-ohjaaja, työpaikkaohjaaja ja oppilas käyvät yhteisen arviointikeskustelun. Käydyn keskustelun pohjalta jokainen oppilas saa työpaikkaoppimisjaksoilta arviointitodistuksen. 43 Vastuualueet ja työnjako eri toimijoiden kesken Erityisluokanopettaja vastuu opetuksesta, ryhmän toiminnasta ja valvonnasta arviointi ja suunnittelutyö oppilasvalintaprosessiin osallistuminen yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa kodin ja koulun välinen yhteistyö, palaverit osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa oppimissuunitelman laatiminen ja tarvittaessa HOJKSien tekeminen työpaikkaopiskelun TOPin suunnittelu, seuranta, tehtävien laadinta ja arviointi yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa oppimateriaalin hankinta toisen asteen nivelvaiheeseen osallistuminen yhteistyö nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja Jupiter-säätiön kanssa yhdessä nuorisoohjaajn kanssa leirikoulujen, tutustumiskäyntien/vierailuiden suunnittelu ja ohjaaminen yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa yhteistyötä tarvittaessa sairaalakoulun ja Kustaalan nuorisokodin kanssa sekä muun sosiaalitoimen kanssa yhdessä nuoriso-ohjaana kanssa. Nuoriso-ohjaaja Ohjaajat toimivat nuoriso-ohjaajan nimikkeellä. He ovat vapaa-aikaviraston nuoriso-osaston työntekijöitä. Koulujen loma-aikana ohjaajat ovat nuoriso-osaston muissa tehtävissä. Opettaja ja nuoriso-ohjaaja suunnittelevat yhdessä opetusta ja toimivat työparina. Nuoriso-ohjaaja työpaikkaopiskelun TOPin organisointi ja käytännön järjestelyt yhdessä opettajan kanssa leirikoulujen, tutustumiskäyntien/vierailuiden suunnittelu ja ohjaaminen yhteistyössä opettajien kanssa arjen hallinta – ”rinnalla kulkeminen” nuorten tukihenkilkönä toimiminen oppilasvalintaprosessiin osallistuminen yhdessä opettajien kanssa moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen yhdessä opettajien kanssa työpaikkaopiskelun TOPin seuranta ja tukeminen mahdollisuuksien mukaan opettajien valvonnassa vanhempainiltojen suunnittelu, järjestäminen ja niihin osallistuminen yhdessä opettajien kanssa kodin ja koulun välinen yhteistyö nuoriso-ohjaajan ja sosiaalityöntekijän yhteiset käynnit perheissä muu yhteistyö sosiaalitoimen kanssa nuoriso-ohjaajan ja oppilaan yhteiset tapaamiset ennen koulun alkamista. 44 Ohjausryhmä Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten on moniammatillinen ohjausryhmä, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluu edustaja kaikista yläkouluista, oppilashuollosta, nuoriso- ja sosiaalitoimesta. Ryhmän puheenjohtaja ja koollekutsuja on kasvatus- ja opetuspäällikkö. 5.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen 5.4.1 Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Koulujen oppilashuollon peruspalvelut kuuluvat kouluille itselleen. Jokaisella koulun henkilökuntaan kuuluvalla aikuisella on velvollisuus tehdä tarpeen mukaista oppilashuoltotyötä. Koulussa tehtävän oppilashuoltotyön on oltava aktiivista silloinkin, kun oppilaan hyväksi työskennellään oppilashuollon tuki- ja erityispalveluissa. Koulujen oppilashuoltotyö toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulupsykologien ja -kuraattorien tehtävänä on tukea kouluissa tapahtuvaa oppilashuoltotyötä. Tarvittaessa oppilaita tuetaan myös erityispalveluin, joihin koulupsykologit ja – kuraattorit ohjaavat oppilaita. Näitä ovat esim. perheneuvolan sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden palvelut. On tärkeätä, että oppilashuollon palvelujärjestelmän osat – peruspalvelut, tukipalvelut ja erityispalvelut - työskentelevät vuorovaikutuksessa ja tehokkaasti oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kun opettajalla tai muulla koulun aikuisella herää huoli oppilaan fyysisestä, psyykkisestä tai sosiaalisesta hyvinvoinnista, opettaja ottaa yhteyttä lapsen tai nuoren huoltajaan. Jos tilanne edellyttää moniammatillista arviointia tai tukea, viedään asia koulun oppilashuoltoryhmään. Oppilashuoltoryhmän työskentelyä johtaa koulun rehtori ja siihen voivat kuulua kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koululääkäri ja koulupsykologi. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla paikalla luokanohjaaja, luokanvalvoja tai muu koulun henkilökuntaa kuuluva, jonka tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista henkilöistä tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella, oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan asiankuuluvista jatkotoimenpiteistä ja seurannasta. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterin pitäjänä opetuksen järjestäjä, käytännössä yleensä rehtori. Kokonaisia luokkia voidaan käsitellä nimilistan perusteella, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Luokkien käsittelystä on tiedotettava koteja esimerkiksi koulun vuositiedotteessa. Kokonaista luokkaa käsiteltäessä on tärkeää kiinnittää huomiota luokkaan kokonaisuutena ja ryhmänä (esim. yleinen työrauha, ryhmän dynamiikka, toverisuhteet). 45 Koululla on oikeus saada opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa myös muilta kuin koulun henkilöstöltä, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuoltopalvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Mikäli tiedot joudutaan luovuttamaan ilman huoltajien lupaa, on huoltajia informoitava siitä, mitä tietoa on siirretty ja minne. Oppilashuollon järjestämistä koskevasta suunnitelmasta tiedotetaan oppilaille, huoltajille, opettajille ja yhteistyöverkostoille vanhempainiltojen, nettisivustojen ja esitteiden kautta. Koulukuraattorin ja psykologin rooli oppilashuoltotyössä Koulukuraattorin tehtäväalue on oppilaiden sosiaalisen kasvun ja toimintakyvyn edistäminen. Koulukuraattori tunnistaa oppilaiden ongelmia, arvioi selviytymistä ja ohjaa oppilasta ja perhettä tarvittaessa koulun ulkopuolisen erityispalveluiden piiriin (esimerkiksi perheneuvola, nuorisoasema Klaara, lasten- ja nuorten psykiatriset poliklinikat). Koulukuraattorin kanssa oppilas voi pohdiskella elämäntilannettaan koulussa sekä sen ulkopuolella ja asettaa tavoitteita itselleen. Koulukuraattorityön tehtävänä on tukea koulunkäyntiä, oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä sekä ehkäistä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmatilanteita. Koulukuraattori tekee yksilö-, ryhmä- ja kouluyhteisötason työtä. Työmuotoja ovat tukea antavat keskustelut, neuvottelut, oppituntien havainnointi, ryhmä- ja verkostotyömenetelmät sekä konsultaatio. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, opettajat ja muu koulun henkilökunta. Koulukuraattorityön lainsäädännöllinen perusta on kirjattu lastensuojelulakiin (LSL 7 §, LSA 2a §). Koulukuraattori tekee tarvittaessa yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tällaisia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi koulu- ja verkostopalaverit. Lastensuojelullisen huolen herätessä kaikilla koulun työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojelulain 25 § mukainen lastensuojeluilmoitus tai pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Koulupsykologin antama oppilashuollollinen tuki psyykkisen kasvun ja kehityksen tukemisessa on laaja-alaista. Koulupsykologi on kodin ja koulun tukena silloin, kun lapsella on vaikeuksia oppimisessa, keskittymisessä ja ryhmässä toimimisessa. Tukea voi tarvita myös erilaisiin tunneelämän pulmiin tai yllättävien elämäntapahtumien, kuten sairauden tai kuoleman kohdatessa. Joskus vaikeudet ovat lieviä ja ratkeavat helposti, toisinaan tarvitaan pitkäkestoisempaa työskentelyä. Koulupsykologi voi huoltajan suostumuksella arvioida lapsen pulmia ja tuen tarvetta. Työtapoina ovat mm. oppilaiden kanssa käytävät tukikeskustelut sekä vanhempien ja opettajien kanssa käytävät neuvottelut. Yhtenä työmuotona ovat myös psykologiset tutkimukset. Tutkimusten tarkoituksena on olla apuna oppimisen tai tunnepuolen pulmien selvittelyssä. Yhteistyöpalavereissa käydään läpi tutkimustuloksia ja suunnitellaan tukitoimia lapsen auttamiseksi. Näissä palavereissa on usein mukana koulupsykologin ja vanhempien lisäksi opettaja ja erityisopettaja. Koulupsykologien työmenetelmiin kuuluu mm. opettajien ja vanhempien konsultaatio. Koulupsykologi toimii konsulttina myös koulu- ja kuntakohtaisissa kehittämishankkeissa. Tämän työskentelyn tavoitteena on tukea koko kouluyhteisön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Koulupsykologi voi olla opettajien apuna ja käydä esim. seuraamassa oppitunteja. Koulupsykologi ohjaa lapsen tarvittaessa muille asiantuntijoille, esim. perheneuvolaan tai lasten psykiatriselle poliklinikalle. Huoltajat voivat myös itse ottaa yhteyttä koulupsykologiin. Tällöin heillä on mahdollisuus keskustella asioista, jotka he haluavat ainoastaan koulupsykologien tietoon. Koulupsykologin 46 kanssa on mahdollista keskustella kasvatukseen ja kodin elämään liittyvistä asioista. Monipuolinen, myönteinen kodin ja koulun yhteistyö sekä lasta ympäröivien aikuisten samansuuntaiset näkemykset antavat lapselle turvallisuutta ja hyvän pohjan tuleville kouluvuosille. Psykologin on hyvä olla mukana tuen prosessissa mahdollisimman aikaisesta vaiheesta saakka. Tällöin psykologin asiantuntemus tulee käytettyä tehokkaasti ja psykologi arvioi, millä tavoin hän osallistuu missäkin prosessin vaiheessa. On tilannekohtaista, tarvitaanko konsultatiivisen työskentelyn pohjaksi psykologiset tutkimukset ja/tai henkilökohtainen kontakti lapseen ja perheeseen. Merenkurkun koulussa huolehditaan oppilaista tasapuolisesti. Jokaisena koulupäivänä jokaisen oppilaan tulee saada käydä koulua rauhassa kokematta häirintää tai kiusaamista. Säännöt luovat turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen (PL 35 §, koulun järjestyssäännöt luvussa 2.5). Sääntöjen rikkomisella on omat seuraamuksensa (PL 36 §, 36 a §, 36 b §, 36 c §). Jos opintomenestys jossain aineessa on heikkoa tai heikkenee huomattavasti, asiasta tiedotetaan huoltajille lukukausien puolivälissä tai tarvittaessa. Tilanteen korjaamiseksi laaditaan aineenopettajan, oppilaan ja huoltajan yhteistyönä selviytymissuunnitelma. Merenkurkun koulun säännöllisesti kokoontuvan oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori ja kokouksista tehdään muistio. Oppilashuoltoryhmään kutsutaan tarvittaessa luokanohjaaja tai aineenopettaja. Huoltajille tiedotetaan siitä, että heidän lapsensa asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Äkillisten kriisitilanteiden käsittelystä voidaan tiedottaa myös jälkikäteen. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen tai järjestetään erillinen perhepalaveri. Keväisin oppilashuoltoryhmä vastaanottaa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot tulevista 7.-luokkalaisista oppilaaksiottoalueen alakoulujen kanssa järjestettävissä nivelpalavereissa. Syksyisin oppilashuoltoryhmän jäseniä osallistuu ”Saattaen vaihto” –palaveriin, jossa he tapaavat toisen asteen opiskelijahuoltotyöryhmät varmistaakseen oppilaiden turvallisen siirtymisen toiselle asteelle. Oppilashuoltoryhmän jäsen osallistuu tarvittaessa alueellisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Kouluterveydenhuoltoa koulussa toteuttaa sosiaali- ja terveysviraston nimeämä kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Terveydenhoitajalla on koulussa sovitut vastaanotto- ja puhelinajat. Kouluterveydenhoitaja vastaa kouluterveydenhuollon suunnittelusta, toteutuksesta, dokumentoinnista, arvioinnista ja kehittämisestä. Kouluterveydenhuolto tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä eri ikäkausina toimimalla yhteistyössä koulun, kotien ja perheiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös hammashuolto. Terveyskeskuksissa on osoitettu kouluille omat hammaslääkärit. Kouluterveydenhoitajan työn keskeisiä sisältöalueita ovat - fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun seuranta sekä ennaltaehkäisevä toiminta - terveysneuvonta yksilöllisesti ja ryhmissä. 47 - oppilashuoltoryhmät, yhteistyö koulun ja opettajien kanssa yhteistyö perheiden kanssa seulonta- ja muut tutkimukset ammatinvalintaan liittyvä terveysneuvonta 8- ja 9-luokkalaisille ensiapuluonteinen sairaanhoito, koulutapaturmien ensiapu ja ohjaus verkostotyö yksilöllisen tarpeen mukaan terveydellisten olojen valvonta oppilaan näkökulmasta kriisityöhön osallistuminen. Kouluruokailu Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä myös kansanterveydellisesti merkittävä asia. Vaasassa kouluruokailu noudattaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan v. 2008 uudistettuja valtakunnallisia kouluruokailusuosituksia. Ruokalista perustuu kuuden viikon perusruokalistaan, jossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan lukuvuoteen liittyvät juhlapäivät sekä asiakaspalaute. Opetushenkilöstö sopii mm. ruokailujen ja välipalojen aikataulutuksesta ja niiden valvonnasta sekä erilaisista teemoista, esim. ruokailutavoista keittiön emännän / palveluvastaavan kanssa. Erityisruokavaliot toteutetaan tarpeen mukaan, saamisen perusteena on terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus. Eettisiin syihin perustuvan erityisruokavalion tarpeen arvioi koulun rehtori. Ruokamyrkytyksiä epäiltäessä ja tukehtumisen uhatessa toimintatapa on oltava henkilöstön ja oppilaiden tiedossa (ks. jäljempänä hätä- ja kriisitoimintaohjeita kouluille). Ruokapalveluilla on ajantasainen lakisääteinen omavalvontasuunnitelma, mikä sisältää myös toimintaohjeet ruokamyrkytysepäilyissä. Hygieenistä laatua seurataan ja dokumentoidaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Myös kaupungin ympäristöosasto ottaa säännöllisesti näytteitä elintarvikkeista ja valmistetusta ruoasta. Turvallisen ruokailuun liittyvät ohjeet: epidemiavaaran ja häiriötilanteiden varajärjestelyistä Ruokapalvelut päivittävät tarvittaessa omavalvontasuunnitelmia ja varautumisohjeita, mm. veden tai sähkön saannin katketessa. Ruokapalveluissa on tehty esimerkiksi suunnitelma varautumisesta influenssa A (H1N1):han. ruokamyrkytyksiä epäiltäessä painotetaan rohkeata ja pikaista toimintaa. Keittiöllä toimitaan takaisinvetosuunnitelman ja ruokamyrkytysepäilyn toimintaohjeiden mukaan. oppilaiden tai heidän huoltajiensa ilmoittamissa vatsakiputapauksissa saattavat useamman oppilaan vatsakivut olla merkki ruokamyrkytyksistä. Tällöin opettajien tulee kysellä toisiltaan muilla luokilla mahdollisesti esiintyviä tapauksia. Pienenkin epäilyn herätessä tulee opetus- ja keittiöhenkilökunnan olla yhteistyössä viipymättä. Tämä koskee myös kouluja, joissa on palvelu- tai jakelukeittiö. 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen Kasvun- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen jokapäiväinen arviointi kuuluu jokaiselle kouluyhteisössä. Puutteista on välittömästi ilmoitettava koulun rehtorille. Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) ja asetuksen (338/2011) mukaisesti kouluyhteisön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi. Tavoitteena on terveellinen, 48 turvallinen, ergonominen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen asianmukainen taso. Huomiota kiinnitetään sisäilman laatuun, sisä- ja ulkotilojen tapaturmavaaroihin sekä kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulujen siivoukseen. Vaasassa joka kolmas vuosi tehtäviä em. tarkastuksia koordinoi terveydenedistämisen koordinaattori. Hän valvoo, että suunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään. Käytännössä kouluterveydenhoitaja kutsuu koolle tarkastukseen rehtorin, henkilöstön työterveyshuollon, ympäristöterveydenhuollon, työsuojelun sekä talotoimen edustajan. Rehtorilla on keskeinen vastuu koko kouluyhteisöstä ja koulutyön edellytysten järjestämisestä. Tarkastuksen pöytäkirja tulee käydä läpi oppilashuoltoryhmässä ja tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Kaikki tarkastuspöytäkirjat on arkistoituna terveydenedistämisen koordinaattorilla. Kouluterveydenhuolto tekee terveystarkastukset oppilaille joka vuosi. Laajat terveystarkastukset toteutetaan esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana sekä viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy opettajan tai lastentarhanopettajan arvio oppilaasta, terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Laajoista terveystarkastuksista kootaan luokkakohtaiset yhteenvedot, jotka käsitellään oppilashuollossa. Kouluterveydenhuoltoon varsinainen sairauksien hoito ei kuulu. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on mahdollista järjestää lisäkäyntejä määräaikaisten tarkastusten lisäksi. Kouluturvallisuutta on Vaasassa edistetty uraa uurtavasti ja valtakunnallisesti vuonna 2006 palkitulla koulujen turvallisuushankkeella ja kaupungin turvallisuusyhteistyöllä. Tavoitteena on uhkien ja kriisien torjuminen sekä koulujen yhtäläinen ja hyvä turvallisuustaso. Turvallisuusyhteistyönä on tuotettu koululle ja sen sidosryhmille suunnitelmia, ohjeita, toimintamalleja ym. uhkien, vaarojen ja kriisien ehkäisemiseksi ja niissä toimimiseksi. Perheväkivallan torjuntaa edistää kaupungin turvallisuustyöryhmän alaisuuteen nimetty perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä. Se on tuottanut julkaisun ”Vaasan toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta ja hoitamisesta”. Tähän pohjautuen myös kouluille on laadittu oma toimintamalli Vaasan koulujen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Turvallisuustyössä on laadittu ohje Vaasan yhteiset linjat kodin kasvatusta ja koulutyötä tukemaan. Niissä on sovitut menettelyt nuorten päihteiden-käytön, väkivallan ja näpistysten sekä ilkivallan ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Koulut ovat tarkistaneet järjestyssääntönsä linjojen mukaiseksi. Koulualueet ovat tupakkalain (698/2010 § 12) mukaisesti savuttomia. Kaikkien koulujen alueille on pystytetty asiaan liittyvät kyltit ja kouluilla noudatetaan järjestyssääntöjä. Kouluterveydenhuollon kaikissa terveystarkastuksissa tuetaan oppilaita savuttomuuteen ja päihteettömyyteen. Laajassa 8 lk. toteutettavassa terveystarkastuksessa kaikki oppilaat täyttävät Nuorten päihdemittarin, jonka pohjalle on rakennettu varhaisen puuttumisen toimintamalli Vaasaan. NET -ryhmä ja Vaasan turvallisuustyöryhmä ovat päivittäneet kouluille toimintamallin alle 18-vuotiaiden päihteettömyyden edistämiseksi. Malli on tiedossa sekä huoltajilla että koulun henkilökunnalla ja se koskee myös nuorisotyötä. Erityisesti koulujen riskikartoituksesta alkaen ja siihen pohjautuen, on Vaasassa kehitetty koulutapaturmien ehkäisyä, ensiapua, hoitoonohjausta ja seurantaa. 49 Koululiikenteen ja -kuljetusten turvallisuutta edistäviä malleja, toimia ja ohjeita löytyy koulujen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmasta. 5.4.3 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa 1. Kriisitilanteiden ehkäiseminen Kaikki edellä kerrotut toimet osaltaan ehkäisevät erityyppisten kriisien syntymistä. Näistä äkillisiä kriisejä ehkäisevät etenkin turvallisuuskasvatus ja –koulutus, koulujen riskikartoitukset sekä eri tahojen säännöllisesti tai tarvittaessa tekemät turvallisuus- ja terveystarkastukset ja epäkohtien korjaamiset. Työsuojelu on laatinut myös ”Läheltä piti” -lomakkeen, koska näistä tilanteista on opittava ja muutettava toimintoja sellaisiksi, ettei vaaroja, vahinkoja tai kriisejä synny. Erityisen tärkeätä ovat ajantasaiset ja toimivat turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat. Vaasassa on työsuojelun, pelastuslaitoksen ja opetusviraston yhteistyönä laadittu kaupungin kaikille hallintokunnille yhteinen turvallisuussuunnitelman runko. Sen pohjalta on kouluissa koottu turvallisuussuunnitelmat henkilöstön saatavilla olevaan Koulun turvallisuuskansioon. Koulun turvallisuuskansiossa tulee olla erilaiset turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, kuten selvät ohjeet, miten toimia erilaisissa uhka-, hätä- ja kriisitilanteissa pelastussuunnitelma työsuojelun toimintaohjelma oppilashuollon suunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma koulun järjestyssäännöt koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelma ATK-turvallisuus murtosuojaus ympäristönsuojelu valmiussuunnitelma kriisiviestintäsuunnitelma. Ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja toimiviin suunnitelmiin kuuluvat myös säännöllinen perehdyttäminen, harjoittelu ja turvallisuuskoulutus. Niiden tueksi on kouluihin keskitetysti toimitettu mm. eri oppiaineiden työsuojeluoppaat, henkilöstöpalvelukeskuksen perehdytysopas, Koulun omatoimiset poistumis- ja suojautumisharjoitukset -CD ja Koulun turvaopas. Lisäksi on tehty Turvatietoa tilapäismajoitukseen -opas etenkin vahtimestareiden ja kouluun majoittuvien ryhmien käyttöön. On suositeltavaa, että koulut kokoaisivat itselleen ”turvalaatikot”, jotta tietystä paikasta kriisihetkellä löytyisi keskeinen tarpeisto: ”Ensiapulaatikko”, joka sisältäisi ensiapulaukun, ensiapukirjan, megafonin, pillin, huomioliivejä, taskulamput, patteriradion ja tuoreet paristot. ”Surulaatikko” kuolemantapausten varalle. Siinä voisi olla kynttilöitä, aamunavauksia, surumusiikkia, runoja ym. tarpeistoa. ”Kriisiviestinnän työkalupakki” joka sisältäisi oman organisaation yksityiskohtaiset kriisiviestinnän ohjeet, tärkeimmät yhteystiedot sisäiseen viestintään, tarkistuslistan toimenpiteistä, tiedotemallin, oppaat, ym. materiaalin 50 Kriisien jälkeistä psyykkisen ja sosiaalisen tuen järjestämistä käsitellään Koulun turvaoppaassa ja Koulun kriisitoimintamallissa. Kasvatus- ja opetustoimen valmiussuunnitelmassa on ohjeita kriiseihin varautumiseksi. Siinä on ohjeistettu toiminta isoissa ja/tai pitkittyneissä häiriö- ja kriisitilanteissa: Toimitilat eivät käytettävissä Suuronnettomuus tai säteilyvaara Sähkö- tai lämmönjakeluhäiriö Tietokonejärjestelmien lamaantuminen Epidemiat Henkilöresurssit pienenevät Materiaalien saanti huononee Laaja evakuointi naapurikunnista Vaasaan tai pakolaisten maahantulo Myrsky- ja tulvavaara 2. Yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa Yleisohjeet koulun hätä- ja kriisitilanteisiin helpottavat kriisitilanteen kokonaishallintaa. Ne sisältävät tiivistelmän ensiminuuttien toimista aina kriisin jälkihoitoon ja niissä on määritelty selvä työn- ja vastuunjako koulun, viraston ja eri viranomaisten välillä. Yleisohjeet löytyvät Koulun turvallisuuskansiosta ja Koulun turvaoppaista. Näissä ohjeissa on myös sivut ”Oman koulun turvallisuustietoa ja -henkilöstöä” ja ”Muita tärkeitä puhelinnumeroita” sekä ”Kriisitiedottamisen muistilista koululle”. Koulun turvallisuushenkilöstö ja kriisiryhmä päivitetään vuosittain. Heidän tulee myös säännöllisesti harjoituttaa koulunsa valmiuksia ja tarvittaessa analysoida turvallisuustilannetta. Kasvatus- ja opetusviraston kriisiryhmä tukee ja paikkaa koulun kriisiryhmää. Sen kokoonpano tarkistetaan ja ryhmä myös kokoontuu vuosittain. Siihen kuuluvat alueista vastaavat psykologit ja kuraattorit, kasvatus- ja opetuspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, koulutoimen-johtajat ja virastonjohtaja sekä toistaiseksi virastoon sijoitettu kaupungin turvallisuuskoordinaattori. 3. Toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa Hätä- ja kriisitoimintaohjeita kouluille on tuotettu kaupungin turvallisuusyhteistyössä. Ohjeet tulee löytyä koulun turvallisuuskansiosta päällimmäisenä. 4. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Turvallisuusyhteistyössä eri viranomaisten, kasvatus- ja opetusviraston ja koulujen kanssa on pyritty kattavasti suojaamaan oppilaat väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Väkivallan / kiusaamisen ehkäiseminen kouluissa ja oppilaitoksissa -suunnitelma on laadittu turvallisuusyhteistyössä. Lisäksi on olemassa koulukohtaiset kiusaamisen ehkäisysuunnitelmat. Suunnitelmia on ylläpidettävä ja päivitettävä säännöllisesti. 51 Merenkurkun koulun toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi Jokaisen aikuisen tehtävä on puuttua välittömästi havaitsemaansa kiusaamiseen (esim. nimittelyyn, asiattomaan kommentointiin, toisten omaisuuteen kajoamiseen, joukosta eristämiseen, kaikenlaiseen nujakointiin tms.) ja hoitaa tilanne loppuun. Luokanohjaajan tehtävä on puuttua yksittäisiin luokassaan tapahtuviin kiusaamisiin ja seurata tilannetta: Kertoa kiusaajille, että opettajat ovat havainneet kiusaamisen ja seuraavat tilannetta ja kiusaamisen on loputtava; Tarkistaa tilanne jonkin ajan kuluttua Mikäli kiusaaminen jatkuu, ilmoittaa huoltajille ja tuoda asia oppilashuoltoryhmälle ja sovitteluryhmälle. Sovitteluryhmän tehtävä on hoitaa pitempään jatkuneet kiusaamistapaukset: Kuulla yksitellen kiusattuja ja kiusaajia ja vaatia kiusaamisen loppumista. - Aina kaksi sovitteluryhmän jäsentä paikalla. - Esille tulevat asiat kirjataan. - Kun päästään sovittelussa sovinnon tekemisen vaiheeseen, paikalla on aina vain kaksi sopijaosapuolta kerrallaan, vaikka kiusaajia tai kiusattuja olisi useita. Tiedottaa asioista OHR:lle. Tiedottaa tilanteesta luokanohjaajalle. Tiedottaa tilanteesta huoltajille: Kiusatun huoltajalle tiedotetaan kiusaamisesta sinä päivänä, kun asia on tullut sovitteluryhmän tietoon. Kiusaajan huoltajille tiedotetaan kiusaamisen toistuessa. Seurata ja kontrolloida, että kiusaaminen loppuu: Käyttää seurannan apuna luokanohjaajia ja välituntivalvojia Pyytää asiantuntija-apua mm. kuraattorilta tai koulupsykologilta. Mikäli kiusaaminen jatkuu sovittelusta huolimatta, ohjata asian hoito eteenpäin oppilashuoltoryhmälle, kuraattorille tai viranomaisille. Seuraavat liitteet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi Vaasan yhteiset linjat kodin kasvatusta ja koulutyötä tukemaan Nuorten päihdemittari (ADSUME) Edelliseen (ADSUME:een) pohjautuva varhaisen puuttumisen toimintamalli Vaasaan Toimintamalli alle 18-vuotiaiden päihteettömyyden edistämiseksi Koulutapaturmien ehkäisy, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta Vaasassa Koulujen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Yleisohjeet koulun hätä- ja kriisitilanteisiin Hätä- ja kriisitoimintaohjeita kouluille Väkivallan / kiusaamisen ehkäiseminen kouluissa ja oppilaitoksissa –suunnitelma 52 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS VAASASSA Maahanmuuttajataustainen oppilas esi- ja perusopetuksessa Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat kouluikäiset ovat oppivelvollisia ja esikouluikäisillä on oikeus esiopetukseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Oppilaiden tiedot, taidot ja valmiudet vaihtelevat paljon johtuen aikaisemmasta kulttuuri-, kokemus- ja koulunkäynti- tai varhaiskasvatustaustasta. Osa oppilaista – iästä riippumatta – ei ole aikaisemmin ollut varhaiskasvatuksessa tai käynyt koulua lainkaan. Tästä syystä kouluikäiset saattavat olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Osalla oppilaista on hyvä koulutus ja heidän tarvitsee vain oppia uusi kieli opiskelunsa välineeksi. Moni maahanmuuttaja kokee uuteen ympäristöön joutumisen kulttuurishokkina, eikä heti kykene omaksumaan tarjottua tietoa. Vaikka lapset sopeutuvatkin aikuisia nopeammin uusiin olosuhteisiin, on oppimisvaikeuksien esiintyminen yleistä vielä vuosienkin kuluttua. Tärkeintä on opiskelun alkaessa luoda kullekin oppilaalle sopivat opiskeluolosuhteet ja turvallinen ympäristö, jotta oppimisprosessi voi alkaa ja edistyä. Joustavuus sekä esikoulu, koulu- että opettajatasolla on välttämätöntä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa noudatetaan mahdollisimman pitkälle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen-/ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Oppilas voi tarvita tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla, jolloin hän voi saada erityistä maahanmuuttajien tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman äidinkielen opetusta. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma tai HOJKS, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Sen laatimiseen osallistuvat oppilas vanhempineen, luokanopettaja/luokanvalvoja, S2/R2-opettaja, tarvittava oppilashuollon henkilöstö ja muut mahdolliset asiantuntijat. Oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Kielitaidon puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla arviointimenetelmillä. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Oppilashuollon tulee toimia aktiivisesti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kiinnitetään erityistä huomiota opinpolun nivelvaiheisiin. Noudatetaan vaasalaisia nivelohjauksen malleja. Koululle voidaan nimetä maahanmuuttajaopetuksen vastaava opettaja. Hän seuraa, että oppilas saa tarvitsemansa opiskelun tuen (S2-/R2-, äidinkielen- ja muu tukiopetus). Päiväkodin ja kodin sekä kodin ja koulun yhteistyötilanteissa tulee tarvittaessa käyttää tulkkia. 53 Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsinkielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja antaa kielelliset, kulttuuriset sekä muut koulun ja ikätason edellyttämät valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä opiskelussa ja opetus noudattaa esiopetuksen tai perusopetuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelman perusteita. Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin, oppilaan suomenkielentaito ja ikätaso huomioon ottaen, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavaa opetusta antavien opettajien ja perusopetuksen opettajien ja/tai päiväkodin lastentarhanopettajien yhteistyö on tärkeää. Valmistavan opetuksen käytännöt Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan Inkerinpuiston päiväkodissa, Palosaaren päiväkodissa ja Ristinummen päiväkodissa (esiopetus) sekä Palosaaren koulussa (alakoulu), Variskan koulussa (yläkoulu) ja Vöyrinkaupungin koulussa (yläkoulu). Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy omaan lähikouluunsa, mikäli hänellä on riittävät kielelliset ja taidolliset valmiudet siirtymiseen. Palosaaren koululla toimiva MED -luokka on diagnostinen pysäkkiluokka. Se on tarkoitettu niille 1.-6. perusopetuksen vuosiluokkien maahanmuuttajataustaisille oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisessaan. Syyt luokalle sijoittumiseen voivat olla hyvin monenlaisia. Diagnostisen opetuksen aikana on tavoitteena luoda kullekin oppilaalle sopiva koulupolku ja arvioida tarvittavia opetuksen tukimuotoja. Oppilaat luokalle tulevat joko esiopetuksesta tai valmistavilta luokilta. Yläkoulun oppilaat, joilla ei vielä ole valmistavan opetuksen jälkeen riittäviä valmiuksia siirtyä suomenkieliseen perusopetukseen, jatkavat opiskelua nivelluokassa. Nivelluokkien opetus on vuosiluokkiin sitomatonta ja tavoitteena on antaa valmiudet jatkaa opiskelua toisella asteella. Nivelluokat toimivat Variskan ja Vöyrinkaupungin kouluissa. Valmistavan opetuksen ryhmissä ja nivelluokilla maksimioppilasmäärä on kymmenen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisluokkaopetuksessa maksimioppilasmäärä on kahdeksan. Oppilaiden viikkotuntimääriä yksilöllistetään tarpeen mukaan. Valmistavan opetuksen ryhmiin vastaanotetaan oppilaita kautta vuoden. Opettajan on eriytettävä opetustaan, koska oppilaiden iät, valmiudet ja lähtötasot vaihtelevat: taso 1 taso 2 taso 3 taso 4 taso 5 taso 6 taso 7 päiväkodista siirtyneet tai peruskoulun 1-2-lk. oppilaat ainoastaan kielivaikeus, vuosiluokat 3-6 vähän koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 3-6 ei lainkaan koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 3-6 ainoastaan kielivaikeus, vuosiluokat 7-9 vähän koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 7-9 ei lainkaan koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 7-9 Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatiminen edellyttää pedagogista arviota. Tämä tehdään niille valmistavan opetuksen oppilaille, jotka tarvitsevat tehostettua tukea. Oppilaalla on jo 54 valmistavan opetuksen aikana oikeus saada tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalla on oikeus oppilashuollon palveluihin. Valmistavan opetuksen ryhmässä oppilas saa opetusta keskimäärin yhden lukuvuoden. Oppilaan viikkotuntimäärä on sama kuin vastaavalla luokka-asteella olevan suomalaisen oppilaan. Oppilaiden yksilöllisten ohjaustarpeiden vuoksi ryhmässä toimii avustavaa henkilökuntaa (koulussa on koulunkäynninohjaaja). Valmistavan opetuksen ryhmät tekevät yhteistyötä koko kasvatusyhteisön kanssa kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilas integroidaan mahdollisimman pian suomenkieliseen ryhmään alkaen käytännön oppiaineista oman opinto-ohjelman mukaisesti. Valmistavassa esiopetuksessa koko ryhmä integroituu päivittäin päiväkodissa olevaan esiopetusryhmään. Oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa jonkun perusopetuksen oppimäärän. Hän voi suorittaa myös osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärän. Suomi toisena kielenä valmistavassa opetuksessa Suomen kielen opintojen tavoitteena on eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikolla taso A1.3 – A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista opetuksen päättyessä. Valmistavassa opetuksessa kielitaidon päivittäistä arviointia suoritetaan arkipäivän kieltä havainnoiden ja erilaisia kielitestejä käyttäen. Valmistavan opetuksen päätteeksi annettavassa osallistumistodistuksessa arvioidaan oppilaan suomen kielen taidon edistymistä sekä määritellään hänen kielitaidon tasonsa eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikon mukaisesti. Oppilaan oman äidinkielen taitojen tukeminen valmistavassa opetuksessa Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemista ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hallinta luo edellytyksiä myös muulle oppimiselle. Oman äidinkielen opetusta järjestetään valmistavassa opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Oman äidinkielen merkitystä ja sen aktiivista ylläpitämistä korostetaan oppilaan huoltajille. Yhteistyötahot valmistavan opetuksen aikana Kuntaan tulevan maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatus- ja koulunkäyntihistoria kartoitetaan ja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori ja ohjaa hänet tarkoituksenmukaiseen opetukseen. Vanhempia rohkaistaan tukemaan ja suunnittelemaan oppilaan koulunkäyntiä alusta alkaen. Kouluuntulohaastattelussa selvitetään oppilaan koulunkäyntitausta kotimaassaan ja perehdytetään oppilas vanhempineen suomalaiseen koulujärjestelmään ja koulun käytäntöihin. Sen jälkeen opettaja tapaa vanhemmat vähintään kerran (tarvittaessa useammin) lukukaudessa oppilaan arviointikeskustelussa, jossa tarkistetaan oppimis-ohjelmaa. Vanhempien tulee saada tieto oppilaan edistymisestä säännöllisesti. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat saavat samat oppilashuollon ja terveydenhuollon palvelut kuin muutkin oppilaat. 55 Opettajan yhteistyö oppilaan perheen kotouttamisesta vastaavien viranomaisten edustajien kanssa on olennaisen tärkeää, jotta oppilaan kokonaisvaltainen kotoutumisprosessi uudessa ympäristössä voisi alkaa suotuisasti. Oppilaan siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen Oppilas siirtyy valmistavan opetuksen ryhmästä lähinnä ikätasoaan vastaavalle perusopetuksen luokalle. Hän menee lähikouluunsa, mikäli muuhun opetukseen (MED- tai nivelluokka, erityisopetus) siirtyminen ei ole perusteltua, tai peruskoulun jälkeen jatko-opiskeluun suomalaisessa koulujärjestelmässä. Ennen siirtymistä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen oppilaan opettaja ja vastaanottavan luokan opettaja/luokanohjaaja tapaavat toisensa. Oppilaan opinto-ohjelma käydään läpi ja keskustellaan oppimissuunnitelman laatimisesta. Samalla sovitaan oppilaan 1-5 päivän mittaisesta tutustumisjaksosta. Maahanmuuttajaoppilaan koulunkäyntiä taustoittavat asiakirjat seuraavat häntä koko perusopetuksen ajan. Arviointi valmistavassa opetuksessa Oppilas saa sanallisen arvioinnin opiskelustaan valmistavassa luokassa. Se voidaan tehdä Maahanmuuttajaoppilaan todistuskaavakkeella. Erityisessä tutkinnossa (Perusopetuslaki 38 §) suoritetuista perusopetuksen oppimääristä annetaan oppilaalle erillinen todistus. 56 7. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet toteutetaan kaikilla luokka-asteilla ja eri oppiaineissa ikäkaudelle sopivalla tavalla. Kouluissa voidaan painottaa lukuvuosittain eri asioita. 7.1 Ihmisenä kasvaminen TAVOITTEET Tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua kohti hyvää elämää. Koulujen kasvuympäristö luodaan sellaiseksi, että se tukee yksilöllisyyden, tasa-arvoisuuden, terveen itsetunnon ja yhteisöllisyyden kehitystä siten, että vaasalainen kouluyhteisö olisi tasapainoinen paikka lapsen ja nuoren kasvulle. KESKEISET SISÄLLÖT - 7.2. Harjoitellaan tuntemaan oma ja toisten ainutkertaisuus ja kunnioittamaan sitä. Tuetaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista kasvua. Opitaan oikean ja väärän tunnistamista ja toimimaan eettisesti hyväksytysti. Löydetään oma oppimistyyli ja kehitytään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys TAVOITTEET Tavoitteena on oppilaan kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Kulttuuri-identiteettiä rakennetaan tutustumalla Vaasan, Pohjanmaan ja Suomen historiaan sekä perinteisiin. Tavoitteena on tutustua myös muihin kulttuureihin, sillä 2000-luvun vaasalainen koulu on monikulttuurinen paikka, jossa kansainvälisyyskasvatus on luonteva osa arkipäivää. KESKEISET SISÄLLÖT - - Opiskellaan paikallista, maakunnallista ja kansallista kulttuuri-identiteettiä ja tehdään yhteistyötä oman kaupungin ja maakunnan eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös ruotsinkielisen koululaitoksen kanssa. Tuetaan koulujen kansainvälisten suhteiden luomista. Kansainvälistyminen on yksi Vaasan kaupungin painopistealueista. Koulut voivat määritellä omissa opetussuunnitelmissaan koulukohtaisen kansainvälisen toimintansa. 57 7.3 Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus sisältyy eri oppiaineiden opetukseen. TAVOITTEET Viestintäkasvatuksen ja mediataidon tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot ja -taidot kulttuurisen vuorovaikutuksen luomiseen, hallintaan ja kehittämiseen. Viestintä- ja mediataito ei ole pelkkä taito vaan myös jatkuvasti kehittyvää tietoa median merkityksestä. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii viestinnän ja mediataidon vastuullisen ja terveen kriittisen käytön. Tieto- ja viestintätekniikan opinnot toteutetaan jatkumona läpi peruskoulun siten, että sisällöt rakentuvat aiemmin opitun pohjalle. Tietotekniikan opetus on osa viestinnän ja mediataidon opetusta. Sitä voidaan opiskella myös erillisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 - 9. Tieto- ja viestintätekniikka noudattaa Vaasan kaupungin tieto- ja viestintästrategian linjauksia. Koulut hyödyntävät paikallisia voimavaroja, kuten Dateroa ja kirjastopalveluja. Viestintäkasvatuksessa käytetään myös vaasalaisen kulttuurin, historian ja kaksikielisyyden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta oppilas voi rakentaa minäkuvaansa erityisesti vaasalaisena. Jokaisella koululla on kaupungin tietostrategian lisäksi oma tieto- ja viestintästrategiansa. KESKEISET SISÄLLÖT - Hankitaan itsenäisesti tietoa erilaisista tietolähteistä, opitaan suhtautumaan niihin vastuullisesti ja terveen kriittisesti sekä käsitellään tietoa oman ikäkauden mukaisesti. Opitaan käyttämään rohkeasti erilaisia viestintävälineitä, vuorovaikutustaitoja sekä viestimään itse sujuvasti. Ymmärretään viestinnän merkitys kulttuurisessa vuorovaikutuksessa sekä huomioidaan eettiset arvot ja turvallisuustekijät noudattamalla yhteistä vaasalaista nettisopimusta (liite 3). Hankitaan tietotekniikan ja tietoverkkojen käytössä tarvittavat perustaidot ja valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen. VAASAN KOULUJEN TIETOSTRATEGIA / OPETUKSEN TAVOITTEET LUOKKA-ASTEITTAIN 1.- 2. luokat Tietokone tutuksi Tietokoneen perustoiminnot käynnistäminen ja sammuttaminen oikein hiiren käyttö näppäimistö ohjelmien avaaminen ja sulkeminen tiedoston avaaminen vierityspalkkien käyttö oppii oikean työasennon ja työtottumukset 3.- 4. luokat Tietokone koulutyön tukena tiedoston tallentaminen kansioon tiedoston avaaminen ohjelmaikkunoiden kokojen muuttaminen työpöydän kuvakkeiden käyttö 58 5.- 6. luokat Tietokone työvälineenä pystyy toimimaan itsenäisesti tiedostojen tallentaminen kansioihin ja levykkeelle tiedostojen poistaminen oheislaitteisiin tutustuminen Tekstinkäsittely Kuvankäsittely kirjainten löytäminen näppäimistöltä isot ja pienet kirjaimet askelpalautin (”pyyhekumi”) liikkuminen tekstissä nuolinäppäinten avulla tekstin kirjoittaminen ja tulostaminen tutustutaan Paintin perustyökaluihin kokeillen oman koulun kotisivuihin tutustuminen valmiiden leikekuvien käyttö harjaantuu piirtämisessä osaa muokata kuvaa: leikkaus, liittäminen, kopiointi tekstityökalun käyttö piirrosohjelmassa zoomaus harjaantuu piirtämisessä mahdollisuuksien mukaan käyttää digitaalikameraa tai skanneria selaimen peruskäyttö tiedon hakeminen hakupalvelujen avulla kuvan kopiointi internetsivulta osaa hakea tietoa tietoverkosta omien töidensä lähdemateriaaliksi terve kriittisyys lähdemateriaalin suhteen suosikit-kansion käyttö Opetusohjelmat sujuva tekstin tuottaminen ja sen muokkaaminen: leikkaaminen, kopioiminen ja liittäminen luettelomerkit kuvan liittäminen tekstiin esikatselunäkymän käyttö tekstinosan kehystäminen osaa käyttää ikäryhmälleen sopivia koulun käytössä olevia opetusohjelmia Integrointi oppiaineisiin Tieto- ja viestintätekniikkaa integroidaan vahvasti moniin oppiaineisiin. Käytetään mahdollisuuksien mukaan oppimisympäristöjä. Säännöt Tietoliikenne tekstin kirjoittaminen ja tallentaminen fontin ja fonttikoon muuttaminen lihavointi, kursivointi ja alleviivaus osaa lisätä välilyönnin välimerkkien jälkeen Joka syksy palautetaan muistiin tietokonetuntien säännöt. Jokainen koulu huolehtii siitä, että oppilas ja huoltaja allekirjoittavat nettisopimuksen. Korostetaan tietoturvaa, tekijänoikeuksien kunnioittamista ja netikettiä. Kuvaus alakoulun kuudennen luokan oppilaan taitotasosta: 7. luokalle siirtyvä oppilas hallitsee tietokoneen perustoiminnot. Hän pystyy tekemään kirjallisia tuotoksia, joihin on hakenut tietoa internetistä ja kirjallisista lähteistä. 8. – 9. luokkien tavoitteet ja opetukset sisällöt: 8. – 9. luokkien valinnaisilla kursseilla syvennetään ja laajennetaan tietokoneen käyttötaitoja, tavoitteena tehdä tietokone tehokkaaksi ja monipuoliseksi työvälineeksi. Opetetaan tietokoneen hyötykäyttöä. 59 Valinnaisten kurssien sisältöjä: käyttöjärjestelmä taulukkolaskenta-, tietokanta- ja tekstinkäsittelyohjelmat esitysgrafiikka- ja multimediaohjelmat internet ja sähköposti ohjelmoinnin perusteet kuvankäsittely Valinnaisten kurssien tarkemmat sisällöt ovat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. 7.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys TAVOITTEET Tavoitteena on opettaa nuoret osallistuviksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Tämä edellyttää nuorten ja lasten kuulemista ja heidän mielipiteidensä huomioimista sekä koulun kehittämistä turvalliseksi, virikkeelliseksi ja viihtyisäksi kasvuympäristöksi. Tavoitteena on myös tiivistää nuorisotoimen ja koulun yhteistyötä sekä etsiä uusia työskentelymuotoja. KESKEISET SISÄLLÖT - Toteutetaan lasten ja nuorten sekä kaupungin poliittisen johdon välinen keskustelufoorumi yhteistyössä lapsipoliittisen ohjelman seurantaryhmän kanssa. Harjoitetaan erityisesti 10 – 15 vuoden iässä keskustelua, argumentointia ja muita demokratiataitoja yhteistyössä kotien kanssa. Otetaan oppilaat mukaan koulun ja asuinympäristön suunnitteluun Toteutetaan yrittäjyyskasvatusta osana opetussuunnitelmaa. Otetaan oppilaat mukaan koulujen seurantariskikartoituksiin opetustoimen turvallisuushankkeessa. Ohjataan oppilaat harrastusten pariin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tuetaan oppilaskuntia konkreettisesti perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9. Kehitetään jo käytössä olevaa kummi- ja tukioppilasjärjestelmää yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja koulujen oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Vaasan kaupunki on mukana opetusministeriön ja kuntien rahoittamassa Nuorten osallisuushankkeessa 2003 – 2007. Hankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen, mikä ehkäisee myös syrjäytymistä. Hankkeen myötä kehitetään nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tuetaan vanhempien kasvatustyötä ja demokratiataitojen opettamista mm. hyödyntämällä Kodin kansion kasvatustukisivuja ja tarjoamalla heille vanhempainkoulutusta, jota järjestetään MLL:n, seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä 1., 5. ja 7 . vuosiluokkien vanhemmille. Lisäksi tehostetaan kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden hyödyntämistä mahdollisuuksien mukaan, kuten vapaaehtoistyön kurssien ottamista yläkoulujen valinnaisaineiksi. 60 7.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta TAVOITTEET Tavoitteena on oppilaan ympäristökäyttäytymisen kehittäminen ja oikean ympäristötiedon omaksuminen. Näin kasvetaan ympäristöstä vastuullisiksi ihmisiksi. KESKEISET SISÄLLÖT - Vaasan kaupunki, sen luonto ja kaupunkiympäristö tarjoavat mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin. Lähiympäristönsä tuntevan on helpompi edetä kansallisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin. - Korostetaan vastuuta myös yhteisestä rakennetusta ympäristöstä ja käsitellään vahingontekojen seurauksia. Ympäristö-, yhteiskunta ja tulevaisuuskasvatus vaatii koululta yhteistyötä laajan tukiverkon kanssa. Aihepiiriin liittyviä yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi Terranova, Stormossen, Vaasan Vesi, Vaasan Sähkö ja paikalliset yritykset. 7.6 Turvallisuus ja liikenne TAVOITTEET Tavoitteena on kasvattaa oppilasta käyttäytymään yleisten hyvien normien mukaisesti ja toimimaan hyvinvointia edistävien päämäärien hyväksi. Vahvistetaan oppilaan empatiakykyä, motivaatiota ja valmiutta auttaa itseään ja muita. Oppilas oppii ennakoimaan, ehkäisemään ja analysoimaan uhka-, vaara- ja hätätilanteita sekä toimimaan niissä oikein. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas saa ikäkauttaan vastaavasti - keskeiset terveyttä edistävät tiedot ravinnosta, liikunnasta, levosta ja seurustelusta näkemyksensä ja toiveensa esiin lapsen ja nuoren elinympäristöä kehitettäessä osallistua elinympäristönsä turvallisuus- ja riskikartoituksiin ja niistä johtuviin parannustoimiin tietoa ja keinoja välttyä päihteidenkäytöltä, rikollisuudelta ja onnettomuuksilta sekä valmiuksia toimia tarvittaessa oikein näissä tilanteissa tietoa ja valmiuksia liikkua oikein liikenteessä ja vesistöissä Vaasan koulut edistävät turvallisuutta ja turvallisuuskasvatusta myös riskikartoitustensa ja turvallisuussuunnitelmiensa pohjalta. Kouluissa toimitaan kaupungin rikoksentorjuntatyöryhmän laatimien yhteisten linjojen mukaan päihteidenkäytön, väkivallan, ilkivallan ja näpistyksen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Voidaan toteuttaa mm. Askeleittain-, Lions Quest- ja Uskalla-ohjelmia. Lisäksi käytetään liikenneturvallisuustyöryhmän laatimaa toimintasuunnitelmaa. Kaupunkimme hallintokuntien, poliisin, pelastuslaitoksen, Liikenneturvan, ym. sidosryhmien kanssa edistetään terveys- ja turvallisuuskasvatusta. Turvallisuus- ja kasvatusasiat on littetty Turvallisuus- ja terveyskansioon sekä kodin kansioon. 61 7.7 Ihminen ja teknologia TAVOITTEET Teknologiaopetuksen lähtökohtana on elämyksellisyyden periaate, jonka mukaan lapsi tutustuu ympäröivään teknologiaan uteliaisuuden ja ihmettelyn kautta. Oppilasta ohjataan havainnoimaan, keksimään ja kokeilemaan. Aluksi mielenkiinnon kohteina voivat olla lelut ja leikkivälineet. Oppilaita kannustetaan innovatiivisuuteen ja ongelmanratkaisuun. Toiminnassa vältetään valmiiden mallien välittämistä ja korostetaan luovuuden ohjaamaa oivallusta. Oppimisjärjestelyjen lähtökohtana tulisi olla mahdollisuus hahmottaa sisällöt monella yksilöllisellä tavalla. Uutta omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä. Ylemmillä luokilla teknologisia käsitteitä ja aihekokonaisuuksia laajennetaan. Tutustutaan informaatio-, kommunikaatio- ja tuotantoteknologiaan. Oppilaiden teknologista lukutaitoa ja selviytymistä tulevaisuuden teknologisissa ympäristöissä pyritään kehittämään.. KESKEISET SISÄLLÖT - Havaitaan ympäristössä olevia ongelmia Kerätään tietoa ja selvitetään perusteita Kehitetään ratkaisumalleja yksin ja ryhmässä Kokeillaan ratkaisumalleja käytännössä Arvioidaan tehtyjä ratkaisuja Tutkitaan avoimia oppimisympäristöjä lähtökohtana teknologiaan liittyvä ongelma ja/tai idea Tutkitaan suljettuja oppimisympäristöjä ja käytetään rakennussarjoja, joilla ratkaistaan tai toteutetaan teknologinen ongelma ja/tai idea Luodaan oppilaille perusteet teknologian ja sen kehityksen ymmärtämiseen Kasvatetaan toimijoita tulevaisuuden teknologiseen yhteiskuntaan. 62 8. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 8.1 Äidinkieli ja kirjallisuus KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. nivelkohta 6–9 KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI kirjallisuuden keskeiset käsitteet, luetun kuvaaminen eri keinoin VUOROVAIKUTUSTAIDOT vuorovaikutustaitojen harjoittelua (esim. väittelyitä, keskusteluita, puheita, esitelmiä), itsearviointia KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN erilaiset kirjoitetut ja mediatekstit, jäsentelytavat, tekstitaidon käsitteen ymmärtäminen TIEDONHALLINTATAIDOT muistiinpanotekniikka, lähteiden kriittinen käyttö KIELEN TEHTÄVÄT JA RAKENNE suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja muuttuminen, suomi kielikunnassaan KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI kirjallinen yleissivistys, tärkeimmät klassikot, Kalevala ja kansanperinne kirjallisuuden päälajit Käytetään kirjastoa säännöllisesti. Luetaan 1-2 kokonaisteosta lukukaudessa; lukupiirityöskentelyä Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa. Voidaan valmistaa esimerkiksi luokan oma kuunnelma, näytelmä tai videoelokuva tai voidaan myös tutkia valmiita tuotoksia. Kirjoitelmissa käytetään aina käsialakirjoitusta. Kappalejako opetetaan 6. luokalla. Kaikki oppilaat osallistuvat luetun ymmärtämistä mittaavaan testiin 6. luokalla. Viimeistään 6. luokalla suositellaan käyntiä pääkirjastossa, jossa tutustutaan aihepiireihin, luokitusjärjestelmään ja tietokantaan. Tehdään harjoituksia. 7.- 9. luokilla kirjastokäyntien tavoitteena on varmistaa kirjastonkäyttötaitoja, tutustua kaupunginkirjaston kokoelmiin ja eri aihepiirien hyödyllisiin tietokantoihin. 9. luokalla laaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden lopputyö kotimaisesta kirjallisuudesta. 6. lk: sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi, akkusatiivi ja paikallissijat kokonaisuutena 1. – 6. luokkien kielentuntemuksen kertausta 7.lk: sanaluokat ja sijamuodot, lause ja virke 8.lk: verbioppi, lauseenjäsennys, välimerkit 9.lk: kielenhuoltoa, koko kieliopin kertausta Luetaan joka luokka-asteella vähintään 2 kokonaisteosta lukukaudessa. Luetaan runsaasti myös muita tekstejä. Oppilailla on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi vuosittain. Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa. Koulukohtainen Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskellessaan Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus: - suorittaa kirjallisuusdiplomi kaikilla vuosiluokilla - osallistua runo- ja kirjoituskilpailuihin - osallistua teatterivierailuihin - syventää näkemystään ja taitojaan luovan kirjoittamisen sekä draaman valinnaiskursseilla. Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa 63 Ihmisenä kasvaminen Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Opitaan esimerkiksi, että monenlaiset tekstit, esitykset ja tulkinnat ovat arvokkaita, samoin erilaiset keinot hahmottaa maailmaa. Itsetuntemus kehittyy erityisen hyvin äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisällöissä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomalaisen kirjallisuuden ja kansanperinteen tuntemus vahvistaa omaa kansallista identiteettiä. Ollakseen kansainvälinen on tunnettava omat kulttuuriset juurensa. Taide (sanataide, draama, elokuvataide) on kansainvälinen kieli, ja se edistää erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito ovat äidinkielen ydinsisältöjä, painotuksena ovat medialukutaito ja mediakriittisyys. Jokaisella oppitunnilla harjoitellaan viestintää eri muodoissaan: kirjallista ja suullista itseilmaisua sekä mm. kuunnelmien, elokuvien ja näytelmien tekoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Äidinkielen keskeisiä sisältöjä ovat mielipidekirjoittaminen ja keskustelutaidot sekä argumentointitaitojen harjoitteleminen kirjallisesti ja suullisesti. Oppilas voi osallistua myös kirjoituskilpailuihin (esim. Yritys hyvä- ja Kirjoita kirje -kilpailut). Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Henkinen kulttuuri edistää ihmisen hyvinvointia. Kirjojen lukeminen on ekologinen valinta. Turvallisuus ja liikenne Hyvä itsetuntemus luo perusturvallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Ihminen ja teknologia Teknologia on väline tiedon etsimiseen ja tuottamiseen. 8.2 Suomi toisena kielenä (S2) Niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taso ei ole kaikilla kielen osaalueilla (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen) suomea äidinkielenä puhuvan tasoinen (C1), opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Opiskelu tapahtuu kokonaan tai osittain S2-opetusryhmässä. Oppimäärä merkitään oppilaan oppimissuunnitelmaan. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon mukaan. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Kaikessa opetuksessa otetaan huomioon oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Muissa oppiaineissa ei arvioida suomen kielen osaamista, vaan edistymistä kyseisen oppiaineen tavoitteiden saavuttamisessa. 64 Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti. S2-oppiainetta opettaa joko kiertävä S2-opettaja tai koulun oma opettaja, joka on perehtynyt oppiaineen opettamiseen. Oppilaita ryhmässä voi olla eri luokka-asteilta. Suomi toisena kielenä -tunnit järjestetään oppilaan koulupäivän aikana, ja mikäli mahdollista, samaan aikaan äidinkieli ja kirjallisuus -tuntien kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä, maassaoloaika, aikaisempi koulunkäynti sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan taidot hänen omassa äidinkielessään. Maahanmuuttajaoppilaan S2-opetuksen tarpeen harkitsee S2-opettaja yhdessä oppilaan luokanopettaja/äidinkieli ja kirjallisuus -aineen opettajan kanssa. Arviointi Kun oppilas opiskelee S2-oppimäärää, häntä arvioidaan tämän oppiaineen kriteerien mukaisesti silloinkin, kun oppilaalle ei ole erikseen järjestetty S2-opetusta. Todistukseen merkitään oppimäärä, esimerkiksi Äidinkieli ja kirjallisuus - S2-oppimäärä Arviointi voi olla koko perusopetuksen ajan sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa on annettu S2-kielen päättöarvioinnin kriteerit numerolle 8. Ne perustuvat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoon. Merenkurkun koulussa opetetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä – valtakunnallisen oppimäärän mukaisesti joko kokonaan tai osittain niille oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi. 65 8.3 Toinen kotimainen kieli KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. ERITYISPIIRTEET Vaasan kaksikielisyyden painottaminen suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa kielikylpyopetus Keskuskoulussa ja Merenkurkun koulussa 8.3.1 Kielikylpykieli Koulukohtainen Merenkurkun koulun erityispiirteenä on kielikylpyopetus ruotsin kielellä. 8.3.2 Ruotsi KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. RUOTSI A-KIELI (4. luokalla alkava) VUOSILUOKAT 7–9 SISÄLTÖ Keskeinen sisältö: vapaa-ajan vietto, perhe ja ystävät koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet oma terveys ja hyvinvointi, ympäristön hoito arkipäivän asiointitilanteet kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä. RUOTSI B-KIELI (B1) VUOSILUOKAT 7–9 SISÄLTÖ Keskeinen sisältö: koti, perhe, asuminen, ystävät koulunkäynti, harrastukset, vapaa-aika asioiminen tutuissa paikoissa perustiedot Suomesta ja muista Pohjoismaista Ohjataan oppilasta arvioimaan työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä. 66 Koulukohtainen Erityispiirteet Vaasan kaksikielisyyden painottaminen suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa 8.4. Vieraat kielet KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset ERITYISPIIRTEET kansainvälisyys: mm. kansainväliset projektit, ystävyyskoulut, leirikoulut ulkomailla vaihto-oppilaiden ja muiden ulkomaalaisten vieraiden käyttäminen opetuksessa eri oppiaineiden opetusta englanninkielellä Suvilahden koulussa ja kielipainotteiset luokat Variskan koulussa A-KIELI ENGLANTI (3. luokalla alkava), RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ (4. luokalla alkava) VUOSILUOKAT 1–2 3–6 7-9 SISÄLTÖ Vapaaehtoisia kielikerhoja, ks. Alkuopetuksen OPS Kieli opetuksen välineenä kielikylvyssä. (Ks. 9.1 Kielikylpyopetus) Keskeinen sisältö: lapsen arkipäivään kuuluvat ihmiset kodin ja koulun arki harrastukset ja lemmikkieläimet elinympäristön ja ajan havainnointia jokapäiväisiä kommunikaatiotilanteita kohdekulttuuriin tutustuminen ja oman identiteetin vahvistaminen monikulttuurisessa ympäristössä Ohjataan oppilasta luomaan hyvät kielenopiskelutottumukset ja arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Käytetään 6. luokan päättökoetta tarvittaessa. Keskeinen sisältö: vapaa-ajan vietto, perhe, ystävät koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet oma terveys ja hyvinvointi, huoli ympäristöstä arkipäivän asiointitilanteet oman ja kohdekulttuurin tuntemus Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9. luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä arvioinnin apuna. VALINNAINEN B-KIELI (B2) RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ VUOSILUOKAT 8-9 SISÄLTÖ Keskeinen sisältö: minä ja lähiympäristöni, vapaa-aika ja harrastukset selviytyminen arkipäivän asiointitilanteista tutustuminen kohdekulttuuriin Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Pidetään 67 tärkeänä oppilaan motivoimista jatkaa kielen opintoja toisen asteen kouluissa. Merenkurkun koulun erityispiirteenä on laaja kielitarjonta: koulussamme luetaan pitkänä Akielenä englantia, ruotsia, ranskaa ja saksaa. B-kielenä on mahdollista lukea ruotsia tai englantia. Valinnaisena kielenä tarjotaan ranskaa, saksaa ja latinaa. Näiden kielten opetusta integroidaan mahdollisuuksien mukaan muihin koulussa opetettaviin aineisiin, esimerkiksi maantietoon. Aihekokonaisuudet kielissä Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii arvioimaan omaa kehitystään kielenoppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria. Viestintä ja mediataito Oppilaalla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii opiskelusta, työelämästä, elinkeinoista ja yhteiskunnan palveluista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään maalla ja kaupungissa asumista (7.lk), matkustamista ja terveitä elämäntapoja (8.lk) ja terveyttä ja hyvinvointia (9.lk). Ihminen ja teknologia Käsitellään suomalaista teknologiaa (8.lk) ja arkielämän teknologiaa (9.lk). 68 8.5. Matematiikka KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. VUOSILUOKAT 6 -9 Luvut ja laskutoimitukset SISÄLLÖT MENETELMÄT lukujoukot aikalaskut, aikaväli peruslaskutoimitusten varmennus →kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla →murtolukujen supistaminen ja laventaminen, desimaaliluku murtolukuna → murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisilla luvuilla prosenttikäsite → prosenttiluku, prosenttiarvo, muutosprosentti → korkolaskut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku luvun jakaminen alkutekijöihin suhde → suhde ja verranto potenssi- ja juurikäsite pyöristäminen, arviointi laskimen käyttö verrannon ja prosenttilaskun käyttö arkielämän tilanteissa arkielämän tapausten käsittely matematiikan menetelmillä Algebra ja funktiot lausekkeiden sieventäminen → potenssilauseke ja sen sievennys polynomin käsite, yhteen- ja vähennyslasku, kertominen vakiolla → kerto- ja jakolasku lukujonoja muuttujakäsite yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisu päättelemällä → lineaarisen yhtälön → yhtälöiden ja yhtälöparin käyttö yksinkertaisissa arkielämään liittyvissä tehtävissä yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman muuttaminen matemaattiseen muotoon ja ratkaisu matemaattisesti vaillinaisen toisen asteen yhtälön→yhtälöparin ratkaiseminen Geometria yhtälöiden määrittely- ja ratkaisujoukko verranto suoraan ja kääntäen verrannollisuus funktion käsite→yksinkertaiset funktiot, lineaarinen funktio, tulkinta, piirtäminen koordinaatistoon, lukupari→funktion nollakohta, kasvaminen, väheneminen, suurin ja pienin arvo kolmiot, nelikulmiot -tasokuvioiden piiri ja pinta-ala ympyrän käsitteet→ ympyrän geometriaa →kolmion ja ympyrän yhteyksiä kappaleiden nimeäminen ja luokittelu suorakulmaisen särmiön pinta-ala ja tilavuus monikulmiot symmetria suoran ja pisteen suhteen 69 geometrinen piirtäminen, geometriset konstruktiot mittausten suorittaminen, laskeminen ja mittayksiköiden käyttö sekä muuntaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys kierto ja siirto tasossa kulmien välisiä yhteyksiä Pythagoraan lause suorakulmainen kolmio, trigonometrian perusteet kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskilukujen, keskiarvo, mediaani ja moodi, määrittäminen sekä hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen keruu, järjestäminen ja esittäminen diagrammien avulla, tulkinta ja johtopäätösten tekeminen Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään yksityiskohtaisesti koulun valinnaisainetarjottimessa. Aihekokonaisuudet matematiikassa Ihmisenä kasvaminen Opitaan ymmärtämään yhteiskunnan taloudellisia sääntöjä ja lainalaisuuksia. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään, että matematiikan kieli on kansainvälistä. Viestintä ja mediataito Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa matemaattisessa muodossa olevaa informaatiota. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Korostetaan matemaattisten taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen kasvamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan ymmärtämään, että ympäristöstä huolehtiminen maksaa, mutta myös säästää. Matematiikka opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. 70 8.6 Biologia ja maantieto KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. BIOLOGIA Luokka 7 8 9 Sisällöt Luonto ja ekosysteemit Elämä ja evoluutio Yhteinen ympäristö Luonto ja ekosysteemit Elämä ja evoluutio Yhteinen ympäristö Elämä ja evoluutio Ihminen Yhteinen ympäristö Paikallinen painotus ja suositukset Vedet ja suot retket lähiluontoon mikroskoopin käytön opiskelu eläinkunnan järjestelmä miten edistän kestävää kehitystä (Jupiter säätiö: EkoCenter ja myymälä) kerätään kasvilajeja ohjeiden mukaan itsenäisesti kesällä tai opiskellaan opettajajohtoisesti luokassa. Metsät Retket ja vierailut kasvikunnan järjestelmä syvennetään ympäristötietoisuutta evoluutio rakenne ja elintoiminnot lisääntyminen ja perinnöllisyys ympäristönsuojelu lähiympäristön tilan tarkastelu ja pohtiminen kierrätys (esim. Stormossen …) Opintoretket: Terranova ja/tai Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Ekocenter tai Stormossen Luokkaretkien suositellaan suuntautuvan Vaasan alueelle tai lähiympäristöön esim. Merenkurkun saaristoon. Apua retkien suunnitteluun ja tietoa vetäjistä löytyy sivuilta www.kvarkenguide.org Biologiaa opiskeltaessa Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus tutustua maastotyöskentelyyn ja ekologiaan esim. suoretkellä. Lähiluonto ja paikallinen lajisto tulee tutuksi esim. luontomuseo Terranovan avulla ja havainnoimalla kaupunki- ja luonnonympäristöä retkeilemällä. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä erilaisia tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä. Aihekokonaisuudet biologiassa Ihmisenä kasvaminen Koko 9. luokan biologia käsittelee ihmisenä kasvamisen kaikkia keskeisiä sisältöjä. 71 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Alueen luonto on perusta kulttuurille, johon tutustumme retkien, kasvien keräilyn, Terranovan jne. avulla. Viestintä ja mediataito Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla (aikakauslehdet ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen tunneillamme liittyy myös mediataitoon. Osallistuva kansalaisuus Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuus ja liikenne Laborointeihin liittyen esim. mikroskopointiin opettaja antaa tarkat ja tiukat toimintaohjeet. Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä. Ihminen ja teknologia 7. luokalta lähtien kestävän kehityksen oppisisältöjen yhteydessä pohditaan ihmisen ja teknologian suhdetta. 72 MAANTIETO KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Luokka 7 8 9 Sisällöt Maa – ihmisen kotiplaneetta Yhteinen ympäristö Eurooppa Yhteinen ympäristö Suomi maailmassa Yhteinen ympäristö Paikallinen painotus ja suositukset maantieteellisten tietojen hankinta ja soveltaminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat kahden maanosan piirteiden vertaileminen esim. Pohjoisja Etelä-Amerikka monikulttuurisuus ja vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä: Kehitysmaiden ongelmiin tutustuminen. Luonnonympäristö ihmisen toiminnan perustana ekologisesti kestävä toiminta vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista Suomen maantieto Merenkurkun maailmanperintökohde (esim. Terranova) Jääkausi ja maan kohoaminen retket lähiluontoon luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maahanmuuttajien kokemuksia * Tutkielma, joka voi liittyä esim. ympäristökysymyksiin Koulukohtainen Maantietoa opiskeltaessa Merenkurkun koulussa oppilasta autetaan hahmottamaan lähiympäristön luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita esim. retkellä Öjbergetin luontopolulle. Näin tuetaan tärkeän luontosuhteen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin muodostumista. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä erilaisia tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä. Aihekokonaisuudet maantiedossa Ihmisenä kasvaminen Tämä aihekokonaisuus tulee käsitellyksi 7.-8. luokalla tutustumalla eri maiden kulttuureihin ja 9. luokalla tutustumalla oman maan kulttuurin ainutkertaisuuteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oma kulttuuri-identiteetti korostuu 9. luokalla Suomen maantiedossa. Kansainvälisyys korostuu 7. ja 8. luokan muu maailma ja Eurooppa sisällöissä. 73 Viestintä ja mediataito Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla (aikakauslehdet ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen tunneillamme liittyy myös mediataitoon. Osallistuva kansalaisuus Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuus ja liikenne Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä. Ihminen ja teknologia Havainnoidaan ja pohditaan ympäristön muutoksia ja niistä johtuvia mahdollisia ongelmia, kuten kasvihuoneilmiö 74 8.7. Fysiikka ja kemia FYSIIKKA KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilas oppii luonnon tutkimisen taitoja, kysymysten tekemistä, ongelmien hahmottamista ja ratkaisumallien etsimistä ymmärtämään erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia tuntemaan luonnonilmiöitä ja niissä tapahtuvia energianmuutoksia ja syy- seuraussuhteita suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhteistyössä toisten kanssa havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista, hypoteesin esittämistä, luokittelua ja testaamista tulosten käsittelemistä, esittämistä, tulkitsemista, yksinkertaisten mallien muodostamista ja ennusteiden tekemistä käyttämään käsitteitä, suureita ja yksiköitä, erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja 7. - 9. vuosiluokat keskeiset aiheet FYSIIKAN TYÖTAVAT JA LUONNON TUTKIMISEN TAIDOT VÄRÄHDYSJA AALTOLIIKE LIIKE JA VOIMA LÄMPÖ tutkiminen, tulkitseminen turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi, graafiset esitykset mittaustulosten tulkinta ja arviointi aaltoliikkeen ilmiöitä jaksolliset ilmiöt ja värähtelijät ympäristössä ja niitä kuvaavat suureet ja lait valon heijastuminen, taittuminen näkeminen sovellukset, esim. melun vaikutukset ja suojautuminen, valo tiedonsiirrossa vuorovaikutus- ja liikeilmiöt suureiden käyttö ja ilmiöiden selittäminen niiden avulla aika, matka, nopeus ja kiihtyvyys vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat liike- ja tasapainoilmiöt massa, paino, kitka, paine ja noste työn ja energian välinen yhteys voiman tekemä työ, energiamuodot ja teho liikenneturvallisuus ja fysiikan lait lämmön siirtyminen ja varastoutuminen luonnossa lämpöilmiöt ympäristössä lämpöopin perusilmiöt, lämpölaajeneminen, lämmön siirtyminen ja niitä kuvaavat suureet 75 tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja tekeminen sekä mittausten tulkitseminen värähdys- ja aaltoliikkeiden synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen optisten laitteiden toimintaperiaatteita peilit ja linssit mittaustulokset graafisin esityksin, laatiminen, käyttö ja tulkinta tasainen liike, tasaisesti kiihtyvä liike, kuvaajat lämmön siirtyminen lämpötila ja lämpötila-asteikot aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt ja niiden kuvaaminen SÄHKÖ LUONNON RAKENTEET energian säilyminen fysikaalisissa prosesseissa lämpö energiamuotona, lämpöliike lämpöilmiöiden sovellukset sähkö- ja lämpölaitteiden taloudellinen käyttö, käyttökustannukset sähkövirta ja jännite suljetussa virtapiirissä, vastuksen vaikutus mallinnus kytkentäkaavion avulla muuntajan toiminta sähköä hyödyntävät sovellukset sähkön tuottotavat, erilaisten voimaloiden hyöty- ja haittatekijät luonnon rakenteet ja mittasuhteet, alkeishiukkasista galakseihin rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset energian vapautuminen ja sitoutuminen radioaktiivisuus, fuusio ja fissio ilmiöiden luonnehtiminen suureiden avulla ionisoiva säteily ja sen vaikutus luonnossa vaurioittavalta säteilyltä suojautuminen sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri sähkömagneettinen induktio mahdollisuuksien mukaan elektroniset peruskomponentit ja niiden toiminta virtapiirissä, kytkentäkaavio mahdollisuuksien mukaan Vaasan teollisuuteen ja yritystoimintaan tutustuminen Aihekokonaisuudet fysiikassa Ihmisenä kasvaminen Opitaan ymmärtämään luonnon ilmiöitä sekä niiden vaikutuksia ihmiseen ja ympäristöön. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään, että fysiikan kieli on kansainvälistä. Viestintä ja mediataito Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa fysiikkaan liittyvää informaatiota. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Korostetaan materiaalien , koneiden ja laitteiden tuntemusta yrittäjyyteen kasvamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan ymmärtämään energiantuottotapojen haittoja ja hyötyjä korostamalla kestävää kehitystä. Turvallisuus ja liikenne Opitaan turvallisia työtapoja ja ennakoimaan vaaratilanteita. Keskustellaan kodin sähköturvallisuudesta. 76 Ihminen ja teknologia Luodaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä. KEMIA KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilas oppii tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen käyttämällä kemian tutkimusmenetelmiä arvioimaan tiedon luotettavuutta, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia aineiden kiertokulkuun ja elinkaareen liittyviä tapahtumia ymmärtäen niiden merkityksen luonnon kannalta työskentelemään turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti tuntemaan ja käyttämään aineen ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä käyttämään aineen rakennetta ja sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöillä tuntemaan kemian ilmiöiden merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle ja soveltamaan tietojaan oman elämänsä eri tilanteissa ja valinnoissa 7. – 9. vuosiluokat keskeiset aiheet KEMIAN TYÖTAPOJA RAAKA-AINEET JA TUOTTEET ILMA JA VESI tutkiminen, tulkitseminen turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi, graafiset esitykset mittaustulosten tulkinta, arviointi ja esittäminen käsitteet atomi, alkuaine ja yhdiste kemian merkkikieli tavallisimmat alkuaineet kemian reaktio, reaktioherkkyys ja reaktionopeus ilman koostumus ilmassa olevien kaasujen merkitys veden rakenne veden ominaisuudet aineiden palaminen ja reaktiot palavien aineiden turvallinen käsittely 77 laboratorion turvaohjeet kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen erilaiset laboratoriotyöt työselostuksen laatiminen aineiden ominaisuuksien tutkiminen, luokittelu, tunnistaminen, erottaminen puhdas aine ja seos, erotusmenetelmät olomuodonmuutokset aineiden palaminen reaktiona, palamistuotteet, paloherkkyys veden ominaisuuksien tutkiminen Esim. Vaasan alueen erityiset piirteet vesiensuojelussa ilman laadun seuranta Vaasassa KEMIAN ELEMENTIT RAAKA-AINEET JA TUOTTEET RAAKA-AINEET JA TUOTTEET ELOLLINEN LUONTO JA YHTEISKUNTA atomin rakenteen mallintaminen atomin uloimpien elektronien, ulkoelektronien vaikutus aineen reaktioherkkyyteen ja aineen muodostamiin sidoksiin alkuaineiden taulukointi jaksollisena järjestelmänä happamuus, emäksisyys ja pH-asteikko suolat tavallisimmat hapot ja emäkset teollisuuden käytössä ja tuotteina aineen palamistuotteiden vaikutus ympäristössä; muodostuminen, vaikutukset ja hoitotoimenpiteet hapettuminen ja pelkistyminen, korroosio tuotteiden elinkaari, tuoteselosteet hiili elollisen luonnon perusalkuaineena hiilen kiertokulku, yhteys kasvihuoneilmiöön fotosynteesin merkitys energiaa sitovana reaktiona fossiiliset aineet, polttoaineet, teollisuuden raaka-aineet ja tuotteet orgaanisten yhdisteiden luokitus ja tunnistaminen orgaanisen yhdisteen hapettumisreaktioita ja niiden tuotteita (alkoholit, karboksyylihapot) hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet, merkitys ravintoaineena ja teollisina tuotteina pesuaineet, kosmeettiset aineet ja tekstiilit puunjalostusteollisuus ja paperituotteet hapot, emäkset ja suolat alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia, luokittelua sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi, sovellukset, korroosiolta suojautuminen orgaanisten aineiden ominaisuuksia orgaanisten aineiden paloherkkyys tavaraselosteet teknokemian tuotteissa Esim. Vaasan alueen energiatuottotavat Aihekokonaisuudet kemiassa Ihmisenä kasvaminen Opitaan tuntemaan kemiallisia aineita ja ymmärtämään niiden vaikutusta ihmiseen ja ympäristöön. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään, että kemian kieli on kansainvälistä. Viestintä ja mediataito Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa kemiaan liittyvää informaatiota. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Korostetaan kemiaan liittyvien taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen kasvamisessa. 78 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan ottamaan huomioon kemian keskeinen merkitys kemikaalien, jätteiden ja elinympäristön käsittelyssä korostaen kestävää kehitystä. Turvallisuus ja liikenne Opitaan turvallisia työtapoja ja kodin kemikaalien turvallista käyttöä sekä ennakoimaan vaaratilanteita. Ihminen ja teknologia Pyritään luomaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä. 8.8. Terveystieto KESKEISET TAVOITTEET Vaasan perusopetuksen tuntijaon mukaan terveystiedon oppitunnit järjestetään vuosiluokilla 7 - 8. Muilta osin terveystiedon opetus integroidaan muihin oppiaineisiin. TAVOITTEET 1. Oppilas oppii ennakoimaan, ehkäisemään ja analysoimaan uhka-, vaara- ja hätätilanteita ja toimimaan niissä oikein, sekä ymmärtämään sääntöjen merkityksen. SISÄLLÖT JA SUOSITUKSET 7.lk Vaasan turvallisuustyössä ”Väkivallan seuraukset” – opetuspaketin tukimateriaalinvihkon pohjalta opetetaan laillisuuskasvatusta, oikein-väärin -käsitettä ja väkivallan sekä vahingontekojen seuraamuksia Oman kodin riskikartoituksen ja turvallisuussuunnitelman tekeminen, liikenneturvallisuus, hätäensiapu ja hälytyksen tekeminen (ks. TTK- ja KK- kansiot) Mahdollinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa (esim. Klaara) 8.lk päihteet liikenteessä, liikenneturvallisuus maalla ja merellä. yhteistyö mm .pelastusviranomaisten kanssa (esim .No hätäkilpailu, 11.2. -teemapäivä), merivartioston kanssa (pelastuspäivä) mopoilu, veneily, jääliikenne, -liikunta-, palo- ja paleltumavammat toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa, pään vammat, myrkytykset, sähkötapaturmat, hypotermia 2. Oppilas ymmärtää ja tunnistaa ihmisessä tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia sekä ihmisten erilaisuutta. 7.lk lapsuus, lapsen kasvu ja kehitys, nuoruus, murrosikä, itsetunto itsensä, kodin ja muiden arvostaminen, vuorovaikutus-taidot, seksuaalisuuden kehittyminen, hygienia, vastuunkanto, ristiriita- ja erotilanteet ja niistä selviytyminen 8.lk liikunnan vaikutus ihmisen lihaksiston, luuston ja hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan seurustelu, arvot ja normit, seksuaalitermit, ehkäisy seksuaaliterveys, perheen perustaminen, seksuaalisuus, sukupuolitaudit ja abortti. 79 3. Oppilas ymmärtää ympäristön, median ja elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja päihteiden merkityksen terveydelle, sekä pyrkii toimimaan terveytensä edistämiseksi. 4. Oppilas tietää perusteet tavallisimmista sairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja itsehoidosta 7.lk päihteet ja Vaasan kaupungin yhteiset linjat ja NET – materiaali. liikunnan, levon ja päihteiden vaikutus kasvuun, univelan haitat ja kotiintuloajat ravitsemussuositukset, omat ruokailutottumukset terveet elämäntavat, liikunta elämäntavaksi, harrastustoiminta 8.lk osteoporoosi, lihastasapaino ja ryhti, syömishäiriöt, ravintoaineet ja ruoka-allergiat fyysisen toimintakyvyn kehittäminen, terveysliikunta, työterveys terveyspalvelut, tuki- ja turvaverkostot, eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminta median vaikutus elämäntapoihin, tiedonhankintamenetelmiä 7.lk niska- ja selkävaivat, väsymys, masentuneisuus vatsakivut ja päänsärky ja niiden itsehoito 8.lk. allergiat ja astma, epilepsia, diabetes, lihavuus, yleisimpiä tukija liikuntaelinsairauksia, mielenterveys, puutostaudit, tartuntataudit, yleisimpien kansantautien nimeäminen ja perusteet TIEDOKSI: Valtakunnallisen terveystiedon opetussuunnitelman toteutuminen on Vaasassa vaikeaa, koska täällä ei noudateta valtakunnallisten suositusten mukaista tuntijakoa (1vvh seitsemännellä, 1vvh kahdeksannella ja 1vvh yhdeksännellä luokalla.). Em. valtakunnallinen tuntijakosuunnitelma tarkoittaa sitä, että terveystietoa tulisi opettaa koko peruskoulun ajan, myös siis yhdeksännellä luokalla. Tämä takaisi sen, että terveystiedon sisällöt tulisivat opetetuksi nuorelle hänen oikeassa kehitysvaiheessaan. Koulukohtainen Terveystieto opetetaan kielikylpyoppilaille ruotsiksi. Aihekokonaisuudet terveystiedossa Ihmisenä kasvaminen Terveystiedossa keskeisenä teemana on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tarkastelu. Kasvun ja kehityksen sisällöt liittyvät tähän kokonaisuuteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Terveystiedossa opitaan ihmisten välisen kanssakäymisen taitoja ja pohditaan ihmisten erilaisuutta sekä korostetaan suvaitsevaisuutta. Viestintä ja mediataito Monipuolisissa opetusmenetelmissä hyödynnetään eri viestintälähteiden tarjoamaa ajanmukaisinta tietoa. 80 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveystiedossa pohditaan mikä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö. Opintojen tavoitteena on löytää kestävän kehityksen sekä terveellisen j Turvallisuus ja liikenne Oppitunneilla opiskelija harjoittelee turvallisuustaitoja: esim. liikennekäyttäytyminen ja vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen. Terveystieto opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. 8.9. Uskonto EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7-9 Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön Raamatun ja kirkon vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin Vanha ja Uusi testamentti Jeesuksen opetukset Idän ja lännen kirkot: ortodoksit, katoliset ja protestanttiset kirkkokunnat Suomen kirkkohistorian pääpiirteet Luterilaisen seurakunnan toimintamuodot (nuorisotyö, rippikoulu, jumalanpalvelukset, toimitukset) Suomessa toimivat kristilliset kirkot ja yhteisöt Arvot, normit, valinnat Kysymykset hyvästä elämästä Oppilas kehittyy eettisessä arviointikyvyssään suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuuden ymmärtämisessä Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 81 tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. 7. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä sekä uskonnon ja maailmankatsomuksen merkitystä elämässä tuntee suurten uskontojen pääpiirteet tietää Vanhan testamentin merkityksen juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille kehittyy suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuuden ymmärtämisessä Sisällöt uskonto ilmiönä suuret maailmanuskonnot 8. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas tuntee kirkon syntyhistorian ja jakautumisen eri kirkkokuntiin tuntee luterilaisen uskonkäsityksen ja kirkon vaikutuksia suomalaiseen kulttuuriin Sisällöt kirkon synty ja jakautuminen idän ja lännen kirkot: ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä protestanttiset kirkkokunnat Suomen kirkkohistoria ja luterilaisen kirkon toimintamuodot Suomessa toimivia kristillisiä kirkkoja ja muita yhteisöjä 9. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee Raamatun vaikutuksia kulttuuriin kehittyy eettisessä arviointikyvyssään, taidossa pohtia, esittää ja perustella näkemyksiään Sisällöt Vanha ja Uusi testamentti, Raamatun synty ja sisältö Raamatun vaikutus kulttuuriin Jeesuksen opetukset kristilliset pääopit ja kristillisen etiikan perusteet Oppisisältöjen opettaminen voidaan tarpeen mukaan vaihtaa vuosiluokalta toiselle, sillä ne eivät edellytä etenemistä jossain tietyssä järjestyksessä. Niitä voidaan myös sovittaa 6. vuosiluokan sisältöihin. 82 Aihekokonaisuudet evankelisluterilaisessa uskonnossa Ihmisenä kasvaminen Tulevat esille yleisesti toisen vakaumuksen kunnioittamisena sekä ihmisen ainutkertaisuutena ja toisten huomioonottamisena, kun käsitellään luomiskertomusta, käskyjä, Jeesuksen opetuksia ja pääsiäisen tapahtumien merkitystä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tulevat esille, kun tutustutaan toisaalta kristillispohjaiseen länsimaiseen maailmankuvaan kristillisen opin, yleisen ja Suomen kirkkohistorian kautta (Pohjanmaan herätysliikkeet) ja toisaalta itämaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin maailmanuskontojen kautta, käyttäen sidosryhminä esim. kaupungin ja evankelisluterilaisen seurakunnan maahanmuuttajatyön ja lähetystyön asiantuntemusta sekä muita vaasalaisia kristillisiä seurakuntia. Viestintä ja mediataito Tulevat esille tiedonvälityksen etiikkana, kristillisen kuvaperinteen yhteydessä sekä etsittäessä tietoa yksilöllisiin ja ryhmätöihin, tutustuttaessa eri kulttuureihin ja keskusteltaessa eri näkemyksistä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tulevat esille tutustuttaessa evankelisluterilaisen kirkon organisaatioon, seurakuntalaisen oikeuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä seurakunnan sidosryhmänä eri ikäryhmille tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin, esim. nuoriso- ja vapaaehtoistoiminnan piirissä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tulevat esille luomiskertomuksen, 10 käskyn ja Jeesuksen opetuksen yhteydessä; rakennettu ympäristö myös eri kirkkorakennustyylien ja vieraiden uskontojen yhteydessä. Turvallisuus ja liikenne Tulevat esille10 käskyn ja Jeesuksen opetusten kautta mm. perhe-elämän etiikan yhteydessä. Ihminen ja teknologia Tulevat esille lähinnä eettisen arvopohjan ja arvioinnin yhteydessä. 83 ORTODOKSINEN USKONTO Vaasassa eri yläkoulujen oppilaat opiskelevat ortodoksista uskontoa yhdessä ryhmässä. Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 8.10 Elämänkatsomustieto KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7-9 Mitä persoonallisesti tyydyttävä elämä edellyttää ihmiseltä? Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä. Pyrkimyksenä on maailmankuvan ja katsomuksen merkityksen ymmärtäminen omassa elämässä. Persoonallisesti hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä arvovalinnat ja nuoren moraalinen kasvu oma elämänkatsomus Mitä arvoja noudatan omassa elämässäni? Mikä on vapauden ja vastuun merkitys omassa elämässäni? Miten kulttuuri elää minussa ja minä kulttuurissa? Kuka minä olen? Miten minusta on tullut sellainen kuin olen? Kuinka moraali kehittyy? Millaisia käsityksiä on olemassa moraalista ja hyvästä elämästä? Millainen minä haluaisin olla? Mitä yhteisöllisesti tyydyttävä elämä edellyttää ihmiseltä? Oppilas soveltaa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja ihmisarvon perusperiaatteita erilaisiin tilanteisiin ja hallitsee kriittisyyteen tarvittavien mediataitoja. Yhteisöllisesti kunnioittava elämäntapa kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta ihmis- ja kansalaisoikeudet kulttuuritietämyksen syventäminen ja katsomusten maailma uskonto ja uskonnottomuus nyky-yhteiskunnan ongelmat yksilön eettinen näkökulma suhteessa yhteisöön tieteellinen ajattelu mediakriittisyys Kuinka voimme edistää muiden hyvää elämää? Mitä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo merkitsevät ihmisen elämässä? Mitä on vapaus? Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia meillä on kansalaisina? Miten harjoitamme demokratiaa? Millainen on vähemmistöjen asema Suomessa? Millaisia eettisiä haasteita monikulttuurinen yhteiskunta asettaa? Miten suvaitsevaisuus näkyy eettisenä ihanteena ja käytännön toiminnassamme? Millainen on hyvä yhteiskunta? Mitä on yhteiskuntakäsityksemme taustalla? Mitä elämää kunnioittava elämäntapa edellyttää ihmiseltä? Oppilas tiedostaa luonnon ja erilaisten elämänmuotojen kunnioittamisen perusteet, elämänmuotojen suojelemisen mahdollisuudet ja ymmärtää ihmisoikeusetiikan perusteita Elämää kunnioittava elämäntapa ihmisoikeusetiikka ympäristöetiikka luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus ja siihen vaikuttaminen Mikä on eläinten asema ja oikeudet ihmisten yhteiskunnassa? Mitä ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa? 84 Koulukohtainen Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii myötäelämiseen ja pohtii ihmisyyttä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu historiallisesti merkittäviin elämänkatsomusten ja uskontojen opetuksiin ja oppii arvostamaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjämme. Oppilas oppii tunnistamaan ja ymmärtämään eri uskontojen ja uskonnottomuuden vaikutuksia kulttuureissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii vastuullisuutta ihmisen ja luonnon suhteessa. Ihminen ja teknologia Oppilas pohtii teknologiaan liittyviä eettisiä, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä. 8.11. Historia KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7 Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Suomen sota – Venäjään liittäminen, autonomia väestöryhmät Kansallinen herääminen museokäynnit muistomerkit Teollinen vallankumous Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset Suomen teollistuminen Vierailijat Siirtolaisuus Imperialismi Yhdysvaltojen synty ja 1800-luku Murrosten aika Suomessa 85 Ensimmäinen maailmansota 8 Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Maailmansotien välinen aika Toisen maailmansodan aika Sodan jälkeinen Suomi Museokäynnit Muistomerkit Kylmä sota Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset Kolmas maailma Teemat (koulu valitsee vähintään yhden viidestä vaihtoehdoista) Kohti nykypäivää vierailijat a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen Koulu valitsee näistä yhden ja kirjaa sen tavoitteet ja sisällöt omaan opetussuunnitelmaansa Koulukohtainen Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. –luokilla aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm. lehtitöitä uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja haastatteluja. Teeman sisällöt: 7. lk - Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan - pienten kansojen kapinointi herää - liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (1830-1840luvulla) - teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna integraatiolle - voimakas Saksa syntyy v. 1871 - liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18 8. lk Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä sota kahden Saksan synty liennytys Neuvostoliiton hajoaminen Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin 86 Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. –luokilla aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm. lehtitöitä uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja haastatteluja. Teeman sisällöt: 7. lk - Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan - pienten kansojen kapinointi herää - liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (1830-1840luvulla) - teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna integraatiolle - voimakas Saksa syntyy v. 1871 - liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18 8. lk Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä sota kahden Saksan synty liennytys Neuvostoliiton hajoaminen Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin Aihekokonaisuudet historiassa Ihmisenä kasvaminen Historian aihekokonaisuuksissa – maailmanpolitiikasta pienen ihmisen arkipäiväänoppilas saa rakennusaineksia omaan kasvuunsa ja toisten ihmisten ainutkertaisuuden hyväksymiseen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Historian aihekokonaisuuksissa – kansallisesta heräämisestä maailman kansainvälistymiseen – oppilas ymmärtää vaasalaisena, pohjalaisena ja suomalaisena monikulttuurisuuden. Viestintä ja mediataito Historian aihekokonaisuuksissa – menneisyydestä nykyisyyteen – oppilas osaa käyttää eri lähteistä saamaansa tietoa kriittisesti. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Historian aihekokonaisuuksissa – sortovuosien kamppailusta nykyiseen länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan – oppilas oppii arvostamaan sukupolvien ponnisteluja suomalaisuuden hyväksi. 87 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Historian aihekokonaisuuksissa – teollisesta vallankumouksesta ympäristönsuojeluun – oppilas oppii ymmärtämään omien toimiensa merkityksen vastuullisena ihmisenä. Ihminen ja teknologia Historian aihekokonaisuuksissa – Kehruu-Jennystä tietoyhteiskuntaan – oppilaille luodaan pohja ymmärtää teknologista kehitystä. 8.12 Yhteiskuntaoppi KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Yhteiskuntaoppia opiskellessaan oppilas oppii tuntemaan myös oman kotiseutunsa erityispiirteet, vaikuttamismahdollisuudet ja palvelutarjonnan. vuosiluokka 9 SISÄLTÖ paikalliset painotukset / valinnat Yksilö yhteiskunnan jäsenenä SUOSITUKSET opintokäyntikohteiksi ja yhteistyökumppanit YKansalaisinfo Vaasan valtuusto Tiedotusvälineet Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansantalous Kuluttajaneuvoja Vaasalaiset yritykset Kansalaisen turvallisuus Poliisilaitos ja oikeuslaitos Vierailijat Koulukohtainen Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopissa Ihmisenä kasvaminen Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – lapsuuden kodista aikuisuuden kynnykselle – oppilas saa tietoa oman elämän hallintaan ja suunnitteluun. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – vaasalaisesta kodista Euroopan unionin ja maailmankansalaiseksi – oppilas kasvaa vastuuseen omasta elämästään ja ympäristöstään sekä hyväksyymonikulttuurisuuden. Viestintä ja mediataito Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – omista 88 tietolähteistä maailmanlaajuiseen tietotulvaan – oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – yksilön hyvinvoinnista yhteisen hyvän jakamiseen – oppilas ymmärtää osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – kestävän kehityksen paikallistason ohjelmasta maailmanlaajuiseen ympäristönsuojeluun – oppilas oppii rakentamaan kaikkien yhteistä tulevaisuutta omilla ratkaisuillaan. Ihminen ja teknologia Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – alkutuotannosta teknologiseen yhteiskuntaan – oppilas oppii ymmärtämään ja arvioimaan 8.13 Musiikki KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7 Eväät aktiiviseen ja oma-aloitteiseen musiikin harrastamiseen, ”osallistuva kansalaisuus”: Vaasan ominaispiirteet: Kerrataan ja syvennetään musisointitaitoja Jatketaan suomalaisen kansanmusiikin käsittelyä Syventäviä tietoja länsimaisesta taidemusiikista Syventäviä tietoja orkesterisoittimista ja orkestereista Instrumentteja: kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet mahdollisuuksien mukaan Tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin maailmassa Musiikkiteknologian alkeita Vierailuja, tutustumiskäyntejä ja tietoiskuja tunneilla kaikilla luokkaasteilla mahdollisuuksien mukaan: Esimerkiksi Vaasan kaupunginorkesteri, Pohjanmaan sotilassoittokunta, Kuula-opisto, työväenopisto sekä muut soitonopetusta tarjoavat tahot, konsertit, Vaasassa toimivat kuorot ja yhtyeet, teatterimusiikki (esim. Vaasan kaupunginteatteri, Wasa Teater, Ylioppilasteatteri Ramppi) Vaasassa ja sen ympäristössä järjestettävät musiikkitapahtumat: esimerkiksi Vaasan kuorofestivaalit, Jorma Panulan kapellimestarikurssi, Korsholman musiikkijuhlat, Taiteiden yö. Musiikkiluokkatoiminta Onkilahden (3-6lk) ja Vöyrinkaupungin (7-9) kouluissa Koulukohtainen Tavoitteet: 89 Opetuksessa on keskeistä musiikillisen ajattelukyvyn kehittäminen ja itse tekemisen, musiikin keinoin tapahtuva luova ilmaisu. Musiikinopetuksessa pyritään herättämään ja kasvattamaan kiinnostusta musiikkiin toiminnallisen musisoinnin kautta. Tavoitteena on myös ohjata oppilaat aktiiviseen musiikin harrastamiseen. Sisältö: 7. luokka * Äänenkäyttö: Ihmisääni, hengitys, äänialat, terve laulutapa sekä oman äänen arvostaminen. * Kuulonhuolto: Melun ja sen aiheuttamien kuulohaittojen tunteminen ja tiedostaminen ja niiltä suojautuminen. * Bändisoittimet: ( kitara, basso, rummut, lyömäsoittimet, kosketinsoittimet ) soiton alkeet. * Musiikin teoriaa musisoinnin yhteydessä. * Juhlalaulut; käydään läpi lukuvuoden ajankohtaan sopivaa musiikkia ja lauluja. * Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet * Oman paikkakunnan musiikkielämä. * Kuuntelutehtävät käsiteltävän aiheen mukaan. * Klassisen ja kevyen musiikin historiaa. * Suomalaista ja eri kansojen musiikkia. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. Musiikki opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Aihekokonaisuudet musiikissa Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa oppilaan persoonallisuutta ja yhteisvastuullisuutta. Musiikin merkitys fyysisen ja psyykkisen kasvun vahvistajana. Kulttuurin-identiteetti ja kansainvälisyys Tutustutaan musiikin kulttuuriperintöön ja muihin musiikkikulttuureihin Ymmärretään musiikin kansainvälisyys. Musiikki on kansainvälinen kieli Osallistuva kansalaisuus Tutustutaan musiikkiin ammattina. yhteiskunnassa. Nähdään, kuinka musiikki toimii vaikuttajana Viestintä ja mediataito Kiinnitetään huomio mediakriittisyyteen musiikkitarjonnassa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään musiikkiin liittyviä terveysriskejä, melua ja kuulonhuoltoa. suhtautumista tekijänoikeuksiin ja kopiointiin musiikissa. Ihminen ja teknologia 90 Pohditaan Oppilas oppii musiikkiteknologiaa ja äänentoistoa. Turvallisuus ja liikenne Otetaan huomioon musiikkilaitteiden käytön sähköturvallisuus. 8.14 Kuvataide KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Luokat 5–7 ● akvarellitekniikka, guassitekniikka ● tekstuuri ja struktuuri, muovailua ● taidekuvan rakenne ja tulkinta, Suomen taiteen kultakausi ● historiallisia asuinympäristöjä, esim. Vanhan Vaasan rauniot, esine- ja rakennusperinne ● muuttuvan ympäristön havainnointia ja arviointia ● elokuvan lajeja, videokuvausta, editointia ● värikontrastit ja harmoniat, värien symboliikka ● tietokonegrafiikka, kuvankäsittelyohjelmat ● grafiikan painomenetelmiä, taidegrafiikan merkintöjä ● maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita ● Vaasan julkiset rakennukset ● kuultomaalaus, sekatekniikat ● väri, tila ja perspektiivi ● savityöt ja keraaminen poltto ● Suomen taiteen tyylisuuntia ja käsitteistöä ● ympäristöestetiikka ja ekologisuus ● graffiti on ympäristörikos ● graafinen suunnittelu, mainokset ● viihtyisä koulu ja koti Koulukohtainen Kuvataide opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Aihekokonaisuudet kuvataiteessa 91 Ihmisenä kasvaminen Keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä toimimisen kyvyn kehittäminen lisää myös kykyä ilmaista itseään kuvien avulla. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuva on yhteinen kieli suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteiden tuotteisiin sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittämiseen. Viestintä ja mediataito Väri ja muoto signaalimerkityksenä on tietoista havainnoimista: mm. merkittävien rakenne, väri-, valo- ja muoto-ominaisuuksien havaitsemista. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Herätetään oppilaiden kiinnostus taiteisiin ja taiteen tekemiseen, koska kuva tekee asioita näkyväksi Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastakohtaparien tarkastelussa on keskeistä mielikuvien ja havaintojen saattaminen kuvalliseen muotoon. Ihminen ja teknologia ”Tietotekniikka on uusi kynä.” Oppilailla on perusvalmiudet kuvallisen kielen vastaanottamiseen, tulkintaan ja arviointiin sekä itsensä ilmaisemiseen kuvallisesti erilaisia kaksi- ja kolmiulotteisia tekniikkoja käyttäen. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. 8.15 Käsityö Tekstiilityö KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 7.luokka itsenäinen tiedonhankinta eri tekniikoiden syventämistä vaatteen valmistusprosessi lähialueen perinnekäsitöitä tekokuidut tekstiilituotteen elinkaari ja kestävän kehityksen periaatteita 92 näyttelyihin tutustuminen tietotekniikan hyödyntäminen käsitöissä Suunnittelu erilaisiin suunnittelutekniikkoihin tutustuminen tuotteen viesti Itsearviointi harjaantuminen arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja työn tulosta suullisesti ja kirjallisesti prosessin raportointi Tekninen työ Koulukohtainen Teknisen työn työskentelyprosessin sisällöt 7. luokalla Tekninen piirtäminen Raportointi tutustutaan projektioihin, mittakaavaan, viivatyyppeihin, aksonometriaan ja CAD-sovelluksiin laaditaan kirjallinen raportointi ja arviointi tuotteen valmistusprosessista opetellaan kuvien ja piirrosten liittämistä osaksi dokumenttia Materiaaliteknologia Työmenetelmät opitaan käytettyihin materiaaleihin liittyvät turvallisuusohjeet (liuottimet, kemikaalit jne.) hyödynnetään eri materiaalien ominaisuuksia tutustutaan eri materiaalien työmenetelmiin asettamiin vaatimuksiin tutustutaan materiaalien ominaisuuksien muuttamiseen esim. lämpökäsittelyt opitaan työpistekohtaiset työturvallisuusohjeet syvennetään mitoituksiin liittyviä tietoja ja taitoja opitaan erilaisia liitosmenetelmiä esim. liimaus, pehmyt- ja kovajuotto, hitsaus opitaan lastuavan työstön periaatteita esim. koneellinen työstö, käsityökoneet, kierteytys opitaan erilaisia muotoamismenetelmiä esim. taivuttaminen, taonta, lämpömuovaaminen, tyhjömuovaaminen tutustutaan erilaisiin pintakäsittelyihin esim. hiekkapuhallus, maalaus, vahaus ja lakkaus 93 Sähkötekniikka, elektroniikka ja automaatio opitaan suureet; virta, jännite, teho ja resistanssi (esim. rakennetaan elektroninen laite) tutustutaan sähköturvallisuuteen ja kodin sähkökytkentöihin tutustutaan automaatioon ja säätöteknologiaan (esim. rakennussarjat, cnc) Koulukohtainen Käsityö opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. Aihekokonaisuudet käsityössä Ihmisenä kasvaminen Käytännön työssä suunnitelmasta toteutukseen harjoitellaan pitkäjänteisyyttä, yhteistyökykyä ja toisen huomioon ottamista. Oppilas kehittyy motorisesti ja fyysisesti työskentelyn aikana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Käsityöaineisiin kuuluvat esinekulttuuri ja käsityöperinne. Viestintä ja mediataito Työn suunnitteluvaiheessa ja työn dokumentoinnissa harjoitellaan tiedonhankintaa ja viestintätaitoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Käsityöopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys, joka toteutuu oman työn eli tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. Harjoitellaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus sekä työn tekeminen pitkäjänteisesti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin. Opetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsityöaineissa käsitellään erilaisten materiaalien kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Materiaalien valinnassa otetaan huomioon ympäristötekijät ja materiaalien säästäväinen käyttö. Ihminen ja teknologia Opetellaan työvälineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja käyttöä. 94 Turvallisuus ja liikenne Opetellaan turvallisuutta työtilassa: mm. oikeaoppiset työtavat sekä työvälineiden ja laitteiden turvallinen käyttö. 8.16 Liikunta KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Perusvoimistelu Välinevoimistelu Telinevoimistelu Kuntovoimistelu 7. – 9. luokat Luova liikunta Tanssi Kuntovoimistelun eri harjoitusmuotoja Lihashuoltoa Toimintakykyisyystestit Telinevoimisteluliikkeiden yhdistäminen liikesarjoiksi ja esityksiksi Palloilu 7. – 9. luokat 7. – 9. luokat Perusliikunta Yleisurheilu Sisä- ja ulkopelit viitepeleineen Mailapelit Suunnistus Retkeily Kartanluku ja kompassin käyttö Maastosuunnistus Retkeily ja luonnonsuojelu Hiihto Hiihdon perustekniikat Matkahiihto kuntoilumuotona Laskettelu mahdollisuuksien Uinti 95 Yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot Toimintakykyisyystesti (kestävyys) Luistelu 7. – 9. luokat Seuratansseja Nykytansseja Tanssin eri lajeja Esittävä tanssi, omat sarjat Perusluistelutaitojen edelleen kehittäminen Taitoluistelua, sekä esittävää luistelua Erilaiset jääpelit, muodostelmaluistelu ja luisteluesitykset Uinnin perustekniikat ja matkauinti uimahypyt hengenpelastus Uudet lajit Mahdollisuuksien mukaan uusiin lajeihin tutustumista mukaan Koulukohtainen Aihekokonaisuudet liikunnassa Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa toimitaan Fair play – ajatusta/ toimintamallia noudattaen. Liikuntatunneilla oppilaiden on tärkeää huomioida toiset, noudattaa sääntöjä, pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön ja hyväksyä erilaiset liikkujat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Liikuntatunneilla tutustutaan kulttuuriperintöön harjoittamalla eri vuosiluokilla perinneleikkejä ja tanssin monimuotoisuutta, tärkeänä toiminnassa ovat hyvät tavat. Viestintä ja mediataito Kaikessa liikunnassa painotetaan reilun ja kannustavan ilmapiirin luomista. Tanssi- ja ilmaisuliikunnan eri opetusmuodoissa korostetaan esittävää liikuntaa ja visuaalisuutta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Koululiikunnassa on mahdollisuus hyödyntää Vaasan liikuntapalveluita ja oppilas voi tutustua uusiin liikuntalajeihin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä tulee oppitunneilla konkreettisesti esille suunnistuksen, retkeilyn ja leirikoulutoiminnan yhteydessä. Oppilas oppii ymmärtämään liikunnan ja terveyden väliset yhteydet. Turvallisuus ja liikenne Liikuntatunneille ja –tunneilta siirryttäessä opitaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä ja maastossa. Ihminen ja teknologia Käytetään mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa toimintakykyisyystestien yhteydessä. Lisäksi liikunnassa pyritään hyödyntämään uusimpia teknologian tuomia apuvälineitä. Liikunta opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. 96 8.17 Kotitalous KESKEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Kotitalousopetus perustuu käytännön työskentelyyn. ARJEN HALLINTA 7. lk. RAVITSEMUS JA RUOKAKULTTUURI KULUTTAJATIETO ruoanvalmistuksen ja leivonnan perusmenetelmiä ravinnon merkitys terveydelle ruoan laatu ja turvallisuus ateriasuunnittelu erilaisia ruokailutilanteita kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet taloudellisuus ja harkittu kuluttaminen kulutuksen ympäristövaikutuksia KOTI JA YMPÄRISTÖ tekstiilien hoito kodin siivous ja keittiön kunnossapito kodinkoneiden käyttö jätelajittelu VASTUULLISUUS PERHE JA YHDESSÄ ELÄMISEN TAIDOT toisen huomioon ottaminen ryhmän jäsenenä toimiminen ja tasa-arvo yhteistyötaito kodin juhlia hyviä tapoja KÄYTÄNNÖN TOIMINTATAIDOT suunnitelmallisuus omatoiminen työskentely vastuullisuus työn tekemisestä loppuun asti luotettavuus työntekijänä työskentelyn siisteys työskentelyn joustavuus työturvallisuuden huomioon ottaminen TIEDONHANKINTAJA KÄSITTELYTAIDOT itsenäinen tiedonhankinta tiedon soveltaminen käytäntöön tiedon luotettavuuden arviointi Koulukohtainen Aihekokonaisuudet kotitaloudessa Ihmisenä kasvaminen Kotitalousopetuksessa on keskeistä yksilön omien lähtökohtien huomioonottaminen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Opetus nojautuu käytännön toimintaan, jossa 97 oppilaiden omaehtoisella ja itsenäisellä tekemisellä on keskeinen merkitys. Tasa-arvo, yhteisöllisyys ja vastuullisuus korostuvat opetuksessa. Työtä tehdään paljon ryhmätyönä, jolloin yhteisvastuullisuus, kyky tehdä yhteistyötä, sosiaalinen kanssakäyminen, muiden huomioon ottaminen ja hyvät tavat ovat tärkeitä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Monet kotitalousopetuksen asiat on helppo kytkeä oppilaiden kulttuuritaustaan. Kotitalousopetuksessa käsitellään suomalaiskotien arkikulttuuria ja kotien juhlaperinnettä. Tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Opetus tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia tutustua eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden arkeen. Viestintä ja mediataito Jokapäiväisten tuotteiden markkinoinnin ja mainonnan seuraaminen ja arviointi harjaannuttavat median käyttötaitoja. Eri tiedotusvälineiden antamaa tietoa voidaan käyttää monin tavoin hyväksi kotitalousopetuksessa. Kotitalousopetuksessa voidaan harjoitella tiedon hakemista kodin tarpeisiin mm. internetistä sekä arvioida tiedon luotettavuutta. Toisen kuuntelu ja itsensä ilmaiseminen ovat oleellinen osa oppimistapahtumaa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kotitalouden toimitaan vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri tahojen ja elinkeinoelämän kanssa. Kuluttajakasvatuksessa tarkastellaan oman rahatalouden suunnittelua, tuotteiden ja palveluiden hankintaa sekä kuluttajan vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kotitalousopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys. Tämä tarkoittaa omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus, urakkaluonteisuus, työn tekeminen nopeasti, tehokkaasti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin. Kotitalousopetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kotitalousopetuksessa käsitellään ympäristöasioita kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi tuotteiden valinnassa, energiataloudellisuudessa ja jätteiden lajittelussa harjoitellaan kestävän kehityksen periaatteita. Turvallisuus ja liikenne Kotitalouden erityisalue on kodin turvallisuus. Työvälineiden ja kodinkoneiden turvallinen käyttö on tärkeää. Kodin tapaturmien ja vaaratilanteiden välttäminen kuuluu osana opetukseen. Myös ruoan turvallisuus- ja terveysriskejä käsitellään. Ihminen ja teknologia Kotitaloudessa opitaan hyödyntämään työtä helpottavaa teknologiaa. Kotitalous opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. 98 Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärä on 13 tuntia. Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman valinnaisainetarjottimessa. Kielikylpyoppilaiden valinnaistarjotin löytyy myös Merenkurkun koulun lukuvuosisuunnitelmasta. 8.20 Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntatoiminta on keskeinen osa koulun demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Oppilaskunnat ovat kiinteä osa koulun toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös koulupäivän aikana. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteet: oppilaiden osallisuuden lisääminen itsenäistymisen tukeminen itseluottamuksen vahvistaminen neuvottelu- ja yhteistyötaiojen harjaannuttaminen omatoimisuuden herättäminen oppilaan vaikutusmahdollisuuksien edistäminen yhteisöllisen koulukulttuurin luominen aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen Oppilaskunta Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Se kehittää oppilaiden kykyä ja taitoja toimia omien ryhmien edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidossa. 99 Oppilaskunnat ovat kiinteä osa koulun sitä toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös koulupäivän aikana. Oppilaskunta on oppilaiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulunasioihin. Oppilaskuntaa johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus, joka on valittu edustamaan ja toteuttamaan oppilaskunnan toiveita. Oppilaskunnan hallitus on päävastuussa oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä ja oppilaiden etujen ajamisessa sekä oppilaskunnan mielipiteen julkituomisessa tarpeellisissa kysymyksissä. Oppilaskunnan hallituksessa on edustus jokaiselta luokalta. Kukin luokka valitsee keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta. He sopivat keskenään kumpi osallistuu oppilaskunnan hallituksen kokouksiin. Toisen ollessa estynyt tulee varajäsen mukaan. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Luottamusoppilaan valinta suoritetaan syyslukukauden alussa oppilaiden tutustuttua uuteen kouluun ja toisiinsa. Oppilaskunnan hallitus asettaa toiminnalleen koulukohtaiset tavoitteet ja tekee niiden pohjalta toimintasuunnitelman. Suunitelman pohjalta oppilaskunnan hallitus ja varajäsenet jaetaan työryhmiin, jotka toteuttavat toimintasuunnitelmaa. 100 9. OPPILAAN ARVIOINTI 9. 1. Arviointi opintojen aikana Oppilaan arvioinnin tehtävä ja yleiset periaatteet Oppilasarvioinnin on oltava ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehittää itsearvioinnin edellytyksiä. Oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä on arvioitava monipuolisesti. Arvioinnissa noudatetaan perusopetuslakia ja – asetusta. (PL 22 §) (PA 10 §, 11 §, 12 §, 13 §, 14 §, 16 §, 19 §, 23 §) Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, kun vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden opinnot on suoritettu hyväksytysti. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle vaikka osa suorituksista olisi hylätty, mutta oppilaan arvioidaan selviytyvän seuraavan luokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli hänellä on yhdessä tai useammassa aineessa hylätty suoritus ja oppilas ei erillisessä kokeessa osoita saavuttaneensa hyväksyttyjä tietoja ja taitoja. Oppilas voidaan jättää luokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia. Asiasta tulee tiedottaa ja kuulla oppilaan huoltajaa ennen vuosiluokalle jättämistä. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. (PL 16 §, 18 §, 22 §) (PA 11 §, 13 §, 16 §) Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Perusopetusasetuksen 11 § 3 momentin mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan, ns. vuosiluokkiin sitomattomasti. Tällaisen menettelyn edellytyksenä on, että siitä on päätetty koulun opetussuunnitelmassa. Tällöin oppiaineiden oppimääristä täytyy muodostaa opetussuunnitelmaan opintokokonaisuuksia muulla perusteella kuin vuosiluokittain. Kullekin kokonaisuudella määritellään opetuksen tavoitteet ja opintokokonaisuuden sisältämän opetuksen tuntimäärä. Arviointiperusteet ovat perusopetusasetuksen 11 §:n mukaiset. Jos vuosiluokkiin sitomaton järjestely koskee yksittäistä oppilasta, oppilaalle tehdään hallintopäätös. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, jossa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, voidaan tarvittavat asiat kuvata hänelle laaditussa HOJKSissa. Yksittäinen oppilas voi Merenkurkun koulussa rehtorin hallintopäätöksellä edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan hänelle laaditun oman oppimissuunnitelman mukaan. Oppiaineiden arvioiminen Kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä ympäristö- ja luonnontieto –aineryhmää lukuun ottamatta. Vuosiluokilla 1 - 4 ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Vuosiluokilla 56 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. 101 Vuosiluokilla 7 - 9 biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto arvioidaan jokainen erikseen. Oman uskonnon opetuksesta merkitään arvio todistukseen vain, mikäli opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. (PA 11 §) (koulukohtainen/ väliarvioinnit ja valinnaisaineet). Mikäli oppiaineen opetus päättyy ennen perusopetuksen päättöarviointia, viimeinen arvosana jää voimaan (7. luokalla: kotitalous, musiikki, käsityö ja kuvataide ja 8. luokalla historia ja terveystieto). Oppilaan hyvän osaamisen kuvaukset oppiaineittain on kirjattu perusopetuksen valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kunkin oppiaineen kohdalle. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Oppilaan osaaminen on välttävää (5), mikäli hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää tasoa. Oppilaan osaaminen on epävarmaa, hän toimii epävarmasti oppimistilanteessa ja hänellä on vaikeuksia seurata opetusta. Oppilas yrittää tehdä annetut tehtävät, mutta tarvitsee merkittävästi tukea ja ohjausta opinnoissaan. Oppilas pystyy tekemään vain vähän ikäkaudelleen ominaisia havaintoja opetettavasta asiasta ja ratkaisemaan yksinkertaisia perustehtäviä. Oppilaan työskentelyn arviointi Määritellään kunkin koulun omassa opetussuunnitelmassa. Merenkurkun koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan jokaisen oppiaineen arvosanaan vaikuttavana asiana. Työskentelystä ei anneta erillistä arviointia. Oppilaan käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Päättö- tai erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisnumeroa. (PL 22 §) (PA 10 §, 12 §) Oppilaan hyvän käyttäytymisen kuvaus perusopetuksessa: • osaa ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä • kantaa vastuunsa ympäristöstä • toimii rehellisesti ja luotettavasti • noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja • toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita. Oppilaan käyttäytyminen on välttävää, mikäli hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin hyvän käyttäytymisen kuvauksen edellyttämää tasoa. Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin tavoitteena on myönteisen minäkuvan luominen oppijana, osallisuuden lisääminen, omien tavoitteiden asettamisen kehittyminen, oman oppimisen tiedostaminen ja oppimisprosessin säätely sekä oppimis- ja työskentelytaitojen kehittyminen. (koulukohtainen) 102 Merenkurkun koulussa oppilaat arvioivat omaa oppimistaan säännöllisesti eri oppiaineiden opiskelun yhteydessä. Opettajat ohjaavat heitä itsearvioinnin suorittamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden asettamiseen voivat osallistua myös oppilaan huoltajat yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa. Jos oppilas opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Myöskään päättöarvioinnissa oppilaan osaamista ei tällöin arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Päättöarvioinnin muoto määritellään viimeistään 9.luokan alkuun mennessä. (PL 17 §) (PA 10 §) Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa aineissa koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon arvioinnissa. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. (PA 10 §, 11 §, 14 §) Maahanmuuttajaoppilaiden valmistavan opetuksen arviointi Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat arvioidaan sanallisesti valmistavan opetuksen opetusjakson päättyessä. Valmistavan opetuksen arvioinnista on voimassa, mitä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. (PA 14 §) 103 9.2. Päättöarviointi Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Päättöarviointi suoritetaan siten, kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa (2004) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja täydennyksissä (2010) on määritelty. (PA 12 §, 19 §) 9.3. Todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Perusopetuksen päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä tai hyväksyttyjä. Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä ja todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. 104 10. Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 10.1 Kielikylpyopetus Kielikylpy on monikielinen opetusohjelma, jossa alueen enemmistökieltä puhuvien perheiden lasten esi- ja perusopetuksesta osa annetaan muulla kuin äidinkielellä. Vaasassa kylvetyskielenä on ruotsi. Myös vieraiden kielten opettamista aikaistetaan esimerkiksi käyttämällä kieltä opetuksen välineenä. Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa päiväkodissa, jossa ryhmän kanssa työskentelevät henkilöt käyttävät vain ruotsin kieltä, mutta ymmärtävät myös lapsen äidinkieltä. Kielikylpyoppilaalle ruotsin kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko esi- ja perusopetuksen ajan. Kielikylpyopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden ruotsin kielen taitoja suunnitelmallisesti siten, että ruotsin kielen ohella myös heidän äidinkielensä kehittyy samalla tavalla kuin niissä kouluissa, joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä. Tarkoitus on, että oppilaista tulee aktiivisia kielen käyttäjiä. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on toiminnallinen monikielisyys. Yksi kielikylpyopetuksen perusperiaatteista on, että kullakin opettajalla on vain yksi kielellinen rooli suhteessa oppilaisiinsa. Seuraavassa kuviossa on esitetty koko monikielisyysohjelman kielellisen rakenteen periaate eli ruotsinkielisen ja suomenkielisen opetuksen sekä vieraiden kielten opetuksen osuus oppilaan viikoittaisesta kokonaistuntimäärästä. Ruotsin kielikylvyn monikielisyysohjelma Vaasassa O p e t u k s e n opetus suomeksi opetus ruotsiksi vieras kieli; englanti vapaaehtoinen kieli valinnainen kieli m ä ä r ä esiopetus 1-2 lk 3-4 lk 5-7 lk 8-9 lk Suomen ja ruotsin kielillä annettavan opetuksen keskinäinen osuus muuttuu esiopetuksen ja perusopetuksen aikana siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ruotsin kielen osuus on 100 %, vuosiluokilla 1 – 2 noin 90 %, vuosiluokilla 3 – 4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5 – 6 ja 7 – 9 keskimäärin 50 %. Lisäksi oppilaat saavat opetusta 1-3 vieraassa kielessä. 105 Kielikylpyopetuksen kielipolku 1.lk RUA 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk ENA vapaaehtoinen A-kieli valinnainen B-kieli Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus suomeksi alkaa ensimmäisellä vuosiluokalla. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuu ruotsin kielellä. Ruotsia opitaan useimpien oppiaineiden kautta, ja tavoitteena on monipuolinen kielitaito sekä lukuaineissa että taito- ja taideaineissa. Kielikylpykieltä opetetaan myös muiden ruotsin kielellä opetettavien oppiaineiden tunneilla. Tämä edellyttää opettajien välistä yhteissuunnittelua ja yhteistyötä. Kullakin vuosiluokalla ruotsiksi opetettavien aineiden oppisisällöt opiskellaan kokonaan kyseisellä kielellä. Kielikylpykielen tavoitteet ja ainekohtaiset kielelliset tavoitteet kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Oppilaalla tulee olla kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet saavutetaan. Kielikylpyopetuksessa eri oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia. Oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia arviointikriteereitä. Päättöarvostelussa kielikylpykieli arvioidaan A1-kielen mukaisesti. Kielikylpyoppilaat omaksuvat toimivan ruotsin kielen ja oppivat tuntemaan sen mukanaan tuoman kulttuurin samalla kun heidän äidinkielensä ja tietoisuutensa omasta kulttuuri-identiteetistään kehittyy. Kielikylpyopetuksessa käytetään vaihtelevia oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä, jotka antavat oppilaille mahdollisuuden käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti, luontevasti ja monipuolisesti. Opetuksessa hyödynnetään kaksikielistä ympäristöä ja sen tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden omia kokemuksia ja havaintoja. Kielikylpyopetus muodostaa kokonaisuuden, jonka tuntijako on esitetty liitteessä. Kielikylpyopetusta annetaan Pikku Kasarmin päiväkodissa, Huvikummun päiväkodissa, Inkerinpuiston päiväkodissa, Satamapuiston päiväkodissa sekä Keskuskoulussa (vuosiluokat 1 – 6) ja Merenkurkun koulussa (vuosiluokat 7 – 9). Kielikylpyopetukseen (vuosiluokat 1–9) otetaan oppilaat seuraavin periaattein: 1. Oppilas asuu Vaasassa ja hänen kotikielensä ei ole ruotsi. 2. Oppilas on päiväkodissa ollut kielikylpyryhmässä. 3. Oppilas on muulla tavoin hankkinut sellaiset kielelliset valmiudet ruotsin kielessä, että kielikylpyopetukseen osallistuminen on mahdollista. Tällaisen oppilaan kielelliset valmiudet arvioidaan koulun toimesta ennen oppilaaksiottopäätöstä. 4. Oppilaiden lukumäärä voi ylittää valtuuston asettaman tavoitteen ainoastaan erillispäätöksellä. 5. Vuosiluokilla 1–9 voidaan kielikylpyopetukseen ottaa vain sellainen Vaasaan muuttanut oppilas, joka on ollut kielikylpyopetuksessa myös edellisellä asuinpaikkakunnallaan. 106 KIELIKYLPYOPETUS MERENKURKUN KOULUSSA KIELIKYLPYKIELISEN OPETUKSEN OSUUS Vuodesta 1997 Merenkurkun koulun erityistehtävänä on ollut ruotsinkielinen kielikylpyopetus. Sen tavoitteena koulussamme on kehittää oppilaan ruotsin kielen taitoa. Oppilas oppii ruotsiksi opetettavien oppiaineiden keskeistä sanastoa sekä kehittyy käyttämään aktiivisesti kieltä tavoitteena toiminnallinen kielitaito. Kielikylvyssä noudatetaan kaikissa muissa oppiaineissa paitsi kielikylpykielessä Merenkurkun koulun opetussuunnitelmaa. Valinnaisaineissa kielikylpyoppilailla on oma valinnaisainetarjotin, jonka avulla oppilas voi valita kaikki valinnaisaineet kielikylpykielisinä. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt esitellään Merenkurkun koulun opetussuunnitelmassa. Kaikissa oppiaineissa noudatetaan tavoitteiden ja sisältöjen sekä arviointikriteereiden osalta valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa. Kielikylpykielisellä aineenopetuksella on sisällöllisten tavoitteiden lisäksi kielellisiä tavoitteita, joita käsitellään tarkemmin luvussa 5.4. Merenkurkun koulussa luokka-asteella 7-9 kielikylpykielellä opetettavat oppiaineet ja niiden viikkotuntimäärät ovat seuraavat: oppiaine A1-ruotsi, kielikylpykieli matematiikka terveystieto opinto-ohjaus liikunta kuvataide kotitalous käsityö valinnaisaineet kielikylpykielellä 7. luokka 2 8. luokka 3 3 1,5 0,5 2 2 3 3 3 1,5 * 17 viikkotuntia 2 7** 16,5 viikkotunti 9. luokka 3 2 6** 11 viikkotuntia terveystieto* opetetaan soveltuvin osin valinnaisaineet**:oppilaalla on mahdollisuus valita ruotsiksi kaikki valinnaisaineet Vaasan kaupungin kielikylvyn kunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään kielikylpyopetuksen rakenne koko perusopetuksen aikana. Siinä mainitaan, että vuosiluokilla 5-9 kielikylpykielellä annettavan opetuksen määrä pitäisi olla 50 % siitä oppilaan viikkotuntimäärästä, josta on otettu pois vieraiden kielten opetus. 107 Merenkurkun koulussa annettu kielikylpyopetuksen määrä oppilaan viikkotunneista on seuraava: 7. luokalla se on 61%, kahdeksannella luokalla 59% ja yhdeksännellä luokalla 39% eli keskimäärin kielikylpykielisen opetuksen määrä koko yläkoulun aikana on 53%. Eli kielikylpykielellä annettavan opetuksen määrä ylittää kunnallisessa opetuksessa määritellyn 50%;n tavoitetason. Kielikylpyoppilailla on mahdollisuus oppiaineissa kielikylpykielellä. saada erityisopetusta myös ruotsinkielisissä Kielikylpyoppilaiden luokanohjaajina toimivat kielikylpyopettajat. Kielikylpyoppilaiden päättötodistuksen liitteeksi tulee todistus osallistumisesta täydellisen varhaisen kielikylpyohjelman mukaiseen opetukseen. Siinä kerrotaan kielikylpyopetuksesta kokonaisuutena. 10.1.1 KIELIKYLPYRUOTSI KIELITAIDON TAVOITTEET Oppilas: käyttää kielikylpykieltä kommunikoidessaan kielikylpyopettajien kanssa käyttää kielikylpykieltä oppitunneilla luokkatovereidensa kanssa selviytyy erilaisista arkipäivän tilanteista ruotsin kielellä pystyy keskustelemaan kielikylpykielellä käyttää kieltä koulussa ja koulun ulkopuolella kommunikoidessaan erilaisten ihmisten kanssa pystyy kommunikoimaan eri tasoilla ja viesti tulee ymmärretyksi pystyy etsimään tarvittavaa materiaalia lehdistä, kirjallisuudesta ja internetistä pystyy kirjoittamaan selkeitä tekstejä, joissa kieliopillisesti oikeita lauserakenteita ja laaja sanasto pystyy lukemaan, ymmärtämään ja analysoimaan erilaisia tekstejä saa mahdollisuuden monipuolisen kielitaidon hankkimiseen sekä perustan myös ruotsinkielisille jatko-opinnoille pystyy myöhemmin elämässään hyödyntämään kielitaitoaan Tavoitteet: kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Arviointiperusta A1-kielen mukaan Kielikylpykielen tavoitteet Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito 108 B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Kuullun ymmärtäminen C1.1: Taitavan kielitaidon perustaso Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pidempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä. Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. Puhuminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito Pystyy tehokkaaseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa viestiä spontaanisti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee kielelliset keinot ilmaista tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti ja selkeästi. Kieliopin hallinta on hyvää eivätkä mahdolliset virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun mittaisia eri aihealueita käsitteleviä tekstejä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Kirjoittaminen B2.1: Itsenäisen kielitaidon perustaso Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, sekä tutuista että abstrakteista aiheista. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän tekstin laatimiseksi. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Pitkässä kirjoitelmassa voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. OPISKELUSISÄLLÖT RUOTSIN KIELESSÄ Opiskelu ruotsin tunneilla teemaopetusta: yhden aihekokonaisuuden parissa työskennellään pidempi jakso ja käytetään erilaisia työskentelytapoja. Luetaan tekstejä eri aihealueilta, kaunokirjallisuutta, sanomalehtiä, aikakausilehtiä jne. sekä työstetään niitä. Kirjoitetaan tekstejä ja pidetään esitelmiä mahdollisimman monipuolisista aiheista. Oppilaat käsittelevät muiden oppilaiden esityksiä esittämällä aiheeseen liittyviä ja aihetta syventäviä kysymyksiä, jolloin sanavarasto karttuu kulloinkin käsiteltävänä olevalla aihealueella. Opettaja arvioi tuotoksen. Tutustutaan erilaisiin kohteisiin koulun ulkopuolella. Käydään läpi vastaavat kielioppiasiat kuin A1-ruotsissa. Aihekokonaisuuksia ovat esimerkiksi: 109 7-luokka: perhe, koti, asuminen, koulumaailma, vapaa-aika, kaverit, kotikaupunkimme Vaasa, ravinto-oppi ja terveys, romaanien lukeminen 8-luokka: romaanien lukeminen, hyvinvointi ja terveys, luonto, sää, matkustaminen, yritysvierailut, pohjoismaat ja niiden kulttuuri, pohjoismaiset henkilöt 9-luokka: romaanien lukeminen, luonto ja luonnonsuojelu, jatko-opinnot, ammatit, työelämä, tutustuminen eri tekstityyppeihin, kuullunymmärtämis- ja luetunymmärtämisen testejä, ihmissuhteet, media VAASAN ERITYISPIIRTEET Vaasan kaksikielisyyden painottaminen suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa 10.1.2 YHTEISTYÖMUODOT KIELIKYLPYOPETTAJIEN KESKEN MATEMATIIKKA JA RUOTSIN KIELI Kahdeksannella luokalla voidaan ottaa osaa jokavuotiseen MatCup matematiikkakilpailuun. Projekti toteutetaan matematiikan ja ruotsin opetuksen yhteistyönä syyslukukaudelta alkaen. Aluksi oppilaat tekevät matematiikan tunneilla projektiin liittyviä matemaattisia tehtäviä. Kevätlukukaudella alkaa suurempi projektityö, jolloin oppilaat tekevät työtä myös ruotsin tunneilla. Oppilaat oppivat projektin aiheeseen liittyvää sanastoa. Kun projektityön teema on selvillä, tutustutaan ruotsin tunneilla etukäteen aihealuetta koskevaan sanastoon. Kun saman teeman parissa tehdään töitä pidempi aika, jää aihepiirin sanasto oppilaiden mieleen. 7- ja 9- luokilla mahdollisiin projektitöihin käytetään ruotsin tunteja, jolloin oppilaat voisivat tehdä projektiin liittyvät kirjoitustyöt ruotsin tunneilla. KOTITALOUS JA RUOTSIN KIELI 7-luokka: Keittiötyövälineiden opettelua kotitalouden tunneilla. Työvälineiden nimityksiä kerrataan ruotsin tunneilla substantiivien taivutuksen yhteydessä. Ravinto-opin aihekokonaisuus toteutetaan teemaopetuksena, jossa sekä kotitalouden että ruotsin tunneilla työstetään tätä aihetta käyttäen eri opetusmetodeja. KUVATAIDE JA RUOTSIN KIELI 7-luokka: teemana erilaisuuden hyväksyminen ja ystävyys. Ruotsin tunneilla oppilaat tekevät tarinan, jossa on eri henkilöitä ja selkeät vuorosanat kerronnan ympärillä. Kuvataiteen tunneilla oppilaat tekevät sarjakuvan, johon piirtävät henkilöt ja kirjoittavat dialogin. 110 8-luokka: tutustutaan pohjoismaisiin taiteilijoihin ja taiteeseen. Yhteistyönä toteutetaan taideaiheinen esitelmä. TERVEYSTIETO JA RUOTSIN KIELI 7-luokka: ryhmän jäsenenä oleminen ja itsetunto. Ruotsin tunneilla puhutaan samaan aikaan koulukiusaamisesta ja muiden huomioon ottamisesta. LIIKUNTA JA RUOTSIN KIELI 7-luokka: Ruotsin tunnilla käydään harrastusten ja vapaa-ajan yhteydessä läpi erilaista liikunta-aiheista sanastoa ja myös kehonosat ja vartalon toiminta. ARVIOINTI Ruotsin tunneilla kunkin aihekokonaisuuden jälkeen oppilas arvioi itse omaa työskentelyään, töitään ja aktiivisuuttaan. Lisäksi opettaja arvioi oppilaan työskentelyä ja tuotoksia. Jatkuva näyttö, aktiivisuus kielen käyttäjänä. Oppilaan aktiivisuutta ruotsin kielen puhujana arvioi oppilas itse sekä kaikki kielikylpyopettajat täyttämällä arviointilomakkeen. Arviointilomake annetaan ruotsin opettajalle. (LIITE) Oppilaan itsenäinen työskentely, parin kanssa toimiminen sekä ryhmätyöskentely. Huomioidaan oppilaan kyky saattaa työt päätökseen opettajan antamaan määräaikaan mennessä. Kirjallisia ja suullisia kokeita. 10.1.3 RUOTSINKIELISEN AINEENOPETUKSEN KIELELLISET TAVOITTEET Kielikylpyopetuksessa yhdistyvät sisällön ja kielen oppiminen. Jotta kieltä opittaisiin tehokkaasti, oppilaan täytyy tuottaa aktiivisesti kieltä. Tämän vuoksi oppilaskeskeiset opetusmenetelmät ovat tärkeitä. Oppilaan pitää kirjoittaa, luoda tekstiä, muokata sitä tai suullisesti selostaa oppimaansa. Luokassa käytetään opetusmenetelmiä, joissa oppilaalla on aktiivinen rooli. Kielikylpyopetuksessa luodaan oppimistilanteita, joissa opettajalla on henkilökohtainen kielellinen kontakti jokaiseen oppilaaseen vuorollaan ja opetus on keskustelevaa ja kyselevää. Näin oppilaista tulee aktiivisia kielen käyttäjiä ja myös eritasoisten oppilaiden taidot tulevat esille. Opettaja voi näin varmistaa, että opetuksen sisältö on opittu. Kielikylpykielistä opetusta pyritään antamaan erityyppisissä aineissa niin taito- ja taideaineissa kuin lukuaineissakin. Valinnaisaineet luokilla 8-9 tarjotaan kielikylpyoppilaille pääasiassa ruotsiksi. Yhteistyössä alakoulun kanssa pyritään siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun luomaan kielellisiä jatkumoita oppiaineiden opettamiseen 111 kielikylpykielellä. Vaasalaisista kouluista yhteistyötä tehdään erityisesti Keskuskoulun kanssa, joka antaa kielikylpyopetusta luokka-asteille 1-6. Yhteistyön muodot ovat esimerkiksi opetussuunnitelmayhteistyö ja kouluilla on myös yhteisiä kielikylpyopettajia. Koulumme edustajat ovat aktiivisesti mukana Vaasan Kielikylvyn kehittämis- ja seurantatyöryhmässä. Merenkurkun koulu tekee jatkuvaa yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa: kielikylvyn seuranta ja tutkimus, opettajien täydennyskoulutus, erilaiset opiskelijoiden opinnäytetyöt sekä harjoittelijoiden ja vierailijoiden vastaanottaminen ovat jatkuvia yhteistyömuotoja Vaasan yliopiston kanssa. Myös muihin suomalaisiin kielikylpyyläkouluihin pyritään olemaan yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös koulussamme olevan englanninkielisen opetuksen kanssa. Aineenopettaja on vastuussa aineensa asiasisältöjen opiskelemisesta ja hän tukee kielikylpykielen omaksumista oppiaineessaan. Oppiaineen sanasto tulee esille aineenopetuksen yhteydessä. Sanaston opetus voidaan jakaa a.) sisältösidonnaiseen kieleen, jolloin annetaan asiaan liittyvät avainsanat ja ilmaukset sekä b.) sanastoa laajentavaan opetukseen. Jokaisen oppiaineen erikoissanaston lisäksi oppilas oppii aineenopetuksessa myös yleiskieltä. Opettaja voi puuttua kielioppiasioihin varsinkin, jos sama virhe toistuu usein. Kielikylpykielen opettaminen aineenopetuksessa vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, oppiaineiden integrointia ja hyvää yhteistyötä kielikylpyruotsinopettajan kanssa. Yksi kielikylpyopetuksen tärkeimpiä kielellisiä tavoitteita on se, että oppilas käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti. Tämä on päätavoite oppilaan kaikissa ruotsinkielisissä aineissa. Opettaja ilmaisee oppilaalle, että hän odottaa kielikylpykielen käyttöä. Opettaja rohkaisee ja kannustaa oppilaita kielikylpykielen aktiiviseen käyttöön. Oppilaiden kielikylpykielen käytön aktiivisuutta eri oppiaineissa myös arvioidaan ja tieto välitetään kielikylpyruotsinopettajalle, silloin kielen aktiivinen käyttö eri oppitunneilla vaikuttaa myös kielikylpykielen numeroon. Aineenopetus kielikylpykielellä pitää olla mahdollisimman havainnollista. Opettaja voi näyttää, miten asia tehdään. Hän voi näyttää erilaisia esineitä ja kysyä oppilailta, mikä tämä on, mitä minä teen nyt, etsikää nimi tekstistä tälle asialle jne. Kieli opitaan ja sitä käytetään merkityksellisissä yhteyksissä ja se on tapa välittää tietoa. Luokassa on hyvä olla kuvia, joissa on sanastoa mukana ja luokan esineet, esimerkiksi työvälineet, voivat olla nimetty kielikylpykielisillä nimilapuilla. Opettaja selittää oppilaille paljon uusien sanojen merkityksiä. Myös kun tekstit muuttuvat abstraktisemmiksi, uusien sanojen merkityksen selittäminen on tärkeä osa opetusta. Sekä oppilaat että opettaja osallistuvat aktiivisesti sanojen merkityksen selvittämiseen ja selittämiseen, jolloin kielikylpykieltä harjoitellaan aktiivisesti ja monipuolisesti eri teema-alueilla. Opettajalla on pääasiallisesti yksi kielellinen rooli suhteessa kielikylpyoppilaisiin. Opettajan käyttämä kieli tulee olla selkeää, mutta kuitenkin haastavaa. Pelkkä opetuskielen vaihtaminen ei ole vielä kielikylpyopetusta. Kielikylpykielisessä opetuksessa pyritään siihen, että kaikki oppimateriaali on kielikylpykielistä. 112 Kielikylpykielisen aineenopetuksen sisällölliset tavoitteet ovat samat kuin yleisopetuksen tavoitteet. Kieli ei saa vaikuttaa sisällön oppimisen arviointiin. Arvioinnissa käytetään valtakunnallisia kunkin oppiaineen sisältöjen oppimisen arviointikriteereitä. Oppilaan kielikylpykielen käytön aktiivisuutta arvioidaan aineenopetuksessa ja se vaikuttaa kielikylpyruotsin numeroon. KIELELLISET TAVOITTEET KIELIKYLPYMATEMATIIKASSA Suulliset taidot Oppilas oppii ymmärtämään suulliset tehtävänannot ymmärtämään ja käyttämään oikein lukusanoja ja järjestyslukuja ymmärtämään ja käyttämään oikein matemaattisia termejä, matemaattisia prepositioilmaisuja sekä suunnanilmauksiin ja vertailuun liittyviä termejä ymmärtämään ja käyttämään oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä osallistumaan matematiikkaan liittyvään keskusteluun opittujen asiasisältöjen ja sanastojen avulla kehittämään matemaattista ajattelua kielikylpykielellä Kirjalliset taidot Oppilas oppii ymmärtämään kirjalliset tehtävänannot ja ongelmanratkaisutehtävät poimimaan ongelmanratkaisutehtävästä tehtävän ratkaisuun liittyvät oleelliset tiedot ja käyttämään niitä tehtävää ratkaistaessa ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein lukusanoja, järjestyslukuja, matemaattisia termejä ja matemaattisia prepositioilmaisuja ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä perustelemaan vastauksen oikeakielisesti ja kokonaisin lausein osallistumaan kielikylpykielellä matematiikkaan liittyvän projektityön tekemiseen (8. lk) KIELELLISET TAVOITTEET KOTITALOUSOPETUKSESSA Suulliset taidot Oppilas käyttää kieltä aktiivisesti tunnilla sekä opettajan että luokan muiden oppilaiden kanssa ymmärtää suulliset ohjeet osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät työohjeisiin ja käytännön työskentelyyn harjoittelee kotitalouden termistöä ja kielioppiasioita käytännössä 113 osaa perustella ja selittää tekemäänsä työtä kielikylpykielellä pystyy tekemään lyhyitä suullisia esityksiä oppiaineesta Kirjalliset taidot Oppilas pystyy ymmärtämään oppikirjan tekstiä niin, että oppisisältö tulee ymmärretyksi osaa etsiä tietoa ruotsinkielisestä tekstistä ja kirjoittaa vastauksia tehtäviin, jotka käsittelevät kotitalouden eri osa-alueita osaa kotitalouden oppisisältöön liittyvää sanastoa o ravitsemuksen sanastoa o kotiin ja keittiöön liittyvää sanastoa o siivoukseen ja pyykinpesuun liittyvää sanastoa o kuluttajatietoon liittyvää sanastoa osaa tehdä ruokaa ja tehdä kotitaloustyötä ruotsinkielisten ohjeiden mukaan ymmärtää työ- ja ruokaohjeita kielikylpykielellä: ruoka-aineiden nimiä, työvälineiden ja työmenetelmien nimiä sekä muuta ruoanvalmistukseen ja työohjeisiin liittyvää sanastoa osaa selostaa ja arvioida omaa ja toisen oppilaan työtä kielikylpykielellä KIELELLISET TAVOITTEET TEKSTIILITYÖSSÄ Suulliset taidot Oppilas osaa kuvailla omaa työtään ja työskentelyään kielikylpykielellä osaa käyttää ainekohtaista sanastoa kertoessaan omasta työstään osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät omaan työhön ja työskentelyyn osaa arvioida valmista työtään suullisesti ymmärtää suulliset ohjeet ja tehtävänannot harjaantuu tekstiilityöhön liittyvän esitelmän pidossa Kirjalliset taidot Oppilas harjaantuu tekstiilityöhön liittyvän tekstin ymmärtämisessä ymmärtää selkeitä kirjallisia työohjeita ja osaa toimia niiden mukaan oppii tekstiilityöhön liittyvää sanastoa liittyen o neulontaan: lyhennykset ja keskeinen sanasto o virkkaukseen o ompeluun: vaate- ja muu ompelu o erikoistekniikoihin o työvälineiden ja –tarvikkeiden nimiin ymmärtää tekstiilien hoitoon ja huoltamiseen sekä materiaalitietoon liittyvää sanastoa osaa kirjoittaa omasta työstään itsearvioinnin kokonaisin lausein harjaantuu kirjoittamaan työohjeita 114 KIELELLISET TAVOITTEET TERVEYSTIEDOSSA Suulliset ja kirjalliset taidot Oppilas oppii oman itsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää sanastoa arjen terveyskäyttäytymiseen liittyvää sanastoa ymmärtämään opetussisältönä olevien aihealueiden terminologiaa käyttämään kieltä pohdiskeluun ja keskusteluun terveydestä kirjoittamaan kielikylpykielellä annettuja tehtäviä KIELELLISET TAVOITTEET KUVATAITEESSA Suulliset taidot Oppilas ymmärtää suulliset ohjeet ja tehtävänannot osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät omaan työhön ja työskentelyyn oppii ainekohtaista sanastoa liittyen, eri työvälineisiin, tarvikkeisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin osaa reflektoida kuvataiteellista tekemistä, kokemista ja kuvallista ilmaisua pystyy osallistumaan keskusteluun omasta työstä, taiteilijoiden teoksista ja muista ympäristön taideilmiöistä suullisesti kuvaillen, analysoiden ja vertaillen kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja suullista ilmaisuaan Kirjalliset taidot Oppilas ymmärtää kirjallisia työohjeita ja osaa toimia niiden mukaan harjaantuu kuvataiteeseen liittyvän tekstin ymmärtämisessä oppii ymmärtämään ja kirjoittamaan kokonaisia lauseita ja pieniä kirjoitelmia käyttäen kuvataiteeseen liittyvää sanastoa oppii esitelmän/sarjakuvan teon kirjallisena osaa kirjoittaa kuvataiteellisesta tekemisestä ja kokemisesta kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja kirjallista ilmaisuaan 115 KIELELLISET TAVOITTEET LIIKUNNASSA Oppilas osaa liikuntaan liittyvää yhteistä sanastoa osaa lajikohtaista terminologiaa ymmärtää käskyjä ja ohjeita osaa kehon osat ja toiminnan käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti oppitunneilla osaa suunnitella ja analysoida suoritustaan kykenee itsearviointiin KIELELLISET TAVOITTEET VALINNAISAINEISSA Valinnaisaineissa laajennetaan ja kerrataan kunkin oppiaineen opetukseen liittyvää sanastoa. Valinnaisaineiden kielellisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi: oppilas käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti oppilas ymmärtää ja osaa käyttää oppiaineeseen liittyvää keskeistä sanastoa oppilas ymmärtää oppiaineen asiasisällön kielikylpykielellä oppilas harjaantuu käyttämään kieltä esitellessään, pohtiessaan ja arvioidessaan työtään oppilas kertaa kielioppiasioita käytännössä oppilas ymmärtää oppiaineeseen liittyviä työohjeita oppilas osaa tuottaa oppiaineeseen liittyvää kirjallista tekstiä oppilas osaa hakea ja yhdistellä tietoa, joka liittyy oppiaineeseen opetuksessa pyritään hyödyntämään lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia käyttää kielikylpykieltä esimerkiksi vierailukäynneillä 116 10.2. Musiikkiluokkaopetus Vaasan musiikkiluokat ovat osa valtakunnallista musiikkiluokkatoimintaa, jossa oppilaat valitaan testien perusteella ensimmäiselle luokalle. Ne toimivat Onkilahden koulussa (vuosiluokat 1 - 6) ja Vöyrinkaupungin koulussa (vuosiluokat 7 - 9). Musiikkiluokkaopetuksen tavoitteena on antaa musiikista kiinnostuneille oppilaille hyvät perusvalmiudet musiikin jatko-opintoihin tai musiikkia sivuaviin ammatteihin sekä tukea harrastustoimintaa. Musiikinopetusta lukuun ottamatta musiikkiluokilla noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaisella vuosiluokalla on 3 - 4 tuntia musiikkia viikossa, jonka lisäksi oppilaat osallistuvat luokilla 3 - 6 kuorotoimintaan ja yhteissoittoon luokilla 5 - 6. Koululla on myös oma orkesteri. Kuorotoiminta jatkuu luokilla 7 - 9 samoin kuin yhteissoitto. Lisäksi luokilla 7 - 9 painotetaan länsimaisen musiikin tiedollista käsittelyä, yhdeksännen luokan päättötodistuksen yhteydessä oppilas saa myös musiikkiopiston musiikkitiedon suorituksen. Musiikin oppitunneilla oppilaille opetetaan musiikinkuuntelun ja laulun lisäksi nuottien lukemista ja kirjoittamista (säveltapailua), musiikkitietoa(musiikin teoriaa ja historiaa), nokkahuilun soittoa ja kuorolaulua. Ylemmillä luokilla opiskellaan myös kitaran alkeita sekä muita yhtyesoittimia. Opiskelu musiikkiluokilla ja Kuula-opistossa täydentävät toisiaan. Kurssitutkintoja musiikin teoriassa ja säveltapailussa suoritetaan yhteistyössä Kuula-opiston kanssa. Koulujen kuorot esiintyvät omien konserttien lisäksi erilaisissa kaupungin ja järjestöjen järjestämissä juhlissa ja tapahtumissa mm. kaupunginorkesterin kanssa. 117 10.3 Vieraskielinen opetus (englanti) Vieraskielinen opetus (englanti) alakoulussa Vieraalla kielellä annettavasta opetuksesta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä vieraskielinen opetus. Suvilahden koulun vieraskielisessä opetuksessa käytetään englannin kieltä ja opetusmenetelmänä CLIL–menetelmää (Content and Language Integrated Learning). Vieraskielisen opetuksen luokat ovat kaksikielisiä; niissä opetetaan rinnakkain suomen- ja englanninkielellä. Suomen- ja englanninkielellä annettavan opetuksen keskinäinen osuus muuttuu alakoulun aikana siten, että englanninkielinen osuus on vuosiluokilla 1-2 noin 80 %, vuosiluokalla 3 noin 50 % ja vuosiluokilla 4-6 noin 40 %. (kuva 1) koulun vieraskielisten luokkien tuntijako). Kuva 1 Englannin- ja suomenkielisen opetuksen jakautuminen Luokan englannin- ja suomenkielinen opettaja toimivat kiinteästi yhteistyössä, ja opettajilla on vain yksi kielellinen rooli suhteessa oppilaisiinsa. Opetus etenee pitkälti teemoittain, mikä voi ylittää oppiainerajat. Englannin kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Suvilahden koulun vieraskielisen opetuksen luokilla lukemaan ja kirjoittamaan opetetaan englannin kielellä. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi Opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2004. Suvilahden koulun vieraskielisen opetuksen tavoitteiden pohjana on kielen opetuksen ja oppimisen eurooppalainen viitekehys. Kielen oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys on nähtävissä Opetushallituksen www-sivuilla osoitteessa: http://www.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc Oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia arviointikriteereitä. Valintaperiaatteet Suvilahden koulun vieraskieliselle luokalle Vieraskielisellä luokalla aloittavilta oppilailta edellytetään aiempaa tutustumista englannin kielen alkeisiin ja riittävää suomen kielen taitoa. Aloittaessaan vieraskielisen opetuksen 1. luokalla, oppilas samalla sitoutuu jatkamaan ko. opetuksessa koko perusopetuksen ajan. Mikäli luokalle hakeutuu enemmän kuin 23 lasta, ovat valintaperiaatteet seuraavanlaisia: 1. Lapset, jotka ovat käyneet Vaasan englantilaista leikkikoulua. 2. Lapset, joilla on englanninkielistä taustaa. 3. Arvan perusteella. 118 Vieraskieliseen opetukseen valittaessa otetaan lisäksi huomioon lapsen kyvyt selviytyä englanninja suomenkielisestä opetuksesta ja esikoulun suositukset. Jos todetaan, ettei oppilaalla ole tarpeellisia valmiuksia englannin kielessä, hänet voidaan siirtää suomenkieliselle luokalle. Koulun rehtorilla on oikeus tehdä lopullinen päätös oppilaaksi ottamisesta. Niille oppilaille, jotka eivät ole äidinkieleltään suomenkielisiä, järjestetään suomi toisena kielenä – opetusta (S2). Vieraskielinen opetus (englanti) yläkoulussa Suvilahden alakoulun jälkeen Vaasan englanninkielinen CLIL-opetus jatkuu Merenkurkun koulussa 7.-9. luokilla. Englanninkielisellä linjalla käytetään englanniksi opetettavien aineiden opetuksessa sekä englantia että suomea. Englanninkielisen opetuksen tavoite on vahvistaa oppilaan valmiuksia jatkaa halutessaan IB-lukioon tai muuhun englanninkieliseen oppilaitokseen sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta suomenkielisiin jatko-opintoihin. Vaikka CLIL-opetuksessa on kyse oppiaineen ainesisällön opettamisesta vieraalla kielellä, niin vuosiluokilla 7-9 huolehditaan myös siitä, että oppilaat hallitsevat ainesisällön omalla äidinkielelläänkin. Yläkoulussa sama opettaja käyttää kumpaakin kieltä opetuksessaan valitsemassaan suhteessa ja valitsemissaan tilanteissa. Merenkurkun koulussa CLIL-opetus perustuu aineenopettajan ja kielenopettajan yhteistyölle ja voi näin ylittää oppiaineiden rajat. Aineenopettaja tukee samalla kielenopetusta ja kielenopettaja voi käyttää ainesisältöjä kielenopetuksessaan. Englanninkielisen opetuksen määrä on yläkoulussa noin 30%. Englanniksi opetettavat aineet ja muut tarkemmat tiedot niistä on Merenkurkun koulun omassa vieraskielisen opetuksen opetussuunnitelmassa. Opetuksen tavoitteet, sisältö ja arviointi Opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Englannin kielessä oppilaat arvioidaan peruskoulun päättötodistuksessa samoin kuin A1-kielenä englantia opiskelevat. Kielenopetuksen tavoitteena on kuitenkin, että oppilaat saavuttavat päättöarvioinnissa vähintään A1-kielen arvosanalle 8 määritellyn osaamisen tason. Myös aineenopetuksessa pyritään tiettyihin kielellisiin tavoitteisiin, jotka on kuvattu koulun omassa opetussuunnitelmassa. Valintaperiaatteet Merenkurkun koulun englanninkieliselle luokalle Oppilaat siirtyvät englanninkieliselle linjalle Merenkurkun kouluun pääasiallisesti Suvilahden koulun englanninkieliseltä luokalta. Luokkaa voidaan yläkoulussa täydentää. Täydentäminen tapahtuu yleisopetuksen oppilaista alakoulun kielenopettajan suosituksesta. Linjalle haluavat oppilaat testataan ja haastatellaan sekä englannin kielessä että suomen kielessä. Täydennettäessä valintaan vaikuttaa myös oppilaan käytösnumero. Merenkurkun koulun rehtori tekee lopullisen päätöksen oppilaaksi ottamisesta. ENGLANNINKIELINEN OPETUS MERENKURKUN KOULUSSA Merenkurkun koulussa on tarjottu vieraskielistä opetusta jo vuodesta 1997. Koulun erityistehtäväksi tuli silloin kaupungin ruotsinkielinen kielikylpyopetus. Syksystä 2013 119 alkaen Merenkurkun koulu tarjoaa vieraskielistä opetusta myös englanninkielellä. Koulun englanninkielisestä opetuksesta käytetään nimitystä CLIL-opetus, koska siinä käytetään CLIL-menetelmää (Content and Language Integrated Learning), joka tarkoittaa oppiainesisällön opettamista ja opiskelua vieraalla kielellä. Sen sijaan että kieli olisi yksinomaan opetuksen ja oppimisen kohde, sitä käytetään välineenä eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. CLIL-opetus käsitteenä on laaja ja tarkoittaa kaikkea vieraskielistä opetusta. Merenkurkun koulun englanninkielinen opetus ei ole kielikylpyopetusta. Merenkurkun koulu noudattaa yllä olevaa Vaasan kaupungin vieraskielisen opetuksen opetussuunnitelmaa. ENGLANNINKIELISEN OPETUKSEN OSUUS Englanninkielisen opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa noudattavat valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Kunkin oppiaineen opetuksen lähtökohtana ovat sisällön vaatimukset ja aineenopettaja arvioi erikseen, milloin sisältöä voidaan lähestyä vieraan kielen opettamisen näkökulmasta. Aineenopettaja voi näin käyttää sekä englantia että suomea opetuksessaan tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan suhteessa. Merenkurkun koulussa opetetaan CLIL-menetelmällä englanniksi seitsemänneltä luokalta alkaen seuraavia yhteisiä oppiaineita: englanti, matematiikka/fysiikka/kemia, liikunta, kuvataide ja kotitalous. Näissä yhteisissä aineissa CLIL-oppilaat opiskelevat omana ryhmänään. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla englanninkielinen opetus painottuu englannin kielen ja matemaattisten aineiden lisäksi valinnaisaineisiin. Valinnaisaineet esitellään lukuvuosikohtaisessa valinnaisainetarjottimessa koulun kotisivuilla. Yhteisesti opiskeltavissa aineissa CLIL-oppilaat opiskelevat edelleen omana ryhmänään, mutta valinnaisaineryhmiä voidaan täydentää perusopetuksen oppilailla. Valinnaisaineryhmät ovat kuitenkin CLIL-opetuksen ryhmiä, joten niitä täydennetään sellaisilla oppilailla, joilla on edellytykset CLIL-opiskeluun. Esimerkki CLIL-menetelmällä opetettavista aineista: Yhteiset aineet 7. luokka englanti matematiikka fysiikka kemia liikunta kotitalous kuvataide 8.-9. luokka englanti matematiikka fysiikka 120 Valinnaiset aineet esimerkiksi: liikunta kotitalous kuvataide valokuvaus ja filmaus luova kirjoittaminen Englanninkielistä opetusta voidaan antaa myös muissa kuin ylempänä luetelluissa aineissa. Aineenopettaja voi halutessaan käyttää englantia opetuksessaan tai opetusmateriaaleissaan. Englanninkielisiä opintokokonaisuuksia voidaan myös toteuttaa yhteistyönä joko CLIL-opettajien ja muiden opettajien tai CLIL-ryhmien ja muiden ryhmien kesken. Vaasassa englanninkielellä annettavan opetuksen osuus on alakoulun aikana vuosiluokilla 1-2 enimmillään noin 80 %, vuosiluokalla 3 noin 50 % ja vuosiluokilla 4-6 noin 40 %. Yläkoulun aikana englanninkielisen opetuksen määrä on noin 30%. Englanninkielisen ja suomenkielisen opetuksen suhde perusopetuksen aikana 80 70 60 50 40 30 20 10 0 englanti suomi 1.-2. lk 3. lk 4.-6. lk 7.-9. lk Pienet muutokset lukuvuosittain voivat olla mahdollisia. Englanninkielisen opetuksen oppilaille tarjotaan vain suomenkielistä osa-aikaista erityisopetusta. Tukiopetusta tarjotaan ainesisällön ja oppilaan tarpeen mukaan joko suomeksi tai englanniksi. CLIL-opetukseen osallistuneiden oppilaiden päättötodistuksen liitteeksi tulee todistus osallistumisesta englanninkieliseen opetukseen. Todistuksessa kerrotaan Merenkurkun englanninkielisestä opetuksesta kokonaisuutena. 10.3.1 CLIL-ENGLANTI Merenkurkun koulun CLIL-oppilaiden englanninopetus seuraa valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa A1-englannille asetettuja tavoitteita ja sisältöä. CLIL-oppilaat ovat kuitenkin koko kouluaikansa käyttäneet englantia oppimisen välineenä, joten niitä täytyy jonkin verran laajentaa ja muokata, jotta oppiminen säilyy mielekkäänä ja riittävän haasteellisena. Merenkurkun koulu on ruotsin kielikylpyopetuksen ja englanninkielisen CLIL-opetuksen myötä kielipainotteinen koulu, joten englanninopetuksessakin huomioidaan monikielisyyden periaate. Oppilaita kannustetaan käyttämään niin englantia kuin muitakin oppimiaan kieliä nimenomaan viestinnän välineenä sekä myös vertailemaan ja etsimään yhtäläisyyksiä ja eroja kielistä. Metodeiltaan englanninopetus pyrkii lähenemään äidinkielenopetusta siten, että pääpaino on oppilaan omalla tuottamisella. Englannintunneilla kieli on kuitenkin juuri opetuksen ja oppimisen kohde eikä muun oppimisen väline. 121 KIELITAIDON TAVOITTEET Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden lisäksi englanninopetuksen tavoitteena on, että oppilas: käyttää englantia kommunikoidessaan CLIL-opettajien kanssa käyttää englantia oppitunnilla luokkatovereidensa kanssa pystyy kommunikoimaan eri tasoilla ja eri tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa ja tulee ymmärretyksi tunnistaa ja ymmärtää jotenkin kielen eri variaatioita ja siten ymmärtää kielen ja kielenkäytön kulttuurisidonnaisuuden selviää eri aineiden opiskelusta englanniksi eli pystyy lukemaan, ymmärtämään ja analysoimaan erilaisia tekstejä sekä tuottamaan selkeitä tekstejä, joissa kieliopillisesti oikeita lauseita ja laaja sanavarasto saa mahdollisuuden monipuoliseen kielitaidon hankkimiseen sekä perustan englanninkielisille jatko-opinnoille pystyy myöhemmin elämässään hyödyntämään kielitaitoaan. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset taitotasot 9. luokan päättöarvioinnin A1-kielen arvosanalle 8. Merenkurkun koulun englanninopetuksessa tavoitteena on, että oppilas saavuttaisi englanninkielessä vähintään nämä A1- kielelle asetetut tasot ja parhaimmillaan pääsisi B.2-C.1 –tasoille. Tavoitteet: kielen tavoitetaso 9. luokalla eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikon mukaan. Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Vähimmäistavoite A1-kielen mukaan B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito CLIL-englannin tavoite parhaimmillaan C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Kuullun ymmärtäminen C1.1: Taitavan kielitaidon perustaso Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pidempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä. Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. Puhuminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito Pystyy tehokkaaseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa viestiä spontaanisti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. 122 Hallitsee kielelliset keinot ilmaista tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti ja selkeästi. Kieliopin hallinta on hyvää eivätkä mahdolliset virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun mittaisia eri aihealueita käsitteleviä tekstejä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Kirjoittaminen B2.1: Itsenäisen kielitaidon perustaso Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, sekä tutuista että abstrakteista aiheista. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän tekstin laatimiseksi. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Pitkässä kirjoitelmassa voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. OPISKELUSISÄLLÖT CLIL-ENGLANNISSA Opiskelu englannin tunneilla on teemaopetusta: yhden aihekokonaisuuden parissa työskennellään pidempi jakso ja käytetään erilaisia työskentelytapoja: Luetaan tekstejä eri aihealueilta, kaunokirjallisuutta, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ym. sekä työstetään niitä. Kirjoitetaan tekstejä ja pidetään esitelmiä mahdollisimman monipuolisista aiheista. Oppilaat käsittelevät muiden oppilaiden esityksiä esittämällä aiheeseen liittyviä ja aihetta syventäviä kysymyksiä, jolloin sanavarasto karttuu kulloinkin käsiteltävänä olevalla aihealueella. Opettaja arvioi tuotoksen. Käydään läpi vastaavat kielioppiasiat kuin A1-englannissa. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen lisäksi englanninopetuksessa käytetään myös muiden CLIL-aineiden ainesisältöjä. Tehdään siis yhteistyötä muiden CLIL-aineiden opettajien kanssa ja helpotetaan näin oppilaan ainesisällön omaksumista englanniksi. VAASAN ERITYISPIIRTEET Vaasa on yliopistokaupunki, jossa on paljon ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Vaasassa on myös paljon yrityksiä, joissa käytetään englannin kieltä. Monikielisenä ja monikulttuurisena kaupunkina Vaasa tarjoaa paljon mahdollisuuksia englanninkieliseen opetukseen. Oppilailla on mahdollisuus kuulla paljon englantia ja paljon erilaisia englannin variaatioita. Merenkurkun koulussa käy ulkomaisia vaihto-opiskelijoita vierailemassa oppitunneilla ja CLIL-oppilaille järjestetään vierailuja paikallisiin yrityksiin. ARVIOINTI Oppilaiden päättöarviointi on myös valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellyn A1-englannin päättöarvioinnin mukainen. 123 Englannin tunneilla kunkin aihekokonaisuuden jälkeen oppilas arvioi itse omaa työskentelyään, töitään ja aktiivisuuttaan. Lisäksi opettaja arvioi oppilaan työskentelyä ja tuotoksia. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja siihen vaikuttaa myös oppilaan aktiivisuus kielen käyttäjänä CLIL-aineiden oppitunneilla. Oppilaan aktiivisuutta englanninkielen puhujana arvioivat oppilas itse sekä kaikki CLIL-opettajat täyttämällä arviointilomakkeen (LIITE). Arviointilomake annetaan englannin opettajalle, joka ottaa sen huomioon CLIL-englannin arvioinnissa. Oppilaan itsenäinen työskentely, parin kanssa toimiminen sekä ryhmätyöskentely vaikuttavat, samoin kuin huomioidaan oppilaan kyky saattaa työt päätökseen opettajan antamaan määräaikaan mennessä. Oppilaille järjestetään kirjallisia ja suullisia kokeita. 10.3.2 ENGLANNINKIELISEN AINEENOPETUKSEN KIELELLISET TAVOITTEET CLIL-opetuksessa yhdistyy sisällön ja kielen oppiminen. Jotta kieltä opittaisiin tehokkaasti, oppilaan täytyy tuottaa aktiivisesti kieltä. Tämän vuoksi oppilaskeskeiset opetusmenetelmät ovat tärkeitä. Oppilaan pitää kirjoittaa, luoda tekstiä, muokata sitä tai suullisesti selostaa oppimaansa. Luokassa käytetään opetusmenetelmiä, joissa oppilaalla on aktiivinen rooli. Vieraskielisessä opetuksessa luodaan oppimistilanteita, joissa opettajalla on henkilökohtainen kielellinen kontakti jokaiseen oppilaaseen vuorollaan ja opetus on keskustelevaa ja kyselevää. Näin oppilaista tulee aktiivisia kielen käyttäjiä ja myös eritasoisten oppilaiden taidot tulevat esille. Opettaja voi näin varmistaa, että opetuksen sisältö on opittu. Englanninkielistä opetusta pyritään antamaan erityyppisissä aineissa niin taito- ja taideaineissa kuin lukuaineissakin. Valinnaisaineet luokilla 8-9 tarjotaan CLIL-oppilaille pääasiassa englanniksi. Yhteistyössä alakoulun kanssa pyritään siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun luomaan kielellisiä jatkumoita oppiaineiden opettamiseen englanniksi Aineenopettaja on vastuussa aineensa asiasisältöjen opiskelemisesta ja hän tukee vieraan kielen omaksumista oppiaineessaan. Oppiaineen sanasto tulee esille aineenopetuksen yhteydessä. Sanaston opetus voidaan jakaa a) sisältösidonnaiseen kieleen, jolloin annetaan asiaan liittyvät avainsanat ja ilmaukset sekä b) sanastoa laajentavaan opetukseen. Jokaisen oppiaineen erikoissanaston lisäksi oppilas oppii aineenopetuksessa myös yleiskieltä. Yksi vieraskielisen opetuksen tärkeimpiä kielellisiä tavoitteita on se, että oppilas käyttää vierasta kieltä aktiivisesti. Tämä on päätavoite oppilaan kaikissa englanninkielisissä aineissa. Merenkurkun koulussa CLIL-opettaja voi käyttää opetuksessaan valitsemissaan sisällöissä ja tilanteissa joko englantia tai suomea. Kielen valinta on opettajan päätös, ei oppilaan. Opettajan on myös oltava kielenkäytössään johdonmukainen. Kahden kielen käyttäminen toimii esimerkiksi niin, että jos oppiaineen sisältö on tarkoituksenmukaisempaa käsitellä 124 opetustilanteessa suomeksi, voi siihen liittyviä tehtäviä ja sanastoja kuitenkin olla englanniksi tai toisinpäin. Näin vieraan kielen käyttäminen antaa lisäarvoa oppimiseen vaarantamatta kuitenkaan aineen sisällön hallintaa äidinkielellä. Englanninkielisen aineenopetuksen sisällölliset tavoitteet ovat samat kuin yleisopetuksen tavoitteet. Kieli ei saa vaikuttaa sisällön oppimisen arviointiin. Kunkin oppiaineen arvioinnissa käytetään valtakunnallisia sisältöjen oppimisen arviointikriteereitä. VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET MATEMATIIKASSA Suulliset taidot Clil-kielellä Oppilas oppii ymmärtämään suulliset tehtävänannot suomeksi ja englanniksi ymmärtämään ja käyttämään oikein lukusanoja ja järjestyslukuja, yhteinen harjoittelu englannin kielen opettajan kanssa ymmärtämään ja käyttämään oikein matemaattisia termejä, matemaattisia prepositioilmaisuja sekä suunnanilmauksiin ja vertailuun liittyviä termejä ymmärtämään ja käyttämään oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä osallistumaan matematiikkaan liittyvään keskusteluun opittujen asiasisältöjen ja sanastojen avulla kehittämään matemaattista ajattelua myös suomen kielellä Kirjalliset taidot Clil-kielellä Oppilas oppii ymmärtämään kirjalliset tehtävänannot ja ongelmanratkaisutehtävät kahdella kielellä poimimaan ongelmanratkaisutehtävästä tehtävän ratkaisuun liittyvät oleelliset tiedot ja käyttämään niitä tehtävää ratkaistaessa ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein lukusanoja, järjestyslukuja, matemaattisia termejä ja matemaattisia prepositioilmaisuja, yhteinen harjoittelu englannin kielen opettajan kanssa ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä perustelemaan vastauksen oikeakielisesti ja kokonaisin lausein myös suomeksi VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET KEMIASSA JA FYSIIKASSA Keskeisten käsitteiden ja tieteessä käytetyn merkkikielen omaksuminen kahdella kielellä. Oppilas oppii lukemaan oppiaineen kurssisisältöjä opettajan avustamana myös vieraalla kielellä kirjaamaan yksinkertaisia havaintoja ja tekemään yksinkertaisia muistiinpanoja myös vieraalla kielellä, erityisesti laboratoriotöiden tekeminen vieraalla kielellä osallistumaan yksinkertaiseen vieraskieliseen keskusteluun fysiikan ja kemian tunneilla 125 kirjallisen tieteellisen laboratorioraportin tekeminen omalla äidinkielellä ja Clilkielellä opettajan avustuksella (yhteistyössä englannin aineenopettajan kanssa) VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET LIIKUNNASSA Englannin kielellä oppilas ymmärtää yleistä liikuntaan liittyvää sanastoa ymmärtää lajikohtaista terminologiaa ymmärtää ohjeita osaa kehon osat ja toiminnan kommunikoi aktiivisesti oppitunnilla osaa analysoida suoritustaan kykenee itsearviointiin VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET KOTITALOUDESSA Suulliset taidot oppilas käyttää kieltä aktiivisesti tunnilla sekä opettajan että luokan muiden oppilaiden kanssa kuuntelee ja ymmärtää suulliset ohjeet osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät työohjeisiin ja käytännön työskentelyyn osaa perustella ja selittää tekemäänsä työtä englanninkielellä pystyy tekemään lyhyitä suullisia esityksiä oppiaineesta Kirjalliset taidot oppilas pystyy ymmärtämään tekstiä niin, että oppisisältö tulee ymmärretyksi osaa etsiä tietoa englanninkielisestä tekstistä ja kirjoittaa vastauksia tehtäviin, jotka käsittelevät ravitsemusta, kuluttajatietoa ja kodinhoitoa osaa kotitalouden oppisisältöön liittyvää sanastoa o ravitsemuksen sanastoa o kotiin ja keittiöön liittyvää sanastoa o siivoukseen ja pyykinpesuun liittyvää sanastoa o kuluttajatietoon liittyvää sanastoa osaa tehdä ruokaa ja hoitaa kotia englanninkielisten ohjeiden mukaan ymmärtää ruokaohjeita englanninkielellä: ruoka-aineiden nimiä, työvälineiden ja työmenetelmien nimiä sekä muuta ruoanvalmistuksen sanastoa 126 VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET KUVATAITEESSA Suulliset taidot Oppilas ymmärtää suulliset ohjeet ja tehtävänannot osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät omaan työhön ja työskentelyyn oppii ainekohtaista sanastoa liittyen, eri työvälineisiin, tarvikkeisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin osaa reflektoida kuvataiteellista tekemistä, kokemista ja kuvallista ilmaisua pystyy osallistumaan keskusteluun omasta työstä, taiteilijoiden teoksista ja muista ympäristön taideilmiöistä suullisesti kuvaillen, analysoiden ja vertaillen kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja suullista ilmaisuaan Kirjalliset taidot Oppilas ymmärtää kirjallisia työohjeita ja osaa toimia niiden mukaan harjaantuu kuvataiteeseen liittyvän tekstin ymmärtämisessä oppii ymmärtämään ja kirjoittamaan kokonaisia lauseita ja pieniä kirjoitelmia käyttäen kuvataiteeseen liittyvää sanastoa oppii esitelmän/sarjakuvan teon kirjallisena osaa kirjoittaa kuvataiteellisesta tekemisestä ja kokemisesta kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja kirjallista ilmaisuaan 127 VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET 1-8 Liite 1 OPPILAIDEN LÄHIKOULUALUEET (oppilaaksiottoalueet) Merenkurkun koulun lähikoulut Hietalahden koulu Keskuskoulu Palosaaren koulu Suvilahden koulu Variskan koulun lähikoulut Huutoniemen koulu Nummen koulu Teeriniemen koulu Vanhan vaasan koulu Vöyrinkaupungin koulun lähikoulut Asevelikylän koulu Isolahden koulu Länsimetsän koulu Onkilahden koulu 128 Liite 2 Perusopetuksen tuntijako Vaasassa Luokka / Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus 1 7 2 7 A-kieli 3 6 4 5 5 3 6 5 7 3 8 3 9 3 Yht 42 2 2 2 2 2 3 3 16 2 2 2 6 3 3 4 32 B-kieli Matematiikka 3 3 4 5 Ympäristö- ja luonnontieto 1 2 3 3 3 4 9 Biologia ja maantiede 2 1 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 1,5 1,5 Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto 2 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 1 2 1 1 1 11 2 1 2 2 3 10 Musiikki 1- 1- 1- 1- 2 1 1 9 Kuvataide 1- 1- 1- 1- 3 2 2 12 Käsityö 1- 1- 2 2 2 3 3 16 Liikunta 2 2 2 2 3 2 2 Kotitalous 2 2 3 Oppilaanohjaus 0,5 19 3 0,5 1 2 7 6 13 Vapaaehtoinen kieli Valinnaiset aineet Alkuopetuksen vahvistaminen 5. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden / matematiikan vahvistaminen 1 Oppilaan tuntimäärä yhteensä 20 1 2 1 20 Vapaaehtoinen A-kieli Oppil. Tuntim. Vapeht. A-kielen kanssa 23 23 25 24 30 30 30 225 2 25 2 27 2 26 2 (32) 2 (32) 2 (32) 12 237 Vuosiluokilla 1 - 4 jokaisella luokka-asteella jää taito- ja taideaineissa yksi tunti koulukohtaisesti sijoitettavaksi. Muutos ei vaikuta luokka-asteiden kokonaistuntimääriin. Taide- ja taitoaineiden valtakunnallinen minimi täyttyy. 129 Liite 3 Vaasan kaupunki ___________________N KOULU Oppilaiden sopimus Tietokoneen käytön perussäännöt Käytä tietokonetta tavalla, joka osoittaa muiden huomioon ottoa ja kunnioitusta. Älä käytä tietokonetta luvatta. Älä tutki, käytä tai muuta muiden tuotoksia ilman lupaa. Älä muuta koneiden asetuksia. Älä asenna, kopioi äläkä imuroi mitään tietokoneelle. Internetin käytön perussäännöt Vieraile Internetissä vain sivuilla, jotka sisältävät koulutyöhön soveltuvaa materiaalia. Älä unohda käyttää tervettä järkeä Internetissä liikkuessasi. Ole kriittinen ja harkitse, mihin tietoon luotat. Älä kerro kotiosoitettasi, puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä kenellekään Internetissä tapaamallesi henkilölle elleivät vanhempasi tai huoltajasi anna siihen lupaa. Mieti tarkkaan, ennen kuin annat nimesi. Älä lähetä valokuvaasi, luottokortti- tai pankkitietojasi ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos sinulla on salasana, älä luovuta sitä kenellekään, älä edes parhaimmalle ystävällesi. Jos löydät epäasiallista, loukkaavaa tai lainvastaista materiaalia verkosta, ilmoita siitä omalle Internetpalvelun tarjoajallesi ja tarvittaessa viranomaisille osoitteeseen vihje.internet@krp.poliisi.fi Voit myös kysyä neuvoa Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Älä jää keskusteluryhmään, jossa joku sanoo tai kirjoittaa jotakin, joka huolestuttaa sinua tai saa olosi tuntumaan epämukavalta. Älä myöskään vastaa siivottomaan, vihjailevaan tai tunkeilevaan postiin. Kerro tapahtumasta vanhemmillesi tai huoltajallesi. Kerro heille myös, jos näet verkossa loukkaavaa tai epäasiallista kielenkäyttöä tai sopimattomia kuvia. Älä tapaa ketään ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos aiot tavata verkkotuttavuutesi, tapaa hänet ensimmäisen kerran julkisella paikalla, mieluiten vanhempasi tai huoltajasi kanssa. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Olen tutustunut edellä oleviin perussääntöihin ja sitoudun noudattamaan niitä koulutyössäni. (Tätä kohtaa sovelletaan sopimuksen rikkomisesta eli kuten koulun järjestyssääntöjen mukaan rikkomistapauksissa rangaistaan.) Vaasa ______/ ______20__ ________________________________________________ Oppilaan allekirjoitus 130 ________ Luokka ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Huoltajan sopimus Tekijänoikeuskiistojen välttämiseksi pyydämme huoltajan lupaa käyttää oppilaan nimeä, kuvia ja tuotoksia internetissä _______________n koulun kotisivulla ja muissa koulun julkaisuissa. Oppilaan _____________________________________ nimi saa esiintyä korvauksetta koulun kotisivulla ja muissa julkaisuissa kuva saa esiintyä korvauksetta koulun kotisivulla ja muissa julkaisuissa opiskeluun liittyviä tuotoksia (kuvia, esitelmiä ym.) saa esittää korvauksetta koulun/opetusviraston verkossa, digitaalisissa tallenteissa ellei oppilas tai hänen huoltajansa sitä erikseen kiellä Tämä sopimus on voimassa koko sen ajan kun oppilas on yllä mainitun koulun oppilas. Vaasa ____/_____20__ Huoltajan allekirjoitus ____________________________________ 131
