opetussuunnitelman luvut 7.11–9.4 (pdf)

Transcription

7. 11 Uskonto
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman
kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä
inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman
uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin
suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän
saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia
kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on
uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
• tutustuttaa muihin uskontoihin
• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti
uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä
tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä
näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laajaalainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
VUOSILUOKAT 1−5
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla
−5 on
1 aineksien
tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita
ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään
Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään
pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä
• tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
• ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden
• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin
katsomuksiin
187
•
oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen
etiikan soveltamista.
Oppilas
• tutustuu oman seurakunnan kirkkoon ja sen historiaan sekä muihin toimitiloihin
• tutustuu oman seurakunnan työntekijöihin ja heidän toimintaansa seurakuntalaisten parissa
• saa tietoa Hemminki Maskulaisen elämästä ja tuotannosta
• oppii virsiä ja muuta hengellistä musiikkia
KESKEISET SISÄLLÖT
Luottamus ja turvallisuus
• Oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita
• Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta.
Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
• Minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin,
jotka liittyvät oppilaiden elämään.
Raamatun kertomuksia ja opetuksia
• Alku- ja patriarkkakertomukset
• Egyptistä Luvattuun maahan
• Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän –rukous.
Eettisyyteen kasvaminen
• Ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta
• kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä
• yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus.
Luterilaisen kirkon elämä
• Seurakunta oppilaan elämässä
• kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
• luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta
• seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia
sekä toiminta seurakunnan jäsenenä
• kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita
hengellisiä lauluja.
Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
• Oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla
• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä.
188
1. – 2. luokka
•
•
•
•
•
•
o Jumala Isänä ja Luojana
o rukous; yhteys Jumalaan, Isä meidän-rukous
o Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta
Arvokas ja ainutlaatuinen elämä, vastuu itsestä ja toisista
o elämän ja luonnon kunnioitus
o ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta
o ihmisten keskinäinen yhteistoiminta; kultainen sääntö
o oman perheen ja suvun uskonnollisia perinteitä
o elämä ja kuolema
o toisen vakaumuksen kunnioittaminen
o Jeesuksen kotimaa ja toiminta ihmisten keskuudessa
o elämää Jeesuksen aikana
kirkkovuoden yhteys Jeesuksen elämään sekä muut kristilliset juhlat:
o adventti; joulun odotus
o joulu; Jeesuksen syntymä
o loppiainen; tietäjät, lähetystyö
o pääsiäisajan juhlapyhät; Jeesuksen kuolema, ylösnousemus, sovitus
o helatorstai; Jeesuksen taivaaseen astuminen
o helluntai; Pyhä Henki
o juhannus; Johannes Kastaja
o Mikkelinpäivä; lapset ja enkelit
o pyhäinpäivä; kuolleiden muisto, taivastoivo
virsikirja: opetussuunnitelmaan liitetään virsi- ja kirkkomusiikkiopetussuunnitelma (Liite )
o lasten hengellinen musiikki
Minä osana seurakuntaa
o perheiden uskonnollisia perinteitä
o seurakunnan työntekijöihin tutustuminen sekä srk:n keskeiset toimintamuodot
o kirkko ja kirkonmäki
3. – 4. luokka
•
•
•
•
•
o Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus
o oppilaiden omia elämään ja kuolemaan liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä
o perheen ja suvun juhlia
o vastuu ja kunnioitus toisia ihmisiä ja luontoa kohtaan
o suvaitsevaisuus erilaisia ihmisiä kohtaan
o alku- ja patriarkkakertomuksia
o Egyptistä Luvattuun maahan
o Jumalan johdatus ihmisten elämässä kaikkina aikakausina
o kymmenen käskyä; suhde Jumalaan, lähimmäisiin ja omaisuuteen
o seurakunta välittämässä Jumalan siunausta ihmisen suurissa juhlahetkissä sekä arjen keskellä
189
•
o kirkkovuoden juhlien sisältö, ajat ja tavat
o virret ja hengelliset laulut
o kristilliset symbolit ja oman kirkon kirkkotaide
o kristinuskon ja juutalaisuuden yhteisiä ja erilaisia piirteitä
o oppilaiden kysymyksistä nousevat keskustelut maailman muista uskonnoista
5. luokka
•
•
•
•
•
•
o oppilaiden kokemuksista ja oppikirjan kertomuksista nousevat elämään ja kuolemaan liittyvät asiat
o Jumala Isänä ja Luojana, Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta
o toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen, vastuullisuus
o suvaitsevaisuus, muiden ihmisten erilaisuuden hyväksyminen
o Jeesuksen elämä ja opetukset
o Jeesuksen opetusten vaikutus nykymaailmassa
o Raamatun viimeiset kertomukset; Jumalan huolenpito maailmasta alusta loppuun
o Raamatunkohtien löytäminen Raamatusta
o kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky
o yhdessä elämisen kysymyksiä
o kirkkovuoden juhlia, niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
o luterilaisen kirkon käsitys kolmiyhteisestä Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta
o seurakunnan keskeisiin toimintoihin tutustuminen ja oma osallistuminen
o Hemminki Maskulaisen elämä ja toiminta Maskussa ja Suomen kirkossa
o virsiä ja hengellisiä lauluja
o oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Hän
osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen.
Oppilas
•
•
•
tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan
tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee
myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
• näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.
190
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
•
•
•
hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
•
•
kykenee eettiseen pohdintaan
tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa
elämässään.
VUOSILUOKAT 6−9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla
−9 6on syventää ja
laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja
merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen
rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja
yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
• perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja
yhteiskunnan elämässä
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa
näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
• Elämän merkitys ja rajallisuus
• uskon ja tiedon suhde.
Maailmanuskonnot
• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän
pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.
Raamattu
• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
191
•
•
•
•
Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
Raamatun kulttuurivaikutuksia.
Kirkko
• Keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko,
kristilliset symbolit.
Suomalainen katsomusperinne
• Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko
sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
• uskonnonvapaus
• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
• suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika.
Ihminen eettisenä olentona
• Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja
vertaukset.
6. LUOKKA
OPETUKSEN TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu oman seurakunnan työntekijöihin ja toimintaan
• oppii virsiä ja muuta hengellistä musiikkia
• tutustuu urkuihin sekä urkumusiikkiin, erityisesti juhlamusiikkiin
• Luottamus ja turvallisuus
o oppilaiden kokemuksista ja oppikirjan kertomuksista nousevat elämään ja kuolemaan liittyvät asiat
o Jumalan huolenpito ihmisistä ja koko luomakunnasta alusta loppuun
o kristinuskon antama turvallisuus ihmisten elämässä eri aikakausina; kristittyjen esimerkki
alkuseurakunnasta meidän päiviimme
• Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
o vastuullisuuteen kasvaminen suhteessa itseen, toisiin ihmisiin ja luontoon
o oman ja toisen elämän kunnioittaminen
o erilaiset kristityt eri puolilla maailmaa
o suvaitsevuus muiden ihmisten valintoja ja erilaisuutta kohtaan
• Raamatun kertomuksia ja opetuksia
o Raamatun kertomukset alkuseurakunnan synnystä ja kristinuskon leviämisestä lähialueilta yhä
kauemmaksi maailmaan
o Pietarin ja Paavalin toiminta kristinuskon laajentumisessa ja seurakuntien vahvistumisessa
192
•
•
•
o lähetystyön merkitys kautta aikojen
o Raamatun opetuksia kristityn elämään
o pohdintaa elämän erilaisista valinnoista
o kirkkovuoden keskeisimpien juhlien juuret ja traditio
o alkuseurakunnan toiminta ja vaikutukset nykyaikaiseen kristillisyyteen
o uskonpuhdistuksen tapahtumat ja merkitys
o Martti Lutherin elämä
o luterilaisuus Suomessa
o oman seurakunnan toimintaan ja työntekijöihin tutustuminen
o virsiä ja hengellisiä lauluja, kirkollinen musiikki
7. luokka
1. KURSSI
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana (Tämä tavoite voidaan niin halutessa
jättää vasta yhdeksännelle luokalle.)
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tutustuu Maskun historiaan liittyviin muinaisuskonnollisiin kohteisiin ja tapoihin
SISÄLLÖT
Maailmankatsomuksellinen pohdinta
• mikä on elämän tarkoitus?
• muuttuva maailmankatsomus
• uskonto ilmiönä ja kokemuksena
Maailmanuskonnot
• etniset uskonnot (myös Maskun muinaisuskonnolliset kohteet)
• keskeiset maailmanuskonnot: Kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus (Kiinan ja
Japanin uskonnot käsitellään niin haluttaessa.)
• nykyajan uskonnolliset ilmiöt
Raamattu (Mahdollisuus käsitellä vasta yhdeksännellä luokalla.)
• Raamatun vaikutus ja tulkinta
• Raamattu kulttuurimme perusteoksena
• Vanha testamentti: Kahden uskonnon pyhä kirja
Uusi testamentti: Rakenne ja keskeiset sisällöt
8. luokka
2. KURSSI
SISÄLLÖT
Kristinuskon historia
• Kristinuskon asema maailmassa
• Kristinuskon synty ja alkuseurakunta
193
• Kristinuskon jakautuminen kirkkokuntiin
• Uskonpuhdistuksen syitä ja seurauksia
• Kristillisten kirkkokuntien ja yhteisöjen ominaispiirteet ja erot
• Kristilliset juhlapyhät
Usko ja tieto
• Uskon ja tiedon välisiä eroja
• Uskon merkitys ihmisen elämässä
• Luomisteorioita
9. luokka
3. KURSSI
SISÄLLÖT
Suomen uskonnollinen kenttä
• Suomen kirkkokunnat, muut kristilliset yhteisöt ja ei-kristilliset yhteisöt
• Suomen evankelisluterilaisen kirkon historia
• Uususkonnollisuuden virtauksia
Etiikan perusteet
• Etiikan keskeiset käsitteet
• Etiikan käsitteiden hyödyntäminen käytännön elämän pohdiskelussa
• Etiikan merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta
kirkosta
Oppilas
•
•
•
•
tuntee Raamatun keskeisen sisällön
tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen
keskeiset vaiheet
tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen
luterilaisuuden perusluonteen
ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
•
•
•
•
ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen
luonnetta
tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
194
Oppilas
•
•
•
tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
•
•
kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin
vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle
itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa
pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
VUOSILUOKAT 1-5
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja
kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja
eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä
• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien
ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
toimintaan
• tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
• perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja
oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin
katsomuksiin
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
• pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
• oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
• paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset
• kirkon suuria opettajia ja marttyyreja
Kirkon jäsenenä
195
•
•
•
•
•
•
•
ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa
oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö
luostarien toiminta
kirkollisia järjestöjä
lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja
oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä
Raamattu pyhänä kirjana
• Alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
• Egyptistä Luvattuun maahan
• Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous
• Evankeliumien kirjoittajat
• Ylösnousemus ja uusi elämä
• Uuden testamentin ajanhistoriaa
Liturginen elämä
• jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia–jumalanpalvelus
• sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
• kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja
• kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana
• ikoni kuvana ja pyhänä esineenä
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
• ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena
• Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet
• pelastus ja iankaikkinen elämä
• kirkko ja seurakunta
• kymmenen käskyn etiikka
Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta
• tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää
• tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee
seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
• tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja
pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään
Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
•
•
•
tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen
tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn
osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään
• tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
196
•
•
•
tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
hänellä on käytössään rakennusaineita ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään
Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
• tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
• tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan
• tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa
• tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä
VUOSILUOKAT 6-9
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa
oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen
luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen
näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta
elämässä
• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja
uskonkäsitykseen
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää
uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa
näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
Raamattu
• Raamatun synty ja sisältö
• Raamattu pyhänä kirjana
• Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit
• Apostolien teot
Kirkkohistoria
•
•
•
•
•
kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
kirkkokunnat sekä ekumenia
Suomen ortodoksisen kirkon historiaa
Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne
Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys
197
Maailmanuskonnot
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja
uskonnollisen elämän pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Liturgiikka ja uskonoppi
• sakramentit
• jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia
• kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
• uskonopin keskeiset kohdat
Etiikka
• ortodoksinen ihmiskäsitys
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
• Vuorisaarnan etiikka
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan
ortodoksista kirkkovuotta
• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen
• tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön
• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
• ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota
• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen
käyttöyhteyden
•
•
•
•
•
•
tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen
tuntee oman seurakunnan toimintaa
tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa
Oppilas tuntee maailmanuskontoja
198
•
•
•
ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
tunnistaa suuret maailmanuskonnot
osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä
MUUT USKONNOT
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien
perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.
Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.
7. 12 Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka
lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja
tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä
käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön
vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia
maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi,
vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee
kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti
muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin
liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen
kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa
vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1−5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa
elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun
taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen
periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.
199
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista
aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen
mukaan.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• Toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja
köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• Kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämänmaailmankatsomuksia.
ja
Yhteisö ja ihmisoikeudet
• Yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen
sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä
ongelmia ja niiden ratkaisuja.
Ihminen ja maailma
• Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän
erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten
elämässä, maailmanperintö ja ympäristö.
1.-2. luokka
• Itsetuntemus ja ihmissuhteet
o kuka olen ja mitä osaan
o toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
o ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• Kulttuuri
o suomalainen kulttuuri, perinteet
o suomalaiset kulttuurivähemmistöt
• Etiikka ja ihmisoikeudet
o hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
o yhteiselämän perusteita: sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus
o lasten oikeudet
200
• Ihminen ja maailma
o ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
o maa ja maailmankaikkeus
o kertomuksia maailman synnystä
3.-4. luokka
o hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
o oikeudenmukaisuus ja sen toteutuminen jokapäiväisessä elämässä
o kultainen sääntö
o oikeus ja velvollisuus
o tasa-arvo ja rauha
o uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys
• Kulttuuri
o erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja syrjintä
o monikulttuurisuus, maailman kulttuuriperintö
o maa ja maailmankaikkeus
o elämän synty ja kehitys, elämän erilaisia muotoja
o syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
o luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys
5. luokka
• Itsetuntemus ja ihmissuhteet
o elämänvaiheet ja toiveet
o oma elämänkatsomus
o oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja
o hyvä elämä
o erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia
o erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä
o maailmanperintö ja ympäristö
Oppilas
•
•
•
•
kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista
oikeutusta
ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita.
kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö).
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
201
•
osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Oppilas
•
•
•
tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita.
ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä.
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
VUOSILUOKAT 6−9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa
koskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista katsomuksista ja uskonnoista sekä
tuetaan nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista
itseään ja elämänkatsomustaan
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta
itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri
kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme.
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla
1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuriidentiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
• Yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
202
•
•
•
•
Katsomusten historiaa, katsomusvapaus
maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.
Kulttuuri
• Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen,
luontokeskeinen.
utilistinen,
mystinen
ja
Etiikka ja hyvä elämä
• Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
Tulevaisuus
• Tulevaisuuden tutkiminen
• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.
6. luokka
o arvo ja normi
o vastuu ja vapaus
o teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus
o oikeudenmukaisuus
o rikkaus ja köyhyys maailmassa
o ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus
o ihmisoikeudet
o demokratia
o tulevaisuuden maailma
7. luokka
• Etiikka ja ihmissuhdetaidot
o itsetuntemus ja nuoruusikä
o moraali ja etiikan pääsuuntia
o ihmisyys ja ihmisoikeudet
o hyvä elämä
• Ihmisen ja luonnon suhde
o kulttuuri ja luonto
o käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja naturistinen
o ympäristöetiikka
o kestävä kehitys
8. luokka
• Kulttuuri
o kulttuurin tutkimus
203
o kulttuuri ja yhteisö
o suomalainen kulttuuri
o monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus
• Katsomusten maailma
o tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
o maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
o katsomusten historiaa ja katsomusvapaus
o uskonto ja uskonnottomuus
o erilaisia katsomuksia ja uskontoja
o oma elämänkatsomus
9. luokka
• Kansalaisuus ja yhteiskunta
o yhteiskuntateorian perusteet
o demokratia
o politiikka
o toimiminen kansalaisena
• Tulevaisuus
o tulevaisuudentutkimus
o luonnon tulevaisuus ja maailmanperintö
o yhteiskunnan tulevaisuus, globaalit näkymät
o oma tulevaisuus ja vaikutusmahdollisuudet
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon
seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun.
• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta
elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja
kehittymättömämmän arvion välillä.
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri
katsomusperinteisiin
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron.
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista katsomuksista.
204
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja
oikeusvaatimusten perusteita
• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että
pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia.
• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
7. 13 Historia
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa
käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että
oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa
käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan
käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
VUOSILUOKAT 5–6
Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas
historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja
eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan
suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan
historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua
uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä
esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia,
joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä
205
•
•
tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
esittämään muutoksille syitä
Omat juuret ja historiallinen tieto
• oman perheen ja kotiseudun historia
• muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien
tulkitseminen
Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
• kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen
seurauksena
• maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset
ihmisten elämään
Eurooppalaisen sivilisaation synty
• antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
• antiikin heijastuminen tähän päivään
Keskiaika
• uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
Uuden ajan murros
• eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan
taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen
tieteessä
Suomi Ruotsin valtakunnan osana
• elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
• suomalaisen kulttuurin muotoutuminen
Vapauden aate voittaa alaa
• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800luvulle saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b) kaupankäynnin kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) väestössä tapahtuneet muutokset
5. – 6. luokka
Maskussa historiaa opiskellaan 5.-6 – luokilla yhteensä 4 vuosiviikkotuntia, 2 tuntia kummallakin luokalla.
206
Aihepiirien käsittelyä ei ole sidottu vuosiluokkiin. On kuitenkin otettava huomioon, että opetettava aines
jakautuu tasaisesti 5. ja 6. luokille. Myös opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa korostettu
kronologian taju on syytä ottaa huomioon.
• Omat juuret ja historiallinen tieto
o oman perheen ja kotiseudun historia
 oma sukutausta
 Maskun museo ja pajamuseo
 Maskun muinais- ja kansallispuku
 linnavuoret ja hiidenkiukaat
• Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
o kivi-, pronssi- ja rautakausi sekä niiden merkitys
o maatalouden vallankumous
o kirjoitustaidon synty ja merkitys
o varhaiset korkeakulttuurit (Egypti, Mesopotamia)
• Eurooppalaisen sivilisaation synty
o antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
o antiikin heijastuminen eurooppalaiseen kulttuuriin
• Keskiaika
o katolisen kirkon vaikutus eurooppalaisten elämään
o kansallisvaltioiden synty
o islamin synty ja leviäminen
o ristiretket
o läänityslaitos
o kauppa ja kaupunkien kasvu
o Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
o Hansa-liitto ja sen merkitys
o Suomen keskiajan kirkot ja linnat
• Uuden ajan murros
o renessanssi
o löytöretket
o luonnontieteiden kehitys
o katolisen kirkon vallan murtuminen
• Suomi Ruotsin valtakunnan osana
o Ruotsin kehitys suurvallaksi
o suomalainen kulttuuri 1600- ja 1700- luvulla: ”kreivin aika”, lukutaidon kehitys, valistus
o Ruotsin suurvallan romahtaminen
• Vapauden aate valtaa alaa
o itsevaltiuden ajan Eurooppa ( erityisesti Ranska ja Venäjä)
o valistusaate ja tieteen kehitys
o valistunut itsevaltius (Kustaa III ajan Ruotsi)
o USA:n itsenäistyminen
o Ranskan vallankumous ja sen vaikutukset
• Opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa mainitusta valinnaisista teemoista opiskellaan jokin
Euroopan ulkopuolinen kulttuuri, esim.
o Amerikan intiaanikulttuurit
o Kiina
o Japani
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
207
Oppilas
• osaa erottaa faktan mielipiteestä.
• osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
• kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin ja pystyy nimeämään
yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä
• muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja
ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys, eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten
ja ryhmien näkökulmasta
• syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi
eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön
joidenkin toimijoiden kannalta.
• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin
tapahtuu.
VUOSILUOKAT 7-9
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon
luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja
perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun
mielipiteensä niiden pohjalta
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa
tietoa.
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
• elämää 1800-luvun Suomessa
• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset
Euroopassa
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
208
Teollinen vallankumous
•
•
teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
kaupungistuminen
Murrosten aika Suomessa
• sääty-yhteiskunnan mureneminen
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Laman ja totalitarismin aika
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika
• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
Seitsemännestä luokasta alkaen historiaa opiskellaan kurssimuotoisesti, kaksi kurssia kummallakin luokalla.
7. luokka
209
1. KURSSI: TEOLLISTUMISEN JA AATTEIDEN VUOSISATA
• 1800-luvun keskeiset poliittiset aatteet: nationalismi, liberalismi, sosialismi
• teollistuminen ja sen heijastukset yhteiskuntien ja ihmisten elämään
• 1800-luvun kulttuurihistoria
2. KURSSI: SUURVALTOJEN VALTAPYRKIMYKSET MAAILMALLA
• USA:n ja Venäjän kehitys 1800-luvulla
• siirtomaaimperialismin aika
• Suomen venäläistämispyrkimykset ja sen seuraukset
• I maailmansota ja sen seuraukset
• Venäjän vallankumous
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
8. luokka
3. KURSSI: LAMAN, TOTALITARISMIN JA II MAAILMANSODAN AIKA
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• diktatuurit Saksa ja Neuvostoliitto
• Suomi maailmansotien välillä
• II maailmansota ja sen seuraukset
• Suomi II maailmansodassa
4. KURSSI: MAAILMAN KAHTIAJAKAUTUMISEN JA MUURIEN MURTUMISEN AIKA
• kylmä sota
• Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• vuosi 1989 ja sen seuraukset
• etelän ja pohjoisen vastakkainasettelu
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty
Opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa mainituista valinnaisista teemoista opiskellaan kulttuurin
kehitys, jota kulkee läpäisyaiheena muun opetusaineksen rinnalla.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
• kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja
niiden avulla aikajärjestykseen
• muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella ennen toimittiin toisin
kuin nykyään
• syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia
210
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös
nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota.
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan
niitä.
7. 14 Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi
ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee
antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen
vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi
ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta
toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta
VUOSILUOKAT 7-9
TAVOITTEET
Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota
kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
• oppii tuntemaan julkiset palvelut
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan
hyvinvoinnin tekijänä
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja
yhteiskunnallisena toimijana
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset
Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.
Yksilö yhteisön jäsenenä
• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja
EU:ssa
Yksilön hyvinvointi
• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
211
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
• demokratia, vaalit ja äänestäminen
• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU- tasolla
• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kansalaisen turvallisuus
• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
• liikenneturvallisuus
• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus
Taloudenpito
• yksityisen taloudenpidon periaatteet
• työnteko ja yrittäjyys
Kansantalous
• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka
• talouden suhdannevaihtelut,
yksityistalouksiin
• julkinen talous ja verotus
työttömyys
ja
inflaatio
sekä
niiden
vaikutukset
9. luokka
1. KURSSI: Sosiaalipolitiikan ja turvallisuuspolitiikan perusteet
• perhe, eri tyyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
• liikenneturvallisuus
• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus
2. KURSSI: Valtio-opin perusteet
• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, pohjoismaissa ja EU:ssa
• demokratia, vaalit ja äänestäminen
• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla
• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
3. KURSSI: Taloustiedon perusteet
• yksityisen taloudenpidon perusteet
• työnteko ja yrittäjyys
• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
212
•
•
•
ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin
julkinen talous ja verotus
Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen
Oppilas
•
•
•
kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä
pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja
niiden seurauksia
Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen
Oppilas
•
•
ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa
useita vaihtoehtoja.
ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä
7. 15 Musiikki
Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen
kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen
ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös
saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri
aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana
ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset.
Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen
prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin
musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla
harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa
kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan
kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin
oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.
VUOSILUOKAT 1–4
Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun
kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa
oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä
ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.
213
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen
sekä ryhmässä että yksin
• kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia
• käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina
• ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta
• toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.
• Äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja
• lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia
• yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja
sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset
• monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien
elämysten,
• mielikuvien ja kokemusten kuvailua
• musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja
improvisoinnin keinoin
• musiikin elementteihin – rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto –
liittyvää
• peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän
yhteydessä
• laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että
muiden
• maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin
lajeista.
1. luokka
• c-g
• TAA, Ti-Ti, neljäs- ja kahdeksasosa nuotit
• nuottiviivasto ja nuotin osat
• hiljainen – voimakas – piano –forte
• soolo-tutti
• duuri ja molli kuulohavaintona
• kellopeli
• keho ja rytmisoittimia
2. luokka
• a-c
• TAA-AA d, puolinuotti
• tauko
• hiljenevä-voimistuva
• kertausmerkit
• rytmisoitinten tarkat nimet
• soittimet kuten 1. luokka
214
1. – 2. luokka: laululeikkejä
3. luokka
•
•
•
•
•
•
•
•
tasa- ja kolmijakoiset tahtilajit
pisteellinen puolinuotti
puolitauko
diminuendo – crescendo
D.C. al fine
nokkahuilu
rytmisoittimet
orkesterin soitinryhmät
4. luokka
•
•
•
•
•
•
•
•
sävellajit: C-duuri ja a-molli
kohotahti
pisteellinen neljäsosanuotti
pp, ff, mp, mf
maalit
nokkahuilu
rytmisoittimet
orkesterin soitinryhmät
Oppilas
• osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
• hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen
harjoitteluun ja yhteissoittoon
• hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
• osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia
• musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa
• tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,
kuvallisesti tai liikkeen avulla
• osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.
VUOSILUOKAT 5–9
5–9 luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia
kokemuksia
sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin
yhteydessä.
TAVOITTEET
Oppilas
• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän
jäsenenä toimien
215
•
•
•
•
oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja
syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan
oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan,
sointivärin
ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja
merkintöjä
rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen
keksinnän keinoin
• Äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa
yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa
• yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja –
kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa
• monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja
kulttuurisesti
• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi
ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen.
5. luokka
•
•
•
•
•
•
•
nuottien nimet sekä ylennetyt ja alennetut nimet
ylennys ja alennus merkit
duuri- ja mollisointu
helppoja rumpukomppeja
tutustuminen sähköbassoon (soittoa soinnun pohjasävelin)
lauluja monipuolisesti
sävellajit; G-duuri/e-molli ja F-duuri/d-molli
6. luokka
•
•
•
•
•
yhteissoittoa
kaanon
ryhmän edellytysten mukaisesti 2-äänisiä lauluja
muotorakenteet
sävellajit; D-duuri/h-molli ja B-duuri/g-molli
7. luokka
•
•
•
laulaminen
o äänenkäyttöharjoituksia ja äänenhuoltoa
o lauluja musiikin eri alueilta
o mikrofonilaulu
soittaminen
o akustinen kitara
o bändisoittimet (sähkökitara, basso, rummut, koskettimet)
o rytmisoittimet
o kantele
kuunteleminen/ käytettävä materiaali
216
o
o
o
o
o
äänityypit
ajankohtainen populaarimusiikki Suomesta ja ulkomailta
Suomen kansanmusiikki
blues
latinalaisamerikkalainen musiikki
Oppilas
• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
• hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy
osallistumaan yhteissoittoon
• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä
kuulemastaan
• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy
musisoimaan yhdessä muiden kanssa
• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
• osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja
ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.
7. 16 Kuvataide
Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen
ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun.
Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja
yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy
henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen, oppilaan oman
ja hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle.
Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma,
aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja
edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään
oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon
oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat
samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä
samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän
ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
VUOSILUOKAT 1–4
Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa
ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä
217
kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä.
Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn
toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden
säilyttämiseen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien
prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten
valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
• kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
• tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen
kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja
kuvallisesta viestinnästä
• tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden
kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä
oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria
ja muotoilua.
• arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
• tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
• kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen
maailman eroja
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• Kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä,
grafiikkaa, muovailua ja rakentelua
• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja
viiva
• kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua
kuvista keskusteltaessa.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• Oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön
tutustumista
• taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista
• Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• Luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä
ympäristön muutosten tunnistamista
• esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua,
ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista.
Media ja kuvaviestintä
•
Kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin
yhdistäminen
218
•
•
kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva
television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien
kriittistä tarkastelua ja tutkimista.
Oppilas
• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä
muuntaa havaintojaan kuviksi
• osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä
ymmärtää materiaalin ominaisuuksia
• osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä
käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna
• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan
• osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia
taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
• tietää mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja
omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
• osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä
• osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja
rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa
• tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja
koulussa
• tietää mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntevat joitakin arkkitehtien ja
muotoilijoiden töitä
• osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella
näkökantojaan
• osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
• osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä
• osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
VUOSILUOKAT 5−9
Kuvataiteen opetuksessa −9
5 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän
välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa.
Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja
kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden
välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja
vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma
työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan
ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista
oppimista.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
219
•
•
•
•
•
•
•
•
tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja,
tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa
ilmaisussaan
nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa
ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia
ilmiöitä
ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä
kulkua
arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja
teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä
hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon
hankinnan ja elämysten lähteinä
tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä
kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa
tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja
eettisestä näkökulmasta
työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä,
kuvallisen ajattelun syventäminen
• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja
viiva
• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien
kuvamaailmassa
• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja internetin
kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
taidekritiikkiä.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön
tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä,
ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta
• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin
tutustumista,
• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista
• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista,
materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua.
Media ja kuvaviestintä
• Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja
220
•
•
•
•
•
sisällöllistä analyysia
valokuvausta, tai videokuvausta ja digitaalista kuvausta
kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä
graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita
mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
elokuvien ja TV-ohjelmien analysointia.
OPPIAINEEN LUONNE
• Kuvataiteen opiskelu lähtee opetussuunnitelman määrittämästä arvopohjasta sekä tukee
opetussuunnitelman yleisiä tavoitteita ja aihekokonaisuuksia.
• Kuvataiteen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden
kehittymistä ja antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun.
• Oppilaan henkilökohtaisen taidesuhteen syntyminen on ensisijaista.
• Kuvataiteessa painottuu opiskelun prosessinomainen luonne.
• Tärkeää on oman kulttuurin tuntemus ja itselle vieraiden kulttuurien tuntemus, taiteen, median ja
ympäristön kuvakulttuurin tuntemus.
• Opetuksen lähtökohtina ovat oppilaan oma ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot , mielikuvat ja
elämykset.
• Jatkuvuus luokka-asteilta toiselle on tärkeää.
• Oppiaineen opiskelua luonnehtii oppiaineen sisäinen integraatio.
• Teemallisuus mahdollistaa kiireettömän ja pitkäjännitteisen työskentelyn.
MINIMITAVOITE (1-9)
Tutustuu eri välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin.
Yrittää parhaansa.
MAKSIMITAVOITE:
Ymmärtää estetiikan merkityksen elämässä. Kokee mielihyvää.
1. PIIRTÄMINEN JA MAALAUS:
• lyijykynä (1-9)
• grafiikkakynät (1-9)
• hiili (3-9)
• vahaliidut (1-6)
• pölypastilliliidut (3-9)
• puolipeitevärit (1-9)
• vesivärit (1-9)
• pullovärit (1-9)
2. MUOVAILU:
• savi tekniikat: peukalointi, makkaratekniikka, kpl:n liittäminen toiseen, relieffi, muotti ja levytekniikka
(1-9)
• muut massat kuten Das, Darwi tms., paperimassat ja (ekovilla) (1-6)
• kipsi kipsinauha (3-9) ja kipsijauhe (5-9)
221
Ei välttämättä ala-asteella.
3. GRAFIIKKA:
• leimasinpainanta (1-6)
• sabluuna (1-9)
• kohopainanta, esim. aaltopahvi (3-9)
• Pressprint (1-9)
• lino (7-9)
• monotypia lasilevylle (1-9)
4. VÄRIOPPI:
• pää- ja välivärit, väriympyrä
• vastakkaisvärit
• kylmät ja lämpimät värit
• valöörit
• murretut värit
• värin psyKologiaa (1-9)
• väriharmonia (7-9)
5. SOMMITTELU:
• edessä-takana (1-9)
• kultainen leikkaus (6-9)
• horisontti (3-9)
• ornamentiikka (keskus-, nauha-, ja pintaornamentti) (3-9)
6. PERSPEKTIIVI:
• oma huone(4), katu(5), kerrostalot(6)
• väriperspektiivi (5-9)
• perspektiivilajit (7-9)
• kaksi- ja kolmiulotteisuus (7-9)
7. PAPERITAIDE:
• paperin taittelu, origamit (3-9)
• paperikollaasi ja reliefi (3-9)
• uusiopaperi (2-6)
• kirjansidonta (7-9)
8. RAKENTELU:
• tikut
• ”jätetyöt”
• luonnonmateriaalit (1-9)
9. IHMINEN:
• kasvot
• koko keho
• ihminen liikkeessä (5-9)
10. TAITEEN TARKASTELU:
222
•
•
taidesuuntaukset: esim. abstrakti taide, realismi, naivismi,
kubismi, pointillismi jne. (5-9)
esimerkkityöt----kuvan tarkastelu,
jäljennökset, viikon taidekuva jne. (1-9)
taidehistoria: Egyptin taide ja Antiikin taide (5-9)
11. YMPÄRISTÖESTETIIKKA:
• viihtyisä ympäristö
• luonnon havainnointi
• muuttuva maisema
• kierrätys (1-9)
• arkkitehtuuri (5-9)
• ympäristötaide (1-9)
12. KUVALLINEN VIESTINTÄ:
• sarjakuva (4-9)
• mainos (4-9)
• juliste (5-9)
• elokuva (5-9)
o kuvakenttä
o kuvakoot
o kuvakulmat
o liike elokuvassa
o selailukuva, plärä, thaumatrooppi, liike
o filminauhalla ja käsikirjoitus (6)
• valokuva (5-9)
• tietotekniikka (5-9)
• animaatio (7-9)
13. TEKSTAUS: (5-9)
Oppilas osaa
• ilmaista itseään kuvallisin keinoin
• käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä
materiaaleja ja työskentelytekniikoita
• valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
• selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
• tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja
kulttuuriseen yhteyteen
• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
• hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin
kulttuuripalveluja
• erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia
ominaisuuksia
• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä
223
•
•
•
•
•
•
•
työskentelyssään
tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja
digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta
omassa työskentelyssään
osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen
yhteistyöhön muiden kanssa
osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja
rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja
elämysten lähteinä.
7. 17 Käsityö
Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa
sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä
ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja
suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin,
tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen,
tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen,
pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkismotorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä.
Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön
kulttuuriperinteeseen.
VUOSILUOKAT 1−4
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa
työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän
oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä
tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen
pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä
työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa,
ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan
samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja,
työvälineitä ja menetelmiä
• omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja
laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä
224
•
•
•
•
•
•
•
•
•
oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä
taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät
oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään
oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin
oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita
oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari
tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa
oppimisympäristöissä
oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin
tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan
oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.
• keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja
• työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät
• omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien
tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä
tuotteiden valmistamista
• kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä, materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden
mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden
kulttuurien käsityöperinteestä
• oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden
teknologisia sovelluksia
• materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö.
Oppilas
• osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella
toteuttamiskelpoisen tuotteen
• työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja
työturvallisuuden huomioon ottaen
• hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja
• työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä
käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja
viihtyisyydestä
• ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita
• arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
• suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.
VUOSILUOKAT 5−9
Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla
−9 5 on syventää ja kartuttaa oppilaan
käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään
tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa.
225
Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan
arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla
yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja
kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen
työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua
käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai
tekstiilityöhön.
TAVOITTEET
Vuosiluokkien 1−4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet:
Oppilas
• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä
tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset
arvot
• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja
teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan
suunnittelutyöhönsä
• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi
soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa
• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia
ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen
apunaan erilaisia tietolähteitä
• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten,
yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa
• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.
Käsityön yleiset sisällöt
• Tuote- ja prosessi-ideointi
• muodot, sommittelu ja värit
• materiaali- ja kuluttajatietous
• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö
• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet
• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm.
kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan
• erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita
• tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita
muista kulttuureista
• oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen
• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden
yhteiseen tarkasteluun.
Teknisen työn sisällöt
226
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
• Tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa
• erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja
eri tekniikoin
• rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli
viesti
• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä
sekä niiden sovelluksia.
Valmistaminen
• Teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen
käyttö
• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta,
yhdistäminen ja työstäminen
• monipuolista laiterakentelua
• kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys.
Tekstiilityön sisällöt
•
•
•
•
•
Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien
aihepiirien yhteydessä
sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita
tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri
tekniikoin.
Valmistaminen
•
•
•
Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta
käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja
työstäminen luovasti
tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys.
227
KÄSITYÖ
Työtavat
1. luokka
Suunnittelu
•
•
Paperi – ja
kartonkiaskartelu
Virkkaus
Neulominen
Ompelu
Painanta
Kirjonta
Kudonta
Katkaisu
Naulaaminen
Liittäminen
Viimeistely
Pintakäsittely
2. luokka
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Oman suunnitelman piirtäminen
Käytettävissä olevan materiaalin
järkevä ja taloudellinen käyttö.
Kierrätysmateriaalin käyttö
Leikkaaminen
Taittelu
Liimaaminen
Koristelu
Värittäminen
Sommittelu
Sormivirkkaus
Ketjusilmukka
Aloitussilmukka
Kiinteä silmukka
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Etupisto
Pykäpisto
Kankaan painanta
Vohvelipujotus
Ryijypisto
sahaaminen
Naulan naulaaminen
Kuumaliimaus
Viilaaminen
Hiominen
Petsaus
Puuväritystussit
Öljyäminen
Vahaus
Lakkaus jne.
TEKNINEN TYÖ
Yleistä
Tekninen työ on yleissivistävä ja kädentaitoja kehittävä peruskoulun oppiaine. Teknisen työn perustana ovat
käsillä tekemisen arvostus, esteettiset, ekonomiset ja ekologiset arvot, työturvallisuus, ergonomia, vastuuntunto,
pitkäjänteisyys sekä sosiaalisten taitojen huomioonottaminen. Lisäksi teknisessä työssä pyritään itsenäiseen
ajatteluun sekä luovaan ongelmanratkaisuprosessiin, johon sisältyvät suunnittelu, toteutus ja arviointi
unohtamatta positiivista minäkuvan kehitystä.
228
LÄHTÖKOHTIA OPETUKSEEN
• Opetus teknisessä työssä ohjaa oppilaita kulloinkin sopiviin materiaaleihin ja työvälineiden käyttöön.
• Teknisen työn opetukseen sisältyy tuotteen suunnittelu, valmistusprosessin suunnittelu ja varsinaisen
tuotteen valmistaminen. Arviointi kuuluu olennaisena osana aina oman toiminnan ja työn tuloksen
arviointiin.
• Teknisessä työssä pyritään opiskelemaan ongelmanratkaisutaitoja käyttäen erilaisia materiaaleja,
välineitä ja tekniikoita.
• Teknisessä työssä integroidaan ja käytetään hyväksi muissa oppiaineissa (kuten tekstiilityössä,
matematiikassa, kuvaamataidossa ja fysiikka/kemiassa) opetettuja tietoja ja taitoja.
• Teknisen työn opetusta toteutetaan erilaisten aihepiirien ja projektien avulla joihin liitetään luontevasti
ympäristökasvatuksen, yrittäjyyskasvatuksen ja teknologiakasvatuksen periaatteita kuitenkin niin, että
se tukee kestävän kehityksen periaatteita.
• Kolmannella ja neljännellä luokalla oppilaat opiskelevat puoli lukuvuotta tekstiilitöitä ja puoli
lukuvuotta teknistä työtä. Tämän kokemuksen perusteella oppilaat valitsevat viidennestä luokasta
seitsemänteen luokkaan joko teknisen työn tai tekstiilityön opiskelun.
• Luokilla 5-7 on mahdollista järjestää vaihto-opetusta yhdessä tekstiilityön kanssa.
• Vasenkätiset oppilaat tulee huomioida opetuksessa.
Sisältö/materiaali
3. – 4. luokka
•
Puu
Metalli
Muovi
Metalli
5. – 6. luokka
Suunnittelu
Yksinkertaisia mitoitustehtäviä
• Yksinkertaisten suunnitelmien
visualisointi ja lukeminen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lastuava työstö
• Mittaaminen ja merkitseminen
Mittaaminen ja merkitseminen
• Halkisahaaminen
Poikki/halkisahaaminen
• Muotosahaaminen
Kulmasahauslaitteen käyttö
• Kulmasahauslaitteen käyttö
Poraaminen
• Poraaminen
Höylääminen
• Höylääminen
Viilaaminen
• Viilaaminen
Vuoleminen
• Vuoleminen
Talttaaminen
• Hiominen
Hiominen
•
• Poraaminen
Poraaminen
•
•
•
•
Leikkaaminen
Taivutus
Valaminen
Viilaaminen
•
Taivutus
• Poraaminen
• Poraaminen
Muovaava työstö
• Leikkaaminen
• Sahaaminen
• Taivutus
• Takominen
Muovi
Puu
•
Taivutus
•
Painaminen
•
•
•
Erilaiset liitokset
Ruuvaaminen
Liimaaminen
Liittäminen
•
•
•
Naulaaminen
Ruuvaaminen
Liimaaminen
229
Metalli
•
Ruuvi-, pultti- ja
vetoniittiliitosliitos
Muovi
Puu
•
•
Pehmytjuotos
Niittaaminen
•
Liimaus
•
•
•
•
Maalaaminen
Lakkaaminen
Puunsuojaus
Patinointi
•
•
•
•
•
Kiillotus
Maalaus
Väritys
Emalointi
Pintakäsittely
•
•
•
•
•
Petsaaminen
Maalaaminen
Lakkaaminen
Öljyäminen
Vahaus ja kiillotus
Metalli
Rakentelu
Lennokkisarja kello, pienoismalli
•
veden, tuulen hyväksikäyttöä
•
Huolto ja korjaus
Polkupyörän säätäminen ja
•
huolto, paikkamaalaus
•
Sähkö ja elektroniikka
Sähkörakentelu; virtapiiri,
• Sähkörakentelu
johde, eriste
• Sähkömagneetti
Polkupyörän kumin
paikkaus, huonekalun
kunnostus, kirveen ja taltan
teroitus, vapaa-ajan
välineiden huolto, puukon
teroitus, auton pesu ja
vahaus
Mekaniikka
•
Tasapaino, painopiste, vipuvarsi
Työkaluoppi, työturvallisuus, ympäristönsuojelu
• Työkalujen nimet ja oikea käyttö
• Silmien ja korvien suojaus
• Materiaalien taloudellinen ja
ympäristöystävällinen käyttö
•
Väliaineen vastus, kitka,
suoraviivainen ja pyörivä liike,
välitys
•
•
•
Vartalon ja raajojen
liikeradat
Myrkylliset maalit, lakat,
liimat ja liuotteet
Kierrätyskelpoinen ja
ongelmajätemateriaali
230
7. luokka
Seitsemännen luokan teknisen työn kurssit 1-3 muodostavat kokonaisuuden. Kursseihin merkityt
aihealueet ja tavoitteet voidaan käsitellä oppilaiden tarpeiden mukaan erilaisessa järjestyksessä ja eri
vuosina pääpaino voi olla eri aihealueilla. Tämän vuoksi opetussuunnitelman kurssijako ei aina vastaa
käytännön jaksotusta. Toteutetaan olemassa olevien resurssien mukaisesti vaihto-opiskelu teknisen– ja
tekstiilityön valinneiden oppilaiden kesken.
Tekninen työ jaetaan kolmeen osa-alueeseen:
1.
Elektroniikka ja puutyö
2.
Kone- ja moottorioppi
3.
Metallityö
Tavoitteena on kasvattaa oppilaasta uutta vieroksumaton, uutta etsivä ja uutta omaksuva muuttuvan
yhteiskunnan jäsen. Pyrkimyksenä on myös perustietojen ja –taitojen omaksumisen jälkeen ohjata oppilas
omaehtoiseen, luovaan itsenäiseen ajatteluun, suunnitteluun ja tuottamiseen.
TN1 ELEKTRONIIKKA JA PUUTYÖ
Elektroniikkaosuudessa oppilas tutustuu seuraaviin käsitteisiin: sähkö, johteet, eristeet, resistanssi,
kapasitanssi, kaiutin sekä puolijohteista transistori, diodi ja ledi.
Lisäksi oppilas oppii piirilevyn valmistuksen ja juottamisen. Jakson aikana oppilas
valmistaa yksinkertaisen elektronisen laitteen, jossa on transistorisovellutus.
Puutyöosuudessa oppilas perehdytetään puuntyöstökoneiden käyttöön ja työturvallisuuteen.
Lisäksi hänelle kerrotaan eri puu- ja muovimateriaaleista. Jakson aikana oppilas valmistaa
kotelon elektroniselle laitteelleen puu- ja/tai muovimateriaaleista.
Oppilas oppii elektroniikan peruskomponentit ja niiden toimintaperiaatteet. Hän oppii piirilevyn valmistuksen ja juottamisen.
Oppilas tutustuu puun työstökoneisiin ja omaksuu työturvallisuusohjeet. Lisäksi hän omaksuu yhteiset
ohjeet ja pyrkii sen jälkeen itsenäiseen työskentelyyn.
TN2 KONE- JA MOOTTORIOPPI
Kone- ja moottoriopissa tutustutaan sähkö-, 2-tahti-, 4-tahti-, diesel- ja wankel-moottoreiden
rakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Kokonaisuuden aikana pyritään suunnittelemaan ja
rakentamaan ” sähkömoottorivetoinen” kulkuneuvo.
Oppilas tutustuu erilaisten moottoreiden rakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Hän oppii
tuotteen muotoilua ja suunnittelua.
TN3 METALLITYÖ
Metallityössä tutustutaan erilaisiin metalleihin, metallityön työkaluihin ja –laitteisiin.
Alueella opitaan metallityön perustietoja ja –taitoja. Käsiteltäviä tekniikoita ovat mm.
mitoitus, piirroitus, leikkaus, sahaus, viilaus, taonta, kaasuhitsaus, metallin kierto, poraus,
niittaus, suolahappopuhdistus, mosaiikkitaonta, rasvapoltto, särmäys, pistehitsaus ja
metallin pinnankäsittely. Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat em. tekniikoita apuna käyttäen omat tuotteet. Yhteisellä arviointitapahtumalla tarkistetaan, ovatko alussa asetetut
tavoitteet toteutuneet. Lisäksi käsitellään aihealueen työtapojen ja koneiden työturvallisuus.
Oppilas oppii metallityön aihealueeseen kuuluvan tuotteen suunnittelua ja valmistusta.
Hän oppii ohjeiden mukaista tuottamista sekä sovellettua tuottamista. Lisäksi oppilas
oppii arvostamaan työturvallisuutta sekä ymmärtää arvioinnin ja palautteen merkityksen
oman kehityksensä hyväksi.
231
TEKSTIILITYÖ
•
•
•
•
•
•
Tekstiilityön opiskelun tavoitteena on, että oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan ”itsensä
näköisiä” töitä uskaltaen käyttää omaa luovuuttaan ja luottaen omiin kykyihinsä. Tämän kautta hän
oppii arvostamaan tekemäänsä työtä, miellyttävää ja turvallista työilmapiiriä sekä käsityötaitoa
Tekstiilityön opetuksessa tulee ottaa huomioon se, että omassa työssä onnistuminen mahdollistuu myös
niille oppilaille, jotka eivät monissa muissa kouluaineissa juurikaan koe onnistumisen elämyksiä.
Kolmannella ja neljännellä luokalla oppilaat opiskelevat puoli lukuvuotta tekstiilitöitä ja puoli
lukuvuotta teknistä työtä. Tämän kokemuksen perusteella oppilaat valitsevat viidennestä luokasta
seitsemänteen luokkaan joko teknisen työn tai tekstiilityön opiskelun.
Luokilla 5-7 on mahdollista järjestää vaihto-opetusta yhdessä teknisentyön kanssa.
Vasenkätiset oppilaat tulee huomioida opetuksessa.
Seitsemännellä luokalla tekstiilityön opiskelu jakaantuu kolmeen erikseen arvioitavaan kurssiin:
lankatöiden kurssi, vaatetuskurssi sekä kirjonnan ja erikoistekniikoiden kurssi.
232
Sisältöalue
Kirjonta
Ompelu
3. lk
4. lk
•
pistokirjontaa
mahdollisuuk-sien
mukaan
•
ompelukoneen
ajokortti, ylälangan
pujotus
huolittelu
sauma
päärme
yksinkertainen
ompelutyö esim.
pyyhe, kassi, tyyny
•
•
•
•
Neulonta
5. lk
•
•
•
•
•
•
•
ompelun
perusasioiden
kertaus, alalangan
pujotus
yksinkertainen
alaosan vaate esim.
shortsit, hame
•
•
alalangan puolaus
tilkkutyö
•
silmukoiden
luominen
oikea (ja nurja)
silmukka
neuletyö esim.
maskotti,
kaulaliina
•
•
•
Erikoistekniikat
tekstiilien hoidon
perusteet
kudonta, huovutus, kankaanpainanta, solmeilu, punonta jne.
•
•
•
•
•
•
7. lk
pistokirjontaa
päällikeompelu
Virkkaus
Tekstiilitietous
6. lk
•
•
nurja silmukka
kuvioneulonta
neuletyö esim.
neulottu kuutio,
jossa joka sivulla
erilainen kuvio
ketju- ja
kiinteänsilmukan
kertaaminen
•
•
•
•
•
•
•
pistokirjonta
alikeompelu
mahdollisuuksien
mukaan
kaavan käyttö ja
kaavamerkit
langansuunta
itsenäinen
kirjallisten ohjeiden
seuraaminen
vetoketjun ompelu
yläosan vaate
suljettu neule
kavennus
kirjoneule
mahdollisuuksien
mukaan
neuletyö esim.
lapanen
pylväs
virkkaus ohjeen
mukaan
tutustuminen
luonnonmateriaalei
-hin
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ristipistokirjonta
vapaata ja/tai
tietokoneohjattua
konekirjontaa
vaatteen ja työprosessin
suunnittelu
kaavakoon valinta ja
sovittaminen
lehtien kaava-arkkien ja
ohjeiden käyttö
vaate, jossa
yksityiskohtia esim.
taskut, vetoketjuhalkiot,
muotolaskokset
neuletiheys
ylivetämiskavennus
vahvistettu neule
itsenäinen neuleohjeen
seuraaminen
neuletyö esim. sukka
•
mahdollisuuksien
mukaan
•
•
•
materiaalioppi
tekstiilien hoito
tutustuminen muotiin
233
Oppilas
• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti
tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet,
materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja
tarkoituksenmukaisuus
• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin
avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on
tarkoitus valmistaa
• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen
sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,
ekologinen ja esteettinen
• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian
käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
• osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen
mukaisesti
• arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja
tarkoituksenmukaisuuskriteerein
• ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
7. 18 Liikunta
Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan
terveydellinen merkitys.
Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on
mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
234
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti
omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien
huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja
ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja
turvallisuutta.
Liikunnanopetuksen
yhteydessä
on
korostettava
turvallista
liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.
Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat,
paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan
erityistarpeet ja terveydentila.
VUOSILUOKAT 1−4
Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä
yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä
ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on
oppilaiden aktiivisuus ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia
oivalluksia.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
• oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon
• harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman
keskinäisen kilpailun korostumista
• oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.
• juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
• leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
• luontoliikuntaa
• talviliikuntaa
• veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia
• liikunnallisia leikkejä.
1.– 2. luokka
•
•
Järjestäytymismuodot ja leikit
o Jono, parijono, paririvi, puolikaari, piiri, jako kahteen, reaktio-, juoksu- ja välineleikkejä, pienpelejä.
Voimistelu
o Käynti- ja juoksuharjoitteita: erilaisia askeleita paikalla, liikkuen eri suuntiin, eri tasoissa (korkeana,
matalana), nopeutta ja voimaa vaihdellen
235
•
•
•
•
•
•
•
•
•
o Lihashallinta- ja liikkuvuusharjoitteita: leikinomaisten rytmisten ja motoristen harjoitusten avulla
tutustuminen kehon eri osiin ja niiden hallintaan; avaruudellisen hahmottamisen voimistaminen (koko
kehon liikkeitä omassa henkilökohtaisessa tilassa ja yleisessä tilassa liikkuen)
o Hyppelyitä ja hyppyjä: erimuotoisia hyppyjä, ponnistuksia yhdellä ja kahdella jalalla, jalalta toiselle,
joustava ja turvallinen alastulo
o Rentoutuminen myös musiikkia ja mielikuvitusta käyttäen
o Musiikkiliikuntaa ja keksimistehtäviä – Satuvoimistelu
Telinevoimistelu
o Permanto/matto; pyörintäliikkeitä (kuperkeikka eteenpäin ja taaksepäin), ponnistusliikkeitä käsiin ja
penkkiin nojaten, tasapainoharjoitteita
o Penkki/matala puomi; käyntiä, juoksua, hyppyjä, käännöksiä, tasapainoasentoja (polvivaaka),
alastulot ( hyppy tasajaloin, kynttilähyppy)
o Hyppy: valmistavia harjoitteita; juoksua, hyppyjä matalien esteiden yli, tasaponnistusharjoitteita
penkille ja ponnistuslaudalle, turvallinen alastulo
o Puolapuut, köydet, renkaat, rekki: leikinomaisia kiipeämis-, riipunta-, siirtymis- ja heiluntaharjoitteita
Välinevoimistelu
o Jokaisen välinelajin yhteydessä runsaasti käsittelyharjoitteita
o Hernepussit ja erilaiset pallot: heitot, kiinniotto, tasapainoharjoitteet, pompotukset, vieritykset,
viennit, pallotemput
o Hyppynaru: oikea tartuntaote, hyppyjä paikalla ja liikkuen, narun käyttö perus- ja kuntoharjoitteiden
yhteydessä, narun pyörittäminen, temppuja narun kanssa
o Vanne: harjoittelua ohjaava ja rajaava paikanmerkki, läpimenoja, vierityksiä. pyörityksiä ja hyppy- ja
loikkaharjoituksia
o Muut välineet: leikkivarjo, huivit, jne.
Tanssi
o Perinteisiä ja uusia laululeikkejä, luovan liikunnallisen ilmaisun vahvistamista, lastentanssi
Palloilu
o Pallon käsittelyharjoituksia erikokoisilla ja –painoisilla palloilla, lyönnit kädellä, mailalla,
palloleikkejä ja viitepelejä
Yleisurheilu
o Juokseminen: luonnollinen, jännittämätön perusjuoksu, juoksuvoittoisia leikkejä ja pelejä, viestejä,
lähtö- ja pysähtymisharjoitteita, kestävyysjuoksua leikkien yhteydessä
o Hyppääminen: hyppyjä eri tavoin ponnistaen, rytmillisiä hyppyjä, hyppelyvoittoisia leikkejä, pelejä,
kilpailuja, pituushyppy pehmeälle alustalle, korkeushyppy kuminarun yli
o Heittäminen: perusheitto yläkautta, tarkkuus-, pituus- ja korkeusheitttoja, heittovoittoisia leikkejä
Maastoleikit, suunnistus, retkeily
o Leikinomaisia harjoitteita, kartan suuntaamista, kartanlukua (luokkahuone, piha-alue), retkeilyä ja
maastossa liikkumisen perusasioita (oikea vaatetus, kulkureitit, siisteys)
Talvilajit (lumiolosuhteet huomioiden)
o Maastohiihto
o Totuttautumisharjoitteita, suksien jalkaan pano ja kuljetus, ote sauvoista, käynnit, käännökset, liuku,
2-vaiheinen vuorohiihto, vauhdin hillitseminen, kaatuminen, mäkien nousut ja laskut
Luistelu
o Totuttautumisharjoituksia, luistimien jalkaan pano, kävely, turvallinen kaatuminen, liukuminen
suoraan eteenpäin, lähdöt (T-lähtö), luistelu suoraan eteenpäin, jarrutus, käännös, luisteluleikkejä
Uinti
o Veteen totuttautuminen, vesileikkejä, käynti, juoksu, hengitysharjoitteet, uskaltautuminen veden alle,
ponnistus liukuun veden alla, alkeiskoira- ja selkäuinti, alkeishyppyjä jalat edellä matalalta reunalta
o uimahallikäyntejä vähintään kymmenen kertaa
236
3.– 4. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• kokee liikunnan ja oppimisen iloa
• oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja
• saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
• oppii turvalliset liikuntatavat
• harjaantuu itsenäisen työskentelyn taidoissaan ja yhteistyötaidoissaan
• osaa toimia ”fair play” -hengen mukaisesti
• suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa ja työskentelee pitkäjänteisesti
• varustautuu tarkoituksenmukaisesti liikuntatunneille
• tiedostaa henkilökohtaisen hygienian tärkeyden
• Voimistelu
o monipuolisia vartalon jousto-, venyttely- ja kuntoliikkeitä
o erilaisia käynti-, hyppy- ja juoksuharjoitteita
o lihashallinta
o temppuilua eri telineillä: permanto, pukki, arkku, penkki, köydet, renkaat, rekki, puomi
o liikuntaa eri välineillä (esim. hyppynaru, vanne, hernepussi, pallot)
• Yleisurheilu
o eri juoksulajit: pika- ja kestävyysjuoksu, viestit
o pituus- ja korkeushyppy
o pallonheitto ja kuulantyöntö
• Luistelu ja hiihto
o luistelu eteen- ja taaksepäin
o kaarrokset ja pysäytykset
o jääpelien alkeita
o maastohiihtoa mahdollisuuksien mukaan
• Pallopelit
o pesäpallo: heitto-, syöttö- ja peruslyöntiharjoituksia, alkeispeliä ja sääntöihin tutustumista
o jalkapallo: syöttö, haltuunotto ja kuljetus, pelin alkeet ja perussäännöt
o lentopallo: sormi- ja hihalyönnin sekä syötön alkeita, pelin alkeet ja perussäännöt
o koripallo: syöttö-, kuljetus- ja koriin heittoharjoituksia, pelin alkeet ja perussäännöt
o sähly: laukaus-, syöttö- ja kuljetusharjoituksia, pelin alkeet ja perussäännöt
• Suunnistus
o karttamerkkeihin tutustumista
o suunnistusta kartan avulla tutussa maastossa
• Uinti
o uimataidon ylläpitäminen ja varmentaminen
o erilaisia hyppyjä ja sukeltamista
• Tanssi ja musiikkiliikunta
o tutustumista paritansseihin
o luovaa liikunnallista ilmaisua musiikin tahdissa
• Liikuntaleikit
o eri liikuntalajien alkuverryttelyt, viitepelit ja maastoleikit
237
Oppilas
• hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
• osaa juosta, hypätä ja heittää
• osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
• osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
• osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
• osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
• pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
• pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
• toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
• osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
• toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja
yritteliäästi liikunnan opetukseen.
VUOSILUOKAT 5−9
Vuosiluokkien −9
5
liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa
korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot.
Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja
yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa
annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.
TAVOITTEET
Oppilas
• kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja
• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
• oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
• kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
• oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
• oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
• opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
• tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan
harrastamismahdollisuuksista.
• juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
• pallopelejä
• suunnistusta ja retkeilyä
• talviliikuntaa
• uintia ja vesipelastusta
• toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
• uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta.
238
Oppilas
• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
• osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja
velvollisuuksista
• osaa luistella sujuvasti
• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
• tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
• osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille
asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun
pelin periaatetta.
5.-6. LUOKILLE
TAVOITTEET
Oppilas
• kokee liikunnan ja oppimisen iloa
• kehittää monipuolisesti motorisia perustaitoja
• saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
• oppii turvalliset liikuntatavat
• harjaantuu itsenäisen työskentelyn taidoissaan ja yhteistyötaidoissaan
• osaa toimia ”fair play”- hengen mukaisesti
• suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa ja työskentelee pitkäjänteisesti
• varustautuu tarkoituksenmukaisesti liikuntatunneille
• tiedostaa henkilökohtaisen hygienian tärkeyden
• ymmärtää liikunnan tärkeyden oman hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta
• Voimistelu
o monipuolisia vartalon jousto-, venyttely- ja kuntoliikkeitä
o erilaisia käynti-, hyppy- ja juoksuharjoitteita
o lihashallinta, kuntopiiri
o telinevoimistelua: liikesarjoja permannolla ja rekillä, pukki, arkku, penkki, köydet, renkaat, puomi
o liikuntaa eri välineillä (esim. hyppynaru, vanne, hernepussi, pallot)
• Yleisurheilu
o eri juoksulajit: pika- ja kestävyysjuoksu, viestit
o pituus- ja korkeushyppy
o pallonheitto ja kuulantyöntö
o keihäänheitto
• Luistelu ja hiihto
239
•
•
•
•
•
o luistelu eteen- ja taaksepäin
o kaarrokset ja pysäytykset
o jääpelejä: ringette, jääpallo ja jääkiekko
o jääpelien perussäännöt ja turvallisuusohjeet
o maastohiihtoa mahdollisuuksien mukaan
o laskettelun alkeita mahdollisuuksien mukaan
Pallopelit
o pesäpallo: heitto-, syöttö- ja peruslyöntiharjoituksia, pelaamista koulupesiksen sääntöjen mukaan
o jalkapallo: syöttö, haltuunotto ja kuljetus, pelaamista sääntöjen mukaan
o lentopallo: sormi- ja hihalyönnin sekä syötön alkeita, säännöt, viitepelejä
o koripallo: syöttö-, kuljetus- ja koriinheittoharjoituksia, säännöt, viitepelejä
o sähly: laukaus-, syöttö- ja kuljetusharjoituksia, pelaamista sääntöjen mukaan
Suunnistus
o karttamerkit
o tutustumista kompassin käyttöön
o suunnistusta kartan avulla erilaisissa maastoissa
Uinti
o uimataidon ylläpitäminen ja varmentaminen
o erilaisia hyppyjä ja sukeltamista
o matkauintia
Tanssi ja musiikkiliikunta
o tutustumista paritansseihin
o luovaa liikunnallista ilmaisua musiikin tahdissa (esim. Power Mover)
Liikuntaleikit
o eri liikuntalajien alkuverryttelyt, viitepelit ja maastoleikit
POJAT
Liikunnanopetuksen kurssit yksi ja kaksi muodostavat kokonaisuuden, jossa käydään läpi mahdollisimman
monipuolisesti vuodenaikaan soveltuvia liikuntamuotoja. Kursseilla pyritään parantamaan oppilaiden fyysistä
toimintakykyä sekä kannustaa jatkuvaan liikunnan harrastamiseen.
7. luokka
LIP1: PIRISTYSTÄ JA PERUSKUNTOA
Syksyllä opetetaan peruskuntoa kehittäviä ulkoliikuntamuotoja. Sisäliikuntaan siirryttäessä painopiste on
pallopelien ja lihaskunnon kehittämisessä. Opetettavia liikuntalajeja ovat mm. yleisurheilu, suunnistus, uinti,
paritanssit, koripallo, lentopallo, sulkapallo ja salibandy. Lisäksi opetetaan lihaskuntoharjoittelua ja suoritetaan
lihaskuntotesti.
Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Parannetaan perus- ja
lihaskuntoa. Opitaan liikkumaan ryhmässä yhteisiä sääntöjä noudattaen. Opitaan ottamaan toiset huomioon.
Oppilas tuntee olevansa ryhmän tasavertainen jäsen.
LIP2: KESÄKSI KUNTOON
Talviliikuntamuotojen opetus tapahtuu sääolosuhteiden mukaan. Kevään liikuntalajeina ovat mm. jääpelit, uinti,
koripallo, lentopallo, sulkapallo, pesäpallo ja jalkapallo. Palloilulajeista opetetaan perussäännöt ja taktiikan
alkeita. Lisäksi parannetaan uinnin taitoja.
Pyritään parantamaan fyysistä kuntoa ja löytämään itselleen sopiva liikuntamuoto. Opitaan kannustamaan
kaveria ja liikkumaan parastaan yrittäen. Jatketaan motoristen perustaitojen (juoksu, heittäminen, hyppääminen
ja kiinniottaminen) kehittämistä.
240
8. luokka
LIP3: RIUSKANA RUSKAAN
Syyslukukaudella opetetaan ulkoliikuntamuotoja, jotka kehittävät peruskuntoa. Kun siirrytään
sisäliikuntakauteen, painotetaan lihaskunnon parantamista ja palloilussa joukkuetaktiikan kertaamista. Lisäksi
tehdään lihaskuntotestit ja kerrataan lihaskuntoharjoittelun perusteet. Muita opetettavia liikuntalajeja ovat mm.
yleisurheilu, suunnistus, paritanssit, koripallo, lentopallo, sulkapallo ja salibandy.
Parannetaan perus- ja lihaskuntoa, sekä palloilulajien joukkuetaktiikkaa. Palloilussa oppilaat oppivat liikkumaan
pelikentällä pelipaikan edellyttämällä tavalla. Lisäksi opitaan hyväksymään sekä omat, että muiden onnistumiset
ja epäonnistumiset. Opitaan arvostamaan toisen toimintaa ryhmän jäsenenä.
LIP4: RUISTA RANTEESEEN
Kevätlukukaudella liikuntalajeina ovat mm. jääpelit, uinti, koripallo, lentopallo, sulkapallo, pesäpallo, jalkapallo
ja lenkkeily. Lisäksi harjoitellaan paritansseja. Palloilulajeissa opetetaan joukkuetaktiikka esim. nopea
siirtyminen hyökkäystilanteen jälkeen puolustustilanteeseen.
Parannetaan peruskuntoa ja saadaan oppilaat innostumaan kesäiseen liikunnan harrastamiseen. Joukkuepeleissä
painotetaan ryhmän ja joukkueen yhteistoimintaa.
9. luokka
LIP5: LÖYDÄ OMAT LAJISI
Syksyllä ulkona opetettavia liikuntamuotoja ovat yleisurheilu, suunnistus ja jalkapallo. Sisäliikuntaan
siirryttäessä lajeina ovat mm. koripallo, lentopallo, sulkapallo ja salibandy. Lisäksi suoritetaan lihaskuntotestit
sekä parannetaan paritanssien taitoja.
Opitaan ymmärtämään kuntoilun merkitys terveyttä ja hyvinvointia edistävänä asiana. Opitaan parantamaan
peruskuntoa ja lihaskuntoa.
LIP6: LIIKUNTA ELÄMÄNTAVAKSI
Opetettavia liikuntalajeja ovat mm. jääpelit, telinevoimistelu, lentopallo, koripallo, jalkapallo, salibandy
sulkapallo, pesäpallo ja uinti. Joukkuepeleissä korostetaan yksittäisen pelaajan tehtäviä sekä hyökkäys- että
puolustuspelissä.
Opitaan liikkumaan tehokkaasti omaa peruskuntoa sekä liikuntataitoja parantaen. Opitaan parantamaan
henkistä ja fyysistä hyvinvointia liikunnan avulla. Pyritään löytämään kullekin sopiva liikuntamuoto.
TYTÖT
7. luokka
LIT1: LIIKU KEHITTYEN
Syyslukukauden lajeina on mm. yleisurheilu, suunnistus, koripallo, sulkapallo, voimistelu ja paritanssit. Lisäksi
suoritetaan kestävyyskuntotesti, joka auttaa hahmottamaan oman hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa.
Painopiste 7.luokalla on taitojen oppimisessa. Oppilas tietää pääliikuntamuotojen suoritusten ydinkohdat sekä
tuntee eri liikuntalajien turvallisuusohjeet. Liikunnan avulla nuori vahvistaa käsitystä itsestään ja kehostaan.
Oppilas oppii yrittämään parhaansa sekä hyväksymään omat suorituksensa.
LIT2: LIIKU RYHMÄSSÄ
Kevätlukukaudella lajeista painottuvat talviliikuntalajit kuten luistelu ja jääpelit, sekä palloilulajeista
lentopallo, salibandy, jalkapallo ja pesäpallo. Lisäksi suoritetaan lihaskuntotesti sekä vahvistetaan oppilaan
uintitaitoa. Kevään ohjelmaan kuluu myös telinevoimistelu.
241
Opetellaan edelleen lajitaitoja vahvistaen samalla oppilaan liikehallintakykyä. Oppilas ymmärtää lajisääntöjen
merkityksen ja noudattaa niitä. Nuori oppii yrittämään parhaansa ryhmän hyväksi sekä tuntee olevansa ryhmän
tasavertainen jäsen. Oppilas opettelee erilaisuuden hyväksymistä ja kannustaa muita oppilaita.
8. luokka
LIT3: LIIKU LUOVASTI
Syyslukukausi aloitetaan yleisurheilulla ja suunnistuksella. Loppulukukaudesta painotus on aerobicin ja tanssin
eri muodoissa. Lisäksi kerrataan yleisimpien paritanssien askelia ja pelataan mailapelejä.
Oppilas uskaltaa ilmaista itseään luovasti ja rohkeasti. Oppilas tuntee eri maiden kansantansseja sekä tunnistaa
eri vakiotanssit ja osaa niiden perusaskeleet. Oppilas osaa aerobicin perusaskeleet.
LIT4: LIIKU KUNTOILLEN
Oppilaalle annetaan tietoa eri kuntotekijöiden kehittämisestä. Kevätlukukauden lajeja ovat mm.
kuntosalityöskentely, uinti, aerobic, jääpelit, salibandy, lentopallo, pesäpallo ja lenkkeily.
Liikunnan lisäksi tutustutaan mm. liikuntavammojen ehkäisyyn ja hoitoon.
Oppilas tietää kuntoliikunnan perusteet sekä osaa tarkkailla, ylläpitää ja kehittää omaa fyysistä ja psyykkistä
toimintakykyään. Oppilas tuntee kolmen k:n säännön ja osaa toimia oikein liikuntatapaturmissa.
9. luokka
LIT5: LIIKUNTA HARRASTUKSENA
Yhdeksännellä vuosiluokalla painotus siirtyy omatoimisuuteen ja mahdollisesti omien liikuntaohjelmien luontiin ja
toteuttamiseen. Harjoitellaan monipuolisesti eri lajeja vuodenajan tarjoamat mahdollisuudet huomioiden.
Oppilas löytää itselleen mieleiset tavat liikkua. Oppilas tuntee kotiseutunsa liikunnan harrastusmahdollisuudet.
LIT6: LIIKUNTA ELÄMÄNTAPANA
Käydään läpi mahdollisimman monia lajeja sääntöjä ja lajitaitoja kerraten.
Kaikissa lajeissa opetellaan edelleen lajin vaatimaa tekniikkaa sekä tarpeellisia taitoja, jotta liikunnan
harrastaminen tuntuisi mielekkäältä jatkossa. Perehdytään tarkemmin liikunnan terveyttä edistäviin
vaikutuksiin.
Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnilleen. Oppilas omaksuu liikunnan
säännölliseksi elämäntavakseen. Oppilas tietää, miten ja kuinka usein liikuntaa tulee harrastaa fyysisen kunnon
ylläpitämiseksi tai parantamiseksi.
7. 19 Kotitalous
VUOSILUOKAT 7−9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön
työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän
tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja
taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä
oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen.
Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin
kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä
muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia
242
opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön
useiden eri alojen tietoa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin
kannalta
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa
• tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja
käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita,
välineitä ja työtapoja
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen
liittyviä ongelmia
• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä
kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.
Perhe ja yhdessä eläminen
• Hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat
• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä.
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
• Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka
• ruoan laatu ja turvallisuus
• perusruoanvalmistusmenetelmät
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa
• ruokakulttuurien muuttuminen.
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
• Oman rahankäytön suunnittelua
• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö
• kulutuksen ympäristövaikutukset.
Koti ja ympäristö
• Asunnon ja tekstiilien hoito
• kotitalouden jätehuolto
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä
Kotitalous oppiaineena jaetaan seuraaviin osa-alueisiin:
1. Ravitsemus ja ruokakulttuuri
2. Perhe ja yhdessä eläminen
3. Koti ja ympäristö
4. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
243
Kurssit 1-3 muodostavat kokonaisuuden kaikista edellä mainituista aihealueista. Opetuksen tarkoituksena on
herättää ja vahvistaa oppilaassa myönteisiä asenteita kodin tehtäviä ja tasapuolista työnjakoa kohtaan sekä
auttaa oppilasta omaksumaan tietoja ja taitoja, jotka ovat tarpeen arjen hallinnassa. Opetuksen
peruslähtökohtana tulisi olla nuoren oma maailma. Tehtävänä on saada oppilas ottamaan itse vastuuta
valinnoistaan sekä ymmärtämään osallisuutensa perheen ja yhteiskunnan jäsenenä. Opetuksen painoalueita ovat
erityisesti ihmissuhteet ja toisten huomioon ottaminen, terveys ja hyvinvointi, ympäristö ja kriittisen
ajattelukyvyn kehittyminen.
Opetuksessa voidaan myös käsitellä useita opetussuunnitelman perusteissa mainittuja aihekokonaisuuksia yhdessä
muiden oppiaineiden kanssa.
KO1 OSAAN JA ONNISTUN
Ensimmäisellä kurssilla harjoitellaan kaikkia seuraavien osa-alueiden taitoja, jotta työskentelystä opetuskeittiön
tiloissa tulisi joustavaa ja omatoimista.
• Perustaidot opetuskeittiössä:
o tutustutaan opetuskeittiön tiloihin ja välineistöön
o opitaan yleisimmät ruoanvalmistusastiat ja työvälineet
o tunnin kulku ja jälkityöt, ryhmien muodostaminen
• Ryhmätyötaidot:
o yhteistyön tekeminen ryhmässä, vastuu omasta työstä
o laaditaan yhteiset pelisäännöt luokkaan
o hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen
o erilaisuuden hyväksyminen, oman itsensä tunteminen
• Työskentelytaidot:
o hygieeniset ja turvalliset työtavat
o perusruoanvalmistusmenetelmät ja mittaaminen
o pikataikinat ja uunin käyttö, teeleivät ja omenatorttu
o erilaisten työvälineiden ja kodinkoneiden käyttö ja vertailu
o hyvät ruokailutavat ja kattaminen
o astioiden pesu käsin ja koneella
o pintojen puhdistus ja keittiön puhtaanapito
o jätteiden käsittely ja kierrätys luokassa
• Tiedolliset taidot:
o tiedonhankintataidot
o kirjan ja vihon käyttö, toiminnalliset läksyt
o arvioinnin perusteet
o tutustuminen kotitalouden käsitteisiin
o ohjeen lukeminen ja sen soveltaminen
o sääntöjen ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen
KO2 PUHTIA PÄIVÄÄN
Sisältö:
• opetellaan keskeisimmät ravintoaineet ryhmittäin.
• energian saanti ja energiatasapaino
• ruokavalion koostaminen suositusten pohjalta
• nuorten elintavat ja ravinnon merkitys omaan terveyteen
• ruokaympyrä, ruokapyramidi ja lautasmalli
• tutustutaan eri ruoka-aineryhmiin
• kalenterivuoden juhlat: erit. joulu
244
• ateria-ajat ja säännöllinen ruokailu
Työskentely:
• tutustutaan kauden kasviksiin ja niiden käsittelyyn
• suomalaiset viljavalmisteet, puurot, aamupala
• hiivataikinat ja hiivan käyttö
• keittäminen, hauduttaminen, paistaminen
• perunajauhoilla suurustaminen, kiisselikokeet
• ateriasuunnittelu ja ateriakokonaisuuden valmistaminen
• perusraaka-aineisiin tutustuminen: peruna, jauheliha, kananmuna
• ryhmätyöt ravitsemuksen aiheista
KO3 PUHTAUDESTA HYVÄ MIELI
Sisältö:
• kodin työt ja tasa-arvoinen työnjako perheen kesken
• oman asun hoito ja tekstiilituntemus, jalkineiden hoito
• vaatteiden materiaalit ja hoito-ohjemerkit
• pyykin pesu käsin ja koneella, pesulapalvelut
• pyykin jälkikäsittelytavat, kodinkoneiden käyttö
• pesuaineet ja ympäristöystävällisyys, pakkausmerkinnät
• kodin pintamateriaalit ja niiden hoito sekä puhtaanapito
• siivousmenetelmät
• energian säästö ja ympäristömerkit
Työskentely:
• oman neuleen pesu käsin, koneella pesua
• omien jalkineiden hoitoa
• pyykin silitys, mankelointi ja kuivaustavat
• siivousvälineiden käyttöä ja vertailua
• kalenterivuoden juhlat: erit. laskiainen ja pääsiäinen
• perusraaka-aineet: kala, broiler, hedelmät, hyytelö
• munasokerivaahtoleivonnaiset: kääretorttu ja täytekakku
• ohjeiden soveltamista ja omat luovat kokeilut
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Oppilas
• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia
itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa
soveltaa niitä oppimistilanteessa
Käytännön työtaidot
245
•
•
•
•
•
•
tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa
käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa
ravitsemussuositukset huomioon ottaen
osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja –välineitä
turvallisesti
osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä
huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta
Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot
Oppilas
• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja
pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman
rahankäyttösuunnitelmansa
• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
7. 20 Valinnaiset aineet
Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten
oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa
aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden
tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia
kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita.
Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6 §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden
yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen
- oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin
- useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin
- vieraisiin kieliin
- tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.
Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt
sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.
Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien
valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään
opetussuunnitelmassa.
Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen
määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää
myös valinnaisia aineita.
Tuntijaossa on vuosiluokilla 1−4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta)
vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa.
Myös vuosiluokilla 5−9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa
mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää
oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi.
246
7.20.1. VALINNAINEN RANSKA (B2)
Ranskan opetussuunnitelma löytyy vieraiden kielten osiosta.
7.20.2. VALINNAINEN MUSIIKKI
MUV1 Popista iskelmään
Kehitetään seitsemännellä luokalla opittuja taitoja edelleen. Perehdytään syvällisesti bändisoittimiin ja –
soittamiseen. Harjoitellaan erityisesti ajankohtaista ohjelmistoa, lisäksi perehdytään eri musiikkityyleihin
soittamisen, laulamisen ja kuuntelun avulla. Lauletaan yhdessä ja/tai yksin soolo-osuuksia sekä taustastemmoja.
Tehdään mahdollisesti pienimuotoisia sävellyksiä ja sovituksia.
Tutustutaan tietokoneeseen
musiikintekovälineenä sekä tehdään musiikkiäänityksiä. Tutustutaan suomalaisen iskelmämusiikin taustoihin.
Tavoitteena on, että oppilas löytää omat musiikilliset vahvuutensa. Kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea, vaan
jokainen oppilas valitsee oman/omat mieli-instrumenttinsa ja pyrkii kehittymään siinä mahdollisuuksiensa
mukaan. Oppilas ymmärtää iskelmän merkityksen suomalaisuudelle ja suomalaisille.
MUV2 Rockin vaiheet
Tutustutaan siihen, mitä rock-musiikki on ollut ennen ja mitä se on nyt. Tutustutaan merkittävimpiin bändeihin
ja artisteihin sekä heidän musiikkiinsa soiton, laulun ja kuuntelun avulla. Tehdään esitelmiä pari- tai
pienryhmätyönä. Luodaan katsaus näyttämömusiikkiin.
Oppilas ymmärtää, miksi tämän päivän musiikki on mitä se on. Hän suhtautuu ennakkoluulottomasti eri
aikakausien rock-musiikkityyleihin ja osaa ammentaa niistä vaikutteita omaan musisointiinsa.
MUV3 Musiikin aikakaudet
Tutustutaan länsimaisen taidemusiikin eri aikakausiin. Perehdytään eri aikakausien tärkeimpiin säveltäjiin ja
heidän keskeisimpiin teoksiinsa kuuntelun avulla. Opetellaan erilaisia musiikillisia muotorakenteita. Kehitetään
soitto- ja laulutaitoa edelleen ja valmistellaan esityksiä. Oppilaat saavat osallistua harjoiteltavien
musiikkikappaleiden valintaan.
Oppilas tunnistaa joitakin taidemusiikin keskeisimpiä teoksia.
Hän osaa kuunnella taidemusiikkia
ennakkoluulottomasti ja haluaa kuunnella tai soittaa sitä myös vapaa-aikanaan.
MUV4 Jazzin vuosikymmenet
Tutustutaan jazz-musiikin maailmaan kuuntelun ja soittamisen avulla. Tehdään esitelmiä pari- tai
pienryhmätyönä. Harjoitellaan monipuolisesti jazz-musiikissa tärkeää improvisointia.
Oppilas tutustuu jazz-musiikin keskeisimpiin esittäjiin. Hän suhtautuu jazz-musiikkiin ennakkoluulottomasti ja
osaa ammentaa siitä ideoita myös omaan musisointiinsa.
7.20.3. VALINNAINEN KUVATAIDE
Valinnainen kuvataide noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa täydennettynä Maskun kuntakohtaisin
sovelluksin. Valinnaisen kuvataiteen tunneilla voidaan opiskella erikoistuen johonkin sisältöalueeseen.
• elämyksellis-toiminnallinen oppiminen
• omien ideoiden ja tyylin kehittely ja työstäminen prosessiluontoisesti (taiteilijapäiväkirja)
• yhteisen teeman tai tekniikan pohjalta oman työn tekeminen
• aiemmin opitun syventäminen ja taitojen sekä persoonallisen kuvailmaisun kehittäminen
• materiaalien ja tekniikoiden kokeilu ja yhdistely omissa töissä
247
•
•
•
oppilasta itseään kiinnostavaan tekniikkaan perehtyminen
itsenäinen, ryhmä- tai parityöskentely
piirtäminen ja maalaus, muovailu, grafiikka, värioppi, sommittelu, perspektiivi, paperitaide, rakentelu,
ihminen, taiteen tarkastelu, ympäristöestetiikka, kuvallinen viestintä, tekstaus
KUV1:
Kahdeksannen luokan kuvataidekursseilla syvennetään aiemmin opittuja taitoja ja tekniikoita, tutustutaan
uusiin työvälineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin kokeilujen ja harjoitusten avulla.
Näiden pohjalta oppilas lähtee kehittelemään ideoitaan ja kuvailmaisuaan omassa työssään.Pyritään
kokeilemaan mahdollisimman monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti uusiakin työtapoja ja materiaaleja, oman
persoonallisen vahvuusalueen löytämiseksi ja luovuuden kehittämiseksi.
KUV2:
Yhdeksännen luokan kuvataidekursseilla pääpaino on omalla tekemisellä; jo opittujen ja uusien tekniikoiden
soveltamista ja hyödyntämistä omassa luovassa työskentelyssä. Oppilas voi perehtyä niihin kuvantekotapoihin
jotka häntä erityisesti kiinnostavat. Yhteisen teeman pohjalta voidaan myös työskennellä, esim. tuotetaan
ryhmätyönä jokin tilataideteos, suurikokoinen maalaus tms.
7.20.4. VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ TN2 JA TN4
Kahdeksannen luokan teknisen työn tavoitteena on antaa riittävät perustiedot teknisestä piirustuksesta,
suunnittelusta sekä työstötavoista, jotta oppilas pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan omia tuotteita.
Suunnitelmallisella työskentelyllä pyritään kehittämään oppilaan ajattelua, oma-aloitteisuutta ja itsenäistä
työskentelyä. Lisäksi töiden suunnittelussa, valmistuksessa ja käytössä otetaan huomioon käytännöllisyys,
esteettisyys, symbolisuus ja taloudellisuus. Kahdeksannella luokalla kahden tunnin teknisessä työssä kursseja on
kaksi. Kursseihin merkityt aihealueet ja tavoitteet voidaan käsitellä oppilaiden tarpeiden mukaan erilaisessa
järjestyksessä ja pääpaino voi olla eri aihealueilla.
Lisäksi teknisen työn valinnaiskursseihin sisällytetään yritysmäisiä projekteja, jotka toteutetaan yhteistyössä
paikallisten sidosryhmien kanssa.
TN2/1 Tekninen piirustus, puun työstökoneet ja puutyö
Aihealueessa oppilas saa perustietoja teknisestä piirustuksesta ja tietokoneavusteisesta CADS- suunnittelusta.
Hän suunnittelee oman puisen huonekalun, jossa on tappiliitos. Lisäksi oppilaalle opetetaan puun työstökoneiden
käyttö ja turvallinen työskentely. Lopuksi oppilas toteuttaa suunnitelmansa.
Oppilas oppii teknisen piirustuksen perusteita ja CADS suunnittelua. Hän oppii suunnittelemaan tuotteen, työn
etenemisen ja materiaalit. Lisäksi hän oppii työskentelemään puun työstökoneilla turvallisesti.
TN2/2 Metallityö
Metallityön aihealueessa tutustutaan uusiin työstötapoihin: mm. metallin sorvaus, kaarihitsaus ja metallin
taonta. Oppilas suunnittelee edellisiin liittyviä töitä ja toteuttaa ne. Lisäksi käsitellään metallityön
työturvallisuutta ja metallin pinnankäsittelyä.
Oppilas laajentaa tietojaan ja taitojaan uusilla metallityön koneilla ja menetelmillä. Lisäksi hän oppii
työskentelemään turvallisesti.
Yhdeksännellä luokalla teknisen työn tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa omia
suunnitelmiaan oppimillaan tekniikoilla ja työtavoilla. Lisätietoja annetaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Lisäksi
tavoitteena on mahdollisimman omatoiminen ja itsenäinen työskentely. Yhdeksännellä luokalla kahden tunnin
tekninen työ jaetaan kahteen kurssiin.
TN2/3 Puutyö ja elektroniikka
Oppilas suunnittelee ja toteuttaa oman puutyöhön liittyvän työn. Piirustuksen mukainen tuottaminen on myös
mahdollista. Oppilas voi myös valita elektroniikan alueeseen liittyvän työn ja koteloida sen.
248
Oppilas hyödyntää oppimiaan tietoja ja taitoja puutyön ja elektroniikan alueilla.
TN2/4 Metallityö ja koneoppi
Oppilas suunnittelee ja toteuttaa oman metallityöhön liittyvän työn. Piirustuksen mukainen tuottaminen on
myös mahdollista. Lisäksi oppilas voi korjata ja huoltaa esimerkiksi mopoaan.
Oppilas hyödyntää oppimiaan tietoja ja taitoja metallityö ja moottoriopin alueilla.
TN4/1 Tekninen piirustus ja cads-suunnittelu
Aihealueessa oppilas saa perustietoja teknisestä piirustuksesta sekä tietokoneavusteisesta CADS-suunnittelusta.
Lisäksi oppilas tekee kaksi harjoitustyötä ja oman suunnitelman puutyöhön liittyvästä työstä.
Oppilas oppii teknisen piirustuksen alkeet ja CADS-suunnittelun perusteita ja harjaannuttaa niitä.
TN4/2 Puun työstökoneet ja puutyö
Aihealueessa oppilaalle opetetaan puun työstökoneiden turvallinen käyttö sekä huonekalun valmistuksessa
tarvittavia tekniikoita. Oppilas suunnittelee omantyönsä etenemisen ja materiaalit sekä toteuttaa sen. Lisäksi
aihealueessa käsitellään puun pinnankäsittelyä.
Tavoitteena on oppia puun työstökoneiden turvallinen käyttö ja suunnitelmallinen työskentely.
TN4/3 Metallityö
Metallityön aihealueessa tutustutaan uusiin työstötapoihin: mm. metallin sorvaus,metallin taonta, kaarihitsaus,
kovajuotto, karkaisu, päästö ja metallin muovitus.Oppilas toteuttaa työn(retkikirves) , joka sisältää mm. nämä
työmenetelmät. Lisäksi käsitellään metallin pinnankäsittelyä ja työturvallisuutta.
Oppilas oppii uusia metallityön työtapoja ja menetelmiä. Hän syventää ja harjaannuttaa tietojaan ja taitojaan.
TN4/4 Mekaniikka, pienmoottorioppi ja elektroniikka ( tilanteen ja tarpeen mukaan )
Aihealueessa tutustutaan pienmoottorin rakenteeseen ja toimintaan käytännössä. Lisäksi oppilas valmistaa
elektronisen laitteen IC-sovellutuksena. Lopuksi oppilas perehtyy em. laitteiden mekaanisiin sovellutuksiin.
Oppilas tutustuu erilaisiin teknisiin sovellutuksiin ja niiden suunnitteluun. Yhdeksännellä luokalla neljän tunnin
tekninen työ antaa oppilaalle mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa yhä laajempia töitä oppimillaan
tekniikoilla ja työtavoilla. Piirustuksen mukainen suunnittelu ja toteuttaminen on myös mahdollista. Lisäksi
oppilaalle annetaan mahdollisuus tutustua tekniikan uusiin sovellutuksiin.
TN4/5 Puutyön suunnittelu ja sovellutukset
Oppilas suunnittelee puutyöhön liittyvän työn joko käsin piirtäen tai tietokoneavusteisella CADS-ohjelmalla.
Aihealueessa käsitellään myös erilaisia sovellutusvaihtoehtoja.
Tavoitteena on harjaannuttaa teknisen piirtämisen taitoja ja lisätä CADS tuntemusta.
TN 4/6 Puutyön toteutus puuntyöstökoneilla
Kurssilla toteutetaan suunniteltu työ mahdollisimman itsenäisesti.
Tavoitteena on harjaannuttaa oppilaan konetyöstöä ja lisätä hänen oma-aloitteittensuuttaan sekä itsenäistä
työskentelyä.
TN4/7 Metallityön suunnittelu, toteutus ja uudet sovellutukset
Kurssilla suunnitellaan oma metallityöhön liittyvä työ ja toteutetaan se. Lisäksi tutustutaan tarpeen mukaan
uusiin työtapoihin ja sovellutuksiin.
Tavoitteena on harjaannuttaa oppilaan metallityön työstötapoja ja laajentaa hänen tietämystään uusilla
sovellutustavoilla.
TN4/8 Moottori- ja koneoppi
Kurssilla tutustutaan pienmoottoriin(Briggs Stratton) sekä sen korjaukseen ja huoltoon. Tilanteen mukaan
voidaan perehtyä myös koneopin ratkaisuihin.
249
Tavoitteena on opettaa oppilaalle järjestelmällinen työskentely moottorin purkamisessa ja koonnissa. Lisäksi hän
oppii ymmärtämään huollon tärkeyden.
7.20.5. VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ
Tekstiilityön valinnaiskurssit perustuvat vuosiluokilla 5-7 saavutetuille perustiedoille ja taidoille, joita
syvennetään ja laajennetaan. Toteutettavat työt ovat projekteja, jotka oppilas itse suunnittelee. Hän valitsee
myös ohjatusti tarkoituksenmukaiset materiaalit ja esittää suunnitelmansa tietotekniikan tai kuvataiteen keinoin.
Neljän kurssin sisällöt käydään läpi kahden lukuvuoden aikana. Opettaja voi halutessaan vaihtaa kurssien
paikkoja joko yksittäisten oppilaiden tai koko ryhmän kohdalla. Projekti voi myös muodostua useamman kurssin
sisällöistä tai siihen voi kuulua jotain aivan muuta.
Opiskelu perustuu tekemällä oppimiseen. Tekniikoiden perusasiat opetetaan kuitenkin opettajajohtoisesti. Oppilas
asettaa tavoitteet jokaiselle projektilleen. Hän arvioi työskentelyään ja tavoitteiden toteutumista projektin aikana
ja sen päätyttyä. Jokaisesta työstä on tarkoitus oppia jotain uutta, joskus jopa virheiden kautta.
TS2/1 Langasta tuotteeksi
Oppilas suunnittelee ja toteuttaa neuletyön ja mahdollisuuksien mukaan myös virkkaustyön. Oppilas suunnittelee
mallin lisäksi myös työprosessin: hän esimerkiksi laskee työn silmukka- ja kerrosmäärät piirtämiään
pienoiskaavoja käyttäen.
Jos työ on suuritöinen, sitä voi jatkaa kotityönä vaikka koulussa toteutettaisiinkin jo seuraavaa projektia.
Neuletyön voi neuloa myös kokonaan tai osittain neulekoneella.
TS2/2 Ompelen itselleni
Syvennetään taitoja vaatteiden ompelussa ja tutustutaan erityisesti joustavien materiaalien ompeluun.
Opiskellaan muodin historiaa ja pohditaan vaatteiden symbolista merkitystä.
Oppilas suunnittelee ja valmistaa itselleen vaatteen käyttäen mahdollisimman itsenäisesti kaavoja ja kirjallisia
ompeluohjeita. Hän oppii myös tarvittaessa soveltamaan ja yhdistelemään ohjeita oman suunnitelman mukaisiksi.
TS2/3 Opin lisää ompelusta
Toteutetaan haastava ompeluprojekti. Ryhmä valitsee, keskitytäänkö esim. juhlavaatteiden ompeluun,
lastenvaatteisiin, sisustustekstiileihin tai järjestetäänkö ryhmän yhteinen yrittäjyysprojekti. Työhön voi sisältyä
esimerkiksi tilkkutöitä, kirjontaa tai kankaanpainantaa. Työskentely voi tapahtua myös ryhmätyönä, jos se on
tarkoituksenmukaista.
TS2/4 Syvennän taitojani tai kokeilen uutta
Oppilas valitsee tekstiilityön tekniikoista mieluisimman tai sen, jossa haluaa kehittyä paremmaksi. Hän
suunnittelee ja toteuttaa työn, jonka vaikeustaso on oman osaamisen ylärajalla. ”Näytän mitä osaan.”
Vaihtoehtoisesti hänellä on mahdollisuus kutoa kangaspuilla tai toteuttaa yhden tai useamman työn tekstiilityön
erikoistekniikoilla, joita ovat esim. huovutus, silkkimaalaus, batiikkivärjäys sekä erilaiset kirjonta- ja
pitsitekniikat.
7.20.6. VALINNAINEN LIIKUNTA LIVA
Liikunnan tarkoituksena on toimia virkistävänä ja rentouttavana vastapainona muulle opiskelulle. Valinnaisessa
liikunnassa on korostettu omatoimisuutta ja vastuun ottamista. Oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin
sisältöön ja toteutukseen.
Vaikka liikunnan valinnaisainekokonaisuus on jaettu neljään eri kurssiin, kursseja toteutetaan hajautetusti
kahden vuoden aikana.
250
LIV1 Palloilun tekniikka ja taktiikka tutuksi
Kurssi tarjoaa mahdollisuuden omien liikuntataitojen ja -tietojen kehittämiselle. Kurssilla opetellaan
yksityiskohtaisesti eri palloilulajien teknisiä ja taktisia valmiuksia. Käydään tarkemmin läpi eri lajien sääntöjä ja
käytäntöjä. Tehdään erilaisia lajikohtaisia harjoituksia ja pelataan paljon. Käydään mahdollisesti katsomassa
jotain ylemmän sarjatason peliä ja opitaan anlysoimaan pelin kulkua. Kursilla opeteltavia lajeja ovat mm.
koripallo, salibandy, lentopallo, jalkapallo ja sulkapallo.
Tavoitteena on oppilaan fyysisen suorituskyvyn parantuminen sekä pelikäsityksen kehittyminen.
Oppilas osaa esimerkiksi sijoittua ja toimia kentällä pelipaikkansa mukaisesti ja kykenee kiinnittämään huomiota
vastustajan pelitapaan.
LIV2 Kuntoa kohottaen
Kurssilla perehdytään kestävyys- ja voimaharjoitteluun sekä laaditaan ja toteutetaan oma kunto-ohjelma.
Opetellaan harjoittelemaan oikeaoppisesti korostaen lihashuollon ja verryttelyn merkitystä. Oppilasta
kannustetaan monipuoliseen liikunnan harrastamiseen sekä annetaan valmiudet itsenäiseen harjoitteluun.
Kursilla perehdytään tarkemmin mm. seuraaviin lajeihin: kuntosalityöskentely, aerobic, circuit-training,lenkkeily
ja uinti.
Oppilaan kunnon kohottamisen lisäksi tavoitteena on fyysisen kunnon eri osa-alueiden tunteminen. Oppilas
tietää, miten hän pystyy kehittämään omaa peruskuntoaan sekä tuntee kuntosalityöskentelyn perusteet. Oppilas
osaa antaa oikeanlaista ensiapua liikuntavammoihin.
LIV3 Monipuolinen liikunta
Tutustutaan mahdollimman moniin liikuntalajeihin kuten ultimate, lippupallo, seinäkiipeily, itsepuolustus ja
street dance. Oppilaat saavat yhdessä päättää, mihin lajeihin he haluavat tutustua. Harjoitellaan tunnistamaan,
mitä fyysisiä ominaisuuksia eri lajit kehittävät.
Opiskelija edistyy itsensä tuntemisessa. Oppilaalle muodostuu käsitys siitä, minkä lajit soveltuvat hänelle
parhaiten. Tavoitteena on rohkaista oppilasta kokeilemaan ennakkoluulottomasti myös uusia liikuntalajeja.
LIV4 Liikunta elämäntavaksi
Kurssilla tutustutaan liikuntahallin eri tilojen lisäksi kunnan muihin liikuntapaikkoihin sekä lähialueen
retkeilyreitistöön. Oppilaalle annetaan tietoa erilaisista liikunnan harrastusmahdollisuuksista. Oppilailla on
mahdollisuus esitellä omia lajejaan muille ryhmäläisille. Oppilaat osallistuvat itsekin tuntien toteutukseen joko
yksin tai pienissä ryhmissä. Lisäksi kehitetään edelleen oppilaan itsearviointitaitoja ja käydään läpi
kuntotestauksen perusteita.
Oppilas tutustuu koulun ulkopuolella tapahtuvaan liikuntaan. Tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan
omaksuminen sekä liikunnan merkityksen tiedostaminen oman terveyden ylläpitämisessä. Oppilas osaa tarkkailla,
kehittää ja ylläpitää omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja hyvinvointiaan.
7.20.7. VALINNAINEN TANSSILIIKUNTA
Monipuolista liikuntaa tanssilla höystettynä, oppilaiden toiveet huomioiden. Retki esim. sirkuskouluun tai
tanssilliseen Power Mover -tapahtumaan. Mukavaa kuntoilua, iloa ja virkistystä.
LIV1 Kuntoilua ja tanssin taikaa
Kohotetaan peruskuntoa monipuolisella liikunnalla: pallopelejä, lihaskuntoharjoituksia, tanssin lajeista mukana
esim. hiphop ja discotanssi.
Tavoitteena on oppilaan fyysisen suorituskyvyn paraneminen, mahdollisuus itseilmaisuun ja luovuuteen
LIV2 Rytmin sykettä
Tutustutaan jazztanssiin ja afroon. Oppilaiden toiveiden mukaan myös muita lajeja esim. sircuit traning, aerobic
ja kuntosalityöskentely.
251
Pyritään kohottamaan fyysisen kunnon eri osa-alueita, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja parannetaan
rytmikoordinaatiota.
LIV3 Monipuolista liikuntaa
Tutustutaan moniin liikuntalajeihin, kuten kuntopotkunyrkkeilyyn, seinäkiipeilyyn ja agrobatiaan. Tanssin
lajeista tutustutaan esim. baila-latinoon, ja moderniin tanssiin.
Oppilas rohkaistuu kokeilemaan uusia lajeja. Itsetuntemus ja kehon hallinta kehittyvät.
LIV4 Kuntoile hauskasti
Luovaa tanssia, flamencoa ja show-tanssia. Monenlaisia pallopelejä, leikkejä ja rentoutusharjoituksia. Yksilöpari- ja ryhmäharjoituksia.
Oppilas saa mahdollisuuden itseilmaisuun ja luovuuteen. Kohotetaan kuntoa, rentoudutaan, iloitaan ja
virkistytään.
7.20.8. VALINNAINEN KOTITALOUS
Valinnaisen kotitalouden tavoitteena on syventää jo opittuja kotitalouden tietoja ja taitoja. Kahdeksannen
luokan valinnainen kotitalous painottaa erityisesti ravitsemus- ja ruoanvalmistietoja ja -taitoja sekä suomalaisen
ruokakulttuurin tuntemusta. Yhdeksännellä luokalla painottuvat perhe- ja yhdessä elämisen taidot sekä
kuluttajan vastuut ja velvollisuudet muuttuvassa yhteiskunnassa. Kurssit pyritään suunnittelemaan
monipuolisiksi aihekokonaisuuksiksi oppilaiden kiinnostukset ja tavoitteet huomioonottaen. Valinnaiskurssien
yhteydessä tutustutaan kotitalouden sisältöalueisiin liittyviin kohteisiin ja tapahtumiin mahdollisuuksien
mukaan. Opiskelu toteutetaan vaihtelevia työtapoja käyttäen.
Oppilasta kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan omatoimisuuteen ja luovaan ongelmanratkaisuun.
Oppilasta pyritään ohjaamaan suunnitelmalliseksi ja ideoivaksi kotitalouden taitajaksi.
KOV1 Syksyn taikaa
Sisältö:
• Suunnitellaan syksyä ja kerrataan kesän makuja.
• Kotimaisten marjojen tunnistus ja käyttö.
• Tavallisimmat ruokasienet ja sienitietous.
• Opetellaan ateriasuunnittelua, niiden toteuttamista ja arviointia.
• Kerrataan ja harjoitellaan perusruoanvalmistusta ja -leivontaa ruoka-aineryhmien pohjalta.
• Tutustutaan uusiin ruoka-aineisiin ja ruoanvalmistusmenetelmiin sekä opitaan käyttämään elintarvikkeita
monipuolisesti.
• Perehdytään suomalaiseen ruokakulttuuriin ja ruoka-alueisiin. Tutustutaan paikalliseen ruokaperinteeseen.
Oppilas selvittää oman sukunsa ruokaperinteitä ja –tapoja.
• Tutustutaan jouluiseen tapakulttuuriin ja ruokaperinteeseen.
• Terveelliseen, taloudellisuus ruokatalouden suunnittelussa.
• Internet kotitalouksien tietolähteenä.
Työskentely:
• sadonkorjuu ja säilöntä (marjat, sienet, kasvikset)
• mausteet
• maitotaloustuotteet
• perinneruoat
• jouluvalmistelut
KOV2 Kevään riemua
Sisältö:
• Suunnitellaan yhdessä kevättä ja uusia aihekokonaisuuksia.
252
• Kerrataan leivontatekniikat ja taikinatyypit.
• Perehdytään tavallisimpiin erityis- ja kasvisruokavalioihin sekä pohditaan syömishäiriöiden syntyä ja
vakavuutta. Oppilas oppii tunnistamaan erityisruokavaliot ja valmistamaan dieettiruokia.
• Tutustutaan uusiin ruoka-aineryhmiin ja valmisruokatarjontaan.
• Perehdytään elintarvikkeiden turvallisuuteen ja hygieniaan.
• Pyritään lisäämään oppilaiden tuotetietoisuutta ja valmiuksia kriittiseen ostokäyttäytymiseen.
• Pohditaan kuluttajan vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Mietitään ympäristöystävällisen kuluttamisen ja
ostamisen merkitystä. Oppilas ymmärtää omien valintojen vaikutukset sekä kestävän kehityksen periaatteen.
• Harjoitellaan lajittelua ja kierrätystä kotitalouksissa.
• Suunnitellaan ja valmistellaan kevään juhlia.
• Pohditaan kodin viihtyisyyden merkitystä ja sen tekijöitä.
• Kodinhoidon kertausta ja koti käsitteenä.
Työskentely:
• harjoitellaan soveltavaa ruoanvalmistusta ja vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja ja tietoja oppien
vastuulliset työskentelytavat..
• dieettiruoat
• erityisleivonnaiset
• eksoottiset hedelmät ja juustot
• kevään juhlaruoat ja juhlatunnelman tekijät
• viherkasvien hoito
• kodinhoito, ostopalvelut
• keittiösuunnitelma
• valmisruoat, puolivalmisteet ja säilykkeet
KOV3 Ihanaa arkea ja upeaa juhlaa
Sisältö:
• Tutustutaan syksyn sesonki raaka-aineisiin ja harjoitellaan niiden monipuolista käyttöä. Tavoitteena saada
oppilas huomioimaan vuodenajat ruoan valinnassa.
• Harjoitellaan itsenäistä aterioiden suunnittelua, toteuttamista ja arviointia.
• Kotitalouden peruskäsitteiden kertaus.
• Perehdytään kodin arjen pyörityksen moninaisuuteen (mm. kotitöiden määrään ja työnjakoon perheessä sekä
kansainvälisiin kotityötutkimuksiin)
• Suunnitellaan omaa ja perheen rahankäyttöä (tarpeita vai unelmia – tarpeet tasapainoon) sekä opitaan
ymmärtämään säästämisen merkitys. Oppilas ymmärtää mm. laskun maksamatta jättämisen seuraukset.
• Perehdytään oman asunnon hankkimiseen liittyviin asioihin ja opetellaan lukemaan pohjapiirustuksia.
Suunnitellaan oma asunto ja sen sisustus.
• Tutustutaan keittiön pienkonetarjontaan ja niiden mahdollisuuksiin. Opetellaan työn rationalisointia.
• Suunnitellaan joulua ja kerrataan joululeivonnaisten valmistusta sekä tutustutaan kansainvälisiin
jouluruokiin.
Työskentely:
• Oppilas syventää kahdeksannella vuosiluokalla oppimaansa ja oppii luottamaan omiin taitoihinsa.
Vastuullinen ja omatoiminen työskentely lisääntyy.
• pienkoneiden käytön harjoittelu
• oman asunnon suunnittelu ja sisustusideointi.
253
• oman talouden suunnittelu (budjetti)
• mahdollinen vierailu paikallisessa pankissa
• jouluruoat meillä ja muualla
KOV4 Matkalla makujen maailmaan
Sisältö:
• Syvennetään ruoanvalmistustaitoja ja opetellaan uusia menetelmiä mm. juhlaruokia ja eksoottisia ruokalajeja
valmistamalla.
• Pohditaan ihmissuhteiden ja perheen merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa. Tutustutaan erilaisiin perheisiin ja
vanhemmuuteen.
• Perehdytään lapsen maailmaan ja opitaan lapsen hoidon perusteita. Tutustutaan yhteiskunnan perheille
tarjoamiin palveluihin.
• Pohditaan ruokatrendien syntyä ja niiden muuttumista.
• Perehdytään kansainväliseen ruokakulttuuriin ja opetellaan esittämään suomalaista ruokakulttuuria
ulkomaalaisille.
• Tutustutaan eurooppalaiseen tapakulttuuriin, ravintolasanastoon ja ravintolakäyttäytymisen perusteisiin.
• Perehdytään erilaisiin ruokatottumuksiin ja maailmanlaajuisiin ravitsemusongelmiin. Oppilas oppii
analysoimaan omia ruokailutapojaan ja tietää terveyden ja ruokailun välisen merkityksen.
Työskentely:
• kansainväliset ruokalajit ja ruokailutavat
• suomalaisia ruokia ja niiden esittelyt
• juhlaruokia kevään juhliin
• ravintolaetiketin harjoittelu, ruokasanasto
• ruokatottumusten ja –tapojen arviointi oman hyvinvoinnin kannalta
• mahdollinen vierailu esim. neuvolaan tai etniseen ravintolaan
• mahdollinen tutkielma kansainvälisestä ruokakulttuurista
7.20.9. TIETOTEKNIIKKA
Lähtökohtana tietotekniikan opiskelussa on käyttö nykyisiä ja tulevia opiskelutarpeita varten. Valinnaisaine
tietotekniikka koostuu neljästä kurssista. Tavoitteena on, että kurssien jälkeen oppilaalla on hyvät tiedot ja
taidot tietokoneen peruskäyttöön sekä tavallisimpien toimisto-ohjelmien edistyneempään käyttöön.
Kuvankäsittely sekä kotisivujen rakentaminen tulevat tutuiksi kahden kurssin aikana.
ATK1 Toimisto-ohjelmien perusteet
• koulun käytäntöihin tutustumine
• näppäimistön hallinta, 10-sormijärjestelmä
• käyttöliittymä, ikkunat, leikepöytä, tallentaminen, tulostaminen yms.
• hyvät tavat internetin käytössä
• kriittinen tiedonhaku internetistä
• tekstinkäsittelyn perusteet
• taulukkolaskennan perusteet
• esitysgrafiikan perusteet
• kuvankäsittely, pistegrafiikka
• oheislaitteet: kuvanlukija, digitaalikamera, tulostimet
254
ATK2 Kuvankäsittely
• pistegrafiikkaa syvällisemmin
o erilaiset tehosteet
o kuvan osan liittäminen ja osan poistaminen
o objektit
• tallentaminen, tiedostomuodot
• vektorigrafiikka
o erilaiset muodot
o ryhmittelyt
o tasot
• pienen animaation luominen
ATK3 Taulukkolaskenta ja tekstinkäsittely syvällisemmin
• tyylit
• lomakkeet
• joukkokirjeet
• mallit, niiden muokkaaminen ja uusien luominen
• asiakirjan suojaaminen
• kaavioiden muokkaaminen
• kaavojen rakentaminen
• vähän makroja
ATK4 Kotisivun rakentaminen
• HTML-perusteet
o sivun osat
o muotoilukomennot
o taulukko
o kehykset
• editorin käyttö
o hyvän sivun ulkoasu
o sivupohjat ja niiden käyttö
• kuvan optimoiminen sivulle
VALINNAISKURSSIT
BÄNDIKURSSI
Harjoitellaan bändissä soittamista ja laulamista. Kukin oppilas valitsee bändisoittimen, jossa haluaa kehittyä.
Aikaisempaa soittokokemusta ei edellytetä. Harjoiteltavat kappaleet valitaan yhdessä oppilaiden kanssa.
Oppilaat voivat myös tuoda tunneille omia lempilevyjään, joita kuunnellaan yhdessä. Tehdään mahdollisuuksien
mukaan musiikkiäänityksiä ja harjoitellaan esiintymistä varten.
Oppilas kokee yhdessä tekemisen ja onnistumisen riemua. Hän saa valmiuksia jatkaa soitto- tai lauluharrastusta
myös vapaa-aikanaan.
JOUKKUEPALLOILUA
Suunnitellaan yhdessä joukkuepalloilujen kokonaisuus ryhmän toivomusten mukaiseksi. Opetellaan lajeja eri
rooleissa: pelaaja, tuomari, valmentaja, opettaja. Paljon pelillisiä harjoitteita, otteluita ja turnauksia. Voidaan
myös tehdä otteluvierailuja aikuisten huippuotteluihin tai oman ryhmän jäsenen joukkueen peliin tutustuen
taktiikkaan ja pelin analysointiin. Lisäksi voidaan opetella turnausten järjestämiseen liittyviä asioita.
255
Opitaan joukkuepelien sääntöjä, peliin valmistautumista ja pelin analysointia. Kehitetään omia lajitaitoja ja tietoja. Opitaan tiedostamaan kaikkien rooli joukkuepalloilussa("olen tärkeä joukkueessani")
MOPOKURSSI
Kurssilla käsitellään mopon hankkimiseen ja myymiseen liittyviä asioita kuten
kauppakirjan ja luovutuskirjan teko, vakuuttaminen ja rekisteröinti. Kurssilla annetaan tietoa liikenteestä,
liikennemerkeistä, mopon tekniikasta, huollosta ja korjauksesta sekä ensiavusta. Lisäksi harjoitellaan ajamaan
sekä taitoradalla että liikennepuistossa. Kurssin päätteeksi oppilaalla on mahdollisuus suorittaa mopokorttikoe
katsastusasemalla.
Kurssin tavoitteena on kasvattaa oppilaasta vastuullinen tienkäyttäjä, joka liikkuu turvallisesti liikenteessä.
KEMIAN LABOROINTIKURSSI
Kurssi tarjoaa mielenkiintoista työskentelyä kemian ja fysiikan aiheiden parissa. Tutustutaan laboratorion
työskentelytapoihin ja –välineisiin monipuolisemmin kuin pakollisilla kursseilla. Tehdään taidollisesti
vaativampia ja pitempiaikaisia töitä kuin normaalikurssien aikana on mahdollista esim. aspiriinin valmistus ja
ilotulitteet.
Tavoitteena on herättää oppilaiden mielenkiinto luonnontieteellisiä ilmiöitä kohtaan. Tarkoituksena on luoda
oppilaalle riittävät valmiudet omatoimiseen sujuvaan laboratoriotyöskentelyyn. Hän oppii käyttämään uusia ja
erilaisia työvälineitä ja – menetelmiä, sekä tutustuu erilaisiin kemikaaleihin. Kurssi voi myös antaa vihjeitä omien
jatko-opintojen suuntaamiseen.
TUULIHATUSTA TORTILLAAN –LEIVONTAKURSSI
Sisältö ja työskentely:
• Opitaan leivontatekniikat ja erilaiset taikinatyypit. Oppilas oppii erottamaan taikinatyypit ja valmistamaan
jokaisesta useita erilaisia leivonnaisia.
• Opitaan tuntemaan leivonnan kannalta tärkeät raaka-aineet ja käyttämään erilaisia työvälineitä ja laitteita
leivonnan apuna.
• Valmistetaan erilaisia arki- ja juhlaleivonnaisia (makeita ja suolaisia). Oppilas oppii soveltamaan ohjeita ja
suunnittelemaan omia variaatioita perinteisistä leivonnaisista.
• Opitaan sarjatyön idea.
• Perehdytään leipomisen historiaan tuttujen leivonnaisten kautta. Tutustutaan kansainvälisiin leivonnaisiin ja
niiden historiaan.
• Pohditaan leivonnan merkitystä ja taloudellisuutta. Arvioidaan omatekoisten, paistovalmiiden ja irtomyynnissä
olevien leivonnaisten etuja ja heikkouksia.
• Tutustutaan leipomoteollisuuteen ja vieraillaan mahdollisesti paikallisessa leipomossa.
KUVATAITEEN VALINNAISKURSSI
8.luokan valinnaiskurssilla voidaan yhdessä valita jokin teema, ilmiö tai tekniikka, jonka pohjalta tuotetaan
taideteos itsenäisesti, pareittain tai ryhmätyönä.
Kurssilla on mahdollisuus kokeilla jotain uutta itseä kiinnostavaa tekniikkaa tai syventää jo aiemmin opittuja
asioita.
Tutustutaan kuvataiteen ilmiöihin kirjallisuuden , videoiden ja tietotekniikan avulla .
Tekniikoina voivat olla mm. piirustus (lyijykynät, tussit, hiilet, pastellit) , maalaus (peite-, akryyli- ja öljyvärit,
vesivärit), kirjansidonta, kuvanveisto, sekatekniikat, grafiikka, valokuvaus, silkkimaalaus, sarjakuva, keramiikka
jne.
ILMAISUTAITO
256
Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti erilaisia ilmaisumuotoja, esim. puhe-, näyttämö- ja musiikillista ilmaisua.
Tavoitteena on luoda kannustava ja iloisen tekemisen ilmapiiri.
KULTTUURIKURSSI
Oppimistavoitteet
Vahvistetaan oppilaiden suullista ja kirjallista kielitaitoa erilaisten arkielämän kielenkäyttötilanteiden kautta.
Tehdään erilaisia projektitöitä ja esityksiä kurssin aihepiiriin liittyen. Hankitaan tietoa eri tietolähteistä ja
käsitellään erityyppisiä englanninkielisiä tekstejä.
Sisältö
Tutustutaan englanninkieliseen kulttuuriympäristöön eri maissa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään saamaan
kontakteja englantia äidinkielenään puhuviin henkilöihin esim. vierailijoiden tai kirjeenvaihdon kautta.
Tutustutaan muutamiin kulttuuripiirin merkkihenkilöihin ja käydään läpi kulttuurin erityispiirteitä.
7. 21 Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee
edistämään
opiskeluvalmiuksiaan
ja
sosiaalista
kypsymistään
sekä
kehittämään
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin
kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa
koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta,
lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös
koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja
toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä
yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään
apua ongelmatilanteissa
• oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja
perusopetuksen päättövaiheessa
• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia
suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia
mahdollisuuksia
• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa
• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan
monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
VUOSILUOKAT 1-2
257
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea
hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun
turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee
ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja
ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1-2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun
muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja
valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen
ajan. Jo ensimmäisestä luokasta alkaen luodaan pohja oppilaanohjauksen tavoitteiden prosessiluonteiselle
toteutumiselle. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki opetus- ja ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat
yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään
oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien
syntymistä.
Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita,
joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle
perusopetuksen jälkeen.
1. – 2. luokka
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista
kasvuaan. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä.
Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1-2
aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Tavoitteiden toteuttamiseksi tehdään
yhteistyötä huoltajien kanssa.
VUOSILUOKAT 3-6
Vuosiluokkien 3-6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja
vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen
tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3-6 aikana
aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään.
Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja
käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja
toisten ihmisten huomioon ottamiseen.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3-6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen
ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja
opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3 – 6 oppilaiden tulee saada
henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän
kysymyksissä.
3. – 4. luokka
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilasta eri oppiaineiden opiskelu- ja työskentelytapojen omaksumisessa
ja oman toiminnan arvioinnissa. Oppilasta ohjataan hänen tehdessään ainevalintoja. Huoltajille järjestetään
tiedotustilaisuus A2- kielen ja teknisen- ja tekstiilityövalinnoista. Työelämään tutustuminen aloitetaan oppilaan
perhepiirin töistä ja ammateista korostaen, että kaikki työt ovat arvokkaita ja tarpeellisia. Oppilasta ohjataan
yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.
258
5. – 6. luokka
Oppilasta ohjataan kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työtapoja.
Oppilasta tuetaan osallistumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja vastuuseen omasta
toiminnasta. Työelämään tutustumista jatketaan yhteistyössä oppilaan lähiympäristön kanssa. Ohjauksen
painopiste 6. vuosiluokalla on 7.-9. luokkien opetukseen ja kouluihin siirtymisessä. Koulun opetussuunnitelmassa
varataan aikaa siirtymisen ohjaamiseen ja siitä tiedottamiseen sekä tulevien valintojen tekemiseen. Tehdään
yhteistyötä 7.-9. luokkien oppilaanohjaajan ja opettajien kanssa. Itsetuntemusta lisätään murrosikään liittyvien
asioiden käsittelyllä.
VUOSILUOKAT 7-9
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle
kokonaisuuden, joka muodostuu:
- luokkamuotoisesta ohjauksesta
- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta
- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta
- työelämään tutustumisesta.
Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus
keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä
kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä
käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia,
muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä
ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvontaja tietopalveluita.
Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii
tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.
Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa
perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia
kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen
yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.
Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.
LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja
• muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista
• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan
omia opiskelutaitojaan
• oppii kehittämään hänelle sopivia opiskelustrategioita
• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista
• hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja
• opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.
259
• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys
• kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi
• opiskelun taidot
• tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
• Suomen koulutusjärjestelmä
• jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin
• opiskelu ja työskentely ulkomailla
• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut
• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä.
7. – 9. luokka
Vuosiviikkotunnit on tuntijaossa määritelty vain luokkamuotoiselle ohjaukselle vuosiluokille 7-9.
Luokkamuotoista ohjausta on 7. luokalla 1 vuosiviikkotunti ja 9. luokalla 1 vuosiviikkotunti. Käytännössä 9.
luokan kurssi opiskellaan Maskun Hemmingin koulussa kuitenkin niin, että 8. luokalla opiskellaan siitä 0.2
vuosiviikkotuntia ja 9. luokalla 0.8 vuosiviikkotuntia.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien ohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka
muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta, yksilöllisiin toiveisiin ja tarpeisiin syventyvästä henkilökohtaisesta
ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta.
Oppilaanohjauksen tavoitteet ja tehtävä
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, siten, että oppilas kykenee kehittämään
opiskelun ja koulutusuranvalinnan kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen avulla edistetään koulutyön
tuloksellisuutta ja hyvinvointia koulussa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Ohjauksen tavoitteena on edistää
sukupuolten välistä, koulutuksellista ja etnistä tasa-arvoa.
Oppilaille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta, jolloin heillä on mahdollisuus keskustella opintoihinsa,
koulutusuranvalintaan ja henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaille järjestetään
pienryhmäohjausta, jonka aikana opitaan käsittelemään kaikille yhteisiä muiden oppilaiden kanssa jaettavissa
olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Peruskoulun päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatkoopiskeluvalinnoissa ja ohjataan käyttämään tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia tiedonhankinnassa ja
urasuunnittelussa. Oppilaille järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutusuravalintojen perustaksi ja
työn arvostuksen lisäämiseksi. Työelämään tutustumista on kaikilla vuosiluokilla.
7. luokka:
• kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, jaksojärjestelmä, kurssimuotoisuus ja oppilaan
arviointi
• itsetuntemus, itsetunto ja minäkuva, roolit erilaisissa ryhmissä ja elämäntilanteissa
• ihmisen elämänkaari, teini-ikä ja siihen liittyvät tunnot ja tuntemukset
• oppimistyylit, opiskeluasenteiden ja -arvostusten merkitys motivaatiotekijänä
• muisti ja tekijät, jotka edistävät oppimista
• vastuullisten valintojen tekeminen
• työelämään tutustuminen(4-5 päivän pituinen TET- jakso koulun keittiössä)
Seitsemännen luokan kurssin tavoitteena on tarjota oppilaille tilanteita ja välineitä itsetuntemukselliseen
pohdiskeluun ja omien opiskelutaitojen kehittämiseen.
8. luokka:
260
•
•
•
•
työelämätietous
työpaikan hakeminen, työhakemus ja työhaastattelu
työturvallisuus, nuoren oikeudet ja velvollisuudet työmarkkinoilla
työelämään tutustuminen(viiden päivän pituinen TET- jakso koulun hyväksymässä työpaikassa)
Kahdeksannen luokan kurssin tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus kokeilla omia sosiaalisia taitoja
aikuisten työyhteisössä ja harjoitella työmarkkinoilla vaadittavia taitoja: omien vahvuuksien tunnistamista ja
kykyä tuoda omaa osaamistaan esille.
9. luokka:
•
•
•
•
•
Suomen koulutusjärjestelmä
jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen
yhteishaku ja opiskelijavalinnan perusteet
toisen asteen lukio- ja ammatillinen koulutus
tutustuminen käytännön opiskeluun lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vierailijoiden,
vierailujen ja opintoretkien muodossa
• tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
• ohjauspalveluiden käyttö
• työelämään tutustuminen(viiden päivän pituinen TET- jakso koulun hyväksymässä työpaikassa)
• oppilaanohjauksen lopputyö
Yhdeksännen luokan kurssin tavoitteena on, että oppilas tuntee keskeiset piirteet koulujärjestelmän eri asteista ja
etenemisväylistä. Oppilas on motivoitunut pohtimaan erilaisia opiskelu- ja ammattialavaihtoehtoja ja pystyy
tekemään perustellun ja itseään tyydyttävän valinnan peruskoulun jälkeisestä opiskelupaikasta. Oppilas osaa
käyttää koulutusuranvalinnan kannalta keskeisiä hakuoppaita ja tietolähteitä. Oppilaan minäkuva on
peruskoulun päättövaiheessa siten selkiytynyt, että hän kykenee näkemään yhteyden koulumenestyksen ja
jatkokoulutusvalintojen välillä.
HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS
7. luokka
Henkilökohtainen ohjaus painottuu 7. vuosiluokalla uuteen oppimisympäristöön siirtymiseen, oppimisen ja
valinnaisainevalintojen sekä opiskelun suunnittelun ohjaukseen, opiskelutaitojen kehittämiseen ja
itsetuntemuksen lisäämiseen.
8. luokka
Henkilökohtainen ohjaus painottuu 8. vuosiluokalla työelämään tutustumisen ja valinnaisainevalintojen
ohjaukseen.
9. luokka
Henkilökohtainen ohjaus painottuu 9. vuosiluokalla jatko-opintojen ja koulutusuranvalinnan ohjaukseen ja
itsetuntemuksen lisäämiseen.
261
1.-2.
luokat
Opiskelutaidot
Itsetuntemus
Opiskelutaitojen
perusteiden
luominen
Toimiminen osana
luokkayhteisöä
Työelämään
tutustuminen
Päätöksentekovalmiudet
ja valinnat
Opiskelu- ja
urasuunnittelu
Koulunkäyntivalmiuksien
tunnistaminen
Koulunkäynti- ja
opiskelutaitojen
arviointi yhdessä
huoltajien kanssa
Itsetunnon
vahvistaminen
Itsenäinen opiskelu
Omien taitojen
arviointi
7.
luokka
8.
luokka
9.
luokka
Huoltajien ja oppilaiden
ohjaaminen kieli- ja
käsityövalinnoissa
A2-kielen ja TN- ja TStyön valinta
Tutustuminen
lähiseudun
työelämään
Huoltajien ja oppilaiden
ohjaaminen 7-9 luokkien
kouluihin siirtymisessä
Ohjaaminen opiskeluun
7-9 luokilla
4-5 päivän
pituinen TETjakso koulun
keittiössä
Päätöksentekotaitojen
kehittäminen ja
valinnaisainevalintoihin
ohjaaminen
Perehtyminen Maskun
Hemmingin koulun
toimintatapoihin,
perusopetuksen
rakenteeseen ja
etenemiseen siinä
Viiden päivän
hyväksymässä
työpaikassa
Aiempien valintojen arviointi
ja uusien
valinnaisainevalintojen
tekeminen
Ohjauspalveluiden
käyttöön ohjaaminen
Viiden päivän
hyväksymässä
työpaikassa
Jatkoopintomahdollisuuksien
kartoittaminen ja vertailu
henkilökohtaisessa
ohjauksessa
Tutustuminen
käytännön opiskeluun
lukioissa ja
ammatillisissa
oppilaitoksissa
Itseä tyydyttävien valintojen
tekeminen
Koulutusuranvalinnan
kannalta keskeisten
tietolähteiden käyttö
Kaikki työt ovat
arvokkaita ja
tarpeellisia
3.-4.
luokat
5.-6.
luokat
Perhepiirin
ammatit ja työt
Uusien alkavien
oppiaineiden
opiskelutaidot
Omien taitojen
itsearviointi
Uuden koulun ja
oppimisympäristön
tavat
Omaa
persoonallisuutta ja
koulunkäyntitaitoja
koskevat itsearviot
Käsitys erilaisista
oppimistyyleistä ja
oman oppimistyylin
hahmottaminen
Opiskeluasenteiden
ja arvostusten
merkitys
motivaatiotekijänä
Omien
opiskelutaitojen
kehittäminen
Käsitys itsestä
oppijana
peruskoulun
päättövaiheessa ja
jatko-opintoja
suunniteltaessa
Yksilöllisyys ja
sosiaalinen vastuu
Omat roolit
erilaisissa ryhmissä ja
elämäntilanteissa
Itsetunto,
itsetuntemus ja
minäkuva
Omien vahvuuksien
tunnistaminen
Arviot omista
kyvyistä,
kiinnostuksen
kohteista ja
minäkuvasta
jatkokoulutukseen
hakeutumisvaiheessa
Vastuu omista valinnoista
Jatko-opintoihin
hakeutuminen
262
OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata
oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen
valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on
oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee
ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai
jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.
Maskun Hemmingin koulu
• Luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta koulutusuranvalinnanohjauksesta ja
pienryhmäohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja.
• Työelämään tutustumista on kaikilla luokka-asteilla. Varsinaisten TET- jaksojen käytännön
järjestelyistä, tiedottamisesta ja organisoinnista vastaa oppilaanohjaaja.
• Kaikkien oppiaineiden opetukseen tulee kuitenkin sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät
opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
• Työelämään tutustuminen on toiminnallinen osa kaikkien aineiden opetusta ja siihen on
varattava resursseja.
• Oppilaanohjaaja ja aineenopettajat tekevät yhteistyötä ja organisoivat yhdessä opintoretkiä
toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin, teollisuuteen ja työpaikoille.
• Oppilaanohjaaja tekee yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tiedottamalla TETjaksoista työnantajille ja käymällä neuvotteluja ja keskusteluja TET- jaksojen käytännön
järjestelyistä ja sujumisesta.
• Työnantaja antaa kirjallisen palautteen oppilaan suoriutumisesta TET- jaksolla.
Oppilaanohjaaja ja aineenopettajat käyvät tutustumassa oppilaiden toimintaan työpaikoilla
TET- jaksojen aikana mahdollisuuksien mukaan oman työaikansa puitteissa.
• Oppilaanohjaaja, opettajat, luokanvalvojat ja rehtori suunnittelevat ja organisoivat yhdessä
vanhempainillat (teemat: oppilashuolto ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisy, yhteishaku ja
toisen asteen koulutukseen siirtyminen, valinnaisainemessut, tervetuloa yläkouluun).
• Luokanvalvojat järjestävät luokkakohtaisia vanhempainiltoja ja seuraavat kokonaisvaltaisesti
oppilaan kehittymistä ja opiskelua. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan
opiskeluun liittyvistä asioista.
• Rehtori ja oppilaanohjaaja huolehtivat ”syystiedotteen” valmistumisesta ja jakelusta jokaiseen
kotiin elo-syyskuussa.
• Erityisopettajat kartoittavat yhdessä aineenopettajien kanssa erityisen tuen tarpeessa olevat
oppilaat ja kantavat päävastuun erityisnuorten ohjauksesta ja yhteydenpidosta nuorten
huoltajiin.
263
8 luku Oppilaan arviointi
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset
tehtävät.
8. 1 Arviointi opintojen aikana
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten
hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on
auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea
myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen
näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osaalueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi
muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla
opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta
ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan
suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti
sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä
hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa
kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja
se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan
hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja
pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai
näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan
kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee
todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas
suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää
lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy.
Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas
saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään
opetussuunnitelmassa.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi
riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä
oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin,
erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.
264
OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN
Perusopetusasetuksen 11§:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen
periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa
tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä.
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki
opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai
aineryhmien opinnot.
Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia,
jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa
vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee
varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja
taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai
useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä
voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet,
joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.
Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on
pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan
huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.
• oppiaineessa lukuvuoden aikana hyväksyttyjä kursseja (vuosiluokilla 7 – 9) tulee olla vähintään
puolet..
• Ehtolaiskuulustelu järjestetään kesäkuussa.
• oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös huoltajan pyynnöstä
• vuosiluokalle jääneen oppilaan suoritukset raukeavat
OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN
Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11 § 3 mom. mukaisesti päätetty, että oppilas
etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan,
opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin
opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opintoohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle
vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen
perusteella.
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen
koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa
koulusta.
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto –aineryhmää lukuun
ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla−41 arvioidaan yhtenä kokonaisuute
na ympäristö- ja
luonnontieto. Vuosiluokilla −6
5 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena,
265
samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla −9
7 arvioidaan biologia, maantieto, f ysiikka, kemia ja
terveystieto jokainen erikseen.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin
pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu
oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan
huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä
toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan
arvioida myös erikseen.
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana
ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon
suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten
vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Erityisesti huomioidaan:
• suunnittelutaito
• itsearviointi ja sen hyödyntäminen opiskelussa
• työtavat
• vastuu ja oma-aloitteellisuus
• yhteistyötaidot
Työskentelyn arviointi voidaan suorittaa sanallisena arviona tai osana oppiaineen arviointia. Ylemmillä
vuosiluokilla kiinnitetään enenevässä määrin huomiota koko oppimisprosessin hallintaan ja kehitykseen.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja
ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat
opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen
tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa
työtä ja noudattaa sääntöjä. Arviointi perustuu koulun arvopohjaan ja kasvatukselle asetettuihin tavoitteisiin.
Käyttäytymisen arvioinnissa seurataan oppilaan käyttäytymistä koko lukuvuoden ajan ja tarvittaessa palautetta
annetaan välittömästi. Myös myönteinen käyttäytyminen tulee huomioida.
Käyttäytymisen tavoitteet
Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisen yhteiskunnan
jäsenyyteen (Perusopetuslaki 2§). Siksi oppilaan käyttäytymiselle asetetaan tavoitteet, ohjataan niihin pyrkimistä
ja arvioidaan niiden saavuttamista.
Käyttäytymisen tavoitteet ilmaistaan neljällä eri osa-alueella, joihin perustuu myös oppilaan arviointi.
1) SUHTAUTUMINEN MUIHIN
Muiden ihmisten huomioiminen, arvostaminen ja kielteinen asenne kiusaamiseen. Käytöstavat: kohteliaisuus,
asiallinen kielenkäyttö ja rehellisyys. Kyky tehdä yhteistyötä ja auttamisen halu. Myönteinen suhtautuminen
erilaisista kulttuureista tuleviin ihmisiin.
2) SUHTAUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN
Ympäristön vaaliminen ja kunnioittaminen. Yhteisen ja toisen omaisuuden arvostaminen.
266
3) SUHTAUTUMINEN TYÖHÖN
Oman ja toisen työn arvostaminen ( oppilaat, opettajat ja muu koulun henkilökunta). Vastuu yhteisistä
tehtävistä ja työrauhasta.
4) SUHTAUTUMINEN SÄÄNTÖIHIN
Sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen. Kasvaminen yhteisöllisyyteen.
Oppilaan arviointi
Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Työskentelyn (huolellisuuden) arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös
erikseen.
Arvioinnissa voidaan käyttää sanallista tai numeerista arviointia.
Arvioinnin kriteerit
10 Erinomainen
Oppilas
• on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet erinomaisesti
• on auttavainen ja yhteishenkeä rakentava
• on omatoiminen ja vastuuntuntoinen
9 Kiitettävä
Oppilas
• on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet kiitettävästi
• on kohtelias ja yhteistyökykyinen
• noudattaa koulun sääntöjä
8 Hyvä
Oppilas
• on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet hyvin
• käyttäytyy hyvin ja tulee muiden oppilaiden kanssa toimeen
• noudattaa koulun sääntöjä
7 Tyydyttävä
Oppilas
• on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet tyydyttävästi
• asenteissa ja käyttäytymisessä on parantamisen varaa
6 Kohtalainen
Oppilas
• on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet välttävästi
• häiritsee usein oppitunneilla
• aiheuttaa epäsopua ja on välinpitämätön muita kohtaan
• ei noudata koulun sääntöjä, eikä kanna vastuuta tekemisistään
• Oppilaan käyttäytyminen vaatii oppilashuollollisia toimenpiteitä
5 Välttävä
Oppilas
• on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet välttävästi
267
4
• osoittaa jatkuvaa kielteisyyttä kouluyhteisöä kohtaan
• on kykenemätön yhteistyöhön muiden oppilaiden ja opettajien kanssa
• ei hyväksy yhteisiä sääntöjä, eikä noudata niitä
• Oppilaan käyttäytyminen vaatii oppilashuollollisia toimenpiteitä
Hylätty
• Oppilaan käyttäytyminen ei edellytä vuosiluokalta siirtymistä ja vaatii välittömiä oppilashuollollisia
toimenpiteitä.
Päättöarviointi
Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä,
esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä.
Itsearviointi
Itsearvioinnin tarkoituksena on oman ja ryhmän toiminnan kehittäminen. Arviointi tapahtuu henkilökohtaisena
itsearviointina, jolloin oppilas pohtii omaa tapaansa työskennellä yksin ja ryhmässä sekä ryhmäarviointina.
Arviointiprosessissa tärkeäksi muodostuu arvioinnin seurausten tutkiminen. Oppilasta ohjataan arvioimaan
itseään positiivisessa hengessä oman minäkuvan vahvistamiseksi.
OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja
opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva
oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas
oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan
itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.
Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan
sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen
antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan
monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena
on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja
myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilas oppii
• tiedostamaan asetetut tavoitteet
• asettamaan opiskelulleen tavoitteita
• tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan
• asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle
• tunnistamaan omaa edistymistään.
Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Itsearvioinnin
tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin.
Luokilla 1-2 aletaan ohjata realistiseen näkemykseen omista taidoista. Oppilas arvioi kykyään työskennellä
ryhmässä ja muiden huomioon ottamisessa. Oppilas harjoittelee arvioimaan edistymistään matematiikassa ja
äidinkielessä.
Luokilla 3-4 kiinnitetään huomio työskentelytapoihin ja -taitoihin. Oppilas arvioi omia tuotoksiaan eri
oppiaineissa sekä omaa osuuttaan työskentelyssä ryhmän ja luokan jäsenenä. Oppilas arvioi kykyään ottaa
vastuuta tehtävistään.
Luokilla 5-6 arvioinnissa korostuu työn suunnittelu ja tavoitteenasettelu. Oppilas arvioi kykyään itsenäiseen
tiedonhankintaan ja miten hän kantaa vastuuta tehtävistään. Oppilas arvioi omia tuotoksiaan eri oppiaineissa
268
sekä omaa osuuttaan työskentelyssä ryhmän ja luokan jäsenenä. Oppilas pohtii omaa käyttäytymistään
kouluyhteisön jäsenenä.
Luokilla 7-9 itsearvioinnissa tarkoituksena on oman ja ryhmän toiminnan kehittäminen. Arviointi tapahtuu
oppilaan henkilökohtaisena itsearviointina, jolloin hän pohtii omaa tapaansa työskennellä yksin ja ryhmässä sekä
ryhmäarviointina, jolloin yhdessä pohditaan ryhmää opiskelu– ja kasvuyhteisönä. Prosessissa muodostuu
tärkeäksi arvioinnin seurausten tutkiminen; johtiko arviointi muutoksiin?
Oppiaineissa jokaisen kurssin aikana oppilaille annetaan mahdollisuus itsearviointiin ja palautteen antamiseen.
Opiskeluryhmän itsearvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka luokkatovereita kohdellaan ja kuinka
erilaiset yksilöt otetaan ryhmän jäseniksi. Arvio tehdään rauhassa asiaan paneutuen joko koulussa tai kotona ja
annetaan luokanvalvojalle analysoitavaksi.
Oppilaan ohjauksessa itsearvioinnin keskeisiä teemoja ovat:
• itsetuntemus
• itsetunto
• minäkuva
• roolit
• opiskeluasenne
• oppimistyylit
• minä ryhmän jäsenenä
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee
ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla
oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että
oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, arvioidaan oppilaan
suorituksia suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa,
arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin
oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän
osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan
käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen
perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan
henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin
tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia
toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten
toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja
oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon
oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
•
•
EVY- ja ESY-oppilaat arvioidaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan.
EMU- ja EDY-oppilaat arvioidaan HOJK:ssa määritellyllä tavalla.
269
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja
vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää
monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän
kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista
huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan
lukuun ottamatta päättöarviointia.
270
8. 2 Päättöarviointi
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä
saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita
tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan
osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla
−9.8 Päättöa
rviointia varten on
laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan
osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen
näyttöön perustuen.
Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan
osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin
kriteereiden mukaan.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän
osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien
saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän
pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.
oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa,
arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin
oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän
osaamisen kuvauksiin.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja
kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia,
biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi,
musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Äidinkieli ja kirjallisuus–oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7. 2 mainitut oppimäärät, joista
oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen
kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän
on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin
oppimäärän, arvioidaan numeroin.
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista
oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu
valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi
korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
271
8. 3 Todistukset
Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se
voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1. Lukuvuositodistus
2. Välitodistus
3. Erotodistus
Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan
lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava
jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat
yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei
ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä
tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista.
Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos
oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan
henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä
oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely
arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös
tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua
käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko.
Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen xx.xx.2004 hyväksymien
opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen
mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan
antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin
koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut
oppiaineet.
oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen
arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja–kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.
272
Vuosiluokat 1 - 6
Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä todistus. Oppiainekohtainen arviointi on koonti lukuvuoden aikana
annetuista arvioinneista.
Sanallinen arvio ja numeroarvostelu väli- ja lukuvuositodistuksessa:
1. luokka
• Sanallinen (suullinen tai kirjallinen) välitodistus, oppilaan, opettajan ja huoltajan
arviointilomakkeen pohjalta, annetaan joulukuussa tai helmikuussa ennen talvilomaa
• kirjallinen lukuvuositodistus
2. luokka
3. – 6. luokka
• Sanallinen (suullinen tai kirjallinen) välitodistus, oppilaan, opettajan ja huoltajan
arviointilomakkeen pohjalta, annetaan joulukuussa tai helmikuussa ennen talvilomaa
• kirjallinen välitodistus, annetaan syyslukukauden päättyessä
s = sanallinen arvio n = numeroarvio, vt = välitodistus, lt. = lukuvuositodistus
lk
1.
2.
K
s
s
MA
s
s
AI
s
s
YMLT
s
s
UE/ET
s
s
MU
s
s
KU
s
s
3.
vt
lt
s
s
s
s
s
s
s
n
n
n
s
4.
vt
lt
s
n
n
n
s
n
n
n
n
n
n
n
n
n
HI
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
5.
vt
lt
6.
vt
lt
s
KS
s
s
TS/TN
s
LI
s
s
LT/LP
s
EN
s
s
s
s
s
n
s
s
s
s
n
SA/RU
s
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
FYKE
n
BI
n
GE
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
Vuosiluokat 7 – 9 (Hemmingin koulu)
Oppilaat etenevät vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Vuosiluokan oppimäärät on määritelty
opetussuunnitelmassa kursseina, jotka opetetaan jaksojärjestelmää noudattaen.
Oppiaineet arvostellaan kursseittain, numeroin. Pääsääntöisesti jokainen kurssi muodostaa oman
kokonaisuutensa ja arvostellaan toisistaan riippumattomina. Arvioinnin ajankohdat ovat seuraavat:
normaalisti kun kurssi on suoritettu
kahden vvt:n valinnaiset, kuvataide, musiikki ja liikunta 2./ 3. ja 5. jakso
kolmen vvt:n pakolliset 7. luokalla 2. 4. ja 5. jakso
neljän vvt:n valinnaiset 2. 3. 4. ja 5. jakso
uhgggggggggg
Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat arvioidaan kunkin jakson päättyessä oppiaineittain.
273
Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan kurssinumeroista 5 kertaa lukuvuoden aikana jaksotodistuksissa.
Oppilaan saadessa kurssista hylätyn arvosana (4) hänellä on kerran mahdollisuus korottaa arvosanaansa
uusintakuulustelussa. Mikäli oppilas ei saavu ennalta ilmoitettuun kuulusteluun, eikä hänellä ole perusteltua
hyväksyttävää syytä olla poissa kuulustelusta, mahdollisuus uusintakuulusteluun on käytetty.
Arviointikriteerit:
10 Erinomaiset tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan
oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Hän
työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä osallistuu rakentavasti oppituntien kulkuun. Hän suoriutuu
erinomaisesti tehtävistään, on aktiivinen oppija ja hallitsee myös oppisisältöjen ulkopuolista tietoa.
9 Kiitettävät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä
hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee
oma- aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti
oppituntien kulkuun. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta.
8 Hyvät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään
ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu
oppituntien kulkuun rakentavasti.
7 Tyydyttävät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut keskeiset tavoitteet ja hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja
tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä. Hänen työskentelynsä on suhteellisen passiivista tai vaihtelevaa.
6 Kohtalaiset tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy vain harvoin hyödyntämään
oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hänen työskentelynsä on passiivista ja hänen selviytymisensä
perustehtävistä tuottaa vaikeuksia. Hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin.
5 Välttävät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Hänen työskentelynsä on erittäin passiivista
ja hänen on vaikea selviytyä perustehtävistä. Oppilaan asenne koulutyöhön on melko kielteinen.
4 Hylätty
Oppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi. Asioiden uudelleen
opiskelu on välttämätöntä. Oppilas on passiivinen ja suhtautuu välinpitämättömästi jopa kielteisesti
koulunkäyntiin.
liitteet todistusmalleista
274
PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa
numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.
Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin
todistuksiin seuraavin poikkeuksin. Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja
henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien
valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista,
joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet,
uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineiden osalta merkitään todistukseen
oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineiden osalta
opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta
siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista.
Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen
välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään
nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen
nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen
aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä
merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity
mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset
aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio
joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien
valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen
kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko
numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä
numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja
todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä
oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja
työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista.
Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule
mainintaa päättötodistukseen.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio päättötodistukseen
mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan
antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
Päättötodistukseen tulee merkintä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin
oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla
kuin koulun opetuskielellä.
Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla
sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä
numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan
tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen
275
oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi
on sanallinen.
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
Päättöarvosanan määräytyminen:
• Arvosana määräytyy oppiaineen kurssien keskiarvosta, jota opettaja voi harkinnallaan muuttaa
yhden numeron verran ylös- tai alaspäin.
• Mikäli oppilas on keskeyttänyt numeroin arvosteltavan valinnaisaineen opiskelun, merkitään
päästötodistukseen opiskeltu viikkotuntimäärä ja arvio ”osallistunut”.
• Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset kurssit arvostellaan päättötodistuksessa
merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli valinnaiskurssi katsotaan yhteisen oppiaineen syventäväksi
kurssiksi, voi sen suoritus vaikuttaa lisäksi yhteisen aineen arvosanaan korottavasti.
MUUT TODISTUKSET
Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat
1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä
tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan
merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen
oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta
perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä
tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista
merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden
laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki
yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
9 luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen
pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus
9. 1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus
Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä,
jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden
sisältöjen oppimisessa. Yleensä tällöin puhutaan vieraskielisestä opetuksesta tai
kielikylpyopetuksesta. Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se,
että oppilaat voivat saada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten
opetukseen varatuilla tunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun
opetuskieltä.
276
Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat
kokonaisuuden. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai
ruotsinkielisessä opetuksessa. Riippumatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy
on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen
kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee
määritellä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä.
Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan tai kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan
opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja
tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
VUOSILUOKAT 1 - 9
TAVOITTEET
Vieras kieli tai kielikylpykieli
Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai
kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja
luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa
perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä
äidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä
äidinkielenään puhuville oppilaille.
Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)
Riippumatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston
asetuksen (1435/01 8 §:n 1 mom.) sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden
opetuksessa koko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa,
joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä.
Vieras kieli tai kielikylpykieli
Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää,
kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa
määrätään, mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai
kielikylpykielen opetuksessa.
Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi
olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja
opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu
alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että
oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä:
Vuorovaikutustaidot
• Kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen,
kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja
kohteliaisuuden harjoitteleminen
• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely
ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja
vastaanottaminen
277
•
kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja
draaman avulla
Lukeminen ja kirjoittaminen
• Kirjain-äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen
kirjoittaminen kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein
• oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla
• eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain
• yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö
• lukusanojen käyttö ja merkitseminen
• välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen
• kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen.
• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien
tekstien tuottaminen
Tekstinymmärtäminen
• keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen
• tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko
ja luetun arviointi
• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet
• tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen
tunnistaminen, erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri
näkökulmista
• tekstilajit
• kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• Monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen
• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen
• tekstien tyylillinen pääjako
• fiktion rakenteiden erittely
• kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka
sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään, aiemmin kuultuun ja nähtyyn
• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen
lukeminen, kuunteleminen ja käsittely
• kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö
• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat,
Kalevala, kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet
• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja
äidinkielen merkityksestä
• suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien
ilmaisutapojen tarkastelu
• suomen kielen vaiheet
Tiedonhankintataidot
• tietotekstien avaaminen
278
•
•
kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä
lähteistä
muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen
valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
• tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti,
mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen
• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien
vakiinnuttaminen
• sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen
• tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon
varmentaminen
• tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen
käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
• omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden
tuottaminen
• yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisu- ja viestintätapa
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen
vakiinnuttaminen
• erilaisten tekstilajien kirjoittaminen
Kielen tehtävät ja rakenne
• Sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen
pohdiskeleminen
• sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin
• verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä
• lauseiden jäsentäminen.
• tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet
• suomen kielen rakenteen peruskäsitteet.
ARVIOINTI
Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon
kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen
karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri
oppiaineissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko
perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että
tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla tai
kielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän
osaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee
perustua arvosanan 8 kriteereihin.
Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita
riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu.
279
9. 2 Kansalliset kielikoulut
(Valmistellaan, kun opetusministeriö on päättänyt opetuksen järjestämislupien muuttamisesta)
9. 3 Kansainväliset kielikoulut
(Valmistellaan, kun opetusministeriö on päättänyt opetuksen järjestämislupien muuttamisesta)
9. 4 Steinerpedagoginen opetus
Steinerpedagogisessa opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteita seuraavin poikkeuksin:
Opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt voidaan jakaa eri vuosiluokille
poiketen opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä tuntijaon nivelkohtien välisistä osioista.
Oppilaan arvioinnissa opintojen aikana ei tarvitse noudattaa opetussuunnitelman perusteissa
oppiaineiden nivelkohtiin määriteltyjä kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta. Muutoin sekä
oppilaan arvioinnissa opintojen aikana että päättöarvioinnissa noudatetaan perusteiden
määräyksiä. Päättöarvioinnin arvosanojen tulee perustua perusteissa määriteltyihin
oppiainekohtaisiin päättöarvioinnin kriteereihin.
Opetuksen järjestäjän on selvitettävä oppilaalle ja hänen huoltajalleen steinerpedagogiikan
filosofiset ja pedagogiset periaatteet.
280

opetussuunnitelman luvut 7.11–9.4 (pdf)

Transcription

Similar documents

OPS vuosiluokat 1–2

opetussuunnitelma - SYK vanhempainyhdistys

Lataa: 162530_koivula_pirjo

Kommenttipyyntö OPS-arviointi

OPS 2016 liikunnan tukimateriaali kokonaisuudessaan

2016 - Helsinki

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Opetussuunnitelma - Helsingin Rudolf Steiner

Mallivastaus (kysymys 1.)

Liikuntadidaktiikka 4 op/ Juha Valtonen Tiina Lähteenmaa

1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA - Yhteiskoulu

HRSK yleinen OPS 28.9.2011 (PDF)

opetussuunnitelma (pdf) - Munkkiniemen yhteiskoulu

OPETUSSUUNNITELMA - Savonlinnan normaalikoulu

Kouluyhteistyö muutoksessa, Salla Vainio

Opettajan ABC 2014 - 2015.pdf

Totuus ja tehtävä

Lapsen ja nuoren koulupolku Somerolla - Somero

Merenkurkun koulun opetussuunnitelma

Ystäväkirje 2013 -4.pdf - Etelä

valtarin koulun syystiedote 2014

Asiakashallintaohjelma - Suomen Rotaryn nuorisovaihto