Lataa PDF

Transcription

Lataa PDF
No 2
3.2.2015
benita barman
ja muut opiskelijat
Tervetuloa
töihin!
mäntän sairaala
suljettiin
aluesairaalat s. 14
kesytä sisäinen
tuomarisi
hyvinvointi s. 32
tanskassa
omaiset
osallistuvat
hoitoon
ulkomaat s. 48
UUtUUs
Hoitotyön Pharmaca Fennica®
nyt terveysportissa!
Hoitotyön Pharmaca Fennica® on käytännön työkalu hoitotyön arkeen.
Palvelussa voi mm.
• tunnistaalääkkeitätablettienjakapseleidenkuvienavulla
• vertaillarinnakkaislääkkeitäyhdelläsilmäyksellä
• valmistaayhdenmukaistenohjeidenavullaIV-lääkkeitäkäyttökuntoon
(laimennusjaannostelu)
• tukeapotilaanlääkehoitoaselkeidenpotilasohjeidenavulla.
Lisäksinopeajamonipuolinenlääkehakuvapauttaaaikaapotilastavarten.
Hoitotyön Pharmaca Fennica®-verkkopalveluntuottaaLääketietokeskus.
www.terveysportti.fi
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 2
3.2.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Raija Kontio
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Työnantajat vaihtuvat
14 kansi Sairaalan loppu
20 Ammatissa: Jumpaten kotiin
23 Kolumni
24 Hiiteen hyvät neuvot
28 Lapsuuden arpia
30 Sairaus: Harvinaisen julma tauti
32 kansi Hyvinvointi: Kesytä
kuiskuttelevat tuomari
36 Voimaa arkisista iloista
39 Terveys
40 Hammaskeijuilua
42 kansi Tervetuloa taloon!
48 kansi Ulkomaat: Rennosti
tanskalaisittain
52 Kirjat
72 Tieni tähän: Kulisseissa kasvanut
74 Ihana arki: Some-nörtteilyä
tehyläinen
54 Keskustelua
56 Voittaja
58 Tehy-uutiset
motivaatiota etsimässä
20 24 32
kuntoutus
Paula Pelkonen
panee vanhukset
jumppaamaan.
elintavat
Motivointi auttaa
usein enemmän
kuin hyvät neuvot.
psykologia
Haluatko tehdä
elämänmuutoksen?
Tutki omia arvojasi.
KANNEN KUVA: ARI KORKALA
59 Nuoret tyytymättömimpiä
61 Homma hoidossa
62 Jäsentapahtumat
64 Hyöty
67 Tarkastaja
68 Ristikko
TEHY t 2–2015
Positiivista on, että
Mäntästä Tampereelle
lähteneet hoitajat ovat olleet
työhönsä tyytyväisiä.
Lakkautetun Mäntän sairaalan osastonhoitaja Sanna
Moksen-Aalto sivulla 14.
3
Sairaanhoitajapäivät 2015
on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka
12.–13.3.2015 Messukeskus, Helsinki
Tule mukaan! Koe kollegiaalisuuden voima, tutustu
laajaan näyttelyyn ja valitse yli sadan luennon tai
työpajan joukosta juuri sinun työhösi ja
koulutustarpeeseesi sopiva ohjelma.
Vielä ehdit!
Ryhmä- ja ennakkoilmoittautumisaikaa
on jatkettu maanantaihin 9.2.2015 saakka.
Normaalihinnalla voit hankkia sairaanhoitajapäivien koulutuspaketin 11.3.2015 saakka.
Ilmoittautuminen ja hinnat osoitteessa:
sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajapaivat
Seuraa tapahtumaa Facebookissa:
facebook.com/sairaanhoitajaliitto
Lisätietoja:
koulutuspäällikkö
Tuukka Rantanen
puhelin: 044 529 0044
tuukka.rantanen@fioca.fi
90-vuotias
bilettää!
4
Kaikkien sairaanhoitajien juhla 12.3.2015 Apollo Live Club, Helsinki
Luvassa bilettä, hilettä, ruokaa, tanssia, showta ja ennen kaikkea mukavaa
yhdessäoloa. Kaikki sairaanhoitajat, niin jäsenet kuin ei-jäsenetkin tervetuloa!
Lue lisää: sairaanhoitajat.fi/iltajuhla
Osta lippu fanituotekaupasta: sairaanhoitajat.fi/kauppa Lipunmyynti päättyy 6.3.
TEHY t 2–2015
pääkirjoitus
Raketteja vai rautalankaa
on aivan sama, mistä se hyvä idea
Päätoimittaja
minna hietakangas
tulee, kunhan se tulee.
Olen vuosien varrella työhaastatteluissa usein sanonut tuon lauseen, kun on
pyydetty kuvailemaan itseä esimiehenä.
Olen matalien raja-aitojen ystävä. Vaikka
jokaisella on työyhteisössä erityisosaamisensa, ei pidä jäädä jumiin
yhteen lokeroon.
Mitä kauemmin olen työelämässä ollut, sitä vakuuttuneempi olen, että kyse on
yksinkertaisista jutuista. Ei
rakettitieteestä, vaan rautalanka-ajattelusta. Esimerkiksi siitä, että työpaikalla
puhutaan, asioista ja niiden
vierestäkin. Että siellä vallitsee luottamus. Että siellä
on kannustava ilmapiiri,
jossa voi kertoa ideoistaan.
Parhaan
ponnistuslaudan
rakentaa,
kun kokeilee
rohkeasti.
viime aikojen hyvistä uutisista mi-
nua ilahdutti erityisesti Kymenlaakson
keskussairaalasta Kotkasta kantautunut
(Helsingin Sanomat 12.1.) tarina. Dialyysihoitaja Seija Paavilainen keksi kollegoidensa kanssa järjestää dialyysipotilaiden
kuljetukset tavalla, joka säästää miljoonia
veronmaksajien euroja.
Kotkassa alettiin miettiä, miksei
jaettaisi hoitoaikoja potilaiden asuinpaikkojen mukaan, jolloin he voivat tulla
dialyysihoitoon samalla taksilla. Tätä
ennen jokainen oli matkannut omalla
pirssillä hoitoon. Kaupan päälle potilaat
Nuorten vuosi
Tehy-lehden 2/1985 teemana oli
kansainvälinen nuorten vuosi.
Helsingin kaupunki on aloittanut erityisen kampanjan nuorten itsetunnon
kohentamiseksi. Työryhmä mietti neljä
vuotta tehokkaita toimia kampanjan
onnistumiseksi ja viime vuoden lopulla
lähdettiin liikkeelle: Nuorten itsetunto
TEHY t 2–2015
saavat taksinpenkillä rupatellessaan
vertaistukea.
Oivallus kuulostaa yksinkertaiselta.
Mutta tällaisiahan parhaat keksinnöt
ovat. Sitä ihmettelee, että miten kukaan
ei tajunnut tuota ajatella.
Tällaisten hyvien käytäntöjen löytäminen on noussut isoksi
puheenaiheeksi työelämässä. Pidetään se sellaisena: levitetään eteenpäin
arjessa keksittyjä hyviä
toimintatapoja.
tekisi mieli vielä päi-
vittää pääkirjoituksen ensimmäistä lausetta: on ihan
sama, missä se idea tulee.
Aivot pukkaavat ratkaisuja,
kun puuhastelee jotain
ihan muuta. Tämän pääkirjoituksen idea tuli lauantai-iltana, kun
kuorin keittiössä porkkanoita.
Säntäsin kirjoittamaan idean talteen.
Heti kun olin saanut sen tehtyä, tuli tunne, että korvien välin kovalevyltä vapautui tilaa uudelle.
Lainaan vielä ajatuksen 19-vuotiaalta
Perttu Pölöseltä, joka valittiin luovimmaksi suomalaiseksi viime vuonna. Hän
kehitti Sävelkello-metodin, joka opettaa
musiikinteoriaa helposti ja hauskasti.
Hänen mukaansa ideoidessa ei pidä olla
liian itsekriittinen. Parhaan ponnistuslaudan rakentaa, kun kokeilee rohkeasti.
Oivaltavaa arkea!
30
VUOTTA SITTEN
-seminaarissa tarkasteltiin
teemaa monelta puolelta.
Ihmisen itsetuntoa voi kohentaa myös ulkoapäin. Sen lisäksi, että
nuori voi tietoisesti yrittää kehittää itsevarmuuttaan ja itseluottamustaan, voivat
vanhemmat, opettajat ja ystävät auttaa
häntä tässä pyrkimyksessä.”
5
itse asiassa
Pakon
poistaja
Pelon kehä psykiatrisella osastolla on purettava,
sanoo vuoden tehyläinen esimies Raija Kontio.
teksti Terhi Mäkinen kuva Liisa Takala
1 Olet projektijohtaja Hyks
Psykiatriassa, jossa on menossa
organisaatiomuutos. Millaista tukea
työntekijät tarvitsevat?
Läsnäolevaa johtamista. Johtajilla ei
tarvitse olla valmiita vastauksia, vaan
niitä työstetään henkilöstön, potilaiden
ja omaisten kanssa. Kellokoskella ja koko Husin psykiatriassa on käynnissä iso
muutos. Sairaansijoja vähennetään ja
avohoitoa vahvistetaan.
2 Miten potilaat pärjäävät
avohoidossa?
Palveluja on vietävä kotiin ja potilaita
aktivoitava päivä- ja työtoimintaan. On
muistettava, että osa tarvitsee laitoshoitoa. Myös potilaan läheiset kaipaavat
tukea. 1990-lamassa psykiatria joutui
maksumieheksi. Potilaita siirrettiin avohoitoon ilman tukea.
Virheistä on otettava opiksi. Isoja
muutoksia on johdettu epämääräisesti ja
kentälle jäi iso taakka. Henkilöstö on saanut kestää syyllisyyttä siitä, että ei pystynyt hoitamaan kunnolla.
3 Väittelit pakkokeinojen käytöstä.
Miten potilaat kokevat pakon?
Pääasiassa negatiivisesti, rangaistuksena.
Vaikka leposide-eristyksessä olevan potilaan vierellä on aina oltava hoitaja, moni
potilas ei tiedä, miksi joutui eristykseen,
6
koska se loppuu, milloin saa ruokaa tai
pääsee vessaan. Hoitaja ei ole läsnä, jos
hän keskittyy kännykkään tai lehteen.
Usein potilas muistaa tilanteen hyvin,
vaikka olisi psykoosissa ja hyvin sairas.
Pieni osa kokee pakon hyväksi. He
ovat olleet niin kipeitä, että ovat olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi päihdepsykoosissa ollut voi kokea päässeensä turvaan.
4 Miksi pakon käytössä on isoja
alueellisia eroja?
Takana on hoitokulttuuri, asenteet ja
johtaminen. Potilaiden diagnoosit, henkilöstörakenne tai hoitajien määrä eivät
selitä eroja.
5 Miten pakkokeinojen käyttöä
vähennetään?
Suunnitellen henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Johtaminen on tärkein asia:
on asetettava tavoitteet ja mietittävä,
miten ne saavutetaan. Pakolle on saatava
Hoitaja ei ole läsnä,
jos hän keskittyy
kännykkään tai
lehteen.
vaihtoehtoja. Potilaita ei saa jättää yksin.
Jos he käyvät asioita keskenään läpi, voi
olla raskasta kantaa muidenkin taakkaa.
Hoitajien on oltava läsnä osastolla,
vietettävä aikaa vaikka keskustellen ja
ulkoillen. Potilaat ja omaiset kokevat
ikävimmäksi sen, jos hoitajat ovat liikaa
omissa oloissaan kansliassa. Se luo pelon kehän: potilaat pelkäävät toisiaan
ja lopulta myös hoitajia. Pelko saa lisäämään henkilöstön nuppilukua, vaikka
tärkeämpää olisi uskallus olla yhdessä.
Hälytysjärjestelmät ovat meillä ehkä ylikorostuneita. Pelko olisi sanottava auki:
pelottaa, tulet liian lähelle.
6 Millainen on hyvä johtaja?
Läsnäoleva, kuunteleva, ihmisistä
ja omasta alastaan kiinnostunut. Johtajan pitää olla rohkea: hän ei voi tehdä
kaikkien mieliksi. Johtajan tehtävä on
visioida ja ottaa henkilöstöltä vastaan
innovaatioita. Yhteistyö on minun juttuni. Muutoksen hetkellä on mentävä paikan päälle. Johtajia moititaan
norsunluutorni-johtamisesta. Minä
tahdon ravistella sitä.
7 Missä haluaisit kehittyä?
Henkilöstöjohtamisessa ei ole koskaan valmis. Se on iso taitolaji, ja oikeastaan kaikki riippuu siitä. Haluan olla
siinä hyvä.
TEHY t 2–2015
Raija Kontio, 50
► Projektijohtaja Hyks
Psykiatriassa vuoden 2015
alusta lähtien. Työskentelee
puolet työajastaan
Kellokoskella, puolet
Helsingissä.
► Vuoden tehyläinen esimies
2014.
► Koulutukseltaan psykiatrian
ja mielenterveystyön
erikoissairaanhoitaja,
diakonissa, terveystieteiden
tohtori. Väitteli 2011
pakkokeinojen käytöstä
psykiatrisessa hoidossa.
► Perheeseen kuuluu puoliso ja
kolme lasta. Asuu Tuusulassa.
► Harrastaa liikuntaa, lukemista,
mökkeilyä ja tutkimusta.
palkittu esimies. Omilta
työntekijöiltä tullut positiivinen
palaute johtamisesta tuntui
hyvältä, sanoo Raija Kontio.
TEHY t 2–2015
7
puheenjohtajalta
Hyvää syntymäpäivää
Sairaanhoitajaliitto!
tehyn suurin yhteistyöjäsenjär-
jestö, Sairaanhoitajaliitto, juhlii 90-vuotista historiaansa sote-alan suurimman
ammattiryhmän äänenä. Sairaanhoitajaliitto järjestää merkittävän jokavuotisen ammatillisen täydennyskoulutustapahtuman taas
maaliskuussa Helsingissä.
Vielä ehtii ilmoittautua
mukaan tämän vuoden
Sairaanhoitajapäiville!
Olen sairaanhoitaja
ja minulle Sairaanhoitajapäivät ovat merkinneet
paitsi kollegoiden tapaamista ja vanhoihin tuttuihin törmäämistä, myös laaja-alaisen ammattini
ajankohtaisten ja uusien asioiden oppimista. Olen halunnut oppia sellaistakin,
mitä en ole juuri sillä hetkellä tarvinnut
omassa työssäni.
ammatissani tapahtuu. Nähdään siis
Sairaanhoitajapäivillä!
sairaanhoitajaliiton tuore työ-
olobarometri on surullista luettavaa.
Tilanne työpaikoilla ei näytä kehittyvän
parempaan suuntaan, vaan
huonompaan. Meillä on korkeasti koulutettuja ja ammattiinsa sitoutuneita nuoria,
jotka haluavat hoitaa potilaat
hyvin. Nyt he suunnittelevat
alan vaihtoa yhä useammin.
Syyt löytyvät työpaikoilta, ja ne ovat meille kaikille
tuttuja joko omista tai ystävän kokemuksista. Ja aiemmista tutkimuksista ja
barometreista. Tarttis tehdä jotain! Keinotkin tunnetaan. Tarvitaan hyvää perehdytystä sekä kollegoiden ja muun työyhteisön tukea. Työmäärä ja vaatimukset
on saatava ihmisen mittaisiksi
ja niin edelleen.
Olen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Merja Meraston kanssa samaa
mieltä siitä, että työpaikkojen todellisuus ja sote-uudistuksen tavoitteet ovat
pahasti ristiriidassa keskenään. Työhyvinvointi ei toteudu pelkillä puheilla, tutkimuksilla ja kirjoituksilla. Työpaikoilla
on tehtävä jotain konkreettista.
Tarttis
tehdä jotain!
Keinotkin
tunnetaan.
Tehyn I varapuheenjohtaja
marjut mclean
olen tuntenut aina vahvasti kuuluvani joukkoon ja voimaantuneeni. Osallistuin ensimmäistä kertaa Sairaanhoitajapäiville jo opiskeluaikana ja sen jälkeen
aina, kun se on ollut mahdollista.
En ole harjoittanut ammattiani vuosiin vaan työskennellyt päätoimisena
pääluottamusmiehenä ja nyt Tehyn varapuheenjohtajana. Haluan silti tietää mitä
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 2–2015
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku.
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
meitä on monta. Uuteen
varhaiskasvatuslakiin
esitetään Tehyn kannattamaa
ryhmäkokokattoa.
Sosiaalihuollon
ammattilaiset
rekisteriin
laillistamista, rekisteröintiä ja valvontaa varten valmistellaan lakia.
Ammatteihin kuuluisivat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi.
Lisäksi lähihoitajalle annettaisiin
sosiaalihuollon ammattihenkilön
nimikesuoja.
Valvontaa hoitaisi sosiaali- ja
terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira. Se ylläpitäisi
sosiaalihuollon ammattihenkilöiden
keskusrekisteriä samaan tapaan
kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Nykyään sosiaalihuollon asiakkaalla ei ole mahdollisuutta varmistua työntekijän pätevyydestä.
Tulevaisuudessa asiakas voisi hakea
julkisesta palvelusta tiedon nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. rh
Miksi kaupunki
sairastuttaa?
suomalaisvetoinen ADELEhanke selvittää uusia tapoja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa
kaupunkiympäristössä. Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja allergioihin
ja muihin immuunipuolustuksen
ongelmiin lääketieteen ja kaupunkisuunnittelun keinoin.
Allergiat ja monet autoimmuunisairaudet, kuten astma ja ykköstyypin diabetes, ovat yleistyneet
viidenkymmenen vuoden aikana.
Tämä johtuu muun muassa erilaisista haitta-aineista, hygieniatason
noususta ja elinympäristön biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä.
Jopa viidennes teollisuusmaiden
väestöstä kärsii vakavista immuunipuolustusjärjestelmän häiriöistä. vt
10
ANNIKA RAUHALA
sosiaalihuollon ammattien
Ryhmäkoolle katto
pitkään odotettu varhaiskasvatuslain
uudistus uhkaa jäädä torsoksi.
Lakiesityksen ulkopuolelle on jäämässä
moni tärkeä asia: päiväkodin henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, henkilöstön
mitoitus, mitoituksesta poikkeaminen ja
vuorohoidon määritelmä. Lehtitietojen
mukaan hallitus olisi esittämässä, että
subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Lapsi olisi oikeutettu vain osapäiväiseen hoitoon, jos äiti tai isä on kotona
vanhempainvapaalla.
Lakiin esitetään Tehyn kannattamaa
ryhmäkokokattoa. Sen mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla yhtä aikaa enintään 21 lasta ja alle 3-vuotiaiden ryhmässä
korkeintaan 12 lasta. Hallitus esittää myös,
että joka lapselle tulee oikeus varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämä koskisi myös
perhepäivähoidossa olevia.
–Toki olisimme halunneet, että koko laki
olisi uudistettu, mutta nämä uudistukset
olisivat parempi kuin ei mitään, sanoo
Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva
Siitonen. tm
pitkä historia
1
Nykyinen
päivähoitolaki
tuli voimaan
vuonna 1973.
2
Lakia on yritetty
uudistaa monta
kertaa aiemminkin,
mutta asiasta
ei ole päästy
yksimielisyyteen.
3
Uuden
varhaiskasvatuslain on tarkoitus
tulla voimaan
syksyllä 2015,
mutta lakiesitys
ei ole edennyt
suunnitellussa
aikataulussa.
TEHY t 2–2015
ajankohtaista
Mitoitus tulee sittenkin?
peruspalveluministeri Susanna
Huovinen tahtoo vanhuspalvelulakiin
sitovan hoitajamitoituksen. Hän on käynnistämässä asian valmistelun. Mitoitus
yritetään saada lakiin tämän hallituskauden aikana.
Tehy suhtautuu asiaan varauksella,
sillä mitoituksessa on otettava huomioon
potilaiden hoidon tarve, henkilöstön
osaaminen ja todellinen osallistuminen
hoitotyöhön. Siksi yhtä, kaikille hoitopaikoille sopivaa mitoitusta on vaikea
määritellä.
Mediatähystys
► ”Pian sen jälkeen, kun
televisiolähetykset alkoivat
Fidži-saarilla, joilla naisten
lihavuutta on perinteisesti
arvostettu, 74 prosenttia
nuorista tytöistä raportoi
kokevansa itsensä liian lihavaksi. Samaan aikaan nuorten
naisten syömishäiriöinen
käyttäytyminen lisääntyi
voimakkaasti.”
Laissa on tällä hetkellä suositus, jonka
mukaan ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa pitää olla vähintään 0,5 hoitajaa
vanhusta kohden. THL:n ja Valviran selvityksen mukaan joka kymmenennessä
hoitopaikassa työskentelee hoitajia tätä
vähemmän. Toisaalta osa hoitopaikoista
ylittää vähimmäismitoituksen reilusti.
Kun vanhuspalvelulakia säädettiin,
eduskunta päätti, että vähimmäismitoitus kirjataan lakiin, jos suositus ei muuten toteudu. tm
duodecim 1/2015
► ”Työkykyindeksillä mitattuna ikääntyneiden työkyky
pysyi pääosin ennallaan,
osalla nousi. Niillä, joilla se
laski, kaikkein vahvimmaksi
selittäjäksi paljastui esimiestyö, ei ikä.”
Klovnitohtorit
tuovat ilon
työterveyslaitoksen erikoistutkija
marjo wallin, taloussanomat, 19.1.
► ”Jopa 80 prosenttia
päänsärystä lähes päivittäin
kärsivistä käyttää liikaa
särkylääkkeitä.”
sairaalaklovnit saivat Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin jakaman Elämän
tähden -tunnustuspalkinnon.
Sairaalaklovnit aloittivat Helsingissä Hyksin lasten- ja nuortensairaalassa, mutta toiminta on laajentunut kaikkiin yliopistollisiin sairaaloihin. Tampereen
yliopistosairaalassa sairaalaklovnit ovat toimineet
viikoittain vuodesta 2003
lähtien.
Sairaalaklovnit ry on kouluttanut klovnitohtoreiksi eri ammattialojen
osaajia. Koulutuksella varmistetaan, että
artistit ovat valmiita
kohtaamaan vaikeitakin
sairaalaympäristön tilanteita. Toiminnassa on mukana noin 40 henkilöä. vt
TEHY t 2–2015
► ”Ei alkoholi ole
Suomessa oikeasti
kallista. Halvimmillaan pieni tölkki
keskiolutta maksaa
alle euron. Summan
saa kokoon palauttamalla
kuusi tyhjää tölkkiä.”
päihdelääkäri pekka laine,
hyvä terveys 1/2015
LIISA KARLING
naurun paikka. Sairaalaklovnit tuovat hyvää mieltä
sairaalan arkeen. Kuvassa
Komppi.
neurologi hanna harmio,
helsingin sanomat 10.1.
11
ajankohtaista
tasa-arvolakiin on lisätty
säännökset sukupuoli-identiteettiin
tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä. Syrjintäkieltojen
on tarkoitus estää ennen kaikkea
sukupuolivähemmistöön kuuluvien,
kuten transsukupuolisten, kokemaa
syrjintää.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkennettiin. Palkkakartoituksessa on
selvitettävä palkkaerojen syitä ja
perusteita, jos naisten ja miesten
palkoissa on selkeitä eroja. Jos
palkkaeroille ei löydy hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.
Lakiin sisällytettiin velvollisuus
tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta. Henkilöstön edustajat on otettava suunnitelman tekoon entistä vahvemmin mukaan.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelma
voidaan jatkossa laatia vähintään
joka toinen vuosi. vt
Lisää todisteita
HPV-rokotteen
turvallisuudesta
riski sairastua MS-tautiin ei
lisäänny HPV- eli papilloomavirusrokotteen ottamisen jälkeen,
osoittaa tuore tutkimus. Havainto
perustuu lähes neljän miljoonan
10–44-vuotiaan tanskalais- ja ruotsalaistytön ja -naisen rekisteritietoihin. Vuosina 2006–2013 heistä
800 000 sai HPV-rokotuksen.
Rokote on kansallisessa rokotusohjelmassa kaikissa Länsi-Euroopan
maissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa
HPV-rokotukset kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan ja ovat
ilmaisia 6.–9.-luokkalaisille tytöille.
Ennen HPV-rokotuksia kohdunkaulan syöpää on torjuttu lähinnä
papa-seulontojen avulla. vt
Perhe mukaan
syömishäiriön hoitoon
syömishäiriöiden päivitetty Käypä
hoito -suositus auttaa sairauden varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon valinnassa. Suosituksessa käsitellään myös
aikuisten syömishäiriöitä.
Hoidon tulisi olla ensisijaisesti
avohoitoa. Varhainen puuttuminen parantanee ennustetta. Ravitsemustilan
korjaaminen, tietoa sisältävä ohjaus ja
terapeuttinen lähestymistapa ovat hoidon kulmakiviä. Läheiset tarvitsevat
tukea heti hoidon alussa.
Suosituksessa esitellään SCOFF-syömishäiriöseula, joka sopii hyvin kouluja perusterveydenhuoltoon. Seulontakyselyn voi tehdä helposti ja nopeasti,
mutta varsinaiseen diagnoosiin tarvitaan tarkempia tutkimuksia.
Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat
laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Moni
paranee ilman erityistason hoitoa. Hoitopaikka ei tutkimusten mukaan vaikuta ennusteeseen.
–Läheisten mukanaolo hoidossa on
tärkeää. Avohoitoa voidaan täydentää
hoitojaksoilla päiväsairaalassa, sanoo
suositustyöryhmän puheenjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Jaana Suokas.
tm
www.käypähoito.fi
samalla kaapilla.
Syömishäiriön hoito
on koko perheen asia.
KAISA SIRÉN
Transsukupuoliset
tasa-arvolakiin
työttömyys
363300
Työttömien määrä viime
vuoden lopussa.
työ- ja elinkeinoministeriö
Mieletön huoli potilaista
joukko psykiatrisia hoitajia on saanut tarpeekseen mielenterveyskuntoutujien
palvelujen karsimisesta ja aloittanut Mieletön huoli 2015 -kampanjan. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen pitäisi heidän mielestään lopettaa, kunnes muu palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan asiakkaiden hoidon tarpeisiin.
–Pyydämme kaikkia eduskuntavaaliehdokkaita tutustumaan tavoitteisiimme
ja allekirjoittamaan sitoumuksen niiden puolesta toimimisesta, sanoo kampanjaa
organisoiva Pia Lohikoski.
Kampanjaan kuuluva adressi luovutettiin tammikuun lopulla sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle. Adressissa oli yli 10 000 allekirjoitusta. Eduskuntatalon edustalla järjestettiin samana päivänä mielenilmaus. marjo peltoniemi
www.facebook.com/huoli2015
12
TEHY t 2–2015
ajankohtaista
Työnantajat
vaihtuvat
Sote-uudistus lisää tarvetta täydennyskoulutukseen.
teksti Riitta Hankonen
kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen viimeistään vuonna 2017. Soteuudistuksessa luotavat kuntayhtymät
aloittavat silloin toimintansa.
Koska kyse on liikkeenluovutuksesta,
työntekijät siirtyvät uuden työnantajan
palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
Irtisanomissuojaa ei tule.
Muutos koskee noin 200 000 kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevää
henkilöä. Palkkojen ja palvelussuhteiden ehtojen harmonisointi jää uusien
työnantajien tehtäväksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
haluaa henkilöstön mukaan uudistukseen. STM selvittää parhaillaan, millainen henkilöstöedustus paikallisissa valmisteluryhmissä on. Ministeriö on myös
perustanut työryhmän, joka keskittyy
uudistuksen henkilöstövaikutuksiin.
–Emme halua, että kukaan uupuu
työssään muutoksen vuoksi. Riskit ovat
suuret, sanoo kansliapäällikkö Päivi
Sillanaukee.
uudistus vaikuttaa työntekijöiltä edellytettävään osaamiseen. Täydennyskoulutuksen tarve kasvaa sosiaali- ja
terveyspalvelujen lisääntyvän yhteistyön
sekä uusien tietojärjestelmien vuoksi.
Uudistus vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen sisältöihin.
Muutos vaikuttanee myös kuntien palvelukseen jäävään henkilöstöön.
Varhaiskasvatus on useimmissa kunnissa sivistys- ja opetustoimen alaisuudessa, joten tehyläisistä ammattiryhmistä lastenhoitajat jäävät kuntien
TEHY t 2–2015
Emme halua,
että kukaan uupuu
työssään.
Kansliapäällikkö
Päivi Sillanaukee
Soteuudistus
► Tarkoitus turvata
yhdenvertaiset
sote-palvelut
koko maassa.
► Järjestämisvastuussa on
viisi sote-aluetta.
Tuottamisvastuualueita voi olla
enintään 19.
► Järjestämislaki
tulee voimaan,
jos eduskunta
hyväksyy sen.
Tällä hetkellä
lakiesitys on
perustuslakivaliokunnassa.
► Sote-alueet aloittavat toimintansa
ensi vuonna.
► Tuottamisvastuussa olevat
kuntayhtymät
aloittavat 2017.
palvelukseen. STM:n johtaja Annakaisa
Iivari ei kuitenkaan usko, että sote-uu-
distus muuttaisi päiväkotien toimintaa
merkittävästi.
–Tilanteet vaihtelevat paikkakunnittain, mutta päivähoidon tilanne on pääsääntöisesti selkeä, Iivari sanoo.
sote-uudistuksen tavoitteena on,
että valtio pystyisi vaikuttamaan nykyistä
paremmin paikallisten sote-palveluiden
järjestämiseen. Yksi vaikuttamisen keino
on järjestämispäätös, jonka sote-alueet
laativat joka neljäs vuosi. Alun perin päätökset piti hyväksyttää STM:ssä, mutta
sanamuotoa on viimeisimmässä lakiesityksessä lievennetty.
Sillanaukee vakuuttaa, että STM
pystyy silti vahvasti ohjaamaan sotealueiden toimintaa. Ministeriön on helpompi löytää yhteinen näkemys viiden
sote-alueen ja 19 tuottamisalueen johtajien kanssa kuin yli 320 kunnan kanssa.
Ministeriö muun muassa luo raamit
järjestämispäätöksille.
–Tarvittaessa ministeriö tulkitsee, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut.
Lakiesitys on parhaillaan perustusvaliokunnan käsittelyssä. Valiokunta ottaa
kantaa mahdollisiin perustuslain vastaisuuksiin. Esitys on saatava eduskunnan
käsittelyyn viimeistään helmikuun lopulla, jotta eduskunta ehtii käsitellä sen
ennen kevään eduskuntavaaleja.
–Varmaa on, että sote-uudistus tulee.
Lähtöruutuun ei enää palata. Jos perustuslakivaliokunta haluaa lakiin muutoksia, lakia muokataan valiokunnan päätösten mukaisesti, Sillanaukee sanoo.
13
aluesairaalat
Sairaalan
loppu
Mäntän sairaalalla sammutettiin valot tammikuun
lopulla. Mitä hoitajille tapahtui?
teksti Terhi Mäkinen kuvat Ari Korkala
myynnissä. Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin omistama
Mäntän sairaala jäi tyhjilleen.
Sille etsitään uutta käyttöä.
14
TEHY t 2–2015
TEHY t 2–2015
15
aluesairaalat
viimeisiä viedään. Anne Kolhi (vas.), Anne-Mirjami Hänninen ja Sanna Moksen-Aalto ovat jo lähteneet näiltä käytäviltä.
T
ässä kahvihuoneessa on puitu lähes
joka päivä sairaalan kohtaloa.
Anne-Mirjami Hännisen ja Anne
Kolhin työpäivä unipoliklinikalla on päättynyt. Osastonhoitaja Sanna MoksenAallon posket hehkuvat. Hän on juuri
sovitellut valmiiksi vuosilomalistan. On
marraskuun loppu, ja naiset ovat viimeisiä viikkoja samalla työpaikalla Mäntän
sairaalassa.
Sitten tiet erkanevat. Anne ja Sanna
lähtevät töihin Tampereelle Taysiin ja
Anne-Mirjami Mäntän keskustaan Mäntänvuoren Terveyteen.
Iso sairaalarakennus jää ainakin toistaiseksi tyhjilleen, koska Pirkanmaan sairaanhoitopiiri siirtää palvelunsa Tampereelle. Sairaalassa toiminut terveyskeskus
muuttaa Mäntän keskustaan.
Sairaanhoitaja Anne Kolhi on sulatellut Tampereelle lähtöä viime kesästä
1950
1952 Mäntän sairaala valmistuu.
16
asti. Toukokuussa hänen pitkäaikainen
työpaikkansa sisätautien osasto lopetti.
Sijaisuuden vuoksi hän sai olla vuoden
loppuun Mäntässä.
–Olin ajatellut, että lähden eläkkeelle
tutulta osastolta hevosella, paloautolla tai moottoripyörällä, kuten meillä on
tavattu tehdä. Ei Taysissa varmaan ehdi
syntyä sellaista henkeä, koska jäljellä on
enää muutama työvuosi, hän epäilee.
Tammikuussa Anne aloitti Taysissa
keuhkosairauksien vuodeosastolla.
Sisätautien osaston ja aivoverenkiertohäiriöyksikön lopettaminen vei työn
32 hoitajalta. Vuoden loppuun Mäntän
sairaalassa jatkoi 18 sairaanhoitopiirin
palkkalistoilla olevaa. Monilla oli takana
vuosikymmenten työura sairaalassa. He
saivat valita, lähtevätkö töihin Taysin
muihin yksiköihin vai irtisanotaanko heidät. Kymmenen irtisanottiin. Muutama
1960
1961 Mäntän sairaalasta
aluesairaala.
pääsi eläkkeelle, joitakin on työlomalla,
jotkut tekevät sijaisuuksia tai saivat uuden vakityön. Työttömiäkin on.
mäntän paperitehdas on vaikuttanut kaupungissa kaikkeen, myös
terveydenhuoltoon. Kaupungissa oli
tehtaan työntekijöitä varten lääkäri jo
vuonna 1906. Mäntässä oli esimerkiksi
vuonna 1922 koululääkäri ja kouluhammaslääkäri, mikä oli poikkeuksellista.
Yhtiöllä on ollut suuri rooli myös
Mäntän sairaalan perustamisessa. Se
antoi tuntuvan rahalahjan ja lahjoitti sairaalalle tontin ja irtaimiston. Kun
rakennustyöt uhkasivat rahapulan
vuoksi keskeytyä, yhtiö vei ne loppuun ottamalla hanketta varten lainan
omissa nimissään. 46-paikkainen Erik
Bryggmanin suunnittelema sairaala
valmistui 1952.
1970
1973 Mäntän seudun kansanterveystyön kuntainliitto (Kuorevesi, Mänttä,
Vilppula).
198
1985 Mänttään
terveyskeskuksen
vuodeosasto.
TEHY t 2–2015
80
Sairaala rakennettiin neljän kilometrin päähän keskustasta, koska ajateltiin,
että kaupunki kasvaa siihen suuntaan.
Toisin kävi.
sairaalan 60-vuotisjuhlia
vietettiin kaksi vuotta sitten Mäntän klubilla. Silloin ei osattu kuvitella tällaista
tulevaisuutta.
Muutos on kuohuttanut ajatuksia, ja
eri vaihtoehdot ovat pyörineet päässä,
mänttäläiset hoitajat kuvailevat. Samanlaisia tunnelmia käydään ehkä läpi Ähtärin sairaalassa, joka lakkautettaneen kesällä 2016. Tuleva sote-uudistus keskittää
palveluja edelleen. Moni hoitaja miettii,
missä oma työpaikka tulevaisuudessa sijaitsee ja mikä on työnantaja.
Kiertelemme tyhjenevää sairaalaa.
Kahvio ala-aulassa lopetti jo kesällä. AnneMirjami kurkkii lasin läpi sisätautiosaston pimeänä olevaan kansliaan, jossa hän
toimi pitkään apulaisosastonhoitajana.
Naisten siteet tänne ovat vahvat.
Kaikki kolme ovat syntyneet täällä. Sanna naurattaa muita kertomalla, miten
hänen isänsä kuskasi äidin pyörän tarakalla Sannaa synnyttämään. Pienellä
paikkakunnalla melkein kaikki tuntevat
toisensa: Sannan äiti oli käynyt neuvolassa Anne-Mirjamin äidin luona, joka teki
elämänuransa kätilönä. Sannan vaari oli
aikanaan rakentamassa sairaalaa.
Kun Sanna opiskeli sairaanhoitajaksi,
hän oli harjoittelemassa Mäntän sairaalassa. Silloin 1990-luvun puolivälissä täällä vielä synnytettiinkin.
tampereelle on Mänttä-Vilppulasta
90 kilometriä eli tunnin automatka. Sinne kulkee päivässä jokunen bussivuoro,
mutta vuorotyöläinen ei niiden varassa
pärjää. Se vaikutti asiantuntijahoitaja
Anne-Mirjami Hännisen valintaan.
1990
–†Haluan jäädä paikkakunnalle. Minul- sote-keskustelu on käynyt viime
la ei edes ole ajokorttia.
ajat kuumana. Mänttä-Vilppulassa sotea
Hän on ottanut viime vuodet vastaan
on oikeastaan jo kokeiltu. Alueella toimi
uniapnea-potilaita unipoliklinikalla ja
vuosina 2002–2012 malli, jossa perustoiminut lisäksi diabeteshoitajana. Häterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
nen eläkeikänsä nousi ja tuleva eläke
toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tätä sotespieneni, koska hän aloitti uudessa työsakin tavoitellaan.
paikassa uutena työntekijänä. TavalKustannusten nousu, erikoislääkälaan hän sai kuitenkin lottovoiton: hän
reiden pula, palvelujen saatavuus, väen
pystyy jatkamaan omalla erikoisalallaan
vähyys ja syrjäinen sijainti olivat syitä,
unihoitajana.
miksi terveydenhuoltoaluetta päätettiin
Osa Taysiin lähtevistä on vuokrankokeilla. Alkuvuodet malli toimi hyvin,
nut kakkosasunnon Tampereelta. Sanna
mutta kaupunginjohtaja Esa Sirviön saMoksen-Aalto miettii diesel-auton osnoin se päätyi katastrofiin.
tamista. Hän arvioi, että työmatkoihin
Hoitajat näkevät mallissa hyvääkin:
tulee kulumaan 500 euroa kuussa. Parkpotilaalle se oli helppo. Perus- ja erikoiskeerauskaan ei ole niin yksinkertaista
sairaanhoidossa toimivat samat sihteerit
kuin Mäntän sairaalan pihassa.
ja tietojärjestelmät olivat yhteisiä. Hen–†Onneksi mummut ja vaarit asuvat
kilökuntaa pystyi liikuttamaan tarpeen
lähellä, muuten muksut uppoisivat pian
mukaan.
kokonaan virtuaalimaailmaan, kun jouKun Ylä-Pirkanmaan
tuvat olemaan illalla myöhään yksistään.
terveydenhuoltoalue purettiin,
Neljän minuutin työmatkaa
työntekijät siirtyivät
ei ole ehkä osannut aiemmin
liikkeenluovutuksessa
tarpeeksi arvostaa, Sanna
vanhoina työntekijöinä saihuomauttaa.
raanhoitopiirin tai Mäntänvuoren Terveyden palve–†Yövuoron jälkeen voi olla
lukseen. Mänttä-Vilppulan
melkoista lähteä ajamaan koja Pihlajalinnan perustama
tiin. Harrastuksina seuraavat
yhteiskunnallinen yritys,
vuodet on autolla ajo ja nukkuMäntänvuoren Terveys,
minen, Anne lisää.
aloitti vuoden 2013 alussa. Se
Mäntästä kotoisin oleva
vastaa kaupungin perusterSanna opiskeli Hämeenlinveydenhuollosta ja sosiaalinassa ja teki opintojen jälkeen
palveluista. Se työllistää noin
töitä Hyvinkään sairaalassa,
Anne Kolhi
450 henkeä.
Husissa Helsingin Meilahdessa ja haavatuotteiden myyjänä
Yritys perustettiin noOriolalla. Vuonna 2010 hän palasi kahpeasti, ilman kilpailuttamista. Attendo
den poikansa kanssa juurilleen.
käynnisti päätöksestä valitusprosessin.
Pojat alkavat olla isoja, yläkoulussa ja
Kaupunki kilpailutti palvelut 2013, mutta
lukiossa. Sanna epäilee, että ennen pitAttendo valitti taas. Asia on korkeimkää perhe muuttaa Tampereelle. Vuosi
man hallinto-oikeuden käsiteltävänä.
2015 alkaa Taysin gastroenterologian po- Kaupunginjohtaja Esa Sirviöstä tilanne
liklinikan osastonhoitajan sijaisuudella.
on ristiriitainen. Hänestä yhteiskunnal-
1991 Mäntän aluesairaalasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aluesairaala
(Kuorevesi, Mänttä, Vilppula, Ruovesi,
Virrat, Orivesi, Juupajoki, Längelmäki,
Ylöjärvi ja Kuru sekä Keuruu ja Multia
erillissopimuksella).
TEHY t 2–2015
Olin ajatellut lähteä
eläkkeelle
hevosella tai
moottoripyörällä.
2000
2001 Kuorevesi liittyy Jämsään.
2002–2012 Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue.
2009 Mänttä ja Vilppula yhdistyvät.
2010
2013 Mäntänvuoren Terveys Oy eli
Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinna Oy:n
omistama yritys vastaa perusterveydenhuollosta
2015 Sairaala lakkautetaan, terveyskeskussairaala muuttaa keskustaan.
17
aluesairaalat
tavarat mukaan. Kaappi
numero 68 oli Anne-Mirjamin
käytössä 30 vuotta.
Mäntän sairaalan viimeisinä vuosina
siellä toimi rinnakkain kaksi työnantajaa: sairaanhoitopiiri ja Mäntänvuoren
Terveys. Oli kaksi eri ilmoittautumista: automaatti ja ihminen.
kaupungilla ja sairaanOmat palautelaatikot ja
hoitopiirillä on ollut nokkasairaalahuoltajat.
pokkaa siitä, miksi Mäntän
– Meidän palautelaatiksairaala kuihtui. Sairaanhoitokoomme tulleet viestit olivat
piiri moitti, että perusterveyusein Mäntänvuoren Terveydenhuollosta ei enää annettu
teen. Asiakkaiden oli vaikea
lähetteitä sairaanhoitopiirin
hahmottaa, että täällä toimii
erikoissairaanhoitoon, vaan
kaksi firmaa. Kyllä näitä
potilaat ohjattiin yksityisiin
kuvioita on saanut naapureilpalveluihin kuten Jokilaakson
Sanna Moksen-Aalto lekin selittää, Sanna sanoo.
sairaalaan Jämsään. PihlajaSairaalan lopettaminen
linna omistaa 51 prosenttia
vasta hämmästyttää. Kun paikallislehJokilaakson Terveydestä.
ti kirjoittaa muutoksista, se puhututtaa
Mänttä-Vilppula taas suomi sairaanhoitopiirin palveluiden korkeaa hintaa ja potilaita ja hoitajat ovat selittäneet parsanoi potilaiden kadonneen, koska muut haansa mukaan.
– Asiakkaat ovat ihmeissään. He ihalueen kunnat eivät enää kirjoittaneet lämettelevät, voiko olla mahdollista, että
hetteitä Mäntän sairaalaan. Lääkäreistä
sairaalalla sammutetaan valot ja laiteseudulla oli pulaa jo pitkään.
linen yritys on toiminut hyvin, mutta sen
tulevaisuus on oikeusprosessin ja soten
takia auki.
Kyllä näitä
kuvioita on
saanut naapureillekin
selittää.
18
taan ovet kiinni. Tätä kuulee päivittäin,
Anne kertoo.
hoitajien kahvihuoneen ikkunasta on järvimaisema. Rannassa nököttää pieni sauna, joka on ollut sairaalan
henkilökunnan käytössä. Kesäisin sinne
on ollut varauksia lähes joka päivä. Sanna Moksen-Aalto muistaa kuulleensa, että saunan on aikoinaan lahjoittanut tyytyväinen potilas. Naiset miettivät, pitäisikö se hinata veneellä Kolhin rantaan.
Vaikka naiset nauravat ja vitsailevat,
surutyötä on tehty. Työyhteisön särkyminen on ollut kaikille vaikea asia.
Pisimmät työtoveruudet kestivät 40
vuotta.
– Positiivista on, että Mäntästä Tampereelle lähteneet hoitajat ovat olleet
tyytyväisiä työhönsä ja heihin on oltu tyytyväisiä. Heillä on laaja-alaista osaamista, mitä pienessä sairaalassa on tarvittu,
Sanna Moksen-Aalto sanoo. t
TEHY t 2–2015
tausta
Mäntässä kokeiltiin sotea paikallisesti
ylä-pirkanmaan terveydenhuoltoalueen aikana (2002–
2012) perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat
tiiviissä yhteistyössä. Tämä on myös yksi valtakunnallisen soteuudistuksen tavoitteista.
–Mäntässä tehtiin paljon hyviä ja oikeita asioita. Ihmisillä
oli mahdollisuus rakentaa, mutta integraatiota ei viety loppuun
asti. Mitä pienempi paikka, sitä vahvemmin pitäisi puhaltaa
yhteen hiileen. Keskeisin asia oli kuitenkin se, että paikka on
syrjäinen ja väestöä vähän. Palvelut olivat ylimitoitettuja, sanoo
johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Junnila väitteli vuonna 2008 Mäntän seudun terveydenhuoltoalueen perustamisen vaikutuksista. Silloin näytti vielä hyvältä. Terveydenhuoltoalue oli hillinnyt kuntien terveysmenojen
kasvua. Malli auttoi järkeistämään palveluja. Päällekkäisyyksiä
esimerkiksi laboratoriotoiminnassa, päivystyksessä ja kuntoutuksessa karsittiin.
Vastarannan kiiskiä yritettiin joko ottaa mukaan suunnitteluun tai siirtää kauemmas keskiöstä, mutta väitöksen mukaan
kumpikaan tapa ei auttanut.
Vilppulassa esimerkiksi kapinoitiin lääkäripalvelujen Mänttään siirtämistä vastaan. Osa säästöjä vaatineista kuntapäättäjistäkin osallistui tähän. Taajamien välillä on matkaa vajaa
kymmenen kilometriä.
Pitäisikö lähipalveluun sitten pystyä kävelemään? Junnila
toteaa väitöksessään, että jos seudulla ei ole toimivaa joukkoliikennettä, 14 kilometrin päässä olevaa lääkäriä ei ehkä mielletä
lähipalveluksi.
Mänttä ja Vilppula yhdistyivät vuonna 2009, ja kaupungissa
on nykyään noin 11 200 asukasta.
Mitä kokeilusta voitaisiin oppia?
–Perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen
vaatii sinnikästä halua yhteistyöhön. Hyvät ja ahkerat hoitajat eivät riitä, vaan tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Soten onnistuminen riippuu paljon siitä, miten muutoksiin suhtaudutaan.
Palvelut eivät voi olla entisensä, jos väki on vähentynyt puoleen. Eivätkä palvelut voi olla samoja
kuin kirkkoveneiden aikaan, Junnila toteaa.
mönkään meni. Sote-kokeilu ei onnistunut, koska Mäntän
seudulla ei ollut tarpeeksi asukkaita. Vastarannankiiskiäkin riitti,
kertoo väitöstutkimus.
Sirviö tuli paikkakunnalle 2010. Terveydenhuoltoalue oli jo silloin kriisissä. Seuraavana
vuonna perusterveydenhuollon kustannukset
nousivat 20 prosenttia. Hänestä siihen ei saatu
sairaanhoitopiiriltä järkevää selitystä.
Sirviön mielestä nykyisissä sote-suunnitelmissa hallinto paisuu isoksi ja pienen kunnan
vaikutusmahdollisuudet jäävät minimaalisiksi.
THL:n johtava asiantuntija
–Uudistusta suunnitellaan organisaation
Maijaliisa
Junnila
eikä
potilaan näkökulmasta. Pienemmillä
mänttä-vilppulan kaupunginjohtaja Esa
tuotantoalueilla
olisi
parempi näkemys paikalSirviö on arvostellut paikallista sote-kokeilua kovin sanoin:
lisista
oloista
ja
ne
olisivat
yksinkertaisemmin
loppua kohden se oli kallis, palvelujen laatu huono ja kaupunhallittavissa.
gin vaikutusmahdollisuudet karkasivat kauas.
Vielä alkuvuodesta 2009 Mäntän sairaalassa otettiin käytLISÄÄ TIETOA: MAIJALIISA JUNNILA: TOIMIIKO
töön kolme viimeisen päälle remontoitua leikkaussalia. InvesTERVEYDENHUOLTOALUE? TUTKIMUS MÄNTÄN
tointi oli mittava, yli kolme miljoonaa euroa. Sen vakuutettiin
sotesta
SEUDUN TERVEYDENHUOLTOALUEEN PERUSTAMISEN
TAUSTOISTA JA VAIKUTUKSISTA. TAMPERE 2008.
sivulta 13.
olevan merkki siitä, ettei sairaanhoitopiiri lopeta leikkauksia
Mäntässä. Toisin kävi.
Palvelut eivät
voi olla samoja
kuin kirkkoveneiden
aikaan.
Lue
lisää
TEHY t 2–2015
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: KUNTOUTTAVA FYSIOTERAPEUTTI
Jumpaten
kotiin
Paula Pelkonen
on onnistunut
työssään, kun potilas
kotiutuu laitoksesta
mahdollisimman pian.
teksti Tiina Suomalainen
kuvat Mikko Nikkinen
ota koppi! Armilan
kuntoutuskeskuksessa
työskentelevä fysioterapeutti Paula
Pelkonen panee
lonkkaleikattuihin
vanhuksiin liikettä.
20
TEHY t 2–2015
R
ollaattorilla liikkunut vanha rouva
alkoi käydä lihaskuntoharjoituksissa kahdesti viikossa. Kahden ja
puolen kuukauden kuluttua hän pystyi
luopumaan rollaattorista.
Fysioterapeutti Paula Pelkonen on
nähnyt työurallaan, miten tärkeää kuntoilu on vanhuksille.
Nykyään Paula työskentelee Armilan
kuntoutuskeskuksessa Lappeenrannassa. Aiemmin se oli sairaala, mutta laitos
uudistui viime vuoden alussa. Samalla
muuttui nimi.
Armilassa kuntoutetaan lyhytaikaista
kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Osasto
1:llä, jolla Paula työskentelee, kuntoutetaan muun muassa lonkkaleikattuja ja
amputoituja. Potilaiden keski-ikä on vajaa 80 vuotta.
Tavoitteena on, että kuntoutuja pääsee kotiin tai palveluasuntoon mahdollisimman pian – ja myös pärjää siellä.
Kuntoutumiseen varataan aikaa viikosta
kuukauteen.
–€Näen työssäni, miten kuntouttava
työote sekä säännöllinen lihaskunto- ja
tasapainoharjoittelu tepsivät. Alussa
kivulias ja ehkä pelokaskin lonkkaleikkauspotilas kuntoutuu muutamassa
viikossa sellaiseen kuntoon, että voi
kotiutua.
paulan työnkuva on laaja. Hän
toimii kuntoutuksen asiantuntijana moniammatillisessa tiimissä, arvioi toimintakykyä, suunnittelee, koordinoi ja tekee
terapiatyötä.
Tiimiin kuuluu lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Paulan osastolla työskentelee kolme
fysioterapeuttia. Potilaspaikkoja osastolla on 22.
Kuntoutusjakson alussa tiimi laatii jokaiselle kuntoutujalle suunnitelman yhdessä kuntoutujan kanssa. Myös omaiset
voivat osallistua sen tekoon.
–€Etenemme askel kerrallaan kuntoutujan voinnin mukaan. Ensimmäinen tavoite voi olla vaikkapa se, että kuntoutuja
käy WC:ssä omatoimisesti.
Liikkumiseen kuntoutuja saattaa tarvita ensin kävelyvaljaita tai seisomatelinettä. Hiljalleen hän voi siirtyä rollaatTEHY t 2–2015
lisää voimaa. Koskaan ei
ole liian myöhäistä lisätä
lihasvoimaa. Kuntoutumiseen tarvitaan kuitenkin
omaa motivaatiota.
i
Paulan tiimin palaveriviikko
Armilan kuntoutuskeskuksessa
sovelletaan lean-menetelmää,
jonka ideana on muun muassa
karsia työn päällekkäisiä ja turhia
vaiheita sekä kehittyä jatkuvasti.
Siksi palavereja on paljon.
maanantai
► Klo 11
Kuntoutumissuunnitelmien
teko + FIM-alkuarviot.
Kuntoutumissuunnitelma
tehdään parin vuorokauden
kuluessa saapumisesta.
Alkuarvioon kuuluu
toimintakyvyn ja avuntarpeen
arviointi FIM-mittarilla, jolla
arvioidaan 18:aa päivittäistä
toimintaa. Väliarvio tehdään
kahden vuorokauden kuluttua
tai voinnin muuttuessa.
► Klo 14 Taulupalaveri.
Päivittäisessä taulupalaverissa
tiimi arvioi kuntoutujien
toimintakykyä.
tiistai
► Klo 14 Taulupalaveri
► 14.15 Pajapäivä. Osaston
yhteisessä tapaamisessa
kaikki voivat esitellä
omia ideoitaan työn
kehittämiseksi.
keskiviikko
► Klo 14 Taulupalaveri
► Klo 14.15 Viikkotavoitepalaveri.
Tiimit arvioivat kuntoutumissuunnitelman toteutumista.
torstai
► Klo 14 Taulupalaveri
► Klo 14.15 Viikkotavoitepalaveri
perjantai
► Klo 11 Kuntoutumissuunnitelman teko + alkuarviot.
► Klo 14 Taulupalaveri
21
ammatissa
toriin tai kyynärsauvoihin – tai kotiutua
ilman apuvälinettä.
Tavoitteena on, että vuorokaudessa on
kuusi tuntia kuntouttavaa toimintaa. Se
voi tarkoittaa kuntoharjoittelun lisäksi
vaikkapa virikeryhmiä, toimintaterapiaa
sekä erityisammattilaisen arviointia ja
ohjausta.
Osastolla on käytössä lean-menetelmä,
mikä tarkoittaa, että työntekijät kehittävät työtään jatkuvasti. Tiimit arvioivat
kuntoutumissuunnitelman toteutumista kahdesti viikossa. Kuntoutujien toipumista arvioidaan myös päivittäisissä
palavereissa.
–Käymme tiimissä jatkuvaa
keskustelua. Siksi olemme ajan tasalla kuntoutujan tilanteesta. Jos kuntoutuminen ei etene, voimme pohtia,
mikä on syynä: mieliala, kipu vai ehkä
turvotus.
Paula huomauttaa, että säännöllisen
palaveeraamisen ikävä puoli on se, että
aika on pois terapiatyöstä.
osasto 1:n kuntohuoneeseen
on saatu mahdutettua jalkaprässi, vetotalja, Motomed-polkemislaite, käsi- ja
tarrapainoja sekä terapiapalloja ja -nauhoja. Kolmesti viikossa Paula tai joku hänen kollegoistaan vetää kuntohuoneessa
ryhmäliikuntatunteja.
–Ikäihmisetkin voivat tehdä voimaharjoittelua lisäpainoilla. Lihastreenit
aloitetaan pian leikkauksen jälkeen.
Harjoitteet suunnitellaan yksilöllisesti ja
koko kropalle.
Paula korostaa, että tulosten saamiseksi lihaksia ei voi rasittaa väsymykseen
asti joka päivä.
–Vaikkei olisi tehnyt aiemmin
lihasvoimaharjoituksia, koskaan ei
ole liian myöhäistä aloittaa. Kyky lisätä lihasvoimaa ja -massaa säilyy koko
eliniän. Lihaskuntoharjoittelulla voidaan hidastaa lihasvoiman menetystä
tai jopa edistää sen kasvua.
Lihaskuntoharjoitteiden lisäksi myös
tasapainoharjoitukset ovat tärkeitä
liikkumiskyvyn kannalta.
Kuntohuoneessa pidettävien liikuntaryhmien lisäksi osastolla on tarjolla tuolijumppaa kahdesti viikossa. Liikuntaa
voi harrastaa myös päiväsalissa, jossa on
muun muassa Motomed.
22
i
Vanhukset
salille
► Lihasvoima heikkenee
ikääntymisen myötä.
Vuodelevossa lihaskunto
saattaa heiketä jopa viisi
prosenttia päivässä.
► Voimaharjoittelu
lisää lihasvoimaa ja
vaikuttaa sydän- ja
verisuoniterveyteen
iäkkäänäkin.
► Voimaharjoittelu pitää
lihakset paremmassa
kunnossa kuin
kestävyysliikunta.
► Lihasvoima kasvaa jo
kahdesta kolmeen viikon
harjoittelun jälkeen. Kasvu
jatkuu nopeana 12–20
viikkoon asti, minkä jälkeen
lihasvoiman lisääntyminen
hidastuu.
DUODECIM, TERVEYSKIRJASTO
Kuntohuoneen
ovella on
yleensä jono.
Paula kouluttaa hoitajia ikäihmisten
voima- ja tasapainoharjoitteluun. Tavoitteena on omatoimisuus – se, että kuntoutuja tekee mahdollisimman paljon itse.
Kiireen vuoksi hoitaja herkästi auttaa
potilasta sen sijaan, että odottaisi potilaan tekevän itse. Taustalla voi olla myös
pelkoa, että potilaalle sattuu jotakin.
–Se, että ohjaamme potilasta tekemään
itse, on pidemmän päälle pois hoitajalta.
Kun alussa antaa aikaansa hieman enemmän, säästää lopulta aikaa kuntoutujan
omatoimisuuden lisääntyessä.
Kuntoutujille kerrotaan heti osastolle
tullessa faktat: vaikka miljöö on sairaalamainen, täällä ei vain maata vuoteessa.
Täällä kuntoutetaan, ja se vaatii omaa aktiivisuutta. Ruokaakaan ei tuoda vuoteeseen, vaan se tarjoillaan päiväsalissa.
–Sellainen asenne, että nyt olen sairaalassa ja minua autetaan, on vähentynyt. Kuntouttamista jopa odotetaan. Kuntohuoneen ovella on yleensä jono ennen
ryhmän alkua, Paula mainitsee.
armilan sairaalan muutta-
minen kuntoutuskeskukseksi on osa
isompaa kokonaisuutta: Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiiri satsaa vahvasti
kuntoutukseen.
Eksoten kuntoutusjohtaja Markku
Huplin mielestä terveyskeskusten vuodeosastot ovat etupäässä säilyttäviä hoivapaikkoja. Kuntoutusresurssit ovat niukat
ja kuntouttava työote usein hakusessa.
Armilassa asiat ovat toisin. Pitkäaikaispotilaat ovat vaihtuneet kuntoutujiksi. Lonkkaleikattujen lisäksi kuntoutuskeskuksessa kuntoutetaan muun muassa
aivohalvauspotilaita ja muistisairaita,
joiden vointi on tilapäisesti laskenut.
Hoitohenkilökunta on käynyt kuntoutuksen lisäkoulutuksen. Muutoksen myötä
henkilökuntaa vahvistettiin fysio- ja
toimintaterapeuteilla.
Tavoitteita on jo saavutettukin. Kotoa
osastolle palanneiden osuus on selvästi
pienentynyt vuoden aikana. Kuntoutuneista kaikki ovat edelleen kotona neljän
kuukauden kuluttua.
–Yhteistyö kotikuntoutuksen kanssa
on tärkeä osa työtäni. Suunnittelen kuntoutujan jatkokuntoutuksen, joka toteutetaan kotona, poliklinikalla tai tehostetussa palveluasumisessa, Paula kertoo. t
TEHY t 2–2015
kolumni
Saako sanoa?
vai sensuroinko heti? Eihän tä-
Kolumnistimme
anne autiolahti
on sairaanhoitaja,
päihdetyöntekijä
ja erityistason
seksuaaliterapeutti.
TEHY t 2–2015
hän nyt vain muodostu kiellettyä kuvaa?
Viimeaikaiset maailmantapahtumat
osoittavat, että vapautta sanoa, ajatella,
kokea ja tuntea on varjeltava elämässä
kaikkein eniten. Pelon alle jääminen on
ihmisyyden amputointia.
Kynä ja kieli ovat teräviä ja pehmeitä.
Ne muuttavat ihmisen sisintä näkyväksi. Vaikka ne katkaistaisiin, sisin yhä jää.
Siihen ei ulotu mikään. Eivät uhkailut,
eivät luodit. Tyhjäksi pakotettu
puhekupla se vasta asiaa täynnä onkin.
Maailman tapahtumia on
helppo kauhistella. Ilmiöt ovat
laajoja, ne koskevat massoja,
niistä uutisoidaan. Ja hyvä että
uutisoidaan. Vapaudesta puhutaan isolla fontilla.
omalla reviirilläsi. Mistäs sitten leipää
suuhun? Tuumattuaan ihminen muuttuu
itselleen näkymättömäksi. Huomenta,
verenpaine, kas noin, näkemiin. Seuraava potilas.
suomi on monikulttuurinen maa.
Meillä pidetään yllä myös keinotekoista ymmärtämisen kulttuuria. Ei ihmistä
pidä kohdella silkkihansikkain vain siksi,
että tämä muuttaa Suomeen ulkomailta. Kriminaaliin käyttäytymiseen tulee olla nollatoleranssi, myös Suomeen takaisin
halajaviin terroristiristiretkeläisiin. Itse en päästäisi heitä
tänne yhtäkään.
Ja tällä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.
Sitä Suomesta kyllä löytyy.
Usein ihmistä kohdellaan
ulkomaalaisena vaikka hän
olisi täällä syntynyt. Ihminen voi joutua
todistelemaan toistuvasti niin kielitaitoaan, ymmärrystään kuin sitä, että
on suomalainen. Häiritään seksuaalisesti, toivotellaan tervemenoa takaisin
kotimaahansa.
Esimies
on kiva
yksille,
paska
toisille.
illalla käännetään
selkä kumppanille, sanotaan hyvää yötä
ja tarkoitetaan, että olisitpa vaikka jorpakossa. Puhekielto tykyttää, siitä on tullut
paise, se on kovettunut imusolmukkeisiin ja muuttanut sielun sementiksi. Keskusteluyritykset tabuista ovat yhtä miinakenttää, jäseniä on mennyt niin, ettei
kainalosauvat riitä. Ja niitä tosiaan on
ollut: ylitöitä, alkoholia, sivusuhteita.
Aamulla mennään töihin, siellä puhutaan sopivia. Todellisista ongelmista, työpaikan ihmissuhteista vaikka, on
vaiettava. Esimies on kiva yksille, paska
toisille. Jos kerrot, mitä näet, syy on sinun. Sinulla on väärät silmät. Tunnet
väärin. Kukaan ei nosta Minä Olen Sinä
-lippua. Jokainen pakenee komeroonsa,
sinne luiden sekaan, vetää oven kiinni
perässään. Parempi pitää silmälappuja
ja puhua sovittuja totuuksia kuin saada
hankalan leima otsaansa. Oikeesti pomo
on reilu. Helppo, helpompi, vale.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Jos teet lauluun toisen, sointuvan sovituksen, saatat muuttua epätoivotuksi
yksi lapsistani näyttää ulkomaa-
laiselta. Suomessa joko ylistetään tai
alistetaan, mutta harvemmin kohdellaan
tasavertaisena, jos ulkonäkö poikkeaa
perusjampasta. Itselleni jäisi sieluun sellaisesta haava.
Videolla terroristi sanoo, että heitä
on aina kohdeltu ulkopuolisina, vaikka
he ovat asuneet Ranskassa koko ikänsä.
Ymmärrän pahoitellen tämän kohdan.
Sitä taas en, että sen vuoksi pitää tappaa
ihmisiä. Enkä sitä, että eskaloitunut, hallitsematon ryhmäraivo nimeää motiivikseen pilakuvan eli sananvapauden. Kyse
on yksiselitteisesti pahuudesta.
Sanominen on tärkeää. Kielletyistä
asioista puhuminen. Vain siten voi pommista tulla suutari.
23
motivointi
innostunut
vastentahtoinen
Mitä
kehonkieli
kertoo?
Hoitajia kouluttava Simo
Routarinne asettui
potilaan rooliin.
Hiiteen
hyvät neuvot
Motivointi on usein paras keino auttaa hankalaa potilasta.
teksti Maija Joutjärvi kuvat Pia Inberg
24
TEHY t 2–2015
luottavainen
D
iabeteshoitajan seurantakäynnille
tulee keski-ikäinen Pertti, jolla on
paha alkoholiongelma. Mies kertoo olleensa koko viikon ilman väkeviä,
mutta kaljaa on kulunut normaaliin tapaan pari koppaa. Hoitaja läimäyttää kädet yhteen ja huudahtaa aidon iloisesti:
”Hieno uutinen! Olet pärjännyt pelkillä
kaljoilla koko viikon! Kerrotko, miten se
on onnistunut?”
Kuulostaako kummalliselta? Yleisempi reaktio olisi ollut: ”Todella hienoa,
mutta tiedäthän, että ne kaljatkin pitäisi
jättää pois.”
Ensimmäinen esimerkki on potilasta voimaannuttava. Pertti saa hyvän
mielen, huomaa vaikutusmahdollisuutensa ja jättää pian ehkä kaljojakin juomatta. Hän alkaa ottaa vastuuta
TEHY t 2–2015
epäileväinen
hyvinvoinnistaan, ensimmäistä kertaa
elämässään.
Terveydenhuolto on rakentunut akuuttien ongelmien
tunnistamista ja hoitamista
varten. Akuutissa ongelmassa
asiantuntijalla onkin vastuu
vian tunnistamisessa ja hoitamisessa kuntoon.
–ƒPotilas saattaa kaivata autoritääristä otetta, jos hänellä
on syöpä tai jalka on poikki.
Silloin selkeät neuvot tuovat turvallisuudentunnetta. Silti ollaan nopeasti tilanteessa, jossa potilaan omalla toiminnalla
on hoidon kannalta suuri merkitys, sanoo psykologian tohtori Pilvikki Absetz.
Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että elintapaohjauksessa ei päästä
pitkälle neuvomisella. Vastuu säilyy aina
neuvojalla, eikä neuvottava voimaannu
etsimään omia ratkaisuja, jos
hän voi tulla kysymään aina
uutta neuvoa.
Vastentahtoinen
potilas
leimautuu
hankalaksi.
pilvikki absetz on
tehnyt vuosia tutkimusta,
jossa potilastyöhön sovelletaan motivoivaa voimaannuttavaa ohjausta. Kokemukset
ovat osoittaneet, että liikkeelle on hyvä lähteä potilaalla valmiiksi
olevista tiedoista, taidoista ja hyvistä
tavoista.
Vastentahtoinen potilas kokee neuvomisen helposti pelotteluksi ja suostutteluksi. Samalla hän leimautuu herkästi
hankalaksi. Hän saattaa tsempata hetkel25
motivointi
kokenut hyväksynnän
lisesti, mutta retkahtaa takaisin huonoihin tapoihin.
Joskus herättävän tiedon kertominen
on tarpeen. Silloin ohjaajan on varmistettava, että potilas tuntee pystyvänsä muutokseen ja uskoo sen hyötyihin. Muuten
ystävällisestikin annettu tieto voi kääntyä
potilaan päässä pelotteluksi ja aiheuttaa
torjuntaa, vastarintaa tai lannistumista.
Jos potilaan tilannetta kartoitetaan
ongelmien kautta, päädytään helposti umpikujaan, jossa sekä potilas että ammattilainen tuntevat voimattomuutta ongelmavuoren edessä. Jos lähdetään tunnistamaan hyvää ja rakentamaan sen päälle,
syntyy luottamus ja alkaa löytyä ratkaisuja. Molempien työ muuttuu kevyemmäksi.
Monet ihmiset ovat tottuneet, että
vastuun omista asioista ottaa jokin ulkopuolinen taho: koulu, työpaikka, terveydenhuolto tai yhteiskunta. Silti Absetz
26
tullut tyrmätyksi
uskoo, että potilaat pystyvät ottamaan
vastuun, kunhan ohjauksen työtavat
tukevat sitä. Esimerkiksi neuvolatyössä
asiakkaat oudoksuivat aluksi uutta lähestymistapaa, mutta alkujärkytyksestä toivuttuaan he kokivat sen toimivaksi.
voimaannuttavaa
ohjausta tukee hyväksyvä ja
asiakkaan turvallisuudesta
huolehtiva vuorovaikutus.
Siksi ohjauksen aikana on tärkeää havainnoida sekä omaa
että potilaan kehonkieltä. Jos
potilaan keho viestii epäluottamusta, ohjauksessa on keskityttävä ensin luottamuksen
rakentamiseen. Jos luottamusta ei ole,
haluttuun lopputulokseen ei päästä.
Vuorovaikutuskouluttaja Simo Routarinteen mukaan luottamusta voi
herättää riisumalla vallan symboleja.
Kirjoituspöydän takaa on hyvä tulla pois
tai vähintäänkin kääntää rintamasuunta tietokoneen näytöltä kohti asiakasta.
Käsivarsia ei kannata ristiä, sillä se viestii torjuntaa.
– Usein asiakaskin saattaa olla sivuttain hoitajaan nähden.
Toisaalta se tuo molemmille
turvallisuudentunteen, koska
kohtaaminen suoraan kasvokkain vaikuttaa vahvemmin tunteisiin. Toisaalta se
saattaa estää luottamuksen
syntymisen.
Kirjatessaan potilastietoja koneelle hoitajan on hyvä
suunnata välillä koko huomionsa asiakkaaseen. Kuunteleminen on hyvä ilmaista reagoimalla näkyvästi ja kuuluvasti:
nostamalla kulmakarvoja, nyökyttele-
Vähemmän
puhetta ja
enemmän
kuuntelua.
TEHY t 2–2015
i
PARAS-malli
P
ositiivisuus. Lähde liikkeelle
positiivisesta. Etsi sitä hyvää,
mitä asiakas jo tietää, taitaa, tekee ja
tahtoo. Näytä, että arvostat ja luotat
häneen.
A
ktiivinen kuuntelu (sanaton
viestintä). Näytä, että asiakas ja
hänen mielipiteensä ovat tärkeitä.
R
eflektio, vahvistavat toteamukset
(sanallinen viestintä). Osoita, että
kuulet, ymmärrät ja hyväksyt asiakkaan mielipiteet ja ajatukset, vaikka
olisit eri mieltä.
A
vartavat kysymykset. Anna
asiakkaalle mahdollisuus valita,
mistä puhua.
S
umma summarum eli yhteenvetojen tekeminen. Näytä, että
olet kuunnellut, kokoa palaset yhteen,
painota keskeisiä asioita ja vie niitä
eteenpäin.
PARAS-MALLI HYÖDYNTÄÄ MOTIVOIVAN HAASTATTELUN PERUSTEKNIIKOITA. LISÄÄ TIETOA ESIM.
ROLLNICK, MILLER JA BUTLER: MOTIVATIONAL
INTERVIEWING IN HEALTH CARE – HELPING PATIENTS
CHANGE BEHAVIOR. THE GUILFORD PRESS 2008.
mällä tai esittämällä tarkentavia avoimia
kysymyksiä.
–Nyrkkisääntö on, että vähemmän
puhetta ja enemmän kuuntelua. Monet
asiantuntijat saattavat pelätä, että jos
asiakkaalle antaa puhetilaa, tämä saattaa alkaa täyttää rajallista aikaa jonninjoutavilla jorinoilla. Näin ei kuitenkaan
yleensä tapahdu, vaan saadaan hoidon
kannalta arvokasta tietoa, Routarinne
kertoo.
Kuuntelemalla hoitaja saa tietoonsa
potilaan vanhan hyvän eli sen, mitä hyviä
asioita hän jo tekee hyvinvointinsa eteen.
Niiden päälle voi pohtia potilaan kanssa uutta hyvää eli sellaisia asioita, joita
potilas haluaa ja joita on mahdollista
toteuttaa. Kun potilas on kokeillut jotain,
onnistumisista on syytä iloita.
–Usein tulee vesitettyä positiivinen
palaute lisäämällä siihen ”Hyvä, mutTEHY t 2–2015
ta…”. Parempi olisi hyväksyä ja vahvistaa
potilaan tekemää erittelemällä ”Hyvä,
koska…”. Ja kysyä, mitä itse ajattelet,
millä keinoilla voisit lisätä tätä hyvää.
Eli heittää pallo potilaalle. Ihmisillä on
taipumus uskoa omiin ideoihinsa ja innostua niiden toteuttamisesta, Absetz
sanoo.
simo routarinne ja Pilvikki Absetz
kouluttavat terveydenhuollon ammattilaisia voimaannuttavaan ohjaukseen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutuksessa on voinut havainnoida omia
videoituja asiakastilanteita. Monesti
koulutuksen lähtökeskusteluissa nousee
esiin pelko. Miten käy, jos annan potilaalle luvan toimia miten vain?
Työtä säätelevät monet tutkimustietoon perustuvat suositukset. Potilasta ei
voi kuitenkaan pakottaa niiden noudattamiseen. Ainoa tie on rakentaa luottamusta ja tukea potilaan autonomiaa.
–Tämä on rohkea tie, mutta se kannattaa. Monet hoitajat ovat saaneet työhönsä
tätä kautta enemmän mielekkyyttä. Eikö
paras terveysteko ole tehdä itsensä tarpeettomaksi, Absetz kysyy.
Kun laittaa oman persoonansa likoon
ja on avoin vuorovaikutuksessa, onko
silloin suurempi vaara joutua asiakkaan
uhriksi? Lisääntyykö väkivallan riski, jos
kontaktista riisutaan vallan merkit?
–Pitää muistaa, että tunneryöpyt eivät
yleensä synny tyhjiössä. Siihen tarvitaan
jokin kimmoke. Hyökkäys on usein paras
puolustus, Routarinne sanoo.
Hän kertoo esimerkin muistisairaasta
anopistaan, joka saattaa käyttäytyä välillä
todella aggressiivisesti. Anopin pienestä
koosta huolimatta välillä on jouduttu kutsumaan poliisit paikalle rauhoittamaan
tilannetta. Kun tilanteita mietittiin, jokainen kärhämä lähti käyntiin tapahtumasta, jossa anoppia neuvottiin, hänen
todellisuuttaan kyseenalaistettiin tai häneen suhtauduttiin holhoavasti.
–Monet hoitajat oppivat tämän ja kiukun tullessa myötäilivät eli antoivat heti
periksi – hyväksyivät asiakkaan todellisuuden sellaisenaan. Se on helpoin taktiikka ja pätee moneen asiaan. Omaa tietämystään, asiantuntijuuttaan ja mieleen
tulevia neuvoja ei tarvitse tuoda esiin
joka paikassa. t
i
Kokemuksia
motivoivasta
ohjauksesta
Olin omasta mielestäni vanha
kettu ohjausasioissa. Silti
opin koulutuksessa paljon.
Usein me hoitotyöntekijät
tuputamme potilaille ohjeita ja
oppejamme. Oivalsin olevani
melkoinen suostuttelija, mikä
ei tue potilaskeskeisyyden
periaatetta.
Nykyisin yritän keskittyä
ohjaustilanteissa potilaan
tarpeisiin, en pelkästään
siihen, miten virallisesti
kuuluisi ohjata tai neuvoa.”
TIINA SILVENNOINEN, DEPRESSIOHOITAJA
Ohjaustilanteen lopuksi
pyrin aina varmistamaan,
että potilas on ymmärtänyt
ohjeet. Lisäksi teen sanallisen
yhteenvedon tilanteesta
ja jatkosuunnitelmasta.
Pidemmän terapiajakson
kuluessa varmistelen pitkin
matkaa, että potilas on
ymmärtänyt viestini. Osaan
olla läsnä ja kuunnella
entistä tietoisemmin enkä
ole niin sidoksissa valmiisiin
ohjeistuksiin.
Potilaat saavat nyt
jakamattoman huomioni.
En anna ajatusteni vaellella
toisten potilaiden asioissa.
Nykyisin minulla ei ole
juurikaan kiire.”
TUULA MÄKINEN, FYSIOTERAPEUTTI
Ohjaukseen käytettävä aika
on työssäni minimaalinen,
joten on pakko miettiä, miten
käytän ajan. Myös potilaiden
vastaanottokyky on rajallinen.
Olen pystynyt rajaamaan
keskustelunaiheita, eikä asia
pääse rönsyilemään. Yritän
muistutella itselleni, että
ohjattavalle tulee kertoa
selkeästi, minkä verran meillä
on yhteistä aikaa.”
MIRJA VENÄLÄINEN,
OSTEOPOROOSI HOITAJA
27
kiusaaminen
Lapsuuden
arpia
Koulukiusaamisen uhri saattaa ajatella,
että työkaverin huono tuuli on hänen vikansa.
teksti Tiina Suomalainen kuva Leena Louhivaara
M
oni lapsena koulukiusattu kärsii
työelämässä sosiaalisten tilanteiden pelosta, heikosta itsetunnosta ja vaikeuksista ihmissuhteissa.
Seuraukset toistuvasta kiusaamisesta
voivat olla rankempiakin. Brittiläinen tutkimus raportoi paniikkihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja itsemurha-ajatuksista.
28
Tutkimuksessa seurattiin lapsia seitsemän vuoden iästä viisikymppisiksi.
Lappeenrantalainen psykologi, psykoterapeutti Pirkko Grönlund nyökyttelee
tutkimustuloksille.
–Psykoterapeutin vastaanotolla käy
asiakkaita, joiden ongelmien taustalla on
koulukiusaamista. Vastaanotolle tullaan
harvemmin kiusaamiskokemusten vuoksi, syynä on esimerkiksi masennus tai
työuupumus. Lapsuuden kiusaaminen
tulee kuitenkin usein esiin jo ensimmäisessä haastattelussa.
kiusaaminen jättää pysyvän jäljen, koska lapsen persoonallisuus ei ole
TEHY t 2–2015
valmiiksi kehittynyt. Psykologi Vesa Nevalainen huomauttaa, että kiusaamisko-
kemus on muutakin kuin ikävä muisto –
siitä tulee osa persoonaa. Kiusattu alkaa
uskoa, että hän on tyhmä, ruma, kömpelö
ja arvoton.
Grönlund ja Nevalainen korostavat,
että aina kiusaaminen ei jätä jälkiä. Jos
on tukea antava, rakastava perhe ja hyviä ystäviä, kokemuksen yli voi päästä
jo lapsuudessa. Vaikka haavoja jäisikin,
ei niiden hoitoon välttämättä tarvita
ammattiapua.
–Usein riittää, että voi puhua asiasta
ystävän tai puolison kanssa ja saada hyväksyntää ihmissuhteissaan. Näin voi
rakentaa ehjää minäkuvaa ja oppia pois
arvottomuuden kokemuksesta, Grönlund
huomauttaa.
Kiusaamista on monenlaista. On rajua
ja pitkäkestoista tai sitten vain yksittäinen tapaus, jonka muistaa ikuisesti.
Grönlundin mukaan pitkäkestoisimmat jäljet jäävät ihmisiin, joiden lapsuudenkodissa on emotionaalista kaltoinkohtelua. Heidän omanarvontuntonsa
on jo ennen kouluunmenoa valmiiksi
heikko. Koulukiusaamista kohdatessaan
he ovat jo oppineet, että kiusaaminen
kuuluu elämään.
–Ehkä he eivät kerro kenellekään kiusaamisesta. Tai jos kertovat, heitä ei aina
oteta vakavasti eivätkä he saa apua. Jossakin vaiheessa aikuisuudessa voi sitten
tulla seinä vastaan. Tilanteen voivat laukaista vaikkapa ihmissuhdeongelmat tai
työpaikkakiusaaminen.
puolustuskyvyn puute ja näky-
mättömyyteen suojautuminen ovat Grönlundin mukaan tyypillisimmät kiusaamiskokemusten jättämät jäljet.
Kun itsetunto ja omanarvontunto ovat
heikkoja, ihminen saattaa tulkita ympäristöään väärin. Vaikka työkaveri olisi
kiukkuinen kiireisestä aamusta, kiusaamisen uhri ajattelee herkästi, että työkaverin huono tuuli on hänen vikansa.
Lapsuudessa kiusattu joutuu myös
muita herkemmin silmätikuksi ja kiusatuksi aikuisena.
–Jos on pikkulapsesta alkaen tottunut
pitämään itseään muita arvottomampana ja tottunut siihen, että kohdellaan
huonosti, saattaa olla puolustuskyvytön
TEHY t 2–2015
Kiukkuinen
työkaveri
voi palauttaa mieleen
traumamuistoja.
i
Yhteisvastuu
puree
kiusaamiseen
► Kouluterveyskyselyjen
mukaan kiusaamisen
määrä on pysynyt
viimeiset kymmenen
vuotta lähes samana.
Tuoreimman, vuoden
2013 kouluterveyskyselyn
mukaan seitsemän
prosenttia
peruskoululaisista kertoi
tulleensa kiusatuksi
vähintään kerran
viikossa. Lukiolaisilla
vastaava luku oli yksi ja ja
ammattiopistolaisilla neljä
prosenttia.
► Koulutoimella ja jokaisella
koululla on velvollisuus
puuttua välittömästi
kiusaamiseen. Keinoja
ovat muun muassa
keskustelut kiusaajan
ja kiusatun kanssa,
kasvatuskeskustelut,
kiusaamiskyselyt ja
erilaiset kampanjat.
► Lupaavia tuloksia on
saanut aikaan KiVa Koulu
-ohjelma, jonka käyttäjiksi
on rekisteröitynyt noin
2 500 koulua. KiVakouluissa kiusaaminen on
vähentynyt hitaasti mutta
varmasti. Menetelmä
perustuu oppitunteihin ja
yhteisen vastuuntunnon
herättämiseen koko
ryhmässä.
työyhteisössä ilmeneviä jännitteitä vastaan. Silloin joutuu helposti myös työtovereiden vihamielisyyden ja mitätöinnin
kohteeksi.
Lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen
on saattanut aiheuttaa traumakokemuksen, jolloin jokin pieni ärsyke – kuten
se kiukkuinen työkaveri – voi palauttaa
mieleen traumamuistoja. Vanhat tunnetilat heräävät henkiin, ja aikuisesta
tulee pikkulapsi, joka joutuu kohtaamaan
kiusaajansa.
–Traumamuistoihin palaaminen saattaa puolestaan laukaista dissosiaatiotilan, jossa ihminen menettää otteensa
hetkestä ja on kuin sumussa. Tällöin
hänen on vaikea käyttää tehokkaasti ammatillisia taitojaan ja hän on tavallista
alttiimpi virheille.
vaikka haavat olisivat kuinka syviä,
toipuminen on mahdollista.
–Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta
omaa käsitystään menneisyydestä voi
muuttaa, Grönlund korostaa.
Grönlund ymmärtää ihmisiä, jotka
eivät jaksa aloittaa psykoterapiahoitoa,
joka voi kestää monta vuotta. Jos kuitenkin hakeutuu terapiaan, tilanne on
toiveikas.
Psykoanalyyttisessä psykoterapiassa työstetään vaikeita kokemuksia
keskustelemalla. Tavoitteena on lisätä
itsetuntemusta ja auttaa rakentamaan
persoonallisuutta uudelleen. Hiljalleen
menneisyyden kokemukset alkavat haalistua ja ihminen oppii keinoja arvostaa
itseään. Tärkeää on karistaa pois uskomus, että kiusaaminen olisi ollut oma
vika.
Kiusaamiskokemus, kuten kaikki rankat kokemukset, voi kääntyä vahvistavaksi tekijäksi. Entinen kiusattu ei suostukaan enää olemaan näkymätön eikä
asiattoman arvostelun kohteena.
Viime aikoina jotkut kiusaajat ovat
tulleet julkisuuteen ja pyytäneet anteeksi kouluaikaista kiusaamista. Auttaako
anteeksipyyntö?
–Anteeksipyyntö voi olla tärkeä,
eheyttävä asia, vastaa Grönlund.
–Anteeksipyynnöstä voi olla kiusaajalle apua, mutta kiusatun ei tarvitse
koskaan antaa anteeksi, Nevalainen huomauttaa. t
29
sairaus
Harvinaisen
julma tauti
PSP rappeuttaa keskushermostoa nopeasti.
Parantavaa hoitoa ei ole.
teksti Tiina Suomalainen
i
Silmän liikehäiriö on PSP:n
merkittävin oire
Silmän ulkoisia lihaksia
30
S
e alkoi kaatuiluna ja outona jähmeytenä ilmeissä, ajatuksissa ja
liikkeissä. Ensin oletettiin, että oireet liittyvät reumaan, jota mies sairasti.
Puoliso oli kuitenkin vakuuttunut, että
oireiden taustalla oli jokin muu sairaus.
”Parkinson”, sanoi neurologi heti nähtyään miehen jäykän olemuksen. Tutkimusten ja muutaman lääkärikäynnin
jälkeen neurologi kuitenkin totesi, että
kyseessä on Parkinsonin taudin harvinainen sukulaissairaus, PSP.
Näin alkaa erään PSP:hen sairastuneen vanhan miehen tarina.
–Vaikea sairaus. Vaikea diagnosoida.
Vaikea hoitaa, tiivistää Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologi Seppo
Kaakkola.
PSP tulee sanoista progressiivinen
supranukleaarinen pareesi. Nimi tarkoittaa etenevää silmälihashalvausta.
Suomessa tautia sairastaa arviolta
satakunta ihmistä. Oireet ilmaantuvat
44–75-vuotiaana, keskimäärin yli kuusikymppisenä. Miehillä sairaus on puolitoista kertaa yleisempi kuin naisilla.
–Parantavaa hoitoa ei ole. Tauti etenee
nopeasti ja oireet ovat hankalia, Kaakkola
toteaa.
TEHY t 2–2015
Noin puolet sairastuneista joutuu viiden vuoden kuluessa pyörätuoliin. Tauti
johtaa kuolemaan yleensä 5–10 vuodessa
sairastumisesta, mutta elinaika voi olla
yli 15 vuottakin.
sairauden ensioireita ovat yleen-
sä juuri tasapainohäiriöt ja selittämättömät kaatuilut. Tyypillistä on kaatuminen
taaksepäin.
Sairastuneen kävely ja muut liikkeet
hidastuvat ja muuttuvat kankeiksi. Toisin
kuin Parkinsonin tautiin, PSP:hen liittyi
vain harvoin vapinaa.
Sairauden pääoire on silmän liikehäiriö. Alussa sairastuneen on vaikea katsoa
alaspäin, myöhemmin myös ylöspäin
katsominen vaikeutuu. Lopulta kaikki
tahdonalaiset silmänliikkeet voivat käydä
mahdottomiksi.
–Toiminnallisesti PSP:tä sairastava on
sokea, koska hän voi katsoa vain suoraan.
Tilannetta vaikeuttaa sairauteen liittyvä
niskan jäykistyminen taaksepäin, Kaakkola huomauttaa.
Silmäoireisiin kuuluvat myös kaksoiskuvat, näön sumeus sekä silmien polttelu
ja valonarkuus. Myös silmäluomet voivat
oireilla monin tavoin: roikkumalla tai
jähmettymällä ylös, jolloin katseesta tulee tuijottava.
Sairauden edetessä puhe muuttuu
soinnittomaksi ja epäselväksi. Nielemisvaikeuksien takia suuhun saattaa
kertyä sylkeä. Liikkuminen vaikeutuu
entisestään: ensin on otettava avuksi
kävelysauvat, sitten rollaattori ja lopulta
pyörätuoli.
Tautiin kuuluu myös kognitiivisia ja
luonteen muutoksia. Tiedon käsittelyyn
liittyvät toiminnot hidastuvat, sanasujuvuus, järjestelevä ajattelu ja muisti heikkenevät. Sairastuneesta tulee apaattinen,
joskus myös estoton.
tauti rappeuttaa keskushermostoa, mutta syytä tähän ei tiedetä.
Patologisissa kudostutkimuksissa
löytyy hermosolukatoa, lisääntyneitä
hermotukisoluja ja säiekimppuja hermosoluissa. Muutokset sijaitsevat eri puolilla aivoja, aivorungossa, selkäytimessä ja
aivokuoressa.
Vastaavanlaisia solunsisäisiä hermosäiekimppuja esiintyy useissa muissakin
TEHY t 2–2015
hermoston rappeumasairauksissa. Säiekimput sisältävät tau-proteiinia, joka on
hermosolujen tukirangan rakenneproteiini. Sitä koodaavaa geeniä kutsutaan
tau-geeniksi.
Tietty tau-geenin vaihtoehtoinen rakenne on potilailla yleisempi kuin koko
väestössä. Tau-geenin määrityksiä ei voi
kuitenkaan käyttää taudin puhkeamisen
ennustamiseen, koska kyseinen geenirakenne on melko tavallinen myös terveillä.
–PSP ei ole selkeästi perinnöllinen
sairaus. Joskus se kulkee suvuissa, mutta
eivät sitä pelkät geenit selitä, Kaakkola
huomauttaa.
ensimmäisillä lääkärikäynneillä sairautta on yleensä mahdotonta diagnosoida. Ennen kuin diagnoosi voidaan tehdä,
sairautta on seurattava. Taudinmääritys
perustuu kliiniseen tutkimukseen.
Aivojen magneettikuvauksessa saattaa
näkyä aivokuoren kudoskatoa, ja toisin
kuin esimerkiksi Parkinsonin taudissa, myös aivorungon surkastumista.
i
PSP:n oireita
► Liikkuminen vaikeutuu.
► Dementian oireita,
välinpitämättömyyttä,
apatiaa.
► Silmien liikkeet häiriintyvät
ensin ylä- ja alasuunnassa ja
sitten sivusuunnissa. Katse
jähmettyy suoraan eteenpäin
tuijottavaksi.
► Pää jäykistyy taaksepäin.
► Puhe- ja nielemisvaikeuksia.
Sairastuneesta
tulee apaattinen,
joskus myös
estoton.
Kuvantamislöydökset eivät välttämättä
kerro siitä, että kyse olisi juuri PSP:stä,
sillä vastaavia muutoksia todetaan myös
muissa sairauksissa.
Kaakkola huomauttaa, että aina magneettikuvissa ei edes näy mitään erityistä.
Varma diagnoosi voidaan antaa vasta
kuoleman jälkeen neuropatologisen tutkimuksen perusteella. Kaakkolan mukaan
näitä tutkimuksia tehdään hyvin harvoin.
–Jokainen sairaus on yksilöllinen, ja
oireissa voi olla päällekkäisyyttä muiden
harvinaisten parkinsonismien kanssa.
Voikin olla niin, että kliininen diagnoosi
on eri kuin patologinen diagnoosi, mutta
sillä ei ole hoidon kannalta oikeastaan
merkitystä.
lääkehoitoa sairauteen ei ole.
Levopodasta tai muista Parkinsonin taudin hoidossa käytetyistä lääkkeistä voi
olla hyötyä jäykkyyteen ja tasapainovaikeuksiin, mutta vain tilapäisesti.
Tautia hoidetaan oireiden mukaan.
Apuvälineet auttavat arjessa selviytymistä, ja fysioterapiasta on hyötyä jäykkyyden ja mahdollisten kipujen hallinnassa. Puheterapeutilta saa ohjeita puhe- ja
nielemisvaikeuksiin.
–Omasta yleiskunnostaan kannattaa
pitää hyvää huolta oireiden sallimissa rajoissa. Huteran kävelyn avuksi kannattaa
ottaa sauvat tai rollaattori.
Kaakkola korostaa, että sairaudesta
pitää kertoa potilaalle tarkasti ja omaiset
tulee ottaa mukaan hoitoon.
–Perusterveydenhuollossa PSP:stä on
hyvin vähän tietoa. Viranomaisetkaan eivät tunne harvinaisia sairauksia. Lääkäri
joutuu erilaisissa lausunnoissaan korostamaan, että kyseessä on hyvin vaikea
sairaus ja potilas tarvitsee paljon apua.
Taudin edetessä ravinnonsaanti voidaan turvata PEG-ruokintaletkulla, mutta
Kaakkola ei muista oman uransa ajalta
tapausta, jossa letku olisi laitettu PSP:tä
sairastavalle.
Tavallisin kuolinsyy on keuhkokuume,
joka johtuu nielemisvaikeuksiin liittyvästä aspiraatiosta. Menehtymisen taustalla
voi olla myös kaatumisesta johtuva päävamma tai lonkkamurtuma. t
jutun lähteenä on käytetty neurologian
erikoislääkärin sanna arola-talveen tekstiä
progressiivinen supranukleaarinen halvaus eli psp.
31
32
TEHY t 2–2015
hyvinvointi
Kesytä
kuiskutteleva
tuomari
Kun sisäinen äänesi haukkuu ja arvostelee, älä usko siihen.
Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan ja kirkasta omat arvosi.
teksti Merja Perttula kuvitus Pia Holm
H
yväksymis- ja omistautumisterapia (HOT)
kehitettiin alun perin
vaikeista riippuvuuksista
kärsivien ihmisten motivoimiseen. He tarvitsivat
syyn tehdä vaikeita muutoksia. Syy löytyi usein tutkailemalla omia arvoja.
–Jokaisella on jotakin,
mistä välittää, sanoo HOTterapiaan työnsä pohjaava
työterveyspsykologi Arto
Pietikäinen.
Arvotyöskentelyn tarkoituksena on pienentää kuilua
sen välillä, miten ihminen haluaa käyttäytyä ja mitä hän todellisuudessa tekee.
Kun ihminen tutkii, mikä tai kuka on hänelle tärkeää, se selkiyttää monia asioita:
mihin käytän aikani, millaisia ihmissuhteita vaalin, millaisia vahvuuksia haluan
kehittää itsessäni.
Ellei ole koskaan selkiyttänyt arvojaan, vaarana on jäädä ajelehtimaan vailla tarkoitusta tai toteuttamaan muiden
odotuksia. Tällainen elämä on usein tyhjää ja pinnallista.
TEHY t 2–2015
Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa,
millaisten arvojen mukaan toisen pitäisi
elää. Joku saattaa arvostaa luovuutta ja
unohtaa terveytensä. Sillä on
hintansa, mutta hänellä on
oikeus valita. Arvojen kirkastaminen antaa rohkeutta kohdata vaikeitakin asioita, koska
tietää niiden olevan itselle
tärkeitä.
Ovatko arvot sitten aina
hyviä? Yleensä ovat. Vain
poikkeusoloissa arvoksi voi
muodostua vaikkapa toisen tai itsen
vahingoittaminen.
–Ei kenenkään arvona ole esimerkiksi se, että minulle on tärkeää vahingoittaa keuhkojani. Tupakanpolttoa ohjaavat
riippuvuudet, tunteet ja mielihalut.
arvojen tunnistamisen voit
aloittaa vaikkapa siitä, että tarkastelet
neljää elämänaluettasi: työtä, ihmissuhteita, terveyttä ja harrastuksia. Käy jokainen läpi ja pohdi, millaisia arvojesi mukaisia tekoja olet näillä alueilla tehnyt.
Teetkö niitä yhä? Millaisia tekoja tekisit,
ellet olisi niin väsynyt?
Kun listasi on valmis, laita teot järjestykseen helpoimmasta vaikeimpaan. Helpoimman tulee olla niin helppo, että sen
tekemiseen on hyvin matala
kynnys. Mieti sitten, millä
neljästä elämänalueesta olisi
eniten kohennettavaa. Valitse
siltä alueelta ensimmäinen,
kaikista helpoin tehtävä ja
lähde yrittämään sitä.
Jos tehtävä onnistuu,
etene seuraavaan. Jos se ei
onnistu, mieti, tarvitsetko
lisää joitakin taitoja, jotka auttavat sinua
onnistumaan. Tarvitsetko kenties vuorovaikutustaitoja? Vai pitäisikö sinun lisätä
jämäkkyyttä, jos et pysty puolustautumaan tai kieltäytymään mistään.
Jokaisella
on jotakin,
mistä
välittää.
vaikka olisit pohtinut arvojasi ja
tunnistanut ne, niiden toteuttamisen
tiellä voi olla monenlaisia esteitä. Joskus
esteet ovat ulkoisia, mutta useimmiten
ne ovat psykologisia eli mieltä jäytäviä
epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita:
pelkoja, epävarmuutta, häpeää, väsymystä, alakuloa, riittämättömyyttä ja
mielihaluja.
33
hyvinvointi
Miten voittaa nämä esteet? Miten
päästä sanoista tekoihin?
Tärkeää on huomata, miten ihmismielen propagandayksikkö toimii.
Se yrittää houkutella meitä luopumaan arvoihimme pohjautuvista tavoitteista ja teoista.
Propagandayksikön valtaa
voi horjuttaa tietoisuustaidoilla: opettelemalla olemaan läsnä ja hyväksymään
tunteensa ja ajatuksensa
sellaisenaan. Näin mielihalut ja ikävät tunteet eivät vie
voimavaroja eivätkä vaikuta
ratkaisevasti käyttäytymiseen.
–Ihmisten on vaikea ymmärtää, etteivät ajatukset ole yhtä kuin
tosiasiat. Ajatukset tulevat ja menevät.
Samoin tunnetilat muuttuvat: välillä on
epämiellyttävää, välillä neutraalia ja välillä miellyttävää. Tunteet liikkuvat kuin
pilvet tai muuttuvat sään tavoin.
Kun aiot lähteä lenkille, mutta mielesi alkaa ehdotella muuta, huomaa sen
propaganda. Lisää lauseen eteen kuvaus,
että kyse on ajatuksesta, ei tosiasiasta:
”Minulla on ajatus….” ”Huomaan ajattelevani, että …”
Mielesi voi väittää, ettet jaksa, et pysty
tai sinusta ei ole siihen. Ajatukset eivät
kuitenkaan ole tosiasioita. Esimerkiksi
väsyneenäkin pystyt hyvin kävelemään.
hot-terapiassa keskeisiä tietoi-
suustaitoja opetellaan monilla kursseilla, mutta harjoittelun voi aloittaa
yksinkin. Pietikäisen mukaan tärkeintä olisi kokeilla vaikka muutaman minuutin mittaista hengitysharjoitusta
säännöllisesti.
Aistiharjoituksen voi tehdä vaikkapa
metsäretkellä. Kävele ja keskity seuraamaan ympäristöä tässä ja nyt: katsele,
kuuntele, tunne, haistele ja maistele.
Tietoisuustaitojen harjoittaminen ei
ole pelkkää rentoutumista ja rauhoittumista, vaikka toki ne voivat olla yhtenä
tavoitteena.
–Kysymys ei ole mistään uudesta
psykologisesta onnen metsästyksestä.
Psykoterapiamaailmassa harjoittelu on
pikemminkin altistusta sille kaikelle epämiellyttävälle, jota on yrittänyt
paeta. Kun yrittää paeta ja kontrolloida
34
ajatuksiaan ja tunteitaan, ne tiukentavat
otettaan ja saavat lisää vaikutusvaltaa.
Pietikäinen muistuttaa, että
tietoisuustaitoja harjoitelleilla
on ihan samanlaisia vaikeuksia ja ongelmia kuin kaikilla
muillakin.
–Harjoittelu auttaa elämään omannäköistä elämää tietoisesti. Vaikeudet
kohdataan, mutta ne eivät
lannista.
etkö jaksanutkaan
i
Harjoittele
myötätuntoa
1
metta-meditaatio
Hengittele rauhallisesti mukavassa asennossa ja sano mielessäsi
lempeitä sanoja itsellesi. ”Toivon
itselleni turvaa.” ”Toivon itselleni
rauhaa.” ”Toivon itselleni rakkautta.” Toista sanoja. Anna niiden vaikuttaa hetki. Meditaatio aktivoi sitä
aivojen aluetta, jossa sijaitsee kyky
myötätuntoon.
2
kirje
Kun olet alakuloinen tai toivomasi muutos ei etene, eläydy
ystäväsi asemaan ja kirjoita kirje
itsellesi.
3
päiväkirja
Pidä päiväkirjaa, johon kokoat
sisäisen kriitikkosi ajatuksia. Kirjoita myös huomioitasi siitä, miten ne
muuttivat käyttäytymistäsi. Kirjaa
viereen, miten puhuisit ystävällesi
samassa tilanteessa.
4
lista
Tee itsellesi iloa tuottavista
teoista etukäteen lista. Mihin voisit
ryhtyä, kun kohtaat vaikeuksia tai
epäonnistut jossakin? Lähdetkö
kävelylle, kuunteletko mielimusiikkiasi vai menetkö hierojalle?
lähteä lenkille? Alatko soimata itseäsi? ”Taas epäonnistuit! Luuseri!” Peilikuvasi
sanoo: ”Tuollainen läski. Pitihän se
arvata!”
Miksi olemme niin julmia itsellemme?
–Voimakas itsearvostelu on sisäänrakennettu ihmisiin. Itsensä piiskaaminen
on merkittävä masennuksen riskitekijä
eikä suinkaan paras tapa motivoida itseä
muutokseen. Häpeän tunteet, erilaiseksi
leimautuminen ja epäonnistumisten märehtiminen voivat aiheuttaa paljon kärsimystä, ellei ihminen kykene osoittamaan
myötätuntoa itselleen.
Myötätunnon kehittäminen on HOTpsykologiassa tärkeä taito. Kun opettelet
kohtelemaan itseäsi myötätuntoisesti,
ahdistuneisuus, stressi ja masentuneisuus on helpompi kesyttää. Epäonnistumiset eivät tunnu enää maailmanlopulta.
Kyvyn myötätuntoiseen suhtautumiseen on todettu suojaavan hoitajia
empatiauupumukselta. Itselleen myötätuntoiset hoitajat huolehtivat itsestään
ja tarpeistaan paremmin kuin itselleen
ankarat kollegansa.
Pietikäinen muistuttaa, että hyvä itsetunto on eri asia kuin myötätuntoinen
itsensä hyväksyminen.
–Usein sanotaan, että kun ihminen
saavuttaa haluamiaan asioita ja onnistuu
elämässä, itsetunto vahvistuu. Siitä on
hiuksenhieno matka narsismiin ja itsekeskeisyyteen. Sen sijaan itsehyväksyntä
ei ole riippuvainen suorituksista, vaan
ihminen hyväksyy itsensä vajavaisena,
virheitä tekevänä ja kärsimystä kohtaavana ihmisenä.
Tällöin muutoksetkin ovat yllättäen
helpompia. Painonhallintaryhmiä seuTEHY t 2–2015
KYSY APTEEKISTA
i
Mitkä ovat
kirkkaimmat arvosi?
hyväksyntä
Olen avoin ja hyväksyvä itseäni,
muita ja elämää kohtaan.
rohkeus
Olen rohkea ja urhea. Pysyn oikeassa
suunnassa peloista ja vaikeuksista
huolimatta.
Hyvää yötä
ja hyvää
huomenta
oikeudenmukaisuus
Kohtelen itseäni ja muita reilusti
ja oikeudenmukaisesti.
Uutuus! Nyt myös
,
helposti nieltävänä
a
en
ois
pienikok
tablettina
aitous
Olen oma itseni esittämättä mitään.
Olen rehellinen itselleni.
seikkailunhalu
Etsin aktiivisesti uusia elämyksiä
ja jännittäviä kokemuksia.
ystävällisyys
Olen ystävällinen, inhimillinen,
huomaavainen ja välittävä itseäni
ja muita kohtaan.
järjestys
Pidän yllä järjestystä ja selkeyttä.
huumori
Hauskuttelen ja keskityn sellaiseen
tekemiseen, mikä on hauskaa.
rattaessa on havaittu, että ne, jotka olivat
myötätuntoisia itseään kohtaan, saavuttivat huomattavasti paremmin tavoitteensa kuin itseensä ankarasti suhtautuvat
moittijat.
Jos perustaa itsetuntonsa saavutuksiin, niihin voi jäädä koukkuun. Kun tulee epäonnistuminen tai muu vastoinkäyminen, saattaa musertua sen alle. Vaikka
olisi huono itsetunto, myötätuntoisuus
suojaa ihmistä, kun hän kohtaa elämän
tuomia kolhuja. t
Melatoniini Orion lyhentää nukahtamisaikaa ja lievittää
aikaeron vaikutuksia. Nopeasti suussa hajoava ja hammasystävällinen tabletti voidaan ottaa ilman nestettä. Nyt saatavilla
myös uutuus: pienikokoinen ja helposti nieltävä tabletti, joka ei
sisällä makeutusaineita. Pakkauskoot 30 ja 100 tabl.
Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16
8–16.
ARTO PIETIKÄINEN: KOHTI ARVOISTASI – SUUNTAA
MIELEKKÄISIIN MUUTOKSIIN. DUODECIM 2014.
TEHY t 2–2015
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
1/2015
seksuaalisuus
Ilmaisen ja vaalin omaa
seksuaalisuuttani.
onnen pieniä pipanoita.
Kaikkea päivän aikana sattuvaa ei voi valita.
Huomio kannattaa kiinnittää hyvinvointia
itselle tuoviin asioihin.
36
TEHY t 2–2015
psykologia
Voimaa
arkisista
iloista
Positiivinen psykologia rantautui Suomeen nopeasti.
Lupaako se liikaa?
teksti Merja Perttula kuvat Pixmac
1 Psykoterapeutti Krisse Lipponen,
miten positiivinen psykologia syntyi
ja miksi?
Kun psykologia eriytyi 1800-luvun lopulla
filosofiasta ja lääketieteestä omaksi tieteenalakseen, tutkittiin yhtä paljon niin
myönteisiä kuin kielteisiä ilmiöitä. Maailmansotien jälkeen tilanne muuttui. Sodissa koetun kärsimyksen myötä mielenkiinto suuntautui pääosin sairauksien, pahoinvoinnin ja mielen häiriöiden tutkimiseen.
Vasta 1990-luvulla Yhdysvalloissa alettiin kiinnostua asioista, jotka lisäävät
ihmisen hyvinvointia ja joiden ansiosta ihminen on parhaimmillaan. Tämäntyyppistä tutkimusta tehdään nyt ympäri
maailmaa.
2 Mitkä ovat tärkeimmät
tutkimusalueet?
Merkittäviä tutkimuksen kohteita ovat ihmisen onnellisuus ja luonteenvahvuudet,
myönteisten tunteiden vaikutukset sekä
terveyden kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Työelämää ja organisaatioita ei
TEHY t 2–2015
tarkastella esimerkiksi uupumuksen näkökulmasta, vaan tutkitaan työhyvinvointia ja työn imua. Myös liikkeenjohtoon,
esimiestyöhön, opetukseen ja urheiluvalmennukseen haetaan uusia ideoita.
3 Miten positiivinen psykologia
haastaa sairauden ja terveyden
määritelmät?
WHO:n terveyden määritelmän mukaan
terveys on kaksijakoinen käsite: ihminen
on joko terve tai sairas. Tämä ei vastaa nykymaailman tilannetta. Vaikka valtaosalla
ihmisistä on sairauksia tai sairauden kaltaisia tiloja, se ei tee heistä sairaita. Kehollinen terveys on vain yksi mittari eikä
se selitä hyvinvointia kokonaan. Toimintakyky ja tyytyväisyys elämään rakentuvat
monista tekijöistä.
4 Miten jokainen voi hyödyntää
positiivisen psykologian ideoita?
Kiinnittämällä huomiota asioihin, joista
pitää. Näkemällä ympärillä kauneutta ja
hyviä tekoja. Opettelemalla tekemään hy-
viä tekoja sekä olemalla ystävällinen ja antelias. Tuntemalla kiitollisuutta vaikkapa
siitä, että saa tulla töihin ja bussit kulkivat.
Kiitollisuusharjoitukset ovat tehokkaita hyvinvoinnin lisääjiä, mutta harjoitusten täytyy sopia omaan ajatteluun. Jos ne
tuntuvat kokeilunkin jälkeen idioottimaisilta, eivät ne silloin toimi.
5 Onko positiivinen psykologia
myönteisyydessään kritiikitöntä?
Yksinkertaistamalla monet asiat voidaan
ymmärtää väärin. Ajatellaan, että positiivisuus on hyvää ja negatiivisuus pahaa.
Siitähän ei ole kysymys. Elämään kuuluu
sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita
ja asioita. Sillä, mitä painotamme ja mistä olemme kiinnostuneita, on taipumus
kasvaa.
Vääryydet tai sairaudet eivät tietenkään poistu pelkällä positiivisuudella.
Ei niin, että jos vain suhtaudun oikein,
kaikki alkaa tuntua kivalta. Positiivisessa
psykologiassa ajatellaan, että myönteinen
asenne auttaa löytämään mahdollisuuk37
psykologia
sia vaikuttaa omaan hyvinvointiin, vaikka
pahaa oloa tuottavaa asiaa ei aina pysty
muuttamaan.
6 Masennus lisääntyy korkeasta
elintasosta huolimatta. Lupaako
positiivinen psykologia liikaa?
Juuri tämän vuoksi positiivinen psykologia syntyi. Elintasomme on parempi kuin
ennen, mutta henkinen hyvinvointimme
on heikompi kuin koskaan aikaisemmin.
Positiivinen psykologia etsii keinoja, joilla mielenterveysongelmia ehkäistään.
Sen menetelmien toimivuudesta on saatu
selkeää tieteellistä näyttöä.
7 Painottuuko suunta vain
länsimaisen, yksilökeskeisesti
ajattelevan ja hyväosaisen ihmisen
auttamiseen?
Koska positiivinen psykologia sai alkunsa
Yhdysvalloista, siinä näkyy amerikkalai-
Miten
jaksan, ehdin
ja muistan?
Mistä lisää
virtaa elämään
ja työhön?
selle perinteelle tyypillinen yksilökeskeinen, oman onnensa seppä -ajattelu.
Liikkeen sisällä on kuitenkin myös ekologinen ja sosiaalinen liike.
Onnellisuudesta puhuminen on arkipäiväistynyt. Vielä pari vuosikymmentä
sitten kukaan ei mennyt Suomessa terapiaan siksi, koska ei tuntenut olevansa onnellinen. Terapiaan hakeutuminen merkitsi raskasta mielenterveysongelmaa.
Nykyään terapiassa on tavanomaista pohdiskella oman elämän suuntaa ja
hyvinvointia. Näkökulmana ei kuitenkaan ole vain minä itse vaan yhtä hyvin
se, miten oma onnellisuuteni lisää koko
perheen ja lasten hyvinvointia.
8 Entä miten ideoita voidaan käyttää
psykoterapiassa?
Positiivinen psykologia on hyvä ratkaisukeskeisen terapian tuki. Se on ryhtynyt
tutkimaan länsimaisen tieteen menetel-
Haluan jaksaa
eläkeikään
saakka
min niitä samoja asioita, joita ratkaisukeskeisyys on ratkonut kokemuksen kautta
yli 30 vuotta.
9 Mitä hyvää positiivinen psykologia
tarjoaa hoitoalan ihmisille?
Positiivinen psykologia tuo hyödyllisiä
käsitteitä terveydenhuollon maailmaan.
Näitä ovat etenkin toivo ja toiveikkuus,
resilienssi eli vaikeuksien kohtaamisen
kyky sekä posttraumaattinen kasvu eli
tieto siitä, että vaikeuksista voi seurata
joskus hyviä asioita. Niiden varassa potilaat ja asiakkaat selviävät vaikeuksista.
Alan ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta he osaisivat tunnistaa näitä
ilmiöitä. Toisilla näitä taitoja on luontaisesti, mutta kaikilla on varaa oppia uusia
näkökulmia.
ASIANTUNTIJANA SOSIAALIPSYKOLOGI, VAATIVAN
ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPEUTTI KRISSE LIPPONEN TAITOBA OY:STÄ.
Minne työnilo
ja innostus
katosivat?
Oikeus hyvinvoinin
Hae Tehyn TYK-valmennukseen!
TYK-valmennus soveltuu henkilölle, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman
vuoksi heikentynyt tai sen arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän.
Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia
elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja
psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa
ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat
tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä
huolehtimista.
Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä
työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta
kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi
tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden
ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109.
Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi
Siuntion Kylpylän tiloissa).
38
Kurssijaksot, Tehy ry:n Etelä-Suomen alueen sairaanhoitajien ja lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 60661
Selvitysjakso 1
Selvitysjakso 2
Valmennusjakso 1
Valmennusjakso 2
Valmennusjakso 3
Valmennusjakso 4
24.08.2015 - 28.08.2015
26.10.2015 - 31.10.2015
04.01.2016 - 08.01.2016
09.05.2016 - 13.05.2016
15.08.2016 - 20.08.2016
12.12.2016 - 16.12.2016
Kysy lisää:
Rauni Halttunen
p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi
Paula Kivekäs
p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi
Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi
www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi
Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi
TEHY t 2–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, RIITTA.HANKONEN@TEHY.FI
Narskuttelua yössä
hampaat kuluvat, päätä särkee ja niskaa jomottaa. Syyksi voi paljastua bruksismi eli hampaiden narskuttelu ja
yhteenpureminen.
Narskuttelu on keskushermostoperäistä, ja se voi vaivata
joko unen aikana tai valveilla. Narskuttelua aiheuttavat stressi,
neurokemialliset mekanismit ja geneettiset tekijät. Ulkoisia
syitä ovat tupakointi sekä runsas alkoholin ja kofeiinin käyttö.
Bruksismi varmistuu unilaboratorion tutkimuksissa. Ongelman voi paljastaa myös hammaslääkärin tutkimus tai erilaiset oireet, kuten
aamuisin esiintyvä kipu kasvojen ja leukojen
alueella sekä alaleuan jäykkyys.
Bruksismi voi aiheuttaa ongelmia hampaistoon ja purentaan. Hampaiden pinnat kuluvat.
Paikat voivat lohkeilla ja hampaiden kiinnitys
heikentyä.
Yöllä käytettävä purentakisko vähentää kudosvaurioita. Purennan tasapainotushionta jakaa kuormitusta ja ehkäisee siten
vaurioita. Jos hampaat ovat jo pahasti kuluneet, hammaslääkäri pyrkii palauttamaan niiden muodon ja purennan joko sillan
tai kruunun avulla.
HELENA SYRJÄ
Bruksismi
kuluttaa
hampaita.
hammaslääkäriseura apollonia
kengät
kelin mukaan
1
Liian vähäinen nukkuminen
on yhteydessä painonnousuun.
Toisaalta lihavuus näyttää
ylläpitävän ja lisäävän
unihäiriöitä.
Helsingin yliopisto
Neljä suomalaista
kymmenestä on
liukastunut tänä tai
viime talvena.
Liukastuneista noin
puolet loukkasi
itsensä.
3
PIXMAC
kotitapaturmien
ehkäisykampanja
TEHY t 2–2015
mikä eteen, kun suksi ei luista? Tänä
talvena apua tarjoavat Suomen Ladun
Hiihtoniilot. Hiihtoniilon tunnistaa Karhu-piposta ja sinisestä anorakista.
www.facebook.com/hiihtoniilot
Lievääkin
verenpainetta
kannattaa hoitaa
2
Joka seitsemäs
kävi lääkärissä tai
terveydenhoitajalla.
Hiihtoniilo auttaa
Avantoon!
Avantouinnin
SM-kisat Oulussa
6.–8. maaliskuuta.
http://sm-avantouinti2015.
sporttisaitti.com
verenpaineen alentaminen lääkkeillä voi olla hyvä ratkaisu, vaikka lukemat
eivät olisi kovin korkeat. Tuoreen tutkimuksen tulokset perustuvat kolmentoista verenpainetutkimuksen aineistoihin.
Tutkijat keskittyivät potilaisiin, joiden
verenpaine oli lievästi koholla. Verenpainelääkitys pienensi riskiä sairastua
aivohalvaukseen tai menehtyä sydän- ja
verisuonitauteihin. Riski pieneni viiden
vuoden seuranta-aikana noin 20–30
prosenttia.
uutispalvelu duodecim
39
hyvät käytännöt
ei yksin hampaiden hoito. Suun terveyteen vaikuttavat arjen valinnat välipaloista lähtien.
Hammaskeijuilua
Lähihoitajaopiskelijat pääsivät treenaamaan
esiintymistä koululuokkaan.
teksti Vesa Turunen kuvat Riikka Sinkkonen
40
TEHY t 2–2015
i
Hammastietoa
joka paikassa
Kallion perusterveydenhuoltoalueella edistetään suun
terveyttä monin tavoin.
► Päiväkotien ja perhepäivähoidon
luennot ja teemapäivät.
► Peruskoulun, lukion ja
ammatillisten oppilaitosten
terveyskasvatusaineistot ja
teemapäivät.
► Seurakunnan äiti–lapsi- ja
päiväkerhojen teemapäivät,
joiden ansiosta kerhoihin on
saatu ksylitolipastillit.
► Kehitysvammaisten
sekä mielenterveys- ja
päihdekuntoutujien luennot.
► Iäkkäiden hoivapalveluiden
luennot ja teemapäivät.
► Ksylitolipäivä ja ystävänpäivä
hammashoitolassa.
► Teemapäivät apteekin
asiakkaille.
oppia pikkuisille. Kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelija Maire Peltoniemi pääsi
soveltamaan oppimaansa alakoulun oppitunnille.
H
yvien ideoiden toteuttaminen ei
vaadi aina paljon rahaa.
–Meillä uudistus lähti liikkeelle
yhdestä puhelinsoitosta, kertoo ylivieskalainen hammashoitaja Kirsi Nukari.
Hän toimii terveyden edistämisen
koordinaattorina Kallion perusterveydenhuoltoalueen suun terveydenhuollossa.
Idea oli, että lähihoitajaopiskelijoita
hyödynnettäisiin peruskoululaisten hammashoidossa. Ajatus otettiin Ylivieskan
ammattioppilaitoksessa hyvin vastaan.
suun terveydenhuollon am-
mattilainen pitää ensimmäisen vuoden
lähihoitajaopiskelijoille suun terveyttä koskevat oppitunnit. Kun opiskelijat
suorittavat kolmannen vuoden opinto-
TEHY t 2–2015
Terveyden
edistäminen on ollut
pitkään
yksinäistä
puurtamista.
jaan, he soveltavat oppimaansa koululaisille pitämissään
tunneissa.
Ensimmäisen kerran uutta
mallia kokeiltiin toissa vuonna. Opiskelupakettiin otettiin
suun terveydenhoidon lisäksi
ravitsemus ja elämänhallinta. Oppitunnit suunnattiin
alakouluun. Asioita opetettiin
tekemisen kautta: pienimmät pääsivät hammaskeijunäytelmään,
ja isommille oli aiheeseen liittyviä
ristisanatehtäviä.
Kokemus antoi paljon myös lähihoitajaopiskelijoille. Nukarin mukaan moni
opiskelija jännitti esiintymistä, mutta
oppitunnin valmistelu ja pitäminen
pienissä ryhmissä kasvatti esiintymisvarmuutta.
Samalla kasvoi rohkeus
kohdata asiakkaita arkipäivän rutiineissa.
–Ratkaisevaa tällaisten
mallien toteuttamisessa on
työyhteisön ja esimiesten tuki, Kirsi Nukari sanoo.
Hänen mielestään terveyden edistämistyö on ollut
pitkään sitä, että jokainen ammattilainen puurtaa yksinään. Kun ilmapiiri
on kannustava ja kanavat eri suuntiin
auki, voidaan ylittää eri hallinnonalojen
raja-aidat.
–Tällöin pienilläkin resursseilla tavoitetaan isoja ryhmiä. t
41
työnhaku
Tervetuloa
taloon!
Näillä vinkeillä pääset työelämässä hyvään alkuun.
teksti Riitta Hankonen ja Vesa Turunen kuvat Jari Kesti, Olli Häkämies ja Ari Korkala
42
TEHY t 2–2015
H
oitoalan työntekijöille on edelleen
hyvin töitä, vaikka taloustilanne
on huono. Sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat sijaisia kesäsuluista
huolimatta. Joillain paikkakunnilla ja
joidenkin ammattien edustajilla, kuten
fysioterapeuteilla, saattaa olla vaikeuksia
löytää työtä. Mitä vaikeampaa työnhaku
on, sitä aktiivisempi kannattaa olla itse.
Rekrytoija:
Oikea asenne ratkaisee
Hyvässä työhakemuksessa heijastuu hakijan
persoonallisuus. Työnhakijan pitäisi pystyä perustelemaan, miksi hän hakee juuri tätä työpaikkaa ja miksi juuri hän olisi hyvä valinta.
Työpaikkahaastattelua kutsun mieluummin
keskusteluksi, jossa työnantaja ja mahdollinen
työntekijä tutustuvat toisiinsa. Keskustellessa
kiinnitän eniten huomiota työnhakijan asenteeseen. Asenne näkyy työyhteisötaidoissa sekä
siinä, miten hän haluaa kehittää työtä ja kehittyä itse.
Opiskelijoiden kannattaa työelämäjaksoilla
miettiä, onko harjoittelupaikka tulevaisuuden
työpaikka. Samalla tavoin esimiehet arvioivat,
sopiiko opiskelija työpaikkaan.
Vastavalmistuneen hoitajan työkokemus
ei voi olla mittava, mutta siitä ei kannata olla
huolissaan, jos asenne on kohdallaan. Tekniset
hoitotoimenpiteet oppii. Ei myöskään kannata
murehtia yksittäisiä huonoja arvosanoja. Elämäntilanne vaihtelee, eikä aina voi
onnistua. Into, motivaatio
ja sitoutuminen työhön
näkyvät vastavalmistuneessakin.”
Johtava ylihoitaja
Tarja Särkioja HUS
Neuvottele palkasta
1
Ammattikorkeakouluopiskelija voi työskennellä laillistetun
terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena, kun hän on suorittanut kaksi kolmasosaa oman
alan opinnoistaan. Lääketieteen
opiskelija ei voi työskennellä
sairaanhoitajan sijaisena.
2
Toisen asteen opiskelijan oikeudesta työskennellä sijaisena ei
ole säädetty lailla. Lähihoitajaopiskelija
voi hakeutua hoitoalan töihin opiskeluaikanaan, ja työnantaja päättää, onko hänen osaamisensa riittävää.
Työnantaja voi
kysyä haastattelussa
vain olennaisia, työsuhteeseen
liittyviä
asioita.
TEHY t 2–2015
3
Opiskelijan on oltava tarkkana, millä
nimikkeellä tekee töitä. Jos nimikkeesi on ”hoitoapulainen”, et voi tehdä sairaanhoitajan työtä. Jos et ole vielä suorittanut 140 opintopistettä ja työskentelet
lähihoitajan sijaisena, hoitoapulaisena
tai vastaavalla nimikkeellä, työtehtävien
tulee olla nimikkeen mukaisia.
4
Pyri antamaan työhaastattelussa on
itsestäsi mahdollisimman edustava
kuva. Haastattelija yrittää saada selville,
oletko oikea henkilö kyseiseen työhön ja
työyhteisöön. Haastatteluun voi valmistautua henkisesti esimerkiksi muistelemalla onnistumisen hetkiä. Ne antavat
varmuutta ja itseluottamusta, jotka heijastuvat olemukseesi ja käytökseesi.
Rentoudu ennen haastattelua, vaikka
pieni jännitys onkin hyväksi. Mieti mahdollisia kysymyksiä etukäteen. Ole rehellinen, mutta älä vähättele itseäsi. Ota
etukäteen selvää työnantajasta ja mieti
haastattelijalle esitettäviä kysymyksiä.
Työnantaja voi kysyä haastattelussa
vain olennaisia, työsuhteeseen liittyviä
asioita. Raskaussuunnitelmista, uskonnosta tai puoluekannasta ei saa kysyä.
5
Neuvottele rohkeasti palkasta. Aina
voi maksaa korkeampaa palkkaa kuin
työehtosopimus edellyttää. Kunnallisen
virka- ja työehtosopimuksen (KVTES)
mukaan opiskelijalle
voi maksaa enintään
10 prosentin epäpätevyysalennuksen, mutta
määräystä ei ole pakko
soveltaa. Tehtäväkohtainen palkka voi olla
sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä
kollegalla, jos tehtävien
vaativuus on kaikilta osin sama.
Tehtäväkohtainen palkka tarkoittaa
työn vaativuuden mukaan maksettavaa
peruspalkkaa, jossa ei ole lisiä.
Aina voi
maksaa korkeampaa
palkkaa kuin
työehtosopimus
edellyttää.
43
työnhaku
Muista, että sopimus sitoo
myös sinua
11
Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään 8 tuntia päivässä ja
40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu tätä lyhyemmästä
työajasta. Myös työsopimuksessa voidaan
sopia lyhyemmästä työajasta. Säännöllisen työajan ylittävä työ on kokoaikaisella
ylityötä ja muilla lisätyötä täyteen työaikaan asti. Ylityöstä pitää maksaa aina
korotettu palkka tai antaa vapaata vastaavassa suhteessa korotettuna.
Ylityöstä
pitää maksaa
aina korotettu
palkka tai antaa
vapaata vastaavassa suhteessa
korotettuna.
6
Voit nimetä pari suosittelijaa, jos
sinulla on sellaisia. Antamasi lupa
yhteydenottoon ei kuitenkaan oikeuta
edellistä työnantajaa kertomaan esimerkiksi terveyteesi tai sairauslomiisi liittyviä tietoja.
7
Työhönottajat ovat nykyään entistä tarkempia opintosuorituksista. Huolehdi, että opintorekisteriotteesi on ajan tasalla ja ota se mukaan
haastatteluun.
12
Yli- ja lisätyöhön ei pidä suostua
ennakolta työsopimuksessa. Työaikalain mukaan ylityöhön tarvitaan joka
kerta työntekijän suostumus. Ylityöstä
voi siis aina kieltäytyä.
13
Työsopimuksissa on usein maininta
”muut työnantajan määräämät tehtävät”. Jos työnantaja haluaa tällaisen kirjauksen, muotoilun on syytä kuulua näin:
”muut työnantajan määräämät koulutusta
ja ammattitaitoa vastaavat tehtävät”.
14
Koeajasta ei kannata vakituisessa
työsuhteessa sopia, jos mahdollista. Sen sijaan määräaikaisessa työsuhteessa voi olla hyödyllistä sopia koeajasta,
koska määräaikainen työsopimus sitoo
myös työntekijää.
15
Muista, että määräaikainen työsopimus sitoo
sekä työntekijää että työnantajaa. Kumpikaan ei voi
päättää työsuhdetta ennen
sovittua määräaikaa.
Tee sopimus kirjallisesti
8
Työsuhde syntyy, kun työnantaja ja
työntekijä solmivat työsopimuksen.
Suullinen työsopimus on sitova, mutta sitä on käytännössä vaikea osoittaa toteen,
jos tulee ongelmia. Siksi sopimus on
aina syytä tehdä kirjallisesti ennen työn
aloitusta.
9
Työnantaja laatii sopimuksen ja tarjoaa sen allekirjoitettavaksesi. Lue sopimus huolellisesti ennen allekirjoitus-
44
ta. Sopimusta ei ole pakko allekirjoittaa
samalta istumalta. Jos jokin mietityttää,
sopimus kannattaa näyttää työpaikan
luottamusmiehelle. Työsopimus on kahden kauppa, joten työntekijänä sinulla on
oikeus kertoa näkemyksesi sen sisällöstä.
10
Työsopimuksessa pitää olla sovittu palkasta ja työajasta. Määräaikaisessa työsopimuksessa pitää olla määräaikaisuuden kesto ja peruste.
16
Älä hylkää muita
hakemiasi työpaikkoja ennen kuin työnantaja on allekirjoittanut
työsopimuksen.
17
Muista ilmoittaa muihin hakemiisi työpaikkoihin, että olet saanut töitä
muualta. Pidä itse lupauksesi,
äläkä jätä työnantajaa pulaan.
TEHY t 2–2015
Tutustu työehtosopimukseen
18
Lähes kaikki tehyläiset ovat jonkin
valtakunnallisen työ- tai virkaehtosopimuksen piirissä. Kunta-alalla
käytetään kunnallista yleistä virka- ja
työehtosopimusta (KVTES). Yksityissektorin työpaikoilla on käytössä useita
työehtosopimuksia. Sovellettavasta työehtosopimuksesta pitää olla maininta
työsopimuksessasi.
Esimerkiksi joissakin pienissä fysioterapiayrityksissä ei ole työehtosopimusta
lainkaan. Niissä työsuhteen ehdot määräytyvät lakien perusteella.
19
Työ- ja virkaehtosopimuksissa
on usein annettu mahdollisuus
tehdä paikallisia virka- ja työehtosopimuksia. Työnantajat neuvottelevat näistä
ammattiosastojen ja luottamusmiesten kanssa. Paikallisilla sopimuksilla voidaan
poiketa valtakunnallisen
sopimuksen määräyksistä. Niitä tehdään
yleisimmin työaikaja palkkausasioista: hälytysraha- ja
vuoronvaihtokorvauksista, toimenpidepalkkioista ja
jononpurkukorvauksista.
Sovellettavasta
työehtosopimuksesta
pitää olla maininta
työsopimuksessasi.
TEHYN TYÖEHTO SOPIMUKSET:
WWW.TEHY.FI > EDUNVALVOJANA > TYÖEHTOSOPIMUKSET
WWW.TYOSUOJELU.FI/
FI/TYOSOPIMUS
Opiskelija: Monipuolinen
kokemus on valttia
Kesätyöpaikkani varmistuu vasta toukokuussa. Todennäköisesti olen menossa edellisiltä kesiltä tuttuun vanhainkotiin tekemään sairaanhoitajan sijaisuutta. Olen ollut siellä
jo kahtena kesänä ja parina jouluna. Viihdyn siellä, mutta olisi tärkeää,
että voisin työskennellä muuallakin kuin vanhustenhoidossa ja oppia
sitä kautta uutta.
Viimeksi olin harjoittelussa terveyskeskuksessa, ja työstä jäi mielenkiintoinen vaikutelma.
Työtilanne ei tunnu olevan yhtä hyvä kuin aikaisempina kesinä. Vanhustenhuolto työllistää opiskelijoita edelleen, mutta kaikki työpaikat
eivät palkkaa sairaanhoitajille sijaisia. 140 opintopistettä suorittaneet
tekevät lähihoitajan sijaisuuksia. Tämä johtaa siihen, että opiskelijat
eivät saa sairaanhoitajan työkokemusta, mikä olisi valmistumisen jälkeen tärkeää.”
Benita Barman, kätilöopiskelija
TEHY t 2–2015
45
työnhaku
Vastavalmistunut:
Kysele töitä tuttavien kautta
Etsin parhaillaan oman alani työpaikkaa. Valmistuin jouluna fysioterapeutiksi. Työpaikat tuntuvat olevan kiven alla. Erityisesti vastavalmistuneena työtä on vaikea löytää, kun työkokemusta
on vähän. Sitä edellytetään monessa paikassa.
Olen tehnyt kesätöitä hoitoalalla, joten minulla on jo kokemusta ihmisten kanssa työskentelystä. Esimerkiksi vanhustenhoidossa fysioterapeutilta edellytetään usein myös perushoitoon ja
arjen askareisiin osallistumista.
Olen ottanut työnhaussa käyttöön verkostoni
ja kyselen työtä tuttavien kautta. Moni opiskelukaverini on saanut työpaikan tällä konstilla.
Suurin piirtein joka toisella luokkakaverillani oli
työpaikka tiedossa valmistuessa. Toki käyn läpi
myös työpaikkailmoituksia.
Haluaisin oman alan töihin mahdollisimman
pian. Olen myös valmis muuttamaan tarvittaessa.”
Hanne Ojanperä, fysioterapeutti
Älä urki edes omia tietojasi
20
Terveydenhuollossa jokainen vastaa omasta toiminnastaan. Ole
aloitteellinen ja pyydä riittävä perehdytys uusiin tehtäviin. Sano rohkeasti, jos et
osaa jotain. Osaamattomuus ei ole häpeä,
sillä ammattihenkilön rooliin kuuluu tunnistaa osaamisensa rajat.
Tapaturmariski on kokemattomilla
työntekijöillä suurempi kuin kokeneilla.
Kesäsijaisen kannattaa tiedostaa asia ja
vaatia riittävä perehdytys myös työergonomiaan, nostolaitteiden käyttöön ja
selvittää, miten laitteiden vikatilanteissa
toimitaan.
21
Opiskelijalla on oltava jokaisessa
vuorossa nimetty ohjaaja, joka varmistaa osaamisesi. Hänen tehtävänsä on
keskeyttää työ, jos et selviä tehtävästä tai
teet jotain väärin. Opiskelija käyttää nimineulaa, jossa lukee ”opiskelija”, vaikka hän
työskentelisi laillistetun ammattihenkilön
sijaisena. Potilaalla ja omaisilla on oikeus
tietää, että hoitajalla ei vielä ole täysiä
valtuuksia.
22
Terveydenhuollossa
jokainen vastaa omasta
toiminnastaan.
Jokainen kirjaa potilastietojärjestelmään omat havaintonsa omilla
tunnuksillaan. Oma tunnus vastaa omaa
käsialaa. Opiskelijan kirjaukset hyväksyy
esimies tai ohjaaja.
Hoitovirheen tapahtuessa hoitajan
asema on hankala, jos hänen nimissään
on kirjattu muiden tekemiä havaintoja.
Hoitaja ei saa kirjata lääkemääräyksiä lääkärin puolesta, vaikka tällä olisi kuinka
kiire. Lääkemääräyksen antaja pitää pystyä tarvittaessa selvittämään.
23
Muista, että saat käydä katsomassa yksittäisen potilaan tietoja vain,
jos välillänne on hoitosuhde. Et voi käydä
katsomassa edes omia potilastietojasi tunnuksillasi, koska et voi olla hoitosuhteessa
itseesi.
24
Noudata työnantajan työsuojelumääräyksiä ja ohjeita laitteiden
käytöstä ja ilmoita havaitsemistasi vioista.
Kerro puutteista esimiehelle tai tarvittaessa työpaikan luottamusmiehelle tai
työsuojeluvaltuutetulle.
46
TEHY t 2–2015
Pyydä riittävä perehdytys uusiin tehtäviin.
Sano rohkesti, jos et osaa jotain.
Pyydä todistus, tee
opinnot loppuun
29
Tarkista, että palkka
on maksettu oikein
25
26
Muista pitää työaikaan kuuluvat
lepotauot.
Sairaana ei saa työskennellä.
Noudata työpaikan sairauslomakäytäntöjä. Osa työnantajista vaatii työkyvyttömyydestä aina lääkärintodistuksen. Osalle riittää lyhyestä poissaolosta
sairaan- tai terveydenhoitajan todistus
tai jopa työntekijän oma ilmoitus. Työpaikalta ei voi olla poissa ilman lupaa.
27
Lomapäivät määräytyvät pääsääntöisesti palvelussuhteen
TEHY t 2–2015
pituuden, täysien lomanmääräytymiskuukausien ja mahdollisen työkokemuksen perusteella. Esimerkiksi kunnallisessa työsuhteessa lomaa kertyy
kolmen kuukauden työsuhteessa viisi
päivää.
28
Kesätyöntekijä voi ottaa loman
joko rahana tai ennen työsuhteen päättymistä pidettävinä lomapäivinä. Lomapäivistä on sovittava työnantajan kanssa erikseen. Tarkista palkkalaskelmasta, että sinulle on maksettu
lomakorvaus ja -raha.
Kun työsuhde päättyy, työntekijällä on oikeus saada työtodistus.
Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta toimittaa sitä oma-aloitteisesti,
joten varminta on pyytää todistusta itse.
Työntekijän pyynnöstä työnantaja voi
kirjoittaa todistukseen arvion työtaidoista ja käytöksestä. Työsuhteen määräaikaisuus on syytä mainita todistuksessa.
30
Opiskelusta ja valmistumisesta
kannattaa huolehtia, vaikka kesätyötä ja keikkoja olisikin. Jos menetät
opiskeluoikeutesi ammattikorkeakoulussa, päättyy myös oikeutesi työskennellä
terveydenhuollossa.
Keskeneräiseksi jääneillä terveydenhuollon opinnoilla ei tee mitään, ja joudut hakemaan opiskeluoikeutta uudelleen. Myös toisen asteen opiskelijoiden
kannattaa tehdä tutkinto valmiiksi, koska vain valmistuneet pääsevät Valviran
Terhikki-rekisteriin.
47
ulkomaat
Rennosti
tanskalaisittain
Satu Laukka on sopeutunut mahdottomaan kieleen,
hiljaiseen raportointiin ja omaisten läsnäoloon.
teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen ja Satu Laukan kotialbumi
S
atu Laukan ensimmäiset kuukau-
det tanskalaisella sydäntautiosastolla olivat hankalia.
–Olin puheesta täysin pihalla. Työkaverit olivat onneksi ystävällisiä ja kannustavia. Ehkä he ajattelivat, että kyllä
tuosta vielä saadaan tanskaa puhuva.
Satu päätyi Kööpenhaminaan neljä
vuotta sitten miehensä työn vuoksi. Aluksi hän ajatteli, että ura sairaanhoitajana
on pakko laittaa hyllylle Tanskassa asumisen ajaksi. Päätös muutosta oli helppo
tehdä, sillä hän oli silloin äitiysvapaalla.
Kun Satu oli viettänyt vuoden kotona
ja opiskellut tanskaa, hänen alkoi tehdä
mieli työhön. Hänellä oli pitkä kokemus
sydäntautipotilaiden hoidosta Suomessa,
sillä hänellä oli työpaikka sydäntautiosastolla Meilahden sairaalassa Helsingissä.
–Päätin kokeilla, miten minuun työmarkkinoilla suhtaudutaan.
Satu haki kahta työpaikkaa, joista toiseen hänet kutsuttiin saman tien haastatteluun. Samaa paikkaa haki 14 muutakin, joten suomalainen koulutus ja työkokemus lienevät painaneet valinnassa.
Työpaikka on Amager Hospitalissa.
Alkuvaikeuksien jälkeen kieli alkoi sujua.
Nyt Satu puhuu tanskaa sujuvasti, mutta
vieraalla kielellä työskentely on silti niin
rankkaa, että toistaiseksi hän ei ole halunnut hakeutua erikoissairaanhoitoon
ja vaativampiin tehtäviin.
48
Tietoa sydänpotilaan hoidosta olisi,
mutta sitä ei osaa aina pukea sanoiksi.
Kirjaaminen sujuu kouluruotsin pohjalta. Hän ottaa mallia työkavereiden tekstistä ja kysyy, jos ei tiedä jotain termiä.
Hankalinta on kuvata jotain yksittäistä
kohtaa ihmiskehossa, koska silloin asiaa
ei voi kiertää.
–Viimeksi jouduin selvittämään, mitä
on esinahka tanskaksi.
Suomi ja suomalaisuus kiehtovat
tanskalaisia, ja he pitävät suomalaisia
hyvinä ja ahkerina työntekijöinä. Iäkkäät
potilaat haluaisivat keskustella Suomen
sotahistoriasta, mutta siihen ei Sadun
kielitaito eivätkä tiedotkaan
taivu. Ystävälliset ja kohteliaat tanskalaiset muistavat
silti kehua hänen kielitaitoaan
säännöllisesti.
–Kahvipöytäkeskusteluissa pysyn mukana, mutta vitsit
menevät ohi tai ymmärrän ne
viiveellä. Tanskan ääntämyksen vaikeutta kuvaa hyvin se,
että en vieläkään saa ymmärrettävästi kysyttyä potilaalta, haluaako
hän teetä vai kahvia.
laista suuri. Sairaala- ja työkulttuureissa
on sen sijaan paljon eroja.
Tanskalaisessa sairaalassa ei ole juurikaan yksityisyyttä. Potilashuoneissa ei
ole verhoja vuoteiden välillä, ja vessassa
käydään kaikkien nähden.
Suullista raporttia ei ole, vaan hoitajat
viestivät toisilleen vain tekstin välityksellä. Aamuvuoro poistuu töistä heti, kun
iltavuoro tulee. Jos hoitaja haluaa jäädä
kertomaan jotain potilaistaan, hän joutuu tekemään sen omalla ajallaan.
Hiljainen raportointi on osoittautunut
toimivaksi käytännöksi.
–Hyvää se, että hoitajalle ei synny potilaasta mitään ennakkokäsityksiä, koska potilastiedoissa ei kommentoida persoonaa. Puheessa tulee helposti
sanottua potilaasta asioita,
jotka eivät suoranaisesti liity
hänen hoitoonsa.
Osastolla on 29 potilaspaikkaa, ja yhdellä hoitajalla on keskimäärin kuudesta seitsemään potilasta
vastuullaan.
Kiire ja riittämättömyyden tunne
ovat tulleet Tanskassa tutuksi. Sekä sairaanhoitajista että lääkäreistä on pulaa.
Sairaalamaailma on hierarkkinen, ja erityisesti vanhemman polven lääkärit ovat
arvostaan tarkkoja.
Potilaat
käyvät
vessassa
kaikkien
nähden.
sydäntautipotilaita hoidetaan
Tanskassa suurin piirtein samalla tavalla
kuin Suomessa. Sairaanhoitajan työnkuva on itsenäinen, ja vastuu omista poti-
TEHY t 2–2015
ta n s k a
13.
1
1 1.2 0 1 4
1 suomen-vierailulla.
Satu Laukan perheellä on
Helsingissä kakkoskoti
Suomen-vierailuja varten.
Haastattelu tehtiin
marraskuussa 2014.
2 työpaikka.
Amager Hospital on
erikoistunut kansantautien hoitoon. Se
sijaitsee Amagerin
saarella Kööpenhaminan edustalla.
2
TEHY t 2–2015
49
ulkomaat
3
NORJA
RUOTSI
TANSKA
Kööpenhamina
SAKSA
i
Tanska
► Pinta-ala 43 000 km².
Maailman suurin saari
Grönlanti kuuluu Tanskaan,
mutta sitä ei ole laskettu
pinta-alaan.
► Väkiluku 5,5 miljoonaa.
► Pääkaupunki
Kööpenhamina.
► Perustuslaillinen monarkia,
jota hallitsee kuningatar
Margareetta II. Pääministeri
on sosialidemokraattien
Helle Thorning-Schmidt.
► Edelläkävijä
terveydenhuollon
sähköisissä
tietojärjestelmissä.
► Terveydenhuoltoa
uudistettiin osana
2007 toteutettua
kuntauudistusta.
Terveydenhuollosta
vastaa viisi aluetta.
Yleislääkärit toimivat
ammatinharjoittajina.
Kunnat vastaavat
ennaltaehkäisystä ja
kuntoutuksesta.
THE WORLD FACTBOOK,
WWW.NORDEN.ORG, SITRA
50
3 turvallinen
lääkitys. Sähköinen
lääkejärjestelmä
ehkäisee tehokkaasti
lääkehoidon virheitä.
PUOLA
Toisaalta tanskalaisille tyypillinen
rentous näkyy myös työpaikalla.
–Suomalaisella on aina huono omatunto, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä
vähän enemmän. Vähitellen olen oppinut
ottamaan tanskalaisista mallia, enkä pinnistele viimeiseen asti.
Sairaanhoitajat keskittyvät tiukasti
varsinaiseen sairaanhoitajan
työhön. Jos hoitaja tarvitsee
jotain välinettä tai laitetta,
hän laittaa avustajan asialle.
Sairaanhoitajat eivät myöskään nosta potilaita. Avustajat ovat raavaita miehiä,
jotka kääntelevät ja nostavat
potilaita hoitajien puolesta.
Sekavalle, esimerkiksi
dementiapotilaalle, voi pyytää oman hoitajan. Hän huolehtii työvuoronsa ajan vain kyseisestä potilaasta, eikä
osallistu osaston muihin töihin. Kyseiset
hoitajat ovat yleensä joko lääketieteen tai
hoitoalan opiskelijoita.
–Käytäntö yllätti positiivisesti, koska
osaston henkilökunta ei ehdi vahtimaan
sekavia potilaita.
mikä vähentää inhimillisten virheiden
mahdollisuutta.
Jokainen sairaanhoitaja huolehtii
omien potilaidensa lääkkeet alusta loppuun. Nestemäiset lääkkeet käsitellään
aina vetokaapissa. Lääkepakkauksen
viivakoodi käytetään lukijassa, jolloin
varmistuu, että lääke ja annostus ovat
oikein.
Potilaalla on ranneke,
joka näytetään lukijalle
ennen lääkkeen antamista. Näin varmistuu vielä
kerran potilaan henkilöllisyys, oikea lääke ja oikea
annostus.
–Suomessa jaoin lääkkeitä käsinkirjoitettujen
listojen perusteella. Se oli
raskasta ja virheiden mahdollisuus oli aina takaraivossa.
Sähköinen lääkejärjestelmä jakaa
myös tiedon potilaan muissa yksiköissä
saamasta lääkityksestä. Hoitajat näkevät
heti, mitä lääkkeitä potilaalle on annettu
ja milloin.
tanskassa on kehitetty sähköis-
yksittäisestä työnantajasta riippumattomaan lomakassaan. Satu pitää sitä
parempana kuin Suomen työnantajasidonnaista järjestelmää. Vaikka vaihtaisi työnantajaa, lomapäiviä ei ole pakko
Potilaita
kääntelevät
avustajat,
jotka ovat
raavaita
miehiä.
tä terveydenhuoltoa pitkälle, mutta vielä
aivan kaikki yksiköt eivät näe toistensa
kaikkia potilastietoja. Sadun työssä kehitys näkyy sähköisenä lääkejärjestelmänä,
vuosilomaa kertyy Tanskassa
TEHY t 2–2015
pitää tai ottaa rahana, sillä ne voi käyttää
uudessa työsuhteessa.
Lomaa kertyy samalla tavoin kuin
Suomessa: tehdyistä työpäivistä saa palkallisia lomapäiviä.
Satu on laskenut, että hänen peruskuukausipalkkansa on noin 400 euroa
parempi kuin Suomessa. Käytännön
merkitystä erolla ei kuitenkaan ole,
koska Tanskassa elinkustannukset ovat
korkeammat kuin Suomessa ja verotus
kireämpää. Verotulot kerätään lähes yksinomaan palkkaveroilla sekä kulutuksen verottamisella.
Positiivinen yllätys oli, että työnantaja lisäsi pyytämättä Suomessa kertyneet
kokemuslisät palkkaan. Palkkaa nostaa
myös henkilökohtainen lisä, jota maksetaan Suomessa suoritetuista kardiologian erikoistumisopinnoista.
Satu tekee kolmivuorotyötä. Työvuorojärjestelmä on raskas, sillä se ei sisällä
riittävästi lepoaikoja. Tavallista on, että
TEHY t 2–2015
työntekijä joutuu olemaan saman vuorokauden aikana ensin aamuvuorossa
kello 7–15 ja tulemaan sitten yövuoroon,
joka alkaa 23.15. Yövuoroja on tavallisesti
kolme peräkkäin, ja töihin palataan usein
vain yhden lepopäivän jälkeen.
Sadun ei tarvitse tehdä tällä hetkellä
raskaimpia vuoroja, sillä keikkalaisena
hän voi päättää vuoronsa itse. Vuoronsa
hän saa tietää jo kolme kuukautta etukäteen. Töitä on 24 tuntia viikossa, ja halutessaan voi tehdä enemmän.
hoitovapaata, kotihoidontukea tai
kotiäitiyttä ei Tanskassa tunneta. Lapset
menevät päiväkotiin sen jälkeen, kun äiti
on käyttänyt yhdeksän kuukauden äitiysvapaansa ja isä sitä seuraavan kolmen
kuukauden vapaansa.
Sadun ratkaisu hoitaa Tanskassa syntynyttä 1,5-vuotiasta poikaansa osittain
kotona on herättänyt ihmetystä tanskalaisissa. Äitikavereita tai leikkipuistotut-
tuja ei suomalaiseen tapaan löydy, koska
lapset ovat päiväkodissa ja äidit töissä.
Leikkipuistot ovat arkisin tyhjillään.
–†Suomessa vertaillaan loputtomasti koti- ja päivähoidon etuja ja haittoja,
mutta Tanskassa päiväkoti on itsestäänselvyys. Töihin on pakko palata vanhempainvapaan jälkeen, eikä kukaan tunnu
miettivän muita vaihtoehtoja.
Perhe ja läheiset ovat tanskalaisille silti
vapaa-ajalla tärkeitä. Sairaalassa tämä näkyy niin, että omaiset viettävät sairaalassa
paljon aikaa, järjestävät yhteisiä illallisia
potilashuoneissa ja osallistuvat hoitoon
esimerkiksi olemalla mukana kierroilla.
Muutos oli Sadulle iso, sillä Suomessa
omaiset ovat sairaalassa ulkopuolisia. Hän
jännitti etukäteen, miten pärjää omaisten
kanssa, mutta se oli turhaa: tanskalaiset
ovat kohteliaita ja hienotunteisia.
–†Omaiset ovat kiinnostuneita ja kysyvät, mutta antavat myös rauhan tehdä työtä, Satu sanoo. t
51
kirjat
KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM
Mielenterveystyö tänään
Maria Vuorilehto, Tuulevi Larri, Marjo
Kurki ja Heli Hätönen: Uudistuva mielenterveystyö. Fioca 2014.
Uudistuva mielenterveystyö antaa hoitotyön ammattilaisille kokonaiskuvan nykyaikaisen mielenterveystyön perusteista.
Käytännönläheinen kirja on tarkoitettu
myös oppimateriaaliksi mielenterveystyön koulutukseen.
Kirja tarjoaa neljä eri näkökulmaa, joista ensimmäinen kysyy,
minkälaisia valintoja voimme tehdä oman ja läheistemme mielenterveyden edistämiseksi. Toinen
luku katsoo mielenterveystyötä
ammattilaisen perspektiivistä. Se
esittelee käytännön työtapoja ja
-menetelmiä, potilaskeskeistä hoitosuhdetyöskentelyä ja moniammatillista yhteistyötä. Luku vastaa myös kysymykseen,
mikä auttaa jaksamaan työssä.
Kolmas osio keskittyy mielenterveyshäiriöihin sekä niihin sairastuneen
potilaan arviointiin, hoitoon ja kuntoutumiseen. Luvussa on annettu
ääni myös sairastuneille,
kokemusasiantuntijoille.
Viimeinen luku tarkastelee,
kuinka yhteiskunta voi turvata
mielenterveystyötä. Lukuun
on koottu mielenterveystyötä
ohjaava lainsäädäntö ja tietoa
palveluiden valvonnasta.
tärkeydestä. Hän
antaa myös vinkkejä vuorotyön rasittamille. Partosen
mukaan sisäisen
kellon rytmihäiriöt vähenevät ja
univelkaa pystyy
kuittaamaan, jos
peräkkäisiä yövuoroja on enintään
kaksi tai kolme. Hyvin aikaisia aamuvuoroja ja peräkkäisiä iltavuoroja saisi olla
enintään kolme peräkkäin. Taaksepäin
kiertävää työvuorojärjestelmää (yö-iltaaamu) tulisi välttää.
hin on tehty merkittäviä muutoksia. Uudistettuja ovat erityisesti hengityselimistön häiriöitä, elvytystä, nestehoitoa ja
ravitsemusta sekä ruuansulatuskanavan
ja maksan häiriöitä käsittelevät luvut.
Uusia artikkeliaiheita ovat tehohoidosta luopuminen ja saattohoito. Oppaaseen on lisätty myös sedaation ja kivunhoidon sekä deliriumin arvioinnissa
käytettäviksi suositellut mittarit.
Kirjassa
on annettu
ääni myös
sairastuneille.
Sadan vuoden takaa
Birgitta Geust,
Eeva Hurskainen (toim.):
Lina Snellman:
Sjukvårdsteorier
I och II. Att värdä
med hjärnä, hjärta och hand. Sairaanhoidon teoria I ja II.
Tiedolla, taidolla ja rakkaudella. Diamus
– Helsingin Diakonissalaitoksen museo,
Helsingin Diakonissalaitoksen kannatusyhdistys ry 2014.
Sisar Lina Snellmanin käsikirjoitus
Helsingin Diakonissalaitoksessa annettua sairaanhoidon opetusta varten antaa
kuvan 1800-luvun lopun hoitokäytännöistä ja siitä, miten sairauksien uskottiin silloin syntyvän. Vankan ammattitaidon kulmakiviä olivat jo tuolloin tieto,
taito ja rakkaus.
Vinkkejä
vuorotyöläisille
Timo Partonen: Lisää unta. Kiireen
lyhyt historia. Duodecim 2014.
Kirja on lääketieteen tohtori Timo
Partosen puheenvuoro säännöllisen
vuorokausirytmin ja riittävän yöunen
52
Uudistettu
tehohoito-opas
Tero Ala-Kokko,
Sari Karlsson,
Ville Pettilä, Esko
Ruokonen ja
Minna Tallgren
(toim.): Tehohoitoopas. Duodecim
2014.
Tehohoito-oppaan neljännen,
uudistetun painoksen muutamiin lukui-
Valpas on vaikea kohde
Jarmo Österman:
Vahva & valpas.
Naisen käsikirja
itsensä puolustamiseen. Atena 2014.
Käsikirja on
hyödyllinen, tuhti
tietopaketti erilaisista uhkatilanteista ja niihin varautumisesta työpaikalla, kotona, lenkkipolulla, matkoilla ja
verkossa. Raiskaus ja sen jälkihoito on
saanut kirjassa oman lukunsa.
Kirja käsittelee myös elämänhallinnan taitoja ja rennon itsevarmuuden
saavuttamista. Kirjoittajan sanoin: ympäristöä valppaasti tarkkaileva, itsevarma ihminen on vaikea kohde.
TEHY t 2–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Pää meni
pyörälle
työpaikkojen
tarjonnasta.
Anita
Saikkonen,
54
Helsinkiläinen perushoitaja,
joka unelmoi lampaiden
kasvatuksesta
saaressa.
Milloin olit viimeksi
työhaastattelussa?
LEENA LOUHIVAARA
Kun sain perushoitajan todistuksen 1988, aloitin heti
seuraavana päivänä Haminan sairaalassa. Sijaisuuksia
jatkui vuoteen 2000, kunnes sain vakipaikan. Vuosikymmenen puolivälissä hain töihin Helsinkiin. Pää
meni pyörälle työpaikkojen tarjonnasta. Nyt olen ollut
kolme vuotta Saga Helapuiston palvelutalossa Helsingin Ala-Malmilla.
Olen mennyt työhaastatteluihin spontaanisti omana
itsenäni, vaikka valmistautuminen varmasti kannattaisi. Yhtä kertaa lukuun ottamatta on tärpännyt.
juttu työnhausta sivulla 42.
62 Jäsentapahtumat
58 Tehy-uutiset
Kävi mielessä, entä jos häviän.
Karkotin ajatuksen toteamalla, että
minulla on vain voitettavaa.
61 Homma hoidossa
Oikeusjuttunsa voittanut lähihoitaja Riikka Forsberg sivulla 56.
68 Ristikko
54 Keskustelua
56 voittaja
TEHY t 2–2015
64 Hyöty
67 Tarkastaja
53
keskustelua
Apulaisosastonhoitajan
nimike uusiksi?
Työelämä on jatkuvaa uudistumista. Joillekin ammattiryhmille muutokset saattavat tuntua viidakolta, josta ei
kovin pitkälle eteenpäin näy. Apulaisosastonhoitajat
kuuluvat tällaiseen ryhmään; on vaikeaa ennustaa,
miten toimenkuvat muotoutuvat kehittämistyön ja
säästöjen paineessa.
Apulaisosastonhoitajat ovat asiantuntijatason
sairaanhoitajia. Asiantuntijasairaanhoitajan rooleja
on kuvattu hoidon antajana, tiedottajana, muutosagenttina, toisia kannustavana, kliinisen hoitotyön
asiantuntijana, johtajana, tutkijana, konsulttina, ohjaajana, perehdyttäjänä, kehittäjänä ja koordinaattorina. Valikoima täydentyy myös hallinnollisten tehtävien taitajan roolilla. Heidän odotetaan olevan myös
osastonhoitajan tuki ja oikea käsi.
Jokaiselle työntekijälle on tärkeää, että hän tuntee työssään
riittävää itsenäisyyttä ja vapautta, eikä koe olevansa vain toisten määräyksien toteuttaja. Asiantuntijoiden itsemääräämispyrkimys on työelämässä voimistunut, kun koulutustaso on
noussut ja työ muuttunut yhä asiantuntijavaltaisemmaksi.
Apulaisosastonhoitajan työssä itsenäisyys on haasteellista.
Häneltä odotetaan lähiesimiestyöskentelyä, vaikka virallista esimiesasemaa ei ole välttämättä määritelty.
Tulevaisuudessa tarvitaan pelkästään apulaisosastonhoitajille tarkoitettuja koulutuspäiviä, jotta
asema ja rooli vahvistuvat. Selkeyttäisikö tilannetta
ja roolia, jos apulaisosastonhoitajan nimike vaihdettaisiin tehtäviä paremmin kuvaavaksi?
Kaikki me haluamme kokea, että meitä arvostetaan ja että teemme merkityksellistä työtä. Työn
mielekkääksi kokemiseen voi vaikuttaa esimerkiksi
siten, että selkiinnyttää itselleen, millaisella osaamisalueella päivittäisissä tehtävissä liikkuu. Työn
mielekkyys on myös koko työyhteisön asia, jossa
suuri merkitys on esimiestyöllä ja esimieheltä saadulla tuella.
Virallista
esimiesasemaa
ei ole
välttämättä
määritelty.
eija kattainen
ttt, työnohjaaja, lehtori
diakonia-ammattikorkeakoulu, helsinki
Palautetta numerosta 1/15
Kasvua koko elämä -juttua
lukiessa tuli oma nuoruus
mieleen. On mukavaa lukea
tällaisia juttuja, jotka kannustavat menoa eteenpäin avoimin mielin, sekä työelämässä
että kotielämässä. Toivottavasti nykyisinkin nuoret
jaksaisivat puurtaa alkuhankaluuksien läpi ajatuksella,
että aina oppii uutta. Pitää
vain uskaltaa ja ottaa oppia
positiivisesti, vaikka välillä
tulisi lunta tupaan.
Lehdessä oli useita hyviä
artikkeleita, joista olisin
voinut valita toisinkin, mutta
tämä artikkeli osui ja upposi
parhaiten.
u
Toimin Tampereella
Tehy-tutorina. Käymme
u
54
esittelemässä Tehyä niin
toisen asteen opistoissa kuin
ammattikorkeakoulussa. Tehylehti on hyvä väline esitellä
Tehyä, onhan se laadukas
lehti. Lisäksi monet opiskelijat
muistavat sen kautta, ovatko
Tehyn opiskelijajäseniä.
Lehteä luetaan paljon.
Juttelin tutor-kavereideni
kanssa ja totesimme, että
Tehy-lehdessä saisi olla
enemmän juttua lähihoitajista. Nyt uusimmassa
numerossa oli mukavasti
esitelty vuoden lähihoitaja ja
muutakin. Tehy-lehdestä olisi
upea näyttää lähihoitajille,
miten me tehyläiset olemme
lähihoitajia, sairaanhoitajia ja
kaikkea muuta.
Kiitos hyvästä lehdestä!
Laura Kososen kolumni
Säästä meidät sairaalalta
sai ajattelemaan. Sairaala on
laitos, mutta se ei sulje pois
hyvin kohdelluksi tulemisen
kokemusta. Kukaan ei halua
asua laitoksessa. Toipuminen
ja kuntoutuminen onnistuvat
parhaiten kotona.
Tarvittavaa tukea tulee
saada kotiin. Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi
edellyttää, että laitoksissa
ollaan mahdollisimman
vähän aikaa. Tämä perustelu
toimii myös silloin, kun puhutaan laitoshoidon purkamisesta.
u
Aina vieraana -juttu
muistutti, että kotisairaala
on hieno keksintö, jonka
u
avulla lapset voivat kotiutua
aiemmin. Kotisairaalan työntekijöiden työ on ihailtavaa,
perheet eivät pärjäisi ilman
heitä.
Olen seurannut tiiviisti
ebola-uutisointia ja erityisesti ebola-hoitajista kertovia
tarinoita. Valmistun pian
sairaanhoitajaksi ja olen
päättänyt, että suuntaan
ulkomaille mahdollisimman
nopeasti auttamaan kriisialueille. Haluan auttaa!
u
Uusi vuosi, uusi minä antoi
jokaiselle vuoden kuukaudelle jaksotetut, hyvinvointia
lisäävät ideat arjessa toteutettaviksi. Ne muistuttavat
itsensä huomioimisesta.
u
TEHY t 2–2015
Ristikon 1/2015 vastaus
L
A
U
H
A
A
P
R
I
K
O
HO
OS
T I
D
OS
GO
T
T E
U
L I
ON
KA
AR
S I
P
A
P
P
A
E
T
U
H
A
M
LM
UA
U S
T
T E
UD
A
LM
I
N S
N I
A T
KA
E R
K
I A
S
OP
I
A
E N
M
K E
R
R I
A
HM
I Ä
T
S I
K
OA
L
RA
UK
O
UR
V
T A
N
A
U
A
O
T
I
L
A
T
S
I
V
A
R
I
A
V
O
J
A
L
O
T S I
ÄÄN
HR
YÖA
S
S
T I T
Y
I
S CA
K
E V A
L A S
I KA
O T
vastanneiden
T
A
S
A
T
A
P
E
R
U
S
T
MU
T
K
R I
M
U
OS
N
A
S
U
Tämä puoli jää liian usein
sivuun, kun hoidetaan ja
huomioidaan muita.
Kun työhyvinvoinnista ja
hyvinvoinnista yleensä puhutaan jatkuvasti, Uusi vuosi,
uusi minä -juttu toi mukavaa
ja sopivasti huumorilla
höystettyä muutosta omiin
toimintatapoihin. Kuitenkin
kaiken hyvinvoinnin perusta
tänne työelämään lähtee ihmisestä itsestään.
Työnantaja ja työyhteisö
eivät voi yksinään kaikkea
luoda.
TEHY t 2–2015
3. Hyvinvointi: Uusi vuosi, uusi minä
Rovaniemeltä,
T
V I
I
AN
I A
T
I L
O I
I
E T
T
KO
R
O
I
N
A
S
T
R
E
E
P
I O
S
NA
A T
RA
V
A T
A
AK
L I
L L
I A
Pirjo Vainio
Forssasta ja
Leena Toivola
Hyllykalliolta.
eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/
tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin
numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita.
Juttu Synnyttäjän painajainen avasi silmiä. En
ollut aiemmin kuullutkaan
sairaudesta. Olen itse ollut
2. Aikuisopiskelu: Uusin siivin
Helena Kantola
kerro meille 6.2. mennessä, mistä jutusta pidit
u
1. Kotisairaanhoito: Aina vieraana
kesken arvottiin
Tehy-tuotteita.
Voittajat ovat
Lukijakilpailu
u
viime lehden 3 luetuinta
lehden 1/2015
lukijakilpailussa tehytuotteita voitti
heli nykänen
kinkomaalta.
masentunut, joten tällaiset
jutut kiinnostavat minua
erityisesti. Lehti on aina
kiinnostava ja silmiä avaava,
iso kiitos siitä!
Pyöröovi seis! -jutun
haastatellulla on innovatiivinen työnkuva ja koulutus.
Innostunut ja motivoitunut
työntekijä!
u
Juttu Uusin siivin ilahdutti.
Ihanaa, kun jaksaa hankkia
uuden ammatin ja samalla
viihtyy myös nykyisessä
ammatissa lentoemäntänä.
Ja haluaa työskennellä
molemmissa ammateissa
tulevaisuudessa. Erittäin
positiivisesti ja kannustavasti
kirjoitettu juttu.
Uusin siivin rohkaisee
opiskelemaan ja vaihtamaan jopa alaa lähes
viisikymppisenä. Maailma
ei ole vain nuorten. Ikä tuo
usein tullessaan laaja-alaista
katsantokantaa asioihin
sekä varmuutta siihen, että
elämä kantaa. Molemmat
haastateltavan ammatit
täydentävät upeasti
toisiaan.
u
u
Juttu Uusin siivin
oli hyvä osoitus siitä,
että voi kouluttautua
uuteen ammattiin
työelämävuosien jälkeenkin.
Työelämäkokemuksesta on
hyötyä myös opinnoissa.
Itse opiskelin hoitajaksi yli
kolmekymppisenä.
u
jar
i ke
s
ti
Mittari uusiksi -juttu
pysäytti. Hoitohenkilökunnan
minimillä mennään myös
geriatrian osastoilla.
Hoitajapankissa ei ole
kuin muutama henkilö.
Ei tarvita kuin norovirus,
joka iskee sekä potilaisiin
että henkilökuntaan.
Henkilökunta tekee
uhrauksia: työvuoroja
vaihdellaan, kaksoisvuoroja
ja ylimääräisiä vuoroja
tehdään ja lisätöitä
otetaan. Hoitajapankki
pystyy kattamaan ehkä
kaksi kahdeksasta vajaasta
vuorosta. Jossakin on
henkilökunnankin rajat.
Systeemi ei kestä, kun siihen
kohdistuu jokin odottamaton
ongelma.
u
55
voittaja
SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ.
Loppuun asti
tiukkana
Lähihoitaja Riikka Forsberg uskalsi riitauttaa määräaikaisuutensa.
teksti Riitta Hankonen kuva Jani Sourander
V
iisi ja puoli vuotta virkasuhteiden ketjutusta on liikaa, päätti
Itä-Suomen hallinto-oikeus viime
syyskuussa. Oikeus määräsi Kymenlaakson pelastuslaitoksen maksamaan
sairaankuljettajana työskennelleelle lähihoitaja Riikka Forsbergille korvauksia
seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan
summan. Kyseessä oli hänen ensimmäisen työpaikkansa valmistumisen jälkeen.
–Ensimmäinen ajatus tuomion jälkeen
oli, että onneksi tämä on nyt ohi. Tuli hyvä fiilis.
Työkaverit olivat patistelleet Riikkaa
ottamaan määräaikaisuudet puheeksi,
mutta heti hän ei ollut siihen valmis.
Riikka riitautti määräaikaisuutensa
keväällä 2013 Tehyn oikeus- ja vastuuvakuutuksen turvin. Ennen riitautusta
hän oli keskustellut asiasta esimiehensä
kanssa pariin otteeseen, mutta keskustelut eivät olleet johtaneet mihinkään.
Riikka otti yhteyttä Tehyyn, ja lakimies
Niina Nurminen laati työnantajalle vaatimuksen, mikä käynnisti paikalliset
neuvottelut.
työnantajan edustaja ei kiistä-
nyt vaatimuksen perustetta, mutta hän
halusi neuvotella maksettavista korvauksista. Työnantaja puolusti menettelyään
ensihoitolain uudistuksella, joka oli
tullut voimaan 2011. Uudistuksen myötä
56
vastuu ensihoidosta siirtyi sairaanhoitopiirille. Tämä hankaloitti työnantajan mukaan sairaankuljettajien tarpeen
arviointia. Uudistuksen valmistelu aloitettiin 2007.
Riikka ei suostunut työnantajan
neuvotteluissa esittämään tarjoukseen, ja riita siirtyi hallinto-oikeuden
käsiteltäväksi.
Asian käsitteli kesti puolitoista vuotta. Alun perin Riikka ei ollut ajatellut
päätyvänsä oikeuteen, mutta hän päätti
katsoa kortit loppuun asti. Sopimaan hän
ei suostunut, koska mitään hävittävää ei
hänen mielestään ollut. Hän oli jo jäänyt
pois pelastuslaitokselta ja saanut uuden,
vakituisen työpaikan.
Riikka lähti taistelemaan, koska halusi itselleen ja muille määräaikaisissa palvelussuhteissa sinnitteleville oikeutta.
Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tukena oli Tehyn pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri.
Jokaisella on
lupa hakea
itselleen
oikeutta.
–Hänen kanssaan oli miellyttävä
asioida. Myös asianajajaani olen tyytyväinen: hän piti minua hyvin tilanteen
tasalla.
Työoikeuteen perehtyneen asianajajan löytäminen ei tosin ollut ihan yksinkertaista. Riikka kävi keskustelemassa
kotipaikkakunnalla toimivan asianajajan
kanssa, mutta tämä ei tuntunut ymmärtävän jutun ydintä. Tehyn avulla löytyi
lahtelainen asianajaja, joka oli heti selvillä siitä, mistä on kyse ja miten pitää
toimia.
koska kyseessä oli riita virkasuh-
teen hoidosta, asia käsiteltiin käräjäoikeuden sijaan hallinto-oikeudessa.
Riikan ei tarvinnut olla paikalla istunnossa, mikä tuntuu jälkeen päin helpottavalta. Raskainta prosessissa oli sen
kesto ja jatkuva odottaminen. Yöuniaan
ja mielenrauhaansa Riikka ei kuitenkaan menettänyt. Hänellä ei myöskään
käynyt missään vaiheessa mielessä, että
riitautus vaikeuttaisi työpaikan saamista tulevaisuudessa.
–Kerran kävi mielessä, että mitäs
jos häviän. Karkotin ajatuksen toteamalla itselleni, että minulla on vain
voitettavaa.
Oikeudenkäynnistä ei jäänyt hampaankoloon mitään isompaa. Lehtijuttuun Riikka suostui, koska hän haluaa
TEHY t 2–2015
ketjutukselle loppu. Lähihoitaja
Riikka Forsberg kehottaa määräaikaisia
työntekijöitä varmistamaan, että
työsopimus on laillinen.
olla esimerkki ja kannustaa muita vastaavassa tilanteessa olevia. Hän kehottaa
määräaikaisia ottamaan yhteyttä liittoon,
kun tuntuu siltä, että työsuhteen perusteet eivät ole kunnossa.
–Itse olin aivan liian pitkään tyytyväinen siihen, että oli töitä ja lupaus jatkosta. Minun olisi paljon aiemmin pitänyt
hakea itselleni oikeutta, koska siihen on
lupa jokaisella. t
TEHY t 2–2015
Mitä laki sanoo?
viranhaltijalaki
Työnantaja voi määrätä jonkun
hoitamaan avointa virkaa
väliaikaisesti. Viranhoitajan on
oltava tällöin virkasuhteinen
viranhaltija. Avoimen toimen hoito ei
voi olla määräaikaisuuden peruste.
työsopimuslaki
Määräaikaisten työsopimusten
käyttö on kielletty, jos työnantajalla
on pysyvä työvoiman tarve.
Määräaikaisten työsopimusten
ketjuttaminen viittaa siihen, että
tarve on pysyvä. Kunnallisessa
viranhaltijalaissa vastaavaa
säännöstä ei ole, mutta sääntelyt
ovat oikeuskirjallisuuden mukaan
lähellä toisiaan eikä syytä erilaiseen
tulkintaan ole.
hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden mukaan avoin
virka on pyrittävä täyttämään
joutuisasti. Jos viran täyttäminen
syystä tai toisesta pitkittyy,
työnantajan pitää arvioida, voiko
työtehtävät järjestää muutoin kuin
vain määräaikaisilla nimityksillä.
Tarpeeton virka pitää lakkauttaa.
57
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Kohti uutta keskusjärjestöä
LEHTIKUVA /HEIKKI SAUKKOMAA
ammattiliittojen suunnitelma uudesta keskusjärjestöstä
amm
etenee. Tammikuun puolivälissä pidettyyn valmistelukokoukseen
osallistui 73 palkansaajaliittoa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Myös Tehy on mukana.
Helmikuussa alkaa käytännön työ järjestön perustamiseksi.
Uusi keskusjärjestö voisi aloittaa toimintansa ensi vuonna.
Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja
yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää
yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Järjestö on
poliittisesti sitoutumaton, ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen
kansalliset ja kansainväliset tehtävät. vt
jäsentilasto
historiallinen kokous. SAK:n ja
STTK:n puheenjohtajat Lauri Lyly
ja Antti Palola osallistuivat uuden
keskusjärjestön valmistelukokoukseen.
Lappeenrannassa
käräjille
mikeva-kodin entiset työntekijät
hakevat 20 kuukauden palkkaa vastaavia korvauksia Eksotelta ja Mikevalta.
Korvauksia laittomasta irtisanomisesta
hakee 18 työntekijää, joista tehyläisiä on
neljä. Eksote siirsi lappeenrantalaisen
Mikeva-kodin toiminnan itselleen 2014.
Tehyn mielestä kyse oli liikkeenluovutuksesta, jolloin työntekijöiden
olisi pitänyt siirtyä uuden työnantajan
palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Eksoten mielestä alihankinnasta
luopuminen ei ole liikkeenluovutusta.
Mikevalta haetaan korvauksia, koska se
päätti työsopimukset Tehyn mielestä
laittomasti.
Liikkeenluovutuksen pitää täyttää
kolme tunnusmerkkiä: työnantaja vaihtuu, osapuolten välillä on ”oikeudellinen
suhde” ja kyseessä on ”toiminnallinen
kokonaisuus”.
–‰Tunnusmerkit täyttyivät kyseisessä järjestelyssä, sanoo Tehyn lakimies
Mirja Kinnunen. rh
58
Yhdysopiskelijatapaaminen
Helsingissä Tehyn keskustoimistossa 14.2. klo 10–16.
u
Yksityissektorilla
työskentelevien fysioterapeuttien
jäsenilta Rovaniemellä Hotel
Santa Clausissa 17.2. klo 16.30.
u
Terveydenhoitajailta Helsingissä
hotelli Kämpissä 26.2. klo 16.30.
u
8,5 %
Miesten osuus
tehyläisistä.
Hyvinvointijaksot
vaakalaudalla
raha-automaattiyhdistys on
vähentänyt tukeaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:lle.
Leikkausten vuoksi aikuisille suunnatut 1.askel-hyvinvointijaksot loppuvat huhtikuusta alkaen. 10. tammikuuta
haettavaksi tulleista perhejaksoista on
karsittu yli 75 prosenttia. Kevään jaksoista toteutetaan ne, joissa haku on päättynyt ja osallistujat valittu. vt
Tutustu ehdokkaisiin vaalipaneelissa
sttk:n eduskuntavaalikiertue käy
tammi-maaliskuussa yhdellätoista
paikkakunnalla. Illan vaalipaneeleissa
alueen kansanedustajaehdokkaat keskustelevat vaalien tärkeimmistä kysymyksistä STTK:n hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta.
www.sttk.fi/2015/01/01/eduskuntavaalikiertue
kiertuepäivät
9.2. Vaasa
16.2. Lahti
23.2. Oulu
2.3. Kerava
9.3. Lappeenranta
16.3. Turku
23.3. Pori
TEHY t 2–2015
työolobarometri
Nuoret
tyytymättömimpiä
Sairaanhoitajat kokevat työolonsa entistä huonommiksi.
teksti Vesa Turunen
i
Näin luet grafiikkaa
laadukkaan opiskelijaohjauksen
käytännöistä on sovittu
päätöksenteko on läpinäkyvää
Etenkin 26–35-vuotiaat kokevat, että
työharjoittelun ohjaus on puutteellista.
Kaikki kaipaavat päätöksentekoon
lisää läpinäkyvyyttä.
työntekijöiden ja esimiehen
välillä on avoimet ja
luottamukselliset suhteet
noudatetaan johdonmukaisia
sääntöjä, samat säännöt
kaikille ja kaikkina aikoina
perehdytys on suunnitelmallista
ja kattavaa
Eri ikäryhmät ajattelevat melko samalla
tavalla esimiehestään.
Samat säännöt kaikille -periaate toteutuu
huonoimmin 26–45-vuotiaiden mielestä.
Mitä nuorempi työntekijä, sitä huonommaksi hän kokee perehdytyksen.
Tutkimukseen vastasi 2 463 sairaanhoitajaa. Vastaajat antoivat oheisille
väittämille arvosanansa asteikolla 1–10.
8
ikäryhmät
6
25 vuotta tai alle
26–35 vuotta
36–45 vuotta
46–55 vuotta
56–64 vuotta
7
5
4
3
2
1
0
8
7
6
5
4
3
2
1
0
TEHY t 2–2015
59
n
uoret, vastavalmistuneet sairaanhoitajat eivät viihdy työssään, vahvistaa Suomen sairaanhoitajaliiton tuore työolobarometri.
–Sairaanhoitajan koulutukseen hakeudutaan yhä paljon, mutta erityisesti
26–35-vuotiaat hakeutuvat muille aloille,
jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään hyvin, sanoo liiton
puheenjohtaja Merja Merasto.
Kolmatta kertaa toteutettu tutkimus
paljastaa, että lukuisat työhyvinvoinnin
kehittämishankkeet eivät näy hoitotyön
arjessa.
Tutkimuksessa mitattiin kuutta osaaluetta: toimivat käytännöt, osallistava
johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen
hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän
yhteensovittaminen.
Vuosien 2010 ja 2012 tutkimuksiin verrattuna tulokset olivat heikentyneet kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta työn ja
yksityiselämän yhteensovittamista.
Heikoimman arvosanan sai osallistava
johtaminen. Puutteena pidettiin etenkin sitä, että esimies ei puutu tarpeeksi nopeasti ongelmiin. Esimiehet eivät
myöskään tunteneet riittävästi alaistensa
työtä.
barometri vahvistaa muitakin
aikaisempia tutkimustuloksia. Sairaanhoitajilla on vahva ammattietiikka, ja he
ovat ylpeitä työstään, koska työ on ihmisläheistä, merkityksellistä ja mielekästä.
Myös palkkoja koskeva viesti on tuttu:
lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä,
ettei palkka nouse tehtävien vaativuuden
kasvaessa. t
montako täydennyskoulutuspäivää
vuoden 2013 aikana?
yli 10
päivää
7–10
päivää
0 päivää
5–6 päivää
1–2 päivää
3–4 päivää
Sairaanhoitajaliiton mukaan sairaanhoitajilla pitäisi olla oikeus kuuteen täydennyskoulutuspäivään vuodessa.
Tehyläinen golffari!
Sinustako Tehyn
mestari 2015?
Golfkilpailu la 13.6. klo 9
Golf Saimaa
Illallinen ja palkintojen jakotilaisuus Holiday Club Saimaan
ravintolassa klo 18. Luvassa hyvät palkinnot ja yllätyspalkintoja
illalliselle jääville. Illallinen on kilpailuun osallistujille maksuton.
Mahdollisuus yöpyä 1–2 vrk omalla kustannuksella tehyläisille
tarjottuun hintaan: 98 €/1 vrk/1 hh, 118 €/vrk/2 hh, 148 €/
perhehuone (2 vuodetta + 2 lisävuodetta). Huonehinnat sisältävät
aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Perjantaina
voi pelata harjoituskierroksen hintaan 35 €.
Majoitusvaraukset osoitteesta hotellimyynti.saimaa@holidayclub.fi
tai numerosta 030 686 1062.
Lisätietoja tapahtumasta myöhemmin keväällä Tehy-lehdessä,
Tehyn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
60
TEHY t 2–2015
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Ensihoitajien
palkka parani
Pitkä vääntö toi korjauksen palkkakiistaan.
teksti Vesa Turunen kuva Pasi Autio
mikä oli ongelma?
Hoitotason ensihoitajien palkka ei vastannut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella
työn vaativuutta eikä kelpoisuusehtoja.
Hoitotason ensihoitajat olivat jo
lähes kaikki amk-sairaanhoitajia, mutta
tehtäväkohtainen palkka oli edelleen
sama kuin perustasolla. Epäkohtaa oli
korjattu vuosia korottamalla aika ajoin
ensihoitajien hoitotasonlisää muun
muassa Tehyn järjestelyvaraeristä.
mitä tehy teki?
Pääluottamusmies Pekka Rastas jätti asiasta neuvottelupyynnön syksyllä 2013. Tukena hän käytti Kymenlaakson ensihoitoa
koskevaa työtuomioistuimen päätöstä.
Loppuvuodesta saavutettiin neuvottelutulos, jossa ensihoitajat siirtyivät
muiden sairaanhoitajien kanssa samaan
palkkaryhmään (vaativat hoitoalan ammattitehtävät). Samalla sovittiin, että
työn vaativuuden arviointi tuodaan käsiteltäväksi TVA-seurantaryhmään.
Kun asia tuli seurantaryhmään, kävi
kuitenkin ilmi, etteivät hoitotason ensihoitajat olleet päässeet työn vaativuuden
arvioinnissa samaan palkkaryhmään
kuin sairaanhoitajat.
kuinka asia ratkesi?
Pääluottamusmies jätti asiasta uuden
neuvottelupyynnön syksyllä 2014. Lopulta työnantaja tarjosi tehtäväkohtaiseen
palkkaan 130 euron korotusta takautuvasti korkoineen. Ehtona tarjoukselle oli,
että Tehy luopuu viiden vuoden takautuvista palkkasaatavista.
Työnantajan tarjouksen hylkääminen
olisi vienyt asian uudelleen keskusneuvotteluihin ja mahdollisesti työtuomioistuimeen asti. Siksi pääluottamusmies vei
asian jäsenistön päätettäväksi. Suljetun
lippuäänestyksen tulos oli selkeä kyllä:
ei-ääniä annettiin vain yksi.
Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen
hoitotason ensihoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka nousi takautuvasti
2…… 492,86 euroon.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
Ammattiosasto 143
► Espoon ja Kauniaisten
palveluksessa olevia tehyläisiä.
1
► Jäsenmäärä yhteensä 1220.
4
2
5
TEHY t 2–2015
3
► Ammattiosaston puheenjohtaja
Camilla Hellman.
► Espoon kaupungin Tehyn
pääluottamusmies on Pekka Rastas.
1 pekka rastas, pääluottamusmies
2 camilla hellman, ammattiosaston puheenjohtaja
3 matti purhonen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen
luottamusmies
4 markku seppänen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen
varaluottamusmies
5 tiina hanhisalo, ensihoitaja
61
VEIKKO ANTTILA
joulun
tunnelmaa.
Haapaveden
ammattiosasto
vietti syyskokousta
Haapaveden
Ruustinnanhovissa.
ASTA HAUKIPURO
jäsentapahtumat
tupa täynnä. Loimaan aluesairaalan ammattiosasto
piti joulukuussa syyskokouksen ja pikkujoulut.
Osallistujia oli peräti 61 eli kolmasosa jäsenistä.
Kalenteri on nyt
makeimmillaan
Voit tilata Tehy-kalenterin
28.2. asti osoitteessa
www.tehy.fi/kalenteri.
Tarkista samalla, ovatko
jäsentietosi ajan tasalla.
Tilaa KalenTeri
nettisivuilta: www.tehy.fi/kalenteri
Sähköpostitse: kalenteri@tehy.fi
Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai
syntymäaikasi sekä yhteystiedot.
Puhelimitse:
Soita numeroon (09) 5422 7754
arkisin klo 9–14.
62
Uudet jäsenet
Uudet tehyläiset saavat ensimmäisen
kalenterinsa tilaamatta. TEHY t 2–2015
Kuvaa ja voita
lähetä meille kuva ammattiosastosi
tapahtumasta tai muusta tehyläisestä
toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan
Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti
sähköpostilla osoitteeseen tehy.lehti@tehy.fi.
Kunnan ja yksityisen ensihoitopalvelualan
luottamusmiesten
neuvottelupäivät
6.–7.3.
Tehyn koulutustilat, Toini Nousiainen -sali
Asemamiehenkatu 4, Helsinki
ammattiosastot
muut tapahtumat
Lappi
Rovaniemen kaupungin ao 820
►Perinteinen Levin reissu 20.3.–
22.3. Lähtö linja-autoasemalta
pe 20.3. klo 16 ja paluu Levi-hotellin
edestä su 23.3. klo 12. Ilmoittautumisohjeet nettisivuilta ao820.tehy.fi.
Tulevaa koulutusta
►Terveyspalvelualan luottamusmiesten neuvottelupäivät 17.–18.4.
►Yksityisen sosiaalialan luottamusmiesten neuvottelupäivät 8.–9.5.
Tehyn ammattiosastojen ja aluetoimistojen tiedotukset
► Täytä lomake: www.tehy.fi/tehy-lehti/ammattiosastot.
► Muista ammattiosaston nimi ja numero.
► Tiedotukset ovat maksuttomia.
Kurssitapaamiset
► Hinta 15 e/ilmoitus.
► Maksetaan tilille: Sampo 800018-315054.
Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset.
Muut tilaisuudet
► Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/pmm. Ilmoita laskutusosoite.
Päättötyöilmoitukset
► Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille 60 e/ilmoitus.
Ilmoita laskutusosoite. Aineisto jasentapahtumat@tehy.fi.
In memoriam -palsta
► Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti
ja kuva erillisinä liitetiedostoina jasentapahtumat@tehy.fi
tai postitse osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Aineistopäivät
Pe 6.3.
9.00 Ilmoittautuminenjaaamukahvi
10.00 Päivienavaus
MarjutMcLean,Tehyn1.varapuheenjohtaja
10.15 Triage-ohjeistukset–yhtenäisetpäivystys-
hoidonperusteet
AluehallintoylilääkäriMinnaHelenius,AVI
12.00 Lounas
13.00 Ensihoidonvalvontaohjelma
YlilääkäriRiittaPöllänen,terveydenhuollon
valvontaosasto,Valvira
14.30 Iltapäiväkahvit
15.00 Neuvottelutaito
KoulutuspäällikköEmmaKaipomäki,
Aktiivi-Instituutti
17.00 Tauko
18.00 Illallinenjaohjelmaa
La 7.3.
9.00 Aamukahviei-majoittuville
9.30 Palkkauskysymykset
TehynlakimiehetMariAspelundjaMatiasNyman
10.30 Sotejaensihoito
HallitusneuvosAnneKoskela,STM
11.30 Lounas
12.30 Ajankohtaistaedunvalvonta-asiaa
LakimiesMariAspelund,Tehy(yksityissektori)
TyöaikakysymyksetII
Edunvalvonta-asiantuntijaMaijaWilskman,
Tehy(kuntasektori)
15.30 Yhteenvetokoulutuspäivistäjapäätöskahvit
Koulutus onpalkallistaammattiyhdistyskoulutusta.
TehymaksaamatkatjamajoituksenPasilanHolidayInn
-hotellissasekäohjelmaanmerkitytruokailut.
Ilmoittautuminenomienjäsentietojenkautta:www.tehy.fi
>Omatjäsentiedot>Kurssit>Kurssitarjonta.
LisätietojakoulutusassistenttiTiinaLahtivirralta,
tiina.lahtivirta@tehy.fitai0954227213.
► www.tehy.fi/tehy-lehti/mediatiedot
HUOM! Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista
tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista.
TEHY t 2–2015
63
hyöty
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Osa-aikainen,
näin lomasi kertyy
Miten vuosilomaa kertyy
osa-aikatyötä tekevälle?
Osa-aikatyötä tekevälle kertyy vuosilomaa samoilla ehdoilla kuin kokoaikatyötä tekevälle. Kuntasektorilla lomaa
kertyy lomanmääräytymiskaudella
vähintään 2 tai 3 päivää, jos työskentelee kalenterikuukaudessa 14 työpäivää
tai 35 tuntia. Kertyvien lomapäivien
määrä riippuu muun muassa työsuhteen kestosta.
Yksityissektorilla sovelletaan 35
tunnin sääntöä, jos työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei 14 työpäivää
täyty.
2
Mikä on lomanmääräytymiskausi?
Lomanmääräytymiskausi tarkoittaa ajanjaksoa, joka alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Täysi
lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä
työskentelee vähintään 14 työpäivää
tai 35 tuntia. Palvelussuhteen pitää
kestää yhtäjaksoisesti vähintään 16
kalenteripäivää.
Lomaa ei voi kertyä osittain, eli sitä
joko kertyy täysien kuukausien mukaisesti tai sitä ei kerry lainkaan.
3
Miten lomapäivät kuluvat?
Lomapäivät kuluvat samalla tavalla
kuin kokoaikatyötä tekevällä. Osa-aikaisen työntekijän vuosiloma sisältää
laskennallisia työpäiviä ja vapaapäiviä
samassa suhteessa kuin muidenkin.
Määräys varmistaa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun.
Jos osa-aikainen on työssä maanantaista torstaihin ja perjantai on vapaapäivä, vuosilomaan sisältyy 20 laskennallista työpäivää. Ne vastaavat neljän
viikon työpäiviä maanantaista torstai64
eläkelaitos Kevan eläkeneuvojat
päivystävät Facebookissa päivittäin
kello 8–16. Palvelu on tarkoitettu kunnan, valtion, kirkon ja Kelan palveluksessa työskenteleville ja jo eläkkeellä
oleville.
www.facebook.com/kevaelakeneuvoja
hin sekä neljää perjantaita, jolloin hän
on vapaalla. Myös säästövapaat kuluvat
vastaavalla tavalla.
Kun kuntatyöntekijä lomailee viisi
viikkoa, hän kuluttaa 25 lomapäivää.
Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää.
Yksityissektorilla lomaa kuluu kuusi päivää viikossa.
4
Miten vuosilomapalkka
määräytyy?
Osa-aikaisen vuosilomapalkka lasketaan
ensisijaisesti varsinaisen kuukausipalkan
mukaan.
Aiemmin
kunnallisessa
virka- ja ehtosopimuksessa
(KVTES) oli mahdollista lisätä lomapalkkaa ryhtymällä
tekemään kokopäivätyötä ennen loman
alkua. Nykyään tämä ei
ole mahdollista.
Lomapalkka määräytyy laskennallisesti
keskimääräisen ansion
mukaan, jos työajassa tai
palkassa on tapahtunut
muutoksia lomanmääräytymiskaudella.
Lomapalkka määräytyy prosenttiperusteisesti, jos vain
osa työskentelykuukausista on täysiä. rh
Hae solidaarisuuslähettilääksi
oletko kiinnostunut kansainväli-
sestä vaikuttamisesta ja solidaarisuustyöstä? Hae SASKin Kunnon työn
lähettilään koulutukseen. Lähettiläs
toimii solidaarisuustyön äänitorvena työpaikallaan ja eri
tapahtumissa ympäri Suomen.
Koulutus järjestetään huhtikuussa Helsingissä.
www.sask.fi
Muista!
Lomarahoja ei saa
vaihtaa vapaaksi.
pixmac
1
Eläkeneuvontaa
Facebookissa
www.tehy.fi/edunvalvojana/
vuosiloma
TEHY t 2–2015
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat vastaavat
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Lähetä kysymyksesi sähköpostilla
osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi.
Niina Nurminen
lakimies
Kaija Ojanperä
työympäristöasiantuntija
► Työskentelen sijaisena, ja
työsopimukseni päättyy vuoden
lopussa. Olen raskaana, ja äitiysloma alkaa 12 päivää sopimuksen
päättymispäivän jälkeen. Onko
työnantajalla velvollisuus jatkaa
sopimustani äitiysloman loppuun
asti, jos sijaiselle on tarvetta?
► Olen tehnyt kahdeksan vuotta
pelkkää yötyötä. Se sopii minulle,
enkä haluaisi tehdä muita vuoroja.
Myös lääkärin mielestä yötyö pitää yllä
työkykyäni. Voiko työnantaja määrätä
tekemään iltavuoroja vetoamalla
työsopimukseen?
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän raskauden perusteella. Työnantaja ei
voi ilman hyväksyttävää syytä jättää
uusimatta raskaana olevan tai perhevapaalle jääneen määräaikaisen
työntekijän työsopimusta, jos vastaavaa työtä on edelleen tarjolla.
Mahdollinen syrjintä on pystyttävä näyttämään toteen. Työntekijän
on osoitettava, että työsopimus olisi
uusittu, ellei hän olisi tullut raskaaksi tai jäänyt perhevapaalle. Syrjintäolettamaan riittää, että tämä on
todennäköistä. Tällöin työnantajan
on kyettävä perustelemaan, ettei
vastaaviin tehtäviin palkata äitiysvapaan ajaksi muita työntekijöitä.
Ota tarvittaessa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen.
Niina Nurminen
Vaikka työntekijä olisi tehnyt pitkään
pelkkää yövuoroa, se ei kovin helposti
vakiinnu työsuhteen ehdoksi. Työnantajalla on oikeus määrätä työvuoroista.
Toisaalta työsopimukseen kirjattu kolmivuorotyö ei poista sitä, että työnantaja
on velvollinen huolehtimaan työntekijän
terveydestä ja turvallisuudesta.
Lääkärintodistus on asiantuntijan
lausunto, joka on suositus työnantajalle.
Työnantajan edustaja voi poiketa siitä
perustellusta syystä.
Työturvallisuuslaissa velvoitetaan
työnantajaa ottamaan huomioon työhön,
työolosuhteisiin ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työajoista aiheutuvat haittaja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa,
niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava.
Työterveyshuollon tarkastuksessa
arvioidaan työntekijän yksilöllistä terveydentilaa ja työkykyä. Jos työyhteisössä
ei ole mahdollista tukea vajaakuntoisen
työntekijän työkykyä riittävästi, häntä on
neuvottava hakeutumaan ammatilliseen,
lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen.
Kaija Ojanperä
TEHY t 2–2015
► Miten työpaikalle saataisiin
sellainen ilmapiiri, ettei tulisi
riitoja?
Ristiriita lähtee usein liikkeelle
huonosta tai liian vähäisestä vuorovaikutuksesta. Sillä, miten ihmiset
käyttäytyvät erimielisessä tilanteessa, on suuri merkitys asian etenemiselle. Sujuva työnteko edellyttää
hyviä työyhteisötaitoja.
Johtaminen ratkaisee suurelta
osin, millaista käytöstä työpaikalla
sallitaan. Onnistuneeseen esimiestyöhön kuuluu, että ristiriidat
ratkaistaan ajoissa. Työyhteisössä syntyvät kiistat tulee selvittää
työpaikalla – siellä, missä ne ovat
syntyneetkin. Ratkaisemattomat
erimielisyydet voivat ilmetä ensin
satunnaisina ristiriitoina, mutta
jatkuessaan ne voivat johtaa tarkoitushakuiseen loukkaamiseen ja
alistamiseen.
Työpaikalla pitää olla selkeä
toimintamalli, ohjeistus ja käytännöt kiusaamisen ennaltaehkäisyyn
ja syntyneiden tilanteiden tutkimiseen ja selvittämiseen. Mallista tulisi
voida käydä työyhteisössä avointa
keskustelua.
Jokaisen työntekijän tulisi tarkastella omia työyhteisötaitojaan ja
kysyä itseltään, millainen työkaveri
minä olen.
Kaija Ojanperä
65
Tehy ja eduskuntavaalit 2015
Eduskuntavaalit
sunnuntaina 19.4.
Tehyn verkkosivuilla esitellään Tehyn teemoja
ja tehyläisiä ehdokkaita kevään eduskuntavaaleissa.
Tehyn hallitus linjasi syksyllä 2014, että eduskuntavaalien
ehdokkaiden tuen tulee noudattaa tasapuolisuuden periaatetta.
Tehy ei tue ehdokkaana olevia jäseniään rahallisesti.
Tehy-lehti käsittelee Tehylle tärkeitä vaaleihin liittyviä teemoja.
Eduskuntavaaleja käsitellään numerossa 5/2015, joka ilmestyy
31.3. Tehyläiset ehdokkaat esitellään Tehyn verkkosivuilla.
Vaali-ilmoitukset lehdessä
Tehyläiset ehdokkaat saavat ilmoittelusta Tehy-lehden sivuilla 60
prosentin alennuksen. Yksittäisen ehdokkaan ei ole mahdollista
ostaa ilmoitusliitettä omaan käyttöönsä. Ilmoitustila varataan
ilmoitusmyynnistä.
Yhteystiedot: Tuire Sillanpää, 040 5944 204 tai 010 665 2547,
tuire.sillanpaa@alma360.fi.
Esimerkkejä ilmoitushinnoista
1/1 sivu, 4-väri, normaalihinta 4 500 e,
tehyläiselle ehdokkaalle 1 800 e, alv 0 %
1/2 sivua, 4-väri, normaalihinta 2 695 e,
tehyläiselle ehdokkaalle 1 078 e, alv 0 %
1/4 sivua, 4-väri (93 x 122 mm) normaalihinta 1 500 e,
tehyläiselle ehdokkaalle 600 e, alv 0 %
1/8 sivua, 4-väri (93 x 60 mm) normaalihinta 600 e,
tehyläiselle ehdokkaalle 240 e, alv 0 %
Ennakkoäänestys
kotimaassa 8.–14.4.
ja ulkomailla 8.–11.4.
Verkkosivut
• Tehyn verkkosivuille tehdään vaaleihin liittyvä Tehyn teemoja
ja tehyläisiä kansanedustaja ehdokkaita esittelevä kokonaisuus,
joka samalla kannustaa tehyläisiä äänestämään.
• Halutessaan ehdokkaat voivat esittäytyä verkkosivuilla
videoklipeissä. Ulkopuolinen tuotantoyhtiö kuvaa samalla
kysymysrungolla samanpituiset haastattelut ehdokkaista Tehyn
kustannuksella. Alustavan suunnitelman mukaan kuvaukset
tehtäisiin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun aluetoimistoissa.
Ehdokkaat saavat kysymykset etukäteen ja saapuvat kuvaukseen
omalla kustannuksellaan. Videoklipit liitetään ehdokkaan tietoihin
Tehyn sivuille ja niitä voi käyttää myös omassa vaalityössään.
Videointi toteutetaan, jos kiinnostusta siihen löytyy riittävästi.
Ehdokkaat saavat silloin sähköpostitse tarkemmat tiedot.
• Ehdokkaiden käyttöön tuotetaan Tehyn hallitusohjelmatavoitteet
kiteyttävä pieni kortti tai muu painotuote, jota ehdokkaat voivat
tilata veloituksetta rajatun määrän omaa vaalityötään varten.
Tehyn tunnusten käyttö
• Ehdokkailla ei ole lupa käyttää Tehyn tunnusta vaaliaineistoissaan.
• Ehdokas voi halutessaan tehdä omilta sivuiltaan linkin Tehyn
vaalisivuille. Tätä varten Tehy tuottaa myös erillisen bannerin.
Lisätietoja
www.tehy.fi/vaikuttajana/eduskuntavaaliehdokkaat
Viestintään liittyvissä asioissa lisätietoja antaa viestintäjohtaja
Katri Lindqvist.
Tehyn jäsen: Näin estät vaalipostin
Voit estää osoitetietojesi luovutuksen tehyläisille eduskuntavaaliehdokkaille. Lähetä tieto kiellosta sähköpostitse osoitteeseen
vaaliposti@tehy.fi. Kirjoita viestikenttään teksti ”Osoitetietojani EI saa antaa eduskuntavaaliehdokkaiden käyttöön.” ja lisää
viestiin postiosoitteesi ja jäsennumerosi.
66
TEHY t 2–2015
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Vaatekaapilla
Lastenhoitaja Anna Riitta Eloranta näyttää, millaisessa asussa pärjää ulkotöissä.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala
1
helle. Päähine, väljät vaatteet, vesipullo ja aurinkovoide –
siinä lastenhoitajan helleasu. Palveluammatissa ei voi pukeutua
bikineihin, vaikka olisi kuinka kuuma. Ennen ulkoilua hoitajilla on
lasten voitelutalkoot. Vieläkö muistat ne viime kesän helteet?
2
sade. Lapset rakastavat kuraleikkejä! Lastenhoitajan sadevaatteiden kannattaa olla väljät, jotta kolealla kelillä alle mahtuu lämmintä. Sadeviitta on siksi kätevä. Saappaissa Anna Riitta
luottaa perinteisiin Kontioihin.
3
4
välikausi. Tuulenpitävä materiaali on valttia syksyllä ja keväällä.
Asu voi olla tuuli- tai kevyttoppapuku. Anna Riitta toteaa diplomaattisesti, että joka vuodenajassa on puolensa. Hankalinta on
leikkiä silloin, kun maa on jäässä, mutta lunta ei vielä ole.
pakkanen. Piilipuun päiväkodissa Vantaalla päästiin lumileikkeihin joulukuun lopulla. Ulkotyöläinen arvostaa lämpimiä
jalkineita ja rukkasia. Pukineiden on hyvä olla kosteudenkestäviä,
sillä ainakin etelässä talvi on usein loskaa.
TEHY t 2–2015
67
ristikko
 






 


 























































  












































 










MIN.

















@S
ratkaise ristikko 6.2.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 3/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
68
TEHY t 2–2015
koulutus työpaikat
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Ihmisen terveyden tähden
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ
on haettavana 11.2.2015 klo 15.00 mennessä
Sisätautien toimintayksikössä
ASIANTUNTIJAHOITAJAN TOIMI, KLIININEN HOITOTYÖ
Etsimme kliinisen hoitotyön asiantuntijaa täydentämään tiimiämme munuaispotilaiden hoitoketjussa Etelä-Pohjanmaalla.
Asiantuntijahoitajan työ keskittyy potilaiden välittömään hoitotyöhön, potilaan
ja hänen läheistensä ohjaukseen sekä hoidon laadun kehittämiseen, konsultointiin, koulutukseen ja moniammatilliseen alueelliseen yhteistyöhön.
Toimen menestyksekäs hoitaminen edellyttää vahvaa kliinistä osaamista
munuais- ja dialyysipotilaiden hoidossa sekä näyttöön perustuvan hoitotyön ja
kehittämisen osaamista.
Alkusijoituspaikkana on dialyysiosasto.
Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on ylempi tiedekorkeakoulututkinto terveystieteiden koulutusalalla pääaineena hoitotiede ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/94 mukainen laillistus.
Toimen täytössä voidaan noudattaa koeaikaa.
Tiedusteluihin vastaavat ylihoitaja Teija Ollikainen, puh. 044 415 4504,
teija.ollikainen@epshp.fi tai osastonhoitaja Hilkka Mäki-Panula,
puh. 06 415 3067, hilkka.maki-panula@epshp.fi.
Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät KVTES:n ja sairaanhoitopiirin
säännösten mukaisesti.
Hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti. Hakuilmoituslomake on
osoitteessa www.epshp.fi.
Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen toimen
vastaanottamista.
Seinäjoki 15.1.2015
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Therapeia-säätiön teemapäivä
Tehy 2
UUPUMINEN AIKAMME ILMIÖNÄ pe 24.4.15 klo 8.30–16.00
Otteita ohjelmasta:
Uupumus – sosiaalisesta ristiriidasta sisäiseksi jännitykseksi, Juha Siltala.
Menetysten kuorma sukupolvien ketjussa, Sari Näre.
Uupumuksen syvemmät syyt, Juhani Mattila.
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: Therapeia-säätiön kotisivuilla
www.therapeia-saatio.fi
Tehy 2
93 x 50 mm
a
Näinä aikoin
ä
ar vostan yh
ysy vää
enemmän p
.
työsuhdetta
Sari,
ja
sairaanhoita
Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset
Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
työpaikat
HUS:n työpaikat löytyvät nyt osoitteesta
www.hus.fi/tyopaikat
Parhaillaan haettavana
mm. hoitohenkilökunnan kesätyöpaikat.
Haku 30.4.2015 klo 15 mennessä.
HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja.
Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta.
Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme!
t 2–2015
2–2015
TEHY t
93 x 135 mm
HUS on savuton.
69
työpaikat
SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja
lääkehuollon palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja
hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin
omat sekä piirin ulkopuoliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt.
SataDiag liikelaitoksessa julistetaanwww.satadiag.fi
haettavaksi
20.2.2015 klo 14.00 mennessä
1. YKSI LABORATORIOHOITAJAN VAKINAINEN TOIMI
SATSHP-04-3-15
Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitoksessa julistetaan
sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman aluesairaalan laboratorio
9.4.2010 klo 14.00 mennessä
haettavaksi
Hakijoilta edellytetään joustavuutta ja halukkuutta 2-vuorotyöhön.
Kokemus työskentelystä kl. kemian laboratoriossa katsotaan eduksi.
1. YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI
2. YKSI
LABORATORIOHOITAJAN
VAKINAINEN
sijoituspaikka
työsuhteen alkaessa
Satakunnan keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieVARAHENKILÖN TOIMI, SATSHP-04-2-15
Haemme vuosilomasijaisuuksiin
teen yksikkö
sijoituspaikka
työsuhteen alkaessa Maantiekadun laboratorio,
Porin kaupunginsairaala
• hoitajia ja alan opiskelijoita verenluovutustoimintaan ympäri Suomen
• laboratorioalan ammattilaisia ja opiskelijoita Helsingin veripalvelukeskukseen
Hakijoilta
edellytetään
hyviä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja
sekä
2. YKSI
RÖNTGENHOITAJAN
TOIMI
halukkuutta laaja-alaiseen näytteenottotyöhön. Monipuolinen näytteen• lääkealan
tai lääketieteen opiskelijoita verivalmisteiden tuotantoon Helsinkiin
sijoituspaikka
työsuhteen
alkaessa Rauman aluesairaalan
kuvantamisyksikkö
ottokokemus
katsotaan eduksi.
Työ on päivätyötä.
3.3.YKSI
LABORATORIOHOITAJAN
VANHEMPAINVAPAAN
YKSI
LABORATORIOHOITAJAN
TOIMI
SIJAISUUS, SATSHP-04-4-15
Saat meiltä täyden perehdytyksen tehtäviin. Käytössäsi on lisäksi sähköinen oppimisympäristö ja perehdytysohjelma. Hakuaika
jo hakuajan kuluessa.
Lisätietoja tehtävistä, hakuohjeet ja -lomakkeet löydät osoitteesta
www.veripalvelu.fi>Veripalvelu>Töihin Veripalveluun.
sijoituspaikka
työsuhteen
kliinisen
kemian
vastuuyksikkö
päättyy
22.2.2015.
Haastattelut
aloitetaan
sijoituspaikka
työsuhteen alkaessa
Rauman alkaessa
aluesairaalanRauman
laboratorio aluesairaalan
Hakijoilta edellytetään joustavuutta ja halukkuutta 2-vuorotyöhön.
4. YKSI
LABORATORIOHOITAJAN
TOIMI
Kokemus
työskentelystä
kl. kemian laboratoriossa katsotaan
eduksi.
sijoituspaikka
työsuhteen
alkaessa
Satakunnan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian yksikkö
Etsimme
haasteelliseen ja innostavaan
työhön
iloisia, asiakaspalveluSuomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarmyönteisiä, luovia ja yhteistyökykyisiä laboratoriohoitajia. Tarjoamme
vittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita ja laboratoriopalveluja. Huolehdimme
mahdollisuuden monipuolisen osaamisen kehittämiseen ajanmukaisella
veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaiEtsimme
haasteelliseen
ja innostavaan
työhön luovia sesti.
ja yhteistyökykyisiä
ja laboratoriohoitaTarjoamme sairaaloille myösröntgenkantasolu- ja elinsiirtoja
tukevia palveluita. Veripalteknologialla.
Alueellisen
toimintamme vuoksi
arvostamme joustavuutta
velu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Vuosibudjettimme on noin 66 milj. euroa,
työskennellä
eri yksiköissä
ja yhteistyökykyä
sekä koulutus- osaamisen
jia.vastuualueen
Tarjoamme
mahdollisuuden
monipuolisen
kehittämiseen
teknologialla.
ja palveluksessamme
on noin ajanmukaisella
500 henkilöä. Olemme osa
ainutlaatuista auttamisen
myönteisyyttä.
ketjua luovuttajien ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa.
Alueellisen toimintamme vuoksi arvostamme joustavuutta työskennellä vastuualueen eri yksiköissä ja
yhteistyökykyä sekä koulutusmyönteisyyttä.
Tiedustelut: ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 7635, 044 707 7635
Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan.
Laboratoriohoitajalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä
annetun Tiedustelut:
lain (559/1994) mukainen laillistus.
Valitun on
esitettävä hyväksyttävä
lääkärintodistus
terveydentilastaan
en1.-2.
ylihoitaja
Liisa Nurmi,
puh. 02 627
nen tehtävän vastaanottamista. Valinnoissa noudatamme neljän kuukau3.-4.
ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627
den koeaikaa.
7203, 044 707 7203
7635, 044 707 9721
www.ksshp.fi
Porissa 19.1.2015
Hakemukset,
Liikelaitoksen johtaja
liitteinä todistusjäljennökset ja ansioluettelo, osoitetaan liikelaitoksen johtaja Jouni Aallolsairaanhoitopiiri on Suomen suurin
le ja lähetetään johdon assistentti Monica Vuorsolalle, osoitteella Keski-Suomen
Satakunnan
sairaanhoitopiiri, Sairaaei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Henkilöstöä on 4000,
SataDiag onlantie
Satakunnan
liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon
3,sairaanhoitopiirin
28500 PORI.
joista lääkäreitä 400 ja hoitohenkilöstöä 2400. Osaava
palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveydenja sosiaalihuollon
yksiköt. Satakunnan
sairaanhoitopiiri
on savuton
työpaikka. www.satadiag.fi
Palkkaus
määräytyy
KVTES:n
mukaan.
henkilöstömme pystyy tarjoamaan lähes kaikkien lääketieteellisten erikoisalojen palveluita.
Laboratorio- ja röntgenhoitajalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
Tehy
02
93 xlaillistus.
170 mm
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hakee
(559/1994)
mukainen
Valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen tehtävän vastaanottamis(lapset ja nuoret)
ta. Valinnoissa noudatamme kolmen kuukauden koeaikaa.
fysioterapeuttia
No 1
13.1.2015
No 16
16.12.2014
Porissa
yö
Potilast26.2.2010
nina yliru
fysioterapiayksikköön
ikka
Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävästä löytyvät
osoitteesta www.ksshp.fi/rekrytointi
joulumerk
kikoti
pelasti vauv
oja
kutsuu
lento- ä
emäntä
hoitotyön histori
a
tehy autta
ulkomaat s.
46
s. 14
a filippiinej
ä
Liikelaitoksen johtaja
ibd-hoitaj
alla
on aikaa tuke
a
ammatissa
s. 20
mystinen ms
sai
pieni topias kotiin
omahoitajan
sairaus s. 30
oito s. 14
kotisairaanh
kahden kaup
pa
topi konttas
s. 40
kinestetiikka
Kun
hoitajast
omainen a tuli
pyöröovi seis!
s. 20
ammatissa
12 x
uusi asenne
töihin
36492.indd
1
Tule luomaan
kanssamme
tulevaisuuden
sairaalaa
Joulupakina
s. 52
Terveys on
meidän alaamme
2.1.2015 12:36:06
9.12.2014 13:12:54
40893.indd
1
Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset
Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
70
www.tehy.fi
TEHY t 2–2015
työpaikat
Tehy palvelee talvella
Edunvalvonta
(09) 5422 7100
ma–ti ja to klo 9–15
edunvalvonta@tehy.fi
Jäsenyysasiat
Työttömyyskassa
Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4,
(Järjestötalo 1), oo520 Helsinki
Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi
(09) 5422 7200
ma–ti ja to klo 9–15
jasenrekisteri@tehy.fi
PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300
ma–ti ja to–pe klo 9–15
tyottomyyskassa@tehy.fi
Tehyn keskustoimisto
Vaihde: ma–pe klo 8.30–16,
(09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278
TEHY
2–2015
TEHY t
t 2–2015
71
71
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
siltoja pitkin. Saynur 19-vuotiaana työskennellessään Istanbulissa
Bosporinsalmella matkamuistomyyjänä ja vuonna 2015 Tampereella
Laukonsillalla.
Saynur
Soramies, 44
► Teologian kandidaatti,
sairaanhoitaja Taysin
gastroenterologisella
osastolla. Asioimisja kulttuuritulkki,
kotiuttamisryhmän vetäjä.
► Asuu perheineen
Kangasalla. Perheeseen
kuuluu aviomies ja neljä
lasta.
► Lukee dekkareita turkiksi,
saksaksi ja suomeksi.
72
Kulisseissa
kasvanut
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jari Lifländer ja Saynur Soramiehen kotialbumi
Synnyin esikoiseksi
saksalaiselle kotiäidille ja
turkkilaiselle tehdastyöläiselle. Lapsuus oli vaikeaa aikaa, sillä
vanhempani eivät eläneet onnellisessa
avioliitossa.
Perheemme asui Lounais-Saksan
Reutlingenissa. Siskoni syntyivät kolme
ja viisi vuotta minua myöhemmin.
Esikoisena kuuli ja näki kaikkea. Oli
kulttuurillisiin eroihin liittyviä riitoja,
mutta myös paljon muuta. Voimani menivät lähinnä omasta pärjäämisestä ja sisaruksista huolehtimiseen.
Oli paljon myös kivoja hetkiä. Vietimme puolentoista kuukauden kesälomat
TEHY t 2–2015
aina Turkissa. Isäni on kotoisin Istanbulista, ja välillä vietimme viikkoja kesäpaikallamme Egeanmeren rannalla, Izmirin
lähellä. Uimme ja istuimme ystävien kanssa rannalla iltamyöhään juttelemassa. Parasta oli, kun tapasimme isona perheenä
ja grillasimme yhdessä. Tätejä, enoja,
serkkuja, isovanhempia – kaikkiaan meitä
oli lähes kolmekymmentä.
Lapsena kasvoin kahteen kulttuuriin.
En ihmetellyt mitään, vaikka normit olivat kovin erilaisia. Turkissa omaksuimme pienestä pitäen monia kirjoittamattomia sääntöjä: mitä tytöt saavat tehdä
ja mikä on kiellettyä. Tyttönä en voinut
vaikka istua jalat ristissä, jos samassa
huoneessa oli vanhempia ihmisiä.
Parhaat lapsuusmuistoni Saksasta
liittyvät hoitokoiraani, naapurin cockerspanieli Wikoon, jonka kanssa kävelin
9-vuotiaana pitkiä lenkkejä peltomaisemissa. Olen vieläkin yhteydessä koiran
omistaneeseen nyt jo 90-vuotiaaseen
rouvaan.
perheen kulissit säilyivät, mutta
niiden sisällä ei ollut hyvä olla. Vanhemmilla oli omat taistelunsa, eikä meitä
lapsia huomioitu. Koulunkäyntini tuntui
sivuseikalta. Onneksi läheisestä seurakunnasta löytyi luotettavia aikuisia, joilta
sain tukea ja turvaa. Sisäisesti minut kasvatti paikallinen diakoniperhe.
En ole katkera vanhemmilleni, sillä
ajat olivat tuolloin erilaiset. Ihmiset eivät
tienneet juuri mitään kasvatuksesta tai
kuinka tärkeää on keskustella lapsen
kanssa. Kukaan ei tarkoittanut pahaa –
asiat vain menivät vähän huonosti.
Muutimme Turkkiin ollessani 14-vuotias, kun isäni jäi varhaiseläkkeelle. Hän
ei oppinut yli 40 vuoden aikana saksan
kieltä, eikä kotiutunut koskaan kunnolla.
Istanbulissa elin kuin häkissä. Näin
häkistä ulos, mutta elämäni oli täysin
rajoitettua. Vanhemmat eivät puuttuneet elämääni, mutta naapurit ja vieraat
sitäkin enemmän. Hame tai housut olivat
liian lyhyitä, sanoin tai käyttäydyin väärin. Jos kuljin bussilla, varsinkin ruuhkassa piti varoa, ettei kukaan vieras mies
pääsisi käpälöimään.
Jatkoin koulua turkkilaisessa tyttökoulussa, jossa luokassa oli 86 tyttöä ja
yksi opettaja. Istuimme neljästään kah-
TEHY t 2–2015
den istuttavilla penkeillä. Kolmen viikon
jälkeen totesin äidilleni, etten mene enää
kouluun. Onneksi paluumuuttajien lapsille perustettiin samoihin aikoihin oma
koulu.
ystävystyin onneksi turkkilaises-
ta perheestä kotoisin olevan Neslihanin
kanssa. Vaikka pyöräily oli suorastaan
häpeällistä tytöille, me kuljimme pyörillä
pitkin kotikatuamme. Laitoimme walkmanit korville, Boy Georgen soimaan ja
olimme omassa maailmassamme. Saimme tietysti huonon maineen käytöksemme takia, ja muiden perheiden tyttöjä
kiellettiin olemasta kanssamme.
Pidämme yhteyttä Neslihanin kanssa
lähes viikoittain Skypessä. Tyttäreni sai
toisen nimensä hänen mukaansa.
Työskentelin koulun loputtua myyjänä
turisteille tarkoitetussa matkamuisto-
Kukaan ei
tarkoittanut
pahaa. Asiat vain
menivät vähän
huonosti.
myymälässä Istanbulissa. Viihdyin työssäni, mutta elo alkoi olla muuten tukalaa.
Olin muuttanut kotoa isoäitini vanhaan
asuntoon, ja yksinasuvaa naista pidettiin
sopimattomana. Olisin tarvinnut veljen
tai isän suojelemaan kunniaani.
19-vuotiaana päätin muuttaa takaisin
Saksaan Heilbronniin. Samoihin aikoihin
vanhempani lopulta erosivat. Jos olisin
jäänyt Turkkiin, ainoa vaihtoehto olisi ollut mennä naimisiin.
Palattuani Saksaan opiskelin neljä
vuotta teologiaa. Kristinusko oli minulle
tuttu asia, mutta isoäitini vei minua Turkissa myös moskeijaan. Halusin selvittää
opiskelemalla islamin ja kristinuskon
eroja. Minusta piti tulla diakoniatyöntekijä, mutta se ei tuntunutkaan omanlaiselta työltä.
opiskelin sairaanhoitajaksi
Saksan Karlsruhessa. Lähtiessäni koti-
sairaanhoidon harjoitteluun hieman kauemmaksi, kyselin majapaikkaa sikäläiseltä tutulta suomalaispariskunnalta. Pian
ihastuin heidän ystävälliseen, hiljaiseen
ja rauhalliseen poikaansa.
Menimme naimisiin seuraavana kesänä. Suomessa olin ensimmäisen kerran kolmen viikon häämatkalla. Uskallankohan sanoa, etten tiennyt sitä ennen
juuri mitään Suomesta. Korkeintaan
osasin sijoittaa maan johonkin Ruotsin
lähelle.
Mökkielämä ei ollut samanlaista eläväistä kuin Turkissa. Oli kaunista, mutta
liian rauhallista. Kaipasin ihmisiä ja pelkäsin, että karhu hyökkää kimppuuni.
Muutimme seitsemän vuotta myöhemmin Suomeen mieheni työn perässä.
Alku oli kielen takia hankalaa. Tutustuin onneksi naapurin thaimaalaiseen
maahanmuuttajanaiseen. Hänen kanssaan seisoimme kerrankin seurakunnan
kerhossa taputtamassa lasten leikkien
tahdissa, kun toiset lauloivat. Kaikki katsoivat, mutta kukaan ei puhunut meille
mitään.
lasteni ollessa pieniä imetin,
laitoin maitoa jääkaappiin ja lähdin mieheni tultua töistä kielikurssille.
Minusta jokaisen maahanmuuttajan
pitäisi opiskella maan kieltä, sillä se avaa
oven kulttuuriin ja niin pääsee paremmin osalliseksi yhteiskuntaan. Suomessa
kaikki tällainen puhe leimataan helposti
rasistiseksi.
Omalle neljälle lapselleni yritän välittää vieraanvaraisuuden lahjan, avoimuutta ja saksan kielen.
Ammatillinen sopeutuminen oli ensin
vaikeaa, koska Suomessa hoitajalla on
enemmän vastuuta. Suoritin psykoterapian erikoistumisopinnot toissa vuonna,
kun kiinnostuin psyyken merkityksestä
hoitotyössä.
Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen
yliopistossa monikulttuurista hoitotyötä.
Toivon, että työskentelen tulevaisuudessa maahanmuuttajien parissa.
Kymmenessä vuodessa olen pikkuhiljaa tottunut talveen. Alan tosin pukeutua toppavaatteisiin jo syyskuussa. Olen
hyvin sosiaalinen ja viihdyn ihmisten
kanssa, siis oikea painajainen suomalaisille. t
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
kaikki kanavat
käytössä. Janne-Jukka
Kojo kutsuu harrastustaan nörtteilyksi.
Some-nörtteilyä
Janne-Jukka Kojo parantaa maailmaa sosiaalisessa mediassa.
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Lauri Rotko
S
osiaalinen media on Janne-Jukka
Kojolle keino vaikuttaa.
–Jos asian ilmaisee lääketieteen
termein, tärkeintä on puhkaista paise,
jotta mätä purskahtaa pois. Tahdon sanoa sanottavani, vaikkei kukaan juttujani
huomaisikaan, mies naurahtaa.
Kun Janne-Jukka havaitsee kiinnostavan asian, hän tuo sen saman tien julki. Suurimmat intohimot kohdistuvat
sosiaali- ja terveydenhuoltoon, politiikkaan ja tv-ohjelmiin. Ahkerimmin hän
viestii Twitterissä, mutta myös Facebook
ja Instagram ovat tärkeitä.
–Toisinaan kärjistän ja provosoin,
jopa hiukan sorkin, jotta saan ihmiset
hereille, näkemään saman ja ottamaan
kantaa.
kuvat lisäävät viestien huomioar-
voa, joten älypuhelimen kamera on ahkerassa käytössä.
74
–Tykkään tallentaa arjen tilanteita, ihmisten ilmeitä ja tunteita. Itseäni en kuvaa siinä määrin kuin nykyteinit. Tuskin
kovin moni on kiinnostunut katselemaan
neljänkympin ylittänyttä, karvaista ukkomiestä, Janne-Jukka vitsailee.
Jouluna maailmalle silti singahti omakuva työn äärestä. Päijät-Hämeen keskussairaalan Akuutti24:n sairaanhoitaja
halusi tuoda julki, ettei koko Suomi vedä
pyhinä lonkkaa.
janne-jukka voisi viettää tänä
vuonna sähköisen mielipidevaikuttajan 20-vuotisjuhlaansa. Internet ja so-
Toisinaan
kärjistän ja
provosoin.
siaalisen median esiversiot koukuttivat
miehen vuonna 1995, jolloin hän tutustui
niihin Espoon sosiaali- ja terveysalan
oppilaitoksessa.
Uusimmat sovellukset ja laitteet houkuttavat nykyäänkin.
–Mutta mahtuu elämääni silti työn
lisäksi vaimo, lapset ja runsaat liikuntaharrastukset, hän vakuuttaa.
Pysyäkseen viestinnän kärkijoukoissa Janne-Jukka seuraa ulkomaisia
julkaisuja ja osallistuu kansainvälisiin
some-keskusteluihin.
Janne-Jukan unelmien työpaikka olisi
terveydenhuollon tulevaisuusyksikössä.
–Näyttäisin niin mielelläni käytännössä, miten paljon teknologian avulla
voidaan parantaa vaikkapa haja-asutusalueiden palveluita, lisätä hyvinvointia ja
säästää julkisen sektorin rahaa. t
mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa?
kerro se meille: toimitus@tehy.fi
TEHY t 2–2015
tehy-lehti 3 ilmestyy 17.2.
seuraavassa numerossa
PEKKA FALI
Lukuhetki
kasvattaa
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
toimitus@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro Aineistot
3
30.1.
4
20.2.
5
13.3.
TEHY t 2–2015
Ilmestymispäivä
17.2.
10.3.
31.3.
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Assistentti, tiedotukset
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
75
Lasten
KYSY APTEEKISTA
Nestemäinen Burana – pienen lapsen
kivun ja kuumeen lievittämiseen
Nestemäinen Burana on ibuprofeenia sisältävä
suun kautta lapsille annosteltava kipu- ja kuumelääke.
Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti ja tarvittaessa
sitä voidaan annostella kolme kertaa vuorokaudessa.
Säilyy avattuna huoneenlämmössä.
Sisältää mansikka-aromia.
Apteekista ilman reseptiä.
01/2015
Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Oireiden pitkittyessä ota yhteys
lääkäriin. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä,
vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja tai nestehukkaa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 100 ml ja 200 ml.
burana.fi
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
itsehoitoapteekki.fi
Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.